21.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/1

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan mukaisesti kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Unionin on täydennettävä ja tuettava kansallista terveyspolitiikkaa sekä edistettävä jäsenvaltioiden yhteistyötä ja niiden ohjelmien välistä koordinointia ottaen täysin huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen.

(2)

Tarvitaan jatkuvaa toimintaa, jotta SEUT 168 artiklassa vahvistetut vaatimukset voidaan täyttää. Hyvän terveyden edistäminen unionin tasolla on myös kiinteä osa Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaa, jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Kun ihmiset pysyvät pitempään terveinä ja aktiivisina ja kykenevät aktiivisesti pitämään huolta terveydestään, saadaan aikaan positiivisia yleisiä vaikutuksia terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentyminen mukaan lukien, ja positiivisia vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun sekä tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, ja samalla kevennetään kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Terveyteen vaikuttavien innovaatioiden tukeminen ja arvostaminen auttavat vastaamaan väestönmuutoksen terveysalan kestävyydelle asettamiin haasteisiin, ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on tärkeää, jotta voidaan saada aikaan "osallistavaa kasvua". Sen vuoksi on asianmukaista perustaa unionin kolmas terveysalan toimintaohjelma (2014–2020), jäljempänä 'ohjelma'.

(3)

Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä pelkästään sitä, että henkilö ei ole sairas tai vammainen. Unionin väestön terveyden parantamiseksi ja terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi on oleellista, ettei keskitytä yksinomaan fyysiseen terveyteen. WHO:n mukaan mielenterveysongelmat muodostavat lähes 40 prosenttia toimintarajoitteisten elinvuosien määrästä. Mielenterveysongelmat ovat myös laaja-alaisia ja pitkäkestoisia, aiheuttavat syrjintää ja lisäävät merkittävästi terveyden eriarvoisuutta. Lisäksi talouskriisi vaikuttaa mielenterveyden taustatekijöihin heikentämällä suojaavia tekijöitä ja lisäämällä riskitekijöitä.

(4)

Aiemmista ohjelmista eli Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY perustetusta yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmasta (2003–2008) (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1350/2007/EY perustetusta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) (5), jäljempänä 'aiemmat terveysalan ohjelmat', on tehty positiivinen arvio, jonka mukaan niillä on saatu aikaan erinäisiä tärkeitä kehitysaskeleita ja parannuksia. Tämän ohjelman olisi perustuttava aiempien terveysalan ohjelmien saavutuksiin. Siinä olisi lisäksi otettava huomioon ulkoisissa tarkastuksissa ja arvioinneissa esitetyt suositukset ja erityisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 2/2009 esittämät suositukset, joiden mukaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi harkittava uudelleen, mikä on unionin kansanterveysalan toimien laajuus sekä lähestymistapa tämän alan unionin rahoitukseen vuonna 2013 päättyvän kauden jälkeen. Harkinnan yhteydessä olisi otettava huomioon käytettävissä olevat talousarviovarat ja muut käytössä olevat yhteistyömekanismit, joiden avulla voidaan helpottaa yhteistyötä ja tietojen vaihtoa sidosryhmien kesken koko Euroopassa.

(5)

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti ohjelmassa olisi keskityttävä hyvin määriteltyihin tavoitteisiin ja toimiin, jotka selkeästi ja osoitetusti tuottavat unionin tason lisäarvoa, ja kohdennettava tuki entistä pienempään määrään toimia painopistealoilla. Painopisteenä olisi oltava toissijaisuusperiaatteen mukaisesti alat, joilla esiintyy selkeitä rajatylittäviä tai sisämarkkinoihin liittyviä kysymyksiä tai joilla unionin tason yhteistyöllä voidaan saada merkittäviä etuja ja lisätä tehokkuutta.

(6)

Ohjelman olisi oltava väline toimien edistämiseksi aloilla, joilla voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo seuraavien kriteerien perusteella: hyvien toimintamallien vaihtaminen jäsenvaltioiden kesken; osaamisen jakamiseen tai keskinäiseen oppimiseen tähtäävien verkostojen tukeminen; rajatylittävien uhkien torjuminen niiden riskien vähentämiseksi ja niiden seurausten lieventämiseksi; puuttuminen tiettyihin sisämarkkinakysymyksiin, joiden osalta unionin toimet ovat selvästi oikeutettuja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioissa toteutetaan laadukkaita ratkaisuja; terveyteen liittyvän innovoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen; toimet, joilla voidaan rakentaa tavoitearvojärjestelmä tosiasioihin perustuvaa unionin tason päätöksentekoa varten; sekä tehokkuuden lisääminen välttämällä päällekkäisyyksistä johtuva resurssien tuhlaaminen ja optimoimalla taloudellisten resurssien käyttö.

(7)

Ohjelma olisi pantava täytäntöön siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen.

(8)

WHO:n vuotta 2009 koskevassa Euroopan terveysraportissa esitetään mahdollisuuksia kansanterveyteen ja terveydenhuoltojärjestelmiin tehtävien investointien lisäämiselle. Tältä osin jäsenvaltioita rohkaistaan pitämään terveyden edistämistä kansallisten ohjelmiensa painopisteenä ja hyödyntämään parempaa tietoisuutta mahdollisuuksista saada unionin rahoitusta terveysalalla. Sen vuoksi ohjelmalla olisi helpotettava sen tulosten ottamista käyttöön kansallisessa terveyspolitiikassa.

(9)

Terveyteen liittyvä innovointi olisi ymmärrettävä kansanterveyteen liittyvänä strategiana, joka ei rajoitu teknologiseen edistykseen tuotteiden ja palveluiden osalta. Edistämällä julkiseen terveydenhuoltoon, ennaltaehkäiseviin strategioihin, terveydenhuoltojärjestelmien hallinnointiin sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyviä innovaatioita, sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen liittyvät toimet mukaan luettuina, voidaan parantaa kansanterveyden tilaa ja potilaille tarjottavan hoidon laatua, vastata täyttämättömiin tarpeisiin ja samalla lisätä sidosryhmien kilpailukykyä ja parantaa terveyspalvelujen ja sairaanhoidon kustannustehokkuutta ja kestävyyttä. Sen vuoksi ohjelmalla olisi helpotettava terveyteen liittyvän innovoinnin vapaaehtoista käyttöönottamista ottaen huomioon Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteiset arvot ja periaatteet, sellaisina kuin ne on esitetty 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä (6).

(10)

Ohjelmalla olisi erityisesti talouskriisin aikana edesautettava vähentämään terveyden eriarvoisuutta ja lisäämään tasa-arvoa ja yhteisvastuuta eri tavoitteisiin liittyvien toimien avulla ja rohkaisemalla ja helpottamalla hyvien toimintamallien vaihtoa.

(11)

SEUT 8 ja 10 artiklan mukaan unioni pyrkii edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja torjumaan syrjintää. Näin ollen ohjelmalla olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista kaikissa siihen kuuluvissa toimissa.

(12)

Potilaille olisi muun muassa heidän terveysosaamistaan parantamalla annettava mahdollisuus pitää huolta terveydestään ja hallita terveydenhuoltoaan nykyistä ennakoivammin, ehkäistä huonoa terveyttä ja tehdä tietoisia terveyttään koskevia päätöksiä. Terveydenhuoltotoimista ja -järjestelmistä olisi tehtävä mahdollisimman avoimia, ja luotettavia, riippumattomia ja käyttäjäystävällisiä tietoja pitäisi olla mahdollisimman hyvin potilaiden saatavilla. Terveydenhuollon käytännöissä olisi otettava huomioon potilailta saatu palaute ja viestintä potilaiden kanssa. Jäsenvaltioille, potilasjärjestöille ja sidosryhmille suunnattava tuki on olennaisen tärkeää, ja sitä olisi koordinoitava unionin tasolla, jotta voidaan tehokkaalla tavalla auttaa potilaita, etenkin harvinaisista sairauksista kärsiviä, hyödyntämään rajatylittävää terveydenhuoltoa.

