12.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/1

(1)

Todelliset rahoituspalvelujen sisämarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät unionin taloudellisen kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta.

(2)

Yhdentyneet, tehokkaat ja avoimet rahoitusmarkkinat edellyttävät, että markkinat ovat luotettavat. Arvopaperimarkkinoiden häiriötön toiminta ja yleinen luottamus markkinoihin ovat taloudellisen kasvun ja vaurauden ennakkoehtoja. Markkinoiden väärinkäyttö vähentää rahoitusmarkkinoiden luotettavuutta ja yleistä luottamusta arvopapereihin ja johdannaisiin.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/6/EY (4) täydennettiin ja ajantasaistettiin markkinoiden luotettavuuden suojaamiseen tähtäävää unionin lainsäädäntökehystä. Mainitun direktiivin voimaantulon jälkeen tapahtunut lainsäädännön, markkinoiden ja tekniikan kehitys on kuitenkin johtanut huomattaviin muutoksiin rahoitusalalla, minkä vuoksi kyseinen direktiivi olisi nyt korvattava uudella. Uutta lainsäädäntövälinettä tarvitaan myös varmistamaan, että on olemassa yhdenmukaiset säännöt, keskeiset käsitteet ovat selkeitä ja säännökset on koottu yhtenäiseksi ohjekirjaksi, kuten rahoitusvalvontaa käsittelevän EU:n korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Jacques de Larosière, jäljempänä ’de Larosièren ryhmä’, 25 päivänä helmikuuta 2009 antaman kertomuksen päätelmissä esitettiin.

(4)

Yhdenmukaisemman ja vahvemman sääntelykehyksen laatiminen on tarpeen, jotta voidaan säilyttää markkinoiden luotettavuus, välttää sääntelyn katvealueiden mahdollinen hyväksikäyttö, varmistaa vastuuvelvollisuus markkinoiden manipulointiyritysten yhteydessä ja tarjota markkinaosapuolille enemmän oikeusvarmuutta ja yksinkertaisempaa sääntelyä. Tällä asetuksella pyritään edistämään merkittävällä tavalla sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, ja sen olisi näin ollen perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan, sellaisina kuin sitä on vakiintuneesti tulkittu Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä.

(5)

Jotta voidaan poistaa jäljellä olevat kaupan esteet ja kansallisen lainsäädännön eroista johtuvat merkittävät kilpailun vääristymät sekä ennaltaehkäistä uusien kaupan esteiden ja kilpailun vääristymien syntymistä, on tarpeen antaa asetus, jossa otetaan käyttöön markkinoiden väärinkäyttöä koskevan unionin kehyksen yhdenmukaisempi tulkinta ja vahvistetaan selkeämmin kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat säännöt. Markkinoiden väärinkäyttöä koskevien vaatimusten esittämisellä asetuksessa varmistetaan, että vaatimukset ovat sellaisenaan sovellettavia. Näin voitaisiin varmistaa yhdenmukaiset edellytykset ehkäisemällä direktiivin saattamisesta osaksi kansallista oikeusjärjestystä seuraavat toisistaan poikkeavat kansalliset vaatimukset. Tässä asetuksessa vaaditaan, että kaikki noudattavat samoja sääntöjä koko unionissa. Sillä vähennetään myös sääntelyn monimutkaisuutta ja sen noudattamisesta yrityksille, erityisesti rajat ylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille, aiheutuvia kuluja sekä edistetään kilpailun vääristymien poistamista.

(6)

Komission 25 päivänä kesäkuuta 2008 antamassa tiedonannossa ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”)” unionia ja sen jäsenvaltioita kehotetaan suunnittelemaan sääntöjä hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi, lainsäädännön mukauttamiseksi pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) markkinoilla toimivien liikkeeseenlaskijoiden tarpeisiin ja kyseisten liikkeeseenlaskijoiden rahoituksen saannin helpottamiseksi. Direktiivin 2003/6/EY joissakin säännöksissä asetetaan hallinnollisia rasitteita liikkeeseenlaskijoille, erityisesti sellaisille liikkeeseenlaskijoille, joiden rahoitusvälineet on otettu kaupankäynnin kohteeksi pk-yritysten kasvumarkkinoilla; näitä rasitteita olisi vähennettävä.

(7)

Markkinoiden väärinkäytön käsite kattaa laittoman toiminnan rahoitusmarkkinoilla, ja tätä asetusta sovellettaessa kyseistä käsitettä olisi tulkittava siten, että se sisältää sisäpiirikaupat, sisäpiiritiedon laittoman ilmaisemisen ja markkinoiden manipuloinnin. Tällainen toiminta estää markkinoiden täysimääräisen ja asianmukaisen avoimuuden, joka on ennakkoehto kaikkien talouden toimijoiden kaupankäynnille yhdentyneillä rahoitusmarkkinoilla.

(8)

Direktiivin 2003/6/EY soveltamisala keskittyi säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettuihin rahoitusvälineisiin tai välineisiin, joiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi kyseisillä markkinoilla oli pyydetty. Viime vuosina rahoitusvälineillä on kuitenkin käyty kauppaa yhä enemmän monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä (MTF). Lisäksi on rahoitusvälineitä, joilla käydään kauppaa ainoastaan muuntyyppisissä organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä (OTF) tai OTC-markkinoilla. Tämän vuoksi asetuksen soveltamisalan olisi katettava kaikki säännellyillä markkinoilla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusvälineet ja kaikki muut menettelyt tai toimet, joilla voi olla vaikutusta tällaiseen rahoitusvälineeseen riippumatta siitä, toteutetaanko liiketoimi kauppapaikalla. Kun on kyse tietyntyyppisistä monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä, jotka säänneltyjen markkinoiden tapaan auttavat yrityksiä hankkimaan oman pääoman ehtoista rahoitusta, markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa kieltoa sovelletaan myös, jos ottamista kaupankäynnin kohteeksi tällaisilla markkinoilla on pyydetty. Tämän asetuksen soveltamisalan olisi näin ollen katettava rahoitusvälineet, joiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä on pyydetty. Näin voitaisiin parantaa sijoittajansuojaa, säilyttää markkinoiden luotettavuus ja varmistaa, että tällaisten rahoitusvälineiden markkinoiden väärinkäyttö on selkeästi kielletty.

(9)

Säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien tai organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjien olisi avoimuussyistä viipymättä ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen yksityiskohtaiset tiedot kaupankäynnin kohteeksi ottamistaan rahoitusvälineistä sekä rahoitusvälineistä, joiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi on pyydetty tai joilla on käyty kauppaa niiden kauppapaikalla. Toinen ilmoitus olisi tehtävä, kun välinettä ei enää oteta kaupankäynnin kohteeksi. Tällaisia velvoitteita olisi sovellettava myös rahoitusvälineisiin, joiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi niiden kauppapaikalla on pyydetty, ja rahoitusvälineisiin, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava ilmoitukset Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, ja arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi julkaistava kaikista näistä ilmoitetuista rahoitusvälineistä luettelo. Tätä asetusta sovelletaan rahoitusvälineisiin riippumatta sitä, sisältyvätkö ne arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemaan luetteloon.

(10)

On mahdollista, että tiettyjä rahoitusvälineitä, joilla ei käydä kauppaa kauppapaikalla, käytetään markkinoiden väärinkäyttöön. Tällaisia ovat rahoitusvälineet, joiden hinta tai arvo määräytyy kauppapaikalla kaupankäynnin kohteena olevan rahoitusvälineen perusteella tai vaikuttaa siihen tai joiden kaupankäynti vaikuttaa kauppapaikalla kaupankäynnin kohteena olevien muiden rahoitusvälineiden hintaan tai arvoon. Esimerkkeihin tapauksista, joissa tällaisia välineitä voidaan käyttää markkinoiden väärinkäyttöön, kuuluvat osakkeeseen tai joukkovelkakirjaan liittyvä sisäpiiritieto, jota voidaan käyttää kyseisen osakkeen tai joukkovelkakirjan johdannaisen ostamiseen, tai indeksi, jonka arvo määräytyy kyseisen osakkeen tai joukkovelkakirjan perusteella. Jos rahoitusvälinettä käytetään viitehintana, OTC-markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevaa johdannaista voidaan käyttää hyödyn saamiseksi manipuloiduista hinnoista tai sitä voidaan käyttää manipuloimaan kauppapaikalla kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin hintaa. Toinen esimerkki on uuden arvopaperierän suunniteltu liikkeeseenlasku, kun kyseiset arvopaperit eivät muutoin kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan mutta kaupankäynti niillä voisi vaikuttaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien olemassa olevien listattujen arvopapereiden hintaan tai arvoon. Tämän asetuksen piiriin kuuluu myös tilanne, jossa kauppapaikalla kaupankäynnin kohteena olevan välineen hinta tai arvo määräytyy OTC-markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevan välineen perusteella. Tätä samaa periaatetta olisi sovellettava hyödykkeitä koskeviin spot-sopimuksiin, joiden hinta perustuu johdannaisen hintaan, sekä sellaisten hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten ostamiseen, jotka ovat rahoitusvälineiden vertailukohteina.

(11)

Arvopapereilla tai liitännäisvälineillä arvopapereiden vakauttamiseksi käytävä kauppa tai kaupankäynti omilla osakkeilla takaisinosto-ohjelmien mukaisesti voi olla taloudellisista syistä oikeutettua, ja se olisi näin ollen tietyissä olosuhteissa jätettävä markkinoiden väärinkäyttöä koskevien kieltojen soveltamisalan ulkopuolelle edellyttäen, että toimissa noudatetaan asianmukaista avoimuutta siten, että merkitykselliset tiedot vakautus- tai takaisinosto-ohjelmasta julkistetaan.

(12)

Takaisinosto-ohjelmien mukaista kaupankäyntiä omilla osakkeilla tai rahoitusvälineen vakauttamista, johon ei voida soveltaa tämän asetuksen mukaisia poikkeuksia, ei sellaisenaan olisi pidettävä markkinoiden väärinkäyttönä.

(13)

Jäsenvaltioiden, Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenten, ministeriöiden ja muiden elinten ja yhden tai useamman jäsenvaltion erillisyhtiön tai unionin ja tiettyjen muiden julkisten elinten tai niiden puolesta toimivien henkilöiden toimintaa rahapolitiikan, valuuttakurssipolitiikan tai julkisen velan hoitoa koskevan politiikan alalla ei pitäisi rajoittaa, kunhan toimenpiteet toteutetaan yleisen edun mukaisesti ja ainoastaan näiden politiikkojen toteuttamiseksi. Myöskään unionin, yhden tai useamman jäsenvaltion erillisyhtiön, Euroopan investointipankin, Euroopan rahoitusvakausvälineen, Euroopan vakausmekanismin tai kahden tai useamman jäsenvaltion perustaman kansainvälisen rahoituslaitoksen toteuttamia liiketoimia, toimeksiantoja tai toimintaa rahoituksen keräämiseksi ja rahoitustuen antamiseksi jäsenilleen ei pitäisi rajoittaa. Tällainen tämän asetuksen soveltamisalaa koskeva poikkeus voidaan ulottaa tiettyihin julkisiin elimiin, joiden tehtävänä on julkisen velan hallinnointi tai jotka osallistuvat siihen, ja kolmansien maiden keskuspankkeihin. Rahapolitiikalle, valuuttakurssipolitiikalle tai julkisen velan hoitoa koskevalle politiikalle myönnettyjä poikkeuksia ei pitäisi ulottaa koskemaan tapauksia, joissa kyseiset elimet osallistuvat muihin kuin näiden politiikkojen toteuttamiseen liittyviin liiketoimiin, toimeksiantoihin tai toimintaan tai joissa kyseisten elinten palveluksessa olevat henkilöt osallistuvat liiketoimiin, toimeksiantoihin tai toimintaan omaan lukuunsa.

(14)

Järkevästi toimivat sijoittajat tekevät sijoituspäätöksensä käytettävissään olevien tietojen eli ennen päätöksentekoa saatavilla olevien tietojen perusteella. Kun arvioidaan, ottaisiko järkevästi toimiva sijoittaja tietyn tiedon todennäköisesti huomioon sijoituspäätöstä tehdessään, lähtökohdaksi olisi tämän vuoksi aina otettava ennen päätöksentekoa saatavilla olevat tiedot. Tämänkaltaisessa arvioinnissa on otettava huomioon tietojen odotettavissa olevat vaikutukset, kun niitä tarkastellaan kyseisen liikkeeseenlaskijan koko toiminnan muodostamaa taustaa vasten, tietolähteen luotettavuus ja kaikki muut markkinatekijät, jotka kyseisessä tilanteessa todennäköisesti vaikuttavat kyseiseen rahoitusvälineeseen, siihen liittyvään hyödykettä koskevaan spot-sopimukseen tai päästöoikeuksiin perustuviin huutokauppatuotteisiin.

(15)

Päätöksenteon jälkeen saatavilla olevia tietoja voidaan käyttää testattaessa olettamaa, jonka mukaan ennen päätöksentekoa saatavilla olleet tiedot ovat vaikuttaneet hintaan. Tätä ei pitäisi käyttää sellaisia henkilöjä vastaan, jotka ovat tehneet ennen päätöksentekoa saatavilla olleiden tietojen perusteella harkittuja johtopäätöksiä.

(16)

Jos sisäpiiritieto koskee vaiheittain tapahtuvaa menettelyä, menettelyn jokainen vaihe samoin kuin menettely kokonaisuudessaan voidaan katsoa sisäpiiritiedoksi. Pitkäkestoisen menettelyn välivaihe voi sellaisenaan merkitä olosuhteita tai tapahtumaa, jotka ovat olemassa tai joiden osalta jo tiedossa olevien osatekijöiden kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella on olemassa todellinen mahdollisuus siitä, että ne ilmenevät tai toteutuvat. Käsitettä ei kuitenkaan ole tulkittava siten, että kyseisten olosuhteiden tai kyseisen tapahtuman vaikutuksen laajuus asianomaisten rahoitusvälineiden hintaan on otettava huomioon. Välivaihe olisi katsottava sisäpiiritiedoksi, jos se sellaisenaan täyttää tässä asetuksessa säädetyt sisäpiiritiedon arviointiperusteet.

(17)

Tapahtumaan tai olosuhteisiin, jotka ovat pitkäkestoisen menettelyn välivaihe, liittyvä tieto voi koskea esimerkiksi sopimusneuvottelujen vaihetta, sopimusneuvotteluissa alustavasti sovittuja ehtoja, mahdollisuutta tarjota rahoitusvälineitä, rahoitusvälineiden tulevia markkinointiedellytyksiä, rahoitusvälineiden tarjoamisen alustavia ehtoja tai harkintaa, joka koskee rahoitusvälineen sisällyttämistä merkittävään indeksiin tai rahoitusvälineen poistamista tällaisesta indeksistä.

(18)

Oikeusvarmuutta olisi markkinaosapuolten kannalta parannettava määrittelemällä tarkemmin kaksi sisäpiiritiedon määritelmään kuuluvaa olennaista osatekijää, jotka ovat sisäpiiritiedon täsmällisyys ja sen mahdollinen huomattava vaikutus rahoitusvälineiden, niihin liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten tai päästöoikeuksiin perustuvien huutokauppatuotteiden hintoihin. Kun kyse on johdannaisista, jotka ovat tukkukaupan energiatuotteita, sisäpiiritiedoksi olisi katsottava erityisesti tiedot, jotka on julkistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011 (5) mukaisesti.

(19)

Tällä asetuksella ei ole tarkoitus estää liikkeeseenlaskijaa koskevia yleisluonteisia keskusteluja liiketoiminnan ja markkinoiden kehityksestä osakkeenomistajien ja johdon välillä. Tällainen vuorovaikutus on markkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta keskeisen tärkeää, eikä sitä olisi kiellettävä tällä asetuksella.

(20)

Spot-markkinat ja niihin liittyvät johdannaismarkkinat ovat maailmanlaajuiset ja pitkälti toisiinsa kytköksissä, ja markkinoiden väärinkäyttöä voi esiintyä niin markkinat kuin valtioiden rajatkin ylittävällä tasolla, mikä voi aiheuttaa merkittäviä järjestelmäriskejä. Tämä pitää paikkansa niin sisäpiirikauppojen kuin markkinoiden manipuloinninkin kohdalla. Erityisesti spot-markkinoiden sisäpiiritiedosta voi olla hyötyä rahoitusmarkkinoilla kaupankäyntiin osallistuvalle henkilölle. Hyödykejohdannaista koskeva sisäpiiritieto olisi määriteltävä tiedoksi, joka vastaa rahoitusmarkkinoita koskevan sisäpiiritiedon yleistä määritelmää ja jonka julkistamista kyseisillä hyödykejohdannais- tai spot-markkinoilla edellytetään unionin tai jäsenvaltioiden säännöksissä tai määräyksissä, markkinasäännöissä, sopimuksissa tai käytännöissä. Tärkeitä esimerkkejä tällaisista säännöistä ovat energian tukkumarkkinoiden osalta asetus (EU) N:o 1227/2011 ja öljymarkkinoiden yhteistä tietokantaa koskeva hanke (JODI). Tällainen tieto voi tarjota perustan markkinaosapuolten päätöksille, jotka koskevat liiketoimien toteuttamista hyödykejohdannaisilla tai niihin liittyvillä hyödykkeitä koskevilla spot-sopimuksilla, ja siksi se olisi sisäpiiritietoa, joka on julkistettava, jos sillä on todennäköisesti merkittävä vaikutus tällaisten johdannaisten tai niihin liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten hintoihin.

Manipulointistrategiat voivat myös ulottua spot- ja johdannaismarkkinoille. Kaupankäyntiä rahoitusvälineillä, myös hyödykejohdannaisilla, voidaan käyttää niihin liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten manipulointiin ja spot-sopimuksia puolestaan niihin liittyvien rahoitusvälineiden manipulointiin. Markkinoiden manipulointikiellon olisi katettava nämä markkinoiden väliset yhteydet. Tämän asetuksen soveltamisalaa ei kuitenkaan ole asianmukaista tai käytännöllistä laajentaa kattamaan toiminta, joka ei liity rahoitusvälineisiin, kuten hyödykettä koskevan spot-sopimuksen kauppa, joka vaikuttaa ainoastaan spot-markkinoihin. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tukkukaupan energiatuotteiden erityistapauksessa otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1227/2011 määritelmien erityispiirteet, kun ne soveltavat tässä asetuksessa vahvistettuja sisäpiiritiedon, sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin määritelmiä tukkukaupan energiatuotteisiin liittyviin rahoitusvälineisiin.

(21)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (6) mukaisesti komissio, jäsenvaltiot ja muut virallisesti nimetyt elimet ovat vastuussa muun muassa päästöoikeuksien teknisestä myöntämisestä, niiden jakamisesta ilmaiseksi niihin oikeutetuille teollisuudenaloille ja uusille tulokkaille sekä yleisemmin sellaisten unionin ilmastopolitiikan säännösten kehittämisestä ja täytäntöönpanosta, jotka ovat perustana päästöoikeuksien jakamiselle ostajille unionin päästökauppajärjestelmässä. Näillä julkisilla elimillä voi edellä mainittuja tehtäviä suorittaessaan olla muun muassa pääsy hintaan vaikuttaviin ei-julkisiin tietoihin, ja direktiivin 2003/87/EY mukaisesti niiden on mahdollisesti suoritettava tiettyjä päästöoikeuksiin liittyviä markkinatoimia. Päästöoikeudet luokitellaan rahoitusvälineiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (7) tarkistamisen seurauksena, ja tämän vuoksi ne kuuluvat myös tämän asetuksen soveltamisalaan.

Jotta komissio, jäsenvaltiot ja tehtävään virallisesti nimetyt muut elimet säilyttävät kykynsä kehittää ja panna täytäntöön unionin ilmastopolitiikkaa, niiden yleisen edun mukaisesti ja ainoastaan tämän politiikan täytäntöönpanemiseksi ja päästöoikeuksiin liittyen toteuttamat toimet olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tällainen poikkeus ei saisi vaikuttaa kielteisesti markkinoiden avoimuuteen, koska kyseisillä julkisilla elimillä on lakisääteisiä velvoitteita toimia tavalla, jolla varmistetaan hintaan vaikuttavien uusien päätösten, muutosten ja tietojen asianmukainen, tasapuolinen ja syrjimätön julkistaminen ja saatavuus. Lisäksi direktiivissä 2003/87/EY ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä on takeet viranomaisten hallussa olevien erityisten hintaan vaikuttavien tietojen tasapuolisesta ja syrjimättömästä julkistamisesta. Unionin ilmastopolitiikkaa täytäntöönpanevia julkisia elimiä koskevaa poikkeusta ei olisi ulotettava koskemaan tapauksia, joissa tällaiset julkiset elimet osallistuvat toimiin tai liiketoimiin, jotka eivät liity unionin ilmastopolitiikan toteuttamiseen, tai joissa tällaisten elinten palveluksessa olevat henkilöt osallistuvat toimiin tai liiketoimiin omaan lukuunsa.

(22)

SEUT 43 artiklan mukaisesti tai SEUT:n mukaisesti tehtyjen kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanemiseksi komissio, jäsenvaltiot ja muut virallisesti nimetyt elimet ovat vastuussa muun muassa unionin yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamisesta. Näitä tehtäviä suorittaessaan nämä julkiset elimet toteuttavat toimia ja toimenpiteitä maatalousmarkkinoiden ja kalastusalan hallinnoimiseksi, mukaan lukien julkiset interventiot sekä lisätuontitullien määrääminen tai tuontitullien poistaminen. Ottaen huomioon tämän asetuksen soveltamisala, jonka mukaisesti tiettyjä tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan hyödykkeitä koskeviin spot-sopimuksiin, jotka vaikuttavat tai jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusvälineisiin, ja rahoitusvälineisiin, joiden arvo määräytyy hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten arvon perusteella ja jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat hyödykkeitä koskeviin spot-sopimuksiin, on varmistettava, että ei rajoiteta komission, jäsenvaltioiden ja muiden virallisesti nimettyjen elinten unionin yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamista koskevia toimia. Jotta komissio, jäsenvaltiot ja tehtävään virallisesti nimetyt muut elimet säilyttävät kykynsä kehittää ja panna täytäntöön unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa, niiden yleisen edun mukaisesti ja ainoastaan näiden politiikkojen täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tällainen poikkeus ei saisi vaikuttaa kielteisesti markkinoiden avoimuuteen, koska kyseisillä julkisilla elimillä on lakisääteisiä velvoitteita toimia tavalla, jolla varmistetaan hintaan vaikuttavien uusien päätösten, muutosten ja tietojen asianmukainen, tasapuolinen ja syrjimätön julkistaminen ja saatavuus. Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa ja yhteistä kalastuspolitiikkaa täytäntöönpanevia julkisia elimiä koskevaa poikkeusta ei olisi ulotettava koskemaan tapauksia, joissa kyseiset julkiset elimet osallistuvat toimiin tai liiketoimiin, jotka eivät liity näiden unionin yhteisten politiikkojen toteuttamiseen, tai joissa kyseisten elinten palveluksessa olevat henkilöt osallistuvat toimiin tai liiketoimiin omaan lukuunsa.

(23)

Sisäpiirikaupan olennaisena piirteenä on se, että sisäpiiritiedosta saadaan perusteetonta etua sellaisten kolmansien osapuolten vahingoksi, joilla ei ole kyseistä tietoa, jolloin heikennetään rahoitusmarkkinoiden luotettavuutta ja sijoittajien luottamusta. Sisäpiirikauppojen kieltoa olisi siis sovellettava silloin, kun henkilö, jolla on hallussaan sisäpiiritietoa, käyttää perusteettomasti tämän tiedon hänelle antamaa etua tekemällä markkinoilla kaupan kyseisen tiedon mukaisesti hankkimalla tai luovuttamalla tai yrittämällä hankkia tai luovuttaa rahoitusvälineitä, joihin kyseinen tieto liittyy, tai peruuttamalla tai muuttamalla tai yrittämällä peruuttaa tai muuttaa rahoitusvälinettä koskevaa toimeksiantoa omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti. Sisäpiiritiedon käyttö voi olla myös kaupankäyntiä päästöoikeuksilla ja niiden johdannaisilla sekä tarjousten tekemistä komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010 (8) mukaisesti järjestettävissä päästöoikeuksien tai muiden niihin perustuvien huutokauppatuotteiden huutokaupoissa.

(24)

Sitä, että sisäpiiritietoa hallussaan pitävä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö hankkii tai luovuttaa tai yrittää hankkia tai luovuttaa omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti rahoitusvälineitä, joihin kyseinen tieto liittyy, olisi pidettävä merkkinä siitä, että henkilö on käyttänyt kyseistä tietoa. Tämä olettama ei rajoita puolustautumisoikeuksien käyttöä. Se, onko henkilö rikkonut sisäpiirikauppojen kieltoa tai yrittänyt tehdä sisäpiirikaupan, olisi selvitettävä tarkastelemalla tämän asetuksen tarkoitusta, joka on suojata rahoitusmarkkinoiden luotettavuutta ja lujittaa sijoittajien luottamusta, johon vaikuttaa muun muassa varmuus siitä, että sijoittajia kohdellaan yhdenvertaisesti ja suojataan sisäpiiritiedon perusteettomalta käytöltä.

(25)

Toimeksiantoja, jotka on tehty ennen kuin henkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa, ei olisi katsottava sisäpiirikaupoiksi. Jos henkilö saa haltuunsa sisäpiiritietoa, olisi kuitenkin vallittava olettama, että mikä tahansa muutos, joka yhdistää kyseiset tiedot ennen niiden haltuun saamista tehtyihin toimeksiantoihin, mukaan lukien toimeksiannon peruuttaminen tai muuttaminen tai yritys peruuttaa toimeksianto tai muuttaa sitä, on sisäpiirikauppa. Tämä olettama voitaisiin kuitenkin kumota, jos henkilö osoittaa, että hän ei käyttänyt sisäpiiritietoa liiketointa suorittaessaan.

(26)

Sisäpiiritiedon käyttöä voi olla rahoitusvälineen tai päästöoikeuksiin perustuvan huutokauppatuotteen hankkiminen tai luovuttaminen tai toimeksiannon peruuttaminen tai muuttaminen tai yritys hankkia tai luovuttaa rahoitusväline tai peruuttaa toimeksianto tai muuttaa sitä, jos tekijänä on henkilö, joka tietää tai jonka olisi pitänyt tietää, että tieto on sisäpiiritietoa. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tältä osin harkittava, mitä tavallinen ja järkevä henkilö tietää tai mitä hänen olisi pitänyt tietää kyseisissä olosuhteissa.

(27)

Tätä asetusta olisi tulkittava johdonmukaisesti niiden toimenpiteiden kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat toteuttaneet suojellakseen äänioikeuden yhtiössä antavien (tai oikeuksien käytön tai vaihdon kautta tällaisen äänioikeuden antavien) siirtokelpoisten arvopapereiden haltijoiden etuja, kun yhtiöstä on tehty julkinen ostotarjous tai kun on esitetty muu yhtiöön kohdistuva määräysvallan muutosta koskeva ehdotus. Tätä asetusta olisi tulkittava erityisesti sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti, jotka koskevat julkisia ostotarjouksia, keskittymiä ja muita liiketoimia, joilla on vaikutusta yritysten omistukseen tai määräysvaltaan ja joiden sääntelystä vastaavat jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY (9) 4 artiklan mukaisesti nimeämät valvontaviranomaiset.

(28)

Julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella tehtyjä tutkimuksia ja arvioita ei olisi sellaisinaan pidettävä sisäpiiritietona, ja pelkästään sitä, että liiketoimi toteutetaan tutkimusten tai arvioiden perusteella, ei näin ollen olisi pidettävä sisäpiiritiedon käyttönä. Tieto voi kuitenkin olla sisäpiiritietoa esimerkiksi silloin, kun markkinat odottavat tiedon julkaisemista tai levittämistä rutiininomaisesti ja tällainen julkaiseminen tai levittäminen vaikuttaa rahoitusvälineiden hinnanmuodostukseen tai kun tällainen julkaiseminen tai levittäminen vaikuttaa tietoihin liittyvien rahoitusvälineiden hintoihin tai sisältää tunnustetun markkina-asiantuntijan tai laitoksen näkemyksiä. Markkinatoimijoiden on tämän vuoksi pohdittava, missä määrin tieto on ei-julkista ja miten se mahdollisesti vaikuttaa rahoitusvälineisiin, joilla käydään kauppaa ennen tiedon julkaisemista tai levittämistä, jotta saataisiin selville, kävisivätkö ne kauppaa sisäpiiritiedon perusteella.

