”B.   DIOKSIINIEN (PCDD/PCDF) JA PCB-YHDISTEIDEN PITOISUUKSIEN MÄÄRITTÄMINEN

I LUKU

Näytteenottomenetelmät ja määritystulosten tulkinta

1.   Tarkoitus ja soveltamisala

Rehun polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD-yhdisteiden), polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF-yhdisteiden), dioksiinien kaltaisten polykloorattujen bifenyylien (PCB-yhdisteiden) (1) ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien viralliseen valvontaan tarkoitetut näytteet on otettava liitteessä I vahvistettujen säännösten mukaisesti. Rehuun tasaisesti jakautuneiden aineiden tai tuotteiden valvontaan on sovellettava liitteessä I olevassa 5.1 kohdassa vahvistettuja määrää koskevia vaatimuksia. Tällä tavoin saatujen kokoomanäytteiden katsotaan edustavan eriä tai osaeriä, joista ne on otettu. Laboratorionäytteistä määritettyjen pitoisuuksien perusteella arvioidaan, noudattavatko tutkittavat erät niitä enimmäismääriä, jotka on vahvistettu direktiivissä 2002/32/EY.

Tässä B osassa sovelletaan komission päätöksen 2002/657/EY (2) liitteessä I vahvistettuja määritelmiä.

Kyseisten määritelmien lisäksi tässä B osassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’Seulontamenetelmillä’ tarkoitetaan niiden näytteiden valitsemista, joissa PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät enimmäismäärät tai toimintakynnykset. Seulontamenetelmien on mahdollistettava suuri näytteenkäsittelykapasiteetti, joka on kustannustehokas ja parantaa mahdollisuutta havaita uusia tapauksia, joihin liittyy merkittäviä altistumis- ja terveysriskejä kuluttajien kannalta. Seulontamenetelmien on perustuttava bioanalyyttisiin tai GC-MS-menetelmiin. Enimmäismäärän noudattamisen tarkastamiseksi otetuista cut-off-arvon ylittävistä näytteistä saadut tulokset on tarkistettava tekemällä alkuperäisestä näytteestä täydellinen uusi analyysi varmistusmenetelmällä.

’Varmistusmenetelmillä’ tarkoitetaan menetelmiä, joilla saadaan täydelliset tiedot tai lisätietoja, joiden avulla PCDD/PCDF-yhdisteet ja dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet voidaan tunnistaa ja määrittää yksiselitteisesti enimmäistasolla tai tarvittaessa toimintakynnyksellä. Tällaisia varmistusmenetelmiä ovat korkean erotuskyvyn kaasukromatografia/korkean erotuskyvyn massaspektrometria (GC-HRMS) tai kaasukromatografia/tandem-massaspektrometria (GC-MS/MS).

2.   Erän tai osaerän enimmäismäärää koskevien vaatimusten mukaisuus

2.1   Muut kuin dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet

Erä on enimmäismäärää koskevien vaatimusten mukainen, jos määritystulos ei ylitä direktiivissä (EY) N:o 2002/32/EY muille kuin dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille vahvistettua enimmäismäärää, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus.

Erä ei ole enimmäismäärää koskevien vaatimusten mukainen, jos suurimman arvon (3) 2 mukainen määritystulos, joka on vahvistettu toistomäärityksellä (4), ylittää direktiivissä 2002/32/EY vahvistetun enimmäismäärän, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus. Vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen käytetään näiden kahden määrityksen keskiarvoa, mittausepävarmuus huomioon ottaen.

Mittausepävarmuus otetaan huomioon jollakin seuraavista tavoista:

—	Lasketaan laajennettu epävarmuus käyttäen kattavuuskerrointa 2, jolloin luotettavuustaso on noin 95 %. Erä tai osa-erä ei ole vaatimustenmukainen, jos mitattu arvo, josta on vähennetty mittausepävarmuustekijä U, ylittää enimmäismäärän.

—	Vahvistetaan päätösraja (CCα) päätöksen 2002/657/EY liitteessä I olevan 3.1.2.5 kohdan mukaisesti. Erä tai osaerä ei ole vaatimustenmukainen, jos mitattu arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin CCα.

1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan virallista valvontaa varten otettujen näytteiden määritystuloksiin. Suoja- ja riitojenratkaisutoimenpiteitä varten suoritettaviin määrityksiin sovelletaan kansallisia sääntöjä.

2.2   PCDD/PCDF-yhdisteet ja dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet

Erä on enimmäismäärien mukainen, jos tulos yhdestä analyysistä,

—	joka on suoritettu seulontamenetelmällä, jossa väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus on alle 5 %, osoittaa, ettei pitoisuus ylitä enimmäismäärää, joka on vahvistettu direktiivissä 2002/32/EY PCDD/PCDF-yhdisteille sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle,

—	joka on suoritettu varmistusmenetelmällä, ei ylitä enimmäismäärää, joka on vahvistettu direktiivissä 2002/32/EY PCDD/PCDF-yhdisteille sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus.

Seulontamääritysten osalta on vahvistettava cut-off-arvo sen määrittämiseksi, noudattaako näyte niitä enimmäismääriä, jotka on vahvistettu joko PCDD/PCDF-yhdisteille tai PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle.

Erä ei ole enimmäismäärää koskevien vaatimusten mukainen, jos varmistusmenetelmällä saadun suurimman arvon (5) mukainen määritystulos, joka on vahvistettu toistomäärityksellä, ylittää direktiivissä 2002/32/EY vahvistetun enimmäismäärän, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus (6) 2. Vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen käytetään näiden kahden määrityksen keskiarvoa, mittausepävarmuus huomioon ottaen.

Mittausepävarmuus otetaan huomioon jollakin seuraavista tavoista:

—

Lasketaan laajennettu epävarmuus käyttäen kattavuuskerrointa 2, jolloin luotettavuustaso on noin 95 %. Erä tai osa-erä ei ole vaatimustenmukainen, jos mitattu arvo, josta on vähennetty mittausepävarmuustekijä U, ylittää enimmäismäärän. Jos PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet määritetään erikseen, PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden erillisten määritystulosten yhteenlaskettua arvioitua laajennettua epävarmuutta on käytettävä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien summana.

—	Vahvistetaan päätösraja (CCα) päätöksen 2002/657/EY liitteessä I olevan 3.1.2.5 kohdan mukaisesti. Erä tai osaerä ei ole vaatimustenmukainen, jos mitattu arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin CCα.

1–4 kohtaa sovelletaan virallista valvontaa varten otettujen näytteiden määritystuloksiin. Suoja- ja riitojenratkaisutoimenpiteitä varten suoritettaviin määrityksiin sovelletaan kansallisia sääntöjä.

3.   Tulokset, jotka ylittävät direktiivin 2002/32/EY liitteessä II vahvistetut toimintakynnykset

Toimintakynnysten avulla voidaan valita näytteet niissä tapauksissa, joissa on tarpeen tunnistaa saastumisen lähde ja toteuttaa toimia sen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Seulontamenetelmillä määritetään tarkoituksenmukaiset cut-off-arvot näiden näytteiden valitsemiseksi. Jos lähteen tunnistamiseksi ja saastumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi tarvitaan huomattavia ponnistuksia, toimintakynnysten ylittyminen saattaa olla aiheellista vahvistaa toistomäärityksellä käyttäen varmistusmenetelmää ja ottaen huomioon mittausepävarmuus (7).

II LUKU

Näytteiden valmistus ja vaatimukset, jotka rehussa olevien dioksiinipitoisuuksien (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden virallisessa valvonnassa käytettyjen määritysmenetelmien on täytettävä

1.   Soveltamisala

Tässä luvussa vahvistettuja vaatimuksia on sovellettava analysoitaessa rehua 2,3,7,8-substituoitujen polykloorattujen dibentso-para-dioksiinien (PCDD:t) ja polykloorattujen dibentsofuraanien (PCDF:t) ja dioksiinien kaltaisten polykloorattujen bifenyylien (dioksiinien kaltaiset PCB:t) pitoisuuksien virallista valvontaa ja muita sääntelytarkoituksia varten.

PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintymistä rehussa voidaan valvoa kahdella erityyppisellä määritysmenetelmällä:

a)

Seulontamenetelmät Seulontamenetelmillä pyritään valitsemaan ne näytteet, joissa PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät enimmäismäärät tai toimintakynnykset. Seulontamenetelmien olisi mahdollistettava suuri näytteenkäsittelykapasiteetti, joka on kustannustehokas ja parantaa mahdollisuutta havaita uusia tapauksia, joihin liittyy merkittäviä altistumis- ja terveysriskejä kuluttajien kannalta. Niiden tavoitteena tulisi olla väärien vaatimustenmukaisten tulosten välttäminen. Niihin voi kuulua bioanalyyttisiä menetelmiä ja GC-MS-menetelmiä. Seulontamenetelmät perustuvat määritystuloksen ja cut-off-arvon keskinäiseen vertailuun ja antavat myönteisen tai kielteisen viitteen siitä, ylittyykö enimmäismäärä tai toimintakynnys. PCDD/PCDF-pitoisuus sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summa näytteissä, joiden epäillään olevan enimmäismäärää koskevien vaatimusten vastaisia, on määritettävä tai vahvistettava varmistusmenetelmän avulla. Lisäksi seulontamenetelmät voivat antaa viitteen PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksista näytteessä. Sovellettaessa bioanalyyttisiä seulontamenetelmiä tulos ilmaistaan bioanalyyttisinä ekvivalentteina (BEQ), kun taas sovellettaessa fysikaalis-kemiallisia GC-MS-menetelmiä se ilmaistaan toksisuusekvivalentteina (TEQ). Seulontamenetelmien numeerisesti ilmoitetut tulokset soveltuvat vaatimustenmukaisuuden, epäillyn vaatimustenvastaisuuden tai toimintakynnysten ylittymisen osoittamiseen, ja ne antavat viitteen pitoisuuksien vaihteluvälistä, kun suoritetaan jatkotoimia varmistusmenetelmin. Ne eivät sovellu esimerkiksi taustapitoisuustasojen arvioimiseen, saannin arvioimiseen, pitoisuuksien kehityssuuntausten seuraamiseen tai toimintakynnysten ja enimmäismäärien uudelleenarviointiin.

b)

Varmistusmenetelmät Varmistusmenetelmät mahdollistavat näytteessä esiintyvien PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden yksiselitteisen tunnistamisen ja määrittämisen ja antavat täydelliset tiedot kongeneerin tasolla. Sen vuoksi näiden menetelmien avulla voidaan valvoa enimmäismääriä ja toimintakynnyksiä sekä vahvistaa seulontamenetelmillä saadut tulokset. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, kuten matalien taustapitoisuustasojen määrittämiseen rehuvalvonnassa, kehityssuuntausten seuraamiseen, väestön altistumisen arvioimiseen ja tietokannan luomiseen enimmäismäärien ja toimintakynnysten mahdollista uudelleenarviointia varten. Ne ovat merkittäviä myös kongeneerijakauman määrittämisessä, jotta mahdolliset saastumislähteet voidaan kartoittaa. Tällaiset menetelmät ovat GC-HRMS-menetelmiä. Sen vahvistamiseksi, noudattaako näyte enimmäismäärää koskevia vaatimuksia, voidaan käyttää myös GC-MS/MS-menetelmää.

2.   Tausta

Toksisuusekvivalenttien (TEQ) pitoisuudet lasketaan siten, että tietyssä näytteessä olevien yksittäisten aineiden pitoisuudet kerrotaan kunkin aineen toksisuusekvivalenssikertoimella (TEF) (ks. alaviite 2* luvussa I) ja saadut määrät lasketaan yhteen, jolloin tulokseksi saadaan dioksiinien kaltaisten yhdisteiden kokonaispitoisuus toksisuusekvivalentteina ilmaistuna.

Tässä B osassa yksittäisen kongeneerin hyväksytyllä määritysrajalla tarkoitetaan matalinta analyytin pitoisuutta, joka voidaan mitata kohtuullisella tilastollisella varmuudella ja joka täyttää tunnistamista koskevat kriteerit, jotka on kuvattu kansainvälisesti tunnustetuissa standardeissa, esimerkiksi standardissa EN 16215:2012 (Animal feed — Determination of dioxins and dioxin-like PCBs by GC-HRMS and of indicator PCBs by GC-HRMS) ja/tai tarkistetuissa EPA-menetelmissä 1613 ja 1668.

Yksittäisen kongeneerin hyväksytty määritysraja voi olla

a)	se näyteuutteessa olevan analyytin pitoisuus, joka tuottaa kahdelle mitattavalle ionille mittalaitteessa vasteen, jossa vähemmän herkän raakadatasignaalin signaali-kohinasuhde on 3:1; tai

b)

jos signaali-kohinasuhteen laskelma ei teknisistä syistä tuota luotettavia tuloksia, kalibrointikäyrällä oleva alin pitoisuus, joka antaa hyväksyttävän (≤ 30 %) ja johdonmukaisen (mitattuna vähintään näytesarjan alusta ja lopusta) poikkeaman keskimääräisestä suhteellisesta vastekertoimesta, joka on laskettu kalibrointikäyrän kaikille pisteille kussakin näytesarjassa. Määritysraja lasketaan alimmasta pitoisuudesta ottaen huomioon sisäisten standardien saannot ja näytteen määrä.

Bioanalyyttisillä seulontamenetelmillä ei saada tuloksia kongeneeritasolla, vaan ainoastaan viite (8) TEQ-tasosta bioanalyyttisinä ekvivalentteina (BEQ) ilmaistuna sen vuoksi, että kaikki vasteen tuottavassa näyteuutteessa olevat yhdisteet eivät täytä kaikkia TEQ-periaatteen vaatimuksia.

Seulonta- ja varmistusmenetelmiä voidaan käyttää tietyn matriisin tarkastuksessa ainoastaan, jos menetelmät ovat riittävät herkkiä ja kykenevät luotettavasti havaitsemaan määrät toimintakynnyksellä tai enimmäismäärällä.

3.   Laadunvarmistusta koskevat vaatimukset

3.1   On toimittava ristikontaminaation välttämiseksi kussakin näytteenoton ja analyysin vaiheessa.

3.2   Näytteet on varastoitava ja kuljetettava varastointiin soveltuvissa lasista, alumiinista, polypropyleenistä tai polyetyleenistä valmistetuissa säiliöissä, jotka eivät vaikuta PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksiin näytteissä. Paperipölyjäämät on poistettava näytesäiliöstä.

3.3   Näytteiden varastointi ja kuljetus on järjestettävä niin, että rehunäyte pysyy koskemattomana.

3.4   Jokainen laboratorionäyte jauhetaan tarvittaessa hienoksi ja sekoitetaan huolellisesti käyttäen menetelmää, jonka on osoitettu homogenoivan näytteen täydellisesti (esim. hienonnus 1 mm:n siivilän läpäiseviksi hiukkasiksi). Liian kosteat näytteet on kuivattava ennen hienontamista.

3.5   Reagenssit, lasitavarat ja laitteet on tarkistettava sen varalta, että ne voivat osaltaan vaikuttaa TEQ- ja BEQ-arvoihin perustuviin tuloksiin.

3.6   On suoritettava ilman näytettä tehtävä nolla-analyysi, jossa käydään läpi kaikki analyysin vaiheet.

3.7   Bioanalyyttisten menetelmien osalta määrityksessä käytettävät lasitavarat ja liuottimet on testattava sen toteamiseksi, ettei niissä ole yhdisteitä, jotka voivat häiritä kohdeyhdisteiden havaitsemista mittausalueella. Lasitavarat on huuhdeltava liuottimilla tai kuumennettava lämpötiloihin, jotka soveltuvat PCDD/PCDF-yhdisteiden, dioksiinien kaltaisten yhdisteiden ja häiriöitä aiheuttavien yhdisteiden poistamiseen lasitavaroiden pinnalta.

3.8   Uuttamisessa käytettävän näytteen määrän on oltava riittävä, jotta täytetään vaatimukset, jotka koskevat riittävän matalaa mittausaluetta, joka käsittää enimmäismäärien tai toimintakynnysten suuruiset pitoisuudet.

3.9   Tarkasteltavien tuotteiden yhteydessä käytettäviin näytteiden valmistusmenetelmiin on sovellettava kansainvälisesti hyväksyttyjä suuntaviivoja.

4.   Laboratorioita koskevat vaatimukset

4.1   Asetuksen (EY) N:o 882/2004 säännösten mukaisesti laboratorioiden on oltava ISO-oppaan 58 mukaisesti toimivan tunnustetun laitoksen hyväksymiä, millä varmistetaan, että laboratoriot soveltavat analyyttistä laadunvarmistusta. Laboratorioiden hyväksyntä on tehtävä EN ISO/IEC 17025 -standardin mukaisesti.

4.2   Laboratorion pätevyys osoitetaan sen osallistumisella jatkuvasti hyvin tuloksin laboratorioiden välisiin tutkimuksiin, jotka koskevat PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden määrittämistä asianmukaisissa rehumatriiseissa ja pitoisuusalueilla.

4.3   Seulontamenetelmiä näytteiden rutiinitarkastuksissa käyttävien laboratorioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä varmistusmenetelmää käyttävien laboratorioiden kanssa laadunvalvonnan ja vaatimustenvastaisiksi epäiltyjen näytteiden määritystuloksen varmistuksen osalta.

5.   Perusvaatimukset dioksiinien (PCDD/PCDF-yhdisteiden) ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden analyysille

5.1   Matala mittausalue ja määritysrajat

Koska osa PCDD/PCDF-yhdisteistä on erittäin myrkyllisiä, ne on pystyttävä havaitsemaan jo femtogrammoina (10–15 g) ilmaistavan alueen ylemmillä arvoilla. Useimpien PCB-kongeneerien osalta määritysrajaksi riittää nanogrammoina (10–9 g) ilmaistava alue. Toksisempien dioksiinien kaltaisten PCB-kongeneerien (erityisesti ei-orto-substituoitujen kongeneerien) mittauksessa mittausalueen ala-arvojen on oltava pikogrammoina (10–12 g) ilmaistavan alueen alimpia arvoja. Kaikkien muiden PCB-yhdisteiden osalta määritysrajaksi riittää nanogrammoina (10–9 g) ilmaistava alue.

5.2   Hyvä selektiivisyys (spesifisyys)

5.2.1   PCDD/PCDF-yhdisteet ja dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet on voitava erottaa lukuisista muista uuttamisessa mukana tulevista ja mahdollisesti häiriöitä aiheuttavista yhdisteistä, joiden pitoisuudet voivat olla moninkertaisia verrattuna tarkasteltavien analyyttien pitoisuuksiin. GC-MS-menetelmissä on pystyttävä tarvittaessa erottelemaan eri kongeneerit, kuten toksiset kongeneerit (esim. seitsemäntoista 2,3,7,8-substituoitua PCDD/PCDF-yhdistettä ja kaksitoista dioksiinien kaltaista PCB-yhdistettä) muista kongeneereista.

5.2.2   Bioanalyyttisten menetelmien on kyettävä havaitsemaan kohdeyhdisteet PCDD/PCDF-yhdisteiden ja/tai dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summana. Näytteen puhdistamisella pyritään poistamaan yhdisteet, jotka voivat aiheuttaa vääriä vaatimustenvastaisia tuloksia, tai yhdisteet, jotka voivat heikentää vastetta ja johtaa vääriin vaatimustenmukaisiin tuloksiin.

5.3   Hyvä tarkkuus (oikeellisuus ja täsmällisyys, biotestin korjattu saanto)

5.3.1   GC-MS-menetelmien osalta määrityksessä on pystyttävä antamaan pätevä arvio aineen todellisesta pitoisuudesta näytteessä. Hyvä tarkkuus on välttämätön, jotta voidaan välttää näytteen määritystuloksen hylkääminen sen perusteella, että määritetyn TEQ-arvon luotettavuus on heikko. Tarkkuus ilmaistaan oikeellisuutena (sertifioidusta materiaalista mitatun tutkittavan aineen määrän keskiarvon ja sertifioidun arvon erotus prosentteina tästä arvosta) ja täsmällisyytenä (RSDR on uusittavissa olosuhteissa saaduista tuloksista laskettu suhteellinen standardipoikkeama).

5.3.2   Bioanalyyttisten menetelmien osalta on määritettävä biotestin korjattu saanto. Biotestin korjatulla saannolla tarkoitetaan BEQ-arvoa, joka on laskettu TCDD:n tai PCB 126:n kalibrointikäyrästä korjattuna nollanäytteelle ja sen jälkeen jaettu varmistusmenetelmällä määritetyllä TEQ-arvolla. Sillä pyritään korjaamaan sellaisia tekijöitä kuin PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten yhdisteiden hävikkiä uuttamis- ja puhdistusvaiheissa, sellaisten mukana uuttuneiden yhdisteiden vaikutusta, jotka voivat voimistaa tai heikentää vastetta (agonistiset ja antagonistiset vaikutukset), käyrän sovituksen laatua tai toksisuusekvivalenssikertoimen (TEF) arvojen ja suhteellisen voimakkuuden (REP) arvojen välisiä eroja. Biotestin korjattu saanto lasketaan soveltuvista vertailunäytteistä, joissa on edustava kongeneerijakauma lähellä merkittävänä pidettyä tasoa olevissa pitoisuuksissa.

5.4   Validointi enimmäispitoisuusalueella ja yleiset laadunvalvontatoimet

5.4.1   Laboratorioiden on osoitettava menetelmän suorituskyky enimmäispitoisuuksilla, esimerkiksi 0,5 ×, 1 × ja 2 × enimmäismäärä, ja toistomittausten hajonnan on oltava hyväksyttävä validointimenettelyn ja rutiinianalyysin aikana.