(13)

Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja potilaiden turvallisuuden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta. Ohjelmalla olisi tuettava jatkuvia pyrkimyksiä parantaa analyysimenetelmiä, joilla voidaan havaita ja estää mikrobilääkeresistenssiä, ja parannettava kaikkien terveysalan, myös eläinlääkintäalan, toimijoiden verkostoitumista mikrobilääkeresistenssin alalla.

(14)

Ikääntyvässä yhteiskunnassa voidaan hyvin suunnatuilla terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen tehtävillä investoinneilla lisätä terveiden elinvuosien määrää ja siten antaa ikääntyneille mahdollisuus elää terveinä aktiivista elämää ikävuosien karttuessa. Yli 80 prosenttia ennenaikaisesta kuolleisuudesta unionissa johtuu kroonisista sairauksista. Ohjelmalla olisi kartoitettava ja levitettävä erityisesti keskeisiin riskitekijöihin kuten tupakointiin, huumeiden käyttöön, alkoholin liikakäyttöön, epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin, lihavuuteen ja vähäiseen liikuntaan sekä hiviin/aidsiin, tuberkuloosiin ja hepatiittiin liittyviä kustannustehokkaiden terveydenedistämistoimenpiteiden ja sairauksien ehkäisytoimenpiteiden näyttöön perustuvia ja hyviä toimintamalleja sekä edistettävä niiden käyttöönottoa. Tehokas ennaltaehkäisy lisäisi terveydenhuoltojärjestelmien taloudellista kestävyyttä. Sukupuolinäkökohdat huomioon ottavalla ohjelmalla olisi edistettävä sairauksien ehkäisemistä kaikissa muodoissa (primaarinen, sekundaarinen ja tertiäärinen ehkäiseminen) unionin kansalaisten koko elinaikana sekä edistettävä terveyttä ja terveille elintavoille myönteistä ympäristöä ottaen huomioon sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät taustatekijät ja tiettyjen toimintarajoitteiden terveysvaikutukset.

(15)

Jotta voitaisiin minimoida kansanterveysvaikutukset, jotka johtuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1082/2013/EU (7) tarkoitetuista valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista, jotka voivat vaihdella kemiallisten onnettomuuksien aiheuttamasta joukkoaltistuksesta E. colin, H1N1:n tai SARSin (vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä) hiljattain aiheuttamiin pandemioihin, tai väestön lisääntyvästä muuttoliikkeestä johtuvat terveysvaikutukset, ohjelmalla olisi edistettävä sellaisten toimivien mekanismien ja välineiden kehittämistä ja ylläpitämistä, joilla voidaan havaita, arvioida ja hallita vakavia rajatylittäviä terveysuhkia. Nämä uhkat ovat luonteeltaan sellaisia, että ohjelmalla olisi tuettava koordinoituja unionin tason kansanterveystoimenpiteitä, joilla voidaan puuttua rajatylittävien terveysuhkien eri osatekijöihin ja jotka perustuvat valmistautumiseen ja reagoinnin suunnitteluun, toimivaan ja luotettavaan riskinarviointiin sekä vahvoihin riskin- ja kriisinhallintajärjestelyihin. Tässä yhteydessä on tärkeää, että ohjelmassa hyödynnetään täydentävyyttä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2004 (8) perustetun tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen työohjelman kanssa tartuntatautien torjunnan osalta ja unionin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista tuettujen toimien kanssa. Erityisin toimin olisi pyrittävä varmistamaan johdonmukaisuus ja synergia ohjelman sekä unionin muiden ohjelmien ja välineiden puitteissa toteutettavien globaalien terveyteen liittyvien toimien välillä etenkin kun kyse on influenssasta, hivistä/aidsista, tuberkuloosista ja muista rajatylittävistä terveysuhkista kolmansissa maissa.

(16)

Ohjelmassa toteutettavien toimien olisi voitava liittyä myös biologisten ja kemiallisten onnettomuuksien sekä ympäristön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin rajatylittäviin terveysuhkiin. Kuten komission tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" todettiin, komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastonmuutoksen kaikkiin unionin meno-ohjelmiin ja suuntaamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. Vakavia rajatylittäviä terveysuhkia koskevaan ohjelman erityistavoitteeseen kuuluvilla määrärahoilla olisi edistettävä näitä tavoitteita yleisluontoisella tavalla puuttumalla ilmastonmuutokseen yhteydessä oleviin terveysuhkiin. Komission olisi annettava tietoja määrärahoista, jotka ohjelmasta käytetään ilmastonmuutokseen liittyviin toimiin.

(17)

Sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevassa unionin lainsäädännössä olisi SEUT 114 artiklan mukaisesti varmistettava terveyden suojelun korkea taso. Tämän tavoitteen mukaisesti ohjelmassa olisi toteutettava erityisiä toimia, joilla tuetaan unionin lainsäädännön edellyttämiä ja sen tavoitteita tukevia toimia, jotka liittyvät tartuntatauteihin ja muihin terveysuhkiin, ihmisten kudoksiin ja soluihin, vereen, ihmisten elimiin, lääkinnällisiin laitteisiin, lääkkeisiin, rajatylittävään terveydenhuoltoon liittyviin potilaiden oikeuksiin sekä tupakkatuotteisiin ja tupakan mainontaan.

(18)

Ohjelmalla olisi tuettava näyttöön perustuvaa päätöksentekoa edistämällä terveystietoa ja -tietämystä koskevaa järjestelmää ottaen huomioon kansainvälisten järjestöjen, kuten WHO:n ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), asiaan liittyvä toiminta. Järjestelmän olisi käsitettävä muun muassa olemassa olevien välineiden käyttö ja tarpeen mukaan terveyttä koskevien standardoitujen tietojen ja terveyden seurantavälineiden kehittäminen, terveyttä koskevien tietojen kerääminen ja analysointi, komission päätöksellä 2008/721/EY (9) perustettujen tiedekomiteoiden tukeminen ja ohjelman tulosten laaja levittäminen.

(19)

Unionin terveyspolitiikan tavoitteena on täydentää ja tukea kansallisia terveyspolitiikkoja, kannustaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistää jäsenvaltioiden ohjelmien välistä koordinointia. Hyvien toimintamallien vaihto on tämän politiikan keskeinen väline. Tällaisen toimintamallien vaihdon olisi mahdollistettava se, että kansalliset viranomaiset voivat hyötyä muissa jäsenvaltioissa kehitetyistä toimivista ratkaisuista, vähentää toimien päällekkäisyyttä ja lisätä rahalle saatua vastinetta edistämällä innovatiivisia ratkaisuja terveysalalla. Tästä syystä ohjelman painopisteenä pitäisi olla ensisijaisesti yhteistyö jäsenvaltioiden terveysasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten kanssa, ja ohjelman olisi tarjottava kannustimia kaikkien jäsenvaltioiden laajemmalle osallistumiselle, kuten aiempia terveysalan ohjelmia koskevissa arvioinneissa on suositeltu. Erityisesti olisi kannustettava aktiivisesti niitä jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, osallistumaan jäsenvaltioiden terveysasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamien elinten yhteisrahoittamiin toimiin. Kyseisten toimien olisi katsottava olevan poikkeuksellisen hyödyllisiä ja erityisesti helpottavan niiden jäsenvaltioiden osallistumista, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, ja laajentavan tätä osallistumista. Rahoitustuen lisäksi olisi harkittava myös muita sopivia tapoja tukea kyseisten jäsenvaltioiden osallistumista näihin toimiin, esimerkiksi hakuprosessien, tiedon siirron tai asiantuntemuksen käyttöönoton yhteydessä.