(29)

Jotta ei tahattomasti kiellettäisi sellaisia rahoitustoiminnan muotoja, jotka ovat laillisia ja joissa ei tapahdu markkinoiden väärinkäyttöä, on tunnistettava tiettyjä laillisia toimintatapoja. Tähän voi kuulua esimerkiksi se, että tunnistetaan markkinatakaajien rooli niiden toimiessa laillisessa ominaisuudessaan tarjoamassa likviditeettiä markkinoille.

(30)

Sisäpiiritiedon käytöksi ei olisi katsottava sitä, että markkinatakaajat tai henkilöt, jotka on valtuutettu toimimaan vastapuolina, harjoittavat ainoastaan lainmukaista liiketoimintaansa eli ostavat tai myyvät rahoitusvälineitä, tai sitä, että henkilöt, jotka on valtuutettu toteuttamaan toimeksiantoja kolmansien osapuolten puolesta ja joilla on sisäpiiritietoa, ainoastaan toteuttavat toimeksiannon, peruuttavat sen tai muuttavat sitä asianmukaisesti. Tässä asetuksessa markkinatakaajille, vastapuolina toimimaan oikeutetuille tahoille tai henkilöille, jotka on valtuutettu toteuttamaan toimeksiantoja kolmansien osapuolten puolesta ja joilla on sisäpiiritietoa, säädetty suoja ei kuitenkaan ulotu toimiin, jotka on selkeästi kielletty tässä asetuksessa, esimerkiksi yleisesti ”front-running”-käytäntönä tunnettuun käytäntöön. Jos oikeushenkilöt ovat toteuttaneet kaikki kohtuulliset toimenpiteet estääkseen markkinoiden väärinkäyttöä tapahtumasta mutta tästä huolimatta luonnolliset henkilöt harjoittavat markkinoiden väärinkäyttöä työssään oikeushenkilön puolesta, tämän ei olisi katsottava olevan oikeushenkilön harjoittamaa markkinoiden väärinkäyttöä. Toinen esimerkki, jonka ei olisi katsottava olevan sisäpiiritiedon käyttöä, on erääntyneen velvoitteen täyttämiseksi toteutetut liiketoimet. Pelkästään sitä seikkaa, että on pääsy toista yhtiötä koskevaan sisäpiiritietoon, ja tämän tiedon käyttämistä julkisten ostotarjousten yhteydessä määräysvallan hankkimiseksi kyseisessä yhtiössä tai sulauttamista koskevan ehdotuksen tekemiseksi ei olisi katsottava sisäpiirikaupaksi.

(31)

Koska rahoitusvälineiden hankinta tai luovutus välttämättä edellyttää tällaiseen liiketoimeen ryhtyvältä etukäteen tehtyä hankinta- tai luovutuspäätöstä, pelkästään sitä, että tällainen hankinta tai luovutus toteutetaan, ei olisi katsottava sisäpiiritiedon käyttämiseksi. Omien kaupankäyntisuunnitelmien ja -strategioiden perusteella toimimista ei olisi katsottava sisäpiiritiedon käytöksi. Mitään näistä oikeushenkilöistä tai ketään näistä luonnollisista henkilöistä ei olisi kuitenkaan suojeltava työtehtäviensä perusteella; heitä olisi suojeltava ainoastaan, jos he toimivat asianmukaisesti ja luotettavasti ja täyttävät sekä ammattinsa edellyttämät että tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, joita ovat markkinoiden yhtenäisyys ja sijoittajien suoja. Rikkominen voitaisiin silti katsoa tapahtuneeksi, jos toimivaltainen viranomainen osoittaa, että kyseisiin liiketoimiin tai toimeksiantoihin taikka toimintaan oli oikeudeton peruste tai että henkilö käytti sisäpiiritietoa.

(32)

Markkinoiden tunnustelu on rahoitusvälineen myyjän ja yhden tai useamman mahdollisen sijoittajan välistä vuorovaikutusta, joka tapahtuu ennen kuin liiketoimesta ilmoitetaan ja jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisten sijoittajien kiinnostusta mahdolliseen liiketoimeen ja sen hintaan, kokoon ja rakenteeseen. Markkinoiden tunnusteluun voisi kuulua arvopapereiden listautumisanti tai toissijainen anti, ja se eroaa tavanomaisesta kaupankäynnistä. Markkinoiden tunnustelu on erittäin tärkeä väline, jolla voidaan kartoittaa mahdollisten sijoittajien näkemyksiä, lisätä vuoropuhelua osakkeenomistajien kanssa sekä varmistaa, että sopimukset toteutetaan moitteettomasti ja että liikkeeseenlaskijoiden, osakkeenomistajien ja mahdollisten uusien sijoittajien näkemykset ovat yhteneväiset. Niistä voi olla erityistä hyötyä, jos markkinoilta puuttuu luottamusta tai asiaa koskevia viitearvoja tai jos markkinat heilahtelevat voimakkaasti. Tämän vuoksi mahdollisuus suorittaa markkinoiden tunnustelua on tärkeää rahoitusmarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta, eikä markkinoiden tunnustelua olisi sellaisenaan katsottava markkinoiden väärinkäytöksi.

(33)

Esimerkkeihin markkinoiden tunnustelusta kuuluvat seuraavanlaiset tilanteet: se, kun myyntipuolen yritys käy liikkeeseenlaskijan kanssa keskusteluja mahdollisesta liiketoimesta ja on päättänyt kartoittaa mahdollisten sijoittajien kiinnostusta voidakseen määrittää liiketoimen ehdot; se, kun liikkeeseenlaskija aikoo ilmoittaa joukkolainan liikkeeseenlaskusta tai lisäosakeannista ja myyntipuolen yritys ottaa yhteyttä tärkeimpiin sijoittajiin ja antaa niille kaikki sopimusehdot tarkoituksenaan saada niiltä rahoitussitoumus liiketoimeen osallistumisesta; tai se, kun myyntipuoli aikoo myydä suuren määrän arvopapereita sijoittajan puolesta ja pyrkii kartoittamaan muiden mahdollisten sijoittajien mahdollista kiinnostusta näihin arvopapereihin.

(34)

Markkinoiden tunnustelu voi edellyttää sisäpiiritiedon ilmaisemista mahdollisille sijoittajille. Markkinoiden tunnustelun yhteydessä annetun sisäpiiritiedon perusteella tehdyistä kaupoista on yleensä mahdollisuus hyötyä taloudellisesti ainoastaan, jos markkinoiden tunnustelun kohteena olevalle rahoitusvälineelle tai siihen liittyvälle rahoitusvälineelle on olemassa markkinat. Kun otetaan huomioon kyseisten keskustelujen ajoitus, on mahdollista, että sisäpiiritietoa voidaan ilmaista mahdolliselle sijoittajalle markkinoiden tunnustelun aikana sen jälkeen, kun rahoitusväline on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai sillä on käyty kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä. Ennen markkinoiden tunnusteluun ryhtymistä tietoja ilmaisevan markkinaosapuolen olisi arvioitava, kuuluuko markkinoiden tunnusteluun sisäpiiritiedon ilmaisemista.

(35)

Olisi katsottava, että sisäpiiritieto on ilmaistu lainmukaisesti, jos tieto on ilmaistu osana kyseisen henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Jos markkinoiden tunnusteluun kuuluu sisäpiiritiedon ilmaisemista, tiedon ilmaisevan markkinaosapuolen katsotaan toimivan osana työnsä, ammattinsa tai tehtäviensä normaalia suorittamista, jos hän tietoa ilmaistessaan ilmoittaa tästä tiedon saavalle henkilölle ja saa tältä suostumuksen siihen, että hänelle saa antaa sisäpiiritietoa, että tämän asetuksen säännökset rajoittavat häntä käymästä kauppaa tai toimimasta kyseisen tiedon perusteella, että on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet tiedon luottamuksellisuuden suojaamiseksi ja että hänen on ilmoitettava tiedon ilmaisevalle markkinaosapuolelle kaikkien niiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden henkilöllisyydet, joille tietoa ilmaistaan laadittaessa vastausta markkinoiden tunnusteluun. Tiedon ilmaisevan markkinaosapuolen olisi lisäksi noudatettava teknisissä sääntelystandardeissa yksityiskohtaisesti vahvistettavia velvoitteita, jotka koskevat ilmaistua tietoa koskevien tietojen säilyttämistä. Ei olisi vallittava olettamaa, jonka mukaan markkinaosapuolet, jotka eivät noudata tätä asetusta markkinoiden tunnustelua tehdessään, ovat ilmaisseet laittomasti sisäpiiritietoa, mutta niiden ei pitäisi voida hyötyä kyseisiä säännöksiä noudattaville myönnetystä poikkeuksesta. Se, ovatko kyseiset markkinaosapuolet rikkoneet sisäpiiritiedon laittoman ilmaisemisen kieltoa, olisi selvitettävä tarkastelemalla tämän asetuksen kaikkia asiaa koskevia säännöksiä, ja kaikilla tietoa ilmaisevilla markkinaosapuolilla olisi oltava velvollisuus kirjata ennen markkinoiden tunnusteluun ryhtymistä arvionsa siitä, kuuluuko markkinoiden tunnusteluun sisäpiiritiedon ilmaisemista.

(36)

Markkinoiden tunnustelun kohteena olevien mahdollisten sijoittajien olisi puolestaan selvitettävä, onko niille ilmaistu tieto sisäpiiritietoa, mikä kieltäisi niitä käymästä kauppaa kyseisen sisäpiiritiedon perusteella tai ilmaisemasta tätä tietoa edelleen. Mahdollisiin sijoittajiin sovelletaan sisäpiirikauppaa ja sisäpiiritiedon laitonta ilmaisemista koskevia tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi annettava ohjeita, jotta mahdollisille sijoittajille voitaisiin tarjota apua niiden pohtiessa, miten toimia, etteivät ne rikkoisi tätä asetusta.

(37)

Asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 säädetään kaksi rinnakkaista markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa sääntelyjärjestelmää, joita sovelletaan päästöoikeuksien huutokauppaan. Päästöoikeuksien luokittelusta rahoitusvälineiksi seuraa, että tämän asetuksen olisi muodostettava markkinoiden väärinkäyttötoimenpiteiden osalta yksi sääntökokonaisuus, jota sovelletaan päästöoikeuksien ensi- ja jälkimarkkinoihin kokonaisuudessaan. Tätä asetusta olisi sovellettava myös toimintaan ja liiketoimiin, myös tarjouksiin, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1031/2010 mukaiseen päästöoikeuksien tai muiden niihin perustuvien huutokauppatuotteiden huutokauppaan huutokauppapaikassa, jolle on annettu säännellyn markkinan toimilupa, myös silloin, kun huutokauppatuotteet eivät ole rahoitusvälineitä.

(38)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä markkinoiden manipulointia koskevia toimenpiteitä, joita on mahdollista mukauttaa uusiin kaupankäyntimuotoihin tai uusiin strategioihin, joihin voi liittyä väärinkäyttöä. Koska rahoitusvälineiden kaupankäynnissä hyödynnetään yhä enemmän tietotekniikkaa, on toivottavaa, että markkinoiden manipuloinnin määritelmä tarjoaa esimerkkejä erityisistä väärinkäyttöstrategioista, joita voidaan toteuttaa kaikilla kaupankäyntitavoilla, mukaan lukien algoritmikauppa ja huippunopea kaupankäynti. Esitettyjen esimerkkien on tarkoitus olla vain suuntaa-antavia eikä niiden ole tarkoitus merkitä, ettei samojen strategioiden noudattaminen toisilla välineillä olisi niin ikään väärinkäyttöä.

(39)

Markkinoiden väärinkäytön kieltojen olisi katettava myös ne henkilöt, jotka tekevät yhteistyötä markkinoiden väärinkäyttötarkoituksessa. Tällaisia henkilöitä voisivat olla muun muassa välittäjät, jotka laativat ja suosittelevat markkinoiden väärinkäyttöön suunniteltuja kaupankäyntistrategioita, henkilöt, jotka kannustavat sisäpiiritietoa hallussaan pitävää henkilöä ilmaisemaan tämän tiedon laittomasti, tai henkilöt, jotka kehittävät kaupankävijän kanssa yhteistyössä tietokoneohjelmia, joilla on tarkoitus helpottaa markkinoiden väärinkäyttöä.

(40)

Sen varmistamiseksi, että vastuuvelvollisuus jakautuu sekä oikeushenkilölle että oikeushenkilön päätöksentekoon mahdollisesti osallistuvalle luonnolliselle henkilölle, on tunnustettava jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset toimintatavat. Tällaisten toimintatapojen olisi liityttävä suoraan menetelmiin, jotka koskevat vastuuvelvollisuuden osoittamista kansallisessa lainsäädännössä.

(41)

Markkinoiden manipuloinnin kiellon täydentämiseksi tällä asetuksella olisi kiellettävä markkinoinnin manipuloinnin yritys. Markkinoiden manipuloinnin yritys olisi erotettava toiminnasta, joka todennäköisesti johtaa markkinoiden manipulointiin, sillä kumpikin toiminta on kielletty tämän asetuksen mukaisesti. Markkinoiden manipuloinnin yritykseen voivat kuulua tilanteet, joissa toiminta on aloitettu mutta sitä ei ole saatettu päätökseen esimerkiksi teknisten ongelmien vuoksi tai siksi, että kaupanteko-ohjetta ei ole noudatettu. Yritys manipuloida markkinoita on kiellettävä, jotta toimivaltaisille viranomaisille voidaan antaa toimivalta määrätä seuraamuksia tällaisista yrityksistä.

(42)

Henkilö, joka ryhtyy sellaiseen liiketoimeen tai antaa sellaisen kauppaa koskevan toimeksiannon, joka voidaan katsoa markkinoiden manipuloinniksi, voi pystyä osoittamaan, että hänen perusteensa ryhtyä tällaiseen liiketoimeen tai antaa tällainen kauppaa koskeva toimeksianto ovat oikeutettuja ja että liiketoimi tai toimeksianto on kyseisillä markkinoilla hyväksyttyjen käytäntöjen mukainen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tämän asetuksen ja sen suoraan sovellettavien säännösten tarkoitukseen. Ainoastaan asianomaisten markkinoiden väärinkäytön valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen voi vahvistaa hyväksytyn markkinakäytännön. Käytäntöä, joka on hyväksytty tietyillä markkinoilla, ei voida katsoa voitavan soveltaa muihin markkinoihin, elleivät näiden markkinoiden toimivaltaiset viranomaiset ole virallisesti hyväksyneet sitä. Rikkominen voitaisiin silti katsoa tapahtuneeksi, jos toimivaltainen viranomainen osoittaa, että kyseisiin liiketoimiin tai toimeksiantoihin oli oikeudeton peruste.

(43)

Tässä asetuksessa olisi myös selvennettävä, että rahoitusvälineen markkinoiden manipulointi tai yritys manipuloida markkinoita voi tapahtua hyödyntämällä kyseiseen rahoitusvälineeseen liittyviä rahoitusvälineitä kuten johdannaisinstrumentteja, jotka ovat kaupankäynnin kohteena toisessa kauppapaikassa tai OTC-markkinoilla.

(44)

Monet rahoitusvälineet hinnoitellaan viitearvojen perusteella. Viitearvojen, pankkien toisilleen tarjoamat korot mukaan luettuina, manipuloinnilla tai sen yrityksellä voi olla vakavia seurauksia markkinoiden luottamukselle, ja se voi aiheuttaa sijoittajille huomattavia tappioita tai vääristää reaalitaloutta. Viitearvoja koskevat erityissäännökset ovat tarpeen, jotta voidaan säilyttää markkinoiden luotettavuus ja varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa niiden sääntöjen noudattamista, joilla viitearvojen manipulointi kielletään. Näiden säännösten olisi katettava kaikki julkaistut viitearvot, myös internetin kautta saatavilla olevat viitearvot, riippumatta siitä, ovatko ne maksuttomia vai eivät, kuten luottoriskijohdannaisia koskevat viitearvot ja indeksien indeksit. Markkinoiden väärinkäytön yleisluonteista kieltämistä on täydennettävä kieltämällä itse viitearvon manipulointi sekä kieltämällä väärien tai harhaanjohtavien tietojen antaminen tai muu toiminta, jolla manipuloidaan viitearvon laskentaa; tässä yhteydessä laskenta määritellään laajasti niin, että se kattaa kaiken kyseisen viitearvon laskentaan liittyvän tiedon vastaanottamisen ja arvioinnin ja erityisesti kaunistellut tiedot, mukaan luettuna viitearvomenetelmä, oli se sitten kokonaan tai osittain algoritminen tai harkintaan perustuva. Näitä sääntöjä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1227/2011 lisäksi, jossa kielletään tarkoituksellinen väärien tietojen toimittaminen yrityksille, jotka antavat hinta-arvioita tai laativat markkinaraportteja energiamarkkinoiden tukkutuotteista; väärien tietojen antamisesta seuraa, että näiden hinta-arvioiden tai markkinaraporttien pohjalta toimivia markkinaosapuolia johdetaan harhaan.

(45)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kauppapaikkojen ja kaupankäyntijärjestelmien yhdenmukaiset markkinaolosuhteet, olisi edellytettävä, että kaikkien henkilöiden, jotka harjoittavat säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien toimintaa, on otettava käyttöön tehokkaat järjestelyt, järjestelmät ja menettelyt, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ja havaitsemaan markkinoiden manipulointi ja väärinkäytökset, ja ylläpidettävä näitä järjestelyitä, järjestelmiä ja menettelyitä.

(46)

Rahoitusvälineiden manipulointi tai manipuloinnin yritys voi myös tapahtua antamalla toimeksiantoja, joita ei toteuteta. Rahoitusvälinettä voidaan manipuloida myös toiminnalla, joka tapahtuu kauppapaikan ulkopuolella. Olisi edellytettävä, että liiketoimia ammattimaisesti järjestävät tai toteuttavat henkilöt ottavat käyttöön ja pitävät yllä tehokkaita järjestelyjä, järjestelmiä ja menettelyjä epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseksi ja niistä ilmoittamiseksi. Niiden olisi myös ilmoitettava epäilyttävistä toimeksiannoista ja liiketoimista, jotka toteutetaan kauppapaikan ulkopuolella.

(47)

Rahoitusvälineiden manipulointi tai manipuloinnin yritys voi myös tapahtua levittämällä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittämisellä voi olla tuntuva vaikutus rahoitusvälineiden hintoihin suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Kyse voi olla ilmeisen väärän tiedon keksimisestä, mutta myös tosiasioiden tahallisesta julkistamatta jättämisestä tai tietoisesti epätarkan tiedon julkistamisesta. Tämä markkinoiden manipulointimuoto on erityisen haitallinen sijoittajille, koska sen vuoksi sijoituspäätökset tehdään väärien tai vääristyneiden tietojen perusteella. Siitä on haittaa myös liikkeeseenlaskijoille, koska se vähentää sijoittajien luottamusta niitä koskeviin käytettävissä oleviin tietoihin. Markkinoiden luottamuksen puute voi puolestaan vaarantaa liikkeeseenlaskijan kyvyn laskea liikkeeseen uusia rahoitusvälineitä tai varmistaa luoton saanti muilta markkinaosapuolilta toimintansa rahoittamiseen. Tieto leviää markkinoilla hyvin nopeasti. Tästä seuraa, että sijoittajille ja liikkeeseenlaskijoille aiheutuneet vahingot voivat olla suhteellisen pitkäkestoisia ennen kuin tieto todetaan vääräksi tai harhaanjohtavaksi ja ennen kuin liikkeeseenlaskija tai tietojen levittämisestä vastaava taho voi oikaista sen. Tästä syystä väärän tai harhaanjohtavan tiedon levittäminen, myös huhujen tai väärien tai harhaanjohtavien uutisten levittäminen, on tarpeen luokitella tämän asetuksen rikkomiseksi. Tämän vuoksi on aiheellista, että rahoitusmarkkinoilla toimivat eivät voi vapaasti esittää oman mielipiteensä tai paremman tiedon vastaisia tietoja, jotka he tietävät tai heidän pitäisi tietää vääriksi tai harhaanjohtaviksi, sijoittajille ja liikkeeseenlaskijoille vahinkoa aiheuttavalla tavalla.

(48)

Koska erilaisten verkkosivustojen, verkkopäiväkirjojen ja sosiaalisen median käyttö on yleistynyt, on tärkeää selventää, että väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittämiseen internetissä, mukaan lukien sosiaalinen media tai anonyymit verkkopäiväkirjat, suhtaudutaan tätä asetusta sovellettaessa samalla tavalla kuin vastaavaan toimintaan perinteisempiä viestintäkanavia käyttäen.

(49)

On tärkeää, että liikkeeseenlaskija julkistaa sisäpiiritiedon, jotta vältetään sisäpiirikaupat ja varmistetaan, ettei sijoittajia johdeta harhaan. Tämän vuoksi olisi vaadittava, että liikkeeseenlaskijat julkistavat sisäpiiritiedon mahdollisimman pian. Tämä velvoite voi kuitenkin tietyissä olosuhteissa vaarantaa liikkeeseenlaskijan oikeutetut edut. Näissä olosuhteissa tietojen julkistamisen lykkääminen olisi sallittava tapauksissa, joissa julkistamisen lykkääminen ei todennäköisesti johda yleisöä harhaan ja liikkeeseenlaskija pystyy takaamaan kyseisen tiedon säilymisen luottamuksellisena. Liikkeeseenlaskijalla on velvollisuus julkistaa sisäpiiritieto ainoastaan, jos se on pyytänyt rahoitusvälineen ottamista kaupankäynnin kohteeksi tai hyväksynyt sen.

(50)

Sovellettaessa tämän asetuksen vaatimuksia, jotka koskevat sisäpiiritiedon julkistamista ja tällaisen julkistamisen lykkäämistä, oikeutetut edut voivat erityisesti liittyä muun muassa seuraaviin seikkoihin: a) käynnissä olevat neuvottelut tai niihin liittyvät seikat silloin, kun tietojen julkistaminen todennäköisesti vaikuttaisi neuvottelujen tulokseen tai niiden normaaliin kulkuun; erityisesti silloin jos liikkeeseenlaskijan taloudelliseen elinkelpoisuuteen kohdistuu vakava ja välitön uhka, joka ei kuitenkaan anna aihetta maksukyvyttömyysmenettelyä koskevan lainsäädännön soveltamiseen, tietojen julkistamista voidaan lykätä tilapäisesti, jos tietojen julkistaminen saattaisi vakavasti vaarantaa nykyisten ja potentiaalisten osakkeenomistajien edut haittaamalla sellaisten neuvottelujen loppuunsaattamista, joilla pyritään varmistamaan liikkeeseenlaskijan taloudellisen aseman vahvistuminen pitkällä aikavälillä; b) liikkeeseenlaskijan hallintoelimen tekemät päätökset tai sopimukset, joiden voimaantulo edellyttää liikkeeseenlaskijan muun elimen hyväksyntää, silloin kun liikkeeseenlaskijan organisaatiossa edellytetään näiden elinten pitämistä erillään, edellyttäen että tietojen julkistaminen ennen tämänkaltaista hyväksyntää ja tieto siitä, että hyväksyntää ei ole vielä saatu, todennäköisesti vaarantaisi tietojen asianmukaisen arvioinnin yleisön keskuudessa.

(51)

Lisäksi sisäpiiritiedon julkistamisvaatimuksen on kohdistuttava päästöoikeuksien markkinoilla toimiviin markkinaosapuoliin. Jotta voidaan välttää hyödyttömien raportointivelvoitteiden asettaminen markkinoille ja säilyttää toimenpiteen tarkoitettu kustannus-hyötysuhde, vaikuttaa tarpeelliselta rajoittaa kyseistä vaatimusta koskeva sääntelyvaikutus ainoastaan sellaisiin EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnanharjoittajiin, joiden voidaan kokonsa ja toimintansa puolesta kohtuullisesti odottaa vaikuttavan tuntuvasti päästöoikeuksien, niihin perustuvien huutokauppatuotteiden tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintaan ja tarjousten tekemiseen asetuksen (EU) N:o 1031/2010 nojalla. Komission olisi hyväksyttävä delegoidulla säädöksellä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan alaraja tämän poikkeuksen soveltamista varten. Julkistettavan tiedon olisi koskettava julkistavan osapuolen fyysisiä toimia, ei sen suunnitelmia tai strategioita, jotka koskevat päästöoikeuksien, niihin perustuvien huutokauppatuotteiden tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten kauppaa. Jos päästöoikeuksien markkinoilla toimivat markkinaosapuolet noudattavat jo vastaavanlaisia sisäpiiritiedon julkistamista koskevia vaatimuksia erityisesti asetuksen (EU) N:o 1227/2011 mukaisesti, päästöoikeuksia koskevan sisäpiiritiedon julkistamisvelvoitteen ei olisi johdettava siihen, että pääosin samat tiedot on julkistettava kahteen kertaan. Niiden päästöoikeuksien markkinoilla toimivien markkinaosapuolten osalta, joiden yhteenlasketut päästöt tai arvioitu lämmöntuotto ovat vahvistetun alarajan tasolla tai sen alapuolella, olisi katsottava, että koska niiden fyysisiä toimia koskevan tiedon katsotaan olevan julkistamisen kannalta merkitykseltään vähäistä, niiden fyysisiä toimia koskevalla tiedolla ei olisi liioin katsottava olevan huomattavaa vaikutusta päästöoikeuksien, niihin perustuvien huutokauppatuotteiden tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintaan. Sisäpiirikauppoja koskevaa kieltoa olisi kuitenkin sovellettava tällaisiin päästöoikeuksien markkinoilla toimiviin markkinaosapuoliin kaiken muun sellaisen tiedon osalta, johon niillä on pääsy ja joka on sisäpiiritietoa.

(52)

Yleisen edun turvaamiseksi, rahoitusjärjestelmän vakauden säilyttämiseksi ja esimerkiksi sen estämiseksi, että rahoituslaitosten maksuvalmiuskriisit muuttuvat vakavaraisuuskriiseiksi siksi, että varoja vedetään yhtäkkiä pois, saattaa olla asianmukaista sallia luottolaitoksille ja rahoituslaitoksille sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tätä voidaan soveltaa erityisesti tilapäisiin maksuvalmiusongelmiin liittyvään tietoon, kun rahoituslaitokset ja luottolaitokset tarvitsevat keskuspankilta lainaa tai hätätilanteen maksuvalmiusapua, jolloin tietojen julkistaminen vaikuttaisi koko järjestelmään. Julkistamisen lykkäämisen ehdoksi olisi asetettava, että liikkeeseenlaskijan on saatava asiasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen suostumus, ja on oltava selvää, että tietojen julkistamisen lykkäämisen yhteydessä laajempi yleinen ja taloudellinen etu on tärkeämpi kuin markkinoiden kiinnostus saada lykkäyksen kohteena olevia tietoja.

(53)

Rahoituslaitosten tapauksessa etenkin silloin, kun ne saavat keskuspankilta lainaa tai hätätilanteen maksuvalmiusapua, toimivaltaisen viranomaisen olisi arvioitava asianomaista kansallista keskuspankkia, makrotason vakaudesta vastaavaa viranomaista tai muuta mahdollista asian kannalta merkityksellistä kansallista viranomaista kuultuaan, onko tiedoilla merkitystä koko järjestelmän kannalta ja onko tietojen julkistamisen lykkääminen yleisen edun mukaista.

(54)

Sisäpiiritiedon käyttö tai sen käytön yrittäminen olisi selkeästi kiellettävä omaan lukuun tai kolmannen osapuolen lukuun tapahtuvassa kaupankäynnissä. Sisäpiiritiedon käyttö voi olla myös kaupankäyntiä päästöoikeuksilla ja niiden johdannaisilla sekä tarjousten tekemistä asetuksen (EU) N:o 1031/2010 mukaisesti järjestettävissä päästöoikeuksien tai muiden niihin perustuvien huutokauppatuotteiden huutokaupoissa, kun tekijöinä ovat henkilöt, jotka tietävät tai joiden pitäisi tietää, että niiden hallussaan pitämä tieto on sisäpiiritietoa. Markkinaosapuolen omia kaupankäyntisuunnitelmia ja -strategioita koskevaa tietoa ei olisi katsottava sisäpiiritiedoksi, mutta kolmannen osapuolen kaupankäyntisuunnitelmia ja -strategioita koskeva tieto voi olla sisäpiiritietoa.