5.4.2   Sisäistä laadunvalvontaa varten on analysoitava säännöllisesti nollanäytteitä ja näytteitä, joihin on lisätty analyyttiä, tai kontrollinäytteitä (mieluiten sertifioiduilla vertailuaineilla, jos niitä on saatavilla). Nollanäytteiden, näytteiden, joihin on lisätty analyyttiä, tai kontrollinäytteiden tulokset on kirjattava laadunvalvontakortteihin. Tulosten avulla on varmistettava, että määritysmenetelmien suorituskyky täyttää vaatimukset.

5.5   Määritysraja

5.5.1   Määritysrajan (LOQ) vahvistaminen ei ole bioanalyyttisessä seulontamenetelmässä välttämätöntä, mutta menetelmällä on pystyttävä erottamaan toisistaan nolla- ja cut-off-arvo. BEQ-arvon ilmoittamista varten on vahvistettava raportointipitoisuus, jotta voidaan käsitellä näytteitä, joiden vaste alittaa tätä pitoisuutta vastaavan vasteen. On osoitettava, että raportointipitoisuus eroaa vähintään kertoimella kolme sellaisen nollanäytteen pitoisuudesta, jonka vaste on mittausalueen alarajan alapuolella. Siksi se lasketaan näytteistä, jotka sisältävät kohdeyhdisteitä noin vaaditun vähimmäispitoisuuden verran, eikä signaali-kohinasuhteesta tai nollamäärityksestä.

5.5.2   Varmistusmenetelmän määritysrajan (LOQ) on oltava noin yksi viidesosa enimmäismäärästä.

5.6   Analyyttiset vaatimukset

Varmistus- tai seulontamenetelmistä saatujen luotettavien tulosten osalta TEQ- tai BEQ-arvon enimmäismäärien tai toimintakynnyksen on täytettävä seuraavat vaatimukset mittausalueella, määritettiin ne sitten TEQ-kokonaisarvoina (eli PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summana) tai erikseen PCDD/PCDF-yhdisteille ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille:

	Seulonta bioanalyyttisin tai fysikaalis-kemiallisin menetelmin	Varmistusmenetelmät
Väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus (1)	< 5 %
Oikeellisuus		– 20 %–+ 20 %
Toistettavuus (RSDr)	< 20 %
Laboratorionsisäinen uusittavuus (RSDR)	< 25 %	< 15 %

5.7   Seulontamenetelmiä koskevat erityisvaatimukset

5.7.1   Seulontaan voidaan käyttää sekä GC-MS-menetelmiä että bioanalyyttisiä menetelmiä. GC-MS-menetelmien on täytettävä 6 kohdassa esitetyt vaatimukset. Solupohjaisten bioanalyyttisten menetelmien erityisvaatimukset esitetään 7 kohdassa.

5.7.2   Seulontamenetelmiä näytteiden rutiinitarkastuksissa käyttävien laboratorioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä varmistusmenetelmää käyttävien laboratorioiden kanssa.

5.7.3   Seulontamenetelmän suorituskyky on tarkistettava rutiinianalyysin aikana analyyttisellä laadunvalvonnalla ja menetelmän jatkuvalla validoinnilla. Vaatimustenmukaisia tuloksia on valvottava jatkuvalla ohjelmalla.

5.7.4   Soluvasteen mahdollinen vaimentuminen ja sytotoksisuus on tarkistettava:

Rutiiniseurannassa 20 % näyteuutteista mitataan sekä siten, että niihin on lisätty enimmäismäärää tai toimintakynnystä vastaava pitoisuus 2,3,7,8-TCDD-yhdistettä, että lisäämättä kyseistä yhdistettä, millä tarkistetaan, vaimentavatko näyteuutteessa olevat häiritsevät yhdisteet mahdollisesti määritysmenetelmän vastetta. Lisäysnäytteen pitoisuutta verrataan sellaisen näytteen pitoisuuteen, johon ei ole lisätty analyyttiä, ja lisätyn pitoisuuden summaan. Jos tämä mitattu pitoisuus on enemmän kuin 25 % matalampi kuin laskettu pitoisuuksien summa, se on indikaatio mahdollisesta signaalin vaimentumisesta, jolloin kyseiselle näytteelle on tehtävä GC-HRMS-varmistusanalyysi. Tuloksia seurataan laadunvalvontakorteilla.

5.7.5   Vaatimustenmukaisten näytteiden laadunvalvonta:

Näytematriisista ja laboratoriossa saadusta kokemuksesta riippuen noin 2–10 % vaatimustenmukaisista näytteistä on varmistettava GC-HRMS-analyysillä.

5.7.6   Väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuuden määrittäminen laadunvalvontatiedoista:

Enimmäismäärän tai toimintakynnyksen ylittävien ja alittavien väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus näytteiden seulonnassa on määritettävä. Todellisten väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuuden on oltava alle 5 %. Kun vaatimustenmukaisten näytteiden laadunvalvonnasta on saatavissa vähintään 20 vahvistettua tulosta matriisia tai matriisiryhmää kohti, väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuutta koskevat johtopäätökset on tehtävä kyseisestä tietokannasta. Väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuuden arviointia varten tarvittavaan 20 tuloksen vähimmäismäärään voidaan sisällyttää myös vertailutesteissä tai kontaminaatiotapausten yhteydessä analysoitujen näytteiden ne tulokset, joissa pitoisuudet ovat enimmillään esim. 2 × enimmäismäärä. Näytteiden on katettava eri näytelähteitä edustavat yleisimmät kongeneerijakaumat.

Vaikka seulontamäärityksissä on mieluiten pyrittävä havaitsemaan toimintakynnyksen ylittävät näytteet, väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuuden määrittämisen kriteerinä on enimmäistaso, kun otetaan huomioon mittaukseen liittyvät epävarmuustekijät varmistusmenetelmässä.

5.7.7   Seulonnan mahdollisesti vaatimustenvastaiset tulokset on aina tarkistettava tekemällä alkuperäisestä näytteestä täydellinen uusi analyysi varmistusmenetelmällä. Näitä näytteitä voidaan myös käyttää väärien vaatimustenvastaisten tulosten osuuden arvioimiseen. Seulontamenetelmien osalta väärien vaatimustenvastaisten tulosten osuuden muodostavat ne tulokset, joiden on varmistusmenetelmällä vahvistettu olevan vaatimustenmukaisia, vaikka edeltävän seulonnan perusteella näytteen on ilmoitettu olevan mahdollisesti vaatimustenvastainen. Seulontamenetelmän hyödyllisyyden arvioinnin on perustuttava siihen, että väärien vaatimustenvastaisten näytteiden määrää verrataan tarkistettujen näytteiden kokonaismäärään. Tämän osuuden pitää olla niin pieni, että seulontavälineen käytöstä on hyötyä.

5.7.8   Bioanalyyttisten menetelmien on ainakin validointiolosuhteissa tuotettava pätevä indikaatio TEQ-tasosta, laskettuna ja ilmaistuna BEQ-arvona.

Bioanalyyttisten menetelmien laboratorionsisäisen RSDr:n tulisi toistettavissa olosuhteissa tyypillisesti olla pienempi kuin uusittavuus RSDR.

6.   Seulonnassa tai varmistuksessa käytettäviä GC-MS-menetelmiä koskevat erityisvaatimukset

6.1   WHO-TEQ-tulosten suurimman ja pienimmän arvon hyväksyttävät erot

Enimmäismäärän tai tarvittaessa toimintakynnysten ylityksen varmistuksessa suurimman ja pienimmän arvon ero saa olla enintään 20 %.

6.2   Saantojen valvonta

6.2.1   Määritysmenettelyjen validoimiseksi on aivan menetelmän alussa eli esimerkiksi ennen uuttamista lisättävä 13C-leimattuja 2,3,7,8-kloorisubstituoituja sisäisiä PCDD/PCDF-standardeja ja 13C-leimattuja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden sisäisiä standardeja. On lisättävä vähintään yhtä näistä kongeneereista kutakin tetra–oktakloorattua PCDD/PCDF-homologiryhmää kohden ja vähintään yhtä näistä kongeneereista kutakin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden homologiryhmää kohden (tai vaihtoehtoisesti vähintään yhtä näistä kongeneereista kutakin PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden valvonnassa käytettyä massaspektrillä määritettyä ionia kohden). Varmistusmenetelmien yhteydessä on käytettävä kaikkia 17:ää 13C-leimattua 2,3,7,8-kloorisubstituoitua sisäistä PCDD/PCDF-standardia ja kaikkia 12:ta 13C-leimattua dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden sisäistä standardia.

6.2.2   Suhteelliset vastekertoimet on asianmukaista kalibrointiliuosta käyttäen määritettävä myös niille kongeneereille, joiden osalta ei lisätä 13C-leimattua analogia.

6.2.3   Kasviperäisistä rehuista ja alle 10 % rasvaa sisältävistä eläinperäisistä rehuista otettuihin näytteisiin on lisättävä sisäiset standardit ennen uuttamista. Yli 10 % rasvaa sisältävistä eläinperäisistä rehuista otettuihin näytteisiin ne on lisättävä joko ennen rasvojen uuttamista tai uuttamisen jälkeen. Uuttamisen tehokkuus on validoitava asianmukaisesti sen mukaan, missä vaiheessa sisäiset standardit lisätään, ja sen mukaan, ilmoitetaanko tulokset tuotteessa vai rasvassa olevan pitoisuuden perusteella.

6.2.4   Ennen GC-MS-analyysia on lisättävä 1 tai 2 saantostandardia.

6.2.5   Saantojen valvonta on välttämätöntä. Varmistusmenetelmissä sisäisten standardien saantojen on oltava 60–120 %. Yksittäisten kongeneerien pienemmät tai suuremmat saantoarvot voidaan hyväksyä erityisesti hepta- ja oktakloorattujen dibentso-para-dioksiinien ja dibentsofuraanien osalta edellyttäen, että niiden vaikutus TEQ-arvoon on enintään 10 % TEQ-arvon kokonaismäärästä (perustana PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summa). GC-MS-seulontamenetelmissä saantojen on oltava 30–140 %.

6.3   Häiritsevien aineiden poistaminen

—	PCDD/PCDF-yhdisteet on erotettava häiriöitä aiheuttavista klooratuista yhdisteistä — esimerkiksi muista kuin dioksiinien kaltaisista PCB-yhdisteistä ja klooratuista difenyylieettereistä — soveltuvilla kromatografiatekniikoilla (mieluiten florisil-, alumiinioksidi- ja/tai hiilikolonneilla).

—	Isomeerien erotuksen kaasukromatografian avulla on oltava < 25 % huipusta huippuun 1,2,3,4,7,8-HxCDF:n ja 1,2,3,6,7,8-HxCDF:n välillä.

6.4   Kalibrointi standardikäyrän avulla

Kalibrointikäyrän vaihteluvälin laajuuden on oltava riittävä kattaakseen enimmäismäärien tai toimintakynnysten relevantin vaihteluvälin.

6.5   Varmistusmenetelmiä koskevat erityisvaatimukset

—

GC-HRMS: — HRMS-menetelmässä erotuskyvyn on yleensä oltava koko massa-alueella vähintään 10 000 käyttäen 10 % laakson määritelmää. — Tunnistamista ja varmistamista koskevien lisäkriteerien, jotka on kuvattu kansainvälisesti tunnistetussa standardissa, esim. standardissa EN 16215:2012 (Animal feed — Determination of dioxins and dioxin-like PCBs by GC-HRMS and of indicator PCBs by GC-HRMS) ja/tai tarkistetuissa EPA-menetelmissä 1613 ja 1668, täyttyminen.

—

GC-MS/MS: — Vähintään kahden spesifisen prekursori-ionin valvonta, joista kummallakin on spesifinen vastaava siirtymätuoteioni kaikilla leimatuilla ja leimaamattomilla analyyteillä tutkittavalla alueella. — Suhteellisten ioni-intensiteettien suurin sallittu toleranssi ± 15 % valituilla siirtymätuoteioneilla verrattuna laskettuihin tai mitattuihin arvoihin (kalibrointistandardien keskiarvo) identtisissä MS/MS-olosuhteissa, etenkin törmäysenergian ja törmäyskaasupaineen suhteen, kullakin analyytin siirtymällä. — Kunkin kvadrupolin erotuskyky asetetaan vähintään yhtä suureksi tai paremmaksi kuin yksikkömassaresoluutio (yksikkömassaresoluutio: riittävä resoluutio kahden vierekkäisillä kokonaisilla massaluvuilla olevan piikin erottumiseksi ilman merkittävää päällekkäisyyttä) tarkasteltavana oleviin analyytteihin mahdollisesti kohdistuvien häiriöiden minimoimiseksi. — Lisäkriteerien, jotka on kuvattu kansainvälisesti tunnistetussa standardissa, esim. standardissa EN 16215:2012 (Animal feed — Determination of dioxins and dioxin-like PCBs by GC-HRMS and of indicator PCBs by GC-HRMS) ja/tai tarkistetuissa EPA-menetelmissä 1613 ja 1668, täyttyminen, lukuun ottamatta velvoitetta käyttää GC-HRMS-menetelmää.

7.   Bioanalyyttisia menetelmiä koskevat erityisvaatimukset

Bioanalyyttiset menetelmät ovat menetelmiä, jotka perustuvat biologisiin periaatteisiin, esimerkiksi solupohjaiset määritykset, reseptorimääritykset tai immunomääritykset. Tässä 7 kohdassa vahvistetaan bioanalyyttisia menetelmiä koskevat yleiset vaatimukset.

Seulontamenetelmän perusteella periaatteessa luokitellaan, onko näyte vaatimusten mukainen vai epäilläänkö, ettei se täytä vaatimuksia. Laskettua BEQ-arvoa verrataan tätä varten cut-off-arvoon (ks. 7.3 kohta). Jos näytteen arvo on alle cut-off-arvon, sitä pidetään vaatimustenmukaisena. Jos näytteen arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin raja-arvo, näytteen epäillään olevan vaatimusten vastainen, ja sille on tehtävä analyysi varmistusmenetelmällä. Käytännössä cut-off-arvona voidaan pitää BEQ-arvoa, joka on 2/3 enimmäismäärästä, edellyttäen, että väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus jää alle 5 %:n ja että väärien vaatimustenvastaisten tulosten osuus on hyväksyttävä. Koska PCDD/PCDF-yhdisteillä sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalla on erilliset enimmäismäärät, näytteiden vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen ilman fraktiointitislausta edellyttää, että PCDD/PCDF-yhdisteillä on tarkoituksenmukaiset cut-off-arvot biotestejä varten. Toimintakynnykset ylittävien näytteiden tarkastuksen yhteydessä cut-off-arvoksi soveltuu tarkoituksenmukainen prosenttiosuus kustakin toimintakynnyksestä.

Joidenkin bioanalyyttisten menetelmien tapauksessa voidaan antaa BEQ-arvona ilmaistu indikatiivinen määrä sellaisia näytteitä varten, jotka sisältyvät mittausalueelle ja ylittävät raportointirajan (ks. 7.1.1 ja 7.1.6 kohta).

7.1   Testivasteen arviointi

7.1.1   Yleiset vaatimukset

—

Laskettaessa pitoisuuksia TCDD-kalibrointikäyrän avulla käyrän ala- ja yläpäässä olevissa arvoissa on suurta vaihtelua (korkea variaatiokerroin, jäljempänä ’CV’). Mittausalue on alue, jossa tämä CV on alle 15 %. Mittausalueen ala-arvo (raportointiraja) on asetettava nollanäytettä korkeammaksi soveltamalla vähintään kerrointa kolme. Mittausalueen yläarvo esitetään yleensä EC70-arvona (70 % vaikuttavan pitoisuuden enimmäismäärästä), mutta se on matalampi, jos CV on suurempi kuin 15 % tällä vaihteluvälillä. Mittausalue on määritettävä validoinnin aikana. Cut-off-arvojen (ks. 7.3 kohta) on oltava selvästi mittausalueen sisällä.

—

Standardiliuokset ja näyteuutteet on testattava vähintään kahtena toistomäärityksenä. Toistomäärityksiä käytettäessä mikrotitrauslevyn eri osista valituissa 4–6 kuopassa testatun standardiliuoksen tai varmistusuutteen on tuotettava vaste tai pitoisuus (mahdollinen vain mittausalueella), jossa CV < 15 %.

7.1.2   Kalibrointi

7.1.2.1   Kalibrointi standardikäyrän avulla

—	Näytteissä olevat pitoisuudet on arvioitava vertaamalla testivastetta TCDD:n (tai PCB 126:n tai PCDD:n/PCDF:n/dioksiinien kaltaisen PCB:n standardiseoksen) kalibrointikäyrään ja laskemalla sen perusteella BEQ-arvo uutteessa ja sitä kautta näytteessä.

—

Kalibrointikäyriin on sisällyttävä 8–12 pitoisuutta (ainakin toistomäärityksinä) siten, että käyrän alapäässä on riittävästi pitoisuuksia (mittausalue). Erityistä huomiota on kiinnitettävä käyrän sovitukseen mittausalueella. R2-arvolla sellaisenaan on vain vähäinen tai olematon arvo arvioitaessa epälineaarisen regression sovitusta. Parempi sovitus saadaan aikaan minimoimalla laskettujen ja havaittujen määrien välinen ero, esimerkiksi minimoimalla neliöön korotettujen jäämien summa.

—

Seuraavaksi näyteuutteen arvioitu pitoisuus on korjattava matriisi/liuotin-nollanäytteelle lasketun BEQ-arvon (jotta otetaan huomioon epäpuhtaudet käytetyistä liuottimista ja kemikaaleista) ja korjatun saannon perusteella (lasketaan sellaisten soveltuvien vertailunäytteiden BEQ-arvosta, joissa on edustava kongeneerijakauma lähellä enimmäismäärää tai toimintakynnystä olevilla pitoisuuksilla). Jotta saanto voidaan korjata, korjatun saannon on oltava vaadittavan vaihteluvälin sisällä (ks. 7.1.4 kohta). Saannon korjaamisessa käytettävien vertailunäytteiden on täytettävä 7.2 kohdassa esitetyt vaatimukset.

7.1.2.2   Kalibrointi vertailunäytteiden avulla

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kalibrointikäyrää, joka on tuotettu vähintään neljän vertailunäytteen avulla (ks. 7.2.4 kohta: voidaan ottaa yksi matriisinolla ja kolme vertailunäytettä, joiden pitoisuudet ovat 0,5 ×, 1,0 × ja 2,0 × enimmäismäärä tai toimintakynnys), jolloin nollanäytettä ja saantoa ei tarvitse korjata. Tällöin testivaste, joka vastaa 2/3 enimmäismäärästä (ks. 7.3 kohta), voidaan laskea suoraan näistä näytteistä ja sitä voidaan käyttää cut-off-arvona. Toimintakynnykset ylittävien näytteiden tarkastuksen yhteydessä cut-off-arvoksi soveltuu tarkoituksenmukainen prosenttiosuus kustakin toimintakynnyksestä.

7.1.3   PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden erillinen määrittäminen

Uutteet voidaan jakaa PCDD/PCDF-yhdisteitä ja dioksiinien kaltaisia PCB-yhdisteitä sisältäviin fraktioihin, jotta PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden TEQ-arvot (BEQ:ina) voidaan ilmoittaa erillisinä. Dioksiinien kaltaisia PCB-yhdisteitä sisältävän fraktion tulosten arvioinnissa olisi käytettävä PCB 126:n standardilla tuotettua kalibrointikäyrää.

7.1.4   Biotestien korjatut saannot

’Biotestin korjattu saanto’ on laskettava soveltuvista vertailunäytteistä, joissa kongeneerijakauma on lähellä enimmäismäärää tai toimintakynnystä ja ilmaistaan prosenttiosuutena BEQ-arvosta verrattuna TEQ-arvoon. Sen mukaan, minkä tyyppistä testiä ja TEF-arvoja (9) käytetään, dioksiinien kaltaisiin PCB-yhdisteisiin sovellettavien TEF- ja REP-kertoimien väliset erot voivat johtaa siihen, että dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden korjatut saannot ovat matalia PCDD/PCDF-yhdisteisiin verrattuna. Jos PCDD/PCDF-yhdisteille ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille tehdään erillinen määritys, biotestien korjatut saannot ovat sen vuoksi seuraavat: dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille 20–60 % ja PCDD/PCDF-yhdisteille 50–130 % (vaihteluvälejä sovelletaan TCDD:n kalibrointikäyrään). Koska dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden vaikutus PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summaan voi vaihdella eri matriisien ja näytteiden välillä, biotestin korjatut saannot PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summan osalta heijastavat näitä vaihteluvälejä ja niiden on oltava 30–130 %. Jos unionin lainsäädännössä ilmenee merkittävästi muutettuja PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden TEF-arvoja, kyseiset vaihteluvälit on tarkistettava.

7.1.5   Saantojen valvonta puhdistusta varten

Yhdisteiden hävikki puhdistuksen aikana on tarkistettava validoinnin yhteydessä. Nollanäyte, johon on lisätty eri kongeneerien seosta, on puhdistettava (vähintään n = 3), ja saanto ja vaihtelevuus on tarkistettava varmistusmenetelmällä. Saannon on oltava 60–120 % etenkin niiden kongeneerien osalta, joiden vaikutus eri seosten TEQ-arvoon on enemmän kuin 10 %.

7.1.6   Raportointiraja

BEQ-arvoista raportoimista varten on määritettävä raportointiraja relevanttien matriisinäytteiden perusteella, joilla on tyypillinen kongeneerijakauma, mutta ei standardien kalibrointikäyrän perusteella, koska käyrän ala-arvojen tarkkuus ei ole riittävä. Uuttamisen ja puhdistuksen vaikutukset on otettava huomioon. Raportointiraja on asetettava nollanäytettä korkeammaksi soveltamalla vähintään kerrointa kolme.