(20)

Valtioista riippumattomilla elimillä ja terveysalan sidosryhmillä, etenkin potilasjärjestöillä ja terveysalan ammattilaisten järjestöillä, on tärkeä tehtävä tarjota komissiolle ohjelman täytäntöönpanoa varten tarvittavia tietoja ja neuvoja. On mahdollista, että ne tarvitsevat ohjelman tukea tämän tehtävän toteuttamisessa. Sen vuoksi ohjelman olisi oltava sellaisten kansanterveysalalla toimivien valtioista riippumattomien elinten ja potilasjärjestöjen hyödynnettävissä, jotka ovat tosiasiallisesti mukana unionin tasolla käytävässä kansalaiskeskustelussa, kuten osallistumalla neuvoa-antavien ryhmien toimintaan, ja edesauttavat siten ohjelman erityistavoitteiden toteuttamista.

(21)

Ohjelmalla olisi lisättävä synergiaa ja vältettävä päällekkäisyyttä asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja toimien kanssa edistämällä tarpeen mukaan tärkeimpien tutkimustulosten käyttöönottoa terveysalalla. Ohjelman puitteissa olisi hyödynnettävä asianmukaisella tavalla unionin muita rahastoja ja ohjelmia, etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (10) perustettua tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa 2014-2020 (Horisontti 2020) ja sen tuloksia, rakennerahastoja, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (11) perustettua työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa ohjelmaa, neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002 (12) perustettua

Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa, unionin työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa (2007-2012), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1287/2013 (13) perustettua yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaa ohjelmaa (COSME), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:O 1293/2013 (14) perustettua ympäristön ja ilmastotoimien ohjelmaa (LIFE), kuluttajaohjelmaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1382/2013 (15) perustettua oikeusalan ohjelmaa, tietotekniikka-avusteista asumista koskevaa yhteistä ohjelmaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (16) perustettua koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmaa (Erasmus+), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 99/2013 (17) perustettua Euroopan tilasto-ohjelmaa sekä aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta, niiden kunkin toimialalla.

(22)

SEUT 168 artiklan 3 kohdan mukaan unionin ja jäsenvaltioiden on edistettävä yhteistyötä kolmansien maiden sekä kansanterveyden alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Ohjelman pitäisi sen vuoksi olla avoin kolmansille maille, etenkin liittyville maille, ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) / Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluville maille, naapurimaille ja maille, joihin sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa, sekä muille maille asianomaisissa kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

(23)

Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi olisi edistettävä asianmukaisia suhteita kolmansiin maihin, jotka eivät osallistu ohjelmaan, ottaen huomioon mahdolliset asiaan vaikuttavat kyseisten maiden ja unionin välillä tehdyt sopimukset. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että unioni järjestää terveyteen liittyviä tapahtumia tai kolmannet maat toteuttavat ohjelmasta rahoitettuja toimia täydentäviä toimia yhteistä etua koskevilla aloilla, mutta sen ei pitäisi merkitä ohjelmasta myönnettävää rahoitusta.

(24)

Jotta unionin ja kansainvälisellä tasolla toteutettavat toimet olisivat mahdollisimman tehokkaita ja vaikuttavia, ohjelman panemiseksi täytäntöön olisi kehitettävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti WHO:n, samoin kuin Euroopan neuvoston ja OECD:n kanssa.

(25)

Ohjelman olisi kestettävä seitsemän vuotta, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (18) vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen kestoa. Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (19) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(26)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (20) 54 artiklan mukaisesti tämä asetus muodostaa oikeudellisen perustan toiminnalle ja ohjelman täytäntöönpanolle.

(27)

Jotta varmistetaan ohjelmasta elinten toiminnalle myönnetyn rahoitustuen jatkuvuus, komission olisi vuoden 2014 vuotuisessa työohjelmassa voitava pitää tuettujen toimien täytäntöönpanoon suoraan liittyviä kustannuksia rahoituskelpoisina, vaikka ne olisivat aiheutuneet edunsaajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

(28)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano vuotuisten työohjelmien kautta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (21) mukaisesti.

(29)

Ohjelma olisi pantava täytäntöön avoimuusperiaatetta täysimääräisesti noudattaen. Rahoitus olisi jaettava tasapuolisesti ohjelman eri tavoitteiden kesken koko ohjelman keston ajan ottaen huomioon terveyden edistämiselle todennäköisesti koituvat edut. Ohjelmasta rahoitettavaksi olisi valittava asianmukaiset toimet, jotka liittyvät ohjelman erityistavoitteisiin ja joista on saatavissa selkeää unionin tason lisäarvoa. Vuotuisissa työohjelmissa olisi vahvistettava erityisesti mahdollisiin edunsaajiin asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti sovellettavat olennaiset valintaperusteet, jotta voidaan varmistaa, että edunsaajilla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset toteuttaa ohjelmasta rahoitettavia toimia, ja tapauksen mukaan näyttö, jota edellytetään niiden riippumattomuuden osoittamiseksi.

(30)

Ohjelman arvoa ja vaikutuksia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti. Ohjelman arvioinnissa olisi otettava huomioon, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen saattaa vaatia pitemmän ajan kuin ohjelman kesto. Ohjelman puolivälissä mutta viimeistään kuitenkin 30 päivänä kesäkuuta 2017 olisi laadittava väliarviointikertomus ohjelman temaattisten painopisteiden täytäntöönpanon tilanteen arvioimiseksi.

(31)

Jotta ohjelmassa voitaisiin täysin hyödyntää sen täytäntöönpanoa koskevassa väliarviointikertomuksessa tehdyt havainnot ja mahdollistaa sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat mahdolliset mukautukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa säädettyjen temaattisten painopisteiden poistamiseksi tai uusien temaattisten painopisteiden sisällyttämiseksi tähän asetukseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(32)

Kansallisten viranomaisten yhteistyö on olennaista, jotta mahdollisille hakijoille voidaan tiedottaa siten, että niillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua ohjelmaan, ja jotta ohjelman kautta saatua osaamista voidaan välittää kansallisille terveysalan sidosryhmille. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi nimettävä kansalliset tietokeskukset tukemaan näitä toimia.

(33)

Asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava asiaan liittyviä asiantuntijoita, kansalliset tietokeskukset mukaan luettuina.

(34)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset.

(35)

Olisi varmistettava asianmukainen siirtyminen aiemmasta ohjelmasta, jonka tämä ohjelma korvaa, tähän ohjelmaan etenkin monivuotisten, ohjelman hallintoa koskevien järjestelyiden, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen jatkuvuuden osalta. Teknisen ja hallinnollisen avun määrärahojen olisi 1 päivästä tammikuuta 2021 tarvittaessa katettava niiden toimien hallintoon liittyvät kulut, joita ei ole vielä saatettu päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä.

(36)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli täydentää ja tukea jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuoda niille lisäarvoa unionin väestön terveydentilan parantamiseksi ja terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi edistämällä terveyttä, kannustamalla terveyteen liittyvään innovointiin, parantamalla terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä ja suojelemalla unionin kansalaisia vakavilta rajatylittäviltä terveysuhkilta, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)

Tällä asetuksella korvataan päätös N:o 1350/2007/EY. Mainittu päätös olisi siksi kumottava.