(55)

Sisäpiiritiedon julkistamisvaatimus voi olla raskas pienille ja keskisuurille yrityksille, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU (10), joiden rahoitusvälineet on otettu kaupankäynnin kohteeksi pk-yritysten kasvumarkkinoilla, kun otetaan huomioon kustannukset, jotka liittyvät niiden hallussa olevien tietojen seurantaan ja oikeudellisen avun hankkimiseen siitä, mitkä tiedot on julkistettava ja milloin. Sisäpiiritiedon nopea julkistaminen on kuitenkin olennaista, jotta voidaan varmistaa sijoittajien luottamus kyseisiin liikkeeseenlaskijoihin. Tämän vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava antaa ohjeita, jotka auttavat liikkeeseenlaskijoita täyttämään sisäpiiritiedon julkistamisvaatimukset vaarantamatta sijoittajien suojaa.

(56)

Sisäpiiriluettelot ovat merkittävä työväline sääntelyviranomaisille markkinoiden mahdollisen väärinkäytön tutkinnassa. Luetteloihin sisällytettävien tietojen maakohtaiset erot aiheuttavat kuitenkin liikkeeseenlaskijoille tarpeettomia hallinnollisia rasitteita. Tämän vuoksi sisäpiiriluetteloiden sisältämien tietojen pitäisi olla yhdenmukaisia, jotta näitä kustannuksia voidaan supistaa. On myös tärkeää, että sisäpiiriluetteloissa olevat henkilöt saavat tiedon asiasta ja sen vaikutuksista tämän asetuksen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/57/EU (11) mukaisesti. Sisäpiiriluettelojen pitämistä ja jatkuvaa ajan tasalle saattamista koskeva vaatimus asettaa hallinnollisia rasitteita erityisesti pk-yritysten kasvumarkkinoilla toimiville liikkeeseenlaskijoille. Toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa markkinoiden väärinkäyttöä tehokkaasti, vaikka luetteloita ei olisi jatkuvasti käytettävissä näiden liikkeeseenlaskijoiden osalta. Kyseiset liikkeeseenlaskijat pitäisikin vapauttaa tästä velvoitteesta, jotta tästä asetuksesta johtuvia hallintokuluja voidaan vähentää. Kyseisten liikkeeseenlaskijoiden olisi kuitenkin pyynnöstä toimitettava toimivaltaisille viranomaisille sisäpiiriluettelo.

(57)

Se, että liikkeeseenlaskijat taikka mahdolliset niiden puolesta tai niiden lukuun toimivat henkilöt laativat luettelon henkilöistä, jotka ovat niiden palveluksessa työsopimuksen perusteella tai muuten ja joilla on pääsy liikkeeseenlaskijaan suoraan tai välillisesti liittyvään sisäpiiritietoon, on hyödyllinen toimenpide markkinoiden luotettavuuden varmistamiseksi. Liikkeeseenlaskijat tai mainitut henkilöt voivat tällaisten luettelojen avulla mahdollisesti valvoa sisäpiiritiedon liikkumista ja siten täyttää salassapitovelvollisuutensa. Tällaiset luettelot voivat lisäksi olla toimivaltaisille viranomaisille hyödyllinen väline saada selville kaikki henkilöt, joilla on pääsy sisäpiiritietoon, sekä päivämäärä, jona nämä ovat saaneet pääsyn tietoihin. Se, että kyseisiin luetteloihin sisältyvillä henkilöillä on pääsy liikkeeseenlaskijaan suoraan tai välillisesti liittyvään sisäpiiritietoon, ei vaikuta tässä asetuksessa säädettyihin kieltoihin.

(58)

Liikkeeseenlaskijan johtotehtävissä toimivien henkilöiden ja tarvittaessa näiden lähipiiriin kuuluvien henkilöiden liiketoimia koskevan avoimuuden lisäämisellä on ennaltaehkäisevä vaikutus markkinoiden väärinkäyttöön, erityisesti sisäpiirikauppaan. Kyseisten liiketoimien julkistaminen ainakin yksittäin voi olla myös sijoittajille arvokas tieto. On syytä selventää, että johtohenkilöiden liiketoimien julkistamista koskeva vaatimus koskee myös rahoitusvälineiden panttausta tai lainausta, sillä osakkeiden panttauksella voi olla huomattava ja mahdollisesti epävakautta aiheuttava vaikutus yritykseen, jos osakkeita luovutetaan äkillisesti ja odottamatta. Jos tietoja ei julkistettaisi, markkinat eivät tietäisi, että oli olemassa suurempi mahdollisuus, että esimerkiksi osakkeiden omistuksessa tapahtuu tulevaisuudessa merkittävä muutos, osakkeita tulee lisää markkinapaikalle tai menetetään äänioikeuksia kyseisessä yhtiössä. Tästä syystä tämän asetuksen mukaista ilmoittamista edellytetään, jos arvopapereiden panttaus tehdään osana laajempaa liiketointa, jossa johtohenkilö panttaa arvopaperit vakuutena saadakseen lainaa kolmannelta osapuolelta. Lisäksi markkinoiden asianmukainen avoimuus on ennakkoehto markkinatoimijoiden luottamukselle ja erityisesti yhtiön osakkeenomistajien luottamukselle. On myös syytä selventää, että johtohenkilöiden liiketoimien julkistamista koskeva vaatimus koskee myös harkintavaltaa johtohenkilöiden puolesta käyttävän henkilön liiketoimia. Jotta varmistetaan asianmukainen tasapaino avoimuuden sekä toimivaltaisille viranomaisille ja yleisölle toimitettavien ilmoitusten määrän välillä, tässä asetuksessa olisi asetettava raja-arvot, jotka alittavista liiketoimista ei tarvitse ilmoittaa.

(59)

Johtotehtävissä toimivien henkilöiden omaan lukuun toteuttamista tai heidän lähipiiriinsä kuuluvan henkilön toteuttamista arvopaperikaupoista ilmoittaminen ei ole pelkästään arvokasta tietoa markkinaosapuolille vaan myös muodostaa toimivaltaisille viranomaisille lisäkeinon valvoa markkinoita. Velvoite ilmoittaa liiketoimista ei vaikuta tässä asetuksessa säädettyihin kieltoihin.

(60)

Liiketoimista ilmoittamisessa olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (12) vahvistettuja henkilötietojen siirtoa koskevia sääntöjä.

(61)

Johtotehtävissä toimivia henkilöitä olisi kiellettävä käymästä kauppaa ennen kuin on ilmoitettu osavuosikatsauksesta tai vuositilinpäätöksestä, jotka asianomainen liikkeeseenlaskija on velvollinen julkistamaan sen kauppapaikan sääntöjen mukaisesti, jolla liikkeeseenlaskijan osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi, tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti, elleivät erityiset ja rajoitetut olosuhteet oikeuta sitä, että liikkeeseenlaskija antaa johtotehtävissä toimivalle henkilölle kaupankäyntiluvan. Tällainen liikkeeseenlaskijan antama lupa ei kuitenkaan vaikuta tässä asetuksessa säädettyihin kieltoihin.

(62)

Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen käytössä olevat tehokkaat keinot ja valtuudet sekä resurssit takaavat valvonnan tehokkuuden. Vastaavasti tässä asetuksessa säädetään erityisesti valvontaa ja tutkintaa koskevista vähimmäisvaltuuksista, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava kansallisen lainsäädännön nojalla. Näitä valtuuksia olisi käytettävä, kun kansallinen lainsäädäntö sitä edellyttää, soveltamalla niitä toimivaltaisiin oikeusviranomaisiin. Tämän asetuksen mukaisia valtuuksiaan käyttäessään toimivaltaisten viranomaisten olisi toimittava puolueettomasti ja riippumattomasti ja niiden olisi oltava itsenäisiä päätöksenteossaan.

(63)

Markkinoilla toimivien yritysten ja kaikkien talouden toimijoiden olisi osaltaan edistettävä markkinoiden luotettavuutta. Vaikka markkinoiden väärinkäyttöasioita varten nimetään yksi toimivaltainen viranomainen, tämä ei estä yhteistoimintaa eikä viranomaisen vastuulla tapahtuvaa tehtäviensiirtoa viranomaisen ja markkinoilla toimivien yritysten välillä, jotta varmistetaan tämän asetuksen säännösten noudattamisen tehokas valvonta. Jos henkilöt, jotka tuottavat tai levittävät sijoitussuosituksia tai muuta tietoa, jolla suositellaan tai ehdotetaan yhteen tai useampaan rahoitusvälineeseen sovellettavaa sijoitusstrategiaa, käyvät kauppaa myös omaan lukuunsa kyseisillä rahoitusvälineillä, toimivaltaisten viranomaisten olisi muun muassa voitava vaatia tai pyytää kyseisiltä henkilöiltä tietoja, jotka ovat tarpeen sen määrittämiseksi, ovatko kyseisen henkilön tuottamat tai levittämät suositukset tämän asetuksen mukaisia.

(64)

Jotta voidaan havaita sisäpiirikaupat ja markkinoiden manipulointi, toimivaltaisten viranomaisten on kansallisen lainsäädännön mukaisesti voitava päästä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden tiloihin takavarikoidakseen asiakirjoja. Kyseisiin tiloihin pääsy on välttämätöntä, jos on olemassa perusteltu epäily, että tutkimuksen kohteena olevaan asiaan liittyviä asiakirjoja ja muuta tietoa on olemassa ja ne voivat olla merkittäviä sisäpiirikaupan tai markkinoiden väärinkäytön osoittamiseksi. Lisäksi kyseisiin tiloihin pääsy on välttämätöntä silloin, kun henkilö, jolle on jo esitetty tietopyyntö, laiminlyö sen noudattamisen kokonaan tai osittain tai kun on perusteltu syy epäillä, että mahdollisesti esitettävää pyyntöä ei noudatettaisi tai tietopyynnön kohteena olevat asiakirjat tai tiedot siirrettäisiin pois, niitä muutettaisiin tai ne tuhottaisiin. Jos kansallisen lainsäädännön mukaan tarvitaan kyseisen jäsenvaltion oikeusviranomaisten ennakolta antama lupa, tiloihin pääsyn olisi tapahduttava vasta sen jälkeen, kun oikeusviranomaisilta on saatu tämä ennakolta annettava lupa.

(65)

Toimeksiantoja toteuttavien ja toimeksiantojen toteuttamista dokumentoivien sijoituspalveluyritysten, luottolaitosten tai rahoituslaitosten olemassa olevat puhelu- ja tietoliikennetiedot samoin kuin televiestintäoperaattoreiden olemassa olevat puhelu- ja tietoliikennetiedot ovat ratkaisevan tärkeitä ja toisinaan ainoita todisteita, joiden avulla sisäpiirikaupat ja markkinoiden manipulointi voidaan havaita ja todistaa. Puhelu- ja tietoliikennetiedot voivat paljastaa väärän tai harhaanjohtavan tiedon levittämisestä vastaavan henkilön henkilöllisyyden tai todistaa henkilöiden olleen yhteydessä toisiinsa tiettynä ajankohtana ja osoittaa kahden tai useamman henkilön välisen yhteyden. Toimivaltaisten viranomaisten olisi siksi voitava vaatia sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai rahoituslaitoksen hallussa olevia tallenteita puhelinkeskusteluista ja sähköisestä viestinnästä sekä tietoliikennetietoja direktiivin 2014/65/EU mukaisesti. Pääsy tietoliikenne- ja puhelutietoihin on välttämätöntä, jotta voidaan hankkia todisteita mahdollisesta sisäpiirikaupasta tai markkinoiden manipuloinnista, saada johtolankoja tutkimuksia varten ja näin havaita markkinoiden väärinkäyttö ja määrätä siitä seuraamuksia. Jotta voidaan varmistaa, että unionissa on tasapuoliset edellytykset päästä televiestintäoperaattorin hallussa oleviin puhelutietoihin ja olemassa oleviin tietoliikennetietoihin tai sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai rahoituslaitoksen hallussa oleviin olemassa oleviin puhelinkeskustelujen tallenteisiin ja tietoliikennetietoihin, toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeus pyytää televiestintäoperaattorin hallussa olevia olemassa olevia puhelu- ja tietoliikennetietoja kansallisen lainsäädännön sallimissa puitteissa sekä sijoituspalveluyrityksen hallussa olevia olemassa olevia puhelinkeskustelujen tallenteita sekä tietoliikennetietoja tapauksissa, joissa voidaan perustellusti epäillä, että tällaiset tarkastuksen tai tutkinnan aiheeseen liittyvät tiedot voivat olla merkittäviä tämän asetuksen vastaisen sisäpiirikaupan tai markkinoiden manipuloinnin todistamiseksi. Pääsy televiestintäoperaattorin hallussa oleviin puhelu- ja tietoliikennetietoihin ei pidä sisällään pääsyä puhelimitse välitettyjen ääniviestien sisältöön.

(66)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ne vähimmäisvaltuudet, jotka toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava, mutta näitä valtuuksia olisi käytettävä jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien mukaisesti, mikä takaa perusoikeuksien kunnioittamisen, oikeus yksityisyyteen mukaan luettuna. Käyttääkseen kyseisiä valtuuksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja viestien kunnioitusta koskevaan oikeuteen, jäsenvaltioilla olisi oltava käytössään asianmukaisia ja tehokkaita suojatoimia, jotka suojaavat mahdolliselta väärinkäytöltä, esimerkiksi tarvittaessa vaatimus siitä, että on hankittava ennakolta kyseisen jäsenvaltion oikeusviranomaisten lupa. Jäsenvaltioiden olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus käyttää kyseisiä rajoittavia valtuuksia siinä määrin kuin on tarpeen vakavien tapausten asianmukaiseksi tutkimiseksi, kun ei ole olemassa vastaavia keinoja, joilla samaan lopputulokseen päästäisiin tehokkaasti.

(67)

Koska markkinoiden väärinkäyttöä voi esiintyä valtioiden ja eri markkinoiden rajat ylittävällä tasolla, toimivaltaisten viranomaisten olisi poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta tehtävä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja toisten toimivaltaisten viranomaisten, sääntelyviranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa erityisesti tutkintatoiminnan alalla. Jos toimivaltainen viranomainen on vakuuttunut siitä, että markkinoiden väärinkäyttöä esiintyy tai on esiintynyt toisessa jäsenvaltioissa tai se vaikuttaa toisessa jäsenvaltiossa kaupankäynnin kohteena oleviin rahoitusvälineisiin, sen olisi ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Kun markkinoiden väärinkäytöllä on rajat ylittäviä vaikutuksia, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava koordinoida tutkintaa, jos jokin asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää.

(68)

Toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava tarvittavat välineet tehokkaaseen markkinoiden väliseen tarjouskirjojen valvontaan. Toimivaltaiset viranomaiset voivat direktiivin 2014/65/EU mukaisesti pyytää ja vastaanottaa toisilta toimivaltaisilta viranomaisilta tarjouskirjaan liittyviä tietoja avustaakseen markkinoiden manipuloinnin seurannassa ja havaitsemisessa rajat ylittävällä tasolla.

(69)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon liittyvä tietojenvaihto ja yhteistyö kolmannen maan viranomaisten kanssa, toimivaltaisten viranomaisten olisi sovittava yhteistyöjärjestelyistä kolmansien maiden vastaavien viranomaisten kanssa. Kyseisten sopimusten perusteella suoritettavassa henkilötietojen siirrossa olisi noudatettava direktiiviä 95/46/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (13).

(70)

Rahoitusalan moitteettomien vakavaraisuus- ja liiketoimintapuitteiden olisi perustuttava vahvoihin valvonta-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmiin. Tätä varten valvontaviranomaisille olisi annettava riittävä toimivalta, viranomaisten olisi voitava tukeutua kaikkiin rahoitusalan väärinkäytöksiin sovellettaviin tasapuolisiin, tiukkoihin ja ennaltaehkäiseviin seuraamusjärjestelmiin ja seuraamukset olisi pantava tehokkaasti täytäntöön. De Larosièren ryhmä kuitenkin totesi, että mikään näistä edellytyksistä ei tällä hetkellä toteudu. Nykyistä toimivaltaa seuraamusten määräämiseen ja sen käytännön soveltamista pyrittäessä edistämään eri valvontatoimista johtuvien seuraamusten johdonmukaisuutta on tarkasteltu 8 päivänä joulukuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla”.

(71)

Siksi olisi otettava käyttöön hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa jäsenvaltioissa ja lisätään ennaltaehkäisevää vaikutusta. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava mahdollisuus kieltää pysyvästi toimiminen sijoituspalveluyritysten johtotehtävissä. Tietyissä tapauksissa sovellettavat seuraamukset olisi määritettävä ottaen tarvittaessa huomioon havaittujen taloudellisten etujen mitätöiminen, rikkomisen vakavuus ja kesto, mahdolliset raskauttavat tai lieventävät seikat ja sakon tarpeellinen ennaltaehkäisevä vaikutus. Sakon määrää voitaisiin tarvittaessa alentaa toimivaltaisen viranomaisen kanssa tehdyn yhteistyön perusteella. Erityisesti tietyssä tapauksessa määrättävien hallinnollisten sakkojen todellinen määrä voi olla enintään tässä asetuksessa säädetty enimmäismäärä tai kansallisessa lainsäädännössä säädetty korkeampi määrä erittäin vakavista rikkomisista, kun taas enimmäismäärää huomattavasti alhaisempia sakkoja voidaan määrätä pienemmistä rikkomisista tai jos asia sovitaan. Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuuksia säätää korkeammista hallinnollisista seuraamuksista tai muista hallinnollisista toimenpiteistä.

(72)

Vaikka mikään ei estä jäsenvaltioita antamasta sääntöjä samoista rikkomuksista määrättävistä hallinnollisista ja rikosoikeudellisista seuraamuksista, niitä ei pitäisi vaatia antamaan sääntöjä tämän asetuksen rikkomiseen liittyvistä hallinnollisista seuraamuksista, jos rikkomiseen jo sovelletaan kansallista rikoslainsäädäntöä viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2016. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltiot eivät ole velvollisia määräämään sekä hallinnollisia että rikosoikeudellisia seuraamuksia samasta rikkomisesta, mutta ne voivat tehdä niin, jos niiden kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Se, että säilytetään mahdollisuus määrätä tämän asetuksen tai direktiivin 2014/57/EU rikkomisesta rikosoikeudellisia seuraamuksia hallinnollisten seuraamusten sijasta, ei kuitenkaan saisi vähentää toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuuksia tehdä tätä asetusta sovellettaessa yhteistyötä ja saada tutustua tietoihin ja vaihtaa tietoja oikea-aikaisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa eikä muullakaan tavoin vaikuttaa näihin mahdollisuuksiin, myöskään sen jälkeen, kun asianomaiset rikkomiset on saatettu toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäviksi syytetoimia varten.

(73)

Jotta voidaan varmistaa, että toimivaltaisten viranomaisten päätöksillä on varoittava vaikutus suureen yleisöön, ne olisi yleensä julkistettava. Päätösten julkistaminen on toimivaltaisille viranomaisille myös tärkeä väline, jolla saatetaan markkinaosapuolten tietoon, millaista käyttäytymistä pidetään tämän asetuksen rikkomisena, ja edistetään hyviä toimintatapoja markkinaosapuolten keskuudessa. Jos julkistaminen aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa asianomaisille henkilöille taikka vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden tai meneillään olevan tutkinnan, toimivaltaisen viranomaisen olisi julkistettava hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet anonyymisti kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai lykättävä julkistamista. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava mahdollisuus jättää seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet julkistamatta, jos anonyymiä julkistamista tai julkistamisen lykkäämistä ei pidetä riittävänä sen varmistamiseksi, että rahoitusmarkkinoiden vakaus ei vaarannu. Toimivaltaisia viranomaisia ei myöskään olisi vaadittava julkistamaan vähäisiksi katsottuja toimenpiteitä, jos julkistaminen olisi kohtuutonta.

(74)

Ilmiantajat voivat esittää toimivaltaisille viranomaisille uusia tietoja, jotka auttavat viranomaisia sisäpiirikauppoja ja markkinoiden manipulointia koskevien tapausten havaitsemisessa ja seuraamusten määräämisessä. Ilmiannoista voidaan kuitenkin luopua vastatoimien pelosta tai kannustimien puutteen vuoksi. Tämän asetuksen rikkomisesta ilmoittaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että toimivaltainen viranomainen voi havaita markkinoiden väärinkäyttöä koskevat tapaukset ja määrätä niistä seuraamuksia. Ilmiantamista koskevat toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta voidaan helpottaa markkinoiden väärinkäytön havaitsemista ja varmistaa ilmiantajan ja syytetyn henkilön suoja ja oikeuksien kunnioittaminen. Tässä asetuksessa olisi tämän vuoksi varmistettava, että käytössä on asianmukaiset järjestelyt, joilla mahdollistetaan se, että ilmiantajat voivat ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen mahdollisesta rikkomisesta, ja joilla suojataan ilmiantajia vastatoimilta. Jäsenvaltioiden olisi saatava myöntää taloudellisia kannustimia henkilöille, jotka antavat merkityksellisiä tietoja tämän asetuksen mahdollisesta rikkomisesta. Ilmiantajilla pitäisi kuitenkin olla oikeus tällaisiin taloudellisiin kannustimiin vain silloin, kun he esittävät tietoja, joita lainsäädännön nojalla ei ole velvoitetta ilmoittaa, ja kun nämä tiedot johtavat seuraamuksen määräämiseen tämän asetuksen rikkomisesta. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että niiden soveltamat ilmiantojärjestelmät sisältävät mekanismeja, joilla suojataan syytettyä henkilöä asianmukaisesti, erityisesti tämän oikeutta henkilötietojensa suojaan, ja menettelyjä, joilla varmistetaan syytetyn henkilön puolustautumisoikeus ja oikeus tulla kuulluksi ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä sekä oikeus hakea tuomioistuimessa muutosta häntä koskevaan päätökseen.

(75)

Koska jäsenvaltiot ovat hyväksyneet lainsäädäntöä direktiivin 2003/6/EY panemiseksi täytäntöön ja koska tässä asetuksessa tarkoitetut delegoidut säädökset, tekniset sääntelystandardit ja tekniset täytäntöönpanostandardit olisi annettava ennen kuin käyttöön otettavaa kehystä voidaan soveltaa asianmukaisesti, on tarpeen lykätä tämän asetuksen aineellisten säännösten soveltamista riittävän pitkäksi aikaa.

(76)

Jotta tämän asetuksen joustavaa voimaantuloa voidaan helpottaa, sellaisia markkinakäytäntöjä, jotka ovat olleet käytössä ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet komission asetuksen (EY) N:o 2273/2003 (14) mukaisesti direktiivin 2003/6/EY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi, voidaan soveltaa siihen saakka, kunnes toimivaltainen viranomainen on tehnyt tämän asetuksen mukaisesti päätöksen näiden käytäntöjen jatkamisesta, edellyttäen että näistä käytännöistä on ilmoitettu arvopaperimarkkinaviranomaiselle määrätyn ajan kuluessa.

(77)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustetut periaatteet. Tätä asetusta olisi näin ollen tulkittava ja sovellettava kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti. Erityisesti silloin, kun tässä asetuksessa viitataan lehdistönvapautta ja sananvapautta muissa tiedotusvälineissä koskeviin sääntöihin sekä toimittajan ammattia koskeviin sääntöihin tai käytännesääntöihin, olisi kiinnitettävä huomiota näihin vapauksiin, sellaisina kuin ne on turvattu unionissa ja jäsenvaltioissa ja sellaisina kuin ne on tunnustettu perusoikeuskirjan 11 artiklassa ja muissa asiaa koskevissa määräyksissä.

(78)

Jotta voidaan lisätä avoimuutta ja tiedottaa paremmin seuraamusjärjestelmien toiminnasta, toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava vuosittain anonymisoidut ja yhdistetyt tiedot arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä aloitettujen tutkintojen lukumäärä, kesken olevien tutkintojen lukumäärä sekä niiden tutkintojen lukumäärä, jotka on saatu päätökseen kyseisenä ajanjaksona.

(79)

Direktiiviä 95/46/EY ja asetusta (EY) N:o 45/2001 sovelletaan arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän asetuksen perusteella harjoittamaan henkilötietojen käsittelyyn, joka tapahtuu toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien viranomaisten valvonnassa. Toimivaltaisten viranomaisten tietojenvaihdossa tai tietojensiirrossa olisi noudatettava direktiivissä 95/46/EY säädettyjä henkilötietojen siirtoa koskevia sääntöjä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tietojenvaihdossa tai tietojensiirrossa olisi noudatettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjä henkilötietojen siirtoa koskevia sääntöjä.

(80)

Tämä asetus ja sen mukaisesti hyväksytyt delegoidut säädökset, täytäntöönpanosäädökset, tekniset sääntelystandardit, tekniset täytäntöönpanostandardit ja suuntaviivat eivät rajoita unionin kilpailusääntöjen soveltamista.

(81)

Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täsmentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti seuraavista seikoista: tiettyjen julkisten elinten ja kolmansien maiden keskuspankkien sekä tiettyjen sellaisten kolmansien maiden nimeämien julkisten elinten, jotka ovat tehneet unionin kanssa direktiivin 2003/87/EY 25 artiklassa tarkoitetun yhteyksiä koskevan sopimuksen, jättäminen tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle; tämän asetuksen liitteessä I luetellut manipuloinnin indikaattorit; raja-arvot, joiden perusteella määritetään julkistamisvaatimuksen soveltaminen päästöoikeuksien markkinoilla toimiviin markkinaosapuoliin; olosuhteet, joissa kaupankäynti suljettuna ajanjaksona on sallittua; ja tietyt johtotehtävissä toimivien henkilöiden tai heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden liiketoimityypit, jotka johtaisivat ilmoitusvelvollisuuteen. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(82)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano niiden menettelyjen osalta, joita sovelletaan tämän asetuksen rikkomisesta ilmoittamiseen, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan täsmentää nämä menettelyt, mukaan lukien ilmoitusten seurantaa koskevat järjestelyt ja toimenpiteet työsopimuksen perusteella työskentelevien henkilöiden suojelemiseksi sekä toimenpiteet henkilötietojen suojelemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (15) mukaisesti.

(83)

Rahoituspalveluja koskevilla teknisillä standardeilla olisi varmistettava yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa koko unionissa. Koska arvopaperimarkkinaviranomaisella on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia komissiolle toimitettavat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi ja luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja.

(84)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään seuraavat seikat: niiden ilmoitusten sisältö, jotka säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ylläpitäjien on tehtävä rahoitusvälineistä, jotka ne ovat ottaneet kaupankäynnin kohteeksi tai joiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi niiden kauppapaikalla on pyydetty; tapa ja ehdot, joiden mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen kerää, julkaisee ja pitää yllä luetteloa näistä välineistä; edellytykset, jotka takaisinosto-ohjelmien ja vakauttamistoimenpiteiden on täytettävä, mukaan lukien kaupankäynnin ehdot, aikaa ja volyymia koskevat rajoitukset, julkistamis- ja raportointivaatimukset sekä hintoja koskevat ehdot; menettelyjen ja järjestelyjen osalta kauppapaikkojen järjestelmät, joilla pyritään markkinoiden väärinkäytön estämiseen ja havaitsemiseen, sekä järjestelmät ja mallit, joita voidaan käyttää epäilyttäviä toimeksiantoja ja liiketoimia koskeviin havaintoihin ja ilmoituksiin; asianmukaiset järjestelyt, menettelyt ja tietojen kirjaamista koskevat vaatimukset markkinoiden tunnustelua tehtäessä; ja tekniset järjestelyt, joiden mukaisesti eri henkilöryhmät voivat esittää puolueettomasti sijoitusstrategioiden suosittamiseen liittyvät tiedot ja julkistaa erityiset edut tai eturistiriidat. Nämä tekniset sääntelystandardit olisi hyväksyttävä SEUT 290 artiklan mukaisesti delegoituina säädöksinä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (16) 10–14 artiklaa noudattaen. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(85)

Komissiolle olisi myös siirrettävä toimivalta hyväksyä teknisiä täytäntöönpanostandardeja SEUT 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklaa noudattaen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäväksi olisi annettava sisäpiiritiedon julkistamista, sisäpiiriluettelojen muotoa ja toimivaltaisten viranomaisten keskinäisiä sekä viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen välisiä yhteistyö- ja tietojenvaihtomenettelyjä koskevien teknisten täytäntöönpanostandardien luonnosten laatiminen komissiolle.