7.2   Vertailunäytteiden käyttö

7.2.1   Vertailunäytteiden on edustettava näytematriisia, kongeneerijakaumia ja pitoisuusalueita PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta lähellä enimmäismäärää tai toimintakynnystä olevilla pitoisuuksilla.

7.2.2   Kuhunkin testisarjaan on sisällytettävä matriisinolla tai mieluiten nollanäyte sekä viitenäyte, jonka pitoisuus vastaa enimmäismäärää tai toimintakynnystä. Nämä näytteet on uutettava ja testattava samanaikaisesti identtisissä oloissa. Vertailunäytteen vasteen on oltava selvästi kohonnut verrattuna nollanäytteeseen, jotta testin soveltuvuus olisi taattu. Näitä näytteitä voidaan käyttää nolla- ja saantokorjauksiin.

7.2.3   Saantokorjauksen suorittamiseen valittujen vertailunäytteiden on edustettava testinäytteitä, eli näytteiden kongeneerijakaumat eivät saa johtaa määrien aliarvioimiseen.

7.2.4   Lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi 0,5- ja 2-kertaista enimmäismäärää tai toimintakynnystä edustavia ylimääräisiä vertailunäytteitä, joilla osoitetaan testin toimivuus halutulla mittausalueella enimmäismäärän tai toimintakynnyksen valvontaa varten. Yhdessä näitä näytteitä voidaan käyttää testinäytteiden BEQ-arvojen laskemiseen (ks. 7.1.2.2 kohta).

7.3   Cut-off-arvojen määrittäminen

BEQ-arvoina ilmaistujen bioanalyyttisten tulosten ja TEQ-arvoina ilmaistujen varmistusmenetelmän tulosten välinen suhde on määritettävä esimerkiksi kalibroinnilla, jossa vertailunäytteisiin, joissa on samanlainen matriisi, on lisätty analyyttiä 0 ×, 0,5 ×, 1 × ja 2 × enimmäismäärä, ja jossa kukin näyte määritetään 6 kertaa (n = 24). Korjauskertoimet (nolla ja saanto) voidaan arvioida tämän suhteen perusteella, mutta ne on tarkistettava 7.2.2 kohdan mukaisesti.

Cut-off-arvot on määritettävä sen arvioimiseksi, vastaako näyte enimmäismääriä koskevia vaatimuksia, tai tarvittaessa toimintakynnysten valvontaa varten, ja vastaavat enimmäismäärät tai toimintakynnykset on vahvistettava joko erikseen PCDD/PCDF-yhdisteille ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille taikka PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summalle. Niitä edustaa bioanalyyttisten tulosten jakauman alempi piste (korjattuna nollanäytteelle ja saannolle), joka vastaa varmistusmenetelmän päätösrajaa 95 %:n luottamusrajalla, mikä tarkoittaa, että väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus on < 5 % ja RSDR < 25 %. Varmistusmenetelmän päätösraja on sama kuin enimmäismäärä, kun otetaan huomioon mittausepävarmuus.

Cut-off-arvo (BEQ-arvona ilmaistuna) voidaan laskea 7.3.1, 7.3.2 tai 7.3.3 kohdassa esitetyn mallin avulla (ks. kuva 1).

7.3.1   Kun käytetään 95 %:n ennustevälin alempaa kaistaa varmistusmenetelmän päätösrajalla:

jossa

BEQDL	varmistusmenetelmän päätösrajaa vastaava BEQ, joka vastaa enimmäismäärää mittausepävarmuus mukaan luettuna
sy,x	jäännöksen keskihajonta
t α,f = m-2	Studentin kerroin (α = 5 %, f = vapausasteet, yksipuoliset)
m	kalibrointipisteiden kokonaismäärä (indeksi j)
n	toistojen lukumäärä kullakin tasolla
xi	näytteen pitoisuus (TEQ-arvona) kalibrointipisteessä i varmistusmenetelmällä määritettynä
	kaikkien kalibrointinäytteiden pitoisuuksien keskiarvo (TEQ-arvona)
	neliösummamuuttuja, i = kalibrointipisteen i indeksi

7.3.2   Laskeminen (nollan ja saannon suhteen korjatuista) bioanalyyttisistä tuloksista, kun on analysoitu useita näytteitä (n ≥ 6), jotka on kontaminoitu varmistusmenetelmän päätösrajalla, joka on mittaustulosten jakauman alempi piste vastaavalla BEQ:n keskiarvolla:

Cut-off-arvo = BEQDL — 1,64xSDR

jossa

SDR	biologisten määritystulosten keskihajonta kohdassa BEQDL, mitattuna laboratorionsisäisissä uusittavuusoloissa

7.3.3   Laskeminen bioanalyyttisten tulosten keskiarvona (BEQ-arvona, korjattuna nollan ja saannon suhteen), kun on analysoitu useita näytteitä (n > 6), jotka on kontaminoitu tasolla 2/3 enimmäismäärästä tai toimintakynnyksestä. Tämä perustuu havaintoon siitä, että kyseinen pitoisuus on 7.3.1 tai 7.3.2 kohdan mukaan määritetyn cut-off-arvon lähistöllä:

Kuva 1

Toiminta-raja

Enimmäis-määrä

Bioanalyyttiset tulokset (BEQ)

BEQpäätösraja

Cut-off-arvo

BEQtoimintaraja

Regressiosuora 95 %:n ennusteväli

β = 5 %

Päätös- raja

HRGC/HRMS-tulokset (TEQ)

Kuva 1. 95 %:n luottamustasoon perustuva cut-off-arvon laskenta, mikä tarkoittaa, että väärien vaatimustenmukaisten tulosten osuus on < 5 % ja RSDR < 25 %:

1.	kun käytetään 95 %:n ennustevälin alempaa kaistaa varmistusmenetelmän päätösrajalla

2.	kun on analysoitu useita näytteitä (n > 6), jotka on kontaminoitu varmistusmenetelmän päätösrajalla, joka on mittaustulosten jakauman alempi piste (jota kuvassa esittää kellonmuotoinen käyrä) vastaavalla BEQ:n keskiarvolla.

7.3.4   Cut-off-arvoja koskevat rajoitukset

BEQ-arvoihin perustuvat cut-off-arvot, jotka on laskettu validoinnin aikana saadusta RSDR-arvosta käyttämällä rajallista määrää näytteitä, joiden matriisit ja/tai kongeneerijakaumat ovat erilaisia, saattavat olla korkeammat kuin TEQ-arvoihin perustuvat enimmäismäärät tai toimintakynnykset, koska tarkkuus on tällöin parempi kuin rutiinitesteissä, kun mahdollisten kongeneerinjakaumien tuntematon spektri on tarkastettava. Tällöin cut-off-arvot on laskettava siten, että RSDR = 25 %, tai mieluiten on käytettävä kaksi kolmasosaa enimmäismäärästä tai toimintakynnyksestä.

7.4   Suorituskykyä koskevat tiedot

7.4.1   Koska bioanalyyttisissä menetelmissä ei voida käyttää sisäisiä standardeja, bioanalyyttisten menetelmien toistettavuus on testattava, jotta saadaan tietoja yksittäisen koesarjan sisäisestä ja koesarjojen välisestä keskihajonnasta. Toistettavuuden on oltava alle 20 % ja laboratorionsisäisen uusittavuuden alle 25 %. Tämän on perustuttava BEQ-arvona ilmaistuihin laskettuihin määriin nolla- ja saantokorjauksen jälkeen.

7.4.2   Validointiprosessin yhteydessä on osoitettava, että testillä pystytään erottamaan toisistaan nolla- ja cut-off-arvo, jolloin vastaavan cut-off-arvon ylittävät näytteet voidaan tunnistaa (ks. 7.1.2 kohta).

7.4.3   On määriteltävä kohdeyhdisteet, mahdolliset häiriöt sekä suurimmat hyväksyttävät nollatasot.

7.4.4   Vasteen tai vasteesta lasketun pitoisuuden (mahdollista ainoastaan mittausalueella) prosentuaalinen keskihajonta kunkin näyteuutteen kolminkertaisessa määrityksessä saa olla enintään 15 %.

7.4.5   BEQ-arvoina ilmaistuja vertailunäytte(id)en korjaamattomia tuloksia (nollanäyte ja enimmäistasolla tai toimintakynnyksellä) käytetään bioanalyyttisen menetelmän suorituskyvyn arviointiin vakiomittaisella ajanjaksolla.

7.4.6   Nollanäytteille ja kullekin vertailunäytetyypille on luotava laadunvalvontakortit, jotka on tarkastettava. Näin varmistetaan, että analyyttinen suorituskyky vastaa vaatimuksia. Tämä koskee etenkin nollanäytteiden ja mittausalueen ala-arvojen välistä vähimmäiseroa ja vertailunäytteiden laboratorionsisäistä uusittavuutta. Nollanäytteet on tarkastettava huolellisesti, jotta vältetään väärät vaatimustenmukaiset tulokset vähentämisen yhteydessä.

7.4.7   Tulokset varmistusmenetelmillä saaduista vaatimustenvastaisiksi epäillyistä näytteistä ja 2–10 prosentista vaatimustenmukaisia näytteitä (vähintään 20 näytettä matriisia kohden) on koottava, ja niitä on käytettävä seulontamenetelmän suorituskyvyn sekä BEQ-arvon ja TEQ-arvon välisen suhteen arvioimisessa. Tätä tietokantaa voidaan hyödyntää rutiininäytteisiin sovellettavien cut-off-arvojen uudelleen arvioinnissa validoitujen matriisien osalta.

7.4.8   Menetelmän hyvä suorituskyky voidaan osoittaa myös osallistumalla vertailutesteihin. Jos laboratorio kykenee osoittamaan hyvän suorituskykynsä, vertailutesteissä analysoitujen näytteiden tulokset, joissa pitoisuudet ovat enimmillään esim. 2 × enimmäismäärä, voidaan sisällyttää väärien vaatimustenmukaisten näytteiden osuuden arviointiin. Näytteiden on katettava eri näytelähteitä edustavat yleisimmät kongeneerijakaumat.

7.4.9   Kontaminaatiotapauksissa cut-off-arvot voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon näytematriisi ja tapauksessa esiintyneet kongeneerijakaumat.

8.   Tulosten raportointi

8.1   Varmistusmenetelmät

8.1.1   Jos käytetty määritysmenetelmä sallii, määritystuloksiin on sisällyttävä yksittäisten PCDD/PCDFF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet. Tulokset on ilmoitettava pienimpinä, suurimpina ja väliarvoina, jotta tulosten raportointiin saadaan mukaan mahdollisimman paljon tietoja. Näin tuloksia pystytään tulkitsemaan kulloistenkin vaatimusten mukaisesti.

8.1.2   Raportissa on myös ilmoitettava PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja uuttamisessa käytetty menetelmä.

8.1.3   Yksittäisten sisäisten standardien saantotiedot on ilmoitettava, jos saantojen arvot ovat 6.2.5 kohdassa mainitun alueen ulkopuolella tai jos enimmäismäärä ylittyy (tällöin on ilmoitettava jommankumman toistomäärityksen saantotiedot). Muissa tapauksissa ne on toimitettava pyydettäessä.

8.1.4   Koska mittausepävarmuus on otettava huomioon päätettäessä näytteen vaatimustenmukaisuudesta, tiedot tästä muuttujasta on ilmoitettava. Siksi määritystulos on ilmoitettava muodossa x +/- U, jossa x on määritystulos ja U on laajennettu mittausepävarmuus, jossa käytetään kattavuuskerrointa 2, jolloin luotettavuustaso on noin 95 %. Jos PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuudet määritetään erikseen, PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden erillisten määritystulosten yhteenlaskettua arvioitua laajennettua epävarmuutta on käytettävä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien summana.

8.1.5   Jos mittausepävarmuus otetaan huomioon soveltamalla päätösrajaa CCα (I luvun 2.2 kohdassa kuvatulla tavalla), tiedot tästä muuttujasta on ilmoitettava.

8.1.6   Tulokset on ilmaistava samoina yksikköinä ja vähintään yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin direktiivissä 2002/32/EY vahvistetut enimmäispitoisuudet.

8.2   Bioanalyyttiset seulontamenetelmät

8.2.1   Seulonnan tuloksen perusteella näytteen ilmoitetaan olevan ’vaatimustenmukainen’ tai sen ’epäillään olevan vaatimustenvastainen’.

8.2.2   Lisäksi tulos voidaan ilmaista PCDD/PCDF-yhdisteiden ja/tai dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta BEQ-arvona eikä TEQ-arvona.

8.2.3   Jos näytteen vaste on raportointirajan alapuolella, näytteellä ilmoitetaan olevan ’raportointirajaa matalampi arvo’.

8.2.4   Kunkin näytematriisityypin osalta raportissa on mainittava enimmäismäärä tai toimintakynnys, johon arviointi perustuu.

8.2.5   Raportissa on mainittava käytetyn testin tyyppi, testin perusperiaate ja kalibrointimenetelmä.

8.2.6   Raportissa on myös ilmoitettava PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja uuttamisessa käytetty menetelmä.

8.2.7   Jos näytteiden epäillään olevan vaatimusten vastaisia, raporttiin on liitettävä selvitys toteutettavista toimenpiteistä. Jos näytteissä on merkittäviä PCDD/PCDF-pitoisuuksia sekä PCDD/PCDF-yhdisteiden ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden summan pitoisuuksia, kohonneet pitoisuudet on määritettävä tai vahvistettava varmistusmenetelmän avulla.

III LUKU

Näytteiden valmistus ja vaatimukset, jotka koskevat muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden (PCB # 28, 52, 101, 138, 153, 180) pitoisuuksien virallisessa valvonnassa käytettäviä määritysmenetelmiä

1.   Soveltamisala

Tässä luvussa vahvistettuja vaatimuksia on sovellettava analysoitaessa rehuja muiden kuin dioksiinien kaltaisten polykloorattujen bifenyylien (muut kuin dioksiinien kaltaiset PCB:t) pitoisuuksien virallista valvontaa ja muita sääntelytarkoituksia varten.

2.   Soveltuvat osoitusmenetelmät

Kaasukromatografia-elektronisieppausdetektio (GC-ECD), GC-LRMS, GC-MS/MS, GC-HRMS tai vastaavat menetelmät.

3.   Tarkasteltavana olevien analyyttien tunnistus ja varmistus

3.1   Suhteellinen retentioaika verrattuna sisäisiin standardeihin tai vertailustandardeihin (hyväksyttävä poikkeama +/- 0,25 %).

3.2   On varmistettava, että kaikki kuusi indikaattori-PCB-yhdistettä (PCB 28, PCB 52, PCB 101, PCB 138, PCB 153 ja PCB 180) erotetaan mittausta häiritsevistä aineista ja eritoten mukana eluoituvista PCB-yhdisteistä kaasukromatografian avulla, erityisesti jos joidenkin näytteiden pitoisuudet ovat laillisissa rajoissa, ja vaatimustenvastaisuus on vahvistettava.

[Mukana eluoituvia kongeneereja ovat usein esimerkiksi PCB 28/31, PCB 52/69 ja PCB 138/163/164. GC-MS-menetelmien osalta on otettava huomioon myös mahdolliset useampia klooriatomeja sisältävien kongeneerien aiheuttamat häiriöt.]

3.3   GC-MS-tekniikkaa koskevat vaatimukset

Vähintään seuraavien valvonta:

a)	kaksi spesifistä ionia HRMS-menetelmässä,

b)	kaksi spesifistä ionia, joiden m/z > 200, tai kolme spesifistä ionia, joiden m/z > 100, LRMS-menetelmässä;

c)	1 prekursori- ja 2 tuoteionia MS-MS-menetelmässä.

Suurimmat sallitut toleranssit valikoitujen massafragmenttien määrien suhteille:

Valikoitujen massafragmenttien määräsuhteen suhteellinen poikkeama teoreettisesta määrästä tai kohdeionin (runsaimmin esiintyvä mitattu ioni) ja sekundaaris(t)en ioni(e)n kalibrointistandardista:

Sekundaaris(t)en ioni(e)n suhteellinen intensiteetti verrattuna kohdeioniin	GC-EI-MS (suhteellinen poikkeama)	GC-CI-MS, GC-MSn (suhteellinen poikkeama)
> 50 %	± 10 %	± 20 %
> 20 %–50 %	± 15 %	± 25 %
> 10 %–20 %	± 20 %	± 30 %
≤ 10 %	± 50 % (2)	± 50 % (2)

3.4   GC-ECD-tekniikoita koskevat vaatimukset

Toleranssin ylittävät tulokset on varmistettava kahdella kaasukromatografikolonnilla, joiden stationäärifaasin polariteetti on erilainen.

4.   Menetelmän suorituskyvyn osoittaminen

Menetelmän suorituskyky on validoitava enimmäispitoisuuden mittausalueella (0,5–2 × enimmäismäärä), ja toistettujen mittausten variaatiokertoimen on oltava hyväksyttävä (ks. 9 kohta, kohtalaista tarkkuutta koskevat vaatimukset).

5.   Määritysraja

Nolla-arvot eivät saa ylittää 30:tä prosenttia enimmäistasoa vastaavasta kontaminaatiotasosta (10).

6.   Laadunvalvonta

Nollanäytteiden säännöllinen mittaus; sellaisten näytteiden analyysi, joihin on lisätty analyyttiä; laadunvalvontanäytteet; osallistuminen asianomaisia matriiseja koskeviin laboratorioiden välisiin tutkimuksiin.

7.   Saantojen valvonta

7.1   On käytettävä sopivia sisäisiä standardeja, joiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat vastaavat kuin tarkasteltavana olevilla analyyteillä.

7.2   Sisäisten standardien lisääminen:

Lisääminen tuotteisiin (ennen uuttoa ja puhdistusta).

7.3   Vaatimukset menetelmille, joissa käytetään kaikkia kuutta isotooppileimattua indikaattori-PCB-kongeneeria:

a)	tulokset on oikaistava sisäisten standardien saantojen suhteen,

b)	isotooppileimattujen sisäisten standardien saantojen on oltava 50–120 %,

c)	pienemmät tai suuremmat saannot voidaan hyväksyä yksittäisille kongeneereille, jos niiden osuus kuuden indikaattori-PCB-yhdisteen yhteismäärästä on alle 10 %.

7.4   Vaatimukset menetelmille, joissa ei käytetä kaikkia kuutta isotooppileimattua sisäistä standardia tai muuta sisäistä standardia:

a)	sisäisten standardien saannot on tarkastettava kaikista näytteistä,

b)	sisäisten standardien saantojen on oltava 60–120 %,

c)	tulokset on oikaistava sisäisten standardien saantojen suhteen.

7.5   Leimaamattomien kongeneerien saannot tarkastetaan sellaisten näytteiden avulla, joihin on lisätty analyyttiä, tai laadunvalvontanäytteiden avulla, joiden pitoisuudet ovat enimmäismäärän vaihteluvälillä. Näiden kongeneerien hyväksyttävät saannot ovat 70–120 %.

8.   Laboratorioita koskevat vaatimukset

Asetuksen (EY) N:o 882/2004 säännösten mukaisesti laboratorioiden on oltava ISO-oppaan 58 mukaisesti toimivan tunnustetun laitoksen hyväksymiä, millä varmistetaan, että laboratoriot soveltavat analyyttistä laadunvarmistusta. Laboratorioiden hyväksyntä on tehtävä EN ISO/IEC 17025 -standardin mukaisesti.

9.   Suorituskykyä koskevat tiedot: kriteerit, jotka koskevat kuuden indikaattori-PCB-yhdisteen summaa enimmäismäärän tasolla

Oikeellisuus	– 30 %–+ 30 %
Kohtalainen tarkkuus (RSD%)	≤ 20 %
Suurimman ja pienimmän arvon erotus	≤ 20 %

10.   Tulosten raportointi

10.1   Mikäli määritysmenetelmä sallii, analyysin tuloksiin on sisällyttävä yksittäisten PCB-kongeneerien pitoisuudet ja tulokset on ilmoitettava pienimpinä, suurimpina ja väliarvoina, jotta tulosten raportointiin saataisiin mukaan mahdollisimman paljon tietoja. Näin tuloksia pystytään tulkitsemaan kulloistenkin vaatimusten mukaisesti.

10.2   Raportissa on ilmoitettava PCB-yhdisteiden ja rasvojen uuttamisessa käytetty menetelmä.

10.3   Yksittäisten sisäisten standardien saantotiedot on toimitettava, jos saantojen arvo on 7 kohdassa tarkoitetun alueen ulkopuolella tai jos enimmäismäärä ylittyy. Muissa tapauksissa ne on toimitettava pyydettäessä.

10.4   Koska mittausepävarmuus on otettava huomioon päätettäessä näytteen vaatimustenmukaisuudesta, tiedot tästä muuttujasta on myös ilmoitettava. Siksi määritystulos on ilmoitettava muodossa x +/- U, jossa x on määritystulos ja U on laajennettu mittausepävarmuus, jossa käytetään kattavuuskerrointa 2, jolloin luotettavuustaso on noin 95 %.

10.5   Jos mittausepävarmuus otetaan huomioon soveltamalla päätösrajaa CCα (I luvun 2.1 kohdassa kuvatulla tavalla), tiedot tästä muuttujasta on ilmoitettava.

10.6   Tulokset on ilmaistava samoina yksikköinä ja vähintään yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin direktiivissä 2002/32/EY vahvistetut enimmäismäärät.

1.   Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on sovittava ennen yhteistä päätöstä koskevan menettelyn alkamista kyseisen menettelyn vaiheiden aikataulusta, jäljempänä ’yhteisen päätöksen aikataulu’. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, konsolidointiryhmän valvojan on vahvistettava yhteisen päätöksen aikataulu ottaen huomioon asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten esittämät näkökannat ja varaumat.