(38)

On asianmukaista varmistaa sujuva ja keskeytymätön siirtyminen aiemmasta terveysalan ohjelmasta (2008–2013) tähän ohjelmaan sekä mukauttaa tämän ohjelman kesto vastaamaan asetusta (EU, Euratom) N:o 1311/2013. Sen vuoksi ohjelmaa olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

1)

Terveyden edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja terveitä elämäntapoja tukevan ympäristön vaalimiseksi: kartoitetaan ja levitetään kustannustehokkaisiin terveyden edistämis- ja sairauksien ennaltaehkäisytoimenpiteisiin liittyviä näyttöön perustuvia ja hyviä toimintamalleja ja edistetään niiden käyttöönottoa puuttumalla erityisesti keskeisiin elämäntapaan liittyviin riskitekijöihin painottaen lisäarvon tuottamista unionin tasolla.

Tämän tavoitteen toteutumista mitataan etenkin niiden jäsenvaltioiden lukumäärän kasvulla, jotka osallistuvat terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen käyttämällä näyttöön perustuvia ja hyviä toimintamalleja jäsenvaltioissa asianmukaisella tasolla toteutettavien toimenpiteiden ja toimien avulla.

2)

Unionin kansalaisten suojelemiseksi vakavilta rajatylittäviltä terveysuhkilta: kartoitetaan ja kehitetään yhtenäisiä lähestymistapoja ja edistetään niiden täytäntöönpanoa valmiuksien ja koordinoinnin parantamiseksi terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa.

Tämän tavoitteen toteutumista mitataan erityisesti niiden jäsenvaltioiden lukumäärän kasvulla, jotka ottavat yhtenäiset lähestymistavat osaksi valmiussuunnitelmiaan.

3)

Kansanterveyden valmiuksien kehittämisen tukemiseksi ja innovatiivisten, tehokkaiden ja kestävien terveydenhuoltojärjestelmien edistämiseksi: kartoitetaan ja kehitetään välineitä ja mekanismeja unionin tasolla, jotta voidaan vastata sekä henkilöresurssien että taloudellisten resurssien pulaan ja helpottaa julkiseen terveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin strategioihin liittyvien innovaatioiden vapaaehtoista käyttöönottoa.

Tämän tavoitteen toteutumista mitataan erityisesti laadittujen neuvojen lisääntymisellä ja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien tulosten tehostamiseksi kartoitettuja välineitä ja mekanismeja hyödyntävien jäsenvaltioiden lukumäärän kasvulla.

4)

Unionin kansalaisten paremman ja turvallisemman terveydenhuollon saatavuuden edistämiseksi: lisätään lääketieteellisen asiantuntemuksen ja eri sairauksia koskevien tietojen saatavuutta kansallisten rajojen yli, helpotetaan tutkimustulosten soveltamista ja kehitetään välineitä terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden parantamiseksi muun muassa terveysosaamista parantavilla toimilla.

Tämän tavoitteen toteutumista mitataan erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU (22) mukaisesti perustettujen eurooppalaisten osaamisverkostojen, jäljempänä 'eurooppalaiset osaamisverkostot', lukumäärän kasvulla, eurooppalaiseen osaamisverkostoon liittyneiden terveydenhoidon tarjoajien ja osaamiskeskusten lukumäärän kasvulla ja kehitettyjä välineitä hyödyntävien jäsenvaltioiden lukumäärän kasvulla.

a)

liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja edellytysten mukaisesti, jotka on vahvistettu asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa;

b)

EFTA-/ETA-maat ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti;

c)

naapurimaat ja maat, joihin sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa asianomaisissa kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

d)

muut maat asianomaisissa kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

a)

jäsenvaltioiden tai ohjelmaan 6 artiklan nojalla osallistuvien kolmansien maiden toimivaltaisten terveysviranomaisten tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamien 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen julkisen sektorin elinten ja valtioista riippumattomien elinten yksittäisesti tai verkostona yhteisrahoittamat toimet, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa;

b)

jäljempänä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen muiden julkisten elinten, valtioista riippumattomien elinten tai yksityisten elinten, myös terveysalalla toimivien kansainvälisten järjestöjen yhteisrahoittamat toimet, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa, kansainvälisten järjestöjen osalta tapauksen mukaan myös ilman aiempaa ehdotuspyyntöä, nimenomaisesti säädettyinä ja asianmukaisesti perusteltuina vuotuisissa työohjelmissa;

c)

jäljempänä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen valtioista riippumattomien elinten toiminta, kun tarvitaan rahoitustukea ohjelman yhden tai useamman erityistavoitteen toteuttamiseksi.

a)

vähintään 30 prosenttia ehdotetun toimen talousarviosta myönnetään jäsenvaltioille, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta; ja

b)

toimeen osallistuu elimiä vähintään 14 osallistuvasta maasta, joista vähintään neljä on maita, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta.

a)

ne ovat valtioista riippumattomia, voittoa tavoittelemattomia sekä teollisuudesta, kaupasta ja liiketoiminnasta tai muista eturistiriidoista riippumattomia;

b)

ne toimivat kansanterveyden alalla, osallistuvat aidosti kansalaiskeskusteluun unionin tasolla ja pyrkivät toteuttamaan ainakin yhden ohjelman erityistavoitteista;

c)

ne toimivat unionin tasolla ja ainakin puolessa jäsenvaltioista, ja niiden maantieteellinen jakauma unionissa on tasapainoinen.

a)

onko yksi tai useampi liitteessä I luetelluista temaattisista painopisteistä sellainen, että sitä ei voida panna täytäntöön ja toteuttaa ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja ohjelman jäljellä olevan keston aikana;

b)

onko arvioinnissa tullut esiin yksi tai useampi erityinen, merkittävä temaattinen painopiste, joka ei sisälly liitteeseen I mutta josta on tullut tarpeellinen ohjelman yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)

perusteet a ja b alakohdassa tarkoitetuille päätelmille.

21.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/14

(1)

Televiestintäverkoista ja -palveluista tulee jatkuvasti yhä enemmän internetpohjaisia infrastruktuureja, ja laajakaistaverkot ja digitaalipalvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa. Internetistä tulee määräävä foorumi viestinnälle, palveluille, koulutukselle, osallistumiselle sosiaaliseen ja poliittiseen elämään, kulttuurisisällöille ja liiketoiminnalle. Laajan, suurnopeuksisen ja turvallisen internetyhteyden ja digitaalisten julkisen palvelun velvoitteen mukaisten palvelujen saatavuus kaikkialla Euroopassa on olennaista sosiaalisen kasvun ja talouskasvun, kilpailukyvyn, sosiaalisen osallisuuden sekä sisämarkkinoiden kannalta.

(2)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 17 päivänä kesäkuuta 2010 komission 26 päivänä elokuuta 2010 antaman tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta, jonka tarkoituksena on viitoittaa tie tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten ja taloudellisten mahdollisuuksien mahdollisimman täysimääräiseen hyödyntämiseen. Sillä pyritään edistämään kilpailukykyisen suurnopeuksisen internet-infrastruktuurin ja internet-pohjaisten digitaalipalvelujen tarjontaa ja kysyntää, jotta voidaan edetä kohti todellisia digitaalisia sisämarkkinoita, mikä on keskeisen tärkeää älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 (4) määritellään ehdot, menetelmät ja menettelyt, jotka koskevat unionin rahoitustuen myöntämistä Euroopan laajuisille verkoille liikenne-, televiestintä- ja energia-alojen infrastruktuureissa. Koska Verkkojen Eurooppa -välineen, jäljempänä 'Verkkojen Eurooppa', kattamilla aloilla esiintyy samankaltaisia haasteita ja mahdollisuuksia, on olemassa merkittäviä mahdollisuuksia hyödyntää synergioita muun muassa yhdistämällä Verkkojen Eurooppa -rahoitusta muiden rahoituslähteiden kanssa.