(86)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli sisäpiirikauppoina, sisäpiiritiedon laittomana ilmaisemisena ja markkinoiden manipulointina tapahtuvan markkinoiden väärinkäytön estämistä, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(87)

Koska direktiivin 2003/6/EY säännökset eivät ole enää asianmukaisia tai riittäviä, kyseinen direktiivi olisi kumottava 3 päivästä heinäkuuta 2016. Tämän asetuksen mukaiset vaatimukset ja kiellot liittyvät läheisesti direktiivin 2014/65/EU vastaaviin säännöksiin, ja niiden olisi sen vuoksi tultava voimaan päivänä, jolloin mainittu direktiivi tulee voimaan.

(88)

Tämän asetuksen asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden kansallinen lainsäädäntö on viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2016 tämän asetuksen niiden säännösten mukaista, jotka koskevat toimivaltaisia viranomaisia ja niiden valtuuksia, hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä, asetuksen rikkomisesta ilmoittamista sekä päätösten julkaisemista.

(89)

Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi lausunnon 10 päivänä helmikuuta 2012 (17),

a)

rahoitusvälineet, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi on pyydetty;

b)

rahoitusvälineet, joilla käydään kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai joiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä on pyydetty;

c)

rahoitusvälineet, joilla käydään kauppaa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä;

d)

rahoitusvälineet, jotka eivät kuulu a, b tai c alakohdan piiriin ja joiden hinta tai arvo määräytyy kyseisissä alakohdissa tarkoitetun rahoitusvälineen hinnan tai arvon perusteella tai vaikuttaa siihen, mukaan lukien esimerkiksi luottoriskinvaihtosopimukset ja hinnanerosopimukset.

a)

hyödykkeitä koskeviin spot-sopimuksiin, jotka eivät ole tukkukaupan energiatuotteita, kun niitä koskeva liiketoimi, toimeksianto tai toiminta vaikuttaa, todennäköisesti vaikuttaa tai sen tarkoituksena on vaikuttaa 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusvälineen hintaan tai arvoon;

b)

rahoitusvälinetyyppeihin, mukaan lukien johdannaissopimukset tai luottoriskin siirtämiseen tarkoitetut johdannaisinstrumentit, kun niitä koskeva liiketoimi, toimeksianto, tarjous tai toiminta vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa hyödykettä koskevan spot-sopimuksen hintaan tai arvoon, kun hinta tai arvo määräytyy kyseisten rahoitusvälineiden hinnan tai arvon perusteella; ja

c)

viitearvoihin liittyvä toimintaan.

1)

’rahoitusvälineellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyä rahoitusvälinettä;

2)

’sijoituspalveluyrityksellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä sijoituspalveluyritystä;

3)

’luottolaitoksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (18) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta;

4)

’rahoituslaitoksella’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 26 alakohdassa määriteltyä rahoituslaitosta;

5)

’markkinoiden ylläpitäjällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyä markkinoiden ylläpitäjää;

6)

’säännellyillä markkinoilla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 21 kohdan 5 alakohdassa määriteltyjä säänneltyjä markkinoita;

7)

’monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa määriteltyä monenkeskistä järjestelmää;

8)

’organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 23 alakohdassa määriteltyä järjestelmää tai välinettä unionissa;

9)

’hyväksytyillä markkinakäytännöillä’ tiettyä markkinakäytäntöä, jonka toimivaltainen viranomainen hyväksyy 13 artiklan mukaisesti;

10)

’kauppapaikalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 24 alakohdassa määriteltyä kauppapaikkaa;

11)

’pk-yritysten kasvumarkkinoilla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 12 alakohdassa määriteltyjä pk-yritysten kasvumarkkinoita;

12)

’toimivaltaisella viranomaisella’ 22 artiklan mukaisesti nimettyä viranomaista, ellei tässä asetuksessa toisin määritetä;

13)

’henkilöllä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä;

14)

’hyödykkeellä’ komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 (19) 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä hyödykettä;

15)

’hyödykettä koskevalla spot-sopimuksella’ spot-markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen, joka toimitetaan pian liiketoimen toteuttamisen jälkeen, toimittamista koskevaa sopimusta, sekä hyödykkeen, joka ei ole rahoitusväline, toimittamista koskevaa sopimusta, mukaan lukien kohde-etuus luovuttaen toteuttava termiinisopimus;

16)

’spot-markkinoilla’ hyödykemarkkinoita, joilla hyödykkeitä myydään käteissuorituksella ja ne toimitetaan pian liiketoimen toteuttamisen jälkeen, sekä muita markkinoita, jotka eivät ole rahoitusmarkkinoita, kuten hyödykkeiden termiinimarkkinoita;

17)

’takaisinosto-ohjelmalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/30/EU (20) 21–27 artiklan mukaista kaupankäyntiä omilla osakkeilla;

18)

’algoritmikaupalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa määriteltyä algoritmikauppaa;

19)

’päästöoikeuksilla’ direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C jakson 11 kohdassa kuvattuja päästöoikeuksia;

20)

’päästöoikeuksien markkinoilla toimivalla markkinaosapuolella’ henkilöä, joka ryhtyy päästöoikeuksia, niihin perustuvia huutokauppatuotteita tai niiden johdannaisia koskeviin liiketoimiin, mukaan lukien kauppaa koskevien toimeksiantojen antaminen, ja johon ei sovelleta poikkeusta 17 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla;

21)

’liikkeeseenlaskijalla’ yksityis- tai julkisoikeuden soveltamisalaan kuuluvaa oikeussubjektia, joka laskee tai aikoo laskea liikkeeseen rahoitusvälineitä, jolloin liikkeeseenlaskija on rahoitusvälineitä edustavien talletustodistusten tapauksessa edustamansa rahoitusvälineen liikkeeseenlaskija;

22)

’tukkukaupan energiatuotteilla’ asetuksen (EU) N:o 1227/2011 2 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä tukkukaupan energiatuotteita;

23)

’kansallisella sääntelyviranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1227/2011 2 artiklan 10 kohdassa määriteltyä kansallista sääntelyviranomaista;

24)

’hyödykejohdannaisilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (21) 2 artiklan 1 kohdan 30 alakohdassa määriteltyjä hyödykejohdannaisia;

25)

’johtotehtävissä toimivalla henkilöllä’ henkilöä, joka on liikkeeseenlaskijassa, päästöoikeuksien markkinoilla toimivassa markkinaosapuolessa tai muussa 19 artiklan 10 kohdassa tarkoitetussa yhteisössä

26)

’lähipiiriin kuuluvalla henkilöllä’

27)

’tietoliikennetiedoilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (22) 2 artiklan toisen kohdan b alakohdassa määriteltyjä liikennetietoja koskevia tietoja;

28)

’henkilöillä, jotka ammattinsa puolesta järjestävät tai toteuttavat liiketoimia’ henkilöitä, jotka ammattinsa puolesta osallistuvat rahoitusvälineillä toteutettavia liiketoimia koskevien toimeksiantojen vastaanottoon tai välittämiseen tai näiden liiketoimien toteuttamiseen;

29)

’viitearvolla’ mitä tahansa julkisesti saatavilla olevaa tai julkistettua hintaa, indeksiä tai lukua, joka määritetään määräajoin tai säännöllisesti soveltamalla jotain kaavaa yhden tai useamman kohde-etuutena olevan omaisuuserän arvoon tai hintaan taikka käyttäen perusteena kyseistä arvoa tai hintaa, mukaan lukien arvioidut hinnat, todelliset tai arvioidut korkokannat tai muut arvot, tai selvityksiä ja jonka perusteella rahoitusvälineestä maksettava määrä tai rahoitusvälineen arvo määritetään;

30)

’markkinatakaajalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 7 alakohdassa määriteltyä markkinatakaajaa;

31)

’osakemäärän kasvattamisella’ yhtiön arvopapereiden hankintaa, joka ei aiheuta laillista tai lakisääteistä velvoitetta tehdä ilmoitus kyseistä yhtiötä koskevasta ostotarjouksesta;

32)

’tiedon ilmaisevalla markkinaosapuolella’ henkilöä, joka kuuluu mihin tahansa 11 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa tai 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luokkaan ja joka ilmaisee tietoja markkinoiden tunnustelun yhteydessä;

33)

’huippunopealla kaupankäynnillä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdassa määriteltyä huippunopeaa kaupankäyntiä;

34)

’sijoitusstrategiasuosituksella tai -ehdotuksella’ tietoja,

35)

’sijoitussuosituksella’ jakelukanaville tai yleisölle tarkoitettua suoraan tai epäsuorasti sijoitusstrategiasuosituksia tai -ehdotuksia sisältävää tietoa yhdestä tai useammasta rahoitusvälineestä tai liikkeeseenlaskijoista, mukaan luettuina kaikki arviot tällaisten rahoitusvälineiden nykyisestä tai tulevasta arvosta tai hinnasta.

a)

’arvopapereilla’:

b)

’liitännäisvälineillä’ seuraavia rahoitusvälineitä, mukaan luettuina ne välineet, joita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi tai joilla ei käydä kauppaa kauppapaikassa tai joiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi kauppapaikassa ei ole pyydetty:

c)

’merkittävällä liikkeeseenlaskulla’ arvopapereiden listautumisantia tai toissijaista antia, joka eroaa tavanomaisesta kaupankäynnistä sekä tarjottavien arvopapereiden arvon että sovellettavan myyntimenetelmän osalta;

d)

’vakauttamisella’ luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen harjoittamaa arvopapereiden ostamista tai ostotarjousten tekemistä arvopapereista tai liitännäisvälineillä tehtäviä vastaavia liiketoimia, jotka toteutetaan arvopapereiden merkittävän liikkeeseenlaskun yhteydessä ja joiden yksinomaisena tavoitteena on tukea arvopapereiden markkinahintaa etukäteen määritettynä ajanjaksona kyseisiin arvopapereihin kohdistuvien myyntipaineiden vuoksi.

a)

niiden rahoitusvälineiden nimet ja tunnisteet, joiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi on pyydetty, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi tai joilla käydään kauppaa ensimmäistä kertaa säännellyillä markkinoilla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä;

b)

päivämäärä ja kellonaika, jona kaupankäynnin kohteeksi ottamista pyydettiin, väline otettiin kaupankäynnin kohteeksi tai ensimmäiset kaupat tehtiin;

c)

täsmälliset tiedot kauppapaikoista, joilla rahoitusvälineiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi pyydettiin, joilla ne otettiin kaupankäynnin kohteeksi tai joilla niillä on käyty kauppaa ensimmäistä kertaa; ja

d)

päivämäärä ja kellonaika, jona rahoitusvälineillä ei enää käydä kauppaa tai niitä ei enää oteta kaupankäynnin kohteeksi.

a)

edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten sisältö; ja

b)

tapa ja edellytykset, joiden mukaisesti 3 kohdassa tarkoitettu luettelo on koottava ja julkaistava ja sitä on pidettävä yllä.

a)

kaikki ohjelmaa koskevat tiedot on julkistettu ennen kaupankäynnin aloittamista;

b)

kaupat ilmoitetaan 3 kohdan mukaisesti kauppapaikan toimivaltaiselle viranomaiselle osana takaisinosto-ohjelmaa ja sen jälkeen julkistetaan yleisölle;

c)

hintaa ja volyymia koskevia asianmukaisia raja-arvoja noudatetaan; ja

d)

se tapahtuu 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden sekä tässä artiklassa ja 6 kohdassa tarkoitetuissa teknisissä sääntelystandardeissa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

a)

alentaa liikkeeseenlaskijan omaa pääomaa;

b)

täyttää oman pääoman ehtoisiksi rahoitusvälineiksi vaihdettavissa olevista vieraan pääoman ehtoisista rahoitusvälineistä johtuvat velvoitteet; tai

c)

täyttää osakeoptio-ohjelmista tai muusta osakkeiden jakamisesta liikkeeseenlaskijan tai osakkuusyhtiön työntekijöille tai hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenille johtuvat velvoitteet.

a)

vakauttaminen kestää rajatun ajan;

b)

vakauttamista koskevat merkitykselliset tiedot julkistetaan ja ilmoitetaan kauppapaikan toimivaltaiselle viranomaiselle 5 kohdan mukaisesti;

c)

hintaa koskevia asianmukaisia raja-arvoja noudatetaan; ja

d)

kyseinen kaupankäynti noudattaa vakauttamiselle asetettuja ehtoja, jotka on vahvistettu 6 kohdassa tarkoitetuissa teknisissä sääntelystandardeissa.

a)

jäsenvaltio;

b)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenet;

c)

yhden tai useamman jäsenvaltion ministeriö, virasto tai erillisyhtiö tai sen puolesta toimiva henkilö;

d)

jos jäsenvaltio on liittovaltio, jokin liittovaltion jäsenistä.

a)

unioni;

b)

yhden tai useamman jäsenvaltion erillisyhtiö;

c)

Euroopan investointipankki;

d)

Euroopan rahoitusvakausväline;

e)

Euroopan vakausmekanismi;

f)

kahden tai useamman jäsenvaltion perustama kansainvälinen rahoituslaitos, jonka tehtävänä on kerätä rahoitusta ja antaa rahoitustukea jäsenilleen, joilla on vakavia rahoitusongelmia tai joita sellaiset uhkaavat.

a)

luonteeltaan täsmällistä ja julkistamatonta tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan liikkeeseenlaskijaan taikka yhteen tai useampaan rahoitusvälineeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus kyseisten rahoitusvälineiden hintoihin tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintaan;

b)

hyödykejohdannaisten osalta luonteeltaan täsmällistä ja julkistamatonta tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan tällaiseen johdannaiseen tai liittyy suoraan siihen liittyvään hyödykettä koskevaan spot-sopimukseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus kyseisten johdannaisten tai niihin liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten hintoihin, kun kyseessä on tieto, joka voidaan kohtuudella olettaa julkistettavan tai jonka julkistamista kyseisillä johdannaismarkkinoilla tai spot-markkinoilla edellytetään unionin tai kansallisen tason säännöksissä tai määräyksissä, markkinasäännöissä, sopimuksessa, menettelytavoissa tai käytännöissä;

c)

päästöoikeuksien tai niihin perustuvien huutokauppatuotteiden osalta luonteeltaan täsmällistä ja julkistamatonta tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan tällaiseen välineeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus tällaisten välineiden tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintoihin;

d)

niiden henkilöiden osalta, joiden tehtävänä on rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttaminen, sillä tarkoitetaan myös asiakkaan antamaa ja asiakkaalle toteutettavana olevaa rahoitusvälineisiin liittyvää toimeksiantoa koskevaa luonteeltaan täsmällistä tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan liikkeeseenlaskijaan taikka yhteen tai useampaan rahoitusvälineeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus kyseisten rahoitusvälineiden, niihin liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintaan.

a)

suosittelee kyseisen tiedon perusteella, että toinen henkilö hankkii tai luovuttaa rahoitusvälineitä, joihin kyseinen tieto liittyy, tai houkuttelee kyseistä henkilöä tekemään tällaisen hankinnan tai luovutuksen; tai

b)

suosittelee kyseisen tiedon perusteella, että toinen henkilö peruuttaa tai muuttaa toimeksiannon, joka koskee rahoitusvälinettä, johon kyseinen tieto liittyy, tai houkuttelee kyseistä henkilöä tekemään tällaisen peruutuksen tai muutoksen.

a)

he ovat liikkeeseenlaskijan tai päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäseniä;

b)

he omistavat osuuden liikkeeseenlaskijan tai päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen pääomasta;

c)

heillä on pääsy kyseiseen tietoon osana työn, ammatin tai tehtävien suorittamista; tai

d)

he harjoittavat rikollista toimintaa.

a)

on ottanut käyttöön ja pannut täytäntöön riittävät ja tehokkaat sisäiset järjestelyt ja menettelyt ja ylläpitänyt niitä sen varmistamiseksi tehokkaasti, ettei luonnollisella henkilöllä, joka teki oikeushenkilön puolesta päätöksen hankkia tai luovuttaa rahoitusväline, johon tieto liittyy, eikä muullakaan luonnollisella henkilöllä, jolla on voinut olla vaikutusvaltaa päätökseen, ole ollut hallussaan sisäpiiritietoa; ja

b)

ei ole kehottanut, suositellut tai houkutellut oikeushenkilön puolesta toiminutta luonnollista henkilöä ostamaan tai luovuttamaan rahoitusvälinettä, johon tiedot liittyvät, eikä muulla tavoin vaikuttanut tähän luonnolliseen henkilöön.

a)

toimii rahoitusvälineelle, johon tieto liittyy, markkinatakaajana tai henkilönä, jolla on lupa toimia vastapuolena, ja rahoitusvälineiden, joihin tieto liittyy, hankkiminen tai luovuttaminen suoritetaan lainmukaisesti osana kyseisen henkilön tehtävän tavanomaista suorittamista kyseisen rahoitusvälineen markkinatakaajana tai vastapuolena; tai

b)

on saanut luvan suorittaa toimeksiantoja kolmansien osapuolten puolesta, ja toimeksiannon kohteena olevien rahoitusvälineiden hankinta tai luovutus toteutetaan niin, että toimeksianto tehdään lainmukaisesti osana kyseisen henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista.

a)

kyseinen velvoite johtuu toimeksiannosta tai sopimuksesta, joka tehtiin ennen kuin kyseisellä henkilöllä oli hallussaan sisäpiiritietoa; tai

b)

kyseinen liiketoimi toteutetaan sellaisen oikeudellisen velvoitteen tai sääntelyvelvoitteen täyttämiseksi, joka syntyi ennen kuin kyseisellä henkilöllä oli hallussaan sisäpiiritietoa.

a)

liikkeeseenlaskija;

b)

rahoitusvälineen toissijainen tarjoaja, kun liiketoimi eroaa määränsä tai arvonsa vuoksi tavanomaisesta kaupankäynnistä ja siihen sisältyy myyntimenetelmä, joka perustuu mahdollisten sijoittajien kiinnostuksen selvittämiseen etukäteen;

c)

päästöoikeuksien markkinoilla toimiva markkinaosapuoli; tai

d)

kolmas osapuoli, joka toimii a, b tai c alakohdassa tarkoitetun henkilön puolesta tai lukuun.

a)

osapuolet, joilla on oikeus arvopapereihin, tarvitsevat tietoa voidakseen muodostaa kantansa siihen, haluavatko he tarjota arvopapereitaan; ja

b)

osapuolten, joilla on oikeus arvopapereihin, halua tarjota arvopapereitaan voidaan kohtuudella pitää välttämättömänä julkisen ostotarjouksen tekemistä tai sulautumista koskevan päätöksen tekemiseksi.

a)

saatava markkinoiden tunnustelun vastaanottavan henkilön suostumus siihen, että hänelle saa antaa sisäpiiritietoa;

b)

ilmoitettava markkinoiden tunnustelun vastaanottavalle henkilölle, että hän ei saa käyttää eikä yrittää käyttää kyseistä tietoa hankkimalla tai luovuttamalla omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun, suoraan tai välillisesti, rahoitusvälineitä, joihin kyseinen tieto liittyy;

c)

ilmoitettava markkinoiden tunnustelun vastaanottavalle henkilölle, että hän ei saa käyttää eikä yrittää käyttää kyseistä tietoa muuttamalla tai peruuttamalla toimeksiantoa, joka on jo tehty rahoitusvälineestä, johon kyseinen tieto liittyy; ja

d)

ilmoitettava markkinoiden tunnustelun vastaanottavalle henkilölle, että hyväksyessään tietojen vastaanottamisen hän on velvollinen säilyttämään tiedot luottamuksellisina.

a)

tekijät, jotka tällaisten henkilöiden on otettava huomioon, kun tieto ilmaistaan heille osana markkinoiden tunnustelua, jotta he voivat arvioida, onko tieto sisäpiiritietoa;

b)

toimet, joihin tällaisten henkilön on ryhdyttävä tämän asetuksen 8 ja 10 artiklan noudattamiseksi, jos heille on ilmaistu sisäpiiritietoa; ja

c)

tiedot, jotka tällaisten henkilöiden on kirjattava osoittaakseen, että he ovat noudattaneet tämän asetuksen 8 ja 10 artiklaa.

a)

liiketoimeen ryhtyminen, kauppaa koskevan toimeksiannon antaminen tai muu toiminta, joka

jollei liiketoimeen ryhtyvä, kauppaa koskevan toimeksiannon antava tai muuhun toimintaan osallistuva henkilö osoita, että tällainen liiketoimi, toimeksianto tai toiminta on toteutettu oikeutetuin perustein ja 13 artiklan mukaista hyväksyttyä markkinakäytäntöä noudattaen;

b)

liiketoimeen ryhtyminen, kauppaa koskevan toimeksiannon antaminen tai muu toiminta tai toimintatapa, joka vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa yhden tai useamman rahoitusvälineen, siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tai päästöoikeuksiin perustuvan huutokauppatuotteen hintaan ja jossa käytetään kuvitteellisia keinoja taikka muunlaista vilpillistä menettelyä tai järjestelyä;

c)

tiedon levittäminen tiedotusvälineissä, myös internetissä, tai muulla tavoin, joka antaa tai todennäköisesti antaa vääriä tai harhaanjohtavia signaaleja rahoitusvälineen, siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tai päästöoikeuksiin perustuvan huutokauppatuotteen tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta taikka varmistaa tai todennäköisesti varmistaa yhden tai useamman rahoitusvälineen, siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tai päästöoikeuksiin perustuvan huutokauppatuotteen hinnan epätavalliselle tai keinotekoiselle tasolle, mukaan lukien huhujen levittäminen, kun tiedon levittäjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että tieto oli väärä tai harhaanjohtava;

d)

väärien tai harhaanjohtavien tietojen toimittaminen tai väärien tai harhaanjohtavien vastausten antaminen viitearvoon liittyen, kun tiedot toimittanut tai vastaukset antanut henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että tiedot olivat vääriä tai harhaanjohtavia, tai muu toiminta, jolla manipuloidaan viitearvon laskentaa.

a)

yhden henkilön tai useamman yhteistyössä toimivan henkilön toimet määräävän aseman varmistamiseksi rahoitusvälineen, siihen liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten tai päästöoikeuksiin perustuvien huutokauppatuotteiden tarjonnassa tai kysynnässä siten, että ne suoraan tai välillisesti johtavat tai todennäköisesti johtavat osto- tai myyntihintojen määräytymiseen taikka aiheuttavat tai todennäköisesti aiheuttavat muita kohtuuttomia kaupankäyntiehtoja;

b)

markkinoiden avautuessa tai sulkeutuessa tapahtuva rahoitusvälineiden ostaminen tai myyminen, jonka seurauksena johdetaan tai todennäköisesti johdetaan harhaan näkyvien hintojen, avaus- ja päätöshinnat mukaan lukien, perusteella toimivia sijoittajia;

c)

toimeksiantojen tekeminen kauppapaikkaan ja niiden peruuttaminen tai muuttaminen millä tahansa kaupankäyntitavoilla, mukaan lukien sähköiset kaupankäyntitavat kuten algoritmi- ja huippunopeat kaupankäyntistrategiat, mikä vaikuttaa jollakin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, siten että

d)

perinteisten tai sähköisten tiedotusvälineiden tilapäinen tai säännöllinen hyödyntäminen antamalla lausuntoja rahoitusvälineestä, siihen liittyvästä hyödykettä koskevasta spot-sopimuksesta tai päästöoikeuksiin perustuvasta huutokauppatuotteesta (tai epäsuorasti sen liikkeeseenlaskijasta) sen jälkeen, kun on tehty tätä rahoitusvälinettä, siihen liittyvää hyödykettä koskevaa spot-sopimusta tai päästöoikeuksiin perustuvaa huutokauppatuotetta koskevia osto- tai myyntisitoumuksia, ja myöhemmin hyötyminen lausuntojen vaikutuksesta kyseisen rahoitusvälineen, siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tai päästöoikeuksiin perustuvan huutokauppatuotteen hintaan, ilman että tämä eturistiriita on samanaikaisesti julkistettu asianmukaisesti ja tehokkaasti;

e)

päästöoikeuksien tai niihin liittyvien johdannaisten myyminen tai ostaminen jälkimarkkinoilla ennen asetuksen (EU) N:o 1031/2010 mukaisesti järjestettyä huutokauppaa siten, että huutokauppatuotteita koskeva huutokaupan selvityshinta asettuu epänormaalille tai keinotekoiselle tasolle tai huutokaupassa tarjouksia tekeviä johdetaan harhaan.

a)

lisääkö markkinakäytäntö merkittävästi markkinoiden läpinäkyvyyttä;

b)

takaako markkinakäytäntö kattavan turvan markkinavoimien toiminnalle sekä kysynnän ja tarjonnan moitteettoman vuorovaikutuksen;

c)

onko markkinakäytännöllä myönteinen vaikutus markkinoiden likviditeettiin ja tehokkuuteen;

d)

otetaanko markkinakäytännössä huomioon asianomaisten markkinoiden kaupankäyntimekanismi ja annetaanko markkinaosapuolille mahdollisuus reagoida asianmukaisesti ja ajoissa kyseisen käytännön luomaan uuteen markkinatilanteeseen;

e)

aiheuttaako markkinakäytäntö riskiä kyseessä olevaan rahoitusvälineeseen suoraan tai välillisesti liittyvien, säänneltyjen tai muiden markkinoiden luotettavuudelle unionissa;

f)

toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen kyseessä olevasta markkinakäytännöstä suorittamien tutkimusten tulokset, erityisesti sen osalta, rikkooko kyseessä oleva markkinakäytäntö sääntöjä tai määräyksiä, joiden tarkoituksena on markkinoiden väärinkäytön estäminen, taikka menettelytapasääntöjä riippumatta siitä, koskeeko asia asianomaisia markkinoita vai niihin suoraan tai välillisesti yhteydessä olevia markkinoita unionissa; ja

g)

asianomaisten markkinoiden rakenteelliset piirteet, muun muassa se, ovatko ne säännellyt vai ei, kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden ja markkinaosapuolten ominaisuudet sekä se, missä määrin yksityissijoittajat toimivat kyseisillä markkinoilla.

a)

tehdä tai yrittää tehdä sisäpiirikauppoja;

b)

suositella, että toinen henkilö tekee sisäpiirikauppoja, tai houkutella toista henkilöä tekemään sisäpiirikauppoja; tai

c)

ilmaista sisäpiiritietoa laittomasti.

a)

asianmukaiset järjestelyt, järjestelmät ja menettelyt, joiden avulla henkilöt voivat noudattaa 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia; ja

b)

ilmoitusmallit, joita henkilöiden on käytettävä noudattaakseen 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

a)

välitön julkistaminen todennäköisesti vaarantaisi liikkeeseenlaskijan tai päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen oikeutetut edut;

b)

julkistamisen lykkääminen ei todennäköisesti johtaisi yleisöä harhaan;

c)

liikkeeseenlaskija tai päästöoikeuksien markkinoilla toimiva markkinaosapuoli pystyy takaamaan kyseisen tiedon säilymisen luottamuksellisena.

a)

sisäpiiritiedon julkistaminen saattaisi vaarantaa liikkeeseenlaskijan ja rahoitusjärjestelmän rahoitusvakauden;

b)

on yleisen edun mukaista lykätä tiedon julkistamista;

c)

tiedon säilyminen luottamuksellisena voidaan taata; ja

d)

edellä olevan 3 kohdan nojalla määritetty toimivaltainen viranomainen on antanut hyväksyntänsä lykkäämiseen sillä perusteella, että a, b ja c alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

a)

jos liikkeeseenlaskija on luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (25) 133 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä viranomaista;

b)

muissa kuin a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa liikkeeseenlaskijan valvonnasta vastaavaa muuta kansallista viranomaista.

a)

tekniset keinot 1, 2, 8 ja 9 kohdassa tarkoitettua sisäpiiritiedon asianmukaista julkistamista varten; ja

b)

tekniset keinot 4 ja 5 kohdassa tarkoitettua sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämistä varten.

a)

laadittava luettelo kaikista henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työskentelevät niille työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä, joiden kautta niillä on pääsy sisäpiiritietoon, kuten neuvonantajista, kirjanpitäjistä tai luottoluokituslaitoksista, jäljempänä ’sisäpiiriluettelo’;

b)

saatettava sisäpiiriluettelo viipymättä ajan tasalle 4 kohdan mukaisesti; ja

c)

toimitettava sisäpiiriluettelo toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian sen pyynnöstä.

a)

kaikkien niiden henkilöiden henkilöllisyys, joilla on pääsy sisäpiiritietoon;

b)

syy siihen, että kyseinen henkilö on sisällytetty sisäpiiriluetteloon;

c)

päivämäärä ja kellonaika, joka kyseinen henkilö on saanut pääsyn sisäpiiritietoon; ja

d)

päivämäärä, jolloin sisäpiiriluettelo laadittiin.