2.   Yhteisen päätöksen aikataulu on saatettava ajan tasalle vähintään kerran vuodessa, ja se kattaa seuraavat toimenpiteet:

a)	sopiminen 4 artiklan mukaisesta muiden toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten osallistumisesta;

b)

asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten 5artiklan mukaisesti laatimien SREP-raporttien ja likviditeettiriskin arviointiraporttien toimittaminen sekä muiden sellaisten toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten osuuksien toimittaminen, jotka osallistuvat raporttien laatimiseen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)

ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnosten toimittaminen konsolidointiryhmän valvojalta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti sekä muille toimivaltaisille viranomaisille ja kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille 4 artiklan 3 kohdan ja 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

d)	7 artiklan mukainen konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välinen vuoropuhelu ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnoksista;

e)

ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin toimittaminen konsolidointiryhmän valvojalta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä muille toimivaltaisille viranomaisille ja kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille 4 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

f)	9 artiklan 1 kohdan mukainen yhteisen pääomapäätöksen ja yhteisen likviditeettipäätöksen luonnoksiin laadittujen osuuksien toimittaminen asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta konsolidointiryhmän valvojalle;

g)	10 artiklan 6 kohdan mukainen yhteisen pääomapäätöksen asiakirjaluonnoksen toimittaminen ja 11 artiklan 5 kohdan mukainen yhteisen likviditeettipäätöksen asiakirjaluonnoksen toimittaminen konsolidointiryhmän valvojalta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

h)	EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen ja ryhmään kuuluvien laitosten kuuleminen yhteisen pääomapäätöksen ja yhteisen likviditeettipäätöksen asiakirjaluonnoksista, jos jäsenvaltion lainsäädännössä sitä edellytetään;

i)	konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välinen vuoropuhelu yhteisen pääomapäätöksen ja yhteisen likviditeettipäätöksen luonnoksista;

j)	yhteisen pääomapäätöksen ja yhteisen likviditeettipäätöksen tekeminen 12 artiklan mukaisesti;

k)	13 artiklan mukainen konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten yhteisen pääomapäätöksen ja yhteisen likviditeettipäätöksen antaminen tiedoksi EU:ssa emoyrityksenä toimivalle laitokselle ja ryhmään kuuluville laitoksille;

l)	sopiminen seuraavan vuoden yhteistä päätöstä koskevan menettelyn suunnitteluaikataulusta.

3.   Yhteisen päätöksen aikataulun on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

a)	sen on ilmennettävä kunkin tehtävän laajuutta ja monimutkaisuutta ottaen huomioon ryhmän harjoittaman toiminnan koko, merkitys järjestelmän kannalta, luonne, laajuus ja monimutkaisuus sekä ryhmän riskiprofiili;

b)	siinä on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon sitoumukset, jotka konsolidointiryhmän valvoja ja asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun valvontatarkkailuohjelman mukaisesti.

4.   Yhteisen päätöksen aikataulua on tarkistettava tarvittaessa erityisesti 20 ja 21 artiklan mukaisesti suoritetun ylimääräisen ajantasaistuksen kiireellisyyden vuoksi.

5.   Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetun, yhteisen päätöksen asiakirjaluonnoksiin liittyviä näkökohtia koskevan kuulemisen alustava ajankohta tiedoksi niille vastuulleen kuuluvan ryhmän laitoksille, joita kyseiset näkökohdat koskevat.

Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava 2 kohdan k alakohdassa tarkoitetun tiedoksiannon arvioitu ajankohta tiedoksi vastuulleen kuuluvan ryhmän laitoksille.

1.   Konsolidointiryhmän valvoja voi päättää, että muut toimivaltaiset viranomaiset ja kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset voivat osallistua ryhmän riskien arviointiraportin tai ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin laadintaan. Kyseinen päätös perustuu siihen, mikä merkitys sivuliikkeellä tai laitoksella on ryhmän kannalta ja mikä merkitys sillä on paikallisten markkinoiden kannalta.

Tällaiseen osallistumiseen on sovellettava luottamuksellisuusvaatimuksia, jotka vastaavat direktiivin 2013/36/EU VII osaston 1 luvun II jakson ja soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (4) 54 ja 58 artiklan vaatimuksia.

Konsolidointiryhmän valvojan ja kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava tätä vastaavuutta.

2.   Jos konsolidointiryhmän valvoja päättää, että 2 artiklan 2 kohdan määritelmän mukainen muu toimivaltainen viranomainen tai kolmannen maan toimivaltainen viranomainen voi osallistua raportin laadintaan, molempien viranomaisten on sovittava muun toimivaltaisen viranomaisen tai kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen osallistumisen laajuudesta. Tällaiset sopimukset ovat sallittuja seuraavia tarkoituksia varten:

a)	ryhmän riskien arviointiraporttiin tai ryhmän likviditeettiriskin arviointiraporttiin laadittujen osuuksien toimittaminen konsolidointiryhmän valvojalle;

b)	a alakohdassa tarkoitettujen osuuksien sisällyttäminen ryhmän riskinarviointiraportin tai ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnoksen tai lopullisen raportin liitteiksi.

3.   Jos konsolidointiryhmän valvoja päättää, että muut toimivaltaiset viranomaiset tai kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset voivat osallistua prosessiin, konsolidointiryhmän valvoja ei saa toimittaa ryhmän riskien arviointiraporttien ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraporttien luonnoksia ja lopullisia raportteja muille toimivaltaisille viranomaisille ja kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille ilman kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten suostumusta.

4.   Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille kaikki tiedot siitä, missä laajuudessa, millä tasolla ja minkä luonteisesti muut toimivaltaiset viranomaiset ja kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat ryhmän riskien arviointiprosessiin, sekä siitä, missä määrin ryhmän riskinarviointiraportissa on hyödynnetty niiden toimittamia osuuksia.

1.   Jotta voidaan helpottaa tytäryritysten riskinarvioinnin tarkastelua yhteisessä päätöksessä direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava konsolidointiryhmän valvojalle SREP-raporttinsa ja likviditeettiriskin arviointiraporttinsa hyvissä ajoin ja joka tapauksessa yhteisen päätöksen aikataulussa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä.

2.   SREP-raportit on laadittava käyttäen liitteessä I olevaa lomaketta. Raportteja on täydennettävä pisteytystä koskevilla tiivistelmillä käyttäen liitteessä II olevaa taulukkoa 1 ja pääoman riittävyyttä koskevan arvioinnin tiivistelmällä käyttäen liitteessä II olevaa taulukkoa 2.

Likviditeettiriskin arviointiraportit on laadittava käyttäen liitteessä V olevaa lomaketta. Raportteja on täydennettävä pisteytystä koskevilla tiivistelmillä käyttäen liitteessä VI olevaa taulukkoa 1 ja likviditeettiä koskevan arvioinnin tiivistelmällä käyttäen liitteessä VI olevaa taulukkoa 2.

SREP-raportit ja likviditeettiriskin arviointiraportit voivat sisältää asianmukaisia lisätietoja.

1.   Konsolidointiryhmän valvojan on laadittava ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnokset kunkin seuraavan seikan perusteella:

a)	valvojan oma SREP-raportti tai likviditeettiriskin arviointiraportti EU:ssa emoyrityksenä toimivasta laitoksesta ja kyseisestä ryhmästä;

b)	asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten 5 artiklan mukaisesti toimittamat tytäryritysten SREP-raportit tai likviditeettiriskin arviointiraportit;

c)	4 artiklan 2 kohdan mukaiset muiden toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten laatimat osuudet.

2.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut SREP-raportit ja likviditeettiriskin arviointiraportit sekä kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitetut osuudet on sisällytettävä ryhmän riskien arviointiraporttiin luonnoksen tai ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnoksen liitteiksi.

3.   Ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnosten on sisällettävä tulokset arvioinnista, jossa selvitetään, varmistavatko ryhmän ja sen laitosten käyttöön ottamat järjestelyt, strategiat, menettelyt ja mekanismit niiden riskien hyvän hallinnan ja riittävätkö niiden omat varat ja likviditeetti kyseisten riskien kattamiseen.

4.   Ryhmän riskien arviointiraportin luonnos on laadittava käyttäen liitteessä III olevaa lomaketta. Raporttia on täydennettävä pisteytystä koskevilla tiivistelmillä käyttäen liitteessä IV olevaa taulukkoa 1 ja pääoman riittävyyttä koskevan arvioinnin tiivistelmällä käyttäen liitteessä IV olevaa taulukkoa 2.

Ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnos on laadittava käyttäen liitteessä VII olevaa lomaketta. Raporttia on täydennettävä pisteytystä koskevilla tiivistelmillä käyttäen liitteessä VIII olevaa taulukkoa 1 ja likviditeettiä koskevan arvioinnin tiivistelmällä käyttäen liitteessä VIII olevaa taulukkoa 2.

5.   Konsolidointiryhmän valvojan on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti varmistettava kaikki seuraavat seikat:

a)	yhteisessä arvioinnissa otetaan huomioon laitosten merkitys ryhmän kannalta ja niiden merkitys paikallisten markkinoiden kannalta;

b)	ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnoksissa ilmoitetaan, kuinka laitosten merkitys on otettu huomioon.

6.   Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava raporttien luonnokset asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille hyvissä ajoin ja joka tapauksessa yhteisen päätöksen aikataulussa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä.

7.   Jollei 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta sopimuksesta muuta johdu, konsolidointiryhmän valvoja voi toimittaa ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnokset muille toimivaltaisille viranomaisille ja kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille.

1.   Konsolidointiryhmän valvojan on päätettävä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnoksia koskevan vuoropuhelun muodosta ja laajuudesta.

2.   Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on keskusteltava 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yksittäisiin SREP-raportteihin ja likviditeettiriskin arviointiraportteihin sisällytettyjen määrällisten ehdotusten täsmäytyksestä tapauksen mukaan ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnoksissa olevien määrällisten ehdotusten kanssa.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen määrällisten ehdotusten on sisällettävä vähintään seuraavat ehdotukset:

a)	ehdotetut omien varojen määrät, jotka laitosryhmän vaaditaan pitävän konsolidoidulla tasolla ja kyseiseen ryhmään kuuluvien laitosten yksittäisen laitoksen tasolla direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

b)	ehdotetut erityisten maksuvalmiusvaatimusten tasot, jotka laitosryhmän vaaditaan täyttävän konsolidoidulla tasolla ja kaikkien kyseiseen ryhmään kuuluvien laitosten yksittäisen laitoksen tasolla direktiivin 2013/36/EU 105 artiklan mukaisesti.

1.   Konsolidointiryhmän valvojan on viimeisteltävä 7 artiklan tarkoitetun vuoropuhelun perusteella ryhmän riskien arviointiraportti ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportti käyttäen 6 artiklassa tarkoitettujen, ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin luonnosten muotoa ja sisältöä. Konsolidointiryhmän valvojan on annettava selvitys kaikista ryhmän riskien arviointiraporttiin tai ryhmän likviditeettiriskin arviointiraporttiin tehdyistä olennaisista muutoksista. Muutoksissa on otettava huomioon vuoropuhelun tulokset, ja niihin on sisällyttävä ryhmän riskien arviointiraportin tai ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin liitteisiin tehdyt asianmukaiset ajantasaistukset.

2.   Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava ryhmän riskien arviointiraportti ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportti asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille hyvissä ajoin ja joka tapauksessa yhteisen päätöksen aikataulussa 3 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä.

3.   Neljän kuukauden jakso, jonka aikana yhteinen pääomapäätös on saatava aikaan, alkaa direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti siitä, kun ryhmän riskien arviointiraportti toimitetaan asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Yhden kuukauden jakso, jonka aikana yhteinen likviditeettipäätös on saatava aikaan, alkaa direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti siitä, kun ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportti toimitetaan asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

5.   Jollei 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta sopimuksesta muuta johdu, konsolidointiryhmän valvoja voi toimittaa ryhmän riskien arviointiraportin ja ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportin muille toimivaltaisille viranomaisille ja kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille.

1.   Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava konsolidointiryhmän valvojalle osuutensa yhteisen pääomapäätöksen ja yhteisen likviditeettipäätöksen luonnoksiin hyvissä ajoin ja joka tapauksessa yhteisen päätöksen aikataulussa 3 artiklan 2 kohdan f alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä. Osuuksien on katettava kaikki yhteisen päätöksen tekomenettelyn piiriin kuuluvan laitosryhmän laitokset.

2.   Konsolidointiryhmän valvojan on osallistuttava yhteisen pääomapäätöksen luonnoksen laadintaan. Sen osuuksiin on sisällyttävä kaikki seuraavat:

a)	ryhmän kaikki sellaiset laitokset yksittäisen laitoksen tasolla, jotka ovat saaneet toimiluvan konsolidointiryhmän valvojan lainkäyttöalueella ja jotka kuuluvat yhteisen päätöksen tekomenettelyn piiriin;

b)	laitosryhmä konsolidoidulla tasolla.

3.   Konsolidointiryhmän valvojan on osallistuttava yhteisen likviditeettipäätöksen luonnoksen laadintaan. Sen osuuksiin on sisällyttävä kaikki seuraavat:

a)	ryhmän kaikki laitokset yksittäisen laitoksen tasolla, jos kyseiset laitokset ovat saaneet toimiluvan konsolidointiryhmän valvojan lainkäyttöalueella ja kuuluvat yhteisen päätöksen tekomenettelyn piiriin;

b)	laitosryhmä konsolidoidulla tasolla.

4.   Yhteisen pääomapäätöksen luonnokseen toimitettavissa osuuksissa on esitettävä kaikki 10 artiklassa tarkoitetut seikat.

5.   Yhteisen likviditeettipäätöksen luonnokseen toimitettavissa osuuksissa on esitettävä kaikki 11 artiklassa tarkoitetut seikat.

1.   Konsolidointiryhmän valvojan on laadittava kaikilta osin perusteltu yhteisen pääomapäätöksen luonnos, joka kattaa ryhmän ja kyseiseen ryhmään kuuluvat laitokset. Yhteisen pääomapäätöksen luonnoksessa on esitettävä kaikki seuraavat:

a)	konsolidointiryhmän valvojan ja yhteisen päätöksen tekomenettelyyn osallistuvien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten nimet;

b)	sen laitosryhmän nimi ja luettelo kaikista niistä ryhmään kuuluvista laitoksista, joihin yhteinen pääomapäätös liittyy ja joihin sitä sovelletaan;

c)	viitetiedot yhteisten pääomapäätösten laadintaan, viimeistelyyn ja soveltamiseen sovellettavasta unionin lainsäädännöstä ja kansallisesta lainsäädännöstä;

d)	yhteisen pääomapäätöksen luonnoksen ja siihen mahdollisesti tehtävien ajantasaistusten päiväys;

e)	direktiivin 2013/36/EU 73 ja 97 artiklan soveltamista koskeva päätelmä;

f)	laitosryhmän hallussa olevien konsolidoitujen omien varojen riittävyyttä koskeva päätelmä;

g)	kunkin ryhmään kuuluvan laitoksen hallussa olevien laitoskohtaisten omien varojen riittävyyttä koskeva päätelmä;

h)	niiden laitoskohtaisten omien varojen määrää koskeva päätelmä, jotka kunkin ryhmään kuuluvan laitoksen on direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti pidettävä hallussaan;

i)	niiden konsolidoitujen omien varojen määrää koskeva päätelmä, jotka laitosryhmän on direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti pidettävä hallussaan;

j)

tiedot vakavaraisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista, joita sovelletaan kuhunkin laitokseen asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan ja direktiivin 2013/36/EU 103, 129, 130, 131 ja 133 artiklan nojalla, sekä mahdollisista muista vakavaraisuutta tai makrotason vakavaraisuutta koskevista vaatimuksista, ohjeista, suosituksista tai varoituksista;

k)	viitepäivämäärä, johon e–i alakohdan mukaiset päätelmät liittyvät;

l)	tarvittaessa h ja i alakohdan mukaisten päätelmien täytäntöönpanoaikataulu.

2.   Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa päätelmässä on esitettävä kaikki seuraavat seikat:

a)	arviointi siitä, onko ryhmään kuuluvilla laitoksilla moitteettomat, tehokkaat ja kattavat strategiat ja menettelyt, joiden avulla ne arvioivat, ylläpitävät ja jakavat sisäistä pääomaa, sekä siitä, ovatko tällaiset strategiat ja menettelyt ajan tasalla;

b)	arviointi siitä, riittävätkö sisäisen pääoman määrät, laatu ja jakautuminen kattamaan sen luonteiset ja tasoiset riskit, joita ryhmään kuuluviin laitoksiin kohdistuu tai saattaa kohdistua;

c)	arviointi siitä, ovatko ryhmään kuuluvat laitokset toteuttaneet asianmukaiset järjestelyt, strategiat, menettelyt ja mekanismit kaikkien direktiivissä 2013/36/EU ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 asetettujen vaatimusten noudattamiseksi;

d)	arviointi siitä, varmistavatko ryhmään kuuluvien laitosten käyttämät järjestelyt, strategiat, menettelyt ja mekanismit niiden riskien hyvän hallinnan ja kattamisen;

e)	tiedot direktiivin 2013/36/EU 102 artiklan sekä 104 artiklan 1 kohdan b–l alakohdan mukaisten valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien soveltamisesta a–d alakohdassa yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi.

3.   Edellä 1 kohdan f ja g alakohdassa tarkoitettujen päätelmien on liityttävä ja tukeuduttava 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun päätelmään.

4.   Edellä 1 kohdan h ja i alakohdassa tarkoitettujen päätelmien on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

a)	ne on muotoiltava määränä tai suhteena tai niiden yhdistelmänä;

b)	niissä on annettava yksityiskohtaiset tiedot vaadittujen omien lisävarojen laadusta;

c)	niiden on liityttävä ja tukeuduttava 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun päätelmään.

5.   Päätelmien, jotka koskevat kutakin ryhmään kuuluvaa laitosta yksilöllisesti ja laitosryhmää konsolidoidusti, on oltava selkeästi tunnistettavissa yhteisen pääomapäätöksen asiakirjaluonnoksessa.

6.   Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava yhteisen pääomapäätöksen asiakirjaluonnos asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille hyvissä ajoin ja joka tapauksessa yhteisen päätöksen aikataulussa 3 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä.

1.   Konsolidointiryhmän valvojan on laadittava kaikilta osin perusteltu yhteisen likviditeettipäätöksen luonnos, joka kattaa ryhmän ja kyseiseen ryhmään kuuluvat laitokset. Yhteisen likviditeettipäätöksen luonnoksessa on esitettävä kaikki seuraavat seikat:

a)	konsolidointiryhmän valvojan ja yhteisen päätöksen tekomenettelyyn osallistuvien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten nimet;

b)	sen laitosryhmän nimi ja luettelo kaikista niistä ryhmään kuuluvista laitoksista, joihin yhteinen likviditeettipäätös liittyy ja joihin sitä sovelletaan;

c)	viitetiedot yhteisten likviditeettipäätösten laadintaan, viimeistelyyn ja soveltamiseen sovellettavasta unionin lainsäädännöstä ja kansallisesta lainsäädännöstä;

d)	yhteisen likviditeettipäätöksen luonnoksen ja siihen mahdollisesti tehtävien ajantasaistusten päiväys;

e)	päätelmä ryhmän likviditeetin riittävyydestä konsolidoidulla tasolla;

f)	päätelmä kunkin ryhmään kuuluvan laitoksen likviditeetin riittävyydestä yksittäisen laitoksen tasolla;

g)

päätelmä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta voidaan puuttua maksuvalmiuden valvontaan liittyviin merkittäviin seikkoihin ja olennaisiin havaintoihin, myös riskien luokittelun ja käsittelyn asianmukaisuuteen direktiivin 2013/36/EU 86 artiklassa vaaditun mukaisesti sekä tarpeeseen vahvistaa erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia kyseisen direktiivin 150 artiklan mukaisesti kullekin ryhmään kuuluvalle laitokselle yksittäisen laitoksen tasolla ja koko ryhmälle konsolidoidulla tasolla;

h)	tiedot muista asianomaisista vakavaraisuutta tai makrotason vakavaraisuutta koskevista vaatimuksista, ohjeista, suosituksista tai varoituksista;

i)	viitepäivämäärä, johon e–g alakohdan mukaiset päätelmät liittyvät;

j)	tarvittaessa g alakohdan tarkoitetun päätelmän täytäntöönpanoaikataulu.

2.   Edellä 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitetussa päätelmässä on esitettävä kaikki seuraavat seikat:

a)	arviointi siitä, ovatko ryhmään kuuluvat laitokset toteuttaneet tehokkaat strategiat, toimintatavat, menettelyt ja järjestelmät, joilla tunnistetaan, mitataan, hallitaan ja valvotaan likviditeettiriskiä tarkoituksenmukaisten ajanjaksojen ajan;

b)	arviointi siitä, onko ryhmään kuuluvien laitosten likviditeetti yksittäisen laitoksen tasolla ja koko ryhmän likviditeetti konsolidoidulla tasolla riittävä kattamaan likviditeettiriskit;

c)	arviointi siitä, ovatko ryhmään kuuluvat laitokset toteuttaneet asianmukaiset järjestelyt, strategiat, menettelyt ja mekanismit kaikkien direktiivissä 2013/36/EU ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 asetettujen vaatimusten noudattamiseksi.