(4)

Olemassa on jo suuri määrä rajat ylittäviä digitaalisia palveluja, joiden kautta Euroopan julkishallinnot ovat vuorovaikutuksessa keskenään unionin toimintapolitiikkojen toteuttamiseksi. Kun tarjotaan uusia ratkaisuja, on tärkeää hyödyntää muiden eurooppalaisten aloitteiden puitteissa jo toteutettuja ratkaisuja, välttää päällekkäistä työtä ja varmistaa koordinointi ja lähestymistapojen ja ratkaisujen yhteensovittaminen eri aloitteiden ja politiikkalohkojen, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 922/2009/EY (5) perustetun ISA-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1286/2013 (6) perustetun Fiscalis-ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (7) perustetun Horisontti 2020 -ohjelman, välillä. Samoin on tärkeää, että ratkaisuissa noudatetaan sovittuja kansainvälisiä ja/tai eurooppalaisia standardeja tai yhteentoimivuutta koskevia avoimia eritelmiä, etenkin niitä, jotka komissio on määrittänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (8) nojalla, ja muita asiaan liittyviä eritelmiä ja suuntaviivoja, kuten eurooppalaisia julkisia palveluja varten laadittuja eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita (EIF).

(5)

Eurooppalaisista teknisistä standardeista on hyötyä nopeiden laajakaistaverkkojen kehittämisessä. Tarvitaan unionin tutkimus- ja kehitysohjelmia sekä standardointimenettelyjen seurannan lisäämistä, jotta unioni voisi toimia keskeisessä asemassa televiestintäalalla.

(6)

Jäsenvaltioiden välisissä, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta (9) yhteisrahoitusta saaneissa suuren mittakaavan pilottihankkeissa, kuten PEPPOL-, STORK-, epSOS-, eCODEX- tai SPOCS-hankkeissa, on validoitu eSENS-hankkeen yhteydessä parhaillaan konsolidoitaviin yhteisiin rakenneosiin perustuvia, keskeisiä rajat ylittäviä digitaalisia palveluja sisämarkkinoilla. Nämä pilottihankkeet ovat jo saavuttaneet tai ovat lähitulevaisuudessa saavuttamassa käyttöönoton edellyttämän kypsyysasteen. Olemassa olevat yhteistä etua koskevat hankkeet ovat jo osoittaneet Euroopan tasolla toimimisen tuoman selkeän lisäarvon esimerkiksi kulttuuriperinnön (Europeana), lastensuojelun (Safer Internet) ja sosiaaliturvan (EESSI) alalla, ja ehdotuksen asteella on uusia hankkeita esimerkiksi kuluttajansuojan alalla (ODR).

(7)

Digitaalipalvelujen infrastruktuurien osalta etusijalle tulisi asettaa rakenneosat ennen muita digitaalipalvelujen infrastruktuureja, koska ensin mainitut ovat edellytys jälkimmäisille. Digitaalipalvelujen infrastruktuurien olisi muun muassa luotava eurooppalaista lisäarvoa ja vastattava todettuja tarpeita. Niiden olisi oltava teknisesti ja operatiivisesti käyttöönottoa varten riittävän kypsiä, mikä olisi osoitettava erityisesti onnistuneilla pilottihankkeilla. Niiden olisi perustuttava konkreettiseen jatkuvuussuunnitelmaan, jonka avulla voidaan varmistaa ydinpalvelualustojen pitkän aikavälin toiminta Verkkojen Euroopan jälkeenkin. Tämän asetuksen nojalla annettava rahoitustuki olisikin, aina kun se on mahdollista, asteittain lopetettava ja järjestettävä rahoitusta tarvittaessa muista lähteistä kuin Verkkojen Euroopasta.

(8)

On tärkeää, että digitaalipalvelujen infrastruktuurit, joita tarvitaan unionin oikeudesta johtuvien oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseksi ja/tai jotka ovat kehittämässä tai tarjoavat jo rakenneosia, ja joilla on mahdollisesti suuri vaikutus yleiseurooppalaisten julkisten palvelujen kehitykseen, tulevat rahoitetuiksi, jotta voidaan tukea useampia digitaalipalvelujen infrastruktuureja ja rakentaa asteittain eurooppalaista yhteentoimivuuden ekosysteemiä. Tässä yhteydessä oikeudellisilla velvoitteilla tarkoitetaan yksittäisiä säännöksiä, jotka edellyttävät joko digitaalipalvelujen infrastruktuurien kehittämistä tai niiden käyttöä tai jotka edellyttävät tuloksia, jotka voidaan saavuttaa ainoastaan eurooppalaisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien avulla.

(9)

Asemansa vakiinnuttaneina digitaalipalvelujen infrastruktuureina Europeana ja lapsille turvallisempi Internet olisi asetettava etusijalle rahoituksessa. Olisi erityisesti taattava muista unionin ohjelmista Verkkojen Euroopalle myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus ensimmäisinä vuosina neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (10) vahvistettua monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020, jotta voidaan tarjota nykyisen rahoitusjärjestelyn puitteissa jatkuva hyvä palvelutaso. Neuvosto korosti 10 päivänä toukokuuta 2012, että on äärimmäisen tärkeää huolehtia Europeanan pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta muun muassa hallinnoinnin ja rahoituksen osalta. (11)

(10)

Lapsille ja nuorille olisi taattava turvallinen, osallistava ja myönteinen verkkoympäristö. Olisi taattava Safer Internet -ohjelman toimivuus vuoden 2014 jälkeen keskeisenä toimena, jolla suojellaan ja edistetään lasten oikeuksia verkkoympäristössä. Olisi tuettava taloudellisesti sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla internetin parantamiseen lasten näkökulmasta tähtäävän eurooppalaisen strategian toteuttamista erityisesti internetin turvallisuutta jäsenvaltioissa edistävien keskusten osalta panemalla täytäntöön tämä asetus. Näiden keskusten toiminnot, muun muassa tiedotuskeskuksina toimiminen ja lapsille, vanhemmille ja hoitajille tarkoitetut linjat, joilla annetaan neuvontaa lasten parhaista internetin käyttötavoista, sekä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittävästä sisällöstä ilmoittamiseen tarkoitetut vihjelinjat, ovat keskeinen osa edellä mainitun strategian tuloksellisuutta ja olennainen edellytys sille.

(11)

Sähköistä tunnistamista ja sähköisiin transaktioihin liittyviä luottamuspalveluja sisämarkkinoilla koskevassa tulevassa unionin säädöksessä määritetään yksityiskohtaiset vaatimukset ja edellytykset keskeisten vastavuoroisen tunnistamisen mahdollistaville tekijöille, joihin jäljempänä viitataan digitaalipalvelujen infrastruktuurien rakenneosina. Kyseisen säädöksen on määrä kattaa useita tärkeimpiä rakenneosia, esimerkiksi sähköisen tunnistamisen ja sähköisen allekirjoituksen osana tämän asetuksen liitteessä esitettyjä yhteistä etua koskevia hankkeita.

(12)

Päätöksen N:o 922/2009/EY mukaisesti toteutetut digitaalipalvelujen infrastruktuurit tulevat helpottamaan maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävää sähköistä vuorovaikutusta Euroopan julkishallintojen välillä. Tämä puolestaan mahdollistaa keskeisten palvelujen tarjonnan muun muassa sähköisen tunnistamisen ja todentamisen sekä sähköisten hankintojen, rajojen yli tapahtuvan yritysrekisterien yhteenliittämisen, rajat ylittävien yhteentoimivien sähköisten terveyspalvelujen sekä kyberturvallisuutta koskevan rajat ylittävän yhteistyön aloilla, ja tukee näin digitaalisia sisämarkkinoita. Tällaiseen hallintojen vuorovaikutukseen päästään luomalla ja/tai parantamalla yhteentoimivia ydinpalvelualustoja, jotka perustuvat olemassa oleviin yhteisiin rakenneosiin, ja/tai tuottamalla uusia rakenneosia, joita tarvitaan muiden ydinpalvelualustojen kehittämiseksi, sekä tuottamalla näihin liittyviä yleisluonteisia palveluja, joilla kansalliset infrastruktuurit liitetään ydinpalvelualustoihin digitaalisten palvelujen tarjoamiseksi rajojen yli.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi kannustettava paikallis- ja alueviranomaisia osallistumaan täysimääräisesti ja tosiasiallisesti digitaalipalvelujen infrastruktuurien hallinnointiin sekä varmistettava, että yhteistä etua koskevissa hankkeissa, jotka liittyvät sähköisen hallinnon palvelujen tarjontaan rajojen yli, otetaan huomioon eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (EIF) sisältyvät suositukset.

(14)

Euroopan parlamentti korosti 6 päivänä heinäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa "Laajakaista Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun" (12), että laajakaistapalvelut ovat avainasemassa unionin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ja tukevat suuresti unionin talouskasvua, sosiaalista koheesiota ja laadukkaiden työpaikkojen syntyä. On tärkeää sijoittaa uusimpaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan tekniikkaan, jos halutaan, että unionissa syntyy innovaatioita, tietämystä ja palveluja.

(15)

Liki 500 miljoonan suurnopeuksista laajakaistaa käyttävän kansalaisen eurooppalaiset markkinat olisivat eturintamassa luomassa edellytyksiä sisämarkkinoiden kehitykselle, muodostaisivat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen käyttäjien kriittisen massan, joka toisi uusia mahdollisuuksia kaikkien alueiden ulottuville, sekä tarjoaisi kaikille käyttäjille lisäarvoa ja antaisi unionille valmiudet nousta maailman johtavaksi osaamistaloudeksi. Suurnopeuksisen laajakaistaverkon ripeä yleistyminen on ratkaisevaa unionin tuottavuuden kehittymisen ja sellaisten uusien ja pienten yritysten syntymisen kannalta, jotka voivat olla edelläkävijöitä eri aloilla, kuten terveydenhoidon, tuotannon ja palvelujen aloilla.

(16)

Infrastruktuuriin liittyvien uusien mahdollisuuksien ja uusien innovatiivisten ja yhteentoimivien palvelujen yhdistelmän avulla on määrä käynnistää suotuisa kasvukierre, sillä ne lisäävät suurnopeuksisen laajakaistan kysyntää, johon on liiketoiminnallisessa mielessä järkevää vastata.

(17)

Euroopan digitaalistrategian mukaan kaikkien eurooppalaisten saatavilla olisi vuoteen 2020 mennessä oltava yli 30 Mbit/s internet-yhteys ja vähintään 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista tilattuna yli 100 Mbit/s internet-yhteys.

(18)

Aikaisempaa nopeampia internet-yhteyksiä edellyttävien digitaalisten palvelujen ja sovellusten ripeän kehityksen ja sen mahdollistavien nopeasti kehittyvien huipputeknologioiden vuoksi on Euroopan digitaalistrategian puitteissa harkittava vuodelle 2020 asetettujen laajakaistatavoitteiden tarkistamista sen varmistamiseksi, että unionilla on kilpailukykyiset laajakaistanopeudet maailman muihin talouksiin verrattuna.

(19)

Joidenkin laajakaistahankkeiden olisi osoitettava, että niillä on kunnianhimoisemmat, entistä suurempiin nopeuksiin tähtäävät tavoitteet ja että ne soveltuvat kytkettävyyden lisäämiseen tarkoitetuiksi pilottihankkeiksi ja laajasti toisinnettaviksi malleiksi.

(20)

Päätöslauselmassaan, jonka Euroopan parlamentti antoi 12 päivänä syyskuuta 2013 kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalisesta strategiasta: aika kiristää tahtia, se painotti, että tarkistetun Euroopan digitaalistrategian eteenpäin suuntautuva tavoitteena vuodelle 2020 pitäisi olla kaikkien unionin kotitalouksien liittäminen laajakaistaan, jonka nopeus on 100 Mbit/s ja jossa 50 prosentilla kotitalouksista nopeus on vähintään 1 Gbit/s.

(21)

Yksityisen sektorin olisi oltava johtavassa roolissa laajakaistaverkkojen rakentamisessa ja nykyaikaistamisessa, ja tämän tueksi olisi luotava kilpailuun perustuva ja investointiystävällinen sääntelykehys. Kun yksityiset investoinnit eivät riitä, jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkinen rahoitustuki laajakaistalle olisi rajattava ohjelmiin tai aloitteisiin, joissa keskitytään sellaisiin hankkeisiin, joita yksityinen sektori ei voi yksin rahoittaa, mikä on varmistettava etukäteisarvioinnilla, jossa todetaan markkinahäiriöt tai epäoptimaaliset investointitilanteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (13) mukaisesti.

(22)

Laajakaistaverkkoihin liittyvät rahoitusvälineet eivät saa perusteettomasti vääristää kilpailua, karkottaa yksityisiä investointeja tai hillitä yksityisten toimijoiden investointihalukkuutta. Erityisesti niiden on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101, 102, 106 ja 107 artiklan mukaisia sekä tarvittaessa valtiontukisääntöjen soveltamista laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaisesti.

(23)

Laajakaistaverkkojen julkinen rahoitus on käytettävä ainoastaan infrastruktuureihin, jotka ovat sovellettavan lainsäädännön, erityisesti kilpailulainsäädännön, mukaisia ja joiden käyttöoikeuteen liittyvät velvollisuudet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (14) mukaisia.

(24)

Koska Verkkojen Euroopan varat ovat hyvin rajalliset, rahoitustuessa olisi keskityttävä luomaan unionin tason rahoitusmekanismeja, joilla voitaisiin houkutella lisäinvestointeja, edistää kerrannaisvaikutuksia ja helpottaa näin yksityisten varojen ja muiden julkisten varojen tehokasta käyttöä investointeihin. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yritysten ja institutionaalisten toimijoiden osallistumisen tasolla, joka on huomattavasti korkeampi kuin suoraan Verkkojen Euroopasta saatava rahoitus.

(25)

Verkkojen Euroopan puitteissa käytettävien varojen vähäisyyden vuoksi ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien asianmukaisen rahoituksen varmistamiseksi laajakaistan talousarviomäärärahojen kokonaismäärä ei saisi ylittää kustannustehokkaan intervention aikaansaamiseen tarvittavaa minimimäärää, joka olisi määritettävä ennakkoarvioinnilla ottaen huomioon muun muassa suunnitellut rahoitusvälineet, pienimmän tehokkaan hankekokonaisuuden vipuvaikutus ja markkinaolosuhteet.

(26)

Laajakaistan käyttöönottoon suunnattavan Verkkojen Eurooppa -tuen olisi täydennettävä muista unionin ohjelmista ja aloitteista, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot), myönnettävää tukea tapauksissa, joissa ennakkoarvioinneissa todetaan markkinahäiriöistä tai epäoptimaalisissa investointitilanteissa ja joiden osalta hallinnointiviranomaiset niin päättävät. Laajakaistan käyttöönottoon kohdistettavan Verkkojen Eurooppa -rahoitustuen olisi edesautettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä sekä suoraan että tarjoamalla investointimuoto vapaaehtoisille korvamerkityille rahoitusosuuksille muista lähteistä, mukaan lukien ERI-rahastot, antaen näin jäsenvaltioille mahdollisuuden hyötyä unionin hallinnoimien järjestelmien taitotiedosta ja mittakaavaeduista ja parantaa tätä kautta julkisten varojen käytön tehokkuutta.