a)

jos tapahtuu muutos syyssä, jonka vuoksi jo luettelossa oleva henkilö sisällytetään sisäpiiriluetteloon;

b)

jos uusi henkilö saa pääsyn sisäpiiritietoon ja hänet on tämän vuoksi lisättävä sisäpiiriluetteloon; ja

c)

jos henkilöllä ei ole enää pääsyä sisäpiiritietoon.

a)

liikkeeseenlaskija toteuttaa kaikki kohtuulliset toimet varmistaakseen, että kaikki henkilöt, joilla on pääsy sisäpiiritietoon, tunnustavat tähän liittyvät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät velvoitteet sekä ovat tietoisia sisäpiirikauppoihin ja sisäpiiritiedon laittomaan ilmaisemiseen sovellettavista seuraamuksista; ja

b)

liikkeeseenlaskija pystyy toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnöstä sisäpiiriluettelon.

a)

päästöoikeuksien markkinoilla toimiviin markkinaosapuoliin sellaisen sisäpiiritiedon osalta, joka koskee päästöoikeuksia ja liittyy kyseisen päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen fyysisiin toimiin;

b)

kaikkiin asetuksen (EU) N:o 1031/2010 mukaisesti järjestettyjen päästöoikeuksien tai muiden niihin perustuvien huutokauppatuotteiden huutokauppoihin liittyviin huutokauppapaikkoihin, huutokaupanpitäjiin ja huutokauppatarkkailijoihin.

a)

liikkeeseenlaskijoiden osalta kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt kyseisen liikkeeseenlaskijan osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet;

b)

päästöoikeuksien markkinoilla toimivien markkinaosapuolten osalta kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt päästöoikeuksiin, niihin perustuviin huutokauppatuotteisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin liittyvät liiketoimet.

a)

ovat pyytäneet rahoitusvälineidensä ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai hyväksyneet sen; tai

b)

jos on kyse välineestä, jolla käydään kauppaa ainoastaan monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, liikkeeseenlaskijoihin, jotka ovat hyväksyneet kaupankäynnin rahoitusvälineillään monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai ovat pyytäneet rahoitusvälineidensä ottamista kaupankäynnin kohteeksi monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä.

a)

henkilön nimi;

b)

ilmoituksen syy;

c)

asianomaisen liikkeeseenlaskijan tai päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen nimi;

d)

rahoitusvälineen kuvaus ja tunniste;

e)

liiketoimen tai liiketoimien luonne (esimerkiksi hankinta tai luovutus), josta käy ilmi, liittyykö liiketoimi osakeoptio-ohjelmien toteuttamiseen tai 7 kohdassa säädettyihin esimerkkeihin;

f)

liiketoimen tai liiketoimien päivämäärä ja paikka; ja

g)

liiketoimen tai liiketoimien hinta ja volyymi. Jos kyseessä on panttaus, jonka ehdoissa määrätään, että sen arvo voi muuttua, tämä olisi julkistettava yhdessä sen arvon kanssa sinä päivänä, jona panttaus tehdään.

a)

rahoitusvälineiden panttaus tai lainaus 1 kohdassa tarkoitetun johtotehtävissä toimivan henkilön tai tämän lähipiiriin kuuluvan henkilön toimesta tai puolesta;

b)

ammattinsa puolesta liiketoimia järjestävän tai toteuttavan henkilön tai toisen henkilön 1 kohdassa tarkoitetun johtotehtävissä toimivan henkilön tai tämän henkilön lähipiiriin kuuluvan henkilön puolesta toteuttamat liiketoimet myös silloin, kun käytetään harkintavaltaa;

c)

liiketoimet, jotka toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (26) mukaisesti määritellyn henkivakuutuksen yhteydessä, kun

a)

sen kauppapaikan sääntöjen mukaisesti, jolla liikkeeseenlaskijan osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi; tai

b)

kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

a)

tapauskohtaisesti siksi, että poikkeukselliset olosuhteet, kuten vakavat rahoitusvaikeudet, edellyttävät osakkeiden myyntiä välittömästi; tai

b)

johtuen kyseisen kaupankäynnin ominaispiirteistä, kun on kyse liiketoimista, jotka tehdään osana työntekijöiden omistus- tai säästöjärjestelmää taikka johtoaseman edellytyksenä olevien osakkeiden tai osakkeensaantioikeuksien hankintaa tai näihin liittyen, tai liiketoimista, joissa edunsaajan osuus kyseisessä arvopaperissa ei muutu.

a)

kyseiset henkilöt tai heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt saavat suoraan tai välillisesti hyötyä tai voittoa kyseisten tietojen ilmaisemisesta tai levittämisestä; tai

b)

kyseisten tietojen ilmaisemisella tai levittämisellä pyritään johtamaan markkinoita harhaan rahoitusvälineiden tarjonnan, kysynnän tai hinnan suhteen.

a)

suoraan;

b)

yhdessä muiden viranomaisten kanssa tai markkinoilla toimivien yritysten kanssa;

c)

omalla vastuullaan siirtämällä valtuudet tällaisille viranomaisille tai markkinoilla toimiville yrityksille;

d)

saattamalla asia toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.

a)

saada tutustua mihin tahansa asiakirjaan ja tietoon sen muodosta riippumatta ja saada tai ottaa jäljennös siitä;

b)

vaatia tai pyytää tietoja kaikilta henkilöiltä, myös niiltä, jotka osallistuvat toimeksiantojen lähettämiseen tai asianomaisten liiketoimien toteuttamiseen, sekä heidän päämiehiltään, ja tarvittaessa kutsua tällainen henkilö kuultavaksi tietojen saamiseksi;

c)

hyödykejohdannaisten osalta pyytää vakiomuotoisia tietoja niihin liittyvillä spot-markkinoilla toimivilta markkinaosapuolilta, saada raportteja liiketoimista ja päästä suoraan kaupankävijöiden järjestelmiin;

d)

suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia muissa kuin luonnollisten henkilöiden yksityisasunnoissa;

e)

ellei toisesta alakohdasta muuta johdu, päästä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden tiloihin asiakirjojen ja missä tahansa muodossa olevien tietojen takavarikoimiseksi, jos voidaan perustellusti epäillä, että tarkastuksen tai tutkinnan aiheeseen liittyvillä asiakirjoilla tai tiedoilla voi olla merkitystä todistettaessa sisäpiirikauppoja tai markkinoiden manipulointia, joilla rikotaan tätä asetusta;

f)

saattaa asioita rikostutkinnan kohteeksi;

g)

pyytää sijoituspalveluyritysten, luottolaitosten tai rahoituslaitosten hallussa olevia tallenteita puhelinkeskusteluista tai sähköisestä viestinnästä tai tietoliikennetietoja;

h)

vaatia kansallisen lainsäädännön sallimissa puitteissa televiestintäoperaattorin hallussa olevia tietoliikennetietoja, jos voidaan perustellusti epäillä 14 artiklan a tai b alakohdan tai 15 artiklan rikkomista ja jos näillä tiedoilla saattaa olla merkitystä tutkittaessa tällaista rikkomista;

i)

vaatia omaisuuden jäädyttämistä tai takavarikoimista taikka molempia;

j)

keskeyttää kaupankäynti kyseisillä rahoitusvälineillä;

k)

vaatia sellaisen käytännön tilapäistä lopettamista, jonka toimivaltainen viranomainen katsoo olevan ristiriidassa tämän asetuksen kanssa;

l)

asettaa väliaikainen ammattitoimintakielto; ja

m)

toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisölle on tiedotettu asianmukaisesti, muun muassa oikaisemalla ilmaistu väärä tai harhaanjohtava tieto esimerkiksi vaatimalla liikkeeseenlaskijaa tai toista henkilöä, joka on julkaissut tai levittänyt vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, julkaisemaan oikaisu.

a)

asiaankuuluvien tietojen toimittaminen voisi vaikuttaa haitallisesti pyynnön saaneen jäsenvaltion turvallisuuteen ja erityisesti terrorismin ja muiden vakavien rikosten torjuntaan;

b)

pyynnön noudattaminen vaikuttaisi todennäköisesti haitallisesti sen omaan tutkintaan, täytäntöönpanon valvontaan tai tapauksen mukaan rikostutkimukseen;

c)

samoja toimia ja samoja henkilöitä koskeva oikeudellinen menettely on jo pantu vireille pyynnön saaneen jäsenvaltion viranomaisessa; tai

d)

pyynnön saaneessa jäsenvaltiossa on jo annettu näitä henkilöitä ja näitä tekoja koskeva lainvoimainen tuomio.

a)

se voi tehdä paikalla suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen itse;

b)

se voi antaa pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen osallistua paikalla suoritettavaan tarkastukseen tai tutkimukseen;

c)

se voi antaa pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen tehdä paikalla suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen itse;

d)

se voi nimetä tarkastajat tai asiantuntijat tekemään paikalla suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen;

e)

se voi antaa valvontatoimiin liittyviä erityistehtäviä myös toisille toimivaltaisille viranomaisille.

a)

huutokauppatarkkailija asetuksen (EU) N:o 1031/2010 mukaisesti järjestettyjen päästöoikeuksien tai muiden niihin perustuvien huutokauppatuotteiden huutokauppojen osalta; ja

b)

toimivaltaiset viranomaiset, rekisterien valvojat, mukaan lukien keskusvalvoja, ja muut julkiset elimet, joiden tehtävänä on valvoa direktiivin 2003/87/EY noudattamista.

a)

tämän asetuksen 14 ja 15 artiklan, 16 artiklan 1 ja 2 kohdan, 17 artiklan 1, 2, 4, 5 ja 8 kohdan, 18 artiklan 1–6 kohdan, 19 artiklan 1, 2, 3, 5, 6, 7 ja 11 kohdan sekä 20 artiklan 1 kohdan rikkominen; ja

b)

kieltäytyminen yhteistyöstä 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa, tarkastuksessa tai pyynnössä taikka kieltäytyminen suostumasta niihin.

a)

määräys, jossa rikkomisesta vastuussa olevaa henkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

b)

rikkomisen johdosta saatujen voittojen tai vältettyjen tappioiden luovuttaminen siltä osin kuin ne voidaan määrittää;

c)

julkinen varoitus, josta käy ilmi rikkomisesta vastuussa oleva henkilö ja rikkomisen luonne;

d)

sijoituspalveluyrityksen toimiluvan peruuttaminen tai keskeyttäminen;

e)

väliaikainen kielto, jolla kielletään sijoituspalveluyrityksen palveluksessa johtotehtävissä toimivaa henkilöä tai muuta vastuussa olevana pidettyä luonnollista henkilöä toimimasta johtotehtävissä sijoituspalveluyrityksissä;

f)

jos 14 tai 15 artiklan rikkominen toistuu, pysyvä kielto, jolla kielletään sijoituspalveluyrityksen palveluksessa johtotehtävissä toimivaa henkilöä tai muuta rikkomisesta vastuussa olevana pidettyä luonnollista henkilöä toimimasta johtotehtävissä sijoituspalveluyrityksissä;

g)

väliaikainen kielto, jolla kielletään sijoituspalveluyrityksen palveluksessa johtotehtävissä toimivaa henkilöä tai muuta rikkomisesta vastuussa olevana pidettyä luonnollista henkilöä käymästä kauppaa omaan lukuunsa;

h)

hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset, jotka ovat vähintään kolme kertaa suuremmat kuin rikkomisen johdosta saadut voitot tai vältetyt tappiot, jos ne voidaan määrittää;

i)

kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset, jotka ovat vähintään:

j)

kun on kyse oikeushenkilöstä, hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset, jotka ovat vähintään:

a)

rikkomisen vakavuus ja kesto;

b)

rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;

c)

rikkomisesta vastuussa olevan henkilön varallisuus, jonka osoittavat esimerkiksi oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai luonnollisen henkilön vuosiansiot;

d)

rikkomisesta vastuussa olevan henkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

e)

se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tarpeeseen varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;

f)

rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aikaisemmat rikkomiset; ja

g)

toimenpiteet, jotka rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on toteuttanut estääkseen rikkomisen toistumisen.

a)

erityismenettelyt rikkomista koskevien ilmoitusten vastaanottamista ja niihin liittyviä jatkotoimia varten, mukaan lukien turvallisten viestintäkanavien luominen kyseisiä ilmoituksia varten;

b)

asianmukainen suojelu ainakin kostotoimilta, syrjinnältä tai muuntyyppiseltä epäoikeudenmukaiselta kohtelulta sellaisille työsopimuksen perusteella työskenteleville henkilöille työssään, jotka ilmoittavat rikkomisista tai joita syytetään rikkomisista; ja

c)

rikkomisesta ilmoittavan henkilön ja sen luonnollisen henkilön, jonka väitetään tehneen rikkomisen, henkilötietojen suojelu menettelyn kaikissa vaiheissa, mukaan lukien suojelu heidän henkilöllisyytensä salassa pitämiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tietojen ilmaisemiseen, jota kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan tutkinnan tai sitä seuraavien oikeudellisten menettelyjen yhteydessä.

a)

lykättävä päätöksen julkaisemista, kunnes perustetta lykkäämiseen ei enää ole;

b)

julkaistava päätös anonyymisti kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos asianomaiset henkilötiedot voidaan tehokkaasti suojata tällaisella julkaisemisella;

c)

pidättäydyttävä päätöksen julkaisemisesta, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että julkaiseminen a tai b alakohdan mukaisesti on riittämätöntä sen varmistamiseksi, että

a)

onko aiheellista ottaa käyttöön yhteiset säännöt siitä, onko kaikkien jäsenvaltioiden säädettävä sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista määrättävistä hallinnollisista seuraamuksista;

b)

onko sisäpiiritiedon määritelmä riittävä kattamaan kaikki merkitykselliset tiedot, joiden perusteella toimivaltaiset viranomaiset voivat torjua tehokkaasti markkinoiden väärinkäyttöä;

c)

ovatko edellytykset, joilla kaupankäynti on kielletty 19 artiklan 11 kohdan mukaisesti, asianmukaiset sen selvittämiseksi, olisiko kieltoa sovellettava myös joissakin muissa olosuhteissa;

d)

mahdollisuus luoda unionin tason kehys eri markkinat kattavalle tarjouskirjojen valvonnalle markkinoiden väärinkäytön osalta, mukaan lukien tällaista kehystä koskevat suositukset; ja

e)

viitearvoja koskevien säännösten soveltamisala.

12.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/62

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 812/2004 (3) siirretään komissiolle valta panna täytäntöön tiettyjä mainitun asetuksen säännöksiä. Tätä valtaa olisi Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi yhdenmukaistettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan kanssa.

(2)

Jotta varmistettaisiin asetuksen (EY) N:o 812/2004 tiettyjen säännösten tehokas mukauttaminen tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä akustisten karkotinlaitteiden teknisistä eritelmistä ja käyttöedellytyksistä signaalia ja käyttötapaa koskevien ominaisuuksien osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(3)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY) N:o 812/2004 säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioiden raportointiin liittyvää menettelyä ja muotoa koskevien sääntöjen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaisesti.

(4)

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioille esitetty vaatimus tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta valaita koskevan tiukan suojelujärjestelmän perustamiseksi asetuksen (EY) N:o 812/2004 mukaisesti sekä komission havaitsemat kyseisen asetuksen puutteet, kyseisen asetuksen valaiden suojelemista koskevien säännösten asianmukaisuutta ja tehokkuutta olisi tarkasteltava uudelleen 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Komission olisi kyseisen tarkastelun perusteella tarvittaessa toimitettava kattava lainsäädäntöehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle valaiden tehokkaan suojelun varmistamiseksi, muun muassa alueellistamisen avulla.

(5)

Näin ollen asetus (EY) N:o 812/2004 olisi muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Edellä olevan 2 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi käytettävien akustisten karkotinlaitteiden on oltava liitteessä II säädettyjen teknisten eritelmien ja käyttöedellytysten mukaisia. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 a artiklan mukaisesti liitteessä II esitettyjen signaalin ominaisuuksien ja vastaavien käyttötapojen ajantasaistamiseksi, jotta varmistetaan, että kyseinen liite on teknisen ja tieteellisen kehityksen suhteen ajantasainen. Näitä delegoituja säädöksiä antaessaan komissio varmistaa, että tällaisten mukautusten täytäntöönpanolle annetaan riittävästi aikaa.”

2)

Lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä uudelleen tässä asetuksessa säädettyjen toimien vaikuttavuutta ja toimittaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan lainsäädäntöehdotuksen valaiden tehokkaan suojelun varmistamiseksi.”

3)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Täytäntöönpano

Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 6 artiklassa esitetyt yksityiskohtaiset säännöt raportoinnin menettelystä ja muodosta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 8 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

4)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”8 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 2 päivästä heinäkuuta 2014 neljän vuoden ajaksi 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän neljän vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 3 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

8 b artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (5) 47 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (6) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22)."

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

12.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/65

(1)

Kestävä kehitys on eräs keskeinen yhteisen liikennepolitiikan tavoite. Se edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa, jolla pyritään varmistamaan sekä unionin liikennejärjestelmien tehokas toiminta että ympäristön suojelu.

(2)

Lentoliikenteen kestävä kehitys edellyttää sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla pyritään vähentämään ilma-alusten aiheuttamia meluvaikutuksia unionin lentoasemilla. Näillä toimenpiteillä olisi parannettava unionin lentoasemien meluympäristöä lähistön asukkaiden elämänlaadun ylläpitämiseksi tai kohentamiseksi sekä lentoliikenteen ja asuinalueiden rinnakkaiselon edistämiseksi erityisesti kun on kyse yölennoista.

(3)

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) päätöslauselmassa A33/7 esitetään melunhallintaa koskeva tasapainoisen lähestymistavan konsepti, jäljempänä ’tasapainoinen lähestymistapa’, ja vahvistetaan johdonmukainen menetelmä lentomelun vähentämiseksi. Tasapainoisen lähestymistavan olisi oltava maailmanlaajuisen ilmailualan melunhallintaa koskevan sääntelyn perusta. Tasapainoisessa lähestymistavassa tunnustetaan asiaa koskevat lakisääteiset velvoitteet, voimassa olevat sopimukset, nykyinen lainsäädäntö ja vakiintuneet käytännöt eikä rajoiteta niiden soveltamista. Sisällyttämällä tasapainoisen lähestymistavan kansainväliset säännöt tähän asetukseen pyritään vähentämään huomattavasti kansainvälisten kiistojen riskiä tapauksissa, joissa meluun liittyvät toimintarajoitukset vaikuttavat kolmansien maiden lentoliikenteen harjoittajiin.

(4)

Kun meluisimmat ilma-alukset on poistettu käytöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/30/EY (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/93/EY (5) mukaisesti, toimintarajoitusten käyttöä koskevat toimenpiteet on tarpeen saattaa ajan tasalle, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat säännellä nykyisten meluisimpien ilma-alusten käyttöä parantaakseen meluympäristöä unionin lentoasemien ympärillä tasapainoista lähestymistapaa koskevien kansainvälisten puitteiden mukaisesti.

(5)

Komission 15 päivänä helmikuuta 2008 antamassa kertomuksessa ”Melun rajoittaminen EU:n lentoasemilla” todettiin, että direktiivin 2002/30/EY tekstissä on tarpeen selventää vastuunjakoa ja eri osapuolten täsmällisiä oikeuksia ja velvollisuuksia melun arviointiprosessissa sen varmistamiseksi, että kunkin lentoaseman meluntorjuntatavoitteisiin pääsemiseksi toteutetaan kustannustehokkaita toimenpiteitä.

(6)

Vaikka jäsenvaltioiden unionin lentoasemilla tapauskohtaisesti asettamat toimintarajoitukset rajoittavat kapasiteettia, niillä voidaan osaltaan parantaa lentoasemia ympäröivien alueiden meluolosuhteita. On kuitenkin mahdollista, että ne vääristävät kilpailua tai haittaavat unionin ilmailuverkoston yleistä tehokkuutta, koska olemassa olevaa kapasiteettia ei käytetä tehokkaasti. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen erityistä meluntorjuntatavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska kyse on toimintarajoitusten asettamista koskevista yhdenmukaisista säännöistä osana melunhallintaprosessia. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaisessa yhdenmukaistetussa menetelmässä ei aseteta pakollisia melun laatua koskevia tavoitteita, joista säädetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/49/EY (6), muissa unionin säännöissä tai kunkin jäsenvaltion lainsäädännössä, eikä sillä rajoiteta konkreettisten toimenpiteiden valintaa.

(7)

Tätä asetusta olisi sovellettava vain niihin jäsenvaltioihin, joiden alueella on lentoasema, jolla on kalenterivuoden aikana yli 50 000 siviili-ilmailun liikennetapahtumaa ja jonka osalta harkitaan meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista.

(8)

Tätä asetusta olisi sovellettava siviili-ilmailussa käytettäviin ilma-aluksiin. Sitä ei saisi soveltaa esimerkiksi sotilasilma-aluksiin eikä tulli-, poliisi- ja palontorjuntatehtävissä käytettäviin ilma-aluksiin. Poikkeuksellinen lentotoiminta, kuten kiireellisiä humanitaarisia tarkoituksia varten suoritettavat lennot, etsintä- ja pelastustoimet hätätilanteissa sekä lääkintäapu ja katastrofiapu, olisi lisäksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(9)

Melunarviointeja olisi tehtävä säännöllisesti direktiivin 2002/49/EY mukaisesti, mutta tällaisten arviointien olisi johdettava uusiin meluntorjuntatoimenpiteisiin ainoastaan silloin, kun meluntorjuntatavoitteita ei saavuteta voimassa olevilla meluhaittojen lieventämistoimilla ottaen huomioon lentoaseman odotettu kehitys. Sellaisia lentoasemia varten, joilla on havaittu meluongelma, olisi määritettävä uusia meluntorjuntatoimenpiteitä tasapainoisen lähestymistavan menetelmän mukaisesti. Jotta varmistetaan tasapainoisen lähestymistavan laaja soveltaminen unionissa, sen käyttöä suositellaan aina, kun kyseessä oleva jäsenvaltio pitää sitä asianmukaisena, myös tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolella. Meluun liittyviä toimintarajoituksia olisi otettava käyttöön ainoastaan, jos tasapainoisen lähestymistavan mukaiset muut toimenpiteet eivät riitä kyseisten meluntorjuntatavoitteiden saavuttamiseen.

(10)

Kustannus-hyötyanalyysissa osoitetaan kokonaisvaikutukset taloudelliseen hyvinvointiin vertailemalla kaikkia kustannuksia ja hyötyjä, mutta kustannustehokkuuden arvioinnissa keskitytään siihen, kuinka tietty tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmalla tavalla, mikä edellyttää vain kustannusten vertailua. Tämän asetuksen tarkoituksena ei ole estää jäsenvaltioita käyttämästä tarvittaessa kustannus-hyötyanalyysiä.

(11)

Terveysnäkökohtien merkitys on tarpeen tunnustaa meluongelmien yhteydessä, ja siksi on tärkeää, että nämä näkökohdat otetaan johdonmukaisesti huomioon kaikilla lentoasemilla, kun tehdään päätös meluntorjuntatavoitteista, samoin kuin se, että tällä alalla on olemassa yhteisiä unionin sääntöjä. Sen vuoksi terveysnäkökohtia olisi arvioitava meluvaikutusten arvioinnista annetun unionin lainsäädännön mukaisesti.

(12)

Melunarviointien olisi perustuttava kaikille jäsenvaltioille yhteisiin, objektiivisiin ja mitattavissa oleviin arviointiperusteisiin, ja niissä olisi käytettävä hyväksi olemassa olevaa tietoa, kuten sitä, joka on saatu direktiivin 2002/49/EY täytäntöönpanosta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällainen tieto on luotettavaa, että se on hankittu avoimella tavalla ja että se on toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien saatavilla. Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava käyttöön seurantaan tarvittavat välineet.

(13)

Meluun liittyvien toimintarajoitusten hyväksymisestä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen olisi oltava riippumaton kaikista lentoaseman toimintaan, lentoliikenteeseen tai lennonvarmistuspalveluiden tarjontaan osallistuvista organisaatioista tai niiden edunvalvojista sekä lentoasemien lähistöllä asuvista asukkaista. Tämän ei olisi katsottava edellyttävän jäsenvaltioilta hallinnollisten rakenteidensa tai päätöksentekomenettelyjensä muuttamista.

(14)

On todettava, että jäsenvaltioissa on päätetty meluun liittyvistä toimintarajoituksista sellaisiin kansallisesti tunnustettuihin melunarviointimenetelmiin perustuvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jotka eivät välttämättä vielä täysin vastaa Euroopan siviili-ilmailukonferenssin (European Civil Aviation Conference, ECAC) siviili-ilmailun lentoasemia ympäröivien melualueiden laskennan standardimenetelmiä koskevaa virallista asiakirjaa N:o 29, (”Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports”), jäljempänä ’ECAC- asiakirja N:o 29’, ja joissa ei käytetä kansainvälisesti tunnustettuja ilma-alusten melutasotietoja. Meluun liittyvän toimintarajoituksen tehokkuutta ja toimivuutta olisi kuitenkin arvioitava ECAC-asiakirjassa N:o 29 ja tasapainoisessa lähestymistavassa vahvistettujen menetelmien mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tämän mukaisesti mukautettava kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä toimintarajoitusten arviointejaan niin, että ne vastaavat täysin ECAC -asiakirjaa N:o 29.

(15)

Toimintarajoituksista olisi otettava käyttöön uusi ja direktiiviin 2002/30/EY verrattuna laajempi määritelmä, jotta helpotetaan ilma-aluksiin ja maalaitteistoon liittyvän uuden teknologian ja uusien toimintamahdollisuuksien täytäntöönpanoa. Määritelmän soveltaminen ei saisi johtaa viivästymiseen sellaisten operatiivisten toimenpiteiden toteuttamisessa, joilla meluvaikutuksia voitaisiin välittömästi lieventää vaikuttamatta kuitenkaan olennaisesti lentoaseman toimintakapasiteettiin. Tällaisia toimenpiteitä ei sen vuoksi saisi pitää uusina toimintarajoituksina.

(16)

Melua koskevien tietojen keskittämisellä vähennettäisiin huomattavasti sekä ilma-alusten käyttäjien että lentoasemien pitäjien hallinnollista taakkaa. Nykyisin tällaisia tietoja hankitaan ja hallinnoidaan yksittäisten lentoasemien tasolla. Nämä tiedot on tarpeen asettaa ilma-alusten käyttäjien ja lentoasemien saataville operatiivisia tarkoituksia varten. On tärkeää käyttää Euroopan lentoturvallisuusviraston, jäljempänä ’virasto’, melutasohyväksyntää koskevaa tietokantaa validointivälineenä Euroopan lennonvarmistusjärjestön, jäljempänä ’Eurocontrol’, yksittäisiä lentoja koskevien tietojen kanssa. Tällaisia tietoja pyydetään nykyisin järjestelmällisesti ilmaliikennevirtojen keskitetyn hallinnan tarpeita varten, mutta ne eivät toistaiseksi ole komission tai viraston käytettävissä; ne on tarpeen yksilöidä tämän asetuksen soveltamiseksi ja ilmaliikenteen hallinnan suorituskyvyn sääntelemiseksi. Kansainvälisesti tunnustettujen prosessien ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti määritettyjen validoitujen mallinnustietojen helppo saatavuus parantaisi toimintapoliittisten päätösten tueksi tehtävien yksittäisten lentoasemien melualuekartoitusten laatua.

(17)

Havaitessaan, että meluun liittyvien toimintarajoitusten käyttöönotto ei vastaa tämän asetuksen vaatimuksia, komission olisi ilmoitettava asiasta asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jotta voidaan välttää ei-toivottuja vaikutuksia ilmailun turvallisuuteen, lentoasemien kapasiteettiin ja kilpailuun. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tarkasteltava komission ilmoitusta ja ilmoitettava komissiolle aikomuksensa ennen toimintarajoitusten käyttöönottoa.

(18)

Tasapainoisen lähestymistavan huomioon ottamiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta myöntää kehittyvien kolmansien maiden ilma-alusten käyttäjille erityisolosuhteissa poikkeuksia, joita ilman tällaisilla käyttäjillä olisi kohtuuttomia vaikeuksia. Viittaus ”kehitysmaihin” on ymmärrettävä tästä erityisestä lentoliikenteen näkökulmasta, eikä se käsitä kaikkia maita, joita kansainvälisessä yhteisössä voitaisiin pitää kehitysmaina. Erityisesti on varmistettava, että kaikki tällaiset poikkeukset ovat syrjimättömyyden periaatteen mukaisia.