3.   Edellä 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa päätelmässä on oltava yksityiskohtaiset tiedot toteutettujen toimenpiteiden luonteesta. Jos kyseiset toimenpiteet liittyvät tarpeeseen vahvistaa erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia direktiivin 2013/36/EU 105 artiklan mukaisesti, päätelmässä on oltava yksityiskohtaiset tiedot kyseisten erityisten maksuvalmiusvaatimusten esitystavasta.

4.   Päätelmien, jotka koskevat kutakin ryhmään kuuluvaa laitosta yksilöllisesti ja laitosryhmää konsolidoidusti, on oltava selkeästi tunnistettavissa yhteisen likviditeettipäätöksen asiakirjaluonnoksessa.

5.   Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava yhteisen likviditeettipäätöksen asiakirjaluonnos asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille hyvissä ajoin ja joka tapauksessa yhteisen päätöksen aikataulussa 3 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä.

1.   Käytyään asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa 3 artiklan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitettua vuoropuhelua yhteisen pääomapäätöksen ja yhteisen likviditeettipäätöksen luonnoksista konsolidointiryhmän valvojan on tarvittaessa tarkistettava yhteisen pääomapäätöksen ja yhteisen likviditeettipäätöksen luonnoksia kyseisten päätösten viimeistelemiseksi.

2.   Konsolidointiryhmän valvojan ja kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen yhteisestä pääomapäätöksestä ja yhteisestä likviditeettipäätöksestä.

3.   Konsolidointiryhmän valvojan ja kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten edustajien, joilla on tarvittavat valtuudet, on vahvistettava sopimus kirjallisesti toimivaltaisten viranomaistensa sitouttamiseksi.

1.   Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava yhteistä pääomapäätöstä koskeva asiakirja ja yhteistä likviditeettipäätöstä koskeva asiakirja EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen ylimmälle hallintoelimelle hyvissä ajoin ja joka tapauksessa yhteisen päätöksen aikataulussa 3 artiklan 2 kohdan k alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä. Konsolidointiryhmän valvojan on vahvistettava tämä tiedoksianto asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Jäsenvaltion asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kyseisessä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden laitosten ylimmille hallintoelimille yhteistä pääomapäätöstä koskevan asiakirjan ja yhteistä likviditeettipäätöstä koskevan asiakirjan ne osat, joilla on merkitystä kunkin laitoksen kannalta, hyvissä ajoin ja joka tapauksessa yhteisen päätöksen aikataulussa 3 artiklan 2 kohdan k alakohdan mukaisesti määritettyyn määräaikaan mennessä.

3.   Konsolidointiryhmän valvojan on tarvittaessa keskusteltava yhteistä pääomapäätöstä koskevasta asiakirjasta ja yhteistä likviditeettipäätöstä koskevasta asiakirjasta EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen kanssa selittääkseen sille päätöksiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja ja päätösten soveltamista.

4.   Jäsenvaltion asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa keskusteltava yhteistä pääomapäätöstä koskevan asiakirjan ja yhteistä likviditeettipäätöstä koskevan asiakirjan niistä osista, joilla on merkitystä kunkin laitoksen kannalta, kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden laitosten kanssa selittääkseen niille päätöksiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja ja päätösten soveltamista.

1.   Konsolidointiryhmän valvojan on annettava 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun keskustelun tulos tiedoksi asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, jos EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen edellytetään toteuttavan jommankumman seuraavista toimista:

a)	direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten täydentävien omien varojen vaatimusten noudattaminen yksittäisen laitoksen tasolla tai konsolidoidulla tasolla,

b)	puuttuminen maksuvalmiuden valvontaan liittyviin merkittäviin seikkoihin tai olennaisiin havaintoihin taikka direktiivin 2013/36/EU 105 artiklan mukaisten erityisten maksuvalmiusvaatimusten noudattaminen yksittäisen laitoksen tasolla tai konsolidoidulla tasolla.

2.   Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun keskustelun tulos tiedoksi konsolidointiryhmän valvojalle, jos kyseisessä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen laitoksen edellytetään toteuttavan jommankumman seuraavista toimista:

a)	direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten täydentävien omien varojen vaatimusten noudattaminen yksittäisen laitoksen tasolla,

b)	puuttuminen maksuvalmiuden valvontaan liittyviin merkittäviin seikkoihin tai olennaisiin havaintoihin tai direktiivin 2013/36/EU 105 artiklan mukaisten erityisten maksuvalmiusvaatimusten noudattaminen yksittäisen laitoksen tasolla.

3.   Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava 2 kohdassa tarkoitetun keskustelun tulokset muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on valvottava niiden yhteisten pääomapäätösten ja yhteisten likviditeettipäätösten soveltamista, joilla on merkitystä kunkin niiden vastuulla olevaan ryhmään kuuluvan laitoksen kannalta.

1.   Jos konsolidointiryhmän valvoja ja asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole tehneet keskenään yhteistä pääomapäätöstä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa tai yhteistä likviditeettipäätöstä 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa, direktiivin 2012/36/EU 113 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut päätökset on vahvistettava kirjallisesti, ja ne on tehtävä viimeistään seuraavista päivämääristä myöhempänä:

a)	tapauksen mukaan kuukauden kuluttua 8 artiklan 3 tai 4 kohdassa tarkoitetusta määräajasta;

b)	kuukauden kuluttua siitä, kun EPV on antanut neuvoja saatuaan direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisen kuulemista koskevan pyynnön;

c)	kuukauden kuluttua siitä, kun EPV on tehnyt direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 3 kohdan ensimmäisen tai toisen alakohdan mukaisen päätöksen, tai minä tahansa muuna päivänä, jonka EPV on vahvistanut tällaisessa päätöksessä.

2.   Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava konsolidointiryhmän valvojalle tiedoksi päätökset, jotka ne ovat tehneet yksittäisen laitoksen tasolla yhteisen päätöksen puuttuessa.

3.   Konsolidointiryhmän valvojan on sisällytettävä 2 kohdassa tarkoitetut päätökset ja yksittäisen laitoksen tasolla ja konsolidoidulla tasolla tehdyt päätöksensä yhteen asiakirjaan ja toimitettava kyseinen asiakirja kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Jos EPV:tä on kuultu, 3 kohdassa tarkoitetussa asiakirjassa on oltava selvitys mahdollisista EPV:n neuvoista tehdyistä poikkeamista.

1.   Päätökset, jotka tehdään yhteisen pääomapäätöksen puuttuessa, on esitettävä asiakirjassa, joka sisältää kaikki seuraavat seikat:

a)	konsolidointiryhmän valvojan tai pääomapäätöksen tekevän asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen nimi;

b)	sen laitosryhmän nimi tai sen ryhmään kuuluvan laitoksen nimi, johon pääomapäätös liittyy ja johon sitä sovelletaan;

c)	viitetiedot pääomapäätösten laadintaan, viimeistelyyn ja soveltamiseen sovellettavasta unionin lainsäädännöstä ja kansallisesta lainsäädännöstä;

d)	pääomapäätöksen päiväys;

e)	direktiivin 2013/36/EU 73 ja 97 artiklan soveltamista koskeva päätelmä;

f)	konsolidoidulla tasolla tehtävien pääomapäätösten osalta laitosryhmän hallussa olevien konsolidoitujen omien varojen riittävyyttä koskeva päätelmä;

g)	yksittäisen laitoksen tasolla tehtävien pääomapäätösten osalta kyseisen laitoksen hallussa olevien laitoskohtaisten omien varojen riittävyyttä koskeva päätelmä;

h)	konsolidoidulla tasolla tehtävien pääomapäätösten osalta niiden omien varojen määrää koskeva päätelmä, jotka laitosryhmän on direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti pidettävä hallussaan konsolidoidulla tasolla;

i)	yksittäisen laitoksen tasolla tehtävien pääomapäätösten osalta niiden omien varojen määrää koskeva päätelmä, jotka kyseisen laitoksen on direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti pidettävä hallussaan yksittäisen laitoksen tasolla;

j)

tiedot vakavaraisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista, joita sovelletaan kyseiseen laitokseen asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan ja direktiivin 2013/36/EU 103, 129, 130, 131 ja 133 artiklan nojalla, sekä mahdollisista muista vakavaraisuutta tai makrotason vakavaraisuutta koskevista vaatimuksista, ohjeista, suosituksista tai varoituksista;

k)	viitepäivämäärä, johon e–i alakohdan mukaiset päätelmät liittyvät;

l)	tarvittaessa kuvaus siitä, miten muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tai konsolidointiryhmän valvojan riskinarviointia, näkemyksiä ja varaumia tarkastellaan;

m)	tarvittaessa h ja i alakohdan mukaisten päätelmien täytäntöönpanoaikataulu.

2.   Yksittäisen laitoksen tasolla tai konsolidoidulla tasolla tehtävien pääomapäätösten, jotka tehdään yhteisen pääomapäätöksen puuttuessa, on täytettävä 10 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset tapauksen mukaan.

1.   Likviditeettipäätös, joka tehdään yhteisen likviditeettipäätöksen puuttuessa, on esitettävä asiakirjassa, joka sisältää kaikki seuraavat seikat:

a)	konsolidointiryhmän valvojan tai likviditeettipäätöksen tekevän asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen nimi;

b)	sen laitosryhmän nimi tai sen ryhmään kuuluvan laitoksen nimi, johon likviditeettipäätös liittyy ja johon sitä sovelletaan;

c)	viitetiedot likviditeettipäätösten laadintaan, viimeistelyyn ja soveltamiseen sovellettavasta unionin lainsäädännöstä ja kansallisesta lainsäädännöstä;

d)	likviditeettipäätöksen päiväys;

e)	konsolidoidulla tasolla tehtävien likviditeettipäätösten osalta päätelmä laitosryhmän likviditeetin riittävyydestä konsolidoidulla tasolla;

f)	yksittäisen laitoksen tasolla tehtävien likviditeettipäätösten osalta päätelmä kyseisen laitoksen likviditeetin riittävyydestä yksittäisen laitoksen tasolla;

g)

konsolidoidulla tasolla tehtävien likviditeettipäätösten osalta päätelmä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta voidaan puuttua maksuvalmiuden valvontaan liittyviin merkittäviin seikkoihin ja olennaisiin havaintoihin, myös riskien luokittelun ja käsittelyn asianmukaisuuteen direktiivin 2013/36/EU 86 artiklassa vaaditun mukaisesti, sekä tarpeeseen vahvistaa erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia kyseisen direktiivin 105 artiklan mukaisesti ryhmälle konsolidoidulla tasolla;

h)

yksittäisen laitoksen tasolla tehtävien likviditeettipäätösten osalta päätelmä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta voidaan puuttua maksuvalmiuden valvontaan liittyviin merkittäviin seikkoihin ja olennaisiin havaintoihin, myös riskien luokittelun ja käsittelyn asianmukaisuuteen direktiivin 2013/36/EU 86 artiklassa vaaditun mukaisesti, sekä tarpeeseen vahvistaa erityisiä maksuvalmiusvaatimuksia kyseisen direktiivin 105 artiklan mukaisesti kyseiselle laitokselle yksittäisen laitoksen tasolla;

i)	viitepäivämäärä, johon e–h alakohdassa tarkoitetut päätelmät liittyvät;

j)	tiedot muista asianomaisista vakavaraisuutta tai makrotason vakavaraisuutta koskevista vaatimuksista, ohjeista, suosituksista tai varoituksista;

k)	tarvittaessa kuvaus siitä, miten muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tai konsolidointiryhmän valvojan riskinarviointia, näkemyksiä ja varaumia tarkastellaan;

l)	tarvittaessa g ja h alakohdan mukaisten päätelmien täytäntöönpanoaikataulu.

2.   Yksittäisen laitoksen tasolla tai konsolidoidulla tasolla tehtävien likviditeettipäätösten, jotka tehdään yhteisen likviditeettipäätöksen puuttuessa, on täytettävä 11 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset.

1.   Konsolidointiryhmän valvojan on toimitettava 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu päätösasiakirja EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen ylimmälle hallintoelimelle.

2.   Jäsenvaltion asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kyseisessä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden laitosten ylimmille hallintoelimille ne osat 1 kohdassa tarkoitetusta päätösasiakirjasta, jotka koskevat kutakin kyseisistä laitoksista.

3.   Konsolidointiryhmän valvojan on tarvittaessa keskusteltava päätösasiakirjasta EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen kanssa selittääkseen sille yhteisen pääomapäätöksen tai yhteisen likviditeettipäätöksen puuttuessa tehtyihin pääomapäätöksiin tai likviditeettipäätöksiin liittyviä yksityiskohtaisia tietoja ja päätösten soveltamista.

4.   Jäsenvaltion asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa keskusteltava kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden laitosten kanssa kutakin laitosta koskevista päätösasiakirjan osista selittääkseen niille yhteisen pääomapäätöksen tai yhteisen likviditeettipäätöksen puuttuessa tehtyihin pääomapäätöksiin tai likviditeettipäätöksiin liittyviä yksityiskohtaisia tietoja ja päätösten soveltamista.

1.   Jos konsolidointiryhmän valvoja tai asianomainen toimivaltainen viranomainen esittää yhteisen pääomapäätöksen tai yhteisen likviditeettipäätöksen ylimääräistä ajantasaistusta koskevan pyynnön direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 4 kohdan mukaisesti, konsolidointiryhmän valvojan on annettava kyseinen pyyntö tiedoksi kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Ylimääräisessä ajantasaistuksessa on noudatettava 9–14 artiklan mukaista menettelyä.

2.   Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen pyytää muuhun laitokseen kuin EU:ssa emoyrityksenä toimivaan laitokseen, EU:ssa emoyrityksenä toimivaan rahoitusalan holdingyhtiöön tai EU:ssa emoyrityksenä toimivaan rahoitusalan sekaholdingyhtiöön liittyvän yhteisen päätöksen ajantasaistamista konsolidointiryhmän valvojalta kahdenvälisesti, pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja perusteltava.

Konsolidointiryhmän valvojan on annettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu pyyntö tiedoksi kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Pyyntöihin on sisällyttävä 10 artiklan mukainen yhteisen pääomapäätöksen asiakirjaluonnos tai 11 artiklan mukainen yhteisen likviditeettipäätöksen asiakirjaluonnos. Konsolidointiryhmän valvojan on vahvistettava määräaika, johon mennessä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava kantaa siihen, onko ajantasaistus suoritettava kahdenvälisesti.

Jos asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta ei saada ilmoitettuun määräaikaan mennessä pyyntöä ajantasaistuksen suorittamisesta muuten kuin kahdenvälisesti, konsolidointiryhmän valvojan ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten, jotka olivat pyytäneet ylimääräistä ajantasaistusta, on osallistuttava yhteisen päätöksen tekemiseen ja sovittava siitä kahdenvälisesti.

3.   Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen ei halua toimittaa osuutta ajantasaistettuun yhteiseen päätöksen 9 artiklan mukaisesti, konsolidointiryhmän valvojan on laadittava ajantasaistettu yhteinen päätös asianomaiselta toimivaltaiselta viranomaiselta yhteiseen päätösasiakirjaan saadun viimeisimmän osuuden perusteella.

1.   Yhteisen päätöksen puuttuessa tehtyjen päätösten vuotuisessa ajantasaistuksessa on noudatettava 3 artiklan 2 kohdan mukaisia vaiheita siltä osin kuin jokaisella vaiheella on merkitystä direktiivin 2013/36/EU 97 artiklan 4 kohdan soveltamisen kannalta.

2.   Yhteisen päätöksen puuttuessa direktiivin 2013/36/EU 113 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehtyjen päätösten ylimääräisessä ajantasaistuksessa on noudatettava 9–14 artiklan mukaista menettelyä.

Laitos:

Laitoksen luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokittelussa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Toimivaltainen viranomainen:

SREP-kokonaisarvio

SREP-kokonaispisteet (omien varojen arvioinnin ja likviditeetin riittävyyden arvioinnin jälkeen):

Tässä kohdassa esitetään tiivistelmä jäljempänä esitetyistä arvioinneista.

Omien varojen riittävyyden arviointi

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) tiivistelmä omien varojen riittävyyden arvioinnista; 2) alustava ehdotus yhteiseksi päätökseksi sekä lausunto omien varojen riittävyydestä kunkin yhteisön tasolla ja omista varoista, jotka mahdollisesti vaaditaan direktiivin 2013/36/EU (vakavaraisuusdirektiivi) VII osaston 4 luvussa ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 (vakavaraisuusasetus) säädettyjen vaatimusten lisäksi; 3) seuraavan arviointijakson näkymät; ja 4) kuvaus mahdollisista muista pääomaan liittyvistä valvontatoimenpiteistä (1).

Tässä kohdassa kuvataan myös sitä, kuinka SREP-raportin pääoma-arviot on johdettu ja kuinka valvottavan vakavaraisuuden hallintaprosessin (ICAAP) pääoma-arviot on otettu huomioon, jos ne on arvioitu luotettaviksi.

Likviditeetin riittävyyden arviointi

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) tiivistelmä likviditeetin riittävyyden arvioinnista; 2) ehdotus yhteiseksi päätökseksi sekä lausunto likviditeetin riittävyydestä kunkin yhteisön tasolla ja mahdollisesti vaaditut valvontatoimenpiteet; 3) seuraavan arviointijakson näkymät; ja 4) kuvaus mahdollisista muista valvontatoimenpiteistä, joilla puututaan havaittuihin puutteisiin.

Riippuen yhteisen likviditeettipäätöksen aikataulusta tämän arvioinnin on perustuttava havaintoihin, joista on esitetty tiivistelmä maksuvalmiutta koskevassa SREP-raportissa (ks. liitteessä V oleva lomake), tai arviointi on esitettävä ajantasaistettuna arviointina.

(1) Esim. osinko-oikeuteen liittyvät rajoitukset.

A. Liiketoimintamallin analysointi (elinkelpoisuus ja kestävyys)

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus liiketoimintamallin, strategian ja rahoitusaseman kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvontaan liittyvä arviointi nykyisen liiketoimintamallin elinkelpoisuudesta ja strategian kestävyydestä; ja 3) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet.

B. Sisäiset hallinnointi- ja ohjausjärjestelyt

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus sisäisen hallinnointi- ja ohjauskehyksen kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin mukaisten sisäisten hallinnointi- ja ohjausvaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät toimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C. Konkurssiriskit

C.1 Luotto- ja vastapuoliriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.2 Selvitys-/toimitusriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.3 Keskittymäriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.4 Markkinariski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.5 Pankkien rahoitustaseeseen liittyvä korkoriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.6 Operatiivinen riski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.7 Ylivelkaantumisriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.8 Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus muiden havaittujen konkurssiriskien kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

D. Likviditeettiriskit

Likviditeettiriskin kokonaispisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus likviditeetti- ja rahoitusriskien kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

Riippuen yhteisen likviditeettipäätöksen aikataulusta tämän arvioinnin on perustuttava havaintoihin, joista on esitetty tiivistelmä likviditeettiä koskevassa SREP-raportissa (ks. liitteessä V oleva lomake), tai arviointi on esitettävä ajantasaistettuna arviointina.

Jos likviditeetti- ja rahoitusriskien arvioinnissa havaitaan olennaisia seikkoja, jotka liittyvät rahoitusriskiin, joka edellyttää pääoman kohdentamista rahoituskustannusten kasvun vaikutusten lieventämiseksi, kuvataan tarvittaessa, kuinka tämä otetaan huomioon täydentävien omien varojen vaatimuksissa.

E. Järjestelmäriski

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) seuraavan arviointijakson näkymät; ja 3) mahdolliset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet.

F. ICAAP:n arviointi

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) tiivistelmä havainnoista, jotka on tehty arvioitaessa ICAAP-kehyksen sekä laitoksen itse suorittaman riskien kvantifioinnin luotettavuutta, sekä niihin perustuvasta asianmukaisen sisäisen pääoman kohdentamisesta; 2) kuvaus ICAAP-kehyksen kehityksestä tarkastelujakson aikana; 3) havaitut puutteet; 4) ICAAP:ia koskevat vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

Tässä kohdassa on myös esitettävä lausunto siitä, katsotaanko ICAAP-arviot luotettaviksi ja voidaanko niitä hyödyntää omien varojen riittävyyden arvioinnissa.

G. Riskien väliset hajautusvaikutukset

Ottaen huomioon ICAAP-arviointien ja sisäistä pääomaa koskevien arvioiden tulokset (ja vain, jos hajautusvaikutukset otetaan huomioon) tässä jaksossa esitetään kuvaus hajautusvaikutuksista ja määritellään, missä määrin hajautusvaikutuksista saatavat hyödyt voidaan ottaa huomioon omien varojen riittävyyden määrityksessä.

H. Stressitestin tulokset

Tässä kohdassa esitetään tiivistelmä laitosten omien stressitestien tuloksista ja niiden vaikutuksista omien varojen riittävyyteen sekä niiden täsmäytyksestä valvontaan liittyvien stressitestien kanssa, mukaan lukien selvitys siitä, kuinka stressitestissä mahdollisesti käytetty puskuri on johdettu.

Muut asiaa koskevat tiedot

Tässä kohdassa annetaan muut tiedot, jotka toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeellisiksi ryhmän riskinarvioinnin kannalta ja joita ei ole annettu edellä.

Konsolidointiryhmän valvojan ja vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisten viranomaisten sopimat määrälliset indikaattorit (valvontakollegioita koskevien teknisten sääntelystandardien ja teknisten täytäntöönpanostandardien mukaan)

Luetellaan mahdolliset määrälliset indikaattorit, joiden jakamisesta on sovittu yhteisen päätöksen tekemiseen liittyvän yhteisen riskinarviointiraportin laatimisen aikana.

Laitos:

Laitoksen luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Toimivaltainen viranomainen:

SREP-menettelyssä arvioitavat seikat

Pisteet

A.

Liiketoimintamalli (elinkelpoisuus ja kestävyys)

B.

Sisäiset hallinnointi- ja ohjausjärjestelyt

C.

Konkurssiriskit

C.1

Luotto- ja vastapuoliriski

C.2

Selvitys-/toimitusriski

C.3

Keskittymäriski

C.4

Markkinariski

C.5

Pankkien rahoitustaseeseen liittyvä korkoriski

C.6

Operatiivinen riski

C.7

Ylivelkaantumisriski

C.8

Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

C.9

Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

D.

Likviditeettiriskit

"[likviditeettiä koskevan SREP-raportin tulosten mukaan]

Näiden pisteiden on oltava linjassa yhteisen likviditeettipäätöksen mukaisten vastaavien arviointien kanssa. Riippuen yhteisen likviditeettipäätöksen aikataulusta tämän arvioinnin on perustuttava havaintoihin, joista esitetään tiivistelmä likviditeettiä koskevassa SREP-raportissa, tai arviointi on esitettävä ajantasaistettuna arviointina."

E.

Järjestelmäriski (riski, jonka laitos aiheuttaa rahoitusjärjestelmälle)

SREP-menettelyn mukaiset kokonaispisteet

Laitos:

Laitoksen luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Toimivaltainen viranomainen:

SREP-menettelyssä arvioitavat seikat

Lisätietoerät

SREP-menettelyn mukaiset pääomaa koskevat kokonaisvaatimukset / arvio (tarvittaessa myös valvontaviranomaisten laatimat korvaavat indikaattorit) (miljoonaa euroa)

Pilari 1:n pääomavaatimukset (tarvittaessa) (miljoonaa euroa)

ICAAP-arvio (miljoonaa euroa)

A.

Liiketoimintamalli (elinkelpoisuus ja kestävyys)

B.

Sisäiset hallinnointi- ja ohjausjärjestelyt

C.

Konkurssiriskit (riskit ja tarkastukset)

C.1

Luotto- ja vastapuoliriski

C.2

Selvitys-/toimitusriski

C.3

Keskittymäriskik

C.4

Markkinariski

C.5

Pankkien rahoitustaseeseen liittyvä korkoriski

C.6

Operatiivinen riski

C.7

Ylivelkaantumisriski

C.8

Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

C.9

Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

D.

Likviditeettiriskit Rahoitusriski (rahoituskustannusnäkymät)

E.

Järjestelmäriski (riski, jonka laitos aiheuttaa rahoitusjärjestelmälle)

F.

Riskien väliset hajautusvaikutukset

G.

Pääomasuunnittelu / stressitestissä käytetty puskuri (tarvittaessa)

Pääomasuunnittelu / stressitestissä käytetty puskuri tarvittaessa ICAAP-stressitestien tulosten perusteella

Tarvittaessa ICAAP-stressitestien täsmäytys valvontaviranomaisten stressitestien kanssa ja tulokseksi saatava pääomasuunnittelu / stressitesteissä käytetty puskuri

H.

SREP-menettelyn mukaiset pääomatulokset (alustava ehdotus yhteisestä päätöksestä käytävää keskustelua varten)

Kokonaispääomavaatimus / arvio

Pilari 1:n kokonaispääomavaatimus

ICAAP-kokonaispääoma-arvio

SREP-menettelyn mukainen kokonaispääoma-arvio

Pääoman riittävyyttä koskeva arviointi (pääoma arvioidaan riittäväksi/riittämättömäksi)

Riittävä/riittämätön

Täydentävien omien varojen vaatimus

Yksittäisten osatekijöiden summa tai kokonaisvaltainen lähestymistapa (ilmaistuna määränä tai suhdelukuna tai näiden yhdistelmänä)

Lisätietoerät (arvot viitepäivämääränä)

Yhteenlasketut omat varat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä

Ensisijaiset omat varat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä

Ydinpääomaan kuuluvat omat varat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä

Riskipainotetut varat yhteensä (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä

Kotijäsenvaltiossa sovellettavat asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan mukaiset omien varojen vaatimukset ottaen huomioon mainitun asetuksen 458 artiklan mukaisesti toteutetut tai hyväksytyt toimenpiteet ja kyseisen asetuksen kymmenennessä osassa säädetyt siirtymäjärjestelyt

Sen yleisen pääomapuskurin taso, jota laitoksen on pidettävä yllä direktiivin 2013/36/EU 129 artiklan mukaisesti

Sen laitoskohtaisen vastasyklisen pääomapuskurin taso, jota laitoksen on pidettävä yllä direktiivin 2013/36/EU 130 artiklan mukaisesti

Sen järjestelmäriskipuskurin taso, jota laitoksen on pidettävä yllä direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti

Sen G-SII- tai O-SII- puskurin taso, jota laitoksen on pidettävä yllä direktiivin 2013/36/EU 128 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti

Muut laitokseen sovellettavat vakavaraisuusvaatimukset, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 103 artiklan mukaiset vaatimukset, makrotason vakauden valvontatoimenpiteet sekä EPV:n ja EJRK:n suositukset

Ryhmä:

Ryhmän luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokittelussa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Ryhmän SREP-kokonaisarvio

SREP-kokonaispisteet (omien varojen arvioinnin ja likviditeetin riittävyyden arvioinnin jälkeen):

Tässä kohdassa esitetään tiivistelmä jäljempänä esitetyistä arvioinneista.

Omien varojen riittävyyden arviointi

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) tiivistelmä omien varojen riittävyyden arvioinnista; 2) ehdotus yhteiseksi päätökseksi sekä lausunto omien varojen riittävyydestä ryhmän tasolla ja omista varoista, jotka mahdollisesti vaaditaan direktiivin 2013/36/EU (vakavaraisuusdirektiivi) VII osaston 4 luvussa ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 (vakavaraisuusasetus) säädettyjen vaatimusten lisäksi; 3) seuraavan arviointijakson näkymät; ja 4) kuvaus mahdollisista muista pääomaan liittyvistä valvontatoimenpiteistä (1).

Tässä kohdassa kuvataan myös sitä, kuinka SREP-raportin pääoma-arviot on johdettu ja kuinka valvottavan vakavaraisuuden hallintaprosessin (ICAAP) pääoma-arviot on otettu huomioon, jos ne on arvioitu luotettaviksi.

Likviditeetin riittävyyden arviointi

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) tiivistelmä likviditeetin riittävyyden arvioinnista; 2) ehdotus yhteiseksi päätökseksi sekä lausunto likviditeetin riittävyydestä ryhmän tasolla ja mahdollisesti vaaditut valvontatoimenpiteet; 3) seuraavan arviointijakson näkymät; ja 4) kuvaus mahdollisista muista valvontatoimenpiteistä, joilla puututaan havaittuihin puutteisiin.

Riippuen yhteisen likviditeettipäätöksen aikataulusta tämän arvioinnin on perustuttava havaintoihin, joista on esitetty tiivistelmä ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportissa (ks. liitteessä VII oleva lomake), tai arviointi on esitettävä ajantasaistettuna arviointina.

(1) Esim. osinko-oikeuteen liittyvät rajoitukset.

A. Liiketoimintamallin analysointi (elinkelpoisuus ja kestävyys)

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus liiketoimintamallin, strategian ja rahoitusaseman kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvontaan liittyvä arviointi nykyisen liiketoimintamallin elinkelpoisuudesta ja strategian kestävyydestä; ja 3) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet.

B. Sisäiset hallinnointi- ja ohjausjärjestelyt

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus sisäisen hallinnointi- ja ohjauskehyksen kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin mukaisten sisäisten hallinnointi- ja ohjausvaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät toimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C. Konkurssiriskit

C.1 Luotto- ja vastapuoliriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.2 Selvitys-/toimitusriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.3 Keskittymäriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.4 Markkinariski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.5 Pankkien rahoitustaseeseen liittyvä korkoriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.6 Operatiivinen riski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.7 Ylivelkaantumisriski

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C.8 Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

Pisteet:

Ilmoittakaa tässä kohdassa seuraavat: 1) kuvaus muiden havaittujen konkurssiriskien kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

D. Likviditeettiriskit

Likviditeettiriskin kokonaispisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus likviditeetti- ja rahoitusriskien kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; sekä 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

Riippuen yhteisen likviditeettipäätöksen aikataulusta tämän arvioinnin on perustuttava havaintoihin, joista on esitetty tiivistelmä ryhmän likviditeettiriskin arviointiraportissa (ks. liitteessä VII oleva lomake), tai arviointi on esitettävä ajantasaistettuna arviontina.

Jos likviditeetti- ja rahoitusriskien arvioinnissa havaitaan olennaisia seikkoja, jotka liittyvät rahoitusriskiin, joka edellyttää pääoman kohdentamista rahoituskustannusten kasvun vaikutusten lieventämiseksi, kuvataan tarvittaessa, kuinka tämä otetaan huomioon täydentävien omien varojen vaatimuksissa.

E. Järjestelmäriski

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus riskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) seuraavan arviointijakson näkymät; ja 3) mahdolliset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet.

F. ICAAP:n arviointi

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) tiivistelmä havainnoista, jotka on tehty arvioitaessa ICAAP-kehyksen sekä laitoksen itse suorittaman riskien kvantifioinnin luotettavuutta, sekä niihin perustuvasta asianmukaisen sisäisen pääoman kohdentamisesta; 2) kuvaus ICAAP-kehyksen kehityksestä tarkastelujakson aikana; 3) havaitut puutteet; 4) ICAAP:ia koskevat vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, mukaan lukien pääomaa koskevat ja muut valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

Tässä kohdassa on myös esitettävä lausunto siitä, katsotaanko ICAAP-arviot luotettaviksi ja voidaanko niitä hyödyntää omien varojen riittävyyden arvioinnissa.

G. Riskien väliset hajautusvaikutukset

Ottaen huomioon ICAAP-arviointien ja sisäistä pääomaa koskevien arvioiden tulokset (ja vain, jos hajautusvaikutukset otetaan huomioon) tässä kohdassa esitetään kuvaus hajautusvaikutuksista ja määritellään, missä määrin hajautusvaikutuksista saatavat hyödyt voidaan ottaa huomioon omien varojen riittävyyden määrityksessä.

H. Stressitestin tulokset

Tässä kohdassa esitetään tiivistelmä laitosten omien stressitestien tuloksista ja niiden vaikutuksista omien varojen riittävyyteen sekä niiden täsmäytyksestä valvontaan liittyvien stressitestien kanssa, mukaan lukien selvitys siitä, kuinka stressitestissä mahdollisesti käytetty puskuri on johdettu.

Muut asiaa koskevat tiedot

Tässä kohdassa annetaan muut tiedot, jotka toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeellisiksi ryhmän riskinarvioinnin kannalta ja joita ei ole annettu edellä (esim. tämän täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 5 kohdan vaatimusten noudattamisen edellyttämät tiedot).

Konsolidointiryhmän valvojan ja vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisten viranomaisten sopimat määrälliset indikaattorit (valvontakollegioita koskevien teknisten sääntelystandardien ja teknisten täytäntöönpanostandardien mukaan)

Luetellaan mahdolliset määrälliset indikaattorit, joiden jakamisesta on sovittu yhteisen päätöksen tekemiseen liittyvän yhteisen riskinarviointiraportin laatimisen aikana.

Laitos:

Yhteisö X / alaryhmä X

Yhteisö Y / alaryhmä Y

Konsolidoitu ryhmä

Laitoksen luokka:

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Toimivaltainen viranomainen:

SREP-menettelyssä arvioitavat seikat

Pisteet

Pisteet

Pisteet

A.

Liiketoimintamalli (elinkelpoisuus ja kestävyys)

B.

Sisäiset hallinnointi- ja ohjausjärjestelyt

C.

Konkurssiriskit

C.1

Luotto- ja vastapuoliriski

C.2

Selvitys-/toimitusriskik

C.3

Keskittymäriski

C.4

Markkinariski

C.5

Pankkien rahoitustaseeseen liittyvä korkoriski

C.6

Operatiivinen riski

C.7

Ylivelkaantumisriski

C.8

Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

C.9

Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

D.

Likviditeettiriskit

[likviditeettiä koskevan SREP-raportin tulosten mukaan]

[likviditeettiä koskevan SREP-raportin tulosten mukaan]

[likviditeettiä koskevan SREP-raportin tulosten mukaan]

E.

Järjestelmäriski (riski, jonka laitos aiheuttaa rahoitusjärjestelmälle)

SREP-menettelyn mukaiset kokonaispisteet

Laitos:

Yhteisö X / alaryhmä X

Yhteisö Y / alaryhmä Y

Konsolidoitu ryhmä

Laitoksen luokka:

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä

Toimivaltainen viranomainen:

SREP-menettelyssä arvioitavat seikat

Lisätietoerät

SREP-menettelyn mukaiset pääomaa koskevat kokonaisvaatimukset / arvio (tarvittaessa myös valvontaviranomais-ten laatimat korvaavat indikaattorit) (miljoonaa euroa)

Lisätietoerät

SREP-menettelyn mukaiset pääomaa koskevat kokonaisvaatimukset / arvio (tarvittaessa myös valvontaviranomais-ten laatimat korvaavat indikaattorit) (miljoonaa euroa)

Lisätietoerät

SREP-menettelyn mukaiset pääomaa koskevat kokonaisvaatimukset / arvio (tarvittaessa myös valvontaviranomais-ten laatimat korvaavat indikaattorit) (miljoonaa euroa)

Pilari 1:n pääomavaati-mukset (tarvittaessa) (miljoonaa euroa)

ICAAP-arvio (miljoo-naa euroa)

Pilari 1:n pääomavaati-mukset (tarvittaessa) (miljoonaa euroa)

ICAAP-arvio (miljoo-naa euroa)

Pilari 1:n pääomavaati-mukset (tarvittaessa) (miljoonaa euroa)

ICAAP-arvio (miljoo-naa euroa)

A.

Liiketoimintamalli (elinkelpoisuus ja kestävyys)

B.

Sisäiset hallinnointi- ja ohjausjärjes-telyt

C.

Konkurssiriskit (riskit ja tarkastukset)

C.1

Luotto- ja vastapuoli-riski

C.2

Selvitys-/toimitusriski

C.3

Keskittymä-riski

C.4

Markkinariski

C.5

Pankkien rahoitustaseeseen liittyvä korkoriski

C.6

Operatiivinen riski

C.7

Ylivelkaantumis-riski

C.8

Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

C.9

Mahdolliset muut laitoksen kannalta olennaiset riskit (tarkennetaan)

D.

Likviditeettiriskit Rahoitusriski (rahoituskustannus-näkymät)

E.

Järjestelmäriski (riski, jonka laitos aiheuttaa rahoitusjärjestel-mälle)

F.

Riskien väliset hajautusvaikutukset

G.

Pääomasuunnittelu / stressitestissä käytetty puskuri (tarvittaessa)

Pääoma-suunnittelu/stressites-tissä käytetty puskuri tarvittaessa ICAAP-stressites-tien tulosten perusteella

Tarvittaessa ICAAP-stressitestien täsmäytys valvontaviranomaisten stressitestien kanssa ja tulokseksi saatava pääomasuunnittelu / stressitesteissä käytetty puskuri

Pääoma-suunnittelu/stressites-tissä käytetty puskuri tarvittaessa ICAAP-stressites-tien tulosten perusteella

Tarvittaessa ICAAP-stressitestien täsmäytys valvontaviranomaisten stressitestien kanssa ja tulokseksi saatava pääomasuunnittelu / stressitesteissä käytetty puskuri

Pääoma-suunnittelu/stressites-tissä käytetty puskuri tarvittaessa ICAAP-stressites-tien tulosten perusteella

Tarvittaessa ICAAP-stressitestien täsmäytys valvontaviranomaisten stressitestien kanssa ja tulokseksi saatava pääomasuunnittelu / stressitesteissä käytetty puskuri

H.

SREP-menettelyn mukaiset pääomatulokset (alustava ehdotus yhteisestä päätöksestä käytävää keskustelua varten)

Kokonaispääoma-vaatimus / arvio

Pilari 1:n kokonais-pääoma-vaatimus

ICAAP-koko-nais-pääoma-arvio

SREP-menettelyn mukainen kokonaispääoma-arvio

Pilari 1:n kokonais-pääoma-vaatimus

ICAAP-koko-nais-pääoma-arvio

SREP-menettelyn mukainen kokonaispääoma-arvio

Pilari 1:n kokonais-pääoma-vaatimus

ICAAP-koko-nais-pääoma-arvio

SREP-menettelyn mukainen kokonaispääoma-arvio

Pääoman riittävyyttä koskeva arviointi (pääoma arvioidaan riittäväksi/riittämättömäksi)

Riittävä/riittämätön

Riittävä/riittämätön

Riittävä/riittämätön

Täydentävien omien varojen vaatimus

Yksittäisten osatekijöiden summa tai kokonaisvaltainen lähestymistapa (ilmaistuna määränä tai suhdelukuna tai näiden yhdistelmänä)

Yksittäisten osatekijöiden summa tai kokonaisvaltainen lähestymistapa (ilmaistuna määränä tai suhdelukuna tai näiden yhdistelmänä)

Yksittäisten osatekijöiden summa tai kokonaisvaltainen lähestymistapa (ilmaistuna määränä tai suhdelukuna tai näiden yhdistelmänä)

I.

Hajautusvaikutukset, myös ryhmän sisäiset (-)

Ryhmän sisäinen keskittyminen (+)

Ryhmän sisäiset tukijärjestelyt (-)

Muut ryhmän sisäiset erät (+/-)

J.

Yhteisen päätöksen tulokset (alustavan ehdotuksen (H) perusteella, ottaen huomioon ryhmän sisäisten erien vaikutukset ja toimivaltaisten viranomaiset välisen vuoropuhelun tulokset)

Kokonaispääomavaatimus / arvio

SREP-menettelyn mukainen kokonaispääoma-arvio

SREP-menettelyn mukainen kokonaispääoma-arvio

SREP-menettelyn mukainen kokonaispääoma-arvio

Pääoman riittävyyttä koskeva arviointi (pääoma arvioidaan riittäväksi/ riittämättömäksi)

Riittävä/riittämätön

Riittävä/riittämätön

Riittävä/riittämätön

Täydentävien omien varojen vaatimus

Yksittäisten osatekijöiden summa tai kokonaisvaltainen lähestymistapa (ilmaistuna määränä tai suhdelukuna tai näiden yhdistelmänä)

Yksittäisten osatekijöiden summa tai kokonaisvaltainen lähestymistapa (ilmaistuna määränä tai suhdelukuna tai näiden yhdistelmänä)

Yksittäisten osatekijöiden summa tai kokonaisvaltainen lähestymistapa (ilmaistuna määränä tai suhdelukuna tai näiden yhdistelmänä)

Lisätietoerät (arvot viitepäivämääränä)

Yhteenlasketut omat varat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä

Ensisijaiset omat varat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä

Ydinpääomaan kuuluvat omat varat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä

Riskipainotetut varat yhteensä (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä

Kotijäsenvaltiossa sovellettavat asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan mukaiset omien varojen vaatimukset ottaen huomioon mainitun asetuksen 458 artiklan mukaisesti toteutetut tai hyväksytyt toimenpiteet ja kyseisen asetuksen kymmenennessä osassa säädetyt siirtymäjärjestelyt

Sen yleisen pääomapuskurin taso, jota laitoksen on pidettävä yllä direktiivin 2013/36/EU 129 artiklan mukaisesti

Sen laitoskohtaisen vastasyklisen pääomapuskurin taso, jota laitoksen on pidettävä yllä direktiivin 2013/36/EU 130 artiklan mukaisesti

Sen järjestelmäriskipuskurin taso, jota laitoksen on pidettävä yllä direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti

Direktiivin 2013/36/EU 128 artiklan 3 kohdan mukaisen O-SII-puskurin ja kyseisen artiklan 4 kohdan mukaisen G-SII-puskurin taso, jota laitoksen on pidettävä yllä

Muut laitokseen sovellettavat vakavaraisuusvaatimukset, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 103 artiklan mukaiset vaatimukset, makrotason vakauden valvontatoimenpiteet sekä EPV:n ja EJRK:n suositukset

Laitos:

Laitoksen luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokittelussa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Toimivaltainen viranomainen:

Likviditeettiriskin kokonaisarviointi SREP-menettelyssä

Likviditeettiriskiä koskevat kokonaispisteet:

Tässä kohdassa esitetään tiivistelmä jäljempänä esitetyistä yksilöllisistä arvioinneista.

Likviditeetin riittävyyden arviointi

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) tiivistelmä likviditeetin riittävyyden arvioinnista; 2) ehdotus yhteiseksi päätökseksi sekä lausunto likviditeetin riittävyydestä kunkin yhteisön tasolla ja mahdollisesti vaaditut valvontatoimenpiteet, joilla puututaan olennaisiin kysymyksiin ja merkittäviin havaintoihin; ja 3) seuraavan arviointijakson näkymät.

A. Likviditeettiriskin arviointi

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus likviditeettiriskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

B. Rahoitusriskin arviointi

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus rahoitusriskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C. Likviditeetti- ja rahoitusriskin hallinnan arviointi

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus likviditeetti- ja rahoitusriskien hallinnan kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

Muut asiaa koskevat tiedot

Tässä kohdassa annetaan muut tiedot, jotka toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeellisiksi ryhmän riskinarvioinnin kannalta ja joita ei ole annettu edellä.

Laitos:

Laitoksen luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen saakka, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Toimivaltainen viranomainen:

SREP-menettelyssä arvioitavat likviditeettitekijät

Pisteet

A.

Likviditeettiriski

B.

Rahoitusriski

C.

Likviditeetti- ja rahoitusriskien hallinta

E. Likviditeettiriskin kokonaispisteet

Laitos:

Laitoksen luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Toimivaltainen viranomainen:

SREP-menettelyssä arvioitavat likviditeettitekijät

Likviditeettiriskin arvioinnin tulokset

(miljoonina euroina tai suhdelukuna tai toimenpiteitä koskevina narratiivisina tietoina)

A.

Likviditeetin riittävyyden arviointi

Riittävä/riittämätön

B.

Ehdotus yhteiseksi päätökseksi – Määrälliset toimenpiteet (104 ja 105 artikla)

Maksuvalmiuspuskuria koskevat erityisvaatimukset [määritetään maksuvalmiusvaatimuksen mukaisille varoille sen jälkeen, kun maksuvalmiusvaatimus on otettu käyttöön standardina (aiemmin vapaaehtoinen)]

Pysyvää varainhankintaa koskevat erityisvaatimukset [määritetään pysyvän varainhankinnan vaatimuksen määritelmän perusteella sen jälkeen, kun pysyvän varainhankinnan vaatimus on otettu käyttöön standardina (aiemmin vapaaehtoinen)]

Muut määrälliset rajoitukset ja vaatimukset

D

Ehdotus yhteiseksi päätökseksi – Laadulliset toimenpiteet (104 ja 105 artikla)

Lisätietoerät (arvot viitepäivämääränä)

Todellinen maksuvalmiuden tunnusluku tai muu vastaava kotimainen tunnusluku (siihen asti, kun maksuvalmiusvaatimus pannaan täytäntöön vakavaraisuusasetuksessa)

Todellinen pysyvän varainhankinnan tunnusluku tai muu vastaava kotimainen tunnusluku (siihen asti, kun pysyvän varainhankinnan vaatimus pannaan täytäntöön vakvaraisuusasetuksessa)

Mahdollinen maksuvalmiutta koskeva puskurivaatimus (pilari 1)

Mahdollinen pysyvää varainhankintaa koskeva vaatimus (pilari 1)

Muut laitokseen sovellettavat vakavaraisuusvaatimukset, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 103 artiklan mukaiset vaatimukset, makrotason vakauden valvontatoimenpiteet sekä EPV:n ja EJRK:n suositukset

Ryhmä:

Ryhmän luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokittelussa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Likviditeettiriskin kokonaisarviointi SREP-menettelyssä

Likviditeettiriskiä koskevat kokonaispisteet:

Tässä kohdassa esitetään tiivistelmä jäljempänä esitetyistä yksilöllisistä arvioinneista.

Likviditeetin riittävyyden arviointi

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) tiivistelmä likviditeetin riittävyyden arvioinnista; 2) ehdotus yhteiseksi päätökseksi sekä lausunto likviditeetin riittävyydestä ryhmän tasolla ja mahdollisesti vaaditut valvontatoimenpiteet, joilla puututaan olennaisiin kysymyksiin ja merkittäviin havaintoihin; ja 3) seuraavan arviointijakson näkymät;

A. Likviditeettiriskin arviointi

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus likviditeettiriskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

B. Rahoitusriskin arviointi

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus rahoitusriskin kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

C. Likviditeetti- ja rahoitusriskin hallinnan arviointi

Pisteet:

Tässä kohdassa esitetään seuraavat: 1) kuvaus likviditeetti- ja rahoitusriskien hallinnan kehityksestä tarkastelujakson aikana; 2) valvonnassa havaitut puutteet; 3) vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin riskisäännösten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset; 4) seuraavan arviointijakson näkymät; 5) laitokselta edellytettävät riskien vähentämistoimet; ja 6) asianomaiset valvontatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on poistaa puutteet ja ratkaista vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvät kysymykset.

Muut asiaa koskevat tiedot

Tässä kohdassa annetaan muut tiedot, jotka toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeellisiksi ryhmän riskinarvioinnin kannalta ja joita ei ole annettu edellä (esim. tämän täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan 5 kohdan mukaisten vaatimusten täyttämisen edellyttämät tiedot).

Laitos:

Yhteisö X / alaryhmä X

Yhteisö Y/ alaryhmä Y

Konsolidoitu ryhmä

Laitoksen luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Toimivaltainen viranomainen:

SREP-menettelyssä arvioitavat likviditeettitekijät

Pisteet

Pisteet

Pisteet

A.

Likviditeettiriski

B.

Rahoitusriski

C.

Likviditeetti- ja rahoitusriskin hallinta

E. Likviditeettiriskin kokonaispisteet

Laitos:

Yhteisö X / alaryhmä X

Yhteisö Y/ alaryhmä Y

Konsolidoitu ryhmä

Laitoksen luokka:

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

[perustuu kansalliseen luokitukseen siihen asti, kun käyttöön otetaan EPV:n yhteisistä SREP-menetelmistä ja -menettelyistä antamien ohjeiden mukainen yhteinen luokitusmenetelmä; laitoksen luokituksessa on otettava huomioon myös sen merkitys järjestelmän kannalta]

Viitepäivämäärä:

Kokonaisvarat (miljoonaa euroa) viitepäivämääränä:

Toimivaltainen viranomainen:

SREP-menettelyssä arvioitavat likviditeettitekijät

Likviditeettiriskin arvioinnin tulokset

Likviditeettiriskin arvioinnin tulokset

Likviditeettiriskin arvioinnin tulokset

(miljoonina euroina tai suhdelukuna tai toimenpiteitä koskevina narratiivisina tietoina)

(miljoonina euroina tai suhdelukuna tai toimenpiteitä koskevina narratiivisina tietoina)

(miljoonina euroina tai suhdelukuna tai toimenpiteitä koskevina narratiivisina tietoina)

A.

Likviditeetin riittävyyden arviointi

Riittävä/riittämätön

Riittävä/riittämätön

Riittävä/riittämätön

B.

Ehdotus yhteiseksi päätökseksi – Määrälliset toimenpiteet (104 ja 105 artikla)

Maksuvalmiuspuskuria koskevat erityisvaatimukset [määritetään maksuvalmiusvaatimuksen mukaisille varoille sen jälkeen, kun maksuvalmiusvaatimus on otettu käyttöön standardina (aiemmin vapaaehtoinen)]

Pysyvää varainhankintaa koskevat erityisvaatimukset [määritetään pysyvän varainhankinnan vaatimuksen määritelmän perusteella sen jälkeen, kun pysyvän varainhankinnan vaatimus on otettu käyttöön standardina (valinnainen)]

Muut määrälliset rajoitukset ja vaatimukset

D

Ehdotus yhteiseksi päätökseksi – Laadulliset toimenpiteet (104 ja 105 artikla)

Lisätietoerät (arvot viitepäivämääränä)

Todellinen maksuvalmiusvaatimuksen tunnusluku tai muu vastaava kotimainen tunnusluku (siihen asti, kun maksuvalmiusvaatimus pannaan täytäntöön vakavaraisuusasetuksessa)

Todellinen pysyvän varainhankinnan tunnusluku tai muu vastaava kotimainen tunnusluku (siihen asti, kun pysyvän varainhankinnan vaatimus pannaan täytäntöön vakavaraisuusasetuksessa)

Mahdollinen maksuvalmiusvaatimuksen mukainen puskurivaatimus (pilari 1)

Mahdollinen pysyvän varainhankinnan vaatimus (pilari 1)

Muut laitokseen sovellettavat vakavaraisuusvaatimukset, mukaan lukien direktiivin 2013/36/EU 103 artiklan mukaiset vaatimukset, makrotason vakauden valvontatoimenpiteet sekä EPV:n ja EJRK:n suositukset

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan alaisuudessa.

2.   PTK ylläpitää erityissuhteita erityisedustajaan ja toimii erityisedustajan ensisijaisena yhteyspisteenä neuvostoon. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta tämän toimeksiannon puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan toimivaltaa.

3.   Erityisedustaja sovittaa toimensa tiiviisti yhteen Euroopan ulkosuhdehallinnon ja sen asiaan kuuluvien yksikköjen kanssa.

1.   Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä heinäkuuta 2014 alkavalle ja 28 päivänä helmikuuta 2015 päättyvälle kaudelle on 1 450 000 euroa.

2.   Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti. Länsi-Balkanin alueen maiden kansalaisilla on oltava mahdollisuus osallistua sopimuksia koskeviin tarjouskilpailuihin.

3.   Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

1.   Erityisedustajan avuksi osoitetaan henkilöstöä avustamaan erityisedustajaa hänen toimeksiantonsa toteuttamisessa ja edistämään kaikkien Kosovossa toteutettavien unionin toimien yhdenmukaisuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta. Erityisedustaja vastaa toimeksiantonsa ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa avustajaryhmänsä muodostamisesta. Avustajaryhmällä on oltava asiantuntemusta toimeksiantoon kuuluvista poliittisista erityiskysymyksistä. Erityisedustajan on viipymättä ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmänsä kulloinenkin kokoonpano.

2.   Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat esittää, että henkilöstöä lähetetään työskentelemään erityisedustajan kanssa. Tällaisen lähetetyn henkilöstön palkat maksaa asianomainen jäsenvaltio, asianomainen unionin toimielin tai Euroopan ulkosuhdehallinto. Erityisedustajaa voivat avustaa myös jäsenvaltioiden unionin toimielimiin tai Euroopan ulkosuhdehallintoon tilapäisesti lähettämät asiantuntijat. Sopimuspohjaiseen kansainväliseen henkilöstöön kuuluvien on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia.

3.   Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti asianomaisen lähettävän jäsenvaltion, unionin toimielimen tai Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisina sekä suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon mukaisesti.

1.   Erityisedustajan ja hänen avustajaryhmänsä on noudatettava neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (3) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

2.   Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi annettuja turvallisuussääntöjä noudattaen kyseessä olevaa toimintaa varten laadittuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja Natolle/KFOR-joukoille turvallisuusluokkaan CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL asti.

3.   Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa erityisedustajan toimintaan liittyvien tarpeiden mukaisesti ja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi annettuja turvallisuussääntöjä noudattaen kyseessä olevaa toimintaa varten laadittuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja asiakirjoja Yhdistyneille kansakunnille (YK) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle (Etyj) turvallisuusluokkaan RESTREINT UE/EU RESTRICTED asti. Tätä varten tehdään paikallisia järjestelyjä.

4.   Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa tähän päätökseen osallistuville kolmansille osapuolille tätä toimintaa koskeviin neuvoston keskusteluihin liittyviä EU:n turvallisuusluokittelemattomia asiakirjoja, joita koskee neuvoston työjärjestyksen (4) 6 artiklan 1 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus.

1.   Jäsenvaltiot, komissio ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustaja saa kaikki olennaiset tiedot.

2.   Unionin edustusto ja/tai jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

1.   Erityisedustaja edistää unionin toimien yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta ja auttaa varmistamaan, että kaikkia unionin välineitä ja jäsenvaltioiden toimia käytetään johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisedustajan toimet sovitetaan yhteen komission toimien kanssa sekä tilanteen mukaan alueella toimivien muiden unionin erityisedustajien toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan jäsenvaltioiden ja unionin edustustoille.

2.   Paikan päällä on pidettävä yllä läheisiä suhteita unionin ja jäsenvaltioiden edustustojen päälliköihin. Näiden on parhaalla mahdollisella tavalla pyrittävä avustamaan erityisedustajaa toimeksiannon toteuttamisessa. Erityisedustaja antaa paikallista poliittista ohjausta Kosovossa toteutettavan Euroopan unionin oikeusvaltio-operaation (EULEX KOSOVO) johtajalle, myös täytäntöönpanoa koskeviin velvoitteisiin liittyvien kysymysten poliittisten näkökohtien osalta. Erityisedustaja ja siviilioperaation komentaja kuulevat tarvittaessa toisiaan.

3.   Erityisedustajan pitää myös yhteyttä asiaan liittyviin paikallisiin elimiin sekä muihin paikalla oleviin kansainvälisiin ja alueellisiin toimijoihin.

4.   Erityisedustaja huolehtii yhdessä muiden paikalla olevien unionin toimijoiden kanssa tiedon levittämisestä ja jakamisesta alueella olevien unionin toimijoiden keskuudessa, jotta tilannekuva ja -arviointi olisivat mahdollisimman yhteneväiset.

1.   Yhteisellä toiminnalla 2001/555/YUTP (3) perustettu Euroopan unionin satelliittikeskus, jäljempänä ’satelliittikeskus’, jatkaa toimeksiantoaan ja kehittää sitä tämän päätöksen mukaisesti.

2.   Tällä päätöksellä ei ole vaikutusta niihin oleviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä sääntöihin, jotka on hyväksytty yhteisen toiminnan 2001/555/YUTP puitteissa. Sillä ei erityisesti ole vaikutusta oleviin palvelukseen ottamista koskeviin sopimuksiin ja niistä johtuviin oikeuksiin.

3.   Satelliittikeskuksen toimipaikka on Torrejón de Ardoz Espanjassa.

1.   Satelliittikeskus toimii unionin päätöksenteon tukena yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alalla, Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatiot mukaan lukien, tarjoamalla neuvoston tai Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, pyynnöstä aineistoa ja palveluja, jotka saadaan aikaan hyödyntämällä asiaan kuuluvia avaruussijoitteisia välineitä ja niihin liittyviä tietoja, myös satelliitti- ja ilmakuvia, ja asiaan liittyviä palveluja 3 artiklan mukaisesti.

2.   Satelliittikeskuksen toimeksiannon mukaisesti korkea edustaja antaa pyynnön saatuaan ja satelliittikeskuksen toimintakyvyn sen salliessa sekä tämän vaikuttamatta sen 1 kohdassa säädettyihin keskeisiin tehtäviin keskukselle ohjeet tarjota aineistoa tai palveluja

i)	jäsenvaltiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäljempänä ’EUH’, komissiolle tai sellaisille unionin virastoille tai elimille, joiden kanssa satelliittikeskus tekee yhteistyötä 18 artiklan mukaisesti:

ii)	kolmansille valtioille, jotka ovat hyväksyneet liitteessä esitetyt, satelliittikeskuksen toimintaan osallistumista koskevat säännökset;

iii)	jos pyynnöllä on merkitystä YUTP:n ja erityisesti YTPP:n alalla, kansainvälisille järjestöille, kuten Yhdistyneille kansakunnille (YK), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle (Etyj) ja Pohjois-Atlantin puolustusliitolle (Nato).

3.   Satelliittikeskus voi 18 artiklan mukaisesti sekä tämän vaikuttamatta sen 1 kohdassa säädettyihin keskeisiin tehtäviin tehdä yhteistyötä komission ja unionin virastojen, elimien tai jäsenvaltioiden kanssa tarkoituksena saavuttaa paras mahdollinen yhteisvaikutus ja täydentävyys niiden muiden unionin toimintojen kanssa, joilla on merkitystä satelliittikeskukselle, ja jos satelliittikeskuksen toiminnalla on merkitystä edellä mainittujen, etenkin avaruuteen ja turvallisuuteen liittyvien unionin toimintojen kannalta.

4.   Satelliittikeskuksella on Brysselissä toteutettavan toiminnan järjestelyjen helpottamiseksi Brysselissä yhteystoimisto.

5.   WEU:n lakkauttamisen jälkeen satelliittikeskus suorittaa 23 artiklassa tarkoitetut hallinnolliset tehtävät. Näiden jäljellä olevien hallinnollisten tehtävien edelleen suorittamisesta vastaava yksikkö sijaitsee Brysselissä.

1.   Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea, jäljempänä ’PTK’, huolehtii neuvoston alaisuudessa satelliittikeskuksen poliittisesta valvonnasta ja antaa satelliittikeskuksen ensisijaisia toiminta-aloja koskevaa poliittista ohjausta.

2.   Korkea edustaja antaa YUTP:tä ja erityisesti YTPP:tä koskevien tehtäviensä mukaisesti satelliittikeskukselle toimintaohjeita, tämän kuitenkaan rajoittamatta satelliittikeskuksen johtokunnan ja johtajan tässä päätöksessä määriteltyjä tehtäviä. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ohjauksen perusteella ja ottamalla huomioon käytettävissä olevat voimavarat korkea edustaja asettaa satelliittikeskukselle osoitetut pyynnöt etusijajärjestykseen tehtäviä koskevien suuntaviivojen mukaisesti, joita johtokunta tarkistaa säännöllisesti.

3.   Täyttäessään tämän artiklan mukaiset tehtävänsä korkea edustaja antaa tarpeen mukaan ja vähintään puolivuosittain neuvostolle kertomuksen, johon sisältyy johtokunnan arvio siitä, miten satelliittikeskus on toteuttanut 1 kohdassa tarkoitetun poliittisen ohjauksen ja 2 kohdassa tarkoitetut toimintaohjeet.

1.   Aineisto ja palvelut, jotka satelliittikeskus on 2 artiklan 1 kohdan, 2 artiklan 2 kohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti esitettyjen pyyntöjen perusteella tuottanut, annetaan jäsenvaltioiden, EUH:n, komission tai satelliittikeskuksen kanssa 18 artiklan mukaisesti yhteistyötä tekevän unionin virastojen tai elinten sekä pyynnön esittäneen osapuolen saataville asiassa sovellettavien turvallisuusmääräysten mukaisesti. Tämä aineisto ja palvelut annetaan liitteessä esitetyt säännökset hyväksyneiden kolmansien maiden saataville näissä säännöksissä tarkemmin määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2.   Avoimuuden edistämiseksi korkea edustaja antaa viipymättä kaikki 2 artiklan mukaisesti esitetyt pyynnöt jäsenvaltioiden, EUH:n, komission tai satelliittikeskuksen kanssa 18 artiklan mukaisesti yhteistyötä tekevien unionin virastojen tai elinten sekä liitteessä esitetyt säännökset hyväksyneiden kolmansien valtioiden saataville näissä säännöksissä tarkemmin määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3.   Aineisto ja palvelut, jotka satelliittikeskus on 2 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaisesti esitettyjen pyyntöjen perusteella tuottanut, annetaan pyynnön esittäneen osapuolen päätöksen nojalla jäsenvaltioiden, EUH:n, komission tai satelliittikeskuksen kanssa 18 artiklan mukaisesti yhteistyötä tekevien unionin viraston tai elinten ja/tai liitteessä esitetyt säännökset hyväksyneiden kolmansien valtioiden saataville.

4.   PTK voi antaa korkealle edustajalle ohjeet antaa aineisto, jonka satelliittikeskus on 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehtyjen pyyntöjen perusteella tuottanut, tapauskohtaisesti jollekin nimetylle kolmannelle valtiolle järjestölle.

1.   Satelliittikeskuksella on johtokunta, joka hyväksyy sen vuosittaisen ja pitkän aikavälin työohjelman ja asianmukaisen talousarvion. Johtokunta keskustelee satelliittikeskuksen toimintaan, henkilöstöön ja välineistöön liittyvistä kysymyksistä. Johtokunta arvioi säännöllisesti sitä, miten satelliittikeskus toteuttaa 3 artiklassa tarkoitettua poliittista ohjausta ja toimintaohjeita. Johtokunta hyväksyy kaikki merkittävät satelliittikeskuksen toimeksiannon toteuttamista koskevat päätökset, 18, 19 ja 20 artiklan mukaiset ehdotukset mukaan lukien, mikäli niitä ei tämän asetuksen nojalla ole varattu neuvostolle tai satelliittikeskuksen johtajalle.

2.   Johtokunnan puheenjohtajana on korkea edustaja tai hänen edustajansa. Korkea edustaja raportoi johtokunnan työskentelystä neuvostolle.

3.   Johtokunta muodostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion nimeämästä edustajasta ja yhdestä komission nimeämästä edustajasta. Kutakin johtokunnan jäsentä voi edustaa tai hänellä voi olla mukanaan varajäsen. Jäsenvaltioiden tai komission asianmukaisesti todentamat nimeämiskirjeet osoitetaan korkealle edustajalle.

4.   Satelliittikeskuksen johtaja tai tämän edustaja osallistuvat pääsääntöisesti johtokunnan kokouksiin. Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtaja, Euroopan unionin sotilasesikunnan pääjohtaja sekä Euroopan unionin siviilioperaatioiden komentaja voivat osallistua johtokunnan kokouksiin. Johtokunnan kokouksiin voidaan kutsua myös muiden asiaan kuuluvien unionin elinten edustajia.

5.   Jollei tässä päätöksessä toisin säädetä, jäsenvaltioiden edustajat tekevät johtokunnan päätökset määräenemmistöllä, ja äänet painotetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti. Johtokunta hyväksyy työjärjestyksensä.

6.   Johtokunta voi päättää perustaa tilapäisiä työryhmiä tai pysyviä komiteoita, joiden muoto on sama kuin johtokunnan ja jotka käsittelevät sen yleiseen vastuualaan kuuluvia erityisiä aiheita tai kysymyksiä ja toimivat sen valvonnassa. Tällaisen työryhmän tai komitean perustamisesta tehdyssä päätöksessä määritellään sen toimeksianto, kokoonpano ja sen työlle asetettu määräaika.

7.   Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle vähintään kahdesti vuodessa ja myös vähintään jäsentensä kolmasosan pyynnöstä.

1.   Johtokunta valitsee ja nimittää satelliittikeskuksen johtajan jäsenvaltioiden kansalaisista neuvoa-antavan lautakunnan suosituksesta. Johtaja nimitetään kolmeksi vuodeksi, ja toimikautta voidaan pidentää kerran kahdella vuodella.

2.   Kun otetaan huomioon satelliittikeskuksen toimeksiannon tekninen ja operatiivinen luonne, johtajan tehtävään ehdotettavien olevien olisi oltava henkilöitä, joilla on pitkäaikainen tunnustettu asiantuntemus ja kokemus geospatiaalisen tiedon ja kuvantamisen alalla tai ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan alalla. Jäsenvaltiot esittävät ehdokkaita johtokunnalle. Neuvoa-antava lautakunta, joka koostuu lautakunnan puheenjohtajana toimivasta korkeasta edustajasta (tai hänen edustajastaan), kolmesta puheenjohtajakolmikkoon kuuluvien jäsenvaltioiden edustajista ja yhdestä EUH:n edustajasta, suosittaa johtokunnalle ainakin kolmea ehdokasta johtajan valintaa ja nimittämistä varten.

3.   Johtaja on satelliittikeskuksen laillinen edustaja.

4.   Johtaja vastaa satelliittikeskuksen muun henkilöstön palvelukseen ottamisesta.

5.   Johtaja nimittää satelliittikeskuksen apulaisjohtajan johtokunnan annettua tälle hyväksyntänsä. Apulaisjohtaja nimitetään kolmen vuoden kaudeksi, ja toimikautta voidaan jatkaa yhdellä kolmivuotiskaudella johtokunnan annettua tälle hyväksyntänsä.

6.   Johtajan tehtävänä on varmistaa satelliittikeskuksen toimeksiannon täyttäminen 2 artiklan mukaisesti. Lisäksi johtajan on huolehdittava, että satelliittikeskuksen asiantuntemuksen ja ammattitaidon taso on korkea sekä että varmistaa, että sen tehtävät toteutetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Johtajan on toteutettava kaikki tätä varten tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien henkilökunnan koulutus ja keskuksen toimeksiantoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen.

Johtaja vastaa myös hänelle tällä päätöksellä annetuista tehtävistä:

a)	johtokunnan työskentelyn valmistelu, erityisesti satelliittikeskuksen vuotuisen työohjelmaluonnoksen valmistelu;

b)	satelliittikeskuksen päivittäinen hallinto;

c)	satelliittikeskuksen tilinpäätöksen laatiminen ja sen talousarvion toteuttaminen;

d)	turvallisuuskysymykset;

e)	kaikki henkilöstökysymykset;

f)	vuotuista työohjelmaa koskevien tietojen antaminen PTK:lle;

g)	työskentelysuhteiden luominen komissioon ja unionin virastoihin tai elimiin ja yhteistyön tekeminen niiden kanssa 18 artiklan mukaisesti;

h)	työskentelysuhteiden luominen jäsenvaltioiden laitoksiin ja yhteistyön tekeminen niiden kanssa 19 artiklan mukaisesti;

i)	työskentelysuhteiden luominen kolmansiin maihin, järjestöihin tai yhteisöihin sekä yhteistyön tekeminen niiden kanssa 20 artiklan mukaisesti;

j)	hallinnollisista järjestelyistä neuvotteleminen 18 ja 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

7.   Johtajalla on satelliittikeskuksen työohjelman ja talousarvion puitteissa valtuudet tehdä sopimuksia, ottaa palvelukseen talousarviossa hyväksytty henkilöstö ja hyväksyä satelliittikeskuksen toiminnan kannalta välttämättömät menot.

8.   Johtajan tehtävänä on laatia vuosikertomus satelliittikeskuksen toiminnasta seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä. Vuosikertomus toimitetaan johtokunnalle ja korkean edustajan välityksellä neuvostolle, joka toimittaa sen edelleen Euroopan parlamentille ja komissiolle.

9.   Johtaja raportoi toimistaan johtokunnalle.

1.   Satelliittikeskuksen henkilöstö, johtaja mukaan lukien, koostuu sopimussuhteisista työntekijöistä, jotka on otettu palvelukseen mahdollisimman laajapohjaisesti jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta, ja lähetetyt asiantuntijat.

2.   Johtaja ottaa sopimussuhteiset työntekijät palvelukseen ansioiden perusteella sekä oikeudenmukaisia ja avoimia kilpailumenettelyjä käyttäen.

3.   Johtokunta määrittelee keskuksen johtajaa kuullen tarpeen henkilöstön lähettämiseen satelliittikeskukseen. Johtajan suostumuksella voidaan satelliittikeskukseen lähettää asiantuntijoita sovituksi määräajaksi jäsenvaltioista sekä virkamiehiä EUH:sta, unionin toimielimistä, virastoista tai elimistä joko satelliittikeskuksen organisaatiorakenteeseen kuuluviin toimiin ja/tai erityistehtäviin ja -hankkeisiin.

4.   Sopimussuhteisia henkilöstöön kuuluvia voidaan lähettää rajoitetuksi ajaksi keskuksen ulkopuoliseen tehtävään keskuksen henkilöstösääntöjen mukaisesti.

5.   Johtokunta laatii johtajan ehdotuksesta satelliittikeskuksen henkilöstösäännöt, jotka neuvosto hyväksyy.

6.   Johtokunta hyväksyy johtajan ehdotuksesta lähetettyjä asiantuntijoita koskevat määräykset.

1.   Johtaja laatii viimeistään kunkin vuoden syyskuun 30 päivänä luonnoksen seuraavan vuoden vuotuiseksi työohjelmaksi, johon liitetään luonnos kahden lisävuoden ohjeelliset tulevaisuudennäkymät sisältäväksi pitkän aikavälin työohjelmaksi, ja toimittaa nämä johtokunnalle.

2.   Johtokunta hyväksyy vuotuisen työohjelman ja pitkän aikavälin työohjelman viimeistään kunkin vuoden marraskuun 30 päivänä.

1.   Satelliittikeskuksen kaikki tulot ja menot sisällytetään kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten laadittaviin arvioihin. Ne esitetään keskuksen talousarviossa, joka sisältää henkilöstöluettelon.

2.   Satelliittikeskuksen talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Satelliittikeskuksen tulot muodostuvat jäsenvaltioiden, Tanskaa lukuun ottamatta, bruttokansantuloon perustuvista rahoitusosuuksista, suoritetuista palveluista saaduista maksuista ja sekalaisista tuloista.

4.   Edellä 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarjotusta aineistosta ja tarjotuista palveluista sekä kriisinhallintaoperaatioita koskevasta aineistosta tai niihin liittyvistä palveluista voidaan muilta kuin jäsenvaltioilta ja EUH:lta periä maksu kustannusten kattamiseksi 12 artiklassa tarkoitetuissa satelliittikeskuksen rahoitussäännöissä annettujen ohjeiden mukaisesti.

5.   PTK voi poikkeuksellisissa olosuhteissa päättää luopua kolmannen osapuolen kustannusten kattamisesta.

6.   Niiden järjestelyjen puitteissa, joihin voidaan antaa lupa 18, 19 ja 20 artiklan mukaisesti, satelliittikeskus voi saada talousarvioonsa käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina määrättyyn tarkoitukseen rahoitusosuuksia

a)	unionin yleisestä talousarviosta tapauskohtaisesti ja noudattaen täysin siihen sovellettavia sääntöjä, menettelyjä ja päätöksentekotapoja;

b)	jäsenvaltioilta, kolmansilta valtioilta tai muilta kolmansilta osapuolilta.

7.   Käyttötarkoitukseensa sidottu tulo voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on osoitettu.

1.   Johtaja toimittaa johtokunnalle viimeistään kunkin vuoden syyskuun 30 päivänä satelliittikeskuksen seuraavan varainhoitovuoden hallintomenot, toimintamenot ja odotetut tulot, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot mukaan lukien, kattavan vuotuisen talousarvioesityksen sekä pitkän aikavälin suuntaa-antavat arviot menoista ja tuloista pitkän aikavälin työohjelmaa koskevaa luonnosta varten.

2.   Johtokunta hyväksyy jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä satelliittikeskuksen vuotuisen talousarvion viimeistään kunkin vuoden marraskuun 30 päivänä.

3.   Väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa johtaja voi tehdä johtokunnalle esityksen lisätalousarvioksi. Johtokunta hyväksyy lisätalousarvion jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä ottaen asian kiireellisyyden asianmukaisesti huomioon.

4.   Johtokunnan nimittämä riippumaton varainhoidon valvoja valvoo sitoumuksia ja kaikkien menojen maksua sekä kaikkien tulojen kirjausta ja keruuta.

5.   Johtaja toimittaa vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta neuvostolle ja johtokunnalle yksityiskohtaiset tilit edellisen varainhoitovuoden kaikista tuloista ja menoista sekä kertomuksen satelliittikeskuksen toiminnasta.

6.   Johtokunta myöntää johtajalle satelliittikeskuksen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

1.   Johtajan ja satelliittikeskuksen henkilöstön erioikeuksista ja vapauksista säädetään Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitokselle ja Euroopan unionin satelliittikeskukselle sekä niiden elimille ja niiden henkilöstölle myönnettävistä erioikeuksista ja vapauksista 15 päivänä lokakuuta 2011 tehdyllä neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksellä. Mainitun päätöksen voimaantuloon asti keskuksen toimipaikan valtio voi myöntää johtajalle ja keskuksen henkilöstölle päätöksessä säädetyt erioikeudet ja vapaudet.

2.   Satelliittikeskuksen erioikeudet ja vapaudet ovat ne, joista määrätään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (N:o 7) Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista.

1.   Satelliittikeskuksen sopimussuhteeseen perustuva vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia satelliittikeskuksen tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen perusteella.

3.   Henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta satelliittikeskusta kohtaan säädetään keskuksen henkilöstöön sovellettavissa asiaa koskevissa määräyksissä.

1.   Satelliittikeskus soveltaa neuvoston päätöstä 2013/488/EU (4).

2.   Kolmansien valtioiden, jotka ovat hyväksyneet satelliittikeskuksen toimintaan osallistumista koskevat, liitteessä esitetyt säännökset, on satelliittikeskuksen kanssa käytävässä kirjeenvaihdossa vakuutettava, että ne soveltavat suhteissaan satelliittikeskukseen ja sen tuottaman aineiston ja tuottamien palvelujen osalta päätöksessä 2013/488/EU vahvistettuja sekä mahdollisten turvallisuusluokiteltuja tietoja antavien tahojen asettamia turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

1.   Johtokunnan tanskalainen jäsen osallistuu johtokunnan työskentelyyn ottaen täysimääräisesti huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan (N:o 22) 5 artiklan.

Tanska voi tämän päätöksen 2 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaisesti esittää korkealle edustajalle pyyntöjä, joilla ei ole merkitystä puolustuksen alalla.

2.   Edelle olevan 2 artiklan mukaisen satelliittikeskuksen toimeksiannon perusteella tuotettu aineisto ja tuotetut palvelut annetaan Tanskan saataville samoin edellytyksin kuin muille jäsenvaltioille, paitsi jos on kyse 2 artiklan 2 kohdan mukaisista pyynnöistä, joilla on merkitystä puolustuksen alalla, ja niiden perusteella saadusta aineistosta.

3.   Tanskalla on 8 artiklan mukaisesti oikeus lähettää satelliittikeskukseen henkilöstöä.

1.   Satelliittikeskus voi luoda työskentelysuhteet komissioon ja unionin virastoihin ja elimiin ja tehdä niiden kanssa yhteistyötä tarkoituksin saavuttaa paras mahdollinen yhteisvaikutus ja täydentävyys niiden muiden unionin toimintojen kanssa, joilla on merkitystä satelliittikeskuksen tehtävien kannalta, ja kun satelliittikeskuksen toiminnoilla on merkitystä edellä mainittujen, etenkin avaruuteen ja turvallisuuteen liittyvien unionin toimintojen kannalta.

2.   Tällaisen yhteistyön puitteissa ja johtokunnan hyväksynnän saatuaan satelliittikeskus voi muun muassa pitää yhteyttä, vaihtaa asiantuntemusta ja neuvoja, myötävaikuttaa asiaan liittyviin unionin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä saada asianomaisten ohjelmien ja hankkeiden tukea sekä saattaa aineistoa saataville 2 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaisesti.

3.   Tällaisen yhteistyön edistämiseksi satelliittikeskus voi sopia hallinnollisista järjestelyistä komission sekä muiden asiaan liittyvien unionin virastojen tai elimien ja jäsenvaltioiden kanssa. Johtokunta päättää valtuuttaa johtajan käymään neuvottelut tällaisista hallinnollisista järjestelyistä ja antaa tätä koskevat ohjeet johtajalle. Neuvottelut käydään johtokuntaa kuullen. Satelliittikeskus sopii kustakin tällaisesta järjestelystä johtokunnan hyväksyttyä sen.

1.   Satelliittikeskus voi tehtäviensä suorittamiseksi luoda työskentelysuhteet kolmansiin valtioihin, järjestöihin tai yhteisöihin ja tehdä yhteistyötä niiden kanssa. Tätä varten se voi sopia hallinnollisista järjestelyistä kolmansien valtioiden toimivaltaisten viranomaisten, kansainvälisten järjestöjen tai yhteisöjen kanssa.

2.   Johtokunta päättää valtuuttaa johtajan käymään neuvottelut tällaisista hallinnollisista järjestelyistä ja antaa tätä koskevat neuvotteluohjeet johtajalle. Neuvottelut käydään johtokuntaa kuullen. Satelliittikeskus sopii kustakin tällaisesta järjestelystä neuvoston hyväksyttyä sen ja johtajan on allekirjoitettava se.

3.   Naton jäsenet, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, ja sellaiset muut valtiot, jotka ovat unionin ehdokasvaltioita, voivat osallistua satelliittikeskuksen toimintaan tapauskohtaisesti tämän päätöksen 4 artiklan ja liitteessä esitettyjen säännösten mukaisesti.

1.   Länsi-Euroopan unionin, jäljempänä ’WEU’, lakkauttamisen jälkeen satelliittikeskus suorittaa Belgian, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Portugalin ja Yhdistyneen kuningaskunnan, jäljempänä ’kymmenen jäsenvaltiota’, puolesta seuraavat WEU:n jäljelle jäävät hallinnolliset tehtävät:

a)	WEU:n entisen henkilöstön eläkkeiden hallinnointi,

b)	WEU:n eläkkeellä olevan entisen henkilöstön sairausvakuutuksen hallinnointi,

c)	WEU:n sosiaalisen turvajärjestelmän hallinnointi,

d)	WEU:n ja sen entisten henkilöstöön kuuluvan riita-asioiden sekä WEU:n valituslautakunnan päätösten ja toimivaltaisen tuomioistuimen päätösten täytäntöönpano,

e)	kymmenen jäsenvaltion avustaminen WEU:n jäljellä olevissa ja muissa hallinnollisissa tehtävissä, myös WEU:n omaisuuden selvityksessä.

2.   WEU:n entisen henkilöstön eläkkeiden hallinnointi

a)	toteutetaan 30 päivänä kesäkuuta 2011 voimassa olleen WEU:n eläkejärjestelmän mukaisesti; edellä 7 artiklassa tarkoitettu johtokunta voi muuttaa tätä järjestelmä rinnasteisten järjestöjen puitteissa;

b)	ja sitä hallinnoi 7 kohdassa tarkoitetun johtokunnan satelliittikeskuksen johtajan tekemästä ehdotuksesta hyväksymä erityinen viranomainen, organisaatio tai rahoituslaitos.

Kaikki näihin eläkkeisiin liittyvät riidat, jotka koskevat WEU:n entistä henkilöstöä, ratkaistaan 5 kohdan mukaisesti.

3.   WEU:n eläkkeellä olevan entisen henkilöstön sairausvakuutuksen hallinnoinnissa noudatetaan 30 päivänä kesäkuuta 2011 voimassa olleita WEU:n henkilöstösääntöjä, sellaisina kuin ne ovat myöhemmin 7 kohdassa tarkoitetun johtokunnan muuttamina.

4.   WEU:n sosiaalista turvajärjestelmää hallinnoidaan WEU:n 22 päivänä lokakuuta 2010 hyväksymän sosiaalisen turvajärjestelmän mukaisesti. Hallinnoinnissa on noudatettava myös toimivaltaisen valituslautakunnan mahdollisia myöhempiä sitovia päätöksiä ja kaikkia WEU:n tai 7 kohdassa tarkoitetun johtokunnan tällaisen päätöksen täytäntöön panemiseksi tekemiä päätöksiä.

5.   Kaikkiin WEU:n jäljelle jäävien tehtävien suorittamisesta johtuviin, WEU:n entistä henkilöstöä koskeviin riitoihin sovelletaan WEU:n 30 päivänä kesäkuuta 2011 voimassa olleiden henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin ne ovat 7 kohdassa tarkoitetun johtokunnan myöhemmin muuttamina, mukaista riidanratkaisumenettelyä.

WEU:n entisen henkilöstön asemaan sovelletaan 30 päivänä kesäkuuta 2011 voimassa olleita WEU:n henkilöstösääntöjä, sellaisina kuin ne ovat 7 kohdassa tarkoitetun johtokunnan muuttamina, ja mahdollisesti sovellettavia päätöksiä sekä WEU:n sosiaalista turvajärjestelmää.

6.   Kymmenen jäsenvaltion avustamiseen kuuluu juoksevien asioiden ja kaikkien WEU:n toiminnan lopettamisesta aiheutuvien oikeudellisten tai rahoitusta koskevien kysymysten hoito, joka suoritetaan 7 kohdassa tarkoitetun johtokunnan ohjauksella.

7.   Kymmenen jäsenvaltion edustajista koostuva johtokunta hyväksyy yksimielisesti tässä artiklassa esitettyihin tehtäviin liittyvät päätökset, mukaan lukien tässä artiklassa tarkoitetut johtokunnan päätökset. Johtokunta päättää tässä kokoonpanossa, miten yksi sen jäsen toimii sen puheenjohtajana. Satelliittikeskuksen johtaja tai tämän edustaja osallistuu tarvittaessa tässä kokoonpanossa toimivan johtokunnan kokouksiin. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta vähintään kerran vuodessa tai vähintään kolmen jäsenensä pyynnöstä. Johtokunnan tapauskohtaisia kokouksia voidaan kutsua koolle asiantuntijatasolla erityisten aiheiden tai kysymysten käsittelemiseksi. Johtokunnan päätökset voidaan tehdä kirjallista menettelyä käyttäen.

8.   Satelliittikeskus ottaa palvelukseensa 1 kohdassa mainittujen tehtävien suorittamiseksi tarvittavan henkilöstön. Jos jokin kymmenestä jäsenvaltiosta tarjoutuu lähettämään henkilön tätä tarkoitusta varten, tämä henkilö otetaan palvelukseen. Jollei niin tapahdu tai jos palvelukseen lähettämisellä ei täytetä kaikkia tarvittavia toimia, palvelukseen otetaan tarvittava henkilöstö. Satelliittikeskuksen henkilöstösääntöjä sovelletaan, jollei tästä artiklasta muuta johdu.

9.   Kaikki tämän artiklan täytäntöönpanosta johtuvat menot ja sen täytäntöönpanoon liittyvät tulot ovat osa erityistä talousarviota, joka on erillinen satelliittikeskuksen talousarviosta. Tuo talousarvio laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten, ja 7 kohdassa tarkoitettu johtokunta hyväksyy sen satelliittikeskuksen johtajan tekemästä ehdotuksesta vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta. Tuon talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Tuossa talousarviossa on luettelo henkilöstöstä, joka on otettu palvelukseen 8 kohdan mukaisesti. Tulot muodostuvat kymmenen jäsenvaltion rahoitusosuuksista, jotka määritellään 30 päivänä kesäkuuta 2011 voimassa olleiden, näiden jäsenvaltioiden WEU:n rahoitusosuuksiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti, ja sekalaisista tuloista.

Edellä 7 kohdassa tarkoitettu johtokunta hyväksyy yksityiskohtaiset rahoitussäännöt, jotka ovat satelliittikeskuksen rahoitussäännöistä erilliset ja joissa määritellään erityisesti tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun talousarvion laatimista ja toteuttamista koskeva menettely.

10.   Kymmenen jäsenvaltion rahoittama 5,3 miljoonan euron pohjarahasto on lisätae siitä, että rahoitusta on saatavilla tässä artiklassa tarkoitettujen WEU:n jäljellä olevien, erityisesti eläkeoikeuksiin liittyvien hallinnollisten tehtävien toteuttamista varten.

1 artikla

Tarkoitus

Näissä säännöksissä määritellään kolmansien valtioiden satelliittikeskuksen toimintaan osallistumisen laajuus ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2 artikla

Laajuus

Tämän päätöksen 20 artiklan 3 kohdassa mainituilla kolmansilla valtioilla on oikeus:

a)	toimittaa kansallisia pyyntöjä kuva-analyysin tekemiseksi satelliittikeskuksessa;

b)	esittää ehdokkaita työskentelemään satelliittikeskuksessa rajoitetun ajan kuvien analysoijina;

c)	saada käyttöönsä satelliittikeskuksen tuottamaa aineistoa ja tuottamia palveluja näiden säännösten 5 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Pyynnöt

4 artikla

Asiantuntijoiden lähettäminen

5 artikla

Satelliittikeskuksen tuottaman aineiston saatavuus

6 artikla

Neuvoa-antava komitea

7 artikla

Voimaantulo

”Valmistetta (valmisteen nimi) saa käyttää ainoastaan täysin automatisoiduissa kastoprosesseissa, joissa kaikki käsittely- ja kuivausvaiheet ovat koneellisia eikä käsin tapahtuvaa käsittelyä tapahdu edes siinä vaiheessa, kun käsitellyt tavarat kuljetetaan kastoaltaan läpi valutukseen/kuivaukseen ja varastoon (jos ne eivät ole vielä pintakuivia ennen varastoon siirtämistä). Käsiteltävien puisten tavaroiden on tarvittaessa oltava turvallisesti kiinnitettyinä (esim. kiristysremmeillä tai puristimilla) ennen käsittelyä ja kastoprosessin aikana, eikä käsiteltyjä tavaroita saa käsitellä käsin ennen kuin ne ovat pintakuivia.”