(27)

Parhaan vastineen varmistamiseksi rahoille ja varojen vähäisyyden vuoksi Verkkojen Eurooppa -rahoitusta tulisi olla niiden hankkeiden saatavilla, jotka tukeutuvat tietylle hankkeelle parhaiten soveltuvaan tekniikkaan, voivat osaltaan edistää innovatiivisia liiketoimintamalleja ja osoittavat suurta toistettavuuspotentiaalia. Silloin kun hankkeita rahoitetaan Verkkojen Euroopan puitteissa maksettavavilla vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla, joita ovat esimerkiksi ERI-rahasto tai kansallisen tai alueellinen rahoitus, kelpoisuusperusteiden tulisi olla joustavampia ja niissä olisi otettava huomioon niiden alueiden erityistilanne ja -olosuhteet, joihin kyseistä rahoitusta on tarkoitus käyttää.

(28)

Unioni voi tukea Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseen myötävaikuttavaa laajakaistaverkkojen käyttöönottoa kaiken tyyppisillä alueilla, kuten esikaupunkialueilla, maaseudulla, harvaanasutuilla alueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla. Digitaalisen kuilun kaventaminen ja kasvava osallisuus tietoyhteiskuntaan ovat Euroopan digitaalistrategian tärkeitä tavoitteita. Kaikissa laajakaistaa koskevissa unionin toimissa on vastattava niiden esikaupunkialueiden, maaseutualueiden ja etenkin harvaanasuttujen alueiden ja vähemmän kehittyneiden alueiden tarpeisiin, joille on oltava tarjolla yhteyksiä. Tähän sisältyy laajakaistaverkkojen käyttöönotto saarialueiden, erillisalueiden, vuoristoalueiden, etäisten alueiden ja syrjäseutualueiden, mukaan luettuina saarijäsenvaltiot, liittämiseksi unionin keskusalueisiin ja/tai tällaisten alueiden ja unionin keskusalueiden välisten yhteyksien luotettavuuden tai suorituskyvyn parantaminen.

(29)

Olisi edistettävä digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi Verkkojen Euroopan sekä kansallisten ja alueellisten laajakaistatoimien yhteensopivuutta.

(30)

Rahoitustuen muodot olisi tätä asetusta täytäntöönpantaessa sovitettava kulloinkin kyseessä olevien toimien ominaispiirteisiin. Näin ollen digitaalipalvelujen infrastruktuurien alalla olisi rahoitettava ydinpalvelualustoja, joita ei voida rahoittaa muista lähteistä, ensisijaisesti hankintojen kautta tai poikkeustapauksissa avustuksilla, kun taas yleisluonteisille palveluille olisi annettava Verkkojen Euroopasta vain rajallisesti rahoitustukea. Lisäksi kaikessa Verkkojen Euroopasta annettavassa rahoitustuessa olisi pyrittävä unionin varojen tehokkaaseen käyttöön ja näin ollen laajakaistaverkkoja olisi tuettava rahoitusvälineillä, jotka varmistavat suuremman vipuvaikutuksen kuin avustukset.

(31)

Tämän asetuksen nojalla tehtävissä interventioissa olisi pyrittävä synergioihin ja yhteentoimivuuteen liitteessä kuvattujen, erilaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden välillä sekä suhteessa muihin infrastruktuureihin, kun Verkkojen Euroopasta tuettuihin liikenne- ja energiainfrastruktuureihin, muun muassa Horisontti 2020 -ohjelmasta tuettaviin asiaan liittyviin tutkimusinfrastruktuureihin ja ERI-rahastoista tuettaviin keskeisiin infrastruktuureihin, sekä vältettävä päällekkäistä työtä ja perusteettomia hallinnollisia rasitteita.

(32)

Yhteistä etua koskeville hankkeille annettavaa rahoitustukea olisi täydennettävä horisontaalisilla toimilla, kuten teknisellä avulla, kysynnän edistävillä toimenpiteillä ja koordinoinnilla, jossa olisi pyrittävä maksimoimaan unionin intervention vaikutukset.

(33)

Sitoessaan varoja interventioihin laajakaistaverkkojen alalla komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon unionin olemassa olevien rahoitusvälineiden arviointien tulokset.

(34)

Komission olisi käytettävä apunaan kaikkien jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa asiantuntijaryhmää, jonka olisi otettava kantaa ja osallistuttava muun muassa tämän asetuksen täytäntöönpanon seurantaan, suunnitteluun, arviointiin ja puututtava täytäntöönpanon ongelmiin.

(35)

Asiantuntijaryhmän olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen, kuten paikallis- ja alueviranomaisten, internetyhteydentarjoajien, julkisten verkkojen hallinnoijien ja komponenttien valmistajien sekä jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1211/2009 (15) perustetun Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC), kanssa.

(36)

Asetuksella (EU) N:o 1316/2013 perustetaan Verkkojen Eurooppa -koordinointikomitea, joka on myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (16) tarkoitettu komitea. Lisäksi asetuksella (EU) N:o 1316/2013 annetaan komissiolle toimivalta hyväksyä tarkastelumenettelyä noudattaen vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia myös televiestintäalalla, koska siihen sovelletaan tätä asetusta. On tärkeää selkeyttää tältä osin, että televiestintäinfrastruktuurin alan asiantuntijoiden olisi edustettava koordinointikomiteassa jäsenvaltioita, kun käsiteltävänä on tähän asetukseen liittyviä kysymyksiä, erityisesti vuosittaisten ja monivuotisten työohjelmien luonnoksia,

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat/eli (mainitaan tarvittaessa tavoitteet),] koska (mainitaan syyt), vaan ne voidaan (mainitaan toiminnan laajuus tai vaikutukset) vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(38)

Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 määritellään ne edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisille verkoille myönnetään unionin rahoitustukea yhteistä etuja koskevien liikenne-, televiestintä- ja energia-alan infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Siinä myös vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 nojalla saatavilla olevien varojen jakautuminen kaikkien kolmen alan osalta. Asetusta (EU) N:o 1316/2013 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014. On aiheellista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamisajankohta asetuksen (EU) N:o 1316/2013 ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 soveltamisajankohdan kanssa. Näin ollen tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014.

(39)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1336/97 (17) olisi kumottava,

a)

yhteistä etua koskevien hankkeiden tavoitteet ja operatiiviset painopisteet;

b)

yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöinti;

c)

perusteet, joiden mukaan yhteistä etua koskevia hankkeita edistävät toimet saavat asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaista unionin rahoitustukea kehittämiseen, toteuttamiseen, käyttöönottoon, yhteenliittämiseen ja yhteentoimivuuden varmistamiseen ja

d)

yhteistä etua koskevien hankkeiden rahoituksen painopisteet.

a)

'televiestintäinfrastruktuurilla' laajakaistaverkkoja ja digitaalipalvelujen infrastruktuureja;

b)

'digitaalipalvelujen infrastruktuureilla' infrastruktuureja, jotka mahdollistavat Euroopan laajuisten yhteentoimivien verkotettujen yhteistä etua koskevien palvelujen tarjoamisen sähköisesti, tyypillisesti internetin kautta kansalaisille, yrityksille ja/tai julkisille viranomaisille ja jotka koostuvat ydinpalvelualustoista ja yleisluonteisista palveluista;

c)

'rakenneosilla' digitaalipalvelujen perusinfrastruktuureja keskeisinä tekijöinä, jotka mahdollistavat uudelleenkäytön monimutkaisemmissa digitaalipalvelujen infrastruktuureissa;

d)

'ydinpalvelualustoilla' digitaalipalvelujen infrastruktuurien keskeisiä solmukohtia, joilla pyritään varmistamaan yleiseurooppalainen liitettävyys, pääsy ja yhteentoimivuus, ja jotka ovat avoimia jäsenvaltioille ja mahdollisesti myös muille tahoille,

e)

'yleisluonteisilla palveluilla' yhdyskäytäväpalveluja, jotka liittävät yhden tai useamman kansallisen infrastruktuurin ydinpalvelualustaan tai -alustoihin;

f)

'laajakaistaverkoilla' kiinteitä ja langattomia liityntäverkkoja, täydentävää infrastruktuuria ja runkoverkkoja, jotka pystyvät tarjoamaan hyvin nopeat yhteydet;

g)

'horisontaalisilla toimilla' Verkkojen Eurooppa -asetuksen 2 artiklan 6 kohdassa määriteltyjä tutkimuksia ja 7 kohdassa määriteltyjä ohjelmatukitoimia.

a)

talouskasvu ja sisämarkkinoiden toteutumisen sekä toiminnan tukeminen unionin talouden, myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), kilpailukyvyn tukemiseksi,

b)

kansalaisten, yritysten ja julkisten viranomaisten arkeen joka tasolla tehtävät parannukset edistämällä laajakaistaverkkojen tunnetuksi tekemistä, kansallisten, alueellisten ja paikallisten laajakaistaverkkojen yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta sekä syrjimätöntä pääsyä tällaisiin verkkoihin ja osallisuutta tietoyhteiskuntaan.

a)

Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien yhteentoimivuus, liitettävyys, kestävä käyttöönotto, ylläpito ja ajanmukaistaminen sekä Euroopan tason koordinointi,

b)

yksityisten ja julkisten investointien tehokas hyödyntäminen, jolla edistetään laajakaistaverkkojen käyttöönottoa ja nykyaikaistamista Euroopan digitaalistrategian laajakaistatavoitteiden saavuttamiseksi.

a)

pyrittävä luomaan ja/tai parantamaan yhteentoimivia ja, aina kun se on mahdollista, kansainvälisesti yhteensopivia ydinpalvelualustoja yhdistettyinä yleisluonteisiin palveluihin digitaalipalvelujen infrastruktuureja varten;

b)

tarjottava tehokkaita laajakaistaverkkoja koskevia investointivälineitä, houkuteltava uusia investoijien ja hankkeiden vetäjien luokkia sekä edesautettava innovatiivisten hankkeiden ja liiketoimintamallien monistettavuutta.

a)

hankinnoilla ja/tai

b)

avustuksilla.

a)

Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 määritellyillä rahoitusvälineillä, joihin voidaan lisätä osuuksia Verkkojen Euroopan muilta alueilta, muista välineistä, ohjelmista ja unionin talousarvion budjettikohdista, jäsenvaltioilta, mukaan luettuina alue- ja paikallisviranomaiset, ja miltä tahansa muilta investoijilta, mukaan luettuina yksityiset investoijat asetuksen (EU) N:o 1316/2013 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja/tai

b)

yhdistämällä rahoitusvälineitä ja avustuksia muista julkisista lähteistä kuin Verkkojen Euroopasta; nämä julkiset lähteet voivat olla unionin tason tai kansallisia julkisia lähteitä.

a)

hankinnoilla ja/tai

b)

avustuksilla.

a)

ne ovat saavuttaneet käyttöönoton edellyttämän kypsyysasteen, mikä on todettu erityisesti onnistuneissa pilottihankkeissa esimerkiksi unionin innovointi- ja tutkimusohjelmien kaltaisissa ohjelmissa;

b)

ne myötävaikuttavat unionin politiikkoihin ja toimiin sisämarkkinoiden tukemiseksi;

c)

ne luovat eurooppalaista lisäarvoa ja niillä on toteutettavuus- ja kustannus-/hyötyarvioinnilla laadukkaaksi osoitettavissa oleva strategia sekä suunnitelma pitkän aikavälin kestävyyttä varten, tarvittaessa muiden rahoituslähteiden kuin Verkkojen Euroopan kautta. Tällainen strategia on tarvittaessa saatettava ajan tasalle:

d)

ne noudattavat yhteentoimivuuteen liittyviä kansainvälisiä ja/tai eurooppalaisia standardeja tai avoimia eritelmiä ja suuntaviivoja, kuten eurooppalaisia EIF-yhteentoimivuusperiaatteita, ja hyödyntävät olemassa olevia ratkaisuja.

a)

ne edesauttavat merkittävästi Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamista;

b)

niillä on kypsyysasteeltaan riittävät hankkeen kehitys- ja valmisteluvaiheet, joita tuetaan tuloksellisilla toteutusmekanismeilla;

c)

niillä puututaan markkinahäiriöihin tai epäoptimaalisiin investointitilanteisiin;

d)

ne eivät vääristä markkinoita tai karkota yksityisiä investointeja;

e)

niissä käytetään teknologiaa, jota pidetään objektiivisin perustein sopivimpana kyseisen maantieteellisen alueen tarpeisiin ottaen huomioon maantieteelliset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät ja noudattaen teknologianeutraaliuden periaatetta;

f)

niissä hyödynnetään tiettyyn hankkeeseen parhaiten sopivaa teknologiaa ja tarjotaan paras mahdollinen huipputeknologioiden välinen tasapaino tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon kestävyyden ja kustannustehokkuuden suhteen;

g)

niillä on suuri toisinnettavuuspotentiaali, ja/tai ne perustuvat innovatiivisiin liiketoimintamalleihin.

a)

ne valmistelevat tai tukevat käyttöönottoon ja hallinnointiin liittyviä täytäntöönpanotoimia ja niillä puututaan toteutuksessa esiintyviin tai esiin nouseviin ongelmiin;

b)

luodaan uutta kysyntää digitaalipalvelujen infrastruktuureille.

a)

tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonta;

b)

kansallisten suunnitelmien tai kansallisten strategioiden huomioon ottaminen tarvittaessa,

c)

työohjelmien toteutuksen arviointi rahoituksellisella ja teknisellä tasolla,

d)

puuttuminen hankkeiden toteutuksessa esiintyviin tai esiin nouseviin ongelmiin;

e)

strategisten suuntaviivojen määrittely ennen asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 artiklassa tarkoitettujen vuotuisten työohjelmien laadintaa ottaen erityisesti huomioon valitut ja peruutetut yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämistoimet ja päätöksen määrärahojen jakautumisesta sekä kyseisten työohjelmien tarkistuksen.

a)

digitaalipalvelujen infrastruktuurien saatavuus, jota mitataan kuhunkin digitaalipalvelujen infrastruktuuriin liittyneiden jäsenvaltioiden määrällä;

b)

digitaalipalvelujen infrastruktuureja käyttävien kansalaisten ja yritysten prosenttiosuus ja tällaisten palvelujen saatavuus rajojen yli;

c)

laajakaistaverkkojen alalle houkuteltujen investointien määrä sekä vipuvaikutus niiden hankkeiden osalta, joita rahoitetaan 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista julkisista rahoituslähteistä peräisin olevilla rahoitusosuuksilla.

21.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/27

(1)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 269/2014.

(2)

Tilanteen vakavuus huomioiden neuvosto katsoo, että uusia henkilöitä olisi lisättävä asetuksen (EU) N:o 269/2014 liitteessä I olevaan luetteloon niistä henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 269/2014 liite I olisi muutettava tämän mukaisesti,

21.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/30

(1)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2014 päätöksen 2014/145/YUTP.

(2)

Tilanteen vakavuus huomioiden neuvosto katsoo, että uusia henkilöitä olisi lisättävä päätöksen 2014/145/YUTP liitteessä olevaan luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Sen vuoksi päätöksen 2014/145/YUTP liite olisi muutettava tämän mukaisesti,