(19)

Jotta voidaan ottaa huomioon ilma-alusten moottori- ja runkoteknologian sekä melualueiden kartoitusmenetelmien kehitys, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, joilla saatetaan säännöllisesti ajan tasalle tässä asetuksessa tarkoitetut ilma-alusten melustandardit ja viittaukset niihin liittyviin sertifiointimenetelmiin ottaen tarvittaessa huomioon asiaankuuluvien ICAO:n asiakirjojen muutokset ja joilla saatetaan ajan tasalle viittaukset melualueiden laskentamenetelmiin ottaen tarvittaessa huomioon asiaankuuluvien ICAO:n asiakirjojen muutokset. ECAC-asiakirjaan N:o 29 tehdyt muutokset olisi lisäksi otettava tarpeen mukaan huomioon myös silloin, kun teknisiä vaatimuksia saatetaan ajan tasalle delegoiduilla säädöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(20)

Vaikka lentoasemien meluolosuhteet on tämän asetuksen mukaan arvioitava säännöllisesti, tällainen arviointi ei välttämättä johda uusien meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamiseen tai olemassa olevien rajoitusten tarkistamiseen. Siksi tässä asetuksessa ei vaadita tarkistamaan sen voimaantulopäivänä jo voimassa olevia meluun liittyviä toimintarajoituksia, mukaan lukien ne, jotka johtuvat tuomioistuimen päätöksistä tai paikallisesta sovittelusta. Toimenpiteisiin tehtäviä vähäisiä teknisiä muutoksia ei saisi pitää uusina meluun liittyvinä toimintarajoituksina, jos niillä ei ole huomattavaa vaikutusta kapasiteettiin tai toimintaan.

(21)

Jos meluun liittyvän toimintarajoituksen asettamista edeltävä kuulemisprosessi on aloitettu direktiivin 2002/30/EY perusteella ja on yhä meneillään tämän asetuksen voimaantulopäivänä, on asianmukaista sallia, että lopullinen päätös tehdään direktiivin 2002/30/EY mukaisesti, jotta tuossa prosessissa jo saavutettu edistys voidaan hyödyntää.

(22)

Koska melunarviointimenetelmiä on tarpeen soveltaa unionin ilmailumarkkinoilla johdonmukaisesti, tässä asetuksessa vahvistetaan meluun liittyviä toimintarajoituksia koskevat yhteiset säännöt.

(23)

Direktiivi 2002/30/EY olisi sen vuoksi kumottava,

a)

helpottaa erityisten meluntorjuntatavoitteiden, terveysnäkökohdat mukaan lukien, saavuttamista yksittäisten lentoasemien tasolla, noudattaen samalla unionin asiaankuuluvia sääntöjä, erityisesti niitä, joista säädetään direktiivissä 2002/49/EY, ja kunkin jäsenvaltion lainsäädäntöä;

b)

mahdollistaa toimintarajoitusten käyttö tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti, jotta lentoasemien ja ilmaliikenteen hallintaverkoston kapasiteetin kestävä kehitys portilta portille -näkökulmasta toteutuisi.

1)

’ilma-aluksella’ kiinteäsiipistä ilma-alusta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on vähintään 34 000 kiloa tai joka kuuluu ilma-alustyyppiin, jonka suurin sallittu matkustajapaikkamäärä miehistölle varattuja istuinpaikkoja lukuun ottamatta on 19 tai enemmän;

2)

’lentoasemalla’ lentoasemaa, jolla kolmen melunarviointia edeltävän kalenterivuoden liikennetapahtumien keskimääräisen lukumäärän perusteella on kalenterivuoden aikana yli 50 000 siviili-ilmailun liikennetapahtumaa (lentoonlähtöä tai laskua);

3)

’tasapainoisella lähestymistavalla’ Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kehittämää prosessia, jossa käytettävissä olevia eri toimenpiteitä, joita ovat ilma-alusten melun vähentäminen sen lähteellä, maankäytön suunnittelu ja hallinta sekä melua vähentävät lentomenetelmät ja toimintarajoitukset, tarkastellaan johdonmukaisella tavalla ja pyritään käsittelemään meluongelmaa kustannustehokkaimmalla tavalla lentoasemakohtaisesti;

4)

’vaatimukset niukasti täyttävällä ilma-aluksella’ ilma-alusta, joka on hyväksytty 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitetun kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen, jäljempänä ’Chicagon yleissopimus’, liitteen 16 niteessä 1 olevan II osan 3 luvussa määriteltyjen melurajojen mukaisesti siten, että yhteenlaskettu marginaali on enintään kahdeksan desibeliä tehollista meluisuutta (8 EPNdB) 14 päivänä kesäkuuta 2020 päättyvän siirtymäkauden ajan, ja että siirtymäkauden päättymisen jälkeen yhteenlaskettu marginaali on enintään 10 EPNdB; yhteenlaskettu marginaali on EPNdB:nä ilmaistu luku, joka saadaan laskemalla yhteen yksittäiset marginaalit (tyyppihyväksynnän mukaisen melutason ja suurimman sallitun melutason väliset erot) kussakin Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteessä 1 olevan II osan 3 luvussa määritellyssä kolmessa vertailumittauspisteessä;

5)

’meluun liittyvällä toimella’ kaikkia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat meluolosuhteisiin lentoasemien ympäristössä ja joihin sovelletaan tasapainoista lähestymistapaa, mukaan lukien muut toimet, jotka eivät liity operatiiviseen toimintaan mutta voivat vaikuttaa lentomelulle altistuvien ihmisten määrään;

6)

’toimintarajoituksilla’ meluun liittyviä toimia, joilla rajoitetaan pääsyä lentoasemalle tai lentoasemakapasiteetin optimaalista käyttöä, mukaan luettuina toimintarajoitukset, joilla pyritään tietyillä lentoasemilla poistamaan käytöstä vaatimukset niukasti täyttävät ilma-alukset, sekä luonteeltaan osittaiset toimintarajoitukset, joita sovelletaan esimerkiksi tiettyinä vuorokaudenaikoina tai ainoastaan lentoaseman tietyillä kiitoteillä.

a)

kyseiselle lentoasemalle määritellään meluntorjuntatavoite, jossa otetaan tarvittaessa huomioon direktiivin 2002/49/EY 8 artikla ja liite V;

b)

meluvaikutusten vähentämiseksi käytettävissä olevat toimenpiteet yksilöidään;

c)

meluhaittojen lieventämistoimenpiteiden todennäköinen kustannustehokkuus arvioidaan perusteellisesti;

d)

toimenpiteet valitaan turvallisuutta heikentämättä ja siten, että niissä otetaan huomioon myös lentoliikenteen alaa koskeva yleinen etu jäsenvaltioiden lentoasemien kehitysnäkymien osalta;

e)

sidosryhmiä kuullaan aiottujen toimien johdosta avoimella tavalla;

f)

toimenpiteet hyväksytään ja niistä tehdään riittävät ilmoitukset;

g)

toimenpiteet toteutetaan; ja

h)

säädetään riitojen ratkaisusta.

a)

ennustettavissa oleva vaikutus, joka on lentomelun vähentämisellä sen lähteellä;

b)

maankäytön suunnittelu ja hallinta;

c)

melua vähentävät lentomenetelmät;

d)

toimintarajoitusten soveltamatta jättäminen ensisijaisena keinona, vaan vasta sen jälkeen, kun on harkittu muita tasapainoisen lähestymistavan mukaisia toimenpiteitä.

a)

liitteessä I esitettyjä menetelmää, indikaattoreita ja tietoja sovelletaan siten, että kunkin tasapainoiseen lähestymistapaan kuuluvan toimenpidetyypin vaikutus otetaan asianmukaisesti huomioon ennen kuin asetetaan toimintarajoituksia;

b)

lentoaseman pitäjien, ilma-alusten käyttäjien ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien välillä aloitetaan tarkoituksenmukaisella tasolla tekninen yhteistyö meluhaittojen lieventämistoimenpiteiden tarkastelemiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on myös varmistettava, että paikallisia asukkaita tai heidän edustajiaan ja asiaankuuluvia paikallisviranomaisia kuullaan ja että näille annetaan teknisiä tietoja meluhaittojen lieventämistoimenpiteistä;

c)

kaikkien uusien toimintarajoitusten kustannustehokkuus arvioidaan liitteen II mukaisesti. Vähäisiä teknisiä muutoksia toimenpiteeseen ei pidetä uutena toimintarajoituksena, jos niillä ei ole huomattavaa vaikutusta kapasiteettiin tai toimintaan;

d)

asianomaisten osapuolten kanssa järjestetään hyvissä ajoin kattava kuulemisprosessi, joka voidaan toteuttaa sovitteluna ja jossa varmistetaan tietoja ja laskentamenetelmiä koskeva avoimuus. Asianomaisille osapuolille on annettava vähintään kolme kuukautta aikaa esittää huomautuksia ennen uusien toimintarajoitusten hyväksymistä. Asianomaisia osapuolia ovat ainakin seuraavat:

a)

kansallista lainsäädäntöä noudattaen tiedot lentomenetelmien muutoksista johtuvista väitetyistä rikkomuksista, myös niiden vaikutus ja syyt menetelmien muutokseen;

b)

yleiset perusteet, joiden mukaisesti liikenne jaetaan ja sitä ohjataan kullakin lentoasemalla, siltä osin kuin näillä perusteilla voi olla vaikutusta ympäristön tai melun kannalta; ja

c)

melunmittausjärjestelmien avulla kerätyt tiedot, jos niitä on saatavilla.

a)

ilma-aluksen kansallisuus ja rekisteritunnus;

b)

käytettävien ilma-alusten meluasiakirjat ja niihin liittyvä suurin sallittu lentoonlähtöpaino;

c)

ilma-alukseen tehdyt muutostyöt, jotka vaikuttavat sen melutasoon ja jotka mainitaan melua koskevissa asiakirjoissa.

a)

tällaisille ilma-aluksille on myönnetty Chicagon yleissopimuksen liitteen 16 niteessä 1 olevassa 3 luvussa määritetyn standardin mukainen meluhyväksyntä;

b)

tällaisilla ilma-aluksilla on liikennöity unionissa tämän asetuksen voimaantuloa edeltävien viiden vuoden aikana;

c)

ne on rekisteröity kyseisessä kehitysmaassa kyseisen viisivuotiskauden aikana; ja

d)

niitä liikennöi edelleen kyseiseen maahan sijoittautunut luonnollinen tai oikeushenkilö.

a)

lentotoimintaa, joka on luonteeltaan niin poikkeuksellista, että väliaikaisen poikkeuksen epääminen olisi kohtuutonta, mukaan lukien humanitaariset avustuslennot; tai

b)

muutostöitä, korjauksia tai huoltoa varten muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa suoritettavia lentoja.

a)

edellä 5 artiklan 5 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen meluhyväksyntästandardien sekä 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn tyyppihyväksyntämenettelyn teknisestä ajan tasalle saattamisesta;

b)

liitteessä I esitettyjen menetelmien ja indikaattorien teknisestä ajan tasalle saattamisesta.

12.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/79

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 (2) mukaan kaksikäyttötuotteita on valvottava tehokkaasti, kun niitä viedään unionista tai kuljetetaan sen kautta tai kun niitä toimittaa kolmanteen maahan sellaisen välittäjän välityspalvelu, jolla on asuinpaikka unionissa tai joka on sijoittautunut sinne.

(2)

Jotta jäsenvaltiot ja unioni voisivat noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan, asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I vahvistetaan yhteinen luettelo unionissa valvonnan alaisista kaksikäyttötuotteista. Valvonnanalaisia tuotteita koskevat päätökset tehdään Australia-ryhmässä ja ydinalan viejämaiden ryhmässä sekä ohjusteknologian valvontajärjestelyn, Wassenaarin järjestelyn puitteissa ja kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukaan mainitun asetuksen liitteessä I oleva kaksikäyttötuotteiden luettelo on saatettava ajan tasalle niiden asiaa koskevien velvoitteiden ja sitoumusten sekä niihin mahdollisesti tehtyjen muutosten mukaisesti, joita jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansainvälisten asesulku- ja vientivalvontajärjestelyjen osapuolina tai ratifioimalla asiaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I oleva kaksikäyttötuotteiden luettelo on saatettava säännöllisesti ajan tasalle, jotta voidaan varmistaa kansainvälisten turvallisuusvelvoitteiden täysimääräinen noudattaminen, taata avoimuus ja säilyttää viejien kilpailukyky. Viiveet mainitun kaksikäyttötuotteiden luettelon ajan tasalle saattamisessa voivat vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen, kansainvälisiin toimiin aseiden leviämisen estämiseksi ja unionin viejien taloudelliseen suorituskykyyn. Koska muutokset ovat luonteeltaan teknisiä ja näiden muutosten on vastattava kansainvälisten vientivalvontajärjestelyjen mukaisesti tehtyjä päätöksiä, olisi myös käytettävä nopeutettua menettelyä tarvittavien päivitysten saattamiseksi voimaan unionissa.

(5)

Asetuksessa (EY) N:o 428/2009 otetaan käyttöön unionin yleinen vientilupa yhtenä neljästä mainitun asetuksen mukaisesta vientilupatyypistä. Unionin yleisten vientilupien ansiosta unioniin sijoittautuneet viejät voivat viedä tiettyjä tuotteita tiettyihin yksilöityihin määräpaikkoihin näissä luvissa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä II esitetään unionissa tällä hetkellä voimassa olevat unionin yleiset vientiluvat. Unionin yleisten vientilupien luonteen huomioon ottaen näiden lupien soveltamisalasta saattaa olla tarpeen poistaa joitakin määräpaikkoja varsinkin, jos muuttuneiden olosuhteiden johdosta on ilmeistä, ettei vientitoimia olisi enää helpotettava tiettyä määräpaikkaa varten myönnetyllä unionin yleisellä vientiluvalla. Tällainen määräpaikan poistaminen unionin yleisen vientiluvan soveltamisalasta ei saisi estää viejää hakemasta toisentyyppistä vientilupaa asetuksen (EY) N:o 428/2009 asiaankuuluvien säännösten nojalla.

(7)

Sen varmistamiseksi, että yhteistä kaksikäyttötuotteiden luettelo saatetaan säännöllisesti ja hyvissä ajoin ajan tasalle vastaamaan jäsenvaltioiden kansainvälisten vientivalvontajärjestelyjen mukaisesti hyväksymiä velvoitteita ja sitoumuksia, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteen I muuttamista mainitun asetuksen 15 artiklan soveltamisalan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(8)

Jotta unioni voisi unionin yleisten vientilupien nojalla tapahtuvan viennin arkaluontoisuutta arvioidessaan reagoida muuttuviin olosuhteisiin nopeasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteen II muuttamista siltä osin kuin on kyse määräpaikkojen poistamisesta unionin yleisten vientilupien soveltamisalasta. Koska tällaisia muutoksia olisi tehtävä vain, jos tarkasteltavana olevaan vientiin liittyvän riskin arvioidaan kasvaneen, ja koska unionin yleisten vientilupien käytön jatkaminen tällaisen viennin osalta saattaa välittömästi vaarantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden, komissio voi käyttää kiireellistä menettelyä.

(9)

Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(10)

Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 428/2009 olisi muutettava tämän mukaisesti,

1)

Lisätään 9 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Sen varmistamiseksi, että ainoastaan vähäriskiset vientitoimet kuuluvat liitteissä II a–II f esitettyjen unionin yleisten vientilupien soveltamisalaan, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 23 a artiklan mukaisesti, jotta kyseisten yleisten vientilupien soveltamisalasta poistetaan määräpaikkoja, jos niihin aletaan soveltaa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua aseidenvientikieltoa.

Tämän kohdan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 23 b artiklassa säädettyä menettelyä, jos tällaisten aseidenvientikieltojen yhteydessä tiettyjä määräpaikkoja on erittäin kiireellisistä syistä poistettava unionin yleisen vientiluvan soveltamisalasta.”

2)

Lisätään 15 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 23 a artiklan mukaisesti siltä osin kuin on kyse liitteessä I esitetyn kaksikäyttötuoteluettelojen ajan tasalle saattamisesta. Liitteen I ajan tasalle saattaminen tapahtuu tämän artiklan 1 kohdassa määritellyn soveltamisalan mukaisesti. Jos liitteen I ajan tasalle saattaminen koskee kaksikäyttötuotteita, jotka on lueteltu myös liitteissä II a–II g tai liitteessä IV, nämä liitteet on muutettava tämän mukaisesti.”

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”23 a artikla

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Siirretään komissiolle 2 päivästä heinäkuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 9 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

23 b artikla

1.   Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 23 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.”

12.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 173/84

(1)

Finanssikriisi on tuonut esiin heikkouksia finanssimarkkinoiden avoimuudessa, millä voi olla haitallisia sosioekonomisia vaikutuksia. Avoimuuden lisääminen on yksi finanssijärjestelmän lujittamiseen tähtäävistä yhteisistä periaatteista, kuten Lontoossa 2 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa G20-maiden johtajien julkilausumassa vahvistettiin. Avoimuuden lisäämiseksi ja rahoitusvälineiden sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi olisi otettava käyttöön uusi kehys, jolla vahvistetaan yhtenäiset vaatimukset rahoitusvälineiden markkinoilla toteutettavien liiketoimien avoimuudelle. Kehyksessä olisi oltava kattavat säännöt, joita sovelletaan laajasti eri rahoitusvälineisiin. Sen olisi täydennettävä osakkeita koskeville toimeksiannoille ja liiketoimille asetettuja avoimuusvaatimuksia, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY (4).

(2)

Jacques de Larosièren johtama EU:n rahoitusvalvontaa käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä on kehottanut unionia yhdenmukaistamaan finanssialan lainsäädäntöä. Tulevaa eurooppalaista valvontarakennetta 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 pohtinut Eurooppa-neuvosto painotti tarvetta laatia yhteinen eurooppalainen säännöstö, jota sovellettaisiin kaikkiin sisämarkkinoilla toimiviin rahoituslaitoksiin.

(3)

Sen vuoksi uuden lainsäädännön olisi koostuttava kahdesta säädöksestä, direktiivistä ja tästä asetuksesta. Näiden säädösten olisi muodostettava yhdessä oikeudellinen kehys, jolla säännellään sijoituspalveluyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin ja raportointipalvelujen tarjoajiin sovellettavia vaatimuksia. Sen vuoksi tätä asetusta olisi luettava yhdessä kyseisen direktiivin kanssa. Koska on tarpeen vahvistaa kaikkiin rahoituslaitoksiin sovellettava, tiettyjen vaatimusten osalta yhteinen säännöstö, välttää sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, lisätä oikeusvarmuutta ja vähentää sääntelyn monimutkaisuutta markkinaosapuolten kannalta, on perusteltua käyttää oikeusperustaa, joka mahdollistaa asetuksen antamisen. Jotta voidaan poistaa jäsenvaltioiden lainsäädännön eroista johtuvat jäljellä olevat kaupan esteet ja merkittävät kilpailun vääristymät ja estää todennäköiset uudet kaupan esteet ja merkittävät kilpailun vääristymät, olisi annettava asetus, jossa vahvistetaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat yhtenäiset säännöt. Tällä suoraan sovellettavalla säädöksellä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, minkä vuoksi sen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä.

(4)

Direktiivillä 2004/39/EY vahvistettiin säännöt säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otetuilla osakkeilla käytävän kaupan muuttamisesta avoimeksi kauppaa edeltävässä ja kaupan jälkeisessä vaiheessa sekä säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettuja rahoitusvälineitä koskevien liiketoimien ilmoittamisesta toimivaltaisille viranomaisille. Kyseinen direktiivi olisi laadittava uudelleen, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon finanssimarkkinoiden kehitys ja puuttua sääntelyn heikkouksiin ja poistaa aukot, jotka muun muassa paljastuivat finanssimarkkinoiden kriisin aikana.

(5)

Kaupan ja sääntelyn avoimuusvaatimuksia koskevat säännökset on annettava sellaisenaan sovellettavana säädöksenä, jota sovelletaan kaikkiin sijoituspalveluyrityksiin, joiden olisi noudatettava yhtenäisiä sääntöjä kaikilla unionin markkinoilla, jotta voidaan varmistaa yhteisen sääntelykehyksen yhtenäinen soveltaminen, vahvistaa luottamusta markkinoiden avoimuuteen koko unionissa, vähentää sääntelyn monimutkaisuutta ja sen noudattamisesta sijoituspalveluyrityksille ja etenkin rajojen yli toimiville rahoituslaitoksille aiheutuvia kustannuksia sekä edistää kilpailun vääristymien poistamista. Nämä sääntelytavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten antamalla sellaisenaan sovellettava asetus, jolla varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset ja estetään kansallisten vaatimusten erot, joita voi aiheutua direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(6)

On tärkeää varmistaa, että kaupankäynti rahoitusvälineillä tapahtuu mahdollisimman suuressa määrin organisoiduissa kauppapaikoissa ja että kaikkia kauppapaikkoja säännellään asianmukaisesti. Direktiivin 2004/39/EY puitteissa kehittyi kaupankäyntijärjestelmiä, joita sääntelykehyksessä ei katettu riittävän hyvin. Kaikkien rahoitusvälineitä käsittelevien kaupankäyntijärjestelmien, kuten niin kutsuttujen broker crossing -verkostojen, olisi tulevaisuudessa oltava asianmukaisesti säänneltyjä, ja niille olisi myönnettävä toimilupa tietynlaisena monenkeskisenä kauppapaikkana tai kauppojen sisäisenä toteuttajana tässä asetuksessa ja direktiivissä 2014/65/EU (5) säädetyin edellytyksin.

(7)

Säännellyn markkinan ja monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän määritelmiä olisi selvennettävä, ja ne olisi pidettävä keskenään yhtenäisinä, jotta kävisi ilmi, että ne edustavat käytännössä samaa järjestäytynyttä kaupankäyntitoimintoa. Määritelmien ulkopuolelle olisi jätettävä sellaiset kahdenväliset järjestelmät, joissa sijoituspalveluyritys osallistuu jokaiseen kauppaan omaan lukuunsa toimivana osapuolena, myös myyjän ja ostajan välillä ilman riskiä toimivana vastapuolena. Säänneltyjen markkinoiden ja monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ei pitäisi sallia toteuttaa asiakastoimeksiantoja omaa pääomaa vastaan. Käsite ”järjestelmä” kattaa sekä kaikki ne markkinat, jotka muodostuvat joukosta sääntöjä ja kauppapaikasta, että ne markkinat, joiden toiminta perustuu ainoastaan joukkoon sääntöjä. Säännellyillä markkinoilla ja monenkeskisillä kaupankäyntijärjestelmillä ei ole velvollisuutta pitää yllä ”teknistä” järjestelmää toimeksiantojen täsmäyttämiseksi, ja niiden olisi voitava pitää yllä muita kaupankäyntiprotokollia, kuten järjestelmiä, joiden avulla käyttäjät voivat käydä kauppaa useilta tarjoajilta pyytämiään hintatarjouksia vastaan. Markkina, joka muodostuu ainoastaan joukosta sääntöjä, jotka sääntelevät jäsenyyteen, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi hyväksymiseen, jäsenten väliseen kaupankäyntiin, raportointiin ja soveltuvin osin avoimuusvelvoitteisiin liittyviä näkökohtia, katsotaan tässä asetuksessa tarkoitetuksi markkinaksi tai monenkeskiseksi kaupankäyntijärjestelmäksi, ja kyseisten sääntöjen mukaisesti toteutetut liiketoimet katsotaan tehdyiksi säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Käsite ”myynti- ja ostointressit” olisi tulkittava laajasti siten, että se kattaa toimeksiannot, hintatarjoukset ja kiinnostuksen ilmaukset.

Yksi tärkeistä vaatimuksista koskee velvollisuutta saattaa intressit yhteen kyseisessä järjestelmässä järjestelmän ylläpitäjän vahvistamien ehdottomien sääntöjen mukaisesti. Tämä vaatimus tarkoittaa, että ne saatetaan yhteen järjestelmän sääntöjen mukaisesti tai käyttämällä järjestelmän protokollia tai sen sisäisiä toimintamenetelmiä, mukaan lukien ohjelmistoihin sisältyvät menetelmät. Käsite ”ehdottomat säännöt” tarkoittaa sääntöjä, jotka eivät anna säännellyille markkinoille, markkinoiden ylläpitäjälle tai monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävälle sijoituspalveluyritykselle harkintavaltaa intressien keskinäisen vuorovaikutuksen suhteen. Määritelmissä edellytetään intressien saattamista yhteen siten, että tuloksena on sopimus, mikä tapahtuu, kun toteutus on järjestelmän sääntöjen mukainen tai siinä käytetään järjestelmän protokollia tai sen sisäisiä toimintamenetelmiä.

(8)

Unionin rahoitusmarkkinoiden avoimuuden lisäämiseksi ja tehostamiseksi sekä monenkeskisiä kaupankäyntipalveluita tarjoavien eri kauppapaikkojen toimintaedellytysten tasapuolisuuden lisäämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön uusi kauppapaikan luokka – organisoitu kaupankäyntijärjestelmä joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia varten – ja varmistaa, että sitä säännellään asianmukaisesti ja että siihen pääsyyn sovelletaan syrjimättömiä sääntöjä. Tämä uusi luokka määritellään laajasti, jotta se voisi kattaa nyt ja tulevaisuudessa kaikki sellaiset kaupankäynnin organisoidun toteuttamisen ja järjestämisen tyypit, jotka eivät vastaa nykyisten kauppapaikkojen toimintoja tai sääntelyvaatimuksia. Siksi olisi sovellettava asianmukaisia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia ja avoimuussääntöjä, jotka tukevat tehokasta hinnanmuodostusta. Uusi luokka kattaa järjestelmät, joita voidaan käyttää määrityskelpoisia ja riittävän likvidejä johdannaisia koskevassa kaupankäynnissä.

Siihen ei olisi sisällytettävä järjestelmiä, joissa ei tapahdu varsinaista kauppojen toteutusta tai järjestelyä, kuten ilmoitustauluja, joita käytetään osto- ja myynti-intressien julkistamiseen, muita yhteisöjä, jotka kokoavat yhteen tai yhdistävät mahdollisia osto- tai myynti-intressejä, kaupan jälkeisen sähköisen vahvistuksen antamiseen liittyviä palveluja eikä sijoitussalkkujen tiivistämispalveluja, joilla vähennetään johdannaissalkkujen muita kuin markkinariskejä salkkujen markkinariskiä muuttamatta. Sijoitussalkkujen tiivistämispalveluita voivat tarjota erilaiset yritykset, joiden toimintaa ei sellaisenaan säännellä tällä asetuksella tai direktiivillä 2014/65/EU, kuten keskusvastapuolet ja kauppatietorekisterit sekä sijoituspalveluyritykset tai markkinoiden ylläpitäjät. Olisi syytä selkeyttää, että sijoituspalveluyritysten ja markkinoiden ylläpitäjien suorittaessa sijoitussalkkujen tiivistämistä tiettyjä tämän asetuksen ja direktiivin 2014/65/EU säännöksiä ei sovelleta tuohon sijoitussalkkujen tiivistämiseen. Koska arvopaperikeskuksiin tullaan soveltamaan samoja vaatimuksia kuin sijoituspalveluyrityksiin, kun ne tarjoavat tiettyjä sijoituspalveluja tai harjoittavat tiettyä sijoitustoimintaa, tämän asetuksen ja direktiivin 2014/65/EU säännöksiä ei olisi sovellettava niiden soveltamisalan ulkopuolelle jääviin yrityksiin, kun ne suorittavat sijoitussalkkujen tiivistämistä.

(9)

Tämä uusi luokka, organisoitu kaupankäyntijärjestelmä, täydentää nykyisiä kauppapaikkatyyppejä. Säännellyillä markkinoilla ja monenkeskisillä kaupankäyntijärjestelmillä on ehdottomat säännöt liiketoimen toteuttamista varten, kun taas organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän olisi toteutettava toimeksianto harkinnanvaraisesti, jollei kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista ja parhaan toteutuksen velvoitteista muuta johdu. Tämän vuoksi liiketoimiin, jotka toteutetaan sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämässä organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, olisi sovellettava liiketoiminnan menettelytapasääntöjä sekä parasta toteutusta ja asiakastoimeksiantojen käsittelyä koskevia velvoitteita. Lisäksi kaikkien markkinoiden ylläpitäjien, joilla on toimilupa ylläpitää organisoitua kaupankäyntijärjestelmää, olisi noudatettava direktiivin 2014/65/EU I lukua sijoituspalveluyritysten toimiluvan myöntämistä koskevien edellytysten ja menettelyiden osalta. Organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän olisi voitava käyttää harkintavaltaa kahdella eri tasolla: ensinnäkin päättäessään antaa toimeksiannon organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai päättäessään peruuttaa sen, ja toiseksi päättäessään olla täsmäyttämättä tiettyä toimeksiantoa muiden järjestelmässä tiettynä ajankohtana saatavilla olevien toimeksiantojen kanssa, edellyttäen että tämä on asiakkailta saatujen erityisten ohjeiden ja parasta toteutusta koskevien velvoitteiden mukaista.

Ylläpitäjän olisi voitava asiakastoimeksiantoja täsmäyttävän järjestelmän osalta päättää, haluaako se täsmäyttää järjestelmässä vähintään kaksi toimeksiantoa sekä milloin ja kuinka suuren osan niistä se haluaa täsmäyttää. Direktiivin 2014/65/EU 20 artiklan 1, 2, 4 ja 5 kohdan mukaisesti ja rajoittamatta direktiivin 2014/65/EU 20 artiklan 3 kohdan soveltamista yrityksen olisi voitava helpottaa asiakkaiden välisiä neuvotteluja saattaakseen yhteen vähintään kaksi mahdollisesti yhteensopivaa liiketoimeen kohdistuvaa kaupankäynti-intressiä. Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän olisi harkintavaltaa käyttäessään otettava huomioon direktiivin 2014/65/EU 18 ja 27 artiklan mukaiset velvoitteensa. Organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävän markkinoiden ylläpitäjän tai sijoituspalveluyrityksen olisi tehtävä kauppapaikan käyttäjille selväksi, kuinka se käyttää harkintavaltaa. Koska organisoitu kaupankäyntijärjestelmä on kuitenkin aito kauppapaikka, kauppapaikan ylläpitäjän olisi oltava puolueeton. Sen vuoksi organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävään sijoituspalveluyritykseen tai markkinoiden ylläpitäjään olisi sovellettava syrjimätöntä toteutusta koskevia vaatimuksia, eikä organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävällä sijoituspalveluyrityksellä tai markkinoiden ylläpitäjällä eikä myöskään samaan konserniin tai oikeushenkilöön kuuluvalla yhteisöllä saisi olla mahdollisuutta toteuttaa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä asiakastoimeksiantoja omaa pääomaansa vastaan.

Jotta organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän olisi helpompi toteuttaa yksi tai useampi sellaisia joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia koskeva asiakastoimeksianto, joiden ei ole ilmoitettu kuuluvan määritysvelvollisuuden piiriin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (6) 5 artiklan mukaisesti, se voi asiakkaan suostumuksella käyttää direktiivissä 2014/65/EU tarkoitettua päämiehen lukuun täsmäytettyä kaupankäyntiä. Organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän olisi voitava harjoittaa omaan lukuun muuta kaupankäyntiä kuin päämiehen lukuun täsmäytettyä kaupankäyntiä sellaisilla valtion velkainstrumenteilla, joille ei ole likvidejä markkinoita. Käytettäessä päämiehen lukuun täsmäytettyä kaupankäyntiä on noudatettava kaikkia kauppaa edeltäviä ja kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia sekä parasta toteutusta koskevia velvoitteita. Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjä taikka sijoituspalveluyrityksen tai markkinoiden ylläpitäjän kanssa samaan konserniin tai oikeushenkilöön kuuluva yhteisö ei voisi toimia kauppojen sisäisenä toteuttajana ylläpitämässään organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä. Lisäksi organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjällä olisi oltava samat velvollisuudet kuin monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä mahdollisten eturistiriitojen moitteettoman hallinnoinnin suhteen.

(10)

Kaiken organisoidun kaupankäynnin olisi tapahduttava säännellyissä kauppapaikoissa, ja sen olisi oltava täysin avointa sekä ennen kauppaa että kaupan jälkeen. Sen vuoksi kaikentyyppisiin kauppapaikkoihin ja kaikkiin rahoitusvälineisiin, joilla niissä käydään kauppaa, olisi sovellettava asianmukaisesti mitoitettuja avoimuusvaatimuksia.

(11)

Sen varmistamiseksi, että kaupankäynti tapahtuu enemmän säännellyissä kauppapaikoissa ja kauppojen sisäisten toteuttajien välityksellä, tässä asetuksessa olisi otettava käyttöön kaupankäyntivelvollisuus, joka koskee osakkeita, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Kaupankäyntivelvollisuus tarkoittaa, että sijoituspalveluyritysten on toteutettava kaikki kaupat, myös omaan lukuun ja asiakastoimeksiantojen johdosta toteutettavat kaupat, säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä tai vastaavassa kolmannen maan kauppapaikassa. Kaupankäyntivelvollisuudesta olisi kuitenkin voitava myöntää poikkeus, jos siihen on perusteltu syy. Tällainen perusteltu syy on, jos kaupat toteutetaan ad hoc -pohjalta satunnaisesti, epäsäännöllisesti ja harvoin tai kyseessä on tekninen kaupankäynti, kuten luovutus määritystä ja toimitusta varten (give-up), joka ei vaikuta hinnanmuodostusprosessiin. Kaupankäyntivelvollisuudesta myönnettävää poikkeusta ei pidä käyttää niiden rajoitusten kiertämiseen, joita on asetettu viitehintaa koskevan vapautuksen ja neuvoteltua hintaa koskevan vapautuksen käytölle, eikä niin kutsutun broker crossing -verkoston tai muun täsmäytysjärjestelmän ylläpitämiseen.

Kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä käytävää kauppaa koskeva vaihtoehto ei rajoita tämän asetuksen mukaisen kauppojen sisäisen toteuttajan järjestelmän soveltamista. Tarkoituksena on, että jos sijoituspalveluyritys itse täyttää tässä asetuksessa tarkoitetut asiaankuuluvat kriteerit, jotta se voidaan katsoa tietyn osakkeen osalta kauppojen sisäiseksi toteuttajaksi, kauppa voidaan toteuttaa tällä tavalla; jos sijoituspalveluyritystä sen sijaan ei katsota kauppojen sisäiseksi toteuttajaksi tietyn osakkeen osalta, sen olisi silti voitava käydä kauppaa toisen kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, jos tämä on sen parasta toteutusta koskevien velvoitteiden mukaista ja kyseinen vaihtoehto on sen käytettävissä. Jotta voidaan lisäksi varmistaa, että monenkeskistä kaupankäyntiä osakkeilla, talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, todistuksilla ja muilla samankaltaisilla rahoitusvälineillä säännellään asianmukaisesti, monenkeskistä sisäistä täsmäytysjärjestelmää ylläpitävän sijoituspalveluyrityksen olisi saatava toimilupa monenkeskisenä kaupankäyntijärjestelmänä. Olisi tehtävä selväksi, että direktiivin 2014/65/EU säännöksiä parhaasta toteutuksesta olisi sovellettava niin, etteivät ne ole esteenä tämän asetuksen mukaisille kaupankäyntivelvollisuuksille.

(12)

Kaupankäynti talletustodistuksilla, pörssilistatuilla rahastoilla, sijoitustodistuksilla, samankaltaisilla rahoitusvälineillä ja muilla kuin kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otetuilla osakkeilla tapahtuu paljolti samalla tavalla ja palvelee lähes samaa taloudellista tarkoitusta kuin kaupankäynti osakkeilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Sen vuoksi avoimuussäännökset, joita sovelletaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otettuihin osakkeisiin, olisi laajennettava koskemaan kyseisiä rahoitusvälineitä.

(13)

Vaikka lähtökohtaisesti tunnustetaan, että kaupankäyntiä edeltäviä avoimuusvaatimuksia koskeva vapautusjärjestelmä on tarpeen markkinoiden tehokkaan toiminnan tukemiseksi, osakkeita koskevia nykyisiä vapautussäännöksiä, joita sovelletaan direktiivin 2004/39/EY ja komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 (7) mukaisesti, olisi tarkistettava, jotta voidaan selvittää, ovatko niiden soveltamisala ja niihin sovellettavat edellytykset edelleen tarkoituksenmukaisia. Jotta voidaan varmistaa niiden vapautusten yhtenäinen soveltaminen, joita myönnetään kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista osakkeiden ja mahdollisesti muiden samankaltaisten rahoitusvälineiden ja muiden kuin oman pääoman ehtoisten tuotteiden sekä tiettyjen markkinamallien ja toimeksiantotyyppien ja toimeksiantojen kokojen osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (8) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, olisi arvioitava, ovatko vapautuksen soveltamista koskevat yksittäiset pyynnöt tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen ja tämän asetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi laadittava kyseinen arviointi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 29 artiklan mukaisen lausunnon muodossa. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tarkasteltava asianmukaiseen määräaikaan mennessä uudelleen vapautuksia, joita sovelletaan jo nyt osakkeisiin, ja laadittava saman menettelyn mukaisesti arviointi siitä, ovatko kyseiset vapautukset edelleen tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten sääntöjen mukaisia.

(14)

Finanssikriisi toi esiin tiettyjä ajoitukseen, yksityiskohtaisuuteen, yhtäläisiin tiedonsaantimahdollisuuksiin ja luotettavuuteen liittyviä heikkouksia tavassa, jolla muiden rahoitusvälineiden kuin osakkeiden kaupankäyntimahdollisuuksia ja hintoja koskevat tiedot asetetaan markkinaosapuolten saataville. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön oikea-aikaiset kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset, joissa otetaan huomioon erot tietyntyyppisten muiden rahoitusvälineiden kuin osakkeiden ominaisuuksissa ja markkinarakenteissa, ja ne olisi tarvittaessa mitoitettava kaupankäyntityypeittäin, joihin kuuluvat tarjouskirjahuutokauppa, hintanoteerauksiin perustuvat kaupankäyntijärjestelmät, hybridijärjestelmät, määräajoin toistuvaan huutokauppaan perustuvat kaupankäyntijärjestelmät ja huutokauppajärjestelmät. Jotta kaikkia asiaankuuluvia rahoitusvälineitä varten olisi vakaat avoimuuspuitteet, avoimuusvaatimuksia olisi sovellettava joukkovelkakirjoihin, strukturoituihin rahoitustuotteisiin, päästöoikeuksiin ja johdannaisiin, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Siksi kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista olisi voitava myöntää vapautuksia, ja vaatimuksia olisi voitava mukauttaa tietojen julkistamisen lykkäämiseksi vain määrätapauksissa.

(15)

Joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden ja johdannaisten markkinoilla käytävään kauppaan olisi tuotava riittävästi avoimuutta tuotteiden arvonmäärityksen helpottamiseksi ja hinnanmuodostuksen tehostamiseksi. Strukturoitujen rahoitustuotteiden olisi katettava etenkin komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 (9) 2 artiklan 5 kohdan määritelmän mukaiset omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joita ovat muun muassa vakuudelliset velkasitoumukset.

(16)

Jotta kauppapaikoissa sovellettavat edellytykset olisivat yhtenäiset, erityyppisiin kauppapaikkoihin olisi sovellettava samoja kauppaa edeltäviä ja kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia. Avoimuusvaatimukset olisi mitoitettava rahoitusvälinetyypeittäin, joihin kuuluvat osakkeet, joukkovelkakirjat ja johdannaiset, ja niissä olisi otettava huomioon sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden, kuten valtion joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden, edut ja markkinoiden likviditeetti. Avoimuusvaatimukset olisi mitoitettava kaupankäyntityypeittäin, joihin kuuluvat tarjouskirjahuutokauppa ja hintanoteerauksiin perustuvat kaupankäyntijärjestelmät, kuten tarjouspyynnöt, sekä hybridi- ja huutokauppajärjestelmät, ja niissä olisi otettava huomioon liiketoimen koko, myös kokonaisvaihto, ja muut asiaankuuluvat perusteet.

(17)

Jotta estetään kielteiset vaikutukset hinnanmuodostusprosessiin, olisi otettava käyttöön asianmukainen volyymin ylärajaa koskeva mekanismi toimeksiannoille, jotka on annettu sellaisia kaupankäyntimenetelmiä käyttävissä järjestelmissä, joissa hinta määritetään viitehinnan perusteella, sekä tietyille sopimuskaupoille. Mekanismissa olisi oltava kaksi volyymin ylärajaa, joista toista sovelletaan kuhunkin näitä vapautuksia käyttävään kauppapaikkaan siten, että vain tietty prosenttiosuus kaupankäynnistä voidaan toteuttaa kussakin kauppapaikassa, ja lisäksi sovelletaan toista, koko unionin kaupankäynnin volyymin ylärajaa, jonka ylittyminen johtaisi näiden vapautusten käytön keskeyttämiseen kaikkialla unionissa. Sopimuskauppojen mekanismia olisi sovellettava vain liiketoimiin, jotka toteutetaan volyymipainotetun osto- ja myyntihintojen vaihtelualueen rajoissa kyseistä järjestelmää ylläpitävän kauppapaikan tarjouskirjan tai markkinatakaajien hintatarjousten mukaisesti. Sitä ei sovellettaisi sopimuskauppoihin, jotka koskevat epälikvidejä osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, todistuksia tai muita samankaltaisia rahoitusvälineitä, eikä liiketoimiin, joihin sovelletaan muita ehtoja kuin markkinahintaa, koska ne eivät vaikuta hinnanmuodostusprosessiin.

(18)

Jotta voidaan varmistaa, että OTC-kaupankäynti ei vaaranna tehokasta hinnanmuodostusta eikä avoimia ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä eri kaupankäyntitapojen välillä, sijoituspalveluyrityksiin, jotka käyvät kauppaa rahoitusvälineillä omaan lukuun kauppapaikkojen ulkopuolella, olisi sovellettava asianmukaisia kauppaa edeltäviä avoimuusvaatimuksia siltä osin kuin ne toimivat sellaisia osakkeita, talletustodistuksia, pörssilistattuja rahastoja, sijoitustodistuksia tai muita samankaltaisia rahoitusvälineitä, joille on likvidit markkinat, sekä sellaisia joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuotteita, päästöoikeuksia ja johdannaisia, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa ja joille on likvidit markkinat, koskevien kauppojen sisäisinä toteuttajina.

(19)

Sijoituspalveluyritys, joka toteuttaa asiakastoimeksiantoja omaa pääomaansa vastaan, olisi katsottava kauppojen sisäiseksi toteuttajaksi, paitsi jos liiketoimet toteutetaan kauppapaikan ulkopuolella ad hoc -pohjalta satunnaisesti ja epäsäännöllisesti. Täten kauppojen sisäiset toteuttajat olisi määriteltävä sijoituspalveluyrityksiksi, jotka suunnitelmallisesti, säännöllisesti, järjestelmällisesti ja merkittävissä määrin käyvät kauppaa omaan lukuunsa toteuttamalla asiakkaiden toimeksiantoja kauppapaikan ulkopuolella. Kauppojen sisäisiä toteuttajia koskevia tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia olisi sovellettava sijoituspalveluyritykseen vain kunkin sellaisen yksittäisen rahoitusvälineen osalta esimerkiksi ISIN-koodin tasolla, jota koskevien kauppojen sisäinen toteuttaja se on. Jotta kauppojen sisäisen toteuttajan määritelmää sovellettaisiin sijoituspalveluyrityksiin objektiivisesti ja tosiasiallisesti, olisi määriteltävä ennakolta kauppojen sisäisen toteuttamisen kynnysarvo, jossa täsmennetään, mitä tarkoitetaan säännöllisesti, järjestelmällisesti ja merkittävässä määrin käytävällä kaupalla.

(20)

Organisoitu kaupankäyntijärjestelmä voi olla mikä tahansa järjestelmä, jossa useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressit voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa järjestelmässä, kun taas kauppojen sisäisellä toteuttajalla ei pitäisi olla oikeutta saattaa yhteen kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressejä. Esimerkiksi niin sanottua yhden välittäjän kauppapaikkaa, jossa kauppaa käydään aina yhden ainoan sijoituspalveluyrityksen kanssa, olisi pidettävänä kauppojen sisäisenä toteuttajana, jos se täyttää tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Niin sanottua monen välittäjän kauppapaikkaa, jossa useat välittäjät ovat keskenään vuorovaikutuksessa samaa rahoitusvälinettä varten, ei tulisi pitää kauppojen sisäisenä toteuttajana.

(21)

Kauppojen sisäisten toteuttajien olisi voitava päättää liiketoimintapolitiikkansa perusteella sekä objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla, mille asiakkaille ne myöntävät pääsyn hintatarjouksiaan koskeviin tietoihin, tekemällä ero eri asiakasryhmien välillä, ja niiden olisi myös voitava ottaa huomioon asiakkaiden väliset erot esimerkiksi luottoriskin osalta. Kauppojen sisäisiä toteuttajia ei pitäisi velvoittaa julkistamaan sitovia hintatarjouksia, toteuttamaan asiakastoimeksiantoja eikä myöntämään pääsyä hintatarjouksiaan koskeviin tietoihin sellaisista oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista, jotka ovat tavanomaista markkinakokoa suurempia, eikä sellaisista muita kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista, jotka ovat rahoitusvälineelle ominaista kokoa suurempia. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkistettava, että kauppojen sisäiset toteuttajat täyttävät velvollisuutensa, ja niiden olisi saatava käyttöönsä tiedot, joiden avulla ne voivat tämän tehdä.

(22)

Tämän asetuksen tarkoituksena ei ole edellyttää kauppaa edeltävien avoimuusvaatimusten soveltamista liiketoimiin, jotka toteutetaan OTC-kauppoina, paitsi kun ne toteuttaa kauppojen sisäinen toteuttaja.

(23)

Markkinatietojen olisi oltava helposti ja välittömästi käyttäjien saatavilla mahdollisimman eritellyssä muodossa, jotta sijoittajat ja niiden tarpeita täyttävät raportointipalveluiden tarjoajat voivat mukauttaa tietosovelluksia mahdollisimman kattavasti. Tämän vuoksi avoimuusvaatimusten mukaiset kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot olisi asetettava yleisön saataville eriytettyinä, jotta voidaan alentaa markkinaosapuolille tietojen hankinnasta aiheutuvia kustannuksia.

(24)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (10) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (11) olisi sovellettava täysimääräisesti jäsenvaltioiden ja arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän asetuksen ja erityisesti sen IV osaston mukaisesti harjoittamaan henkilötietojen vaihtoon, siirtoon ja käsittelyyn.

(25)

Ottaen huomioon G20-maiden johtajien Pittsburghin huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2009 tekemä sopimus vakioiduilla OTC-johdannaissopimuksilla käytävän kaupan siirtämisestä tarvittaessa pörsseihin tai sähköisiin kauppapaikkoihin olisi määriteltävä muodollinen sääntelymenettely, jota noudatetaan valtuuksien antamisessa finanssialan vastapuolten ja suurten finanssialan ulkopuolisten vastapuolten väliseen kaupankäyntiin millä tahansa johdannaisilla, jotka on katsottu määrityskelpoisiksi ja jotka ovat riittävän likvidejä, jotta niitä voidaan käsitellä monenlaisissa kauppapaikoissa, jotka ovat vastaavanlaisen sääntelyn kohteina ja joissa osapuolet voivat käydä kauppaa monien vastapuolten kanssa. Likviditeetin riittävyyden arvioinnissa olisi otettava huomioon kansallisten markkinoiden ominaispiirteet, mukaan lukien sellaiset seikat kuin markkinaosapuolten lukumäärä ja tyyppi tietyillä markkinoilla, sekä liiketoimien ominaispiirteet, kuten liiketoimien koko ja toteutustiheys kyseisillä markkinoilla.

Johdannaisten tuotelajin likvideille markkinoille on tunnusomaista suuri määrä sellaisia aktiivisia markkinaosapuolia, mukaan lukien sopiva yhdistelmä likviditeetin tarjoajia ja ottajia suhteessa kaupankäynnin kohteena olevien tuotteiden lukumäärään, jotka toteuttavat näillä tuotteilla usein kauppoja, jotka ovat kooltaan suurta kauppaa pienempiä. Tällaisen markkinatoiminnan pitäisi näkyä johdannaista koskevien osto- ja myyntitarjousten suurena määränä, minkä tuloksena on kapea hintaero markkinakooltaan tavanomaisissa liiketoimissa. Likviditeetin riittävyyden arvioinnissa olisi otettava huomioon, että johdannaisen likviditeetti voi vaihdella suuresti markkinaolosuhteiden ja johdannaisen elinkaaren mukaan.

(26)

Ottaen huomioon G20-maiden johtajien Pittsburghin huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2009 tekemä sopimus vakioiduilla OTC-johdannaissopimuksilla käytävän kaupan siirtämisestä tarvittaessa pörsseihin tai sähköisiin kauppapaikkoihin sekä monien OTC-johdannaisten suhteellisen alhainen likviditeetti on aiheellista säätää sopivasta määrästä hyväksyttäviä kauppapaikkoja, joissa voidaan käydä kyseiseen sitoumukseen perustuvaa kauppaa. Kaikkiin hyväksyttäviin kauppapaikkoihin olisi sovellettava yhtenäisiä sääntelyvaatimuksia, jotka koskevat toiminnan järjestämistä ja itse toimintaan liittyviä näkökohtia, eturistiriitojen lieventämisjärjestelyjä, kaikenlaisen kaupankäyntitoiminnan valvontaa sekä kauppaa edeltävää ja kaupan jälkeistä avoimuutta mitoitettuna rahoitusväline- ja kaupankäyntityypeittäin, ja useiden kolmansien osapuolten kaupankäynti-intressien on voitava olla vuorovaikutuksessa keskenään. Kauppapaikkojen ylläpitäjille olisi kuitenkin säädettävä mahdollisuus järjestää tähän sitoumukseen perustuvia liiketoimia useiden kolmansien osapuolten välillä harkinnanvaraisesti toteutusta ja likviditeettiä koskevien edellytysten parantamiseksi.

(27)

Velvollisuutta toteuttaa liiketoimia johdannaislajilla, jolla on käytävä kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai kolmannen maan kauppapaikassa, ei olisi sovellettava sellaisten kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen osatekijöihin, jotka eivät vaikuta hinnanmuodostukseen ja joilla vähennetään johdannaissalkkujen muita kuin markkinariskejä asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti salkkujen markkinariskiä muuttamatta. Vaikka sijoitussalkkujen tiivistämisestä annetaan erityiset säännökset, tämän asetuksen tarkoituksena ei ole estää kaupan jälkeisten riskinvähennyspalvelujen käyttöä.

(28)

Kyseisiä johdannaisia koskevan kaupankäyntivelvollisuuden olisi mahdollistettava tehokas kilpailu hyväksyttävien kauppapaikkojen välillä. Siksi kauppapaikkojen ei pitäisi voida vaatia yksinoikeuksia mihinkään kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluviin johdannaisiin voidakseen estää muita kauppapaikkoja tarjoamasta kaupankäyntiä näillä rahoitusvälineillä. Jotta johdannaisilla kauppaa käyvien kauppapaikkojen välillä olisi tehokasta kilpailua, kauppapaikoille olisi varmistettava syrjimätön ja avoin pääsy keskusvastapuoliin. Syrjimätön pääsy keskusvastapuoleen tarkoittaa, että kauppapaikalla on oikeus sen järjestelmässä kaupan kohteena olevien sopimusten syrjimättömään kohteluun vakuusvaatimusten ja taloudellisesti vastaavien sopimusten nettoutuksen osalta sekä samassa keskusvastapuolessa määritettävien sopimusten, joiden välillä on merkittävä korrelaatio, vakuuksien ristiinkäytön osalta, ja että sillä on lisäksi oikeus syrjimättömiin määritysmaksuihin.

(29)

Toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia olisi täydennettävä arvopaperimarkkinaviranomaisen tai, strukturoitujen talletusten tapauksessa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (12) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ’pankkiviranomainen’, asianmukaisten koordinointi- ja varotoimenpidevaltuuksien lisäksi erillisellä mekanismilla, jolla kielletään tai rajoitetaan sellaisen rahoitusvälineen tai strukturoidun talletuksen markkinointi, jakelu ja myynti, johon liittyy sijoittajansuojaa, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakautta koskevia vakavia huolenaiheita. Tällaisten toimivaltaisille viranomaisille ja poikkeustapauksissa arvopaperimarkkinaviranomaiselle tai pankkiviranomaiselle annettavien valtuuksien käytölle olisi asetettava erinäisiä ehtoja. Näiden ehtojen täyttyessä toimivaltaisen viranomaisen tai poikkeustapauksissa arvopaperimarkkinaviranomaisen tai pankkiviranomaisen olisi voitava varotoimenpiteenä asettaa kielto tai rajoitus ennen rahoitusvälineen tai strukturoidun talletuksen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille.

Nämä valtuudet eivät merkitse, että toimivaltaisen viranomaisen, arvopaperimarkkinaviranomaisen tai pankkiviranomaisen olisi otettava käyttöön tai sovellettava tuotteiden hyväksymistä tai käyttöoikeuksia koskevia menettelyjä, eivätkä ne vapauta sijoituspalveluyrityksiä velvollisuudesta noudattaa kaikkia tässä asetuksessa ja direktiivissä 2014/65/EU säädettyjä asiaankuuluvia vaatimuksia. Hyödykemarkkinoiden moitteeton toiminta ja eheys olisi lisättävä perusteeksi toimivaltaisten viranomaisten interventiotoimille, joilla voidaan torjua finanssimarkkinoiden toiminnasta johtuvia mahdollisia kielteisiä ulkoisvaikutuksia hyödykemarkkinoilla. Tämä koskee erityisesti maatalouden hyödykemarkkinoita, joiden tarkoituksena on varmistaa väestön elintarvikehuolto. Näissä tapauksissa toimenpiteet olisi koordinoitava kyseisten hyödykemarkkinoiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

(30)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle yksityiskohtaiset tiedot pyynnöistään, jotka koskevat johdannaissopimusposition pienentämistä, mahdollisista kertaluontoisista limiiteistä sekä mahdollisista ennakkoon asetettavista positiolimiiteistä mainittujen valtuuksien käytön koordinoinnin ja yhtenäisyyden parantamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti soveltamia ennakkoon asetettavia positiolimiittejä koskevat olennaiset tiedot olisi julkaistava arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustolla.

(31)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava pyytää keneltä tahansa henkilöltä tietoja tämän johdannaissopimuspositiosta, pyytää kyseisen position pienentämistä sekä rajoittaa henkilöiden mahdollisuutta toteuttaa hyödykejohdannaisia koskevia yksittäisiä liiketoimia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi sen jälkeen ilmoitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille toimenpiteistä, joita se ehdottaa toteutettaviksi, ja julkistettava kyseiset toimenpiteet.

(32)

Tiedot rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, jotta nämä voivat havaita ja tutkia mahdolliset markkinoiden väärinkäyttötapaukset sekä seurata markkinoiden tasapuolista ja moitteetonta toimintaa ja sijoituspalveluyritysten harjoittamaa toimintaa. Tämä valvonta kattaa kaikki rahoitusvälineet, joilla käydään kauppaa jossakin kauppapaikassa, ja rahoitusvälineet, joiden kohde-etuutena olevalla rahoitusvälineellä käydään kauppaa kauppapaikassa tai joiden kohde-etuutena on indeksi tai kori, joka koostuu rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa. Velvollisuutta olisi sovellettava riippumatta siitä, toteutettiinko liiketoimet näillä rahoitusvälineillä kauppapaikassa. Sijoituspalveluyritysten tarpeettoman hallinnollisen rasituksen välttämiseksi rahoitusvälineet, jotka eivät todennäköisesti joudu markkinoiden väärinkäytön kohteeksi, olisi jätettävä ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalan ulkopuolelle. Näissä ilmoituksissa olisi käytettävä oikeushenkilötunnistetta G20-maiden sitoumusten mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi annettava komissiolle kertomus toimivaltaisille viranomaisille tapahtuvan raportoinnin toiminnasta, ja komission olisi toteutettava tarvittaessa toimenpiteitä ehdottaakseen muutoksia.

(33)

Kauppapaikan ylläpitäjän olisi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen asiaankuuluvat rahoitusvälineiden viitetiedot. Toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava nämä ilmoitukset viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jonka olisi julkaistava ne välittömästi verkkosivustollaan, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset voisivat käyttää, analysoida ja vaihtaa ilmoituksia liiketoimista.

(34)

Jotta liiketoimista annettavat ilmoitukset palvelisivat tarkoitustaan markkinoiden seurantavälineenä, niissä olisi mainittava sijoituspäätöksen tehnyt henkilö ja päätöksen täytäntöönpanosta vastaavat henkilöt. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 236/2012 (13) säädetyn avoimuusjärjestelmän lisäksi lyhyeksimyynnin merkitseminen antaa hyödyllistä lisätietoa, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa lyhyeksimyynnin määrää. Toimivaltaisten viranomaisten olisi myös saatava kaikki tiedot toimeksiantojen toteuttamisprosessin kaikissa vaiheissa kauppaa koskevasta alustavasta päätöksestä sen toteuttamiseen saakka. Sen vuoksi sijoituspalveluyritysten olisi pidettävä kirjaa kaikista toimeksiannoistaan ja rahoitusvälineitä koskevista liiketoimistaan, ja kauppapaikkojen ylläpitäjien olisi pidettävä kirjaa kaikista järjestelmiinsä toimitetuista toimeksiannoista. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi koordinoitava toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, jotta voidaan varmistaa, että niillä on mahdollisuus saada kaikki tiedot valvontavaltaansa kuuluvia rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista ja toimeksiannoista, mukaan lukien niiden alueen ulkopuolella toimivissa kauppapaikoissa toteutetut liiketoimet ja toimeksiannot.

(35)

Samojen tietojen ilmoittamista kahteen kertaan olisi vältettävä. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti rekisteröidyille tai tunnustetuille kauppatietorekistereille asiaankuuluvista rahoitusvälineistä annettuja ilmoituksia, jotka sisältävät kaikki tiedot, jotka liiketoimista on ilmoitettava, ei pitäisi olla tarpeen antaa toimivaltaisille viranomaisille vaan kauppatietorekistereiden olisi toimitettava ne niille. Asetusta (EU) N:o 648/2012 olisi muutettava vastaavasti.

(36)

Toimivaltaisten viranomaisten vaihtaessa tai siirtäessä tietoja olisi noudatettava direktiivissä 95/46/EY säädettyjä henkilötietojen siirtoa koskevia sääntöjä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen vaihtaessa tai siirtäessä tietoja olisi noudatettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjä henkilötietojen siirtoa koskevia sääntöjä, ja kyseistä asetusta olisi sovellettava täysimääräisesti tämän asetuksen soveltamiseksi tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn.

(37)

Asetuksella (EU) N:o 648/2012 säädetään perusteet, joiden mukaan OTC-johdannaislajien olisi kuuluttava määritysvelvollisuuden piiriin. Kyseisellä asetuksella estetään myös kilpailun vääristymät edellyttämällä, että kauppapaikoilla on oltava syrjimätön pääsy keskusvastapuoliin, jotka tarjoavat OTC-johdannaisten määrityspalveluita, ja että keskusvastapuolten, jotka tarjoavat OTC-johdannaisten määrityspalveluita, on saatava syrjimättömästi kauppapaikkojen kauppatiedot. Koska OTC-johdannaiset määritellään johdannaissopimuksiksi, joita ei toteuteta säännellyillä markkinoilla, tässä asetuksessa olisi otettava käyttöön säänneltyjä markkinoita koskevat vastaavat vaatimukset. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, olisi myös määritettävä keskusvastapuolessa.

(38)

Tällä asetuksella olisi täydennettävä direktiivin 2004/39/EY ja direktiivin 2014/65/EU vaatimuksia, joilla jäsenvaltioita estetään rajoittamasta kohtuuttomasti mahdollisuutta käyttää kaupan jälkeistä infrastruktuuria, kuten keskusvastapuoli- ja määritysjärjestelyitä, poistamalla monia muita kaupan esteitä, joita voidaan käyttää kilpailun estämiseen rahoitusvälineiden määrityspalveluiden tarjonnassa. Syrjivien käytäntöjen välttämiseksi keskusvastapuolten olisi suostuttava määrittämään eri kauppapaikoissa toteutettuja liiketoimia siltä osin kuin kyseisissä kauppapaikoissa noudatetaan keskusvastapuolen vahvistamia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia, riskienhallintavaatimukset mukaan lukien. Keskusvastapuolen olisi myönnettävä pääsy, jos teknisissä sääntelystandardeissa määritetyt pääsyperusteet täyttyvät. Kun kyseessä ovat siirtokelpoiset arvopaperit ja rahamarkkinavälineet, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava hyväksyä sellaisia vasta perustettuja keskusvastapuolia varten, joille myönnetty toimilupa tai tunnustaminen on tämän asetuksen voimaantulon aikaan voimassa alle kolme vuotta, enintään kahden ja puolen vuoden siirtymäkausi, jonka jälkeen niihin sovelletaan täysimääräistä syrjimätöntä pääsyä siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden osalta. Jos keskusvastapuoli kuitenkin päättää käyttää siirtymäjärjestelyä, sen ei olisi voitava kyseisen järjestelyn aikana hyödyntää tämän asetuksen mukaisia kauppapaikkaan pääsyä koskevia oikeuksia. Myöskään kauppapaikan, jolla on läheiset sidokset kyseiseen keskusvastapuoleen, ei olisi kyseisen siirtymäjärjestelyn aikana voitava hyödyntää tämän asetuksen mukaisia keskusvastapuoleen pääsyä koskevia oikeuksia.

(39)

Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetään ehdoista, joiden nojalla keskusvastapuolten ja kauppapaikkojen välillä olisi myönnettävä syrjimätön pääsy OTC-johdannaisten osalta. OTC-johdannaiset määritellään asetuksessa (EU) N:o 648/2012 johdannaisiksi, joita ei panna täytäntöön säännellyllä markkinalla tai sellaisilla kolmannen maan markkinalla, jota pidetään säänneltyä markkinaa vastaavana markkinana direktiivin 2004/39/EY 19 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Jotta vältettäisiin mahdolliset puutteet tai päällekkäisyydet ja varmistettaisiin johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 648/2012 ja tämän asetuksen välillä, tällä asetuksella säädettyjä vaatimuksia keskusvastapuolten ja kauppapaikkojen välisestä syrjimättömästä pääsystä sovelletaan johdannaisiin, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla tai sellaisilla kolmannen maan markkinoilla, joita pidetään säänneltyjä markkinoita vastaavina markkinoina direktiivin 2014/65/EU mukaisesti, sekä kaikkiin rahoitusvälineisiin, jotka eivät ole johdannaisia.

(40)

Kauppapaikat olisi velvoitettava mahdollistamaan pääsy, myös kauppatietoihin, avoimin ja syrjimättömin perustein keskusvastapuolille, jotka ovat halukkaat määrittämään kauppapaikassa toteutettuja liiketoimia. Tämän ei kuitenkaan pitäisi edellyttää yhteentoimivuusjärjestelyjen käyttöä johdannaisilla toteuttavien liiketoimien määrityksessä, eikä se saisi johtaa likviditeetin hajaantumiseen tavalla, joka uhkaisi markkinoiden sujuvaa ja moitteetonta toimintaa. Kauppapaikan olisi evättävä pääsy vain jos teknisissä sääntelystandardeissa määritetyt pääsyperusteet eivät täyty. Pörssilistattujen johdannaisten osalta olisi kohtuutonta vaatia pieniä kauppapaikkoja ja erityisesti kauppapaikkoja, joilla on läheiset sidokset keskusvastapuoliin, noudattamaan syrjimättömän pääsyn vaatimuksia välittömästi, jos ne eivät vielä kykene teknisesti harjoittamaan toimintaansa tasapuolisin toimintaedellytyksin pääosassa kaupan jälkeisen infrastruktuurin markkinoita. Sen vuoksi asiaankuuluvan kynnysarvon alle jäävien kauppapaikkojen olisi yhdessä niihin yhteydessä olevien keskusvastapuolten kanssa voitava jättäytyä syrjimätöntä pääsyä koskevien vaatimusten soveltamisalan ulkopuolelle pörssilistattujen johdannaisten osalta 30 kuukauden kaudeksi, jota on mahdollista jatkaa. Jos kauppapaikka päättää jättäytyä soveltamisalan ulkopuolelle, sen ei pitäisi kyseisen vapautuksen aikana voida hyödyntää tämän asetuksen mukaisia keskusvastapuoleen pääsyä koskevia oikeuksia.

Myöskään keskusvastapuolen, jolla on läheiset sidokset kyseiseen kauppapaikkaan, ei olisi voitava kyseisen vapautuksen aikana hyödyntää tämän asetuksen mukaisia kauppapaikkaan pääsyä koskevia oikeuksia. Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 todetaan, että jos johdannaissopimuksiin liittyviin rahoituspalveluihin liittyy kaupallisia oikeuksia sekä teollis- ja tekijänoikeuksia, käyttöoikeuksia olisi tarjottava oikeasuhteisin, tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Tämän vuoksi pääsy sellaisia viitearvoja koskeviin käyttöoikeuksiin ja tietoihin, joita käytetään rahoitusvälineiden arvon määrittämisessä, olisi annettava keskusvastapuolille ja muille kauppapaikoille oikeasuhteisin, tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin perustein, ja käyttöoikeudet tulisi antaa kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Jos tämän asetuksen voimaantulon jälkeen laaditaan uusi viitearvo, velvollisuutta myöntää käyttöoikeus olisi sovellettava 30 kuukauden kuluttua siitä, kun rahoitusvälineellä, jonka arvon laskemisessa viitearvoa käytetään, alettiin tehdä kauppaa tai kun se otettiin kaupankäynnin kohteeksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kilpailusääntöjen soveltamista. Käyttöoikeuksiin pääsy on tärkeää, sillä se helpottaa 35 ja 36 artiklan mukaista kauppapaikkojen ja keskusvastapuolten välistä pääsyä, koska muutoin käyttöoikeusjärjestelyt saattaisivat yhä estää pääsyn sellaisten kauppapaikkojen ja keskusvastapuolten välillä, joihin ne ovat pyytäneet pääsyä.

Esteiden ja syrjivien käytäntöjen poistamisella on tarkoitus lisätä kilpailua rahoitusvälineiden määrittämisen ja niillä käytävän kaupan alalla, jotta voidaan alentaa investointikustannuksia ja vieraan pääoman kustannuksia, poistaa tehottomuuksia ja lisätä innovointia unionin markkinoilla. Komission olisi jatkettava kaupan jälkeisen infrastruktuurin kehityksen tiivistä seurantaa ja puututtava tarvittaessa tilanteeseen estääkseen kilpailun vääristymien ilmenemisen sisämarkkinoilla, etenkin silloin kun infrastruktuuriin tai viitearvoihin pääsy evätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan vastaisesti. Tässä asetuksessa säädettyjen käyttöoikeusvelvollisuuksien ei pidä rajoittaa viitearvoja omistavien henkilöiden unionin kilpailuoikeuteen ja eritoten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklaan perustuvaa yleistä velvollisuutta myöntää käyttöoikeus viitearvoihin, joita tarvitaan uusille markkinoille pääsemiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää pääsyoikeuksien soveltamatta jättämiselle siirtymäkausien ajaksi ei pidetä lupana eikä luvan muuttamisena.

(41)

Kolmansien maiden yritysten unionissa tarjoamiin palveluihin sovelletaan kansallisia järjestelmiä ja vaatimuksia. Nämä järjestelmät ovat hyvin erilaisia, ja niiden mukaisesti toimiluvan saaneilla yrityksillä ei ole palvelujen tarjoamisen vapautta eikä sijoittautumisvapautta muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, johon ne ovat sijoittautuneet. On aiheellista ottaa käyttöön yhteinen unionin tason sääntelykehys. Järjestelmässä olisi yhdenmukaistettava nykyinen hajanainen kehys, taattava oikeusvarmuus ja yhdenmukainen kohtelu unionissa toimilupaa hakeville kolmannen maan yrityksille, varmistettava, että komissio on arvioinut kolmansien maiden vakavaraisuuden ja liiketoiminnan menettelytapojen valvontakehyksen todellisen vastaavuuden, sekä tarjottava vastaavantasoinen suoja asiakkaille, jotka käyttävät kolmansien maiden yritysten palveluja unionissa.

Järjestelmää soveltaessaan komission ja jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle G20-ryhmän unionin suurimpien kauppakumppaneiden kanssa tekemien sitoumusten ja sopimusten kattamat alat, ja niiden olisi otettava huomioon unionin keskeinen asema maailmanlaajuisilla finanssimarkkinoilla ja varmistettava, että kolmansia maita koskevien vaatimusten soveltaminen ei estä unionin sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita sijoittamasta kolmansiin maihin tai hankkimasta rahoitusta kolmansista maista eikä kolmansien maiden sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita sijoittamasta, hankkimasta pääomaa tai hankkimasta muita finanssialan palveluja unionin markkinoilla, jos tämä ei ole tarpeen toiminnan vakauteen liittyvistä syistä, jotka ovat objektiivisia ja tietoon perustuvia. Suorittaessaan arviointeja komission olisi otettava huomioon Kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) vahvistamat arvopaperimarkkinoiden sääntelyn tavoitteet ja periaatteet sekä kyseisen yhteisön antamat suositukset, sellaisina kuin se on niitä muuttanut ja tulkinnut.

Jos todellisesta vastaavuudesta ei voida hyväksyä päätöstä, kolmansien maiden yritysten unionissa tarjoamiin palveluihin sovelletaan kansallisia järjestelmiä. Komission olisi käynnistettävä vastaavuuden arviointi omasta aloitteestaan. Jäsenvaltioiden olisi voitava esittää, että komissio suorittaisi vastaavuuden arvioinnin tietyn kolmannen maan tai tiettyjen kolmansien maiden osalta, mutta niiden ehdotukset eivät velvoita komissiota aloittamaan vastaavuusprosessia. Vastaavuuden arvioinnin olisi perustuttava tuloksiin. Siinä olisi arvioitava, missä määrin kolmannen maan sääntely- ja valvontakehyksellä saavutetaan vastaavat ja riittävät sääntelyvaikutukset ja samat tavoitteet kuin unionin oikeudella. Käynnistäessään vastaavuusarvioinnin komission olisi voitava priorisoida kolmansien maiden lainkäyttöalueiden välillä ottamalla huomioon, kuinka olennaista vastaavuuden toteaminen on unionin yritysten ja asiakkaiden kannalta, onko kolmannen maan ja jäsenvaltioiden välillä tehty valvontaa ja yhteistyötä koskevia sopimuksia, onko kolmannella maalla tehokas vastaava järjestelmä ulkomaisten järjestelmien mukaisesti toimiluvan saaneiden sijoituspalveluyritysten tunnustamiseksi ja onko kolmas maa kiinnostunut ja halukas ryhtymään vastaavuudenarviointiprosessiin. Komission olisi seurattava kolmannen maan sääntely- ja valvontakehyksen kehitystä huomattavien muutosten varalta ja tarvittaessa tarkistettava vastaavuuspäätöstä.

(42)

Tämän asetuksen mukainen palvelujen tarjoaminen sivuliikettä perustamatta olisi rajoitettava hyväksyttäviin vastapuoliin ja ammattimaisiin asiakkaisiin. Sen edellytyksenä olisi oltava arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama rekisteröinti ja kyseisessä kolmannessa maassa suoritettava valvonta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välillä olisi oltava asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt.

(43)

Tämän asetuksen säännökset, joita sovelletaan kolmansien maiden yritysten tarjoamiin palveluihin tai harjoittamaan toimintaan, eivät saisi vaikuttaa unioniin sijoittautuneiden henkilöiden mahdollisuuteen saada sijoituspalveluja kolmannen maan yritykseltä omasta yksinomaisesta aloitteestaan, unionin sijoituspalveluyritysten tai luottolaitosten mahdollisuuteen saada sijoituspalveluja tai -toimintaa kolmannen maan yritykseltä omasta yksinomaisesta aloitteestaan taikka asiakkaan mahdollisuuteen saada kolmannen maan yritykseltä sijoituspalveluja omasta yksinomaisesta aloitteestaan tällaisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen välityksellä. Kun kolmannen maan yritys tarjoaa palveluja unioniin sijoittautuneelle henkilölle tämän omasta yksinomaisesta aloitteesta, palveluja ei pitäisi katsoa unionin alueella tarjotuiksi. Jos kolmannen maan yritys hakee asiakkaita tai potentiaalisia asiakkaita unionissa tai mainostaa sijoituspalveluja tai -toimintaa sekä oheispalveluja unionissa, tätä ei pitäisi katsoa palveluksi, joka tarjotaan asiakkaan omasta yksinomaisesta aloitteesta.

(44)

Kolmansien maiden yritysten tunnustamisen osalta ja niiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti, joita unionilla on Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen sekä palvelukaupan yleissopimuksen nojalla, päätöksiä kolmansien maiden sääntely- ja valvontakehysten vastaavuudesta unionin sääntely- ja valvontakehyksen kanssa olisi hyväksyttävä vain silloin, jos kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehyksessä säädetään tehokkaasta vastaavasta järjestelmästä ulkomaisten oikeusjärjestelmien mukaisesti toimiluvan saaneiden yritysten tunnustamiseksi noudattaen muun muassa G20-maiden syyskuussa 2009 asettamia yleisiä sääntelytavoitteita ja -vaatimuksia, joilla pyritään parantamaan johdannaismarkkinoiden avoimuutta, vähentämään järjestelmäriskiä ja estämään markkinoiden väärinkäyttö. Tällaista järjestelmää olisi pidettävä vastaavana, jos sillä varmistetaan, että sovellettavan sääntelykehyksen olennainen vaikutus vastaa unionin vaatimusten tuottamaa vaikutusta, ja tehokkaana, jos kyseisiä sääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti.

(45)

Päästöoikeuksien jälkimarkkinoiden spot-kaupassa on esiintynyt vilpillisiä menettelyjä, jotka voivat heikentää luottamusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (14) luotuun päästökauppajärjestelmään, ja parhaillaan toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan päästöoikeusrekisterijärjestelmää ja edellytyksiä, jotka on asetettu tilin avaamiselle päästöoikeuskauppaa varten. Kyseisten markkinoiden eheyden tukemiseksi ja niiden tehokkaan toiminnan takaamiseksi, mukaan lukien kaupankäynnin kattava valvonta, on aiheellista täydentää direktiivin 2003/87/EY nojalla toteutettavia toimenpiteitä sisällyttämällä päästöoikeudet kaikilta osin tämän asetuksen ja direktiivin 2014/65/EU sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 (15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/57/EU (16) soveltamisalaan luokittelemalla ne rahoitusvälineiksi.

(46)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Delegoituja säädöksiä olisi hyväksyttävä erityisesti tiettyjen tämän asetuksen säännösten soveltamisalan laajentamisesta kolmansien maiden keskuspankkeihin, määritelmiä koskevista yksityiskohdista, markkinatietojen saatavuuteen liittyvistä kustannuksia koskevista erityissäännöksistä, pääsystä hintatarjouksia koskeviin tietoihin, ko’oista, joilla tai joiden alittuessa yrityksen on toteutettava liiketoimia minkä tahansa muun sellaisen asiakkaan kanssa, jonka saataville hintatarjous on asetettu, sijoitussalkun tiivistämisestä sekä sen tarkemmasta määrittämisestä, milloin on olemassa merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai sijoittajansuojaan, finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauteen unionissa kohdistuva uhka, jonka vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen, pankkiviranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten voi olla perusteltua toteuttaa toimia, arvopaperimarkkinaviranomaisen positionhallintavaltuuksista, tämän asetuksen 35 artiklan 5 kohdan mukaisen siirtymäkauden pidentämisestä tietyksi ajaksi ja pörssilistattujen johdannaisten jättämisestä tämän asetuksen tiettyjen säännösten soveltamisalan ulkopuolelle tietyksi ajaksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(47)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehystä koskeva vastaavuuspäätös kolmansien maiden yritysten tai kolmansien maiden kauppapaikkojen palveluntarjonnan mahdollistamiseksi ja niiden hyväksymiseksi kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluvien johdannaisten kauppapaikoiksi sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten ja kolmansien maiden kauppapaikkojen pääsystä unioniin sijoittautuneisiin kauppapaikkoihin ja keskusvastapuoliin. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(48)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli määritellä yhtenäisiä rahoitusvälineisiin sovellettavia vaatimuksia, jotka koskevat kauppatietojen julkistamista, liiketoimista toimivaltaisille viranomaisille annettavia ilmoituksia, kaupankäyntiä johdannaisilla ja osakkeilla organisoiduissa kauppapaikoissa, syrjimätöntä pääsyä keskusvastapuoliin, kauppapaikkoihin ja viitearvoja koskeviin tietoihin, valtuuksia tuotteita koskevien interventiotoimien sekä positioiden hallinnan ja positiolimiittien aloilla sekä kolmansien maiden yritysten harjoittamaa sijoituspalvelujen tarjontaa tai sijoitustoimintaa, sillä vaikka kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on paremmat valmiudet seurata markkinakehitystä, kaupan avoimuuteen, liiketoimista annettaviin ilmoituksiin, johdannaiskauppaan sekä tuotteita ja käytäntöjä koskeviin kieltoihin liittyvien ongelmien kokonaisvaikutuksia voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti vain unionin tasolla, vaan ne voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklalla vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(49)

Mikään toimivaltaisen viranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviään hoitaessaan toteuttama toimi ei saisi suoraan tai välillisesti syrjiä jotakin jäsenvaltiota tai jäsenvaltioiden ryhmää missä hyvänsä valuutassa tarjottavien sijoituspalvelujen ja harjoitettavan sijoitustoiminnan suorituspaikkana. Mikään pankkiviranomaisen tämän asetuksen mukaisia tehtäviään hoitaessaan toteuttama toimi ei saisi suoraan tai välillisesti syrjiä jotakin jäsenvaltiota tai jäsenvaltioiden ryhmää.

(50)

Finanssipalveluja koskevilla teknisillä standardeilla olisi varmistettava tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien riittävä suoja koko unionissa. Koska arvopaperimarkkinaviranomaisella on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia komissiolle toimitettavat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja.

(51)

Komission olisi hyväksyttävä luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen laatii kauppaa koskevien avoimuusvaatimusten tarkoista ominaisuuksista, raha-, valuutta- ja rahoitusvakauspoliittisista toimenpiteistä sekä tietyistä tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä liiketoimien lajeista, kauppaa edeltävistä avoimuusvaatimuksista myönnettävien vapautusten yksityiskohtaisista edellytyksistä, kaupan jälkeisen tietojen julkistamisen lykkäämistä koskevista järjestelyistä, velvollisuudesta asettaa kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset tiedot saataville erillään toisistaan, kauppaa edeltävien avoimuusvaatimusten kauppojen sisäisiin toteuttajiin soveltamisen perusteista, sijoituspalveluyritysten kaupan jälkeen antamista tiedoista, avoimuuden vuoksi tai laskelmia varten esitettävien tietopyyntöjen sisällöstä ja esittämistiheydestä, liiketoimista, jotka eivät vaikuta hinnanmuodostusprosessiin, toimeksiannoista säilytettävistä tiedoista, liiketoimista annettavien ilmoitusten sisällöstä ja eritelmistä, rahoitusvälineen viitetietojen sisällöstä ja eritelmistä, sopimuslajeista, joilla on suora, merkittävä ja ennakoitavissa oleva vaikutus unionissa, sekä tapauksista, joissa johdannaisiin on tarpeen soveltaa kaupankäyntivelvollisuutta, velvollisuudesta varmistaa järjestelmin ja menettelyin, että määritettävillä johdannaisilla toteutetut liiketoimet ilmoitetaan ja hyväksytään määritettäviksi, epäsuorien määritysmenettelyjen tyypeistä, johdannaisista, joihin on sovellettava velvollisuutta käydä kauppaa organisoiduissa kauppapaikoissa, syrjimättömästä pääsystä keskusvastapuoleen ja kauppapaikkaan, syrjimättömästä pääsystä viitearvoihin ja velvollisuudesta myöntää viitearvojen käyttöoikeus, ja tiedoista, joita hakemuksen esittävän kolmannen maan yrityksen olisi toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle rekisteröintihakemuksessaan. Komission olisi hyväksyttävä nämä luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(52)

Direktiivin 2014/65/EU 95 artiklassa säädetään tiettyjen C osan 6 kohdan energiajohdannaissopimusten osalta siirtymäkauden vapautuksesta. Tämä olisi otettava huomioon teknisissä standardeissa, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen laatii asetuksen (EU) No 648/2012 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti määritysvelvollisuuden täsmentämiseksi, jotta tätä velvollisuutta ei asetettaisi johdannaissopimuksille, joihin tämän jälkeen sovellettaisiin C osan 6 kohdan energiajohdannaissopimuksille myönnettyä siirtymäkauden vapautusta.

(53)

Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten soveltamista olisi lykättävä, jotta niitä voitaisiin soveltaa rinnan kansallisen lainsäädännön osaksi saatettujen uudelleenlaaditun direktiivin säännösten kanssa ja jotta kaikki olennaiset täytäntöönpanotoimenpiteet saataisiin vahvistettua. Koko sääntelypaketin soveltaminen olisi aloitettava samanaikaisesti. Ainoastaan täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevien valtuutusten soveltamista ei pitäisi lykätä, jotta kyseisten toimenpiteiden laatimisen ja antamisen edellyttämät toimet voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

(54)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, etenkin oikeutta henkilötietojen suojaan (8 artikla), elinkeinovapautta (16 artikla), oikeutta kuluttajansuojaan (38 artikla), oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla) ja kieltoa, jonka mukaan samasta rikoksesta ei saa syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahteen kertaan (50 artikla), ja tätä asetusta on sovellettava kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(55)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän antoi lausunnon 10 päivänä helmikuuta 2012 (18),

a)

kauppatietojen julkistaminen;

b)

liiketoimista annettavat ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille;

c)

kaupankäynti johdannaisilla organisoiduissa kauppapaikoissa;

d)

syrjimätön pääsy määrityspalveluihin ja syrjimätön pääsy kaupankäyntiin viitearvoilla;

e)

toimivaltaisten viranomaisten, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja pankkiviranomaisen valtuudet tuotteita koskevien interventiotoimien alalla sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet positioiden hallinnan valvontatoimenpiteiden ja positiolimiittien aloilla;

f)

kolmansien maiden yritysten komission hyväksymän sovellettavan vastaavuuspäätöksen nojalla sivuliikkeen välityksellä tai sivuliikettä perustamatta harjoittama sijoituspalveluiden tarjonta tai sijoitustoiminta.

a)

yksilöitävä asianomaisissa kolmansissa maissa sovellettavat säännökset ja määräykset keskuspankkien liiketoimia koskevien tietojen luovuttamisesta, mukaan lukien EKPJ:n jäsenten kyseisissä kolmansissa maissa toteuttamat liiketoimet, ja

b)

arvioitava unionissa sovellettavien säännöksiin tai määräyksiin perustuvien tietojenluovuttamisvaatimusten mahdollisia vaikutuksia kolmansien maiden keskuspankkien liiketoimiin.

1)

’sijoituspalveluyrityksellä’ direktiivin 2014/65/EU4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä;

2)

’sijoituspalveluilla ja -toiminnalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määriteltyjä sijoituspalveluja ja -toimintaa;

3)

’oheispalveluilla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määriteltyjä lisäpalveluja;

4)

’toimeksiantojen toteuttamisella asiakkaiden lukuun’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa määriteltyä toimeksiantojen toteuttamista asiakkaiden lukuun;

5)

’kaupankäynnillä omaan lukuun’ lukuun’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 6 alakohdassa määriteltyä kaupankäyntiä omaan lukuun;

6)

’markkinatakaajalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 7 alakohdassa määriteltyä markkinatakaajaa;

7)

’asiakkaalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 9 alakohdassa määriteltyä asiakasta;

8)

’ammattimaisella asiakkaalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 10 alakohdassa määriteltyä ammattimaista asiakasta;

9)

’rahoitusvälineellä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyä rahoitusvälinettä;

10)

’markkinoiden ylläpitäjällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyä markkinoiden ylläpitäjää;

11)

’monenkeskisellä järjestelmällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 19 alakohdassa määriteltyä monenkeskistä järjestelmää;

12)

’kauppojen sisäisellä toteuttajalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 20 alakohdassa määriteltyä kauppojen sisäistä toteuttajaa;

13)

’säännellyllä markkinalla’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määriteltyä säänneltyä markkinaa;

14)

’monenkeskisellä kaupankäyntijärjestelmällä’ direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa määriteltyä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää;