ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2013.354.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
56. vuosikerta |
|
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
|
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
|
(2) ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1379/2013,
annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,
kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoihin liittyvät toimenpiteet unionissa. Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteinen markkinajärjestely, jäljempänä 'yhteinen markkinajärjestely', on erottamaton osa yhteistä kalastuspolitiikkaa, ja sillä olisi edistettävä kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Koska yhteinen kalastuspolitiikka on parhaillaan tarkistettavana, yhteistä markkinajärjestelyä olisi mukautettava vastaavasti. |
(2) |
Neuvoston asetusta (EY) N:o 104/2000 (4) on tarpeen tarkistaa nykyään voimassa olevien säännösten täytäntöönpanossa havaittujen puutteiden, unionin markkinoiden ja maailmanmarkkinoiden viimeaikaisten tapahtumien sekä kalastus- ja vesiviljelytoiminnan kehityksen huomioon ottamiseksi. |
(3) |
Kalastuksella on erityisen suuri merkitys unionin rannikkoalueiden ja myös syrjäisimpien alueiden taloudelle. Koska kalastajat saavat siitä elantonsa näillä alueilla, markkinoiden vakautta olisi edistettävä ja mukautettava tarjonta ja kysyntä paremmin toisiinsa. |
(4) |
Yhteisen markkinajärjestelyn säännösten täytäntöönpanossa olisi noudatettava unionin kansainvälisiä sitoumuksia, erityisesti Maailman kauppajärjestön määräysten osalta. Olisi varmistettava edellytykset reilulle kilpailulle kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupassa erityisesti noudattamalla sellaisia kestävyyttä ja sosiaalisia normeja koskevia vaatimuksia, jotka vastaavat unionin tuotteisiin sovellettavia vaatimuksia. |
(5) |
On tärkeää, että yhteisen markkinajärjestelyn hallinnointia ohjaavat yhteiseen kalastuspolitiikkaan sisältyvät hyvän hallintotavan periaatteet. |
(6) |
Yhteisen markkinajärjestelyn onnistumiseksi on erittäin tärkeää, että kuluttajat saavat markkinointi- ja valistuskampanjoiden avulla tietoa kalansyönnin merkityksestä ja saatavilla olevien lajien laajasta valikoimasta sekä tuotteiden merkintöihin sisältyvien tietojen ymmärtämisen tärkeydestä. |
(7) |
Kalastusalan tuottajaorganisaatiot ja vesiviljelyalan tuottajaorganisaatiot, jäljempänä yhdessä 'tuottajaorganisaatiot', ovat yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamisen ja yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen hallinnoinnin varmistamisen kannalta keskeisessä asemassa. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa kyseisten järjestöjen vastuuta ja tarjota tarvittavaa rahoitustukea, jotta ne voivat olla merkitsevämmässä asemassa kalastuksen päivittäisessä hoidossa, toimien kuitenkin yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti määritellyissä puitteissa. On myös varmistettava, että niiden jäsenet harjoittavat kalastus- ja vesiviljelytoimintaa kestävällä tavalla, parantavat tuotteiden markkinoille saattamista, keräävät tietoa vesiviljelystä ja pyrkivät parantamaan tulojaan. Näitä tavoitteita toteuttaessaan tuottajajärjestöjen olisi otettava huomioon unionissa ja myös syrjäisimmillä alueilla vallitsevat kalastus- ja vesiviljelyalan vaihtelevat olosuhteet, etenkin pienimuotoisen kalastuksen ja laajaperäisen vesiviljelyn erityispiirteet. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi vastattava kyseisten tavoitteiden täytäntöönpanosta siten, että ne tekevät tiivistä yhteistyötä tuottajaorganisaatioiden kanssa hoitokysymyksissä ja tarvittaessa kiintiöiden myöntämisessä sekä pyyntiponnistusten hallinnassa kunkin erityisen kalastuksen tarpeista riippuen. |
(8) |
Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla rohkaistaan pienimuotoisen kalastuksen alan asianmukaista ja edustavaa osallistumista tuottajaorganisaatioihin. |
(9) |
Tuottajaorganisaatioiden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi olisi määriteltävä selvästi niiden perustamista koskevat asianmukaiset kriteerit. |
(10) |
Toimialakohtaisten organisaatioiden, joihin kuuluu eri kalastus- ja vesiviljelyalan toimijaryhmiä, on mahdollista auttaa parantamaan kaupanpitämistoimien koordinointia koko tuotantoketjussa ja kehittämään toimenpiteitä, joista on hyötyä koko alalle. |
(11) |
On aiheellista vahvistaa yhteiset edellytykset tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksynnälle jäsenvaltioissa, tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden sääntöjen laajentamiselle ja tällaisesta laajentamisesta aiheutuneiden kustannusten jakamiselle. Sääntöjen laajentaminen olisi tehtävä komissiolta saatavan luvan varaiseksi. |
(12) |
Koska kalakannat ovat yhteisiä luonnonvaroja, niiden kestävään ja tehokkaaseen hyödyntämiseen voivat joissakin tapauksissa päästä paremmin sellaiset organisaatiot, joiden jäsenet tulevat eri jäsenvaltioista ja eri alueilta. Sen vuoksi on tarpeen myös kannustaa sellaisten kansallisten ja kansallisuusrajat ylittävien tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden liittojen perustamista, jotka perustuvat aiheellisissa tapauksissa luonnonmaantieteellisiin alueisiin. Näiden organisaatioiden olisi oltava yhteisiä ja sitovia sääntöjä luovia kumppanuuksia ja niiden olisi tarjottava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille kalastusalan sidosryhmille. Näitä organisaatioita perustettaessa on varmistettava, että niihin sovelletaan edelleen tässä asetuksessa vahvistettuja kilpailusääntöjä ja että ne noudattavat tarvetta säilyttää yhteys yksittäisten rannikkoyhteisöjen ja niiden perinteisesti hyödyntämien kalastuksien ja vesialueiden välillä. |
(13) |
Komission olisi vahvistettava tukitoimia, joilla edistetään naisten osallistumista vesiviljelyalan tuottajaorganisaatioihin. |
(14) |
Jotta tuottajaorganisaatiot voivat ohjata jäseniään harjoittamaan kestävää kalastus- ja vesiviljelytoimintaa, niiden olisi laadittava tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeva suunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet, jotka asianomaisten organisaatioiden on tarpeen toteuttaa tavoitteidensa saavuttamiseksi, ja toimitettava jäsenvaltioidensa toimivaltaisille viranomaisille. |
(15) |
Yhteisen kalastuspolitiikan poisheitettyjä saaliita koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajamittaista valikoivien pyydysten käyttöä, jolla estettäisiin alimittaisten kalojen pyynti. |
(16) |
Kalastustoiminnan ennakoimattomuuden vuoksi on aiheellista perustaa ihmisravinnoksi tarkoitettujen kalastustuotteiden varastointimekanismi, jotta voitaisiin paremmin ylläpitää markkinoiden vakautta ja lisätä tuotteista saatavaa voittoa erityisesti luomalla lisäarvoa. Tämän mekanismin pitäisi osaltaan lisätä paikallisten markkinoiden vakautta unionissa ja lähentymistä ja näin edistää sisämarkkinoiden tavoitteiden toteutumista. |
(17) |
Koska hinnat vaihtelevat unionin eri osissa, kullakin kalastusalan tuottajaorganisaatiolla olisi oltava oikeus tehdä ehdotus hinnasta, jolla varastointimekanismi käynnistetään. Tämä käynnistyshinta olisi asetettava siten, että alan toimijoiden välillä säilyy reilu kilpailu. |
(18) |
Yhteisten kaupan pitämistä koskevien vaatimusten luomisen ja soveltamisen odotetaan luovan edellytykset sille, että markkinoille toimitetaan kestäviä tuotteita, käytetään hyväksi kalastus- ja vesiviljelytuotteiden sisämarkkinoiden koko potentiaali ja helpotetaan terveeseen kilpailuun perustuvaa markkinointitoimintaa lisäten näin tuotannon kannattavuutta. Tätä varten olisi edelleen sovellettava voimassa olevia kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia. |
(19) |
On varmistettava, että unionin markkinoille tulevat tuotteet täyttävät samat kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, joita unionin tuottajien on noudatettava. |
(20) |
Jotta taataan ihmisten terveyden suojelun korkea taso, unionin markkinoille saatettavien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden olisi alkuperästään riippumatta oltava sovellettavien, elintarvikkeiden turvallisuutta ja hygieniaa koskevien sääntöjen mukaisia. |
(21) |
Jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, heille on välttämätöntä tarjota selkeää ja kattavaa tietoa muun muassa tuotteiden alkuperästä ja valmistusmenetelmästä. |
(22) |
Ympäristömerkin käyttö kalastus- ja vesiviljelytuotteissa, olivatpa ne peräisin unionista tai kolmansista maista, mahdollistaa selkeän tiedon antamisen tällaisten tuotteiden ekologisesta kestävyydestä. Tästä syystä on välttämätöntä, että komissio tarkastelee mahdollisuutta kehittää ja vahvistaa unionin laajuisen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ympäristömerkin laatimista koskevat vähimmäisvaatimukset. |
(23) |
Jotta kuluttajia suojeltaisiin, tässä asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamisen seurannasta ja valvonnasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia tekniikoita, muun muassa DNA-testausta, jotta estetään toimijoiden väärennetyt saalismerkinnät. |
(24) |
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotantoon tai kaupan pitämiseen olisi sovellettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa ja 102 artiklassa tarkoitettuja kilpailusääntöjä, jotka koskevat sopimuksia, päätöksiä ja menettelytapoja, jollei niiden soveltaminen estä yhteisen markkinajärjestelyn toimintaa tai vaaranna perussopimuksen 39 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista. |
(25) |
On aiheellista vahvistaa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen sovellettavat kilpailusäännöt ottaen huomioon kalastus- ja vesiviljelyalan erityispiirteet, kuten alan pirstaloituneisuus, se että kala on yhteinen luonnonvara ja tuonnin suuri määrä, ja tuontiin olisi sovellettava samoja sääntöjä kuin unionin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin. Yksinkertaistamissyistä tähän asetukseen olisi sisällytettävä neuvoston asetukseen (EY) N:o 1184/2006 (5) sisältyvät asiaa koskevat säännökset. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1184/2006 ei enää olisi sovellettava kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin. |
(26) |
On tarpeen parantaa taloudellisia kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoita koskevien tietojen keräämistä, käsittelyä ja jakamista unionissa. |
(27) |
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano määräaikojen, tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymistä sekä hyväksynnän peruuttamista koskevien hakemusten menettelyn ja muodon, hyväksymisen myöntämisestä tai peruuttamisesta tiedottamista koskevien jäsenvaltioiden muotojen, määräaikojen ja menettelyiden, jäsenvaltioiden kaikkia tuottajia tai toimijoita koskevista säännöistä tiedottamisen muodon ja menettelyn, tuotannon ja markkinointisuunnitelmien muotoa ja rakennetta sekä niiden antamista ja hyväksymistä koskevien menettelyn ja määräaikojen, jäsenvaltioiden käynnistyshintojen julkaisemista koskevan muodon osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti. |
(28) |
Asetus (EY) N:o 104/2000 olisi kumottava. Kuluttajille tiedottamisen jatkuvuuden varmistamiseksi sen 4 artiklaa olisi kuitenkin sovellettava 12 päivään joulukuuta 2014 asti, |
(29) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yhteisen kalastuspolitiikan tavoitetta eli kalastus- ja vesiviljelyalan yhteisen organisaation perustamista, koska kalastus- ja vesiviljelytuotemarkkinat ovat luonteeltaan yhteiset markkinat, vaan ne voidaan yhteisen toiminnan tarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(30) |
Asetuksia (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1225/2009 olisi siten muutettava, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
1. Perustetaan kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteinen markkinajärjestely, jäljempänä 'yhteinen markkinajärjestely'.
2. Yhteinen markkinajärjestely sisältää seuraavat osatekijät:
a) |
ammatilliset organisaatiot; |
b) |
kaupan pitämistä koskevat vaatimukset; |
c) |
kuluttajille tiedottaminen; |
d) |
kilpailusäännöt; |
e) |
markkinatietous. |
3. Yhteistä markkinajärjestelyä täydennetään ulkoisten näkökohtien osalta neuvoston asetuksella (EU) N:o 1220/2012 (7) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1026/2012 (8).
4. Yhteisen markkinajärjestelyn täytäntöönpano kuuluu unionin rahoitustuen piiriin myöhemmin annettavan, meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014–2020 koskevan unionin säädöksen mukaisesti.
2 artikla
Soveltamisala
Yhteistä markkinajärjestelyä sovelletaan tämän asetuksen liitteessä I lueteltuihin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, joita pidetään kaupan unionissa.
3 artikla
Tavoitteet
Yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (9) 35 artiklassa.
4 artikla
Periaatteet
Yhteistä markkinajärjestelyä ohjaavat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 3 artiklassa vahvistetut hyvän hallintotavan periaatteet.
5 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (10) 4 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 (11) 2 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (12) 2 ja 3 artiklassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (13) 3 artiklassa tarkoitettuja määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:
a) |
'kalastustuotteilla' tarkoitetaan liitteessä I lueteltuja, mistä tahansa kalastustoiminnasta peräisin olevia vesieliöitä tai niistä johdettuja tuotteita; |
b) |
'vesiviljelytuotteilla' tarkoitetaan liitteessä I lueteltuja, mistä tahansa vesiviljelytoiminnasta peräisin olevia vesieliöitä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa tai niistä johdettuja tuotteita; |
c) |
'tuottajalla' tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää tuotantovälineitä kalastus- tai vesiviljelytuotteiden hankkimiseksi tarkoituksena niiden markkinoille saattaminen; |
d) |
'kalastus- ja vesiviljelyalalla' tarkoitetaan talouden alaa, johon kuuluvat kaikki kalastus- tai vesiviljelytuotteiden tuotantoa, jalostusta ja kaupan pitämistä koskevat toiminnot; |
e) |
'asettamisella saataville markkinoilla' tarkoitetaan kalastus- tai vesiviljelytuotteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta; |
f) |
'markkinoille saattamisella' tarkoitetaan kalastus- tai vesiviljelytuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla; |
g) |
'vähittäiskaupalla' tarkoitetaan elintarvikkeiden käsittelyä ja/tai jalostusta, säilytystä myyntipaikassa ja jakelua loppukuluttajalle, mukaan lukien jakelukeskukset, ateriapalvelutoimet, tehdasruokalat, laitosruokalat, ravintolat sekä muut samankaltaiset elintarvikepalvelutoimet ja -kaupat, markettien jakelukeskukset ja tukkuliikkeet; |
h) |
'valmiiksi pakatulla kalastus- ja vesiviljelytuotteella' tarkoitetaan kalastus- ja vesiviljelytuotetta, joka on asetuksen (EY) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu 'valmiiksi pakattu elintarvike'. |
II LUKU
AMMATILLISET ORGANISAATIOT
I JAKSO
PErustaminen, tavoitteet ja toimenpiteet
6 artikla
Kalastus- ja vesiviljelyalan tuottajaorganisaatioiden perustaminen
1. Kalastusalan tuottajaorganisaatioita ja vesiviljelyalan tuottajaorganisaatioita, jäljempänä 'tuottajaorganisaatiot', voidaan perustaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa toimivien kalastus- tai vesiviljelytuotteiden tuottajien aloitteesta, ja ne voidaan hyväksyä II jakson mukaisesti.
2. Tuottajaorganisaatioita perustettaessa on tarvittaessa otettava huomioon pienimuotoista kalastusta harjoittavien tuottajien erityistilanne.
3. Sekä kalastus- että vesiviljelytoimintaa edustava tuottajaorganisaatio voidaan perustaa kalastus- ja vesiviljelyalan yhteiseksi tuottajaorganisaatioksi.
7 artikla
Tuottajaorganisaatioiden tavoitteet
1. Kalastusalan tuottajaorganisaatiot edistävät seuraavien tavoitteiden saavuttamista:
a) |
jäsenten taloudellisesti kannattavan ja kestävän kalastustoiminnan edistäminen siten, että noudatetaan kaikilta osin etenkin asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 ja ympäristölainsäädännössä vahvistettua luonnonvarojen suojelupolitiikkaa ja otetaan samalla huomioon sosiaalipolitiikka; kalastusalan tuottajaorganisaation on osallistuttava myös meren elollisten luonnonvarojen hoitoon, jos asianomainen jäsenvaltio säätää niin; |
b) |
kaupallisten kantojen tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen niin pitkälle kuin se on mahdollista ja tarvittaessa näiden saaliiden hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla luomatta säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen saaliille tarkoitettuja markkinoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti; |
c) |
kalastustuotteiden jäljitettävyyden ja kuluttajille suunnatun selkeän ja kattavan tiedon saatavuuden edistäminen; |
d) |
myötävaikuttaminen laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen poistamiseen. |
2. Vesiviljelyalan tuottajaorganisaatioiden on edistettävä seuraavien tavoitteiden saavuttamista:
a) |
jäsentensä kestävän vesiviljelyn edistäminen tarjoamalla näille kehittymismahdollisuuksia siten, että noudatetaan kaikilta osin erityisesti asetusta (EU) N:o 1380/2013 ja ympäristölainsäädäntöä ja otetaan samalla huomioon sosiaalipolitiikka; |
b) |
sen varmistaminen, että jäsenten toiminta on yhdenmukaista asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklassa tarkoitettujen kansallisten strategiasuunnitelmien kanssa; |
c) |
pyritään varmistamaan, että vesiviljelyssä käytettävä kalaperäinen rehu on peräisin kestävällä tavalla hoidetusta kalastuksesta. |
3. Tuottajaorganisaatiot edistävät 1 ja 2 kohdassa esitettyjen tavoitteiden lisäksi vähintään kahden seuraavan tavoitteen edistämistä:
a) |
jäsentensä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoille saattamisen edellytysten parantaminen; |
b) |
tuottojen parantaminen; |
c) |
markkinoiden vakauttaminen; |
d) |
elintarviketarjonnan lisääminen ja elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta koskevien korkeiden vaatimusten tukeminen edistämällä samalla työllisyyttä rannikko- ja maaseutualueilla; |
e) |
kalastuksen ympäristövaikutusten vähentäminen muun muassa pyydysten valikoivuutta parantavilla toimenpiteillä. |
4. Tuottajaorganisaatiot voivat pyrkiä muihin toisiaan täydentäviin tavoitteisiin.
8 artikla
Tuottajaorganisaatioiden käytettävissä olevat toimenpiteet
1. Tuottajaorganisaatiot voivat käyttää muun muassa seuraavia toimenpiteitä 7 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi:
a) |
tuotannon mukauttaminen markkinoiden vaatimuksiin; |
b) |
jäsentensä tuotteiden tarjonnan ja kaupan pitämisen kanavointi; |
c) |
jäsentensä unionin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden menekin edistäminen syrjimättömällä tavalla käyttämällä hyväksi esimerkiksi sertifiointia, erityisesti alkuperämerkintöjen, laatumerkintöjen, maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja kestävyysmerkintöjen sertifiointiin; |
d) |
valvonta ja toimenpiteiden toteuttaminen, jotta jäsenten toiminta vastaisi asianomaisen tuottajaorganisaation vahvistamia sääntöjä; |
e) |
niiden ammatillista koulutusta koskevien ja yhteistyöohjelmien edistäminen, joilla rohkaistaan nuoria tulemaan alalle; |
f) |
kalastuksen ympäristövaikutusten vähentäminen muun muassa pyydysten valikoivuutta parantavilla toimenpiteillä; |
g) |
tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen markkinoinnin parantamiseksi ja hintojen nostamiseksi; |
h) |
kuluttajille suunnattujen kalastus- vesiviljelytuotteita koskevien tietojen saannin helpottaminen. |
2. Kalastusalan tuottajaorganisaatiot voivat käyttää myös seuraavia toimenpiteitä:
a) |
jäsenten kalastustoiminnan yhteinen suunnittelu ja hallinnointi, ellei meren elollisten luonnonvarojen hoitoa koskevasta jäsenvaltioiden järjestelystä muuta johdu, mukaan lukien toimenpiteiden kehittäminen ja täytäntöönpano kalastustoiminnan valikoivuuden parantamiseksi ja toimivaltaisten viranomaisten neuvominen; |
b) |
tahattomien saaliiden välttäminen ja minimoiminen osallistumalla teknisten toimenpiteiden kehittämiseen ja soveltamiseen ja kaupallisten kantojen tahattomien saaliiden hyödyntäminen mahdollisimman hyvin luomatta säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen saaliille tarkoitettuja markkinoita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 11 kohdan ja tarvittaessa tämän asetuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
c) |
kalastustuotteiden väliaikaisen varastoinnin hallinnointi tämän asetuksen 30 ja 31 artiklan mukaisesti. |
3. Vesiviljelyalan tuottajaorganisaatiot voivat hyödyntää myös seuraavia toimenpiteitä:
a) |
kestävän vesiviljelyn edistäminen erityisesti ympäristönsuojelun sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osalta; |
b) |
tietojen kerääminen kaupan pidetyistä tuotteista, mukaan lukien ensimyyntejä koskevat taloustiedot, sekä tuotantoennusteista; |
c) |
ympäristöön liittyvien tietojen keruu; |
d) |
jäsenten vesiviljelytoiminnan hoidon suunnittelu; ja |
e) |
ammattilaisille tarkoitettujen sellaisten ohjelmien tukeminen, joilla edistetään kestävien vesiviljelytuotteiden menekkiä. |
9 artikla
Tuottajaorganisaatioiden liittojen perustaminen
1. Tuottajaorganisaatioiden liitto voidaan perustaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden aloitteesta.
2. Tuottajaorganisaatioihin sovellettavia tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös tuottajaorganisaatioiden liittoihin, jollei toisin mainita.
10 artikla
Tuottajaorganisaatioiden liittojen tavoitteet
1. Tuottajaorganisaatioiden liittojen on edistettävä seuraavien tavoitteiden saavuttamista:
a) |
jonkin 7 artiklassa vahvistetun jäsentuottajaorganisaatioiden tavoitteen saavuttamisen edistäminen tehokkaammalla ja kestävämmällä tavalla; |
b) |
jäsentuottajaorganisaatioiden yhteistä etua palvelevan toiminnan yhteensovittaminen ja kehittäminen. |
2. Tuottajaorganisaatioiden liitoille on myönnettävä rahoitustukea myöhemmin annettavan, meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014–2020 koskevan unionin säädöksen mukaisesti.
11 artikla
Toimialakohtaisten organisaatioiden perustaminen
Toimialakohtainen organisaatio voidaan perustaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa toimivan kalastus- ja vesiviljelytuotealan toimijan aloitteesta, ja se voidaan hyväksyä II jakson säännösten mukaisesti.
12 artikla
Toimialakohtaisten organisaatioiden tavoitteet
Toimialakohtaisten organisaatioiden on parannettava unionin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoilla saataville asettamisen koordinointia ja edellytyksiä.
13 artikla
Toimialakohtaisten organisaatioiden käytettävissä olevat toimenpiteet
Toimialakohtaiset organisaatiot voivat käyttää seuraavia toimenpiteitä 12 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi:
a) |
unionin lainsäädännön mukaisten mallisopimusten laatiminen; |
b) |
unionin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden menekin edistäminen syrjimättömällä tavalla käyttämällä hyväksi esimerkiksi sertifiointia ja erityisesti alkuperämerkintöjä, laatumerkintöjä, maantieteellisiä merkintöjä sekä aitojen perinteisten tuotteiden ja kestävyysmerkintöjen sertifiointia; |
c) |
unionin tai kansallisen lainsäädännön säännöksiä tiukempien sääntöjen vahvistaminen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotannolle ja kaupan pitämiselle; |
d) |
laadun sekä tuotantoa ja markkinoita koskevan tietämyksen ja niiden avoimuuden parantaminen sekä ammatillisen koulutustoiminnan toteuttaminen esimerkiksi laatu- ja jäljitettävyysasioissa elintarviketurvallisuuden ja tutkimusaloitteiden edistämiseksi; |
e) |
markkina- ja muiden tutkimusten suorittaminen sekä markkinoiden toiminnan optimointiin tähtäävien tekniikoiden kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikan käyttö mukaan luettuna, sekä sosioekonomisten tietojen kerääminen; |
f) |
tietojen tuottaminen ja tutkimustoiminta sellaisen kestävän tarjonnan aikaansaamiseksi, joka määrältään, laadultaan ja hinnaltaan vastaa markkinoiden tarpeita ja kuluttajien toiveita; |
g) |
kestävässä tilassa olevista kalakannoista peräisin olevien, ravintoarvoltaan merkittävien ja vähän kulutettujen lajien menekin edistäminen kuluttajien keskuudessa; |
h) |
valvonta ja toimenpiteiden toteuttaminen, jotta jäsenten toiminta vastaisi asianomaisen toimialakohtaisen organisaation vahvistamia sääntöjä. |
II JAKSO
Hyväksyminen
14 artikla
Tuottajaorganisaatioiden hyväksyminen
1. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä tuottajaorganisaatioiksi kaikki hyväksyntää hakevat kalastus- tai vesiviljelyalan tuottajien aloitteesta perustetut ryhmät edellyttäen, että
a) |
ne noudattavat 17 artiklassa esitettyjä periaatteita ja niiden soveltamista varten hyväksyttyjä sääntöjä; |
b) |
niillä on riittävän laajaa taloudellista toimintaa kyseisen jäsenvaltion alueella tai alueen osalla erityisesti jäsenmäärän tai kaupan pidettävän tuotannon määrän osalta; |
c) |
niillä on asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti oikeushenkilöys, ne ovat sijoittautuneet sen alueelle ja niiden päätoimipaikka on kyseisen jäsenvaltion alueella; |
d) |
ne kykenevät pyrkimään 7 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin; |
e) |
ne noudattavat V luvussa tarkoitettuja kilpailusääntöjä; |
f) |
ne eivät käytä väärin määräävää asemaa tietyillä markkinoilla; ja |
g) |
ne antavat jäsenyyttään, hallintoaan ja rahoituslähteitään koskevia tietoja. |
2. Ennen 29. joulukuuta 2013 hyväksytyt tuottajaorganisaatiot katsotaan tässä asetuksessa tarkoitetuiksi hyväksytyiksi tuottajaorganisaatioiksi ja sen säännökset sitovat niitä.
15 artikla
Rahoitustuki tuottajaorganisaatioille tai tuottajaorganisaatioiden liitoille
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämistä koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on perustaa tuottajaorganisaatioita tai tuottajaorganisaatioiden liittoja tai toteuttaa niihin liittyviä uudelleenjärjestelyjä, voivat saada rahoitustukea myöhemmin annettavan, meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014–2020 koskevan unionin säädöksen mukaisesti.
16 artikla
Toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyminen
1. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä toimialakohtaisiksi organisaatioiksi niiden alueelle sijoittautuneet hyväksyntää hakevat toimijaryhmät edellyttäen, että
a) |
ne noudattavat 17 artiklassa esitettyjä periaatteita ja niiden soveltamista varten hyväksyttyjä sääntöjä; |
b) |
ne edustavat merkittävää osaa tuotantotoiminnasta sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tai niistä jalostettujen tuotteiden jalostuksesta tai kaupan pitämisestä taikka molemmista; |
c) |
ne eivät itse harjoita kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tai niistä jalostettujen tuotteiden tuotantoa, jalostusta tai kaupan pitämistä; |
d) |
niillä on jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti oikeushenkilöys, ne ovat sijoittautuneet sen alueelle ja niiden päätoimipaikka on kyseisen jäsenvaltion alueella; |
e) |
ne kykenevät saavuttamaan 12 artiklassa vahvistetut tavoitteet; |
f) |
ne ottavat huomioon kuluttajien edun; |
g) |
ne eivät estä yhteisen markkinajärjestelyn moitteetonta toimintaa; ja |
h) |
ne noudattavat V luvussa tarkoitettuja kilpailusääntöjä. |
2. Ennen 29. joulukuuta 2013 tämän asetuksen voimaantuloa perustetut organisaatiot voidaan hyväksyä tässä asetuksessa tarkoitetuiksi toimialakohtaisiksi organisaatioiksi edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio on vakuuttunut siitä, että ne noudattavat tämän asetuksen toimialakohtaisia organisaatioita koskevia säännöksiä.
3. Ennen 29. joulukuuta 2013 hyväksytyt toimialakohtaiset organisaatiot katsotaan tässä asetuksessa tarkoitetuiksi hyväksytyiksi toimialakohtaisiksi organisaatioiksi ja sen säännökset sitovat niitä.
17 artikla
Tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden sisäinen toiminta
Edellä 14 ja 16 artiklassa tarkoitettujen tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden sisäisen toiminnan on perustuttava seuraaviin periaatteisiin:
a) |
organisaation jäsenet noudattavat kyseisen organisaation hyväksymiä sääntöjä kalastuksen hyödyntämisen, tuotannon ja kaupan pitämisen osalta; |
b) |
jäsenten välistä erityisesti kansallisuuteen tai sijoittautumispaikkaan perustuvaa syrjintää ei esiinny; |
c) |
organisaation rahoitukseen tarkoitetun rahoitusosuuden vaatiminen jäsenilta; |
d) |
demokraattinen toiminta, jonka ansiosta jäsenet voivat tutkia tarkoin organisaatiotaan ja sen päätöksiä; |
e) |
tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten määrääminen asianomaisen organisaation sisäisten sääntöjen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta erityisesti silloin kun rahoitusosuus on jätetty maksamatta; |
f) |
uusien jäsenien hyväksymistä ja jäsenyyden peruuttamista koskevien sääntöjen määrittely; |
g) |
organisaation hallinnointiin tarvittavien kirjanpitoa ja talousarviota koskevien sääntöjen määrittely. |
18 artikla
Jäsenvaltioiden tarkastukset ja hyväksynnän peruuttaminen
1. Jäsenvaltioiden on todennettava säännöllisin väliajoin, että tuottajaorganisaatiot noudattavat 14 artiklassa ja toimialakohtaiset organisaatiot 16 artiklassa säädettyjä hyväksymisedellytyksiä. Jos edellytykset eivät täyty, hyväksyntä voidaan peruuttaa.
2. Jäsenvaltion, jonka alueella on sellaisen tuottajaorganisaation tai toimialakohtaisen organisaation päätoimipaikka, jonka jäsenet tulevat eri jäsenvaltioista, tai eri jäsenvaltioissa hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden liiton päätoimipaikka, on harjoitettava asianomaisten muiden jäsenvaltioiden kanssa hallinnollista yhteistyötä, jota tällaisen organisaation tai liiton toiminnan valvonta edellyttää.
19 artikla
Kalastusmahdollisuuksien jakaminen
Tuottajaorganisaation, jonka jäsenet ovat eri jäsenvaltioiden kansalaisia, tai eri jäsenvaltioissa hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden liiton on suorittaessaan tehtäviään noudatettava kalastusmahdollisuuksien jakamista jäsenvaltioiden kesken sääteleviä säännöksiä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.
20 artikla
Komission tekemät tarkastukset
1. Varmistaakseen, että 14 artiklassa vahvistetut tuottajaorganisaatioiden ja 16 artiklassa vahvistetut toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksynnän edellytykset täyttyvät, komissio saa tehdä tarkastuksia ja tarvittaessa pyytää jäsenvaltioita peruuttamaan tuottajaorganisaation tai toimialakohtaisen organisaation hyväksynnän.
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle sähköisesti kaikki hyväksynnän myöntämistä tai peruuttamista koskevat päätökset. Komissio saattaa kyseiset tiedot julkisesti saataville.
21 artikla
Täytäntöönpanosäädökset
1. Komission on hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksiä
a) |
määräajoista ja menettelyistä sekä hakulomakkeista, jotka on tarkoitettu tuottajaorganisaatioiden hyväksyntään 14 artiklan nojalla ja toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyntään 16 artiklan nojalla, tai tällaisen hyväksynnän peruuttamiseen 18 artiklan nojalla; |
b) |
ilmoituksen muodosta, määräajoista ja menettelyistä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava ilmoittaessaan 20 artiklan 2 kohdan nojalla komissiolle hyväksynnän myöntämistä tai peruuttamista koskevan päätöksen. |
Edellä a alakohdan nojalla hyväksyttäviä täytäntöönpanosäädöksiä mukautetaan tarvittaessa pienimuotoisen kalastuksen ja vesiviljelyn erityispiirteisiin.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
III JAKSO
Sääntöjen laajentaminen
22 artikla
Tuottajaorganisaatioiden sääntöjen laajentaminen
1. Jäsenvaltio voi tehdä tuottajaorganisaation sopimat säännöt sitoviksi sellaisten kyseiseen organisaatioon kuulumattomien tuottajien osalta, jotka pitävät kaupan yhtä tai useaa asianomaista tuotetta alueella, jolla organisaatio on edustava, edellyttäen että:
a) |
tuottajaorganisaatio on perustettu vähintään vuodeksi ja se katsotaan tuotannon ja kaupan pitämisen, tarvittaessa myös pienimuotoisen kalastuksen, osalta edustavaksi jossakin jäsenvaltiossa, ja se tekee jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen; |
b) |
laajennettavat säännöt koskevat jotakin tuottajaorganisaatioille 8 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa, 8 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa sekä 8 artiklan 3 kohdan a–e alakohdassa vahvistettua toimenpidettä; |
c) |
V luvussa tarkoitettuja kilpailua koskevia sääntöjä noudatetaan. |
2. Edellä olevan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa kalastusalan tuottajaorganisaatiota pidetään edustavana, jos sen osuus asianomaisen tuotteen edellisenä vuonna kaupan pidetystä määrästä on vähintään 55 prosenttia alueella, jolla sääntöjen laajentamista ehdotetaan.
3. Edellä olevan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa vesiviljelyalan tuottajaorganisaatiota pidetään edustavana, jos sen osuus asianomaisen tuotteen edellisenä vuonna kaupan pidetystä määrästä on vähintään 40 prosenttia alueella, jolla sääntöjen laajentamista ehdotetaan.
4. Sääntöjä, jotka laajennetaan koskemaan muita kuin jäseniä, on sovellettava vähintään 60 päivää ja enintään 12 kuukautta.
23 artikla
Toimialakohtaisten organisaatioiden sääntöjen laajentaminen
1. Jäsenvaltio voi tehdä jotkin toimialakohtaisen organisaation sopimat päätökset, sopimukset tai yhdenmukaistetut menettelytavat sitoviksi tietyllä alueella tai tietyillä alueilla muiden, kyseiseen organisaatioon kuulumattomien toimijoiden osalta edellyttäen, että
a) |
toimialakohtainen organisaatio kattaa vähintään 65 prosenttia vähintään kahdesta seuraavasta toiminnosta kustakin: asianomaisen tuotteen tuotanto, jalostus tai kaupan pitäminen edellisen vuoden aikana jäsenvaltion kyseisellä alueella tai kyseisillä alueilla; ja organisaatio tekee toimivaltaisille kansallisille viranomaisille hakemuksen; ja |
b) |
säännöt, jotka on tarkoitus laajentaa koskemaan muita toimijoita, koskevat jotakin 13 artiklan a–g alakohdassa vahvistettua toimialakohtaisen organisaation toimenpidettä eivätkä aiheuta vahinkoa muille kyseisen jäsenvaltion tai unionin toimijoille. |
2. Sääntöjen laajentaminen voidaan tehdä sitovaksi enintään kolmen vuoden ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan 4 kohdan soveltamista.
24 artikla
Taloudellinen vastuu
Kun säännöt laajennetaan koskemaan muita kuin jäseniä 22 ja 23 artiklan mukaisesti, asianomainen jäsenvaltio voi päättää, että organisaatioon kuulumattomat ovat velvollisia korvaamaan kokonaan tai osittain tuottajaorganisaatiolle tai toimialakohtaiselle organisaatiolle kustannukset, jotka jäsenet ovat sääntöjen laajentamisen organisaatioon kuulumattomiin soveltamisen seurauksena maksaneet.
25 artikla
Komission myöntämä lupa
1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle säännöt, jotka ne aikovat tehdä 22 ja 23 artiklan nojalla kaikkia tuottajia tai toimijoita sitoviksi tietyllä alueella tai tietyillä alueilla.
2. Komissio tekee päätöksen 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen laajentamisen hyväksymisestä edellyttäen, että
a) |
22 ja 23 artiklan säännöksiä noudatetaan; |
b) |
V luvussa tarkoitettuja kilpailua koskevia sääntöjä noudatetaan; |
c) |
laajentaminen ei vaaranna vapaata kauppaa; eikä |
d) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklan tavoitteiden saavuttaminen vaarannu. |
3. Komissio tekee päätöksen sääntöjen laajentamisen hyväksymisestä tai epäämisestä ja ilmoittaa siitä jäsenvaltioille kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos komissio ei ole tehnyt päätöstä kuukauden kuluessa ilmoituksen vastanottamisesta, sen katsotaan hyväksyneen sääntöjen laajentamisen.
4. Sääntöjen hyväksyttyä laajentamista voidaan soveltaa edelleen alustavan määräajan päätyttyä, myös hiljaisella sopimuksella, ilman että lupaa nimenomaisesti uusitaan, edellyttäen että asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle uudesta soveltamiselle asetetusta määräajasta vähintään kuukautta ennen edellä mainitun alustavan määräajan päättymistä ja komissio on joko hyväksynyt soveltamisen jatkamisen tai ei ole vastustanut sitä kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.
26 artikla
Luvan peruuttaminen
Komissio voi suorittaa tarkastuksia ja peruuttaa sääntöjen laajentamista koskevan luvan, jos se toteaa, että jokin luvan edellytyksistä ei täyty. Komissio ilmoittaa tällaisesta peruuttamisesta jäsenvaltioille.
27 artikla
Täytäntöönpanosäädökset
Komissio vahvistaa 25 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmoituksen muodon ja ilmoitusmenettelyn täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
IV JAKSO
Tuotannon ja kaupan pitämisen suunnittelu
28 artikla
Tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeva suunnitelma
1. Kunkin tuottajaorganisaation on toimitettava toimivaltaisten kansallisten viranomaistensa hyväksyttäväksi tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeva suunnitelma ainakin tärkeimmistä lajeista, joita se pitää kaupan. Kyseisten tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien avulla pyritään saavuttamaan 3 ja 7 artiklassa tarkoitetut tavoitteet.
2. Tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevan suunnitelman on sisällettävä
a) |
pyydystettäviä tai viljeltäviä lajeja koskeva tuotanto-ohjelma; |
b) |
kaupan pitämistä koskeva strategia, jossa tarjonnan määrä, laatu ja tarjonnan muoto mukautetaan markkinoiden vaatimuksiin; |
c) |
tuottajaorganisaation toteuttamat toimenpiteet, joilla edistetään 7 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista; |
d) |
erityiset ennakoivat toimenpiteet niiden lajien tarjonnan sopeuttamiseksi, joiden kaupan pitäminen aiheuttaa tavallisesti ongelmia vuoden mittaan; |
e) |
seuraamukset, joita sovelletaan jäseniin, jotka rikkovat asianomaisen suunnitelman toteuttamiseksi tehtäviä päätöksiä. |
3. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeva suunnitelma. Kun suunnitelma on hyväksytty, tuottajaorganisaation on viipymättä pantava se täytäntöön.
4. Tuottajaorganisaatiot voivat tarkistaa tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevaa suunnitelmaa ja tällaisessa tapauksessa niiden on toimitettava se kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksyttäväksi.
5. Tuottajaorganisaation on laadittava tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevaan suunnitelmaan perustuvasta toiminnastaan vuosikertomus ja toimitettava se kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksyttäväksi.
6. Tuottajaorganisaatiot voivat saada tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien laatimista ja täytäntöönpanoa varten tarkoitettua rahoitustukea myöhemmin annettavan, meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014-2020 koskevan unionin säädöksen mukaisesti.
7. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että jokainen tuottajaorganisaatio täyttää tässä artiklassa säädetyt velvollisuudet. Jos edellytykset eivät täyty, hyväksyntä voidaan peruuttaa.
29 artikla
Täytäntöönpanosäädökset
1. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä:
a) |
28 artiklassa tarkoitetun tuotanto- ja kaupanpitämissuunnitelman muodosta ja rakenteesta; |
b) |
menettelyistä ja määräajoista, joita tuottajaorganisaatioiden on noudatettava 28 artiklassa tarkoitettua tuotanto- ja kaupanpitämissuunnitelmaa toimittaessaan ja jäsenvaltioiden suunnitelmaa hyväksyessään. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
V JAKSO
Markkinoiden vakauttaminen
30 artikla
Varastointijärjestelmä
Kalastusalan tuottajaorganisaatiot voivat saada rahoitustukea liitteessä II lueteltujen kalastustuotteiden varastointia varten edellyttäen, että:
a) |
edellytyksiä, jotka on säädetty myöhemmin annettavassa, meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014–2020 koskevassa unionin säädöksessä, noudatetaan; |
b) |
tuotteet ovat kalastusalan tuottajaorganisaatioiden markkinoille saattamia, mutta niille ei ole löytynyt ostajaa 31 artiklassa tarkoitettuun käynnistyshintaan; |
c) |
tuotteet ovat 33 artiklan mukaisesti vahvistettujen kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten mukaisia ja riittävän laadukkaita ihmisravinnoksi; |
d) |
tuotteet on stabiloitu tai jalostettu ja varastoitu säiliöihin tai häkkeihin jäädyttämällä ne joko aluksessa tai maalla sijaitsevissa tiloissa, suolaamalla, kuivaamalla, marinoimalla tai tarvittaessa keittämällä ja pastöroimalla, riippumatta siitä, onko näiden toimien lisäksi suoritettu fileoiminen, paloitteleminen tai tarvittaessa pään poistaminen; |
e) |
tuotteet tuodaan myöhemmin uudelleen varastosta markkinoille ihmisravinnoksi; |
f) |
tuotteet jäävät varastoon vähintään viideksi päiväksi. |
31 artikla
Varastointimekanismin käynnistävät hinnat
1. Ennen kunkin vuoden alkua jokainen kalastusalan tuottajaorganisaatio voi tehdä omissa nimissään ehdotuksen hinnaksi, joka käynnistää 30 artiklassa tarkoitetun varastointimekanismin liitteessä II luetelluille kalastustuotteille.
2. Käynnistyshinta saa olla enintään 80 prosenttia painotetusta keskihinnasta, joka kyseessä olevalle tuotteelle on rekisteröity asianomaisen tuottajaorganisaation toiminta-alueella sitä vuotta edeltävien kolmen vuoden aikana, jolle käynnistyshinta vahvistetaan.
3. Käynnistyshintaa vahvistettaessa on otettava huomioon
a) |
tuotannon ja kysynnän kehitysnäkymät; |
b) |
markkinahintojen vakauttaminen; |
c) |
markkinoiden lähentyminen; |
d) |
tuottajien tulot; |
e) |
kuluttajien edut. |
4. Jäsenvaltioiden on alueellaan hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ehdotuksia koskevan tarkastelun jälkeen määrättävä käynnistyshinnat, joita tuottajaorganisaatioiden on sovellettava. Kyseiset hinnat on vahvistettava 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti. Hinnat on julkaistava.
32 artikla
Täytäntöönpanosäädökset
Komissio vahvistaa julkaisumuodon, jota jäsenvaltioiden on käytettävä, kun ne 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti julkaisevat käynnistyshinnat, täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset on hyväksyttävä 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
III LUKU
KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVAT YHTEISET VAATIMUKSET
33 artikla
Kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistaminen
1. Ihmisravinnoksi tarkoitettuja ja liitteessä I lueteltuja kalastustuotteita varten voidaan niiden alkuperästä (unionin tuotteita tai tuontituotteita) riippumatta vahvistaa yhteiset kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan soveltamista.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset voivat koskea tuotteiden laatua, kokoa, painoa, pakkausta, esillepanoa tai merkintöjä sekä erityisesti
a) |
kaupallisia vähimmäiskokoja ottaen huomioon paras tieteellinen tieto. Kyseisten kaupallisten vähimmäiskokojen on tarvittaessa vastattava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 10 kohdassa tarkoitettuja säilyttämisen viitekokoja; |
b) |
suojeluvaatimusten ja kansainvälisten sitoumusten mukaisia säilyketuotteiden eritelmiä. |
3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan rajoittamatta seuraavien säädösten soveltamista:
a) |
asetus (EY) N:o 178/2002; |
b) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 (14); |
c) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 (15); |
d) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004 (16); |
e) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004 (17); |
f) |
neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008 (18); ja |
g) |
asetus (EY) N:o 1224/2009. |
34 artikla
Kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten noudattaminen
1. Ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuotteita, joille on vahvistettu kaupan pitämistä koskevat yhteiset vaatimukset, voidaan asettaa saataville unionin markkinoilla vain näiden vaatimusten mukaisesti.
2. Kaikki aluksista puretut kalastustuotteet, myös ne, jotka eivät täytä kaupan pitämiselle asetettuja yhteisiä vaatimuksia, voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen kuin suoraan ihmisravinnoksi, esimerkiksi kalajauhoksi, kalaöljyksi, lemmikkieläinten ruoaksi, elintarvikelisäaineiksi, lääkkeiksi tai kosmeettisiksi valmisteiksi.
IV LUKU
KULUTTAJILLE TIEDOTTAMINEN
35 artikla
Pakolliset tiedot
1. Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamista, unionissa kaupan pidettäviä, tämän asetuksen liitteessä I olevassa a, b, c ja e kohdassa tarkoitettuja kalastus- ja vesiviljelytuotteita saa niiden alkuperästä tai kaupan pitämisen tavasta riippumatta tarjota myytäväksi loppukuluttajalle tai suurtaloudelle ainoastaan, jos asianmukaisella merkinnällä tai etiketillä ilmoitetaan
a) |
lajin kauppanimi ja tieteellinen nimi; |
b) |
tuotantomenetelmä, erityisesti seuraavin sanoin: "… pyydetty …" tai "… pyydetty makeasta vedestä …" tai "… viljelty …"; |
c) |
alue, jolla tuote on pyydetty tai viljelty, ja kalastuksessa käytetty tämän asetuksen liitteessä III olevan ensimmäisen sarakkeen mukainen pyydystyyppi; |
d) |
onko tuote sulatettu; |
e) |
vähimmäissäilyvyysaika. |
Edellä d alakohdassa tarkoitettua vaatimusta ei sovelleta
a) |
lopputuotteessa esiintyviin ainesosiin; |
b) |
elintarvikkeisiin, joiden kohdalla jäädyttäminen on teknisesti tarpeellinen vaihe tuotantoprosessissa; |
c) |
asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa VIII jaksossa tarkoitettuihin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, jotka on aikaisemmin jäädytetty tuotteiden terveyttä koskevan turvallisuuden varmistamiseksi; |
d) |
kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, jotka on sulatettu ennen savustamista, suolaamista, kypsentämistä, marinointia, kuivaamista tai mitä hyvänsä mainittujen käsittelyjen yhdistelmää. |
2. Pakkaamattomien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta 1 kohdassa luetellut pakolliset tiedot voidaan vähittäismyynnissä ilmoittaa kaupalliseen tiedottamiseen käytettävien välineiden, kuten mainostaulujen tai julisteiden, avulla.
3. Jos samoista lajeista koostuvaa mutta eri tuotantomenetelmillä tuotettua sekoitetuotetta tarjotaan myytäväksi loppukuluttajalle tai suurtaloudelle, kunkin erän tuotantomenetelmä on ilmoitettava. Jos samoista lajeista koostuvaa mutta eri pyyntialueilta tai kalanviljelyä harjoittavista eri maista peräisin olevaa sekoitetuotetta tarjotaan myytäväksi loppukuluttajalle tai suurtaloudelle, on vähintään ilmoitettava määrältään suurimman erän alue ja mainittava, että myös tuotteet ovat peräisin eri pyynti- tai kalanviljelyalueilta.
4. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa 1 kohdassa tarkoitetuista vaatimuksista suoraan kalastusaluksilta kuluttajille myytävät pienet tuotemäärät edellyttäen, että näiden määrien arvo ei ylitä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 58 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua arvoa.
5. Ennen 13 päivää joulukuuta 2014 merkittyjä tai etiketillä varustettuja kalastus- ja vesiviljelytuotteita ja niiden pakkauksia, jotka eivät ole tämän artiklan mukaisia, voidaan pitää kaupan siihen asti, kunnes varastot on käytetty loppuun.
36 artikla
Ympäristömerkintää koskeva selvitys
Komission on jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kuultuaan toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 päivään tammikuuta 2015 mennessä toteutettavuusselvitys kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ympäristömerkkijärjestelmää koskevista vaihtoehdoista, mitä tulee erityisesti tällaisen järjestelmän luomiseen unionin laajuisena järjestelmänä ja jäsenvaltioissa käytettävää unionin ympäristömerkkiä koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamiseen.
37 artikla
Kauppanimi
1. Edellä olevan 35 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on laadittava ja julkaistava luettelo alueellaan sallituista tuotteiden kauppanimistä ja niiden tieteellisistä nimistä. Luettelossa on ilmoitettava
a) |
tarvittaessa kunkin lajin tieteellinen nimi FishBase-tietojärjestelmän tai YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n AFSIS-tietokannan mukaisesti; |
b) |
kauppanimi:
|
2. Kaikkia kalalajeja voidaan nimittää "kalaksi", jos kyseinen kala muodostaa toisen elintarvikkeen ainesosan, edellyttäen, että kyseisen elintarvikkeen nimessä ja esillepanossa ei viitata tiettyyn lajiin.
3. Jäsenvaltion hyväksymän kauppanimien luettelon mahdollisista muutoksista on ilmoitettava komissiolle, joka tiedottaa asiasta muille jäsenvaltioille.
38 artikla
Pyynti- tai tuotantoaluetta koskeva merkintä
1. Edellä olevan 35 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa pyynti- tai tuotantoaluetta koskevassa merkinnässä on oltava seuraavat tiedot:
a) |
merestä pyydetyillä kalastustuotteilla FAO-kalastusalueiden luettelon mukaisen suuralueen tai alueen nimi kirjallisena sekä kyseisen alueen nimi kuluttajille ymmärrettävässä muodossa ilmaistuna tai alueen osoittava kartta tai kuvake, tai tästä vaatimuksesta poiketen muilta kuin Koillis-Atlantin (FAO-kalastusalue 27) ja Välimeren ja Mustanmeren (FAO-kalastusalue 37) vesiltä pyydettyjen kalastustuotteiden osalta FAO-kalastusalueen nimeä koskeva maininta; |
b) |
makeasta vedestä pyydetyillä kalastustuotteilla viittaus siihen alkuperäisen vesialueen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, josta tuote on peräisin; |
c) |
vesiviljelytuotteilla viittaus jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, jossa tuotteen lopullisesta painosta on kertynyt yli puolet tai jossa tuote on ollut yli puolet kasvatusajasta tai simpukoiden osalta jossa se on läpikäynyt vähintään kuusi kuukautta kestäneen viimeisen kasvatus- tai viljelyvaiheen. |
2. Toimijat voivat ilmoittaa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi tarkemman pyynti- tai tuotantoalueen.
39 artikla
Vapaaehtoiset lisätiedot
1. Edellä olevan 35 artiklan mukaisesti edellytettyjen pakollisten tietojen lisäksi voidaan ilmoittaa vapaaehtoisuuden pohjalta seuraavia tietoja edellyttäen, että ne ovat selviä ja yksiselitteisiä:
a) |
tietoja kalastustuotteiden pyyntipäivästä tai vesiviljelytuotteiden nostopäivästä; |
b) |
tietoja kalastustuotteiden purkamispäivästä tai satamasta, jossa tuotteet on purettu; |
c) |
yksityiskohtaisempia tietoja liitteen III toisen sarakkeen mukaisista pyydystyypeistä; |
d) |
merestä pyydetyillä kalastustuotteilla tuotteet pyytäneen aluksen lippuvaltio; |
e) |
ympäristöön liittyviä tietoja; |
f) |
eettisiä ja/tai sosiaalisia tietoja; |
g) |
tietoja tuotantotekniikoista ja -käytännöistä; |
h) |
tietoja tuotteen ravintoainekoostumuksesta. |
2. QR-koodia (Quick Response) voidaan käyttää kaikkien tai joidenkin 35 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tietojen esittämiseen.
3. Vapaaehtoisia tietoja ei saa esittää siten, että pakollisia tietoja varten merkinnöissä tai etiketissä käytettävissä oleva tila pienenee.
4. Vapaaehtoisia tietoja, joita ei voida tarkastaa, ei saa ilmoittaa.
V LUKU
KILPAILUSÄÄNNÖT
40 artikla
Kilpailusääntöjen soveltaminen
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101–106 artiklaa ja niiden täytäntöönpanosäännöksiä sovelletaan sellaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa ja 102 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka liittyvät kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotantoon tai kaupan pitämiseen.
41 artikla
Poikkeukset kilpailusääntöjen soveltamisesta
1. Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 40 artiklassa säädetään, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sellaisiin tuottajaorganisaatioiden sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka koskevat kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotantoa tai myyntiä tai kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisten varastointi-, käsittely- tai jalostustilojen käyttöä ja jotka:
a) |
ovat tarpeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; |
b) |
eivät merkitse velvoitetta veloittaa samoja hintoja; |
c) |
eivät johda markkinoiden lokeroitumiseen unionissa; |
d) |
eivät sulje pois kilpailua; ja |
e) |
eivät poista kilpailua merkittävältä osalta asianomaisia tuotteita. |
2. Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 40 artiklassa säädetään, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sellaisiin toimialakohtaisten organisaatioiden sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka:
a) |
ovat tarpeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; |
b) |
eivät merkitse velvoitetta soveltaa kiinteää hintaa; |
c) |
eivät johda markkinoiden lokeroitumiseen unionissa; |
d) |
eivät merkitse erilaisten edellytysten soveltamista muiden kauppakumppaneiden samankaltaisiin liiketoimiin ja sitä kautta niiden asettamista epäedulliseen kilpailuasemaan; |
e) |
eivät poista kilpailua merkittävältä osalta asianomaisia tuotteita; |
f) |
eivätkä rajoita kilpailua tavoilla, jotka eivät ole olennaisia yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. |
VI LUKU
MARKKINATIETOUS
42 artikla
Markkinatietous
1. Komissio
a) |
kerää, analysoi ja jakaa taloudellista tietoa ja ymmärtämystä unionin kalastus- ja vesiviljelytuotemarkkinoista koko toimitusketjun osalta ottaen huomioon kansainvälisen kontekstin; |
b) |
tarjoaa käytännön tukea tuottajaorganisaatioille ja toimialakohtaisille organisaatioille, jotta markkinatoimijoiden ja jalostajien välistä tiedonkulkua voidaan koordinoida paremmin; |
c) |
seuraa säännöllisesti kalastus- ja vesiviljelytuotteiden hintoja koko toimitusketjussa unionin markkinoilla ja laatii analyysejä markkinoiden kehityssuunnista; |
d) |
suorittaa tapauskohtaisia markkinatutkimuksia ja asettaa käyttöön menetelmät hinnanmuodostusselvityksiä varten. |
2. Edellä olevan 1 kohdan toimeenpanemiseksi komissio käyttää seuraavia toimenpiteitä:
a) |
unionin lainsäädännön nojalla kerätyn, käytettävissä olevan kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan tiedon saannin helpottaminen; |
b) |
hintakartoitusten, markkina-analyysien ja -tutkimusten kaltaisten markkinatietojen saattaminen kaikkien sidosryhmien ja yleisön saataville helpolla ja ymmärrettävällä tavalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (19) soveltamista. |
3. Jäsenvaltioiden on edistettävä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.
VII LUKU
MENETTELYSÄÄNNÖKSET
43 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
VIII LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
44 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1184/2006 muuttaminen
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1184/2006 1 artikla seuraavasti:
"1 artikla
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101–106 artiklan sekä 108 artiklan 1 ja 3 kohdan soveltamista perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuotantoon tai kauppaan, lukuun ottamatta neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 (20) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) N:o 1379/2013 (21) tarkoitettuja tuotteita.
45 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 1224/2009 seuraavasti:
1) |
Lisätään 57 artiklan 1 kohtaan virkkeet seuraavasti: "Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Tarkastukset voidaan tehdä kaupan pitämisen kaikissa vaiheissa ja kuljetuksen aikana." |
2) |
Muutetaan 58 artiklan 5 kohta seuraavasti:
|
46 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 104/2000. Mainitun asetuksen 4 artiklaa sovelletaan kuitenkin 12 päivään joulukuuta 2014.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
47 artikla
Säännöt kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta
On edelleen sovellettava sääntöjä kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta, erityisesti neuvoston asetusta (ETY) N:o 2136/89 (23), neuvoston asetusta (ETY) N:o 1536/92 (24), neuvoston asetusta (EY) N:o 2406/96 (25) sekä muita kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten soveltamiseksi vahvistettuja sääntöjä, kuten komission asetusta (ETY) N:o 3703/85 (26).
48 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle tulokset tämän asetuksen soveltamisesta viimeistään 31 joulukuuta 2022.
49 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014, lukuun ottamatta IV lukua ja 45 artiklaa, joita sovelletaan 13 päivästä joulukuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
V. LEŠKEVIČIUS
(1) EUVL C 181, 21.6.2012, s. 183.
(2) EUVL C 225, 27.7.2012, s. 20.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. syyskuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 17. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 104/2000, annettu 17 päivänä joulukuuta 1999, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22).
(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 1184/2006, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2006, tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan (EUVL L 214, 4.8.2006, s. 7).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(7) Neuvoston asetus (EU) N:o 1220/2012, annettu 3 päivänä joulukuuta 2012, kauppaan liittyvistä toimenpiteistä tiettyjen kalastustuotteiden tarjonnan varmistamiseksi unionin jalostajille vuosina 2013–2015 sekä asetusten (EY) N:o 104/2000 ja (EU) N:o 1344/2011 muuttamisesta (EUVL L 349, 19.12.2012, s. 4).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1026/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, tietyistä kalakantojen säilyttämiseksi toteutettavista kestämättömän kalastuksen salliviin maihin liittyvistä toimenpiteistä (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 34).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen (EY) N:o 2004/585 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 22).
(10) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 226, 25.6.2004, s. 83).
(17) Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).
(18) Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2874/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(20) Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1).
(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1)"
(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1)."
(23) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2136/89, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1989, sardiinisäilykkeiden kaupan pitämistä koskevista yhteisistä vaatimuksista sekä sardiinisäilykkeiden ja säilöttyjen sardiinityyppisten tuotteiden kauppanimityksistä (EYVL L 212, 22.7.1989, s. 79).
(24) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1536/92, annettu 9 päivänä kesäkuuta 1992, tonnikala- ja sardasäilykkeiden kaupan pitämistä koskevista yhteisistä vaatimuksista (EYVL L 163, 17.6.1992, s. 1).
(25) Neuvoston asetus (EY) N:o 2406/96 annettu 26 päivänä marraskuuta 1996, tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten vahvistamisesta (EYVL L 334, 23.12.1996, s. 1).
(26) Komission asetus (ETY) N:o 3703/85, annettu 23 päivänä joulukuuta 1985, yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen tuoreiden tai jäähdytettyjen kalojen kaupan pitämistä koskevien yhteisten vaatimusten soveltamisesta (EYVL L 351, 28.12.1985, s. 63).
LIITE I
YHTEISEN MARKKINAJÄRJESTELYN PIIRISSÄ OLEVAT KALASTUS- JA VESIVILJELYTUOTTEET
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
|
a) |
0301 |
Elävät kalat |
0302 |
Tuore tai jäähdytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet eikä muu nimikkeen 0304 kalanliha |
|
0303 |
Jäädytetty kala, ei kuitenkaan kalafileet eikä muu nimikkeen 0304 kalanliha |
|
0303 |
Kalafileet ja muu kalanliha (myös murskeena tai jauhettuna), tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt |
|
b) |
0305 |
Kuivattu, suolattu tai suolavedessä oleva kala; savustettu kala, myös ennen savustamista tai sen aikana kuumakäsitelty; ihmisravinnoksi soveltuvat kalasta valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit |
c) |
0306 |
Äyriäiset, kuorineen tai ilman kuorta, elävät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä olevat; äyriäiset kuorineen, höyryssä tai vedessä keitetyt, myös jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; ihmisravinnoksi soveltuvat äyriäisistä valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit |
0307 |
Nilviäiset, kuorineen tai ilman kuorta, elävät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; vedessä elävät muut selkärangattomat (muut kuin äyriäiset ja nilviäiset), elävät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt, kuivatut, suolatut tai suolavedessä; ihmisravinnoksi soveltuvat vedessä elävistä selkärangattomista (muista kuin äyriäisistä) valmistetut jauhot, jauheet ja pelletit |
|
d) |
|
Muualle kuulumattomat eläintuotteet; ihmisravinnoksi soveltumattomat kuolleet 1 tai 3 ryhmän eläimet: |
Muut |
||
Kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista saadut tuotteet; kuolleet 3 ryhmän eläimet: |
||
0511 91 10 |
Kalanjätteet |
|
0511 91 90 |
Muut |
|
e) |
1212 20 00 |
Merilevät ja muut levät |
f) |
|
Kala- ja merinisäkäsrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat: |
1504 10 |
kalanmaksaöljyt ja niiden jakeet |
|
1504 20 |
kalarasvat ja -öljyt (muut kuin kalanmaksaöljyt) sekä niiden jakeet |
|
g) |
1603 00 |
Lihasta, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista saadut uutteet ja mehut |
h) |
1604 |
Kalavalmisteet tai -säilykkeet; kaviaari ja kalanmädistä valmistetut kaviaarinkorvikkeet |
i) |
1605 |
Äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat, valmistetut tai säilötyt |
j) |
|
Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu: |
1902 20 |
täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut: |
|
1902 20 10 |
joissa on enemmän kuin 20 painoprosenttia kalaa, äyriäisiä, nilviäisiä tai muita vedessä eläviä selkärangattomia |
|
k) |
|
Lihasta, muista eläimenosista, kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut ihmisravinnoksi soveltumattomat jauhot, jauheet ja pelletit; eläinrasvan sulatusjätteet: |
2301 20 00 |
kalasta, äyriäisistä, nilviäisistä tai muista vedessä elävistä selkärangattomista valmistetut jauhot, jauheet ja rakeet |
|
l) |
|
Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan |
2309 90 |
Muut: |
|
Ex23099010 |
Kalaliimavesi |
LIITE II
VARASTOITAVAT KALA JA VESIVILJELYTUOTTEET
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
0302 22 00 |
Punakampela (Pleonectes platessa) |
ex 0302 29 90 |
Hietakampela (Limanda limanda) |
0302 29 10 |
Lasikampelat (Lepidorhombus spp.) |
ex 0302 29 90 |
Kampela (Platichthys flesus) |
0302 31 10 ja 0302 31 90 |
Valkotonnikala (Thunnus alalunga) |
ex 0302 40 |
Silli ja silakka (Clupea harengus) |
0302 50 10 |
Turska (Gadus morhua) |
0302 61 10 |
Sardiinit (Sardina pilchardus) |
ex 0302 61 80 |
Kilohaili (Sprattus sprattus) |
0302 62 00 |
Kolja (Melanogrammus aeglefinus) |
0302 63 00 |
Seiti (Pollachius virens) |
ex 0302 64 |
Makrilli (Scomber scombrus) ja japaninmakrilli (Scomber japonicus) |
0302 65 20 ja 0302 65 50 |
Piikkihai (Squalus acanthias) ja punahait (Scyliorhinus spp.) |
0302 69 31 ja 0302 69 33 |
Punasimput (Sebastes spp.) |
0302 69 41 |
Valkoturska (Merlangius merlangus) |
0302 69 45 |
Molvat (Molva spp.) |
0302 69 55 |
Sardellit (Engraulis spp.) |
ex 0302 69 68 |
Kummeliturska (Merluccius merluccius) |
0302 69 81 |
Merikrotit (Lophius spp.) |
ex 0302 69 99 |
Dolfiini (Coryphaena hippurus) |
ex 0307 41 10 |
Seepia (Sepia officinalis ja Rossia macrosoma) |
ex 0306 23 10 ex 0306 23 31 ex 0306 23 39 |
Hietakatkarapu (Crangon crangon) ja pohjankatkarapu (Pandalus borealis) |
0302 23 00 |
Merianturat (Solea spp.) |
0306 24 30 |
Isotaskurapu (Cancer pagurus) |
0306 29 30 |
Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) |
0303 31 10 |
Grönlanninpallas (Reinhardtius hipoglossoides) |
0303 78 11 0303 78 12 0303 78 13 0303 78 19 ja 0303 29 55 0304 29 56 0304 29 58 |
Kummeliturska (Merluccius) |
0303 79 71 |
Hammasahven (Dentex dentex) ja pagellit (Pagellus spp.) |
0303 61 00 0304 21 00 0304 91 00 |
Miekkakala (Xiphias Gladius) |
0306 13 40 0306 13 50 ex 0306 13 80 |
Valkokatkaravut (Penaeidae) |
0307 49 18 0307 49 01 |
Seepia (Sepia officinalis ja Rossia macrosoma) ja pikkuseepia (Sepiola rondeletti) |
0307 49 31 0307 49 33 0307 49 35 ja 0307 49 38 |
Kalmarit (Loligo spp.) |
0307 49 51 |
Kalmarit (Ommastrephes sagittatus) |
0307 59 10 |
Meritursaat (Octopus spp.) |
0307 99 11 |
Kalmarit (Illex spp.) |
0303 41 10 |
Valkotonnikala (Thunnus alalunga) |
0302 32 10 0303 42 12 0303 42 18 0303 42 42 0303 42 48 |
Keltaevätonnikala (Thunnus albacares) |
0302 33 10 0303 43 10 |
Boniitti (Katsuwonus pelamis) |
0303 45 10 |
Tonnikala (Thunnus thynnus) |
0302 39 10 0302 69 21 0303 49 30 0303 79 20 |
Muut Thunnus- ja Euthynnus-sukujen lajit |
ex 0302 29 90 |
Pikkupääkampela (Microstomus kitt) |
0302 35 10 ja 0302 35 90 |
Tonnikala (Thunnus thynnus) |
ex 0302 69 51 |
Lyyraturska (Pollachius pollachius) |
0302 69 75 |
Merilahnat (Brama spp.) |
ex 0302 69 82 |
Mustakitaturska (Micromesistius poutassou) |
ex 0302 69 99 |
Partaturska (Trisopterus luscus) ja pikkuturska (Trisopterus minutus) |
ex 0302 69 99 |
Boga (Boops boops) |
ex 0302 69 99 |
Pikkupikarelli (Spicara smaris) |
ex 0302 69 99 |
Meriankerias (Conger conger) |
ex 0302 69 99 |
Kurnusimput (Trigla spp.) |
ex 0302 69 91 ex 0302 69 99 |
Piikkimakrillit (Trachurus spp.) |
ex 0302 69 99 |
Keltit (Mugil spp.) |
ex 0302 69 99 ja ex 0304 19 99 |
Rauskut (Raja spp.) |
ex 0302 69 99 |
Hopeahuotrakala (Lepidopus caudatus) ja mustahuotrakala (Aphanopus carbo) |
ex 0307 21 00 |
Isokampasimpukka (Pecten maximus) |
ex 0307 91 00 |
Metsästystorvikotilo (Buccinum undatum) |
ex 0302 69 99 |
Ketjujuovamullo (Mullus surmuletus) ja rusotäplämullo (Mullus barbatus) |
ex 0302 69 99 |
Tummasargi (Spondyliosoma cantharus) |
LIITE III
TIEDOT PYYDYSTYYPISTÄ
Pakolliset tiedot pyydysryhmästä |
Pyydyksiä ja koodeja koskevat yksityiskohtaiset tiedot komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (1) ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 (2) |
|
Nuotat |
Rannalta vedettävät nuotat |
SB |
Ankkuroidut kierrenuotat |
SDN |
|
Kierrenuotat |
SSC |
|
Troolinuotat |
SPR |
|
Troolit |
Puomitroolit |
TBB |
Pohjatroolit |
OTB |
|
Paritroolit |
PTB |
|
Pelagiset troolit |
OTM |
|
Pelagiset paritroolit |
PTM |
|
Kaksoistroolit |
OTT |
|
Verkot |
Ankkuroidut verkot |
GNS |
Ajoverkot |
GND |
|
Pesäverkot |
GNC |
|
Riimuverkot |
GTR |
|
Yhdistetyt riimuverkot ja verkot |
GTN |
|
Saartopyydykset ja nostoverkot |
Kurenuotat |
PS |
Lamparaverkot |
LA |
|
Aluksella koettavat nostoverkot |
LNB |
|
Rannalta koettavat seisovat nostoverkot |
LNS |
|
Koukut ja siimat |
Käsisiimat ja vapapyydykset (käsikäyttöiset) |
LHP |
Käsisiimat ja vapapyydykset (koneelliset) |
LHM |
|
Ankkuroidut pitkäsiimat |
LLS |
|
Pitkäsiimat (ajelehtiminen) |
LLD |
|
Vedettävät uistinsiimat |
LTL |
|
Laahusreet |
Veneellä vedettävät laahusreet |
DRB |
Aluksella käytettävät käsin vedettävät harat |
DRH |
|
Koneelliset laahusreet imuhara mukaan lukien |
HMD |
|
Merrat ja sulkupyydykset |
Merrat |
FPO |
(1) Komission asetus (EY) N:o 26/2004, annettu 30 päivänä joulukuuta 2003, yhteisön kalastuslaivastorekisteristä (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25).
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1) mukaisesti
LIITE IV
VASTAAVUUSTAULUKKO
Asetus (EY) N:o 104/2000 |
Tämä asetus |
1 artikla |
1–5 artikla |
2 ja 3 artikla |
33 ja 34 artikla |
4 artikla |
35–39 artikla |
5 artiklan 1 kohta |
6, 7 ja 8 artikla |
5 artiklan 2, 3 ja 4 kohta ja 6 artikla |
14 ja 18–21 artikla |
7 artikla |
22 ja 24–27 artikla |
8 artikla |
— |
9-12 artikla |
28 ja 29 artikla |
13 artikla |
11, 12, 13, 16, 18, 20 ja 21 artikla |
14 artikla |
41 artiklan 2 kohta |
15 artikla |
23 artikla |
16 artikla |
24–27 artikla |
17–27 artikla |
30, 31 ja 32 artikla |
33 artikla |
— |
34 artikla |
20 artiklan 2 kohta, 21 ja 32 artikla |
35 artikla |
— |
36 artikla |
— |
37 artikla |
43 artikla |
38 ja 39 artikla |
43 artikla |
40 artikla |
— |
41 artikla |
48 artikla |
42 artikla |
44, 45 ja 46 artikla |
43 artikla |
49 artikla |
— |
40 artikla |
— |
41 artiklan 1 kohta |
— |
42 artikla |
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/22 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1380/2013,
annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,
yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3)
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Neuvoston asetuksella (EY) N:o 2371/2002 (4) perustettiin yhteisön järjestelmä yhteisen kalastuspolitiikan mukaista elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä varten. |
(2) |
Yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen sekä niitä hyödyntävän kalastuksen hoito. Lisäksi yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat politiikan tavoitteita tukevien markkina- ja rahoitustoimenpiteiden osalta makean veden elolliset luonnonvarat ja vesiviljelytoimet sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, jos kyseistä toimintaa harjoitetaan jäsenvaltioiden alueella tai unionin vesillä, mukaan luettuina kolmansien maiden lipun alla purjehtivien ja niissä rekisteröityjen kalastusalusten toiminta, taikka jos sitä harjoittavat unionin kalastusalukset tai jäsenvaltioiden kansalaiset, lippuvaltion ensisijaista vastuuta rajoittamatta ja ottaen huomioon 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (5) (UNCLOS) 117 artiklan määräykset. |
(3) |
Virkistyskalastuksella voi olla huomattava vaikutus kalavaroihin, ja jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että sitä harjoitetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden kanssa yhteensopivalla tavalla. |
(4) |
Yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi varmistettava, että kalastus- ja vesiviljelytoimilla edistetään ympäristön ja talouden kestävyyttä sekä sosiaalista kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Yhteiseen kalastuspolitiikkaan olisi kuuluttava sääntöjä, joilla pyritään varmistamaan unionissa kaupan pidettyjen tuotteiden jäljitettävyys, turvallisuus ja laatu. Yhteisen kalastuspolitiikan olisi lisäksi edistettävä tuottavuutta, kohtuullisen elintason saavuttamista kalastusalalla, elintarviketurvaa ja markkinoiden vakautta, ja sen olisi turvattava elintarvikkeiden saatavuus ja se, että tarjonta kohtaa kuluttajat kohtuullisin hinnoin. Yhteisen kalastuspolitiikan olisi annettava panoksensa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaan Eurooppa 2020 -strategiaan ja autettava saavuttamaan siinä asetetut tavoitteet. |
(5) |
Unioni on UNCLOSin (6) sopimuspuoli, ja se on neuvoston päätöksen 98/414/EY (7) nojalla 4 päivänä joulukuuta 1995 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (8) määräysten täytäntöönpanosta, jäljempänä 'YK:n kalakantasopimus', osapuoli, ja se on neuvoston päätöksen 96/428/EY (9) nojalla aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden edistämisestä 24 päivänä marraskuuta 1993 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen (10) sopimuspuoli. |
(6) |
Kyseisissä kansainvälisissä asiakirjoissa määrätään ennen kaikkea luonnonvarojen säilyttämistä koskevista velvoitteista, muun muassa velvoitteista toteuttaa säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä meren luonnonvarojen palauttamiseksi kestävän enimmäistuoton mahdollistaville tasoille sekä kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla että aavalla merellä ja tehdä tätä varten yhteistyötä muiden valtioiden kanssa, velvoitteista soveltaa kalakantojen säilyttämiseen, hoitoon ja hyödyntämiseen laajasti ennalta varautuvaa lähestymistapaa, velvoitteista varmistaa säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden keskinäinen yhteensopivuus meren luonnonvarojen esiintyessä lainkäyttövallan suhteen asemaltaan erilaisilla merialueilla sekä velvoitteista ottaa asianmukaisesti huomioon merien oikeutettu käyttö muihin tarkoituksiin. Yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi sen vuoksi myötävaikutettava siihen, että unioni täyttää mainittuihin kansainvälisiin välineisiin perustuvat kansainväliset velvoitteensa. Kun jäsenvaltiot toteuttavat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa saamansa toimivallan mukaisesti, niiden olisi myös toimittava kaikilta osin mainittuihin kansainvälisiin asiakirjoihin perustuvien kansainvälisten säilyttämis- ja yhteistyövelvoitteiden mukaisesti. |
(7) |
Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa unioni ja sen jäsenvaltiot sitoutuivat toteuttamaan toimia monien kalakantojen jatkuvan hupenemisen torjumiseksi. Sen vuoksi unionin olisi parannettava yhteistä kalastuspolitiikkaansa varmistaakseen, että pyydettävät kannat elvytetään meren elollisia luonnonvaroja hyödynnettäessä kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi kohtuullisen ajan kuluessa ja pidetään niillä tasoilla. Nämä hyödyntämistasot olisi saavutettava vuoteen 2015 mennessä. Kyseisten hyödyntämistasojen saavuttamisen myöhempänä ajankohtana olisi oltava sallittua vain, jos niiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä vaarantaisi vakavasti kyseisten kalastuslaivastojen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Vuoden 2015 jälkeen kyseiset tasot olisi saavutettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa vuoteen 2020 mennessä. Jos kyseisten tasojen määrittämiseksi ei ole riittävästi tieteellistä tietoa, voidaan harkita arvioituja parametrejä. |
(8) |
Sekakalastuksen kestävään enimmäistuottoon liittyvissä hoitopäätöksissä olisi otettava huomioon se, että sekakalastuksessa on vaikeaa kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa noudattaen, erityisesti jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että käytettyjen pyydysten valikoivuutta lisäämällä on erittäin vaikea välttää "pullonkaulalajeja". Tällaisissa olosuhteissa asianmukaisia tieteellisiä elimiä olisi pyydettävä toimittamaan lausuntoja soveltuvista kalastuskuolevuuden tasoista. |
(9) |
Yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi varmistettava johdonmukaisuus kalastusta koskevien tavoitteiden kanssa, jotka on vahvistettu luonnon monimuotoisuutta koskevasta strategisesta suunnitelmasta 2011–2020 tehdyssä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen päätöksessä, ja Eurooppa-neuvoston 25 ja 26 päivänä maaliskuuta 2010 hyväksymien biodiversiteettitavoitteiden kanssa. |
(10) |
Meren elollisten luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen olisi perustuttava ennalta varautuvaan lähestymistapaan, joka perustuu perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun ennalta varautumisen periaatteeseen, ja käytettävissä oleva tutkimustieto olisi otettava huomioon. |
(11) |
Yhteisen kalastuspolitiikan olisi edistettävä meriympäristön suojelua, kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien lajien kestävää hoitoa ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista viimeistään vuoteen 2020 mennessä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (11) 1 artiklan 1 kohdassa säädetään. |
(12) |
Yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi myös tuettava ravintoarvoltaan korkeiden elintarvikkeiden toimittamista unionin markkinoille ja unionin markkinoiden riippuvuuden vähentämistä elintarvikkeiden tuonnista. Sillä olisi myös edistettävä suorien ja välillisten työpaikkojen luomista ja rannikkoalueiden talouskehitystä. |
(13) |
Kalastuksenhoidossa on tarpeen ottaa käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa, kalastustoiminnan ympäristövaikutuksia olisi rajoitettava ja tahattomia saaliita olisi mahdollisimman paljon vältettävä ja vähennettävä. |
(14) |
On tärkeää, että yhteisen kalastuspolitiikan hallinnointi perustuu hyvän hallinnon periaatteisiin. Kyseisiin periaatteisiin kuuluvat parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuva päätöksenteko, sidosryhmien laaja osallistuminen sekä pitkän aikavälin näkökulma. Yhteisen kalastuspolitiikan hallinnoinnin onnistumisen kannalta on tärkeää, että unionin tason sekä alueellisen, kansallisen ja paikallisen tason vastuut on määritelty selkeästi ja että toteutettavat toimenpiteet ovat keskenään yhteensopivia ja yhdenmukaisia unionin muiden politiikkojen kanssa. |
(15) |
Yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi edistettävä kalastusalan toimijoiden turvallisuutta ja työoloja. |
(16) |
Yhteisessä kalastuspolitiikassa olisi tarvittaessa otettava kaikilta osin huomioon eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. |
(17) |
Koska kaikki Euroopan meriä ja valtameriä koskevat asiat kytkeytyvät toisiinsa, yhteinen kalastuspolitiikka olisi pantava täytäntöön tavalla, joka on yleisesti yhdenmukainen muiden unionin politiikkojen kanssa ja joka ottaa erityisesti huomioon vuorovaikutuksen muilla meripolitiikan aloilla toteutettavan unionin toiminnan kanssa. Olisi varmistettava, että eri alojen politiikkoja hallinnoidaan johdonmukaisesti Itämeren, Pohjanmeren, Kelttienmeren, Biskajanlahden ja Iberian niemimaan rannikon sekä Välimeren ja Mustanmeren alueilla. |
(18) |
Unionin kalastusaluksilla olisi oltava yhtäläinen pääsy unionin vesille ja yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen piiriin kuuluvia luonnonvaroja. |
(19) |
Voimassa olevat säännöt, joilla evätään mahdollisuus luonnonvarojen hyödyntämiseen 12 meripeninkulman alueella jäsenvaltioista, ovat toimineet tyydyttävästi ja edistäneet luonnonvarojen säilymistä rajoittaessaan kalastusta unionin vesialueiden herkimmillä osilla. Kyseisten sääntöjen ansiosta on myös säilynyt perinteinen kalastustoiminta, jonka varassa tiettyjen rannikkoyhteisöjen sosiaalinen ja taloudellinen kehitys hyvin suuressa määrin on. Sen vuoksi sääntöjen soveltamista olisi jatkettava. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä antamaan etuuskohteluun perustuva pääsy pienimuotoista kalastusta harjoittaville ja rannikkoalueiden kalastajille. |
(20) |
Kalastuksesta riippuvaisten pienten rannikkomeren saarten asema olisi tarvittaessa tunnustettava, ja niitä olisi tuettava, jotta mahdollistetaan niiden selviytyminen ja hyvinvointi. |
(21) |
Perussopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen unionin syrjäisimpien alueiden ympärillä olevia meren elollisia luonnonvaroja olisi suojeltava erityisesti ottaen huomioon näiden alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, sillä ne edistävät niiden paikallistalouden säilymistä. Tietyt kalastustoimet mainituilla vesillä olisi tämän takia rajoitettava näiden alueiden satamissa rekisteröityihin aluksiin. |
(22) |
Edistääkseen elollisten vesiluonnonvarojen ja meriekosysteemien säilyttämistä unionin olisi pyrittävä suojelemaan biologisesti herkkiä alueita nimeämällä ne suojelualueiksi. Tällaisilla alueilla olisi voitava rajoittaa kalastustoimintaa tai kieltää se. Päätettäessä näin nimettävistä alueista olisi kiinnitettävä erityistä huomiota alueisiin, joilla on selvää näyttöä säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen ja kutupaikkojen voimakkaasta keskittymisestä ja joita pidetään biomaantieteellisesti herkkinä. Myös olemassa olevat suojelualueet olisi otettava huomioon. Nimeämisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi yksilöitävä sopivia alueita, mukaan lukien alueita, jotka ovat osa yhtenäistä verkostoa, ja tehtävä tarvittaessa yhteistyötä toistensa kanssa valmistelemalla ja lähettämällä yhteisiä suosituksia komissiolle. Suojelualueiden perustamisen tehostamiseksi komissiolla olisi voitava olla oikeus perustaa ne osana monivuotista suunnitelmaa. Jotta varmistetaan demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja valvonnan sopiva taso, komission olisi säännöllisesti raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kyseisten suojelualueiden toiminnasta. |
(23) |
Meren elollisten luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen tavoite saavutetaan paremmin soveltamalla kalastuksenhoitoon monen vuoden päähän ulottuvaa lähestymistapaa, jonka tärkeimpänä piirteenä on eri kalastusten erityispiirteet huomioon ottavien monivuotisten suunnitelmien laadinta. |
(24) |
Monivuotisissa suunnitelmissa olisi mahdollisuuksien mukaan käsiteltävä monia eri kantoja silloin, kun ne ovat kaikki saman hyödyntämisen kohteena. Monivuotisissa suunnitelmissa olisi vahvistettava kehys kyseisten kantojen ja meriekosysteemien kestävää hyödyntämistä varten, annettava selvät aikarajat sekä määriteltävä suojamekanismit ennakoimattomien tapahtumien varalta. Monivuotisiin suunnitelmiin olisi myös sovellettava selkeästi määriteltyjä hoitotavoitteita, jotta tuetaan asianomaisten kalakantojen kestävää hyödyntämistä ja meriekosysteemien suojelua. Nämä suunnitelmat olisi hyväksyttävä kuullen neuvoa-antavia toimikuntia, kalastusalan toimijoita, tutkijoita ja muita sidosryhmiä, joiden kalastuksenhoitoetu on kyseessä. |
(25) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY (12), neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (13) ja direktiivissä 2008/56/EY asetetaan jäsenvaltioille erityisiä suojelualueita, erityisten suojelutoimien alueita ja suojeltuja merialueita koskevia tiettyjä velvoitteita. Nämä toimet saattavat edellyttää yhteisen kalastuspolitiikan piiriin kuuluvien toimenpiteiden toteuttamista. Näin ollen on asianmukaista valtuuttaa jäsenvaltiot toteuttamaan niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla säilyttämistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen mainittujen unionin säädösten mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi, mikäli tällaiset toimenpiteet eivät vaikuta muiden jäsenvaltioiden kalastusalan etuihin. Jos tällaiset toimenpiteet saattaisivat vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden kalastusalan etuihin, toimivalta hyväksyä tällaisia toimenpiteitä olisi annettava komissiolle ja olisi hyödynnettävä kyseisten jäsenvaltioiden välillä tehtävää alueellista yhteistyötä. |
(26) |
Nykyisin suurina määrinä esiintyvien tahattomien saaliiden vähentämiseksi ja kalojen poisheittämisten vähittäiseksi lopettamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Tahattomat saaliit ja poisheitetyt määrät muodostavat nimittäin merkittävän jäte-erän ja vaikuttavat kielteisellä tavalla meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja meriekosysteemeihin sekä kalastuselinkeinon taloudelliseen kannattavuuteen. Olisi otettava käyttöön ja pantava asteittain täytäntöön velvoite purkaa aluksesta, jäljempänä 'purkamisvelvollisuus', kaikki kalastustoimien aikana unionin vesillä pyydetyt tai unionin kalastusalusten pyytämät saalisrajoitusten alaisten lajien saaliit ja Välimerellä myös saaliit, joihin sovelletaan vähimmäiskokoja, ja kumottava säännöt, jotka ovat tähän saakka pakottaneet kalastajat heittämään pois kaloja. |
(27) |
Purkamisvelvollisuus olisi otettava käyttöön kalastuskohtaisesti. Kalastajien olisi saatava jatkaa sellaisten lajien poisheittämistä, joilla on uusimpien tieteellisten lausuntojen mukaan korkea eloonjäämisaste, kun ne lasketaan takaisin mereen. |
(28) |
Jotta purkamisvelvollisuus olisi toteutettavissa ja jotta voitaisiin lieventää saaliin vuosittaisen koostumuksen vaihtelun vaikutuksia, jäsenvaltioiden olisi sallittava siirtää kiintiöitä vuodelta toiselle tiettyyn prosenttimäärään asti. |
(29) |
On tarpeen, että jäsenvaltiot tekevät purkamisvelvollisuuden hallinnoinnissa kaikkensa tahattomien saaliiden vähentämiseksi. Tätä varten on asetettava etusijalle pyyntimenetelmien valikoivuuden parantaminen, jotta tahattomia saaliita voidaan välttää ja mahdollisimman pitkälle vähentää. On tärkeää, että jäsenvaltiot jakavat kiintiöt alusten välillä tavalla, jossa otetaan mahdollisimman suuressa määrin huomioon kalastuksen oletettu lajikoostumus. Jos käytettävissä olevien kiintiöiden ja tosiasiallisen kalastuskäytännön välillä on epäsuhta, jäsenvaltioiden olisi harkittava mukautuksia kiintiöiden vaihdoilla muiden jäsenvaltioiden kanssa, myös pysyvästi. Jäsenvaltioiden olisi myös harkittava alusten omistajien yksittäisten kiintiöiden yhteenkokoamisen helpottamista esimerkiksi tuottajajärjestöissä tai alusten omistajien ryhmissä. Viimeisinä vaihtoehtoina jäsenvaltioiden olisi harkittava sivusaalislajien laskemista kohdelajien kiintiöön riippuen sivusaalislajien suojelutasosta. |
(30) |
Säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen saaliita purettaessa saaliiden määränpäälle olisi asetettava rajoituksia eikä saalista saisi myydä ihmisravinnoksi. |
(31) |
Sellaisten tahattomien saaliiden varalta, joita ei voida välttää, vaikka sovelletaan kaikkia toimenpiteitä niiden vähentämiseksi, olisi purkamisvelvoitteen alaisessa kalastuksessa otettava käyttöön tiettyjä, ensi sijassa monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettavia de minimis -poikkeuksia purkamisvelvoitteeseen. |
(32) |
Vaarantamatta kestävän enimmäistuoton tavoitteita ja lisäämättä kalastuskuolevuutta, ja jollei tieteellisistä lausunnoista muuta johdu, kun sovelletaan purkamisvelvoitetta, joka käsittää saaliiden kirjaamisvelvoitteen, pitäisi olla ennakoitavissa, että kyseiset kalastusmahdollisuudet lisääntyvät, kun ennen poisheitetyt kalat puretaan aluksesta. |
(33) |
Kalavarojen käytön olisi perustuttava avoimiin ja puolueettomiin perusteisiin, myös luonteeltaan ympäristöllisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin perusteisiin. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä vastuullista kalastusta tarjoamalla kannustimia ympäristöä vähiten vahingoittavalla tavalla kalastaville ja yhteiskunnalle suurinta etua tarjoaville toimijoille. |
(34) |
Kannoilla, joille ei ole vahvistettu monivuotista suunnitelmaa, kestävän enimmäistuoton mahdollistava hyödyntämisintensiteetti olisi varmistettava asettamalla saalis- tai pyyntiponnistusrajoituksia. Jos saatavilla olevat tiedot eivät ole riittäviä, kalastusta olisi hoidettava käyttämällä arvioituja parametrejä. |
(35) |
Ottaen huomioon kalastusalan epävarma taloudellinen tilanne ja tiettyjen rannikkoyhteisöjen riippuvuus kalastuksesta on tarpeen varmistaa kalastustoiminnan suhteellinen vakaus jakamalla kalastusmahdollisuudet jäsenvaltioiden kesken kalakannoista kullekin jäsenvaltiolle kuuluvan ennakoitavissa olevan osuuden perusteella. |
(36) |
Tilanteessa, jossa kantojen biologinen tilanne muuttuu nopeasti, kalastustoimien suhteellisen vakauden olisi turvattava ja otettava täysin huomioon erityistarpeet sellaisilla alueilla, joilla paikalliset yhteisöt ovat erityisen riippuvaisia kalastuksesta ja sen liitännäistoiminnoista, siten kuin neuvosto on päättänyt 3 päivänä marraskuuta 1976 antamassaan päätöslauselmassa (14) ja erityisesti sen liitteessä VII. |
(37) |
Juuri näin olisi sen vuoksi ymmärrettävä suhteellisen vakauden käsite. |
(38) |
Komissio olisi valtuutettava hyväksymään väliaikaisia toimenpiteitä, jos ilmenee kalastustoiminnasta johtuvia meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen tai meren ekosysteemiin kohdistuvia vakavia uhkia, jotka edellyttävät välitöntä toimintaa. Nämä toimenpiteet olisi vahvistettava tietyssä aikataulussa, ja niiden olisi oltava käytössä tietyn ajan. |
(39) |
Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä alueellisella tasolla ja hyväksyttävä yhteisiä suosituksia ja välineitä säilyttämistoimenpiteiden ja kalastukseen ympäristölainsäädännössä suojelluilla alueilla vaikuttavien toimenpiteiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Alueellisen yhteistyön puitteissa komission olisi hyväksyttävä säilyttämistoimenpiteitä täytäntöönpanosäädöksillä tai delegoiduilla säädöksillä vain, jos kaikki alueen asianomaiset jäsenvaltiot ovat sopineet yhteisestä suosituksesta. Yhteisen suosituksen puuttuessa komission olisi annettava kyseisiä toimenpiteitä koskeva ehdotus perussopimuksen nojalla. |
(40) |
Jäsenvaltioille olisi annettava valtuudet toteuttaa sellaisia unionin vesillä olevien kantojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, joita sovelletaan ainoastaan niiden lipun alla purjehtiviin unionin kalastusaluksiin. |
(41) |
Jäsenvaltioille olisi annettava valtuudet toteuttaa oman 12 meripeninkulman vyöhykkeensä sisällä kaikkiin unionin kalastusaluksiin sovellettavia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä edellyttäen, että kun toimenpiteitä sovelletaan toisten jäsenvaltioiden kalastusaluksiin, ne ovat syrjimättömiä ja niistä on edeltäkäsin kuultu muita asianomaisia jäsenvaltioita, eikä unioni ole toteuttanut kyseisellä 12 meripeninkulman vyöhykkeellä erityisesti säilyttämiseen ja kalastuksenhoitoon liittyviä toimenpiteitä. |
(42) |
Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmä. |
(43) |
Jäsenvaltioiden olisi toteutettava erityistoimenpiteitä unionin kalastusalusten lukumäärän mukauttamiseksi hyödynnettävissä olevien luonnonvarojen määrään jäsenvaltioiden laivastojensa kalastuskapasiteetin ja käytettävissään olevien kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta antamien arvioiden pohjalta. Arviot olisi laadittava komission antamien suuntaviivojen mukaisesti ja esitettävä vuosittaisessa komissiolle toimitettavassa kertomuksessa. Nämä kertomukset olisi julkistettava. Kunkin jäsenvaltion olisi voitava valita toimenpiteet ja välineet, jotka se haluaa hyväksyä liiallisen kalastuskapasiteetin vähentämiseksi. |
(44) |
Lisäksi laivaston kapasiteetin ehdoton yläraja ja käytöstä poistamisen rahoitukseen liittyvät kansalliset lisäys-/poistojärjestelmät olisi säilytettävä kalastuskapasiteetin hallinnointia ja mukauttamista varten. |
(45) |
Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava vähimmäistiedot oman lippunsa alla purjehtivien unionin kalastusalusten ominaisuuksista ja toiminnasta. Kyseiset tiedot olisi saatettava komission käyttöön jäsenvaltioiden laivastojen koon seurantaa varten. |
(46) |
Parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvaan kalastuksenhoitoon tarvitaan yhdenmukaistettuja, luotettavia ja täsmällisiä tietokokonaisuuksia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä tietoja laivastoista ja niiden kalastustoiminnasta, erityisesti biologista tietoa kalasaaliista, poisheitetyt saaliit mukaan luettuina, sekä selvityksiä kalakannoista ja meriekosysteemiin kalastustoiminnan vuoksi mahdollisesti kohdistuvista ympäristövaikutuksista. Jäsenvaltioiden olisi hallinnoitava kerättyjä tietoja ja saatettava ne loppukäyttäjien ja muiden osapuolten, joita asia koskee, käyttöön. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa tiedonkeruun koordinoimiseksi. Tarvittaessa jäsenvaltioiden olisi tehtävä tiedonkeruuyhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komission arvioitavaksi vuotuinen tiedonkeruuta koskeva selvitys, joka julkistetaan. |
(47) |
Olisi myös kerättävä tietoja, jotka helpottavat kalastus- ja vesiviljelyaloilla ja kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen parissa toimivien yritysten sekä kyseisten alojen työllisyyssuuntausten taloudellista arviointia. |
(48) |
Komission päätöksellä 2005/629/EY (15) perustettua tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa (STECF) voidaan kuulla meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja hoidon osalta, jotta varmistetaan tarvittava korkean tason tieteenharjoittajien tuki erityisesti biologiaa, taloutta ja ympäristöä käsittelevien sekä sosiaalisten ja teknisten tieteenalojen soveltamisessa. |
(49) |
Soveltavaa kalataloustutkimusta olisi lisättävä hyväksymällä kalataloutta koskevan tutkimustiedon keruuta ja alan tutkimusta ja innovointia koskevia ohjelmia, jotka toteutetaan kansallisella tasolla yhteensovitetusti muiden jäsenvaltioiden kanssa ja myös unionin tutkimus- ja innovointikehysten puitteissa. Teollisuuden ja tutkijoiden keskinäistä yhteistyötä olisi myös kehitettävä. |
(50) |
Unionin olisi edistettävä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita kansainvälisellä tasolla varmistaen, että unionin vesien ulkopuolella harjoitettava unionin kalastustoiminta perustuu samoihin periaatteisiin ja vaatimuksiin kuin unionin oikeuden nojalla sovellettaviin, ja edistäen unionin toimijoiden ja kolmansien maiden toimijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Tätä tarkoitusta varten unionin olisi pyrittävä johtamaan alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden toiminnan tehostamisprosessia, jotta ne pystyisivät paremmin huolehtimaan vastuualueelleen kuuluvien meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä ja hoidosta, mukaan lukien laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) torjunta. Unionin olisi tehtävä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa, jotta kansainvälisten toimenpiteiden noudattaminen, mukaan lukien LIS-kalastuksen torjunta, paranisi. Unionin kannan olisi perustuttava parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. |
(51) |
Kolmansien maiden kanssa tehtävissä kestävää kalastusta koskevissa kumppanuussopimuksissa olisi varmistettava, että unionin kolmansien maiden vesillä harjoittama kalastustoiminta perustuu parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin ja asiaan kuuluvaan tietojenvaihtoon, ja näin taattava meren elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen kestävällä tavalla, ylimäärien määrittämisen avoimuus ja vastaavasti yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukainen kalavarojen hoito. Näillä sopimuksilla, jotka takaavat unionille mahdollisuuden hyödyntää unionin laivaston etuja vastaavalla tavalla luonnonvaroja vastikkeeksi sen antamasta rahoitustuesta, olisi edistettävä laadukkaan hallintokehyksen perustamista erityisesti tehokkaiden tiedonkeruu-, seuranta-, tarkkailu- ja valvontatoimenpiteiden varmistamiseksi. |
(52) |
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa määriteltyjen demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen olisi kuuluttava olennaisena osana kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin, joissa olisi oltava erityinen ihmisoikeuslauseke. Ihmisoikeuslausekkeen sisällyttäminen kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin olisi toteutettava niin, että noudatetaan kaikilta osin unionin kehitysyhteistyöpolitiikan yleisiä tavoitteita. |
(53) |
Vesiviljelyalan olisi osallistuttava ruoantuotantopotentiaalin säilyttämiseen kestävällä tavalla koko unionissa, jotta unionin kansalaisille voitaisiin taata pitkäaikainen elintarviketurva, elintarvikkeiden saatavuus mukaan lukien, sekä kasvu ja työllisyys ja auttaa tyydyttämään vesieläimistä saatavien elintarvikkeiden kasvavaa kysyntää maailmassa. |
(54) |
Vuonna 2009 hyväksytyssä Euroopan vesiviljelyn kestävää kehittämistä koskevassa komission strategiassa, joka sai myönteisen vastaanoton sekä neuvostolta että Euroopan parlamentilta, todettiin, että vesiviljelylle on luotava yhdenvertaiset toimintaedellytykset perustaksi alan kestävälle kehittämiselle. |
(55) |
Vesiviljelytoiminnan edellytykset vaihtelevat unionissa yli kansallisten rajojen, myös toimijoille myönnettävien lupien suhteen. Näin ollen vesiviljelyalan kilpailukyvyn parantamiseksi olisi kansallisia strategiasuunnitelmia varten laadittava unionin strategiset suuntaviivat, jotka tukevat alan kehittämistä ja innovointia ja kannustavat taloudelliseen toimintaan, monipuolistamiseen ja elämän laadun parantamiseen rannikko- ja sisämaa-alueilla. Lisäksi jäsenvaltioiden välillä olisi otettava käyttöön järjestelyjä, joissa voidaan kansallisten toimenpiteiden avoimen koordinointimenetelmän avulla vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä yritysturvallisuudesta, pääsystä unionin vesille ja muille alueille ja lupamenettelyjen yksinkertaistamisesta. |
(56) |
Vesiviljelylle tarvitaan alan erityisluonteen vuoksi neuvoa-antava toimikunta, jotta alan sidosryhmiä voidaan kuulla unionin politiikkojen sellaisista osista, jotka saattavat vaikuttaa vesiviljelyyn. |
(57) |
On tarpeen parantaa unionin kalastus- ja vesiviljelyalan kilpailukykyä ja tarve yksinkertaistamiseen alan tuotanto- ja kaupanpitämistoimien hallinnoinnin tehostamiseksi. Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisen markkinajärjestelyn olisi taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille unionissa kaupan pidettäville kalastus- ja vesiviljelytuotteille niiden alkuperästä riippumatta, luotava kuluttajille mahdollisuus tehdä nykyistä parempaan tietoon perustuvia valintoja ja tuettava vastuullista kuluttamista sekä parannettava taloudellista tietoa ja ymmärrystä unionin markkinoista koko toimitusketjun osalta. |
(58) |
Yhteinen markkinajärjestely olisi pantava täytäntöön unionin kansainvälisiä sitoumuksia, erityisesti Maailman kauppajärjestön määräyksiä, vastaavalla tavalla. |
(59) |
Jotta varmistettaisiin yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, olisi luotava tehokas valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmä, joka kattaa myös LIS-kalastuksen torjunnan.. |
(60) |
Unionin valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmässä olisi pyrittävä lisäämään nykyaikaisten ja tehokkaiden tekniikoiden käyttöä. Jäsenvaltioilla ja komissiolla olisi oltava mahdollisuus toteuttaa uusiin valvontatekniikoihin ja tiedonhallintajärjestelmiin liittyviä pilottihankkeita. |
(61) |
Jotta valvonta- ja täytäntöönpanosääntöjen soveltamisessa varmistettaisiin eri jäsenvaltioissa vertailukelpoiset edellytykset, olisi kannustettava jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten yksilöimiseksi. |
(62) |
Jotta voitaisiin varmistaa toimijoiden osallisuus unionin tiedonkeruussa ja unionin valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmässä, jäsenvaltioiden olisi voitava edellyttää, että niiden toimijat osallistuvat suhteellisella osuudella vastaaviin toimintakustannuksiin. |
(63) |
Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla yksin jäsenvaltioiden toimesta, kun otetaan huomioon kalastusalan kehittämisessä ja hallinnoimisessa ilmenneet ongelmat ja jäsenvaltioiden rajalliset taloudelliset resurssit. Kyseisten tavoitteiden saavuttamista varten olisi sen vuoksi myönnettävä unionin monivuotista rahoitustukea, joka kohdennetaan yhteisen kalastuspolitiikan painopisteisiin ja mukautetaan kalastusalan erityispiirteisiin yksittäisissä jäsenvaltioissa. |
(64) |
Unionin rahoitustuen saamisen ehtona olisi oltava, että sekä jäsenvaltiot että toimijat, mukaan luettuina alusten omistajat, noudattavat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä. Unionin rahoitustuen maksu olisi hyväksyttävien erityissääntöjen sitä edellyttäessä keskeytettävä tai sitä olisi lykättävä tai siihen olisi tehtävä oikaisuja tapauksissa, joissa jäsenvaltio ei noudata yhteisen kalastuspolitiikan mukaista erityisvelvoitetta tai toimija rikkoo kyseisiä sääntöjä vakavasti. |
(65) |
Alan sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu on osoittautunut yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaisen tärkeäksi. Kun otetaan huomioon moninaiset olosuhteet unionin vesillä ja yhteisen kalastuspolitiikan lisääntynyt alueellistaminen, on tärkeää, että yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanossa voidaan käyttää neuvoa-antavien toimikuntien välityksellä hyödyksi alan kaikkien sidosryhmien tiedot ja kokemukset. |
(66) |
Syrjäisimpien alueiden, vesiviljelyn, markkinoiden ja Mustanmeren erityispiirteet huomioon ottaen on asianmukaista perustaa uusi neuvoa-antava toimikunta niitä jokaista varten. |
(67) |
Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden tiettyihin ympäristövelvoitteisiin liittyviä säilyttämistoimenpiteitä, purkamisvelvoitteen mukauttamista unionin kansainvälisiin velvoitteisiin, purkamisvelvoitteen ulottamista muihin lajeihin alueellistamisen avulla, erityisten poisheittämissuunnitelman hyväksymistä alueellistamisen avulla, purkamisvelvoitetta koskevien de minimis -poikkeusten hyväksymistä, jollei ole hyväksytty mainittua velvoitetta koskevaa muuta täytäntöönpanotoimenpidettä, sekä neuvoa-antavien toimikuntien toiminnan yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
(68) |
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: meren elollisiin luonnonvaroihin kohdistuvan vakavan uhkan lieventämiseksi toteutettavat väliaikaiset toimenpiteet, lisäys-/poistojärjestelmä laivaston hallinnoinnissa sekä unionin kalastuslaivastorekisteriä koskevien tietojen kerääminen, muoto ja toimittaminen. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (16) mukaisesti. |
(69) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. |
(70) |
Neuvoston päätös 2004/585/EY (17) olisi kumottava tämän asetuksen vastaavien sääntöjen tullessa voimaan. |
(71) |
Asetukseen (EY) N:o 2371/2002 tehtävien muutosten suuren lukumäärän ja merkityksen vuoksi mainittu asetus olisi kumottava, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I OSA
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Soveltamisala
1. Yhteisen kalastuspolitiikan alaan kuuluvat
(a) |
meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja näitä luonnonvaroja hyödyntävien kalastusten ja laivastojen hallinnointi, |
(b) |
yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa tukevien markkina- ja rahoitustoimenpiteiden osalta: makean veden elolliset luonnonvarat, vesiviljely sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen. |
2. Yhteistä kalastuspolitiikkaa sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, jos sitä harjoitetaan/harjoittavat
(a) |
jäsenvaltioiden niillä alueilla, joihin sovelletaan perussopimusta, |
(b) |
unionin vesillä, myös jos on kyse kolmannen maan lipun alla purjehtivista ja kolmannessa maassa rekisteröidyistä kalastusaluksista, |
(c) |
unionin kalastusalukset unionin vesien ulkopuolella, tai |
(d) |
jäsenvaltioiden kansalaiset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lippuvaltion ensisijaista vastuuta. |
2 artikla
Tavoitteet
1. Yhteisellä kalastuspolitiikalla varmistetaan, että kalastus- ja vesiviljelytoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta.
2. Yhteisessä kalastuspolitiikassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, ja politiikalla pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään niillä tasoilla.
Tavoitteena on palauttaa kalakannat asteittain sellaista biomassatasoa suuremmaksi, joka takaa kestävän enimmäistuoton, ja pitää kannat tällaisella tasolla, ja tavoitteen saavuttamiseksi kestävä enimmäistuotto on saavutettava mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kantojen osalta.
3. Yhteisessä kalastuspolitiikassa sovelletaan kalastuksenhoitoon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa sen varmistamiseksi, että kalastustoimien vuoksi meriekosysteemiin kohdistuvat haittavaikutukset voidaan minimoida, ja pyritään varmistamaan, että vesiviljely- ja kalastustoimissa vältetään merellisen ympäristön huonontuminen.
4. Yhteisellä kalastuspolitiikalla edistetään tutkimustiedon keruuta.
5. Yhteisellä kalastuspolitiikalla pyritään erityisesti
a) |
asteittain ja tapauskohtaisesti ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot lopettamaan saaliiden poisheittäminen välttämällä ja mahdollisimman pitkälti vähentämällä tahattomia saaliita ja varmistamalla asteittain, että saaliit puretaan aluksesta; |
b) |
tarvittaessa käyttämään tahattomat saaliit mahdollisimman hyvin ilman että luodaan markkinat saaliille, jotka ovat alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon; |
c) |
luomaan edellytykset taloudellisesti kannattavalle ja kilpailukykyiselle kalastusalan pyynti- ja jalostusteollisuudelle sekä maalla toteutettavalle kalastukseen liittyvälle toiminnalle; |
d) |
toteuttamaan toimenpiteitä, joilla mukautetaan laivastojen kalastuskapasiteetti kalastusmahdollisuuksien tasoon 2 kohdan mukaisesti, jotta laivastot olisivat taloudellisesti kannattavia ilman että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään liikaa; |
e) |
edistämään unionin kestävän vesiviljelytoiminnan kehittämistä elintarvikkeiden saatavuuden ja elintarviketurvan sekä työllisyyden varmistamiseksi; |
f) |
edistämään kohtuullisen elintason turvaamista kalastustoiminnasta riippuvaisille ottaen huomioon rannikkokalastuksen ja sosioekonomiset näkökohdat; |
g) |
edistämään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden tehokkuutta ja avoimuutta sekä varmistamaan osaltaan yhdenvertaisten toimintaedellytysten luomista unionissa kaupan pidettäville kalastus- ja vesiviljelytuotteille; |
h) |
ottamaan huomioon sekä kuluttajien että tuottajien edut; |
i) |
edistämään rannikkokalastusta sosio-ekonomiset näkökohdat huomioon ottaen; |
j) |
varmistamaan johdonmukaisuus unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan, direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa asetetun tavoitteen kanssa, samoin kuin unionin muiden politiikkojen kanssa. |
3 artikla
Hyvän hallinnon periaatteet
Yhteistä kalastuspolitiikkaa ohjaavat seuraavat hyvän hallinnon periaatteet:
a) |
vastuiden selkeä määrittely sekä unionin tasolla että alueellisella, kansallisella ja paikallisella tasolla; |
b) |
alueellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen alueellisen lähestymistavan avulla; |
c) |
toimenpiteiden vahvistaminen parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen mukaisesti; |
d) |
pitkän aikavälin näkökulma; |
e) |
hallinnon kustannustehokkuus; |
f) |
alan toimijoiden, erityisesti neuvoa-antavien toimikuntien, asianmukainen osallistuminen toimenpiteiden kaikkiin vaiheisiin, suunnittelusta täytäntöönpanoon; |
g) |
lippuvaltion ensisijainen vastuu; |
h) |
johdonmukaisuus unionin muihin politiikkoihin nähden; |
i) |
vaikutustenarviointien käyttäminen tarvittaessa; |
j) |
yhteisen kalastuspolitiikan sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden välinen johdonmukaisuus; |
k) |
henkilötietojen käsittelyn avoimuus voimassa olevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti yksityiselämää, henkilötietojen suojaa ja luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä asianmukaisesti kunnioittaen; tietojen saatavuus asianomaisten tieteellisten elinten, muiden tieteellisten ja hallinnollisten elinten sekä muiden määriteltyjen loppukäyttäjien kannalta. |
4 artikla
Määritelmät
1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) |
'unionin vesillä' jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia vesialueita, lukuun ottamatta perussopimuksen liitteen II luettelossa mainittujen alueiden lähivesiä, |
2) |
'meren elollisilla luonnonvaroilla' käytettävissä ja saavutettavissa olevia merivedessä eläviä lajeja, myös anadromisia ja katadromisia lajeja, sinä aikana, jonka ne elävät meressä, |
3) |
'makean veden elollisilla luonnonvaroilla' käytettävissä ja saavutettavissa olevia makeassa vedessä eläviä lajeja, |
4) |
'kalastusaluksella' aluksia, jotka on varustettu meren elollisten luonnonvarojen kaupallista hyödyntämistä varten tai tonnikalarysällä, |
5) |
'unionin kalastusaluksella' jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta, |
6) |
'kalastusaluksen lisäämisellä' kalastusaluksen rekisteröimistä jäsenvaltion kalastusalusrekisteriin, |
7) |
'kestävällä enimmäistuotolla' suurinta teoreettista tasapainon säilyttävää tuottoa, joka kannasta keskimäärin voidaan pyytää jatkuvasti nykyisissä keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi lisääntymisprosessiin, |
8) |
'kalastuksenhoidon ennalta varautuvalla lähestymistavalla' kalakantoja koskevan YK:n sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettua toimintamallia, jossa riittävien tieteellisten tietojen puuttumisen perusteella ei voitaisi lykätä tai jättää toteuttamatta hoitotoimenpiteitä kohdelajien, niiden ohessa saaliiksi saatavien tai niistä riippuvaisten lajien sekä muiden kuin kohdelajien ja niiden ympäristön suojelemiseksi, |
9) |
'kalastuksenhoidon ekosysteemilähtöisellä lähestymistavalla' yhtenäistä, ekologisesti mielekkäissä rajoissa noudatettavaa kalastuksenhoidon toimintamallia, jossa pyritään hallinnoimaan luonnonvarojen käyttöä kalastuksen ja muun ihmisen toiminnan huomioon ottaen ja samalla säilyttämään sekä biologinen monimuotoisuus että biologiset prosessit, jotka ovat tarpeen kyseessä olevien ekosysteemien kokoonpanon, rakenteen ja toiminnan takaamiseksi, ottamalla huomioon ekosysteemin elollisia, elottomia ja inhimillisiä osatekijöitä koskeva tieto ja niihin liittyvät epävarmuustekijät, |
10) |
'poisheitetyillä saaliilla' saaliita, jotka päästetään takaisin mereen, |
11) |
'vähävaikutteisella kalastuksella' sellaisten valikoivien pyyntimenetelmien käyttöä, joilla on vain vähän haitallisia vaikutuksia meren ekosysteemeihin tai joiden mahdollisena tuloksena ovat alhaiset polttoainepäästöt, tai molemmat, |
12) |
'valikoivalla pyynnillä' kalastamista sellaisella menetelmällä tai pyydyksellä, että pyyntiteho kohdistuu kalastuksen aikana vain tietynkokoisiin yksilöihin ja tiettyihin lajeihin niin, että muiden kuin kohdeyksilöiden pyynti voidaan välttää tai ne voidaan vapauttaa vahingoittumattomina, |
13) |
'kalastuskuolevuudella' kalastustoimien vaikutuksesta tiettynä ajanjaksona biomassan tai yksilöiden kannasta poistunutta osuutta, |
14) |
'kannalla' tietyllä kalastuksenhoitoalueella esiintyvää meren elollista luonnonvaraa, |
15) |
'saalisrajoituksella' tapauksen mukaan joko jonkin kalakannan tai kalakantaryhmän saaliiden määrällistä rajoitusta tiettynä ajanjaksona, jos kyseinen kalakanta tai kalakantaryhmä on purkamisvelvoitteen alainen, tai jonkin kalakannan tai kalakantaryhmän, johon ei sovelleta purkamisvelvoitetta, purettujen saaliiden määrällistä rajoitusta tiettynä ajanjaksona, |
16) |
'säilyttämisen viitearvoilla' kalakantoja koskevien parametrien (kuten biomassa tai kalastuskuolevuus) arvoja, joita käytetään kalastuksenhoidossa esimerkiksi suhteessa hyväksyttävään biologiseen riskitasoon tai toivottuun tuotostasoon, |
17) |
'säilyttämisen vähimmäisviitekoolla' merivedessä elävän lajin kokoa, joka sukukypsyys huomioon ottaen on vahvistettu unionin lainsäädännössä ja jota pienempään kokoon sovelletaan rajoituksia tai kannustimia, joiden tavoitteena on kalastustoiminnalla tapahtuvan pyynnin välttäminen; tämä koko korvaa asianmukaisissa tapauksissa aluksesta purkamisen vähimmäiskoon, |
18) |
'turvallisten biologisten rajojen sisällä olevalla kannalla' kantaa, jonka osalta on erittäin todennäköistä, että kannalle arvioitu kutevan kannan biomassa edellisen vuoden lopussa on korkeampi kuin biomassan viiteraja-arvo (Blim) ja sen edelliselle vuodelle arvioitu kalastuskuolevuus on pienempi kuin kalastuskuolevuuden viiteraja-arvo (Flim), |
19) |
'suojatoimenpiteellä' varotoimenpidettä, jonka tavoitteena on välttää jonkin ei-toivotun asian tapahtuminen, |
20) |
'teknisellä toimenpiteellä' toimenpidettä, jolla säädellään saaliiden lajikoostumusta ja kokojakaumaa sekä kalastustoiminnan vuoksi ekosysteemien eri osiin kohdistuvia vaikutuksia määräämällä pyydysten käytön ja rakenteen osalta ehtoja ja rajoittamalla pääsyä kalastusalueille, |
(21) |
'pyyntiponnistuksella' kalastusaluksen kapasiteetin ja kalastustoiminnan tuloa; kun on kyse kalastusalusten ryhmästä, tarkoitetaan ryhmän kaikkien alusten pyyntiponnistusten summaa, |
22) |
'jäsenvaltiolla, jolla on välitön kalastuksenhoitoetu' jäsenvaltiota, jolla on joko kalastusmahdollisuuksiin tai asianomaisen jäsenvaltion yksinomaisella talousvyöhykkeellä tapahtuvaan kalastukseen tai Välimerellä perinteiseen avomerikalastukseen liittyvää etua, |
23) |
'siirrettävillä kalastusoikeuksilla' peruutettavissa olevia, jäsenvaltiolle myönnettyjen tai jäsenvaltion neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 (18) 19 artiklan mukaisesti hyväksymissä kalastuksenhoitosuunnitelmissa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien tiettyä osaa koskevia käyttöoikeuksia, jotka niiden haltija saa siirtää, |
24) |
'kalastuskapasiteetilla' neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2930/86 (19) 4 ja 5 artiklan mukaista aluksen vetoisuutta bruttotonneina (bt) ja tehoa kilowatteina (kW), |
25) |
'vesiviljelyllä' vesieliöiden kasvatusta tai viljelyä, jossa käytetyllä tekniikalla on tarkoitus lisätä kyseisten eliöiden tuotantoa ympäristön luonnollista kapasiteettia suuremmaksi ja jossa eliöt pysyvät koko kasvatus- tai viljelyvaiheen ja myös nostovaiheen ajan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuutena, |
26) |
'kalastuslisenssillä' neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (20) 4 artiklan 9 alakohdassa määriteltyä lisenssiä, |
27) |
'kalastusluvalla' asetuksen (EY) N:o 1224/2009 4 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä lupaa, |
28) |
'kalastustoiminnalla' kalojen etsimistä, pyydysten laskemista, asettamista, vetämistä ja nostamista, saaliin ottamista alukselle, kalojen ja kalastustuotteiden jälleenlaivausta, aluksella pitämistä, aluksella jalostamista, siirtämistä, altaaseen panemista, lihotusta sekä purkamista, |
29) |
'kalastustuotteilla' mistä tahansa kalastustoiminnasta peräisin olevia vesieliöitä tai niistä johdettuja tuotteita, |
30) |
"toimijalla" tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka hoitaa tai pitää hallinnassaan mitä tahansa yritystä, joka toteuttaa mitä tahansa toimia, jotka liittyvät mihin tahansa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotannon, jalostuksen, kaupan pitämisen, jakelun ja vähittäiskaupan vaiheisiin; |
31) |
'vakavalla rikkomuksella' asiaan kuuluvassa unionin oikeudessa, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (21) 42 artiklan 1 kohta ja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan 1 kohta mukaan luettuina, säädettyä sellaiseksi määriteltyä rikkomusta, |
32) |
'tutkimustiedon loppukäyttäjällä' tahoa, jolla on tutkimuksen tai hallinnon näkökulmasta mielenkiintoa kalastusalan tietojen tieteellistä analysointia kohtaan, |
33) |
'sallitun saaliin ylimäärällä' sallitun saaliin osaa, jota rannikkovaltio ei pyydä ja jonka tuloksena yksittäisten kalakantojen hyödyntämisaste jää alle sellaisen tason, että kannat voivat uusiutua ja pyydettyjen lajien kannat pysyä toivotuilla tasoilla, jotka perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, |
34) |
'vesiviljelytuotteilla' mistä tahansa vesiviljelytoiminnasta peräisin olevia vesieliöitä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa tai niistä johdettuja tuotteita, |
35) |
'kutukannan biomassalla' arviota tietyn, määrättynä aikana lisääntyvän kalakannan kalojen massasta, mukaan luettuina sekä naaras- että koirasyksilöt ja eläviä poikasia synnyttävät kalat, |
36) |
'sekakalastuksella' kalastusta, jossa on useampia lajeja, jossa eri lajit todennäköisesti jäävät saaliiksi saman kalastustoimen aikana, |
37) |
'kestävää kalastusta koskevalla kumppanuussopimuksella' kolmannen valtion kanssa tehtyä kansainvälistä sopimusta, jonka tarkoituksena on saada pääsy vesialueille ja oikeus hyödyntää luonnonvaroja unionin myöntämää taloudellista korvausta vastaan, jotta voidaan hyödyntää kestävällä tavalla meren elollisten luonnonvarojen ylimäärää unionin myöntämää taloudellista korvausta vastaan, johon voi kuulua alakohtainen tuki. |
2. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia maantieteellisten alueiden maantieteellisiä määritelmiä:
a) |
'Pohjanmerellä' tarkoitetaan ICES-alueita (22) III a ja IV; |
b) |
'Itämerellä' tarkoitetaan ICES-alueita III b, III c ja III d; |
c) |
'Luoteisilla vesillä' tarkoitetaan ICES-alueita V (ei kuitenkaan V a, ja V b:stä ainoastaan unionin vedet), VI ja VII; |
d) |
'Lounaisilla vesillä' tarkoitetaan ICES-alueita VIII, IX ja X (Azoreita ympäröivät vesialueet) ja CECAF-alueita (23) 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 (Madeiraa ja Kanariansaaria ympäröivät vesialueet); |
e) |
'Välimerellä' tarkoitetaan 5°36′ läntisestä pituuspiiristä itään olevia Välimeren merivesiä; |
f) |
'Mustallamerellä' tarkoitetaan Välimeren yleisen kalastuskomission päätöslauselman nro GFCM/33/2009/2 mukaista GFCM:n maantieteellistä osa-aluetta. |
II OSA
PÄÄSY VESIALUEILLE
5 artikla
Vesialueille pääsyä koskevat yleiset säännöt
1. Unionin kalastusaluksilla on kaikkia unionin vesiä koskeva yhtäläinen pääsy ja luonnonvarojen hyödyntämisoikeus lukuun ottamatta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja vesiä, jollei III osan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä muuta johdu.
2. Jäsenvaltioilla on niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla enintään 12 meripeninkulman sisällä niiden perusviivoista lukien joulukuun 31 päivään 2022 saakka oikeus rajoittaa kalastus niihin kalastusaluksiin, jotka perinteisesti kalastavat tällä vyöhykkeellä läheisen rannikon satamista käsin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia unionin kalastusaluksia koskevia järjestelyjä, jotka perustuvat jäsenvaltioiden välisiin olemassa oleviin naapuruussuhteisiin, ja liitteeseen I sisältyviä järjestelyjä, joissa vahvistetaan kullekin jäsenvaltiolle sellaiset muiden jäsenvaltioiden rannikkoalueen maantieteelliset vyöhykkeet, joilla kalastusta harjoitetaan, sekä kalastuksen kohteena olevat lajit. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla asetetuista rajoituksista.
3. Perussopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen unionin syrjäisimpien alueiden vesillä 100 meripeninkulman sisällä niiden perusviivoista lukien asianomaiset jäsenvaltiot voivat rajoittaa kalastuksen joulukuun 31 päivään 2022 saakka kyseisten alueiden satamissa rekisteröityihin aluksiin. Näitä rajoituksia ei sovelleta kyseisillä vesialueilla perinteisesti kalastaviin unionin kalastusaluksiin niin kauan kuin alukset eivät ylitä perinteisesti käytetyn pyyntiponnistuksen tasoa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla asetetuista rajoituksista.
4. Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvattujen järjestelyjen jälkeen sovellettavia toimenpiteitä koskevat säännökset on annettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
III OSA
TOIMENPITEET MEREN ELOLLISTEN LUONNONVAROJEN SÄILYTTÄMISEKSI JA KESTÄVÄKSI HYÖDYNTÄMISEKSI
I OSASTO
Säilyttämistoimenpiteet
6 artikla
Yleiset säännökset
1. Edellä 2 artiklassa esitettyjen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevien yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi unioni hyväksyy 7 artiklassa esitetyt säilyttämistoimenpiteet.
2. Tätä asetusta soveltaessaan komissio kuulee asiaankuuluvia neuvoa-antavia elimiä ja asiaankuuluvia tieteellisiä elimiä. Säilyttämistoimenpiteet hyväksytään ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset, neuvoa-antavien toimikuntien antamat lausunnot sekä jäsenvaltioiden 18 artiklan nojalla antamat yhteiset suositukset.
3. Jäsenvaltiot voivat toimia yhteistyössä keskenään toimenpiteiden hyväksymiseksi 11, 15 ja 18 artiklan nojalla.
4. Jäsenvaltioiden on koordinoitava toimensa keskenään ennen kansallisten toimenpiteiden hyväksymistä 20 artiklan 2 kohdan nojalla.
5. Erityisissä tapauksissa, erityisesti Välimeren alueen osalta, jäsenvaltioille voidaan siirtää valta antaa oikeudellisesti sitovia säädöksiä yhteisen kalastuspolitiikan alalla, mukaan lukien säilyttämistoimenpiteet. Tarvittaessa sovelletaan 18 artiklaa.
7 artikla
Säilyttämistoimenpiteiden lajit
1. Meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskeviin toimenpiteisiin voi muun muassa kuulua seuraavaa:
a) |
9–10 artiklan mukaiset monivuotiset suunnitelmat; |
b) |
kantojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevat tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet meriympäristöön kohdistuvien kalastusvaikutusten minimoimiseksi; |
c) |
toimenpiteet, joilla mukautetaan kalastusalusten kalastuskapasiteetti käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin; |
d) |
kannustimet, mukaan lukien luonteeltaan taloudelliset, kuten kalastusmahdollisuudet, sellaisten kalastusmenetelmien edistämiseksi, joilla edistetään valikoivampia pyyntimenetelmiä, tahattomien saaliiden välttämistä ja mahdollisuuksien mukaan vähentämistä sekä meriekosysteemin ja kalavarojen kannalta vähävaikutteista kalastusta; |
e) |
kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet; |
f) |
toimenpiteet 15 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi; |
g) |
säilyttämisen vähimmäisviitekoot; |
h) |
vaihtoehtoisia kalastuksenhoitomenetelmiä ja sellaisia pyydyksiä koskevat pilottihankkeet, joilla parannetaan valikoivuutta tai minimoidaan kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriympäristöön; |
i) |
tarvittavat toimenpiteet unionin ympäristölainsäädännöstä johtuvien 11 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen velvoitteiden noudattamiseksi; |
j) |
jäljempänä 2 kohdassa tarkoitettujen teknisten toimenpiteiden toteuttaminen. |
2. Tekniset toimenpiteet voivat sisältää muun muassa seuraavat:
a) |
pyydysten ominaisuudet ja niiden käyttöä koskevat säännöt; |
b) |
pyydysten rakentamista koskevat eritelmät, mukaan luettuna
|
c) |
tiettyjen pyydysten käytön ja kalastustoiminnan rajoittaminen tai kieltäminen tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina; |
d) |
kalastusaluksille asetetut vaatimukset lopettaa toiminta määritellyllä alueella määritellyksi vähimmäisajaksi uhanalaisten lajien, kutevien kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen ja muiden haavoittuvien meren elollisten luonnonvarojen tilapäisten yhteenkertymien suojelemiseksi; |
e) |
erityiset toimenpiteet kalastustoiminnasta meren biologiseen monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista. |
8 artikla
Kalakantojen elvyttämisalueiden perustaminen
1. Ottaen asianmukaisesti huomioon nykyiset suojelualueet unioni pyrkii perustamaan suojelualueita niiden biologisen herkkyyden pohjalta, mukaan lukien alueet, joilla on selvää näyttöä säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen ja kutupaikkojen voimakkaasta keskittymisestä. Tällaisilla alueilla kalastustoimintaa voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää elollisten vesiluonnonvarojen ja meriekosysteemien säilyttämisen edistämiseksi. Unioni suojelee jatkossakin tehostetusti olemassa olevia biologisesti herkkiä alueita.
2. Näitä tarkoituksia varten jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan nimettävä sopivia alueita, jotka voivat muodostaa osan yhtenäisestä verkostosta, ja niiden on valmisteltava tarvittaessa 18 artiklan 7 kohdan mukaisesti yhteisiä suosituksia, joiden pohjalta komissio esittää ehdotuksen perussopimusta noudattaen.
3. Komissiolle voidaan monivuotisessa suunnitelmassa siirtää oikeus perustaa tällaisia biologisesti herkkiä suojelualueita. Tällöin sovelletaan 18 artiklan 1 – 6 kohtaa. Komissio raportoi suojelualueista säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
II OSASTO
Erityiset toimenpiteet
9 artikla
Monivuotisten suunnitelmien periaatteet ja tavoitteet
1. Monivuotiset suunnitelmat hyväksytään ensisijaisesti tieteellisten, teknisten ja taloudellisten lausuntojen pohjalta, ja niihin on sisällyttävä säilyttämistoimia kalakantojen palauttamiseksi sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan varmistaa kestävä enimmäistuotto 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja kantojen pitämiseksi tällaisilla tasoilla.
2. Jos 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kestävän enimmäistuoton saavuttamista koskevia tavoitteita ei ole mahdollista määritellä riittämättömien tietojen vuoksi, monivuotisissa suunnitelmissa on esitettävä ennalta varautuvaan lähestymistapaan perustuvia toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa vähintään asianomaisten kantojen vastaava säilyttämisaste.
3. Monivuotiset suunnitelmat koskevat joko
a) |
yhtä ainoaa lajia; tai |
b) |
sekakalastuksessa tai kun kantojen vaihtelut ovat yhteydessä toisiinsa, useita kantoja asianomaisella maantieteellisellä alueella hyödyntävää kalastusta, ottaen huomioon tietämys kalakantojen, kalastuksen ja meren ekosysteemien välisestä vuorovaikutuksesta. |
4. Monivuotisiin suunnitelmiin sisällytettävien toimenpiteiden ja niiden täytäntöönpanon aikataulun on oltava suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja suunniteltuihin aikarajoihin. Ennen kuin monivuotisiin suunnitelmiin sisällytetään toimenpiteitä, on otettava huomioon niiden todennäköiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.
5. Monivuotisiin suunnitelmiin voi sisältyä ekosysteemilähtöisiä erityisiä suojelutavoitteita ja -toimenpiteitä, joilla pyritään ratkaisemaan sekakalastuksen erityisiä ongelmia siltä osin kuin ne liittyvät suunnitelman kattamien eri kantojen 2 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen niissä tapauksissa, joissa tieteelliset lausunnot osoittavat, että valikoivuutta ei pystytä lisäämään. Joitakin monivuotisen suunnitelman kattamia kantoja varten suunnitelmaan on tarvittaessa sisällytettävä erityisiä vaihtoehtoisia ekosysteemilähtöisiä säilyttämistoimenpiteitä.
10 artikla
Monivuotisten suunnitelmien sisältö
1. Monivuotisessa suunnitelmassa esitetään tarvittaessa ja sanotun vaikuttamatta perussopimuksessa määriteltyyn toimivaltaan:
a) |
monivuotisen suunnitelman soveltamisala, mukaan lukien kannat, kalastus ja alue; |
b) |
tavoitteet, jotka ovat 2 artiklassa sekä 6 ja 9 artiklan asianomaisissa säännöksissä asetettujen tavoitteiden mukaiset; |
c) |
määrälliset tavoitteet kuten kalastuskuolevuus ja/tai kutukannan biomassa; |
d) |
selvät aikarajat määrällisten tavoitteiden saavuttamiselle; |
e) |
säilyttämisen viitearvot, jotka ovat 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden mukaiset; |
f) |
niiden säilyttämistoimenpiteiden ja teknisten toimenpiteiden tavoitteet, jotka toteutetaan 15 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on välttää tai mahdollisimman pitkälle vähentää tahattomia saaliita; |
g) |
suojalausekkeet, joilla varmistetaan määrällisten tavoitteiden saavuttaminen, sekä tarvittaessa korjaavat toimenpiteet myös tilanteissa, joissa tietojen laadun tai tiedonsaannin heikentyminen vaarantaa kannan kestävyyden. |
2. Monivuotiseen suunnitelmaan voi lisäksi sisältyä
(a) |
muita säilyttämistoimenpiteitä, erityisesti toimenpiteitä poisheittämisen asteittaiseksi lopettamiseksi ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot tai kalastuksesta ekosysteemille aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseksi, tarvittaessa 18 artiklan mukaisesti tarkemmin eriteltyinä; |
(b) |
monivuotisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamista kuvaavat määrälliset indikaattorit edistymisen määräajoin tehtävää seurantaa ja arviointia varten; |
(c) |
tarvittaessa erityistavoitteet anadromisten ja katadromisten lajien makeassa vedessä tapahtuvaa elinkierron vaihetta varten. |
3. Monivuotisessa suunnitelmassa on määrättävä sen tarkistamisesta ensimmäisen jälkiarvioinnin jälkeen erityisesti, jotta voidaan ottaa huomioon muutokset tieteellisissä lausunnoissa.
11 artikla
Säilyttämistoimenpiteet unionin ympäristölainsäädännön mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi
1. Jäsenvaltioilla on oikeus hyväksyä omaan suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla vesillä sovellettavia säilyttämistoimenpiteitä, jotka eivät vaikuta muiden jäsenvaltioiden kalastusaluksiin ja jotka ovat tarpeen, jotta ne voivat täyttää direktiivin 2008/56/EY 13 artiklan 4 kohdasta, direktiivin 2009/147/EY 4 artiklasta tai direktiivin 92/43/ETY 6 artiklasta johtuvat velvoitteensa, edellyttäen että nämä toimenpiteet ovat tämän asetuksen 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisia, vastaavat asiaan liittyvässä unionin lainsäädännössä, jota toimenpiteillä on tarkoitus panna täytäntöön, asetettua tavoitetta, ja ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin lainsäädännön mukaiset toimenpiteet.
2. Jos jäsenvaltio, jäljempänä 'pyynnön tehnyt jäsenvaltio', katsoo, että on toteutettava toimenpiteitä 1 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämiseksi, ja tällaiset toimenpiteet vaikuttavat muiden jäsenvaltioiden välittömään kalastuksenhoitoetuun tuossa kalastuksessa, komissiolla on oikeus pyynnöstä hyväksyä tällaiset toimenpiteet delegoiduilla säädöksillä 46 artiklan mukaisesti. Tällöin sovelletaan 18 artiklan 1–4 kohtaa ja 6 kohtaa soveltuvin osin.
3. Pyynnön tehneen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille, joiden välitöntä kalastuksenhoitoetua asia koskee, asiaankuuluvat tiedot vaadittavista toimenpiteistä, mukaan lukien niiden perusteet, niitä koskeva tieteellinen näyttö ja niiden käytännön toteuttamista ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohdat. Pyynnön tehnyt jäsenvaltio ja muut jäsenvaltiot, joiden välitöntä kalastuksenhoitoetua asia koskee, voivat toimittaa 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen suosituksen kuuden kuukauden kuluessa näiden tietojen toimittamisesta. Komissio hyväksyy toimenpiteet ottaen tällöin huomioon tieteelliset lausunnot kolmen kuukauden kuluessa täydellisen pyynnön vastaanottamisesta.
Komissio voi antaa ehdotuksen perussopimuksen mukaisesti, jos kaikki jäsenvaltiot eivät pääse yhteisymmärrykseen komissiolle ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja siinä asetetussa määräajassa toimitettavasta yhteisestä suosituksesta, tai jos yhteisen suosituksen ei katsota vastaavan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.
4. Jollei 3 kohdassa tarkoitettua yhteistä suositusta ole annettu, komissio voi, 3 kohdasta poiketen, hyväksyä kiireellisissä tapauksissa toimenpiteet. Kiireellisissä tapauksissa hyväksyttävät toimenpiteet voivat olla vain sellaisia, joiden puuttuminen vaarantaa säilyttämistoimenpiteiden käyttöönottoon liittyvien, 1 kohdassa tarkoitettujen direktiivien säännösten ja jäsenvaltion aikomusten mukaisten tavoitteiden saavuttamisen.
5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan enintään 12 kuukauden ajan, ja soveltamista voidaan mainitun kohdan edellytysten edelleen täyttyessä jatkaa enintään 12 kuukaudella.
6. Komissio helpottaa yhteistyötä kyseisen jäsenvaltion ja muiden jäsenvaltioiden, joiden välitöntä kalastuksenhoitoetua tuo kalastus koskee 2, 3 ja 4 kohdan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamisessa ja täytäntöönpanossa.
12 artikla
Komission toimenpiteet, kun meren elollisiin luonnonvaroihin kohdistuu vakava uhka
1. Komissio voi joko jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan hyväksyä 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät todisteisiin perustuvaan näyttöön meren elollisten luonnonvarojen säilymiseen tai meriekosysteemiin kohdistuvasta vakavasta uhasta ja joita sovelletaan enintään kuuden kuukauden ajan.
2. Jäsenvaltion on toimitettava 1 kohdassa tarkoitettu pyyntönsä samanaikaisesti komissiolle, muille jäsenvaltioille ja asianomaisille neuvoa-antaville toimikunnille. Muut jäsenvaltiot ja neuvoa-antavat toimikunnat voivat jättää kirjalliset huomautuksensa seitsemän työpäivän kuluessa tiedoksi antamisesta. Komissio tekee päätöksen 15 työpäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta.
3. Ennen 1 kohdassa tarkoitettujen kiireellisten toimenpiteiden alkuperäisen soveltamisajan päättymistä komissio voi 1 kohdan edellytysten täyttyessä hyväksyä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, joilla jatketaan enintään kuuden kuukauden ajan tällaisen kiireellisen toimenpiteen soveltamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
13 artikla
Jäsenvaltion kiireelliset toimenpiteet
1. Jos on näyttöä kalastukseen liittyvästä, meren elollisten luonnonvarojen säilymiseen tai meriekosysteemiin kohdistuvasta, välitöntä toimintaa edellyttävästä vakavasta uhasta jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, tuo jäsenvaltio voi hyväksyä kiireellisiä toimenpiteitä uhan lieventämiseksi. Tällaisten toimenpiteiden on oltava 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisia ja vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin oikeudessa säädetyt toimenpiteet. Tällaisia toimenpiteitä sovelletaan enintään kolmen kuukauden ajan.
2. Jos jäsenvaltio aikoo toteuttaa sellaisia kiireellisiä toimenpiteitä, jotka todennäköisesti vaikuttavat muiden jäsenvaltioiden kalastusaluksiin, toimenpiteet saa toteuttaa vasta sen jälkeen, kun komissiota, kyseisiä jäsenvaltioita ja asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia on kuultu toimenpideluonnoksesta, johon on liitetty perustelut. Kuulemisen suorittava jäsenvaltio voi asettaa tällaiselle kuulemiselle kohtuullisen määräajan, jonka on oltava kuitenkin vähintään yhden kuukauden mittainen.
3. Jos komissio katsoo, että tämän artiklan mukaisesti hyväksytty toimenpide ei vastaa 1 kohdan edellytyksiä, se voi asianmukaisesti perustellen pyytää kyseistä jäsenvaltiota muuttamaan toimenpidettään tai kumoamaan sen.
14 artikla
Tahattomien saaliiden välttäminen ja minimointi
1. Jäljempänä olevan 15 artiklan mukaisen velvoitteen, joka koskee kaikkien saaliiden purkamista aluksesta, jäljempänä 'purkamisvelvoite', käyttöönoton helpottamiseksi jäsenvaltiot voivat toteuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvia pilottihankkeita, joissa otetaan huomioon asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot ja joilla pyritään tutkimaan täysimääräisesti kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä kalastuksen tahattomien saaliiden välttämiseksi, minimoimiseksi ja lopettamiseksi.
2. Jäsenvaltiot voivat laatia poisheittoja koskevan selvityksen, josta käy ilmi poisheittojen määrä kussakin kalastuksessa, jota koskee 15 artiklan 1 kohta.
15 artikla
Purkamisvelvoite
1. Kaikki saalisrajoitusten alaiset saaliit ja Välimerellä myös asetuksen (EY) N:o 1967/2006 liitteessä III määriteltyjen vähimmäiskokojen soveltamisalaan kuuluvat saaliit, jotka on pyydetty unionin vesillä harjoitetun kalastuksen aikana tai unionin kalastusalusten toimesta unionin vesien ulkopuolisilla vesillä, jotka eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan, on mainitussa kalastuksessa ja jäljempänä luetelluilla maantieteellisillä alueilla nostettava kalastusalukselle ja säilytettävä siellä, kirjattava, purettava aluksesta ja luettava tarvittaessa kiintiöihin, jos niitä ei käytetä elävänä syöttinä, seuraavan aikataulun mukaisesti:
a) |
Viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2015:
|
b) |
Viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2015 kalastusta määrittävien lajien osalta ja viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2017 kaikkien muiden kuin a alakohdassa tarkoitettujen saalisrajoituksen alaisten lajien kalastuksessa unionin vesillä Itämerellä. |
c) |
Viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2016 kalastusta määrittävien lajien osalta ja viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2019 kaikkien muiden lajien osalta seuraavilla alueilla:
|
d) |
Viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2017 kalastusta määrittävien lajien osalta ja viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2019 kaikkien muiden, a alakohtaan kuulumattomien lajien kalastuksessa Välimerellä, Mustallamerellä ja kaikilla muilla unionin vesillä ja sellaisilla unionin ulkopuolisilla vesillä, jotka eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan. |
2. Edellä oleva 1 kohta ei rajoita unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattamista. Siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä 46 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön tällaiset kansainväliset velvoitteet unionin oikeudessa, mukaan lukien erityisesti poikkeukset tämän artiklan mukaisesta purkamisvelvoitteesta.
3. Jos kaikki jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu tietyn lajin osalta, sopivat, että purkamisvelvoitetta olisi sovellettava muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin lajeihin, ne voivat toimittaa yhteisen suosituksen 1 kohdassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen soveltamisalan laajentamiseksi tällaisiin muihin lajeihin. Tällöin sovelletaan 18 artiklan 1–6 kohtaa soveltuvin osin. Jos yhteinen suositus toimitetaan, komissio voi hyväksyä tällaiset toimenpiteet delegoiduilla säädöksillä 46 artiklan mukaisesti.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu purkamisvelvoite ei koske seuraavia lajeja:
a) |
lajit, joiden kalastus on kielletty ja jotka on tällaisiksi määritelty yhteisen kalastuspolitiikan alalla hyväksytyllä unionin säädöksellä; |
b) |
lajit, joiden osalta on tieteellistä näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta, ottaen huomioon pyydysten, kalastuskäytäntöjen ja ekosysteemin ominaisuudet; |
c) |
de minimis -poikkeuksen piiriin kuuluvat saaliit. |
5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kalastuksessa sovellettavan purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon yksityiskohdat on eriteltävä 9 ja 10 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa suunnitelmissa ja ne on tarvittaessa eriteltävä tarkemmin 18 artiklan mukaisesti, mukaan lukien:
a) |
erityiset säännökset kalastukselle tai lajeille, joita koskee 1 kohdassa tarkoitettu purkamisvelvoite; |
b) |
eritelmä vapautuksista, joita sovelletaan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen lajien purkamisvelvoitteeseen; |
c) |
säännökset de minimis -poikkeuksista, jotka koskevat enintään 5 prosentin osuutta 1 kohdassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen alaisten lajien vuotuisesta kokonaissaaliista. De minimis -poikkeusta sovelletaan seuraavissa tilanteissa:
Tässä alakohdassa tarkoitetuissa säännöksissä tarkoitettuja saaliita ei lasketa asianomaisiin kiintiöihin, mutta kaikki tällaiset saaliit on kuitenkin kirjattava kokonaisuudessaan. Tässä alakohdassa tarkoitettua vuotuista kokonaissaalista koskevaa prosenttiosuutta nostetaan neljän vuoden siirtymäkaudeksi
|
d) |
saaliiden kirjaamista koskevat säännökset; |
e) |
säilyttämisen vähimmäisviitekokojen vahvistaminen tarvittaessa 10 kohdan mukaisesti. |
6. Jos kalastukselle ei ole hyväksytty monivuotista suunnitelmaa tai asetuksen (EY) N:o 1967/2006 18 artiklan mukaista kalastuksenhoitosuunnitelmaa, komissio voi tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti hyväksyä tämän asetuksen 46 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan väliaikaisena toimenpiteenä ja enintään kolmen vuoden ajaksi saaliin aluksesta purkamista koskevaa velvoitetta koskeva erityinen suunnitelma, johon sisältyvät tämän artiklan 5 kohdan a-e alakohdassa tarkoitetut eritelmät. Jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä tällaisen suunnitelman laatimisessa tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti, jotta komissio voi hyväksyä tällaisia säädöksiä tai antaa ehdotuksen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.
7. Jos toimenpiteitä ei ole hyväksytty de minimis -poikkeuksen täsmentämiseksi joko 5 kohdan mukaisesti hyväksytyssä monivuotisessa suunnitelmassa tai 6 kohdan mukaisesti hyväksytyssä saaliin aluksesta purkamista koskevaa velvoitetta koskevassa erityisessä suunnitelmassa, komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 46 artiklan mukaisesti 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetun de minimis -poikkeuksen, joka on 5 kohdan c alakohdan i tai ii alakohdassa säädetyt edellytykset huomioon ottaen enintään viisi prosenttia kaikkien sellaisten lajien vuotuisesta kokonaissaaliista, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta 1 kohdan mukaisesti. Tämä de minimis -poikkeus hyväksytään siten, että sen soveltaminen alkaa kyseessä olevan purkamisvelvoitteen soveltamispäivästä.
8. Poikkeuksena velvoitteesta lukea saaliit kyseessä oleviin kiintiöihin 1 kohdan mukaisesti, purkamisvelvoitteen alaisten lajien saaliit, jotka ovat asianomaisten kantojen kiintiöitä suurempia tai saaliit, joiden osalta jäsenvaltiolla ei ole kiintiötä, voidaan vähentää kohdelajin kiintiöstä, ylittämättä kuitenkaan yhdeksää prosenttia kohdelajin kiintiöstä. Tätä säännöstä sovelletaan vain, jos muun kuin kohdelajin kanta on turvallisissa biologisissa rajoissa.
9. Purkamisvelvoitteen alaisten kantojen osalta jäsenvaltiot voivat käyttää kiintiöiden vuosittaista siirtomahdollisuutta 10 prosenttiin saakka sallituista purkamisistaan. Jäsenvaltio voi tässä tarkoituksessa sallia lisämäärien purkamisen saaliin aluksesta purkamista koskevan velvoitteen alaisista kannoista edellyttäen, että määrät ovat enintään 10 prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle myönnetystä kiintiöstä. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklaa sovelletaan.
10. Nuorten meren eliöiden suojelemisen varmistamiseksi voidaan vahvistaa säilyttämisen vähimmäisviitekoot.
11. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen alaisten lajien osalta säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien lajien saaliiden käyttö rajoitetaan muihin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisten ravinnoksi, mukaan lukien kalajauho, kalaöljy, lemmikkieläinten ruoka, elintarvikkeiden lisäaineet, lääkkeet ja kosmetiikka.
12. Niiden lajien osalta, joihin ei sovelleta 1 kohdassa mainittua purkamisvelvoitetta, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien lajien saaliita ei saa pitää aluksella, vaan ne on päästettävä heti takaisin mereen.
13. Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien pyyntimatkojen yksityiskohtainen ja tarkka dokumentointi sekä riittävät valmiudet ja keinot valvoa kaikkien saaliiden purkamisvelvoitteen noudattamista, muun muassa tarkkailijoiden tai kameravalvonnan avulla tai muulla tavoin. Näin tehdessään jäsenvaltioiden on noudatettava tehokkuuden ja suhteellisuuden periaatteita.
16 artikla
Kalastusmahdollisuudet
1. Jäsenvaltioille jaetut kalastusmahdollisuudet takaavat kullekin jäsenvaltiolle kalastustoiminnan suhteellisen vakauden kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta. Kaikkien jäsenvaltioiden edut on otettava huomioon uusia kalastusmahdollisuuksia jaettaessa.
2. Kun tiettyä kalakantaa koskeva purkamisvelvoite otetaan käyttöön, kalastusmahdollisuudet määritellään ottaen huomioon muutos, jonka myötä siirrytään kalastusmahdollisuuksien määrittelystä saaliin purkamisen perusteella kalastusmahdollisuuksien määrittelyyn saaliiden perusteella ottaen huomioon, että ensimmäisen ja seuraavien vuosien aikana kyseisen kannan saaliiden poisheittäminen ei ole enää sallittua.
3. Kun on tieteellistä näyttöä siitä, että tietyn kannan osalta vahvistetut kalastusmahdollisuudet ovat selvästi epäsuhdassa kannan todelliseen tilaan nähden, jäsenvaltiot, joilla on välitön hallinnointietu asiassa, voivat toimittaa komissiolle perustellun pyynnön, että se tekisi ehdotuksen ristiriidan lieventämiseksi noudattaen 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjä tavoitteita.
4. Kalastusmahdollisuudet määritellään 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja ne 9 artiklan 2 kohdan sekä 10 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti vahvistettuja määrällisiä tavoitteita, aikarajoja ja marginaaleja noudattaen.
5. Unionin vesillä kolmansien maiden käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien vahvistamista koskevat toimenpiteet hyväksytään perussopimuksen mukaisesti.
6. Kunkin jäsenvaltion on päätettävä, kuinka sille jaetut kalastusmahdollisuudet, joihin ei sovelleta kalastusoikeuksien siirtojärjestelmää, voidaan jakaa sen lipun alla purjehtiville aluksille (esimerkiksi luomalla yksittäisiä kalastusmahdollisuuksia). Sen on ilmoitettava jakomenetelmä komissiolle.
7. Sekakalastukseen liittyviä kalastusmahdollisuuksia jaettaessa jäsenvaltioiden on otettava huomioon kyseiseen kalastukseen osallistuvien alusten todennäköinen saaliskoostumus.
8. Jäsenvaltiot voivat vaihtaa keskenään kaikki niille jaetut kalastusmahdollisuudet tai osan niistä ilmoitettuaan asiasta komissiolle.
17 artikla
Perusteet, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on jaettava kalastusmahdollisuudet
Jakaessaan käytettävissään olevia kalastusmahdollisuuksia 16 artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden on käytettävä avoimia ja puolueettomia perusteita, mukaan lukien luonteeltaan ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset perusteet. Käytettäviin perusteisiin voivat kuulua muun muassa kalastuksen vaikutus ympäristöön, sääntöjen noudattamisen historia, merkitys paikallisessa taloudessa ja poikkeukselliset saalismäärät. Jäsenvaltioiden on pyrittävä niille jaettujen kalastusmahdollisuuksien rajoissa myös tarjoamaan kannustimia kalastusaluksille valikoivien pyydysten tai sellaisten kalastusmenetelmien käytöstä, joilla on nykyistä vähemmän ympäristövaikutuksia, kuten vähäisempi energiankulutus tai lajin elinympäristölle aiheutettu vahinko.
III OSASTO
Alueellistaminen
18 artikla
Alueellinen yhteistyö säilyttämistoimenpiteissä
1. Jos asiaankuuluvalla maantieteellisellä alueella sovellettavan, myös 9 ja 10 artiklan nojalla laadittujen monivuotisten suunnitelmien mukaisen unionin säilyttämistoimenpiteen, sekä 11 artiklan mukaisten toimenpiteiden ja saaliiden purkamisvelvoitetta 15 artiklan 6 kohdan mukaisesti koskevien erityisten suunnitelmien osalta komissiolle on siirretty valta hyväksyä toimenpiteitä delegoiduilla säädöksillä tai täytäntöönpanosäädöksillä, jäsenvaltiot, joiden välittömään kalastuksenhoitoetuun nämä toimenpiteet vaikuttavat, voivat kyseisessä säilyttämistoimenpiteessä ja/tai monivuotisessa suunnitelmassa asetettavan määräajan puitteissa sopia yhteisten suositusten toimittamisesta niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka esitetään kyseisissä unionin säilyttämistoimenpiteissä, monivuotisissa suunnitelmissa tai poisheittämisvelvoitetta koskevissa erityisissä suunnitelmissa. Komissio hyväksyy tällaiset delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset vasta, kun jäsenvaltioiden yhteisten suositusten toimittamiselle asetettu määräaika on päättynyt.
2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden, joilla on välitön hallinnointietu, johon 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet vaikuttavat, on tehtävä yhteistyötä keskenään yhteisiä suosituksia laatiessaan. Niiden on myös kuultava asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia. Komissio edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä muun muassa varmistamalla tarvittaessa, että asiaankuuluvilta tieteellisiltä elimiltä saadaan tieteellinen lausunto.
3. Jos yhteisiä suosituksia toimitetaan 1 kohdan mukaisesti, komissio voi hyväksyä nämä toimenpiteet delegoiduilla säädöksillä tai täytäntöönpanosäädöksillä edellyttäen, että tällaiset suositukset ovat asiaan liittyvän säilyttämistoimenpiteen ja/tai monivuotisen suunnitelman mukaisia.
4. Jos säilyttämistoimenpidettä sovelletaan tiettyyn, kolmansien maiden kanssa jaettuun kalakantaan, jota hallinnoidaan monenvälisten kalastusjärjestöjen toimesta taikka kahden- tai monenvälisten sopimusten nojalla, unioni pyrkii sopimaan asiaankuuluvien kumppaneiden kanssa tarvittavista toimenpiteistä 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan nojalla hyväksyttävät säilyttämistoimenpiteitä koskevat yhteiset suositukset perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin ja että ne täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:
a) |
ne ovat 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisia; |
b) |
ne ovat asiaankuuluvan säilyttämistoimenpiteen soveltamisalan ja tavoitteiden mukaisia; |
c) |
ne ovat asiaankuuluvan monivuotisen suunnitelman soveltamisalan mukaisia ja täyttävät tehokkaasti siinä asetetut yleiset ja määrälliset tavoitteet; |
d) |
ne ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin oikeuden mukaiset toimenpiteet. |
6. Jolleivät kaikki jäsenvaltiot onnistu sopimaan komissiolle 1 kohdan mukaisesti toimitettavista yhteisistä suosituksista asetetussa määräajassa tai jollei säilyttämistoimenpiteitä koskevia yhteisiä suosituksia pidetä kyseisen säilyttämistoimenpiteen yleisten ja määrällisten tavoitteiden mukaisina, komissio voi toimittaa asianmukaisia toimenpiteitä koskevan ehdotuksen perussopimuksen mukaista menettelyä noudattaen.
7. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tapausten lisäksi jäsenvaltiot, joilla on maantieteellisesti määritellyn alueen kalakantoihin liittyvä välitön kalastuksenhoitoetu, voivat myös laatia yhteisiä suosituksia toimenpiteistä, joita komissio voi ehdottaa tai hyväksyä.
8. Ylimääräisenä tai vaihtoehtoisena alueellisen yhteistyön menetelmänä jäsenvaltioille annetaan asiaankuuluvaan maantieteelliseen alueeseen sovellettavan unionin säilyttämistoimenpiteellä, myös 9 ja 10 artiklan mukaisesti vahvistetulla monivuotisella suunnitelmalla, valta hyväksyä asetetussa määräajassa toimenpiteitä, jotka määrittävät tuota säilyttämistoimenpidettä tarkemmin. Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä tällaisia toimenpiteitä hyväksyessään. Tämän artiklan 2, 4 ja 5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Komissio on otettava mukaan, ja sen huomautukset on otettava huomioon. Jäsenvaltio voi hyväksyä omat kansalliset toimenpiteensä vain, jos toimenpiteiden sisällöstä on päästy yhteisymmärrykseen kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden kesken. Jos komissio katsoo, että jäsenvaltion toimenpide ei vastaa säilyttämistoimenpiteessä vahvistettuja edellytyksiä, se voi asianmukaisesti perustellen pyytää asianomaista jäsenvaltiota muuttamaan toimenpidettään tai kumoamaan sen.
IV OSASTO
Kansalliset toimenpiteet
19 artikla
Jäsenvaltioiden oman lipun alla purjehtiviin kalastusaluksiin tai niiden alueelle sijoittautuneisiin henkilöihin sovellettavat jäsenvaltioiden toimenpiteet
1. Jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteitä kalakantojen säilyttämiseksi unionin vesillä edellyttäen, että ne täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:
(a) |
toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin kalastusaluksiin tai, jos kalastustoimintaa ei harjoita kalastusalus, henkilöihin, jotka ovat sijoittautuneet niiden alueen sellaiselle osalle, joihin perussopimusta sovelletaan; |
(b) |
toimenpiteet ovat 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisia; |
(c) |
toimenpiteet ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin oikeuden mukaiset toimenpiteet. |
2. Jäsenvaltion on valvontaa varten ilmoitettava toisille jäsenvaltioille, joita asia koskee, 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä säännöksistä.
3. Jäsenvaltioiden on asetettava tämän artiklan mukaisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä koskevat asianmukaiset tiedot julkisesti saataville.
20 artikla
Jäsenvaltioiden 12 meripeninkulman vyöhykkeen sisäpuolella toteuttamat toimenpiteet
1. Jäsenvaltio voi toteuttaa syrjimättömiä toimenpiteitä kalakantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi ja meriekosysteemien suojelutason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi 12 meripeninkulman sisällä asianomaisen jäsenvaltion perusviivoista edellyttäen, ettei unioni ole toteuttanut erityisesti kyseistä aluetta koskevia tai erityisesti asianomaisen jäsenvaltion havaitsemaan ongelmaan puuttuvia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä. Jäsenvaltion toteuttamien toimenpiteiden on sovittava yhteen 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden kanssa ja oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin unionin oikeuden mukaiset toimenpiteet.
2. Jos jäsenvaltio aikoo toteuttaa sellaisia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, jotka todennäköisesti vaikuttavat muiden jäsenvaltioiden kalastusaluksiin, toimenpiteet saa toteuttaa vasta sen jälkeen, kun komissiota, asianomaisia jäsenvaltioita ja asianomaisia neuvoa-antavia toimikuntia on kuultu toimenpideluonnoksesta, joihin on liitetty perustelut, joista ilmenee myös, että kyseiset toimenpiteet ovat syrjimättömiä. Kuulemisen suorittava jäsenvaltio voi asettaa tällaiselle kuulemiselle kohtuullisen määräajan, jonka on oltava kuitenkin vähintään kahden kuukauden mittainen.
3. Jäsenvaltioiden on asetettava tämän artiklan mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä koskevat asianmukaiset tiedot julkisesti saataville.
4. Jos komissio katsoo, että tämän artiklan mukaisesti toteutettu toimenpide ei vastaa 1 kohdan edellytyksiä, se voi asianmukaisesti perustellen pyytää kyseistä jäsenvaltiota muuttamaan toimenpidettään tai kumoamaan sen.
IV OSA
KALASTUSKAPASITEETIN HALLINNOINTI
21 artikla
Kalastusoikeuksien siirtojärjestelmien perustaminen
Jäsenvaltiot voivat perustaa kalastusoikeuksien siirtojärjestelmän. Tällaisen järjestelmän perustaneiden jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä siirrettävien kalastusoikeuksien rekisteriä.
22 artikla
Kalastuskapasiteetin mukauttaminen ja hallinnointi
1. Jäsenvaltioiden on ajan mittaan toteutettava toimenpiteitä laivastojensa kalastuskapasiteetin mukauttamiseksi omiin kalastusmahdollisuuksiinsa ottaen huomioon suuntaukset ja parhaat tieteelliset lausunnot niiden välisen vakaan ja kestävän tasapainon saavuttamiseksi.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle laivastojensa kalastuskapasiteetin ja niiden kalastusmahdollisuuksien välistä tasapainoa koskeva selvitys kunkin vuoden toukokuun 31 päivään mennessä. Jotta edistettäisiin yhteisen lähestymistavan noudattamista koko unionissa, tämä selvitys laaditaan komission kehittämien yhteisten suuntaviivojen mukaisesti, joissa esitetään asiaankuuluvat tekniset, sosiaaliset ja taloudelliset parametrit.
Selvityksiin on sisällyttävä arvio kunkin jäsenvaltion kansallisen laivaston ja kaikkien laivastonosien vuosittaisesta kapasiteetista. Selvityksissä on pyrittävä määrittelemään laivastonosien rakenteellinen ylikapasiteetti ja arvioimaan niiden pitkän aikavälin kannattavuus. Selvitykset asetetaan julkisesti saataville.
3. Edellä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun arvion osalta jäsenvaltioiden on laadittava analyysinsa laivastojensa kalastuskapasiteetin ja niiden kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon pohjalta. Syrjäisimpien alueiden vesillä toimivien laivastojen ja yksinomaan unionin vesien ulkopuolella toimivien alusten osalta on laadittava erilliset arviot.
4. Jos arvio osoittaa selvästi, että kalastuskapasiteettia ei ole tosiasiallisesti tasapainotettu kalastusmahdollisuuksia vastaavaksi, jäsenvaltion on laadittava toimintasuunnitelma kullekin sellaiselle laivastonosalle, jolla on selvästi havaittu olevan merkittävää ylikapasiteettia, ja liitettävä se selvitykseensä. Toimintasuunnitelmassa on esitettävä mukauttamiskohteet ja välineet tasapainoon pääsemiseksi sekä selkeä aikataulu sen täytäntöönpanolle.
Komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain selvityksen jäsenvaltioiden laivastojen kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien tasapainosta 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen suuntaviivojen mukaisesti. Selvityksessä on oltava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimintasuunnitelmat. Ensimmäinen selvitys on toimitettava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015.
Edellä 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen laatimatta jättäminen ja/tai tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman täytäntöönpanon laiminlyönti voivat johtaa kyseiselle jäsenvaltiolle maksettavan, myöhemmin annettavan meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014-2020 koskevan unionin säädöksen mukaisen, laivastonosaan tai -osiin tarkoitettuja investointeja koskevan unionin rahoitustuen keskeyttämiseen tai lykkäämiseen samassa suhteessa.
5. Alusta ei saa julkisella tuella poistaa laivastosta, ellei kalastuslisenssiä ja kalastuslupia ole ensin peruutettu.
6. Julkisella tuella käytöstä poistettujen kalastusalusten kalastuskapasiteettia ei saa korvata uudella kapasiteetilla.
7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 päivästä tammikuuta 2014 päivästä … kuuta … alkaen niiden laivaston kalastuskapasiteetti ei missään vaiheessa ylitä liitteessä II vahvistettuja kalastuskapasiteetin ylärajoja.
23 artikla
Lisäys-/poistojärjestelmä
1. Jäsenvaltioiden on hallinnoitava laivastojensa lisäyksiä ja poistoja siten, että laivastoon ilman julkista tukea tehtävän uuden kapasiteetin lisäyksen vastapainona on aikaisempi ilman julkista tukea tehty vähintään samansuuruinen kapasiteetin poisto.
2. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3. Viimeistään 30 päivänä joulukuuta 2018 komissio arvioi lisäys-/poistojärjestelmää sen perusteella, miten laivastokapasiteetti ja kartoitetut kalastusmahdollisuudet kehittyvät toisiinsa nähden, ja ehdottaa tarvittaessa muutosta tähän järjestelmään.
24 artikla
Kalastuslaivastorekisterit
1. Jäsenvaltioiden on kirjattava niiden lipun alla purjehtivien unionin kalastusalusten omistajaa, aluksen ja pyydysten ominaisuuksia sekä toimintaa koskevat tiedot, joita tarvitaan tämän asetuksen nojalla vahvistettujen toimenpiteiden hallinnoimiseksi.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.
3. Komissio pitää yllä unionin kalastuslaivastorekisteriä, joka sisältää sen 2 kohdan nojalla saamat tiedot. Se huolehtii unionin kalastuslaivastorekisterin julkisuudesta varmistaen asianmukaisen henkilötietojen suojan.
4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksin tekniset toteuttamisvaatimukset, jotka koskevat 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen kirjaamista, muotoa ja toimittamistapaa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
V OSA
KALASTUKSENHOIDON TIETEELLINEN PERUSTA
25 artikla
Kalastuksenhoidossa tarvittavat tiedot
1. Jäsenvaltioiden on tiedonkeruun alalla hyväksyttyjä sääntöjä noudattaen kerättävä ja hallinnoitava kalastuksenhoidossa tarvittavia biologisia, ympäristöä koskevia, teknisiä ja sosioekonomisia tietoja ja saatettava nämä tiedot loppukäyttäjien saataville, mukaan luettuina komission nimeämät elimet. Tällaisten tietojen hankkimiseen ja hallinnointiin voidaan myöntää meri- ja kalatalousrahaston rahoitusta myöhemmin annettavan meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014-2020 koskevan unionin säädöksen mukaisesti. Kyseisten tietojen avulla olisi erityisesti voitava arvioida
a) |
hyödynnettyjen meren biologisten luonnonvarojen tilaa; |
b) |
kalastuksen voimakkuutta sekä vaikutuksia, joita kalastustoiminnasta kohdistuu meren biologisiin luonnonvaroihin ja meriekosysteemeihin; sekä |
c) |
kalastus-, vesiviljely- ja jalostusalojen sosioekonomista tilannetta unionin vesillä ja niiden ulkopuolella. |
2. Tällaisten tietojen keräämisessä, hallinnoinnissa ja käytössä on noudatettava seuraavia periaatteita:
a) |
täsmällisyys ja luotettavuus sekä oikea-aikainen keruu; |
b) |
koordinointimekanismien käyttö, jotta voidaan välttää päällekkäisyyttä kerättäessä tietoja eri tarkoituksiin; |
c) |
kerättyjen tietojen turvallinen varastointi ja suojaaminen atk-pohjaisissa tietokannoissa ja niiden julkinen saatavuus tarvittaessa, myös yhteenkoottuina, siten, että varmistetaan luottamuksellisuus; |
d) |
komissiolla tai sen nimeämillä elimillä on oltava tietojen olemassaolon ja laadun tarkastamiseksi pääsy kerättyjen tietojen käsittelyssä käytettäviin kansallisiin tietokantoihin ja -järjestelmiin; |
e) |
asiaankuuluvien tietojen ja niitä koskevien keruumenetelmien on oltava oikea-aikaisesti saatavilla elimille, joilla on tutkimuksen tai hallinnon näkökulmasta mielenkiintoa kalastusalan tietojen tieteellistä analysointia kohtaan, ja kaikille muille kiinnostuneille osapuolille, paitsi olosuhteissa, joissa sovellettava unionin oikeus edellyttää tietosuojaa ja luottamuksellisuutta. |
3. Jäsenvaltioiden on toimitettava joka vuosi komissiolle selvitys kansallisten tiedonkeruuohjelmiensa täytäntöönpanosta ja asetettava ne julkisesti saataville.
Komissio arvioi vuotuista tiedonkeruuselvitystä kuultuaan tieteellistä neuvoa-antavaa elintään ja tarvittaessa asianomaisia alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä, joissa unioni on sopimuspuolena tai tarkkailijana, sekä asianomaisia kansainvälisiä tieteellisiä elimiä.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava kalastuksenhoitoa varten tarvittavan tutkimustiedon, myös sosioekonomisen tiedon, keruun ja hallinnan kansallinen koordinointi. Tätä varten ne nimeävät kansallisen vastuuhenkilön ja järjestävät vuosittain kansallisen koordinointikokouksen. Komissiolle on ilmoitettava kansallisista koordinointitoimista, ja se on kutsuttava koordinointikokouksiin.
5. Jäsenvaltioiden on tiiviissä yhteistyössä komission kanssa koordinoitava tiedonkeruutoimintansa samalla merialueella toimivien muiden jäsenvaltioiden kanssa, ja niiden on kaikin tavoin pyrittävä koordinoimaan toimintansa niiden kolmansien maiden kanssa, joiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia vesialueita on samalla merialueella.
6. Tiedon keruu, hallinnointi ja käyttö on suoritettava kustannustehokkaalla tavalla.
7. Jos jäsenvaltio laiminlyö tiedonkeruun ja/tai tietojen oikea-aikaisen toimittamisen loppukäyttäjälle, se voi johtaa kyseiselle jäsenvaltiolle maksettavan unionin rahoitustuen keskeyttämiseen tai lykkäämiseen samassa suhteessa myöhemmin annettavan meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014-2020 koskevan unionin säädöksen mukaisesti.
26 artikla
Tieteellisten elinten kuuleminen
Komissio kuulee asianmukaisia tieteellisiä elimiä. Tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa kuullaan tarvittaessa meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja hoidon kannalta merkittävistä kysymyksistä, jollaisia ovat muun muassa biologiset, taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset ja tekniset tekijät. Tieteellisiä elimiä kuultaessa otetaan huomioon julkisten varojen asianmukainen hoito, jotta vältetään tällaisten elinten työn päällekkäisyys.
27 artikla
Tutkimus ja tieteelliset lausunnot
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviä tutkimus- ja innovointiohjelmia. Niiden on koordinoitava tiiviissä yhteistyössä komission kanssa kalastukseen liittyvää tutkimusta ja innovointia sekä tieteellisiä lausuntoja koskevia ohjelmia muiden jäsenvaltioiden sekä unionin tutkimus- ja innovointirakenteiden kanssa, ja tarvittaessa mukaan on otettava asianomaiset neuvoa-antavat toimikunnat. Näille toimille voidaan myöntää rahoitusta unionin talousarviosta unionin asiaa koskevien oikeudellisten säädösten mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on asianomaisten sidosryhmien osallistamisella, muun muassa käytettävissä olevia unionin taloudellisia resursseja käyttämällä ja keskinäisellä koordinoinnilla varmistettava, että tieteelliseen neuvoa-antavaan prosessiin on käytettävissä tarpeen mukaan osaamista ja henkilöresursseja.
VI OSA
ULKOSUHDEPOLITIIKKA
28 artikla
Tavoitteet
1. Jotta varmistettaisiin meren elollisten luonnonvarojen ja meriympäristön kestävä hyödyntäminen, hoito ja säilyttäminen, unioni harjoittaa ulkoisia kalastussuhteitaan kansainvälisten velvoitteiden ja kalastuspolitiikan tavoitteiden sekä 2 ja 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.
2. Erityisesti unioni:
a) |
osallistuu aktiivisesti tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamiseen ja edistää tätä toimintaa; |
b) |
edistää unionin aloitteiden poliittista johdonmukaisuutta, erityisesti ympäristöä, kauppaa ja kehitystä koskevien toimien osalta, ja lujittaa kehitysyhteistyön ja tieteellisen, teknisen ja taloudellisen yhteistyön puitteissa toteutettujen toimien johdonmukaisuutta; |
c) |
myötävaikuttaa kestävään kalastustoimintaan, joka on taloudellisesti kannattavaa ja edistää työllisyyttä unionissa; |
d) |
varmistaa, että unionin vesien ulkopuolella harjoitettava unionin kalastustoiminta perustuu samoihin periaatteisiin ja vaatimuksiin kuin yhteisen kalastuspolitiikan alalla sovellettavassa unionin oikeudessa ja edistää unionin toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä muiden kolmansien maiden toimijoihin nähden; |
e) |
edistää ja tukee kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä tarvittavia toimia, joita tarvitaan LIS-kalastuksen kitkemiseksi; |
f) |
edistää alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen valvontakomiteoiden perustamista ja vahvistamista, toiminnan säännöllisiä riippumattomia arvioita ja asianmukaisia korjaavia toimia sekä tehokkaita ja varoittavia seuraamuksia, joita on sovellettava avoimella ja syrjimättömällä tavalla. |
3. Tämän osan säännökset eivät rajoita perussopimuksen 218 artiklan nojalla hyväksyttyjen kansainvälisten sopimusten erityisiä säännöksiä.
I OSASTO
Kansainväliset kalastusjärjestöt
29 artikla
Unionin toiminta kansainvälisissä kalastusjärjestöissä
1. Unioni tukee ja edistää aktiivisesti kalastusalan kansainvälisten järjestöjen, myös alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, toimintaa.
2. Kalastusalan kansainvälisissä järjestöissä ja alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävä unionin kanta perustuu parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, jotta voidaan varmistaa kalavarojen hoito 2 artiklassa, erityisesti sen 2 kohdassa sekä 5 kohdan c alakohdassa säädettyjen tavoitteiden mukaisesti. Unionin olisi pyrittävä johtamaan alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen toiminnan tehostamisprosessia, jotta ne pystyisivät paremmin säilyttämään ja hoitamaan vastuualueelleen kuuluvia meren elollisia luonnonvaroja.
3. Unioni tukee aktiivisesti kalastusmahdollisuuksien asianmukaisten ja avoimien jakomenetelmien kehittämistä.
4. Unioni edistää alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja niiden sääntelykehysten välistä johdonmukaisuutta ja tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista sen varmistamiseksi, että niiden suositukset perustuvat tällaisiin tieteellisiin lausuntoihin.
30 artikla
Kansainvälisten määräysten noudattaminen
Unioni tekee muun muassa Euroopan kalastuksenvalvontavirastossa, jäljempänä 'virasto', yhteistyötä kolmansien maiden sekä kalastusalan kansainvälisten järjestöjen, myös alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, kanssa tehostaakseen toimenpiteiden noudattamista, erityisesti torjuakseen LIS-kalastusta ja varmistaakseen, että tällaisten kansainvälisten järjestöjen hyväksymiä toimenpiteitä noudatetaan tarkasti.
II OSASTO
Kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset
31 artikla
Kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten periaatteet ja tavoitteet
1. Kolmansien maiden kanssa tehtävissä kestävää kalastusta koskevissa kumppanuussopimuksissa vahvistetaan oikeudelliset, ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat kattava hallintokehys unionin kalastusalusten kolmansien maiden vesillä harjoittamaa kalastustoimintaa varten.
Tällaisiin kehyksiin voi sisältyä seuraavaa:
a) |
tarpeellisten tiede- ja tutkimuslaitosten kehittäminen ja tukeminen; |
b) |
seuranta-, valvonta- ja tarkkailuvalmiudet; |
c) |
muiden sellaisten valmiuksien kehittämistoimet, jotka liittyvät kolmannen maan kestävän kalastuspolitiikan kehittämiseen. |
2. Meren elollisten luonnonvarojen ylimäärien kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi unioni pyrkii siihen, että kolmansien maiden kanssa tehtävät kalastuskumppanuussopimukset ovat sekä unionia että kyseistä kumppanimaata, myös sen paikallisväestöä ja kalastusalaa, hyödyttäviä ja siihen, että niillä edistetään unionin kalastuslaivastojen toiminnan jatkumista ja pyritään saamaan saatavilla olevista ylimääristä asianmukainen osuus, joka on oikeassa suhteessa unionin kalastuslaivastojen etuihin.
3. Jotta varmistetaan, että kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten nojalla kalastavat unionin kalastusalukset toimivat tarvittaessa samoja vaatimuksia noudattaen kuin unionin kalastusalukset unionin vesillä, unioni pyrkii sisällyttämään kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin kala- ja kalastustuotteiden purkamisvelvoitetta koskevat asianmukaiset määräykset.
4. Unionin kalastusalukset saavat pyytää ainoastaan UNCLOSin 62 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun sallitun saaliin ylimäärän, joka on määritelty selkeästi ja avoimesti parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen sekä sellaisten tietojen perusteella, jotka on vaihdettu kyseisiä kantoja koskevasta kaikkien laivastojen kokonaispyyntiponnistuksesta unionin ja kolmannen maan välillä. Hajallaan olevien tai laajasti vaeltavien kalakantojen kalastuksen osalta käytettävissä olevien varojen määrittelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon alueellisella tasolla tehtävät tieteelliset arvioinnit sekä alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hyväksymät säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet.
5. Unionin kalastusalukset eivät saa harjoittaa toimintaa sellaisen kolmannen maan vesillä, jonka kanssa kestävää kalastusta koskeva kumppanuussopimus on voimassa, ellei kalastusaluksilla ole mainitun sopimuksen mukaisesti annettua kalastuslupaa.
6. Unioni varmistaa, että kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset sisältävät näiden sopimusten olennaisena osana demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevan lausekkeen.
Nämä sopimukset sisältävät mahdollisuuksien mukaan myös seuraavaa:
a) |
lauseke, jolla kielletään suotuisampien ehtojen myöntäminen kyseisillä vesillä kalastaville eri laivastoille kuin unionin taloudellisille toimijoille, mukaan lukien edut, jotka koskevat luonnonvarojen säilyttämistä, kehittämistä ja hoitoa sekä rahoitusjärjestelyjä samoin kuin maksuja ja oikeuksia, jotka liittyvät kalastuslupien myöntämiseen; |
b) |
yksinoikeuslauseke, joka liittyy 5 kohtaan säädettyyn sääntöön. |
7. Unionissa pyritään valvomaan sellaisten unionin kalastusalusten toimintaa, jotka toimivat muilla kuin unionin vesillä kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten kehyksen ulkopuolella.
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivat unionin kalastusalukset, jotka toimivat muilla kuin unionin vesillä, kykenevät antamaan yksityiskohtaisia ja täsmällisiä tietoja kaikista pyynti- ja jalostustoimista.
9. Edellä 5 kohdassa tarkoitetun kalastusluvan saa myöntää alukselle, joka on poistunut unionin kalastuslaivastorekisteristä ja palannut siihen 24 kuukauden kuluessa, vain jos kyseisen aluksen omistaja on toimittanut lippuvaltion toimivaltaisille viranomaisille kaikki tiedot, joita tarvitaan sen toteamiseksi, että tuona aikana alus toimi täysin niiden vaatimusten mukaisesti, joita sovelletaan unionin lipun alla purjehtiviin aluksiin.
Jos valtio, jonka lipun alla kyseinen alus sai purjehtia sinä aikana, kun se oli poistettuna unionin kalastuslaivastorekisteristä, on todettu LIS-kalastuksen torjumisen, estämisen ja poistamisen kannalta yhteistyöhön osallistumattomaksi valtioksi unionin oikeuden mukaisesti tai meren elollisten luonnonvarojen kestämättömän hyödyntämisen sallivaksi valtioksi, sellainen kalastuslupa voidaan myöntää vain, jos voidaan todeta, että kyseinen alus lopetti kalastustoimet ja omistaja ryhtyi välittömiin toimiin aluksen poistamiseksi tuon valtion rekisteristä.
10. Komissio järjestää kunkin kestävää kalastusta koskevaan kumppanuussopimukseen liitettävän pöytäkirjan osalta riippumattoman ennakko- ja jälkiarvioinnin ja asettaa ne Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville hyvissä ajoin ennen kuin se esittää neuvostolle suosituksen jatkopöytäkirjaa koskevien neuvottelujen avaamista koskevan luvan antamisesta. Yhteenveto tällaisista arvioinneista asetetaan julkisesti saataville.
32 artikla
Rahoitustuki
1. Unioni antaa kolmansille maille rahoitustukea kalastuskumppanuussopimusten kautta tarkoituksena
a) |
korvata osa kustannuksista, jotka aiheutuvat mahdollisuudesta hyödyntää kalavaroja kolmansien maiden vesillä; se osa kustannuksista, joka unionin varustajien on maksettava mahdollisuudesta hyödyntää kalavaroja, on arvioitava kunkin kalastuskumppanuussopimuksen tai sen pöytäkirjan osalta; sen on oltava oikeudenmukainen, syrjimätön ja oikeassa suhteessa hyödyntämismahdollisuudesta koituviin hyötyihin; |
b) |
perustaa kolmansien maiden kestävän kalastuspolitiikan kehittämiselle hallintokehys, mukaan luettuina tarpeellisten tiede- ja tutkimuslaitosten kehittäminen ja ylläpito, edistää kuulemisprosesseja eturyhmien kanssa sekä luoda seuranta-, tarkkailu- ja valvontavalmiudet ja muita valmiuksien kehittämistoimia. Rahoitustuen saannin edellytyksenä on tiettyjen tulosten saavuttaminen, ja tuen on täydennettävä kyseisten kolmansien maiden kehityshankkeita ja -ohjelmia ja oltava yhdenmukaista niiden kanssa. |
2. Kussakin kestävää kalastusta koskevassa kumppanuussopimuksessa alakohtaisen tuen rahoitustuki irrotetaan kalavarojen hyödyntämisoikeudesta maksettavista maksuista. Unioni vaatii edellytyksenä rahoitustuen mukaisille maksuille tiettyjä tuloksia ja seuraa edistymistä tarkasti.
III OSASTO
Yhteisesti tärkeiden kantojen hoito
33 artikla
Unionin ja kolmansien maiden yhteisesti tärkeiden kantojen hoitoa sekä vaihtoa ja yhteistä hoitoa koskevien sopimusten periaatteet ja tavoitteet
1. Jos myös kolmannet maat hyödyntävät yhteisesti tärkeitä kantoja, unioni pyrkii varmistamaan kyseisten kolmansien maiden kanssa, että kantoja hallinnoidaan kestävällä tavalla, joka on yhdenmukainen tämän asetuksen ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdassa säädetyn tavoitteen kanssa. Jos muodolliseen yhteisymmärrykseen ei päästä, unioni pyrkii kaikin tavoin saamaan aikaan yhteisiä järjestelyjä tällaisten kantojen kalastusta varten, jotta kestävä hoito olisi mahdollista erityisesti 2 artiklan 2 kohdan tavoitteen osalta, ja edistämään siten unionin toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä.
2. Kolmansien maiden kanssa jaettujen kantojen kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi ja unionin laivastojen kalastustoimien vakauden takaamiseksi unioni pyrkii UNCLOSin mukaisesti tekemään kolmansien maiden kanssa kahden- tai monenvälisiä sopimuksia yhteisten kantojen hoitamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa vesialueille pääsyn ja luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuden sekä niihin liittyvien ehtojen vahvistaminen, säilyttämistoimenpiteiden yhdenmukaistaminen ja kalastusmahdollisuuksien vaihto.
VII OSA
VESIVILJELY
34 artikla
Kestävän vesiviljelyn edistäminen
1. Kestävyyden, elintarviketurvan ja elintarvikkeiden saatavuuden sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi komissio laatii kestävän vesiviljelytoiminnan kehittämisen yhteisiä painopisteitä ja tavoitteita koskevat ei-sitovat unionin strategiset suuntaviivat. Näissä suuntaviivoissa otetaan huomioon unionin jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat ja olosuhteet, ja ne muodostavat perustan monivuotisille kansallisille strategiasuunnitelmille pyrkimyksenä
a) |
parantaa vesiviljelyalan kilpailukykyä ja tukea sen kehittymistä ja innovointia; |
b) |
vähentää hallinnollista rasitetta ja tehdä unionin oikeuden täytäntöönpanosta tehokkaampaa ja sidosryhmien tarpeet paremmin huomioon ottavaa; |
c) |
kannustaa taloudelliseen toimintaan; |
d) |
lisätä monipuolistumista ja parantaa elämän laatua rannikko- ja sisämaa-alueilla; |
e) |
liittää vesiviljelytoiminta meri-, rannikko- ja sisämaa-alueiden suunnitteluun. |
2. Jäsenvaltioiden on laadittava oman alueensa vesiviljelytoiminnan kehittämistä koskeva monivuotinen kansallinen strategiasuunnitelma viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014.
3. Monivuotisessa kansallisessa strategiasuunnitelmassa esitetään jäsenvaltion tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja aikataulut.
4. Monivuotisilla kansallisilla strategiasuunnitelmilla on erityisesti seuraavat tavoitteet:
a) |
hallinnon yksinkertaistaminen, erityisesti arviointien ja vaikutustutkimusten sekä lisenssien osalta; |
b) |
vesille ja muille alueille koskevan pääsyn kohtuullisen varmuuden turvaaminen vesiviljelyalan toimijoille; |
c) |
ympäristöä, taloutta sekä sosiaalisia kysymyksiä koskevat indikaattorit; |
d) |
muiden mahdollisten, erityisesti naapurijäsenvaltioiden meren elollisiin luonnonvaroihin ja meriekosysteemeihin kohdistuvien rajat ylittävien vaikutusten arviointi; |
e) |
kansallisten tutkimusohjelmien välisen synergian luominen sekä kalastusalan ja tiedeyhteisön välinen yhteistyö; |
f) |
kestävästi tuotetun ja laadukkaan ruoan kilpailuaseman edistäminen; |
g) |
vesiviljelykäytäntöjen ja -tutkimuksen edistäminen, jotta lisättäisiin ympäristön ja kalavarojen kannalta myönteisiä vaikutuksia ja vähennettäisiin kielteisiä vaikutuksia, muun muassa vähentämällä rehutuotannossa käytettyihin kalakantoihin kohdistuvaa painetta ja parantamalla resurssitehokkuutta. |
5. Jäsenvaltioiden on vaihdettava avoimen koordinointimenetelmän kautta tietoja ja parhaita käytäntöjä monivuotisiin kansallisiin strategiasuunnitelmiin sisältyvistä kansallisista toimenpiteistä.
6. Komissio kannustaa tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon jäsenvaltioiden kesken ja edistää monivuotisessa kansallisessa strategiasuunnitelmassa esitettyjen kansallisten toimenpiteiden koordinointia.
VIII OSA
YHTEINEN MARKKINAJÄRJESTELY
35 artikla
Tavoitteet
1. Perustetaan kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteinen markkinajärjestely, jäljempänä 'yhteinen markkinajärjestely':
a) |
edistämään 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti meren elollisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä; |
b) |
luomaan kalastus- ja vesiviljelyalalle edellytykset soveltaa yhteistä kalastuspolitiikkaa sopivalla tasolla; |
c) |
parantamaan unionin kalastus- ja vesiviljelyalan, erityisesti tuottajien, kilpailukykyä; |
d) |
parantamaan markkinoiden avoimuutta ja vakautta, erityisesti lisäämällä taloudellista tietämystä ja ymmärrystä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoista unionissa koko toimitusketjun osalta, varmistamalla lisäarvon entistä tasapainoisempi jakautuminen alan koko arvoketjussa sekä parantamalla kuluttajille tiedottamista ja lisäämällä heidän tietoisuuttaan sellaisten ilmoitusten tai merkintöjen avulla, joiden tiedot ovat helposti ymmärrettävissä; |
e) |
tukemaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista kaikille unionissa kaupan pidettäville tuotteille edistämällä kalavarojen kestävää hyödyntämistä. |
f) |
vaikuttamaan siihen, että kuluttajien saatavilla on monipuolinen valikoima kalastus- ja vesiviljelytuotteita; |
g) |
antamaan kuluttajalle todennettavissa olevia ja täsmällisiä tuotteen alkuperää ja tuotantotapaa koskevia tietoja, erityisesti merkintöjen ja etiketöinnin avulla. |
2. Yhteistä markkinajärjestelyä sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (24) liitteessä I lueteltuihin kalastus- ja vesiviljelytuotteisiin, joita pidetään kaupan unionissa.
3. Yhteiseen markkinajärjestelyyn sisältyvät erityisesti
a) |
alan organisointi mukaan luettuina markkinoiden vakauttamistoimenpiteet; |
b) |
kalastus- ja vesiviljelyalan tuottajaorganisaatioiden tuotanto- ja markkinointisuunnitelmat; |
c) |
yhteiset kaupan pitämisen vaatimukset; |
d) |
kuluttajille tiedottaminen. |
IX OSA
VALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANO
36 artikla
Tavoitteet
1. Yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen on varmistettava tehokkaalla unionin kalastuksenvalvontajärjestelmällä, johon kuuluu LIS-kalastuksen torjunta.
2. Yhteisen kalastuspolitiikan valvonnan ja täytäntöönpanon perustana ja sisältönä on erityisesti
a) |
kattava, yhdennetty ja yhteinen lähestymistapa; |
b) |
jäsenvaltioiden, komission ja viraston välinen yhteistyö ja koordinointi; |
c) |
kustannustehokkuus ja suhteellisuus; |
d) |
tehokkaiden valvontatekniikoiden käyttö kalastustietojen saatavuuden ja laadukkuuden varmistamiseksi; |
e) |
unionin valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanokehys; |
f) |
riskilähtöinen strategia, jonka perustana on kaikille käytettävissä oleville asiaankuuluville tiedoille automaattisesti tehtävä järjestelmällinen ristiintarkistus; |
g) |
sääntöjen noudattamisen ja yhteistyön kulttuurin kehittäminen kaikkien toimijoiden ja kalastajien keskuudessa. |
Unioni toteuttaa aiheelliset toimenpiteet niiden kolmansien maiden suhteen, jotka sallivat kestämätöntä kalastusta.
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalalla toteutetun toiminnan valvonnan, tarkastukset ja täytäntöönpanon valvonnan, mukaan lukien tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten käyttöönotto.
37 artikla
Sääntöjen noudattamista tarkasteleva asiantuntijaryhmä
1. Komissio perustaa sääntöjen noudattamista tarkastelevan asiantuntijaryhmän tarkastelemaan, helpottamaan ja tehostamaan unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa ja niiden noudattamista.
2. Sääntöjen noudattamista tarkasteleva asiantuntijaryhmä koostuu komission ja jäsenvaltioiden edustajista. Komissio voi Euroopan parlamentin pyynnöstä pyytää Euroopan parlamenttia lähettämään asiantuntijoita osallistumaan asiantuntijaryhmän kokouksiin. Virasto saa osallistua sääntöjen noudattamista tarkastelevan asiantuntijaryhmän kokouksiin tarkkailijana.
3. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on erityisesti
a) |
tarkastella säännöllisesti unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän noudattamiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä sekä tunnistaa mahdolliset yhteistä etua koskevat ongelmat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen täytäntöönpanossa, |
b) |
laatia yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen täytäntöönpanoa koskevia lausuntoja, muun muassa unionin rahoitustuen priorisoinnin osalta; ja |
c) |
vaihtaa valvonta- ja tarkastustoimia koskevia tietoja, muun muassa LIS-kalastuksen torjunnasta. |
4. Asiantuntijaryhmä tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti 3 kohdan mukaisista sääntöjen noudattamista koskevista toimista.
38 artikla
Uusia valvontatekniikoita ja tietojärjestelmiä koskevat pilottihankkeet
Komissio ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa uusiin valvontatekniikoihin ja tietojärjestelmiin liittyviä pilottihankkeita.
39 artikla
Osallistuminen valvonta-, tarkastus-, täytäntöönpano- ja tiedonkeruukustannuksiin
Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että niiden toimijat osallistuvat suhteellisella osuudella unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän täytäntöönpanon ja tiedonkeruun toimintakustannuksiin.
X OSA
RAHOITUSVÄLINEET
40 artikla
Tavoitteet
Unionin rahoitustukea voidaan myöntää 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää toimintaa varten.
41 artikla
Jäsenvaltioille myönnettävän rahoitustuen edellytykset
1. Sovellettavissa unionin oikeudellisissa säädöksissä määritettävien ehtojen mukaisesti unionin jäsenvaltioille myöntämän rahoitustuen ehtona on, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä.
2. Jos jäsenvaltiot eivät noudata yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä, seurauksena voi olla yhteisen kalastuspolitiikan mukaisen unionin rahoitustuen maksujen keskeyttäminen tai lykkääminen tai rahoitusoikaisujen tekeminen tukeen. Tällaisten toimenpiteiden on oltava oikeasuhtaisia sääntöjen noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden.
42 artikla
Toimijoille myönnettävän rahoitustuen edellytykset
1. Jollei sovellettavissa unionin oikeudellisissa säädöksissä määritettävistä ehdoista muuta johdu, unionin toimijoille myöntämän rahoitustuen ehtona on, että toimijat noudattavat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä.
2. Jos toimijat rikkovat vakavalla tavalla yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä, niiltä on evättävä väliaikaisesti tai pysyvästi mahdollisuus unionin rahoitustukeen ja/tai vähennettävä rahoitustukea, jollei hyväksyttävistä erityissäännöistä muuta johdu. Kyseisten jäsenvaltion toteuttamien toimenpiteiden on oltava varoittavia, tehokkaita ja oikeasuhtaisia sääntöjen noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että unionin rahoitustukea myönnetään vain siinä tapauksessa, ettei asianomaiselle toimijalle ole määrätty seuraamuksia vakavista rikkomuksista unionin rahoitustuen soveltamispäivää edeltävän vuoden aikana.
XI OSA
NEUVOA-ANTAVAT TOIMIKUNNAT
43 artikla
Neuvoa-antavien toimikuntien perustaminen
1. Kutakin liitteessä III ilmoitettua maantieteellistä aluetta tai toimivalta-alaa varten perustetaan neuvoa-antava toimikunta, jotta edistetään 45 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikkien sidosryhmien tasapainoista edustusta sekä 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
2. Perustetaan erityisesti seuraavat neuvoa-antavat toimikunnat liitteen III mukaisesti:
a) |
syrjäisimpien alueiden neuvoa-antava toimikunta, joka jakautuu kolmeen osaan merialueiden mukaisesti: Länsi-Atlantti, Itä-Atlantti ja Intian valtameri |
b) |
vesiviljelyalan neuvoa-antava toimikunta |
c) |
markkina-alan neuvoa-antava toimikunta |
d) |
Mustanmeren neuvoa-antava toimikunta. |
3. Kukin neuvoa-antava toimikunta laatii oman työjärjestyksensä.
44 artikla
Neuvoa-antavien toimikuntien tehtävät
1. Tätä asetusta sovellettaessa komission on tarvittaessa kuultava neuvoa-antavia toimikuntia.
2. Neuvoa-antavat toimikunnat voivat
a) |
antaa suosituksia ja esittää ehdotuksia komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle kalastuksenhoitoon liittyvistä kysymyksistä sekä kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyvistä sosioekonomisista ja kalavarojen säilyttämistä koskevista näkökohdista, ja neuvoa-antavat toimikunnat voivat erityisesti antaa suosituksia tavoista yksinkertaistaa kalastuksenhoitoa koskevia sääntöjä; |
b) |
ilmoittaa komissiolle ja jäsenvaltioille omalla maantieteellisellä alueellaan tai toimivalta-alallaan ilmenevistä kalastuksenhoitoon sekä kalastukseen ja tarvittaessa vesiviljelyyn liittyvistä sosioekonomisista ja kalavarojen säilyttämistä koskevista ongelmista ja ehdottaa ratkaisuja näihin ongelmiin; |
c) |
osallistua tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden kanssa kalavarojen säilyttämistoimenpiteiden kehittelyssä tarvittavien tietojen keräämiseen, esittämiseen ja analysointiin. |
Jos jokin kysymys koskee kahden tai useamman neuvoa-antavan toimikunnan yhteistä etua, niiden on koordinoitava kantansa ja annettava asiasta yhteiset suositukset.
3. Neuvoa-antavia toimikuntia kuullaan yhteisistä suosituksista 18 artiklan mukaisesti. Komissio ja jäsenvaltiot voivat kuulla niitä myös muiden toimenpiteiden osalta. Niiden lausunnot on otettava huomioon. Nämä kuulemiset eivät rajoita tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean tai muiden tieteellisten elinten kuulemista. Neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot voidaan esittää kaikille asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle.
4. Komission ja tarvittaessa asianomaisen jäsenvaltion on vastattava kahden kuukauden kuluessa 1 kohdan nojalla saamiinsa suosituksiin, ehdotuksiin ja tietoihin. Jos lopulliset toimenpiteet poikkeavat neuvoa-antavilta toimikunnilta 1 kohdan nojalla saaduista lausunnoista, suosituksista ja ehdotuksista, komission tai asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä yksityiskohtaiset syyt poikkeamiselle.
45 artikla
Neuvoa-antavien toimikuntien kokoonpano, toiminta ja rahoitus
1. Neuvoa-antavat toimikunnat muodostuvat:
a) |
kalatalousalan ja tapauksen mukaan vesiviljelyalan toimijoita edustavista järjestöistä ja jalostuksen ja kaupan pitämisen alojen edustajista; |
b) |
muista yhteisen kalastuspolitiikan alan eturyhmistä, kuten ympäristöjärjestöistä ja kuluttajaryhmistä. |
2. Kukin neuvoa-antava toimikunta muodostuu yleiskokouksesta ja toimeenpanevasta komiteasta, joihin kuuluu tarvittaessa sihteeristö ja työryhmiä 18 artiklan mukaista alueellista yhteistyötä koskevien kysymysten käsittelemiseksi, ja hyväksyy toimintansa edellyttämät toimenpiteet.
3. Neuvoa-antavat toimikunnat toimivat ja saavat rahoitusta liitteen III mukaisesti.
4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti neuvoa-antavien toimikuntien toimintaa koskevista yksityiskohdista.
XII OSA
MENETTELYSÄÄNNÖKSET
46 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 29 päivästä joulukuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 11 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2, 3, 6 ja 7 kohdassa sekä 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2, 3, 6 ja 7 kohdassa sekä 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevien 11 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 2, 3, 6 ja 7 kohdan ja 45 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
47 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
Jos komitea ei anna lausuntoa ehdotuksesta täytäntöönpanosäädökseksi, joka on tarkoitus hyväksyä 23 artiklan mukaisesti, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.
XIII OSA
LOPPUSÄÄNNÖKSET
48 artikla
Kumoamiset ja muutokset
1. Kumotaan asetus (EY) N:o 2371/2002.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.
2. Kumotaan päätös 2004/585/EY tämän asetuksen 45 artiklan 4 kohdan nojalla hyväksyttyjen sääntöjen voimaantulosta alkaen.
3. Kumotaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1954/2003 (25) 5 artikla.
4. Kumotaan neuvoston asetus (EY) N:o 639/2004 (26).
5. Lisätään asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklaan kohta seuraavasti:
"3 a. Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, kerrointa ei sovelleta saaliisiin, joita koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (27) 15 artiklan mukainen purkamisvelvoite, edellyttäen, että liikakalastuksen laajuus suhteessa sallittuihin purettuihin määriin on enintään 10 prosenttia.
49 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteisen kalastuspolitiikan toiminnasta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
50 artikla
Vuosikertomus
Komissio raportoi vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle siitä, miten kestävään enimmäistuottoon tähtäävissä toimissa on edistytty, sekä kalakantojen tilasta mahdollisimman pian sen jälkeen, kun vuosittainen unionin vesillä ja unionin alusten tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien vahvistamista koskeva neuvoston asetus on hyväksytty.
51 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
V. LEŠKEVIČIUS
(1) EUVL C 181, 21.6.2012, s. 183.
(2) EUVL C 225, 27.7.2012, s. 20.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. helmikuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 17. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa (EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59).
(5) Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimus ja sen XI osan soveltamiseen liittyvä sopimus (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 3).
(6) Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).
(7) Neuvoston päätös 98/414/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 1998, hajallaan olevien (talousvyöhykkeiden sisällä ja niiden ulkopuolella liikkuvien) kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen ratifioinnista Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 189, 3.7.1998, s. 14).
(8) Sopimus hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta (EYVL L 189, 3.7.1998, s. 16).
(9) Neuvoston päätös 96/428/EY, tehty 25 päivänä kesäkuuta 1996, yhteisön suorittamasta aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä (EYVL L 177, 16.7.1996, s. 24).
(10) Sopimus kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä aavalla merellä toimivien kalastusalusten osalta (EYVL L 177, 16.7.1996, s. 26).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
(13) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
(14) Neuvoston päätöslauselma, annettu 3 päivänä marraskuuta 1976, tietyistä yhteisön 200 meripeninkulman kalastusvyöhykkeen 1 päivänä tammikuuta 1977 voimaan tulevaan perustamiseen liittyvistä ulkoisista näkökohdista (EYVL C 105, 7.5.1981, s. 1).
(15) Komission päätös 2005/629/EY, tehty 26 päivänä elokuuta 2005, tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean perustamisesta (EYVL L 225, 31.8.2005, s. 18).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(17) Neuvoston päätös 2004/585/EY, tehty 19 päivänä heinäkuuta 2004, alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien perustamisesta yhteisen kalastuspolitiikan alalla (EUVL L 256, 3.8.2004, s. 17).
(18) Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).
(19) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2930/86, annettu 22 päivänä syyskuuta 1986, kalastusalusten ominaisuuksista (EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1).
(20) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).
(21) Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2874/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).
(22) ICES-alueet (International Council for the Exploration of the Sea, Kansainvälinen merentutkimusneuvosto) sellaisena kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70).
(23) CECAF-alueet (Keski-Atlantin itäosa tai FAO-pääkalastusalue 34), sellaisena kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 216/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 1).
(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 1).
(25) Neuvoston asetus (EY) N:o 1954/2003, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tiettyjä yhteisön kalastusalueita ja kalavaroja koskevan pyyntiponnistuksen hallinnoinnista, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 685/95 ja (EY) N:o 2027/95 kumoamisesta (EUVL L 289, 7.11.2003, s. 1).
(26) Neuvoston asetus (EY) N:o 639/2004, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2004, yhteisön syrjäisimmille alueille rekisteröityjen kalastuslaivastojen hallinnoinnista (EUVL L 102, 7.4.2004, s. 9).
(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11. päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 23)."
LIITE I
5 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAINEN RANNIKKOVESILLE PÄÄSY
1. Yhdistyneen kuningaskunnan rannikkovedet
A. RANSKA
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Yhdistyneen kuningaskunnan rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
silli |
rajoittamaton |
||
|
silli |
rajoittamaton |
||
|
kaikki lajit |
rajoittamaton |
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
kampasimpukat |
rajoittamaton |
|||
hummerit |
rajoittamaton |
|||
langusti |
rajoittamaton |
|||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
langusti |
rajoittamaton |
|||
hummerit |
rajoittamaton |
|||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
|
kaikki lajit |
rajoittamaton |
||
|
kaikki lajit |
rajoittamaton |
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
|
kaikki lajit |
rajoittamaton |
||
|
kaikki lajit |
rajoittamaton |
||
|
kaikki lajit paitsi äyriäiset ja nilviäiset |
rajoittamaton |
||
|
kaikki lajit |
rajoittamaton |
||
|
kaikki lajit |
rajoittamaton |
B. IRLANTI
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Yhdistyneen kuningaskunnan rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
keisarihummeri |
rajoittamaton |
|||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
keisarihummeri |
rajoittamaton |
C. SAKSA
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Yhdistyneen kuningaskunnan rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
silli |
rajoittamaton |
||
|
silli |
rajoittamaton |
||
|
silli |
rajoittamaton |
||
|
silli |
rajoittamaton |
||
makrilli |
rajoittamaton |
|||
|
silli |
rajoittamaton |
||
|
silli |
rajoittamaton |
D. ALANKOMAAT
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Yhdistyneen kuningaskunnan rannikko (6—12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
silli ja silakka |
rajoittamaton |
||
|
silli ja silakka |
rajoittamaton |
||
|
silli ja silakka |
rajoittamaton |
E. BELGIA
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Yhdistyneen kuningaskunnan rannikko (6—12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
silli ja silakka |
rajoittamaton |
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
silli |
rajoittamaton |
|||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
2. Irlannin rannikkovedet
A. RANSKA
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Irlannin rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
keisarihummeri |
rajoittamaton |
|||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
keisarihummeri |
rajoittamaton |
|||
makrilli |
rajoittamaton |
|||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
keisarihummeri |
rajoittamaton |
|||
makrilli |
rajoittamaton |
|||
silli |
rajoittamaton |
|||
|
kaikki lajit |
rajoittamaton |
||
|
kaikki lajit paitsi äyriäiset ja nilviäiset |
rajoittamaton |
B. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Irlannin rannikko (6—12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
silli |
rajoittamaton |
|||
makrilli |
rajoittamaton |
|||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
silli |
rajoittamaton |
|||
makrilli |
rajoittamaton |
|||
keisarihummeri |
rajoittamaton |
|||
kampasimpukat |
rajoittamaton |
C. ALANKOMAAT
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Irlannin rannikko (6—12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
silli ja silakka |
rajoittamaton |
||
makrilli |
rajoittamaton |
D. SAKSA
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Irlannin rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
silli |
rajoittamaton |
||
|
makrilli |
rajoittamaton |
E. BELGIA
Maantieteellinen alue |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
||
Irlannin rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
||
|
pohjakalastus |
rajoittamaton |
3. Belgian rannikkovedet
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
3–12 meripeninkulmaa |
Alankomaat |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
|
Ranska |
silli |
rajoittamaton |
4. Tanskan rannikkovedet
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
Pohjanmeren rannikko (Tanskan ja Saksan rajalta Hanstholmiin) (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
|
|
|
||
Tanskan ja Saksan rajalta Blåvands Hukiin |
Saksa |
kampelakalat |
rajoittamaton |
katkaravut |
rajoittamaton |
||
Alankomaat |
kampelakalat |
rajoittamaton |
|
turskakalat |
rajoittamaton |
||
Blåvands Hukista Bovbjergiin |
Belgia |
turska |
rajoittamaton vain 1.6.-31.7. |
kolja |
rajoittamaton vain 1.6.-31.7. |
||
Saksa |
kampelakalat |
rajoittamaton |
|
Alankomaat |
punakampela |
rajoittamaton |
|
merianturat |
rajoittamaton |
||
Thyborønista Hanstholmiin |
Belgia |
valkoturska |
rajoittamaton vain 1.6.-31.7. |
punakampela |
rajoittamaton vain 1.6.-31.7. |
||
Saksa |
kampelakalat |
rajoittamaton |
|
kilohaili |
rajoittamaton |
||
turska |
rajoittamaton |
||
seiti |
rajoittamaton |
||
kolja |
rajoittamaton |
||
makrilli |
rajoittamaton |
||
silli |
rajoittamaton |
||
valkoturska |
rajoittamaton |
||
Alankomaat |
turska |
rajoittamaton |
|
punakampela |
rajoittamaton |
||
merianturat |
rajoittamaton |
||
Skagerrak (Hanstholmista Skageniin) (4–12 meripeninkulmaa) |
Belgia |
punakampela |
rajoittamaton vain 1.6.-31.7. |
Saksa |
kampelakalat |
rajoittamaton |
|
kilohaili |
rajoittamaton |
||
turska |
rajoittamaton |
||
seiti |
rajoittamaton |
||
kolja |
rajoittamaton |
||
makrilli |
rajoittamaton |
||
silli |
rajoittamaton |
||
valkoturska |
rajoittamaton |
||
Alankomaat |
turska |
rajoittamaton |
|
punakampela |
rajoittamaton |
||
merianturat |
rajoittamaton |
||
Kattegat (3–12 meripeninkulmaa) |
Saksa |
turska |
rajoittamaton |
kampelakalat |
rajoittamaton |
||
keisarihummeri |
rajoittamaton |
||
silli |
rajoittamaton |
||
Zeelandista pohjoiseen Forsnæsin majakan kautta kulkevalle leveyspiirille |
Saksa |
kilohaili |
rajoittamaton |
Itämeri (Beltit, Juutinrauma ja Bornholm mukaan luettuina) 3—12 meripeninkulmaa |
Saksa |
kampelakalat |
rajoittamaton |
turska |
rajoittamaton |
||
silli |
rajoittamaton |
||
kilohaili |
rajoittamaton |
||
ankerias |
rajoittamaton |
||
lohi |
rajoittamaton |
||
valkoturska |
rajoittamaton |
||
makrilli |
rajoittamaton |
||
Skagerrak (4–12 meripeninkulmaa) |
Ruotsi |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
Kattegat (3–12 meripeninkulmaa (1)) |
Ruotsi |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
Itämeri (3–12 meripeninkulmaa) |
Ruotsi |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
5. Saksan rannikkovedet
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
Pohjanmeren rannikko (3–12 meripeninkulmaa) kaikki rannikot |
Tanska |
pohjakalastus |
rajoittamaton |
kilohaili |
rajoittamaton |
||
tuulenkala |
rajoittamaton |
||
Alankomaat |
pohjakalastus |
rajoittamaton |
|
katkaravut |
rajoittamaton |
||
Tanskan ja Saksan rajalta Amrumin pohjoiskärkeen pisteeseen 54°43' N |
Tanska |
katkaravut |
rajoittamaton |
Helgolandia ympäröivä vyöhyke |
Yhdistynyt kuningaskunta |
turska |
rajoittamaton |
punakampela |
rajoittamaton |
||
Itämeren rannikko (3–12 meripeninkulmaa) |
Tanska |
turska |
rajoittamaton |
punakampela |
rajoittamaton |
||
silli |
rajoittamaton |
||
kilohaili |
rajoittamaton |
||
ankerias |
rajoittamaton |
||
valkoturska |
rajoittamaton |
||
makrilli |
rajoittamaton |
6. Ranskan ja merentakaisten departementtien rannikkovedet
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
Koillis-Atlantin rannikko (6—12 meripeninkulmaa) |
|
|
|
Belgian ja Ranskan rajalta Manchen departementin itäpuolelle (Vire-Grandcamp-les-Bainsin suisto 49°23' 30" N – 1°2' W pohjois-koilliseen) |
Belgia |
pohjakalastus |
rajoittamaton |
kampasimpukat |
rajoittamaton |
||
Alankomaat |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
|
Dunkerquesta (2°20' E) Cap d'Antiferiin (0°10' E) |
Saksa |
silli |
rajoittamaton vain 1.10-31.12. |
Belgian ja Ranskan rajalta läntiseen Cap d'Alprechiin (50°42' 30" N – 1°33' 30" E) |
Yhdistynyt kuningaskunta |
silli |
rajoittamaton |
Atlantin rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
|
Espanjan ja Ranskan rajalta pisteeseen 46°08' N |
Espanja |
sardelli (aito anjovis) |
kohdennettu kalastus, rajoittamaton vain 1.3.–30.6. |
kalastus eläväksi syötiksi vain 1.7.–31.10. |
|||
sardiinit |
rajoittamaton vain 1.1.–28.2. ja 1.7.–31.12. |
||
Lisäksi yllämainittuihin lajeihin liittyvää toimintaa on harjoitettava vuonna 1 984 harjoitetun toiminnan mukaisesti ja sen rajoissa. |
|||
Välimeren rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
|
Espanjan rajalta Cap Leucateen |
Espanja |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
7. Espanjan rannikkovedet
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
Atlantin rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
|
Ranskan ja Espanjan rajalta Cap Mayorin majakkaan (3°47' W) |
Ranska |
pelagiset lajit |
rajoittamaton vuonna 1984 harjoitetun toiminnan mukaisesti ja sen rajoissa |
Välimeren rannikko (6–12 meripeninkulmaa) |
|
|
|
Ranskan rajalta Cap Creusiin |
Ranska |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
8. Kroatian rannikkovedet (2)
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
12 peninkulmaa, jotka rajoittuvat Kroatian suvereniteettiin kuuluvaan merialueeseen, joka sijaitsee 45° 10′:n pohjoista leveyttä pohjoispuolella Länsi-Istrian rannikolla, Kroatian meriulkorajasta, jossa mainittu leveyspiiri koskettaa Länsi-Istrian rannikon maa- aluetta (niemi Grgatov rt Funtana) |
Slovenia |
Pohjakalalajit ja pienet pelagiset lajit, mukaan lukien sardiini ja sardelli |
100 tonnia 25 kalastusaluksen enimmäismäärälle, joka käsittää 5 troolinuotilla varustettua kalastusalusta |
9. Alankomaiden rannikkovedet
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
(3–12 meripeninkulmaa) koko rannikko |
Belgia |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
Tanska |
pohjakalastus |
rajoittamaton |
|
kilohaili |
rajoittamaton |
||
tuulenkala |
rajoittamaton |
||
piikkimakrillit |
rajoittamaton |
||
Saksa |
turska |
rajoittamaton |
|
katkaravut |
rajoittamaton |
||
(6–12 meripeninkulmaa) koko rannikko |
Ranska |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
Texelin eteläkärjestä länteen Alankomaiden ja Saksan rajaan |
Yhdistynyt kuningaskunta |
pohjakalastus |
rajoittamaton |
10. Slovenian rannikkovedet (3)
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
12 peninkulmaa, jotka rajoittuvat Slovenian suvereniteettiin kuuluvaan merialueeseen, joka sijaitsee 45°10':n pohjoista leveyttä pohjoispuolella Länsi-Istrian rannikolla, Kroatian meriulkorajasta, jossa mainittu leveyspiiri koskettaa Länsi-Istrian rannikon maa- aluetta (niemi Grgatov rt Funtana) |
Kroatia |
Pohjakalalajit ja pienet pelagiset lajit, mukaan lukien sardiini ja sardelli |
100 tonnia 25 kalastusaluksen enimmäismäärälle, joka käsittää 5 troolinuotilla varustettua kalastusalusta |
11. Suomen rannikkovedet
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
Itämeri (4–12 meripeninkulmaa (4)) |
Ruotsi |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
12. Ruotsin rannikkovedet
Maantieteellinen alue |
Jäsenvaltio |
Laji |
Laajuus tai erityispiirteet |
Skagerrak (4—12 meripeninkulmaa) |
Tanska |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
Kattegat (3–12 meripeninkulmaa (5)) |
Tanska |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
Itämeri (4—12 meripeninkulmaa) |
Tanska |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
Suomi |
kaikki lajit |
rajoittamaton |
(1) Mitattuna rannikkoviivasta.
(2) Edellä mainittua järjestelyä sovelletaan Slovenian tasavallan hallituksen ja Kroatian tasavallan hallituksen välillä 4 päivänä marraskuuta 2009 Tukholmassa allekirjoitetun välityssopimuksen johdosta annetun välitystuomion täysimääräisestä täytäntöönpanosta lukien.
(3) Edellä mainittua järjestelyä sovelletaan Slovenian tasavallan hallituksen ja Kroatian tasavallan hallituksen välillä 4 päivänä marraskuuta 2009 Tukholmassa allekirjoitetun välityssopimuksen johdosta annetun välitystuomion täysimääräisestä täytäntöönpanosta lukien."
(4) 3–12 meripeninkulmaa Bogskärin saarten ympärillä.
(5) Mitattuna rannikkoviivasta.
LIITE II
KALASTUSKAPASITEETIN YLÄRAJAT
Kapasiteetin ylärajat
Jäsenvaltio |
GT |
kW |
Belgia |
18 962 |
51 586 |
Bulgaria |
7 250 |
62 708 |
Kroatia |
53 452 |
426 064 |
Tanska |
88 762 |
313 333 |
Saksa |
71 117 |
167 078 |
Viro |
21 677 |
52 566 |
Irlanti |
77 568 |
210 083 |
Kreikka |
84 123 |
469 061 |
Espanja (ml. syrjäisimmät alueet) |
423 550 |
964 826 |
Ranska (ml. syrjäisimmät alueet) |
214 282 |
1 166 328 |
Italia |
173 506 |
1 070 028 |
Kypros |
11 021 |
47 803 |
Latvia |
46 418 |
58 496 |
Liettua |
73 489 |
73 516 |
Malta |
14 965 |
95 776 |
Alankomaat |
166 859 |
350 736 |
Puola |
38 270 |
90 650 |
Portugali (ml. syrjäisimmät alueet) |
114 549 |
386 539 |
Romania |
1 908 |
6 356 |
Slovenia |
675 |
8 867 |
Suomi |
18 066 |
181 717 |
Ruotsi |
43 396 |
210 829 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
231 106 |
909 141 |
Kapasiteetin ylärajat
Unionin syrjäisimmät alueet |
GT |
kW |
Espanja |
||
Kanariansaaret: L (1)< 12 m. Unionin vedet |
2 617 |
20 863 |
Kanariansaaret: L> 12 m. Unionin vedet |
3 059 |
10 364 |
Kanariansaaret: L > 12 m. Kansainväliset ja kolmansien maiden vedet |
28 823 |
45 593 |
Ranska |
||
Reunionin saari: Pohjakalalajit ja pelagiset lajit. L < 12 m |
1 050 |
19 320 |
Reunionin saari: Pelagiset lajit. L > 12 m |
10 002 |
31 465 |
Ranskan Guayana: Pohjakalalajit ja pelagiset lajit. L < 12 m |
903 |
11 644 |
Ranskan Guayana: Katkarapualukset |
7 560 |
19 726 |
Ranskan Guayana: Pelagiset lajit. Avomerikalastusalukset |
3 500 |
5 000 |
Martinique: Pohjakalalajit ja pelagiset lajit. L < 12 m |
5 409 |
142 116 |
Martinique: Pelagiset lajit. L > 12 m |
1 046 |
3 294 |
Guadeloupe: Pohjakalalajit ja pelagiset lajit. L < 12 m |
6 188 |
162 590 |
Guadeloupe: Pelagiset lajit. L > 12 m |
500 |
1 750 |
Portugali |
||
Madeira: Pohjakalalajit. L < 12 m |
604 |
3 969 |
Madeira: Pohjakalalajit ja pelagiset lajit. L > 12 m |
4 114 |
12 734 |
Madeira: Pelagiset lajit. Nuotta. L > 12 m |
181 |
777 |
Azorit: Pohjakalalajit. L < 12 m |
2 617 |
29 870 |
Azorit: Pohjakalalajit ja pelagiset lajit. L > 12 m |
12 979 |
25 721 |
(1) L tarkoittaa aluksen kokonaispituutta.
LIITE III
NEUVOA-ANTAVAT TOIMIKUNNAT
1. Neuvoa-antavien toimikuntien nimi ja toimivalta-alue
Nimi |
Toimivalta-alueet |
Itämeri |
ICES-alueet III b, III c ja III d |
Mustameri |
GFCM:n päätöslauselman nro GFCM/33/2009/2 mukainen GFCM:n maantieteellinen osa-alue |
Välimeri |
5°36′ läntisestä pituuspiiristä itään olevilla Välimeren merivesillä |
Pohjanmeri |
ICES-alueet IV ja III a |
Luoteiset vedet |
ICES-alueet V (ei kuitenkaan V a ja V b:stä ainoastaan unionin vedet), VI ja VII |
Lounaiset vedet |
ICES-alueet VIII, IX ja X (Azoreita ympäröivät vesialueet), ja CECAF-alueet 34.1.1, 34.1.2 ja 34.2.0 (Madeiraa ja Kanariansaaria ympäröivät vesialueet) |
Syrjäisimmät alueet |
Perussopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita ympäröivät unionin vedet jaettuina kolmeen merialueeseen: Länsi-Atlanttiin, Itä-Atlanttiin ja Intian valtamereen |
Pelagiset kannat (mustakitaturska, makrilli, piikkimakrilli, silli, karjukala) |
Kaikki maantieteelliset alueet Itämerta ja Välimerta lukuun ottamatta |
Aava meri / pitkän matkan laivastot |
Kaikki unionille kuulumattomat vedet |
Vesiviljely |
Vesiviljely sellaisena kuin se määritellään 4 artiklassa |
Markkinat |
Kaikki markkina-alueet |
2. Neuvoa-antavien toimikuntien toiminta ja rahoitus
a) |
Yleiskokouksessa ja toimeenpanevassa komiteassa 60 prosenttia paikoista myönnetään kalastajien edustajille ja vesiviljelyalan neuvoa-antavalle toimikunnalle, vesiviljelyalan toimijoille sekä jalostuksen ja kaupan pitämisen alojen edustajille ja 40 prosenttia yhteisen kalastuspolitiikan vaikutuspiiriin kuuluvien muiden eturyhmien edustajille, kuten ympäristöjärjestöille ja kuluttajaryhmille. |
b) |
Vesiviljelyalan neuvoa-antavaa toimikuntaa ja markkinoiden neuvoa-antavaa toimikuntaa lukuun ottamatta toimeenpanevassa komiteassa on oltava jäsenenä vähintään yksi kalan pyynnin alan edustaja kustakin asianomaisesta jäsenvaltiosta. |
c) |
Toimeenpanevan komitean jäsenten on mahdollisuuksien mukaan hyväksyttävä suositukset konsensuksella. Jos konsensusta ei voida saavuttaa, jäsenten esittämät eriävät mielipiteet on merkittävä läsnä olleiden ja äänestykseen osallistuneiden jäsenten enemmistön hyväksymiin suosituksiin. |
d) |
Kunkin neuvoa-antavan toimikunnan on nimitettävä puheenjohtaja konsensuksella. Puheenjohtajan on toimittava puolueettomasti. |
e) |
Kukin neuvoa-antava toimikunta hyväksyy toimenpiteet, joita tarvitaan avoimuuden ja kaikkien ilmaistujen näkökantojen kunnioittamisen takaamiseksi. |
f) |
Toimeenpanevan komitean hyväksymät suositukset on toimitettava välittömästi yleiskokoukselle, komissiolle, asianomaisille jäsenvaltioille sekä pyynnöstä kenelle tahansa. |
g) |
Yleiskokouksen kokousten on oltava avoimia yleisölle. Toimeenpanevan komitean kokousten on oltava avoimia yleisölle, ellei toimeenpaneva komitea jäsentensä enemmistöllä poikkeustapauksissa päätä toisin. |
h) |
Kalatalousalaa ja muita eturyhmiä edustavat eurooppalaiset ja kansalliset organisaatiot voivat tehdä asianomaisille jäsenvaltioille ehdotuksia jäseniksi. Nämä jäsenvaltiot sopivat yleiskokouksen jäsenistä. |
i) |
Kansallisten ja alueellisten viranomaisten edustajat, joilla on kalastusalan etuja asianomaisella alueella, ja komissiota neuvovat jäsenvaltioiden tutkimus- ja kalantutkimuslaitosten sekä kansainvälisten tutkimuslaitosten tutkijat saavat osallistua aktiivisina tarkkailijoina neuvoa-antavien toimikuntien kokouksiin. Myös muita pätevöityneitä tutkijoita voidaan kutsua. |
j) |
Euroopan parlamentin ja komission edustajat voivat osallistua aktiivisina tarkkailijoina neuvoa-antavien toimikuntien kokouksiin. |
k) |
Kun neuvotellaan kysymyksistä, jotka vaikuttavat sellaisten kolmansien maiden kalatalousalan ja muiden eturyhmien edustajiin, myös alueellisten kalastusjärjestöjen edustajiin, joilla on kalastusalan etuja sellaisella alueella tai sellaisessa kalastuksessa, joka kuuluu neuvoa-antavan toimikunnan piiriin, kyseisten tahojen edustajia voidaan kutsua osallistumaan aktiivisina tarkkailijoina näiden neuvoa-antavien toimikuntien kokouksiin. |
l) |
Neuvoa-antavat toimikunnat voivat hakea unionin rahoitustukea Euroopan yleistä etua tavoittelevana organisaationa. |
m) |
Komissio allekirjoittaa kunkin neuvoa-antavan toimikunnan kanssa vuosittain avustussopimuksen, jolla osallistutaan niiden toimintakustannuksiin, tulkkaus- ja käännöskulut mukaan luettuina. |
n) |
Komissio voi tehdä kaikki tarpeellisiksi katsomansa tarkastukset varmistaakseen, että toiminta on neuvoa-antaville toimikunnille osoitettujen tehtävien mukaista. |
o) |
Kunkin neuvoa-antavan toimikunnan on toimitettava vuosittain talousarvionsa ja toimintaansa koskeva vuosikertomus komissiolle ja kyseisille jäsenvaltioille. |
p) |
Komissio tai tilintarkastustuomioistuin voi milloin tahansa suorittaa tilintarkastuksen, jonka toteuttajana on komissio tai tilintarkastustuomioistuin taikka jokin näiden valitsema ulkopuolinen elin. |
q) |
Kunkin neuvoa-antavan toimikunnan on nimettävä hyväksytty tilintarkastaja kaudelle, jonka ajan toimikunta saa unionin rahoitusta. |
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/62 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1381/2013,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,
perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 19 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 2 kohdan, 114 artiklan, 168 artiklan, 169 artiklan ja 197 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin perustavina arvoina ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Yksilöillä on unionissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) ja Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (SEU) heille annetut oikeudet. Lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirja, jäljempänä 'perusoikeuskirja', josta tuli Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä oikeudellisesti sitova kaikkialla unionissa, kattaa ne perusoikeudet ja -vapaudet, joihin yksilöillä on oikeus unionissa. Näitä oikeuksia olisi edistettävä ja suojeltava. Näiden oikeuksien, samoin kuin niistä kansainvälisistä yleissopimuksista, joihin unioni on liittynyt, kuten Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, johtuvien oikeuksien täysimääräinen käyttö olisi taattava, ja siltä olisi poistettava kaikki esteet. Lisäksi nämä oikeudet tuovat mukanaan vastuita ja velvollisuuksia sekä muita ihmisiä että koko ihmiskuntaa ja tulevia sukupolvia kohtaan. |
(2) |
Tukholman ohjelmassa (4) Eurooppa-neuvosto vahvisti pitävänsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä ensisijaisen tärkeänä ja täsmensi, että ohjelman poliittisiin prioriteetteihin kuuluu oikeuksien Euroopan toteuttaminen. Rahoituksen myöntäminen mainittiin yhtenä Tukholman ohjelman poliittisten prioriteettien onnistuneen täytäntöönpanon merkittävänä työvälineenä. Perussopimuksissa ja Tukholman ohjelmassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet olisi saavutettava muun muassa perustamalla kaudeksi 2014–2020 joustava ja tehokas perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, jäljempänä 'ohjelma', jonka olisi helpotettava suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Ohjelman yleisiä ja erityisiä tavoitteita olisi tulkittava Eurooppa-neuvoston määrittelemien asiaan liittyvien strategisten suuntaviivojen mukaisesti. |
(3) |
Komission Eurooppa 2020 -strategiasta 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassa tiedonannossa esitetään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. Yksilöiden oikeuksien tukeminen ja edistäminen unionissa, syrjintään ja epätasa-arvoon puuttuminen sekä unionin kansalaisuuden edistäminen tukevat Eurooppa 2020 -strategian erityistavoitteiden ja lippulaivahankkeiden eteenpäin viemistä. |
(4) |
Syrjintäkielto on yksi unionin perusperiaatteista. SEUT 19 artiklassa määrätään toimista sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto sisältyy myös perusoikeuskirjan 21 artiklaan, jota olisi sovellettava perusoikeuskirjan 51 artiklassa asetetuissa rajoissa ja kyseisen artiklan mukaisesti. Eri syrjintämuotojen erityispiirteet olisi otettava huomioon, ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän estämiseksi ja torjumiseksi olisi suunniteltava asianmukaisia toimia. |
(5) |
Ohjelma olisi toteutettava tavalla, joka tehostaa muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin toimia, joita ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan komission 5 päivänä huhtikuuta 2011 antamassa tiedonannossa "EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille vuoteen 2020 saakka" (5) ja EU:n puitekehyksestä vuoteen 2020 ulottuville romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille 19 päivänä toukokuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä, joissa jäsenvaltioita kehotetaan puuttumaan romanien yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen syrjäytymiseen jatkamalla valtavirtaistamista neljällä eri alalla, eli koulutuksessa, työllisyydessä, terveydenhuollossa ja asumisessa, sekä varmistamalla, että romaneja ei syrjitä vaan heidän perusoikeutensa tunnustetaan yhtäläisesti, ja toteuttamaan toimenpiteitä erottelun poistamiseksi sieltä, missä sitä esiintyy, erityisesti koulutuksen ja asumisen alalla. |
(6) |
Rasismilla, muukalaisvihalla, homofobialla ja muunlaisella suvaitsemattomuudella rikotaan suoraan vapauden, demokratian sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteita, joille unioni perustuu ja jotka ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille. Näiden ilmiöiden torjuminen on näin ollen jatkuva tavoite, joka edellyttää koordinoituja toimia, muun muassa rahoituksen myöntämistä. Näihin ilmiöihin kuuluvat muun muassa julkinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen, sekä muut rikokset, joiden taustalla on rasistisia tarkoitusperiä, muukalaisvihaa tai homofobiaa. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös kaikenlaisen väkivallan, vihan, erottelun ja leimaamisen ennalta ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kiusaamisen, ahdistelun ja suvaitsemattoman kohtelun torjuntaan esimerkiksi julkishallinnossa, poliisitoimessa, oikeuslaitoksessa, koulussa ja työpaikalla. |
(7) |
Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi unionin perusarvoista. Naisten ja miesten epätasa-arvoinen kohtelu loukkaa perusoikeuksia. Lisäksi naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen auttaa myös osaltaan saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Tavoite edistää naisten ja miesten tasa-arvoa olisi toteutettava tavalla, joka tehostaa muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin tai jäsenvaltioiden toimia, joita ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan Euroopan tasa-arvosopimuksessa vuosiksi 2011–2020. |
(8) |
Sukupuoleen perustuvaan syrjintään sisältyy Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti myös syrjintä, joka perustuu asianomaisen sukupuolenkorjaukseen. Myös unionin oikeuden ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitys olisi otettava huomioon tämän ohjelman täytäntöönpanossa, kun on kyse muista sukupuoleen liittyvistä näkökohdista, esimerkiksi sukupuoli-identiteetistä. |
(9) |
Oikeus tulla kohdelluksi ihmisarvoisesti työpaikalla ja yleensä yhteiskunnassa on näiden unionin perusarvojen ilmentymä, ja tarvitaan koordinoitua toimintaa, jotta työmarkkinoiden suhteen voidaan toteuttaa kohdennettuja toimia. Tästä syystä sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden alalla toteutettaviin toimiin kuuluu naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen sekä syrjinnän torjuminen työpaikalla ja työmarkkinoilla. |
(10) |
Lapsiin, nuoriin ja naisiin sekä muihin riskiryhmiin kohdistuva väkivalta kaikissa muodoissaan on loukkaus perusoikeuksia vastaan ja muodostaa vakavan terveysuhkan. Tällaista väkivaltaa esiintyy kaikkialla unionissa ja sillä on vakavia seurauksia uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä koko yhteiskunnalle. Siihen puuttuminen ja uhrien suojelu edellyttävät voimakasta poliittista tahtoa ja koordinoituja toimia, joiden lähtökohtana ovat Daphne-ohjelmien (6) menetelmät ja tulokset. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen edistää myös naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Koska Daphne-rahoitus, joka aloitettiin vuonna 1997, on tuottanut hyviä tuloksia, eli se on saavuttanut suosiota sidosryhmien keskuudessa (viranomaiset, akateemiset oppilaitokset ja valtioista riippumattomat järjestöt) ja rahoitetut hankkeet ovat olleet tehokkaita, on tärkeää, että ohjelmaa toteutettaessa säilytetään Daphne-nimi, kun on kyse erityistavoitteesta, jolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jotta Daphne-ohjelmien näkyvyys säilyisi mahdollisimman hyvin. |
(11) |
SEU 3 artiklan 3 kohdassa unioni velvoitetaan edistämään lapsen oikeuksien suojelua syrjintää torjuen. Lapset ovat haavoittuvassa asemassa, etenkin jos he ovat köyhiä, syrjäytyneitä tai vammaisia tai jos muut erityiset olosuhteet asettavat heidät alttiiksi laiminlyöntien, sieppausten ja katoamisten kaltaisille vaaroille. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään lapsen oikeuksia ja suojellaan lapsia vahingonteoilta ja väkivallalta, jotka vaarantavat heidän fyysisen ja mielenterveytensä ja loukkaavat heidän oikeuttaan kehitykseen, suojeluun ja ihmisarvoon. |
(12) |
Henkilötietoja olisi myös vastaisuudessa suojeltava tehokkaasti jatkuvan teknologisen kehityksen ja globalisaation edetessä. Tietosuojaa koskevaa unionin lainsäädäntökehystä olisi sovellettava tehokkaasti ja johdonmukaisesti kaikkialla unionissa. Tätä varten unionin olisi voitava tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna tämä lainsäädäntökehys täytäntöön. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että henkilöt voivat käyttää oikeuksiaan tehokkaasti. |
(13) |
Kansalaisten olisi oltava tietoisempia oikeuksista, joita heillä on unionin kansalaisuuden myötä, varsinkin oikeudestaan liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella, oikeudestaan äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossaan samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaiset, oikeudestaan esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille millä tahansa perussopimusten kielellä, oikeudestaan tehdä kansalaisaloitteita ja oikeudestaan tehdä kanteluita Euroopan oikeusasiamiehelle toimielinten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, ja heidän olisi voitava käyttää näitä oikeuksia. Kansalaisten kannustaminen osallistumaan aktiivisemmin demokratian toteutumiseen unionin tasolla auttaa lujittamaan Euroopan kansalaisyhteiskuntaa ja edistää eurooppalaisen identiteetin kehittymistä. Kansalaisten olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa, ja heidän olisi voitava luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. |
(14) |
Sisämarkkinoilla kuluttajina tai yrittäjinä toimivien yksilöiden olisi voitava käyttää unionin oikeuteen perustuvia oikeuksiaan valtionrajat ylittävissä yhteyksissä. |
(15) |
SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista. Toimia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan tehdä arvio siitä, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys on otettu huomioon ohjelman toimissa. |
(16) |
Kokemus unionin tasolla toteutetuista toimista on osoittanut, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen käytännössä edellyttää erilaisten ohjauskeinojen, kuten säädösten, poliittisten aloitteiden ja rahoituksen, yhdistämistä. Rahoitus on merkittävä lainsäädäntötoimia täydentävä väline. |
(17) |
Sen lisäksi, että ohjelmasta rahoitetuilla toimilla on tuensaajille todellista arvoa, niiden avulla voidaan löytää perusteita päätöksenteon parantamiseksi kansallisesti ja unionin tasolla. Esimerkiksi Daphne-ohjelmat ovat mahdollistaneet tiedon ja hyvien käytäntöjen todellisen vaihdon kaikkien sidosryhmien kesken, myös jäsenvaltioiden kesken, lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä ja torjumisessa. |
(18) |
Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostetaan, että unionin myöntämää rahoitusta on tarpeen järkeistää ja yksinkertaistaa. Erityisesti nykyinen talouskriisi huomioon ottaen on keskeisen tärkeää, että unionin varojen käyttö jäsennellään ja hallinnoidaan mahdollisimman huolellisesti. Rahoitusta voidaan huomattavasti yksinkertaistaa ja sen hallinnointia tehostaa vähentämällä ohjelmien lukumäärää ja järkeistämällä, yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla rahoitussääntöjä ja -menettelyjä. |
(19) |
Rahoituksen yksinkertaistamista, sen hallinnoinnin tehostamista ja helpompaa saatavuutta varten ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä toimia, joita on aiemmin toteutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1672/2006/EY (7) perustetun Progress-ohjelman osa-alueen 4 (Syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus) ja osa-alueen 5 (Sukupuolten tasa-arvo), neuvoston päätöksellä 2007/252/EY (8) perustettujen perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevien erityisohjelmien ja Daphne III -ohjelman pohjalta. Näiden ohjelmien väliarviointeihin kuuluu suosituksia, joilla pyritään ohjelmien täytäntöönpanon parantamiseen. Väliarviointien havainnot sekä vastaavien jälkiarviointien havainnot on otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanossa. |
(20) |
Varojen optimaalisen käytön varmistamisen ja varainkäytön tehokkuuden parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet. Riittävä rahoitus olisi taattava, jotta voitaisiin tukea pyrkimyksiä luoda oikeuksien Eurooppa. On tärkeää varmistaa, että ohjelma pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäläheisesti, kuitenkin niin, että samalla taataan oikeusvarmuus ja saatavuus kaikille osanottajille. Jotta kaikkien mahdollisten tuensaajien olisi helpompaa saada rahoitusta, hakumenettelyjä ja varainhoitoa koskevia vaatimuksia olisi myös yksinkertaistettava ja hallinnolliset rasitteet poistettava. |
(21) |
Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa "EU:n talousarvion kokonaistarkastelu" ja komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostetaan, että on tärkeää keskittää rahoitus toimiin, joista saadaan selkeää eurooppalaista lisäarvoa, mikä tarkoittaa, että unionin toimilla voidaan saavuttaa lisäarvoa jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin verrattuna. Tämän asetuksen perusteella toteutettavilla toimilla olisi edistettävä unionin jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta lisäämällä rajatylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista ja varmistamalla unionin oikeuden asianmukainen ja johdonmukainen soveltaminen. Rahoitustoimien olisi myös edistettävä sitä, että kaikki asianomaiset voivat perehtyä tehokkaammin unionin oikeuteen ja politiikkoihin, ja tarjottava vankka analyyttinen perusta unionin oikeuden ja politiikkojen tukemiselle ja kehittämiselle ja siten edesautettava niiden toteuttamista ja asianmukaista täytäntöönpanoa. Unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Unionilla on lisäksi jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja tarjota vastavuoroista oppimista varten eurooppalainen foorumi. |
(22) |
Valitessaan ohjelmasta rahoitettavia toimia komission olisi arvioitava ehdotukset ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Kriteerien olisi sisällettävä ehdotettujen toimien eurooppalaisen lisäarvon arvioiminen. Myös kansallisilla hankkeilla ja pienimuotoisilla hankkeilla voi olla eurooppalaista lisäarvoa. |
(23) |
Yleiseurooppalaista etua ohjelman kattamilla aloilla ajavia elimiä ja yhteisöjä olisi pidettävä keskeisinä toimijoina sikäli kuin ne ovat vaikuttaneet tai niiden odotetaan vaikuttavan huomattavalla tavalla tämän edun saavuttamiseen, ja niiden olisi saatava rahoitusta komission tämän asetuksen mukaisesti hyväksymissä vuosittaisissa työohjelmissa määriteltyjen menettelyjen ja kriteerien mukaisesti. |
(24) |
Yhdenmukaiset yhteiskunnalliset palvelut olisi tulkittava komission päätöksen N:o 116/2007/EY (9) 2 artiklan mukaisesti. |
(25) |
Ohjelmaan osallistuviin elimiin ja yhteisöihin olisi kuuluttava kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia. |
(26) |
Tässä asetuksessa vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. |
(27) |
Sen varmistamiseksi, että ohjelma on riittävän joustava muuttuviin tarpeisiin ja niiden mukaisiin poliittisiin painopisteisiin reagoimiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen prosenttiosuuksien muuttamista kunkin erityistavoiteryhmän osalta yli viidellä prosenttiyksiköllä. Sen arvioimiseksi, onko tarpeen antaa tällainen delegoitu säädös, kyseiset prosenttiosuudet olisi laskettava ohjelman koko keston ajaksi vahvistettujen rahoituspuitteiden perusteella eikä vuotuisten määrärahojen perusteella. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
(28) |
Tämä asetus olisi pantava kaikilta osin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (11), jäljempänä 'varainhoitoasetus', mukaisesti. Mitä erityisesti tulee tuensaajien maksaman arvonlisäveron tukikelpoisuutta koskeviin edellytyksiin, arvonlisäveron tukikelpoisuus ei saisi määräytyä tuensaajien oikeudellisen aseman perusteella sellaisten toimien osalta, jotka yksityiset ja julkiset elimet ja yhteisöt voisivat toteuttaa samoin oikeudellisin edellytyksin. Kun otetaan huomioon tämän asetuksen piiriin kuuluvien tavoitteiden ja toimien erityinen luonne, ehdotuspyynnöissä olisi selvennettävä, että niiden toimien osalta, jotka sekä yksityiset että julkiset elimet ja yhteisöt voivat toteuttaa, julkisten elinten ja yhteisöjen maksama vähennyskelvoton arvonlisävero on tukikelpoinen siltä osin kuin se on maksettu sellaisten toimien kuten koulutus- tai tiedotustoimien täytäntöönpanoa varten, joita ei voida pitää julkisen vallan käyttönä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi hyödynnettävä varainhoitoasetuksessa käyttöön otettuja yksinkertaistamisvälineitä. Lisäksi kriteerit, joiden perusteella rahoitusta saavat toimet valitaan, olisi määriteltävä siten, että käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan toimiin, jotka voivat parhaiten edistää asetettujen toimintatavoitteiden saavuttamista. |
(29) |
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä vuotuiset työohjelmat. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti. |
(30) |
Komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa olisi varmistettava varojen asianmukainen jakautuminen avustuksien ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten välillä. Ohjelmalla olisi pääasiassa ohjattava varoja avustuksiin, huolehtien kuitenkin samalla hankintojen riittävästä rahoituksesta. Avustuksiin kohdennettavien vuotuisten menojen vähimmäisprosenttiosuus olisi vahvistettava vuotuisissa työohjelmissa, ja sen tulisi olla vähintään 65 prosenttia. Hankesuunnittelun ja sidosryhmien yhteisrahoituksen helpottamiseksi komission olisi vahvistettava ehdotuspyynnöille, hankkeiden valinnalle ja rahoituspäätöksille selkeä aikataulu. |
(31) |
Jotta voitaisiin varmistaa varojen tehokas kohdentaminen unionin yleisestä talousarviosta, olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan toisiinsa läheisesti liittyvillä aloilla toteutettavissa rahoitusohjelmissa, joita ovat muun muassa tämä ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1382/2013 (13) perustettu oikeusalan ohjelma, perustettu Kansalaisten Eurooppa-ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (14) perustettu työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma sekä muut työllisyys- ja sosiaaliasioiden, sisäasioiden, terveyden ja kuluttajansuojan, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison ja urheilun, tietoyhteiskunnan ja laajentumisen alalla perustetut ohjelmat, erityisesti liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II) sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastot, joita koskevat yhteiset säännökset on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (15). |
(32) |
Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja synergia unionin elinten ja laitosten kuten Euroopan tasa-arvoinstituutin ja unionin perusoikeusviraston toimien kanssa, ja sen olisi arvioitava muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla. |
(33) |
Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnollisten ja taloudellisten seuraamusten määrääminen varainhoitoasetuksen mukaisesti. |
(34) |
Moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä sen tuloksellisuuden arviointia varten tarvittavista välineistä. Tätä varten siinä olisi määriteltävä yleistavoite ja erityistavoitteet. Erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten olisi laadittava konkreettisia ja määrällisesti ilmaistavissa olevia indikaattoreita, joiden olisi oltava voimassa koko ohjelmakauden ajan. Komission olisi toimitettava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle seurantakertomus, jonka olisi perustuttava muun muassa tässä asetuksessa säädettyihin indikaattoreihin ja jossa olisi annettava tietoa käytettävissä olevien varojen käytöstä. |
(35) |
Komission olisi otettava ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä huomioon varojen oikeudenmukainen maantieteellinen jakautuminen ja annettava tukea niille jäsenvaltioille, joissa rahoitettuja toimia on suhteellisen vähän. Lisäksi komission olisi otettava ohjelman täytäntöönpanossa huomioon, onko joissain jäsenvaltioissa syytä toteuttaa kansainvälisesti tunnustettujen indeksien tai valvontaelinten mukaan toimia, jotta ohjelman tavoitteiden tehokas saavuttaminen voidaan varmistaa, ja sen olisi tuettava jäsenvaltioiden tai kansalaisyhteiskunnan toimia näillä aloilla. |
(36) |
Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (16), jäljempänä 'soveltamissäännöt', 180 artiklan 1 kohdan l alakohdan mukaisesti avustussopimuksissa olisi määriteltävä unionin rahoituksen näkyvyyttä koskevat säännökset lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa julkistaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. |
(37) |
Varainhoitoasetuksen 35 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä sen soveltamissääntöjen 21 artiklan mukaisesti komission olisi asetettava asianmukaisella tavalla ja ajoissa saataville tiedot varojen saajista sekä unionin yleisestä talousarviosta rahoitettujen toimenpiteiden luonteesta ja tarkoituksesta. Nämä tiedot olisi asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti henkilötietojen suojaa. |
(38) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on sellaisen alueen edelleen kehittäminen, missä edistetään, suojellaan ja tosiasiallisesti toteutetaan SEU:ssa, SEUT:ssa ja perusoikeuskirjassa sekä sellaisissa kansainvälisissä ihmisoikeusyleissopimuksissa, joihin unioni on liittynyt, vahvistettua tasa-arvoa ja yksilön oikeuksia, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(39) |
Jotta varmistetaan päätöksen N:o 1672/2006/EY osa-alueiden 4 ja 5 sekä päätöksen 2007/252/EY ja päätöksen N:o 779/2007/EY perusteella aiemmin rahoitettujen toimien rahoituksen jatkuvuus, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Ohjelman perustaminen ja kesto
1. Tällä asetuksella perustetaan perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, jäljempänä 'ohjelma'.
2. Ohjelma kattaa kauden, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.
2 artikla
Eurooppalainen lisäarvo
1. Ohjelmasta rahoitetaan toimia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa. Tätä varten komissio varmistaa, että rahoitettavaksi valittujen toimien on tarkoitus tuottaa tuloksia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa.
2. Toimien, myös pienimuotoisten ja kansallisten toimien, eurooppalaista lisäarvoa arvioidaan seuraavanlaisten kriteerien perusteella: niiden merkitys unionin oikeuden johdonmukaiselle täytäntöönpanolle ja sille, että tästä oikeudesta johtuvista oikeuksista ollaan laajasti tietoisia, niiden mahdollisuudet parantaa keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden välillä ja rajatylittävää yhteistyötä, niiden kansainvälinen vaikutus, niiden panos parhaiden käytäntöjen laatimiseen ja levitykseen tai niiden mahdollisuudet osaltaan edistää sellaisten vähimmäisnormien, käytännön välineiden ja ratkaisujen luomista, joilla tartutaan rajatylittäviin tai unioninlaajuisiin haasteisiin.
3 artikla
Yleistavoite
Ohjelman yleistavoitteena on tukea 4 artiklan mukaisesti sellaisen alueen edelleen kehittämistä, missä edistetään, suojellaan ja tosiasiallisesti toteutetaan SEU:ssa, SEUT:ssa, perusoikeuskirjassa ja sellaisissa kansainvälisissä ihmisoikeusyleissopimuksissa, joihin unioni on liittynyt, vahvistettua tasa-arvoa ja yksilön oikeuksia.
4 artikla
Erityistavoitteet
1. Edellä 3 artiklassa vahvistetun yleistavoitteen saavuttamiseksi ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:
a) |
edistää sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjintäkiellon periaatteen tehokasta toteuttamista sekä kunnioittaa syrjintäkiellon periaatetta, joka koskee perusoikeuskirjan 21 artiklassa lueteltujen perusteiden nojalla tapahtuvaa syrjintää; |
b) |
ehkäistä ja torjua rasismia, muukalaisvihaa, homofobiaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja; |
c) |
edistää ja suojella vammaisten henkilöiden oikeuksia; |
d) |
edistää naisten ja miesten tasa-arvoa ja edistää sen valtavirtaistamista; |
e) |
ehkäistä ja torjua kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin, erityisesti lähipiirissään väkivallalle altistuviin riskiryhmiin, ja suojella tällaisen väkivallan uhreja; |
f) |
edistää ja suojella lapsen oikeuksia; |
g) |
edistää yksityiselämän ja henkilötietojen mahdollisimman korkeatasoisen suojan varmistamista; |
h) |
edistää ja parantaa unionin kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien käyttöä; |
i) |
auttaa yksilöitä käyttämään unionin oikeuteen perustuvia oikeuksiaan kuluttajina tai yrittäjinä sisämarkkinoilla, kuluttajaohjelmasta rahoitetut hankkeet huomioon ottaen. |
2. Ohjelman erityistavoitteisiin pyritään erityisesti seuraavin keinoin:
a) |
vahvistetaan tietoisuutta ja tietämystä unionin oikeudesta ja politiikoista sekä oikeuksista, arvoista ja periaatteista, joille unioni perustuu; |
b) |
tuetaan unionin oikeuden välineiden ja unionin politiikkojen tehokasta, kattavaa ja johdonmukaista täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenvaltioissa sekä niiden seurantaa ja arviointia; |
c) |
edistetään rajat ylittävää yhteistyötä, parannetaan keskinäistä tuntemusta ja vahvistetaan keskinäistä luottamusta kaikkien sidosryhmien kesken; |
d) |
parannetaan niiden mahdollisten esteiden tuntemusta ja ymmärtämystä, jotka saattavat vaikuttaa SEU:ssa, SEUT:ssa, perusoikeuskirjassa, niissä kansainvälisissä yleissopimuksissa, joihin unioni on liittynyt, ja unionin johdetussa oikeudessa taattujen oikeuksien ja periaatteiden käyttöön. |
5 artikla
Erityyppiset toimet
1. Ohjelmasta rahoitetaan muun muassa seuraavantyyppisiä toimia:
a) |
analyyttiset toiminnat, kuten tietojen keruu ja tilastojen laatiminen; yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen; tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset; arvioinnit; oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen; työpajat, seminaarit, asiantuntijakokoukset ja konferenssit; |
b) |
koulutustoiminta, esimerkiksi henkilöstövaihto, työpajat, seminaarit, kouluttajien koulutustapahtumat sekä verkko-oppimisen välineiden tai muiden koulutusmateriaalien kehittäminen; |
c) |
vastavuoroinen oppiminen, yhteistyö, valistus- ja tiedonlevittämistoimet, esimerkiksi hyvien käytänteiden, innovatiivisten toimintatapojen ja kokemusten yksilöinti ja vaihto; vertaisarviointien ja vastavuoroisen oppimisen organisointi; konferenssien, seminaarien ja tiedotuskampanjoiden järjestäminen, mukaan lukien verkkoviestimissä; tiedottaminen, mukaan lukien toimielinten viestintä ohjelman tavoitteisiin liittyvistä unionin poliittisista painopisteistä; ohjelmaa ja sen tuloksia koskevan tiedon levittämiseen tarkoitetun aineiston kokoaminen ja julkaiseminen; tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien tietojärjestelmien ja -välineiden kehittäminen, käyttö ja ylläpito; |
d) |
sellaisten keskeisten toimijoiden tukeminen, joiden toiminta edistää ohjelman tavoitteiden toteuttamista, kuten valtioista riippumattomien järjestöjen tukeminen pantaessa täytäntöön toimia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa; keskeisten eurooppalaisten toimijoiden, Euroopan tason verkostojen ja yhdenmukaisten yhteiskunnallisten palveluiden tukeminen; jäsenvaltioiden tukeminen unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanossa; ja asiantuntijaelinten ja -yhteisöjen, keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä valtioista riippumattomien järjestöjen verkottumistoimien tukeminen Euroopan tasolla, mukaan lukien tukeminen toimikohtaisilla avustuksilla tai toiminta-avustuksilla. |
2. Mahdollisimman laajojen piirien tavoittamiseksi tuensaajien olisi kannustettava asiaankuuluvien kohderyhmien osallistumista ohjelmasta rahoitettaviin toimiin.
6 artikla
Osallistuminen
1. Ohjelmaan voivat osallistua kaikki elimet ja yhteisöt, jotka ovat laillisesti sijoittautuneet:
a) |
jäsenvaltioihin; |
b) |
Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) niihin maihin, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolia, kyseisen sopimuksen mukaisesti; |
c) |
ehdokasmaihin, mahdollisiin ehdokasmaihin ja unioniin liittyviin maihin, niiden yleisten periaatteiden, edellytysten ja sääntöjen mukaisesti, joista määrätään näiden maiden kanssa unionin ohjelmiin osallistumisesta tehdyissä puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai samankaltaisissa sopimuksissa. |
2. Voittoa tavoittelevat elimet ja yhteisöt voivat osallistua ohjelmaan ainoastaan yhdessä voittoa tavoittelemattomien tai julkisten järjestöjen kanssa.
3. Muihin kuin 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti ohjelmaan osallistuviin kolmansiin maihin, erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin maihin, laillisesti sijoittautuneet elimet ja yhteisöt voivat osallistua ohjelman perusteella toteutettaviin toimiin omalla kustannuksellaan, jos se on kyseisten toimien kannalta tarkoituksenmukaista.
4. Komissio voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa asianomaisessa vuotuisessa työohjelmassa määritettyjen edellytysten mukaisesti. Ohjelmaan voivat osallistua sen soveltamisaloilla toimivat kansainväliset järjestöt varainhoitoasetuksen ja asianomaisen vuotuisen työohjelman mukaisesti.
7 artikla
Budjetti
1. Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi kaudella 2014–2020 ovat 439 473 000 euroa.
2. Ohjelman määrärahoista voidaan kattaa myös valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi. Määrärahat voivat kattaa menoja, jotka koskevat tarvittavia tutkimuksia, asiantuntijatapaamisia, sekä tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien toimielinten viestintä tämän asetuksen yleistavoitteisiin liittyvistä unionin poliittisista painopisteistä, sekä tietojen käsittelyyn ja vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyviä menoja ja muita teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen komission hallinnoidessa ohjelmaa.
3. Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (17) perustetun monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.
4. Ohjelman rahoituspuitteiden sisällä määrät kohdennetaan liitteessä kunkin erityistavoiteryhmän osalta vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti.
5. Komissio saa poiketa liitteessä vahvistetuista rahoituspuitteiden kohdennetuista prosenttiosuuksista enintään viidellä prosenttiyksiköllä kunkin erityistavoiteryhmän osalta. Jos tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 artiklan mukaisesti kunkin liitteessä olevan luvun muuttamiseksi yli 5 mutta enintään 10 prosenttiyksiköllä.
8 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle ohjelman keston ajaksi 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 7 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
9 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
1. Komissio panee ohjelman täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.
2. Ohjelman täytäntöönpanoa varten komissio hyväksyy vuotuiset työohjelmat täytäntöönpanosäädösten muodossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3. Kussakin vuotuisessa työohjelmassa pannaan täytäntöön ohjelman tavoitteet määrittelemällä
a) |
toteutettavat toimet 3 artiklassa ja 4 artiklan 1 kohdassa asetettujen yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien ohjeellinen rahoitusvarojen jako; |
b) |
rahoitettavia ehdotuksia valittaessa sovellettavat keskeiset tukikelpoisuus-, valinta- ja ratkaisuperusteet varainhoitoasetuksen 84 artiklan ja sen soveltamissääntöjen 94 artiklan mukaisesti; |
c) |
avustuksiin kohdennettavien vuotuisten menojen vähimmäisprosenttiosuus. |
4. Rahoitustuen asianmukainen ja oikeudenmukainen jakautuminen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden kattamien alojen välillä on varmistettava ottaen samalla huomioon 15 artiklassa mainituilla päätöksillä perustetuista vuosien 2007–2013 ohjelmista jo aiemmin kohdennetun rahoituksen taso. Päättäessään näiden alojen rahoituksesta vuosittaisten työohjelmien laatimisen yhteydessä komissio ottaa huomioon tarpeen säilyttää riittävä rahoitustaso sekä takaa toimien jatkuvuuden ja rahoituksen ennustettavuuden kaikilla 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden kattamilla aloilla.
5. Ehdotuspyynnöt julkaistaan vuosittain.
10 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
11 artikla
Täydentävyys
1. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yleisen johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja synergiaedut muiden unionin välineiden kanssa, mukaan lukien muun muassa oikeusalan ohjelma, Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma sekä muut työllisyys- ja sosiaaliasioiden, sisäasioiden, terveyden ja kuluttajansuojan, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison ja urheilun, tietoyhteiskunnan ja laajentumisen alalla perustetut ohjelmat, erityisesti liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II) sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastot.
2. Komissio varmistaa myös yleisen johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja synergiaedut niiden unionin elinten ja laitosten kanssa, jotka toimivat ohjelman tavoitteisiin kuuluvilla aloilla.
3. Ohjelmassa voidaan käyttää muiden unionin välineiden ja erityisesti oikeusalan ohjelman kanssa yhteisiä resursseja, jotta voidaan toteuttaa toimia, jotka vastaavat molempien ohjelmien tavoitteita. Ohjelmasta rahoitetuille toimille voidaan myöntää rahoitusta myös oikeusalan ohjelmasta, kunhan sillä ei kateta samoja kustannuksia.
12 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen
1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että ohjelman mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.
2. Komissiolla tai sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta sekä asiakirjoihin perustuvia että paikalla suoritettavia tarkastuksia.
3. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (18) sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (19) säännösten ja menettelyjen mukaisesti sen osoittamiseksi, onko kyse avustussopimukseen tai -päätökseen taikka ohjelmasta rahoitettuun sopimukseen liittyvästä petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta.
4. Tämän ohjelman täytäntöönpanosta seurauksena kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten, avustussopimusten, avustuspäätösten ja sopimusten on sisällettävä määräykset, joissa komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainittujen kohtien soveltamista.
13 artikla
Seuranta ja arviointi
1. Komissio seuraa ohjelmaa vuosittain voidakseen tarkkailla sen nojalla toteutettujen toimien täytäntöönpanoa ja 4 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamista. Seurannan avulla on myös mahdollista arvioida, miten sukupuolten tasa-arvoa, syrjintäkieltoa ja lastensuojelua koskevat kysymykset on otettu huomioon ohjelman toimissa.
2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:
a) |
vuotuisen seurantakertomuksen, joka perustuu 14 artiklan 2 kohdassa säädettyihin indikaattoreihin ja käytettävissä olevien varojen käyttöön; |
b) |
väliarviointikertomuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018; |
c) |
jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. |
3. Väliarviointikertomuksessa arvioidaan ohjelmien tavoitteiden saavuttamista, resurssien käytön tehokkuutta ja ohjelmasta Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa, jotta voidaan päättää, jatketaanko rahoitusta ohjelman soveltamisalalla vai olisiko sitä muutettava tai olisiko se keskeytettävä vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi kertomuksessa käsitellään ohjelman mahdollista yksinkertaistamista, sen sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta sekä kaikkien tavoitteiden ja toimien jatkuvaa merkityksellisyyttä. Siinä otetaan huomioon 15 artiklassa tarkoitetuilla päätöksillä perustettujen aiempien, vuosia 2007–2013 koskevien ohjelmien jälkiarviointien tulokset.
4. Jälkiarviointikertomuksessa arvioidaan ohjelman pitkän aikavälin vaikutuksia ja sen vaikutusten kestävyyttä, jotta ne voidaan ottaa huomioon tehtäessä päätöstä seuraavasta ohjelmasta.
14 artikla
Indikaattorit
1. Edellä olevan 13 artiklan mukaisesti tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjen indikaattorien pohjalta seurataan ja arvioidaan, missä määrin kukin 4 artiklassa säädetyistä ohjelman erityistavoitteista on saavutettu 5 artiklan mukaisten toimien avulla. Indikaattoreita verrataan ennakolta määriteltyihin lähtöarvoihin, jotka kuvaavat ennen täytäntöönpanoa vallinnutta tilannetta. Indikaattorit on tapauksen mukaan eriteltävä muun muassa sukupuolen, iän ja vammaisuuden perusteella.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin indikaattoreihin kuuluvat muun muassa seuraavat:
a) |
ohjelmasta rahoitetuilla valistustoimilla saavutettujen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä ja prosenttiosuus; |
b) |
niiden sidosryhmien määrä, jotka ovat osallistuneet muun muassa ohjelmasta rahoitettuihin koulutustoimintaan, vaihtoihin, opintokäynteihin, työpajoihin ja seminaareihin; |
c) |
unionin oikeutta ja politiikkoja sekä tapauksen mukaan unionin perustana olevia oikeuksia, arvoja ja periaatteita koskevan tiedon lisääntyminen ohjelmasta rahoitettuihin toimiin osallistuvien ryhmien keskuudessa verrattuna koko kohderyhmään; |
d) |
rajatylittävän yhteistyön piiriin kuuluvien tapausten, toimien ja tuotosten lukumäärä; |
e) |
osallistujien arvio toimista, joihin he ovat osallistuneet, ja niiden (odotetusta) kestävyydestä; |
f) |
ohjelmasta rahoitettujen toimien maantieteellinen kattavuus; |
g) |
kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvien hakemusten ja avustusten määrä; |
h) |
hakijoiden kunkin erityistavoitteen osalta pyytämän ja sille myönnetyn rahoituksen määrä. |
3. Edellä 2 kohdassa säädettyjen indikaattorien lisäksi ohjelman väliarviointikertomuksessa ja jälkiarviointikertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavia:
a) |
ohjelman eurooppalainen lisäarvo, mukaan lukien ohjelman toimien arviointi suhteessa kansallisella tai Euroopan tasolla kehitettyihin vastaaviin aloitteisiin, joita ei tueta unionin rahoituksella, ja niiden (odotetut) tulokset sekä unionin rahoituksen edut ja/tai haitat verrattuna tämäntyyppisten toimien kansalliseen rahoitukseen; |
b) |
rahoituksen taso suhteessa saavutettuihin tuloksiin (tehokkuus); |
c) |
mahdolliset hallinnolliset, organisatoriset ja/tai rakenteelliset esteet, jotka vaikeuttavat ohjelman sujuvampaa, vaikuttavampaa ja tehokkaampaa täytäntöönpanoa (mahdollinen yksinkertaistaminen). |
15 artikla
Siirtymätoimenpiteet
Toimet, jotka on käynnistetty päätöksen N:o 1672/2006/EY osa-alueen 4 "syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus" ja osa-alueen 5 "sukupuolten tasa-arvo", päätöksen 2007/252/EY tai päätöksen N:o 779/2007/EY perusteella, kuuluvat edelleen kyseisten päätösten soveltamisalaan toimien päättämiseen asti. Näiden toimien osalta viittauksia päätöksen N:o 1672/2006/EY 13 artiklassa, päätöksen 2007/252/EY 10 artiklassa ja päätöksen N:o 779/2007/EY 10 artiklassa säädettyihin komiteoihin pidetään viittauksina tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa säädettyyn komiteaan.
16 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. LINKEVIČIUS
(1) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 108.
(2) EUVL C 277, 13.9.2012, s. 43.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 16. joulukuuta 2013.
(4) EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.
(5) EUVL C 258, 2.9.2011, s. 6.
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 293/2000/EY, tehty 24 päivänä tammikuuta 2000, lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseviä torjuntatoimenpiteitä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (Daphne-ohjelma) (vuosiksi 2000–2003) (EYVL L 34, 9.2.2000, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 803/2004/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan yhteisön toimintaohjelman hyväksymisestä (vuosiksi 2004–2008) (Daphne II-ohjelma) (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 779/2007/EY, tehty 20 päivänä kesäkuuta 2007, lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan erityisohjelman (Daphne III -ohjelma) perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (EUVL L 173, 3.7.2007, s. 19).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1672/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta (EUVL L 315, 15.11.2006, s. 1).
(8) Neuvoston päätös 2007/252/EY, tehty 19 päivänä huhtikuuta 2007, perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (EUVL L 110, 27.4.2007, s. 33).
(9) Komission päätös N:o 116/2007/EY, tehty 15 päivänä helmikuuta 2007, "116"-alkuisen kansallisen numerointialueen varaamisesta yhdenmukaisten yhteiskunnallisten palvelujen yhdenmukaisille puhelinnumeroille (EUVL L 49, 17.2.2007, s. 30).
(10) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1382/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, oikeusalan ohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (Katso tämän virallisen lehden sivu 73).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ("EaSI-ohjelma") ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
(16) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).
(17) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(19) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
LIITE
VAROJEN JAKAMINEN
Ohjelman rahoituspuitteiden sisällä määrät kohdennetaan 4 artiklan 1 kohdassa säädetyille erityistavoiteryhmille seuraavasti:
Erityistavoiteryhmät |
Osuus rahoituspuitteista (prosentteina) |
Ryhmä 1 |
57 % |
— |
edistää sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjintäkiellon periaatteen tehokasta toteuttamista sekä kunnioittaa syrjintäkiellon periaatetta, joka koskee perusoikeuskirjan 21 artiklassa lueteltujen perusteiden nojalla tapahtuvaa syrjintää; |
— |
ehkäistä ja torjua rasismia, muukalaisvihaa, homofobiaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja; |
— |
edistää ja suojella vammaisten henkilöiden oikeuksia; |
— |
edistää naisten ja miesten tasa-arvoa ja edistää sen valtavirtaistamista; |
Ryhmä 2 |
43 % |
— |
ehkäistä ja torjua kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin, erityisesti lähipiirissään väkivallalle altistuviin riskiryhmiin, ja suojella tällaisen väkivallan uhreja; |
— |
edistää ja suojella lapsen oikeuksia; |
— |
edistää yksityiselämän ja henkilötietojen mahdollisimman korkeatasoisen suojan varmistamista; |
— |
edistää ja parantaa unionin kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien käyttöä; |
— |
auttaa yksilöitä käyttämään unionin oikeuteen perustuvia oikeuksiaan kuluttajina tai yrittäjinä sisämarkkinoilla, kuluttajaohjelmasta rahoitetut hankkeet huomioon ottaen. |
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/73 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1382/2013,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,
oikeusalan ohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 1 ja 2 kohdan, 82 artiklan 1 kohdan ja 84 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) määrätään, että on luotava vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla henkilöt voivat liikkua vapaasti. Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla kehitetään yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikollisuuden ehkäisemisen alalla. Kehitettäessä Euroopan oikeusaluetta edelleen olisi varmistettava perusoikeuksien sekä syrjimättömyyden, sukupuolten tasa-arvon, kaikille kuuluvan tehokkaan oikeussuojan saatavuuden, oikeusvaltion ja moitteettomasti toimivan riippumattoman oikeusjärjestelmän kaltaisten yhteisten periaatteiden kunnioittaminen. |
(2) |
Tukholman ohjelmassa (4) Eurooppa-neuvosto vahvisti pitävänsä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä ensisijaisen tärkeänä ja täsmensi, että ohjelman poliittisiin painopisteisiin kuuluu lain ja oikeuden Euroopan toteuttaminen. Rahoituksen myöntäminen mainittiin yhtenä Tukholman ohjelman poliittisten painopisteiden onnistuneen täytäntöönpanon merkittävänä välineenä. Perussopimuksissa ja Tukholman ohjelmassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet olisi saavutettava muun muassa perustamalla kaudeksi 2014–2020 joustava ja tehokas oikeusalan ohjelma, jäljempänä 'ohjelma', jonka olisi helpotettava suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Ohjelman yleisiä ja erityisiä tavoitteita olisi tulkittava Eurooppa-neuvoston määrittelemien asiaan liittyvien strategisten suuntaviivojen mukaisesti. |
(3) |
Komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 Eurooppa 2020 -strategiasta antamassa tiedonannossa esitetään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. Sellaisen toimivan oikeusalueen kehittämisen, jolla rajatylittävien oikeudellisten menettelyjen ja rajatylittäviin tilanteisiin liittyvän oikeussuojan saatavuuden esteet on poistettu, olisi oltava keskeinen osa Eurooppa 2020 -strategian erityistavoitteiden ja lippulaivahankkeiden tukemista ja kasvua edistävien mekanismien käytön helpottamista. |
(4) |
Tätä asetusta sovellettaessa käsitteen "tuomarit ja oikeuslaitoksen henkilöstö" piiriin olisi katsottava kuuluvan tuomarit, syyttäjät ja tuomioistuimen avustava henkilöstö sekä oikeuslaitoksen toimintaan liittyvät muut oikeudellisissa ammateissa toimivat, esimerkiksi asianajajat, notaarit, haastemiehet, ehdonalaisen vapauden valvojat, sovittelijat ja tuomioistuinten tulkit. |
(5) |
Oikeusalan koulutus on keskeisessä asemassa rakennettaessa keskinäistä luottamusta, ja se parantaa yhteistyötä eri jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja oikeusalan ammattilaisten välillä. Oikeusalan koulutus olisi nähtävä keskeisenä todellisen eurooppalaisen oikeuskulttuurin edistämisen välineenä 13 päivänä syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Parannetaan luottamusta oikeuden saatavuuteen EU:ssa. Eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen uusi ulottuvuus", tuomareiden, syyttäjien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutuksesta Euroopan unionissa annetun neuvoston päätöslauselman (5), eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 27 ja 28 päivänä lokakuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien sekä oikeusalan koulutuksesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaisesti. |
(6) |
Oikeusalan koulutukseen voi osallistua erilaisia toimijoita, kuten jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintoviranomaisia, akateemisia laitoksia, oikeusalan koulutuksesta vastaavia kansallisia elimiä, Euroopan tason koulutusorganisaatioita tai -verkostoja taikka unionin oikeuden oikeuskoordinaattoreiden verkostoja. Yleiseurooppalaista etua ajavien, oikeusalan koulutuksessa toimivien elinten ja yhteisöjen, kuten Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN), Eurooppaoikeuden akatemian (ERA), Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistyksen (ACA Europe), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston (EUSJC) ja Julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA), olisi jatkossakin edistettävä tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitettuja, aidosti eurooppalaisia koulutusohjelmia, minkä vuoksi niille voitaisiin myöntää asianmukainen rahoitus komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa vahvistettujen menettelyjen ja kriteerien mukaisesti. |
(7) |
Unionin olisi helpotettava unionin oikeuden täytäntöönpanoa koskevan koulutustoiminnan järjestämistä katsomalla jäsenvaltioiden viranomaisten maksamat osallistuvien tuomarien ja oikeuslaitoksen henkilöstön palkat tukikelpoisiksi kustannuksiksi tai luontoissuorituksiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6), jäljempänä 'varainhoitoasetus', mukaisesti. |
(8) |
Oikeussuojan saatavuuteen olisi sisällyttävä erityisesti oikeus oikeudenkäyntiin, oikeus vaihtoehtoisiin riitojenratkaisumenetelmiin sekä oikeus sellaisten viranomaisten palveluihin, joilla on lakisääteinen velvoite tarjota osapuolille riippumatonta ja puolueetonta oikeudellista neuvontaa. |
(9) |
Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2012 EU:n huumausainestrategian (2013–2020) (7), jossa pyritään tarjonnan ja kysynnän samanaikaiseen vähentämiseen perustuvaan tasapainoiseen lähestymistapaan ja tunnustetaan, että huumausaineiden kysynnän vähentäminen ja huumausaineiden tarjonnan vähentäminen ovat toisiaan vahvistavia osatekijöitä laittomien huumausaineiden vastaisessa politiikassa. Yksi strategian päätavoitteista on edistää huumausaineiden kysynnän, huumeriippuvuuden sekä huumeista aiheutuvien terveydellisten ja sosiaalisten riskien ja haittojen merkittävää vähentämistä. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1150/2007/EY (8) perustetun huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan ohjelman oikeusperusta liittyi kansanterveyteen ja siinä käsiteltiin terveysnäkökohtia, kun taas tällä ohjelmalla on eri oikeusperusta ja sen tavoitteena olisi edistää vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen kehittämistä edelleen erityisesti oikeudellista yhteistyötä tukemalla. Yksinkertaistamisen varmistamiseksi ja kunkin ohjelman oikeusperustan mukaisesti Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmasta voidaan näin ollen tukea toimenpiteitä jäsenvaltioiden toimien täydentämiseksi, jotta saavutetaan huumausaineiden käyttöön liittyvien terveyshaittojen vähentämistä koskeva tavoite, mukaan lukien tiedotus ja ennaltaehkäisy. |
(10) |
EU:n huumausainestrategian (2013–2020) toinen keskeinen osatekijä on kysynnän vähentäminen. Poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, olisi tuettava toimia huumausaineiden salakuljetuksen ja muiden rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja erityisesti toimia, jotka kohdistuvat laittomien huumausaineiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, maahantuontiin ja maasta vientiin, mukaan lukien hallussapito ja ostaminen tarkoituksena osallistua huumausaineiden salakuljetukseen, kun taas tämän ohjelman olisi katettava ne huumausainepolitiikan näkökohdat, jotka eivät kuulu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, tai Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman alaan ja jotka liittyvät läheisesti sen yleistavoitteeseen. |
(11) |
EU:n uudessa huumausainestrategiassa (2013–2020) säilytettyjen ohjelmakauden 2007–2013 painopisteiden rahoituksen jatkaminen olisi joka tapauksessa varmistettava, ja näin ollen varoja olisi oltava saatavilla Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmasta, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineestä, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, ja tästä ohjelmasta niiden omien painopisteiden ja oikeusperustojen mukaisesti ja päällekkäistä rahoitusta välttäen. |
(12) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 3 kohdan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä 'perusoikeuskirja', 24 artiklan ja vuoden 1989 Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava lapsen oikeuksien suojelua, mukaan lukien oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeus ymmärtää menettely, oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja oikeus koskemattomuuteen ja ihmisarvoon. Ohjelmalla olisi pyrittävä erityisesti parantamaan lastensuojelua oikeudellisissa järjestelmissä sekä lasten mahdollisuuksia saada oikeussuojaa, ja ohjelman kaikkien toimien täytäntöönpanossa olisi valtavirtaistettava lapsen oikeuksien suojelun edistäminen. |
(13) |
SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista sen kaikissa toimissa. Toimia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys on otettu huomioon ohjelman toimissa. |
(14) |
Kokemus unionin tasolla toteutetuista toimista on osoittanut, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen käytännössä edellyttää erilaisten välineiden, kuten säädösten, poliittisten aloitteiden ja rahoituksen, yhdistämistä. Rahoitus on merkittävä lainsäädäntötoimia täydentävä väline. |
(15) |
Oikeudellista yhteistyötä tukevien EU:n tulevien rahoitusohjelmien tehostamisesta 22 ja 23 päivänä syyskuuta 2011 antamissaan päätelmissä neuvosto korosti Euroopan unionin rahoitusohjelmien merkittävää asemaa unionin säännöstön tehokkaassa täytäntöönpanossa ja toisti, että pääsyn näihin ohjelmiin olisi oltava avoimempaa, joustavampaa, johdonmukaisempaa ja yksinkertaisempaa. |
(16) |
Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostetaan, että unionin myöntämää rahoitusta on tarpeen järkeistää ja yksinkertaistaa. Erityisesti nykyinen talouskriisi huomioon ottaen on keskeisen tärkeää, että unionin varojen käyttö jäsennellään ja hallinnoidaan mahdollisimman huolellisesti. Rahoitusta voidaan huomattavasti yksinkertaistaa ja sen hallinnointia tehostaa vähentämällä ohjelmien lukumäärää ja järkeistämällä, yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla rahoitussääntöjä ja -menettelyjä. |
(17) |
Rahoituksen yksinkertaistamista, sen hallinnoinnin tehostamista ja helpompaa saatavuutta varten ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä toimia, joita on aiemmin toteutettu niiden kolmen ohjelman pohjalta, jotka on perustettu neuvoston päätöksellä 2007/126/YOS (9), Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1149/2007/EY (10) ja päätöksellä N:o 1150/2007/EY. Näiden ohjelmien väliarviointeihin kuuluu suosituksia, joilla pyritään ohjelmien täytäntöönpanon parantamiseen. Väliarviointien havainnot sekä vastaavien jälkiarviointien havainnot on otettava huomioon ohjelman täytäntöönpanossa. |
(18) |
Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa "EU:n talousarvion kokonaistarkastelu" ja komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostetaan, että on tärkeää keskittää rahoitus toimiin, joista saadaan selkeää eurooppalaista lisäarvoa, mikä tarkoittaa, että unionin toimilla voidaan saavuttaa lisäarvoa jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin verrattuna. Tämän asetuksen perusteella toteutettavien toimien olisi edistettävä Euroopan oikeusalueen luomista lujittamalla vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, parantamalla keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden välillä, lisäämällä rajatylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista ja takaamalla, että unionin oikeutta sovelletaan oikein ja johdonmukaisesti. Rahoitustoimien olisi myös edistettävä sitä, että kaikki asianomaiset voivat perehtyä tehokkaammin unionin oikeuteen ja politiikkoihin, ja tarjottava vankka analyyttinen perusta unionin oikeuden ja politiikkojen tukemiselle ja kehittämiselle ja siten edesautettava niiden toteuttamista ja asianmukaista täytäntöönpanoa. Unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Unionilla on lisäksi jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja tarjota vastavuoroista oppimista varten eurooppalainen foorumi. |
(19) |
Valitessaan ohjelmasta rahoitettavia toimia komission olisi arvioitava ehdotukset ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Kriteerien olisi sisällettävä ehdotettujen toimien eurooppalaisen lisäarvon arvioiminen. Myös kansallisilla hankkeilla ja pienillä hankkeilla voi olla eurooppalaista lisäarvoa. |
(20) |
Ohjelmaan osallistuviin elimiin ja yhteisöihin olisi kuuluttava kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia. |
(21) |
Tässä asetuksessa vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (11) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. |
(22) |
Sen varmistamiseksi, että ohjelma on riittävän joustava muuttuviin tarpeisiin ja niiden mukaisiin poliittisiin painopisteisiin reagoimiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä vahvistettujen prosenttiosuuksien muuttamista kunkin erityistavoitteen osalta yli viidellä prosenttiyksiköllä. Sen arvioimiseksi, onko tarpeen antaa tällainen delegoitu säädös, kyseiset prosenttiosuudet olisi laskettava ohjelman koko keston ajaksi vahvistettujen rahoituspuitteiden perusteella eikä vuotuisten määrärahojen perusteella. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
(23) |
Tämä asetus olisi pantava kaikilta osin täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti. Mitä erityisesti tulee tuensaajien maksaman arvonlisäveron tukikelpoisuutta koskeviin edellytyksiin, arvonlisäveron tukikelpoisuus ei saisi määräytyä tuensaajien oikeudellisen aseman perusteella sellaisten toimien osalta, jotka yksityiset ja julkiset elimet ja yhteisöt voisivat toteuttaa samoin oikeudellisin edellytyksin. Kun otetaan huomioon tämän asetuksen piiriin kuuluvien tavoitteiden ja toimien erityinen luonne, ehdotuspyynnöissä olisi selvennettävä, että niiden toimien osalta, jotka sekä yksityiset että julkiset elimet ja yhteisöt voivat toteuttaa, julkisten elinten ja yhteisöjen maksama vähennyskelvoton arvonlisävero on tukikelpoinen siltä osin kuin se on maksettu sellaisten toimien kuten koulutus- tai tiedotustoimien täytäntöönpanoa varten, joita ei voida pitää julkisen vallan käyttönä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi hyödynnettävä varainhoitoasetuksessa käyttöön otettuja yksinkertaistamisvälineitä. Lisäksi kriteerit, joiden perusteella rahoitusta saavat toimet valitaan, olisi määriteltävä siten, että käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan toimiin, jotka voivat parhaiten edistää asetettujen toimintatavoitteiden saavuttamista. |
(24) |
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä vuotuiset työohjelmat. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti. |
(25) |
Komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa olisi varmistettava varojen asianmukainen jakautuminen avustusten ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten välillä. Ohjelmalla olisi pääasiassa ohjattava varoja avustuksiin, huolehtien kuitenkin samalla hankintojen riittävästä rahoituksesta. Avustuksiin myönnettävien vuotuisten menojen vähimmäisprosenttiosuus olisi vahvistettava vuotuisissa työohjelmissa, ja sen tulisi olla vähintään 65 prosenttia. Hankesuunnittelun ja sidosryhmien yhteisrahoituksen helpottamiseksi komission olisi vahvistettava ehdotuspyynnöille, hankkeiden valinnalle ja rahoituspäätöksille selkeä aikataulu. |
(26) |
Jotta voitaisiin varmistaa varojen tehokas kohdentaminen unionin yleisestä talousarviosta, olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan toisiinsa läheisesti liittyvillä aloilla toteutettavissa rahoitusohjelmissa, joita ovat muun muassa tämä ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/2013 (13) perustettu perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusväline, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, Kansanterveys kasvun tukena -ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (14) perustettu Erasmus + -ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (15) perustettu Horisontti 2020 -puiteohjelma ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II). |
(27) |
Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnollisten ja taloudellisten seuraamusten määrääminen varainhoitoasetuksen mukaisesti. |
(28) |
Moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä sen tuloksellisuuden arviointia varten tarvittavista välineistä. Tätä varten siinä olisi määriteltävä yleistavoite ja erityistavoitteet. Erityistavoitteiden saavuttamisen mittaamista varten olisi laadittava konkreettisia ja määrällisesti ilmaistavissa olevia indikaattoreita, joiden olisi oltava voimassa koko ohjelmakauden ajan. Komission olisi toimitettava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle seurantakertomus, jonka olisi perustuttava muun muassa tässä asetuksessa säädettyihin indikaattoreihin ja jossa olisi annettava tietoa käytettävissä olevien varojen käytöstä. |
(29) |
Ohjelma olisi pantava täytäntöön tehokkaasti moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen ja varmistaen samalla, että ohjelma on tehokkaasti mahdollisten hakijoiden ulottuvilla. Sen tueksi, että ohjelma olisi tehokkaasti hakijoiden ulottuvilla, komission olisi pyrittävä kaikin tavoin yksinkertaistamaan hakumenettelyjä ja -asiakirjoja, hallinnollisia muodollisuuksia ja varainhoidon vaatimuksia, keventämään hallinnollista rasitetta ja kannustamaan ohjelmassa aliedustettuina olevissa jäsenvaltioissa sijaitsevia yksiköitä hakemaan avustusta. Komission olisi julkaistava erityisellä verkkosivulla tietoa ohjelmasta, sen tavoitteista sekä ehdotuspyynnöistä ja niiden aikatauluista. Perusasiakirjojen ja ehdotuspyyntöjä koskevien ohjeiden olisi oltava saatavilla kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä. |
(30) |
Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (16), jäljempänä 'soveltamissäännöt', 180 artiklan 1 kohdan l alakohdan mukaisesti avustussopimuksissa olisi määriteltävä unionin rahoituksen näkyvyyttä koskevat säännökset lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa julkistaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. |
(31) |
Varainhoitoasetuksen 35 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä sen soveltamissääntöjen 21 artiklan mukaisesti komission olisi asetettava asianmukaisella tavalla ja ajoissa saataville tiedot varojen saajista sekä unionin yleisestä talousarviosta rahoitettujen toimenpiteiden luonteesta ja tarkoituksesta. Nämä tiedot olisi asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti henkilötietojen suojaa. |
(32) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on edistää vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen kehittämistä edelleen erityisesti tukemalla oikeudellista yhteistyötä siviili- ja rikosasioissa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(33) |
SEU:hun ja SEUT:iin liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. |
(34) |
SEU:hun ja SEUT:iin liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista. |
(35) |
SEU:hun ja SEUT:iin liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. |
(36) |
Jotta varmistetaan päätöksen 2007/126/YO, päätöksen N:o 1149/2007/EY ja päätöksen N:o 1150/2007/EY perusteella aiemmin rahoitettujen toimien rahoituksen jatkuvuus, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Ohjelman perustaminen ja kesto
1. Tällä asetuksella perustetaan oikeusalan ohjelma, jäljempänä 'ohjelma'.
2. Ohjelma kattaa kauden, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.
2 artikla
Eurooppalainen lisäarvo
1. Ohjelmasta rahoitetaan toimia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa ja jotka edistävät Euroopan oikeusalueen kehittämistä edelleen. Tätä varten komissio varmistaa, että rahoitettavaksi valittujen toimien on tarkoitus tuottaa tuloksia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa.
2. Toimien, myös pienimuotoisten ja kansallisten toimien, eurooppalaista lisäarvoa arvioidaan seuraavanlaisten kriteerien perusteella: niiden merkitys unionin oikeuden johdonmukaiselle täytäntöönpanolle ja sille, että tästä oikeudesta johtuvista oikeuksista ollaan laajasti tietoisia, niiden mahdollisuudet parantaa keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden välillä ja rajatylittävää yhteistyötä, niiden kansainvälinen vaikutus, niiden panos parhaiden käytäntöjen laatimiseen ja levitykseen tai niiden mahdollisuudet kehittää käytännön välineitä ja ratkaisuja, joilla tartutaan rajatylittäviin tai unioninlaajuisiin haasteisiin.
3 artikla
Yleistavoite
Ohjelman yleistavoitteena on edistää vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen kehittämistä edelleen erityisesti yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä tukemalla.
4 artikla
Erityistavoitteet
1. Edellä 3 artiklassa vahvistetun yleistavoitteen saavuttamiseksi ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:
a) |
helpottaa ja tukea oikeudellista yhteistyötä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa; |
b) |
tukea ja edistää oikeusalan koulutusta, mukaan lukien oikeudellista terminologiaa koskeva kielikoulutus, yhteisen oikeus- ja oikeudenkäyttökulttuurin luomiseksi; |
c) |
helpottaa tehokkaan oikeussuojan saatavuutta kaikille, mukaan lukien rikoksen uhrien oikeuksien edistäminen ja tukeminen kunnioittaen samalla oikeutta puolustukseen; |
d) |
tukea aloitteita huumausainepolitiikan alalla ohjelman yleistavoitteeseen läheisesti liittyvien oikeudellisen yhteistyön ja rikostorjunnan näkökohtien osalta niiltä osin kuin ne eivät kuulu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, tai Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman piiriin. |
2. Ohjelman erityistavoitteisiin pyritään erityisesti seuraavin keinoin:
a) |
vahvistetaan yleisön tietoisuutta unionin oikeudesta ja politiikoista; |
b) |
lisätään unionin oikeuden tuntemusta, mukaan lukien aineellinen oikeus ja prosessioikeus, sekä oikeudellisen yhteistyön välineiden, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja vertailevan oikeustieteen tuntemusta, jotta varmistettaisiin tehokas oikeudellinen yhteistyö yksityis- ja rikosoikeuden alalla; |
c) |
tuetaan unionin välineiden tehokasta, kattavaa ja johdonmukaista täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenvaltioissa sekä niiden seurantaa ja arviointia; |
d) |
edistetään rajatylittävää yhteistyötä, parannetaan jäsenvaltioiden siviili- ja rikosoikeuksien sekä oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta ja vahvistetaan keskinäistä luottamusta; |
e) |
parannetaan sellaisten mahdollisten esteiden tuntemusta ja ymmärtämistä, jotka saattavat vaikuttaa Euroopan oikeusalueen toimivuuteen; |
f) |
lisätään tuomioistuinjärjestelmien ja niiden yhteistyön tehokkuutta tieto- ja viestintätekniikan keinoin, mukaan lukien järjestelmien ja sovellusten rajatylittävä yhteentoimivuus. |
5 artikla
Valtavirtaistaminen
Ohjelman tavoitteena on kaikkien sen toimien täytäntöönpanossa edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja lapsen oikeuksia muun muassa lapsiystävällisen oikeuden avulla. Ohjelmassa noudatetaan myös syrjintäkieltoa, joka koskee minkä tahansa perusoikeuskirjan 21 artiklassa luetellun perusteen nojalla tapahtuvaa syrjintää, perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaisesti ja kyseisessä artiklassa asetetuissa rajoissa.
6 artikla
Erityyppiset toimet
1. Ohjelmasta rahoitetaan muun muassa seuraavantyyppisiä toimia:
a) |
analyyttiset toiminnat, kuten tietojen keruu ja tilastojen laatiminen; yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen; tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset; arvioinnit; oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen; työpajat, seminaarit, asiantuntijakokoukset ja konferenssit; |
b) |
tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitettu koulutustoiminta, esimerkiksi henkilöstövaihto, työpajat, seminaarit, kouluttajien koulutustapahtumat, mukaan lukien oikeudellista terminologiaa koskeva kielikoulutus, sekä verkko-oppimisen välineiden tai muun koulutusmateriaalin kehittäminen; |
c) |
vastavuoroinen oppiminen, yhteistyö, tietoisuuden lisääminen ja levittäminen, esimerkiksi hyvien käytänteiden, innovatiivisten toimintatapojen ja kokemusten yksilöinti ja vaihto, vertaisarviointien ja vastavuoroisen oppimisen organisointi; konferenssien, seminaarien ja tiedotuskampanjoiden järjestäminen, mukaan lukien toimielinten viestintä ohjelman tavoitteisiin liittyvistä unionin poliittisista painopisteistä; ohjelmaa ja sen tuloksia koskevan tiedon levittämiseen tarkoitetun aineiston kokoaminen ja julkaiseminen; tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien tietojärjestelmien ja -välineiden kehittäminen, käyttö ja ylläpito, mukaan lukien Euroopan oikeusportaalin kehittäminen edelleen keinona parantaa kansalaisten oikeussuojan saatavuutta; |
d) |
sellaisten keskeisten toimijoiden tukeminen, joiden toiminta edistää ohjelman tavoitteiden toteuttamista, kuten jäsenvaltioiden tukeminen unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanossa; keskeisten eurooppalaisten toimijoiden ja Euroopan tason verkostojen tukeminen muun muassa oikeudellisen koulutuksen alalla; ja asiantuntijaelinten ja -yhteisöjen, keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen verkostoitumistoimien tukeminen Euroopan tasolla. |
2. Euroopan juridiselle koulutusverkostolle myönnetään toiminta-avustus, jolla rahoitetaan osa sen pysyvään työohjelmaan liittyvistä kuluista.
7 artikla
Osallistuminen
1. Ohjelmaan voivat osallistua kaikki elimet ja yhteisöt, jotka ovat laillisesti sijoittautuneet
a) |
jäsenvaltioihin; |
b) |
Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) niihin maihin, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolia, kyseisen sopimuksen mukaisesti; |
c) |
ehdokasmaihin, mahdollisiin ehdokasmaihin ja unioniin liittyviin maihin, niiden yleisten periaatteiden, edellytysten ja sääntöjen mukaisesti, joista määrätään näiden maiden kanssa unionin ohjelmiin osallistumisesta tehdyissä puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai samankaltaisissa sopimuksissa. |
2. Voittoa tavoittelevat elimet ja järjestöt voivat osallistua ohjelmaan ainoastaan yhdessä voittoa tavoittelemattomien tai julkisten järjestöjen kanssa.
3. Muihin kuin 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti ohjelmaan osallistuviin kolmansiin maihin, erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin maihin, laillisesti sijoittautuneet elimet ja yhteisöt voivat osallistua ohjelman perusteella toteutettaviin toimiin omalla kustannuksellaan, jos se on kyseisten toimien kannalta tarkoituksenmukaista.
4. Komissio voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa asianomaisessa vuotuisessa työohjelmassa määritettyjen edellytysten mukaisesti. Ohjelmaan voivat osallistua sen soveltamisalalla toimivat kansainväliset järjestöt varainhoitoasetuksen ja asianomaisen vuotuisen työohjelman mukaisesti.
8 artikla
Budjetti
1. Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi kaudella 2014–2020 ovat 377 604 000 euroa.
2. Ohjelman määrärahoista voidaan kattaa myös valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot, jotka ovat tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi. Määrärahat voivat kattaa menoja, jotka koskevat tarvittavia tutkimuksia, asiantuntijatapaamisia, tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien toimielinten viestintä tämän asetuksen yleistavoitteisiin liittyvistä unionin poliittisista painopisteistä, sekä tietojen käsittelyyn ja vaihtamiseen tarkoitettuihin tietotekniikkaverkostoihin liittyviä menoja ja muita teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen komission hallinnoidessa ohjelmaa.
3. Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (17) perustetun monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.
4. Ohjelman rahoituspuitteiden sisällä määrät kohdennetaan liitteessä kunkin erityistavoitteen osalta vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti.
5. Komissio saa poiketa liitteessä vahvistetuista rahoituspuitteiden kohdennetuista prosenttiosuuksista enintään viidellä prosenttiyksiköllä kunkin erityistavoitteen osalta. Jos tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 9 artiklan mukaisesti kunkin liitteessä olevan luvun muuttamiseksi yli 5 mutta enintään 10 prosenttiyksiköllä.
9 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle ohjelman keston ajaksi 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 8 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
10 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
1. Komissio panee ohjelman täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.
2. Ohjelman täytäntöönpanoa varten komissio hyväksyy vuotuiset työohjelmat täytäntöönpanosäädösten muodossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3. Kussakin vuotuisessa työohjelmassa pannaan täytäntöön ohjelman tavoitteet määrittelemällä
a) |
toteutettavat toimet 3 artiklassa ja 4 artiklan 1 kohdassa asetettujen yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien ohjeellinen rahoitusvarojen jako; |
b) |
rahoitettavia ehdotuksia valittaessa sovellettavat keskeiset tukikelpoisuus-, valinta- ja ratkaisuperusteet varainhoitoasetuksen 84 artiklan ja sen soveltamissääntöjen 94 artiklan mukaisesti; |
c) |
avustuksiin myönnettävien vuotuisten menojen vähimmäisprosenttiosuus. |
4. Rahoitustuen asianmukainen ja oikeudenmukainen jakautuminen tämän asetuksen kattamien alojen välillä on varmistettava. Päättäessään näiden alojen rahoituksesta vuosittaisten työohjelmien laatimisen yhteydessä komissio ottaa huomioon tarpeen säilyttää riittävä rahoitustaso sekä yksityis- ja rikosoikeuden että oikeusalan koulutuksen ja aloitteiden osalta huumausainepolitiikan alalla ohjelman soveltamisalan puitteissa.
5. Ehdotuspyynnöt julkaistaan vuosittain.
6. Jotta helpotettaisiin oikeudellista koulutustoimintaa, tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön kyseiseen toimintaan osallistumisesta jäsenvaltioiden viranomaisille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon varainhoitoasetuksen mukaisesti myönnettäessä vastaavaa rahoitusta.
11 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
12 artikla
Täydentävyys
1. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja synergiaedut muiden unionin välineiden kanssa, mukaan lukien muun muassa perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusväline, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, Kansanterveys kasvun tukena -ohjelma, Erasmus + -ohjelma, Horisontti 2020 -puiteohjelma ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II).
2. Komissio varmistaa myös yleisen johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja synergiaedut niiden unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, jotka toimivat ohjelman tavoitteisiin kuuluvilla aloilla, kuten neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS (18) perustetun Eurojustin sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1920/2006 (19) perustetun Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) kanssa.
3. Ohjelmassa voidaan käyttää muiden unionin välineiden ja erityisesti perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman kanssa yhteisiä resursseja, jotta voidaan toteuttaa toimia, jotka vastaavat molempien ohjelmien tavoitteita. Ohjelmasta rahoitetuille toimille voidaan myöntää rahoitusta myös perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta, kunhan sillä ei kateta samoja kustannuksia.
13 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen
1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että ohjelman mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.
2. Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta sekä asiakirjoihin perustuvia että paikalla suoritettavia tarkastuksia.
3. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (20) sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (21) säännösten ja menettelyjen mukaisesti sen osoittamiseksi, onko kyse avustussopimukseen tai -päätökseen taikka ohjelmasta rahoitettuun sopimukseen liittyvästä petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta.
4. Tämän ohjelman täytäntöönpanon seurauksena kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten, avustussopimusten, avustuspäätösten ja sopimusten on sisällettävä määräykset, joissa komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainittujen kohtien soveltamista.
14 artikla
Seuranta ja arviointi
1. Komissio seuraa ohjelmaa vuosittain voidakseen tarkkailla sen nojalla toteutettujen toimien täytäntöönpanoa ja 4 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamista. Seurannan avulla on myös mahdollista arvioida, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjintäkielto on otettu huomioon ohjelman toimissa.
2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle
a) |
vuotuisen seurantakertomuksen, joka perustuu 15 artiklan 2 kohdassa säädettyihin indikaattoreihin ja käytettävissä olevien varojen käyttöön; |
b) |
väliarviointikertomuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018; |
c) |
jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. |
3. Väliarviointikertomuksessa arvioidaan ohjelmien tavoitteiden saavuttamista, resurssien käytön tehokkuutta ja ohjelman eurooppalaista lisäarvoa, jotta voidaan päättää, jatketaanko rahoitusta ohjelman soveltamisaloilla vai olisiko sitä muutettava tai olisiko se keskeytettävä vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi kertomuksessa käsitellään ohjelman mahdollista yksinkertaistamista, sen sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta sekä kaikkien tavoitteiden ja toimien jatkuvaa merkityksellisyyttä. Siinä otetaan huomioon 16 artiklassa tarkoitetuilla päätöksillä perustettujen aiempien, vuosia 2007–2013 koskevien ohjelmien jälkiarviointien tulokset.
4. Jälkiarviointikertomuksessa arvioidaan ohjelman pitkän aikavälin vaikutuksia ja sen vaikutusten kestävyyttä, jotta ne voidaan ottaa huomioon tehtäessä päätöstä seuraavasta ohjelmasta.
5. Arviointien avulla on myös mahdollista tehdä arvio siitä, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjintäkielto on otettu huomioon ohjelman toimissa.
15 artikla
Indikaattorit
1. Edellä olevan 14 artiklan mukaisesti tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjen indikaattorien pohjalta seurataan ja arvioidaan, missä määrin kukin 4 artiklassa säädetyistä ohjelman erityistavoitteista on saavutettu 6 artiklan mukaisten toimien avulla. Indikaattoreita verrataan ennakolta määriteltyihin lähtöarvoihin, jotka kuvaavat ennen täytäntöönpanoa vallinnutta tilannetta. Indikaattorit on tapauksen mukaan eriteltävä muun muassa sukupuolen, iän ja vammaisuuden perusteella.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin indikaattoreihin kuuluvat muun muassa seuraavat:
a) |
ohjelmasta rahoitetuilla valistustoimilla saavutettujen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden lukumäärä ja prosenttiosuus; |
b) |
ohjelmasta rahoitettuihin koulutukseen, henkilöstövaihtoon, opintomatkoille, työpajoihin ja seminaareihin osallistuneiden, kohderyhmään kuuluvien tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön lukumäärä ja prosenttiosuus; |
c) |
unionin oikeutta ja politiikkoja koskevan tiedon lisääntyminen ohjelmasta rahoitettuihin toimiin osallistuvien ryhmien keskuudessa verrattuna koko kohderyhmään; |
d) |
rajatylittävän yhteistyön piiriin kuuluvien tapausten, toimien ja tuotosten lukumäärä, myös niiden, jotka on toteutettu unionin tasolla käyttöön otettujen tietoteknisten välineiden ja menettelyjen avulla; |
e) |
osallistujien arvio toimista, joihin he ovat osallistuneet, ja niiden (odotetusta) kestävyydestä; |
f) |
ohjelmasta rahoitettujen toimien maantieteellinen kattavuus. |
3. Edellä 2 kohdassa säädettyjen indikaattorien lisäksi ohjelman väliarviointikertomuksessa ja jälkiarviointikertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavia:
a) |
ohjelman havaittu vaikutus oikeussuojan saatavuuteen unionin tasolla kerättyjen laadullisten ja määrällisten tietojen pohjalta; |
b) |
ohjelmasta rahoitettujen toimien avulla kehitettyjen välineiden lukumäärä ja laatu; |
c) |
ohjelman eurooppalainen lisäarvo, mukaan lukien ohjelman toimien arviointi suhteessa kansallisella tai Euroopan tasolla kehitettyihin vastaaviin aloitteisiin, joita ei tueta unionin rahoituksella, ja niiden (odotetut) tulokset sekä unionin rahoituksen edut ja/tai haitat verrattuna tämäntyyppisten toimien rahoitukseen kansallisesti; |
d) |
rahoituksen taso suhteessa saavutettuihin tuloksiin (tehokkuus); |
e) |
mahdolliset hallinnolliset, organisatoriset ja/tai rakenteelliset esteet, jotka vaikeuttavat ohjelman sujuvampaa ja tehokkaampaa täytäntöönpanoa (mahdollinen yksinkertaistaminen). |
16 artikla
Siirtymätoimenpiteet
Toimet, jotka on käynnistetty päätöksen 2007/126/YOS, päätöksen N:o 1149/2007/EY tai päätöksen N:o 1150/2007/EY perusteella, kuuluvat edelleen kyseisten päätösten soveltamisalaan toimien päättämiseen asti. Näiden toimien osalta viittauksia päätöksen 2007/126/YOS 9 artiklassa, päätöksen N:o 1149/2007/EY 10 ja 11 artiklassa ja päätöksen N:o 1150/2007/EY 10 artiklassa säädettyihin komiteoihin pidetään viittauksina tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa säädettyyn komiteaan.
17 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. LINKEVIČIUS
(1) EUVL C 299, 4.10.2012, s. 103.
(2) EUVL C 277, 13.9.2012, s. 43.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 16. joulukuuta 2013.
(4) EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.
(5) EUVL C 299, 28.11.2008, s. 1.
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).
(7) EUVL C 402, 29.12.2012, s. 1.
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1150/2007/EY, tehty 25 päivänä syyskuuta 2007, huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (EUVL L 257, 3.10.2007, s. 23).
(9) Neuvoston päätös 2007/126/YOS, tehty 12 päivänä helmikuuta 2007, rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta kaudelle 2007–2013 osana perusoikeuksia ja oikeusasioita koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 58, 24.2.2007, s. 13).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1149/2007/EY, tehty 25 päivänä syyskuuta 2007, yksityisoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (EUVL L 257, 3.10.2007, s. 16).
(11) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (katso tämän virallisen lehden sivu 62).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Erasmus+" perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, N:o 1720/2006/EY ja N:o 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).
(16) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).
(17) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
(18) Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (EUVL L 63, 6.3.2002, s. 1).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1920/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1).
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(21) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
LIITE
VAROJEN JAKAMINEN
Ohjelman rahoituspuitteiden sisällä määrät kohdennetaan kullekin 5 artiklan 1 kohdassa säädetylle erityistavoitteelle seuraavasti:
|
Erityistavoitteet |
Osuus rahoituspuitteista (prosentteina) |
a) |
yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön helpottaminen ja tukeminen |
30 prosenttia |
b) |
oikeusalan koulutuksen tukeminen ja edistäminen, mukaan lukien oikeudellista terminologiaa koskeva kielikoulutus, yhteisen oikeus- ja oikeudenkäyttökulttuurin luomiseksi |
35 prosenttia |
c) |
tehokkaan ja kaikkia koskevan oikeussuojan saatavuuden helpottaminen, mukaan lukien rikoksen uhrien oikeuksien edistäminen ja tukeminen kunnioittaen samalla oikeutta puolustukseen |
30 prosenttia |
d) |
huumausainepolitiikan alan aloitteiden tukeminen ohjelman yleistavoitteeseen läheisesti liittyvien oikeudellisen yhteistyön ja rikostorjunnan näkökohtien osalta, sikäli kuin ne eivät kuulu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, tai Kansanterveys kasvun tukena -ohjelman piiriin |
5 prosenttia. |
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/84 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1383/2013,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,
Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetun asetuksen (EU) N:o 99/2013 muuttamisesta
(ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 99/2013 (2) vahvistetaan Euroopan tilastojen tuottamista, kehittämistä ja levittämistä koskevat puitteet sekä asetetaan sitä koskevat tavoitteet ja tuotokset kaudeksi 2013–2017. |
(2) |
Asetuksessa (EU) N:o 99/2013 vahvistetaan rahoituspuitteet vain ohjelmakauteen 2007–2013 kuuluvaa vuotta 2013 varten ja kehotetaan komissiota tekemään Euroopan parlamentille ja neuvostolle kauden 2014–2017 määrärahoja koskeva lainsäädäntöehdotus viimeistään kolme kuukautta vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen jälkeen. |
(3) |
Neuvoston asetus (EU) N:o 1311/2013 (3) hyväksyttiin 2 päivänä joulukuuta 2013. |
(4) |
Asetus (EU) N:o 99/2013 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti. |
(5) |
Jotta varmistetaa, että tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tehokkaita, sen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EU) N:o 99/2013 7 artikla seuraavasti:
"7 artikla
Rahoitus
1. Unionin rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ohjelmakauteen 2007–2013 kuuluvana vuonna 2013 ovat 57,3 miljoonaa euroa. Unionin rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ohjelmakauteen 2014–2020 kuuluvina vuosina 2014–2017 ovat 234,8 miljoonaa euroa.
2. Komissio panee unionin rahoitustuen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.
3. Komissio tekee päätöksen vuotuisista määrärahoista Euroopan parlamentin ja neuvoston oikeuksia kunnioittaen."
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. LINKEVIČIUS
(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 16. joulukuuta 2013.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 12).
(3) Neuvoston asetus (EU) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/85 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1384/2013,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,
yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Neuvoston asetuksella (EY) N:o 55/2008 (2) otettiin käyttöön Moldovan tasavaltaa, jäljempänä 'Moldova', koskeva erityinen yksipuolisten tullietuuksien järjestelmä. Tuossa järjestelmässä kaikilla Moldovasta peräisin olevilla tuotteilla on vapaa pääsy unionin markkinoille, lukuun ottamatta tiettyjä maataloustuotteita, jotka luetellaan mainitun asetuksen liitteessä I ja joille on annettu rajoitettuja myönnytyksiä joko tariffikiintiöissä myönnettävänä tullittomuutena tai tullinalennuksina. |
(2) |
Osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, EU:n ja Moldovan välistä Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelmaa sekä itäistä kumppanuutta Moldova on hyväksynyt kunnianhimoisen toimintasuunnitelman poliittisen assosiaation ja taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi unionin kanssa. Moldova on myös jo edistynyt merkittävästi sääntelynsä lähentämisessä, minkä ansiosta yhdenmukaisuus unionin lainsäädännön ja standardien kanssa on lisääntynyt. |
(3) |
Uutta assosiaatiosopimusta koskevat neuvottelut, joiden yhteydessä neuvoteltiin myös syvästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta unionin ja Moldovan välillä, aloitettiin tammikuussa 2010 ja saatiin päätökseen heinäkuussa 2013. Tuossa sopimuksessa määrätään kahdenvälisen viinikaupan vapauttamisesta kokonaan. |
(4) |
Jotta tuettaisiin Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden mukaisia Moldovan pyrkimyksiä ja tarjottaisiin sen viinituotteille houkuttelevat ja luotettavat vientimarkkinat, viinin tuonti Moldovasta unioniin olisi vapautettava viipymättä. |
(5) |
Moldovan kauppavirtojen jatkumisen ja talouden toimijoiden oikeusvarmuuden varmistamiseksi on tarpeen, että yksipuolisia tullietuuksia sovelletaan keskeytyksettä asetuksessa (EY) N:o 55/2008 määrättyyn tullietuuksien päättymispäivään asti. |
(6) |
Asetus (EY) N:o 55/2008 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 55/2008 seuraavasti:
1) |
Kumotaan 16 artiklan kolmas, neljäs ja viides kohta. |
2) |
Poistetaan liitteessä I olevan taulukon 1 kohdan viimeinen rivi, joka koskee järjestysnumeroa 09.0514 "Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, muu kuin kuohuviini". |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. LINKEVIČIUS
(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 16. joulukuuta 2013.
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 55/2008, annettu 21 päivänä tammikuuta 2008, yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle sekä asetuksen (EY) N:o 980/2005 ja komission päätöksen 2005/924/EY muuttamisesta (EUVL L 20, 24.1.2008, s. 1).
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/86 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1385/2013,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,
neuvoston asetusten (EY) N:o 850/98 ja (EY) N:o 1224/2009 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1069/2009, (EU) N:o 1379/2013 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 349 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),
on kuullut alueiden komiteaa,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Eurooppa-neuvosto päätti Eurooppa-neuvoston päätöksellä 2012/419/EU (3) muuttaa Mayotten asemaa unioniin nähden 1 päivästä tammikuuta 2014. Mayotte lakkaa kyseisestä päivämäärästä lähtien olemasta merentakainen maa tai alue, ja siitä tulee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa ja 355 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin syrjäisimpiin alueisiin kuuluva alue. Mayotten oikeudellisen aseman muuttumisen seurauksena Mayotteen sovelletaan unionin oikeutta 1 päivästä tammikuuta 2014. Ottaen huomioon Mayotten erityinen rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, joka johtuu sen syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta, pienestä koosta, vaikeasta pinnanmuodostuksesta sekä ilmastosta, olisi säädettävä erityistoimenpiteitä useita eri aloja varten. |
(2) |
Seuraavia kalastuksen ja eläinten terveyden alalla annettuja asetuksia olisi muutettava. |
(3) |
Uutta syrjäisimpiin alueisiin kuuluvaa aluetta Mayottea ympäröivät vesialueet olisi sisällytettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 (4) soveltamisalaan, ja suurten vaeltavien kalojen parvien suojelemiseksi Mayotten saaren lähistöllä kierrenuottien käyttö tonnikalan ja sen lähilajien parviin olisi kiellettävä 24 meripeninkulman sisällä saaren peruslinjoista sijaitsevalla alueella. |
(4) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1379/2013 (5) säädettyjen kalastustuotteiden merkintöjä koskevien sääntöjen soveltaminen aiheuttaisi Mayotten hajanaisten ja heikosti kehittyneiden markkinointijärjestelmien vuoksi vähittäismyyjille rasitteen, joka on kohtuuton suhteessa kuluttajille välitettäviin tietoihin. Sen vuoksi on aiheellista säätää väliaikaisesta poikkeuksesta kalastustuotteiden merkintöjä koskeviin sääntöihin Mayottella vähittäismyyntiin loppukuluttajalle tarjottavien kalastustuotteiden osalta. |
(5) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (6) osalta olisi otettava käyttöön kalastuskapasiteettiin ja alusrekisteriin liittyviä erityistoimenpiteitä. |
(6) |
Merkittävä osa Ranskan lipun alla purjehtivasta ja Ranskan Mayotten departementista käsin toimivasta laivastosta muodostuu alle 10-metrisistä aluksista, jotka ovat hajallaan ympäri saarta, joilla ei ole tiettyjä purkupaikkoja ja joita ei toistaiseksi ole tunnistemerkitty, mitattu eikä varustettu vähimmäistason turvallisuusvälineillä niin, että ne voitaisiin sisällyttää unionin kalastusalusrekisteriin. Tästä syystä Ranska ei pysty saamaan kyseistä rekisteriä valmiiksi ennen 31 päivää joulukuuta 2021. Ranskan olisi kuitenkin pidettävä väliaikaista alusrekisteriä, jolla taataan tähän laivaston osaan kuuluvien alusten vähimmäistunnisteet, jotta vältytään epävirallisten kalastusalusten määrän nopealta lisääntymiseltä. |
(7) |
Koska Ranska on esittänyt Intian valtameren tonnikalatoimikunnalle (IOTC) kehittämissuunnitelman, jossa esitetään Mayotten laivaston ohjeellinen koko ja Mayottelta, uutena syrjäisimpiin alueisiin kuuluvana alueena, toimivan alle 23 metriä pitkien mekaanisten pintasiima-alusten sekä nuotta-alusten heikosti kehittyneen laivaston odotettavissa oleva kehittyminen ja jota yksikään IOTC:n osapuoli, unioni mukaan lukien, ei ole vastustanut, on aiheellista käyttää kyseisen suunnitelman mukaisia viitetasoja enimmäismäärinä Mayotten satamiin rekisteröityjen alle 23 metriä pitkien mekaanisten pintasiima-alusten sekä nuotta-alusten laivaston kapasiteetille. Mayottella tällä hetkellä vallitsevan erityisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi Ranskalle on annettava yleisesti sovellettavista unionin säännöistä poiketen riittävästi aikaa kasvattaa pienempien alusten laivastonsa heikosti kehittyneen osan kapasiteettia vuoteen 2025 asti. |
(8) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (7) osalta olisi huomattava, että Mayottella ei ole teollista kapasiteettia eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä varten. Sen vuoksi on aiheellista antaa Ranskalle viiden vuoden siirtymäaika, jotta se voi perustaa Mayottelle infrastruktuurin, jota eläimistä saatavien sivutuotteiden tunnistemerkinnät, käsittely, kuljetus ja hävittäminen asetusta (EY) N:o 1069/2009 täysimääräisesti noudattaen edellyttävät. |
(9) |
Mitä tulee neuvoston asetukseen (EY) N:o 1224/2009 (8), on ilmeistä, että Ranska ei pysty noudattamaan kaikkia unionin valvontavelvollisuuksia, jotka koskevat Mayottella sijaitsevan laivaston osaa "Mayotte. Pelagiset lajit ja pohjakalalajit. Pituus < 10 m", siihen päivään mennessä, jona Mayottesta tulee syrjäisimpiin alueisiin kuuluva alue. Mainittuun laivaston osaan kuuluvilla aluksilla, joita on hajallaan ympäri saarta, ei ole erityisiä purkupaikkoja, eikä niissä ole vielä tunnistemerkintöjä. Lisäksi on tarpeen kouluttaa kalastajia ja valvojia ja perustaa tarkoituksenmukaisen hallinnollinen ja fyysinen infrastruktuuri. Näin ollen on tarpeen säätää kyseiseen laivaston osaan sovellettavasta väliaikaisesta poikkeuksesta tiettyihin sääntöihin, jotka koskevat kalastusalusten ja niiden ominaisuuksien, merellä tapahtuvan toiminnan, välineiden ja saaliiden valvontaa kaikissa vaiheissa aluksesta markkinoille. Jotta voitaisiin kuitenkin saavuttaa ainakin joitakin asetuksen (EU) N:o 1224/2009 tärkeimmistä tavoitteista, Ranskan olisi perustettava kansallinen valvontajärjestelmä, jonka avulla se voi valvoa ja seurata kyseisen laivaston osan toimintaa ja noudattaa unionin kansainvälisiä raportointivelvollisuuksia. |
(10) |
Asetukset (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1224/2009, (EU) N:o 1379/2013 ja (EU) N:o 1380/2013 olisi näin ollen muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 850/98 seuraavasti:
1) |
Korvataan 2 artiklan 1 kohdan h alakohta seuraavasti:
|
2) |
Lisätään artikla seuraavasti: "34 g artikla Mayottea ympäröivän 24 meripeninkulman alueella harjoitettavaa kalastustoimintaa koskevat rajoitukset Alukset eivät saa käyttää kierrenuottia tonnikalan ja sen lähilajien parviin alueella, joka sijaitsee enintään 24 meripeninkulman etäisyydellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetun syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan Mayotten rannikoilta mitattuna aluevesiä rajoittavista perusviivoista." |
2 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1379/2013 muuttaminen
Lisätään asetuksen (EU) N:o 1379/2013 35 artiklaan kohta seuraavasti:
"6. Edellä olevaa 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta 31 päivään joulukuuta 2021 asti tuotteisiin, joita tarjotaan vähittäismyyntiin loppukuluttajille Mayottella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuna syrjäisimpiin alueisiin kuuluvana alueena."
3 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) N:o 1380/2013 seuraavasti:
1) |
Lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti: "4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, Ranska saa 31 päivään joulukuuta 2025 saakka ottaa käyttöön uutta kapasiteettia ilman vastaavan kapasiteetin poistoa liitteessä II tarkoitetuista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetun syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan Mayotten, jäljempänä 'Mayotte', laivaston osista." |
2) |
Lisätään 36 artiklaan kohdat seuraavasti: "5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, Ranska vapautetaan 31 päivään joulukuuta 2021 asti velvollisuudesta sisällyttää unionin kalastusalusten rekisteriinsä sellaiset alukset, joiden kokonaispituus on alle 10 metriä ja jotka toimivat Mayottelta käsin. 6. Ranskan on 31 päivään joulukuuta 2021 asti pidettävä väliaikaista rekisteriä kalastusaluksista, joiden kokonaispituus on alle 10 metriä ja jotka toimivat Mayottelta käsin. Kyseiseen rekisteriin on sisällyttävä kunkin aluksen osalta ainakin nimi, kokonaispituus ja tunnistekoodi. Väliaikaiseen rekisteriin rekisteröityjä aluksia pidetään Mayottessa rekisteröityinä aluksina." |
3) |
Tämän asetuksen liitteessä olevat Mayottea koskevat merkinnät lisätään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 liitteessä II olevaan taulukkoon seuraavan merkinnän jälkeen: "Guadeloupe: Pelagiset lajit. L > 12 m". |
4 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 muuttaminen
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 56 artikla seuraavasti:
"56 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 4 päivästä maaliskuuta 2011.
Kuitenkin 4 artiklaa sovelletaan Mayotteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuna syrjäisimpiin alueisiin kuuluvana alueena, jäljempänä 'Mayotte', 1 päivästä tammikuuta 2021. Mayottella ennen 1 päivää tammikuuta 2021 tuotetut eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet on hävitettävä tämän asetuksen 19 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa."
5 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 muuttaminen
Lisätään asetukseen (EY) N:o 1224/2009 artikla seuraavasti:
"2 a artikla
Unionin valvontajärjestelmän soveltaminen syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan alueen Mayotten laivaston tiettyihin osiin
1. Ranskaan ei 31 päivään joulukuuta 2021 asti sovelleta 5 artiklan 3 kohtaa eikä 6, 8, 41, 56, 58–62, 66, 68 ja 109 artiklaa kokonaispituudeltaan alle 10-metristen ja Mayottelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuna syrjäisimpiin alueisiin kuuluvana alueena, jäljempänä 'Mayotte', käsin toimivien kalastusalusten eikä niiden toiminnan tai saaliiden osalta.
2. Ranskan on viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2014 perustettava yksinkertaistettu ja väliaikainen valvontajärjestelmä, jota sovelletaan kokonaispituudeltaan alle 10-metrisiin ja Mayottelta käsin toimiviin kalastusaluksiin. Järjestelmässä on käsiteltävä seuraavia seikkoja:
a) |
tietämys kalastuskapasiteetista; |
b) |
pääsy Mayotten vesille; |
c) |
ilmoittamisvelvollisuuksien täytäntöönpano; |
d) |
valvontatoimista vastuussa olevien viranomaisten nimeäminen; |
e) |
toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kaikkia yli 10-metrisiä aluksia koskeva täytäntöönpanon valvonta toteutetaan syrjimättömällä tavalla. |
Ranskan on viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2020 esitettävä komissiolle toimintasuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että asetus (EY) N:o 1224/2009 pannaan täysimääräisesti täytäntöön 1 päivästä tammikuuta 2022 sellaisten kalastusalusten osalta, joiden kokonaispituus on alle 10 metriä ja jotka toimivat Mayottelta käsin. Ranska ja komissio käyvät vuoropuhelua toimintasuunnitelmasta. Ranskan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet kyseisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi."
6 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2013.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. LINKEVIČIUS
(1) Lausunto annettu 12 joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C 341, 21.11.2013, s. 97.
(3) Eurooppa-neuvoston päätös 2012/419/EU, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012, Mayotten aseman muuttamisesta Euroopan unioniin nähden (EUVL L 204, 31.7.2012, s. 131).
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 850/98, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1998, kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla (EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1).
(5) Katso tämän virallisen lehden sivu 1.
(6) Katso tämän virallisen lehden sivu 22.
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).
(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).
LIITE
KALASTUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄT LAIVASTOILLE, JOTKA ON REKISTERÖITY SEUT 349 ARTIKLASSA TARKOITETUSSA SYRJÄISIMPIIN ALUEISIIN KUULUVASSA MAYOTTESSA
Mayotte. Nuottaa käyttävät alukset |
13 916 (1) |
24 000 (1) |
Mayotte. Mekaaniset pitkäsiima-alukset < 23 m |
2 500 (1) |
8 500 (1) |
Mayotte. Pohjakalalajit ja pelagiset lajit. Alukset < 10 m |
p.m. (2) |
p.m. (2) |
(1) Intian valtameren tonnikalatoimikunnalle (IOTC) 7. tammikuuta 2011 esitetyn kehittämissuunnitelman mukaisesti.
(2) Enimmäismäärät esitetään tässä taulukossa, kun ne valmistuvat tai viimeistään 31. joulukuuta 2025.
DIREKTIIVIT
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/90 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/53/EU,
annettu 20 päivänä marraskuuta 2013,
huviveneistä ja vesiskoottereista sekä direktiivin 94/25/EY kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/25/EY (3) tarkoituksena oli sisämarkkinoiden toteuttaminen huviveneiden turvallisuusominaisuuksien yhdenmukaistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välisen huviveneiden kaupan esteiden poistamiseksi. |
(2) |
Direktiivin 94/25/EY soveltamisalaan kuuluivat alun perin vain huviveneet, joiden rungon vähimmäispituus oli 2,5 metriä ja enimmäispituus 24 metriä. Direktiivin 94/25/EY (4) muuttamisesta 16 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/44/EY muutetun direktiivin 94/25/EY soveltamisalaa laajennettiin sisällyttämällä siihen vesiskootterit ja yhdennetyt ympäristönsuojeluvaatimukset vahvistamalla raja-arvot moottorien pakokaasupäästöille (hiilimonoksidi, hiilivedyt, typen oksidit ja hiukkaset) ja melupäästöille sekä diesel- että bensiinimoottorien osalta. |
(3) |
Direktiivi 94/25/EY perustuu teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskevasta uudesta lähestymistavasta 7 päivänä toukokuuta 1985 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (5) esitettyihin uuden lähestymistavan periaatteisiin. Siinä säädetään näin ollen ainoastaan olennaiset huviveneitä koskevat vaatimukset, kun taas teknisten yksityiskohtien hyväksymisestä huolehtivat Euroopan standardointikomitea (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (6) mukaisesti. Näin vahvistettujen yhdenmukaistettujen standardien, joiden viitenumerot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, noudattaminen luo olettaman direktiivin 94/25/EY vaatimusten noudattamisesta. Kokemukset ovat osoittaneet, että nämä perusperiaatteet ovat toimineet hyvin tällä alalla ja ne olisi säilytettävä ja niitä olisi myös edistettävä. |
(4) |
Tekniikan kehitys vesikulkuneuvojen markkinoilla on kuitenkin tuonut esiin direktiivin 94/25/EY ympäristövaatimuksiin liittyviä uusia kysymyksiä. Tämän kehityksen huomioon ottamiseksi ja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kaupan pitämisen puitteiden selkeyttämiseksi direktiivin 94/25/EY joitakin osia olisi tarkistettava ja parannettava, ja tuo direktiivi olisi selkeyden vuoksi kumottava ja korvattava tällä direktiivillä. |
(5) |
Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 (7) annetaan laaja-alaiset säännökset vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditoinnista, CE-merkinnästä, unionin markkinavalvontajärjestelmästä unionin markkinoille saapuvia tuotteita varten ja näiden tuotteiden tarkastuksista, ja näitä säännöksiä sovelletaan myös tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin. |
(6) |
Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/2008/EY (8) säädetään yhteisistä periaatteista ja viitesäännöksistä uuden lähestymistavan periaatteisiin perustuvaa lainsäädäntöä varten. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi muun alakohtaisen tuotelainsäädännön kanssa on aiheellista mukauttaa tämän direktiivin tietyt säännökset edellä mainittuun päätökseen siltä osin kuin alakohtaiset erityispiirteet eivät edellytä erilaista ratkaisua. Näin ollen tietyt määritelmät, talouden toimijoita koskevat yleiset velvollisuudet, vaatimustenmukaisuusolettama, CE-merkintää koskevat säännöt, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia koskevat vaatimukset, ilmoitusmenettelyt sekä riskin aiheuttavien tuotteiden käsittelyyn liittyvät menettelyt olisi mukautettava edellä mainittuun päätökseen. Eurooppalaisesta standardoinnista 25 päivänä lokakuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 (9) säädetään yhdenmukaistettuihin standardeihin kohdistettavia vastalauseita koskevasta menettelystä tapauksissa, joissa kyseessä olevat standardit eivät täysin täytä tämän direktiivin vaatimuksia. |
(7) |
Jotta talouden toimijoiden ja kansallisten viranomaisten olisi helpompi ymmärtää tätä direktiiviä ja soveltaa sitä yhdenmukaisesti, direktiivin 94/25/EY soveltamisalaa ja määritelmiä olisi selkeytettävä. Olisi erityisesti täsmennettävä, että amfibioajoneuvot eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. On myös tarpeen määritellä, millaiset kanootit ja kajakit jäävät tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, sekä täsmentää, että vain urheilu- ja vapaa-ajankäyttöön tarkoitetut vesiskootterit kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan. |
(8) |
Jotta helpotetaan tämän direktiivin ymmärtämistä ja yhdenmukaista soveltamista, on myös aiheellista määritellä tällä alalla käytettävät käsitteet ”omaan käyttöön rakennetut vesikulkuneuvot”, ”rungon pituus” ja ”yksityinen maahantuoja”. Nykyistä ”moottorin” määritelmää olisi laajennettava niin, että se kattaa myös innovatiiviset käyttövoimaratkaisut. |
(9) |
Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden, jotka saatetaan unionin markkinoille tai otetaan käyttöön, olisi täytettävä asiaa koskevan unionin lainsäädännön vaatimukset, ja talouden toimijoiden olisi toimitusketjuun liittyvien tehtäviensä mukaisesti oltava vastuussa siitä, että tuotteet täyttävät vaatimukset, jotta varmistetaan yleisen edun suojelun korkea taso muun muassa terveyden ja turvallisuuden sekä kuluttajien ja ympäristön suojelun osalta ja taataan terve kilpailu unionin markkinoilla. |
(10) |
Kaikkien talouden toimijoiden, jotka kuuluvat toimitus- ja jakeluketjuun, olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet eivät oikein rakennettuina ja huollettuina aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle ja että markkinoilla asetetaan saataville ainoastaan sellaisia tuotteita, jotka ovat asiaa koskevan unionin lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Tässä direktiivissä olisi säädettävä selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jakautumisesta, joka vastaa kunkin toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluketjussa. |
(11) |
Koska tietyt tehtävät voi suorittaa ainoastaan valmistaja, on tarpeen tehdä selvä ero valmistajan ja jakeluketjun myöhempien portaiden toimijoiden välillä. Lisäksi on tarpeen tehdä selvä ero maahantuojan ja jakelijan välillä, koska maahantuoja tuo tuotteita kolmansista maista unionin markkinoille. Maahantuojan olisi sen vuoksi huolehdittava siitä, että nämä tuotteet ovat sovellettavien unionin vaatimusten mukaisia. |
(12) |
Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa täydellinen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska sillä on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi sen vuoksi oltava edelleen yksinomaan valmistajan velvollisuutena. |
(13) |
On tarpeen varmistaa, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kolmansista maista peräisin olevat tuotteet, jotka saapuvat unionin markkinoille, ovat kaikkien sovellettavien unionin vaatimusten mukaisia ja etenkin, että valmistajat ovat noudattaneet asianmukaisia arviointimenettelyjä kyseisten tuotteiden suhteen. Olisi sen vuoksi säädettävä, että maahantuojien on huolehdittava markkinoille saattamiensa tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta, ja että he eivät saata markkinoille tuotteita, jotka eivät ole tällaisten vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat riskin. Samasta syystä olisi säädettävä, että maahantuojien on huolehdittava siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat menettelyt on suoritettu ja että CE-merkinnät ja valmistajien laatimat asiakirjat ovat saatavilla valvontaviranomaisten suorittamaa tarkastusta varten. |
(14) |
Jos jakelija asettaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan tuotteen saataville markkinoilla sen jälkeen, kun valmistaja tai maahantuoja on saattanut sen markkinoille, jakelijan olisi toimittava asianmukaista huolellisuutta noudattaen varmistaakseen, että jakelijan tuotteelle suorittama käsittely ei vaikuta kielteisesti tuotteen vaatimustenmukaisuuteen. Sekä maahantuojien että jakelijoiden odotetaan toimivan sovellettavien vaatimusten suhteen asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen saattaessaan tuotteita markkinoille tai asettaessaan niitä saataville markkinoilla. |
(15) |
Saattaessaan markkinoille tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan tuotteen maahantuojien olisi ilmoitettava tuotteessa nimensä ja osoitteensa yhteydenottoja varten. Olisi säädettävä poikkeuksista sellaisia tapauksia varten, joissa merkintää ei voida tehdä varusteen koon tai luonteen vuoksi. |
(16) |
Jos talouden toimija joko saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa tuotetta sellaisella tavalla, joka voi vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen, kyseistä toimijaa olisi pidettävä valmistajana ja sen olisi vastattava valmistajalle kuuluvista velvollisuuksista. |
(17) |
Koska jakelijat ja maahantuojat ovat lähellä markkinoita, niiden olisi oltava mukana toimivaltaisten kansallisten viranomaisten markkinavalvontatehtävissä ja oltava valmiita osallistumaan niihin aktiivisesti toimittamalla näille viranomaisille kaikki kyseiseen tuotteeseen liittyvät tarvittavat tiedot. |
(18) |
Tämän alan erityispiirteenä on, että unioniin sijoittautuneet luonnolliset tai oikeushenkilöt tuovat huviveneitä ja vesiskoottereita kolmansista maista unioniin. Direktiivi 94/25/EY sisältää kuitenkin vain vähäisen määrän säännöksiä, jotka soveltuvat tai joiden voidaan katsoa soveltuvan yksityisiin maahantuojiin vaatimustenmukaisuuden arvioinnin (rakentamisen jälkeiseen arvioinnin) suorittamisen osalta. Sen vuoksi on tarpeen selkeyttää yksityisiä maahantuojia koskevia muita velvollisuuksia, jotka olisi periaatteessa yhdenmukaistettava valmistajan velvollisuuksien kanssa, heidän toimintansa ei-kaupalliseen luonteeseen liittyviä poikkeuksia lukuun ottamatta. |
(19) |
Tuotteen jäljitettävyyden varmistaminen koko toimitusketjussa edistää markkinavalvonnan yksinkertaistamista ja tehostamista. Tehokas jäljitettävyysjärjestelmä helpottaa markkinavalvontaviranomaisten tehtävää jäljittää ne talouden toimijat, jotka ovat saattaneet vaatimustenvastaiset tuotteet markkinoille. |
(20) |
Jotta varmistetaan selkeys ja yhdenmukaisuus muiden uuden lähestymistavan mukaisten direktiivien kanssa, on tarpeen säätää nimenomaisesti, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita voidaan saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön vain, jos ne täyttävät yleisen vaatimuksen, jonka mukaan ne eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle, ja vain, jos ne täyttävät tässä direktiivissä säädetyt olennaiset vaatimukset. |
(21) |
Kun moottori, joka alkuaan on jo tyyppihyväksytty liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 16 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY (10) tai moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 (11) (Euro VI) mukaisesti, muunnetaan vesikulkuneuvossa käytettäväksi, henkilön, joka suorittaa moottorin muuntamisen, olisi voitava luottaa alkuperäisen moottorivalmistajan esittämään todistukseen vaatimustenmukaisuudesta, jos tehdyt muutokset eivät ole vaikuttaneet moottorin pakokaasupäästöjä koskeviin ominaisuuksiin. |
(22) |
Direktiivin 2003/44/EY 2 artiklan nojalla annetussa kertomuksessa, joka koskee mahdollisuuksia parantaa edelleen huviveneiden moottorien ympäristöominaisuuksia, arvioidaan vaihtoehtoja huvivenemoottorien pakokaasupäästörajojen pienentämiseksi edelleen. Tuossa kertomuksessa päädyttiin siihen, että on aiheellista asettaa raja-arvoja, jotka ovat tiukempia kuin direktiivissä 2003/44/EY säädetyt. Raja-arvot olisi asetettava sellaisiksi, että niissä otetaan huomioon puhtaamman venemoottoriteknologian kehitys ja mahdollistetaan edistyminen kohti pakokaasupäästörajojen maailmanlaajuista yhdenmukaistamista. Hiilimonoksidin raja-arvoja olisi kuitenkin korotettava, jotta voidaan mahdollistaa muiden ilman epäpuhtauksien merkittävä väheneminen teknisen toteutettavuuden huomioon ottamiseksi ja nopeimman mahdollisen täytäntöönpanon saavuttamiseksi varmistaen samalla, että tähän talouden alaan kohdistuvat sosiaalis-taloudelliset vaikutukset ovat hyväksyttäviä. |
(23) |
Polttoaine- ja teholuokasta riippuen olisi käytettävä venemoottoreille tarkoitettuja testisyklejä, jotka on kuvattu asianomaisessa yhdenmukaistetussa standardissa tai siihen asti kun ne ovat saatavilla, asianomaisessa ISO-standardissa, ottaen huomioon liitteessä I olevan B osan 2.3 kohdassa vahvistetut arvot. Testisyklejä olisi kehitettävä kaikille polttomoottoreille, jotka ovat osa käyttövoimajärjestelmää, hybridijärjestelmät mukaan lukien. |
(24) |
Testipolttoaineiden, joita käytetään arvioitaessa, ovatko moottorit pakokaasupäästörajojen mukaisia, olisi vastattava asianomaisilla markkinoilla käytettävien polttoaineiden kokoonpanoa, ja siksi unionissa tehtävässä tyyppihyväksynnässä olisi käytettävä eurooppalaisia testipolttoaineita. Koska kolmansien maiden valmistajilla ei kuitenkaan välttämättä ole käytettävissään eurooppalaisia vertailupolttoaineita, hyväksyntäviranomaisten on voitava hyväksyä moottorien testaaminen myös muilla vertailupolttoaineilla. Jotta varmistetaan testitulosten laatu ja vertailukelpoisuus, voidaan vertailupolttoaineiksi kuitenkin valita vain asianmukaisessa ISO-standardissa esitettyjen eritelmien mukaisia polttoaineita. |
(25) |
Meriympäristön suojelun edistämiseksi on aiheellista säätää vaatimus, joka koskee käymäläjätevesisäiliöiden pakollista asentamista vesikulkuneuvoihin, joissa on käymälä. |
(26) |
Onnettomuustilastoista käy ilmi, että monirunkoisten asuttavien huviveneiden ylösalaisin kääntymisen riski on vähäinen. Tästä vähäisestä riskistä huolimatta on syytä ottaa huomioon, että monirunkoisten asuttavien huviveneiden ylösalaisin kääntymisen riski on olemassa ja jos nämä veneet ovat alttiita ylösalaisin kääntymiselle, niiden olisi pysyttävä pinnalla ylösalaisin kääntyneinä ja niistä poistumisen olisi oltava käytännössä mahdollista. |
(27) |
Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tämän direktiivin säännöksillä ei saa olla vaikutusta jäsenvaltioiden oikeuteen asettaa tarpeellisiksi katsomiaan vaatimuksia tietyillä vesialueilla liikkumiselle ympäristön ja melusaasteelta suojelemiseksi sekä vesiteiden suojelemiseksi ja niillä liikkuvien turvallisuuden varmistamiseksi, sillä edellytyksellä, että tällaiset säännökset eivät velvoita muuttamaan tämän direktiivin vaatimusten mukaisia vesikulkuneuvoja ja että nämä säännökset ovat perusteltuja ja oikeasuhteisia asetettuihin tavoitteisiin nähden. |
(28) |
CE-merkintä ilmaisee tuotteen vaatimustenmukaisuuden ja on laajasti ymmärretyn vaatimustenmukaisuuden arvioinnin koko prosessin näkyvä tulos. CE-merkinnän yleiset periaatteet säädetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008. Tässä direktiivissä olisi annettava säännöt, jotka koskevat CE-merkinnän kiinnittämistä vesikulkuneuvoon, varusteisiin ja moottoreihin. On aiheellista ulottaa CE-merkinnän kiinnittämistä koskeva velvollisuus koskemaan myös kaikkia sisämoottoreita ja ilman kiinteää pakoputkistoa olevia sisäperämoottoreita, joiden katsotaan täyttävän tämän direktiivin mukaiset olennaiset vaatimukset. |
(29) |
On olennaisen tärkeää tehdä selväksi valmistajille, yksityisille maahantuojille ja käyttäjille, että kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmistaja vakuuttaa, että tuote on kaikkien sovellettavien vaatimusten mukainen ja että hän ottaa siitä täyden vastuun. |
(30) |
CE-merkinnän olisi oltava ainoa vaatimustenmukaisuusmerkintä, jota käytetään osoittamaan, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva tuote on unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimusten mukainen. Muita merkintöjä olisi kuitenkin voitava käyttää, jos ne parantavat kuluttajansuojaa eivätkä kuulu unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan. |
(31) |
Olennaisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi on tarpeen säätää asianmukaisista vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, joita valmistajan on noudatettava. Nämä menettelyt olisi vahvistettava päätöksessä N:o 768/2008/EY säädettyjen vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulien perusteella. Arviointimenettelyt olisi laadittava vesikulkuneuvoihin sekä niiden moottoreihin ja varusteisiin liittyvän riskitason mukaisesti. Sen vuoksi jokaista vaatimustenmukaisuusryhmää olisi täydennettävä sopivalla menettelyllä tai mahdollisuudella valita yksi useasta vastaavasta menettelystä. |
(32) |
Kokemukset ovat osoittaneet, että on aiheellista sallia useampia vaatimustenmukaisuuden arviointimoduuleja varusteille. Pakokaasu- ja melupäästöjä koskevien vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta olisi tehtävä ero niiden tapausten, joissa käytetään yhdenmukaistettuja standardeja ja niiden, joissa niitä ei käytetä, välillä, koska viimeksi mainituissa tapauksissa on perusteltua edellyttää tarkempaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä. Lisäksi mahdollisuus käyttää vertailuvenetietoja melupäästöjen testauksessa olisi poistettava tarpeettomana, koska sitä ei ole käytetty käytännössä. |
(33) |
Jotta vesikulkuneuvojen hyväksyttävästä käyttöympäristöstä voitaisiin antaa selkeää tietoa, vesikulkuneuvojen suunnitteluluokkien nimitysten olisi perustuttava ainoastaan vesialueilla liikkumisen kannalta olennaisiin ympäristöolosuhteisiin eli tuulen voimakkuuteen ja aallonkorkeuteen. Tuulenvoimakkuusalueet ja merkitsevä aallonkorkeus määritellään neljässä suunnitteluluokassa (A, B, C ja D) perusteluineen. |
(34) |
Direktiivi 94/25/EY sisältää sääntöjä, jotka koskevat huviveneen rakentamisen jälkeistä arviointia, jonka suorittaa kuka tahansa unioniin sijoittautunut luonnollinen tai oikeushenkilö, joka saattaa tuotteen markkinoille tai ottaa sen käyttöön, jos valmistaja ei ota vastuuta siitä, että tuote on direktiivin mukainen. Johdonmukaisuuden vuoksi on aiheellista ulottaa rakentamisen jälkeisen arvioinnin soveltamisala kattamaan huviveneiden lisäksi myös vesiskootterit. Selkeyden vuoksi olisi määriteltävä, missä tilanteissa rakentamisten jälkeistä arviointia voidaan käyttää. Jotta estetään rakentamisen jälkeisen arvioinnin väärinkäyttö kaupallisiin tarkoituksiin, menettelyn käyttö olisi tuonnin osalta sallittava vain tapauksissa, joissa on kyse yksityisten maahantuojien toteuttamasta ei-kaupallisesta tuonnista. Jotta varmistetaan, että ilmoitettu laitos arvioi tuotteen vaatimustenmukaisuuden luotettavasti, on tarpeen laajentaa rakentamisen jälkeistä arviointia pyytävän henkilön velvollisuuksia toimittaa asiakirjoja ilmoitetulle laitokselle. |
(35) |
Koska on tarpeen varmistaa, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia suorittavien laitosten toiminta on kauttaaltaan korkeatasoista koko unionissa ja koska kaikkien tällaisten laitosten olisi suoritettava tehtävänsä samantasoisesti ja terveen kilpailun olosuhteissa, olisi asetettava pakollisia vaatimuksia sellaisille vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille, jotka haluavat tulla ilmoitetuiksi tässä direktiivissä tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen tarjoamista varten. |
(36) |
Jotta varmistetaan yhtenäinen laatutaso tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittamisessa, on tarpeen paitsi asettaa vaatimukset, jotka ilmoitetuiksi haluavien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on täytettävä, myös asettaa rinnakkaisesti vaatimukset, jotka ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten ja muiden, ilmoitettujen laitosten arvioinnissa, ilmoittamisessa ja valvonnassa mukana olevien elinten on täytettävä. |
(37) |
Asetus (EY) N:o 765/2008 täydentää ja vahvistaa unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinavalvonnan olemassa olevia puitteita, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet mukaan lukien. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi järjestettävä ja toteutettava näiden tuotteiden markkinavalvonta mainitun asetuksen mukaisesti ja tarvittaessa yleisestä tuoteturvallisuudesta 3 päivänä joulukuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (12) mukaisesti. |
(38) |
Avoimuuden lisäämiseksi ja käsittelyyn kuluvan ajan lyhentämiseksi on tarpeen parantaa nykyistä suojamenettelyä, joka antaa komissiolle mahdollisuuden tutkia, onko jäsenvaltion toteuttama, vaatimusten vastaisena pitämäänsä tuotetta koskeva toimenpide oikeutettu, jolloin tavoitteena on tehostaa menettelyä ja hyödyntää jäsenvaltioissa saatavilla olevaa asiantuntemusta. |
(39) |
Nykyistä järjestelmää olisi täydennettävä menettelyllä, jonka avulla asianomaiset osapuolet voivat saada tiedon toteutetuista toimenpiteistä sellaisten tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta, jotka aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle tai muille yleisen edun vuoksi suojeltaville näkökohdille. Sen olisi myös annettava markkinavalvontaviranomaisille mahdollisuus toimia aikaisemmassa vaiheessa tällaisten tuotteiden suhteen yhteistyössä asianomaisten talouden toimijoiden kanssa. |
(40) |
Silloin kun jäsenvaltiot ja komissio ovat yhtä mieltä jonkun jäsenvaltion toteuttaman toimenpiteen oikeutuksesta, komissiolta ei pitäisi edellyttää jatkotoimia. |
(41) |
Tekniikkaa koskevan tietämyksen ja uuden tieteellisen näytön huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevan B osan 2.3, 2.4 ja 2.5 kohtaa ja 3 jaksoa sekä liitteessä I olevan C osan 3 jaksoa sekä liitteitä V, VII ja IX. Tämä antaa komissiolle vastaisuudessa mahdollisuuden ottaa mukaan testisyklejä hybridimoottoreille ja sisällyttää biopolttoaineita sisältäviä testipolttoaineita testipolttoainetaulukkoon, kun nämä testipolttoaineet on hyväksytty kansainvälisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
(42) |
Jotta varmistetaan tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (13) mukaisesti. |
(43) |
Neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, jotka edellyttävät, että ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet sellaisten ilmoitettujen laitosten osalta, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä niiden ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia. |
(44) |
Tarkastelumenettelyä olisi sovellettava sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, joilla varmistetaan tämän direktiivin yhdenmukainen soveltaminen, erityisesti siltä osin kuin on kyse vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä koskevista 24 artiklassa säädetyistä lisäsäännöksistä sekä vesikulkuneuvojen suunnitteluluokkia, vesikulkuneuvon tunnusnumeroa, valmistajan kilpeä, omistajan käsikirjaa, kaasujärjestelmää, päästöjen torjuntaa, raportointilomaketta ja merenkulkuvaloja koskevista vaatimuksista. |
(45) |
Komission olisi täytäntöönpanosäädöksin, ja niiden erityisluonteen huomioon ottaen, toimittava soveltamatta asetusta (EU) N:o 182/2011, määritettävä, ovatko jäsenvaltioiden sellaisten tuotteiden osalta, jotka aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle, toteuttamat toimenpiteet oikeutettuja. |
(46) |
Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden arviointiin, vesikulkuneuvojen suunnitteluluokkiin, merenkulkuvaloihin, päästöjen torjuntaan ja sellaisiin kaasulaitteisiin, jotka aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. |
(47) |
Vakiintuneen käytännön mukaisesti tällä direktiivillä perustetulla komitealla voi olla tarpeellinen tehtävä tarkasteltaessa tämän direktiivin soveltamista koskevia kysymyksiä, jotka sen puheenjohtaja tai jonkin jäsenvaltion edustaja on ottanut esille komitean työjärjestyksen mukaisesti. |
(48) |
Jäsenvaltioiden olisi täytettävä tämän direktiivin soveltamista koskeva kyselylomake tämän direktiivin seurannan toteuttamiseksi ja direktiivin vaikuttavuuden valvomiseksi. Komission olisi sen jälkeen laadittava ja julkaistava kertomus tämän direktiivin soveltamisesta. |
(49) |
Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän direktiivin säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevista säännöistä ja varmistettava, että nämä seuraamukset pannaan täytäntöön. Säädettyjen seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. |
(50) |
Jotta valmistajilla ja muilla talouden toimijoilla olisi riittävästi aikaa sopeutua tällä direktiivillä säädettyihin vaatimuksiin, on tarpeen säätää tämän direktiivin voimaantulon jälkeisestä riittävästä siirtymäajasta, jonka aikana direktiivin 94/25/EY mukaisia tuotteita voidaan edelleen saattaa markkinoille. |
(51) |
Jotta helpotetaan tämän direktiivin soveltamista enintään 15 kW:n bensiinikäyttöisten perämoottorien pienten ja keskisuurten valmistajien keskuudessa ja jotta he voisivat mukautua uusiin vaatimuksiin, on asianmukaista säätää erityisestä näitä valmistajia koskevasta siirtymäkaudesta. |
(52) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelun ja ympäristön suojelun korkean tason varmistaminen taaten samalla sisämarkkinoiden toiminta vahvistamalla yhdenmukaistetut vaatimukset tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluville tuotteille ja vähimmäisvaatimukset markkinavalvonnalle, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(53) |
Direktiivi 94/25/EY olisi tämän vuoksi kumottava, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tässä direktiivissä säädetään 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden suunnittelua ja valmistusta koskevista vaatimuksista ja näiden tuotteiden vapaata liikkuvuutta unionissa koskevista säännöistä.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin tuotteisiin:
a) |
huviveneet ja keskeneräiset huviveneet; |
b) |
vesiskootterit ja keskeneräiset vesiskootterit; |
c) |
liitteessä II luetellut varusteet, silloin kun ne saatetaan erillisinä unionin markkinoille, jäljempänä ’varusteet’; |
d) |
moottorit, jotka on asennettu tai erityisesti tarkoitettu asennettaviksi vesikulkuneuvoihin; |
e) |
moottorit, jotka on asennettu vesikulkuneuvoihin, jos niihin tehdään merkittävä moottorin muutos; |
f) |
vesikulkuneuvot, joille on tehty vesikulkuneuvoa koskeva merkittävä muutos. |
2. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin tuotteisiin:
a) |
liitteessä I olevassa A osassa esitettyjen suunnittelua ja rakentamista koskevien vaatimusten osalta:
|
b) |
liitteessä I olevassa B osassa esitettyjen pakokaasupäästöjä koskevien vaatimusten osalta:
|
c) |
liitteessä I olevassa C osassa esitettyjen melupäästöjä koskevien vaatimusten osalta:
|
3. Se seikka, että samaa vesikulkuneuvoa voidaan myös vuokrata tai käyttää urheilu- ja vapaa-ajan koulutukseen, ei estä vesikulkuneuvon kuulumista tämän direktiivin soveltamisalaan, kun se saatetaan unionin markkinoille virkistyskäyttöä varten.
3 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
1) |
’vesikulkuneuvolla’ huvivenettä tai vesiskootteria; |
2) |
’huviveneellä’ urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua vesikulkuneuvoa, vesiskootteria lukuun ottamatta, jonka rungon pituus on 2,5 metristä 24 metriin, vesikulkuneuvon tyypistä tai käyttövoimasta riippumatta; |
3) |
’vesiskootterilla’ urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua vesikulkuneuvoa, jonka rungon pituus on alle 4 metriä, jossa on moottori, jonka pääasiallinen käyttövoiman lähde on vesisuihkupumppu ja joka on suunniteltu siten, että venettä käyttävä henkilö tai henkilöt istuvat, seisovat tai ovat polvillaan rungon päällä eikä niinkään sen sisällä; |
4) |
’omaan käyttöön rakennetulla vesikulkuneuvolla’ vesikulkuneuvoa, jonka sen tuleva käyttäjä on pääasiallisesti itse rakentanut omaan käyttöönsä; |
5) |
’moottorilla’ suoraan tai epäsuorasti käyttövoimana käytettävää bensiini- tai dieselpolttomoottoria; |
6) |
’moottorin merkittävällä muutoksella’ moottorin muutosta, josta voi aiheutua se, että moottori ylittää liitteessä I olevassa B osassa esitetyt päästörajat, tai joka lisää moottorin nimellistehoa yli 15 prosenttia; |
7) |
’kulkuneuvon merkittävällä muutoksella’ olemassa olevan vesikulkuneuvon muutosta, jolla muutetaan vesikulkuneuvon käyttövoima tai johon liittyy moottorin merkittävä muutos taikka joka muuttaa vesikulkuneuvoa siinä määrin, että se ei ehkä täytä tässä direktiivissä säädettyjä sovellettavia olennaisia turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia; |
8) |
’käyttövoimalla’ menetelmää, jonka avulla vesikulkuneuvo liikkuu; |
9) |
’moottoriryhmällä’ valmistajan sellaisten moottorien ryhmää, joilla on rakenteensa vuoksi samankaltaiset pakokaasu- tai melupäästöjen ominaisuudet; |
10) |
’rungon pituudella’ yhdenmukaistetun standardin mukaisesti mitattua rungon pituutta; |
11) |
’asettamisella saataville markkinoilla’ tuotteen toimittamista liiketoiminnan yhteydessä unionin markkinoille jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta; |
12) |
’markkinoille saattamisella’ tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla; |
13) |
’käyttöönotolla’ tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan tuotteen ensimmäistä käyttöä loppukäyttäjän toimesta unionissa; |
14) |
’valmistajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotteen ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään; |
15) |
’valtuutetulla edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto hoitaa valmistajan puolesta tietyt tehtävät; |
16) |
’maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuotavan tuotteen unionin markkinoille; |
17) |
’yksityisellä maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka muun kuin kaupallisen toiminnan yhteydessä tuo tuotteen kolmannesta maasta unioniin aikoen ottaa sen omaan käyttöönsä; |
18) |
’jakelijalla’ muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, muuta kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa tuotteen saataville markkinoilla; |
19) |
’talouden toimijoilla’ valmistajaa, valtuutettua edustajaa, maahantuojaa ja jakelijaa; |
20) |
’yhdenmukaistetulla standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä yhdenmukaista standardia; |
21) |
’akkreditoinnilla’ asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä akkreditointia; |
22) |
’kansallisella akkreditointielimellä’ asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä kansallista akkreditointielintä; |
23) |
’vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla’ prosessia, jolla arvioidaan, täyttyvätkö tämän direktiivin mukaiset tuotetta koskevat vaatimukset; |
24) |
’vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella’ elintä, joka suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia kuten kalibrointia, testausta, sertifiointia ja tarkastuksia; |
25) |
’palautusmenettelyllä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada loppukäyttäjien saataville jo asetetut tuotteet takaisin; |
26) |
’markkinoilta poistamisella’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan tuotteen asettaminen saataville markkinoilla; |
27) |
’markkinavalvonnalla’ viranomaisten toimintaa ja niiden toteuttamia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tuotteet ovat unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen sovellettavien vaatimusten mukaisia eivätkä vaaranna terveyttä, turvallisuutta tai muita yleisten etujen suojeluun liittyviä seikkoja; |
28) |
’CE-merkinnällä’ merkintää, jolla valmistaja osoittaa tuotteen olevan merkinnän kiinnittämistä koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen; |
29) |
’unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä’ mitä tahansa unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämisen ehtoja. |
4 artikla
Olennaiset vaatimukset
1. Edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita saadaan asettaa saataville tai ottaa käyttöön vain, jos ne eivät oikein huollettuina ja niiden tarkoituksen mukaisesti käytettyinä aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle ja vain sillä edellytyksellä, että ne ovat liitteessä I esitettyjen sovellettavien olennaisten vaatimusten mukaisia.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita ei aseteta saataville markkinoilla tai oteta käyttöön, elleivät ne täytä 1 kohdan vaatimuksia.
5 artikla
Vesialueilla liikkumista koskevat kansalliset säännökset
Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita antamasta tietyillä vesialueilla liikkumista koskevia säännöksiä ympäristön ja vesiteiden suojelemiseksi ja niillä liikkuvien turvallisuuden varmistamiseksi, sillä edellytyksellä, että nämä säännökset eivät velvoita muuttamaan tämän direktiivin mukaisia vesikulkuneuvoja ja että ne ovat perusteltuja ja oikeasuhteisia.
6 artikla
Vapaa liikkuvuus
1. Jäsenvaltiot eivät saa estää tämän direktiivin mukaisten vesikulkuneuvojen asettamista saataville markkinoilla tai käyttöön ottamista alueellaan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 5 artiklan soveltamiseen.
2. Jäsenvaltiot eivät saa estää keskeneräisten vesikulkuneuvojen asettamista saataville markkinoilla, jos valmistaja tai maahantuoja vakuuttaa liitteen III mukaisesti, että vesikulkuneuvot on tarkoitus rakentaa loppuun muiden toimesta.
3. Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten tämän direktiivin mukaisten varusteiden asettamista saataville markkinoilla tai käyttöön ottamista, jotka on tarkoitettu vesikulkuneuvoon asennettaviksi, valmistajan tai maahantuojan antaman 15 artiklassa tarkoitetun vakuutuksen mukaisesti.
4. Jäsenvaltiot eivät saa estää seuraavien moottorien asettamista saataville markkinoilla tai käyttöön ottamista:
a) |
tämän direktiivin mukaiset moottorit riippumatta siitä, onko ne asennettu vesikulkuneuvoihin; |
b) |
vesikulkuneuvoihin asennetut ja direktiivin 97/68/EY mukaisesti tyyppihyväksytyt moottorit, jotka ovat niiden mainitun direktiivin liitteessä I olevassa 4.1.2 kohdassa vaiheelle III A, III B tai IV asetettujen päästörajojen mukaisia, jotka koskevat muissa sovelluksissa kuin sisävesialusten, veturien ja moottorivaunujen työntövoimana käytettäviä dieselmoottoreita, ja jotka ovat tämän direktiivin mukaisia, lukuun ottamatta liitteessä I olevassa B osassa asetettuja pakokaasupäästövaatimuksia; |
c) |
vesikulkuneuvoihin asennetut ja asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti tyyppihyväksytyt moottorit, jotka ovat tämän direktiivin mukaisia, lukuun ottamatta liitteessä I olevassa B osassa asetettuja pakokaasupäästövaatimuksia. |
Jos moottori muunnetaan vesikulkuneuvoon asennettavaksi, ensimmäisen alakohdan b ja c alakohtaa sovelletaan sillä edellytyksellä, että moottorin muuntava henkilö huolehtii siitä, että tämä tehdään ottaen täysin huomioon moottorin valmistajalta saadut tiedot, jotta varmistetaan, että moottori täyttää edelleen joko direktiivissä 97/68/EY tai asetuksessa (EU) N:o 595/2009 säädetyt ja moottorin valmistajan ilmoittamat pakokaasupäästövaatimukset, kun se asennetaan vesikulkuneuvoon moottorin muuntaneen henkilön toimittamien ohjeiden mukaisesti. Moottorin muuntaneen henkilön on vakuutettava 15 artiklan mukaisesti, että moottori täyttää edelleen joko direktiivissä 97/68/EY tai asetuksessa (EU) N:o 595/2009 säädetyt ja moottorin valmistajan ilmoittamat pakokaasupäästövaatimukset, kun se asennetaan moottorin muuntaneen henkilön toimittamien ohjeiden mukaisesti.
5. Jäsenvaltiot eivät saa estää näyttelyissä, messuilla, esittelyissä ja muissa vastaavissa tilanteissa tapahtuvaa sellaisten 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden esittelyä, jotka eivät ole tämän direktiivin mukaisia, jos näkyvällä ilmoituksella selvästi todetaan, että kyseiset tuotteet eivät ole tämän direktiivin mukaisia ja että niitä ei voida asettaa saataville eikä ottaa käyttöön unionissa ennen kuin ne on saatettu vaatimusten mukaisiksi.
II LUKU
TALOUDEN TOIMIJOIDEN JA YKSITYISTEN MAAHANTUOJIEN VELVOLLISUUDET
7 artikla
Valmistajien velvollisuudet
1. Valmistajien on saattaessaan tuotteita markkinoille varmistettava, että ne on suunniteltu ja valmistettu 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I säädettyjen vaatimusten mukaisesti.
2. Valmistajien on laadittava 25 artiklan mukaiset tekniset asiakirjat ja tehtävä tai teetettävä sovellettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely 19–22 artiklan ja 24 artiklan mukaisesti.
Kun tuotteen vaatimustenmukaisuus sovellettavien vaatimusten suhteen on osoitettu tällä menettelyllä, valmistajien on laadittava 15 artiklassa tarkoitettu vakuutus ja merkittävä ja kiinnitettävä CE-merkintä 17 ja 18 artiklan mukaisesti.
3. Valmistajien on säilytettävä tekniset asiakirjat ja jäljennös 15 artiklassa tarkoitetusta vakuutuksesta kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille.
4. Valmistajien on varmistettava, että käytössä on menettelyjä, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa noudatetaan vaatimuksia. Muutokset tuotteen suunnittelussa tai ominaisuuksissa ja muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa, joihin viittaamalla tuotteen vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon.
Silloin, kun se katsotaan tuotteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, valmistajien on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava näytteisiin perustuvia testejä markkinoilla saataville asetetuille tuotteille ja tutkittava valitukset, vaatimustenvastaiset tuotteet ja tuotteiden palautukset ja tarvittaessa pidettävä niistä kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille tällaisesta valvonnasta.
5. Valmistajien on varmistettava, että heidän tuotteisiinsa on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka ansiosta ne voidaan tunnistaa, tai jos varusteiden koko tai luonne ei tätä salli, että vaadittu tieto on annettu pakkauksessa tai tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa.
6. Valmistajien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity toiminimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, jossa valmistajiin saa yhteyden, joko tuotteessa tai, jos se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa tai tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan voi ottaa yhteyttä.
7. Valmistajien on varmistettava, että tuotteeseen liitetään omistajan käsikirjassa ohjeet ja turvallisuustiedot, jotka annetaan kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä yhdellä tai useammalla kielellä.
8. Valmistajien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että tuote, jonka he ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Mikäli tuote aiheuttaa riskin, valmistajien on tämän lisäksi välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa he ovat asettaneet tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
9. Valmistajien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava tälle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kyseinen kansallinen viranomainen voi helposti ymmärtää. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan heidän markkinoille saattamiensa tuotteiden aiheuttamat riskit.
8 artikla
Valtuutetut edustajat
1. Valmistajat voivat nimittää kirjallisella toimeksiannolla valtuutetun edustajan.
2. Edellä 7 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet ja teknisten asiakirjojen laatiminen eivät saa kuulua valtuutetun edustajan toimeksiantoon.
3. Valtuutetun edustajan on suoritettava valmistajalta saadussa toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon mukaan valtuutetun edustajan on voitava suorittaa ainakin seuraavat tehtävät:
a) |
pidettävä jäljennökset 15 artiklassa tarkoitetusta vakuutuksesta ja tekniset asiakirjat kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille; |
b) |
annettava toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi; |
c) |
tehtävä toimivaltaisen kansallisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien tuotteiden aiheuttamat riskit. |
9 artikla
Maahantuojien velvollisuudet
1. Maahantuojat saavat saattaa unionin markkinoille ainoastaan vaatimustenmukaisia tuotteita.
2. Ennen tuotteen saattamista markkinoille maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on suorittanut asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, että tuotteeseen on kiinnitetty 17 artiklassa tarkoitettu CE-merkintä, että sen mukana on 15 artiklassa, liitteessä I olevan A osan 2.5 kohdassa, liitteessä I olevan B osan 4 kohdassa ja liitteessä I olevan C osan 2 kohdassa vaaditut asiakirjat ja että valmistaja on noudattanut 7 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että tuote ei ole 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, maahantuoja ei saa saattaa tuotetta markkinoille ennen kuin se on saatettu sovellettavien vaatimusten mukaiseksi. Kun tuotteeseen liittyy riski, maahantuojan on tämän lisäksi ilmoitettava siitä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille.
3. Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity toiminimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, jossa heihin saa yhteyden, joko tuotteessa tai, jos se ei varusteiden osalta ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa tai tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa.
4. Maahantuojien on varmistettava, että tuotteeseen on liitetty omistajan käsikirjassa ohjeet ja turvallisuustiedot, jotka annetaan kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä yhdellä tai useammalla kielellä.
5. Maahantuojien on varmistettava, että sinä aikana, jona tuote on heidän vastuullaan, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta niiden vaatimusten suhteen, joista säädetään 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I.
6. Silloin, kun se katsotaan tuotteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, maahantuojien on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava näytteisiin perustuvia testejä markkinoilla saataville asetetuille tuotteille ja tutkittava valitukset, vaatimustenvastaiset tuotteet ja tuotteiden palautukset ja tarvittaessa pidettävä niistä kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille tällaisesta valvonnasta.
7. Maahantuojien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että tuote, jonka he ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Kun tuote aiheuttaa riskin, maahantuojien on tämän lisäksi välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa he asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
8. Maahantuojien on pidettävä kymmenen vuoden ajan tuotteen markkinoille saattamisesta 15 artiklassa tarkoitetun vakuutuksen jäljennös markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä näiden viranomaisten saataville.
9. Maahantuojien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava tälle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kyseisen viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan maahantuojien markkinoille saattamien tuotteiden aiheuttamat riskit.
10 artikla
Jakelijoiden velvollisuudet
1. Kun jakelijat asettavat tuotteen saataville markkinoilla, niiden on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta tämän direktiivin vaatimusten suhteen.
2. Jakelijoiden on ennen tuotteen asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että tuotteessa on 17 artiklassa tarkoitettu CE-merkintä, että sen mukana on 7 artiklan 7 kohdassa, 15 artiklassa ja liitteessä I olevan A osan 2.5 kohdassa, liitteessä I olevan B osan 4 kohdassa ja liitteessä I olevan C osan 2 kohdassa vaaditut asiakirjat sekä ohjeet ja turvallisuustiedot yhdellä tai useammalla kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät voivat helposti ymmärtää siinä jäsenvaltiossa, jossa tuote on määrä asettaa saataville markkinoilla, ja että valmistaja ja maahantuoja ovat noudattaneet vaatimuksia, joista säädetään 7 artiklan 5 ja 6 kohdassa ja 9 artiklan 3 kohdassa.
Jos jakelija katsoo tai hänellä on syytä uskoa, että tuote ei ole 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I asetettujen vaatimusten mukainen, se ei saa asettaa tuotetta saataville markkinoilla ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Kun tuotteeseen liittyy riski, jakelijan on tämän lisäksi ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja markkinavalvontaviranomaisille.
3. Jakelijoiden on varmistettava, että sinä aikana, jona tuote on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta niiden vaatimusten suhteen, joista säädetään 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I.
4. Jakelijoiden, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että tuote, jonka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen, on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Kun tuote aiheuttaa riskin, jakelijoiden on tämän lisäksi välittömästi tiedotettava siitä niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa he ovat asettaneet tuotteen saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
5. Jakelijoiden on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan heidän markkinoilla saataville asettamiensa tuotteiden aiheuttamat riskit.
11 artikla
Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin
Maahantuojaa tai jakelijaa on pidettävä tämän direktiivin mukaisena valmistajana ja sitä koskevat samat velvollisuudet kuin valmistajaa 7 artiklan mukaisesti silloin, kun se saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillä tai muuttaa jo markkinoille saatettua tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa tämän direktiivin vaatimusten täyttymiseen.
12 artikla
Yksityisten maahantuojien velvollisuudet
1. Jos valmistaja ei ota vastuuta siitä, että tuote on tämän direktiivin vaatimusten mukainen, yksityisen maahantuojan on ennen tuotteen käyttöönottoa varmistettava, että se on suunniteltu ja valmistettu 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I esitettyjen vaatimusten mukaisesti ja huolehdittava siitä, että hän itse tai joku muu huolehtii 7 artiklan 2, 3, 7 ja 9 kohdassa esitetyistä valmistajan velvollisuuksista.
2. Jos vaadittuja teknisiä asiakirjoja ei saada valmistajalta, yksityisen maahantuojan on laaditettava ne käyttämällä asianmukaista asiantuntemusta.
3. Yksityisen maahantuojan on varmistettava, että tuotteeseen on merkitty sen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite, joka on suorittanut tuotteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin.
13 artikla
Talouden toimijoiden tunnistetiedot
1. Talouden toimijoiden on pyynnöstä esitettävä markkinavalvontaviranomaisille seuraavien toimijoiden tunnistetiedot:
a) |
kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille tuotteen; |
b) |
kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet tuotteen. |
Talouden toimijoiden on kyettävä esittämään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot kymmenen vuoden ajan siitä, kun tuote on toimitettu niille tai kun ne ovat toimittaneet tuotteen.
2. Yksityisten maahantuojien on pyynnöstä esitettävä markkinavalvontaviranomaisille sen talouden toimijan tunnistetiedot, joka on toimittanut heille tuotteen.
Yksityisten maahantuojien on kyettävä esittämään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot kymmenen vuoden ajan siitä, kun tuote on toimitettu heille.
III LUKU
TUOTTEEN VAATIMUSTENMUKAISUUS
14 artikla
Vaatimustenmukaisuusolettama
Tuotteita, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä niiden 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I esitettyjen vaatimusten mukaisina, jotka kuuluvat näiden standardien tai niiden osien piiriin.
15 artikla
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja liitteen III mukainen vakuutus
1. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava, että 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I tarkemmin säädettyjen tai 6 artiklan 4 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen on osoitettu.
2. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on noudatettava rakenteeltaan tämän direktiivin liitteessä IV olevaa mallia, sen on sisällettävä päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II olevissa asiaa koskevissa moduuleissa sekä tämän direktiivin liitteessä V eritellyt tekijät ja se on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Se on käännettävä sen jäsenvaltion vaatimalle yhdelle tai useammalle kielelle, jonka markkinoilla tuote asetetaan saataville tai otetaan käyttöön.
3. Laatimalla EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen valmistaja, yksityinen maahantuoja tai 6 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettu henkilö, joka muuntaa moottorin, ottaa vastuun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta.
4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on oltava seuraavien tuotteiden mukana, kun ne asetetaan saataville markkinoilla tai otetaan käyttöön:
a) |
vesikulkuneuvot; |
b) |
varusteet, kun ne saatetaan erillisinä markkinoille, |
c) |
moottorit. |
5. Liitteessä III esitetyssä valmistajan tai maahantuojan vakuutuksessa on keskeneräisen vesikulkuneuvon osalta ilmoitettava tuossa liitteessä eritellyt tekijät, ja sen on oltava keskeneräisen vesikulkuneuvon mukana. Se on käännettävä sen jäsenvaltion vaatimalle yhdelle tai useammalle kielelle, jonka markkinoilla tuote asetetaan saataville.
16 artikla
CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet
CE-merkintää koskevat asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklassa säädetyt yleiset periaatteet.
17 artikla
CE-merkinnällä varustettavat tuotteet
1. Kun seuraavia tuotteita asetetaan saataville markkinoilla tai otetaan käyttöön, niissä on oltava CE-merkintä:
a) |
vesikulkuneuvot; |
b) |
varusteet; |
c) |
moottorit. |
2. Jäsenvaltioiden on oletettava, että sellaiset 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet, joissa on CE-merkintä, ovat tämän direktiivin mukaisia.
18 artikla
CE-merkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt ja ehdot
1. CE-merkintä on kiinnitettävä 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi. Jos tämä ei varusteiden osalta ole mahdollista tai perusteltua tuotteen koon tai luonteen vuoksi, merkintä on kiinnitettävä pakkaukseen ja mukana oleviin asiakirjoihin. Jos kyseessä on vesikulkuneuvo, CE-merkintä on kiinnitettävä vesikulkuneuvon valmistajan kilpeen, joka asennetaan erilleen vesikulkuneuvon tunnusnumerosta. Jos kyseessä on moottori, CE-merkintä on kiinnitettävä moottoriin.
2. CE-merkintä on kiinnitettävä ennen tuotteen markkinoille saattamista tai käyttöön ottamista. CE-merkinnän ja 3 kohdassa tarkoitetun tunnusnumeron jälkeen voidaan kiinnittää kuvamerkki tai muu merkki, jossa ilmoitetaan erityisriskistä tai -käytöstä.
3. CE-merkinnän jälkeen on merkittävä ilmoitetun laitoksen tunnusnumero, jos laitos on mukana tuotannon tarkastusvaiheessa tai rakentamisen jälkeisessä arvioinnissa.
Ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron kiinnittää laitos itse tai, sen ohjeiden mukaisesti, valmistaja tai valmistajan valtuutettu edustaja taikka 19 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettu henkilö.
IV LUKU
VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI
19 artikla
Sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt
1. Valmistajan on sovellettava 20, 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuissa moduuleissa esitettyjä menettelyjä ennen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden markkinoille saattamista.
2. Yksityisten maahantuojien on sovellettava 23 artiklassa tarkoitettua menettelyä ennen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen käyttöön ottamista, jollei valmistaja ole suorittanut vaatimustenmukaisuuden arviointia kyseisen tuotteen osalta.
3. Henkilön, joka saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön moottorin tai vesikulkuneuvon, jota on muutettu merkittävästi, tai henkilön, joka muuttaa tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolella olevan vesikulkuneuvon aiottua käyttötarkoitusta siten, että siitä tulee tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva vesikulkuneuvo, on sovellettava 23 artiklassa tarkoitettua menettelyä ennen tuotteen markkinoille saattamista tai käyttöön ottamista.
4. Henkilön, joka saattaa markkinoille omaan käyttöön rakennetun vesikulkuneuvon ennen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitetun viiden vuoden määräajan päättymistä, on sovellettava 23 artiklassa tarkoitettua menettelyä ennen tuotteen markkinoille saattamista.
20 artikla
Suunnittelu ja rakentaminen
1. Huviveneiden suunnittelun ja rakentamisen osalta on sovellettava seuraavia päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II esitettyjä menettelyjä:
a) |
liitteessä I olevan A osan 1 kohdassa tarkoitettujen suunnitteluluokkien A ja B osalta:
|
b) |
liitteessä I olevan A osan 1 kohdassa tarkoitetun suunnitteluluokan C osalta:
|
c) |
liitteessä I olevan A osan 1 kohdassa tarkoitetun suunnitteluluokan D osalta: huviveneisiin, joiden rungon pituus on 2,5 metristä 24 metriin, mikä tahansa seuraavista moduuleista:
|
2. Vesiskootterien suunnittelun ja rakentamisen osalta on sovellettava mitä tahansa seuraavista päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II esitetyistä menettelyistä:
a) |
moduuli A (sisäinen tuotannonvalvonta); |
b) |
moduuli A1 (sisäinen tuotannonvalvonta ja valvottu tuotetestaus); |
c) |
moduuli B (EU-tyyppitarkastus) yhdessä moduulin C, D, E tai F kanssa; |
d) |
moduuli G (yksikkökohtaiseen tarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus); |
e) |
moduuli H (täydelliseen laadunvarmistukseen perustuva vaatimustenmukaisuus). |
3. Varusteiden suunnittelun ja rakentamisen osalta on sovellettava mitä tahansa seuraavista päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II esitetyistä menettelyistä:
a) |
moduuli B (EU-tyyppitarkastus) yhdessä moduulin C, D, E tai F kanssa; |
b) |
moduuli G (yksikkökohtaiseen tarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus); |
c) |
moduuli H (täydelliseen laadunvarmistukseen perustuva vaatimustenmukaisuus). |
21 artikla
Pakokaasupäästöt
Edellä 2 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden pakokaasupäästöjen osalta moottorin valmistajan on sovellettava seuraavia päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II esitettyjä menettelyjä:
a) |
jos testit tehdään käyttäen yhdenmukaistettua standardia, mikä tahansa seuraavista moduuleista:
|
b) |
jos testit tehdään käyttämättä yhdenmukaistettua standardia, mikä tahansa seuraavista moduuleista:
|
22 artikla
Melupäästöt
1. Valmistajan on melupäästöjen osalta sovellettava huviveneisiin, joissa on ilman kiinteää pakoputkistoa oleva sisäperämoottori tai sisämoottori, sekä huviveneisiin, joissa on ilman kiinteää pakoputkistoa oleva sisäperämoottori tai sisämoottori ja joille on tehty vesikulkuneuvon merkittävä muutos ja jotka on sen jälkeen saatettu markkinoille muutosta seuraavien viiden vuoden aikana, seuraavia päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II esitettyjä menettelyjä:
a) |
jos testit tehdään käyttäen yhdenmukaistettua melumittausstandardia, mikä tahansa seuraavista moduuleista:
|
b) |
jos testit tehdään käyttämättä yhdenmukaistettua melumittausstandardia, moduuli G (yksikkökohtaiseen tarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus); |
c) |
jos arviointiin käytetään Frouden lukua ja teho-uppouma-suhdearvoon perustuvaa menetelmää, mikä tahansa seuraavista moduuleista:
|
2. Vesiskootterien tai moottorien valmistajien on melupäästöjen osalta sovellettava vesiskoottereihin, perämoottoreihin ja kiinteällä pakoputkistolla varustettuihin sisäperämoottoreihin, jotka on tarkoitettu asennettavaksi huviveneeseen, seuraavia päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II esitettyjä menettelyjä:
a) |
jos testit tehdään käyttäen yhdenmukaistettua melumittausstandardia, mikä tahansa seuraavista moduuleista:
|
b) |
jos testit tehdään käyttämättä yhdenmukaistettua melumittausstandardia, moduuli G (yksikkökohtaiseen tarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus). |
23 artikla
Rakentamisen jälkeinen arviointi
Edellä 19 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu rakentamisen jälkeinen arviointi on suoritettava liitteessä V esitetyllä tavalla.
24 artikla
Lisävaatimukset
1. Kun käytetään päätöksen N:o 768/2008/EY liitteen II mukaista moduulia B, EU-tyyppitarkastus on suoritettava kyseisen moduulin 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa määritellyllä tavalla.
Moduulissa B tarkoitettu tuotantotyyppi voi kattaa useita tuotemuunnoksia, jos
a) |
muunnosten väliset erot eivät vaikuta tuotteen turvallisuustasoon eivätkä muihin tuotetta koskeviin suoritusvaatimuksiin; ja |
b) |
tuotemuunnokset mainitaan vastaavassa EU-tyyppitarkastustodistuksessa, tarvittaessa muuttamalla alkuperäistä todistusta. |
2. Kun käytetään päätöksen N:o 768/2008/EY liitteen II mukaista moduulia A1, tuotetarkastukset on tehtävä yhdelle tai useammalle valmistajan tuotantoa edustavalle vesikulkuneuvolle, ja tämän direktiivin liitteessä VI esitettyjä lisävaatimuksia on sovellettava.
3. Mahdollisuutta käyttää päätöksen N:o 768/2008/EY liitteen II mukaisissa moduuleissa A1 ja C1 tarkoitettuja akkreditoituja sisäisiä laitoksia ei sovelleta.
4. Kun käytetään päätöksen N:o 768/2008/EY liitteen II mukaista moduulia F, pakokaasupäästöjä koskevien vaatimusten mukaisuuden arviointiin on sovellettava tämän direktiivin liitteessä VII kuvattua menettelyä.
5. Kun käytetään päätöksen N:o 768/2008/EY liitteen II mukaista moduulia C ja jos valmistaja ei noudata päätöksen N:o 768/2008/EY liitteen II mukaisessa moduulissa H kuvattua asiaankuuluvaa laatujärjestelmää, valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen on sisäisten tuotetarkastusten laadun tarkistamiseksi tehtävä tai teetettävä tuotetarkastuksia määrittäminsä satunnaisin väliajoin arvioidakseen tässä direktiivissä asetettujen pakokaasupäästöjä koskevien vaatimusten mukaisuutta. Jos laatutaso vaikuttaa riittämättömältä tai jos vaikuttaa siltä, että on tarpeen tarkistaa valmistajan esittämien tietojen oikeellisuus, on sovellettava tämän direktiivin liitteessä VIII säädettyä menettelyä.
25 artikla
Tekniset asiakirjat
1. Edellä 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot ja niiden tapojen yksityiskohdat, joita valmistaja on käyttänyt varmistaakseen, että tuote täyttää 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I säädetyt vaatimukset. Niiden on erityisesti sisällettävä asianomaiset liitteessä IX luetellut asiakirjat.
2. Teknisten asiakirjojen avulla on varmistettava, että suunnittelu, rakentaminen, toiminta ja vaatimustenmukaisuuden arviointi voidaan ymmärtää selkeästi.
V LUKU
VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTILAITOSTEN ILMOITTAMINEN
26 artikla
Ilmoittaminen
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille laitokset, jotka on valtuutettu suorittamaan kolmantena osapuolena vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä tämän direktiivin mukaisesti.
27 artikla
Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä ilmoittamisesta vastaava viranomainen, joka on vastuussa tarvittavien menettelyjen perustamisesta ja suorittamisesta tässä direktiivissä tarkoitettua vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointia ja ilmoittamista varten ja ilmoitettujen laitosten valvontaa varten, mukaan luettuna 32 artiklan säännösten noudattaminen.
2. Jäsenvaltiot voivat päättää, että 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja valvonnan suorittaa asetuksessa (EY) N:o 765/2008 tarkoitettu kansallinen akkreditointielin mainitun asetuksen mukaisesti.
3. Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen delegoi tai antaa muulla tavoin tehtäväksi 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin, ilmoittamisen tai valvonnan elimelle, joka ei ole valtiollinen yksikkö, kyseisen elimen on oltava oikeushenkilö ja sen on noudatettava soveltuvin osin 28 artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Kyseisellä elimellä on lisäksi oltava järjestelyt, joilla katetaan sen toiminnasta syntyvät vastuut.
4. Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on otettava täysi vastuu tehtävistä, jotka 3 kohdassa tarkoitettu elin suorittaa.
28 artikla
Ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia koskevat vaatimukset
1. Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on oltava sillä tavoin perustettu, ettei synny eturistiriitaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten kanssa.
2. Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on oltava organisaatioltaan ja toiminnaltaan sellainen, että sen toiminnan objektiivisuus ja puolueettomuus on turvattu.
3. Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen organisaation on oltava sellainen, että kunkin päätöksen, joka koskee vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ilmoittamista, tekevät eri toimivaltaiset henkilöt kuin ne, jotka suorittivat arvioinnin.
4. Ilmoittamisesta vastaava viranomainen ei saa tarjota eikä suorittaa mitään toimintoja, joita vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset suorittavat, eikä konsultointipalveluja kaupallisin tai kilpailullisin perustein.
5. Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on turvattava saamiensa tietojen luottamuksellisuus.
6. Ilmoittamisesta vastaavalla viranomaisella on oltava käytössään riittävä määrä pätevää henkilöstöä tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten.
29 artikla
Ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia koskeva tiedotusvelvollisuus
Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle menettelyistään, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointia ja ilmoittamista sekä ilmoitettujen laitosten valvontaa, sekä mahdollisista muutoksista näihin tietoihin.
Komissio saattaa nämä tiedot julkisesti saataville.
30 artikla
Ilmoitettuja laitoksia koskevat vaatimukset
1. Tämän direktiivin mukaista ilmoittamista varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on täytettävä 2–11 kohdassa säädetyt vaatimukset.
2. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava perustettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sen on oltava oikeushenkilö.
3. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava arvioimastaan organisaatiosta tai tuotteesta riippumaton kolmas osapuoli.
Elintä, joka kuuluu yrittäjäjärjestöön tai ammattialajärjestöön, joka edustaa yrityksiä, jotka ovat osallisina elimen arvioimien tuotteiden suunnittelussa, valmistuksessa, toimittamisessa, asentamisessa, käytössä tai ylläpidossa, voidaan pitää tällaisena osapuolena sillä ehdolla, että osoitetaan sen riippumattomuus ja se, ettei eturistiriitoja ole.
4. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla arvioimiensa tuotteiden suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia, asentajia, ostajia, omistajia, käyttäjiä tai ylläpitäjiä eivätkä minkään tällaisen osapuolen edustajia. Tämä ei sulje pois sellaisten arvioitujen tuotteiden käyttöä, jotka ovat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen toimien kannalta tarpeellisia, tai sellaisten tuotteiden käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.
Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät myöskään saa olla suoranaisesti mukana näiden tuotteiden suunnittelussa tai valmistuksessa, kaupan pitämisessä, asentamisessa, käytössä tai ylläpidossa eivätkä edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. He eivät saa osallistua mihinkään toimintaan, joka voi olla ristiriidassa sen kanssa, että he ovat arvioissaan riippumattomia, tai vaarantaa heidän riippumattomuuttaan, joka liittyy vaatimuksenmukaisuuden arviointitoimiin, joita varten heidät on ilmoitettu. Tämä koskee erityisesti konsultointipalveluja.
Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on varmistettava, että niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden suorittamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen tai puolueettomuuteen.
5. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ja niiden henkilöstön on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen ja oltava vapaat kaikesta, erityisesti taloudellisesta, painostuksesta ja houkuttelusta, joka saattaisi vaikuttaa heidän arviointiinsa tai vaatimustenmukaisuuden arviointitoimiensa tuloksiin, erityisesti niiden henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.
6. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on kyettävä suorittamaan vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, jotka tällaiselle laitokselle on osoitettu 19–24 artiklan säännöksissä ja joita varten se on ilmoitettu, riippumatta siitä, suorittaako vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos kyseiset tehtävät itse vai suoritetaanko ne sen puolesta ja sen vastuulla.
Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on kaikissa tapauksissa ja kunkin sellaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja tuotetyypin tai -luokan osalta, jota varten se on ilmoitettu, oltava käytössään
a) |
henkilöstö, jolla on tekninen tietämys sekä riittävä ja soveltuva kokemus vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamiseksi; |
b) |
kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan, siten, että varmistetaan näiden menettelyjen avoimuus ja toistettavuus. Sen käytössä on oltava asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, joilla erotetaan toisistaan sen ilmoitettuna laitoksena suorittamat tehtävät ja muu toiminta; |
c) |
menettelyt, joiden mukaisesti se hoitaa tehtäviään siten, että yritysten koko, toimiala ja rakenne, tuotteissa käytettävän teknologian monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona otetaan asianmukaisesti huomioon. |
Sillä on oltava käytössään tarvittavat keinot niiden teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, joita vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja sillä on oltava mahdollisuus käyttää kaikkia tarvittavia laitteita tai välineitä.
7. Vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien suorittamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava
a) |
vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki ne vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, joita varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos on ilmoitettu; |
b) |
riittävät tiedot suoritettavia arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävät valtuudet tällaisten arviointien suorittamiseen; |
c) |
asianmukaiset tiedot ja käsitys olennaisista vaatimuksista, sovellettavista yhdenmukaistetuista standardeista, asianomaisesta unionin yhdenmukaistamislainsäädännöstä ja asianomaisesta kansallisesta lainsäädännöstä; |
d) |
kyky laatia todistuksia, asiakirjoja ja selostuksia, joilla osoitetaan, että arvioinnit on suoritettu. |
8. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten, niiden ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön puolueettomuus on taattava.
Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön palkka ei saa olla riippuvainen suoritettujen arviointien määrästä eikä arviointien tuloksista.
9. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu jäsenvaltiolle sen kansallisen lainsäädännön perusteella tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.
10. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka he saavat suorittaessaan tehtäviään 19–24 artiklan tai niiden täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, paitsi sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa laitosten toimet suoritetaan. Omistusoikeudet on suojattava.
11. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on osallistuttava asiaankuuluviin standardointitoimiin ja 42 artiklan nojalla perustetun ilmoitettujen laitosten koordinointiryhmän toimiin tai varmistettava, että niiden arviointihenkilöstö saa niistä tiedon, ja sovellettava yleisinä ohjeina mainitun ryhmän työn tuloksena saatuja hallinnollisia päätöksiä ja asiakirjoja.
31 artikla
Vaatimustenmukaisuusolettama
Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi osoittaa olevansa sellaisissa asianomaisissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai niiden osissa vahvistettujen edellytysten mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sen oletetaan täyttävän 30 artiklassa säädetyt vaatimukset siltä osin kuin sovellettavat yhdenmukaistetut standardit kattavat nämä vaatimukset.
32 artikla
Ilmoitettujen laitosten tytäryhtiöt ja alihankinta
1. Jos ilmoitettu laitos käyttää alihankintaa tiettyjen vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvien tehtävien suorittamiseen tai käyttää tytäryhtiötä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 30 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava siitä ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle.
2. Ilmoitettujen laitosten on otettava täysi vastuu alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.
3. Toimintoja voidaan antaa alihankkijalle tai teettää tytäryhtiöllä ainoastaan, jos asiakas on siihen suostunut.
4. Ilmoitettujen laitosten on pidettävä ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia sekä työtä, jonka se on suorittanut 19–24 artiklan nojalla.
33 artikla
Ilmoittamista koskeva hakemus
1. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on toimitettava ilmoittamista koskeva hakemus sen jäsenvaltion ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle, johon se on sijoittautunut.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä kuvaus vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, yhdestä tai useammasta vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista ja yhdestä tai useammasta tuotteesta, jonka osalta laitos katsoo olevansa pätevä, sekä mahdollinen akkreditointitodistus, jonka kansallinen akkreditointielin on antanut ja jossa todistetaan, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos täyttää 30 artiklassa säädetyt vaatimukset.
3. Jos asianomainen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ei voi toimittaa akkreditointitodistusta, sen on toimitettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle kaikki tarpeelliset asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan tarkastaa, tunnustaa ja säännöllisesti valvoa, että se täyttää 30 artiklassa säädetyt vaatimukset.
34 artikla
Ilmoitusmenettely
1. Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset voivat ilmoittaa ainoastaan sellaisia vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia, jotka ovat täyttäneet 30 artiklassa säädetyt vaatimukset.
2. Ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten on tehtävä ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille käyttäen komission kehittämää ja hallinnoimaa sähköistä ilmoitusvälinettä.
3. Ilmoituksen on sisällettävä täydelliset tiedot vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, yhdestä tai useammasta vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista, yhdestä tai useammasta asianomaisesta tuotteesta sekä asiaankuuluva todistus pätevyydestä.
4. Jos ilmoitus ei perustu 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun akkreditointitodistukseen, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki tarpeelliset asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan todistaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen pätevyys ja toteutetut järjestelyt sen varmistamiseksi että laitosta valvotaan säännöllisesti ja että se täyttää edelleen 30 artiklassa säädetyt vaatimukset.
5. Asianomainen laitos voi suorittaa ilmoitetun laitoksen tehtäviä ainoastaan siinä tapauksessa, että komissio ja muut jäsenvaltiot eivät esitä vastalauseita kahden viikon kuluessa ilmoituksesta, jos akkreditointitodistusta käytetään, tai kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, jos akkreditointia ei käytetä.
Ainoastaan tällaista laitosta pidetään tässä direktiivissä tarkoitettuna ilmoitettuna laitoksena.
6. Komissiolle ja muille jäsenvaltioille on ilmoitettava myöhemmistä ilmoituksen muutoksista, jotka ovat merkityksellisiä.
35 artikla
Ilmoitettuja laitoksia koskevat tunnusnumerot ja luettelot
1. Komissio antaa kullekin ilmoitetulle laitokselle tunnusnumeron.
Se antaa yhden ainoan tällaisen numeron myös silloin, kun laitos ilmoitetaan usean unionin säädöksen nojalla.
Lisäksi jäsenvaltiot antavat tunnuksen ilmoitetulle laitokselle, jonka ilmoittamisesta vastaava viranomainen on valtuuttanut suorittamaan rakentamisen jälkeiset vaatimustenmukaisuuden arvioinnit.
2. Komissio asettaa julkisesti saataville luettelon laitoksista, jotka on ilmoitettu tämän direktiivin nojalla, mukaan luettuna tunnusnumerot ja tarvittaessa tunnukset, jotka niille on annettu, ja toimet, joita varten ne on ilmoitettu.
Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.
36 artikla
Ilmoitusten muutokset
1. Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen on todennut tai saanut tietää, ettei ilmoitettu laitos enää täytä 30 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai ettei se täytä velvollisuuksiaan, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on tarpeen mukaan rajoitettava ilmoitusta taikka peruutettava se toistaiseksi tai kokonaan, riippuen vaatimusten täyttämättä jättämisen tai velvollisuuksien noudattamatta jättämisen vakavuudesta. Sen on ilmoitettava tästä välittömästi komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
2. Jos ilmoitusta rajoitetaan tai se peruutetaan toistaiseksi tai kokonaan tai jos ilmoitettu laitos on lopettanut toimintansa, ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että joko toinen ilmoitettu laitos käsittelee kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot tai ne pidetään ilmoittamisesta ja markkinavalvonnasta vastaavien viranomaisten pyynnöstä näiden viranomaisten saatavilla.
37 artikla
Ilmoitettujen laitosten pätevyyden riitauttaminen
1. Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilys ilmoitetun laitoksen pätevyydestä tai siitä, täyttääkö ilmoitettu laitos edelleen sille asetetut vaatimukset ja velvollisuudet.
2. Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät ilmoituksen perusteisiin tai asianomaisen laitoksen pätevyyden ylläpitoon.
3. Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluonteisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.
4. Jos komissio toteaa, että ilmoitettu laitos ei täytä tai ei enää täytä sen ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa ilmoituksen tehnyttä jäsenvaltiota pyydetään toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet, mukaan lukien ilmoituksen peruuttaminen, jos se on tarpeen.
Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
38 artikla
Ilmoitettujen laitosten toimintaan liittyvät velvollisuudet
1. Ilmoitettujen laitosten on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arvioinnit niiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen mukaisesti, joista säädetään 19–24 artiklassa.
2. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnit on suoritettava oikeasuhteisesti siten, että vältetään aiheuttamasta tarpeettomia rasitteita talouden toimijoille ja yksityisille maahantuojille. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on tehtäviään hoitaessaan otettava asianmukaisesti huomioon asianomaisten yritysten koko, toimiala ja rakenne, tuotteissa käytettävän teknologian monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona.
Näin tehdessään niiden on kuitenkin noudatettava sellaista kurinalaisuutta ja suojelun tasoa, joka vaaditaan, jotta tuote on tämän direktiivin mukainen.
3. Jos ilmoitettu laitos katsoo, että valmistaja tai yksityinen maahantuoja ei ole täyttänyt vaatimuksia, joista säädetään 4 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I tai vastaavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa, sen on vaadittava valmistajaa tai yksityistä maahantuojaa toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet eikä se saa antaa todistusta vaatimustenmukaisuudesta.
4. Jos ilmoitettu laitos katsoo todistuksen antamisen jälkeen suoritettavan vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä, ettei tuote ole enää vaatimusten mukainen, sen on vaadittava valmistajaa toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja tarvittaessa peruutettava todistus toistaiseksi tai kokonaan.
5. Jos korjaavia toimenpiteitä ei toteuteta tai niillä ei ole vaadittua vaikutusta, ilmoitetun laitoksen on tarpeen mukaan rajoitettava todistuksia taikka peruutettava ne toistaiseksi tai kokonaan.
39 artikla
Muutoksenhakumenettely
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitettujen laitosten päätöksiä koskeva muutoksenhakumenettely on käytettävissä.
40 artikla
Ilmoitettuja laitoksia koskeva tiedotusvelvollisuus
1. Ilmoitettujen laitosten on ilmoitettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle seuraavista:
a) |
todistusten epäämiset, rajoittamiset taikka peruuttamiset väliaikaisesti tai kokonaan; |
b) |
olosuhteet, jotka vaikuttavat ilmoituksen soveltamisalaan ja ehtoihin; |
c) |
vaatimustenmukaisuustoimia koskevien tietojen antamista koskevat pyynnöt, jotka ne ovat saaneet markkinavalvontaviranomaisilta; |
d) |
pyynnöstä vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, jotka on toteutettu niitä koskevan ilmoituksen soveltamisalalla, ja muu mahdollisesti toteutettu toiminta, mukaan luettuna rajat ylittävät toimet ja alihankinta. |
2. Ilmoitettujen laitosten on toimitettava tämän direktiivin nojalla ilmoitetuille muille laitoksille, jotka toteuttavat samanlaisia, samoja tuotteita koskevia vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia, asiaankuuluvat tiedot kysymyksistä, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kielteisiin tuloksiin ja pyynnöstä myös myönteisiin tuloksiin.
41 artikla
Kokemusten vaihto
Komissio huolehtii kokemusten vaihdon järjestämisestä niiden jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten välillä, jotka vastaavat ilmoittamista koskevista toimintalinjoista.
42 artikla
Ilmoitettujen laitosten välinen yhteensovittaminen
Komissio varmistaa, että tämän direktiivin nojalla ilmoitettujen laitosten välillä saadaan aikaan asianmukainen yhteensovittaminen ja yhteistyö ja että se toimii asianmukaisesti ilmoitettujen laitosten yhden tai useamman alakohtaisen ryhmän muodossa.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ilmoittamat laitokset osallistuvat kyseisen yhden tai useamman ryhmän työhön suoraan tai nimettyjen edustajien välityksellä.
VI LUKU
UNIONIN MARKKINAVALVONTA, UNIONIN MARKKINOILLE SAAPUVIEN TUOTTEIDEN TARKASTUKSET JA SUOJAMENETTELYT
43 artikla
Unionin markkinavalvonta ja unionin markkinoille saapuvien tuotteiden tarkastukset
Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 15 artiklan 3 kohtaa ja 16–29 artiklaa.
44 artikla
Kansallisella tasolla riskin aiheuttavien tuotteiden käsittelemiseen sovellettava menettely
1. Kun jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisilla on riittävä syy uskoa, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva tuote aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle, niiden on suoritettava asianomaista tuotetta koskeva arviointi, joka kattaa tässä direktiivissä säädetyt asiaankuuluvat vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden tai yksityisen maahantuojan on tehtävä tarpeen mukaan yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa.
Jos on kyse talouden toimijasta, ja markkinavalvontaviranomaiset havaitsevat arvioinnin yhteydessä, että tuote ei täytä tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, niiden on vaadittava viipymättä asianomaista talouden toimijaa toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet tuotteen saattamiseksi vastaamaan näitä vaatimuksia tai sen poistamiseksi markkinoilta tai sen palauttamisen järjestämiseksi sellaisen määräämänsä kohtuullisen ajanjakson kuluessa, joka on oikeassa suhteessa riskin laatuun.
Jos on kyse yksityisestä maahantuojasta, ja markkinavalvontaviranomaiset havaitsevat arvioinnin yhteydessä, että tuote ei täytä tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, yksityiselle maahantuojalle on viipymättä ilmoitettava asianmukaisista korjaavista toimista, jotka on toteutettava tuotteen saattamiseksi vastaamaan näitä vaatimuksia tai sen käyttöönoton tai käytön peruuttamiseksi niin, että toimi on oikeassa suhteessa riskin laatuun.
Markkinavalvontaviranomaisten on ilmoitettava tästä asianomaiselle ilmoitetulle laitokselle.
Asetuksen (EY) N:o 765/2008 21 artiklaa sovelletaan tämän kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
2. Kun markkinavalvontaviranomaiset katsovat, että vaatimustenvastaisuus ei rajoitu niiden kansalliselle alueelle, niiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille arvioinnin tuloksista ja toimista, joita ne ovat vaatineet asianomaista talouden toimijaa toteuttamaan.
3. Talouden toimijan on varmistettava, että asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien asianomaisten tuotteiden osalta, jotka talouden toimija on asettanut saataville markkinoilla eri puolilla unionia.
Yksityisen maahantuojan on varmistettava, että asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan sen tuotteen osalta, jonka yksityinen maahantuoja on tuonut unioniin omaa käyttöään varten.
4. Jos asianomainen talouden toimija ei 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa toteuta riittäviä korjaavia toimenpiteitä, markkinavalvontaviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat väliaikaiset toimenpiteet, joilla kielletään tuotteen asettaminen saataville kansallisilla markkinoilla tai rajoitetaan sitä taikka tuote poistetaan markkinoilta tai järjestetään sitä koskeva palautusmenettely.
Jos yksityinen maahantuoja ei toteuta riittäviä korjaavia toimenpiteitä, markkinavalvontaviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat väliaikaiset toimenpiteet, joilla kielletään tuotteen käyttöönotto tai kielletään tuotteen käyttö niiden alueella tai rajoitetaan sitä.
Markkinavalvontaviranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille näistä toimenpiteistä.
5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisen tuotteen tunnistamista ja tuotteen alkuperän, väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten, sekä asianomaisen talouden toimijan tai yksityisen maahantuojan esittämät perustelut. Markkinavalvontaviranomaisten on erityisesti ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus joko siitä, että
a) |
tuote ei täytä vaatimuksia, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen taikka omaisuuden tai ympäristön suojelua koskeviin vaatimuksiin, joista säädetään tässä direktiivissä; tai |
b) |
14 artiklassa tarkoitetuissa vaatimustenmukaisuusolettaman luovissa yhdenmukaistetuissa standardeissa on puutteita. |
6. Muiden jäsenvaltioiden kuin tämän artiklan mukaisen menettelyn aloittaneen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki toteutetut toimenpiteet ja kaikki niiden hallussa olevat lisätiedot, jotka liittyvät asianomaisen tuotteen vaatimustenvastaisuuteen, sekä vastalauseensa siinä tapauksessa, että ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.
7. Jos mikään jäsenvaltio tai komissio ei ole kolmen kuukauden kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta esittänyt vastalausetta jonkin jäsenvaltion toteuttamaa väliaikaista toimenpidettä kohtaan, toimenpiteen katsotaan olevan oikeutettu.
8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseistä tuotetta koskevat asianmukaiset rajoittavat toimenpiteet, kuten tuotteen poistaminen niiden markkinoilta, toteutetaan viipymättä.
45 artikla
Unionin suojamenettely
1. Jos 44 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn päättyessä esitetään vastalauseita jonkin jäsenvaltion toteuttamaa toimenpidettä kohtaan tai jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on unionin lainsäädännön vastainen, komissio aloittaa viipymättä neuvottelut jäsenvaltioiden ja yhden tai useamman asianomaisen talouden toimijan tai yksityisen maahantuojan kanssa ja arvioi kansallisen toimenpiteen. Komissio hyväksyy tämän arvioinnin tulosten perusteella täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään, onko kansallinen toimenpide oikeutettu vai ei.
Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen välittömästi tiedoksi niille ja yhdelle tai useammalle asianomaiselle talouden toimijalle tai yksityiselle maahantuojalle.
2. Jos kansallinen toimenpide katsotaan oikeutetuksi, kaikkien jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaatimustenvastainen tuote poistetaan niiden markkinoilta, ja niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle. Jos kansallista toimenpidettä ei katsota oikeutetuksi, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava toimenpide.
3. Jos kansallisen toimenpiteen katsotaan olevan oikeutettu ja tuotteen vaatimustenvastaisuuden katsotaan johtuvan tämän direktiivin 44 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista puutteista yhdenmukaistetuissa standardeissa, komissio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1025/2012 11 artiklan mukaista menettelyä.
46 artikla
Muodollinen vaatimustenvastaisuus
1. Jäsenvaltion on jonkin seuraavista havainnoista tehdessään vaadittava asianomaista talouden toimijaa tai yksityistä maahantuojaa korjaamaan kyseinen vaatimustenvastaisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 44 artiklan soveltamista:
a) |
CE-merkintä on kiinnitetty 16, 17 tai 18 artiklan vastaisesti; |
b) |
edellä 17 artiklassa tarkoitettua CE-merkintää ei ole kiinnitetty; |
c) |
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta tai liitteessä III tarkoitettua vakuutusta ei ole laadittu; |
d) |
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta tai liitteessä III tarkoitettua vakuutusta ei ole laadittu oikein; |
e) |
teknisiä asiakirjoja ei ole saatavilla tai ne ovat epätäydelliset; |
f) |
edellä 7 artiklan 6 kohdassa tai 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot puuttuvat tai ne ovat virheellisiä tai epätäydellisiä; |
g) |
jokin muu 7 tai 9 artiklan mukainen hallinnollinen vaatimus ei täyty. |
2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu vaatimustenvastaisuus jatkuu, asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tuotteen markkinoilla saataville asettamisen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi tai sen varmistamiseksi, että tuote palautetaan tai se poistetaan markkinoilta tai, jos on kyse yksityisen maahantuojan omaan käyttöönsä maahantuomasta tuotteesta, että sen käyttö kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan.
VII LUKU
DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET
47 artikla
Säädösvallan siirtäminen
Siirretään komissiolle valta antaa 48 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan seuraavia:
a) |
tekniikkaa koskevan tietämyksen kehityksen ja uuden tieteellisen näytön huomioon ottamiseksi:
|
b) |
liitettä V tekniikkaa koskevan tietämyksen kehityksen, vastaavan vaatimustenmukaisuuden varmistamisen riittävyyden ja uuden tieteellisen näytön huomioon ottamiseksi. |
48 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 17 päivästä tammikuuta 2014 viideksi vuodeksi 47 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 47 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 47 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
49 artikla
Täytäntöönpanosäädökset
1. Komissio voi teknisen tiedon kehityksen huomioon ottamiseksi ja direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä seuraavista:
a) |
24 artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset menettelyt ottaen huomioon tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita koskevat erityiset vaatimustenmukaisuuden arviointitarpeet; |
b) |
liitteessä I olevan A osan 1 kohdassa tarkoitettujen vesikulkuneuvojen suunnitteluluokkien yksityiskohtainen soveltaminen, mukaan lukien ohjeet sääterminologian ja siinä käytettyjen mittausasteikoiden käytöstä; |
c) |
liitteessä I olevan A osan 2.1 kohdassa tarkoitettua vesikulkuneuvojen merkintäjärjestelmää, mukaan lukien terminologian selkeyttäminen, sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneille valmistajille annettavien valmistajan tunnusten antamista ja hallinnoimista koskevat yksityiskohtaiset menettelyt; |
d) |
liitteessä I olevan A osan 2.2 kohdassa tarkoitettua valmistajan kilpeä koskevat tiedot; |
e) |
liitteessä I olevan A osan 5.7 kohdassa tarkoitetuista merenkulkuvaloista annettujen asetusten soveltaminen; |
f) |
päästöjen torjuntaa koskevat järjestelyt, erityisesti liitteessä I olevan A osan 5.8 kohdassa tarkoitettujen käymäläjätevesisäiliöiden toiminnan osalta; |
g) |
kaasulaitteiden ja vesikulkuneuvoihin kiinteästi asennettujen kaasujärjestelmien asennus ja testaus; |
h) |
omistajan käsikirjojen muoto ja sisältö; |
i) |
51 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltioiden täytettäväksi annettavan raportointilomakkeen muoto ja sisältö. |
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2. Komissio hyväksyy 1 kohdan a, b, e, f ja g alakohdan osalta välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä 50 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, kun tuote aiheuttaa vakavan riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle.
50 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.
3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
4. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.
5. Komissio kuulee komiteaa kaikissa asioissa, joissa asetus (EU) N:o 1025/2012 tai muu unionin lainsäädäntö edellyttää alakohtaisten asiantuntijoiden kuulemista.
6. Komitea voi lisäksi tarkastella muita kysymyksiä, jotka koskevat tämän direktiivin soveltamista ja jotka sen puheenjohtaja tai jonkin jäsenvaltion edustaja on ottanut esille komitean työjärjestyksen mukaisesti.
VIII LUKU
HALLINNOLLISET ERITYISSÄÄNNÖKSET
51 artikla
Kertomukset
Jäsenvaltioiden on täytettävä viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2021 ja joka viides vuosi sen jälkeen komission toimittama kyselylomake tämän direktiivin soveltamisesta.
Komissio laatii ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2022 ja sen jälkeen viiden vuoden välein jäsenvaltioiden ensimmäisessä kohdassa tarkoitetussa kyselylomakkeessa antamat vastaukset huomioon ottaen.
52 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio antaa viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2022 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen seuraavista:
a) |
tekniset mahdollisuudet pienentää edelleen veneiden moottoreiden päästöjä ja ottaa käyttöön moottoreihin ja järjestelmiin sovellettavia haihtumispäästöjä ja polttoainejärjestelmiä koskevia vaatimuksia ottaen huomioon teknologian kustannustehokkuuden ja tarpeen sopia alan maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetuista arvoista sekä ottaen huomioon kaikki merkittävät markkina-aloitteet, ja |
b) |
liitteessä I lueteltujen, tuulen voimakkuuden ja merkitsevän aallonkorkeuden kestävyyteen perustuvien vesikulkuneuvojen suunnitteluluokkien vaikutukset kuluttajille tiedottamiseen ja valmistajiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kansainvälisen standardoinnin kehitys huomioon ottaen. Kertomukseen on sisällytettävä arvio siitä, onko vesikulkuneuvojen suunnitteluluokkiin lisättävä erittelyjä tai alaluokkia, ja siinä on ehdotettava tarvittaessa uusia alaluokkia. |
Ensimmäisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen kertomusten mukana on tarvittaessa toimitettava lainsäädäntöehdotuksia.
53 artikla
Seuraamukset
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin perusteella annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki niiden täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet; seuraamuksiin voi kuulua myös vakavia rikkomistapauksia koskevia rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niitä voidaan korottaa, jos asianomainen talouden toimija tai yksityinen maahantuoja on aiemmin syyllistynyt samanlaiseen tämän direktiivin rikkomiseen.
IX LUKU
LOPPU- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
54 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 18 päivästä tammikuuta 2016. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
55 artikla
Siirtymäkausi
1. Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten direktiivin 94/25/EY soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden asettamista saataville markkinoilla tai käyttöön ottamista, jotka ovat mainitun direktiivin mukaisia ja jotka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön ennen 18 päivää tammikuuta 2017.
2. Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten bensiinikäyttöisten enintään 15 kW:n perämoottorien asettamista saataville markkinoilla tai käyttöön ottamista, jotka ovat liitteessä I olevan B osan 2.1 kohdassa säädettyjen vaiheen I pakokaasupäästörajojen mukaisia ja komission suosituksessa 2003/361/EY (14) määriteltyjen pienten ja keskisuurten yritysten valmistamia ja jotka on saatettu markkinoille ennen 18 päivää tammikuuta 2020.
56 artikla
Kumoaminen
Kumotaan direktiivi 94/25/EY 18 päivästä tammikuuta 2016. Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin.
57 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
58 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 20 päivänä marraskuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
V. LEŠKEVIČIUS
(1) EUVL C 43, 15.2.2012, s. 30.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 15. marraskuuta 2013.
(3) EYVL L 164, 30.6.1994, s. 15.
(4) EUVL L 214, 26.8.2003, s. 18.
(5) EYVL C 136, 4.6.1985, s. 1.
(6) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.
(7) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.
(8) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82.
(9) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.
(10) EYVL L 59, 27.2.1998, s. 1.
(11) EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1.
(12) EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.
(13) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(14) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.
LIITE I
OLENNAISET VAATIMUKSET
A. 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden suunnittelua ja rakentamista koskevat olennaiset vaatimukset
1. VESIKULKUNEUVON SUUNNITTELULUOKKA
Suunnitteluluokka |
Tuulen voimakkuus (boforia) |
Merkitsevä aallonkorkeus (H ⅓, metriä) |
A |
yli 8 |
yli 4 |
B |
enintään 8 |
enintään 4 |
C |
enintään 6 |
enintään 2 |
D |
enintään 4 |
enintään 0,3 |
Selittävät huomautukset:
A |
Suunnitteluluokan A huvivene on suunniteltu käytettäväksi olosuhteissa, joissa tuulen voimakkuus saattaa olla enemmän kuin 8 boforia ja merkitsevä aallonkorkeus vähintään 4 metriä, lukuun ottamatta tavallisuudesta poikkeavia olosuhteita, kuten myrskyä, ankaraa myrskyä, hirmumyrskyä, tornadoa ja vaikeita meriolosuhteita tai jättiläisaaltoja. |
B |
Suunnitteluluokan B huvivene on suunniteltu käytettäväksi olosuhteissa, joissa tuulen voimakkuus on enintään 8 boforia ja merkitsevä aallonkorkeus enintään 4 metriä. |
C |
Suunnitteluluokan C vesikulkuneuvo on suunniteltu käytettäväksi olosuhteissa, joissa tuulen voimakkuus on enintään 6 boforia ja merkitsevä aallonkorkeus enintään 2 metriä. |
D |
Suunnitteluluokan D vesikulkuneuvo on suunniteltu käytettäväksi olosuhteissa, joissa tuulen voimakkuus on enintään 4 boforia ja merkitsevä aallonkorkeus enintään 0,3 metriä ja satunnaisten aaltojen korkeus on enintään 0,5 metriä. Kunkin suunnitteluluokan vesikulkuneuvojen on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että ne kestävät raja-arvot vakauden, kelluvuuden ja muiden tässä liitteessä lueteltujen asianmukaisten olennaisten vaatimusten osalta ja että niillä on hyvät käsittelyominaisuudet. |
2. YLEISET VAATIMUKSET
2.1 Vesikulkuneuvon merkintäjärjestelmä
Kukin vesikulkuneuvo on merkittävä tunnusnumerolla, jossa on seuraavat tiedot:
1) |
valmistajan maatunnus; |
2) |
jäsenvaltion kansallisen viranomaisen luovuttama valmistajan yksilöllinen tunnus; |
3) |
yksilöllinen sarjanumero; |
4) |
valmistuskuukausi ja -vuosi; |
5) |
vuosimalli. |
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tunnusnumeroa koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista määrätään asiaa koskevassa yhdenmukaistetussa standardissa.
2.2 Vesikulkuneuvon valmistajan kilpi
Kussakin vesikulkuneuvossa on oltava pysyvästi kiinnitetty, vesikulkuneuvon tunnusnumerosta erillään oleva kilpi, jossa on vähintään seuraavat tiedot:
a) |
valmistajan nimi, rekisteröity toiminimi tai rekisteröity tavaramerkki sekä yhteystiedot; |
b) |
18 artiklan mukainen CE-merkintä; |
c) |
1 kohdan mukainen vesikulkuneuvon suunnitteluluokka; |
d) |
3.6 kohdassa tarkoitettu valmistajan antama suositus suurimmasta sallitusta kuormasta antama suositus, jolloin ei oteta huomioon täysinäisten kiinteiden tankkien sisällön painoa; |
e) |
valmistajan suositus matkustajamäärästä, jota varten vesikulkuneuvo on suunniteltu. |
Kun on kyse rakentamisen jälkeisestä arvioinnista, a alakohdassa tarkoitettuihin yhteystietoihin ja vaatimuksiin on sisällytettävä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittaneen ilmoitetun laitoksen tiedot.
2.3 Laidan yli putoamisen ehkäiseminen ja veneeseen uudelleen nouseminen
Vesikulkuneuvo on suunniteltava niin, että laidan yli putoamisen vaara on mahdollisimman pieni ja veneeseen uudelleen nouseminen mahdollisimman helppoa. Veteen joutuneen henkilön tulee voida käyttää tai ottaa käyttöön veneeseen uudelleennousun mahdollistava järjestelmä ilman apua.
2.4 Näkyvyys pääasiallisesta ohjauspaikasta
Huviveneissä ohjaajalla on pääasiallisesta ohjauspaikasta tavanomaisissa käyttöolosuhteissa (nopeus ja kuorma) oltava hyvä 360°:n näkyvyys.
2.5 Omistajan käsikirja
Kunkin tuotteen mukana on oltava 7 artiklan 7 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan mukainen omistajan käsikirja. Käsikirjassa on annettava kaikki tarvittavat tiedot tuotteen turvallista käyttöä varten siten, että erityistä huomiota kiinnitetään asennukseen, huoltoon, säännölliseen toimintaan, riskien ennaltaehkäisyyn ja riskinhallintaan.
3. RAKENTEESEEN, LUJUUTEEN JA TIIVIYTEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET
3.1 Rakenne
Valittujen materiaalien ja niiden yhdistelmien sekä vesikulkuneuvon rakenneominaisuuksien on taattava, että vesikulkuneuvo on kaikilta osin riittävän luja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä 1 jakson mukaiseen suunnitteluluokkaan ja 3.6 kohdassa tarkoitettuun valmistajan suurimmasta sallitusta kuormasta antamaan suositukseen.
3.2 Vakavuus ja varalaita
Vesikulkuneuvon on oltava riittävän vakaa ja sillä on oltava riittävä varalaita ottaen huomioon sen 1 jaksossa tarkoitettu suunnitteluluokka ja 3.6 kohdassa tarkoitettu valmistajan suurimmasta sallitusta kuormasta antama suositus.
3.3 Kanto- ja kelluntakyky
Vesikulkuneuvo on rakennettava tavalla, joka takaa sille sen 1 jakson mukaisen suunnitteluluokan ja 3.6 kohdassa tarkoitetun valmistajan suurimmasta sallitusta kuormasta antaman suosituksen mukaisen kantokyvyn. Kaikkien ylösalaisin kääntymiselle alttiiden monirunkoisten asuttavien huviveneiden, kantokyvyn on riitettävä pitämään ne pinnalla, jos ne kääntyvät ylösalaisin.
Vesikulkuneuvot, joiden pituus on alle kuusi metriä ja jotka ovat alttiit vedellä täyttymiselle, kun niitä käytetään niiden suunnitteluluokan mukaisesti, on varustettava tarpeellisella kelluntakyvyllä, joka takaa niiden pysymisen pinnalla vedellä täyttyneinä.
3.4 Rungon, kannen ja kansirakenteiden aukot
Rungossa, kannessa (tai kansissa) ja kansirakenteissa olevat aukot eivät saa huonontaa vesikulkuneuvon rakenteellista lujuutta tai sen säätiiviyttä, kun ne ovat suljettuina.
Ikkunoiden, valoventtiilien, ovien ja kansiluukkujen on kestettävä niihin niiden sijainnissa todennäköisesti kohdistuva vedenpaine sekä kannella liikkuvien henkilöiden painon aiheuttama pistekuormitus.
Jäljempänä 3.6 kohdassa tarkoitettua valmistajan suurimmasta sallitusta kuormasta antamaa suositusta vastaavan vesirajan alapuolella sijaitsevat rungon läpiviennit, joiden tarkoituksena on mahdollistaa veden pääsy runkoon tai ulos rungosta, on varustettava sulkulaitteilla, jotka ovat helposti luokse päästäviä.
3.5 Vedellä täyttyminen
Kaikki vesikulkuneuvot on suunniteltava niin, että uppoamisvaara on mahdollisimman pieni.
Erityistä huomiota on tarvittaessa kiinnitettävä
a) |
istuin- ja muihin kaukaloihin, joiden olisi oltava itsestään tyhjentyviä tai joissa olisi oltava jokin muu menetelmä, jolla estetään veden pääsy vesikulkuneuvon sisätiloihin; |
b) |
tuuletusaukkoihin; |
c) |
veden poistamiseen pumpuilla tai muulla tavalla. |
3.6 Valmistajan suurimmasta sallitusta kuormasta antama suositus
Valmistajan suosittelema suurin sallittu kuorma (polttoaine, vesi, muona, varusteet ja henkilöt (kilogrammoina)), jota varten vesikulkuneuvo on suunniteltu, määritetään suunnitteluluokan (1 kohta), vakavuuden ja varalaidan (3.2 kohta) sekä kanto- ja kelluntakyvyn (3.3 kohta) mukaan.
3.7 Pelastuslauttojen säilytys
Kaikissa A ja B suunnitteluluokan huviveneissä sekä yli kuusi metriä pitkissä C ja D suunnitteluluokan huviveneissä on oltava yksi tai useampi säilytyspaikka pelastuslautoille, joissa on riittävästi tilaa sille henkilömäärälle, jonka huvivene on valmistajan suosituksen mukaan suunniteltu kuljettamaan. Pelastuslauttojen säilytyspaikkaan tai -paikkoihin on oltava helppo pääsy kaikkina aikoina.
3.8 Poistumistie
Kaikissa monirunkoisissa asuttavissa ylösalaisin kääntymiselle alttiissa huviveneissä on oltava toimiva varauloskäynti ylösalaisin kääntymisen varalta. Jos on olemassa varauloskäynti kääntymisen varalta, se ei saa heikentää rakennetta (3.1. kohta), vakavuutta (3.2. kohta) tai kanto- ja kelluntakykyä (3.3. kohta) riippumatta siitä, onko huvivene oikein päin vai ylösalaisin kääntyneenä.
Kaikissa asuttavissa huviveneissä on oltava käyttökelpoinen poistumistie tulipalon varalta.
3.9 Ankkurointi, kiinnittäminen ja hinaaminen
Kaikki vesikulkuneuvot on niiden suunnitteluluokka ja ominaisuudet huomioon ottaen varustettava yhdellä tai useammalla kiinnityskohdalla tai muilla varusteilla, joita voidaan turvallisesti käyttää ankkuroinnin, kiinnittämisen ja hinaamisen vaatimilla kuormilla.
4. OHJAILUOMINAISUUDET
Valmistajan on varmistettava, että vesikulkuneuvon ohjailuominaisuudet ovat tyydyttävät, jos siinä on voimakkain moottori, jota varten vesikulkuneuvo on suunniteltu ja rakennettu. Moottoreiden suurin nimellisteho on aina ilmoitettava omistajan käsikirjassa.
5. VARUSTEISIIN JA NIIDEN ASENNUKSEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET
5.1 Moottorit ja moottoritilat
5.1.1 Sisämoottorit
Kaikki sisämoottorit on sijoitettava koteloituun tilaan erilleen asuintiloista sekä asennettava niin, että asuintiloihin kohdistuva tulipalon tai tulipalon leviämisen vaara sekä myrkyllisiin kaasuihin, kuumuuteen, meluun tai tärinään liittyvät vaarat ovat mahdollisimman pieniä.
Moottorin niiden osien ja tarvikkeiden, jotka tarvitsevat usein toistuvaa tarkastusta ja/tai huoltoa, on oltava helposti luokse päästäviä.
Moottoritilojen sisäpuolella käytetyt eristeet eivät saa ylläpitää palamista.
5.1.2 Tuuletus
Moottoritilan on oltava tuuletettu. Veden pääsy moottoritilaan aukkojen kautta on minimoitava.
5.1.3 Suojaamattomat osat
Jos moottori ei ole kotelon suojassa tai omassa suljetussa tilassaan, moottorin suojaamattomat liikkuvat tai kuumat osat, jotka saattavat aiheuttaa henkilövahingon, on varustettava tehokkailla suojilla.
5.1.4 Vesikulkuneuvon perämoottorin käynnistyminen
Vesikulkuneuvoon kiinnitetyissä perämoottoreissa on oltava laite, joka estää moottorin käynnistymisen vaihteen ollessa päällä, paitsi:
a) |
jos moottorin tuottama staattinen työntövoima on vähemmän kuin 500 newtonia (N); |
b) |
jos moottori on varustettu tehon rajoittimella, joka rajoittaa työntövoiman 500 newtoniin (N) moottorin käynnistyessä. |
5.1.5 Ilman kuljettajaa toimiva vesiskootteri
Vesiskootteriin on suunniteltava joko automaattinen moottorin pysäytin tai automaattinen laite, joka saa vauhdin hidastumaan ja vesiskootterin kiertämään kehää eteenpäin, kun kuljettaja nousee siitä tarkoituksella pois tai putoaa veteen.
5.1.6 Kahvaohjattavat perämoottorit on varustettava hätäpysäytyslaitteella, joka voidaan kiinnittää kuljettajaan.
5.2 Polttoainejärjestelmä
5.2.1 Yleistä
Polttoaineen täyttöä, varastointia, tuuletusta sekä syöttöä koskevat asennukset ja laitteet on suunniteltava ja asennettava siten, että tulipalo- ja räjähdysvaara on mahdollisimman pieni.
5.2.2 Polttoainesäiliöt
Polttoainesäiliöt, -putket ja -johtimet on kiinnitettävä ja pidettävä erillään tai suojattava kaikilta merkittäviltä lämpölähteiltä. Säiliöiden valmistusaineen ja valmistustavan on oltava niiden tilavuuden ja polttoainetyypin mukainen.
Bensiinipolttoainesäiliöiden tilojen on oltava tuuletettuja.
Bensiinipolttoainesäiliöt eivät saa muodostaa rungon osaa, ja niiden on oltava
a) |
suojattuja moottorista ja kaikista muista syttymislähteistä alkavan tulipalon varalta; |
b) |
erillään asuintiloista. |
Dieselpolttoainesäiliöt voivat olla osa runkoa.
5.3 Sähköjärjestelmä
Sähköjärjestelmät on suunniteltava ja asennettava siten, että varmistetaan vesikulkuneuvon moitteeton toiminta tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja minimoidaan tulipalon ja sähköiskun vaara.
Kaikkien sähkövirtapiirien, akkukäyttöisiä moottorin käynnistyspiirejä lukuun ottamatta, on oltava turvallisia ylikuormitettuina.
Sähköisten käyttövoimajärjestelmien virtapiirit eivät saa vaikuttaa muihin virtapiireihin siten, että näistä jokin estyy toimimasta tarkoitetulla tavalla.
Akuista mahdollisesti purkautuvien räjähtävien kaasujen kerääntymisen estämiseksi on oltava tuuletus. Akut on kiinnitettävä tukevasti ja ne on suojattava vedeltä.
5.4 Ohjausjärjestelmä
5.4.1 Yleistä
Ohjausjärjestelmä ja moottorinohjausjärjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että ohjausvoimien siirtokyky säilyy ennakoitavissa olevissa toimintaolosuhteissa.
5.4.2 Varajärjestelmät
Purjehdukseen tarkoitetut huviveneet ja yhdellä moottorilla varustetut muut kuin purjehdukseen tarkoitetut huviveneet, joissa on kauko-ohjattava peräsinohjausjärjestelmä, on varustettava varajärjestelmällä, joka mahdollistaa huviveneen ohjaamisen alhaisella nopeudella.
5.5 Kaasujärjestelmä
Talouskäyttöön tarkoitettujen kaasujärjestelmien on oltava höyrystyvää tyyppiä, ja ne on suunniteltava ja asennettava siten, että estetään vuodot ja räjähdysvaara ja että on mahdollista tarkastaa niiden tiiviys. Materiaalien ja varusteiden on sovelluttava käytettyyn kaasuun, ja ne on suunniteltava kestämään meriympäristölle tyypillisiä rasituksia ja altistuksia.
Jokainen kaasulaite, jonka valmistaja on tarkoittanut siihen tarkoitukseen, jossa sitä käytetään, on asennettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kussakin kaasulaitteessa on oltava erillinen kaasun jakelujärjestelmä, ja kukin laite on varustettava erillisellä sulkulaitteella. On varmistettava riittävä tuuletus vuotojen ja palamistuotteiden aiheuttamien vaarojen varalta.
Kaikki vesikulkuneuvot, joissa on kiinteästi asennettu kaasulaite, on varustettava suljetulla tilalla, jossa säilytetään kaikki kaasupullot. Tilan on oltava eristetty veneen asuintiloista siten, että sinne pääsee ainoastaan ulkokautta ja että sillä on tuuletus ulkoilmaan, jotta kaikki kaasut poistuvat vesikulkuneuvosta.
Kaikki kiinteät kaasujärjestelmät on lisäksi koekäytettävä asentamisen jälkeen.
5.6 Palontorjunta
5.6.1 Yleistä
Asennettujen laitteiden ja vesikulkuneuvon sisustuksen osalta on otettava huomioon tulipalon ja tulipalon leviämisen vaara. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten laitteiden ympäristöön, joissa on avoin liekki, kuumiin alueisiin tai moottoreihin ja apumoottoreihin, öljyn ja polttoaineen ylivuotoihin, suojaamattomiin öljy- ja polttoaineputkiin, ja lisäksi erityisesti sähköjohdot on asennettava riittävälle etäisyydelle lämmönlähteistä ja kuumista alueista.
5.6.2 Palontorjuntavälineet
Huviveneet on varustettava tulipalon vaaraan nähden tarkoituksenmukaisilla palontorjuntavälineillä tai on osoitettava tulipalon vaaraan nähden tarkoituksenmukaisten palontorjuntavälineiden sijainti ja suorituskyky. Venettä ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on varustettu asianmukaisilla palontorjuntavälineillä. Bensiinimoottoritilat on suojattava sammutusjärjestelmällä, jotta tilaa ei palon sattuessa tarvitse avata. Kannettavat sammuttimet on sijoitettava helppopääsyiseen paikkaan; yksi sammuttimista on sijoitettava siten, että se on helposti saatavilla huviveneen pääasiallisesta ohjauspaikasta käsin.
5.7 Merenkulkuvalot, merkkikuviot ja äänimerkinantolaitteet
Jos merenkulkuvalot, merkkikuviot ja äänimerkinantolaitteet on asennettu, niiden on oltava vuoden 1972 COLREG-yleissopimuksen (yleissopimus kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäyksen ehkäisemiseksi merellä) tai CEVNI-säännöstön (Euroopan sisävesiliikenteen säännöt) mukaiset.
5.8 Päästöjen torjunta ja jätteiden maihin viemistä helpottavat laitteet
Vesikulkuneuvot on rakennettava siten, että estetään saastuttavien aineiden (öljyn, polttoaineen jne.) vahingossa tapahtuvat päästöt.
Huviveneeseen asennettu käymälä on liitettävä ainoastaan käymäläjätevesisäilöön tai jätevedenkäsittelyjärjestelmään.
Huviveneet, joihin on asennettu käymäläjätevesisäiliö, on varustettava standardin mukaisella poistoliitännällä, jotta jätteiden vastaanottolaitteiden putket voidaan kytkeä huviveneen tyhjennysputkistoon.
Lisäksi kaikki käymäläjätevedelle tarkoitetut rungon läpiviennit on varustettava venttiileillä, jotka voidaan varmistaa suljetussa asennossa.
B. Moottorien pakokaasupäästöjä koskevat olennaiset vaatimukset
Moottorien on täytettävä pakokaasupäästöjä koskevat tässä osassa säädetyt olennaiset vaatimukset.
1. MOOTTORIN MERKINTÄJÄRJESTELMÄ
1.1 |
Moottoriin on selvästi merkittävä seuraavat tiedot:
|
1.2 |
Edellä 1.1 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen on kestettävä moottorin tavanomaisen käyttöiän ajan ja oltava helposti luettavia ja pysyviä. Jos käytetään etikettejä tai kilpiä, ne on kiinnitettävä siten, että kiinnitys kestää moottorin tavanomaisen käyttöiän ja että etikettejä tai kilpiä ei voida poistaa niitä tuhoamatta tai turmelematta. |
1.3 |
Merkinnät on kiinnitettävä sellaiseen moottorin osaan, joka on moottorin normaalille toiminnalle välttämätön ja jota ei tavallisesti tarvitse vaihtaa moottorin käyttöiän aikana. |
1.4 |
Merkintöjen on sijaittava siten, että ne ovat vaivatta nähtävissä sen jälkeen, kun moottori on koottu siten, että siinä ovat kaikki moottorin toiminnalle välttämättömät osat. |
2. PAKOKAASUPÄÄSTÖJÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET
Moottorit on suunniteltava, rakennettava ja koottava siten, että oikein asennettuna ja tavanomaisessa käytössä niiden päästöt eivät ylitä 2.1 kohdassa olevan taulukon 1 ja 2.2 kohdassa olevien taulukoiden 2 ja 3 mukaisia raja-arvoja:
2.1 Arvot, joita käytetään 55 artiklan 2 kohdan ja 2.2 kohdassa olevan taulukon 2 soveltamiseksi:
Taulukko 1
(g/kWh) |
||||||||
Tyyppi |
Hiilimonoksidi
|
Hiilivedyt
|
Typen oksidit NOx |
Hiukkaset PT |
||||
|
A |
B |
n |
A |
B |
n |
|
|
Kaksitahtinen bensiinimoottori |
150,0 |
600,0 |
1,0 |
30,0 |
100,0 |
0,75 |
10,0 |
Ei sovelleta |
Nelitahtinen bensiinimoottori |
150,0 |
600,0 |
1,0 |
6,0 |
50,0 |
0,75 |
15,0 |
Ei sovelleta |
Dieselmoottori |
5,0 |
0 |
0 |
1,5 |
2,0 |
0,5 |
9,8 |
1,0 |
A, B ja n ovat taulukon mukaisia vakioita, ja PN on moottorin nimellisteho kilowatteina.
2.2 Arvot, joita sovelletaan 18 päivästä tammikuuta 2016 alkaen:
Taulukko 2
Dieselmoottorien pakokaasupäästörajat (2)
Iskutilavuus SV (L/cyl) |
Moottorin nimellisteho PN (kW) |
Hiukkaset PT (g/kWh) |
Hiilivedyt + typen oksidit
(g/kWh) |
|
|
Taulukossa 1 tarkoitetut arvot |
|
(1) |
0,30 |
4,7 |
|
|
0,15 |
5,8 |
|
|
|
0,14 |
5,8 |
|
0,12 |
5,8 |
|
|
0,12 |
5,8 |
|
|
0,11 |
5,8 |
Taulukko 3
Bensiinimoottorien pakokaasupäästörajat
Moottorin tyyppi |
Moottorin nimellisteho (kW) |
Hiilimonoksidi CO (g/kWh) |
Hiilivedyt + typen oksidit
(g/kWh) |
Sisäperämoottorit ja sisämoottorit |
|
75 |
5 |
|
350 |
16 |
|
|
350 |
22 |
|
Perämoottorit ja vesiskootterien moottorit |
|
|
30 |
|
|
|
|
|
300 |
|
2.3 Testisyklit:
Sovellettavat testisyklit ja painotuskertoimet:
Käytetään seuraavia ISO-standardin 8178–4:2007 vaatimuksia ottaen huomioon jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt arvot.
Muuttuvanopeuksisiin dieselmoottoreihin sovelletaan testisykliä E1 tai E5 tai, vaihtoehtoisesti, muuttuvanopeuksisiin yli 130 kW:n dieselmoottoreihin voidaan soveltaa testisykliä E3. Muuttuvanopeuksisiin bensiinimoottoreihin sovelletaan testisykliä E4.
Sykli E1, moodinumero |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
|
Nopeus |
Nimellisnopeus |
Välinopeus |
Alhainen/ joutokäynti |
|||
Vääntömomentti % |
100 |
75 |
75 |
50 |
0 |
|
Painotuskerroin |
0,08 |
0,11 |
0,19 |
0,32 |
0,3 |
|
Nopeus |
Nimellisnopeus |
Välinopeus |
Alhainen/ joutokäynti |
|||
Sykli E3, moodinumero |
1 |
2 |
3 |
4 |
|
|
Nopeus % |
100 |
91 |
80 |
63 |
|
|
Teho % |
100 |
75 |
50 |
25 |
|
|
Painotuskerroin |
0,2 |
0,5 |
0,15 |
0,15 |
|
|
Sykli E4, moodinumero |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
|
Nopeus % |
100 |
80 |
60 |
40 |
Joutokäynti |
|
Vääntömomentti % |
100 |
71,6 |
46,5 |
25,3 |
0 |
|
Painotuskerroin |
0,06 |
0,14 |
0,15 |
0,25 |
0,40 |
|
Sykli E5, moodinumero |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
|
Nopeus % |
100 |
91 |
80 |
63 |
Joutokäynti |
|
Teho % |
100 |
75 |
50 |
25 |
0 |
|
Painotuskerroin |
0,08 |
0,13 |
0,17 |
0,32 |
0,3 |
Ilmoitettu laitos voi hyväksyä myös testejä, jotka on tehty muiden kuin yhdenmukaistetussa standardissa määriteltyjen, moottorin käyttöjaksoon sovellettavien testisyklien pohjalta.
2.4 Moottoriryhmän käyttö ja kantamoottorin valinta
Moottorin valmistaja vastaa niiden valikoimaansa kuuluvien moottorien määrittelemisestä, jotka sisällytetään moottoriryhmään.
Kantamoottori valitaan moottoriryhmästä siten, että sen päästöjen ominaisuudet ovat edustavia kyseisen moottoriryhmän kaikkien moottorien kannalta. Moottoriryhmän kantamoottoriksi olisi yleensä valittava moottori, jolla odotetaan sen ominaisuuksien perusteella olevan korkeimmat päästöarvot (ilmaistuna arvona g/kWh) mitattuna sovellettavasta testisyklistä.
2.5 Testipolttoaineet
Päästöjen testaukseen käytettävällä testipolttoaineella on oltava seuraavat ominaisuudet:
Bensiinipolttoaineet |
||||
Ominaisuus |
RF-02-99 Lyijytön |
RF-02-03 Lyijytön |
||
|
alaraja |
yläraja |
alaraja |
yläraja |
Tutkimusoktaaniluku (RON) |
95 |
— |
95 |
— |
Moottorioktaaniluku (MON) |
85 |
— |
85 |
— |
Tiheys 15 °C:ssa (kg/m3) |
748 |
762 |
740 |
754 |
Kiehumisen alkamislämpötila (°C) |
24 |
40 |
24 |
40 |
Rikin massaosuus (mg/kg) |
— |
100 |
— |
10 |
Lyijypitoisuus (mg/l) |
— |
5 |
— |
5 |
Reidin höyrynpaine (kPa) |
56 |
60 |
— |
— |
Höyrynpaine (DVPE) (kPa) |
— |
— |
56 |
60 |
Dieselpolttoaineet |
||||
Ominaisuus |
RF-06-99 |
RF-06-03 |
||
|
alaraja |
yläraja |
alaraja |
yläraja |
Setaaniluku |
52 |
54 |
52 |
54 |
Tiheys 15 °C:ssa (kg/m3) |
833 |
837 |
833 |
837 |
Kiehumisen loppupiste (°C) |
— |
370 |
— |
370 |
Leimahduspiste (°C) |
55 |
— |
55 |
— |
Rikin massaosuus (mg/kg) |
Ilmoitettava |
300 (50) |
— |
10 |
Tuhkan massaosuus (%) |
Ilmoitettava |
0,01 |
— |
0,01 |
Ilmoitetut laitokset voivat hyväksyä myös testejä, jotka on tehty käyttämällä muita kuin yhdenmukaistetussa standardissa määriteltyjä testipolttoaineita.
3. KESTÄVYYS
Moottorin valmistajan on annettava moottorin asennus- ja huolto-ohjeet, joiden noudattamisen pitäisi merkitä sitä, että normaalissa käytössä oleva moottori pysyy 2.1 ja 2.2 kohdassa säädettyjen raja-arvojen mukaisena moottorin tavanomaisen käyttöiän normaaleissa käyttöolosuhteissa.
Moottorin valmistajan on hankittava nämä tiedot käyttöönottoa edeltävällä, normaaleihin toimintajaksoihin perustuvalla kestävyystestauksella ja laskemalla osien väsyminen, jotta valmistaja voi laatia tarvittavat huolto-ohjeet, jotka annetaan kaikkien ensimmäistä kertaa markkinoille saatettavien uusien moottorien mukana.
Moottorien tavanomaisena käyttöikänä pidetään seuraavia:
a) |
dieselmoottorien osalta: 480 käyttötuntia tai 10 vuotta sen mukaan, kumpi täyttyy ensin; |
b) |
bensiinikäyttöisten sisämoottorien tai kiinteällä pakoputkistolla varustettujen tai ilman sellaista olevien sisäperämoottorien osalta:
|
c) |
vesiskootterin moottorien osalta: 350 käyttötuntia tai 5 vuotta sen mukaan, kumpi täyttyy ensin; |
d) |
perämoottorien osalta: 350 käyttötuntia tai 10 vuotta sen mukaan, kumpi täyttyy ensin. |
4. OMISTAJAN KÄSIKIRJA
Kunkin moottorin mukana on oltava omistajan käsikirja. Jäsenvaltio, jossa moottoria on tarkoitus pitää kaupan, päättää, millä kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä yhdellä tai useammalla kielellä käsikirja julkaistaan.
Omistajan käsikirjassa on
a) |
annettava asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka tarvitaan moottorin moitteettoman toiminnan varmistamiseksi siten, että 3 jakson (Kestävyys) vaatimukset täyttyvät; |
b) |
ilmoitettava moottorin teho yhdenmukaistetun standardin mukaisesti mitattuna. |
C. Melupäästöjä koskevat olennaiset vaatimukset
Huviveneiden, jossa on sisämoottori tai ilman kiinteää pakoputkistoa oleva sisäperämoottori, sekä vesiskootterien, perämoottorien ja kiinteällä pakoputkistolla varustettujen sisäperämoottorien on täytettävä tässä osassa esitetyt melupäästöjä koskevat olennaiset vaatimukset.
1. MELUPÄÄSTÖJEN TASOT
1.1 |
Huvivene, jossa on sisämoottori tai ilman kiinteää pakoputkistoa oleva sisäperämoottori, sekä vesiskootteri, perämoottori ja kiinteällä pakoputkistolla varustettu sisäperämoottori on suunniteltava, rakennettava ja koottava siten, että melupäästöt eivät ylitä seuraavan taulukon mukaisia raja-arvoja:
jossa PN = yksittäisen moottorin nimellisteho kW:eina nimelliskierrosluvulla ja LpASmax = enimmäisäänenpainetaso dB:einä. Mitä tahansa moottorityyppejä käsittävien rinnakkaismoottori- ja monimoottoriyksikköjen osalta raja-arvon saa ylittää 3 dB:llä. |
1.2 |
Melunmittaustestien vaihtoehtona huviveneen, jossa on sisämoottori tai ilman kiinteää pakoputkistoa oleva sisäperämoottori, on katsottava olevan 1.1 kohdassa esitettyjen meluvaatimusten mukainen, jos sen Frouden luku on ≤ 1,1 ja teho-uppouma-suhdearvo ≤ 40 ja jos sen moottori sekä pakoputkisto on asennettu moottorin valmistajan ohjeiden mukaisesti. |
1.3 |
”Frouden luku” Fn lasketaan jakamalla huviveneen maksiminopeus V (m/s) tunnetulla gravitaatiokiihdytysvakiolla (g = 9,8 m/s2) kerrotulla vesiviivapituuden lwl (m) neliöjuurella
”Teho-uppoumasuhdearvo” lasketaan jakamalla moottorin nimellisteho PN (kW:eina) huviveneen uppoumalla D (tonneina)
|
2. OMISTAJAN KÄSIKIRJA
Edellä olevan A osan 2.5 kohdassa edellytetyssä omistajan käsikirjassa on oltava huviveneestä, jossa on sisämoottori tai ilman kiinteää pakoputkistoa oleva sisäperämoottori, ja vesiskootterista tiedot, joita tarvitaan huviveneen ja pakokaasujärjestelmän pitämiseksi sellaisessa kunnossa, että varmistetaan määritettyjen meluraja-arvojen mahdollisimman tarkka noudattaminen normaalissa käytössä.
Perämoottoreista ja kiinteällä pakoputkistolla varustetuista sisäperämoottoreista on B osan 4 jaksossa edellytetyssä omistajan käsikirjassa annettava tiedot, joita tarvitaan moottorin pitämiseksi sellaisessa kunnossa, että määritettyjen meluraja-arvojen mahdollisimman tarkka noudattaminen normaalissa käytössä varmistetaan.
3. KESTÄVYYS
Edellä olevan B osan 3 jaksossa esitettyjä kestävyyttä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin tämän osan 1 jaksossa esitettyjen melupäästöjä koskevien vaatimusten noudattamiseen.
+ |
Vaihtoehtoisesti saa dieselmoottoreilla, joiden nimellisteho on vähintään 37 kW ja alle 75 kW ja joiden iskutilavuus on alle 0,9 l/syl., olla hiukkaspäästöjä enintään 0,20 g/kWh ja hiilivetyjä ja typen oksideja enintään 5,8 g/kWh. |
++ |
Dieselmoottoreilla hiilimonoksidin (CO) päästöraja on 5,0 g/kWh. |
LIITE II
VESIKULKUNEUVOJEN VARUSTEET
1) |
Bensiinikäyttöisten sisämoottoreiden ja sisäperämoottoreiden sekä bensiinitankkitilojen kipinäsuojatut varusteet. |
2) |
Suojalaitteet, jotka estävät perämoottorin käynnistämisen vaihteen ollessa päällä. |
3) |
Ruorirattaat, ohjausmekanismit ja kaapelijärjestelmät. |
4) |
Polttoainesäiliöt, jotka on tarkoitettu kiinteitä järjestelmiä varten, ja polttoaineletkut. |
5) |
Esivalmistetut kansiluukut ja valoventtiilit. |
LIITE III
KESKENERÄISEN VESIKULKUNEUVON VALMISTAJAN TAI MAAHANTUOJAN VAKUUTUS (6 ARTIKLAN 2 KOHTA)
Valmistajan tai unioniin sijoittautuneen maahantuojan laatimassa 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa vakuutuksessa on oltava
a) |
valmistajan nimi ja osoite; |
b) |
valmistajan unioniin sijoittautuneen edustajan, tai tarpeen mukaan markkinoille saattamisesta vastuussa olevan henkilön nimi ja osoite; |
c) |
keskeneräisen vesikulkuneuvon kuvaus; |
d) |
ilmoitus, jossa osoitetaan, että keskeneräinen vesikulkuneuvo on kaikkien kyseisessä rakennusvaiheessa sovellettavien olennaisten vaatimusten mukainen; ilmoituksessa on oltava viittaukset käytettyihin asiaa koskeviin yhdenmukaistettuihin standardeihin tai viittaukset määräyksiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusvakuutus annetaan tässä rakennusvaiheessa; lisäksi on osoitettava, että vesikulkuneuvo on tarkoitus rakentaa loppuun toisten oikeushenkilöiden tai luonnollisten henkilöiden toimesta täysin tämän direktiivin mukaisesti. |
LIITE IV
EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS N:o xxxxx (1)
1. |
Nro xxxxx (Tuote: tuote, erä, tyyppi tai sarjanumero) |
2. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan taikka yksityisen maahantuojan nimi ja osoite [valtuutetun edustajan on annettava myös valmistajan toiminimi ja osoite]. |
3. |
Tämä vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu valmistajan tai yksityisen maahantuojan taikka direktiivin 2013/53/EU 19 artiklan 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun henkilön yksinomaisella vastuulla |
4. |
Vakuutuksen kohde (jäljitettävyyden mahdollistava tuotteen tunniste. Se voi käsittää tarvittaessa valokuvan.): |
5. |
Edellä 4 kohdassa kuvattu vakuutuksen kohde on asianomaisen unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimusten mukainen: |
6. |
Viittaukset käytettyihin asiaa koskeviin yhdenmukaistettuihin standardeihin tai viittaukset muihin teknisiin eritelmiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusvakuutus annetaan: |
7. |
Tarvittaessa ilmoitettu laitos … (nimi, numero) suoritti … (toimenpiteen kuvaus) ja antoi todistuksen: |
8. |
Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan puolesta allekirjoittamaan valtuutetun henkilön tiedot. |
9. |
Lisätiedot:
|
(1) Numeron lisääminen vaatimustenmukaisuustodistukseen on vapaaehtoista.
LIITE V
RAKENTAMISEN JÄLKEISEEN ARVIOINTIIN PERUSTUVA VASTAAVA VAATIMUSTENMUKAISUUS (PCA-MODUULI)
1. Rakentamisen jälkeiseen arviointiin perustuva vastaavan vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on menettely, jossa arvioidaan sellaisen tuotteen vaatimustenmukaisuus, jonka osalta valmistaja ei ole ottanut vastuuta siitä, että tuote on tämän direktiivin vaatimusten mukainen, ja jolla 19 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettu luonnollinen tai oikeushenkilö, joka saattaa tuotteen markkinoille tai ottaa sen käyttöön omalla vastuullaan, ottaa vastuun kyseisen tuotteen vastaavasta vaatimustenmukaisuudesta. Edellä mainitun henkilön on täytettävä 2 ja 4 kohdassa säädetyt velvollisuudet sekä varmistettava ja vakuutettava yksinomaisella vastuullaan, että kyseinen tuote, johon on sovellettu 3 kohdan säännöksiä, on siihen sovellettavien tämän direktiivin vaatimusten mukainen.
2. Henkilön, joka saattaa tuotteen markkinoille tai ottaa sen käyttöön, on esitettävä tuotteelle tehtävää rakentamisen jälkeistä arviointia koskeva hakemus ilmoitetulle laitokselle ja toimitettava ilmoitetulle laitokselle asiakirjat ja tekniset rakennekuvaukset, joiden perusteella ilmoitettu laitos voi arvioida, onko tuote tämän direktiivin vaatimusten mukainen, sekä kaikki saatavilla olevat tiedot tuotteen käytöstä sen ensimmäisen käyttöönoton jälkeen.
Henkilön, joka saattaa tällaisen tuotteen markkinoille tai ottaa sen käyttöön, on pidettävä nämä asiakirjat ja tiedot asianomaisten kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan siitä, kun tuotteen vastaava vaatimustenmukaisuus on arvioitu rakentamisen jälkeisen arviointimenettelyn mukaisesti.
3. Ilmoitettu laitos tutkii asianomaisen tuotteen ja suorittaa laskelmat, testit ja muut arvioinnit siinä määrin kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että voidaan osoittaa tuotteen vastaava vaatimustenmukaisuus tämän direktiivin asiaankuuluviin vaatimuksiin nähden.
Ilmoitettu laitos laatii ja antaa suoritettua arviointia koskevan todistuksen ja siihen liittyvän vaatimustenmukaisuutta koskevan selvityksen sekä pitää todistuksen ja siihen liittyvän selvityksen jäljennökset kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan näiden asiakirjojen antamisen jälkeen.
Ilmoitetun laitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä omalla vastuullaan tunnusnumeronsa hyväksyttyyn tuotteeseen CE-merkinnän viereen.
Jos arvioitu tuote on vesikulkuneuvo, ilmoitetun laitoksen on myös kiinnitytettävä omalla vastuullaan liitteessä I olevan A osan 2.1 kohdassa tarkoitettu vesikulkuneuvon tunnusnumero. Tässä tapauksessa valmistajan maatunnukselle varatussa kentässä ilmoitetaan ilmoitetun laitoksen sijoittautumisvaltio ja jäsenvaltion kansallisen viranomaisen luovuttamalle valmistajan yksilölliselle tunnukselle varatuissa kentissä ilmoitetulle laitokselle annettu rakentamisen jälkeisen arvioinnin tunnus, jota seuraa rakentamisen jälkeistä arviointia koskevan todistuksen sarjanumero. Vesikulkuneuvon tunnusnumerossa olevissa valmistuskuukaudelle ja -vuodelle sekä vuosimallille varatuissa kentissä ilmoitetaan rakentamisen jälkeisen arvioinnin suorituskuukausi ja -vuosi.
4. CE-merkintä ja EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutus
4.1 |
Henkilön, joka saattaa tuotteen markkinoille tai ottaa sen käyttöön, on kiinnitettävä CE-merkintä ja, 3 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla, kyseisen laitoksen tunnusnumero tuotteeseen, jonka ilmoitettu laitos on arvioinut ja todistanut sen vastaavan vaatimustenmukaisuuden tämän direktiivin sovellettaviin vaatimuksiin nähden. |
4.2 |
Henkilön, joka saattaa tuotteen markkinoille tai ottaa sen käyttöön, on laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan rakentamisen jälkeistä arviointia koskevan todistuksen antamispäivän jälkeen. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä tuote, jota varten se on laadittu. EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös on toimitettava pyynnöstä asiasta vastaavien viranomaisten saataville. |
4.3 |
Jos arvioitu tuote on vesikulkuneuvo, vesikulkuneuvon markkinoille saattavan tai ottaa sen käyttöön henkilön on kiinnitettävä vesikulkuneuvoon liitteessä I olevan A osan 2.2 kohdassa kuvattu valmistajan kilpi, johon sisällytetään sanat ”rakentamisen jälkeinen arviointi” ja liitteessä I olevan A osan 2.1 kohdassa kuvattu vesikulkuneuvon tunnusnumero 3 jaksossa esitettyjen säännösten mukaisesti. |
5. Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava tuotteen markkinoille tai sen käyttöön ottavalle henkilölle velvollisuuksista, jotka hänelle kuuluvat rakentamisen jälkeistä arviointia koskevan menettelyn mukaisesti.
LIITE VI
SISÄISEN TUOTANNONVALVONNAN JA MODUULIN A1 MUKAISTEN VALVOTTUJEN TUOTETESTIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT LISÄVAATIMUKSET (24 ARTIKLAN 2 KOHTA)
Suunnittelu ja rakentaminen
Yhdelle tai useammalle valmistajan tuotantoa edustavalle vesikulkuneuvolle on suoritettava yksi tai useampia seuraavista testeistä, vastaava laskelma tai tarkastus joko valmistajan toimesta tai tämän puolesta:
a) |
liitteessä I olevan A osan 3.2 kohdan mukaista vakautta mittaava testi, |
b) |
liitteessä I olevan A osan 3.3 kohdan mukaista kantokykyä mittaava testi. |
Melupäästöt
Huviveneiden, joissa on sisämoottori tai ilman kiinteää pakoputkistoa oleva sisäperämoottori, ja vesiskoottereiden osalta on suoritettava yhdelle tai useammalle valmistajan tuotantoa edustavalle vesikulkuneuvolle liitteessä I olevassa C osassa määritellyt melupäästötestit vesikulkuneuvon valmistajan toimesta tai tämän puolesta valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen vastuulla.
Perämoottorien ja kiinteällä pakoputkistolla varustettujen sisäperämoottorien osalta yhdelle tai useammalle moottorille kustakin moottorin valmistajan tuotantoa edustavasta moottoriryhmästä on suoritettava liitteessä I olevassa C osassa määritellyt melupäästötestit moottorin valmistajan toimesta tai tämän puolesta valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen vastuulla.
Jos testi tehdään useammalle kuin yhdelle moottoriryhmän moottorille, käytetään liitteessä VII kuvattua tilastollista menetelmää otoksen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.
LIITE VII
TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI PAKOKAASU- JA MELUPÄÄSTÖJEN OSALTA
1. |
Moottoriryhmän vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi sarjasta on otettava moottoreista koostuva otos. Valmistaja päättää otoksen koosta (n) yhteisymmärryksessä ilmoitetun laitoksen kanssa. |
2. |
Otoksesta saatujen tulosten aritmeettinen keskiarvo X on laskettava kullekin pakokaasu- ja melupäästön säännellylle tekijälle. Sarjan tuotannon on katsottava olevan vaatimusten mukainen (”hyväksytty”), jos seuraava ehto täyttyy:
S on standardipoikkeama, jossa:
|
LIITE VIII
SISÄISEEN TUOTANNONVALVONTAAN PERUSTUVAN TYYPINMUKAISUUDEN (MODUULI C) YHTEYDESSÄ SOVELLETTAVA TÄYDENTÄVÄ MENETTELY
Jos laatutaso vaikuttaa 24 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa riittämättömältä, sovelletaan seuraavaa menettelyä:
Sarjasta otetaan moottori, joka testataan liitteessä I olevassa B osassa kuvaillulla tavalla. Testimoottorien on oltava osittain tai täydellisesti totutuskäytetyt valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos sarjasta otetun moottorin määritellyt pakokaasupäästöt ylittävät liitteessä I olevan B osan mukaiset raja-arvot, valmistaja voi pyytää mittausten tekemistä sarjasta otettujen moottorien otokselle, johon alun perin testattu moottori sisältyy. Sen varmistamiseksi, että tässä kohdassa määritelty moottorien otos on tämän direktiivin vaatimusten mukainen, sovelletaan liitteessä VII kuvailtua tilastollista menetelmää.
LIITE IX
TEKNISET ASIAKIRJAT
Edellä 7 artiklan 2 kohdassa ja 25 artiklassa tarkoitetuissa teknisissä asiakirjoissa on oltava seuraavat arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot:
a) |
tyypin yleiskuvaus; |
b) |
varusteiden, osakokoonpanojen ja piirien suunnittelu- ja valmistuspiirustukset ja kaaviot sekä muut merkitykselliset tiedot; |
c) |
mainittujen piirustusten ja kaavioiden sekä tuotteen toiminnan ymmärtämiseksi tarvittavat kuvaukset ja selitykset; |
d) |
luettelo 14 artiklassa tarkoitetuista, kokonaan tai osittain noudatetuista standardeista ja kuvaus niistä ratkaisuista, joiden avulla direktiivissä säädetyt olennaiset vaatimukset on täytetty, kun 14 artiklassa tarkoitettuja standardeja ei ole noudatettu; |
e) |
suoritettujen suunnittelulaskelmien ja tarkastusten tulokset sekä muut merkitykselliset tiedot; |
f) |
testausselosteet tai laskelmat, jotka koskevat erityisesti liitteessä I olevan A osan 3.2 kohdan mukaista vakautta ja liitteessä I olevan A osan 3.3 kohdan mukaista kelluvuutta; |
g) |
pakokaasupäästöjen testausselosteet, jotka osoittavat liitteessä I olevan B osan 2 kohdan vaatimusten noudattamisen; |
h) |
melupäästöjä koskevat testausselosteet, jotka osoittavat liitteessä I olevan C osan 1 kohdan vaatimusten noudattamisen. |
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/132 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/55/EU,
annettu 20 päivänä marraskuuta 2013,
ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/36/EY (3) konsolidoitiin alkujaan 15 direktiiviin perustunut vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmä. Siinä säädetään eräiden ammattien ammattipätevyyden automaattisesta tunnustamisesta yhteensovitettujen koulutuksen vähimmäisvaatimusten perusteella (sektoriammatit), koulutuksesta annettavien asiakirjojen yleisestä tunnustamisjärjestelmästä ja ammattikokemuksen automaattisesta tunnustamisesta. Direktiivissä 2005/36/EY perustettiin myös uusi järjestelmä palvelujen vapaata tarjoamista varten. Olisi muistettava, että unionin kansalaisten perheenjäsenet, jotka ovat lähtöisin kolmansista maista, hyötyvät tasavertaisesta kohtelusta Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (4) mukaisesti. Kolmansien maiden kansalaiset voivat lisäksi hyötyä tasavertaisesta kohtelusta tutkinto- ja muiden todistusten sekä muun ammattipätevyyden tunnustamiseksi asiaankuuluvien kansallisten menettelyjen mukaisesti erityisten unionin säädösten, kuten pitkäaikaisesta oleskelusta, pakolaisista, ”sinisen kortin” haltijoista ja tutkijoista annettujen säädösten, nojalla. |
(2) |
Komissio totesi 27 päivänä lokakuuta 2010 antamassaan tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – ”Yhdessä uuteen kasvuun””, että unionin oikeutta oli tällä alalla uudistettava. Eurooppa-neuvosto kannatti uudistamista 23 päivänä lokakuuta 2011 antamissaan päätelmissä ja kehotti Euroopan parlamenttia ja neuvostoa pyrkimään poliittiseen sopimukseen direktiivin 2005/36/EY tarkistamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä. Euroopan parlamentti kehotti ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY täytäntöönpanosta 15 päivänä marraskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa (5) komissiota antamaan ehdotuksen. Lokakuun 27 päivänä 2010 annetussa asiakirjassa ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010: Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen” tähdennetään, että ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta on kevennettävä. |
(3) |
Notaarit, jotka nimitetään hallituksen virallisella säädöksellä, olisi jätettävä direktiivin 2005/36/EY soveltamisalan ulkopuolelle, koska kyseiseen ammattiin sovelletaan yksittäisissä jäsenvaltioissa erilaisia ammatinharjoittamisoikeuden saamista ja ammatin harjoittamista koskevia erityisjärjestelmiä. |
(4) |
Eurooppalainen ammattikortti toisi lisäarvoa sisämarkkinoiden lujittamiseksi, ammattihenkilöiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi ja ammattipätevyyden tehokkaan ja avoimen tunnustamisen varmistamiseksi. Kortti olisi erityisen hyödyllinen keino helpottaa väliaikaista liikkuvuutta ja tunnustamista ammattipätevyyden automaattisen tunnustamisen järjestelmässä sekä edistää yksinkertaistettua tunnustamisprosessia yleisessä järjestelmässä. Eurooppalaisen ammattikortin on määrä yksinkertaistaa tunnustamisprosessia ja edistää kustannus- ja toimintatehokkuutta, mikä hyödyttää ammattihenkilöitä ja toimivaltaisia viranomaisia. Eurooppalaisen ammattikortin käyttöönotossa olisi otettava huomioon asianomaisen ammattialan näkemykset ja sitä ennen olisi arvioitava sen soveltuvuutta kyseiselle ammattialalle ja vaikutuksia jäsenvaltioissa. Arviointi olisi suoritettava tarvittaessa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Eurooppalainen ammattikortti olisi myönnettävä ammattihenkilön pyynnöstä, kun hän on toimittanut tarvittavat asiakirjat ja kun toimivaltaiset viranomaiset ovat saattaneet loppuun asiaan liittyvät varmennusmenettelyt. Kun eurooppalainen ammattikortti myönnetään sijoittautumista varten, se toimii tunnustamispäätöksenä ja sitä olisi kohdeltava samoin kuin muita direktiivin 2005/36/EY nojalla tehtyjä tunnustamispäätöksiä. Sen olisi täydennettävä tiettyyn ammattiin pääsylle mahdollisesti asetettuja rekisteröitymisvaatimuksia eikä korvattava niitä. Eurooppalaista ammattikorttia ei ole tarpeen ottaa käyttöön oikeusalan ammateissa, joita varten on jo otettu käyttöön ammattikortti järjestelmässä, josta säädetään asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta 22 päivänä maaliskuuta 1977 annetussa neuvoston direktiivissä 77/249/ETY (6) ja asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, 16 päivänä helmikuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/5/EY (7). |
(5) |
Eurooppalaisen ammattikortin toimintaa olisi tuettava sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmällä (IMI), joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1024/2012 (8). Kortilla ja IMI-järjestelmällä olisi vahvistettava synergiavaikutuksia ja luottamusta toimivaltaisten viranomaisten kesken, poistettava toimivaltaisten viranomaisten päällekkäinen hallinnollinen työ ja päällekkäiset tunnustamismenettelyt sekä lisättävä avoimuutta ja varmuutta ammattihenkilöiden kannalta. |
(6) |
Eurooppalaisen ammattikortin haku- ja myöntämisprosessi olisi jäsenneltävä selkeäksi, ja siihen olisi sisällytettävä takeet ja vastaavat muutoksenhakuoikeudet hakijalle. Täytäntöönpanosäädöksissä olisi täsmennettävä käännösvaatimukset ja hakijalta mahdollisesti perittävien maksujen maksutavat, jotta IMI-järjestelmän työnkulkuun ei aiheuteta katkoksia tai häiriöitä ja jotta hakemusten käsittely ei viivästy. On jäsenvaltioiden tehtävä määrittää maksujen suuruus. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin ilmoitettava komissiolle määrittämiensä maksujen suuruus. Eurooppalaisen ammattikortin ja siihen liittyvän IMI-järjestelmän työnkulun avulla olisi varmistettava tallennettujen tietojen eheys, aitous ja luottamuksellisuus ja vältettävä laiton ja luvaton pääsy järjestelmään sisältyviin tietoihin. |
(7) |
Direktiiviä 2005/36/EY sovelletaan ainoastaan ammattihenkilöihin, jotka haluavat harjoittaa samaa ammattia toisessa jäsenvaltiossa. Joissain tapauksissa kyseinen toiminta on vastaanottavassa jäsenvaltiossa osa toimialaltaan laajempaa ammattia kuin kotijäsenvaltiossa. Jos toimialojen väliset erot ovat niin suuret, että ammattihenkilöltä edellytettäisiin koko koulutusohjelman suorittamista puutteiden korvaamiseksi, ja jos ammattihenkilö tätä pyytää, vastaanottavan jäsenvaltion olisi näissä erityisolosuhteissa myönnettävä hänelle osittainen ammatinharjoittamisoikeus. Jäsenvaltion olisi kuitenkin voitava evätä osittainen ammatinharjoittamisoikeus yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä, jotka Euroopan unionin tuomioistuin on määritellyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 ja 56 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään ja joiden sisältö voi muuttua. Näin voi olla etenkin sellaisten terveydenhuollon ammattien tapauksessa, joilla on vaikutusta kansanterveyteen tai potilasturvallisuuteen. Osittaisen ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen ei saisi rajoittaa työmarkkinaosapuolten oikeutta järjestäytyä. |
(8) |
Vastaanottavan jäsenvaltion paikallisten kuluttajien etujen suojelemiseksi jäsenvaltiossa tapahtuvaa väliaikaista ja satunnaista palvelujen tarjoamista varten olisi määriteltävä takeet, muun muassa vaatimus palvelujen tarjoamista edeltäneiden kymmenen vuoden aikana hankitusta vähintään yhden vuoden ammattikokemuksesta, jollei ammattia ole säännelty kotijäsenvaltiossa. Jos toiminta on kausiluonteista, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus suorittaa tarkastuksia varmistuakseen alueellaan tarjottujen palvelujen tarjoamisen väliaikaisuudesta tai satunnaisuudesta. Tätä varten vastaanottavan jäsenvaltion olisi voitava pyytää kerran vuodessa tiedot palveluista, joita sen alueella tosiasiallisesti tarjotaan, ellei palvelun tarjoaja ole jo toimittanut kyseisiä tietoja vapaaehtoisesti. |
(9) |
Direktiivissä 2005/36/EY sallitaan jäsenvaltioille mahdollisuus tarkistaa palvelun tarjoajan ammattipätevyys ennen ensimmäistä palveluntarjontaa, mikäli kyseessä on säännelty ammatti, jolla on vaikutusta kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen. Tämä on johtanut oikeusvarmuuden puutteeseen, koska ennakkotarkistuksen tarpeellisuus on ollut toimivaltaisen viranomaisen päätettävissä. Oikeusvarmuuden takaamiseksi ammattihenkilöiden olisi voitava tietää alusta alkaen, onko ammattipätevyyden ennakkotarkistus tarpeen ja milloin päätös on odotettavissa. Joka tapauksessa palvelujen vapaan tarjoamisen järjestelmässä ei pidä määrätä tiukemmista ammattipätevyyden ennakkotarkistusta koskevista edellytyksistä kuin sijoittautumista koskevien säännöissä. Kun kyseessä on säännelty ammatti, jolla on vaikutusta kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen, direktiivillä 2005/36/EY ei pidä rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta säätää pakollisesta ammatillisesta vakuutusturvasta potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa 9 päivänä maaliskuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/24/EU (9) ja palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/123/EY (10) säädettyjen sääntöjen mukaisesti. |
(10) |
Ammatillisen koulutuksen järjestelmät ovat osoittautuneet hyödylliseksi keinoksi varmistaa nuorten työllistyminen ja sujuva siirtyminen koulutuksesta työelämään. Siksi niiden erityispiirteet olisi otettava täysin huomioon direktiiviä 2005/36/EY tarkistettaessa. |
(11) |
Yleisen järjestelmän tunnustamismekanismin soveltamiseksi erilaiset kansalliset koulutukset olisi ryhmiteltävä eri tasoiksi. Nämä pelkästään yleisen järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi määriteltävät tasot eivät saisi vaikuttaa kansallisiin koulutusrakenteisiin tai jäsenvaltioiden toimivaltaan tällä alalla, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansalliset täytäntöönpanotoimet mukaan lukien. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on työkalu, jolla on tarkoitus edistää ammattipätevyyksien avoimuutta ja vertailukelpoisuutta, ja se voi olla hyödyllinen täydentävä tietolähde toimivaltaisille viranomaisille näiden tutkiessa toisissa jäsenvaltioissa myönnettyjä ammattipätevyyksiä. Bolognan prosessissa korkea-asteen oppilaitokset ovat mukauttaneet opinto-ohjelmiensa rakenteen kaksivaiheiseksi järjestelmäksi, jossa suoritetaan ensimmäisen (Bachelor) ja toisen (Master) vaiheen korkeakoulututkinto. Jotta direktiivissä 2005/36/EY esitetyt viisi tasoa vastaisivat tätä uutta tutkintorakennetta, ensimmäisen vaiheen korkeakoulututkinto olisi luokiteltava d tasolle ja toisen vaiheen korkeakoulututkinto e tasolle. Yleisen järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi määriteltyä viittä tasoa ei saisi periaatteessa enää käyttää perusteena sulkea unionin kansalaisia direktiivin 2005/36/EY soveltamisalan ulkopuolelle, mikäli tämä olisi elinikäisen oppimisen periaatteen vastaista. |
(12) |
Sellaisten ammattihenkilöiden ammattipätevyyden tunnustamista koskevat hakemukset, joilla on yhden vuoden ammattikokemus ja jotka ovat lähtöisin jäsenvaltioista, joissa kyseinen ammatti ei ole säännelty, olisi käsiteltävä samalla tavoin kuin sellaisista jäsenvaltioista lähtöisin olevien ammattihenkilöiden hakemukset, joissa kyseinen ammatti on säännelty. Heidän ammattipätevyyttään olisi verrattava vastaanottavassa jäsenvaltiossa vaadittuun ammattipätevyyteen direktiivissä 2005/36/EY säädettyjen pätevyystasojen pohjalta. Jos niissä on olennaisia eroja, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava määrätä korvaavia toimenpiteitä. Kaikissa sellaisten teoreettisten tietojen ja käytännön taitojen arviointimenettelyissä, joita saatetaan vaatia korvaavina toimenpiteinä ammattiin pääsyn edellytyksenä, olisi varmistettava avoimuuden ja puolueettomuuden periaatteiden noudattaminen. |
(13) |
Koska yleiseen järjestelmään kuuluviin ammatteihin pääsyn ehtona olevia koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ei ole sovitettu yhteen, vastaanottavan jäsenvaltion olisi vastedeskin voitava määrätä korvaava toimenpide. Tällaisen toimenpiteen olisi oltava oikeasuhteinen, ja siinä olisi erityisesti otettava huomioon hakijan ammattikokemuksensa tai elinikäisen oppimisen avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyydet, jotka asiaankuuluva elin on tätä tarkoitusta varten muodollisesti vahvistanut. Päätös korvaavan toimenpiteen määräämisestä olisi perusteltava asianmukaisesti, jotta hakija ymmärtää tilanteensa ja voi valittaa kansalliseen tuomioistuimeen direktiivin 2005/36/EY nojalla. |
(14) |
Direktiiviä 2005/36/EY tarkistettaessa ilmeni tarve päivittää ja selventää ja samalla joustavoittaa liitteessä IV olevia luetteloita kauppa-, teollisuus- ja käsiteollisuusalan toiminnoista pitäen silti voimassa ammattikokemukseen perustuva automaattinen tunnustamisjärjestelmä näiden toimintojen osalta. Liite IV perustuu nykyisellään vuodelta 1958 peräisin olevaan kansainväliseen toimialaluokitusstandardiin (ISIC) eikä vastaa enää taloudellisen toiminnan nykyrakennetta. ISIC-luokitusta on tarkistettu useita kertoja vuoden 1958 jälkeen. Tämän vuoksi komission olisi voitava mukauttaa liitettä IV automaattisen tunnustamisjärjestelmän säilyttämiseksi ennallaan. |
(15) |
Jatkuva ammatillinen kehittyminen auttaa ammattihenkilöitä, joiden ammattipätevyys tunnustetaan automaattisesti, harjoittamaan ammattiaan turvallisesti ja tehokkaasti. On tärkeää rohkaista lujittamaan entisestään jatkuvaa ammatillista kehittymistä näissä ammateissa. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti rohkaistava jatkuvaa ammatillista kehittymistä lääketieteen tohtorien, erikoislääkärien, yleislääkärien, yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien, hammaslääkärien, erikoishammaslääkärien, eläinlääkärien, kätilöiden, proviisorien ja arkkitehtien ammateissa. Jäsenvaltioiden toimet näiden ammattien harjoittajien jatkuvaksi ammatilliseksi kehittymiseksi olisi annettava tiedoksi komissiolle, ja jäsenvaltioiden olisi vaihdettava asiaan liittyviä hyviä käytäntöjä. Jatkuvan ammatillisen kehittymisen olisi katettava tekniikan, tieteen, sääntelyn ja etiikan kehitys ja kannustettava ammattihenkilöitä elinikäiseen oppimiseen omassa ammatissaan. |
(16) |
Koulutuksen vähimmäisvaatimuksiin perustuva automaattinen tunnustamisjärjestelmä on riippuvainen siitä, että jäsenvaltiot ilmoittavat ja komissio julkaisee uudet tai muuttuneet muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat oikea-aikaisesti. Muussa tapauksessa tällaisen pätevyyden haltijoilla ei ole takeita automaattisesta tunnustamisesta. Avoimuuden lisäämiseksi ja hiljattain ilmoitettujen nimikkeiden tutkimisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava tiedot koulutusohjelmien kestosta ja sisällöstä, joiden on vastattava direktiivissä 2005/36/EY säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia. |
(17) |
Eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) pisteitä käytetään jo suurimmassa osassa unionin korkea-asteen oppilaitoksia, ja niiden käyttö yleistyy myös kursseilla, joilla hankitaan pätevyys säännellyn ammatin harjoittamiseen. Siksi olisi annettava mahdollisuus ilmoittaa opinto-ohjelman kesto myös ECTS-pisteinä. Tämän mahdollisuuden ei tulisi vaikuttaa muihin automaattisen tunnustamisen vaatimuksiin. Yksi ECTS-piste vastaa 25–30 tunnin työmäärää, ja yhden korkea-asteen opintovuoden suorittaminen edellyttää yleensä 60:tä pistettä. |
(18) |
Jotta voidaan varmistaa kansanterveyden ja potilasturvallisuuden korkea taso unionissa ja ajantasaistaa direktiivi 2005/36/EY, lääkärin peruskoulutuksen määrittelyperusteita olisi muutettava niin, että vähimmäiskestoon vaadittavat vuodet ja tunnit otetaan huomioon kumulatiivisesti. Tällä muutoksella ei pyritä madaltamaan lääkärin peruskoulutuksen vaatimustasoa. |
(19) |
Erikoislääkärin pätevyyden jo saaneiden ja toisen erikoisalan koulutuksessa olevien lääkärien liikkuvuuden lisäämiseksi jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus myöntää vapautuksia tietyistä myöhemmän koulutuksen osista, jos lääkäri on jo suorittanut nämä osat aiemman erikoislääkärikoulutuksensa aikana jossakin jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää tietyissä rajoissa tällaisia poikkeuksia automaattiseen tunnustamisjärjestelmään kuuluvilla lääketieteen erikoisaloilla. |
(20) |
Sairaanhoitajan ammatti on kehittynyt merkittävästi kolmen viime vuosikymmenen aikana: yhteisöperustainen terveydenhuolto, monimutkaisten hoitojen käyttö ja jatkuvasti kehittyvä tekniikka edellyttävät sairaanhoitajilta kykyä vastuullisempaan työskentelyyn. Sairaanhoitajien koulutuksen, joka on yhä järjestetty eri tavoin kansallisista perinteistä riippuen, olisi tarjottava lujempi ja tulospainotteisempi varmuus siitä, että ammattihenkilö on omaksunut koulutuksen aikana tietyt tiedot ja taidot ja kykenee soveltamaan ainakin tiettyjä pätevyyksiä harjoittaakseen kyseiseen ammattiin liittyvää toimintaa. |
(21) |
Kätilöiden valmistamiseksi ammattiin liittyviin monitahoisiin terveydenhuollon vaatimuksiin alan opiskelijoilla olisi oltava vankat yleissivistävät opinnot suoritettuina ennen kätilön koulutuksen aloittamista. Siksi kätilön koulutuksen pääsyvaatimuksia olisi tiukennettava niin, että edellytetään 12 vuoden yleissivistäviä opintoja tai vastaavantasoisen kokeen läpäisemistä; näitä vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta ammattihenkilöihin, jotka ovat jo pätevöityneet yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ammattiin. Kätilöiden koulutuksen olisi taattava paremmin, että ammattihenkilö on hankkinut tietyt tiedot ja taidot harjoittaakseen direktiivissä 2005/36/EY tarkoitettua kätilön ammattitoimintaa. |
(22) |
Lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen automaattisen tunnustamisjärjestelmän yksinkertaistamiseksi kyseiset erikoisalat olisi sisällytettävä direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaan, mikäli ne ovat yhteisiä vähintään kahdelle viidesosalle jäsenvaltioista. |
(23) |
Huomattavan monet jäsenvaltiot ovat direktiivin 2005/36/EY voimaantulon jälkeen päättäneet sallia kaiken farmasian alan ammattitoiminnan aloittamisen ja harjoittamisen toisessa jäsenvaltiossa hankitun proviisorin ammattipätevyyden tunnustamisen perusteella. Toisessa jäsenvaltiossa hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen ei kuitenkaan saisi estää jäsenvaltioita pitämästä voimassa syrjimättömiä sääntöjä apteekkien maantieteellisestä jakautumisesta niiden alueella, koska direktiivissä 2005/36/EY ei soviteta yhteen tällaisia sääntöjä. Minkään sellaisen ammattipätevyyden automaattista tunnustamista koskevan poikkeuksen nojalla, joka on yhä tarpeen jäsenvaltiolle, ei kuitenkaan enää saisi sulkea soveltamisalan ulkopuolelle proviisoreja, joiden ammattipätevyyden kyseistä poikkeusta soveltava jäsenvaltio on jo tunnustanut ja jotka ovat jo tietyn ajan luvallisesti ja tosiasiallisesti harjoittaneet proviisorin ammattia kyseisen jäsenvaltion alueella. |
(24) |
Automaattisen tunnustamisjärjestelmän toimivuuden perustana on luottamus ammattihenkilöiden pätevyyden ehtona oleviin koulutusvaatimuksiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että arkkitehtien koulutuksen vähimmäisvaatimukset vastaavat arkkitehtikoulutuksessa tapahtuneita muutoksia, erityisesti yleisesti tunnustettua tarvetta täydentää korkea-asteen opintoja pätevän arkkitehdin valvonnassa tapahtuvalla ammattikokemuksen hankkimisella. Samalla koulutuksen vähimmäisvaatimusten olisi olla niin joustavia, ettei niillä tarpeettomasti rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta järjestää oma koulutusjärjestelmänsä. |
(25) |
Direktiivissä 2005/36/EY olisi edistettävä automaattisempaa ammattipätevyyden tunnustamista ammateissa, joihin sitä ei nykyisellään sovelleta, ottamalla käyttöön yhteisiä koulutusperiaatteita. Tällöin olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta päättää, millaista ammattipätevyyttä ammattien harjoittamiseksi niiden alueella edellytetään ja millaiset niiden koulutusjärjestelmien sisältö ja rakenne ovat. Yhteiset koulutusperiaatteet olisi toteutettava yhteisinä koulutuspuitteina, jotka perustuvat yhteiselle tieto-, taito- ja pätevyyskokonaisuudelle tai yhteisille koulutustesteille. Yhteisten koulutusperiaatteiden piiriin olisi voitava kuulua myös erikoisaloja, joihin ei nykyään sovelleta säännöksiä automaattisesta tunnustamisesta direktiivin 2005/36/EY nojalla ja jotka liittyvät III osaston III luvun kattamiin ammatteihin ja joille on varattu selvästi määriteltyjä erityisiä tehtäviä. Tällaisten erikoisalojen, etenkin lääketieteen erikoisalojen, yhteisten koulutuspuitteiden olisi turvattava kansanterveyden suojelun ja potilasturvallisuuden korkea taso. Jäsenvaltioiden olisi tunnustettava automaattisesti yhteisten koulutuspuitteiden perusteella hankitut ammattipätevyydet. Unionin tasolla edustavien ammatillisten järjestöjen ja tietyissä olosuhteissa kansallisten ammattialajärjestöjen tai toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tehdä komissiolle ehdotuksia yhteisiksi koulutusperiaatteiksi, jotta kansallisten yhteensovittamisesta vastaavien henkilöiden kanssa voidaan arvioida näiden periaatteiden mahdollisia seurauksia kansallisten koulutusjärjestelmien ja säänneltyyn ammattiin pääsyä koskevien kansallisten sääntöjen kannalta. |
(26) |
Direktiiviin 2005/36/EY sisältyy jo nyt velvollisuus, jonka mukaan ammattihenkilöillä on oltava tarvittava kielitaito. Velvollisuuden soveltamisen tarkistaminen on tuonut ilmi tarpeen selkeyttää toimivaltaisten viranomaisten ja työnantajien roolia erityisesti potilasturvallisuuden varmistamiseksi paremmin. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava testata kielitaitoa ammattipätevyyden tunnustamisen jälkeen. Etenkin ammateissa, joilla on vaikutusta potilasturvallisuuteen, on tärkeää, että kielitaito testataan direktiivin 2005/36/EY mukaisesti ennen kuin ammattihenkilö alkaa harjoittaa ammattia vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Kielitaidon testaamisen olisi kuitenkin oltava kohtuullista ja tarpeellista näissä ammateissa, eikä sillä pitäisi pyrkiä sulkemaan toisista jäsenvaltioista tulevia ammattihenkilöitä työmarkkinoilta vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Suhteellisuusperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi ja ammattihenkilöiden liikkuvuuden lisäämiseksi unionissa toimivaltaisten viranomaisten toteuttama tai valvoma kielitaidon testaus olisi rajoitettava yhteen vastaanottavan jäsenvaltion viralliseen tai hallinnon kielen taitoon edellyttäen, että se on myös Euroopan unionin virallinen kieli. Tämän ei pidä estää vastaanottavaa jäsenvaltiota kannustamasta ammattihenkilöitä opettelemaan myöhemmässä vaiheessa myös toinen kieli, jos se on tarpeen harjoitettavassa ammattitoiminnassa. Työnantajilla on myös jatkossa tärkeä tehtävä sen varmistamisessa, että työpaikalla ammattitoimintaa harjoittavilla on tarvittava kielitaito. |
(27) |
Säänneltyjen ammattien harjoittamisoikeutta koskevilla kansallisilla säännöillä ei pidä rajoittaa vastavalmistuneiden liikkuvuutta. Kun valmistunut henkilö saa päätökseen ammatillisen harjoittelun toisessa jäsenvaltiossa, hänen harjoittelujaksonsa olisi tunnustettava hänen hakiessaan oikeutta harjoittaa säänneltyä ammattia kotijäsenvaltiossa. Toisessa jäsenvaltiossa suoritetun ammatillisen harjoittelun tunnustamisen pitäisi perustua selkeään kirjalliseen kuvaukseen oppimistavoitteista ja tehtävistä, jotka määrittää harjoittelijan valvoja vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon kolmannessa maassa suoritettu ammatillinen harjoittelujakso, kun ne käsittelevät säännellyn ammatin harjoittamisoikeutta koskevaa hakemusta. |
(28) |
Direktiivissä 2005/36/EY säädetään kansallisten yhteystahojen järjestelmästä. Direktiivin 2006/123/EY voimaantulon ja siinä säädettyjen keskitettyjen palvelupisteiden perustamisen vuoksi on olemassa päällekkäisyyden vaara. Tämän vuoksi direktiivissä 2005/36/EY perustetut kansalliset yhteystahot olisi muutettava tukikeskuksiksi, jotka keskittyvät toiminnassaan tarjoamaan neuvoja ja tukea kansalaisille, myös kasvotusten, jotta voidaan varmistaa, että sisämarkkinasääntöjen päivittäistä soveltamista kansalaisten monimutkaisissa yksittäistapauksissa voidaan seurata kansallisesti. Tukikeskukset olisivat tarvittaessa yhteydessä toimivaltaisiin viranomaisiin ja muiden jäsenvaltioiden tukikeskuksiin. Eurooppalaisen ammattikortin osalta jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, olisiko tukikeskusten toimittava toimivaltaisena viranomaisena kotijäsenvaltiossa vai tuettava asiasta vastaavaa toimivaltaista viranomaista eurooppalaista ammattikorttia koskevien hakemusten ja IMI-järjestelmässä luodun hakijan tiedoston (IMI-tiedosto) käsittelyssä. Palvelujen vapaan tarjoamisen järjestelmässä, jos kyseinen ammatti ei ole kotijäsenvaltiossa säännelty, tukikeskukset voivat myös osallistua tietojenvaihtoon hallinnollista yhteistyötä varten. |
(29) |
Tällä direktiivillä varmistetaan osaltaan terveyden suojelun ja kuluttajansuojan korkea taso. Direktiivissä 2005/36/EY säädetään jo nyt yksityiskohtaisesti jäsenvaltioiden velvollisuudesta tietojenvaihtoon. Tätä velvollisuutta olisi vahvistettava entisestään. Vastaisuudessa jäsenvaltioiden ei tulisi ainoastaan reagoida tietopyyntöihin, vaan niiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi myös oltava valtuudet antaa toimivaltansa rajoissa ennakoivasti hälytys muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ammattihenkilöistä, joilla ei ole enää oikeutta harjoittaa ammattiaan. Direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaan kuuluville terveydenhuollon ammattihenkilöille tarvitaan erityinen hälytysmekanismi. Sitä olisi sovellettava myös eläinlääkäreihin ja ammattihenkilöihin, jotka harjoittavat alaikäisten koulutukseen liittyvää toimintaa, lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen henkilöstö mukaan lukien. Hälytysvelvollisuus olisi oltava vain jäsenvaltioilla, joissa kyseinen ammatti on säännelty. Kaikille jäsenvaltioille olisi lähetettävä hälytys, jos ammattihenkilöllä ei ole enää oikeutta harjoittaa edes väliaikaisesti ammatillista toimintaa jossain jäsenvaltiossa kurinpitotoimen tai rikosoikeudellisen tuomion vuoksi. Hälytyksen yhteydessä olisi annettava kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot siitä määräpituisesta tai määräämättömästä ajanjaksosta, jona rajoitusta tai kieltoa sovelletaan. Hälytys olisi annettava IMI-järjestelmän välityksellä riippumatta siitä, onko ammattihenkilö käyttänyt direktiivin 2005/36/EY nojalla hänelle kuuluvia oikeuksia tai hakenut ammattipätevyytensä tunnustamista eurooppalaisen ammattikortin tai direktiivissä säädetyn muun menetelmän avulla. Hälytysmenettelyn olisi oltava henkilötietojen suojaa ja perusoikeuksia koskevan unionin oikeuden mukainen. Hälytysmenettelyllä ei ole tarkoitus korvata tai muuttaa jäsenvaltioiden keskinäisiä järjestelyjä, jotka koskevat yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa. Direktiivin 2005/36/EY nojalla toimivaltaisia viranomaisia ei myöskään tulisi vaatia osallistumaan tällaiseen yhteistyöhön kyseisessä direktiivissä säädettyjen hälytysten välityksellä. |
(30) |
Toisessa jäsenvaltiossa työskentelystä kiinnostuneen kansalaisen kohtaamia suurimpia vaikeuksia on noudatettavien hallinnollisten menettelyjen monimutkaisuus ja epätietoisuus niistä. Direktiivissä 2006/123/EY velvoitetaan jo jäsenvaltiot järjestämään vaivaton tiedonsaanti ja mahdollisuus saada menettelyt läpiviedyiksi keskitetyissä palvelupisteissä. Kansalaiset, jotka haluavat, että heidän ammattipätevyytensä tunnustetaan direktiivin 2005/36/EY mukaisesti, voivat nykyäänkin hyödyntää keskitettyjä palvelupisteitä, mikäli he kuuluvat direktiivin 2006/123/EY soveltamisalaan. Työnhakijat ja terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät kuitenkaan kuulu direktiivin 2006/123/EY soveltamisalaan, ja saatavilla on vain vähän tietoa. Käyttäjän kannalta näitä tietoja onkin tarpeen tarkentaa ja varmistaa niiden helppo saatavuus. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa kansallisesti ja toisaalta tekevät yhteistyötä keskenään ja komission kanssa, jotta ammattihenkilöillä on kaikkialla unionissa helppo pääsy käyttäjäystävällisiin ja monikielisiin tietoihin ja he voivat saada menettelyt helposti läpiviedyiksi keskitettyjen palvelupisteiden tai asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kautta. Linkkejä olisi tarjottava myös muilla verkkosivustoilla kuten Sinun Eurooppasi -portaalissa. |
(31) |
Jotta direktiivin 2005/36/EY tiettyjä, muita kuin keskeisiä osia voidaan täydentää tai muuttaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti direktiivin 21 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja taitojen ajantasaistamiseksi, liitteen I ajantasaistamiseksi, liitteessä IV luetteloitujen toimintojen ajantasaistamiseksi ja selkeyttämiseksi, liitteessä V olevan 5.1.1–5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdan mukauttamiseksi, erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutuksen vähimmäiskeston mukauttamiseksi, uusien lääketieteen erikoisalojen sisällyttämiseksi liitteessä V olevaan 5.1.3 kohtaan, liitteessä V olevan 5.2.1, 5.3.1, 5.4.1, 5.5.1 ja 5.6.1 kohdan luetteloiden muuttamiseksi, uusien hammaslääketieteen erikoisalojen sisällyttämiseksi liitteessä V olevaan 5.3.3 kohtaan, yhteisten koulutuspuitteiden soveltamisedellytysten määrittämiseksi ja yhteisten koulutustestien soveltamisedellytysten määrittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
(32) |
Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2005/36/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti. |
(33) |
Kyseisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi niiden teknisen luonteen vuoksi sovellettava tarkastelumenettelyä, kun ne koskevat eurooppalaisten ammattikorttien käyttöönottoa tietyissä ammateissa, eurooppalaisen ammattikortin muotoa, kirjallisten hakemusten käsittelyä, käännöksiä, jotka hakijan on toimitettava eurooppalaista ammattikorttia koskevan hakemuksensa mukana, täydelliseen hakemukseen direktiivin 2005/36/EY mukaisesti vaadittavien asiakirjojen yksityiskohtia, eurooppalaiseen ammattikorttiin liittyvien maksujen maksu- ja käsittelytapaa, sääntöjä siitä kuinka, missä tapauksissa ja mistä asiakirjoista toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset asianomaista ammattia varten, eurooppalaiseen ammattikorttiin ja IMI-tiedostoon sisältyvien tietojen teknisiä eritelmiä ja tietojen eheyden, luottamuksellisuuden ja oikeellisuuden varmistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, eurooppalaisen ammattikortin myöntämisen edellytyksiä ja menettelyjä, IMI-tiedostoon pääsyn edellytyksiä koskevia sääntöjä, eurooppalaisen ammattikortin aitouden ja voimassaolon tarkastamiseen tarvittavia teknisiä keinoja ja menettelyjä sekä hälytysmekanismin soveltamista. |
(34) |
Komission olisi täytäntöönpanosäädöksillä ja näiden säädösten erityispiirteet huomioon ottaen asetusta (EU) N:o 182/2011 soveltamatta päätettävä, ettei se suorita pyydettyä liitteen I ajantasaistamista, jos direktiivissä 2005/36/EY säädetyt edellytykset eivät täyty, pyydettävä, että asianomainen jäsenvaltio ei sovella poikkeusta, joka koskee mahdollisuutta valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä, jos kyseinen poikkeus ei ole asianmukainen tai se ei ole unionin oikeuden mukainen, päätettävä, ettei se toteuta pyydettyä liitteessä V olevan 5.1.1–5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2, 5.6.2 tai 5.7.1 kohdan muuttamista, jos direktiivissä 2005/36/EY säädetyt edellytykset eivät täyty, laadittava luettelo jäsenvaltioiden ammattipätevyyksistä ja ammattinimikkeistä, jotka tunnustetaan automaattisesti yhteisten koulutuspuitteiden perusteella, laadittava luettelo jäsenvaltioista, joissa yhteiset koulutustestit järjestetään, määritettävä testien järjestämistiheys kalenterivuoden aikana ja muut tarvittavat järjestelyt yhteisten koulutustestien järjestämiseksi sekä annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle määräaikainen lupa poiketa direktiivin 2005/36/EY asiaa koskevista säännöksistä. |
(35) |
Direktiivissä 2006/123/EY säädetystä keskinäisestä arvioinnista saatujen myönteisten kokemusten perusteella vastaava arviointijärjestelmä olisi sisällytettävä direktiiviin 2005/36/EY. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava, mitä ammatteja ne sääntelevät ja mistä syistä, ja keskusteltava keskenään havainnoistaan. Tällainen järjestelmä lisäisi osaltaan asiantuntijapalvelumarkkinoiden avoimuutta. |
(36) |
Komission olisi myöhempänä ajankohtana arvioitava järjestelmää, jota sovelletaan Romaniassa annettuihin yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tunnustamiseen. Arvioinnin olisi perustuttava asiaan liittyvän erityistäydennysohjelman tuloksiin, joka Romanian olisi perustettava kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräystensä mukaisesti ja jota varten sen olisi oltava yhteydessä muihin jäsenvaltioihin ja komissioon. Erityistäydennysohjelman tarkoituksena olisi oltava ohjelman osanottajien ammattipätevyyden täydentäminen niin, että he täyttävät kaikki direktiivissä 2005/36/EY säädetyt koulutuksen vähimmäisvaatimukset. |
(37) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat ammattipätevyyden tunnustamista koskevien sääntöjen järkeistäminen, yksinkertaistaminen ja parantaminen, koska se johtaisi vääjäämättä vaatimusten ja menettelyjen eriytymiseen ja lisäisi sääntelyn monimutkaisuutta aiheuttaen ammattihenkilöiden liikkuvuudelle perusteettomia esteitä, vaan ne voidaan yhtenäisyyteen, avoimuuteen ja yhteensopivuuteen liittyvistä syistä saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. |
(38) |
Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (12) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään täytäntöönpanotoimia koskevaan ilmoitukseen yhden tai useamman selittävän asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna. |
(39) |
Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (13) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 8 päivänä maaliskuuta 2012 (14). |
(40) |
Direktiivi 2005/36/EY ja asetus (EU) N:o 1024/2012 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN
1 artikla
Direktiivin 2005/36/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2005/36/EY seuraavasti:
1) |
Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti: ”Tässä direktiivissä vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat osittaista oikeutta harjoittaa säänneltyä ammattia ja toisessa jäsenvaltiossa suoritetun ammatillisen harjoittelun tunnustamista.”. |
2) |
Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
|
4) |
Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
|
5) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”4 a artikla Eurooppalainen ammattikortti 1. Jäsenvaltion on myönnettävä ammattipätevyyden haltijalle hänen pyynnöstään eurooppalainen ammattikortti sillä edellytyksellä, että komissio on antanut asiaan liittyvät 7 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset. 2. Kun eurooppalainen ammattikortti on otettu käyttöön tiettyä ammattia varten 7 kohdan mukaisesti annetuilla asiaankuuluvilla täytäntöönpanosäädöksillä, kyseisen ammattipätevyyden haltija voi hakea eurooppalaista ammattikorttia tai käyttää II ja III osastossa säädettyjä menettelyjä. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että eurooppalaisen ammattikortin haltijalla on kaikki 4 b–4 e artiklassa säädetyt oikeudet. 4. Mikäli ammattipätevyyden haltija aikoo tarjota II osaston nojalla muita kuin 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja palveluja, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä eurooppalainen ammattikortti 4 b ja 4 c artiklan mukaisesti. Eurooppalainen ammattikortti toimii tarvittaessa 7 artiklassa tarkoitettuna ilmoituksena. 5. Mikäli ammattipätevyyden haltija aikoo sijoittautua toiseen jäsenvaltioon III osaston I–III a luvun nojalla tai tarjota palveluja 7 artiklan 4 kohdan nojalla, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava kaikki sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä (IMI) luotuun hakijan tiedostoon (IMI-tiedosto) liittyvät valmisteluvaiheet 4 b ja 4 d artiklan mukaisesti. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä eurooppalainen ammattikortti 4 b ja 4 d artiklan mukaisesti. Eurooppalaisen ammattikortin myöntäminen sijoittautumista varten ei anna automaattisesti oikeutta tietyn ammatin harjoittamiseen, jos vastaanottavassa jäsenvaltiossa on rekisteröitymisvaatimuksia tai muita valvontamenettelyjä jo ennen eurooppalaisen ammattikortin käyttöönottoa asianomaista ammattia varten. 6. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat IMI-tiedostojen käsittelystä ja eurooppalaisten ammattikorttien myöntämisestä. Kyseisten viranomaisten on varmistettava eurooppalaisia ammattikortteja koskevien hakemusten tasapuolinen, puolueeton ja oikea-aikainen käsittely. Myös 57 b artiklassa tarkoitetut tukikeskukset voivat toimia toimivaltaisina viranomaisina. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ja tukikeskukset tiedottavat kansalaisille, mahdolliset hakijat mukaan lukien, eurooppalaisen ammattikortin toiminnasta ja lisäarvosta ammateissa, joita varten sellainen on saatavissa. 7. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan eurooppalaista ammattikorttia koskevien säännösten yhdenmukainen soveltaminen ammateissa, jotka täyttävät tämän kohdan toisessa alakohdassa säädetyt edellytykset, mukaan lukien toimenpiteet, jotka koskevat eurooppalaisen ammattikortin muotoa, kirjallisten hakemusten käsittelyä, käännöksiä, jotka hakijan on toimitettava eurooppalaista ammattikorttia koskevan hakemuksensa mukana, eurooppalaista ammattikorttia koskevaan täydelliseen hakemukseen 7 artiklan 2 kohdan tai liitteen VII mukaisesti vaadittavien asiakirjojen yksityiskohtia sekä eurooppalaiseen ammattikorttiin liittyvien maksujen maksu- ja käsittelytapaa ottaen huomioon asianomaisen ammatin erityispiirteet. Komissio myös täsmentää täytäntöönpanosäädöksillä, millä tavoin, missä tapauksissa ja mistä asiakirjoista toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset 4 b artiklan 3 kohdan toisen alakohdan, 4 d artiklan 2 kohdan ja 4 d artiklan 3 kohdan mukaisesti asianomaista ammattia varten. Eurooppalainen ammattikortti voidaan ottaa käyttöön tiettyä ammattia varten antamalla asiaankuuluvat täytäntöönpanosäädökset ensimmäisen alakohdan mukaisesti edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 8. Hakijoilta eurooppalaisen ammattikortin myöntämiseen liittyvistä hallinnollisista menettelyistä mahdollisesti veloitettavien maksujen on oltava kohtuullisia, suhteellisia ja oikeassa suhteessa kotijäsenvaltiolle ja vastaanottavalle jäsenvaltiolle aiheutuviin kustannuksiin, eivätkä ne saa toimia pidäkkeenä eurooppalaisen ammattikortin hakemiselle. 4 b artikla Eurooppalaisen ammattikortin hakeminen ja IMI-tiedoston luominen 1. Kotijäsenvaltion on tarjottava ammattipätevyyden haltijalle mahdollisuus hakea eurooppalaista ammattikorttia komission tarjoamalla verkkosovelluksella, joka luo hakijan IMI-tiedoston automaattisesti. Jos kotijäsenvaltio hyväksyy myös kirjalliset hakemukset, sen on huolehdittava kaikista tarvittavista järjestelyistä, joita IMI-tiedoston luominen, tietojen lähettäminen hakijalle ja eurooppalaisen ammattikortin myöntäminen edellyttävät. 2. Hakemusten tueksi on liitettävä 4 a artiklan 7 kohdan mukaisesti annettavissa täytäntöönpanosäädöksissä edellytettävät asiakirjat. 3. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on viikon kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta ilmoitettava vastaanottaneensa hakemuksen ja tiedotettava hakijalle mahdollisista puuttuvista asiakirjoista. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa annettava tämän direktiivin mukaisesti hakemuksen tueksi mahdollisesti vaadittavat todistukset. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava, onko hakija sijoittautunut laillisesti kotijäsenvaltioon ja ovatko kaikki tarvittavat kotijäsenvaltiossa annetut asiakirjat voimassa ja aitoja. Jos kotijäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on asianmukaisesti perusteltuja epäilyksiä, sen on kuultava asiaankuuluvaa elintä ja se voi pyytää hakijalta virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset asiakirjoista. Saman hakijan jättäessä myöhempiä hakemuksia kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät saa pyytää toimittamaan uudelleen asiakirjoja, jotka sisältyvät jo IMI-tiedostoon ja ovat edelleen voimassa. 4. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksillä eurooppalaiseen ammattikorttiin ja IMI-tiedostoon sisältyvien tietojen tekniset eritelmät ja tietojen eheyden, luottamuksellisuuden ja oikeellisuuden varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, sekä eurooppalaisen ammattikortin myöntämisen edellytykset ja menettelyt, kortin lataaminen tietovälineelle tai IMI-tiedoston päivitysten lähettäminen mukaan luettuina. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 4 c artikla Eurooppalainen ammattikortti muiden kuin 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen väliaikaista ja satunnaista tarjoamista varten 1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava hakemus ja IMI-tiedostoon sisältyvät, hakemuksen tueksi esitetyt asiakirjat ja myönnettävä eurooppalainen ammattikortti muiden kuin 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen väliaikaista a satunnaista tarjoamista varten kolmen viikon kuluessa. Määräaika alkaa 4 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen puuttuvien asiakirjojen vastaanottamisesta tai, jos täydentäviä asiakirjoja ei ole pyydetty, mainitussa alakohdassa tarkoitetun yhden viikon määräajan päätyttyä. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on sen jälkeen toimitettava eurooppalainen ammattikortti viipymättä kunkin asianomaisen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava asiasta hakijalle. Vastaanottava jäsenvaltio ei saa edellyttää muuta ilmoitusta 7 artiklan nojalla seuraavien 18 kuukauden aikana. 2. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätökseen tai päätöksen antamatta jättämiseen 1 kohdassa tarkoitetussa kolmen viikon määräajassa voidaan hakea muutosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 3. Jos eurooppalaisen ammattikortin haltija haluaa tarjota palvelua muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessa alun perin mainituissa jäsenvaltioissa, hän voi hakea tällaista laajentamista. Jos haltija haluaa jatkaa palvelujen tarjoamista 1 kohdassa tarkoitettua 18 kuukauden ajanjaksoa pitempään, hänen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. Kummassakin tapauksessa haltijan on myös toimitettava kaikki tiedot IMI-tiedostossa osoitetun tilanteen merkittävistä muutoksista, joita kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia 4 a artiklan 7 kohdan mukaisesti annettavien täytäntöönpanosäädösten nojalla. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on välitettävä ajantasaistettu eurooppalainen ammattikortti asianomaiselle vastaanottavalle jäsenvaltiolle. 4. Eurooppalainen ammattikortti on voimassa kaikkien asianomaisten vastaanottavien jäsenvaltioiden koko alueella niin kauan kuin sen haltijalla on oikeus harjoittaa ammattia IMI-tiedostoon sisältyvien asiakirjojen ja tietojen perusteella. 4 d artikla Eurooppalainen ammattikortti sijoittautumista ja 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen väliaikaista ja satunnaista tarjoamista varten 1. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kuukauden kuluessa tarkistettava IMI-tiedostoon sisältyvien, hakemuksen tueksi esitettyjen asiakirjojen aitous ja voimassaolo eurooppalaisen ammattikortin myöntämiseksi sijoittautumista tai 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen väliaikaista ja satunnaista jtarjoamista jvarten. Määräaika alkaa 4 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen puuttuvien asiakirjojen vastaanottamisesta, tai jos täydentäviä asiakirjoja ei ole pyydetty, mainitussa alakohdassa tarkoitetun yhden viikon määräajan päätyttyä. Sen on sen jälkeen toimitettava hakemus viipymättä vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Kotijäsenvaltion on ilmoitettava hakijalle hakemuksen käsittelyvaihe samaan aikaan, kun se toimittaa hakemuksen vastaanottavalle jäsenvaltiolle. 2. Vastaanottavan jäsenvaltion on 16, 21, 49 a ja 49 b artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa päätettävä myöntääkö se 1 kohdassa tarkoitetun eurooppalaisen ammattikortin kuukauden kuluessa kotijäsenvaltion lähettämän hakemuksen vastaanottamisesta. Jos vastaanottavalla jäsenvaltiolla on asianmukaisesti perusteltuja epäilyksiä, se voi pyytää kotijäsenvaltiolta lisätietoja tai virallisesti oikeaksi todistetun jäljennöksen asiakirjasta, joka tämän on toimitettava kahden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Tällaisesta pyynnöstä huolimatta sovelletaan yhden kuukauden määräaikaa, ellei 5 kohdan toisesta alakohdasta muuta johdu. 3. Vastaanottavan jäsenvaltion on päätettävä 7 artiklan 4 kohdassa ja 14 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa kahden kuukauden kuluessa kotijäsenvaltion toimittaman hakemuksen vastaanottamisesta, myöntääkö se eurooppalaisen ammattikortin vai määrääkö se ammattipätevyyden haltijalle korvaavia toimenpiteitä. Jos vastaanottavalla jäsenvaltiolla on asianmukaisesti perusteltuja epäilyksiä, se voi pyytää kotijäsenvaltiolta lisätietoja tai virallisesti oikeaksi todistetun jäljennöksen asiakirjasta, joka tämän on toimitettava kahden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Tällaisesta pyynnöstä huolimatta sovelletaan kahden kuukauden määräaikaa, ellei 5 kohdan toisesta alakohdasta muuta johdu. 4. Jos vastaanottava jäsenvaltio ei saa tarvittavia tietoja, joita se voi pyytää tämän direktiivin mukaisesti tehdäkseen päätöksen eurooppalaisen ammattikortin myöntämisestä joko kotijäsenvaltiolta tai hakijalta, se voi kieltäytyä myöntämästä korttia. Kielteinen päätös on perusteltava asianmukaisesti. 5. Jollei vastaanottava jäsenvaltio tee päätöstä tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa tai jollei se järjestä kelpoisuuskoetta 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti, eurooppalainen ammattikortti katsotaan myönnetyksi ja se lähetetään ammattipätevyyden haltijalle automaattisesti IMI-järjestelmän välityksellä. Vastaanottavalla jäsenvaltiolla on mahdollisuus jatkaa kahdella viikolla 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja eurooppalaisen ammattikortin automaattisen myöntämisen määräaikoja. Sen on perusteltava määräajan jatkaminen ja ilmoitettava asiasta hakijalle. Tällainen määräajan jatkaminen voidaan uusia kerran, jos se on välttämätöntä etenkin kansanterveyteen tai palvelun vastaanottajien turvallisuuteen liittyvistä syistä. 6. Kotijäsenvaltion 1 kohdan mukaisesti toteuttamat toimet korvaavat ammattipätevyyden tunnustamista koskevan hakemuksen vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 7. Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion 1–5 kohdan nojalla tekemiin päätöksiin tai kotijäsenvaltion päätöksen tekemättä jättämiseen voidaan hakea muutosta kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 4 e artikla Eurooppalaiseen ammattikorttiin liittyvien tietojen käsittely ja tarkastelu 1. Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä päivitettävä vastaavaan IMI-tiedostoon tiedot kurinpitotoimista tai rikosoikeudellisista seuraamuksista, joihin liittyy rajoitus tai kielto ja jotka vaikuttavat eurooppalaisen ammattikortin haltijan tämän direktiivin nojalla harjoittamaan toimintaan, sanotun vaikuttamatta syyttömyysolettamaan. Näin menetellessään niiden on noudatettava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (15) ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (16) säädettyjä henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä. Päivitysten yhteydessä on poistettava tiedot, joita ei enää tarvita. Kaikista päivityksistä on ilmoitettava viipymättä eurooppalaisen ammattikortin haltijalle ja toimivaltaisille viranomaisille, joilla on pääsy vastaavaan IMI-tiedostoon. Tämä velvollisuus ei vaikuta jäsenvaltioiden 56 a artiklan mukaisiin hälytysvelvollisuuksiin. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tietojen päivitys voi koskea vain seuraavia:
3. IMI-tiedostoon sisältyvien tietojen tarkastelu on sallittua vain kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille direktiivin 95/46/EY mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava eurooppalaisen ammattikortin haltijalle IMI-tiedoston sisältö, jos tämä sitä pyytää. 4. Eurooppalaiseen ammattikorttiin sisällytettävät tiedot on rajoitettava tietoihin, jotka ovat tarpeen varmistamaan kortin haltijan oikeus harjoittaa ammattia, jota varten kortti on myönnetty: haltijan etu- ja sukunimi, syntymäaika ja -paikka, ammatti, muodollinen pätevyys ja sovellettava järjestelmä, asiaan liittyvät toimivaltaiset viranomaiset, kortin numero, turvaominaisuudet ja viittaus voimassa olevaan henkilötodistukseen. Eurooppalaisen ammattikortin haltijan hankkimaan ammattikokemukseen tai suorittamiin korvaaviin toimenpiteisiin liittyvät tiedot on sisällytettävä IMI-tiedostoon. 5. IMI-tiedostoon sisältyviä henkilötietoja voidaan käsitellä niin kauan kuin se on tarpeen joko tunnustamismenettelyä varten tai osoituksena tunnustamisesta tai 7 artiklan mukaisesti vaaditun ilmoituksen toimittamisesta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että eurooppalaisen ammattikortin haltijalla on milloin tahansa ja veloituksetta oikeus pyytää virheellisten tai puutteellisten tietojen oikaisemista tai asianomaisen IMI-tiedoston poistamista tai estämistä. Haltijalle on ilmoitettava tästä oikeudesta eurooppalaisen ammattikortin myöntämisen yhteydessä ja muistutettava siitä tämän jälkeen kahden vuoden välein. Muistutus lähetetään automaattisesti IMI-järjestelmän välityksellä, kun eurooppalaista ammattikorttia koskeva alkuperäinen hakemus on jätetty sähköisenä. Jos pyydetään sellaisen IMI-tiedoston poistamista, joka liittyy sijoittautumista tai 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen väliaikaista ja satunnaista tarjoamista varten myönnettyyn eurooppalaiseen ammattikorttiin, asianomaisen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava ammattipätevyyden haltijalle todiste hänen ammattipätevyytensä tunnustamisesta. 6. Eurooppalaisen ammattikortin ja kaikkien IMI-tiedostojen sisältämien henkilötietojen käsittelyssä jäsenvaltioiden asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset katsotaan direktiivissä 95/46/EY 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetuiksi rekisterinpitäjiksi. Komissio katsotaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (17) 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetuksi rekisterinpitäjäksi tämän artiklan 1–4 kohdasta johtuvien tehtäviensä ja niissä tarkoitetun henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. 7. Vastaanottavien jäsenvaltioiden on säädettävä, että työnantajat, asiakkaat, potilaat, viranomaiset ja muut asianomaiset voivat tarkistaa kortinhaltijan niille esittämän eurooppalaisen ammattikortin aitouden ja voimassaolon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat IMI-tiedostoon pääsyä sekä teknisiä välineitä ja menettelyjä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tarkistamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 4 f artikla Osittainen ammatinharjoittamisoikeus 1. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä tapauskohtaisesti osittainen oikeus harjoittaa ammattia alueellaan vain, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Edellä olevan c alakohdan soveltamiseksi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon, voidaanko kyseistä ammatillista toimintaa harjoittaa kotijäsenvaltiossa itsenäisesti. 2. Osittainen ammatinharjoittamisoikeus voidaan evätä, jos se on perusteltua yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä, omiaan takaamaan tavoitellun tavoitteen saavuttamisen eikä ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi. 3. Vastaanottavaan jäsenvaltioon sijoittautumista varten esitetyt hakemukset on tutkittava III osaston I ja IV lukujen mukaisesti. 4. Hakemukset, jotka koskevat palvelujen väliaikaista ja satunnaista tarjoamista vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja ammatillista toimintaa, jolla on vaikutusta kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen, on tutkittava II osaston mukaisesti. 5. Jäljempänä olevan 7 artiklan 4 kohdan kuudennesta alakohdasta ja 52 artiklan 1 kohdasta poiketen ammatillista toimintaa on harjoitettava kotijäsenvaltiossa annetulla ammattinimikkeellä, kun osittainen ammatinharjoittamisoikeus on myönnetty. Vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia, että ammattinimikettä käytetään vastaanottavan jäsenvaltion kielillä. Ammattihenkilöiden, joille on myönnetty osittainen ammatinharjoittamisoikeus, on ilmoitettava ammatillisen toimintansa laajuus selvästi palvelun vastaanottajille. 6. Tätä artiklaa ei sovelleta ammattihenkilöihin, joiden ammattipätevyys tunnustetaan automaattisesti III osaston II, III ja III a luvun nojalla. |
6) |
Korvataan 5 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:
|
7) |
Muutetaan 7 artikla seuraavasti:
|
8) |
Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltuja epäilyksiä, ne voivat pyytää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta mitä tahansa tietoja, jotka koskevat palvelun tarjoajan sijoittautumisen laillisuutta ja moitteetonta toimintaa sekä sitä, että ammatilliseen toimintaan liittyviä kurinpitotoimia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia ei ole langetettu. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät tarkistaa palvelun tarjoajan ammattipätevyyden, ne voivat pyytää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta tietoja palvelun tarjoajan koulutusjaksoista siinä määrin kuin tämä on tarpeen kansanterveydelle tai yleiselle turvallisuudelle todennäköisesti haitallisten olennaisten erojen arvioimiseksi. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot 56 artiklan mukaisesti. Jos ammatti ei ole säännelty kotijäsenvaltiossa, myös 57 b artiklassa tarkoitetut tukikeskukset voivat toimittaa tiedot.”. |
9) |
Muutetaan 11 artikla seuraavasti:
|
10) |
Korvataan 12 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti: ”Muodollista pätevyyttä osoittavaa yksittäistä asiakirjaa tai tällaisten asiakirjojen yhdistelmää, jonka toimivaltainen viranomainen on antanut jäsenvaltiossa sellaisen muodollisen tai muun koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta unionissa täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti, jonka kyseinen jäsenvaltio tunnustaa vastaavantasoiseksi, ja joka antaa haltijalle samat oikeudet ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa ammattia taikka valmistaa kyseisen ammatin harjoittamiseen, on pidettävä 11 artiklassa tarkoitettuna, asianomaisen tason muodollista pätevyyttä osoittavana asiakirjana.”. |
11) |
Korvataan 13 artikla seuraavasti: ”13 artikla Tunnustamisen edellytykset 1. Kun vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellytetään säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai harjoittamiseksi tiettyä ammattipätevyyttä, kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa hakijalle luvan ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa kyseistä ammattia samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen, jos hakijalla on toisen jäsenvaltion alueellaan saman ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai harjoittamiseksi edellyttämä, 11 artiklassa tarkoitettu pätevyystodistus tai muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja. Pätevyystodistusten ja muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen on oltava jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetyn toimivaltaisen viranomaisen antamia. 2. Edellä 1 kohdassa kuvattu ammatin harjoittamisen aloittaminen ja ammatin harjoittaminen on sallittava myös hakijoille, jotka ovat kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana harjoittaneet kyseistä ammattia täysipäiväisesti vuoden ajan tai osa-aikaisesti vastaavan ajan toisessa jäsenvaltiossa, jossa kyseinen ammatti ei ole säännelty, ja joilla on yksi tai useampi pätevyystodistus tai muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jonka on antanut toinen jäsenvaltio, jossa kyseinen ammatti ei ole säännelty. Pätevyystodistusten ja muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen on täytettävä seuraavat edellytykset:
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vuoden ammattikokemusta ei kuitenkaan voida vaatia, jos hakijan muodollista pätevyyttä osoittavissa asiakirjoissa vahvistetaan säännelty ammatillinen koulutus. 3. Vastaanottavan jäsenvaltion on hyväksyttävä kotijäsenvaltion 11 artiklan mukaisesti osoittama taso sekä todistus, jolla kotijäsenvaltio vahvistaa, että 11 artiklan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu säännelty ammatillinen koulutus tai ammatillinen koulutus, jossa on erityisrakenne, vastaa 11 artiklan c alakohdan i alakohdassa säädettyä tasoa. 4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan ja 14 artiklan säännöksistä poiketen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltää ammatin harjoittamisen aloittamisen ja ammatin harjoittamisen 11 artiklan a alakohtaan luokitellun pätevyystodistuksen haltijoilta, jos ammatin harjoittamiseen sen alueella edellytettävä kansallinen ammattipätevyys on luokiteltu 11 artiklan e alakohtaa vastaavaksi.”. |
12) |
Muutetaan 14 artikla seuraavasti:
|
13) |
Kumotaan 15 artikla. |
14) |
Korvataan 20 artikla seuraavasti: ”20 artikla Liitteessä IV tarkoitettujen toimintojen luettelon mukauttaminen Siirretään komissiolle valta antaa 57 c artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä IV tarkoitettujen ja 16 artiklan nojalla ammattikokemuksen tunnustamisen kohteena olevien toimintojen luetteloiden mukauttamista liitteessä IV lueteltujen toimintojen ajantasaistamiseksi tai selventämiseksi etenkin, jotta voidaan edelleen täsmentää niiden soveltamisalaa ja ottaa asianmukaisesti huomioon viimeisin kehitys toimintoperusteisten nimikkeistöjen alalla, edellyttäen ettei tämä aiheuta rajoituksia yksittäisiin luokkiin liittyviin toimintoihin ja ettei liitteessä IV olevien nykyisten luetteloiden I, II ja III välillä tapahdu toimintojen siirtymistä.”. |
15) |
Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
|
16) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”21 a artikla Ilmoitusmenettely 1. Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle antamansa lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka koskevat tämän luvun soveltamisalaan kuuluviin ammatteihin liittyvää muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen myöntämistä. Jäljempänä 8 jaksossa tarkoitettujen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen osalta ensimmäisen alakohdan mukainen ilmoitus on osoitettava myös muille jäsenvaltioille. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällytettävä tiedot koulutusohjelmien kestosta ja sisällöstä. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettava IMI-järjestelmää käyttäen. 4. Jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon lainsäädännön ja hallinnon kehitys jäsenvaltioissa ja edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ovat tämän luvun edellytysten mukaiset, siirretään komissiolle valta antaa 57 c artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä V olevan 5.1.1–5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdan muuttamiseksi koskien niiden nimikkeiden ajantasaistamista, jotka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet osoitukseksi muodollisesta pätevyydestä, sekä tarvittaessa elintä, joka myöntää muodollisen pätevyyden osoittavan asiakirjan, siihen liittyvää todistusta ja vastaavaa ammattinimikettä. 5. Jos 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset eivät ole tämän luvun edellytysten mukaiset, komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen päätöksestään olla suorittamatta pyydettyä liitteessä V olevan 5.1.1–5.1.4, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.5.2, 5.6.2 tai 5.7.1 kohdan muuttamista.”. |
17) |
Muutetaan 22 artikla seuraavasti:
|
18) |
Korvataan 24 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Lääkärin peruskoulutukseen on kuuluttava yhteensä vähintään viisi vuotta opintoja, joiden määrä voidaan lisäksi ilmoittaa vastaavina ECTS-pisteinä, ja siihen on sisällyttävä vähintään 5 500 tuntia teoreettista ja käytännön opetusta yliopistossa tai yliopiston valvonnassa. Jos ammattihenkilö on aloittanut opintonsa ennen 1 päivää tammikuuta 1972, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu koulutus voi sisältää kuusi kuukautta kestävän täysipäiväisen yliopistotasoisen käytännön koulutuksen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.”. |
19) |
Muutetaan 25 artikla seuraavasti:
|
20) |
Korvataan 26 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Jotta kansallisen lainsäädännön muutokset voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon ja tämän direktiivin ajantasaistamiseksi, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 57 c artiklan mukaisesti uusien, vähintään kahdelle viidesosalle jäsenvaltioista yhteisten lääketieteen erikoisalojen sisällyttämiseksi liitteessä V olevaan 5.1.3 kohtaan.”. |
21) |
Lisätään 27 artiklaan kohta seuraavasti: ”2 a. Jäsenvaltioiden on tunnustettava Italiassa erikoislääkärin koulutuksesta sellaisille lääkäreille annetut, liitteessä V olevassa 5.1.2 ja 5.1.3 kohdassa luetellut asiakirjat, jotka ovat aloittaneet 31 päivän joulukuuta 1983 jälkeen ja ennen 1 päivää tammikuuta 1991 erikoistumiskoulutuksen, huolimatta siitä ettei koulutus täytä kaikkia 25 artiklassa säädettyjä koulutuksen vaatimuksia, jos asiakirjan liitteenä on Italian toimivaltaisten viranomaisten antama todistus siitä, että asianomainen lääkäri on tosiasiallisesti ja luvallisesti harjoittanut erikoislääkärin ammattitoimintaa Italiassa kyseisellä erikoistumisalalla yhtäjaksoisesti vähintään seitsemän vuotta todistuksen antamista edeltäneiden kymmenen vuoden aikana.”. |
22) |
Korvataan 28 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Yleislääketieteen erityiskoulutukseen pääsyn edellytyksenä on oltava, että hakija on suorittanut hyväksytysti 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lääketieteen peruskoulutusohjelman ja saavuttanut tuona aikana asianmukaiset lääketieteen perustiedot.”. |
23) |
Muutetaan 31 artikla seuraavasti:
|
24) |
Muutetaan 33 artikla seuraavasti:
|
25) |
Korvataan 33 a artikla seuraavasti: ”Romanian yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan tutkinnon osalta sovelletaan ainoastaan seuraavia saavutettuja oikeuksia koskevia säännöksiä: Kun on kyse jäsenvaltion kansalaisista, jotka ovat suorittaneet Romaniassa yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen, joka ei vastaa 31 artiklassa säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, jäsenvaltioiden on tunnustettava jäljempänä mainitut yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat riittäväksi näytöksi, edellyttäen että asiakirjan liitteenä on todistus siitä, että asianomainen jäsenvaltion kansalainen on todistuksen antamispäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta tosiasiallisesti ja luvallisesti harjoittanut Romaniassa yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ammattitoimintaa, johon on kuulunut täysi vastuu potilashoidon suunnittelusta, organisoinnista ja toteuttamisesta:
|
26) |
Korvataan 34 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Hammaslääkärin peruskoulutukseen on kuuluttava yhteensä vähintään viisi vuotta opintoja, joiden määrä voidaan lisäksi ilmoittaa vastaavina ECTS-pisteinä, ja siihen on sisällyttävä vähintään 5 000 tuntia täysipäiväistä teoreettista ja käytännön opetusta, joka kattaa vähintään liitteessä V olevassa 5.3.1 kohdassa olevan ohjelman ja jota annetaan yliopistossa, vastaavantasoiseksi tunnustettua koulutusta antavassa korkea-asteen oppilaitoksessa tai yliopiston valvonnassa. Siirretään komissiolle valta antaa 57 c artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä V olevassa 5.3.1 kohdassa vahvistetun luettelon muuttamista sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen. Toisessa alakohdassa tarkoitettu muuttaminen ei saa aiheuttaa muutoksia jäsenvaltioiden ammattilainsäädännön keskeisiin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammatinharjoittamisoikeuden edellytyksiä. Muuttamisessa on kunnioitettava jäsenvaltioiden vastuuta järjestää koulutusjärjestelmänsä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”. |
27) |
Muutetaan 35 artikla seuraavasti:
|
28) |
Lisätään 37 artiklaan kohdat seuraavasti: ”3. Jäsenvaltioiden on tunnustettava hammaslääkäreiden muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat 21 artiklan nojalla tapauksissa, joissa hakijat ovat aloittaneet koulutuksensa viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016. 4. Jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava lääkärin muodollisesta pätevyydestä Espanjassa sellaisille ammattihenkilöille annetut asiakirjat, jotka ovat aloittaneet yliopistollisen lääkärikoulutuksensa 1 päivän tammikuuta 1986 ja 31 päivän joulukuuta 1997 välillä, kun asiakirjan liitteenä on Espanjan toimivaltaisten viranomaisten myöntämä todistus. Todistuksessa on vahvistettava seuraavien edellytysten täyttyminen:
|
29) |
Muutetaan 38 artikla seuraavasti:
|
30) |
Muutetaan 40 artikla seuraavasti:
|
31) |
Korvataan 41 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Liitteessä V olevassa 5.5.2 kohdassa tarkoitettu kätilön muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja on tunnustettava automaattisesti 21 artiklan nojalla, jos se täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:
|
32) |
Muutetaan 43 artikla seuraavasti:
|
33) |
Korvataan 44 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Proviisorin muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan on oltava osoitus vähintään viiden vuoden opinnoista, joiden määrä voidaan lisäksi ilmoittaa vastaavina ECTS-pisteinä ja joihin on sisällyttävä vähintään
Tässä kohdassa tarkoitetun koulutuksen on katettava vähintään liitteessä V olevassa 5.6.1 kohdassa oleva ohjelma. Siirretään komissiolle valta antaa 57 c artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä V olevassa 5.6.1 kohdassa vahvistetun luettelon muuttamista sen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen, farmakologisten käytäntöjen kehitys mukaan lukien. Toisessa alakohdassa tarkoitettu muuttaminen ei saa aiheuttaa muutoksia jäsenvaltioiden ammattilainsäädännön keskeisiin periaatteisiin, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden koulutusta ja ammatinharjoittamisoikeuden edellytyksiä. Muuttamisessa on kunnioitettava jäsenvaltioiden vastuuta järjestää koulutusjärjestelmänsä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”. |
34) |
Korvataan 45 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattihenkilöllä, jolla on 44 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttävä, yliopistollista tai vastaavantasoiseksi tunnustettua farmasia-alan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, on oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa vähintään seuraavia toimintoja kuitenkin niin, että häneltä voidaan tarvittaessa vaatia täydentävää ammattikokemusta:
|
35) |
Korvataan 46 artikla seuraavasti: ”46 artikla Arkkitehdin koulutus 1. Arkkitehdin koulutukseen on kuuluttava
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa opinnoissa on keskityttävä pääasiassa arkkitehtuurin alaan. Opintoihin on sisällyttävä tasapuolisesti sekä teoreettista että käytännön arkkitehtuurikoulutusta ja niissä on varmistettava vähintään seuraavien tietojen, taitojen ja pätevyyden hankkiminen:
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen korkeakouluopintojen määrä voidaan lisäksi ilmoittaa vastaavina ECTS-pisteinä. 4. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ammatillinen harjoittelu on suoritettava vasta, kun on saatu päätökseen kolmen ensimmäisen vuoden opinnot. Vähintään yhden harjoitteluvuoden on perustuttava 2 kohdassa tarkoitettujen opintojen aikana hankittuihin tietoihin, taitoihin ja pätevyyteen. Tämän vuoksi ammatillinen harjoittelu on suoritettava kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän henkilön tai elimen valvonnassa. Valvottu harjoittelu voidaan suorittaa missä tahansa maassa. Kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen arvioi ammatillisen harjoittelun.”. |
36) |
Korvataan 47 artikla seuraavasti: ”47 artikla Poikkeukset arkkitehdin koulutusta koskeviin vaatimuksiin Poiketen siitä, mitä 46 artiklassa säädetään, 21 artiklan vaatimukset täyttävänä on pidettävä myös yhteiskunnallisen uudistusohjelman osana tai korkea-asteen oppilaitoksessa osa-aikaisesti suoritettuja opintoja, jotka täyttävät 46 artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset ja joista on osoituksena arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston valvonnassa vähintään seitsemän vuoden ajan arkkitehtuurin alalla työskennelleen ammattihenkilön hyväksytysti suorittama koe arkkitehtuurin alalla. Kokeen on oltava yliopistotasoinen ja vastattava tasoltaan 46 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua päättökoetta.”. |
37) |
Muutetaan 49 artikla seuraavasti:
|
38) |
Lisätään III osastoon luku seuraavasti: ”III A luku Automaattinen tunnustaminen yhteisten koulutusperiaatteiden perusteella 49 a artikla Yhteiset koulutuspuitteet 1. Tätä artiklaa sovellettaessa ’yhteisillä koulutuspuitteilla’ tarkoitetaan tietyn ammatin harjoittamiseksi vähintään tarvittavaa yhteistä tieto-, taito- ja pätevyyskokonaisuutta. Yhteiset koulutuspuitteet eivät korvaa kansallisia koulutusohjelmia, jollei jäsenvaltion lainsäädännössä toisin säädetä. Ammattitoiminnan aloittamiseksi ja harjoittamiseksi jäsenvaltioissa, joissa kyseinen ammatti on säännelty, jäsenvaltion on taattava, että koulutuspuitteiden perusteella saatua ammattipätevyyttä osoittavat asiakirjat antavat sen alueella samat oikeudet kuin sen itse myöntämät muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, edellyttäen että koulutuspuitteet täyttävät 2 kohdassa säädetyt edellytykset. 2. Yhteisten koulutuspuitteiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
3. Unionin tasolla edustavat ammatilliset järjestöt sekä kansalliset ammatilliset järjestöt tai toimivaltaiset viranomaiset vähintään kolmasosasta jäsenvaltioita voivat tehdä komissiolle ehdotuksia yhteisiksi koulutuspuitteiksi, jotka täyttävät 2 kohdassa säädetyt edellytykset. 4. Siirretään komissiolle valta antaa 57 c artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yhteisten koulutuspuitteiden perustamista tiettyä ammattia varten tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten pohjalta. 5. Jäsenvaltio vapautetaan 4 kohdassa tarkoitettujen yhteisten koulutuspuitteiden käyttöönotosta sen alueella sekä velvollisuudesta tunnustaa automaattisesti yhteisten koulutuspuitteiden perusteella saatu ammattipätevyys, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
6. Jäsenvaltioiden on kuuden kuukauden kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa luetellaan kansalliset ammattipätevyydet ja kansalliset ammattinimikkeet, jotka tunnustetaan automaattisesti 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen yhteisten koulutuspuitteiden perusteella. 7. Tätä artiklaa sovelletaan myös sellaisiin ammatin erikoisaloihin, joihin liittyvän ammattitoiminnan aloittaminen ja harjoittaminen on jäsenvaltioissa säänneltyä, kun kyseinen ammatti tunnustetaan automaattisesti III osaston III luvun nojalla mutta kyseistä erikoisalaa ei. 49 b artikla Yhteiset koulutustestit 1. Tätä artiklaa sovellettaessa ’yhteisellä koulutustestillä’ tarkoitetaan yhdenmukaistettua kelpoisuuskoetta, joka voidaan suorittaa kaikissa osallistuvissa jäsenvaltiossa ja joka on varattu tietyn ammattipätevyyden haltijoille. Tällaisen testin suorittaminen hyväksytysti jossakin jäsenvaltiossa antaa ammattipätevyyden haltijalle oikeuden harjoittaa kyseistä ammattia missä tahansa vastaanottavassa jäsenvaltiossa samoin edellytyksin kuin kyseisessä jäsenvaltiossa hankitun ammattipätevyyden haltijat. 2. Yhteisen koulutustestin on täytettävä seuraavat edellytykset:
3. Unionin tasolla edustavat ammatilliset järjestöt sekä kansalliset ammatilliset järjestöt tai toimivaltaiset viranomaiset vähintään kolmasosasta jäsenvaltioita voivat tehdä komissiolle ehdotuksia yhteisiksi koulutustesteiksi, jotka täyttävät 2 kohdassa säädetyt edellytykset. 4. Siirretään komissiolle valta antaa 57 c artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yhteisen koulutustestin sisällön vahvistamista ja testiin osallistumiselle ja sen hyväksytylle suorittamiselle asetettavia edellytyksiä. 5. Jäsenvaltio vapautetaan velvollisuudesta järjestää 4 kohdassa tarkoitettu yhteinen koulutustesti sen alueella sekä velvollisuudesta tunnustaa automaattisesti yhteisen koulutustestin suorittaneen ammattihenkilön ammattipätevyys, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
6. Jäsenvaltioiden on kuuden kuukauden kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa luetellaan jäsenvaltiot, joissa 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä yhteisiä koulutustestejä järjestetään, sekä määritetään testien järjestämistiheys kalenterivuoden aikana ja muut tarvittavat järjestelyt yhteisten koulutustestien järjestämiseksi eri jäsenvaltioissa. |
39) |
Lisätään 50 artiklaan kohdat seuraavasti: ”3 a. Jos vastaanottavalla jäsenvaltiolla on perusteltuja epäilyksiä, se voi vaatia jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta vahvistusta sille, ettei hakijaa ole väliaikaisesti tai pysyvästi kielletty harjoittamasta kyseistä ammattia vakavan ammatillisen väärinkäytöksen tai ammattitoiminnan harjoittamiseen liittyvästä rikoksesta langetetun tuomion vuoksi. 3 b. Eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen tämän artiklan mukaisen tietojenvaihdon on tapahduttava IMI-järjestelmää käyttäen.”. |
40) |
Lisätään 52 artiklaan kohta seuraavasti: ”3. Jäsenvaltio ei voi varata ammattinimikkeen käyttöoikeutta ammattipätevyyden haltijoille, jollei se ole ilmoittanut yhdistystä tai järjestöä komissiolle ja muille jäsenvaltioille 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”. |
41) |
Korvataan 53 artikla seuraavasti: ”53 artikla Kielitaito 1. Ammattipätevyyden tunnustamisesta etua saavilla ammattihenkilöillä on oltava sellainen kielitaito, jota tarvitaan heidän ammattinsa harjoittamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa. 2. Jäsenvaltion on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen suorittama tai valvoma ensimmäisessä kohdassa säädetyn vaatimuksen täyttämisen tarkistaminen rajoitetaan vastaanottavan jäsenvaltion yhden virallisen kielen tai hallinnon kielen taitoon edellyttäen, että kyseinen kieli on myös Euroopan unionin virallinen kieli. 3. Toisen kohdan mukaisesti suoritettu tarkistaminen voidaan määrätä pakolliseksi, jos harjoitettavalla ammatilla on vaikutusta potilasturvallisuuteen. Tarkistaminen voidaan määrätä pakolliseksi myös muissa ammateissa, jos on vakavia ja konkreettisia epäilyksiä ammattihenkilön riittävästä kielitaidosta sen ammatillisen toiminnan osalta, jota ammattihenkilö aikoo harjoittaa. Tarkistaminen voidaan suorittaa vasta, kun eurooppalainen ammattikortti on myönnetty 4 d artiklan mukaisesti tai, tapauksen mukaan, kun ammattipätevyys on tunnustettu. 4. Kielitaidon tarkistamisen on oltava oikeasuhteinen harjoitettavaan toimintaan nähden. Asianomaisella ammattihenkilöllä on oltava oikeus valittaa kielitaidon tarkistamisesta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.”. |
42) |
Lisätään IV osastoon artikla seuraavasti: ”55 a artikla Ammatillisen harjoittelun tunnustaminen 1. Jos säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiselle kotijäsenvaltiossa on edellytyksenä ammatillisen harjoittelun suorittaminen, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on säännellyn ammatin harjoittamisoikeutta koskevaa hakemusta käsitellessään tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa suoritetut ammatilliset harjoittelut edellyttäen, että kyseiset harjoittelut vastaavat 2 kohdassa tarkoitettuja julkaistuja suuntaviivoja, ja otettava huomioon kolmannessa maassa suoritetut ammatilliset harjoittelut. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin kansallisessa lainsäädännössään asettaa kohtuullisen rajoituksen ammatillisen harjoittelun sen osan kestolle, joka voidaan suorittaa ulkomailla. 2. Ammatillisen harjoittelun tunnustaminen ei korvaa mahdollisia voimassa olevia vaatimuksia, jotka koskevat kokeen hyväksyttyä suorittamista kyseiseen ammattiin pääsemiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava suuntaviivat, jotka koskevat toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa suoritetun harjoittelun järjestämistä ja tunnustamista, erityisesti ammatillisen harjoittelun valvojan tehtäviä.”. |
43) |
Korvataan V osaston otsikko seuraavasti: |
44) |
Muutetaan 56 artikla seuraavasti:
|
45) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”56 a artikla Hälytysmekanismi 1. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ammattihenkilöstä, jolle on kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä asetettu seuraaviin ammatteihin liittyvän toiminnan tai toiminnan osan harjoittamista, myös väliaikaisesti, koskeva rajoitus tai kielto kyseisen jäsenvaltion alueella:
2. Toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot IMI-järjestelmän kautta tehtävällä hälytyksellä kolmen päivän kuluessa ammattihenkilön ammatillisen toiminnan tai toiminnan osan harjoittamista rajoittavan tai harjoittamisen kieltävän päätöksen antamisesta. Tässä yhteydessä ilmoitetaan ainoastaan seuraavat tiedot:
3. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kolmen päivän kuluessa tuomioistuimen päätöksen antamisesta ilmoitettava kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille IMI-järjestelmän kautta tehtävällä hälytyksellä sellaisen ammattihenkilön henkilöllisyys, joka on hakenut ammattipätevyyden tunnustamista tämän direktiivin mukaisesti ja jonka on sen jälkeen tuomioistuimessa vahvistettu käyttäneen tässä yhteydessä väärennettyjä asiakirjoja osoituksena ammattipätevyydestä. 4. Kun henkilötietoja käsitellään 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa varten, on noudatettava direktiivejä 95/46/EY ja 2002/58/EY. Komissio käsittelee henkilötietoja asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti. 5. Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava viipymättä 1 kohdassa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen voimassaoloajan päättymisestä. Tätä varten sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka antaa tiedot 1 kohdan mukaisesti, on myös ilmoitettava voimassaoloajan päättymispäivä ja kyseisen päivämäärän mahdolliset myöhemmät muutokset. 6. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että ammattihenkilölle, jota koskeva hälytys on lähetetty muille jäsenvaltioille, ilmoitetaan kirjallisesti hälytystä koskevista päätöksistä samaan aikaan kuin itse hälytyksestä, että kyseinen henkilö voi kansallisen lainsäädännön mukaisesti hakea päätökseen muutosta tai hakea tällaisiin päätöksiin oikaisua ja että kyseisellä henkilöllä on oltava käytettävissään oikeussuojakeinoja muille jäsenvaltioille lähetettyjen väärien hälytysten aiheuttamien vahinkojen varalta, joita käytettäessä hälytystä koskevaan päätökseen on liitettävä tieto, että ammattihenkilö on käynnistänyt sitä koskevan oikeudellisen menettelyn. 7. Hälytyksiä koskevia tietoja voidaan käsitellä IMI-järjestelmässä niin kauan kuin ne ovat voimassa. Hälytykset on poistettava kolmen päivän kuluessa kumoamispäätöksen antamisesta tai 1 kohdassa tarkoitetun kiellon tai rajoitusten voimassaoloajan päättymisestä. 8. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä hälytysmekanismin soveltamisesta. Näihin täytäntöönpanosäädöksiin on sisällytettävä säännökset viranomaisista, joilla on valtuudet lähettää tai vastaanottaa hälytys ja hälytyksen peruuttamisesta ja lopettamisesta sekä toimenpiteistä, joilla varmistetaan käsittelyn turvallisuus. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.” |
46) |
Korvataan 57 artikla seuraavasti: ”57 artikla Tietojen keskitetty saatavuus internetissä 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat tiedot ovat saatavissa internetissä palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (19) 6 artiklassa tarkoitettujen keskitettyjen asiointipisteiden kautta ja että niitä päivitetään säännöllisesti:
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan käyttäjille selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, että ne ovat helposti saatavilla etätietona ja sähköisesti ja että ne pidetään ajan tasalla. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keskitettyyn asiointipisteeseen osoitettuihin tietopyyntöihin vastataan mahdollisimman nopeasti. 4. Jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava täydentäviä toimenpiteitä kannustaakseen keskitettyjä asiointipisteitä asettamaan 1 kohdassa säädetyt tiedot saataville muilla unionin virallisilla kielillä. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön kielten käytöstä niiden alueella. 5. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa 1, 2 ja 4 kohdan täytäntöön panemiseksi. |
47) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”57 a artikla Sähköiset menettelyt 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyvät vaatimukset, menettelyt ja muodollisuudet voidaan hoitaa vaivatta etäältä ja sähköisesti asianomaisen keskitetyn asiointipisteen kautta tai asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tämä ei estä jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia pyytämästä myöhemmässä vaiheessa asiakirjoista virallisesti oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, jos niillä on perusteltuja epäilyksiä ja kun se on välttämätöntä. 2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen suorittamiseen. 3. Kun jäsenvaltiot voivat perustellusti vaatia sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY (20) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten käyttämistä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen loppuun viemiseksi, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä toimenpiteistä sähköisten menettelyjen käytön edistämiseksi keskitettyjä asiointipisteitä käyttäen palveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY mukaisesti 16 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2009/767/EY (21) mukaiset sähköiset allekirjoitukset ja säädettävä teknisistä valmiuksista käsitellä asiakirjoja, jotka on allekirjoitettu palveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY nojalla toimivaltaisten viranomaisten sähköisesti allekirjoittamien asiakirjojen maiden rajat ylittävää käsittelyä koskevista vähimmäisvaatimuksista 25 päivänä helmikuuta 2011 annetussa komission päätöksessä 2011/130/EU (22) määritellyillä kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten muodoilla. 4. Kaikki menettelyt on suoritettava direktiivin 2006/123/EY 8 artiklan keskitettyjä asiointipisteitä koskevien säännösten mukaisesti. Tämän direktiivin 7 artiklan 4 kohdassa ja 51 artiklassa säädetyt menettelyn määräajat alkavat siitä, kun kansalainen on jättänyt hakemuksen tai puuttuvan asiakirjan keskitettyyn asiointipisteeseen tai suoraan asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Asiakirjan virallisesti oikeaksi todistettua jäljennöstä koskevaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua pyyntöä ei pidetä puuttuvaa asiakirjaa koskevana pyyntönä. 57 b artikla Tukikeskukset 1. Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016 tukikeskus, jonka tehtävänä on tarjota toisten jäsenvaltioiden kansalaisille ja tukikeskuksille tässä direktiivissä säädettyyn ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvää tukea sekä tietoja ammatteja ja niiden harjoittamista koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä, sosiaalilainsäädännöstä ja tarvittaessa ammattietiikkaan liittyvistä säännöistä. 2. Vastaanottavan jäsenvaltion tukikeskusten on avustettava kansalaisia heille tässä direktiivissä annettujen oikeuksien harjoittamisessa tarvittaessa yhteistyössä kotijäsenvaltion tukikeskuksen ja toimivaltaisten viranomaisten sekä vastaanottavan jäsenvaltion keskitettyjen palvelupisteiden kanssa. 3. Kotijäsenvaltion tai vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä saumatonta yhteistyötä vastaanottavan jäsenvaltion ja tarvittaessa kotijäsenvaltion tukikeskuksen kanssa ja annettava kaikki merkitykselliset tiedot yksittäistapauksista kyseisille tukikeskuksille niiden pyynnöstä direktiiveissä 95/46/EY ja 2002/58/EY säädettyjä henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä noudattaen. 4. Komission pyynnöstä tukikeskusten on ilmoitettava komissiolle niiden käsiteltävänä olevien tiedustelujen tuloksista kahden kuukauden kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta. 57 c artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle 17 päivästä tammikuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa, 20 artiklassa, 21 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa, 21 a artiklan 4 kohdassa, 25 artiklan 5 kohdassa, 26 artiklan toisessa kohdassa, 31 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 34 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 35 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 40 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 44 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 49 a artiklan 4 kohdassa ja 49 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa, 20 artiklassa, 21 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa, 21 a artiklan 4 kohdassa, 25 artiklan 5 kohdassa, 26 artiklan toisessa kohdassa, 31 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 34 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 35 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 40 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 44 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 49 a artiklan 4 kohdassa ja 49 b artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5. Edellä olevien 3 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan, 20 artiklan, 21 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan, 21 a artiklan 4 kohdan, 25 artiklan 5 kohdan, 26 artiklan toisen kohdan, 31 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 34 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 35 artiklan 4 ja 5 kohdan, 38 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, 40 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan, 44 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 49 a artiklan 4 kohdan ja 49 b artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. |
48) |
Korvataan 58 artikla seuraavasti: ”58 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.”. |
49) |
Korvataan 59 artikla seuraavasti: ”59 artikla Avoimuus 1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi luettelo nykyisistä säännellyistä ammateista, jossa täsmennetään kuhunkin ammattiin kuuluvat toiminnot, sekä luettelo 11 artiklan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta säännellystä ammatillisesta koulutuksesta ja koulutuksesta, jossa on erityisrakenne, niiden alueella 18 päivään tammikuuta 2016 mennessä. Kaikki muutokset näihin luetteloihin on niin ikään ilmoitettava komissiolle ilman perusteettomia viiveitä. Komission on perustettava yleisön käytettävissä oleva säänneltyjä ammatteja koskeva tietokanta, joka sisältää yleisen kuvauksen kuhunkin ammattiin kuuluvista toiminnoista, ja ylläpidettävä sitä. 2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016 luettelo ammateista, joiden osalta on tarpeen suorittaa 7 artiklan 4 kohdan mukainen ammattipätevyyden ennakkotarkistus. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle erityinen perustelu jokaisesta luetteloon sisällytetystä ammatista. 3. Jäsenvaltioiden on tutkittava, ovatko niiden kansallisen oikeusjärjestelmän vaatimukset, joiden mukaan vain erityisen ammattipätevyyden haltijoilla on oikeus ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa tiettyä ammattia, mihin sisältyy ammattinimikkeiden käyttö ja kyseisten ammattinimikkeiden nojalla sallittu ammattitoiminta, ja joita tässä artiklassa kutsutaan ’vaatimuksiksi’, seuraavien periaatteiden mukaisia:
4. Edellä olevaa 1 kohtaa on sovellettava myös 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhdistyksen tai järjestön jäsenvaltiossa sääntelemiin ammatteihin ja kaikkiin kyseisten yhdistysten tai järjestöjen jäsenyyttä koskeviin vaatimuksiin. 5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016 tiedot vaatimuksista, jotka ne aikovat pitää voimassa, ja perusteet sille, että ne katsovat kyseisten vaatimusten täyttävän 3 kohdan säännökset. Jäsenvaltioiden on annettava tiedot vaatimuksista, joita ne ovat ottaneet myöhemmin käyttöön, ja perusteet sille, että ne katsovat näiden vaatimusten täyttävän 3 kohdan säännökset, kuuden kuukauden kuluessa toimenpiteen hyväksymisestä. 6. Jäsenvaltioiden on lisäksi toimitettava komissiolle viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016 ja sen jälkeen kahden vuoden välein kertomus vaatimuksista, jotka on poistettu tai joita on lievennetty. 7. Komissio toimittaa 6 kohdassa tarkoitetut kertomukset muille jäsenvaltioille, joiden on annettava huomautuksensa kuuden kuukauden kuluessa. Samassa kuuden kuukauden määräajassa komissio kuulee asianomaisia osapuolia, kyseiset ammattialat mukaan lukien. 8. Komissio laatii jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella yhteenvetokertomuksen ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevän koordinoijaryhmän perustamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla komission päätöksellä 2007/172/EY (23) perustetulle koordinoijaryhmälle, joka voi esittää huomautuksia. 9. Edellä 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut huomautukset huomioon ottaen komissio toimittaa lopulliset havaintonsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016 ja liittää tarvittaessa oheen ehdotuksia uusiksi aloitteiksi. |
50) |
Muutetaan 60 artikla seuraavasti:
|
51) |
Korvataan 61 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Komissio antaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksen, jolla asianomaiselle jäsenvaltiolle annetaan määräajaksi lupa poiketa kyseisen säännöksen soveltamisesta.”. |
52) |
Kumotaan liitteet II ja III. |
53) |
Lisätään liitteessä VII olevaan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
|
2 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttaminen
Korvataan asetuksen (EU) N:o 1024/2012 liitteessä oleva 2 kohta seuraavasti:
”2. |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY (24): 4 a–4 e artikla, 8 artikla, 21 a artikla, 50, 56 ja 56 a artikla. |
3 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016.
2. Jäsenvaltion, joka 17 päivänä tammikuuta 2014 sallii linjan I kätilökoulutukseen pääsyn direktiivin 2005/36/EY 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun hakija on saanut päätökseen vähintään ensimmäiset kymmenen vuotta yleissivistävistä kouluopinnoistaan, on saatettava voimaan ne lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen mainitun direktiivin 40 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kätilökoulutuksen pääsyvaatimusten noudattamiseksi, viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2020.
3. Jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut säännökset kirjallisina komissiolle.
4. Jäsenvaltioiden antamissa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa toimenpiteissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
5. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset toimenpiteet kirjallisina komissiolle.
4 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 20 päivänä marraskuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
V. LEŠKEVIČIUS
(1) EUVL C 191, 29.6.2012, s. 103.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 15. marraskuuta 2013.
(3) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.
(4) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
(5) EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 15.
(6) EYVL L 78, 26.3.1977, s. 17.
(7) EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36.
(8) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1.
(9) EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45.
(10) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.
(11) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(12) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.
(13) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
(14) EUVL C 137, 12.5.2012, s. 1.
(15) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(16) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
(17) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.”.
(18) EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.”.
(19) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.”.
(20) EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.
(21) EUVL L 274, 20.10.2009, s. 36.
(22) EUVL L 53, 26.2.2011, s. 66.”.
(23) EUVL L 79, 20.3.2007, s. 38.”.
(24) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.”.
Komission lausuma
Komissio varmistaa 57 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä valmistellessaan, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti, sekä järjestää riittävän hyvissä ajoin asianmukaiset ja avoimet kuulemiset erityisesti kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja elinten, ammatillisten yhdistysten ja koulutuslaitosten asiantuntijoiden sekä tarvittaessa työmarkkinaosapuolten asiantuntijoiden kanssa.
PÄÄTÖKSET
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/171 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1386/2013/EU,
annettu 20 päivänä marraskuuta 2013,
vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 3 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Unioni on asettanut itselleen tavoitteen, jonka mukaan siitä tulee vuoteen 2020 mennessä älykäs, kestävä ja osallistava talous, toteuttamalla tätä varten useita politiikkoja ja toimia, joilla pyritään tekemään siitä vähähiilinen ja resurssitehokas talous (4). |
(2) |
Toisiaan seuranneet ympäristöä koskevat toimintaohjelmat ovat vuodesta 1973 muodostaneet puitteet unionin ympäristöalan toimille. |
(3) |
Kuudes ympäristöä koskeva yhteisön toimintaohjelma (5) päättyi heinäkuussa 2012, mutta useita sen puitteissa käynnistettyjä toimenpiteitä ja toimia toteutetaan edelleen. |
(4) |
Kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman loppuarvioinnissa todettiin, että ohjelmasta saatiin hyötyä ympäristölle ja että se tarjosi yleisen strategisen suunnan ympäristöpolitiikalle. Näistä saavutuksista huolimatta nähtävissä on edelleen kestämättömiä suuntauksia kaikilla kuudennen ympäristöohjelman mukaisilla neljällä ensisijaisella toiminta-alueella, jotka ovat ilmastonmuutos, luonnonsuojelu ja biologinen monimuotoisuus, ympäristö ja terveys ja elämänlaatu sekä luonnonvarat ja jätteet. |
(5) |
Kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman loppuarvioinnissa tuotiin esiin joitakin puutteita. Seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siksi jäsenvaltioiden ja asian parissa toimivien unionin toimielinten täydellistä sitoutumista sekä halukkuutta ottaa vastuuta ohjelmalla tavoiteltavien hyötyjen saavuttamisesta. |
(6) |
Euroopan ympäristökeskuksen raportin ”Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2010” (SOER 2010) mukaan on edelleen jäljellä merkittäviä ympäristöhaasteita, ja niistä aiheutuu vakavia seurauksia, jollei mitään tehdä niihin vastaamiseksi. |
(7) |
Maailmanlaajuiset systeemiset suuntaukset ja -haasteet, jotka liittyvät väestödynamiikkaan, kaupungistumiseen, tauteihin ja pandemioihin, teknologian nopeutuvaan muutokseen ja kestämättömään taloudelliseen kasvuun, tekevät ympäristöhaasteisiin tarttumisen ja pitkäaikaisen kestävän kehityksen saavuttamisen entistä monimutkaisemmaksi. Unionin pitkäaikaisen vaurauden varmistaminen edellyttää lisätoimia, joilla tartutaan näihin haasteisiin. |
(8) |
On tärkeää, että unionin ensisijaiset vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet määritetään selkeää ja pitkälle, vuoteen 2050, ulottuvaa visiota noudattaen. Näin olisi mahdollista tarjota myös vakaat puitteet kestäville investoinneille ja kasvulle. Seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman olisi perustuttava Eurooppa 2020 -strategiaan (6) sisältyviin aloitteisiin, kuten unionin ilmasto- ja energiapakettiin (7), komission tiedonantoon ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050” (8), vuoteen 2020 ulottuvaan luonnon monimuotoisuutta koskevaan EU:n strategiaan (9), etenemissuunnitelmaan kohti resurssitehokasta Eurooppaa (10), innovaatiounionia koskevaan lippulaivahankkeeseen (11) sekä Euroopan unionin kestävän kehityksen strategiaan. |
(9) |
Seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tulisi auttaa saavuttamaan ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet, joista unioni on jo sopinut, sekä osoittamaan politiikan alat, joilla saattaa olla tarpeen asettaa lisätavoitteita. |
(10) |
Unioni on sopinut vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (30 prosentilla, jos muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja jos kehitysmaat osallistuvat pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti), varmistavansa, että 20 prosenttia energian kulutuksesta perustuu uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan energiaan vuoteen 2020 mennessä, ja vähentävänsä primaarienergian kulutusta 20 prosentilla verrattuna ennustettuihin tasoihin parantamalla energiatehokkuutta (12). |
(11) |
Unioni on sopinut, että sen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen unionissa pysäytetään vuoteen 2020 mennessä ja että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut palautetaan mahdollisuuksien mukaan ennalleen tehostaen samalla unionin toimia koko maapallon luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi (13). |
(12) |
Unioni kannattaa pyrkimyksiä pysäyttää maapallon metsäkato viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja rajoittaa trooppisten metsien bruttokato vähintään puoleen vuoden 2008 tasoista vuoteen 2020 mennessä (14). |
(13) |
Unioni on sopinut vesien hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2015 mennessä kaikkialla unionissa, mukaan lukien makeat vedet (joet ja järvet, pohjavesi), jokisuiden vaihettumisalueet (jokisuut ja suistot) ja rannikkovedet yhden meripeninkulman etäisyydellä rannikosta (15). |
(14) |
Unioni on sopinut merivesien hyvän tilan saavuttamisesta kaikilla unionissa vuoteen 2020 mennessä (16). |
(15) |
Unioni on sopinut sellaisen ilmanlaadun saavuttamisesta, josta ei aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tai riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle (17). |
(16) |
Unioni on sopinut, että vuoteen 2020 mennessä saavutetaan tavoite, jonka mukaan kemikaaleja tuotetaan ja käytetään tavoilla, joilla minimoidaan merkittävät haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön (18). |
(17) |
Unioni on sopinut, että ympäristöä ja ihmisten terveyttä suojellaan estämällä jätteen syntymisestä ja jätehuollosta aiheutuvat haitalliset vaikutukset tai vähentämällä niitä ja vähentämällä resurssien käytön yleistä vaikutusta sekä parantamalla resurssien käytön tehokkuutta soveltamalla seuraavaa jätehierarkiaa: ehkäiseminen, valmistelu uudelleenkäyttöön, kierrätys, muu hyödyntäminen ja loppukäsittely (19). |
(18) |
Unioni on sopinut, että siirtymistä vihreään talouteen vauhditetaan ja että taloudellinen kasvu pyritään kokonaan irrottamaan ympäristön tilan heikentymisestä (20). |
(19) |
Unioni on sopinut, että kestävän kehityksen yhteydessä pyritään saavuttamaan maaperän huonontumisen kannalta neutraali maailma (21). |
(20) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaan unionin ympäristöpolitiikalla pyritään suojelun korkeaan tasoon unionin eri alueiden tilanteiden erilaisuus huomioon ottaen, ja se perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava. |
(21) |
Toimia, joilla pyritään saavuttamaan seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman ensisijaiset tavoitteet, olisi toteutettava hallinnon eri tasoilla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. |
(22) |
Avoin toiminta muiden kuin valtiollisten toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta voidaan varmistaa seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman onnistuminen ja sen ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen. |
(23) |
Sen lisäksi, että luonnon monimuotoisuuden häviämisellä ja ekosysteemien huonontumisella unionissa on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin, ne vaikuttavat myös tuleviin sukupolviin ja niistä aiheutuu kustannuksia koko yhteiskunnalle, erityisesti taloudellisille toimijoille aloilla, jotka ovat suoraan riippuvaisia ekosysteemipalveluista. |
(24) |
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä energia- ja resurssitehokkuuden parantamiseen unionissa on runsaasti mahdollisuuksia. Tämä helpottaa ympäristöön kohdistuvia paineita sekä parantaa kilpailukykyä ja synnyttää uusia kasvun lähteitä ja työpaikkoja, kun kustannuksia säästyy kohentuneen tehokkuuden, innovaatioiden kaupallistamisen ja resurssien koko elinkaaren paremman hallinnan ansiosta. Näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi olisi kattavammassa unionin ilmastonmuutospolitiikassa otettava huomioon, että kaikkien talouden alojen on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan. |
(25) |
Ympäristöongelmat ja -vaikutukset aiheuttavat edelleen merkittäviä riskejä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, kun taas toimenpiteistä ympäristön tilan parantamiseksi voi olla hyötyä. |
(26) |
Ympäristölainsäädännön täysimääräinen ja yhtäläinen täytäntöönpano kaikkialla unionissa on järkevä investointi ympäristöön ja ihmisten terveyteen sekä talouteen. |
(27) |
Unionin ympäristöpolitiikan olisi jatkossakin perustuttava luotettavaan tietopohjaan ja sen avulla olisi varmistettava, että poliittisen päätöksenteon perustana oleva aineisto, mukaan lukien tapaukset, joissa on käytetty ennalta varautumisen periaatetta, voidaan ymmärtää paremmin kaikilla tasoilla. |
(28) |
Ympäristö- ja ilmastotavoitteita olisi tuettava riittävillä investoinneilla, ja varoja olisi käytettävä tehokkaammin näiden tavoitteiden mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisten aloitteiden käyttöä olisi edistettävä. |
(29) |
Ympäristön sisällyttäminen kaikkiin asiaankuuluviin politiikan aloihin on välttämätöntä, jotta voidaan vähentää muiden alojen politiikoista ja toimista ympäristöön kohdistuvia paineita sekä saavuttaa ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tavoitteet. |
(30) |
Unioni on tiheästi asuttu, ja yli 70 prosenttia sen kansalaisista asuu kaupungeissa ja kaupunkien läheisyydessä ja kohtaa erityisiä ympäristöön ja ilmastoon liittyviä haasteita. |
(31) |
Monet ympäristöhaasteista ovat maailmanlaajuisia ja niihin voidaan tarttua kattavasti ainoastaan laajan maailmanlaajuisen lähestymistavan avulla, kun taas joillakin muilla ympäristöhaasteilla on vahva alueellinen ulottuvuus. Tämä edellyttää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa, naapurimaat sekä merentakaiset maat ja alueet mukaan luettuina. |
(32) |
Seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla olisi tuettava sekä unionissa että kansainvälisellä tasolla vuonna 2012 pidetyn Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssin (Rio + 20) tulosten ja siellä annettujen sitoumusten täytäntöönpanoa, joilla pyritään muuttamaan maailmanlaajuinen talous osallistavaksi ja vihreäksi taloudeksi kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen yhteydessä. |
(33) |
Sopiva yhdistelmä politiikan välineitä auttaisi yrityksiä ja kuluttajia ymmärtämään paremmin toimintojensa vaikutuksia ympäristöön sekä hallitsemaan näitä vaikutuksia. Tällaisiin politiikan välineisiin kuuluvat taloudelliset kannustimet, markkinapohjaiset välineet, tietovaatimukset sekä vapaaehtoiset välineet ja toimenpiteet, joilla täydennetään lainsäädäntöpuitteita ja sitoutetaan sidosryhmiä eri tasoilla. |
(34) |
Kaikkia seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä, toimia ja tavoitteita olisi vietävä eteenpäin järkevän sääntelyn periaatteiden mukaisesti (22) sekä tarvittaessa kattavan vaikutusten arvioinnin pohjalta. |
(35) |
Edistymistä kohti seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista olisi seurattava ja arvioitava sovittujen indikaattorien perusteella. |
(36) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 3 kohdan mukaisesti unionin ympäristöpolitiikan ensisijaiset tavoitteet olisi asetettava yleisessä toimintaohjelmassa. |
(37) |
Seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on liitteessä esitetyllä tavalla yksilöity toimenpiteitä ja toimia tässä päätöksessä asetettujen ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. |
(38) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on ensisijaisia tavoitteita asettavan unionin yleisen ympäristöä koskevan toimintaohjelman perustaminen, vaan se voidaan toiminnan laajuus ja vaikutukset huomioon ottaen saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään 31 päivään joulukuuta 2020 saakka ulottuva yleinen unionin ympäristöalan toimintaohjelma, jäljempänä ’seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma’, sellaisena kuin se esitetään liitteessä.
2 artikla
1. Seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla on seuraavat ensisijaiset tavoitteet:
a) |
suojella, säilyttää ja parantaa unionin luonnonpääomaa; |
b) |
muuttaa unioni resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi; |
c) |
suojella unionin kansalaisia ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvilta riskeiltä; |
d) |
maksimoida unionin ympäristölainsäädännöstä saatavat hyödyt parantamalla sen täytäntöönpanoa; |
e) |
parantaa unionin ympäristöpolitiikan tieto- ja näyttöpohjaa; |
f) |
turvata ympäristöön ja ilmastopolitiikkaan tehtävät investoinnit ja ottaa ympäristölle aiheutuvat ulkoiskustannukset huomioon; |
g) |
parantaa ympäristön sisällyttämistä muuhun politiikkaan sekä politiikkojen johdonmukaisuutta; |
h) |
parantaa unionin kaupunkien kestävyyttä; |
i) |
parantaa unionin tehokkuutta kansainvälisten ympäristöön ja ilmastoon liittyvien haasteiden kohtaamisessa. |
2. Seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen ja periaatteisiin, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä ja ympäristövahingot olisi torjuttava niiden lähteellä, sekä saastuttaja maksaa -periaatteeseen.
3. Seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman avulla vaikutetaan ympäristönsuojelun korkeaan tasoon sekä parannetaan kansalaisten elämänlaatua ja hyvinvointia.
4. Kaikkia seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä, toimia ja tavoitteita on esitettävä ja ne on pantava täytäntöön järkevän sääntelyn periaatteiden mukaisesti, ja tarvittaessa niistä on tehtävä kattava vaikutusten arviointi.
3 artikla
1. Asian parissa toimivat unionin toimielimet ja jäsenvaltiot ovat vastuussa asianmukaisten toimien toteuttamisesta, jotta seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa esitetyt ensisijaiset tavoitteet saavutetaan. Toimissa on otettava asianmukaisesti huomioon annetun toimivallan periaate, toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisesti.
2. Viranomaisten on kaikilla tasoilla toimittava yhteistyössä yritysten ja työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja yksittäisten kansalaisten kanssa seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteuttamiseksi.
4 artikla
1. Komissio varmistaa, että Eurooppa 2020 -strategian säännöllisen seurantaprosessin puitteissa seurataan seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman asiaan liittyvien osien täytäntöönpanoa. Tässä prosessissa on käytettävä ympäristön tilaa koskevia Euroopan ympäristökeskuksen indikaattoreita sekä indikaattoreita, joilla seurataan edistymistä voimassa olevan ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täytäntöönpanossa sekä nykyisten ympäristöön ja ilmastoon liittyvien tavoitteiden, kuten ilmasto- ja energiatavoitteiden, luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden sekä resurssitehokkuuden välitavoitteiden saavuttamisessa.
2. Komissio tekee myös arvioinnin seitsemännestä ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta. Arvioinnin on perustuttava muun muassa Euroopan ympäristökeskuksen ympäristön tilaa koskevaan raporttiin ja asiaan liittyvien sidosryhmien kuulemiseen. Komissio toimittaa tämän arvioinnin perustella laaditun kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyvissä ajoin ennen seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman päättymistä.
3. Tämän arvioinnin ja muiden asiaan liittyvien toimintapoliittisten kehityssuuntausten perusteella komissio antaa tarvittaessa ehdotuksen kahdeksanneksi ympäristöä koskevaksi toimintaohjelmaksi hyvissä ajoin, jotta seitsemännen ja kahdeksannen ympäristöä koskevan toimintaohjelman välille ei synny katkoa.
5 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Strasbourgissa 20 päivänä marraskuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
V. LEŠKEVIČIUS
(1) EUVL C 161, 6.6.2013, s. 77.
(2) EUVL C 218, 30.7.2013, s. 53.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. lokakuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 15. marraskuuta 2013.
(4) COM(2010) 2020 ja Eurooppa-neuvoston päätelmät, annettu 17. kesäkuuta 2010 (EUCO 13/10).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1600/2002/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2002, kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1).
(6) COM(2010) 2020.
(7) Päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009 (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1), uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16), direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63), direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn laatuvaatimusten osalta sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisen osalta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden laatuvaatimusten osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/30/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 88), hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114), jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).
(8) COM(2011) 112. Neuvosto pani etenemissuunnitelman merkille 17. toukokuuta 2011 antamissaan päätelmissä, ja Euroopan parlamentti hyväksyi sen 15. maaliskuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa (P7_TA(2012)0086).
(9) COM(2011) 244.
(10) COM(2011) 571.
(11) COM(2010) 546.
(12) Eurooppa-neuvosto, 8. ja 9. maaliskuuta 2007.
(13) Eurooppa-neuvoston päätelmät 25. ja 26. maaliskuuta 2010 (EUCO 7/10); neuvoston päätelmät 15. maaliskuuta 2010 (7536/10); COM(2011) 244.
(14) Neuvoston päätelmät 4. joulukuuta 2008 (16852/08).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
(17) Päätös 1600/2002/EY; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).
(18) Päätös N:o 1600/2002/EY; Johannesburgin toimintasuunnitelman tavoitteet (WSSD 2002).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
(20) Neuvoston päätelmät, 11. kesäkuuta 2012 (11186/12); COM(2011) 571.
(21) Rio + 20 -konferenssin tuloksista ”Tulevaisuus, jota tavoittelemme”27. heinäkuuta 2012 annettu YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/288.
(22) COM(2010) 543.
LIITE
VUOTEEN 2020 ULOTTUVA SEITSEMÄS YMPÄRISTÖÄ KOSKEVA TOIMINTAOHJELMA – ”HYVÄ ELÄMÄ MAAPALLON RESURSSIEN RAJOISSA”
1. |
Seuraavan vuoteen 2050 ulottuvan vision tarkoituksena on auttaa ohjaamaan toimia vuoteen 2020 ja sen jälkeen: Vuonna 2050 elämme hyvin maapallon ekologisten resurssien rajoissa. Vaurautemme ja terveellinen ympäristömme perustuvat innovatiiviseen kierrätystalouteen, jossa mitään ei tuhlata ja jossa luonnonvaroja hallinnoidaan kestävästi ja luonnon monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja palautetaan ennalleen yhteiskuntamme kestokykyä parantavilla tavoilla. Vähähiilinen kasvumme on jo kauan sitten erotettu resurssien käytöstä, mikä määrää tahdin turvalliselle ja kestävälle maailmanlaajuiselle yhteiskunnalle. |
VUOTEEN 2020 ULOTTUVA TOIMINTAOHJELMA
2. |
Viimeisten 40 vuoden aikana on annettu monenlaista ympäristölainsäädäntöä, joka muodostaa maailman kattavimman nykyaikaisen säännöstön. Näin on voitu tarttua joihinkin kansalaisten ja yritysten kaikkien vakavimpiin ympäristöhuoliin unionissa. |
3. |
Epäpuhtauspäästöt ilmaan, veteen ja maaperään ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, kuten myös kasvihuonekaasupäästöt viime vuosina. Unionin kemikaalilainsäädäntöä on nykyaikaistettu ja monien myrkyllisten tai vaarallisten aineiden, kuten lyijyn, kadmiumin ja elohopean, käyttöä on rajoitettu useimmista kotitalouksista löytyvissä tuotteissa. Unionin kansalaiset voivat nauttia veden laadusta, joka on parhaimpia maailmassa, ja yli 18 prosenttia unionin alueesta ja neljä prosenttia sen meristä on nimetty luonnonsuojelualueiksi. |
4. |
Unionin ympäristöpolitiikalla on edistetty innovaatioita ja investointeja ympäristöhyödykkeisiin ja -palveluihin, mikä on luonut työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia (1). Unionin laajentumisten myötä ympäristönsuojelun korkeat standardit ovat levinneet laajasti eri puolille Euroopan mannerta, ja unionin ponnistelut ovat vaikuttaneet siihen, että kansainvälisesti ollaan yhä suuremmassa määrin sitoutuneita torjumaan ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden häviämistä sekä että on maailmanlaajuisesti toteutettu menestyksellisiä toimia otsonia heikentävien aineiden ja lyijypitoisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi. |
5. |
Myös ympäristötavoitteiden sisällyttämisessä unionin muiden alojen politiikkaan ja toimiin on edistytty huomattavasti. Uudistetussa yhteisessä maatalouspolitiikassa suorat maksut on vuodesta 2003 liitetty vaatimuksiin, joiden mukaan viljelijät säilyttävät maan maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa ja noudattavat asiaankuuluvaa ympäristölainsäädäntöä. Ilmastonmuutoksen torjumisesta on tullut olennainen osa energiapolitiikkaa, ja edistymistä tapahtuu resurssitehokkuus-, ilmastonmuutos- ja energiatehokkuuskysymysten ottamisessa huomioon muilla aloilla, kuten liikenteessä ja rakentamisessa. |
6. |
Monet ympäristösuuntaukset unionissa ovat kuitenkin edelleen huolestuttavia, eikä tämä johdu vähiten unionin nykyisen lainsäädännön riittämättömästä täytäntöönpanosta. Niistä lajeista ja luontotyypeistä, joita on arvioitu luontodirektiivin (2) perusteella, ainoastaan 17 prosentin suojelun taso on suotuisa, ja luonnonpääoman huonontuminen ja häviäminen vaarantaa pyrkimyksiä saavuttaa luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta koskevat unionin tavoitteet. Tällaiseen lajien ja luontotyyppien tilaan sekä luonnonpääoman huonontumiseen ja häviämiseen liittyy korkeita kustannuksia, joita ei ole vielä asianmukaisesti arvioitu taloudellisessa tai sosiaalisessa järjestelmässämme. Unionin pinta-alasta 30 prosenttia on erittäin pirstoutunutta, mikä vaikuttaa ekosysteemien välisiin yhteyksiin ja terveyteen sekä niiden mahdollisuuteen tarjota palveluja ja lajeille suotuisia elinympäristöjä. Vaikka unionissa on edistytty kasvun erottamisessa kasvihuonekaasupäästöistä, resurssien käytöstä ja ympäristövaikutuksista, resurssien käyttö on edelleen pitkälti kestämätöntä ja tehotonta eikä jätehuolto toimi asianmukaisesti. Tämän tuloksena unionin yritykset menettävät merkittäviä mahdollisuuksia, joita resurssitehokkuus tarjoaa kilpailukyvyn, kustannusten alenemisen, tuottavuuden parantamisen ja toimitusvarmuuden osalta. Veden laatu ja ilmansaasteet aiheuttavat edelleen ongelmia monissa osissa Eurooppaa, ja unionin kansalaiset altistuvat edelleen vaarallisille aineille, jotka voivat vaarantaa heidän terveytensä ja hyvinvointinsa. Kestämätön maankäyttö kuluttaa hedelmällistä maaperää, ja maaperän huonontuminen jatkuu, millä on maailmanlaajuisesti vaikutuksia elintarvikkeiden saatavuuteen ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. |
7. |
Ympäristön ja ilmaston muutokset unionissa johtuvat yhä enenevässä määrin maailmanlaajuisista kehityskuluista, jotka liittyvät muun muassa väestökehitykseen, tuotanto- ja kaupankäyntimalleihin sekä teknologian nopeaan kehitykseen. Tällaiset kehityskulut voivat tarjota merkittäviä mahdollisuuksia taloudelliselle kasvulle ja yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille, mutta ne asettavat haasteita ja epävarmuutta unionin taloudelle ja yhteiskunnalle sekä aiheuttavat ympäristön tilan huonontumista maailmanlaajuisesti (3). |
8. |
Nykyisessä maailmantaloudessa käytetään luonnonvaroja tuhlaavia tuotanto- ja kulutusjärjestelmiä, tavaroiden ja palvelujen kysyntä lisääntyy maailmanlaajuisesti ja luonnonvarat vähentyvät, minkä johdosta keskeisten raaka-aineiden, mineraalien ja energian hinnat nousevat, epäpuhtauksia ja jätettä syntyy yhä enemmän, kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt lisääntyvät ja maaperän heikentyminen pahenee, metsien katoaminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen etenevät. Miltei kaksi kolmannesta maailman ekosysteemeistä heikkenee (4) ja on saatu näyttöä siitä, että luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen ja typen kiertoon liittyvät maapallon kestävyyden rajat on jo ylitetty (5). Vettä on vuoteen 2030 mennessä todennäköisesti 40 prosenttia liian vähän, jollei resurssitehokkuutta onnistuta merkittävästi parantamaan. Lisäksi vaarana on, että ilmastonmuutos pahentaa näitä ongelmia entisestään ja kustannukset kasvavat (6). Vuonna 2011 osittain ilmastonmuutoksesta johtuvat katastrofit johtivat maailmanlaajuisesti yli 300 miljardin euron taloudellisiin menetyksiin. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on varoittanut, että luonnonpääoman jatkuva huonontuminen ja eroosio voivat johtaa peruuttamattomiin muutoksiin, jotka voivat vaarantaa kahden vuosisadan ajan nousseen elintason ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia (7). |
9. |
Jotta jotkut näistä monimutkaisista kysymyksistä voidaan ratkaista, on hyödynnettävä kaikki nykyisen ympäristöteknologian tarjoamat mahdollisuudet ja varmistettava, että teollisuus kehittää ja ottaa käyttöön jatkuvasti parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ja uusia innovaatioita, ja käytettävä enemmän markkinapohjaisia välineitä. Lisäksi tarvitaan nopeaa edistymistä lupaavilla tieteen ja teknologian aloilla. Tämä olisi mahdollistettava edistämällä tutkimusta ja luomalla edellytyksiä yksityisille tutkimukseen liittyville investoinneille. Samaan aikaan on tarpeen ymmärtää paremmin mahdollisia riskejä, joita uudet teknologiat voivat aiheuttaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle, ja arvioitava ja hallittava tällaisia teknologioita paremmin. Tämä on ennakkoedellytys sille, että uudet teknologiat tulevat yleisesti hyväksytyiksi ja että unioni kykenee tunnistamaan teknologian kehitykseen liittyvät mahdolliset riskit ja vastaamaan niihin tehokkaasti ja ajoissa. Merkittävistä teknologisista innovaatioista olisi käytävä julkista keskustelua ja niihin olisi kytkettävä osallistumisprosesseja. |
10. |
Jotta tulevaisuudessa voidaan elää hyvin, nyt olisi toteutettava kiireellisiä ja yhtenäisiä toimia ekologisen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja niiden hyötyjen maksimoimiseksi, joita ympäristöpolitiikasta voidaan saada taloudelle ja yhteiskunnalle, samalla kun otetaan huomioon maapallon ekologiset rajat. Seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma kuvastaa sitä, että unioni on sitoutunut muuntautumaan osallistavaksi vihreäksi taloudeksi, jossa turvataan kasvu ja kehitys, turvataan ihmisten terveys ja hyvinvointi, tarjotaan ihmisarvoisia työpaikkoja, vähennetään epätasa-arvoa ja investoidaan luonnon monimuotoisuuteen, myös sen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin (luonnonpääomaan) ja suojellaan sitä sen itseisarvon vuoksi ja siksi, että se vaikuttaa merkittävästi ihmisten hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen. |
11. |
Osallistavaksi vihreäksi taloudeksi muuttuminen edellyttää ympäristönäkökohtien huomioon ottamista muissa politiikoissa, kuten energia-alalla, liikenteessä, maataloudessa, kalastuksessa, kaupassa, taloudessa ja teollisuudessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa, työllisyydessä, kehitysyhteistyössä, ulkosuhteissa, turvallisuudessa, opetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä sosiaalipolitiikassa ja matkailupolitiikassa, jotta voidaan luoda johdonmukainen ja yhdennetty lähestymistapa. Unionin sisäisiä toimia olisi täydennettävä myös paremmilla maailmanlaajuisilla toimilla ja naapurimaiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. |
12. |
Unioni on käynnistänyt tämän muutoksen pitkän aikavälin yhdennetyillä strategioilla, joilla pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden häviäminen (8), parantamaan resurssitehokkuutta (9) sekä nopeuttamaan siirtymistä kohti turvallista ja kestävää vähähiilistä taloutta (10). Komissio on lisäksi ottanut ympäristökysymykset ja -tavoitteet huomioon viimeaikaisissa aloitteissaan, joita se on tehnyt muilla keskeisillä politiikan alueilla, kuten energia-alalla (11) ja liikenteessä (12), ja pyrkinyt parantamaan ympäristöhyötyjen saavuttamista maataloutta ja maaseudun kehittämistä, kalastusta ja koheesiota koskevan unionin politiikan uudistusten avulla tähänastisia tuloksia hyödyntäen. Tässä yhteydessä täydentävyydellä on erityisen suuri merkitys pyrittäessä parantamaan maatalouden kestävyyttä edistämällä herkkien ekosysteemien, kuten vesistöjen, maaperän ja lajien elinympäristöjen, suojelua. |
13. |
Unioni on liittynyt useisiin monenvälisten ympäristösopimusten mukaisiin ja oikeudellisesti velvoittaviin sekä poliittisesti sitoviin ympäristösitoumuksiin mukaan lukien ne, joista on sovittu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio + 20) (13). Rio + 20:n päätösasiakirjassa todetaan, että osallistava ja vihreä talous on tärkeä väline, jolla saadaan aikaan kestävää kehitystä ja poistetaan köyhyyttä. Asiakirjalla luodaan puitteet kaikki kolme kestävän kehityksen ulottuvuutta (ympäristö sekä sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset) kattaville toimille, joista monet on otettu huomioon seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman ensisijaisissa tavoitteissa. Rio + 20:ssa sovittiin myös sellaisten kestävän kehityksen tavoitteiden aikaansaamisesta, jotka ovat johdonmukaisia YK:n vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan kanssa ja jotka sisällytetään tuohon agendaan, jotta voidaan lujittaa institutionaalisia puitteita ja kehittää rahoitusstrategia kestävää kehitystä varten. Rio + 20:ssa hyväksyttiin myös globaali kestäviä kulutus- ja tuotantotapoja koskeva kymmenvuotinen puiteohjelma. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi nyt varmistettava, että annetut sitoumukset pannaan unionissa täytäntöön, ja edistettävä niiden täytäntöönpanoa maailmanlaajuisesti. |
14. |
Seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla täydennetään näitä ponnisteluja määrittämällä unionille ensisijaisia tavoitteita, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla on tuettava niiden toteuttamista sekä kannustettava kaikilla tasoilla toteutettavia toimia ja edistettävä ympäristöön ja ilmastoon liittyviä investointeja myös vuoden 2020 jälkeen. |
15. |
Monissa tapauksissa näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavia toimia tarvitaan ensisijaisesti kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Muissa tapauksissa tarvitaan lisätoimenpiteitä unionin tasolla ja kansainvälisellä tasolla. Myös yleisölle olisi annettava aktiivinen rooli, ja sille olisi tiedotettava asianmukaisesti ympäristöpolitiikasta. Koska ympäristöpolitiikka kuuluu unionin jaettuun toimivaltaan, yksi seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteista on, että kaikki tuntevat yhteiset tavoitteet omikseen ja että voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaolosuhteet yrityksille ja viranomaisille. Selkeät tavoitteet antavat poliittisille päättäjille ja muille sidosryhmille, kuten alueille, kaupungeille, yrityksille ja työmarkkinaosapuolille, sekä yksittäisille kansalaisille toimien selkeän suunnan ja ennustettavat puitteet. |
16. |
Ympäristö- ja ilmastopolitiikan yhdennetyllä ja johdonmukaisella kehittämisellä voidaan auttaa varmistamaan, että unionin talous ja yhteiskunta ovat hyvin valmistautuneet kohtaamaan edellä mainitut haasteet. Tällainen toiminta edellyttää keskittymistä seuraaviin kolmeen teemakohtaiseen tavoitteeseen:
Nämä kolme teemakohtaista tavoitetta ovat yhteydessä toisiinsa, ja niihin olisi pyrittävä samanaikaisesti. Yhden tavoitteen yhteydessä toteutetuilla toimilla voidaan usein edistää muiden tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi resurssitehokkuuden parantaminen helpottaa luonnonpääomaan kohdistuvaa painetta, ja unionin luonnonpääoman kestokyvyn parantaminen taas hyödyttää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Toimet ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi lisäävät unionin talouden ja yhteiskunnan kestokykyä ja edistävät samalla innovointia ja turvaavat unionin luonnonvaroja. |
TEEMAKOHTAISET ENSISIJAISET TAVOITTEET
Ensisijainen tavoite 1: Suojella, säilyttää ja parantaa unionin luonnonpääomaa
17. |
Unionin taloudellinen vauraus ja hyvinvointi perustuvat sen luonnonpääomaan eli sen luonnon monimuotoisuuteen, mukaan lukien ekosysteemit, jotka tarjoavat keskeisiä hyödykkeitä ja palveluita hedelmällisestä maaperästä ja monipuolisesti käytettävistä metsistä tuottavaan maahan ja meriin, hyvälaatuisesta makeasta vedestä ja puhtaasta ilmasta pölytykseen ja ilmaston sääntelyyn sekä suojeluun luonnonkatastrofeja vastaan. Luonnonpääoman suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja parantamiseksi on annettu runsaasti unionin lainsäädäntöä, kuten vesipolitiikan puitedirektiivi (14), meristrategiapuitedirektiivi (15), yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi (16), nitraattidirektiivi (17), tulvadirektiivi (18), prioriteettiaineita koskeva direktiivi (19), ilmanlaatua koskeva direktiivi ja siihen liittyvät direktiivit (20) sekä luonto- ja lintudirektiivit (21). Myös ilmastonmuutokseen, kemikaaleihin, teollisuuden päästöihin ja jätteisiin liittyvällä lainsäädännöllä voidaan helpottaa niitä paineita, jotka kohdistuvat maaperään ja luonnon monimuotoisuuteen, kuten ekosysteemeihin, lajeihin ja luontotyyppeihin, sekä vähennetään ravinnepäästöjä. |
18. |
Viimeaikaiset arvioinnit osoittavat kuitenkin, että luonnon monimuotoisuus heikkenee unionissa edelleen ja että useimmat ekosysteemit ovat vakavasti heikentyneet (22) erilaisten paineiden vuoksi. Esimerkiksi haitallisista vieraslajeista aiheutuu aiemmin arvioitua suurempia uhkia kasvien, eläinten ja ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudelle. Vuoteen 2020 ulottuvassa luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa esitetään tavoitteet ja toimet, joita tarvitaan näiden negatiivisten suuntausten kääntämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden häviämisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja näiden palauttamiseksi mahdollisuuksien mukaan (23). Tuon strategian toteuttamista on nopeutettava ja siihen sisältyvät tavoitteet on saavutettava, jotta unioni voi saavuttaa luonnon monimuotoisuutta koskevan yleistavoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Vaikka itse strategia sisältää toimenpiteitä lintu- ja luontodirektiivien täytäntöönpanon parantamiseksi, mukaan lukien Natura 2000 -verkosto, yleistavoitteen saavuttaminen edellyttää kaiken voimassa olevan luonnonpääoman suojeluun tähtäävän lainsäädännön täysimääräistä täytäntöönpanoa. |
19. |
Huolimatta vesipolitiikan puitedirektiiviin sisältyvästä vaatimuksesta suojella, parantaa ja ennallistaa kaikkia pinta- ja pohjavesimuodostumia ja huolimatta tähänastisista merkittävistä ponnisteluista, päämääräksi asetettu ”hyvä ekologinen tila” saavutetaan vuoteen 2015 mennessä todennäköisesti ainoastaan noin 53 prosentissa unionissa olevista pintavesimuodostumista (24). Meristrategiapuitedirektiivin tavoitteeseen saavuttaa vesien hyvän tila vuoteen 2020 mennessä kohdistuu myös merkittävää painetta; tähän ovat syynä muun muassa jatkuva liikakalastus, pilaantuminen (myös vedenalainen melusaaste ja merien roskaantuminen) sekä maailmanlaajuisen lämpenemisen vaikutukset (kuten happamoituminen) Euroopan merissä. Tiivis yhteistyö unionin sisällä ja sen naapureiden kanssa on keskeistä tällaisiin haasteisiin vastaamiseksi tehokkaasti varsinkin Välimeren ja Mustanmeren alueilla, koska suurin osa rannikkovaltioista ei ole unionin jäsenvaltioita. Vaikka unionin ilmaan ja teollisuuden päästöihin liittyvä politiikka on auttanut vähentämään monenlaista pilaantumista, ekosysteemit kärsivät edelleen liiallisesta typpi- ja rikkilaskeumasta ja otsonin aiheuttamasta pilaantumisesta, jotka johtuvat liikenteestä, sähköntuotannosta ja kestämättömistä maatalouskäytännöistä peräisin olevista päästöistä. |
20. |
Unionin luonnonpääoman suojeleminen, säilyttäminen, parantaminen ja arvostaminen edellyttävät sen vuoksi myös sitä, että ongelmiin puututaan niiden lähteellä, muun muassa sisällyttämällä luonnonpääomaan liittyvät tavoitteet paremmin muiden politiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon sekä varmistamalla, että politiikat ovat johdonmukaisia ja tuovat keskinäistä hyötyä. Näitä tavoitteita tuetaan ympäristönäkökohdilla, jotka sisältyvät komission ehdotuksiin erityisesti unionin maatalous-, kalastus- ja koheesiopolitiikan uudistamiseksi, sekä ehdotuksilla unionin talousarvion muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020. Maa- ja metsätalouden osuus maankäytöstä unionissa on yhteensä 78 prosenttia, joten niillä on tärkeä asema luonnonvarojen, erityisesti hyvälaatuisen veden ja maaperän, sekä luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten kulttuurimaisemien säilyttämisessä. Yhteisen maatalouspolitiikan muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi edistää myös ympäristön kannalta suotuisia maa- ja metsätalouskäytäntöjä, kuten satokasvien monipuolistamista, pysyvän nurmen ja laidunten suojelua sekä kestävää peltometsätaloutta, ja sillä edistetään myös ekologisesti arvokkaiden maatalousmaiden ja metsäalueiden perustamista ja ylläpitoa, myös laajaperäisten ja perinteisten käytäntöjen avulla. Siten lisätään myös maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden alan mahdollisuuksia toimia hiilinieluna. Olennainen osa kestävää maataloutta on tulevien sukupolvien kannalta vastuullinen toiminta, samalla kun huolehditaan sekä resurssitehokkuudesta että tuottavuudesta. |
21. |
Unionilla on maailman suurimmat merialueet, joten sillä on merkittävä velvollisuus huolehtia meriympäristön suojelusta. Meriympäristön osalta on todettava, että vaikka merisektori tarjoaa taloudellisia mahdollisuuksia aina kalastuksesta, kuljetuksista ja vesiviljelystä raaka-aineisiin, merellä tapahtuvaan energiatuotantoon ja meriympäristön bioteknologiaan, on varmistettava, että näiden hyödyntämisessä otetaan huomioon merien ja rannikoiden ekosysteemien suojelu ja kestävän kehityksen mukainen hoito. Merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty hoito jäsenvaltioiden sisällä ja välillä voivat tässä yhteydessä olla merkittävä tekijä meri- ja rannikkoalueiden kestävän käytön yhteen sovittamisessa, jos näillä alueilla toteutettavien alakohtaisten toimien hallintaan sovelletaan ekosysteemeihin perustuvaa lähestymistapaa. Meriympäristöä ei suojella riittävästi osittain sen vuoksi, että Natura 2000 -verkoston loppuun saattaminen on viivästynyt, mikä edellyttää jäsenvaltioilta lisätoimia. Myös merien suojelualueiden hallinnointia on tehostettava. |
22. |
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen olisi unionin ilmastonmuutospolitiikassa käytettävä laajemmin ekosysteemeihin perustuvia lähestymistapoja, jotka hyödyttävät myös luonnon monimuotoisuutta ja muiden ekosysteemipalvelujen tarjontaa, kun taas muut ympäristötavoitteet, kuten luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä maaperän ja vesien suojelu, olisi otettava täysimääräisesti huomioon uusiutuvaa energiaa koskevissa päätöksissä. Lisäksi on toteutettava liikenteeseen liittyviä toimenpiteitä ilmansaasteiden ja hiilidioksidipäästöjen torjumiseksi (25). |
23. |
Maan huonontuminen, pirstaloituminen ja kestämätön käyttö unionissa vaarantavat useiden keskeisten ekosysteemipalvelujen tarjonnan, uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät Euroopan haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle ja luonnonkatastrofeille. Ne pahentavat myös maaperän huonontumista ja aavikoitumista. Yli 25 prosenttiin unionin pinta-alasta vaikuttaa veden aiheuttama maaperän eroosio, joka vaarantaa maaperän toimintoja ja vaikuttaa makean veden laatuun. Myös maaperän pilaantuminen ja sulkeminen ovat jatkuvia ongelmia. Yli puolen miljoonan alueen eri puolilla unionia arvellaan olevan pilaantuneita, ja ennen kuin ne on yksilöity ja arvioitu, ne voivat edelleen aiheuttaa mahdollisesti vakavia ympäristöriskejä, taloudellisia ja sosiaalisia riskejä, ja terveysriskejä. Joka vuosi otetaan käyttöön yli 1 000 km2 maata asumis-, teollisuus-, liikenne- tai virkistystarkoituksiin. Tällaisia pitkän aikavälin muutossuuntauksia on vaikeaa tai kallista kääntää, ja niihin liittyy lähes aina kompromisseja erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden välillä. Ympäristönäkökohdat, vesien suojelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen mukaan luettuina, olisi otettava huomioon maankäytön suunnitteluun liittyvässä päätöksenteossa, jotta varmistetaan, että päätökset ovat kestävämpiä, jotta voidaan edistyä pyrittäessä saavuttamaan tavoite, jonka mukaan vuonna 2050 nettomaankäyttö ei lisääntyisi. |
24. |
Jäsenvaltiot ovat edistyneet vaihtelevasti pyrkiessään varmistamaan maaperän suojelun, myös pilaantuneiden alueiden yksilöinnin, tietoisuuden lisäämisen, tutkimuksen sekä seurantajärjestelmien kehittämisen osalta. Edistyminen riskiperusteisten ja muiden kunnostustoimien alalla on kuitenkin epätasaista, ja tulokset ja unionin tason raportointi ovat vähäisiä. Vastauksena huolenaiheisiin, kuten veden luonnolliseen kiertoon kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin, komissio on laatinut maaperän sulkemista koskevat suuntaviivat (26). Lisätoimilla sääntely-ympäristön parantamiseksi, verkostojen kehittämiseksi, tiedon jakamiseksi, suuntaviivojen laatimiseksi ja parhaita käytäntöjä koskevien esimerkkien määrittämiseksi voidaan myös auttaa parantamaan maaperän suojelua. Komissio on antanut ehdotuksen direktiiviksi maaperän suojelun puitteista ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta (27). |
25. |
Jotta voidaan vähentää merkittävimpiä ihmisten aiheuttamia, maahan, maaperään ja muihin ekosysteemeihin kohdistuvia paineita Euroopassa, toteutetaan toimia sen varmistamiseksi, että kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla tehtävissä maankäyttöön liittyvissä päätöksissä otetaan asianmukaisesti huomioon sekä ympäristö- että sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Rio + 20:ssa tunnustettiin maan hyvän hoitamisen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys ja vaadittiin maan huonontumisen kannalta neutraalia maailmaa. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi pohdittava, miten tällainen sitoumus voidaan parhaiten toteuttaa niiden toimivallan puitteissa. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi myös pohdittava mahdollisimman pikaisesti, kuinka maaperän laatuun liittyviä kysymyksiä voitaisiin käsitellä käyttäen kohdennettua ja oikeasuhteista riskiperusteista lähestymistapaa sitovassa oikeudellisessa kehyksessä. Lisäksi olisi asetettava tavoitteita maan ja maaperän kestävää käyttöä varten. |
26. |
Vaikka typpi- ja fosforikuormitus unionin ympäristöön on laskenut huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana, liialliset ravinteiden päästöt vaikuttavat edelleen ilman ja veden laatuun ja niillä on kielteisiä vaikutuksia ekosysteemeihin, mikä aiheuttaa suuria ongelmia ihmisten terveydelle. Erityisesti tehottomasta lannoitteiden käytöstä ja riittämättömästä jäteveden käsittelystä johtuviin ammoniakin päästöihin on puututtava kiireellisesti, jotta voidaan edelleen merkittävästi vähentää ravinteiden päästöjä. Tarvitaan myös lisätoimia, joilla voidaan hallinnoida ravinnekiertoa kustannustehokkaammin, kestävämmin ja resurssien kannalta tehokkaammin sekä parantaa lannoitteiden käytön tehokkuutta. Tällaiset toimet edellyttävät investointeja tutkimukseen sekä unionin ympäristölainsäädännön johdonmukaisuuden ja täytäntöönpanon parantamista näiden haasteiden ratkaisemiseksi, standardien tiukentamista tarvittaessa ja ravinnekierron käsittelyä osana kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa yhdistetään unionin nykyisiä politiikkoja, joilla on merkitystä rehevöitymisen ja liiallisten ravinnepäästöjen estämisessä, ja jossa luodaan yhteyksiä näiden politiikkojen välille ja jonka avulla vältetään tilanne, jossa ravinnepäästöt kulkeutuvat ympäristön osa-alueiden välityksellä. |
27. |
Luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian mukaisilla toimilla, joilla pyritään ennallistamaan vähintään 15 prosenttia huonontuneista ekosysteemeistä unionissa ja lisäämään vihreän infrastruktuurin (väline, jolla voidaan tarjota ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja luonnonmukaisten ratkaisujen avulla ja jossa otetaan huomioon viheralueet, vesien ekosysteemit ja muut maa- ja merialueiden fyysiset piirteet) käyttöä, autetaan vähentämään maa-alueiden pirstaloitumista. Tällaisella toiminnalla ja panemalla samalla täysimääräisesti täytäntöön lintu- ja luontodirektiivit, mitä tuetaan hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävillä toimintasuunnitelmilla, vahvistetaan entisestään luonnonpääomaa ja lisätään ekosysteemien kestävyyttä ja voidaan tarjota kustannustehokkaita vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä katastrofiriskien hallitsemiseksi. Sillä välin jäsenvaltioiden pyrkimykset kartoittaa ja arvioida ekosysteemejä ja niiden palveluja lisäävät saatavilla olevaa tietoa ja edistävät yhdessä vuodeksi 2015 suunnitellun ”ei nettohävikkiä” -hankkeen kanssa luonnonpääoman säilyttämistä eri asteikkojen mukaisesti. Unionin luonnonpääomaa voidaan hallita paremmin, kun ekosysteemipalvelujen taloudellinen arvo sisällytetään kirjanpito- ja raportointijärjestelmiin unionin ja kansallisella tasolla vuoteen 2020 mennessä. |
28. |
Jotta voidaan suojella, säilyttää ja vahvistaa unionin luonnonpääomaa, seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla on varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:
Tämä edellyttää erityisesti, että
|
Ensisijainen tavoite 2: Muuttaa unioni resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi
29. |
Eurooppa 2020 -strategialla pyritään edistämään kestävää kasvua luomalla kilpailukykyisempi vähähiilinen talous, jossa resursseja käytetään tehokkaasti ja kestävästi. Sen lippulaivahankkeella ”Resurssitehokas Eurooppa” pyritään tukemaan siirtymistä kohti taloutta, jossa kaikkia resursseja käytetään tehokkaasti, talouden kasvu erotetaan kokonaan resurssien ja energian käytöstä ja sen ympäristövaikutuksista, kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, kilpailukykyä parannetaan tehokkuuden ja innovaatioiden avulla ja energia- ja resurssivarmuutta edistetään, myös siten, että yleistä resurssien käyttöä vähennetään. Resurssitehokasta Eurooppaa koskeva etenemissuunnitelma ja siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen koskeva etenemissuunnitelma (30) ovat tämän lippulaivahankkeen keskeisiä osia. Niissä luodaan puitteet tuleville toimille, joita tarvitaan mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niitä olisi tuettava jäsenvaltioiden välisen parhaiden käytänteiden vaihdon avulla. Lisäksi unionin, sen jäsenvaltioiden ja teollisuuden välinen unionin yhdennetyn teollisuuspolitiikan mukainen kumppanuus tarjoaa keinot, joilla voidaan lisätä investointeja ja innovointia kuusilla vihreään talouteen liittyvillä kasvumarkkinoilla (31). |
30. |
Talouden kaikilla aloilla tarvitaan innovaatioita resurssitehokkuuden parantamiseksi, jotta voidaan edistää kilpailukykyä tilanteessa, jossa resurssien hinnat nousevat ja ne käyvät niukemmiksi, raaka-aineiden tarjonta on rajallista ja ollaan riippuvaisia tuonnista. Yritykset ovat innovaatioiden, myös ekoinnovaatioiden, ensisijaisia edistäjiä. Markkinat eivät kuitenkaan pääse toivottuihin tuloksiin yksin, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’, tarvitsevat erityistä apua uusien tekniikoiden käyttöönotossa, myös jätealan tutkimus- ja innovointikumppanuuksien avulla, jotta niiden ympäristönsuojelun tasoa voidaan parantaa (32). Hallitusten toimet unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ovat välttämättömiä, jotta voidaan tarjota oikeanlaiset puitteet investoinneille ja ekoinnovaatioille, edistää kestävän yritystoiminnan kehittämistä tai teknologisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ja resurssien käyttöä koskevia kestäviä malleja (33). |
31. |
Tällä ympäristöhaasteiden ratkaisua koskevalla keskeisellä vaatimuksella on myös merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä, ja sen avulla voidaan parantaa kilpailukykyä. Mahdollisuus lisätä työpaikkoja, jotka syntyvät siirryttäessä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen turvalliseen ja kestävään talouteen, on keskeistä Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteiden saavuttamiselle (34). Työpaikat ympäristöteknologian ja ympäristöpalvelujen aloilla ovat viime vuosina lisääntyneet unionissa noin 3 prosentilla vuosittain (35). Ekoteollisuuden maailmanmarkkinoiden arvioidaan olevan vähintään biljoona euroa (36), ja niiden ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavien 10 vuoden aikana. Euroopan yritykset ovat jo kierrätyksen ja energiatehokkuuden maailmanlaajuisia johtajia, ja niitä olisi kannustettava hyödyntämään tätä maailmanlaajuisen kysynnän kasvua ekoinnovoinnin toimintasuunnitelman (37) tukemana. Tästä esimerkkinä uusiutuvien energialähteiden sektorilla odotetaan pelkästään unionissa syntyvän yli 400 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä (38). Kestävä biotalous voi myös hyödyttää Euroopan älykästä ja vihreää kasvua, ja se hyötyy samalla resurssitehokkuuden paranemisesta. |
32. |
Unionin ilmasto- ja energiapaketin paneminen täysimääräisesti täytäntöön on välttämätöntä, jotta saavutetaan vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ja voidaan luoda kilpailukykyinen, turvallinen ja kestävä vähähiilinen talous vuoteen 2050 mennessä. Vaikka unioni on tällä hetkellä aikataulussa kotimaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna, 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen edellyttää huomattavasti nopeampia tehokkuusparannuksia sekä käyttäytymisen muutosta. Energiatehokkuusdirektiivin (39) odotetaan vaikuttavan tähän merkittävästi, ja sitä voitaisiin täydentää unionin markkinoille asetettavia tuotteita koskevilla energian käytön tehokkuusvaatimuksilla. Kattava arviointi kestävän biomassan saatavuudesta on myös tärkeää, kun otetaan huomioon lisääntyvä energian kysyntä sekä jatkuva keskustelu siitä, onko maata käytettävä elintarvikkeiden vai bioenergian tuotantoon. On myös ehdottoman tärkeää varmistaa, että biomassaa tuotetaan ja käytetään kaikissa muodoissaan kestävästi ja tehokkaasti koko sen elinkaaren ajan, jotta voidaan minimoida tai välttää ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvat kielteiset vaikutukset ja ottaa huomioon biomassan erilaisiin käyttötarkoituksiin raaka-aineena liittyvät taloudelliset puitteet. Tämä edistäisi vähähiilisen talouden kehittämistä. |
33. |
Kaikkien talouden alojen on osallistuttava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, jos unioni aikoo hoitaa oman osuutensa maailmanlaajuisista ponnisteluista. Unionin on sovittava ilmasto- ja energiapolitiikan jatkotoimista vuoden 2020 jälkeen, jotta se voi paitsi valmistautua kansainvälisiin neuvotteluihin uudesta oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta myös luoda jäsenvaltioille, teollisuudelle ja muille sidosryhmille selkeät oikeudellisesti sitovat puitteet ja yhden tai useamman tavoitteen, jotta ne voivat tehdä tarvittavat keskipitkän ja pitkän aikavälin investoinnit päästöjen vähentämiseen, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Näin ollen unionin on pohdittava poliittisia vaihtoehtoja toteuttaa siirtymä vähähiiliseen talouteen asteittain ja kustannustehokkaasti sekä ottaen huomioon vähähiiliseen talouteen siirtymistä vuonna 2050 koskevassa etenemissuunnitelmassa esitetyt suuntaa-antavat välitavoitteet, joiden olisi oltava jatkotoimien perustana. Vihreä kirja ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoteen 2030 (40) on tässä tärkeä askel. Vuoteen 2050 ulottuvaa energia-alan etenemissuunnitelmaa ja liikennettä koskevaa valkoista kirjaa on tuettava vahvoilla poliittisilla puitteilla. Lisäksi jäsenvaltioiden on lisäksi kehitettävä ja otettava käyttöön pitkän aikavälin kustannustehokkaita vähähiilisen kehityksen strategioita, joilla pyritään saavuttamaan unionin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna osana maailmanlaajuisia toimia rajoittaa keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen verrattuna esiteollisen ajan tasoihin ja ottaen huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) esittämän näytön mukaan tarpeelliset vähennykset, jotka kehittyneiden maiden on toteutettava yhtenä ryhmänä. Unionin päästökauppajärjestelmä on jatkossakin keskeinen osa unionin ilmastopolitiikkaa vuoden 2020 jälkeen, ja sen rakennetta olisi uudistettava, jotta voidaan edistää vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia investointeja. Kansainvälisten sitoumusten mukaisesti unionin olisi valmiuksia luomalla ja tarjoamalla taloudellista apua ja teknologian siirtoa yhdessä muiden Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (UNFCC) osapuolten kanssa tuettava kehitysmaita niiden pyrkimyksissä lieventää ilmastonmuutosta. |
34. |
Kun teollisuudessa otetaan käyttöön parhaita käytettävissä olevia tekniikoita teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin (41) perusteella, voidaan parantaa resurssien käyttötapoja sekä vähentää päästöjä yli 50 000 suuressa teollisuuslaitoksessa unionissa, mikä edistää merkittävästi innovatiivisten tekniikoiden kehittämistä, talouden muuttamista ympäristöystävällisemmäksi sekä toimialan kustannusten vähentämistä pitkällä aikavälillä. Tätä kehityssuuntaa voidaan edistää edelleen siten, että teollisuus panee täytäntöön ympäristöä koskevia hallintajärjestelmiä, kuten EMAS-järjestelmä (42). |
35. |
Joidenkin olemassa olevien tuotantoon ja kulutukseen liittyvien politiikan välineiden soveltamisala on rajallinen. Tarvitaan puitteet, jotka antavat asianmukaisia signaaleja tuottajille ja kuluttajille resurssitehokkuuden ja kierrätystalouden edistämiseksi. Toteutetaan toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa edelleen tavaroiden ja palvelujen ympäristöominaisuuksia unionin markkinoilla niiden koko elinkaaren ajan, mukaan lukien toimenpiteet, joilla lisätään ympäristön kannalta kestävien tuotteiden tarjontaa ja suunnataan kuluttajien kysyntä merkittävästi enemmän tällaisiin tuotteisiin. Tämä saavutetaan käyttämällä tasapainoista ohjausyhdistelmää, joka on osoitettu kuluttajille ja yrityksille, mukaan lukien pk-yritykset, markkinapohjaisia välineitä ja säännöksiä, joilla vähennetään niiden toimintojen ja tuotteiden ympäristövaikutuksia. Kuluttajien olisi saatava selkeiden ja johdonmukaisten merkintöjen avulla täsmällistä, helppotajuista ja luotettavaa tietoa ostamistaan tuotteista, ympäristöväittämiin liittyvät tiedot mukaan lukien. Pakkaaminen olisi optimoitava ympäristövaikutusten minimoimiseksi, ja lisäksi olisi tuettava resurssitehokkaita liiketoimintamalleja, kuten tuotepalvelujärjestelmiä, tuotteiden leasing-vuokraus mukaan lukien. Nykyistä tuotelainsäädäntöä, kuten ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevia direktiivejä (43) sekä ympäristömerkkijärjestelmää koskevaa asetusta (44), tarkistetaan, jotta voidaan parantaa tuotteiden ympäristövaikutuksia sekä resurssitehokkuutta niiden koko elinkaaren ajan ja jotta nykyisiä säännöksiä voidaan käsitellä käyttäen yhdenmukaisempia kestävää tuotantoa ja kulutusta unionissa koskevia poliittisia ja lainsäädäntöpuitteita (45). Näissä elinkaari-indikaattorien tukemissa oikeudellisissa puitteissa olisi puututtava nykyisen kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevan säännöstön hajanaisuuteen ja soveltamisalan rajoituksiin sekä tunnistettava ja tarvittaessa korjattava politiikassa, kannustimissa ja lainsäädännössä esiintyviä puutteita sen varmistamiseksi, että tuotteille ja palveluille on olemassa ympäristövaikutuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia. |
36. |
Koska 80 prosenttia kaikista tuotteiden elinkaaren ajan ympäristövaikutuksista määräytyy suunnitteluvaiheessa, unionin politiikalla olisi varmistettava, että unionin markkinoille saatetut ensisijaiset tuotteet ovat ”ekologisesti suunniteltuja” siten, että optimoidaan niiden resurssi- ja materiaalitehokkuus. Tähän olisi kuuluttava muun muassa tuotteen kestävyys, korjattavuus, mahdollisuus uudelleenkäyttöön, kierrätettävyys, kierrätetty sisältö ja tuotteen käyttöikä. Tuotteiden olisi oltava peräisin kestävistä lähteistä ja ne olisi suunniteltava uudelleen käytettäviksi tai kierrätettäviksi. Näiden vaatimusten on oltava toteuttamiskelpoisia ja täytäntöönpanokelpoisia. Toimia tehostetaan unionin ja kansallisella tasolla, jotta voidaan poistaa ekoinnovoinnin esteitä (46) ja hyödyntää Euroopan ekoteollisuuden potentiaalia täysimääräisesti, millä luodaan edellytyksiä vihreille työpaikoille ja kasvulle. |
37. |
Jotta voidaan luoda puitteet toimille, joilla parannetaan resurssitehokkuusnäkökohtia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiaa pidemmälle, asetetaan tavoitteita kulutuksen elinkaaren aikaisten yleisten ympäristövaikutusten vähentämiselle erityisesti elintarvikkeiden, asumisen ja liikenteen aloilla (47). Nämä alat ovat yhdessä syynä lähes 80 prosenttiin kulutuksen ympäristövaikutuksista. Tässä yhteydessä olisi harkittava myös maankäytön jalanjälkeä, sekä vesi-, materiaali- ja hiilijalanjälkeä koskevia indikaattoreita ja tavoitteita sekä niiden merkitystä eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Rio + 20:ssa todettiin, että on tarpeen vähentää huomattavasti sadonkorjuun jälkeistä ja muuta elintarvikkeiden hävikkiä ja tuhlausta koko ruokatuotantoketjussa. Komission olisi esitettävä kattava strategia tarpeettoman elintarvikehävikin torjumiseksi ja tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa liiallisen elintarvikejätteiden syntymisen estämiseksi. Toimet kompostoinnin ja elintarvikejätteiden anaerobisen mädätyksen lisäämiseksi olisivat tässä hyödyksi. |
38. |
Sen lisäksi, että tietyille tuoteryhmille on asetettu ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia pakollisia vaatimuksia (48), useimmat jäsenvaltiot ovat hyväksyneet vapaaehtoisia toimintasuunnitelmia ja monet ovat asettaneet tavoitteita tiettyjä tuoteryhmiä varten. Hallinnon kaikilla tasoilla on kuitenkin vielä paljon varaa vähentää ympäristövaikutuksia niiden ostopäätösten kautta. Jäsenvaltioiden ja alueiden olisi toteutettava lisätoimia saavuttaakseen tavoitteen, jonka mukaan vähintään 50 prosentissa julkisista tarjouskilpailuista sovelletaan vihreitä hankintakriteerejä. Komissio harkitsee sellaisen alakohtaisen lainsäädännön ehdottamista, jolla asetetaan pakollisia vaatimuksia ympäristöä säästäville julkisille hankinnoille myös muissa tuoteluokissa, ja se harkitsee tarvetta seurata määrärajoin jäsenvaltioiden edistymistä asiaa koskevien jäsenvaltiokohtaisten tietojen perusteella ottaen samalla huomioon tarpeen minimoida hallinnollinen rasite. Olisi kehitettävä vapaaehtoisia vihreiden hankintaviranomaisten verkostoja. |
39. |
Unionissa on vielä huomattavasti parantamisen varaa jätteiden syntymisen ehkäisemisen ja jätehuollon alalla, jotta voidaan parantaa resurssien käyttöä, avata uusia markkinoita, luoda uusia työpaikkoja ja vähentää riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista siten, että samalla vähennetään vaikutuksia ympäristöön (49). Unionissa syntyy vuosittain 2,7 miljardia tonnia jätettä, josta 98 miljoonaa tonnia (neljä prosenttia) on vaarallista. Vuonna 2011 yhdyskuntajätettä syntyi koko unionissa keskimäärin 503 kg henkeä kohti, mutta määrä vaihtelee jäsenvaltioittain 298 kilogrammasta 718 kilogrammaan. Keskimäärin ainoastaan 40 prosenttia kiinteästä jätteestä valmistellaan uudelleenkäyttöä varten tai kierrätetään, mutta joissakin jäsenvaltioissa on päästy 70 prosentin osuuteen, mikä osoittaa, miten jätettä voitaisiin käyttää yhtenä unionin tärkeimmistä resursseista. Samanaikaisesti monissa jäsenvaltioissa kaatopaikalle sijoitetaan yli 75 prosenttia yhdyskuntajätteestä (50). |
40. |
Jätteen käyttö resurssina resurssitehokasta Eurooppaa koskevassa etenemissuunnitelmassa vaadituin tavoin edellyttää, että kaikkialla unionissa pannaan täysimääräisesti täytäntöön unionin jätelainsäädäntö, joka perustuu tiukkaan jätehierarkiaan ja kattaa erityyppiset jätteet (51). Lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan vähentää syntyvän jätteen määrää asukasta kohden sekä absoluuttisesti. Vain kierrätyskelvottomien materiaalien käyttö energian hyödyntämisessä, kierrätys- tai hyödyntämiskelpoisen jätteen (52) (53) kaatopaikoille sijoittamisen lopettaminen vähitellen, korkeatasoisen kierrätyksen varmistaminen, jos kierrätetty materiaali ei aiheuta ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvia kielteisiä kokonaisvaikutuksia, ja uusioraaka-aineiden markkinoiden kehittäminen ovat myös tarpeen resurssitehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi. Vaarallisia jätteitä on hallittava siten, että minimoidaan merkittävät haittavaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön, Rio + 20:ssa sovituin tavoin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi kaikkialla unionissa sovellettava paljon aiempaa järjestelmällisemmin markkinapohjaisia välineitä ja toteutettava muita toimenpiteitä, joilla suositaan ehkäisemistä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä ja joihin kuuluu myös laajennettu tuottajan vastuu, ja samalla olisi tuettava myrkyttömien materiaalikiertojen kehittämistä. Kierrätystoiminnan esteet unionin sisämarkkinoilla olisi poistettava, ja nykyisiä jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä, hyödyntämistä ja kaatopaikoille sijoittamisen vähentämistä koskevia tavoitteita olisi arvioitava uudelleen siten, että siirrytään kohti tuotteiden elinkaareen perustuvaa kierrätystaloutta, jossa sovelletaan resurssien porrastettua käyttöä ja vähennetään jäännösjätteen määrä lähelle nollaa. |
41. |
Resurssitehokkuuteen puututaan ensisijaisena asiana myös vesisektorilla, jotta voidaan saavuttaa vesien hyvä tila. Vaikka kuivuus ja veden niukkuus vaikuttavat yhä useampiin Euroopan osiin, arviolta 20–40 prosenttia Euroopan käytettävissä olevasta vedestä tuhlataan edelleen esimerkiksi jakeluverkon vuotojen takia tai siksi, että vedenkäytön tehokkuuteen liittyvää teknologiaa ei ole otettu riittävästi käyttöön. Käytettävissä olevan mallintamisen mukaan vedenkäytön tehokkuudessa on unionissa vielä huomattavasti parantamisen varaa. Lisäksi kysynnän kasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan lisäävän Euroopan vesivaroihin kohdistuvia paineita merkittävästi. Tätä taustaa vasten unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että kansalaisilla on käytettävissään puhdasta vettä ja että vedenotossa noudatetaan vuoteen 2020 mennessä käytettävissä olevien uusiutuvien vesivarojen rajoja, jotta voidaan säilyttää tai saavuttaa vesien hyvä tila tai parantaa sitä vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti. Tähän sisältyy se, että parannetaan vedenkäytön tehokkuutta käyttämällä markkinapohjaisia mekanismeja, kuten vesivarojen hinnoittelua, jossa otetaan huomioon veden todellinen arvo, sekä muita välineitä, kuten kasvatusta ja tiedottamista (54). Eniten vettä käyttäviä aloja, kuten energia-alaa ja maataloutta, olisi kannustettava ottamaan veden resurssitehokas käyttö ensisijaiseksi tavoitteeksi. Edistymistä helpotetaan nopeuttamalla demonstrointia ja ottamalla käyttöön innovatiivisia teknologioita, järjestelmiä ja liiketoimintamalleja, jotka perustuvat vesialan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan. |
42. |
Pitkän tähtäimen ennustettavissa oleva poliittinen kehys kaikilla näillä aloilla auttaa osaltaan lisäämään investointeja ja toimia, joita tarvitaan, jotta voidaan todella kehittää ympäristöä säästävien teknologioiden markkinoita ja edistää kestäviä liiketoimintaratkaisuja. Vankkaan tietopohjaan perustuvat resurssitehokkuuden indikaattorit ja tavoitteet antaisivat julkisen ja yksityisen alan päätöksentekijöille tarvittavaa ohjausta talouden muuntamiseksi. Kun tällaisista indikaattoreista ja tavoitteista on sovittu unionin tasolla, niistä tulee olennainen osa seitsemättä ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa. Tämän prosessin tukemiseksi olisi vuoteen 2015 mennessä kehitettävä menetelmiä veden, maan, materiaalien ja hiilen käytön resurssitehokkuuden mittaamiseksi. |
43. |
Jotta unionista saadaan resurssitehokas, vihreä ja kilpailukykyinen vähähiilinen talous, seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla on varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:
Tämä edellyttää erityisesti, että
|
Ensisijainen tavoite 3: Suojella unionin kansalaisia ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta riskeiltä
44. |
Ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat hyötyneet merkittävässä määrin unionin ympäristölainsäädännöstä. Veden ja ilman pilaantuminen sekä kemikaalit ovat kuitenkin edelleen unionin kansalaisten suurimpia ympäristöön liittyviä huolenaiheita (57). Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että ympäristön stressitekijät aiheuttavat 15–20 prosenttia kaikista kuolemantapauksista Euroopan 53 maassa (58). OECD:n mukaan kaupunkien ilmansaasteet ovat ympäristöongelma, joka aiheuttaa eniten kuolemantapauksia vuoteen 2050 mennessä. |
45. |
Merkittävä osuus unionin väestöstä altistuu WHO:n suositukset ylittäville ilmansaastepitoisuuksille, sisäilman saasteet mukaan lukien (59). Esimerkiksi paikallinen hiililämmitys sekä polttomoottorit ja laitokset ovat merkittävä mutageenisten ja karsinogeenisten polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) sekä vaarallisten hiukkaspäästöjen lähde (PM 10, PM 2,5 ja PM 1). Toimia tarvitaan erityisesti alueilla, kuten kaupungeissa, joilla väestö, erityisesti yhteiskunnan herkät ja haavoittuvat ryhmät, ja ekosysteemit altistuvat korkeille epäpuhtaustasoille. Jotta voidaan turvata terveellinen ympäristö kaikille, paikallisia toimia olisi täydennettävä asianmukaisella kansallisen ja unionin tason toiminnalla. |
46. |
Tyydyttävänlaatuisen veden saanti on edelleen ongelmallista monilla unionin maaseutualueilla. Euroopan uimavesien hyvän laadun varmistaminen hyödyttää kuitenkin sekä ihmisten terveyttä että unionin matkailuteollisuutta. Tulvat ja kuivuus aiheuttavat aikaisempaa useammin kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveydelle ja taloudelliselle toiminnalle osittain hydrologisen kierron ja maankäytön muutosten takia. |
47. |
Unionissa ei ole saavutettu riittäviä ilman ja veden laatutasoja, koska nykyisiä toimintalinjoja ei ole pantu täysimääräisesti täytäntöön. Unioni saattaa tavoitteita ajan tasalle uusimpien tieteellisten tietojen valossa ja pyrkii aikaisempaa aktiivisemmin varmistamaan synergiavaikutuksia muiden alojen tavoitteiden, kuten ilmastonmuutosta, liikkuvuutta ja liikennettä, luonnon monimuotoisuutta sekä meri- ja maaympäristöä koskevien toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi tiettyjä ilmansaasteita, lyhytkestoiset ilman epäpuhtaudet mukaan luettuina, vähentämällä voidaan auttaa merkittävästi hillitsemään ilmastonmuutosta. Tätä koskeva jatkotyö perustuu unionin ilmanlaatua koskevan lainsäädännön laajaan uudelleentarkasteluun ja Euroopan vesivarojen turvaamista koskevan suunnitelman täytäntöönpanoon. |
48. |
Pilaantumisen vähentäminen sen lähteellä on edelleen ensisijainen toimi, ja teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin täytäntöönpanolla voidaan vähentää merkittävien teollisuusalojen päästöjä edelleen. Liikenne on merkittävä melusaasteen ja paikallisten ilmansaasteiden lähde, joten unionin liikenteen kestävyys paranee, jos yhtenäistä eurooppalaista liikennealuetta koskevan etenemissuunnitelman tavoitteet saavutetaan. |
49. |
Pitkäaikaista keskimääräistä altistumista koskevista käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että 65 prosenttia taajama-alueilla asuvista eurooppalaisista altistuu korkeille melutasoille (60) ja yli 20 prosenttia sellaiselle yömelulle, jolla on usein esiintyviä haitallisia terveysvaikutuksia. |
50. |
Horisontaalisessa kemikaalilainsäädännössä (REACH-asetus (61) sekä aineiden luokitusta, merkintöjä ja pakkauksia koskeva asetus (62)) sekä biosidituotteita (63) ja kasvinsuojeluaineita (64) koskevassa lainsäädännössä säädetään ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun perustasosta, varmistetaan talouden toimijoille vakaus ja ennustettavuus ja edistetään muiden kuin eläimillä suoritettavien kokeiden käyttöönoton lisäämistä. Eri kemikaalien (seosten) yhteisvaikutusten, nanomateriaalien, umpieritysjärjestelmään (hormonijärjestelmään) vaikuttavien kemikaalien (hormonaaliset haitta-aineet) ja tuotteiden sisältämien kemikaalien kaikista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön vallitsee edelleen epävarmuus. Tutkimukset osoittavat, että joillakin kemikaaleilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, jotka saattavat vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja ympäristöön, myös lasten kehitykseen, mahdollisesti jo hyvin pieninä annoksina, ja että varotoimiin ryhtyminen tällaisten vaikutusten johdosta olisi perusteltua. Näin ollen toimia on tehostettava sen varmistamiseksi, että vuoteen 2020 mennessä kaikki merkitykselliset ja erityistä huolta aiheuttavat aineet, mukaan lukien ne, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, sisällytetään REACH-asetuksen ehdokasluetteloon. Tällaisten haasteiden ratkaisemiseksi on toteutettava toimia, erityisesti, jos unioni aikoo saavuttaa maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 sovitut, Rio + 20:ssa vahvistetut ja kansainvälisen kemikaalistrategian strategiseksi tavoitteeksi hyväksytyt tavoitteet, joita ovat kemikaalien ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamien merkittävien kielteisten vaikutusten minimointi vuoteen 2020 mennessä sekä uusiin ja esille tuleviin kysymyksiin ja haasteisiin vastaaminen tehokkaalla, johdonmukaisella ja yhteensovitetulla tavalla. Unioni kehittää edelleen ja panee täytäntöön toimia, joilla puututaan kaikessa asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä kemikaalien yhteisvaikutuksiin ja hormonaalisten haitta-aineiden turvallisuusnäkökohtiin. Unioni laatii erityisesti yhdenmukaistettuja riskipohjaisia perusteita hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamiselle. Unioni kehittää myös kattavan lähestymistavan, jolla voidaan minimoida altistuminen vaarallisille kemikaaleille, myös tuotteiden sisältämille kemikaaleille. Nanomateriaalien ja materiaalien, joilla on vastaavia ominaisuuksia, turvallisuus ja kestävä hallinta varmistetaan osana kattavaa lähestymistapaa, joka sisältää riskienarviointia ja -hallintaa, tiedottamista ja seurantaa. On ilmaistu huolestumista myös sellaisten materiaalien mahdollisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen, jotka sisältävät sen kokoisia hiukkasia, että ne jäävät nanomateriaalien määritelmän ulkopuolelle, mutta joilla voi olla vastaavia ominaisuuksia kuin nanomateriaaleilla. Näitä huolenaiheita olisi tutkittava kokemusten ja tieteellisen ja teknisen kehityksen valossa edelleen komission vuodeksi 2014 suunnitteilla olevassa nanomateriaalien määritelmän uudelleentarkastelussa. Näillä lähestymistavoilla lisätään yhdessä tietämystä kemikaaleista ja muodostetaan ennustettavissa oleva kehys, joka ohjaa kestävämpien ratkaisujen kehittämistä. |
51. |
Samaan aikaan biopohjaisten tuotteiden, kemikaalien ja materiaalien kasvavat markkinat voivat tarjota etuja, kuten alhaisempia kasvihuonekaasujen päästöjä ja uusia markkinamahdollisuuksia, mutta on kuitenkin varmistettava, että tällaisten tuotteiden koko elinkaari on kestävä eivätkä tuotteet pahenna kilpailua maasta tai vedestä tai lisää päästöjä. |
52. |
Ilmastonmuutos pahentaa ympäristöongelmia edelleen, koska se aiheuttaa pitkiä kuivia ja helteisiä kausia, tulvia, myrskyjä, metsäpaloja, maaperän ja rannikoiden eroosiota sekä uusia ja vastustuskykyisempiä ihmisiä, eläimiä tai kasveja uhkaavien tautien muotoja. Erityistoimilla olisi varmistettava, että unioni on riittävässä määrin varautunut kohtaamaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia paineita ja haasteita sekä vahvistamaan ympäristönsä, taloutensa ja yhteiskuntansa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Koska monet alat ovat altistuneet ja altistuvat yhä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksille, on sopeutumiseen ja katastrofien uhkien hallintaan liittyvät näkökohdat sisällytettävä entistä paremmin unionin toimintapolitiikkaan. |
53. |
Toimenpiteillä, jotka toteutetaan ekologisen palautumiskyvyn ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseksi, kuten ekosysteemien ennallistamisella ja vihreällä infrastruktuurilla, voi olla merkittäviä yhteiskunnallis-taloudellisia etuja, myös kansanterveydelle. Ilmastoon liittyvien ja muiden ympäristötavoitteiden, kuten ilmanlaadun, synergiaa sekä mahdollista vuorovaikutusta on hallittava riittävästi. Esimerkiksi siirtyminen käyttämään tiettyjä vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia polttoaineita ilmastoon liittyvistä syistä tai toimitusvarmuuden takia voi lisätä hiukkas- ja vaarallisten aineiden päästöjä merkittävästi, varsinkin jos asianmukaista puhdistusteknologiaa ei ole käytettävissä. |
54. |
Jotta unionin kansalaisia voidaan suojella ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvilta riskeiltä, on seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:
Tämä edellyttää erityisesti, että
|
TOIMINTAKEHYS
55. |
Edellä mainittujen ensisijaisten teemakohtaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaita toimia tukevaa toimintakehystä. Tämän toimintakehyksen neljää tärkeintä pilaria parannataan seuraavin toimenpitein, joiden tarkoituksena on: parantaa unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa kaikilla aloilla; parantaa ympäristöpolitiikan tieteellistä tietopohjaa ja näyttöpohjaa; turvata investoinnit ja luoda oikeita kannustimia ympäristön suojeluun; ja parantaa lisäksi ympäristöasioiden sisällyttämistä muihin politiikan aloihin ja toimintapolitiikkojen yhdenmukaisuutta sekä ympäristöpolitiikan alalla että ympäristöpolitiikan ja muiden politiikan alojen välillä. Nämä monialaiset toimet hyödyttävät unionin ympäristöpolitiikkaa yli seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman soveltamisalan ja keston. |
Ensisijainen tavoite 4: Maksimoida unionin ympäristölainsäädännöstä saatavat hyödyt parantamalla täytäntöönpanoa
56. |
Terveydelle ja ympäristölle koituvien huomattavien hyötyjen lisäksi unionin ympäristölainsäädännön käytännön täytäntöönpanon varmistamisesta saadaan kolmenlaista hyötyä: luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla toimiville talouden toimijoille, lisätään innovointia ja edistetään eurooppalaisten yritysten etulyöntiasemaa useilla sektoreilla. Lainsäädännön täytäntöönpanon epäonnistumisesta aiheutuu sen sijaan korkeita kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 50 miljardia euroa vuodessa. Tähän sisältyvät myös rikkomustapauksiin liittyvät kustannukset (67). Pelkästään vuonna 2009 käsittelyssä oli 451 unionin ympäristölainsäädäntöön liittyvää rikkomustapausta. Sen lisäksi vuonna 2011 ilmoitettiin 299 tapauksesta, ja pantiin vireille vielä 114 menettelyä (68), joten ympäristölainsäädäntö on unioniin oikeuden ala, jolla rikkomusmenettelyjä on eniten. Komissio saa myös paljon kanteluja suoraan unionin kansalaisilta. Useat näistä kanteluista olisi parempi käsitellä jäsenvaltion tai paikallisella tasolla. |
57. |
Tulevina vuosina onkin pidettävä ensisijaisena unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon parantamista jäsenvaltioiden tasolla. Täytäntöönpanossa on merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla osallistuvilla on oltava riittävästi tietämystä, välineitä ja valmiuksia parantaa tämän lainsäädännön tarjoamien hyötyjen toteutumista sekä täytäntöönpanoprosessin hallintaa. |
58. |
Ympäristöalalla esiintyvien rikkomusten, kantelujen ja vetoomusten suuri määrä osoittaa, että kansalliselle tasolle tarvitaan tehokas ja toimiva valvontajärjestelmä, kuten täytäntöönpanosta vastaavien hallintojen ja asiantuntijoiden välinen yhteydenpito politiikan suunnitteluvaiheessa, joka helpottaisi täytäntöönpano-ongelmien havaitsemista ja ratkaisemista, sekä toimenpiteitä, joilla näiden ongelmien syntyminen voitaisiin estää. Tässä suhteessa vuoteen 2020 saakka toteutettavilla toimilla keskitytään parannuksiin neljällä keskeisellä alueella. |
59. |
Ensinnäkin parannetaan tapaa, jolla täytäntöönpanoa koskevat tiedot kerätään ja jaellaan. Tavoitteena on auttaa yleisöä ja ympäristöalan ammattilaisia ymmärtämään kokonaisuudessaan unionin ympäristölainsäädännön tarkoitus ja edut sekä se, miten kansalliset ja paikalliset viranomaiset panevat unionin sitoumuksia täytäntöön (69). Verkossa toimivien välineiden asianmukainen käyttö voi auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Tietyn yksittäisen jäsenvaltion täytäntöönpanohaasteisiin tarjotaan apua eurooppalaisen ohjausjakson räätälöidyn lähestymistavan tapaan. Esimerkkinä voidaan mainita komission ja yksittäisten jäsenvaltioiden välillä laadittavat kumppanuuksiin perustuvat täytäntöönpanosopimukset, joissa käsitellään muun muassa taloudellisen tuen löytämistä täytäntöönpanoa sekä kehityksen seuraamista koskevia parempia tietojärjestelmiä varten. Jotta tämä lähestymistapa olisi mahdollisimman tehokas, jäsenvaltioiden olisi tarpeen mukaan ja omien hallinnollisten järjestelyjensä mukaisesti rohkaistava paikallis- ja alueviranomaisia osallistumaan siihen. Alueiden komitean ja komission perustama tekninen foorumi ympäristöalan yhteistyötä varten helpottaa vuoropuhelua ja tietojen vaihtoa, jotta lainsäädännön täytäntöönpanoa voidaan parantaa paikallisella tasolla. |
60. |
Toiseksi unioni laajentaa tarkastuksiin ja valvontaan liittyviä vaatimuksia aiempaa useampiin ympäristösäädöksiin ja kehittää tarkastusten tukivalmiuksia unionin tasolla edelleen käyttäen perustana nykyisiä rakenteita voidakseen muun muassa vastata jäsenvaltioiden avunpyyntöihin, käsitellä perustelluista syistä huolta aiheuttavia tilanteita ja helpottaa yhteistyötä kaikkialla unionissa. Vertaisarviointien ja parhaiden käytäntöjen jakamisen lisäämistä sekä jäsenvaltioissa niiden pyynnöstä tehtäviä yhteisiä tarkastuksia koskevia sopimuksia edistetään. |
61. |
Kolmanneksi parannetaan tapaa, jolla unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa koskevat kantelut käsitellään ja jolla puutteet tarvittaessa korjataan kansallisella tasolla. |
62. |
Neljänneksi annetaan unionin kansalaisille tosiasiallinen mahdollisuus saattaa ympäristöön liittyvä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä tehostetaan oikeussuojaa Århusin yleissopimuksen ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta tapahtuneiden muutosten sekä Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön mukaisesti. Oikeudenkäyntien vaihtoehdoksi suositellaan myös tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvaa riitojen ratkaisua. |
63. |
Ympäristöhallinnon yleistä tasoa parannetaan kaikkialla unionissa tehostamalla ympäristönsuojelutehtävissä toimivien ammattilaisten, esimerkiksi valtionhallinnon juristien, syyttäjien, oikeusasiamiesten, tuomareiden ja tarkastajien, kuten ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi toimivan Euroopan unionin verkon, jäljempänä ’IMPEL-verkko’, yhteistyötä unionin tasolla ja kansainvälisesti sekä rohkaisemalla näitä asiantuntijoita jakamaan hyviä käytänteitä. |
64. |
Komissio auttaa jäsenvaltioita parantamaan säädösten noudattamista (70), minkä lisäksi se varmistaa omalta osaltaan, että lainsäädäntö on viimeisimmän tieteellisen tiedon mukaista, että siinä otetaan huomioon jäsenvaltioiden unionin sitoumusten täytäntöönpanosta saamat kokemukset ja että se on johdonmukaista ja tarkoitukseen soveltuvaa. Lähtökohtana on, että mikäli oikeudelliset velvollisuudet ovat riittävän selvät ja tarkat ja mikäli yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa katsotaan tehokkaimmaksi tavaksi saavuttaa unionin tavoitteet, nämä oikeudelliset velvollisuudet kirjataan asetuksiin, joilla on suoria ja mitattavissa olevia vaikutuksia ja joiden täytäntöönpanossa esiintyy vähemmän epäjohdonmukaisuuksia. Komissio lisää tulostaulujen ja muiden sellaisten keinojen käyttöä, joilla voidaan pitää julkisesti kirjaa jäsenvaltioiden edistymisestä yksittäisten säädösten täytäntöönpanossa. |
65. |
Seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla on unionin ympäristölainsäädännön hyötyjen maksimoimiseksi täytäntöönpanoa parantamalla varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:
Tämä edellyttää erityisesti, että
|
Ensisijainen tavoite 5: Parantaa unionin ympäristöpolitiikan tieto- ja näyttöpohjaa
66. |
Unionin ympäristöpolitiikan perustana on ympäristön seuranta, ympäristöä koskevat tiedot ja indikaattorit, unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvät arvioinnit sekä viralliset tieteelliset tutkimukset ja kansalaisten tiedealoitteet. Merkittävää edistystä on tapahtunut tämän tietopohjan vahvistamisessa, tietoisuuden lisäämisessä sekä päätöksentekijöiden ja yleisön luottamuksen parantamisessa politiikan perustana olevaan näyttöön myös sellaisten politiikkojen osalta, joissa noudatetaan ennalta varautumisen periaatetta. Tämä on auttanut ymmärtämään paremmin monimuotoisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita. |
67. |
Unionin ja kansainvälisellä tasolla olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla voidaan edelleen vahvistaa ja kehittää tieteen ja politiikan yhtymäkohtaa ja kansalaisten sitoutumista. Esimerkkinä voidaan mainita johtavat tieteelliset neuvonantajat, joita komissio ja muutamat jäsenvaltiot ovat jo nimittäneet, tai sellaisten toimielinten ja elinten käytön lisääminen, jotka ovat erikoistuneet tieteellisen tiedon mukauttamiseen toimintapolitiikkaa varten, kuten kansalliset ympäristövirastot ja Euroopan ympäristökeskus sekä ympäristöä koskeva Euroopan tieto- ja seurantaverkosto (EIONET). |
68. |
Nykyisen kehityksen vauhti ja todennäköisiin tulevaisuuden suuntauksiin liittyvä epävarmuus edellyttävät, että tätä tieto- ja näyttöpohjaa ylläpidetään ja vahvistetaan sen varmistamiseksi, että unionin toimintapolitiikka pohjautuu edelleen selkeään käsitykseen ympäristön tilasta, mahdollisista toimintavaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. |
69. |
Viime vuosikymmenten aikana ympäristötiedon ja -tilastojen kokoamis- ja käyttötavat ovat parantuneet niin unionin kuin kansallisella tasolla sekä alueiden tasolla ja paikallistasolla, samoin kuin maailmanlaajuisesti. Tietojen kokoamistavat ja tietojen laatu vaihtelevat kuitenkin edelleen, ja lähteiden moninaisuus voi vaikeuttaa tietojen saantia. Siksi tarvitaan jatkuvia investointeja sen varmistamiseksi, että toimintapolitiikkojen laatijoiden ja täytäntöönpanijoiden saatavilla on uskottavia, vertailtavissa olevia ja korkealaatuisia tietoja ja indikaattoreita. Ympäristön tietojärjestelmät on suunniteltava siten, että uusia teemoja koskevat tiedot voidaan helposti sisällyttää niihin. Unionin laajuista sähköistä tietojen vaihtoa olisi kehitettävä edelleen riittävän joustavasti, jotta sen piiriin voidaan ottaa uusia aloja. |
70. |
Soveltamalla edelleen yhteisen ympäristötietojärjestelmän (71) periaatetta ”tuota kerran, käytä usein” sekä INSPIRE (72) - ja Copernicus (73) -järjestelmissä ja muissa eurooppalaisissa ympäristötietojärjestelmissä (kuten luonnon monimuotoisuutta koskeva eurooppalainen tietojärjestelmä (BISE) ja Euroopan vesitietojärjestelmä (WISE)) käytettäviä yhtenäisten paikkatietojen keräämisen ja yhdistämisen yhteisiä lähestymistapoja ja standardeja estetään osaltaan päällekkäisiä toimia ja poistetaan viranomaisilta tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Sama tavoite on myös pyrkimyksillä virtaviivaistaa asiaankuuluvien säädösten raportointivelvoitteita. Myös tilastotietojen, jätteitä koskevat tilastot mukaan luettuina, saatavuutta ja yhdenmukaistamista olisi pyrittävä parantamaan. Jäsenvaltioiden olisi saatettava suunnitelmien, ohjelmien ja hankkeiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi (esimerkiksi ympäristövaikutusten tai strategisten ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä) kootut tiedot paremmin yleisön saataville. |
71. |
Tietämyksessä on edelleen merkittäviä aukkoja, ja jotkut niistä liittyvät seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman ensisijaisiin tavoitteisiin. Sen vuoksi on tärkeää investoida edelleen tiedon keräämiseen ja tutkimukseen näiden aukkojen poistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että viranomaisilla ja yrityksillä on selkeä perusta päätöksilleen, joissa heijastuvat täysimääräisesti todelliset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset. Viiteen aukkoon on kiinnitettävä erityistä huomiota:
Horisontti 2020 -puiteohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutkimuksen kohdentamiseen ja Euroopan innovointimahdollisuuksien hyödyntämiseen, koska sen myötä eri alojen ja tieteenalojen resursseja ja tietämystä saatetaan yhteen niin unionissa kuin kansainvälisesti. |
72. |
Teknologian kehitys on niin nopeaa, että se ohittaa politiikan etenemisvauhdin, ja sen esille tuomat uudet ja kehittyvät kysymykset, kuten nanomateriaalit ja materiaalit, joilla on vastaavia ominaisuuksia, epätavanomaiset energianlähteet, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä sähkömagneettiset aallot, aiheuttavat riskinhallintahaasteita ja mahdollisia eturistiriitoja sekä synnyttävät tarpeita ja odotuksia. Tämä voi puolestaan lisätä yleisön huolestumista ja mahdollista vihamielisyyttä uusia teknologioita kohtaan. Näin ollen on tarpeen varmistaa laajempi ja suora yhteiskunnallinen keskustelu siitä, millaisia ympäristölle aiheutuvia riskejä ja millaisia mahdollisia kompromisseja olemme valmiit hyväksymään, kun otetaan huomioon kehittymässä olevia riskejä ja niiden asianmukaisia käsittelytapoja koskevien tietojen vajavaisuus ja epävarmuus. Systemaattinen lähestymistapa ympäristöriskien hallintaan parantaa unionin mahdollisuuksia tunnistaa teknologian kehitys ja reagoida siihen aikaisessa vaiheessa, samalla kun parannetaan yleisön luottamusta. |
73. |
Seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla on unionin ympäristöpolitiikan tieto- ja näyttöpohjan parantamiseksi varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:
Tämä edellyttää erityisesti, että
|
Ensisijainen tavoite 6: Turvata ympäristöön ja ilmastopolitiikkaan tehtävät investoinnit ja ottaa ympäristökustannukset huomioon
74. |
Seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että julkisista ja yksityisistä lähteistä saatavat investoinnit ovat riittäviä. Samalla kun useat maat kamppailevat tällä hetkellä selvitäkseen talous- ja rahoituskriisistä, talousuudistukset ja julkisen velan vähentämistarve tarjoavatkin uusia mahdollisuuksia siirtyä nopeasti resurssitehokkaampaan, turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen. |
75. |
Investointien houkuttelu tietyille aloille on tällä hetkellä vaikeaa, varsinkin sen vuoksi, että markkinoilta ei saada hintasignaaleja tai ne ovat vääristyneitä sen takia, että ympäristökustannuksia ei ole otettu asianmukaisesti huomioon tai että ympäristöä haittaaville toiminnoille annetaan julkista tukea. |
76. |
Unionin ja sen jäsenvaltioiden on luotava oikeat olosuhteet sen varmistamiseksi, että ympäristökustannukset otetaan huomioon riittävässä määrin, myös huolehtimalla siitä, että yksityissektorille lähetetään oikeita markkinasignaaleja, missä otetaan asianmukaisesti huomioon mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset. Tämä edellyttää saastuttaja maksaa -periaatteen systemaattisempaa soveltamista erityisesti lopettamalla komission ohjauksella unionin ja jäsenvaltioiden tasolla annettavat ympäristön kannalta haitalliset tuet käyttäen toimintaan perustuvaa lähestymistapaa muun muassa eurooppalaisen ohjausjakson avulla sekä sellaisten verotoimenpiteiden harkitsemista, joilla tuetaan resurssien kestävää käyttöä, kuten verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta saastuttamisen verottamiseen. Koska luonnonvarat käyvät yhä niukemmiksi, niiden omistamiseen tai yksinomaiseen käyttöön liittyvät taloudelliset hyödyt ja voitot saattavat kasvaa. Julkiset toimet, joilla varmistetaan, että tällaiset hyödyt eivät ole liiallisia ja että ympäristökustannukset otetaan huomioon, johtavat näiden resurssien tehokkaampaan käyttöön ja auttavat välttämään markkinoiden vääristymistä sekä tuottavat tuloja julkiselle sektorille. Ensisijaisia ympäristö- ja ilmastokysymyksiä edistetään eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa myös pääindikaattoreiden avulla, kun näillä ensisijaisilla aloilla on merkitystä maakohtaisia suosituksia saavien yksittäisten jäsenvaltioiden kestävän kasvun näkymien osalta. Muita markkinapohjaisia välineitä, kuten ekosysteemipalveluista perittäviä maksuja, olisi käytettävä laajemmin unionin ja kansallisella tasolla kannustamaan yksityisen sektorin osallistumista ja luonnonpääoman kestävää hallintaa. |
77. |
Yksityissektoria, erityisesti pk-yrityksiä, olisi myös rohkaistava hyödyntämään unionin uuden rahoituskehyksen tarjoamia mahdollisuuksia vauhdittaa tämän sektorin osallistumista ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tähtääviin pyrkimyksiin, erityisesti ekoinnovointitoimintojen ja uusien teknologioiden käyttöönoton osalta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä ekoinnovointialoitteita olisi edistettävä eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden, kuten esimerkiksi vesialan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (74), yhteydessä. Innovatiivisia rahoitusvälineitä koskevan uuden kehyksen (75) avulla olisi helpotettava yksityissektorin mahdollisuuksia rahoittaa ympäristöinvestointeja, erityisesti niitä, jotka liittyvät luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Eurooppalaisia yrityksiä olisi edelleen kannustettava julkaisemaan taloudellisessa raportoinnissaan ympäristötietoja enemmän kuin voimassa olevassa unionin lainsäädännössä edellytetään (76). |
78. |
Unionin monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020 koskevissa ehdotuksissaan komissio on parantanut ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sisällyttämistä kaikkiin niihin unionin rahoitusvälineisiin, jotta jäsenvaltioille annetaan mahdollisuuksia saavuttaa näihin liittyviä tavoitteita. Se on myös ehdottanut ilmastoon liittyvän rahoituksen korottamista vähintään 20 prosenttiin koko talousarviosta. Keskeisillä politiikan osa-alueilla, kuten maataloudessa, maaseudun kehittämisen alalla ja koheesiopolitiikassa olisi luotava enemmän kannustimia ympäristöä hyödyttävien julkishyödykkeiden ja -palvelujen tuottamiseen, ja rahoitus olisi liitettävä ympäristöön liittyviin ennakkoehtoihin, tukitoimet mukaan luettuina. Tämän olisi määrä varmistaa, että varoja käytetään tehokkaammin ja ympäristö- ja ilmastotavoitteiden mukaisesti. Näissä ehdotuksissa esitetään unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoon riittävästi taloudellisia resursseja sekä lisärahoitusta ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskeviin kysymyksiin, jotta paikan päällä saadaan havaittavissa olevia ja johdonmukaisia hyötyjä. |
79. |
Tämän valtavirtaistamisen lisäksi Life-ohjelma (77) mahdollistaa sen, että rahoitusta voidaan yhdistää ja suunnata paremmin ensisijaisiin toimiin strategisemmalla ja kustannustehokkaammalla tavalla ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden tukemiseksi käynnistämällä useita hankkeita, niin kutsutut yhdennetyt hankkeet mukaan luettuina. |
80. |
Euroopan investointipankille (EIP) osana vuoden 2012 kasvu- ja työllisyyssopimusta annettu lisäpääoma on investointien lisärahoituslähde (78), joka olisi käytettävä unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden mukaisesti. |
81. |
Vuodet 2007–2013 kattavalta ohjelmakaudelta saadut kokemukset osoittavat, että vaikka ympäristötoimia varten on saatavilla merkittävästi rahoitusta, sen hyödyntäminen kaikilla tasoilla oli alkuvuosina hyvin epätasaista, mikä saattaa vaarantaa sovittujen tavoitteiden saavuttamisen. Jotta tämä ei toistuisi, jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä ympäristö- ja ilmastotavoitteet rahoitusstrategioihinsa sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota koskeviin ohjelmiinsa, maaseudun kehittämiseen ja meripolitiikkaan, asetettava etusijalle ympäristö- ja ilmastotoimiin suunnattavan rahoituksen varhainen käyttö ja parannettava täytäntöönpanoelinten valmiuksia tehdä kustannustehokkaita ja kestäviä investointeja, jotta voidaan varmistaa tarvittava ja riittävä tuki näiden alojen investoinneille. |
82. |
Lisäksi on ollut hankalaa seurata luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyviä menoja. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen kehityksen mittaamiseksi olisi unionin ja jäsenvaltioiden tasolla otettava käyttöön seuranta- ja raportointijärjestelmä. Tällaisen järjestelmän käyttöönottaminen on tärkeää ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin monenvälisiin sopimuksiin liittyvien unionin kokonaispyrkimysten vuoksi. Tässä yhteydessä unioni osallistuu Rio + 20:ssa käynnistettyyn hallitustenväliseen prosessiin, jossa arvioidaan rahoitustarpeita ja ehdotetaan vaihtoehtoisia tehokkaita kestävän kehityksen rahoitusstrategioita. |
83. |
Talouden kehityksen seuraamiseksi olisi edelleen kehitettävä indikaattoreita, joilla täydennetään bruttokansantuotetta (BKT) ja jotka menevät sitä pidemmälle. Avoimien ja kestävien investointien varmistaminen riippuu ympäristöhyödykkeiden asianmukaisesta arvottamisesta. Toimintapoliittisten ja investointipäätösten tekemisen perustaksi on toteutettava lisätoimia, jotta voidaan mitata ekosysteemien arvo ja niiden heikentymisen aiheuttamat kustannukset. Lisäksi tarvitaan tähän liittyviä kannustimia. On tehostettava työtä ympäristötilinpitojärjestelmän kehittämiseksi, mihin sisältyy luonnonpääomaa ja ekosysteemipalveluja koskeva fyysinen ja rahatilinpito. Tämä tukee Rio + 20:n päätelmiä, joissa tunnustetaan tarve mitata hyvinvointia ja kestävyyttä koskevaa edistymistä BKT:tä laajemmin. |
84. |
Jotta voidaan varmistaa investoinnit ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan ja ottaa ympäristökustannukset huomioon, seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla on varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:
Tämä edellyttää erityisesti, että
|
Ensisijainen tavoite 7: Parantaa ympäristön sisällyttämistä muuhun politiikkaan sekä politiikkojen johdonmukaisuutta
85. |
Vaikka ympäristönsuojelun sisällyttäminen muihin unionin toimintapolitiikkoihin ja toimintoihin on ollut kirjattuna unionin perussopimukseen jo vuodesta 1997, Euroopan ympäristön tila kokonaisuudessaan osoittaa, että vaikka edistyminen on joillakin aloilla ollut kunnioitettavaa, kaikkia kielteisiä suuntauksia ei kuitenkaan ole pystytty kääntämään. Useiden seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vielä tehokkaampaa ympäristö- ja ilmastonäkökohtien sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin sekä yhdenmukaisempia ja yhtenäisempiä toimintapoliittisia lähestymistapoja, joista saadaan monenkertaista hyötyä. Tämän on määrä auttaa varmistamaan, että vaikeita kompromisseja käsitellään jo varhaisessa vaiheessa eikä vasta täytäntöönpanon yhteydessä ja että sellaisia vaikutuksia, joita ei voida välttää, voidaan rajoittaa tehokkaammin. Tarvittavat toimenpiteet olisi kehitettävä hyvissä ajoin, jotta varmistetaan asiaan liittyvien tavoitteiden saavuttaminen. Strategista ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi (79) ja ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi (80) ovat, jos niitä sovelletaan asianmukaisesti, tehokkaita välineitä sen varmistamiseksi, että ympäristönsuojeluvaatimukset sisällytetään niin suunnitelmiin ja ohjelmiin kuin hankkeisiin. |
86. |
Paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla, jotka ovat yleensä vastuussa maa- ja merialueiden käyttöä koskevista päätöksistä, on erityisen merkittävä tehtävä arvioitaessa ympäristövaikutuksia sekä suojeltaessa, säilytettäessä ja parannettaessa luonnonpääomaa ja pyrittäessä siten parantamaan kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutusta ja luonnonkatastrofeja. |
87. |
Energia- ja liikenneverkostojen, myös avomerillä käytettävän-infrastruktuurin, suunnitellun laajennuksen on oltava yhteensopiva luonnonsuojelun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien tarpeiden ja velvoitteiden kanssa. Vihreän infrastruktuurin sisällyttämisellä näihin aloihin liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin voidaan välttää luontotyyppien pirstaloituminen ja säilyttää tai ennallistaa ekologisia yhteyksiä, parantaa ekosysteemin vastustuskykyä ja varmistaa näin ekosysteemipalvelujen saatavuus, mukaan luettuna hiilidioksidin talteenotto ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ja tarjota samalla ihmisten käyttöön terveempiä ympäristöjä ja virkistysalueita. |
88. |
Seitsemänteen ympäristöä koskevaan toimintaohjelmaan sisältyy useita ensisijaisia tavoitteita, jotka on suunniteltu parantamaan eri alojen politiikkojen yhdentämistä. Komissio on sisällyttänyt yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan, Euroopan laajuisten verkkojen ja koheesiopolitiikan uudistusehdotuksiinsa toimenpiteitä, joilla edistetään edelleen ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin. Jotta seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma voisi onnistua, näillä politiikoilla olisi edelleen vaikutettava siihen, että ympäristöön liittyvät tavoitteet saavutetaan. Ensisijaisesti ympäristön parantamiseen tähtäävät toimet olisi samalla tavoin suunniteltava niin, että ne hyödyttävät aina kun se on mahdollista myös muita toimintapolitiikkoja. Esimerkiksi ekosysteemien ennallistamiseen liittyvät toimet voidaan suunnata hyödyttämään luontotyyppejä ja lajeja sekä hiilidioksidin talteenottoon, samalla kun niillä parannetaan useille talouden sektoreille merkittävien ekosysteemipalvelujen tarjontaa, kuten pölyttämistä tai veden puhdistusta maatalouden tarpeisiin sekä vihreiden työpaikkojen luomista. |
89. |
Jotta voidaan parantaa ympäristöpolitiikan sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin sekä toimintapolitiikkojen johdonmukaisuutta, seitsemännellä ympäristöä koskevalla ohjelmalla on varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:
Tämä edellyttää erityisesti, että
|
PAIKALLISIIN, ALUEELLISIIN JA MAAILMANLAAJUISIIN HAASTEISIIN VASTAAMINEN
Ensisijainen tavoite 8: Parantaa unionin kaupunkien kestävyyttä
90. |
Unioni on tiheään asuttu ja vuoteen 2020 mennessä 80 prosenttia sen väestöstä asuu todennäköisesti kaupungeissa tai kaupunkien lähiympäristöissä. Kaupunkiympäristön tila vaikuttaa suoraan elämänlaatuun. Kaupunkien vaikutukset ulottuvat myös pitkälle niiden fyysisten rajojen yli, koska ne ovat voimakkaasti riippuvaisia kaupunkien lähiympäristöistä sekä maaseudusta ruuan, energian, tilan ja resurssien tarpeen tyydyttämiseksi sekä jätehuoltoa varten. |
91. |
Useimmilla kaupungeilla on yhteisiä keskeisiä ympäristöongelmia, kuten ilmanlaatuun liittyvät huolet, korkea melutaso, liikenneruuhkat, kasvihuonekaasupäästöt, luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja heikkeneminen, veden niukkuus, tulvat ja myrskyt, viheralueiden väheneminen, saastuneet maa-alueet, hylätyt teollisuusalueet sekä riittämätön jäte- ja energianhuolto. Samaan aikaan unionin kaupungit ovat kaupunkikestävyyden uranuurtajia ja usein ympäristöhaasteiden innovatiivisten ratkaisujen pioneereja (81), mukaan lukien Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien resurssitehokkuuden ja vihreän talouden aloitteiden osalta. Jatkuvasti kasvava määrä Euroopan kaupunkeja on asettanut ympäristön kestävyyden kaupunkikehitysstrategioidensa keskiöön. |
92. |
Unionin jatkuva kaupungistuminen on lisännyt tietoisuutta luontoympäristön merkityksestä kaupunkialueilla. Yhä enemmän toteutetaan toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi erilaisten toimien avulla, joita ovat esimerkiksi luontoulottuvuuden palauttaminen kaupunkiympäristöön ja kaupunkien viherrakentaminen. Luonnon monimuotoisuutta koskevaa Euroopan kaupunkien toimintaa on arvioitava ja parannettava. Tässä arvioinnissa voitaisiin hyödyntää erityistä luonnon monimuotoisuutta koskevaa indeksiä, esimerkiksi biologista monimuotoisuutta koskevassa konferenssissa Nagoyassa vuonna 2010 esitettyä Singaporen indeksiä. |
93. |
Unionin kansalaiset, asuivatpa he sitten kaupungissa tai maaseudulla, hyötyvät useista kaupunkialueiden kestävän kehityksen tukemiseen liittyvistä unionin toimintapolitiikoista ja aloitteista. Tällainen kestävä kehitys edellyttää kuitenkin toimivaa ja tehokasta yhteensovittamista hallinnon eri tasoilla ja hallinnollisten rajojen ylitse. Alueelliset ja paikalliset viranomaiset on lisäksi otettava järjestelmällisesti mukaan kaupunkiympäristön laatuun vaikuttavien politiikkojen suunnitteluun, muotoiluun ja kehittämiseen. Yhteisen strategiakehyksen puitteissa seuraavalle rahoituskaudelle esitetyt kansallisen ja alueellisen tason tehostetut yhteensovittamismenetelmät ja kaupunkialueiden kehitysverkosto (82) edistäisivät tämän varmistamista, kuten myös se, että sidosryhmät ja suuri yleisö otetaan laajemmin mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Paikalliset ja alueelliset viranomaiset hyötyisivät myös sellaisten välineiden edelleen kehittämisestä, joilla virtaviivaistetaan ympäristötiedon keräämistä ja hallintaa sekä helpotetaan tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa, samoin kuin pyrkimyksistä parantaa ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla (83). Tämä on Rio + 20:ssa tehdyn sen sitoumuksen mukaista, jolla sitouduttiin edistämään yhdennettyä lähestymistapaa kestävien kaupunkien ja taajamien suunnittelussa, rakentamisessa ja hoidossa. Sellaisten yhdennettyjen lähestymistapojen soveltaminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun, joissa pitkän aikavälin ympäristönäkökohdat otetaan täysimääräisesti huomioon taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten haasteiden lisäksi, ovat keskeisiä sen varmistamiseksi, että kaupunkiyhteisöt ovat kestäviä, tehokkaita ja terveellisiä paikkoja elää ja työskennellä. |
94. |
Unionin olisi edelleen edistettävä ja tarvittaessa laajennettava nykyisiä aloitteita, joilla tuetaan innovointia ja parhaita käytäntöjä kaupungeissa, verkostoitumista ja tietojen vaihtoa ja joilla rohkaistaan kaupunkeja esittelemään edelläkävijyyttään kestävässä kaupunkien kehittämisessä (84). Unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi helpotettava ja kannustettava koheesiopolitiikan rahoituksen ja muiden rahastojen antaman rahoituksen hyödyntämistä kaupunkien tukemiseksi niiden pyrkimyksissä edistää kestävää kaupunkikehitystä, lisätä tietoisuutta ja rohkaista paikallisten toimijoiden osallistumista (85). Kaupunkeja koskevien kestävyyskriteereiden, jotka laaditaan jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisen perusteella, kehittäminen ja niistä sopiminen tarjoaisi vertailupohjan tällaisille aloitteille ja edistäisi johdonmukaisen ja yhdennetyn lähestymistavan soveltamista kaupunkien kehittämisessä (86). |
95. |
Seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla on unionin kaupunkien kestävyyden parantamiseksi varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:
Tämä edellyttää erityisesti, että
|
Ensisijainen tavoite 9: Parantaa unionin tehokkuutta kansainvälisten ympäristöön ja ilmastoon liittyvien haasteiden kohtaamisessa
96. |
Resurssien käytön kestävyyden varmistaminen on eräs tämän hetken maailmaa kohtaavista kiireellisimmistä haasteista, ja se on keskeisessä asemassa köyhyyden poistamisessa sekä kestävän tulevaisuuden varmistamisessa maailmalle (87). Rio + 20:ssa maailman johtajat uusivat sitoumuksensa kestävään kehitykseen ja sen varmistamiseen, että edistetään maapallon taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten. Lisäksi he totesivat, että osallistava ja vihreä talous on merkittävä väline kestävän kehityksen saavuttamisessa. Rio + 20:ssa todettiin, että väestö kasvaa ja maailma kaupungistuu, joten tällaiset haasteet edellyttävät kansainvälisellä tasolla toimia useilla aloilla, joita ovat vesi, valtameret, kestävä maaperä ja kestävät ekosysteemit, resurssitehokkuus (erityisesti jäte), kemikaalien moitteeton hallinta, kestävä energia sekä ilmastonmuutos. Ympäristön kannalta haitallisten tukien, myös fossiilisille polttoaineille annettavien tukien, vaiheittainen poistaminen edellyttää myös lisätoimia. Nämä sitoumukset on muunnettava toiminnaksi paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla. Lisäksi unioni osallistuu ennakoivasti kansainvälisiin pyrkimyksiin maailmanlaajuisen kestävän kehityksen takaavien ratkaisujen löytämiseksi. |
97. |
Rio + 20:ssa päätettiin korvata YK:n kestävän kehityksen toimikunta korkean tason poliittisella foorumilla, joka tehostaa kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden integrointia sekä seuraa ja arvioi edistymistä Rio + 20:n ja vastaavien muiden YK:n huippukokousten ja konferenssien tulosten täytäntöönpanossa ja auttaa siten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa osana vuoden 2015 jälkeistä kattavaa tavoitekehikkoa. |
98. |
Useat seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa asetetuista ensisijaisista tavoitteista voidaan saavuttaa täysimääräisesti vain osana maailmanlaajuisia toimia ja yhteistyössä kumppanuusmaiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa. Tästä syystä unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi osallistuttava asiaa koskeviin kansainvälisiin, alueellisiin ja kahdenvälisiin prosesseihin vahvalla, kohdennetulla, yhtenäisellä ja johdonmukaisella tavalla. Erityisesti olisi korostettava Mustanmeren ja arktisia alueita, joilla tarvitaan tehostettua yhteistyötä ja unionin tiiviimpää osallistumista, mukaan lukien Mustanmeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen jäsenyys ja pysyvän tarkkailijan aseman hankkiminen Arktisessa neuvostossa, jotta voidaan vastata uusiin ja yhteisiin ympäristöhaasteisiin. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen edistettävä tehokasta ja sääntöihin perustuvaa kehystä maailmanlaajuiselle ympäristöpolitiikalle, jota tukevat tehokkaampi strateginen lähestymistapa, jossa kahdenväliset ja alueelliset poliittiset dialogit ja yhteistyö suunnataan unionin strategisiin kumppaneihin, ehdokas- ja naapurimaihin, sekä kehitysmaihin, ja jota tuetaan riittävällä rahoituksella. |
99. |
Seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman aikajänne vastaa kansainvälisen ilmasto-, biodiversiteetti- ja kemikaalipolitiikan tärkeimpiä vaiheita. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu ei ylittäisi kahden celsiusasteen kattoa, on kasvihuonekaasupäästöjä leikattava vähintään 50 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. Maiden toistaiseksi antamat sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tuottavat kuitenkin vain kolmanneksen leikkauksista, jotka tarvitaan vuoteen 2020 mennessä (88). Ilmastonmuutosta tuskin saadaan hillittyä ilman päättäväisempiä maailmanlaajuisia toimia. Jopa parhaassa mahdollisessa tilanteessa maat kohtaavat edelleen entistä enemmän ilmastonmuutoksen väistämättömiä vaikutuksia, koska kasvihuonekaasupäästöt ovat ennätysmäisen suuret. Niiden on siis laadittava strategioita ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Durbanin toimintaohjelman puitteissa on tarkoitus sopia vuoteen 2015 mennessä kaikkiin maihin sovellettavasta kattavasta ja tehokkaasta sopimuksesta, jonka täytäntöönpano alkaa vuonna 2020. Unioni on etupainotteisesti edelleen sitoutunut tähän prosessiin ja käy esimerkiksi keskusteluja siitä, miten nykyisten päästövähennyssitoumusten suuruusero kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden välillä poistetaan, ja siitä, mitä toimia tarvitaan, jotta päästöt pysyvät sellaisina, että IPCC:n viimeisten havaintojen perusteella pysytään kahden celsiusasteen tavoitteessa. Rio + 20:n tulosten täytäntöönpanolla on myös varmistettava johdonmukaisuus ja täydentävyys tämän prosessin kanssa, jotta ne vahvistavat toisiaan. Rio + 20:n seurannan olisi myös edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja siten taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Samaan aikaan unionin olisi pyrittävä luomaan ja tiivistämään edelleen ilmastonmuutoskumppanuuksia strategisten kumppaneiden kanssa ja toteutettava uusia toimia ympäristö- ja ilmastonäkökohtien valtavirtaistamiseksi kauppa- ja kehityspolitiikkansa kanssa ottaen huomioon molemminpuoliset sitoumukset ja edut. |
100. |
Biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (CBD) vahvistetut maailmanlaajuiset tavoitteet (89) on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, jotta maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuden häviäminen voidaan pysäyttää ja lopulta kääntää sen suunta. Unioni osallistuu oman osuutensa mukaisesti näihin pyrkimyksiin. Unioni aikoo siten kaksinkertaistaa kehitysmaille suunnattavat luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kansainväliset kokonaisresurssit vuoteen 2015 mennessä ja ainakin säilyttää tämän tason vuoteen 2020 saakka, kuten biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen kuuluvan resurssienhankintastrategian yhteydessä sovituissa alustavissa tavoitteissa esitetään (90). Unionille on tärkeää myös toimia aktiivisesti biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemivalveluja käsittelevässä hallitustenvälisessä tiede- ja politiikkafoorumissa (IPBES), kun siitä tulee täysjäsen, jotta se voi yhdistää paikallisen, alueellisen ja kansainvälisen tason luonnon monimuotoisuuden hallinnassa. Unioni jatkaa Yhdistyneiden kansakuntien aavikoitumissopimuksen täytäntöönpanoa erityisesti toteuttamalla toimia, joilla pyritään savuttamaan maan huonontumisen kannalta neutraali maailma, siten kuin Rio + 20:ssa on sovittu. Unioni tehostaa myös toimia Rio + 20:ssa vahvistetun kemikaalien koko elinkaaren kestävää ja vaarallisten jätteiden moitteetonta hallintaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja siihen liittyvien yleissopimusten tukemiseksi. Unioni jatkaa aktiivista ja rakentavaa panostaan tällaisten prosessien tavoitteiden saavuttamiseksi. |
101. |
Unioni on edennyt hyvin, kun on kyse monenvälisten ympäristösopimusten jäsenyyksistä, vaikka useat jäsenvaltiot eivät vielä ole ratifioineet keskeisiä sopimuksia. Tämä vaarantaa unionin uskottavuuden näitä sopimuksia koskevissa neuvotteluissa. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi varmistettava, että kaikki niiden allekirjoittamat ympäristösopimukset myös ratifioidaan tai hyväksytään mahdollisimman nopeasti. |
102. |
Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi osallistuttava ennakoivasti kansainvälisiin neuvotteluihin uusista ja esiin tulevista kysymyksistä, erityisesti uusista yleissopimuksista, sopimuksista ja arvioinneista, ja näin vahvistaa luja sitoutumisensa pyrkiä edelleen jatkamaan ponnisteluja käynnistää YK:n yleiskokouksen alaisuudessa mahdollisimman pikaisesti neuvottelut UNCLOSin (Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus) puitteissa tehtävästä meren biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevasta täytäntöönpanosopimuksesta ja kannattavat maailman valtamerien tilaa koskevan ensimmäisen arvioinnin loppuun saattamista. |
103. |
Unionin olisi myös hyödynnettävä asemaansa yhtenä maailman suurimmista markkinoista sellaisten politiikkojen ja lähestymistapojen edistämiseksi, jotka vähentävät maapallon luonnonvaroille aiheutuvia paineita. Tämä voi tapahtua muuttamalla tuotanto- ja kulutustapoja, myös toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet resurssien kestävän hallinnan edistämiseksi kansainvälisellä tasolla ja kestäviä kulutus- ja tuotantotapoja koskevan kymmenvuotisen puiteohjelman täytäntöönpanemiseksi, sekä varmistamalla, että kauppa- ja sisämarkkinapolitiikoilla tuetaan ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista ja kannustetaan muita maita parantamaan ympäristösääntelyn kehystään ja normejaan sekä panemaan ne täytäntöön, jotta voidaan estää ympäristöperusteinen polkumyynti. Unioni edistää edelleen kestävää kehitystä neuvottelemalla tätä koskevista määräyksistä, jotka sisältyvät sen kansainvälisiin kauppasopimuksiin ja kahdenvälisiin metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskeviin vapaaehtoisiin kumppanuussopimuksiin, joilla varmistetaan, että unioniin tuodaan kumppanimaista ainoastaan laillisesti korjattua puutavaraa, ja panemalla ne täytäntöön. Tässä yhteydessä unionin puutavara-asetus (91) on oikeusperusta, jonka mukaisesti unioni voi puuttua laittomien hakkuiden maailmanlaajuiseen ongelmaan oman puutavaran ja puutuotteiden kysyntänsä avulla. Tutkitaan myös muita toimintapoliittisia vaihtoehtoja, joilla voidaan vähentää maailmanlaajuisesti unionin kulutuksen globaaleja ympäristövaikutuksia, kuten metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä. |
104. |
Unionin olisi myös edelleen tehostettava osallistumistaan aloitteisiin, joilla helpotetaan siirtymistä osallistavaan vihreään talouteen kansainvälisesti, esimerkiksi edistämällä asianmukaisten toimintaedellytysten luomista sekä markkinapohjaisten välineiden ja BKT:ta täydentävien indikaattoreiden kehittämistä unionin sisäisten politiikkojen mukaisesti. |
105. |
Unionin olisi edelleen edistettävä ympäristön kannalta vastuullisia liiketoimintakäytänteitä. Yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan unionin aloitteen (92) uusien velvoitteiden mukaisesti listattujen ja suurten listaamattomien yhtiöiden, jotka harjoittavat kaivannaisteollisuutta tai aarniometsien hakkaamista, on raportoitava hallituksille suorittamansa maksut, mikä lisää avoimuutta ja vastuullisuutta luonnonvarojen hyödyntämisen osalta. Unioni on markkinajohtaja ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen tarjonnassa, joten sen olisi edistettävä maailmanlaajuisten vihreiden standardien hyväksymistä, ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen vapaakauppaa, ympäristöä ja ilmastoa säästävien teknologioiden käytön lisäämistä, investointien sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja parhaiden käytänteiden vaihtoa kansainvälisellä tasolla. |
106. |
Jotta voidaan lisätä unionin tehokkuutta kansainvälisten ympäristöön ja ilmastoon liittyvien haasteiden käsittelyssä, seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla on varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:
Tämä edellyttää erityisesti, että
|
(1) The economic benefits of environmental policy (IES, Vrije Universiteit Amsterdam, 2009); COM(2012) 173; Implementing EU legislation for Green Growth (BIO Intelligence Service 2011).
(2) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
(3) SEC(2011)1067; The European Environment – State and Outlook 2010: Assessment of Global Megatrends (’SOER 2010’).
(4) UN Secretary-General’s High-Level Panel on Global Sustainability report ’Resilient People, Resilient Planet: A future worth choosing’, 2012.
(5) On määritetty kynnysarvoja yhdeksälle maapallon sietokyvyn rajalle, ja näiden ylittäminen voi johtaa peruuttamattomiin muutoksiin, joilla on mahdollisesti tuhoisia ihmisiä koskevia vaikutuksia; kyseiset rajat liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden häviämiseen, makean veden käyttöön maailmanlaajuisesti, valtamerien happamoitumiseen, typen ja fosforin kiertoihin ja maankäytön muutoksiin (Ecology and Society, Vol. 14, No 2, 2009).
(6) Jollei mitään toimia toteuteta, ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia koskevan Sternin selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen kokonaiskustannukset vastaavat bruttokansantuotteen supistumista maailmanlaajuisesti vuosittain vähintään viidellä prosentilla. Kun laajempi riskien ja vaikutusten kirjo otetaan huomioon, luku saattaa nousta jopa 20 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
(7) OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction (OECD:n raportti, 2012).
(8) COM(2011) 244.
(9) COM(2011) 571.
(10) COM(2011) 112.
(11) COM(2011) 885.
(12) COM(2011) 144.
(13) YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/Res/66/288.
(14) Direktiivi 2000/60/EY.
(15) Direktiivi 2008/56/EY.
(16) Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).
(17) Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EYVL L 348, 24.11.2008, s. 84).
(20) Direktiivi 2008/50/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/107/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (EUVL L 23, 26.1.2005, s. 3).
(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7) ja direktiivi 92/43/ETY.
(22) Euroopan ympäristökeskuksen tekninen raportti 12/2010.
(23) Maaliskuun 26. päivänä 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 14 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Jatkuvassa biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen ja ekosysteemien rappeutumiseen johtavassa kehityksessä on ehdottomasti saatava aikaan täyskäännös. Eurooppa-neuvosto on sitoutunut 15. maaliskuuta 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä esitettyihin, vuoteen 2050 ulottuvaan, biologista monimuotoisuutta koskevaan pitkän aikavälin visioon ja vuoden 2020 tavoitteeseen.”
(24) COM(2012) 673.
(25) COM(2011) 144.
(26) SWD(2012)0101.
(27) COM(2006) 232.
(28) COM(2012) 673.
(29) COM(2013) 216.
(30) COM(2011) 112.
(31) COM(2012) 582, ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten”.
(32) Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (”Small Business Act”) periaatteessa IX esitetään toimia, joilla pk-yritykset voivat muuttaa ympäristöuhat mahdollisuuksiksi (COM(2008) 394).
(33) Fostering Innovation for Green Growth (OECD 2011) ja The Eco-Innovation Gap: An economic opportunity for business (EIO 2012).
(34) COM(2012) 173.
(35) Unionin ekoteollisuuden ala työllisti noin 2,7 miljoonaa ihmistä vuonna 2008, ja vuoden 2012 osalta tämä luku voisi olla noin 3,4 miljoonaa. (Ecorys 2012).
(36) Työpaikkojen riippuvuus ympäristön ja resurssitehokkuuden parannuksista (Ecorys 2012).
(37) COM(2011) 899.
(38) The impact of renewable energy policy on economic growth and employment in the EU (Employ-RES 2009).
(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).
(40) COM(2013) 169.
(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).
(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).
(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/30/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1).
(44) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).
(45) Ekologista suunnittelua, energiamerkintöjä, ympäristömerkkiä, EMAS-järjestelmää ja sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaa lainsäädäntöä on määrä tarkistaa ennen vuotta 2015.
(46) COM(2011) 899.
(47) Vuosittainen elintarvikkeiden hävikki unionissa on noin 89 miljoonaa tonnia, mikä vastaa 179:ää kiloa henkeä kohti (BIO Intelligence Service 2010). Asumisen ja infrastruktuurin yhteenlasketut vaikutukset ovat noin 15–30 prosenttia kaikista kulutukseen liittyvistä ympäristöpaineista Euroopassa, ja niistä aiheutuu noin 2,5 CO2-ekvivalenttitonnia henkeä kohti vuosittain (SEC(2011)1067).
(48) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 106/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5) ja energiatehokkuusdirektiivi.
(49) Esimerkiksi panemalla unionin jätelainsäädäntö täysimääräisesti täytäntöön säästettäisiin 72 miljardia euroa vuodessa, nostettaisiin unionin jätehuolto- ja kierrätysalan vuotuista liikevaihtoa 42 miljardilla eurolla ja luotaisiin yli 400 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.
(50) Eurostat Stat 13/33 Municipal Waste 2011.
(51) Direktiivi 2008/98/EY.
(52) ’Kierrätys’ määritellään direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 17 kohdassa siten, että sillä tarkoitetaan ”hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin;”.
(53) ’Hyödyntäminen’ määritellään direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 15 kohdassa siten, että sillä tarkoitetaan ”tointa, jonka pääasiallisena tuloksena jätettä voidaan käyttää hyödylliseen tarkoitukseen joko tuotantolaitoksessa tai yleensä taloudessa korvaamalla muita materiaaleja, joita olisi muutoin käytetty erityiseen tarkoitukseen, tai jätteen valmistelemista tällaista tarkoitusta varten. […]”.
(54) COM(2012) 673.
(55) Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).
(56) Direktiivi 2008/98/EY.
(57) Eurobarometri-erityistutkimus 365 (2011).
(58) ’SOER 2010’.
(59) SOER 2010.
(60) ”Korkeiksi melutasoiksi” on määritelty melutasot, jotka ylittävät 55 dB (päivämeluindikaattori) ja 50 dB (yömeluindikaattori).
(61) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
(62) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).
(63) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).
(64) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
(65) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).
(66) Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).
(67) Kustannukset ympäristösäännöstön täytäntöönpanon laiminlyömisestä (COWI 2011).
(68) 29. vuosikertomus Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2011) (COM(2012) 714).
(69) COM(2012) 95.
(70) COM(2008) 773.
(71) COM(2008) 46.
(72) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).
(73) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1) ja ehdotus COM(2013) 312 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta.
(74) COM(2012) 216.
(75) COM(2011) 662.
(76) COM(2011) 681.
(77) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta (COM(2011) 874, 2011/0428(COD)).
(78) Eurooppa-neuvoston 29. kesäkuuta 2012 antamat päätelmät (EUCO 76/12).
(79) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).
(80) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
(81) Ks. esimerkiksi Euroopan komission raportti vuodelta 2011 ”Cities of tomorrow” ja SWD(2012)0101.
(82) COM(2011) 615.
(83) Esimerkkeinä voidaan mainita Euroopan vesitietojärjestelmä (WISE), luonnon monimuotoisuutta koskeva eurooppalainen tietojärjestelmä (BISE) sekä Euroopan ilmastonmuutosportaali (CLIMATE-ADAPT).
(84) Esimerkkeinä voidaan mainita älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (COM(2012) 4701), Euroopan vihreä pääkaupunki -palkinto sekä yhteisen ohjelmasuunnittelun aloite ”Urbaani Eurooppa”.
(85) Komissio on ehdottanut, että Euroopan aluekehitysrahastosta kohdennetaan kussakin maassa vähintään viisi prosenttia yhdennettyyn ja kestävään kaupunkisuunnitteluun.
(86) Tämän lähestymistavan olisi perustuttava nykyisiin aloitteisiin, kuten paikallisagenda 21, sekä muihin parhaisiin käytäntöihin.
(87) Inhimillisen kehityksen raportti (UNDP, 2011).
(88) YK:n ympäristöohjelman (UNEP) vuonna 2012 antamassa nykyisten päästöjen ja tavoitteen välistä kuilua koskevassa raportissa (ns. Gap Report) todetaan, että annettuja ehdottomia lupauksia noudattamalla voidaan vähentää päästöjä noin 4 GtCO2e, kun tarvittava vähennys on keskimäärin 14 GtCO2e, jotta lämpötilan nousu pysyy alle kahdessa celsiusasteessa.
(89) CBD Strategic Plan for Biodiversity 2011–2020.
(90) CBD Decision XI/4.
(91) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23).
(92) Ehdotukset avoimuusdirektiivin (COM(2011) 683, 2011/0307(COD)) ja tilinpitodirektiivien tarkistamiseksi (COM(2011) 684, 2011/0308(COD)).
(93) YK:n yleiskokouksen 7. maaliskuuta 2013 UNEP:n hallintoneuvoston suosituksesta tekemä päätös A/67/784.
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/201 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1387/2013,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,
tiettyihin maatalous- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta ja asetuksen (EU) N:o 1344/2011 kumoamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Liitteessä I lueteltuja maatalous- ja teollisuustuotteita koskeva unionin tuotanto on tällä hetkellä riittämätöntä tai sitä ei ole ollenkaan, minkä vuoksi kyseisiä tuotteita käyttävien unionin tuotannonalojen tarpeita ei voida tyydyttää. |
(2) |
Sen vuoksi on unionin edun mukaista suspendoida kyseisten tuotteiden yhteisen tullitariffin autonomiset tullit osittain tai kokonaan. |
(3) |
Neuvoston asetusta N:o 1344/2011 (1) on muutettu monta kertaa. Lisäksi siihen neuvoston asetuksella (EU) N:o 1220/2012 (2) tehdyllä muutoksella kalastustuotteet poistettiin asetuksen (EU) N:o 1344/2011 soveltamisalasta. Avoimuuden vuoksi asetus (EU) N:o 1344/2011 olisi näin ollen kokonaisuudessaan korvattava uudella asetuksella. |
(4) |
Tiettyjen teollisuus- ja maataloustuotteiden yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta annetuilla asetuksilla on suurelta osin uudistettu aiemmat toimenpiteet. Sen vuoksi asianomaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon järkiperäistämiseksi on aiheellista olla rajoittamatta tämän asetuksen voimassaoloaikaa, koska sen soveltamisalaa voidaan mukauttaa ja koska tuotteita voidaan lisätä sen liitteeseen I tai poistaa siitä neuvoston asetuksella. |
(5) |
Koska tämän asetuksen liitteessä I luetellut suspensiot ovat luonteeltaan väliaikaisia, niitä olisi tarkasteltava uudelleen järjestelmällisesti viimeistään viiden vuoden kuluttua niiden soveltamisen aloittamisesta tai uudistamisesta. Lisäksi saattaa olla tarpeen lopettaa tiettyjen suspensioiden voimassaolo milloin tahansa komission aloitteesta tai yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tehdyn uudelleentarkastelun perusteella esitettävästä komission ehdotuksesta, jos suspensioiden voimassaolon jatkaminen ei ole enää unionin edun mukaista tai jos lopettaminen on perusteltua teknisen tuotekehityksen, muuttuneiden olosuhteiden tai suhdannekehityksen vuoksi. |
(6) |
Eräiden tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden paljous ilmaistaan tilastointia varten usein kappalemääränä, neliömetreinä tai muuna mittayksikkönä kuin painona. Tällaisia paljousyksikköjä ei kuitenkaan esiinny neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (3) liitteessä I olevassa yhdistetyssä nimikkeistössä. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen merkitään asianomaisten tuotteiden tuonnin osalta kilogrammoina tai tonneina ilmoitetun painon lisäksi asianmukaiset paljousyksiköt. |
(7) |
Koska tässä asetuksessa säädettyjen suspensioiden on tultava voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014, tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014. |
(8) |
Jotta saavutettaisiin perustavoitteena oleva unionin teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen, mikä mahdollistaisi teollisuuden työpaikkojen säilymisen tai luomisen ja sen rakenteiden nykyaikaistamisen, on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarpeen ja aiheellista vahvistaa säännöt yhteisen tullitariffin tullien suspendoinnista liitteessä I lueteltujen tuotteiden osalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Liitteessä I lueteltujen maatalous- ja teollisuustuotteiden yhteisen tullitariffin autonomiset tullit suspendoidaan.
2 artikla
1. Komissio voi milloin tahansa tarkastella uudelleen liitteessä I lueteltujen tuotteiden suspensioita seuraavissa tapauksissa:
a) |
omasta aloitteestaan; |
b) |
jäsenvaltioiden pyynnöstä. |
2. Komissio tarkastelee uudelleen suspensioita liitteessä I vahvistetun vuoden aikana.
3 artikla
Esitettäessä vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus tuotteista, jotka on luokiteltu liitteessä II lueteltuihin CN- tai Taric-koodeihin, ilmoituksen asianomaiseen kohtaan on merkittävä kyseisessä liitteessä säädetty paljousyksikkö.
4 artikla
Kumotaan asetus (EU) N:o 1344/2011.
5 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2013.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. LINKEVIČIUS
(1) Neuvoston asetus (EU) N:o 1344/2011, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, tiettyihin maatalous-, kalastus- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta ja asetuksen (EY) N:o 1255/96 kumoamisesta (EUVL L 349, 31.12.2011, s. 1).
(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 1220/2012, annettu 3 päivänä joulukuuta 2012, kauppaan liittyvistä toimenpiteistä tiettyjen kalastustuotteiden tarjonnan varmistamiseksi unionin jalostajille vuosina 2013–2015 sekä asetusten (EY) N:o 104/2000 ja (EU) N:o 1344/2011 muuttamisesta (EUVL L 349, 19.12.2012, s. 4).
(3) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).
LIITE I
CN-koodi |
Taric |
Tavaran kuvaus |
Autonominen tulli |
Pakollisen uudelleentarkastelun päivämäärä |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 0710 21 00 |
10 |
Pisum sativum -lajin herneet palkoineen, Hortense axiphium -lajiketta, jäädytetyt, paksuus enintään 6 mm, valmisruokien valmistuksessa palkoineen käytettävät (1) (2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 0710 80 95 |
50 |
Bambunidut, jäädytetyt, ei vähittäismyyntipakkauksissa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 0711 59 00 |
11 |
Muut kuin Agaricus-, Calocybe-, Clitocybe-, Lepista-, Leucoagaricus-, Leucopaxillus-, Lyophyllum- ja Tricholoma-sukuiset sienet, säilötty väliaikaisesti suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina, säilyketeollisuuden käyttöön (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 0712 32 00 ex 0712 33 00 ex 0712 39 00 |
10 10 31 |
Muut kuin Agaricus-sukuiset sienet, kuivatut, kokonaisena tai tunnistettavina viipaleina tai paloina, muuta käsittelyä kuin pelkkää vähittäismyyntipakkauksiin pakkaamista varten tarkoitetut (1) (2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 0804 10 00 |
30 |
Tuoreet tai kuivatut taatelit, juoma- tai elintarviketeollisuuden tuotteiden valmistukseen (ei kuitenkaan pakkaamiseen) tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 0810 40 50 |
10 |
Vaccinium macrocarpon -lajin tuoreet karpalot, juoma- tai elintarviketeollisuuden tuotteiden valmistukseen (ei kuitenkaan pakkaamiseen) tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
0811 90 50 0811 90 70 ex 0811 90 95 |
70 |
Vaccinium-sukuiset hedelmät, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, jäädytetyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämättömät |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 0811 90 95 |
20 |
Boysenmarjat, jäädytetyt, lisättyä sokeria sisältämättömät, muussa kuin vähittäismyyntimuodossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 0811 90 95 |
30 |
Ananakset (Ananas comosus), paloitellut, jäädytetyt |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 0811 90 95 |
40 |
Kiulukat eli ruusunmarjat, keittämättömät tai vedessä tai höyryssä keitetyt, jäädytetyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämättömät |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 1511 90 19 ex 1511 90 91 ex 1513 11 10 ex 1513 19 30 ex 1513 21 10 ex 1513 29 30 |
10 10 10 10 10 10 |
Palmuöljy, kookosöljy (kopraöljy), palmunydinöljy, seuraavien tuotteiden valmistukseen tarkoitetut:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 1515 90 99 |
92 |
Kasviöljy, puhdistettu, jossa on vähintään 35 mutta enintään 50 painoprosenttia arakidonihappoa tai vähintään 35 mutta enintään 50 painoprosenttia dokosaheksaeenihappoa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 1516 20 96 |
20 |
Jojobaöljy, joka on hydrattu ja vaihtoesteröity mutta jota ei ole enempää kemiallisesti muunnettu eikä teksturoitu |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 1517 90 99 |
10 |
Kasviöljy, puhdistettu, jossa on vähintään 25 mutta enintään 50 painoprosenttia arakidonihappoa tai vähintään 12 mutta enintään 50 painoprosenttia dokosaheksaeenihappoa ja joka on vakioitu runsaasti öljyhappoa sisältävällä auringonkukkaöljyllä (HOSO) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 1902 30 10 ex 1903 00 00 |
10 20 |
Läpinäkyvät nuudelit, paloiksi leikatut, pavuista (Vigna radiata (L.) Wilczek) valmistetut, muussa kuin vähittäismyyntimuodossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2005 91 00 |
10 |
Valmistetut tai säilötyt bambunversot, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino suurempi kuin 5 kg |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2007 99 50 ex 2007 99 50 |
81 91 |
Keittämällä valmistettu acerolakirsikkasosetiiviste:
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
9 % (3) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2007 99 50 ex 2007 99 50 |
82 92 |
Keittämällä valmistettu hapatettu banaanisosetiiviste:
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
11,5 % (3) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2007 99 50 ex 2007 99 50 ex 2007 99 93 |
83 93 10 |
Keittämällä valmistettu mangososetiiviste:
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
6 % (3) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2007 99 50 ex 2007 99 50 |
84 94 |
Keittämällä valmistettu papaijasosetiiviste:
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
7,8 % (3) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2007 99 50 ex 2007 99 50 |
85 95 |
Keittämällä valmistettu guavasosetiiviste:
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
6 % (3) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2008 93 91 |
20 |
Makeutetut kuivatut karpalot, jotka on tarkoitettu elintarvikejalostusteollisuuden tuotteiden valmistusta, mutta ei pakkaamista varten (4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2008 99 48 |
94 |
Mangosose
juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
6 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2008 99 49 ex 2008 99 99 |
30 40 |
Siemenetön boysenmarjasose, lisättyä alkoholia sisältämätön, lisättyä sokeria sisältävä tai sisältämätön |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2008 99 49 ex 2008 99 99 |
70 11 |
Suolavedessä olevat ryöpätyt Karakishmish-suvun viininlehdet,
riisillä täytettyjen viininlehtikääryleiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 41 92 ex 2009 41 99 |
20 70 |
Ananasmehu
juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
8 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 49 30 |
91 |
Ananasmehu, muuna kuin jauheena
elintarvike- tai juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 81 31 |
10 |
Karpalomehutiiviste
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 89 79 |
20 |
Jäädytetty boysenmarjamehutiiviste, jonka Brix-arvo on vähintään 61 mutta enintään 67, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen sisältö vähintään 50 litraa |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 89 79 |
30 |
Jäädytetty acerolakirsikkamehutiiviste
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 89 79 |
85 |
Acaimarjamehutiiviste
tuotetta lähinnä olevan pakkauksen sisältö vähintään 10 kg |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 89 99 |
93 |
Käsittelemätön jäädytetty kookosmehu, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen sisältö vähintään 50 litraa |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2106 10 20 |
10 |
Soijaproteiini-isolaatti, jossa on vähintään 6,6 mutta enintään 8,6 painoprosenttia kalsiumfosfaattia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2106 90 92 |
45 |
Valmiste, joka sisältää
jossa on vähintään 3 ja enintään 4 painoprosenttia glabridiinia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2519 90 10 |
10 |
Sulatettu magnesiumoksidi, puhtausaste vähintään 97 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2804 50 90 |
10 |
Tellurium, jonka puhtausaste on vähintään 99,99 mutta enintään 99,999 painoprosenttia (CAS RN 13494-80-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2804 70 00 |
|
Fosfori |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2805 19 90 |
10 |
Litiummetalli, puhtausaste vähintään 99,7 painoprosenttia (CAS RN 7439-93-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2805 30 10 |
10 |
Ceriumin ja muiden harvinaisten maametallien lejeerinki, joka sisältää vähintään 47 painoprosenttia ceriumia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2805 30 90 ex 2805 30 90 ex 2805 30 90 |
45 55 65 |
Harvinaiset maametallit, skandium ja yttrium, puhtausaste vähintään 95 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2811 19 80 |
10 |
Sulfamidihappo (CAS RN 5329-14-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2811 19 80 |
20 |
Jodivety (CAS RN 10034-85-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2811 19 80 |
30 |
Fosforihapoke (CAS RN 10294-56-1)/ fosfonihappo (CAS RN 13598-36-2) tarkoitettu käytettäväksi ainesosana polyvinyylikloriditeollisuuden lisäaineiden tuotannossa (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2811 22 00 |
10 |
Piidioksidi (CAS RN 7631-86-9), jauheena, suuren erotuskyvyn nestekromatografiassa (HPLC) tarvittavien kolonnien ja näytteenkäsittelypatruunoiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2811 22 00 |
30 |
Huokoiset, valkoiset piipallot, joiden hiukkaskoko on enemmän kuin 1 μm, kosmeettisten valmisteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2812 90 00 |
10 |
Typpitrifluoridi (CAS RN 7783-54-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2816 40 00 |
10 |
Bariumhydroksidi (CAS RN 17194-00-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2818 10 91 |
10 |
Sintrattu korundi, rakenteeltaan mikrokiteinen, jossa on
ja
ja jossa yli 10mm:n suuruisten kappaleiden osuus kokonaispainosta on alle 50 prosenttia |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2818 20 00 |
10 |
Aktivoitu alumiinioksidi, jonka ominaispinta-ala on vähintään 350 m2/g |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2818 30 00 |
10 |
Alumiinihydroksidioksidi pseudoböhmiitin muodossa |
4 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2819 10 00 |
|
Kromitrioksidi (CAS RN 1333-82-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2819 90 90 |
10 |
Metallurgiassa käytettävä dikromitrioksidi (CAS RN 1308-38-9) (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2823 00 00 |
10 |
Titaanidioksidi (CAS RN 13463-67-7)
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2823 00 00 |
20 |
Titaanidioksidi (CAS RN 13463-67-7), puhtausaste vähintään 99,7 painoprosenttia
metallurgiassa käytettäväksi tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2825 10 00 |
10 |
Hydroksyyliammoniumkloridi (CAS RN 5470-11-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2825 50 00 |
20 |
Kupari(I tai II)oksidi, joka sisältää vähintään 78 painoprosenttia kuparia ja enintään 0,03 painoprosenttia kloridia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2825 60 00 |
10 |
Zirkoniumdioksidi (CAS RN 1314-23-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2826 19 90 |
10 |
Volframiheksafluoridi, jonka puhtausaste on vähintään 99,9 painoprosenttia (CAS RN 7783-82-6) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2826 90 80 |
15 |
Litiumheksafluorifosfaatti (CAS RN 21324-40-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2827 39 85 |
10 |
Kuparimonokloridi, puhtausaste vähintään 96 mutta enintään 99 painoprosenttia (CAS RN 7758-89-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2827 39 85 |
20 |
Antimonipentakloridi, puhtausaste vähintään 99 painoprosenttia (CAS RN 7647-18-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2827 39 85 |
30 |
Mangaanidikloridi (CAS RN 7773-01-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2827 49 90 |
10 |
Zirkoniumdikloridioksidi, hydrattu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2830 10 00 |
10 |
Dinatriumtetrasulfidi, joissa on enintään 38 painoprosenttia natriumia kuiva-aineesta laskettuna |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2833 29 80 |
20 |
Mangaanisulfaattimonohydraatti (CAS RN 10034-96-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2833 29 80 |
30 |
Zirkoniumsulfaatti (CAS RN 14644-61-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2835 10 00 |
10 |
Natriumhypofosfiittimonohydraatti (CAS RN 10039-56-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2836 91 00 |
20 |
Litiumkarbonaatti, sisältäen yhtä tai useampaa seuraavista epäpuhtauksista annettuina pitoisuuksina:
määritettynä Euroopan farmakopeassa määriteltyjen menetelmien mukaisesti |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2836 99 17 |
20 |
Emäksinen zirkonium(IV)karbonaatti (CAS RN 15667-84-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2837 19 00 |
20 |
Kuparisyanidi (CAS RN 544-92-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2837 20 00 |
10 |
Tetranatriumheksasyanoferraatti (II) (CAS RN 13601-19-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2837 20 00 |
20 |
Ammoniumrauta(III)heksasyanoferraatti (II) (CAS RN 25869-00-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2839 19 00 |
10 |
Dinatriumdisilikaatti (CAS RN 13870-28-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2839 90 00 |
20 |
Kalsiumsilikaatti (CAS RN 1344-95-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2841 30 00 |
|
Natriumdikromaatti (CAS RN 10588-01-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2841 80 00 |
10 |
Diammoniumvolframaatti (CAS RN 11120-25-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2841 90 85 |
10 |
Litiumkoboltti(III)oksidi, kobolttipitoisuus vähintään 59 prosenttia (CAS RN 12190-79-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2841 90 85 |
20 |
Kaliumtitaanioksidi jauheena, puhtausaste vähintään 99 prosenttia (CAS RN 12056-51-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2842 10 00 |
10 |
Synteettinen beeta-zeoliitti-jauhe |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2842 10 00 |
20 |
Synteettinen chabazite-zeoliittijauhe |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2842 90 10 |
10 |
Natriumselenaatti (CAS RN 13410-01-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2843 29 00 |
10 |
Hopeaoksidi, joka ei sisällä nitraatteja eikä karbonaatteja, metallipitoisuudesta vähintään 99,99 painoprosenttia hopeaa, hopeaoksidiparistojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2845 10 00 |
|
Raskas vesi (deuteriumoksidi) (Euratom) (CAS RN 7789-20-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2845 90 10 |
|
Deuterium ja deuteriumyhdisteet; vety ja sen yhdisteet, deuteriumilla rikastettuina; näitä tuotteita sisältävät seokset ja liuokset (Euratom) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2845 90 90 |
10 |
Helium-3 (CAS RN 14762-55-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2845 90 90 |
20 |
Vesi, joka on rikastettu vähintään 95-prosenttisesti happi-18:lla (CAS RN 14314-42-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2845 90 90 |
30 |
(13C)Hiilimonoksidi (CAS RN 1641-69-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2845 90 90 |
40 |
Rautaboridi, jossa on yli 95 painoprosenttia boori-10:tä (CAS RN 200513-39-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2846 10 00 ex 3824 90 97 |
10 48 |
Harvinaisten maalajien tiiviste, jossa on vähintään 60 mutta enintään 95 painoprosenttia harvinaisia maaoksideja ja enintään 1 painoprosentti (kutakin) zirkoniumoksidia, alumiinioksidia tai rautaoksidia, ja jonka hehkutushäviö on vähintään 5 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2846 10 00 |
20 |
Diceriumtrikarbonaatti, myös hydrattu (CAS RN 537-01-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2846 10 00 |
30 |
Ceriumlantaanikarbonaatti, myös hydrattu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2846 10 00 |
40 |
Ceriumlantaanineodyymipraseodymiumkarbonaatti, myös hydrattu |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2846 90 00 |
|
Harvinaisten maametallien, yttriumin, skandiumin tai näiden metallien seosten epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet, muut kuin alanimikkeen 2846 10 00 yhdisteet |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2848 00 00 |
10 |
Fosfiini (CAS RN 7803-51-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2850 00 20 |
10 |
Silaani (CAS RN 7803-62-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2850 00 20 |
20 |
Arsiini (CAS RN 7784-42-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2850 00 20 |
30 |
Titaaninitridi, hiukkaskoko enintään 250 nm (CAS RN 25583-20-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2850 00 20 |
40 |
Germaniumtetrahydridi (CAS RN 7782-65-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2850 00 20 |
50 |
Natriumtetrahydroboraatti (CAS RN 16940-66-2),
ja joka on tarkoitettu happieristepolymeeritavaroiden valmistuksessa käytettäväksi lisäaineeksi (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2850 00 60 |
10 |
Natriumatsidi (CAS RN 26628-22-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2853 00 90 |
10 |
Klorosulfonyyli-isosyanaatti (CAS RN 1189-71-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
10 |
Hiilitetrafluoridi (tetrafluorimetaani) (CAS RN 75-73-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
15 |
Perfluori(4-metyyli-2-penteeni) (CAS RN 84650-68-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
25 |
2,3,3,3-Tetrafluoriprop-1-eeni (CAS RN 754-12-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
30 |
Perfluorietaani (CAS RN 76-16-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
40 |
1,1-Difluorietaani (CAS RN 75-37-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
50 |
1,1,1,3,3-Pentafluoripropaani (CAS RN 460-73-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
70 |
Hajuttomaksi sertifioitu 1,1,1,2-tetrafluorietaani, jonka painosta on enintään:
inhalaatiosumutteiden ponneaineiden, jotka ovat lääkelaatua, valmistukseen tarkoitetut (CAS RN 811-97-2) (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
75 |
Trans-1,3,3,3-tetrafluoriprop-1-eeni (CAS RN 1645-83-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
80 |
Heksafluoripropeeni (CAS RN 116-15-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 77 30 |
10 |
1,1,1-Triklooritrifluorietaani (CAS RN 354-58-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 77 90 |
10 |
Trifluorikloorietyleeni (CAS RN 79-38-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 89 90 |
10 |
1,6,7,8,9,14,15,16,17,17,18,18-Dodekaklooripentasyklo [12.2.1.16,9.02,13.05,10]oktadeka-7,15-dieeni (CAS RN 13560-89-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 89 90 |
30 |
Oktafluorisyklopenteeni (CAS RN 559-40-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 89 90 |
40 |
Heksabromisyklododekaani |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 89 90 |
50 |
Kloorisyklopentaani (CAS RN 930-28-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 99 90 |
20 |
1,2-Bis(pentabromifenyyli)etaani (CAS RN 84852-53-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 99 90 |
40 |
2,6-Diklooritolueeni, jonka puhtausaste on vähintään 99 painoprosenttia ja joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 99 90 |
50 |
Fluoribentseeni (CAS RN 462-06-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 99 90 |
70 |
α,α,α′,α′-Tetrakloori-o-ksyleeni (CAS RN 25641-99-0) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 99 90 |
80 |
1-Bromi-3,4,5-trifluoribentseeni (CAS RN 138526-69-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 99 90 |
85 |
2-Bromi-9H-fluoreeni (CAS RN 1133-80-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 10 00 |
30 |
Natrium-p-styreenisulfonaatti (CAS RN 2695-37-6) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 10 00 |
50 |
Natrium-2-metyyliprop-2-eeni-1-sulfonaatti (CAS RN 1561-92-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 20 00 |
10 |
Nitrometaani (CAS RN 75-52-5) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 20 00 |
20 |
Nitroetaani (CAS RN 79-24-3) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 20 00 |
30 |
1-Nitropropaani (CAS RN 108-03-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 20 00 |
40 |
2-Nitropropaani (CAS RN 79-46-9) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 90 40 |
10 |
Trikloorinitrometaani, tarkoitettu alanimikkeen 3808 92 tuotteiden valmistukseen (CAS RN 76-06-2) (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 90 95 |
20 |
1-Kloori-2,4-dinitrobentseeni (CAS RN 97-00-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 90 95 |
30 |
Tosyylikloridi (CAS RN 98-59-9) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 90 95 |
40 |
4-Klooribentseenisulfonyylikloridi (CAS RN 98-60-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2904 90 95 |
50 |
Etaanisulfonyylikloridi (CAS RN 594-44-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 19 00 |
11 |
Kalium-tert-butanolaatti (CAS RN 865-47-4), myös yhdistetyn nimikkeistön 29 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdan mukaisena tetrahydofuraaniliuoksena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 19 00 |
30 |
2,6-Dimetyyliheptan-4-oli (CAS RN 108-82-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 19 00 |
40 |
2,6-Dimetyyliheptan-2-oli (CAS RN 13254-34-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 19 00 |
70 |
Titaanitetrabutanolaatti (CAS RN 5593-70-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 19 00 |
80 |
Titaanitetraisopropoksidi (CAS RN 546-68-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 19 00 |
85 |
Titaanitetraetanolaatti (CAS RN 3087-36-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 29 90 |
10 |
3,5-Dimetyyliheks-1-yn-3-oli (CAS RN 107-54-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 29 90 |
20 |
Dek-9-en-1-oli (CAS RN 13019-22-2) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 29 90 |
30 |
Dodeka-8,10-dien-1-oli (CAS RN 33956-49-9) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 39 95 |
10 |
Propaani-1,3-dioli (CAS RN 504-63-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 39 95 |
20 |
Butaani-1,2-dioli (CAS RN 584-03-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 39 95 |
30 |
2,4,7,9-Tetrametyyli-4,7-dekaanidioli (CAS RN 17913-76-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 39 95 |
40 |
Dekaani-1,10-dioli (CAS RN 112-47-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 39 95 |
50 |
2-Metyyli-2-propyylipropaani-1,3-dioli (CAS RN 78-26-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 49 00 |
10 |
Etyylidyynitrimetanoli (CAS RN 77-85-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 59 98 |
20 |
2,2,2-Trifluorietanoli (CAS RN 75-89-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2906 11 00 |
|
Mentoli (CAS RN 1490-04-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2906 19 00 |
10 |
Sykloheks-1,4-yleenidimetanoli (CAS RN 105-08-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2906 19 00 |
20 |
4,4′-Isopropylideenidisykloheksanoli (CAS RN 80-04-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2906 29 00 |
10 |
2,2′-(m-Fenyleeni)dipropan-2-oli (CAS RN 1999-85-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2906 29 00 |
20 |
1-Hydroksimetyyli-4-metyyli-2,3,5,6-tetrafluoribentseeni (CAS RN 79538-03-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2906 29 00 |
30 |
2-Fenyylietanoli (CAS RN 60-12-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 15 90 |
10 |
2-Naftoli (CAS RN 135-19-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 19 90 |
10 |
2,3,5-Trimetyylifenoli (CAS RN 697-82-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 19 90 |
20 |
Bifenyl-4-oli (CAS RN 92-69-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 21 00 |
10 |
Resorsinoli (CAS RN 108-46-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 23 00 |
10 |
4,4′-Isopropylideenidifenoli (CAS RN 80-05-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
15 |
6,6′-Di-tert-butyyli-4,4′-butylideenidi-m-kresoli (CAS RN 85-60-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
20 |
4,4′-(3,3,5-Trimetyylisykloheksyylideeni)difenoli (CAS RN 129188-99-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
30 |
4,4′,4″-Etyylidyynitrifenoli (CAS RN 27955-94-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
35 |
4-[2-(4-Hydroksi-3-prop-2-enyylifenyyli)propan-2-yyli]-2-prop-2-enyylifenoli (CAS RN 1745-89-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
40 |
2,3,5-Trimetyylihydrokinoni (CAS RN 700-13-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
45 |
2-Metyylihydrokinoni (CAS RN 95-71-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
50 |
6,6′,6″-Trisykloheksyyli-4,4′,4″-butaani-1,1,3-triyylitri(m-kresoli) (CAS RN 111850-25-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
55 |
Bifenyyli-2,2′-dioli (CAS RN 1806-29-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
70 |
2,2′,2″,6,6′,6″-Heksa-tert-butyyli-α,α′,α″-(mesityleeni-2,4,6-triyyli)tri-p-kresoli (CAS RN 1709-70-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
85 |
Floroglusinoli, myös hydrattu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2908 19 00 |
10 |
Pentafluorifenoli (CAS RN 771-61-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2908 19 00 |
20 |
4,4′-(Perfluori-isopropylideeni)difenoli (CAS RN 1478-61-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2908 99 00 |
30 |
4-Nitrofenoli (CAS RN 100-02-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2908 99 00 |
40 |
4,5-Dihydroksinaftaleeni-2,7-disulfonihappo (CAS RN 148-25-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 19 90 |
20 |
Bis(2-kloorietyyli)eetteri (CAS RN 111-44-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 19 90 |
30 |
Nonafluoributyylimetyylieetterin tai nonafluoributyylietyylieetterin isomeerien seos, puhtausaste vähintään 99 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 19 90 |
50 |
3-Etoksi-perfluori-2-metyyliheksaani (CAS RN 297730-93-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 19 90 |
60 |
1-Metoksiheptafluoripropaani (CAS RN 375-03-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 20 00 |
10 |
Cedryylimetyylieetteri (CAS RN 19870-74-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 30 38 |
10 |
Bis(pentabromifenyyli)eetteri (CAS RN 1163-19-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 30 38 |
20 |
1,1′-Propaani-2,2-diyylibis[3,5-dibromi-4-(2,3-dibromipropoksi)bentseeni] (CAS RN 21850-44-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 30 90 |
10 |
2-(Fenyylimetoksi)naftaleeni (CAS RN 613-62-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 30 90 |
20 |
1,2-Bis(3-metyylifenoksi)etaani (CAS RN 54914-85-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 30 90 |
30 |
3,4,5-Trimetoksitolueeni (CAS RN 6443-69-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 50 00 |
10 |
4-(2-Metoksietyyli)fenoli (CAS RN 56718-71-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 50 00 |
20 |
Ubikinoli (CAS RN 992-78-9) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 60 00 |
10 |
Bis(α,α-dimetyylibentsyyli)peroksidi (CAS RN 80-43-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 60 00 |
20 |
1,4-Di(2-tert-butyyliperoksi-isopropyyli)bentseeni (CAS RN 25155-25-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2910 90 00 |
15 |
1,2-Epoksisykloheksaani (CAS RN 286-20-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2910 90 00 |
30 |
2,3-Epoksipropan-1-oli (glysidoli) (CAS RN 556-52-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2910 90 00 |
80 |
Allyyliglysidyylieetteri (CAS RN 106-92-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2912 29 00 |
40 |
(2E,4E,6E,8E,10E,12E)-2,7,11-Trimetyyli-13-(2,6,6-trimetyyli-1-sykloheksen-1-yyli)-2,4,6,8,10,12-tridekaheksenaali (CAS RN 1638-05-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2912 29 00 |
50 |
4-Isobutyylibentsaldehydi (CAS RN 40150-98-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2912 29 00 |
60 |
3,4-Dimetyylibentsaldehydi (CAS RN 5973-71-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2912 49 00 |
10 |
3-Fenoksibentsaldehydi (CAS RN 39515-51-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2912 49 00 |
20 |
4-Hydroksibentsaldehydi (CAS RN 123-08-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2912 49 00 |
30 |
Salisyylialdehydi (CAS RN 90-02-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 19 90 |
20 |
Heptan-2-oni (CAS RN 110-43-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 19 90 |
30 |
3-Metyylibutanoni (CAS RN 563-80-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 19 90 |
40 |
Pentan-2-oni (CAS RN 107-87-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 29 00 |
20 |
Sykloheksadek-8-enoni (CAS RN 3100-36–5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 29 00 |
30 |
(R)-p-Menta-1(6),8-dien-2-oni (CAS RN 6485-40-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 29 00 |
40 |
Kamferi |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 29 00 |
50 |
trans-β-Damaskoni (CAS RN 23726-91-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 39 00 |
30 |
Bentsofenoni (CAS RN 119-61-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 39 00 |
50 |
4-Fenyylibentsofenoni (CAS RN 2128-93-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 39 00 |
60 |
4-Metyylibentsofenoni (CAS RN 134-84-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 39 00 |
70 |
Bentsiili (CAS RN 134-81-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 39 00 |
80 |
4′-Metyyliasetofenoni (CAS RN 122-00-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
20 |
3′-Hydroksiasetofenoni (CAS RN 121-71-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
25 |
4′-Metoksiasetofenoni (CAS RN 100-06-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
30 |
2′-Hydroksiasetofenoni (CAS RN 118-93-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
36 |
2,7-Dihydroksi-9-fluorienoni (CAS RN 42523-29-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
40 |
4-(4-Hydroksifenyyli)butan-2-oni (CAS RN 5471-51-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
45 |
3,4-Dihydroksibentsofenoni (CAS RN 10425-11-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
60 |
2,2-Dimetoksi-2-fenyyliasetofenoni (CAS RN 24650-42-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
70 |
16α,17α-Epoksi-3β-hydroksipregn-5-en-20-oni (CAS RN 974-23-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
80 |
2′,6′-Dihydroksiasetofenoni (CAS RN 699-83-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 69 90 |
10 |
2-Etyyliantrakinoni (CAS RN 84-51-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 69 90 |
20 |
2-Pentyyliantrakinoni (CAS RN 13936-21-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 69 90 |
30 |
1,4-Dihydroksiantrakinoni (CAS RN 81-64-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 69 90 |
40 |
p-Bentsokinoni (CAS RN 106-51-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 70 00 |
20 |
2,4′-Difluoribentsofenoni (CAS RN 342-25-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 70 00 |
40 |
Perfluori(2-metyylipentan-3-oni) (CAS RN 756-13-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 70 00 |
50 |
3′-Klooripropiofenoni (CAS RN 34841-35-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 70 00 |
60 |
4′-tert-Butyyli-2′,6′-dimetyyli-3′,5′-dinitroasetofenoni (CAS RN 81-14-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 70 00 |
70 |
4-Kloori-4′-hydroksibentsofenoni (CAS RN 42019-78-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 29 00 |
10 |
Antimonitriasetaatti (CAS RN 6923-52-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
20 |
Isopentyyliasetaatti (CAS RN 123-92-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
40 |
tert-Butyyliasetaatti (CAS RN 540-88-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
50 |
3-Asetyylifenyyliasetaatti (CAS RN 2454-35-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
60 |
Dodek-8-enyyliasetaatti (CAS RN 28079-04-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
65 |
Dodeka-7,9-dienyyliasetaatti (CAS RN 54364-62-4) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
70 |
Dodek-9-enyyliasetaatti (CAS RN 16974-11-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
75 |
Isobornyyliasetaatti (CAS RN 125-12-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
80 |
1-Fenyylietyyliasetaatti (CAS RN 93-92-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
85 |
2-tert-Butyylisykloheksyyliasetaatti (CAS RN 88-41-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 60 19 |
10 |
Etyylibutyraatti (CAS RN 105-54-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 90 70 |
30 |
3,3-Dimetyylibutyryylikloridi (CAS RN 7065-46-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 90 70 |
40 |
Nonaanihappo (pelargonihappo) (CAS RN 112-05-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 90 70 |
50 |
Allyyliheptanoaatti (CAS RN 142-19-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 90 70 |
55 |
Trietyyliortoformiaatti (CAS RN 122-51-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 90 70 |
60 |
Etyyli-6,8-dikloorioktanoaatti (CAS RN 1070-64-0) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 90 70 |
70 |
Kobolttiboraattineodekanoaattikompleksit, joiden puhtaus on vähintään 92 painoprosenttia (CAS RN 68457-13-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 90 70 |
75 |
2,2-Dimetyylibutyryylikloridi (CAS RN 5856-77-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 90 70 |
80 |
Etyylidifluoriasetaatti (CAS RN 454-31-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 12 00 |
10 |
2-tert-Butyyli-6-(3-tert-butyyli-2-hydroksi-5-metyylibentsyyli)-4-metyylifenyyliakrylaatti (CAS RN 61167-58-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 12 00 |
40 |
2,4-Di-tert-pentyyli-6-[1-(3,5-di-tert-pentyyli-2-hydroksifenyyli)etyyli]fenyyliakrylaatti (CAS RN 123968-25-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 12 00 |
70 |
2- (2-Vinyylioksietoksi) etyyliakrylaatti (CAS RN 86273-46-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 13 00 |
10 |
Hydroksisinkkimetakrylaatti, jauheena (CAS RN 63451-47-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 13 00 |
20 |
Sinkkidimetakrylaatti, jauheena (CAS RN 13189-00-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 14 00 |
10 |
2,3-Epoksipropyylimetakrylaatti (CAS RN 106-91-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 19 95 |
20 |
Metyyli-3,3-dimetyylipent-4-enoaatti (CAS RN 63721-05-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 19 95 |
40 |
Rehun valmistukseen tarkoitettu sorbiinihappo (CAS RN 110-44-1) (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 20 00 |
50 |
Etyyli-2,2-dimetyyli-3-(2-metyylipropenyyli)syklopropaanikarboksylaatti (CAS RN 97-41-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 20 00 |
60 |
3-Sykloheksyylipropionihappo (CAS RN 701-97-3) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 31 00 |
10 |
Bentsyylibentsoaatti (CAS RN 120-51-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
10 |
2,3,4,5-Tetrafluoribentsoehappo (CAS RN 1201-31-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
15 |
2-Kloori-5-nitrobentsoehappo (CAS RN 2516-96-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
20 |
3,5-Diklooribentsoyylikloridi (CAS RN 2905-62-6) |
3,6 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
25 |
2-Metyyli-3-(4-fluorifenyyli)-propionyylikloridi (CAS RN 1017183-70-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
30 |
2,4,6-Trimetyylibentsoyylikloridi (CAS RN 938-18-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
35 |
Metyyli 4-tert-butyylibentsoaatti (CAS RN 26537-19-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
38 |
6-Brominaftaleeni-2-karboksyylihappo (CAS RN 5773-80-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
45 |
2-Klooribentsoehappo (CAS RN 118-91-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
50 |
3,5-Dimetyylibentsoyylikloridi (CAS RN 6613-44-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
55 |
4-tert-Butyylibentsoehappo (CAS RN 98-73-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
60 |
4-Etyylibentsoyylikloridi (CAS RN 16331-45-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
70 |
Ibuprofeeni (INN) (CAS RN 15687-27-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
75 |
m-Tolueenihappo (CAS RN 99-04-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 39 90 |
85 |
(2,4,5-Trifluorofenyyli)etikkahappo (CAS RN 209995-38-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 11 00 |
20 |
Bis(p-metyylibentsyyli)oksalaatti (CAS RN 18241-31-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 11 00 |
30 |
Kobolttioksalaatti (CAS RN 814-89-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 19 10 |
10 |
Dimetyylimalonaatti (CAS RN 108-59-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 19 10 |
20 |
Dietyylimalonaatti (CAS RN 105-53-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 19 90 |
20 |
Natrium-1,2-bis(sykloheksyylioksikarbonyyli)etaanisulfonaatti (CAS RN 23386-52-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 19 90 |
30 |
Eteenibrassylaatti (CAS RN 105-95-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 19 90 |
50 |
Tetradekaanidihappo (CAS RN 821-38-5) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 19 90 |
70 |
Itakonihappo (CAS RN 97-65-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 20 00 |
30 |
1,4,5,6,7,7-Heksakloori-8,9,10-trinorborn-5-eeni-2,3-dikarboksyylianhydridi (CAS RN 115-27-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 20 00 |
40 |
3-Metyyli-1,2,3,6-tetrahydroftaalianhydridi (CAS RN 5333-84-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 34 00 |
10 |
Diallyyliftalaatti (CAS RN 131-17-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 39 95 |
20 |
Dibutyyli-1,4-bentseenidikarboksylaatti (CAS RN 1962-75-0) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2917 39 95 |
30 |
Bentseeni-1,2:4,5-tetrakarboksyylihapon dianhydridi (CAS RN 89-32-7) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 16 00 |
20 |
Kalsiumdiglukonaattimonohydraatti (CAS RN 66905-23-5), kalsiumglukonaattilaktaatin (CAS RN 11116-97-5) valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 19 98 |
20 |
L-Maliinihappo (CAS RN 97-67-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 29 00 |
10 |
Monohydroksinaftoehapot |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 29 00 |
35 |
Propyyli-3,4,5-trihydroksibentsoaatti (CAS RN 121-79-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 29 00 |
50 |
Heksametyleeni bis[3-(3,5-di-tert-butyyli-4-hydroksyylifenyyli)propionaatti] (CAS RN 35074-77-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 29 00 |
60 |
4-Hydroksibentsoehapon metyyli-, etyyli-, propyyli- tai butyyliesterit tai niiden natriumsuolat (CAS RN 35285-68-8, 99-76-3, 5026-62-0, 94-26-8, 94-13-3, 35285-69-9, 120-47-8, 36457-20-2 tai 4247-02-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 30 00 |
30 |
Metyyli-2-bentsoyylibentsoaatti (CAS RN 606-28-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 30 00 |
50 |
Etyyliasetoasetaatti (CAS RN 141-97-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
10 |
3,4-Epoksisykloheksyylimetyyli-3,4-epoksisykloheksaanikarboksylaatti (CAS RN 2386-87-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
15 |
Etyyli 2,3-epoksi-3-fenyylibutyraatti (CAS RN 77-83-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
20 |
Metyyli-3-metoksiakrylaatti (CAS RN 5788-17-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
30 |
Metyyli-2-(4-hydroksifenoksi)propionaatti (CAS RN 96562-58-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
40 |
trans-4-Hydroksi-3-metoksikanelihappo (CAS RN 1135-24-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
50 |
Metyyli-3,4,5-trimetoksibentsoaatti (CAS RN 1916-07-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
60 |
3,4,5-Trimetoksibentsoehappo (CAS RN 118-41-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
70 |
Allyyli-(3-metyylibutoksi)asetaatti (CAS RN 67634-00-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
80 |
Natrium-5-[2-kloori-4-(trifluorimetyyli)fenoksi]-2-nitrobentsoaatti (CAS RN 62476-59-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2919 90 00 |
10 |
2,2′-Metyleenibis(4, 6-di-tert-butyylifenyyli)fosfaatti, mononatriumsuola (CAS RN 85209-91-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2919 90 00 |
30 |
Aluminiumhydroksibis[2,2′-metylenbis(4,6-di-tert-butyylifenyyli)fosfaatti] (CAS RN 151841-65-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2919 90 00 |
40 |
Tri-n-heksyylifosfaatti (CAS RN 2528-39-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2919 90 00 |
50 |
Trietyylifosfaatti (CAS RN 78-40-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 19 00 |
10 |
Fenitrotioni (ISO) (CAS RN 122-14-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 19 00 |
20 |
Tolklofossi-metyyli (ISO) (CAS RN 57018-04-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 10 |
10 |
Dietyylisulfaatti (CAS RN 64-67-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 10 |
20 |
Diallyyli-2,2′-oksidietyylidikarbonaatti (CAS RN 142-22-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 10 |
40 |
Dimetyylikarbonaatti (CAS RN 616-38-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 10 |
50 |
Di-tert-butyylidikarbonaatti (CAS RN 24424-99-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 10 |
60 |
2,4-Di-tert-butyyli-5-nitrofenyylimetyylikarbonaatti (CAS RN 873055-55-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2920 90 30 |
|
Trimetyylifosfiitti (CAS RN 121-45-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2920 90 40 |
|
Trietyylifosfiitti (CAS RN 122-52-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 85 |
10 |
O,O′-Dioktadesyylipentaerytritolibis(fosfiitti) (CAS RN 3806-34-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 85 |
20 |
Tris(metyylifenyyli)fosfiitti (CAS RN 25586-42-9) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 85 |
30 |
2,2′-[[3,3′,5,5′-Tetrakis(1,1-dimetyylietyyli)[1,1′-bifenyyli]-2,2′-diyyli]bis(oksi)]bis[bifenyyli-1,3,2-dioksafosfepiini], (CAS RN 138776-88-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 85 |
40 |
Bis(2,4-dikumyylifenyyli)pentaerytritolidifosfiitti (CAS RN 154862-43-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 85 |
50 |
Fosetyyli-alumiini (CAS RN 39148-24-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 85 |
60 |
Bis(neopentyyliglykolaatti)diboori (CAS RN 201733-56-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 19 50 ex 2929 90 00 |
10 20 |
Dietyyliaminotrietoksisilaani (CAS RN 35077-00-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 19 60 |
10 |
2-(N,N-Dietyyliamino)etyylikloridihydrokloridi (CAS RN 869-24-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 19 99 |
20 |
Etyyli(2-metyyliallyyli)amiini (CAS RN 18328-90-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 19 99 |
30 |
Allyyliamiini (CAS RN 107-11-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 19 99 |
60 |
Tetrakis(etyylimetyyliamino)zirkonium(IV), (CAS RN 175923-04-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 19 99 |
70 |
N,N-Dimetyylioktyyliamiini – booritrikloridi (1:1) (CAS RN 34762-90-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 29 00 |
20 |
Tris[3-(dimetyyliamino)propyyli]amiini (CAS RN 33329-35-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 29 00 |
30 |
Bis[3-(dimetyyliamino)propyyli]metyyliamiini (CAS RN 3855-32-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 29 00 |
40 |
Dekametyleenidiamiini (CAS RN 646-25-3) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 29 00 |
50 |
N′-[3-(Dimetyyliamino)propyyli]-N,N-dimetyylipropaani-1,3-diamiini, (CAS RN 6711-48-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 30 99 |
30 |
1,3-Sykloheksaanidimetanamiini (CAS RN 2579-20-6) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 30 99 |
40 |
Syklopropyyliamiini (CAS RN 765-30-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
15 |
4-Amino-3-nitrobentseenisulfonihappo (CAS RN 616-84-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
20 |
3-Kloorianiliini (CAS RN 108-42-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
25 |
Natriumvety-2-aminobentseeni-1,4-disulfonaatti (CAS RN 24605-36-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
35 |
2-Nitroaniliini (CAS RN 88-74-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
45 |
2,4,5-Trikloorianiliini (CAS RN 636-30-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
50 |
3-Aminobentseenisulfonihappo (CAS RN 121-47-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
70 |
2-Aminobentseeni-1,4-diszulfonihappo (CAS RN 98-44-2) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
80 |
4-Kloori-2-nitroaniliini (CAS RN 89-63-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
82 |
2-Kloori-4-nitroaniliini (CAS RN 121-87-9) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
85 |
3,5-Dikloorianiliini (CAS RN 626-43-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
86 |
2,5-Dikloroaniliini, puhtausaste vähintään 99,5 painoprosenttia (CAS RN 95-82-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
87 |
N-Metyylianiliini (CAS RN 100-61-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 42 00 |
88 |
3,4-Dikloroaniliini-6-sulfonihappo (CAS RN 6331-96-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 43 00 |
20 |
4-Amino-6-klooritolueeni-3-sulfonihappo (CAS RN 88-51-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 43 00 |
30 |
3-Nitro-p-toluidiini (CAS RN 119-32-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 43 00 |
40 |
4-Aminotolueeni-3-sulfonihappo (CAS RN 88-44-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 43 00 |
50 |
4-Aminobentsotrifluoridi (CAS RN 455-14-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 43 00 |
60 |
3-Aminobentsotrifluoridi (CAS RN 98-16-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 43 00 |
70 |
N-Etyyli-m-toluidiini (CAS RN 102-27-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 43 00 |
80 |
6-Kloori-α,α,α-trifluori-m-toluidiini (CAS RN 121-50-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 44 00 |
20 |
Difenyylilamiini (CAS RN 122-39-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 45 00 |
10 |
Natriumvety-3-aminonaftaleeni-1,5-disulfonaatti (CAS RN 4681-22-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 45 00 |
20 |
2-Aminonaftaleeni-1,5-disulfonihappo (CAS RN 117-62-4) tai jokin sen natriumsuoloista (CAS RN 19532-03-7) tai (CAS RN 62203-79-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 45 00 |
40 |
1-Naftyyliamiini (CAS RN 134-32-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 45 00 |
50 |
7-Aminonaftaleeni-1,3,6-trisulfonihappo (CAS RN 118-03-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 49 00 |
20 |
Pendimetaliini (ISO) (CAS RN 40487-42-1) |
3,5 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 49 00 |
40 |
N-1-Naftyylianiliini (CAS RN 90-30-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 49 00 |
60 |
N-Bentsyyli-N-etyylianiliini (CAS RN 92-59-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 49 00 |
70 |
2-Klooribentsyyliamiini (CAS RN 89-97-4) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 49 00 |
80 |
4-Heptafluori-isopropyyli-2-metyylianiliini (CAS RN 238098-26-5) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 49 00 |
85 |
4-Isopropyylianiliini (CAS RN 99-88-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 51 19 |
20 |
Tolueenidiamiini (TDA), jossa on vähintään 78 mutta enintään 82 painoprosenttia 4-metyyli-m-fenyleenidiamiinia ja vähintään 18 mutta enintään 22 painoprosenttia 2-metyyli-m-fenyleenidiamiinia ja jossa tervan jäännöspitoisuus on enintään 0,23 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 51 19 |
30 |
2-Metyyli-p-fenyleenidiamiinisulfaatti (CAS RN 615-50-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 51 19 |
40 |
p-Fenyleenidiamiini (CAS RN 106-50-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 51 19 |
50 |
P-fenyleenidiamiinin ja p-diaminotolueenin mono- ja dikloorijohdannaiset |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 51 19 |
60 |
2,4-Diaminobentseenisulfonihappo (CAS RN 88-63-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 59 90 |
10 |
3,5-Dietyylitolueenidiamiinin isomeerien seos |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 59 90 |
30 |
3,3′-Diklooribentsidiinidihydrokloridi (CAS RN 612-83-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 59 90 |
40 |
4,4′-Diaminostilbeeni-2,2′-disulfonihappo (CAS RN 81-11-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 59 90 |
50 |
N-Etyyli-N′,N′-dimetyyli-N-fenyylietyleeni-1,2-diamiini (CAS RN 27692-91-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 59 90 |
60 |
(2R,5R)-1,6-Difenyyliheksaani-2,5-diamiinidihydrokloridi (CAS RN 1247119-31-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
20 |
2- (2-Metoksifenoksi) etyyliamiinihydrokloridi (CAS RN 64464-07-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
25 |
Titaanibis(trietanoliamiini)di-isopropoksidi (CAS RN 36673-16-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
30 |
N,N,N′,N′-Tetrametyyli-2,2′-oksibis(etyyliamiini) (CAS RN 3033-62-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
40 |
2-(Dimetyyliamino)etyylibentsoaatti (CAS RN 2208-05-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
45 |
2-[2-Hydroksietyyli(oktadekyyli)amino]etanoli (CAS RN 10213-78-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
50 |
2-(2-Metoksifenoksi)etyyliamiini (CAS RN 1836-62-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
60 |
N,N,N′-Trimetyyli-N′-(2-hydroksi-etyyli)2,2′-oksibis(etyyliamiini), (CAS RN 83016-70-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
65 |
trans-4-Aminosykloheksanoli (CAS RN 27489-62-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
70 |
D(-)-treo-2-amino-1-(p-nitrofenyyli)propaani-1,3-dioli (CAS RN 716-61-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
75 |
2-Etoksietyyliamini (CAS RN 110-76-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
80 |
N-[2-[2-(Dimetyyliamino)etoksi]etyyli]-N-metyyli-1,3-propaanidiamiini, (CAS RN 189253-72-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
85 |
(1S,4R)-cis-4-Amino-2-syklopenteeni-1-metanoli-D-tartraatti (CAS RN 229177-52-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 21 00 |
10 |
2-Amino-5-hydroksinaftaleeni-1,7-disulfonihappo (CAS RN 6535-70-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 21 00 |
30 |
6-Amino-4-hydroksinaftaleeni-2-sulfonihappo (CAS RN 90-51-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 21 00 |
40 |
7-Amino-4-hydroksinaftaleeni-2-sulfonihappo (CAS RN 87-02-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 21 00 |
50 |
Natriumvety-4-amino-5-hydroksinaftaleeni-2,7-disulfonaatti, (CAS RN 5460-09-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 21 00 |
60 |
4-Amino-5-hydroksinaftaleeni-2,7-disulfonihappo, jonka puhtausaste on vähintään 80 painoprosenttia (CAS RN 90-20-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 29 00 |
20 |
3-Aminofenoli (CAS RN 591-27-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 29 00 |
25 |
5-Amino-o-kresoli (CAS RN 2835-95-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 29 00 |
45 |
Anisidiinit |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 29 00 |
55 |
3-Amino-4-hydroksibentseenisulfonihappo (CAS RN 98-37-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 29 00 |
65 |
4-Trifluorimetoksianiliini (CAS RN 461-82-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 29 00 |
70 |
4-Nitro-o-anisidiini (CAS RN 97-52-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 29 00 |
75 |
4-(2-Aminoetyyli)fenoli (CAS RN 51-67-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 29 00 |
80 |
3-Dietyyliaminofenoli (CAS RN 91-68-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 29 00 |
85 |
4-Bentsyylioksianiliinihydrokloridi (CAS RN 51388-20-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 39 00 |
10 |
1-Amino-4-bromi-9,10-dioksoantraseeni-2-sulfonihappo ja sen suolat |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 39 00 |
20 |
2-Amino-5-klooribentsofenoni (CAS RN 719-59-5) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 39 00 |
70 |
p-[(2-Kloorietyyli)etyyliamino]bentsaldehydi (CAS RN 2643-07-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 43 00 |
10 |
Antraniilihappo (CAS RN 118-92-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 49 85 |
10 |
Ornitiiniaspartaatti (INNM) (CAS RN 3230-94-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 49 85 |
15 |
DL-Asparagiinihappo, lisäravinteiden valmistukseen tarkoitettu, (CAS RN 617-45-8) (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 49 85 |
20 |
3-Amino-4-klorobentsoehappo (CAS RN 2840-28-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 49 85 |
40 |
Norvaliini |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 49 85 |
45 |
Glysiini (CAS RN 56-40-6) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 49 85 |
50 |
D-(-)-Dihydrofenyyliglysiini (CAS RN 26774-88-9) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 49 85 |
60 |
Etyyli-4-dimetyyliaminobentsoaatti (CAS RN 10287-53-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 49 85 |
70 |
2-Etyyliheksyyli-4-dimetyyliaminobentsoaatti (CAS RN 21245-02-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 50 00 |
20 |
1-[2-Amino-1-(4-metoksifenyyli)-etyyli]-sykloheksanolihydrokloridi, (CAS RN 130198-05-9) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 50 00 |
70 |
2-(1-Hydroksisykloheksyyli)-2-(4-metoksifenyyli)etyyliammoniumasetaatti |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2923 90 00 |
10 |
Tetrametyyliammoniumhydroksidi, vesiliuoksena, jossa on 25 (± 0,5) painoprosenttia tetrametyyliammoniumhydroksidia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2923 90 00 |
25 |
Tetrakis(dimetyyliditetradekyyliammonium)molybdaatti, (CAS RN 117342-25-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2923 90 00 |
45 |
Tetrabutyyliammoniumhydroksidi vesiliuoksena; sisältää 55 (± 1) painoprosenttia tetrabutyyliammoniumhydroksidia, (CAS RN 2052-49-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2923 90 00 |
70 |
Tetrapropyyliammoniumhydroksidi, vesiliuoksena, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2923 90 00 |
75 |
Tetraetyyliammoniumhydroksidi, vesiliuoksena, jossa on:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2923 90 00 |
80 |
Diallyylidimetyyliammoniumkloridi, vesiliuoksena, jossa on vähintään 63 mutta enintään 67 painoprosenttia diallyylidimetyyliammoniumkloridia (CAS RN 7398-69-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 19 00 |
10 |
2-Akryyliamido-2-metyylipropaanisulfonihappo (CAS RN 15214-89-8) tai sen natriumsuolat (CAS RN 5165-97-9) tai sen ammoniumsuolat (CAS RN 58374-69-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 19 00 |
30 |
Metyyli-2-asetamido-3-klooripropionaatti (CAS RN 87333-22-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 19 00 |
40 |
N-(1,1-Dimetyyli-3-oksobutyyli)akryyliamidi (CAS RN 2873-97-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 19 00 |
50 |
Akryyliamidi (CAS RN 79-06-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 19 00 |
60 |
N,N-Dimetyyliakryyliamidi (CAS RN 2680-03-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 19 00 |
70 |
Metyylikarbamaatti (CAS RN 598-55-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 19 00 |
80 |
Tetrabutyyliurea (CAS RN 4559-86-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 21 00 |
10 |
4,4′-Dihydroksi-7,7′-ureyleenidi(naftaleeni-2-sulfonihappo) ja sen natriumsuolat |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 21 00 |
20 |
(3-Aminofenyyli)ureahydrokloridi (CAS RN 59690-88-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
10 |
Alaklori (ISO), (CAS RN 15972-60-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
12 |
4-(Asetyyliamino)-2-aminobentseenisulfonihappo (CAS RN 88-64-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
15 |
Asetokloori (ISO), (CAS RN 34256-82-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
20 |
2-Kloori-N-(2-etyyli-6-metyylifenyyli)-N-(propan-2-yylioksimetyyli)asetamidi, (CAS RN 86763-47-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
27 |
2-Bromi-4-fluoriasetanilidi (CAS RN 1009-22-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
40 |
N,N′-1,4-Fenyleenibis[3-oksobutyyriamidi], (CAS RN 24731-73-5) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
45 |
Propoksuuri (ISO) (CAS RN 114-26-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
50 |
N,N′-(2,5-Dikloori-1,4-fenyleeni)bis[3-oksobutyyriamidi], (CAS RN 42487-09-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
51 |
Metyyli-2-amino-4-[[(2,5-diklorofenyyli)amino]karbonyyli]bentsoaatti (CAS RN 59673-82-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
53 |
4-Amino-N-[4-(aminokarbonyyli)fenyyli]bentsamidi (CAS RN 74441-06-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
55 |
N,N′-(2,5-Dimetyyli-1,4-fenyleeni)bis[3-oksobutyyriamidi], (CAS RN 24304-50-5) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
60 |
N,N′-(2-Kloori-5-metyyli-1,4-fenyleeni)bis[3-oksobutyyriamidi], (CAS RN 41131-65-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
63 |
N-Etyyli-2-(isopropyyli)-5-metyylisykloheksaanikarboksamidi (CAS RN 39711-79-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
65 |
2-(4-Hydroksifenyyli)asetamidi (CAS RN 17194-82-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
75 |
3-Amino-p-anisanilidi (CAS RN 120-35-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
80 |
5′-Kloori-3-hydroksi-2′,4′-dimetoksi-2-naftanilidi (CAS RN 92-72-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
85 |
p-Aminobentsamidi (CAS RN 2835-68-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
86 |
Antraniiliamidi, puhtausaste vähintään 99,5 painoprosenttia (CAS RN 88-68-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
87 |
Paracetamoli (INN) (CAS RN 103-90-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
88 |
5′-Kloori-3-hydroksi-2′-metyyli-2-naftanilidi (CAS RN 135-63-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
89 |
Flutolanil (ISO) (CAS RN 66332-96-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
91 |
3-Hydroksi-2′-metoksi-2-naftanilidi (CAS RN 135-62-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
92 |
3-Hydroksi-2-naftanilidi (CAS RN 92-77-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
93 |
3-Hydroksi-2′-metyyli-2-naftanilidi (CAS RN 135-61-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
94 |
2′-Etoksi-3-hydroksi-2-naftanilidi (CAS RN 92-74-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
97 |
1,1-Sykloheksaanidietikkahappo-monoamidi (CAS RN 99189-60-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2925 11 00 |
20 |
Sakkariini ja sen natriumsuola |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2925 19 95 |
10 |
N-Fenyylimaleiini-imidi (CAS RN 941-69-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2925 19 95 |
20 |
4,5,6,7-Tetrahydroisoindoli-1,3-dioni (CAS RN 4720-86-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2925 19 95 |
30 |
N,N′-(m-Fenyleeni)dimaleimidi (CAS RN 3006-93-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2925 29 00 |
10 |
Disykloheksyylikarbodi-imidi (CAS RN 538-75-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2925 29 00 |
20 |
N-[3-(dimetyyliamino)propyyli]-N′-etyylikarbodi-imidihydrokloridi (CAS RN 25952-53-8) |
0 % |
01.01.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
13 |
alfa-Bromi-o-toluonitriili (CAS RN 22115-41-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
20 |
2-(m-Bentsoyylifenyyli)propiononitriili (CAS RN 42872-30-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
25 |
2,2-Dibromi-3-nitrilopropionamidi (CAS RN 10222-01-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
30 |
2-Amino-3-(3,4-dimetoksifenyyli)-2-metyylipropaaninitriilihydrokloridi, (CAS RN 2544-13-0) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
50 |
Syaanietikkahapon alkyyli- tai alkoksialkyyliesterit |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
55 |
Metyyli-2-syano-2-fenyylibutyraatti (CAS RN 24131-07-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
60 |
Syaanietikkahappo kiteinä (CAS RN 372-09-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
61 |
m-(1-Syanoetyyli)bentsoehappo (CAS RN 5537-71-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
63 |
1-(Syaaniasetyyli)-3-etyyliurea (CAS RN 41078-06-2) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
64 |
Esfenvaleraatti, puhtausaste vähintään 83 %, seoksessa isomeeriensä kanssa (CAS RN 66230-04-4) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
65 |
Malononitriili (CAS RN 109-77-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
70 |
Metakrylonitriili (CAS RN 126-98-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
74 |
Klorotaloniili (ISO) (CAS RN 1897-45-6) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
75 |
Etyyli-2-syano-2-etyyli-3-metyyliheksanoaatti (CAS RN 100453-11-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
80 |
Etyyli-2-syano-2-fenyylibutyraatti (CAS RN 718-71-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
86 |
Etyleenidiamiinitetra-asetonitriili (CAS RN 5766-67-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2926 90 95 |
89 |
Butyronitriili (CAS RN 109-74-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2927 00 00 |
10 |
2,2′-Dimetyyli-2,2′-atsodipropioniamidiinidihydrokloridi |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2927 00 00 |
20 |
4-Aniliini-2-metoksibentseenidiatsoniumvetysulfaatti (CAS RN 36305-05-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2927 00 00 |
30 |
4′-Aminoatsobentseeni-4-sulfonihappo (CAS RN 104-23-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2927 00 00 |
70 |
Tetranatrium 3,3′-[atsoksi bis[(2-metoksi-4,1-fenyleeni)atso]]bis[4,5-dihydroksinaftaleeni-2,7-disulfonaatti], (CAS RN 83968-64-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2927 00 00 |
80 |
4-[(2,5-Dikloorifenyyli)atso]-3-hydroksi-2-naftoehappo (CAS RN 51867-77-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
10 |
3,3'-Bis(3,5-di-tert-butyyli-4-hydroksifenyyli)-N,N'-bipropioniamidi (CAS RN 32687-78-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
25 |
Asetaldehydioksiimi vesiliuoksessa (CAS RN 107-29-9) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
30 |
N-Isopropyylihydroksyyliamiini (CAS RN 5080-22-8) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
35 |
2-Kloori-N-metoksi-N-metyyliasetamidi (CAS RN 67442-07-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
40 |
O-Etyylihydroksyyliamiini, vesiliuoksena (CAS RN 624-86-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
45 |
Tebufenotsidi (ISO) (CAS RN 112410-23-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
55 |
Aminoguanidiniumvetykarbonaatti (CAS RN 2582-30-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
60 |
Adipohydratsidi (CAS RN 1071-93-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
70 |
Butanonioksiimi (CAS RN 96-29-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
75 |
Metaflumitsoni (ISO) (CAS RN 139968-49-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
80 |
Cyflufenamid (ISO) (CAS RN 180409-60-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
85 |
Daminotsidi (ISO), jonka puhtaus on vähintään 99 painoprosenttia (CAS RN 1596-84-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2929 10 00 |
10 |
Metyleenidisykloheksyylidi-isosyanaatit (CAS RN 28605-81-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2929 10 00 |
15 |
3,3′-Dimetyylibifenyl-4,4′-diyylidi-isosyanaatti (CAS RN 91-97-4) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2929 10 00 |
20 |
Butyyli-isosyanaatti (CAS RN 111-36-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2929 10 00 |
40 |
m-Isopropenyyli-α,α-dimetyylibentsyyli-isosyanaatti (CAS RN 2094-99-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2929 10 00 |
50 |
m-Fenyleenidi-isopropylideenidi-isosyanaatti (CAS RN 2778-42-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2929 10 00 |
55 |
2,5 (ja 2,6)-Bis(isosyanaattimetyyli)bisyklo[2.2.1]heptaani (CAS RN 74091-64-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2929 10 00 |
60 |
Trimetyyliheksametyyleenidi-isosyanaatti, isomeerien seos |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2929 10 00 |
80 |
1,3-Bis(isosyanaattimetyyli)bentseeni (CAS RN 3634-83-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 20 00 |
10 |
Prosulfokarbi (ISO) (CAS RN 52888-80-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 20 00 |
20 |
2-Isopropyylietyylitiokarbamaatti (CAS RN 141-98-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
10 |
2,3-Bis((2-merkaptoetyyli)tio)-1-propaanitioli (CAS RN 131538-00-6) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
13 |
Merkaptamiinihydrokloridi (CAS RN 156-57-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
14 |
4-(Metyylitio)bentsaldehydi (CAS RN 3446-89-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
15 |
Etoprofossi (ISO) (CAS RN 13194-48-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
17 |
2-(3-Aminofenyylisulfonyyli)etyylivetysulfaatti (CAS RN 2494-88-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
18 |
1-Metyyli-5-[3-metyyli-4-[4-[(trifluorimetyyli)tio]fenoksi]fenyyli]biureetti (CAS RN 106310-17-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
20 |
2-Metoksi-N-[2-nitro-5-(fenyylitio)fenyyli]asetamidi (CAS RN 63470-85-9) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
23 |
Dimetyyli [(metyylisulfanyyli)metyyli-ideeni]biskarbamaatti (CAS RN 34840-23-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
25 |
Tiofanaattimetyyli (ISO), (CAS RN 23564-05-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
30 |
4-(4-Isopropoksifenyylisulfonyyli)fenoli (CAS RN 95235-30-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
35 |
Glutationi (CAS RN 70-18-8) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
40 |
3,3′-Tiodipropionihappo (CAS RN 111-17-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
45 |
2-[(p-Aminofenyyli)sulfonyyli]etyylivetysulfaatti (CAS RN 2494-89-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
50 |
[S-(R*,R*)]-2-Amino-1-[4-(metyylitio)-fenyyli]-1,3-propaanidioli, (CAS RN 23150-35-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
55 |
Tiourea (CAS RN 62-56-6) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
60 |
Metyylifenyylisulfidi (CAS RN 100-68-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
62 |
Sinkkibis(bentseenisulfinaatti) (CAS RN 24308-84-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
64 |
3-Kloori-2-metyylifenyylimetyylisulfidi (CAS RN 82961-52-2) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
65 |
Pentaerytritolitetrakis(3-merkaptopropionaatti) (CAS RN 7575-23-7) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
66 |
Difenyylisulfidi (CAS RN 139-66-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
67 |
3-Bromimetyyli-2-kloori-4-(metyylisulfonyyli)bentsoehappo (CAS RN 120100-05-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
68 |
Kletodiimi (ISO) (CAS RN 99129-21-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
77 |
4-[4-(2-Propenyylioksi)fenyylisulfonyyli]fenoli (CAS RN 97042-18-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
78 |
4-Merkaptometyyli-3,6-ditia-1,8-oktaaniditioli (CAS RN 131538-00-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
80 |
Kaptaani (ISO) (CAS RN 133-06-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
81 |
Dinatriumheksametyleeni-1,6-bistiosulfaattidihydraatti (CAS RN 5719-73-3) |
3 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
83 |
Metyyli-p-tolyylisulfoni (CAS RN 3185-99-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
84 |
2-Kloori-4-(metyylisulfonyyli)bentsoehappo (CAS RN 53250-83-2) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
87 |
3-Sulfinobentsoehappo (CAS RN 15451-00-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
89 |
O-etyyli-, O-isopropyyli-, O-butyyli-, O-isobutyyli- tai O-pentyyli-ditiokarbonaattien kalium- tai natriumsuola |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
05 |
Butyylietyylimagnesium (CAS RN 62202-86-2), heptaaniliuoksena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
10 |
Dietyylimetoksiboraani (CAS RN 7397-46-8), myös yhdistetyn nimikkeistön 29 ryhmän 1 huomautuksen e alakohdan mukaisena tetrahydofuraaniliuoksena |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
14 |
Natriumdi-isobutyyliditiofosfinaatti (CAS RN 13360-78-6) vesiliuoksessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
15 |
Trietyyliboraani (CAS RN 97-94-9) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
18 |
Trioktyylifosfiinioksidi (CAS RN 78-50-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
20 |
Metyylisyklopentadienyylimangaanitrikarbonyyli, joka sisältää enintään 4,9 painoprosenttia syklopentadienyylimangaanitrikarbonyyliä, (CAS RN 12108-13-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
24 |
Metyyli tris(2-pentanonioksiimi)silaani (CAS RN 37859-55-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
30 |
Dietyyliboraani-isopropoksidi (CAS RN 74953-03-0) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
35 |
(Z)Prop-1-en-1-ylfosfonihappo (CAS RN 25383-06-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
40 |
N-(Fosfonometyyli)iminodietikkahappo (CAS RN 5994-61-6) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
50 |
Bis(2,4,4-trimetyylipentyyli)fosfiinihappo (CAS RN 83411-71-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
55 |
Dimetyyli[dimetyylisilyylidi-indenyyli]hafnium (CAS RN 220492-55-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
70 |
N,N-Dimetyylianilinium-tetrakis(pentafluorifenyyli)boraatti (CAS RN 118612-00-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
72 |
Fenyylifosfonidikloridi (CAS RN 824-72-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
75 |
Tetrakis(hydroksimetyyli)fosfoniumkloridi (CAS RN 124-64-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
86 |
9-Ikosyyli-9-fosfabisyklo[3.3.1]nonaanin ja 9-ikosyyli-9-fosfabisyklo[4.2.1]nonaanin isomeerien seos |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
87 |
Tris(4-metyylipentan-2-oksimino)metyylisilaani (CAS RN 37859-57-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
89 |
Tetrabutyylifosfoniumasetaatti, vesiliuoksena (CAS RN 30345-49-4) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
91 |
Trimetyylisilaani (CAS RN 993-07-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
92 |
Trimetyyliboraani (CAS RN 593-90-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
96 |
3-(Hydroksifenyylifosfinoyyli)propionihappo (CAS RN 14657-64-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 13 00 |
10 |
Tetrahydrofurfuryylialkoholi (CAS RN 97-99-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 19 00 |
40 |
Furaani (CAS RN 110-00-9), puhtausaste vähintään 99 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 19 00 |
41 |
2,2-Di(tetrahydrofuryyli)propaani (CAS RN 89686-69-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 19 00 |
45 |
1,6-Dikloori-1,6-dideoksi-β-D-fruktofuranosyyli-4-kloori-4 deoksi-α-D-galaktopyranosidi, (CAS RN 56038-13-2) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 19 00 |
50 |
2-Metyylifuraani (CAS RN 534-22-5) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 19 00 |
70 |
Furfuryyliamiini (CAS RN 617-89-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 19 00 |
75 |
Tetrahydro-2-metyylifuraani (CAS RN 96-47-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 19 00 |
80 |
5-Nitrofurfurylideenidi(asetaatti) (CAS RN 92-55-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
10 |
2′-Aniliini-6′-[etyyli(isopentyyli)amino]-3′-metyylispiro[isobentsofuraani-1(3H),9′-ksanten]-3-oni (CAS RN 70516-41-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
15 |
Kumariini (CAS RN 91-64-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
20 |
Etyyli-6′-(dietyyliamino)-3-okso-3H-spiro[2-bentsofuraani-1,9′-ksanteeni]-2′-karboksylaatti (CAS RN 154306-60-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
35 |
6′-Dietyyliamino-3′-metyyli-2′-(2,4-ksylidino)spiro[isobentsofuraani-1(3H),9′-ksanten]-3-oni (CAS RN 36431-22-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
40 |
(S)-(-)-α-Amino-γ-butyrolaktonihydrobromidi (CAS RN 15295-77-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
55 |
6-Dimetyyliamino-3,3-bis(4-dimetyyliaminofenyyli)ftalidi (CAS RN 1552-42-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
60 |
6′-(Dietyyliamino)-3′-metyyli-2′-(fenyyliamino)-spiro[isobentsofuraani-1(3H),9′-[9H]ksanten]-3-oni (CAS RN 29512-49-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
70 |
3′,6′-Bis(etyyliamino)-2′,7′-dimetyylispiro[isobentsofuraani-1(3H),9′-[9H]-ksanten]-3-oni (CAS RN 41382-37-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
71 |
6′-(Dibutyyliamino)-3′-metyyli-2′-(fenyyliamino)-spiro[isobentsofuraani-1(3H),9′-[9H]ksanten]-3-oni (CAS RN 89331-94-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
72 |
2′-[Bis(fenyylimetyyli)amino]6′-(dietyyliamino)-spiro[isobentsofuraani-1(3H),9′-[9H]ksanten]-3-oni (CAS RN 34372-72-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
80 |
Gibberelliinihappo, jonka puhtaus on vähintään 88 painoprosenttia (CAS RN 77-06-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 20 90 |
84 |
Dekahydro-3a,6,6,9a-tetrametyylinaft-[2,1-b]-furan-2(1H)-oni (CAS RN 564-20-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
10 |
Bendiokarbi (ISO) (CAS RN 22781-23-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
15 |
1,3,4,6,7,8-Heksahydro-4,6,6,7,8,8-heksametyyli-indeno[5,6-c]pyraani (CAS RN 1222-05-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
20 |
Etyyli-2-metyyli-1,3-dioksolaani-2-asetaatti (CAS RN 6413-10-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
25 |
1-(2,2-Difluoribentso [d] [1,3] dioksoli-5-yyli) syklopropaanikarboksyylihappo (CAS RN 862574-88-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
35 |
1,2,3-Trideoksi-4,6:5,7-bis-O-[(4-propyylifenyyli)metyleeni]nonitoli, (CAS RN 882073-43-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
40 |
1,3:2,4-bis-O-(3,4-dimetyylibentsylideeni)-D-glusitoli (CAS RN 135861-56-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
45 |
2-Butyylibentsofuraani (CAS RN 4265-27-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
50 |
7-Metyyli-3,4-dihydro-2H-1,5-bentsodioksipin-3-oni (CAS RN 28940-11-6) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
55 |
6-Fluori-3,4-dihydro-2H-1-bentsopyraani-2-karboksyylihappo (CAS RN 99199-60-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
70 |
1,3:2,4-bis-O-Bentsylideeni-D-glusitoli (CAS RN 32647-67-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
75 |
3-(3,4-Metyleenidioksifenyyli)-2-metyylipropanaali (CAS RN 1205-17-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
80 |
1,3:2,4-bis-O-(4-Metyylibentsylideeni)-D-glusitoli (CAS RN 32647-67-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 19 90 |
30 |
3-Metyyli-1-p-tolyyli-5-pyratsoloni (CAS RN 86-92-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 19 90 |
40 |
Edaravoni (INN) (CAS RN 89-25-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 19 90 |
50 |
Fenpyroksimaatti (ISO) (CAS RN 134098-61-6) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 19 90 |
60 |
Pyraflufeeni-etyyli (ISO) (CAS RN 129630-19-9) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 19 90 |
70 |
4,5-Diamino-1-(2-hydroksietyyli)-pyratsolisulfaatti (CAS RN 155601-30-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 19 90 |
80 |
3-(4,5-Dihydro-3-metyyli-5-okso-1H-pyratsol-1-yyli)bentseenisulfonihappo (CAS RN 119-17-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 19 90 |
85 |
Allyyli-5-amino-4-(2-metyylifenyyli)-3-okso-2,3-dihydro-1H-1-pyratsolikarbotioaatti (CAS RN 473799-16-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 21 00 |
50 |
1-Bromi-3-kloori-5,5-dimetyylihydantoiini (CAS RN 16079-88-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 21 00 |
60 |
DL-p-Hydroksifenyylihydantoiini (CAS RN 2420-17-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 21 00 |
70 |
α-(4-Metoksibentsoyyli)-α-(1-bentsyyli-5-etoksi-3-hydantoinyyli)-2-kloori-5-dodekyylioksikarbonyyliasetanilidi, (CAS RN 70950-45-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 21 00 |
80 |
5,5-Dimetyylihydantoiini (CAS RN 77-71-4) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
15 |
Etyyli 4-(1-hydroksi-1-metyylietyyli)-2-propyyli-imidatsoli-5-karboksylaatti (CAS RN 144689-93-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
25 |
Prokloratsi (ISO) (CAS RN 67747-09-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
35 |
1-Trityyli-4-formyyli-imidatsoli (CAS RN 33016-47-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
40 |
Triflumitsoli (ISO) (CAS RN 68694-11-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
45 |
Prokloratsikuparikloridi (ISO) (CAS RN 156065-03-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
50 |
1,3-Dimetyyli-imidatsolidin-2-oni (CAS RN 80-73-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
60 |
1-Syano-2-metyyli-1-[2-(5-metyyli-imidatsol-4-yylimetyylitio)etyyli]isotiourea (CAS RN 52378-40-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
70 |
Cyatsofamidi (ISO) (CAS RN 120116-88-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
80 |
Imatsaliili (ISO) (CAS RN 35554-44-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
12 |
2,3-Diklooripyridiini (CAS RN 2402-77-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
15 |
Pyridiini-2,3-dikarboksyylihappo (CAS RN 89-00-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
18 |
6-Kloori-3-nitropyridin-2-yyliamiini (CAS RN 27048-04-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
20 |
Kuparipyritionijauhe (CAS RN 14915-37-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
24 |
2-Kloorimetyyli-4-metoksi-3,5-dimetyylipyridiinihydrokloridi (CAS RN 86604-75-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
25 |
Imatsetapyyri (ISO) (CAS RN 81335-77-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
30 |
Fluatsinami (ISO) (CAS RN 79622-59-6) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
32 |
2-(Kloorimetyyli)-3,4-dimetoksipyridiinihydrokloridi (CAS RN 72830-09-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
35 |
Aminopyralidi (ISO) (CAS RN 150114-71-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
37 |
Pyridiini-2-tioli-1-oksidin vesiliuos, natriumsuola (CAS RN 3811-73-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
40 |
2-Klooripyridiini (CAS RN 109-09-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
42 |
2,2,6,6-Tetrametyylipiperidiini (CAS RN 768-66-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
45 |
5-Difluorimetoksi-2-[[(3,4-dimetoksi-2-pyridyyli)metyyli]tio]-1H-bentsimidatsoli, (CAS RN 102625-64-9) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
47 |
(-)-trans-4-(4′-Fluorifenyyli)-3-hydroksimetyyli-N-metyylipiperidiini (CAS RN 105812-81-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
48 |
Flonikamidi (ISO) (CAS RN 158062-67-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
49 |
2-[[[3-Metyyli-4-(2,2,2-trifluorietoksi)-2-pyridinyyli]metyyli]tio]-1H-bentsimidatsoli, (CAS RN 103577-40-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
50 |
N-Fluori-2,6-diklooripyridiniumtetrafluoriboraatti (CAS RN 140623-89-8) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
53 |
3-Bromipyridiini (CAS RN 626-55-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
55 |
Pyriproksifeeni (ISO), puhtausaste vähintään 97 painoprosenttia (CAS RN 95737-68-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
57 |
Tert-butyyli 3-(6-amino-3-metyylipyridiini-2-yyli)bentsoaatti (CAS RN 1083057-14-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
60 |
2-Fluori-6-(trifluorimetyyli)pyridiini (CAS RN 94239-04-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
63 |
2-Aminometyyli-3-kloori-5-trifluorimetyylipyridiinihydrokloridi (CAS RN 326476-49-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
65 |
Acetamiprid (ISO) (CAS RN 135410-20-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
67 |
(1R,3S,4S)-tert-butyyli 3-(6-bromi-1H-bentso[d]imidatsol-2-yyli)-2-atsabisyklo[2.2.1]heptaani-2-karboksylaatti (CAS RN 1256387-74-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
70 |
2,3-Dikloori-5-trifluorimetyylipyridiini (CAS RN 69045-84-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
72 |
5,6-Dimetoksi-2-[(4-piperidinyyli)metyyli]indan-1-oni (CAS RN 120014-30-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
77 |
Imatsamoksi (ISO) (CAS RN 114311-32-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
85 |
2-Kloori-5-kloorimetyylipyridiini (CAS RN 70258-18-3) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 49 10 |
10 |
Quinmerac (ISO) (CAS RN 90717-03-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 49 10 |
20 |
3-Hydroksi-2-metyylikinoliini-4-karboksyylihappo (CAS RN 117-57-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 49 10 |
30 |
Etyyli 4-okso-1,4-dihydrokinoliini-3-karboksylaatti (CAS RN 52980-28-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 49 90 |
30 |
Kinoliini (CAS RN 91-22-5) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 49 90 |
40 |
Isokinoliini (CAS RN 119-65-3) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 49 90 |
60 |
5,6,7,8-Tetrahydrokinoliini (CAS RN 10500-57-9) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 49 90 |
70 |
Kinolin-8-oli (CAS RN 148-24-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 52 00 |
10 |
Malonyylikarbamidi (barbituurihappo) (CAS RN 67-52-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
15 |
Sitagliptiinifosfaattimonohydraatti (CAS RN 654671-77-9) |
0 % |
01.07.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
17 |
N,N′-(4,6-diklooripyrimidiini-2,5-diyyli)diformamidi (CAS RN 116477-30-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
20 |
2,4-Diamino-6-klooripyrimidiini (CAS RN 156-83-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
23 |
6-Kloori-3-metyyliurasiili (CAS RN 4318-56-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
27 |
2-[(2-Amino-6-okso-1,6-dihydro-9H-purin-9-yyli)metoksi]-3-hydroksipropyyliasetaatti (CAS RN 88110-89-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
30 |
Mepanipyrim (ISO) (CAS RN 110235-47-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
45 |
1-[3-(Hydroksimetyyli]pyridin-2-yyli]-4-metyyli-3-fenyylipiperatsiini (CAS RN 61337-89-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
50 |
2-[2-Piperatsin-1-yylietoksi)etanoli (CAS RN 13349-82-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
55 |
Tiopentaali (INNM) (CAS RN 76-75-5) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
60 |
2,6-Dikloori-4,8-dipiperidinopyrimido[5,4-d]pyrimidiini (CAS RN 7139-02-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
65 |
1-Kloorimetyyli-4-fluori-1,4-diatsoniabisyklo[2.2.2]oktaanibis(tetrafluoriboraatti), (CAS RN 140681-55-6) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
70 |
N-(4-Etyyli-2,3-dioksopiperatsin-1-yylikarbonyyli)-D-2-fenyyliglysiini (CAS RN 63422-71-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
72 |
Triasetyyligansiklovir (CAS RN 86357-14-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
75 |
(2R,3S/2S,3R)-3-(6-Kloori-5-fluoripyrimidin-4-yyli)-2-(2,4-difluorifenyyli)-1-(1H-1,2,4-triatsol-1-yyli)butan-2-oli hydrokloridi, (CAS RN 188416-20-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
77 |
3-(Trifluorometyyli-(5,6,7,8-tetrahydro[1,2,4]triatsolo[4,3-a]pyratsiinihydrokloridi (1:1) (CAS RN 762240-92-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 69 80 |
25 |
1,3,5-Triatsiini-2,4,6-triamiinimonofosfaatti (CAS RN 20208-95-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 69 80 |
40 |
Trokloseeninatrium (INNM) (CAS RN 2893-78-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 69 80 |
50 |
1,3,5-Tris(2,3-dibromipropyyli)-1,3,5-triatsinaani-2,4,6-trioni (CAS RN 52434-90-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 69 80 |
55 |
Terbutryyni (ISO) (CAS RN 886-50-0) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 69 80 |
60 |
Syanuurihappo (CAS RN 108-80-5) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 69 80 |
80 |
Tris(2-hydroksietyyli)-1,3,5-triatsiinitrioni (CAS RN 839-90-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 79 00 |
30 |
5-Vinyyli-2-pyrrolidoni (CAS RN 7529-16-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 79 00 |
50 |
6-Bromi-3-metyyli-3H-dibents(f,ij)isokinoliini-2,7-dioni (CAS RN 81-85-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 79 00 |
60 |
3,3-Pentametyleeni-4-butyrolaktaami (CAS RN 64744-50-9) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 79 00 |
70 |
(S)-N-[(Dietyyliamino)metyyli]-alfa-etyyli-2-okso-1-pyrrolidiiniasetamidi-L-(+)-tartraatti, (CAS RN 754186-36-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
10 |
2-(2H-Bentsotriatsol-2-yyli)-4,6-di-tert-butyylifenoli (CAS RN 3846-71-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
13 |
5-Difluorimetoksi-2-merkapto-1-H-bentsimidatsoli (CAS RN 97963-62-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
15 |
2-(2H-Bentsotriatsol-2-yyli)-4,6-di-tert-pentyylifenoli (CAS RN 25973-55-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
18 |
4,4′-[(9-Butyyli-9H-karbatsol-3-yyli)metyleeni]bis[N-metyyli-N-fenyylianiliini] (CAS RN 67707-04-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
20 |
2-(2H-Bentsotriatsol-2-yyli)-4,6-bis(1-metyyli-1-fenyylietyyli)fenoli (CAS RN 70321-86-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
22 |
(2S)-2-Bentsyyli-N,N-dimetyyliatsiridiini-1-sulfonamidi (CAS RN 902146-43-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
24 |
1,3-Dihydro-5,6-diamino-2H-bentsimidatsol-2-oni (CAS RN 55621-49-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
28 |
N-(2,3-Dihydro-2-okso-1H-bentsimidatsol-5-yyli)-3-hydroksinaftaleeni-2-karboksamidi (CAS RN 26848-40-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
30 |
Quitsalofop-P-etyyli (ISO) (CAS RN 100646-51-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
32 |
5-[4′-(Bromimetyyli)bifenyl-2-yyli]-2-trityyli-2H-tetratsoli (CAS RN 133051-88-4) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
35 |
1,3,3-Trimetyyli-2-metyleeni-indoliini (CAS RN 118-12-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
37 |
8-Kloori-5,10-dihydro-11H-dibentso [b,e] [1,4]diatsepin-11-oni (CAS RN 50892-62-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
40 |
trans-4-Hydroksi-L-proliini (CAS RN 51-35-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
43 |
2,3-Dihydro-1H-pyrroli[3,2,1-ij]kinoliini (CAS RN 5840-01-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
45 |
Maleiinihydratsidi (ISO) (CAS RN 123-33-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
47 |
Pakloputrasoli (ISO) (CAS RN 76738-62-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
50 |
Metkonatsoli (ISO) (CAS RN 125116-23-6) |
3,2 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
53 |
Kalium (S)-5-(tert-butoksikarbonyyli)-5-atsaspiro[2.4]heptaani-6-karboksylaatti (CUS0133723-1) (5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
55 |
Pyridaben (ISO) (CAS RN 96489-71-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
57 |
2-(5-Metoksi-indol-3-yyli)etyyliamiini (CAS RN 608-07-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
62 |
1H-indoli-6-karboksyylihappo (CAS RN 1670-82-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
64 |
((3R)-1-{(1R,2R)-2-[2-(3,4-Dimetoksifenyyli)etoksi]sykloheksyyli}pyrrolidin-3-olihydrokloridi, (CAS RN 748810-28-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
67 |
Kandesartaanietyyliesteri (INNM) (CAS RN 139481-58-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
71 |
10-Metoksi-iminostilbeeni (CAS RN 4698-11-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
72 |
1,4,7-trimetyyli-1,4,7-triatsasyklononaani |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
74 |
Imidatso[1,2-b]pyridatsiinihydrokloridi (CAS RN 18087-70-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
76 |
Manganeesi(2+), bis(oktahydro-1,4,7-trimetyyli-1H-1,4,7-triatsoniini-N1,N4,N7)-tri-μ-oksodi-, asetaatti (1:2) (CAS RN 916075-10-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
78 |
3-Amino-3-atsabisyklo (3.3.0) oktaani hydrokloridi (CAS RN 58108-05-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
81 |
1,2,3-Bentsotriatsoli (CAS RN 95-14-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
82 |
Tolyylitriatsoli (CAS RN 29385-43-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
88 |
2,6-Dikloorikinoksaliini (CAS RN 18671-97-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
89 |
Karbendatsiimi (ISO) (CAS RN 10605-21-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 10 00 |
10 |
Heksytiatsoksi (ISO) (CAS RN 78587-05-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 10 00 |
15 |
4-Nitrofenyylitiatsol-5-yylimetyylikarbonaatti (CAS RN 144163-97-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 10 00 |
20 |
2-(4-Metyylitiatsol-5-yyli)etanoli (CAS RN 137-00-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 10 00 |
25 |
(S)-Etyyli-2-(3-((2-isopropyylitiatsol-4-yyli)metyyli)-3-metyyliureido)-4-morfolinobutanoaattioksalaatti (CAS RN 1247119-36-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 10 00 |
35 |
(2-Isopropyylitiatsol-4-yyli)-N-metyylimetanamiinidihydrokloridi (CAS RN 1185167-55-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 10 00 |
40 |
(Z)-2-(2-tert-butoksikarbonylaminotiatsol-4-yyli)-2-penteenihappo (CAS RN 86978-24-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 10 00 |
60 |
Fostiatsaatti (ISO) (CAS RN 98886-44-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 10 00 |
70 |
2-(Formylamino)-4-tiatsoliasetyylikloridi, hydrokloridi (CAS RN 372092-18-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 10 00 |
80 |
3,4-Dikloori-5-karboksi-isotiatsoli (CAS RN 18480-53-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 20 80 |
20 |
S-1,3-Bentsotiatsol-2-yyli-(2Z)-(5-amino-1,2,4-tiadiatsol-3-yyli)(metoksi-imino)etaanitioaatti (CAS RN 89604-91-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 20 80 |
30 |
2-[[(Z)-[1-(2-Amino-4-tiatsolyyli)-2-(2-bentsotiatsolyylitio)-2-oksoetylideeni]amino]oksi]-etikkahappo, metyyliesteri (CAS RN 246035-38-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 20 80 |
40 |
1,2-Bentsisotiatsoli-3(2H)-oni (Benziothiazolinon (BIT)) (CAS RN 2634-33-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 20 80 |
50 |
S-(1,3-Bentsotiatsol-2-yyli)-(Z)-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-asetyloksi-imino)tioasetaatti, (CAS RN 104797-47-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 20 80 |
60 |
Bentsotiatsol-2-yyli-(Z)-2-trityylioksi-imino-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)tioasetaatti (CAS RN 143183-03-3) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 20 80 |
70 |
N,N-Bis(1,3-bentsotiatsol-2-yylisulfanyyli)-2-metyylipropaani-2-amini (CAS RN 3741-80-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 30 90 |
10 |
2-Metyylitiofenotiatsiini (CAS RN 7643-08-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
11 |
Metyyli 3-{1,4-dioksaspiro[4.5]des-8-yyli[(trans-4-metyylisykloheksyyli)karbonyyli]amino}-5-joditiofeeni-2-karboksylaatti (CAS RN 1026785-65-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
12 |
Dimetomorfi (ISO) (CAS RN 110488-70-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
13 |
Buprofetsiini (ISO), jonka puhtausaste on vähintään 98,5 painoprosenttia (CAS RN 953030-84-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
14 |
Etyyli-N-{[1-metyyli-2-({[4-(5-okso-4,5-dihydro-1,2,4-oksadiatsol-3-yyli)fenyyli]amino}metyyli)-1H-bentsimidatsol-5-yyli]karbonyyli}-N-pyridin-2-yyli-b-alaninaatti (CAS RN 872728-84-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
15 |
Karboksiini (ISO) (CAS RN 5234-68-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
17 |
Metyyli-(1,8-dietyyli-1,3,4,9-tetrahydropyrano-[3,4-b]indol-1-yyli)asetaatti (CAS RN 122188-02-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
18 |
3,3-Bis(2-Metyyli-1-oktyyli-1H-indol-3-yyli)ftalidi (CAS RN 50292-95-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
20 |
Tiofeeni (CAS RN 110-02-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
22 |
7-[4-(Dietyyliamino)-2-etoksifenyyli]-7-(2-metyyli-1-oktyyli-1H-indol-3-yyli) furo[3,4-b]pyridiini-5(7H)-oni (CAS RN 87563-89-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
23 |
Bromukonatsoli (ISO), jonka puhtaus on vähintään 96 painoprosenttia (CAS RN 116255-48-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
25 |
2,4-Dietyyli-9H-tioksanten-9-oni (CAS RN 82799-44-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
28 |
11-(Piperatsin-1-yyli)dibentso[b,f][1,4]tiatsepiinidihydrokloridi (CAS RN 111974-74-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
30 |
Dibentso[b,f][1,4]tiatsepin-11(10H)-oni (CAS RN 3159-07-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
33 |
[2,2′-Tio-bis-(4-tert-oktyylifenolaatti)]-n-butyyliamiininikkeli (CAS RN 14516-71-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
35 |
Dimeteeniamidi (ISO) (CAS RN 87674-68-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
37 |
4-Propaani-2-yyli-morfoliini (CAS RN 1004-14-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
40 |
2-Tiofeenietyyliamiini (CAS RN 30433-91-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
43 |
Klopidogrelihappohydrokloridi (CAS RN 144750-42-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
45 |
Tris(2,3-epoksipropyyli)-1,3,5-triatsinaanitrioni (CAS RN 2451-62-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
48 |
Propan-2-oli – 2-metyyli-4-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)-10H-tieno[2,3-b][1,5]bentsodiatsepiini-(1:2)-dihydraatti (CAS RN 864743-41-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
50 |
10-[1,1′-Bifenyl]-4-yyli-2-(1-metyylietyyli)-9-okso-9H-tioksanteeniheksafluorifosfaatti, (CAS RN 591773-92-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
55 |
Olmesartan medoksomili (INN) (CAS RN 144689-63-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
60 |
DL-Homokysteiinitiolaktonihydrokloridi (CAS RN 6038-19-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
66 |
Tetrahydrotiofeeni-1,1-dioksidi (CAS RN 126-33-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
72 |
1-[3-(5-Nitro-2-furyyli)allylideeniamino]imidatsolidiini-2,4-dioni (CAS RN 1672-88-4) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
74 |
2-Isopropyylitioksantoni (CAS RN 5495-84-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
75 |
(4R-cis)-1,1-Dimetyylietyyli-6-[2[2-(4-fluorifenyyli)-5-(1-isopropyyli)-3-fenyyli-4-[(fenyyliamino)karbonyyli]-1H-pyrroli-1-yyl]etyyli]-2,2-dimetyyli-1,3-dioksaani-4-asetaatti (CAS RN 125971-95-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 ex 3204 20 00 |
76 10 |
2,5-Tiofeenidiyylibis(5-tert-butyyli-1,3-bentsoksatsoli) (CAS RN 7128-64-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
77 |
Kalium-5-metyyli-1,3,4-oksadiatsoli-2-karboksylaatti (CAS RN 888504-28-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
79 |
Tiofeeni-2-etanoli (CAS RN 5402-55-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
83 |
Flumioksatsiini (ISO), puhtausaste vähintään 96 painoprosenttia (CAS RN 103361-09-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
84 |
Etoksatsoli (ISO), puhtausaste vähintään 94,8 painoprosenttia (CAS RN 153233-91-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
85 |
N2-[1-(S)-Etoksikarbonyyli-3-fenyylipropyyli]-N6-trifluoriasetyyli-L-lysyyli-N2-karboksianhydridi (CAS RN 126586-91-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
86 |
Ditianoni (ISO) (CAS RN 3347-22-6) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
87 |
2,2′-(1,4-Fenyleeni)bis(4H-3,1-bentsoksatsin-4-oni) (CAS RN 18600-59-4) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
15 |
Flupyrsulfuron-metyyli-natrium (ISO) (CAS RN 144740-54-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
17 |
6-Metyyli-4-oksi-5,6-dihydro-4H-tieno[2,3-b)tiopyraani-2-sulfonamidi (CAS RN 120279-88-1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
20 |
Tolueenisulfoniamidit |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
23 |
N-[4-(2-Klooriasetyyli)fenyyli]metaanisulfonamidi (CAS RN 64488-52-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
25 |
Triflusulfuron-metyyli (ISO) (CAS RN 126535-15-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
27 |
Metyyli-(3R,5S,6E)-7-{4-(4-fluorifenyyli)-6-isopropyyli-2-[metyyli(metyylisulfonyyli)amino]pyrimidin-5-yyli}-3,5-dihydroksihept-6-enoaatti (CAS RN 147118-40-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
28 |
N-fluoribentseenisulfoni-imidi (CAS RN 133745-75-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
30 |
N-Etyylitolueeni-2-sulfonamidin ja N-etyylitolueeni-4-sulfonamidin isomeerien seos |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
35 |
Chlorsulfuron (ISO) (CAS RN 64902-72-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
40 |
Imatsosulfuroni (ISO), puhtausaste vähintään 98 painoprosenttia (CAS RN 122548-33-8) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
42 |
Penoxsulami (ISO) (CAS RN 219714-96-2) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
45 |
Rimsulfuroni (ISO) (CAS RN 122931-48-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
48 |
(3R,5S,6E)-7-[4-(4-Fluorifenyyli)-2-[metyyli(metyylisulfonyyli)amino]-6-(propan-2-yyli)pyrimidin-5-yyli]-3,5-dihydroksihept-6-eenihappo – 1-[(R)-(4-kloorifenyyli)(fenyyli)metyyli]piperatsiini (1:1) (CAS RN 1235588-99-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
50 |
4,4′-Oksidi(bentseenisulfonohydratsidi) (CAS RN 80-51-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
53 |
2,4-Dikloori-5-sulfamoyylibentsoehappo (CAS RN 2736-23-4) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
55 |
Thifensulfuron-metyyli (ISO) (CAS RN 79277-27-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
63 |
Nikosulfuroni (ISO), puhtausaste vähintään 91 % (CAS RN 111991-09-4) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
65 |
Tribenuron-metyyli (ISO) (CAS RN 101200-48-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
75 |
Metsulfuron-metyyli (ISO) (CAS RN 74223-64-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
77 |
[[4-[2-[[(3-Etyyli-2,5-dihydro-4-metyyli-2-okso-1H-pyrrol-1-yyli)karbonyyli]amino] etyyli]fenyyli]sulfonyyli]-karbamiinihappoetyyliesteri, (CAS RN 318515-70-7) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
82 |
N-(5,7-Dimetoksi[1,2,4]triatsolo[1,5-a]pyrimidin-2-yyli)-2-metoksi-4-(trifluorimetyyli)pyridiini-3-sulfonamidi, (CAS RN 422556-08-9) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
85 |
N-[4-(Isopropyyliaminoasetyyli)fenyyli]metaanisulfonamidihydrokloridi |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
88 |
N-(2-(4-Amino-N-etyyli-m-toluidino)etyyli)metaanisulfonamidi seskvisulfaatti monohydraatti, (CAS RN 25646-71-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
89 |
3-(3-Bromi-6-fluori-2-metyyli-indoli-1-yylsulfonyyli)-N,N-dimetyyli-1,2,4-triatsoli-1-sulfonamidi (CAS RN 348635-87-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2938 90 30 |
10 |
Ammoniumglysyyriritsaatti (CAS RN 53956-04-0) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2938 90 90 |
10 |
Hesperidiini (CAS RN 520-26-3) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2938 90 90 |
20 |
Etyylivanilliinibeta-D-glukopyranosidi (CAS RN 122397-96-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2941 20 30 |
10 |
Dihydrostreptomysiinisulfaatti (CAS RN 5490-27-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3102 50 00 |
10 |
Luonnon natriumnitraatti |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
3201 20 00 |
|
Mimoosan- eli wattlekuoriuute |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3201 90 90 |
20 |
Gambiiri- ja myrobalaanihedelmäperäiset parkitusuutteet |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 11 00 |
20 |
Väri C.I. Disperse Yellow 241 (CAS RN 83249-52-9), puhtausaste vähintään 97 %, määriteltynä korkean erotuskyvyn nestekromatografialla |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 11 00 |
30 |
Dispersiovärivalmiste, joka sisältää seuraavia värejä:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 11 00 |
40 |
Väri C.I. Disperse Red 60 (CAS RN 17418-58-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 11 00 |
50 |
Väri C.I. Disperse Blue 72 (CAS RN 81-48-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 11 00 |
60 |
Väri C.I. Disperse Blue 359 (CAS RN 213328-78-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 11 00 |
70 |
Väri C.I. Disperse Red 343 (CAS RN 99035-78-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 11 00 |
80 |
Värivalmiste, ei-ionogeeninen, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 12 00 |
10 |
Väri C.I. Acid Blue 9 (CAS RN 3844-45-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 12 00 |
20 |
Värivalmiste, anioninen, joka sisältää vähintään 75 painoprosenttia dinatrium-7-((4-kloori-6-(dodekyyliamino)-1,3,5-triatsiini-2-yyli)amino)-4-hydroksi-3-((4-((4-sulfofenyyli)atso)fenyyli)atso)-2-naftaleenisulfonaattia (CAS RN 145703-76-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 12 00 |
30 |
Happovärivalmiste, anioninen, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 12 00 |
40 |
Nestemäinen värivalmiste, joka sisältää anionista happoväriä C.I. Acid Blue 182 (CAS RN 12219-26-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 13 00 |
10 |
Väri C.I. Basic Red 1 (CAS RN 989-38-8) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 13 00 |
20 |
(2,2′-(3,3′-Dioksidobifenyyli-4,4′-diyylidiatso)bis(6-(4-(3-(dietyyliamino)propyyliamino)-6-(3-(dietyyliammonio)propyyliamino)-1,3,5-triatsin-2-yylamino)-3-sulfonaatto-1-naftolaatto))dikupari(II)asetaattilaktaatti (CAS RN 159604-94-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 13 00 |
30 |
Väri C.I. Basic Blue 7 (CAS RN 2390-60-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 13 00 |
40 |
Väri C.I. Basic Violet 1 (CAS RN 603-47-4)/(CAS RN 8004-87-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 15 00 |
10 |
Väri C.I. Vat Orange 7 (C.I. Pigment Orange 43) (CAS RN 4424-06-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 15 00 |
60 |
Väriaine C.I. Vat Blue 4 (CAS RN 81-77-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
10 |
Väri C.I. Pigment Yellow 81 (CAS RN 22094-93-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
15 |
Väri C.I. Pigment Green 7 (CAS RN 1328-53-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
20 |
Väri C.I. Pigment Blue 15:3 (CAS RN 147-14-8) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
25 |
Väri C.I. Pigment Yellow 14 (CAS RN 5468-75-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
30 |
Väri C.I. Pigment Yellow 97 (CAS RN 12225-18-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
35 |
Väri C.I. Pigment Red 202 (CAS RN 3089-17-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
40 |
Väri C.I. Pigment Yellow 120 (CAS RN 29920-31-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
50 |
Väri C.I. Pigment Yellow 180 (CAS RN 77804-81-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
60 |
Väri C.I. Pigment Red 53:1 (CAS RN 5160-02-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
65 |
Väri C.I. Pigment Red 53 (CAS RN 2092-56-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
70 |
Väri C.I. Pigment Yellow 13 (CAS RN 5102-83-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
75 |
Väri C.I. Pigment Orange 5 (CAS RN 3468-63-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
80 |
Väri C.I. Pigment Red 207 (CAS RN 71819-77-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
85 |
Väri C.I. Pigment Blue 61 (CAS RN 1324-76-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
88 |
Väri C.I. Pigment Violet 3 (CAS RN 1325-82-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
11 |
Fotokromaattinen aine, 3-(4-butoksifenyyli-6,7-dimetoksi-3-(4-metoksifenyyli)-13,13-dimetyyli-3,13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f]kromeeni-11-karbonitriili |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
21 |
Fotokromaattinen aine, 4-(3-(4-butoksifenyyli)-6-metoksi-3-(4-metoksifenyyli)-13,13-dimetyyli-11-(trifluorimetyyli)-3,13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f]kromeeni-7-yyli)morfoliini (CAS RN 1021540-64-6) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
31 |
Fotokromaattinen aine, N-heksyyil -6,7-dimetoksi-3,3-bis(4-metoksifenyyli)-13,13-dimetyyli-3,13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f]kromeeni-11-karboksamidi |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
41 |
Fotokromaattinen aine, 4,4′-(13,13-dimetyyli-3,13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f]kromeeni-3,3-diyyli)difenoli |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
43 |
Fotokromaattinen väri, bis(2-(4-(7-metoksi-3-(4-metoksifenyyli)-11-fenyyli-13, 13-dipropyyli-3, 13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f]kromen-3-yyli)fenoksi)etyyli) dekaanidioaatti (CUS 0133724-2) (5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
47 |
Fotokromaattinen väri, 4-(4-(13,13-dimetyyli-3,11-difenyyli-3,13-dihydrobentso[h]indeno[2,1.f]kromen-3-yyli)fenyyli)morfoliini (CUS 0133726-4) (5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
51 |
Fotokromaattinen aine, 4-(4-(6,11-difluori-13,13-dimetyyli-3-fenyyli-3,13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f ]kromeeni-3-yyli)fenyyli)morfoliini(CAS RN 1360882-72-6) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
53 |
Fotokromaattinen väri, 3-(4-butoksifenyyli)-3-(4-fluorifenyyli)-6,7-dimetoksi-13,13-dimetyyli-3,13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f]kromeeni-11-karbonitriili (CUS 0133725-3) (5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
55 |
Fotokromaattinen väri, 4-4′-(7-metoksi-11-fenyyli-13, 13-dipropyyli-3, 13-dihydrobentso[h]indeno[2, 1-f]kromeeni-3, 3-diyyli)difenoli (CUS 0133728-6) (5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
57 |
Fotokromaattinen väri, bis(2-{4-[11-syaani-3-(4-fluorifenyyli)-6,7-dimetoksi-13,13-dimetyyli-3, 13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f]kromen-3-yyli]fenoksi}etyyli) dekaanidioaatti (CUS 0133729-7) (5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
61 |
Fotokromaattinen aine, 3-(4-butoksifenyyli)-6,7-dimetoksi-3-(4-metoksifenyyli)-13,13-dimetyyli-11-(trifluorimetyyli)-3,13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f ]kromeeni (CAS RN 1021540-61-3) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
63 |
Fotokromaattinen väri, 1-{4-(6-metoksi-3-(4-metoksifenyyli)-13, 13-dimetyyli-3,13-dihydrobentso[h]indeno[2,1-f]kromen-3-yyli)fenyyli}piperidiini (CUS 0133727-5) (5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
70 |
Väri C.I. Solvent Red 49 (CAS RN 509-34-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
71 |
Väri C.I. Solvent Brown 53 (CAS RN 64696-98-6) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
73 |
Väri C.I. Solvent Blue 104 (CAS RN 116-75-6), jonka puhtausaste on vähintään 97 % määriteltynä korkean erotuskyvyn nestekromatografialla |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
77 |
Väri C.I. Solvent Yellow 98 (CAS RN 27870-92-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
84 |
Väri C.I. Solvent Blue 67 (CAS RN 12226-78-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 19 00 |
85 |
Väri C.I. Solvent Red HPR |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 20 00 |
20 |
Väri C.I. Fluorescent Brightener 71 (CAS RN 16090-02-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 20 00 |
30 |
Väri C.I. Fluorescent Brightener 351 (CAS RN 38775-22-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 20 00 |
40 |
Dinatirum 5-[[4-aniliini-6-[2-hydroksietyyli(metyyli)amino]-1,3,5-triatsin-2-yyli]amino]-2-[(E)-2-[4-[[4-aniliini-6-[2-hydroksietyyli(metyyli)amino]-1,3,5-triatsin-2-yyli]amino]-2-sulfonaattifenyyli]etenyyli]bentseenisulfonaatti (CAS RN 13863-31-5) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3205 00 00 |
10 |
Väriaineista valmistetut alumiinisubstraattipigmentit, lääketeollisuudessa käytettävien pigmenttien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3205 00 00 |
20 |
Väri C.I. Carbon Black 7 Lake |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3206 11 00 |
10 |
Titaanidioksidi, joka on päällystetty isopropoksititaanitri-isostearaatilla, joka sisältää vähintään 1,5 mutta enintään 2,5 painoprosenttia isopropoksititaanitri-isostearaattia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3206 19 00 |
10 |
Valmiste, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3206 42 00 |
10 |
Litoponi (CAS RN 1345-05-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
3206 50 00 |
|
Epäorgaaniset tuotteet, jollaisia käytetään luminoforeina |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3207 30 00 |
10 |
Valmiste, joka sisältää:
käytettäväksi seulapainantaan monikerroksisten keraamisten kondensaattoreiden valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3207 40 85 |
20 |
Lasihiutaleet, hopealla päällystetyt, joiden keskimääräinen läpimitta on 40 (± 10) μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3207 40 85 |
40 |
Lasihiutaleet (CAS RN 65997-17-3):
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 10 90 ex 3707 90 90 |
10 60 |
Heijastusta estävä pinnoite, joka koostuu kromoforiryhmällä modifioidusta esteripohjaisesta polymeeristä, joko 2-metoksi-1-propanoli-, 2-metoksi-1-metyylietyyliasetaatti- tai metyyli-2-hydroksi-isobutyraattiliuoksena, joka sisältää enintään 10 painoprosenttia polymeeriä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 20 10 |
10 |
N-Vinyylikaprolaktaamin, N-vinyyli-2-pyrrolidonin ja dimetyyliaminoetyylimetakrylaatin kopolymeeri, etanoliliuoksena, joka sisältää vähintään 34 mutta enintään 40 painoprosenttia kopolymeeriä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 20 10 |
20 |
Immersiopeittoliuos, joka sisältää vähintään 0,5 mutta enintään 15 painoprosenttia akrylaatti-metakrylaatti-alkeenisulfonaattikopolymeerejä, joissa on fluorattuja sivuketjuja, liuoksessa, joka koostuu n-butanolista ja/tai 4-metyyli-2-pentanolista ja/tai di-isoamyylieetteristä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 90 19 |
10 |
Maleiinihapon ja metyylivinyylieetterin kopolymeeri, joka on monoesteröity etyyli- ja/tai isopropyyli- ja/tai butyyliryhmillä, etanoliliuoksena, etanoli- ja butanoliliuoksena, isopropanoliliuoksena tai isopropanoli- ja butanoliliuoksena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 90 19 ex 3902 90 90 |
15 94 |
Modifioidut, klooratut polyolefiinit, myös liuoksessa tai dispersiossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 90 19 ex 3208 90 91 |
25 20 |
Tetrafluorieteenin kopolymeeri butyyliasetaattiliuoksessa, liuottimen pitoisuus 50 (± 2) painoprosenttia |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 90 19 |
35 |
Silikonit, joissa on vähintään 50 painoprosenttia ksyleeniä ja jollaiset on tarkoitettu pitkäkestoisten kirurgisten implanttien valmistukseen |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 90 19 |
40 |
Metyylisiloksaanipolymeerit, asetonin, butanolin, etanolin ja isopropanolin seosta olevana liuoksena, jossa on vähintään 5 mutta enintään 11 painoprosenttia metyylisiloksaanipolymeeriä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 90 19 |
50 |
Liuos, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 90 19 |
60 |
Hydroksistyreenin kopolymeeri, jossa on yhtä tai useampaa seuraavista aineista:
etyylilaktaattiin liuotettu |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 90 19 |
75 |
Asenaftaleenikopolymeeri etyylilaktaattiliuoksessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3208 90 99 |
10 |
Kemiallisesti muunnettuihin luonnonpolymeereihin perustuva liuos, joka sisältää kahta tai useampaa seuraavista väriaineista:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3215 11 00 ex 3215 19 00 |
10 10 |
Nestemäinen painomuste, joka koostuu vinyyliakrylaattikopolymeerin ja väripigmenttien isoparafiinidispersiosta, jossa on enintään 13 painoprosenttia vinyyliakrylaattikopolymeeria ja väripigmenttejä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3215 19 00 |
20 |
Painoväri:
elektrodien painamiseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3215 90 00 |
10 |
Musteaine mustesuihkukasettien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3215 90 00 |
20 |
Lämpöherkkä muste kiinnitetty muovikalvolle |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3215 90 00 |
30 |
Kertakäyttöisissä patruunoissa oleva muste, jonka painosta on:
ja jota käytetään integroitujen piirien merkitsemisessä (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3215 90 00 |
40 |
Hybridihartsipohjainen kuiva mustejauhe (valmistettu polystyreeniakryylihartsista ja polyesterihartsista), sekoitettuna
valokopiokoneiden, telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden), tulostimien ja monikäyttölaitteiden väriainepullojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
3301 12 10 |
|
Appelsiinista saatu haihtuva öljy, terpeeni poistamatta |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3402 11 90 |
10 |
Natriumlauroyylimetyyli-isetionaatti |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3402 13 00 |
10 |
Vinyylikopolymeeriä oleva pinta-aktiivinen aine, joka perustuu polypropyleeniglykoliin |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3402 13 00 |
20 |
Pinta-aktiivinen aine, joka sisältää 1,4-dimetyyli-1,4-bis(2-metyylipropyyli)-2-butyyni-1,4-diyylieetteriä, polymerisoitu oksiraanilla, metyyliryhmään päättyvä |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3402 13 00 |
30 |
Polyoksietyloitu-12-hydroksisteariinihappo (CAS RN 70142-34-6) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3402 90 10 |
20 |
Natriumdokusaatin (INN) ja natriumbentsoaatin seos |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3402 90 10 |
30 |
Pinta-aktiivinen valmiste, joka koostuu natriumdokusaatin ja etoksiloidun 2,4,7,9-tetrametyylidek-5-yyni-4,7-diolin seoksesta (CAS RN 577-11-7 and 9014-85-1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3402 90 10 |
50 |
Pinta-aktiivinen valmiste, joka koostuu polysiloksaanin ja poly(eteeniglykolin) seoksesta |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3402 90 10 |
60 |
Pinta-aktiivinen valmiste, joka sisältää 2-etyyliheksyloksimetyylioksiraania |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3402 90 10 |
70 |
Pinta-aktiivinen valmiste, joka sisältää etoksyloitua 2,4,7,9-tetrametyyli-5-dekyyni-4,7-diolia (CAS RN 9014-85-1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3403 99 00 |
10 |
Synteettisten polypeptidien vesiliuokseen perustuva leikkuujäähdytysnestevalmiste |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3504 00 90 |
10 |
Avidiini (CAS RN 1405-69-2) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3505 10 50 |
20 |
Hydrolysoidun maissitärkkelyksen O-(2-hydroksietyyli)-johdannainen (CAS RN 9005-27-0) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3506 91 00 |
10 |
Liima, joka perustuu dimeroidun hartsin sekä eteenin ja vinyyliasetaatin (EVA) kopolymeerin seoksen vesidispersioon |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3506 91 00 |
30 |
Kaksikomponenttinen mikrokapseloitu epoksiliima, liuottimeen dispergoituna |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3506 91 00 |
40 |
Puristusherkkä akryyliliimateippi, jonka paksuus on vähintään 0,076 mm mutta enintään 0,127 mm, rullina, joiden leveys on vähintään 45,7 cm mutta enintään 132 cm, ja jossa on irrotettava kalvo, jonka tartuntalujuuden arvo alussa on vähintään 15N/25 mm (mitattuna ASTM D3330:n mukaisesti) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3601 00 00 |
10 |
Sylinterimäisinä rakeina oleva pyrotekninen jauhe, joka koostuu nitroguanidiini-, sidosaine- ja lisäaineliuoksessa olevasta strontium- tai kuparinitraatista ja jota käytetään turvatyynyn täyttöjärjestelmän osana (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3701 30 00 |
10 |
Sanomalehtipaperille painatukseen käytetyt kohopainatuslevyt, jotka koostuvat metallialustasta, joka on peitetty vähintään 0,2 mm mutta enintään 0,8 mm paksulla fotopolymeerikerroksella, ei päällystetty irrotettavalla suojakalvolla, kokonaispaksuus enintään 1 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3701 30 00 |
20 |
Valonherkkä levy, joka koostuu polyesterikalvolla olevasta valopolymeerikerroksesta, kokonaispaksuus enemmän kuin 0,43 mutta enintään 3,18 mm |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3701 99 00 |
10 |
Lasi- tai kvartsilevy, joka on peitetty kromikalvolla ja päällystetty valon- tai elektroniherkällä hartsikerroksella ja jollaista käytetään nimikkeen 8541 tai 8542 tavaroissa |
0 % |
01.07.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3705 90 90 |
10 |
Valomaskit, joita käytetään siirrettäessä valokuvaustekniikalla sähköpiirikuvioita puolijohdekiekkoihin |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 10 00 |
10 |
Valonherkkä emulsio piikiekkojen herkistämistä varten (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 10 00 |
15 |
Herkistävä emulsio, jossa on
liuoksessa, joka sisältää vähintään 2-metoksi-1-metyylietyyliasetaattia tai etyylilaktaattia tai metyyli-3-metoksipropionaattia tai 2-heptanonia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 10 00 |
25 |
Herkistävä emulsio, jossa on
liuoksessa, joka sisältää 2-metoksi-1-metyylietyyliasetaattia tai etyylilaktaattia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 10 00 |
30 |
Akryylia sisältävään valonherkkään polymeeriin perustuva valmiste, joka sisältää väripigmenttejä, 2-metoksi-1-metyylietyyliasetaattia ja sykloheksanonia sekä mahdollisesti etyyli-3- etoksipropionaattia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 10 00 ex 3707 90 90 |
35 70 |
Herkistävä emulsio tai valmiste, joka sisältää yhtä tai useampaa seuraavista aineista:
ainakin 2-metoksi-1-metyylietyyliasetaattia sisältävään orgaaniseen liuottimeen liuotettuja valonherkkiä happojen esiasteita enintään 7 painoprosenttia sisältävä |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 10 00 |
40 |
Herkistävä emulsio, joka sisältää:
liuotettuna 1-etoksi-2-propyyliasetaattiin ja/tai etyylilaktaattiin |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 10 00 |
45 |
Syklisestä polyisopreenistä koostuva valonherkkä emulsio, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 10 00 |
50 |
Valonherkkä emulsio, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 10 00 |
55 |
Mekaanista rasitusta vaimentava dielektrinen pinnoite, polyamidin lähtöainetta, jonka sivuketjuissa on tyydyttämätön hiili ja jonka rakenne on muunnettavissa radikaalireaktiolla valon avulla ja joka on muutettavissa polyimidiksi, N-metyyli-2-pyrrolidoni- tai N-etyyli-2-pyrrolidoniliuoksena, jonka polymeeripitoisuus on vähintään 10 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 90 20 |
10 |
Kuiva mustejauhe tai väriainesekoitus, joka koostuu styreenin ja butyyliakrylaatin kopolymeeristä ja joko magnetiitistä tai kimröökistä ja jota käytetään kehittimenä telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden) taikka tietokoneiden kirjoittimien tai kopiolaitteiden värikasettien valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 90 20 |
20 |
Kuiva mustejauhe tai väriainesekoitus, joka perustuu polyolihartsiin ja jota käytetään kehittimenä telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden) taikka tietokoneiden kirjoittimien tai kopiolaitteiden värikasettien valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 90 20 |
40 |
Kuiva mustejauhe tai väriainesekoitus, joka perustuu polyesterihartsiin ja joka valmistetaan polymerisaatioprosessilla ja jota käytetään kehittimenä telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden) taikka tietokoneiden kirjoittimien tai kopiolaitteiden värikasettien valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 90 20 |
50 |
Kuiva mustejauhe tai väriainesekoitus, joka koostuu:
ja jota käytetään kehittimenä telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden) tai tietokonekirjoittimien ja kopiokoneiden mustejauhe- tai väriainepullojen ja -kasettien valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 90 90 |
10 |
Heijastusta vähentävä pinnoite, joka muodostuu polymeeriä enintään 10 painoprosenttia sisältävästä muunnetusta metakryylipolymeeristä, liuoksessa, jossa on kahta tai kolmea seuraavaa ainetta:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 90 90 |
40 |
Heijastusta vähentävä pinnoite, vesiliuoksena, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 90 90 |
80 |
Heijastusta vähentävä pinnoite, joka koostuu joko siloksaanipolymeeristä tai orgaanisesta polymeeristä, jossa on kromoforiryhmällä modifioitu fenolihydroksiryhmä, orgaanisen liuottimen liuoksena, jossa on joko 1-etoksi-2-propanolia tai 2-metoksi-1-metyylietyyliasetaattia, ja joka sisältää enintään 10 painoprosenttia polymeeriä |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 90 90 |
85 |
Rullat, joissa on
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3801 90 00 |
10 |
Soluuntuva grafiitti (CAS RN 90387-90-9 ja CAS RN 12777-87-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3802 90 00 |
11 |
Soodaliuottimella kalsinoitu piimaa, happopesty, suodatuksen apuaineeksi farmaseuttisten ja/tai biokemiallisten tuotteiden valmistuksessa tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
3805 90 10 |
|
Mäntyöljy |
1,7 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3806 10 00 ex 3909 40 00 |
20 50 |
Hartsilla modifioitu fenolihartsi
jollaisia käytetään offset-painannassa |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 91 90 |
10 |
Indoxacarb (ISO) ja sen (R)-isomeeri, jotka ovat piidioksidikantaja-aineella |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 91 90 |
30 |
Valmiste, joka sisältää endosporeja ja proteiinikiteitä, jotka on saatu
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 91 90 |
40 |
Spinosadi (ISO) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 91 90 |
60 |
Spinetorami (ISO) (CAS RN 935545-74-7), kahdesta spinosynkomponentista (3′-etoksi-5,6-dihydrospinosyn J) ja (3′-etoksi- spinosyn L) valmistettu |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 92 90 |
10 |
Jauhemainen sienitautien torjunta-aine, joka sisältää vähintään 65 mutta enintään 75 painoprosenttia hymeksatsolia (ISO), ei vähittäismyyntiin laitettuna |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 92 90 |
30 |
Pyritionisinkin (INN) suspensiosta vedessä koostuva valmiste, jossa on:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 92 90 |
50 |
Kuparipyritioniin perustuvat valmisteet (CAS RN 14915-37-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 93 15 |
10 |
Tiivisteeseen, jossa on vähintään 45 mutta enintään 55 painoprosenttia aktiivista rikkakasvien torjunta-ainetta Penoxsulamia, perustuva valmiste vesisuspensiona |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 93 23 |
10 |
Rikkakasvien torjunta-aine, joka sisältää tehoaineena flatsasulfuronia (ISO) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 93 27 |
40 |
Tepraloksidiimin (ISO) suspensiosta koostuva valmiste, joka sisältää
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 93 90 |
10 |
Valmiste, rakeina, jossa on:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 93 90 |
20 |
Valmiste, joka koostuu bentsyyli(purin-6-yyli)amiinin glykoliliuoksesta, joka sisältää
jollaista käytetään kasvien kasvunsäätelyaineissa |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 93 90 |
30 |
Vesiliuos, jossa on
kasvien kasvunsäätelyaineen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 93 90 |
40 |
Sekoitettu valkoinen jauhe, joka sisältää
tarkoitettu hedelmien, vihannesten ja koristekasvien sadonkorjuun jälkeen käytettävän kasvunsäätelyaineen valmistukseen erityisen generaattorin avulla (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 93 90 |
50 |
Valmiste, jauheena, jossa on
jollaista käytetään kasvien kasvunsäätelyaineissa |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 99 90 |
10 |
Oksamyyli (ISO) (CAS RN 23135-22-0) sykloheksanonin ja veden liuoksessa |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3808 99 90 |
20 |
Abamektiini (ISO) (CAS RN 71751-41-2) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3809 91 00 |
10 |
(5-Etyyli-2-metyyli-2-okso-1,3,2λ 5-dioksafosforan-5-yyli metyyli)-metyyli-metyylifosfonaatin ja bis(5-etyyli-2-metyyli-2-okso-1,3,2λ 5-dioksafosforan-5-yyli metyyli-metyylifosfonaatin seos |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3809 92 00 |
20 |
Vaahdonestoaine, joka koostuu oksidipropanolin ja 2,5,8,11-tetrametyylidodek-6-yyni-5,8-diolin seoksesta |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3810 10 00 |
10 |
Juotos- tai hitsaustahna, joka koostuu metallien ja hartsin sekoituksesta ja jossa on
sähkötekniselle alalle tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 19 00 |
10 |
Liuos, jossa on vähintään 61 mutta enintään 63 painoprosenttia metyylisyklopentadienyylimangaanitrikarbonyyliä aromaattisessa hiilivetyliuottimessa ja joka sisältää enintään:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 21 00 |
10 |
Dinonyylinaftaleenisulfonihapon suolat, kivennäisöljyihin liuotettuina |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 21 00 |
20 |
Voiteluöljyjen lisäaineet, jotka perustuvat komplekseihin orgaanisiin molybdeeniyhdisteisiin, kivennäisöljyliuoksena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 21 00 |
30 |
Kivennäisöljyjä sisältävät voiteluöljyjen lisäaineet, polyisobutyleenisubstioidun fenolin, salisyylihapon ja formaldehydin reaktiotuotteiden kalsiumsuoloista koostuvat, konsentroiduksi lisäaineeksi sekoitusprosessilla tapahtuvassa koneöljyjen valmistuksessa tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 21 00 |
40 |
Kivennäisöljyjä sisältävät voiteluöljyjen lisäaineet, dodekyylifenolisulfidikalsiumsuolojen seokseen pohjautuvat (CAS RN 68784-26-9), konsentroiduksi lisäaineeksi sekoitusprosessilla tapahtuvassa koneöljyjen valmistuksessa tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 21 00 |
50 |
Voiteluöljyjen lisäaineet
konsentroiduksi lisäaineeksi sekoitusprosessilla tapahtuvassa koneöljyjen valmistuksessa tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 21 00 |
60 |
Kivennäisöljyjä sisältävät voiteluöljyjen lisäaineet,
konsentroiduksi lisäaineeksi sekoitusprosessilla tapahtuvassa koneöljyjen valmistuksessa tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 21 00 |
70 |
Voiteluöljyjen lisäaineet,
konsentroiduksi lisäaineeksi sekoitusprosessilla tapahtuvassa koneöljyjen valmistuksessa tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 29 00 |
20 |
Voiteluöljyjen lisäaineet, bis(2-metyylipentan-2-yyli)ditiofosforihapon, propyleenioksidin, fosforioksidin ja aminien, joiden alkyyliketjun pituus on 12-14 hiiliatomia, reaktiotuotteista koostuvat, konsentroiduksi lisäaineeksi sekoitusprosessilla tapahtuvassa koneöljyjen valmistuksessa tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 29 00 |
30 |
Voiteluöljyjen lisäaineet, butyyli-sykloheks-3-eenikarboksilaatin, rikin ja trifenyylifosfiitin reaktiotuotteista koostuvat (CAS RN 93925-37-2), konsentroiduksi lisäaineeksi sekoitusprosessilla tapahtuvassa koneöljyjen valmistuksessa tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 29 00 |
40 |
Voiteluöljyjen lisäaineet, 2-metyyli-prop-1-eenin, rikkimonokloridin ja natriumsulfidin reaktiotuotteista koostuvat (CAS RN 68511-50-2), klooripitoisuus vähintään 0,05 mutta enintään 0,5 painoprosenttia, konsentroiduksi lisäaineeksi sekoitusprosessilla tapahtuvassa koneöljyjen valmistuksessa tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 29 00 |
50 |
Voiteluöljyjen lisäaineet, N,N-dialkyyli-2-hydroksiasetamidien, joiden alkyyliketjun pituus on 12-18 hiiliatomia, seoksesta koostuvat (CAS RN 866259-61-2), konsentroiduksi lisäaineeksi sekoitusprosessilla tapahtuvassa koneöljyjen valmistuksessa tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 90 00 |
10 |
Dinonyylinaftyylisulfonihapon suola liuoksena kivennäisöljyssä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3811 90 00 |
40 |
Polyisobutenyylisukkiini-imidiin pohjautuvan kvaternaarisen ammoniumsuolan liuos, vähintään 20 mutta enintään 29,9 painoprosenttia 2-etyyliheksanolia sisältävä |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 10 00 |
10 |
Difenyyliguanidiinirakeisiin perustuva vulkanoinnin kiihdytin (CAS RN 102-06-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 20 90 |
10 |
Pehmite, jossa on
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
20 |
Seos, joka sisältää pääasiallisesti bis(2,2,6,6-tetrametyyli-1-oktyloksi-4-piperidyyli)sebasaattia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
25 |
UV-valostabilaattori, jossa on
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
30 |
Stabilaattoriseokset, jotka sisältävät vähintään 15 mutta enintään 40 painoprosenttia natriumperkloraattia ja enintään 70 painoprosenttia 2-(2-metoksietoksi)etanolia |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
35 |
Sekoitus, jossa on
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
40 |
Seos, joka sisältää
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
55 |
UV-stabilaattori, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
60 |
Valostabilaattori, jossa on haara- ja suoraketjuisia 3-(2H-bentsotriatsolyyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksibentseenipropaanihapon (CAS RN 127519-17-9) alkyyliestereitä |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
65 |
Muovin stabilaattori, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
70 |
Valostabilaattori, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
75 |
N,N′-Bis(1,2,2,6,6-pentametyyli-4-piperidinyyli)-1,6-heksaanidiamiinin polymeeriä ja 2,4-dikloori-6-(4-morfolinyyli)-1,3,5-triatsiinia (CAS RN 193098-40-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
80 |
UV-stabilaattori, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3814 00 90 |
20 |
Seos, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3814 00 90 |
40 |
Aseotrooppiset seokset, joissa on nonafluoributyylimetyylieetterin ja/tai nonafluoributyylietyylieetterin isomeerejä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 12 00 |
10 |
Katalyytti rakeina tai renkaina, joiden läpimitta on vähintään 3 mm mutta enintään 10 mm ja jotka koostuvat alumiinioksidikantaja-aineella olevasta hopeasta, jota on vähintään 8 mutta enintään 40 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
10 |
Katalyytit, jotka koostuvat kromitrioksidista, dikromitrioksidista tai organometallisista kromiyhdisteistä ja jotka on kiinnitetty piidioksidikantaja-aineeseen, jonka huokostilavuus typpiabsorptiomenetelmällä määritettynä on vähintään 2 cm3/g |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
15 |
Katalyytti, jauheena, joka koostuu piidioksidikantaja-aineella olevasta metallioksidien seoksesta, joka sisältää vähintään 20 mutta enintään 40 painoprosenttia molybdeenia, vismuttia ja rautaa yhteen laskettuna, akrylonitriilin valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
25 |
Palloina oleva katalyytti, jonka pallojen läpimitta on vähintään 4,2 mutta enintään 9 mm ja joka koostuu alumiinioksidikantaja-aineella olevasta metallioksidien seoksesta, joka sisältää pääasiallisesti molybdeenin, nikkelin, koboltin ja raudan oksideja, tarkoitettu akryylialdehydin valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
30 |
Katalyytti, joka muodostuu magnesiumdikloridikantaja-aineella olevasta titaanitetrakloridista, polypropeenin valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
40 |
Palloina oleva katalyytti, jonka pallojen läpimitta on vähintään 4,2 mm mutta enintään 9 mm ja joka koostuu piidioksidi- ja/tai alumiinioksidikantaja-aineella olevasta metallioksidien seoksesta, joka sisältää pääasiallisesti molybdeenin, vanadiinin ja kuparin oksideja, akryylihapon valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
60 |
Katalyytti, joka koostuu alumiinioksidikantaja-aineella olevasta dikromitrioksidista |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
65 |
Katalyytti, joka koostuu piidioksidikantaja-aineelle kemiallisesti sidotusta fosforihaposta |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
70 |
Piidioksidikantaja-aineella oleva katalyytti, joka koostuu alumiinin ja zirkoniumin organometalliyhdisteitä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
75 |
Katalyytti, joka koostuu piidioksidikantaja-aineella olevista, alumiinin ja kromin organometalliyhdisteistä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
80 |
Katalyytti, joka koostuu piidioksidikantaja-aineella olevista, magnesiumin ja titaanin organometalliyhdisteistä, suspensiona kivennäisöljyssä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
85 |
Katalyytti, joka koostuu piidioksidikantaja-aineella olevista, alumiinia, magnesiumia ja titaania sisältävistä orgaanisista metalliyhdisteistä, jauheena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
86 |
Katalyytti, joka sisältää magnesiumdikloridiin kiinnitettyä titaanitetrakloridia, polyolefiinien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 ex 8506 90 00 |
87 10 |
Katodi, rullina, ilmasinkkinappiparistoihin (kuulolaitteiden paristoihin) tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
16 |
Dimetyyliaminopropyyliureaan perustuva reaktion käynnistäjä (initiaattori) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
18 |
Hapettamiskatalyytti, jonka vaikuttava aine on di[manganeesi (1+)], 1,2-bis(oktahydro-4,7-dimetyyli-1H-1,4,7-triatsoniini-1-yyli-kN1, kN4, kN7)etaani-di-μ-okso-μ-(etanoaatti-kO, kO′)-, di[kloridi(1-)], kemiallisen hapettamisen tai valkaisemisen kiihdyttämiseen tarkoitettu (CAS RN 1217890-37-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
20 |
Katalyytti jauheen muodossa, joka muodostuu titaanitrikloridin ja alumiinikloridin seoksesta sisältäen:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
27 |
Metallioksidien sekoituksesta koostuva onton lieriön muotoinen katalyytti, jonka pituus on vähintään 5 mutta enintään 9 mm ja joka sisältää pääasiallisesti molybdeenin, vismutin, raudan ja nikkelin oksideja mutta myös piidioksidia täyteaineena, akryylihapon valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
30 |
Katalyytti, joka koostuu suspensiona kivennäisöljyssä seuraavista:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
33 |
Eri alkyylinaftaliinisulfonihappojen sekoituksesta koostuva katalyytti, jossa on alifaattisia hiilivetyketjuja, joiden pituus on 12–56 hiiliatomia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
50 |
Katalyytti, joka sisältää titaanitrikloridia suspensiona heksaanissa tai heptaanissa ja jossa heksaaniton tai heptaaniton aine sisältää vähintään 9 mutta enintään 30 painoprosenttia titaania |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
70 |
Katalyytti, joka koostuu (2-hydroksipropyyli)trimetyyliammoniumformiaatin ja dipropyleeniglykolien seoksesta |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
71 |
Katalyytti, joka sisältää N-(2-hydroksipropyyliammonium)diatsabisyklo(2,2,2)oktaani-2-etyyliheksanoaattia, liuotettuna etaani-1,2-dioliin |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
80 |
Katalyytti, jossa on pääasiallisesti dinonyylinaftaleenidisulfonihappoja, isobutanoliliuoksena |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
81 |
Katalyytti, jossa on vähintään 69 mutta enintään 79 painoprosenttia (2-hydroksi-1-metyylietyyli)trimetyyliammonium-2-etyyliheksanoaattia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
85 |
Alumiinisilikaattiin (zeoliitti) perustuva katalyytti, aromaattisten hiilivetyjen alkylointiin, alkyyliaromaattisten hiilivetyjen transalkylointiin tai olefiinien oligomerisaatioon tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
86 |
Katalyytti pyöreinä sauvoina alumiinisilikaatista (zeoliitti), sisältävät vähintään 2 mutta enintään 3 painoprosenttia harvinaisten maametallien oksideja ja vähemmän kuin 1 painoprosentin dinatriumoksidia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
88 |
Katalyytti, joka koostuu titaanitetrakloridista ja magnesiumkloridista ja jossa on öljyttömänä ja heksaanittomana
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 90 90 |
89 |
Rhodococcus rhodocrous J1 -bakteeri, sisältää entsyymejä, suspendoitu polyakryyliamidigeeliin tai veteen, tarkoitettu käytettäväksi katalyyttinä valmistettaessa akryyliamidia akrylonitriiliä hydraamalla (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3817 00 50 |
10 |
Alkyylibentseenien seos (C14-26) jossa on
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3817 00 80 |
10 |
Alkyylinaftaleenien seos, jossa on:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3817 00 80 |
20 |
Haaraketjuisten alkyylibentseenien seos, joka sisältää pääasiassa dodekyylibentseenejä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3817 00 80 |
30 |
Alkyylinaftaliinien seos, joka on modifioitu alifaattisilla ketjuilla ja jonka ketjun pituus on 12–56 hiiliatomia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3819 00 00 |
20 |
Fosfaattiesteripohjainen vaikeasti syttyvä hydraulineste |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3823 19 30 |
20 |
Palmurasvahappotisle, myös hydrattu, jossa on vapaita rasvahappoja vähintään 80 prosenttia, seuraavien valmistukseen tarkoitettu:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3823 19 90 |
20 |
Puhdistuksessa saadut happamat palmuöljyt, seuraavien valmistukseen tarkoitetut:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 15 |
10 |
Hapan alumiinisilikaatti (keinotekoinen Y-tyyppinen zeoliitti) natriumin muodossa sisältäen enintään 11 painoprosenttia natriumoksidina ilmaistua natriumia, sauvoina |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
05 |
Metyylimetakrylaattimonomeerin ja butyyliakrylaattimonomeerin seos ksyleenin ja butyyliasetaatin liuoksessa, jossa on vähintään 54 mutta enintään 56 painoprosenttia liuottimia |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
06 |
Parafiini, vähintään 70-prosenttisesti kloorattu |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
07 |
Barium- tai kalsiumoksideista ja titaani- tai zirkoniumoksideista muodostuva kalvo, akrylaattisideaineiden kanssa sekoitettuna |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
08 |
Divinyylibentseeni-isomeerien ja etyylivinyylibentseeni-isomeerien seos, jossa on vähintään 56 mutta enintään 85 painoprosenttia divinyylibentseeniä (CAS RN 1321-74-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
09 |
Korroosionestovalmiste, joka koostuu dinonyylinaftaleenisulfonihapon suoloista joko:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
10 |
Kalsinoitu bauksiitti (tulenkestävä laatu) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
11 |
Fytosterolien seos, muussa muodossa kuin jauheena, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
12 |
Tetrafluorietyleenin oligomeeri, jossa on yksi jodietyylipääteryhmä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
13 |
Valmisteet, joissa on vähintään 92 mutta enintään 96,5 painoprosenttia 1,3:2,4-bis-O-(4-metyylibentsylideeni)-D-glusitolia ja jotka sisältävät myös karboksyylihapon johdannaisia ja alkyylisulfaattia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
14 |
Kalsiumfosfonaattifenaatti, kivennäisöljyyn liuotettu |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
15 |
Rakenteinen pii-alumiinifosfaatti |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
16 |
Bis{4-(3-(3-fenoksikarbonyyliamino)tolyyli)ureido}fenyylisulfonin, difenyylitolueeni-2,4-dikarbamaatin ja 1-[4-(4-aminobentseenisulfonyyli)-fenyyli]-3-(3-fenoksikarbonyyliaminotolyyli)-urean seos |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
17 |
Seos, joka sisältää vähintään 65 mutta enintään 90 painoprosenttia 3-butyleeni-1,2-dioliasetaatteja |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
18 |
Poly(tetrametyleeniglykoli)bis[(9-okso-9H-tioksanten-1-yloksi)asetaatti], jonka polymeeriketjun pituus on keskimäärin alle 5 monomeeriyksikköä (CAS RN 515136-48-8) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
20 |
Valmiste, jossa on vähintään 83 painoprosenttia 3a,4,7,7a-tetrahydro-4,7-metanoindeeniä (disyklopentadieeniä), synteettistä kumia, myös ne joissa on vähintään 7 painoprosenttia trisyklopentadieeniä, ja:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
21 |
2-Propeenihapon (1-metyylietyylideeni)bis(4,1-fenyleenioksi-2,1-etaeenidiyylioksi-2,1-etaeenidiyyli)esterin sekä 2-propeenihapon (2,4,6-trioksi-1,3,5-triatsiini-1,3,5(2H,4H,6H)-triyyli)tri-2,1-etaeenidiyyliesterin ja 1-hydroksi- sykloheksyyli-fenyyliketonin seos metyylietyyliketoni- ja tolueeniliuoksena |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
22 |
Valmisteet, joissa on vähintään 47 painoprosenttia 1,3:2,4-bis-O-bentsylideeni-D-glusitolia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
23 |
Uretaaniakrylaattien, tripropeeniglykolidiakryylatin, etoksyloidun bisfenoli-A-akrylaatin ja poly(eteeniglykoli)-400-diakrylaatin seos |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
24 |
(Kloorimetyyli)bis(4-fluorifenyyli)metyylisilaaniliuos tolueenissa, nimellispitoisuus 65 prosenttia |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
26 |
Vesidispersio, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
27 |
Valmiste, joka koostuu 2,4,7,9-tetrametyylidek-5-yyni-4,7-diolin ja propan-2-olin seoksesta |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
28 |
Valmiste, joka sisältää
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
29 |
Valmiste, joka koostuu pääasiallisesti γ-butyrolaktonista ja kvaternaarisista ammoniumsuoloista, elektrolyyttisten kondensaattoreiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
30 |
2,4,7,9-Tetrametyylidek-5-yyni-4,7-dioli, hydroksietyloitu |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
31 |
Dietyylimetoksiboraani (CAS RN 7397-46-8) tetrahydrofuraaniliuoksena |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
32 |
Seuraavien aineiden sekoitus:
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
33 |
Valmiste, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
35 |
Seuraavien aineiden sekoitus:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
36 |
Valmiste, joka pohjautuu 2,5,8,11-tetrametyyli-6-dodekyyni-5,8-diolietoksylaattiin (CAS RN 169117-72-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
37 |
Nestekideseos, näyttöjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
38 |
Alkyylikarbonaattipohjainen valmiste, joka sisältää myös UV-säteitä absorboivaa ainetta, silmälasilinssien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
39 |
Seos, joka sisältää vähintään 40 mutta enintään 50 painoprosenttia 2-hydroksietyylimetakrylaattia ja vähintään 40 mutta enintään 50 painoprosenttia boorihapon glyseroliesteriä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
40 |
Atselaiinihappo, puhtausaste vähintään 75 mutta enintään 85 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
41 |
Valmiste, joka koostuu:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
42 |
Metallioksidisekoitukset, jauheina, joissa on joko:
tarkoitettu eristekalvojen valmistukseen tai tarkoitettu käytettäväksi eristävänä aineena valmistettaessa monikerroksisia keraamisia kondensaattoreita (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
43 |
Nikkelihydroksidi, sinkki- ja kobolttihydroksidilla seostettu siten, että niiden pitoisuus on vähintään 12 mutta enintään 18 painoprosenttia, ja jollaista käytetään positiivisten elektrodien tuottamisessa akkuja varten |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
44 |
Fytosterolien seos, muussa muodossa kuin jauheena, joka sisältää:
stanolien/sterolien tai stanoli-/steroliestereiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
45 |
Valmisteet, joissa on pääasiallisesti eteeniglykolia ja joko:
elektrolyyttikondensaattoreiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
47 |
Platinaoksidi (CAS RN 12035-82-4), joka muodostuu huokoisesta alumiinioksidikantaja-aineesta (CAS RN 1344-28-1) ja joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
49 |
Valmiste, joka sisältää:
jolloin kaasunmuodostus C,C′-atsodi(formamidista) tapahtuu 135 °C:ssa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
50 |
Jauhesekoitus, jossa on
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
51 |
Dietyleeniglykolipropyleeniglykolitrietanoliamiinititanaattikompleksit (CAS RN 68784-48-5), liuotettuna dietyleeniglykoliin (CAS RN 111-46-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
52 |
Poly(tetrametyleeniglykoli)bis[(2-bentsoyylifenoksi)asetaatti], jonka polymeeriketjun pituus on keskimäärin alle 5 monomeeriyksikköä |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
53 |
Poly(eteeniglykoli)-bis-(p-dimetyyli)aminobentsoaatti, jonka polymeeriketjun pituus on keskimäärin alle 5 monomeeriyksikköä |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
54 |
2-Hydroksibentsonitriili, N,N-dimetyyliformamidiliuoksena, joka sisältää vähintään 45 mutta enintään 55 painoprosenttia 2-hydroksibentsonitriiliä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
55 |
Valmiste, jossa on
ja jonka kiehumispiste on vähintään 160 mutta enintään 180 °C |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
56 |
Kalium-tert-butanolaatti (CAS RN 865-47-4) tetrahydrofuraaniliuoksena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
58 |
N2-[1-(S)-Etoksikarbonyyli-3-fenyylipropyyli]-N6-trifluoriasetyyli-L-lysyyli-N2-karboksianhydridi liuoksena, jossa on 37 prosenttia dikloorimetaania |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
59 |
3′,4′,5′-Trifluoribifenyyli-2-amiini, tolueeniliuoksena, joka sisältää vähintään 80 mutta enintään 90 painoprosenttia 3′,4′,5′-trifluoribifenyyli-2-amiinia |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
60 |
α-Fenoksikarbonyyli-ω-fenoksipoly[oksi(2,6-dibromi-1,4-fenyyleeni) isopropyyliideeni(3,5-dibromi-1,4-fenyyleeni)oksikarbonyyli] |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
62 |
Sulatettu magnesiumoksidi (magnesia), jossa on vähintään 15 painoprosenttia dikromitrioksidia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
64 |
Aluminiumnatriumsilikaatti, palloina joiden läpimitta on:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
65 |
Valmiste, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
66 |
Primaaristen tert-alkyyliamiinien seos |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
78 |
Fytosterolien seos puusta ja puupohjaisista öljyistä (mäntyöljystä) jauheena, jonka hiukkaskoko on enintään 300 μm ja joka sisältää
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
79 |
Seos, jossa on 80 % (± 10 %) 1-[2-(2-aminobutoksi)etoksi]but-2-ylamiinia ja 20 % (± 10 %) 1-({[2-(2-aminobutoksi)etoksi]metyyli}propoksi)but-2-ylamiinia |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
82 |
α-(2,4,6-Tribromifenyyli)-ω-(2,4,6-tribromifenoksi)poly[oksi(2,6-dibromi-1,4-fenyleeni)isopropylideeni(3,5-dibromi-1,4-fenyleeni)oksikarbonyyli] |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
84 |
Reaktiotuote, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
87 |
Tahna, jossa on
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
88 |
Oligomeerinen reaktiotuote, joka koostuu bis(4-hydroksifenyyli)sulfonista ja 1,1′-oksibis(2-kloorietaanista) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
89 |
Tetrafluorietyleenin oligomeeri, jossa on tetrafluorijodietyylipääteryhmiä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
90 |
Sulatettua alumiinisilikaattia olevat ontot pallot, jotka sisältävät 65–80 prosenttia amorfista alumiinisilikaattia ja joilla on seuraavat ominaisuudet:
moottoriajoneuvojen hiukkassuodattimien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
92 |
Valmiste, joka koostuu 2,4,7,9-tetrametyylidek-5-yyni-4,7-diolista ja piidioksidista |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
94 |
Piidioksidipartikkelit, joiden pinnalle on sitoutunut orgaanisia yhdisteitä kovalenttisesti, suuren erotuskyvyn nestekromatografiassa (HPLC) tarvittavien kolonnien ja näytteenkäsittelypatruunoiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
95 |
Fytosterolien seos, hiutaleina tai palloina, jotka sisältävät vähintään 80 painoprosenttia steroleja ja enintään 4 painoprosenttia stanoleja |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
97 |
Valmiste, jossa on vähintään 10 mutta enintään 20 painoprosenttia litiumfluorofosfaattia tai vähintään 5 mutta enintään 10 painoprosenttia litiumperkloraattia orgaanisten liuottimien seoksena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3826 00 10 ex 3826 00 10 |
20 29 |
Rasvahappometyyliesterien sekoitus, jossa on
tarkoitettu pesuaineiden, kodin puhdistustuotteiden ja henkilökohtaisten hygieniatuotteiden valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3826 00 10 ex 3826 00 10 |
30 39 |
Rasvahappometyyliesterien sekoitus, jossa on
tarkoitettu maatalouskemian tuotteiden, (eläinten ja ihmisten) ruokatarvikkeiden, voiteluaineiden lisäaineiden, liuottimien, lamppuöljyn ja tulensytytysvalmisteiden osien valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3826 00 10 ex 3826 00 10 |
40 49 |
Rasvahappometyyliesterien sekoitus, jossa on
tarkoitettu pesuaineiden, kodin puhdistustuotteiden, henkilökohtaisten hygieniatuotteiden, maatalouskemian tuotteiden, (eläinten ja ihmisten) ruokatarvikkeiden, voiteluaineiden lisäaineiden, liuottimien, lamppuöljyn ja tulensytytysvalmisteiden ainesosien valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 10 90 |
20 |
Polyeteeni, rakeina, jonka ominaispaino on 0,925 (± 0,0015), jonka sulavirtaindeksi on 0,3 g/10 min (± 0,05 g/10 min), tarkoitettu puhalluskalvojen valmistukseen, joiden sameusarvo on enintään 6 % ja murtovenymä (MD/TD) on 210/340 (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 10 90 |
30 |
Polyeteenirakeet, joissa on vähintään 10 mutta enintään 25 painoprosenttia kuparia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 20 90 |
10 |
Polyeteeni yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen b kohdassa mainitussa muodossa ominaispainon ollessa vähintään 0,945 mutta enintään 0,985, kirjoituskonenauhoissa tai niiden kaltaisissa nauhoissa käytettävien kalvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 20 90 |
20 |
Polyeteeni sisältäen vähintään 35 mutta enintään 45 painoprosenttia kiillettä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 30 00 |
80 |
Eteeni-vinyyliasetaattikopolymeeri,
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 30 00 |
82 |
Eteeni-vinyyliasetaattikopolymeeri,
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 90 90 |
80 |
Eteenin ja okteenin möhkälepolymeeri, pelletteinä,
vauvanvaippojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 90 90 |
82 |
Eteenin ja metakryylihapon kopolymeeri |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 90 90 |
91 |
Ionomeerihartsi, joka koostuu eteeni/metakryylihappokopolymeerin suolasta |
4 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 90 90 |
92 |
Kloorisulfonoitu polyeteeni |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 90 90 |
93 |
Eteenin, vinyyliasetaatin ja hiilimonoksidin kopolymeeri, kattolevyjen valmistuksessa pehmittimenä käytettäväksi tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 90 90 |
94 |
Polystyreenin ja eteeni-buteeni-kopolymeerin A-B-möhkälepolymeeri ja polystyreenin, eteeni-buteeni-kopolymeerin ja polystyreenin A-B-A-möhkälepolymeeri seos, joka sisältää enintään 35 painoprosenttia styreeniä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3901 90 90 |
97 |
Kloorattu polyeteeni, jauheena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 10 00 |
10 |
Polypropeeni, joka ei sisällä pehmitettä ja jossa on:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 10 00 |
20 |
Polypropeeni, joka ei sisällä pehmitettä,
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 10 00 |
30 |
Polypropeeni, joka sisältää enintään 1 mg/kg alumiinia, 0,05 mg/kg rautaa, 1 mg/kg magnesiumia ja 1 mg/kg kloridia, kertakäyttöisten piilolinssien pakkausten valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 10 00 |
40 |
Polypropeeni, pehmitettä sisältämätön:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 10 00 |
50 |
Korkea isotaktinen polypropyleeni (HIPP), myös värjätty, ilmanraikastimien muoviosien valmistukseen tarkoitettu, jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 20 00 |
10 |
Polyisobuteeni, jonka lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on vähintään 700 mutta enintään 800 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 20 00 |
20 |
Nestemäinen hydrattu polyisobuteeni |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 30 00 |
91 |
Polystyreenin ja eteeni-propeeni-kopolymeerin A-B-möhkälepolymeeri, joka sisältää enintään 40 painoprosenttia styreeniä, yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen b kohdassa mainitussa muodossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 30 00 |
95 |
A-B-A möhkälepolymeeri, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 30 00 |
97 |
Nestemäinen eteeni-propyleeni-kopolymeeri, jonka
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 90 90 |
52 |
Poly(propyleeni-ko-1-buteenin) ja maaöljyn hiilivedyistä valmistetun hartsin amorfinen poly-alfa-olefiini kopolymeeriseos |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 90 90 |
55 |
Lämpömuovautuva elastomeeri, jolla on polystyreenistä, polyisobutyleenistä ja polystyreenistä koostuva A-B-A-möhkälepolymeerirakenne, jossa on vähintään 10 mutta enintään 35 painoprosenttia polystyreeniä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 90 90 |
60 |
Hydraamaton 100-prosenttinen alifaattinen hartsi (polymeeri), jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 90 90 |
84 |
Hydratun styreenimöhkälepolymeerin, polyeteenivahan ja tarra-aineena toimivan hartsin seos, pelletteinä, jossa on
ja jolla on seuraavat fyysiset ominaisuudet:
vauvanvaippojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 90 90 |
92 |
4-Metyylipent-1-eenipolymeerit |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 90 90 |
93 |
Synteettinen poly-alfa-olefiini, jonka viskositeetti on vähintään 38 × 10–6m2s–1 (38 centistokes) 100 °C:n lämpötilassa ASTM D 445 menetelmän mukaisesti mitattuna |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3902 90 90 |
98 |
Synteettinen poly-alfa-olefiini, jonka viskositeetti on 3–9 centistokes 100 °C:n lämpötilassa (ASTM D 445 -menetelmällä mitattuna) ja joka on saatu polymeroimalla dodekeenin ja tetradekeenin seosta, enintään 40 prosenttia tetradekeeniä sisältävä |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 11 00 |
10 |
Valkoiset soluuntuvat polystyreenihelmet, joiden lämmönjohtokyky on enintään 0,034 W/mK, kun tiheys on 14,0 kg/m3 (± 1,5 kg/m3), 50 prosenttia kierrätysmateriaalia sisältävät |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 19 00 |
30 |
Kiteinen polystyreeni, jonka sulamispiste on vähintään 268 °C mutta enintään 272 °C, jähmettymispiste vähintään 232 °C mutta enintään 242 °C, myös lisä- ja täyteaineita sisältävä |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
10 |
Butadieeni-styreeni-kopolymeeripelletit tai -rakeet, joiden
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
15 |
Kuiva mustejauhe tai väriainesekoitus, joka koostuu styreenin kopolymeeristä, n-butyyli-akrylaatista, n-butyyli-metakrylaatista, metakryylihaposta ja polyolefiinivahasta ja jota käytetään kehittimenä telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden) taikka tietokoneiden kirjoittimien tai kopiolaitteiden väriainekasettien valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
20 |
Kuiva mustejauhe tai väriainesekoitus, joka koostuu styreenin kopolymeeristä, n-butyyli-akrylaatista, n-butyyli-metakrylaatista ja polyolefiinivahasta ja jota käytetään kehittimenä telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden) taikka tietokoneiden kirjoittimien tai kopiolaitteiden väriainekasettien valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
25 |
Kuiva mustejauhe tai väriainesekoitus, joka koostuu styreenin kopolymeeristä, n-butyyliakrylaatista, metakryylihaposta ja polyolefiinivahasta ja jota käytetään kehittimenä telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden) taikka tietokoneiden kirjoittimien tai kopiolaitteiden väriainekasettien valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
30 |
Butadieeni-styreenikopolymeeripelletit tai -rakeet, joiden sulamispiste on 85 °C(± 5 °C) ja joissa on:
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 ex 3911 90 99 |
35 43 |
α-Metyylistyreenin ja styreenin kopolymeeri, jonka pehmenemislämpötila on korkeampi kuin 113 °C |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 ex 3911 90 99 |
40 50 |
Styreenin sekä α-metyylistyreenin ja akryylihapon kopolymeeri, jonka lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on vähintään 500, mutta enintään 6 000 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
50 |
Styreenin ja p-metyylistyreenin kiteinen kopolymeeri,
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 ex 3911 90 99 |
60 60 |
Styreenin ja maleiinihappoanhydridin kopolymeeri, joka on joko osittain esteröity tai kokonaan kemiallisesti muunnettu ja jonka keskimääräinen molekyylipaino (Mn) on enintään 4 500, hiutaleina tai jauheena |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
75 |
Styreenin ja vinyylipyrrolidonin kopolymeeri, joka sisältää enintään 1 painoprosenttia natriumdodekyylisulfaattia, vesiemulsiona, alanimikkeen 3305 20 00 tuotteiden tai alanimikkeen 3305 90 hiusvärien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
80 |
Rakeet, jotka koostuvat styreenin ja divinyylibentseenin kopolymeeristä, vähimmäishalkaisija 150 μm ja enimmäishalkaisija 800 μm, ja joissa on
ioninvaihtohartsien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
86 |
Seos, joka sisältää
ja jolla on yksi tai useampi seuraavista erityisistä väritehosteista:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 10 00 |
20 |
Poly(vinyylikloridi)jauhe, jota ei ole sekoitettu muiden aineiden kanssa ja joka ei sisällä vinyyliasetaattimonomeerejä ja jonka
paristojen erottimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 30 00 |
20 |
Vinyylikloridin, vinyyliasetaatin ja maleiinihapon kopolymeeri, jossa on
käytettäväksi teollisuudessa muovien kuumasaumaukseen teräsalustoille (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 30 00 ex 3904 40 00 |
30 91 |
Vinyylikloridin, vinyyliasetaatin ja vinyylialkoholin kopolymeeri, joka sisältää:
yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen a tai b kohdassa mainitussa muodossa, nimikkeen 3215 tai 8523 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu tai elintarvikkeiden ja juomien pakkaamiseen käytettävien astioiden ja suljinten päällysteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 40 00 |
93 |
Vinyylikloridin ja metyyliakrylaatin kopolymeeri, jossa on 80 (± 1) painoprosenttia vinyylikloridia ja 20 (± 1) painoprosenttia metyyliakrylaattia, vesiemulsiona |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 50 90 |
92 |
Vinylideenikloridimetakrylaattikopolymeeri monofilamenttien valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 61 00 |
20 |
Tetrafluorieteenin ja trifluori(heptafluoripropoksi)eteenin kopolymeeri, jossa on vähintään 3,2 mutta enintään 4,6 painoprosenttia trifluori(heptafluoripropoksi)eteenin ja vähemmän kuin 1 mg/kg uutettavissa olevia fluoridi-ioneja |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 61 00 |
30 |
Polytetrafluorieteeni, jauheena, jonka ominaispinta-ala on vähintään 8 m2/g mutta enintään 12 m2/g, jonka hiukkasista 10 % on kooltaan pienempiä kuin 10 μm ja 90 % pienempiä kuin 35 μm ja keskimääräinen hiukkaskoko 20 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 69 80 |
81 |
Poly(vinylideenifluoridi) (CAS RN 24937-79-9) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 69 80 |
85 |
Eteenin ja klooritrifluorieteenin kopolymeeri jauheena, myös heksafluori-isobutyleenilla modifioitu, myös täyteaineita sisältävä |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 69 80 |
93 |
Eteenin ja klooritrifluorieteenin kopolymeeri, yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen b kohdassa mainitussa muodossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 69 80 |
94 |
Eteenin ja tetrafluorieteenin kopolymeeri |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 69 80 |
96 |
Polyklooritrifluorieteeni, yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen a ja b kohdassa mainitussa muodossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 69 80 |
97 |
Klooritrifluorieteenin ja difluorieteenin kopolymeeri |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3905 30 00 |
10 |
Viskoosinen valmiste, joka koostuu pääasiallisesti poly(vinyylialkoholista) (CAS RN 9002-89-5), orgaanisesta liuottimesta ja vedestä, puolijohteiden valmistamisen aikana piikiekkojen suojapäällysteenä käytettäväksi tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3905 91 00 |
20 |
Eteenin ja vinyylialkoholin vesiliukoinen kopolymeeri, jossa on enintään 13 painoprosenttia eteenimonomeeriyksikköä (CAS RN 026221-27-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3905 99 90 |
92 |
Vinyylipyrrolidonin ja dimetyyliaminoetyylimetakrylaatin polymeeri, joka sisältää vähintään 97 mutta enintään 99 painoprosenttia vinyylipyrrolidonia, vesiliuoksena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3905 99 90 |
95 |
Heksadekyloitu tai eikosyloitu polyvinyylipyrrolidoni |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3905 99 90 |
96 |
Vinyyliformaalin polymeeri, yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen b kohdassa tarkoitetussa muodossa, painokeskimääräinen molekyylipaino (Mw) vähintään 25 000 mutta enintään 150 000 ja joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3905 99 90 |
97 |
Povidoni (INN)-jodi (CAS RN 25655-41-8) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3905 99 90 |
98 |
Poly(vinyylipyrrolidoni), joka on osittain korvattu triakontyyliryhmillä, joka sisältää vähintään 78 mutta enintään 82 painoprosenttia triakontyyliryhmiä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
3906 90 60 |
|
Kopolymeeri, joka koostuu metyyliakrylaatista, eteenistä ja monomeeristä, jossa karboksyyliryhmä on substituenttina muualla kuin pääteasemassa, ja joka sisältää vähintään 50 painoprosenttia metyyliakrylaattia, myös piidioksidiseoksena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
10 |
Akryylihapon ja hyvin pienen monityydyttymättömän monomeerimäärän polymerointituote, nimikkeen 3003 tai 3004 lääkkeiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
15 |
Valonherkkä hartsi, joka koostuu muunnetusta akrylaatista, akryylimonomeerista, katalyytistä (fotoinitiaattori) ja stabilointiaineesta |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
27 |
Stearyylimetakrylaatin, iso-oktyyliakrylaatin ja akryylihaponkopolymeeri, isopropyylipalmitaattiin liuotettu |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
30 |
Styreenin sekä hydroksietyylimetakrylaatin ja 2-etyyliheksyyliakrylaatin kopolymeeri, jonka lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on vähintään 500, mutta enintään 6 000 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
35 |
Valkea jauhe, 1,2-etaanidiolidimetakrylaatti-metyylimetakrylaattikopolymeeria, hiukkaskoko enintään 18 μm, veteen liukenematon |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
40 |
Läpinäkyvä akryylipolymeeri, joka on enintään 1 kg:n painoisissa pakkauksissa, joka ei ole vähittäismyyntiin tarkoitettu ja jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
41 |
Poly(alkyyliakrylaatti), jossa on esteri-alkyyliketju, jossa C10–C30 |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
45 |
Akryylinitriili-butadieeni-styreeni-metyylimetakrylaatti-kopolymeerirakeet, joiden
ja joissa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
50 |
Akryylihapon estereiden polymeerit, joihin on liittynyt ketjussa yksi tai useampi seuraavista monomeereista:
ja jotka sisältävät enintään 5 painoprosenttia kutakin monomeeriyksikköä, yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen b kohdassa mainitussa muodossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
65 |
Polyalkyyliakrylaatti, kemiallisesti modifioitu koboltilla, sulamispiste (Tm) 65 °C (± 5 °C), mitattuna differentiaaliskannauskalorimetrialla (DSC) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
80 |
Polydimetyylisiloksaani-graft-(polyakrylaatti; polymetakrylaatti) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
85 |
Vedettömänä dispersiona olevat akryylihapon estereiden polymeerit, joiden toisessa tai molemmissa päissä on hydrolysoituva silyyliryhmä |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 11 |
10 |
Poly(eteenioksidi), jonka lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on vähintään 100 000 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 11 |
20 |
Bis[Metoksipoly[eteeniglykoli)]-maleimidopropionamidi, muunnettu kemiallisesti lysiinillä, lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) 40 000 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 11 |
40 |
Polyeteeniglykoli, jonka eteenioksidiketjun pituus on enintään 30 ja jolla on butyyli-2-syaani-3-(4-hydroksifenyyli)akrylaattipääteryhmiä, käytettäväksi UV-sulkuna nestemäisissä väkevöitteissä (masterbatseissa) (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 11 |
50 |
[3-[3-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksifenyyli]-1-oksopropyyli]-hydroksipoly(okso-1,2-etaanidiyylia) (CAS RN 104810-48-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 11 |
60 |
Valmiste, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 20 |
20 |
Polytetrametyleenieetteriglykoli, jonka painokeskimääräinen molekyylipaino (Mw) on vähintään 2 700 mutta enintään 3 100 (CAS RN 25190-06-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 20 |
30 |
Seos, jossa on vähintään 70 mutta enintään 80 painoprosenttia glyserolin ja 1,2-epoksipropaanin polymeeriä ja vähintään 20 mutta enintään 30 painoprosenttia dibutyylimaleaatin ja N-vinyyli-2-pyrrolidonin kopolymeeriä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 20 |
40 |
Tetrahydrofuraanin ja tetrahydro-3-metyylifuraanin kopolymeeri, jonka lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on 3 500 (± 100) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 99 |
15 |
Poly(oksipropeeni), jolla on alkoksisilyylipääteryhmiä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 99 |
30 |
1-Kloori-2,3-epoksipropaanin (epikloorihydriinin) homopolymeeri |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 99 |
35 |
Polyeteeniglykoli, isosyanaattiryhmällä kemiallisesti muunnettu, joka koostuu karbodi-imidiryhmän, 2-metoksi-1-metyylietyyliasetaatiliuoksesta |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 99 |
45 |
Etyleenioksidin ja propyleenioksidin kopolymeeri, jolla on aminopropyyli- ja metoksipääteryhmiä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 99 |
50 |
Perfluoripolyeetteripolymeeri, jossa on vinyyli- ja silyylipääteryhmiä, tai kahden komponentin yhdistelmä, jotka koostuvat samantyyppisestä vinyyli-silyyliryhmiin päättyvästä perfluoripolyeetteripolymeeristä kuin pääkomponentti |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 99 |
55 |
Metoksipoly(etyleeniglykoli)propionihapon sukkinimidyyliesteri, jonka lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on 5 000 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 99 |
60 |
Polytetrametyleenioksidi di-p-aminobentsoaatti |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 99 |
65 |
L-lysiini-N-hydroksisukkinimidyyliesteri-alfa, epsilon-bis(polyeteeniglykolimonometyylieetterikarbamaatti) (CAS RN 266318-38-1), jonka lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on vähintään 38 000 mutta enintään 40 000 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 30 00 ex 3926 90 97 |
40 70 |
Epoksihartsi, joka sisältää vähintään 70 painoprosenttia piidioksidia, nimikkeiden 8533, 8535, 8536, 8541, 8542 tai 8548 tavaroiden kotelointiin tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 30 00 |
50 |
2-Propeeninitriili/1,3-butadieeniepoksidikopolymeeria oleva nestemäinen epoksihartsi, joka ei sisällä mitään liuotinta ja jonka
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 30 00 |
60 |
Polyglyserolipolyglysidyylieetterihartsi (CAS RN 105521-63-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 40 00 |
10 |
Polykarbonaattipelletit tai -rakeet:
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 40 00 |
20 |
Polykarbonaattipelletit tai -rakeet, joiden ominaispaino on 1,32(± 0,03) ja joissa on 20 prosenttia (± 5prosenttia) lasikuitua |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 40 00 |
30 |
Polykarbonaattipelletit tai -rakeet, joiden ominaispaino on vähintään 1,18 mutta enintään 1,25 ja joissa on
myös jos niissä on vähintään 1 mutta enintään 5 painoprosenttia liekinestoainetta |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 40 00 |
40 |
Polykarbonaattirakeet, joiden
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 40 00 |
50 |
Polykarbonaattihartsi, -pelletit- tai -rakeet, joiden
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 40 00 |
60 |
Polykarbonaatti-akryylinitriili-butadieeni-styreenipelletit tai -rakeet, joiden ominaispaino on 1,20(± 0,05) ja joissa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 60 80 |
10 |
Tereftaalihapon ja isoftaalihapon ja etyleeniglykolin, butaani-1,4-diolin ja heksaani-1,6-diolin kopolymeeri |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 60 80 |
30 |
Happea sitova tiiviste, joka koostuu seuraavien aineiden seoksesta:
ja jossa ensin mainittu kopolymeeri on vallitseva |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 60 80 |
40 |
Poly(eteenitereftalaatti)pelletit tai -rakeet
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 60 80 |
50 |
Taipuisat pakkaukset (hapelle herkkiä polymeerejä varten), valmistettu laminaatista, jossa on
murtolujuus yli 70N/15 mm ja hapen välitys vuorokaudessa alle 0,1 cm3/m2 paineen ollessa 0,1 MPa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
3907 70 00 |
|
Poly(maitohappo) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 91 90 |
10 |
Diallyyliftalaatin esipolymeeri, jauheena |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 99 90 |
10 |
Poly(oksi-1,4-fenyleenikarbonyyli) (CAS RN 26099-71-8), jauheena |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 99 90 |
20 |
Nestekidesekapolyesteri, jonka sulamispiste on vähintään 270 °C, myös täyteaineen sisältävä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 99 90 |
25 |
Kopolymeeri, vähintään 72 painoprosenttia tereftalaattihappoa ja/tai sen isomeerejä ja sykloheksaanidimetanolia sisältävä |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 99 90 ex 3913 90 00 |
30 20 |
Poly(hydroksialkanoaatti), joka koostuu pääasiallisesti poly(3-hydroksibutyraatista) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 99 90 |
60 |
Tereftaalihapon ja isoftaalihapon kopolymeeri, mukana bisfenoli-A:ta |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 99 90 |
70 |
Poly(etyleenitereftalaatin) ja sykloheksaanidimetanolin kopolymeeri, joka sisältää vähintään 10 painoprosenttia sykloheksaanidimetanolia |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 99 90 |
80 |
Kopolymeeri, jossa on vähintään 72 painoprosenttia tereftaalihappoa ja/tai sen johdannaisia ja sykloheksaanidimetanolia ja johon on lisätty lineaarisia ja/tai syklisiä dioleja |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3908 90 00 |
10 |
Poly(iminometyleeni-1,3-fenyleenimetyleeni-iminoadipoyyli), yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen b kohdassa mainitussa muodossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3908 90 00 |
30 |
Alifaattisella polyeetteridiamiinilla polymerisoitujen oktadekaanikarboksyylihappojen seosten reaktiotuote |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3908 90 00 |
50 |
Happea sitova tiiviste, joka koostuu seuraavien aineiden seoksesta:
ja jossa toiseksi mainittu kopolymeeri on vallitseva |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3908 90 00 |
60 |
Kopolymeeri, joka koostuu
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3909 40 00 |
10 |
Fenolin ja formaldehydin polykondensaatiotuote, onttoina palloina, joiden läpimitta on alle 150 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3909 40 00 |
20 |
Lämpökovettuvaa hartsia olevista hiukkasista muodostuva jauhe, jossa on tasaisesti jakautuneina magneettisia hiukkasia, valokopiokoneiden, telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden), tulostimien ja monikäyttölaitteiden musteen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3909 40 00 |
30 |
Seuraavien aineiden sekoitus:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3909 40 00 |
40 |
Polymeeri jauheena, jossa on
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3909 50 90 |
10 |
UV-valossa kovettuva, vesiliukoinen, nestemäinen valopolymeeri, joka koostuu seoksesta, jossa on
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3910 00 00 |
20 |
Poly(metyyli-3,3,3-trifluoripropyylisiloksaanin) ja poly[metyyli(vinyyli)siloksaanin] möhkälepolymeeri |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3910 00 00 |
40 |
Bioyhteensopivat silikonit, pitkäkestoisten kirurgisten implanttien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3910 00 00 |
50 |
Silikonipohjainen puristusherkkä liima liuottimessa, kopoly(dimetyylisiloksaani/difenyylisiloksaani)kumia sisältävä |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3910 00 00 |
60 |
Polydimetyylisiloksaani, myös polyeteeniglykoli- ja trifluoripropyylisubstituoidut, jolla on metakrylaattipääteryhmiä |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3910 00 00 |
70 |
Passivoiva piipäällyste alkumuodossa, joka on tarkoitettu puolijohdekomponenttien kulmien suojaamiseen ja oikosulkujen estämiseen |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 10 00 |
81 |
Hydraamaton hiilivetyhartsi, joka on saatu polymeroimalla yli 75 painoprosenttia C-5–C-12- sykloalifaattialkeeneja, ja yli 10 mutta enintään 25 painoprosenttia aromaattisia alkeeneja, mistä saatavan hiilivetyhartsin
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 19 |
10 |
Poly(oksi-1,4-fenyleenisulfonyyli-1,4-fenyleenioksi-4,4′-bifenyleeni) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 19 |
30 |
Eteeni-imiinin ja eteeni-imiiniditiokarbamaatin kopolymeeri, natriumhydroksidin vesiliuoksessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 19 |
40 |
m-Ksyleeniformaldehydihartsi |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
25 |
Vinyylitolueenin ja α-metyylistyreenin kopolymeeri |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
30 |
2-etylideeni-1,2,3,4,4a,5,8,8a-oktahydro-1,4:5,8-dimetaaninaftaleeni, polymeeri 3a,4,7,7a-tetrahydro-4,7-metaani-1H-indeenin kanssa,hydrattu |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
31 |
Butadieenin ja maleiinihapon kopolymeerit, myös ammoniumsuoloja sisältävät |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
35 |
Eteenin ja maleiinianhydridin vuorotteleva kopolymeeri (EMA) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
40 |
Maleiinihapon ja metyylivinyylieetterin kopolymeerin kalsium- ja natriumsuolan seos, kalsiumpitoisuus vähintään 9 mutta enintään 16 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
45 |
Maleiinihapon ja metyylivinyylieetterin kopolymeeri |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
53 |
1,2,3,4,4a,5,8,8a-Oktahydro-1,4:5,8-dimetaaninaftaleenin sekä 3a,4,7,7a-tetrahydro-4,7-metaani-1H-indeenin ja 4,4a,9,9a-tetrahydro-1,4-metaani-1H-fluoreenin hydrattu polymeeri (CAS RN 503442-46-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
57 |
1,2,3,4,4a,5,8,8a-Oktahydro-1,4:5,8-dimetaaninaftaleenin ja 4,4a,9,9a-tetrahydro-1,4-metaani-1H-fluereenin hydratty polymeeri (CAS RN 503298-02-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
65 |
Maleiinihapon ja metyylivinyylieetterin kopolymeerin kalsiumsinkkisuola |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
86 |
Metyylivinyylieetterin ja maleiinihappoanhydridin kopolymeeri (CAS RN 9011-16-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 11 00 |
30 |
Selluloosatriasetaatti (CAS RN 9012-09-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 11 00 |
40 |
Selluloosadiasetaattijauhe |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 20 11 |
10 |
Nitroselluloosa (CAS RN 9004-70-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 39 85 |
10 |
Pehmittämätön etyyliselluloosa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 39 85 |
20 |
Etyyliselluloosa, heksadekan-1-olia ja natriumdodekyylisulfaattia sisältävässä vesipitoisessa dispersiossa, jossa on 27 (± 3) painoprosenttia etyyliselluloosaa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 39 85 |
30 |
Selluloosa, joka on sekä hydroksietyloitu että alkyloitu, alkyyliketjun pituus vähintään 3 hiiliatomia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 39 85 |
40 |
Hypromelloosi (INN) (CAS RN 9004-65-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 90 10 |
10 |
Pehmittämätön selluloosa-asetaattipropionaatti, jauheena, jonka:
painovärien, maalien, lakkojen ja muiden päällysteiden sekä kopioteknisten päällysteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 90 10 |
20 |
Hydroksipropyylimetyyliselluloosaftalaatti |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3913 90 00 |
85 |
Natriumhyaluronaatti, steriili (CAS RN 9067-32-7) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3913 90 00 |
92 |
Proteiini, joka on modifioitu karboksyloimalla ja/tai muodostamalla ftaalihappoadditioyhdiste ja jonka painokeskimääräinen molekyylipaino (Mw) on 100 000–300 000 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3913 90 00 |
94 |
Rakeet, jotka sisältävät
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3913 90 00 |
95 |
Kondroitinirikkihappo, natriumsuola (CAS RN 9082-07-9) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3913 90 00 |
96 |
Jauhe, jossa on 90 painoprosenttia (± 5 %) maissitärkkelyksestä extrudoimalla valmistettua runsaasti amyloosia sisältävää biopolymeeriä, 10 painoprosenttia (± 5 %) synteettistä polymeeriä ja 0,5 prosenttia (± 0,25 %) steariinihappoa |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3916 20 00 |
91 |
Poly(vinyylikloridista) valmistetut profiilit, jollaisia käytetään ponttiseinien ja verhousten valmistukseen, ja joissa on seuraavia lisäaineita:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3916 90 10 |
10 |
Tangot, joiden rakenne on huokoinen ja jotka sisältävät
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3917 32 00 |
91 |
Polytetrafluorieteenin ja polyperfluorialkoksitrifluorieteenin möhkälepolymeeristä koostuvat putket, joiden pituus on enintään 600 mm ja halkaisija enintään 85 mm, ja joiden seinämän paksuus on vähintään 30 μm mutta enintään 110 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3917 40 00 |
91 |
Muoviliittimet, joissa on O-renkaita, pidätyskiinnike ja vapautusjärjestelmä liitettäväksi auton polttoaineletkuun |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 19 ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
10 25 31 |
Heijastava kalvo, joka koostuu polyuretaanikerroksesta, jossa on yhdellä puolella turvapainatuksia tietojen väärentämisen, muuttamisen tai korvaamisen taikka jäljentämisen estämiseksi tai virallinen merkki määrätystä käyttötarkoituksesta sekä upotettuja lasihelmiä ja toisella puolella liimakerros, yhdeltä puolelta tai molemmilta puolilta irrotettavalla suojakalvolla peitetty |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 19 |
20 |
Kaksipuolinen teippi rullina
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 ex 3920 61 00 |
21 21 20 |
Heijastava kalvo, jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 |
23 |
Heijastava kalvo, joka koostuu useista kerroksista, muun muassa seuraavista:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
27 20 |
Polyesterikalvo:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 |
30 |
Kaksipuolinen, itsekiinnittyvä modifioidusta epoksihartsista valmistettu kalvo, rullina, joiden leveys on 10-20 cm, pituus 10–210 m ja kokonaispaksuus 10-50 μm, ei vähittäismyyntiin |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 |
32 |
Polytetrafluorieteenikalvo:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 |
35 |
Heijastava kalvo, joka koostuu poly(vinyylikloridi)kerroksesta ja alkydipolyesterikerroksesta ja jossa on yhdellä puolella sellaisia turvapainatuksia tietojen väärentämisen, muuttamisen tai korvaamisen taikka jäljentämisen estämiseksi tai sellainen virallinen merkki käyttötarkoituksesta, jotka ovat nähtävissä ainoastaan paluuheijastavassa valossa, sekä upotettuja lasihelmiä ja toisella puolella liimakerros, yhdeltä puolelta tai molemmilta puolilta irrotettavalla suojakalvolla peitetty |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 |
37 |
Polytetrafluorieteenikalvo:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
40 43 |
Musta poly(vinyylikloridi)kalvo:
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
43 26 |
Eteenivinyyliasetaattikalvo:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
45 45 |
Vahvistettu polyeteenivaahtoteippi, päällystetty molemmin puolin mikrokanavaisella puristusherkällä akryyliliimalla ja toiselta puolelta suojakalvolla, käyttöpaksuus vähintään 0,38 mm mutta enintään 1,53 mm |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
47 32 |
Polyesteri-, polyuretaani- tai polykarbonaattikalvo:
jollaisia käytetään nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden pinnan suojaamiseen |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 ex 3920 10 89 |
50 41 25 |
Liimakalvo, jonka pohjana on käytetty vähintään 70 μm:n paksuista eteenin ja vinyyliasetaatin (EVA) kopolymeeriä ja jossa on vähintään 5 μm:n paksuinen akryyliliimaosa, piilevyjen hiomiseen ja/tai paloitteluun tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 ex 3920 10 28 ex 3920 10 89 |
53 34 93 50 |
Polyeteenikalvo:
jollaisia käytetään nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden pinnan suojaamiseen |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
55 53 |
Akryylivaahtoteippi, päällystetty toiselta puolelta lämpöaktivoituvalla liimalla tai puristusherkällä akryyliliimalla ja toiselta puolelta puristusherkällä akryyliliimalla ja irrotettavalla kalvolla, tarttuvuus 90 ° kulmassa enemmän kuin 25 N/cm (ASTM D 3330-menetelmällä määritettynä) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 |
60 |
Heijastava laminaattikalvo, säännöllisesti kuvioitu, koostuu yhdestä kerroksesta poly(metyylimetakrylaattia), sen päällä olevasta kerroksesta mikroprismoja sisältävää akryylipolymeeria, yhdestä kerroksesta poly(metyylimetakrylaattia), yhdestä kerroksesta liima-ainetta ja irrotettavasta kalvosta |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
65 57 |
Itsekiinnittyvä heijastava kalvo, myös kappaleisiin jaettu, jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
70 75 |
Polyeteenikalvorullat, joiden
ja jollaisia käytetään nimikkeiden 8521 tai 8528 tuotteiden pinnan suojaamiseen |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
75 80 |
Itsekiinnittyvä heijastava kalvo, jossa on useita kerroksia, kuten
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
80 83 |
Akryyliteippi rullina
joka on tarkoitettu nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 ex 3919 90 00 |
85 28 |
Poly(vinyylikloridi)kalvo tai polyeteenikalvo tai mikä tahansa muu polyolefiinikalvo:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
19 |
Itsekiinnittyvä läpinäkyvä poly(eteenitereftalaatti)kalvo:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
22 |
Musta polypropeenikalvo:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
23 |
Kalvo, joka koostuu yhdestä kolmeen kerrostetusta poly(eteenitereftalaatti)kerroksesta ja tereftaalihapon, sebasiinihapon ja etyleeniglykolin kopolymeeristä, päällystetty toiselta puolelta hankausta kestävällä akryylikerroksella ja toiselta puolelta puristusherkällä akryyliliimalla, vesiliukoisella metyyliselluloosakerroksella ja suojaavalla poly(eteenitereftalaatti)kalvolla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
24 |
Heijastava kerrostettu levy, joka:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
25 |
Kalvo, joka koostuu monikerrostetusta poly(eteenitereftalaatista) sekä butyyliakrylaatin ja metyylimetakrylaatin kopolymeeristä, päällystetty toiselta puolelta hankausta kestävällä akryylikerroksella, jossa on antimonitinaoksidin ja kimröökin nanohiukkasia, ja toiselta puolelta puristusherkällä akryyliliimalla ja suojaavalla silikonipäällystetyllä poly(eteenitereftalaatti)-kerroksella |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
27 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, jonka tartuntalujuus on enintään 0,147 N/25 mm ja sähköstaattinen purkaus enintään 500 V |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
29 |
Polyesterikalvo, joka on päällystetty molemmin puolin (puristusherkällä) akryyli- ja/tai kumiliimalla (ja jossa on irrotettava kalvo), rullina, joiden leveys on vähintään 45,7 cm mutta enintään 132 cm |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
33 |
Itsekiinnittyvä läpinäkyvä poly(eteeni)kalvo, jossa ei ole epäpuhtauksia eikä vikoja ja joka on toiselta puolelta päällystetty puristusherkällä akryyliliimalla ja jonka paksuus on vähintään 60 mutta enintään 70 μm ja leveys yli 1 245 mutta enintään 1 255 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
35 |
Rullina oleva heijastava kerrostettu levy, jonka leveys on yli 20 cm, joka on kohokuvioitu säännöllisellä kuviolla ja joka koostuu poly(vinyylikloridi)kalvosta, jonka yksi puoli on päällystetty
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 ex 3920 49 10 |
36 95 |
Painettu laminoitu kalvo, jossa on keskellä poly(vinyylikloridi)kerros, päällystetty molemmin puolin poly(vinyylifluoridi)kerroksella
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
37 |
UV-säteilyä absorboiva poly(vinyylikloridi)kalvo:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
38 |
Itsekiinnittyvä kalvo, jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
39 |
Poly(vinyylikloridi)kalvo, paksuus alle 1 mm, päällystettynä liimalla, johon on upotettu läpimitaltaan enintään 100 μm suuruisia lasikuulia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
40 |
Kokonaispaksuudeltaan vähintään 40 μm oleva kalvo, joka koostuu vähintään yhdestä läpinäkyvästä polyesterikalvokerroksesta:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
42 |
Itsekiinnittyvä kalvo, jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 ex 3921 90 60 |
44 95 |
Painettu laminoitu kalvo
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 ex 9001 20 00 |
47 40 |
Polarisaatiokalvo, rullina, koostuu monikerroksisesta polyvinyylialkoholikalvosta, jota triasetyyliselluloosakalvo tukee kummaltakin puolelta ja jossa on puristusherkkä liimakalvo ja irrotettava kalvo yhdellä puolella |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
49 |
Heijastava laminoitu levy, jossa on säännöllisellä kuviolla yhdeltä puolelta kohokuvioitu poly(metyylimetakrylaatti)kalvo, lasisia mikropalloja sisältävä polymeerikalvo, liimakerros ja irrotettava kalvo |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
51 |
Poly(metyylimetakrylaatista) valmistettu biaksiaalisesti orientoitu kalvo, jonka paksuus on vähintään 50 μm mutta enintään 90 μm ja joka on peitetty toiselta puolelta liimakerroksella ja irrotettavalla kalvolla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
60 |
Heijastava kalvo, joka koostuu
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
63 |
Koekstrudoitu kolmikerroksinen kalvo:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
65 |
Itsekiinnittyvä kalvo, jonka paksuus on vähintään 40 mutta enintään 400 μm, joka koostuu yhdestä tai useammasta läpinäkyvästä, metalloidusta tai värjätystä poly(eteenitereftalaatti)kerroksesta ja joka on yhdeltä puolelta peitetty naarmuuntumattomalla kerroksella ja toiselta puolelta puristusherkällä liimalla ja irrotettavalla kalvolla |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
70 |
Itsekiinnittyvät kiillotuslaikat, mikrohuokoista polyuretaania, myös tyynyllä päällystetyt |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
81 |
Kalvo, jonka vähimmäispaksuus on 0,36 mm ja jossa on
ja joka on yhdeltä puolelta päällystetty irrotettavalla kalvolla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
85 |
Poly(metyylimetakrylaatista) ja metalloiduista hopea- ja kuparikerroksista valmistettu monikerroksinen kalvo,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
87 |
Itsekiinnittyvä läpinäkyvä kalvo, jonka läpäisevyys on yli 90 prosenttia, sameus alle 3 prosenttia (standardin ASTM D1003 mukaisesti) ja jossa on useita kerroksia, kuten
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 10 25 ex 3920 10 89 |
10 20 |
Polyeteenin sekä eteenin ja 1-okteenin kopolymeerin seoksesta valmistetut kalvot, paksuus enintään 0,20 mm, kohokuvioitu vinokaidekuvioilla, vulkanoimattoman kumikalvon päällystämiseksi molemmin puolin (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 10 25 |
20 |
Polyeteenikalvot, jollaista käytetään kirjoituskoneen värinauhana |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 10 28 |
91 |
Poly(eteeni)kalvo, jolle on painettu graafinen kuvio neljää perusmusteväriä ja erikoisvärejä käyttämällä, jotta on saatu monivärikuvio kalvon yhdelle puolelle ja yksivärinen kuvio toiselle puolelle, ja jonka graafisella kuviolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 10 40 |
30 |
Koekstrudoitu seitsemän-, kahdeksan- tai yhdeksänkerroksinen kalvo, joka on pääasiassa eteenin kopolymeerejä tai eteenin hydroksyloituja polymeerejä ja
kokonaispaksuus enintään 110 μm |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 10 89 |
30 |
Eteenivinyyliasetaattikalvo,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 10 89 |
40 |
Monikerroslevy, jossa on akryylipinnoite ja joka on kerrostettu suurtiheyspolyeteenilevyksi ja jonka kokonaispaksuus on vähintään 0,8 mm mutta enintään 1,2 mm |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 21 |
30 |
Biaksiaalisesti orientoitu kalvo, jonka toisella puolella on koekstrudoitu polyeteenikerros ja jonka kokonaispaksuus on vähintään 11,5 μm mutta enintään 13,5 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 21 |
40 |
Levyinä oleva biaksiaalisesti orientoitu polypropeenikalvo,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 29 ex 8507 90 30 |
50 95 |
Rullina oleva polypropeenilevy,
sähköajoneuvojen litiumioniakkujen erottimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 29 ex 3920 20 80 |
55 93 |
Koekstrudoitu seitsemän-, kahdeksan- tai yhdeksänkerroksinen kalvo, joka on pääasiassa propeenin kopolymeeriä ja
kokonaispaksuus enintään 110 μm |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 29 |
92 |
Monoaksiaalisesti orientoitu kalvo, jonka kokonaispaksuus on enintään 75 μm ja jossa on kaksi tai kolme kerrosta, joista jokainen sisältää polypropyleenin ja polyeteenin sekoitusta, myös jos sen ydinkerros sisältää titaanidioksidia; kalvon ominaisuudet ovat seuraavat:
ASTM D882/ISO 527-3 -testimenetelmällä määritettynä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 29 |
93 |
Monoaksiaalisesti orientoitu kolmikerroksinen kalvo, jonka jokainen kerros koostuu eteenin ja vinyyliasetaatin kopolymeerin ja polypropeenin seoksesta ja jonka:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 29 |
94 |
Koekstrudoitu kolmikerroksinen kalvo,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 80 |
92 |
Laminoitu levy tai kaistale, joka koostuu vähintään 181 μm, mutta enintään 223 μm paksuisesta, propeenin ja eteenin kopolymeerin ja styreeni-eteeni-buteeni-styreenin (SEBS) kopolymeerin seoksesta valmistetusta kalvosta, joka on toiselta puolelta päällystetty tai peitetty styreeni-eteeni-buteeni-styreenin (SEBS) kopolymeeriä olevalla kerroksella ja polyesterikerroksella |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 80 |
95 |
Polypropeenikalvo, rullina:
elektroniikka- ja sähköteollisuudessa käytettyjen eristimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 43 10 |
92 |
Poly(vinyylikloridi)levyt, tehty ultraviolettisäteilyä kestäviksi, ilman reikiä, edes mikroskooppisia, paksuus vähintään 60 mutta enintään 80 μm, ja jotka sisältävät vähintään 30 mutta enintään 40 osaa pehmitettä 100 osaa poly(vinyylikloridia) kohden |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 43 10 ex 3920 49 10 |
94 93 |
Kalvo, jonka peilikiilto on vähintään 70 yksikköä kiiltomittarilla 60 ° kulmasta mitattuna (ISO 2813:2000-menetelmällä määritettynä), joka koostuu yhdestä tai kahdesta poly(vinyylikloridi)kerroksesta, jotka on päällystetty molemmilta puolilta muovikerroksella, jonka paksuus on vähintään 0,26 mm mutta enintään 1,0 mm, ja jonka kiiltävä puoli on päällystetty suojaavalla polyeteenikalvolla, vähintään 1 000 mm mutta enintään 1 450 mm levyisinä rullina, nimikkeen 9403 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 43 10 |
95 |
Heijastava laminaattikalvo, joka koostuu poly(vinyylikloridi)kerroksesta ja jotain toista muovia olevasta kerroksesta, joka on kuvioitu säännöllisellä pyramidikuviolla, päällystetty toiselta puolelta irrotettavalla suojakalvolla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 49 10 |
30 |
(Polyvinyyli)kloridikopolymeerikalvo
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 51 00 |
20 |
Poly(metyylimetakrylaatti)levy, joka sisältää aluminiumtrihydroksidia ja jonka paksuus on vähintään 3,5 mm mutta enintään 19 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 51 00 |
30 |
Poly(metyylimetakrylaatista) valmistettu biaksiaalisesti orientoitu kalvo, jonka paksuus on vähintään 50 μm mutta enintään 90 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 51 00 |
40 |
Polymetyylimetakrylaatista valmistetut levyt, jotka ovat EN 4366 (MIL-PRF-25690) -standardin mukaisia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 59 90 |
10 |
Ei-huokoinen ja laminoimaton levy modifioitua akryylinitriilimetyyliakrylaattikopolymeeriä, paksuus vähintään 1,0 mm mutta enintään 1,3 mm, rullina |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 59 90 |
20 |
Heijastava kerrostettu levy, joka koostuu epoksiakrylaattikerroksesta, joka on yhdeltä puolelta kohokuvioitu säännöllisellä kuviolla ja jota peittää molemmilla puolilla yksi tai useampi muovikerros |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 59 90 |
30 |
Itsekiinnittymätön heijastava kalvo, jossa on useita kerroksia, kuten
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
02 |
Koekstrudoitu läpikuultamaton poly(eteenitereftalaatti)kalvo, jonka paksuus on vähintään 50 μm mutta enintään 350 μm, jossa on erityisesti kimröökiä sisältävä kerros |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
08 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, liimalla päällystämätön, jonka paksuus on enintään 25 μm, joko:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
12 |
Pelkästä poly(eteenitereftalaatista) valmistettu kalvo, jonka kokonaispaksuus on enintään 120 μm ja joka koostuu yhdestä tai kahdesta kerroksesta, joista kussakin on väriainetta ja/tai ultraviolettisäteitä imevää ainetta koko massassa, liima- tai muulla aineella päällystämätön |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
18 |
Pelkästä poly(eteenitereftalaatista) valmistettu laminoitu kalvo, jonka kokonaispaksuus on enintään 120 μm ja joka koostuu yhdestä pelkästään metalloidusta kerroksesta sekä yhdestä tai kahdesta kerroksesta, joista kussakin on väriainetta ja/tai ultraviolettisäteitä imevää ainetta koko massassa, liima- tai muulla aineella päällystämätön |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
20 |
Heijastava polyesterikalvo, joka on kohokuvioitu pyramidikuvioilla, tarkoitettu turvatarrojen ja -merkkien, suojavaatteiden ja -asusteiden tai koululaukkujen, -kassien tai niiden kaltaisten säilytysesineiden valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
25 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, jonka paksuus on vähintään 186 μm mutta enintään 191 μm ja joka on yhdeltä puolelta päällystetty matriisikuvioisella akryylikerroksella |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
38 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, jonka paksuus on enintään 12 μm, joka on päällystetty toiselta puolelta enintään 35 nm paksuisella alumiinioksidikerroksella |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
48 |
Poly(eteenitereftalaatti)levyt tai -rullat
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
52 |
Poly(eteenitereftalaatista), poly(etyleeninaftalaatista) tai samantyyppisestä polyesteristä valmistettu kalvo, toiselta puolelta pinnoitettu metallilla ja/tai metallioksideilla, sisältää vähemmän kuin 0,1 painoprosenttia alumiinia, paksuus enintään 300 μm ja ominaispintavastus enintään 10 000 ohmia (per neliö) (ASTM D 257-99-menetelmällä määritettynä) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 ex 3920 69 00 |
73 40 |
Irisoivat kalvot polyesteristä ja poly(metyylimetakrylaatista) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
76 |
Läpinäkyvä poly(eteenitereftalaatti)kalvo:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 62 19 |
81 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo,
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 69 00 |
20 |
Poly(eteeninaftaleeni-2,6-dikarboksylaattia) oleva kalvo |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 91 00 |
51 |
Polyvinyylibutyraalikalvo, jossa on vähintään 25 mutta enintään 28 painoprosenttia tri-isobutyylifosfaattia pehmitteenä |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 91 00 |
52 |
Poly(vinyylibutyraali)kalvo:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 91 00 |
91 |
Poly(vinyylibutyraali)kalvot, joissa on värillinen reunustettu nauha |
3 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 91 00 |
92 |
Pehmitetyt polyvinyylibutyraalikalvot, jotka sisältävät:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 91 00 |
93 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, myös toiselta tai molemmilta puolilta metalloitu, tai poly(eteenitereftalaatti)kalvoista valmistettu vain ulkopinnoiltaan metalloitu laminaattikalvo, jolla on seuraavat ominaisuudet:
laminoidun lämpöä heijastavan lasin tai laminoidun koristelasin valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 91 00 |
95 |
Koekstrudoitu kolmikerroksinen poly(vinyylibutyraali)kalvo, jossa on värillinen reunustettu nauha ja joka sisältää vähintään 29 mutta enintään 31 painoprosenttia 2,2′-etyleenidioksidietyyli-bis(2-etyyliheksanoaattia) pehmittimenä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 92 00 |
30 |
Polyamidikalvo,
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 28 |
35 |
Rullina olevat polyeetteri-imidilevyt, joiden
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 28 |
40 |
Polymeerikalvo, joka sisältää seuraavia monomeerejä:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 28 |
45 |
Yhdeltä puolelta metalloitu läpinäkyvä polyuretaanikalvo
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 28 |
50 |
Lämpömuovautuva polyuretaanikalvo, paksuus vähintään 250 μm mutta enintään 350 μm, yhdeltä puolelta irrotettavalla suojakalvolla peitetty |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 28 |
55 |
Puristettu lämpömuovautuva polyuretaanikalvo:
jollaisia käytetään laminoidun varmuuslasin valmistuksessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 28 |
60 |
Silikoninauha, -levy tai -kaistale, jonka
nimikkeiden 8521 tai 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 28 |
70 |
Rullina olevat epoksihartsista koostuvat levyt, joilla on johdeominaisuuksia ja joissa on:
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 59 |
25 |
Poly(1-klooritrifluorieteeni)kalvot |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 59 |
50 |
Polytetrafluorieteenikalvot, ei-mikrohuokoiset, rullina, paksuus vähintään 0,019 mutta enintään 0,14 mm, vesihöyrytiiviit |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 59 |
55 |
Ioninvaihtomembraanit, fluorattua muovia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 59 |
60 |
Vinyylialkoholikopolymeeristä valmistettu, kylmään veteen liukeneva kalvo, jonka paksuus on vähintään 34 μm mutta enintään 90 μm, jonka vetomurtolujuus on vähintään 20 MPa mutta enintään 45 MPa ja murtovenymä on vähintään 250 % mutta enintään 900 % |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 90 |
20 |
Anisotrooppinen johtava kalvo, rullissa, leveys vähintään 1,5 mutta enintään 3,15 mm ja pituus enintään 300 m, elektronisten osien yhdistämiseen nestekidenäyttöjen (LCD-näytöt) tai plasmanäyttöjen tuotannossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 13 10 |
10 |
Polyuretaanivaahtolevy, jonka paksuus on 3 mm (± 15 prosenttia) ja ominaispaino on vähintään 0,09435, mutta enintään 0,10092 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 13 10 |
20 |
Avokennoiset polyuretaanivaahtorullat:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 19 00 |
30 |
Laatat, joiden rakenne on huokoinen ja joissa on
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 19 00 |
91 |
Mikrohuokoinen polypropeenikalvo, paksuus enintään 100 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 19 00 |
93 |
Kaistaleet, mikrohuokoisesta polytetrafluorieteenistä, kuitukangaspohjalla, dialyysilaitteiden suodattimien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 19 00 |
95 |
Polyeetterisulfonista valmistettu kalvo, jonka paksuus on enintään 200 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 19 00 |
96 |
Solukalvo, joka muodostuu polyeteenikerroksesta, jonka paksuus on vähintään 90 μm mutta enintään 140 μm, ja regeneroitua selluloosaa olevasta kerroksesta, jonka paksuus on vähintään 10 μm mutta enintään 40 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 10 |
10 |
Komposiittilaatat poly(eteenitereftalaatista) tai poly(buteenitereftalaatista), lasikuiduilla vahvistetut |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 10 |
20 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, jonka toinen puoli tai molemmat puolet on laminoitu yksisuuntaisella poly(eteenitereftalaatti)kuitukangaskerroksella ja kyllästetty polyuretaanilla tai epoksidihartsilla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 55 |
20 |
Esikyllästetty vahvistettu lasikuitu, joka sisältää syanaattiesterihartsia tai epoksidihartsin kanssa sekoitettua bismaleimiditriatsiinihartsia (B,T) ja jonka mitat ovat
painettujen piirilevyjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 55 ex 7019 40 00 |
25 20 |
Prepregilevyt tai -rullat, jotka sisältävät polyimidihartsia |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 55 |
30 |
Prepregilevyt tai -rullat, jotka koostuvat lasikuidulla vahvistetusta bromatusta epoksihartsista ja joiden
painettujen piirilevyjen valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 60 ex 5407 71 00 ex 5903 90 99 |
91 20 10 |
Polytetrafluorieteenista kudotut kankaat, jotka on päällystetty tai peitetty tetrafluorieteenin ja trifluorieteenin kopolymeerillä, jonka perfluoratut alkoksisivuketjut päättyvät karbonihappo- tai sulfonihapporyhmiin, myös kalium- tai natriumsuolan muodossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 60 |
93 |
Kalvo, jonka peilikiilto on vähintään 30 mutta enintään 60 yksikköä 60 ° kulmassa kiiltomittarilla mitattuna (ISO 2813:2000-menetelmällä määritettynä), ja joka koostuu poly(eteenitereftalaatti)kerroksesta ja värillisestä poly(vinyylikloridi)kerroksesta, jotka on liitetty toisiinsa metalloidulla liimakerroksella, kotitalouslaitteiden valmistukseen käytettävien paneelien ja ovien päällystämiseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 90 ex 8507 90 80 |
10 50 |
Rullina oleva polymeeri-metallilaminaatti,
sähköajoneuvojen litiumioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3923 10 00 |
10 |
Valomaskien tai kiekkojen kotelot,
jollaisia käytetään optisessa litografiassa tai muussa puolijohteiden valmistuksessa valomaskien tai kiekkojen säilyttämiseen |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3923 30 90 |
10 |
Polyeteenisäiliö, tiivistettyä vetyä varten:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3926 90 92 |
20 |
Heijastavat levy tai kalvo, yläpuoli poly(vinyylikloridia), joka on kohokuvioitu säännöllisillä pyramidikuvioilla ja kuumasaumattu samansuuntaisesti tai ristikkäiskuvioisesti alapuoleen, joka on muovia taikka neulottua tai kudottua kangasta, joka on päällystetty toiselta puolelta muovilla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3926 90 97 |
10 |
Divinyylibentseenipolymeeristä valmistetut mikropallot, läpimitta on vähintään 4,5 μm, mutta enintään 80 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3926 90 97 |
15 |
Lasikuitulujitemuovia oleva poikittainen lehtijousi, moottoriajoneuvojen jousitusjärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3926 90 97 |
25 |
Paisumattomat mikropallot akrylonitriilin, metakrylonitriilin ja isobornyylimetakrylaattin kopolymeeriä, läpimitta on vähintään 3 μm mutta enintään 4,6 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3926 90 97 |
55 |
Polyeteenistä valmistettu levytuote, vastakkaisista suunnista rei’itetty, jonka paksuus on vähintään 600 μm mutta enintään 1 200 μm ja paino on vähintään 21 g/m2 mutta enintään 42 g/m2 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3926 90 97 |
65 |
Polykarbonaattihartsista valmistettu muottivalettu koriste-elementti, joka on päällystetty
ja jollaista käytetään autoradioiden etupaneelien valmistuksessa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3926 90 97 |
80 |
Autoradioiden etupaneelien osat,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 4007 00 00 |
10 |
Silikonoitu ja vulkanoitu kumilanka ja -naru |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 4016 99 97 |
20 |
Pehmeästä kumista valmistettu tiivistysmassa, elektrolyyttisten kondensaattoreiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 4016 99 97 |
30 |
Paistopuristintyyny |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 4104 41 19 |
10 |
Puhvelinnahka, halkaistu, kromiparkittu, synteettisesti jälkiparkittu (crust-käsitelty), kuiva |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
4105 10 00 4105 30 90 |
|
Lampaan- tai karitsannahka, villapeitteetön, parkittu tai jälkiparkittu mutta ei enempää valmistettu, myös halkaistu, muut kuin nimikkeen 4114 nahka |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
4106 21 00 4106 22 90 |
|
Vuohen- tai vohlannahka, karvapeitteetön, parkittu tai jälkiparkittu mutta ei enempää valmistettu, myös halkaistu, muut kuin nimikkeen 4114 nahka |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
4106 31 00 4106 32 00 4106 40 90 4106 92 00 |
|
Muiden eläinten nahka, karvapeitteetön, ei enempää käsitelty kuin parkittu, muut kuin nimikkeen 4114 nahka |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5004 00 10 |
10 |
Silkkilanka (muu kuin silkkijätteestä kehrätty), ei vähittäismyyntimuodossa, valkaisematon, keitetty tai valkaistu, kokonaan silkkiä |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5005 00 10 ex 5005 00 90 |
10 10 |
Kokonaan silkkijätteistä (shappesilkki) kehrätty lanka, ei kuitenkaan vähittäismyyntimuodoissa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5205 31 00 |
10 |
Valkaistusta puuvillasta valmistettu kuusisäikeinen lanka, jossa jokainen yksinkertainen lanka on vähintään 925 desitexiä mutta enintään 989 desitexiä, tamponien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
5208 11 10 |
|
Kankaat siteiden, kääreiden ja lääkintäkäyttöön tarkoitettujen sideharsojen valmistukseen |
5,2 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5402 45 00 |
20 |
m-Fenyleenidiamiinin ja isoftaalihapon polykondensaatiolla saatu yksinomaan aromaattinen polyamidilanka |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5402 47 00 |
10 |
Synteettisistä kaksikomponenttifilamenteista valmistettu teksturoimaton ja kiertämätön lanka, jonka paksuus on vähintään 1 650 mutta enintään 1 800 desitexiä ja joka koostuu vähintään 110 mutta enintään 120 filamentista, joilla jokaisella on poly(eteenitereftalaatti)ydin ja polyamidi-6-ulkokerros ja joissa on vähintään 75 mutta enintään 77 painoprosenttia poly(eteenitereftalaattia), kateaineiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5402 47 00 |
20 |
Kaksi komponentti monofilamentti lanka, jonka paksuus on enintään 30 desitexiä ja joka koostuu seuraavista:
suodatinkankaiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5402 49 00 |
30 |
Lanka glykoli- ja maitohapon kopolymeeristä, kirurgisten haavanompeluaineiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5402 49 00 |
50 |
Poly(vinyylialkoholista) valmistettu teksturoimaton filamenttilanka |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5402 49 00 |
70 |
Lanka synteettikuitufilamenteista, yksinkertainen, sisältää vähintään 85 painoprosenttia alkyylinitriiliä kimppuna, joka sisältää vähintään 1 000 mutta enintään 25 000 jatkuvaa filamenttia painon ollessa metriä kohden vähintään 0,12 mutta enintään 3,75 g ja pituuden ollessa vähintään 100 m, hiilikuitujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5404 19 00 |
20 |
Monofilamenttilanka, poly(1,4-dioksanonia) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5404 19 00 |
30 |
Steriloimaton monofilamenttilanka, 1,3-dioksan-2-onin ja 1,4-dioksan-2,5-dionin kopolymeeristä valmistettu, kirurgisten haavanompeluaineiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5404 19 00 |
50 |
Monofilamenttilanka, polyesteristä tai poly(buteenitereftalaatista), jonka poikkileikkauksen mitta on vähintään 0,5 mm, mutta enintään 1 mm, vetoketjujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5404 90 90 |
20 |
Polyimidikaistaleet |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5407 10 00 |
10 |
Kangas, jossa loimi koostuu polyamidi-6,6:ta olevasta filamenttilangasta ja kude polyamidi-6,6:ta, polyuretaania sekä tereftaalihapon, p-fenyleenidiamiinin ja 3,4′-oksibis(fenyleeniamiinin) kopolymeeriä olevasta filamenttilangasta |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5503 11 00 ex 5601 30 00 |
10 40 |
Synteettikatkokuidut, jotka on valmistettu tereftaalihapon, p-fenyleenidiamiinin ja 3,4′-oksibis(fenyleeniamiinin)kopolymeeristä, joiden pituus on enintään 7 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5503 40 00 |
10 |
Ontot polypropeenikatkokuidut
vauvanvaippojen ja muiden hygieniatuotteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5503 90 00 ex 5506 90 00 ex 5601 30 00 |
20 10 10 |
Poly(vinyylialkoholi)kuidut, myös asetyloidut |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 11 10 ex 5603 11 90 ex 5603 12 10 ex 5603 12 90 ex 5603 91 10 ex 5603 91 90 ex 5603 92 10 ex 5603 92 90 |
10 10 10 10 10 10 10 10 |
Kuitukangas, poly(vinyylialkoholia), metritavarana tai suorakulmaisiksi kappaleiksi leikattuna, joiden:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 11 10 ex 5603 11 90 |
20 20 |
Kuitukangas, paino enintään 20 g/m2, sisältää kehruumenetelmällä ja sulapuhaltamalla valmistettuja filamentteja, jotka on kerrostettu voileivän tavoin siten, että kaksi ulkokerrosta sisältää hienoja päättömiä filamentteja (läpimitta vähintään 10 μm mutta enintään 20 μm) ja sisäkerros sisältää erittäin hienoja päättömiä filamentteja (läpimitta vähintään 1 μm mutta enintään 5 μm), vauvanvaippojen ja niiden kaltaisten hygieniatavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 12 90 ex 5603 13 90 ex 5603 14 90 ex 5603 92 90 ex 5603 93 90 ex 5603 94 90 |
30 30 10 60 40 30 |
Kuitukangas m-fenyleenidiamiinin ja isoftaalihapon polykondensaatiolla saadusta aromaattisesta polyamidista, metritavarana tai suorakulmaisiksi kappaleiksi leikattuna |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 12 90 |
50 |
Kuitukangas:
vauvanvaippojen ja niiden kaltaisten hygieniatavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 12 90 ex 5603 13 90 |
60 60 |
Polyeteenikehruukuitukangas, jonka paino on suurempi kuin 60 g/m2 mutta enintään 80 g/m2 ja jonka ilmanläpäisyvastus (Gurley) on vähintään 8 s mutta enintään 36 s (ISO 5636/5-menetelmällä määritettynä) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 12 90 ex 5603 13 90 ex 5603 92 90 ex 5603 93 90 |
70 70 40 10 |
Polypropeenista valmistettu kuitukangas
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 13 10 ex 5603 14 10 |
10 10 |
Sähköä johtamaton kuitukangas, joka koostuu poly(eteenitereftalaattia) olevasta keskuskalvosta, joka on kerrostettu molemmilta puolilta yhdensuuntaisilla poly(eteenitereftalaatti)kuiduilla ja päällystetty molemmilta puolilta korkeita lämpötiloja kestävällä sähköä johtamattomalla hartsilla, paino vähintään 147 g/m2 mutta enintään 265 g/m2, vetolujuus erilainen molempiin suuntiin, sähköeristysaineena käytettäväksi tarkoitettu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 13 10 |
20 |
Kehruumenetelmällä polyeteenistä valmistettu kuitukangas, päällystetty:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 14 90 |
40 |
Kuitukangas, joka koostuu kehruusidotusta poly(etyleenitereftalaatti)väliaineesta
jollaisia käytetään teollisten suodattimien valmistuksessa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 92 90 ex 5603 93 90 |
20 20 |
Kuitukangas, jossa on sulapuhallettua lämpömuovautuvaa elastomeeria oleva keskikerros, joka on molemmin puolin kerrostettu kehruumenetelmällä valmistetuilla polypropeenikuitufilamenteilla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 92 90 ex 5603 94 90 |
70 40 |
Kuitukangas, jossa on useita kerroksia sulapuhallettujen kuitujen ja polypropeeni- ja polyesterkatkokuitujen sekoituksia, myös yhdeltä puolelta tai kummaltakin puolelta kehruumenetelmällä valmistetuilla polypropeenifilamenteilla kerrostettu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 92 90 ex 5603 93 90 |
80 50 |
Elastomeerikerroksella varustettu polyolefiinikuitukangas, jonka molemmat puolet on kerrostettu polyolefiinifilamenteilla
lastenhoitotuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5603 94 90 |
20 |
Akryylikuitusauvat, joiden pituus on enintään 50 cm, kynän kärkien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5607 50 90 |
10 |
Steriloimaton sidelanka, poly(glykolihaposta) tai poly(glykolihaposta) ja sen maitohapon kanssa muodostetuista kopolymeereistä valmistettu, palmikoitu tai punottu, vaipallinen, kirurgisten haavanompeluaineiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5803 00 10 |
91 |
Lintuniisikangas, puuvillaa, jonka leveys pienempi kuin 1 500 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5903 10 90 ex 5903 20 90 ex 5903 90 99 |
10 10 20 |
Neulokset tai kudotut kankaat, päällystetty tai peitetty toiselta puolelta keinotekoisella muovilla, johon on upotettu mikropalloja |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5906 99 90 |
10 |
Kumilla käsitellyt tekstiilikankaat, joiden loimilangat on valmistettu polyamidi-6,6:sta ja kudelangat polyamidi-6,6:sta, polyuretaanista sekä tereftaalihapon, p-fenyleenidiamiinin ja 3,4′-oksibis(fenyleeniamiinin)kopolymeeristä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5907 00 00 |
10 |
Tekstiilikankaat, jotka on päällystetty liimalla, johon on upotettu läpimitaltaan enintään 150 μm suuruisia palloja |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5911 10 00 |
10 |
Synteettistä kuitua olevat neulahuovat, jotka eivät sisällä polyesteriä, myös synteettisissä kuiduissa olevia katalyyttihiukkasia sisältävät, päällystetyt tai peitetyt toiselta puolelta polytetrafluorieteenikalvolla, suodatintuotteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5911 90 90 ex 8421 99 00 |
30 92 |
Sellaisten laitteiden osat, joita käytetään veden puhdistamiseen käänteisellä osmoosilla ja joissa on pääasiassa muoviin perustuvia kalvoja, joiden sisäpuolta tukee kudottu tekstiiliaine tai tekstiiliaineista valmistettu kuitukangas ja jotka on kierretty rei’itetyn putken ympärille ja suljettu lieriön muotoiseen muovikoteloon, jonka seinien paksuus on enintään 4 mm, myös jos suljettu lieriöön, jonka seinien paksuus on vähintään 5 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 5911 90 90 |
40 |
Monikerroksiset kuitukankaiset polyesteriä olevat kiillotuslaput, jotka on kyllästetty polyuretaanilla |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6813 89 00 |
10 |
Kitkamateriaali, paksuus pienempi kuin 20 mm, asentamaton, automaattivaihteistoissa ja -kytkimissä käytettävien kitkakomponenttien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6814 10 00 |
10 |
Yhteenpuristettu kiille, jonka paksuus on enintään 0,15 mm, rullina, myös kalsinoitu, myös aramidikuiduilla vahvistettu, tarkoitettu suurjännitteisissä sovelluksissa käytettävien eristeiden valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6903 90 90 |
20 |
Piikarbidireaktoriputket ja -pidikkeet, puolijohdeaineiden tuotantoon tarkoitettuihin diffuusio- ja hapetusuuneihin asennettaviksi tarkoitetut |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6909 19 00 |
15 |
Keraaminen rengas, jonka poikkileikkaus on suorakaiteen muotoinen, ulkoläpimitta vähintään 19 mm (+ 0,00 mm/– 0,10 mm) mutta enintään 29 mm (+ 0,00 mm/– 0,20 mm), sisäläpimitta vähintään 10 mm (+ 0,00 mm/– 0,20 mm) mutta enintään 19 mm (+ 0,00 mm/-0,30 mm), paksuus vaihtelee 2 mm:stä (± 0,10 mm) 3,70 mm:iin (± 0,20 mm), lämmönkestävyys vähintään 240 °C
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6909 19 00 |
20 |
Piinitridirullat ja -kuulat (Si3N4) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6909 19 00 |
30 |
Huokoisia kordieriitin tai mulliitin keraamisia kappaleita sisältävät katalysaattorien kannattimet, joiden kokonaistilavuus on enintään 65 l ja joissa on läpileikkauksen yhtä cm2 kohden vähintään yksi jatkuva kanava, joka voi olla avonainen molemmista päistä tai tukittu toisesta päästä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6909 19 00 ex 6914 90 00 |
50 20 |
Keraamiset tavarat, jotka on valmistettu keraamisten oksidien jatkuvista filamenteista, jotka sisältävät:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6909 19 00 |
60 |
Huokoisia keraamisia kappaleita sisältävät katalyyttien kannattimet, piikarbidin ja piin seosta, joiden lujuus on vähemmän kuin 9 Mohsin asteikolla mitattuna ja kokonaistilavuus on enintään 65 l ja joiden loppupäässä on läpileikkauksen pinta-alan yhtä cm2:ä kohden vähintään yksi suljettu kanava |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6909 19 00 |
70 |
Pääasiassa alumiini- ja titaanioksideista valmistetut huokoista keramiikkaa sisältävät katalysaattorien ja suodattimien kannattimet, joiden kokonaistilavuus on enintään 65 litraa ja joissa on läpileikkauksen yhtä cm2 kohden vähintään yksi kanava (avonainen yhdestä päästä tai molemmista päistä) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6909 19 00 |
80 |
Keraamiset jäähdytyslevyt, joissa on
ja jotka on tarkoitettu pitämään yllä transistorien, diodien ja integroitujen piirien toimintalämpötilaa nimikkeiden 8521 tai 8528 tuotteissa (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 6914 90 00 |
30 |
Keraamiset mikropallot, läpinäkyviä, jotka on valmistettu piidioksidista ja zirkoniumdioksidista, joiden läpimitta on suurempi kuin 125 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7005 10 30 |
10 |
Float-lasi:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7006 00 90 |
70 |
Float-lasi
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7007 19 20 |
10 |
Karkaistua lasia olevat laatat, joiden läpimitta on vähintään 81,28 cm (+/-1,5 cm) mutta enintään 185,42 cm (± 1,5 cm); varustettu joko rasterikalvolla ja lähi-infrapunasäteitä absorboivalla kalvolla tai katodipölyynnyksellä saadulla sähköä johtavalla kerroksella, ja mahdollisesti vielä toiselta tai molemmilta puolilta heijastamattomalla kerroksella, nimikkeen 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7007 29 00 |
10 |
Lasilaatat, joiden läpimitta on vähintään 81,28 cm (± 1,5 cm) mutta enintään 185,42 cm (± 1,5 cm), kahdesta yhteen kerrostetusta kerroslevystä koostuvat; varustettu joko rasterikalvolla ja lähi-infrapunasäteitä absorboivalla kalvolla tai katodipölyynnyksellä saadulla sähköä johtavalla kerroksella, ja mahdollisesti vielä toiselta tai molemmilta puolilta heijastamattomalla kerroksella |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7009 10 00 |
10 |
Itsehimmentyvä sähkökromilasi moottoriajoneuvojen peilejä varten:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7009 91 00 |
10 |
Kehystämättömät lasipeilit:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
7011 20 00 |
|
Katodisädeputkien avonaiset lasikuoret (mukaan lukien kuvut ja putket) ja niiden lasiosat, ilman asennuksia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7014 00 00 |
10 |
Optiset lasielementit (muut kuin nimikkeen 7015 tavarat), optisesti työstämättömät, muut kuin lasiesineet merkinantoa varten |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 12 00 ex 7019 12 00 |
01 21 |
Jatkuvakuituinen esikehruulanka, jonka hienous on vähintään 2 600 texiä mutta enintään 3 300 texiä ja jonka sulatushäviö on vähintään 4 mutta enintään 8 painoprosenttia (ASTM D 2584-94-menetelmällä määritettynä) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 12 00 ex 7019 12 00 |
02 22 |
Jatkuvakuituinen esikehruulanka, jonka hienous on vähintään 650 texiä mutta enintään 2 500 texiä, päällystetty polyuretaanikerroksella, johon on myös sekoitettu mahdollisesti muita aineita |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 12 00 ex 7019 12 00 |
03 23 |
Jatkuvakuituinen esikehruulanka, jonka hienous on vähintään 392 texiä mutta enintään 2 884 texiä, akryylikopolymeerikerroksella päällystetty |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 12 00 ex 7019 12 00 |
05 25 |
Jatkuvakuituinen esikehruulanka, 1 980 – 2 033 texiä, valmistettu jatkuvan kehruun lasifilamenteista, joiden läpimitta on 9 μm (± 0,5 μm) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 |
10 |
Lanka, 33 texiä tai sen kerrannainen (± 7,5 %), saatu jatkuvan kehruun lasifilamenteista, joiden nimellinen halkaisija on 3,5 μm tai 4,5 μm, suurimman osan filamenteista ollessa halkaisijaltaan vähintään 3 μm mutta enintään 5,2 μm, muu kuin elastomeereihin kiinnittymisen parantamiseksi käsitelty |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 |
15 |
S-lasilanka, joka on 33 texiä tai kerrannainen, joka on 33 texiä (± 13 %), valmistettu jatkuvan kehruun lasifilamenteista, joiden kuitujen läpimitta on 9 μm (- 1 μm / + 1,5 μm) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 |
20 |
Langat, jotka ovat vähintään 10,3 mutta enintään 11,9 texiä ja jotka on saatu jatkuvista kehrätyistä lasikuitufilamenteista, joista suurimman osan läpimitta on vähintään 4,83 mutta enintään 5,83 μm |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 |
25 |
Langat, jotka ovat vähintään 5,1 mutta enintään 6,0 texiä ja jotka on saatu jatkuvista kehrätyistä lasikuitufilamenteista, joista suurimman osan läpimitta on vähintään 4,83 mutta enintään 5,83 μm |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 |
30 |
Lanka, 22 texiä (± 1,6 texiä), saatu jatkuvan kehruun lasifilamenteista, joiden nimellinen halkaisija on 7 μm, suurimman osan filamenteista ollessa halkaisijaltaan vähintään 6,35 μm mutta enintään 7,61 μm |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 |
50 |
Lanka, 11 texiä tai sen kerrannainen (± 7,5 %), saatu jatkuvan kehruun lasifilamenteista, joissa on vähintään 93 painoprosenttia piidioksidia ja joiden nimellishalkaisija on 6–9 μm, ei kuitenkaan käsitellyt |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 |
55 |
K- tai U-lasifilamenteista valmistettu kumilla tai muovilla kyllästetty lasinuora, joka sisältää
joka on pinnoitettu vähintään resorsinoli-formaldehydihartsista ja kloorisulfonoidusta polyeteenistä koostuvalla lateksilla |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 ex 7019 90 00 |
60 30 |
Kumilla kyllästetty suurmoduulinen lasinuora (K-tyyppiä), joka on valmistettu kierretyistä suurmoduulisista lasifilamenttilangoista ja pinnoitettu resorsinoli-formaldehydihartsista sekä mahdollisesti vinyylipyridiinistä ja/tai hydratusta akryylinitriilibutadieenikumista (HNBR) koostuvalla lateksilla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 ex 7019 90 00 |
70 20 |
Lasinuora, kumilla tai muovilla kyllästetty, kierretyistä lasifilamenttilangoista valmistettu, vähintään resorsinoli-formaldehydi-vinyylipyridiinihartsista ja akryylinitriilibutadieenikumista (NBR) koostuvalla lateksilla pinnoitettu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 19 10 ex 7019 90 00 |
80 40 |
Lasinuora, kumilla tai muovilla kyllästetty, kierretyistä lasifilamenttilangoista valmistettu, vähintään resorsinoli-formaldehydihartsista ja kloorisulfonoidusta polyeteenistä koostuvalla lateksilla pinnoitettu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 39 00 |
50 |
Lasikuitukangas, ei tekstiilimateriaalia, ilmansuodattimien tai katalyyttien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 40 00 |
10 |
Jatkuvakuituisesta esikehruulangasta valmistetut kudotut kankaat, kyllästetty epoksihartsilla, lämpölaajenemiskerroin 30–120 °C:n lämpötila-alueella (IPC-TM-650-menetelmällä määritettynä):
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7019 90 00 |
10 |
Muut lasikuidut kuin tekstiililasikuidut, joissa suurin osa kuiduista on halkaisijaltaan alle 4,6 μm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7020 00 10 ex 7616 99 90 |
10 77 |
Television jalusta, myös jos siinä on kiinnitysteline tv-kaapin/tason kiinnittämistä ja vakauttamista varten |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7201 10 11 |
10 |
Harkkorauta valanteina, joiden pituus on enintään 350 mm, leveys enintään 150 mm ja korkeus enintään 150 mm |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7201 10 30 |
10 |
Harkkorauta valanteina, joiden pituus on enintään 350 mm, leveys enintään 150 mm, korkeus enintään 150 mm ja jotka sisältävät enintään 1 painoprosentin piitä |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
7202 50 00 |
|
Ferropiikromi |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7202 99 80 |
10 |
Rauta-dysprosium, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7318 14 99 ex 7318 14 99 |
20 29 |
Kalliopultti,
jollaisia käytetään kaivosten vahvistamiseen |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7320 90 10 |
91 |
Karkaistusta teräksestä valmistettu tasokierukkajousi:
polttomoottoreissa olevien voimansiirtohihnojen kiristyslaitteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7325 99 10 |
20 |
Kuumasinkitystä pallografiittivaluraudasta valmistettu ankkuripää, jollaista käytetään maa-ankkureiden valmistuksessa |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7326 20 00 |
20 |
Huokoinen metalli, joka koostuu sintraamalla ja valssaamalla tiivistetyistä ruostumattomasta teräksestä valmistetuista langoista, joiden halkaisija on 0,017–0,070 mm |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7410 11 00 ex 8507 90 80 ex 8545 90 90 |
10 60 30 |
Grafiitista ja kuparista valmistettu laminaattikalvo rullina, joiden
sähköajoneuvojen litiumioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7410 21 00 |
10 |
Molemmilta puolilta kuparifoliolla päällystetyt polytetrafluorieteenilevyt, joissa on täyteaineena alumiinioksidia tai titaanidioksidia tai jotka on vahvistettu lasikuitukankaalla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7410 21 00 |
30 |
Polyimidikalvo, epoksidihartsia ja/tai lasikuitua sisältävä tai sisältämätön, joka on peitetty kuparifoliolla yhdeltä puolelta tai molemmin puolin |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7410 21 00 |
40 |
Levyt,
pinnoitettu yhdeltä puolelta tai molemmin puolin kuparikalvolla, jonka paksuus on enintään 0,15 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7410 21 00 |
50 |
Levyt,
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7410 21 00 |
60 |
Synteetti- tai keinohartsista valmistetut levyt, rullat ja laatat:
ja jotka on tarkoitettu piirilevyjen valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7410 21 00 |
70 |
Levyt, rullat ja laatat
ja jotka on tarkoitettu piirilevyjen valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7419 99 90 ex 7616 99 90 |
91 60 |
Levykkeet, pinnoitetut, molybdeenisilisidista:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
7601 20 20 |
|
Muokkaamattomista alumiiniseoksista valmistetut laatat ja aihiot |
4 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7601 20 20 |
10 |
Litiumia sisältävät alumiiniseoslaatat ja -aihiot |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7604 21 00 ex 7604 29 90 |
10 30 |
EN AW-6063 T5 -alumiiniseoksesta tehdyt profiilit
alanimikkeen 8302 tavaroiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7604 29 10 ex 7606 12 99 |
10 20 |
Levyt ja tangot, alumiini-litiumseosta |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7605 19 00 |
10 |
Lanka seostamatonta alumiinia, jonka läpimitta on vähintään 2 mm mutta enintään 6 mm, joka on päällystetty vähintään 0,032 mm mutta enintään 0,117 mm paksulla kuparikerroksella |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7606 12 92 ex 7607 11 90 |
20 20 |
Alumiini- ja magnesiumseoskaistaleet
joissa on
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7607 11 90 |
10 |
Sileä alumiinifolio, jonka ominaisuudet ovat seuraavat:
suurjännitesyövytykseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7607 11 90 |
40 |
Rullina oleva alumiinifolio, jonka
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7607 19 90 ex 8507 90 80 |
10 80 |
Alumiiniin sidotusta litium-manganeesilaminaatista koostuva levy rullina, joiden
sähköajoneuvojen litiumioniakkujen katodien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7607 20 90 |
10 |
Alumiinifoliolaminaatti, kokonaispaksuus enintään 0,123 mm, joka koostuu enintään 0,040 mm:n paksuisesta alumiinikerroksesta, polyamidi- ja polypropeenipohjaisista kalvoista sekä fluorivedyn syövyttävältä vaikutukselta suojaavasta pinnoitteesta, litiumpolymeeriparistojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7607 20 90 |
20 |
Voiteleva porauskalvo, jonka kokonaispaksuus on enintään 350 μm ja jossa on
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7613 00 00 |
20 |
Alumiinisäiliö, saumaton, tiivistettyjä luonnonkaasuja tai tiivistettyä vetyä varten, täysin epoksihiilikuitukomposiitista koostuvan päällysteen peittämä, vetoisuus 172 l (± 10 %), omapaino enintään 64 kg |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7616 99 90 |
15 |
Kennomaiset alumiinilohkot, samankaltaiset kuin ne, joita käytetään lentokoneen osien valmistuksessa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7616 99 90 ex 8482 80 00 ex 8803 30 00 |
70 10 40 |
Liitososat, joita käytetään helikopterin pyrstöroottorin akselien tuotannossa (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7616 99 90 |
75 |
Suorakulmaisen kehyksen muodossa olevat osat
jollaisia käytetään televisiovastaanottimien valmistuksessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8102 10 00 |
10 |
Molybdeenijauhe, jonka
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
8104 11 00 |
|
Muokkaamaton magnesium, jossa on vähintään 99,8 painoprosenttia magnesiumia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8104 30 00 |
30 |
Magnesiumjauhe:
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8104 90 00 |
10 |
Hiotut ja kiillotetut magnesiumlevyt, joiden mitat ovat enintään 1 500 mm × 2 000 mm, pinnoitettu toiselta puolelta valolle epäherkällä epoksihartsilla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8105 90 00 |
10 |
Kobolttiseoksesta valmistut tangot ja langat, jotka sisältävät
materiaalieritelmän AMS 5842 vaatimusten mukaiset, jollaisia käytetään avaruusteollisuudessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 20 00 |
10 |
Titaanisieni |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 20 00 |
30 |
Titaanijauhe, josta vähintään 90 painoprosenttia läpäisee seulan, jonka silmäkoko on 0,224 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 30 00 |
10 |
Titaani- ja titaaniyhdistejätteet ja -romu, ei kuitenkaan jätteet ja romu, joissa on vähintään 1 painoprosentti, mutta enintään 2 painoprosenttia alumiinia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 30 |
10 |
Titaaniyhdistetangot, standardin EN 2002-1, EN 4267 tai DIN 65040 mukaiset |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 30 |
20 |
Titaanin ja alumiinin seoksesta valmistetut tangot ja langat, vähintään 1 painoprosentin mutta enintään 2 painoprosenttia alumiinia sisältävät, alanimikkeen 8708 92 tai 8714 10 00 äänenvaimentimien ja pakoputkien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 30 |
30 |
Titaani-alumiini-vanadiumseoksesta (TiAl6V4) valmistettu lanka, AMS-standardien 4928 ja 4967 mukainen |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 30 |
40 |
Titaaniseoksesta valmistettu lanka, joka sisältää
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
10 |
Titaanin ja alumiinin seos, jossa on vähintään 1 painoprosentti, mutta enintään 2 painoprosenttia alumiinia, levyinä tai rullina, paksuus vähintään 0,49 mm, mutta enintään 3,1 mm, leveys vähintään 1 000 mm, mutta enintään 1 254 mm, alanimikkeen 8714 10 00 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
30 |
Titaanin ja piin seos, jossa on vähintään 0,15 mutta enintään 0,60 painoprosenttia piitä, levyinä tai rullina, seuraavien tavaroiden valmistukseen tarkoitettu:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
50 |
Titaanin, kuparin ja niobiumin seoksesta valmistetut levyt, nauhat ja foliot, joissa on vähintään 0,8 mutta enintään 1,2 painoprosenttia kuparia ja vähintään 0,4 mutta enintään 0,6 painoprosenttia niobiumia |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
60 |
Levyt, nauha ja folio, valmistettu titaani-, alumiini-, pii- ja niobiumseoksesta, joka sisältää
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
70 |
Titaaniseoksesta valmistettu nauha, joka sisältää
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
75 |
Titaaniseoksesta valmistetut levyt, nauhat ja foliot, jotka sisältävät
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
85 |
Levyt, nauhat ja folio, seostamatonta titaania |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 90 ex 9003 90 00 |
20 10 |
Titaaniseoksesta valmistetut silmälasien kehyksien osat, myös pultit, jollaisia käytetään silmälasien kehyksissä |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8109 20 00 |
10 |
Seostamaton zirkonium sieninä tai harkkoina, jotka sisältävät yli 0,01 painoprosenttia hafniumia ja jotka on tarkoitettu kemianteollisuudessa käytettävien sulattamalla laajennettujen putkien, tankojen ja harkkojen valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8110 10 00 |
10 |
Antimoni, harkkoina |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8112 99 30 |
10 |
Niobiumin (kolumbium) ja titaanin lejeerinki, tankoina |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8113 00 20 |
10 |
Kermettiharkot, jotka sisältävät vähintään 60 painoprosenttia alumiinia ja vähintään 5 painoprosenttia boorikarbidia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8113 00 90 |
10 |
Alumiinipiikarbidista (AlSiC-9) valmistettu kantolevy, elektronisiin piireihin tarkoitettu |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8207 30 10 |
10 |
Siirto- ja/tai rinnakkaispuristintyökalujen sarja metallilevyjen kylmämuovausta, painamista, vetämistä, leikkaamista, kierteittämistä, taivuttamista, kalibrointia, reunoittamista ja kuristamista varten, moottoriajoneuvojen rungon osien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8301 60 00 ex 8413 91 00 ex 8419 90 85 ex 8438 90 00 ex 8468 90 00 ex 8476 90 00 ex 8479 90 80 ex 8481 90 00 ex 8503 00 99 ex 8515 90 00 ex 8531 90 85 ex 8536 90 85 ex 8543 90 00 ex 8708 91 99 ex 8708 99 97 ex 9031 90 85 |
10 20 20 10 10 10 87 20 45 20 20 96 50 10 30 30 |
Näppäimistöt, kokonaan joko silikonista tai polykarbonaatista valmistetut, mukaan lukien sähköisillä kosketinelementeillä varustetut painetut näppäimet |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8309 90 90 |
10 |
Alumiiniset avausrenkaalla varustetut kokonaan avautuvat säilyketölkkien kannet, halkaisija 136,5 mm (± 1 mm) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8401 30 00 |
20 |
Ydinreaktoreissa käytettävä kuusikulmainen säteilyttämätön polttoaine-elementti (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8405 90 00 ex 8708 21 10 ex 8708 21 90 |
10 10 10 |
Metallikotelo autojen turvavöiden esikiristimissä käytettäville kaasunkehittimille |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8407 33 20 ex 8407 33 80 ex 8407 90 80 ex 8407 90 90 |
10 10 10 10 |
Kipinäsytytteiset iskumäntä- tai kiertomäntämoottorit, iskutilavuus vähintään 300 cm3 ja teho vähintään 6 kW, mutta enintään 20,0 kW, seuraavien tavaroiden valmistukseen tarkoitetut:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8407 90 10 |
10 |
Bensiinikäyttöiset nelitahtimoottorit, iskutilavuus enintään 250 cm3, alanimikkeen 8433 11 ruohonleikkuukoneiden, alanimikkeen 8433 20 10 niittokoneiden, alanimikkeen 8432 29 50 moottorikultivaattorien, alanimikkeen 8436 80 90 puutarhasilppurien tai alanimikkeen 8432 29 10 juuriäkeiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8407 90 90 |
20 |
Pienikokoinen nestekaasumoottorijärjestelmä,
nimikkeen 8427 ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8408 90 41 |
20 |
Dieselmoottorit, joiden teho on enintään 15 kW ja joissa on 2 tai 3 sylinteriä, ajoneuvoihin asennettavien lämpötilan säätöjärjestelmien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8408 90 43 |
20 |
Dieselmoottorit, joiden teho on enintään 30 kW ja joissa on 4 sylinteriä, ajoneuvoihin asennettavien lämpötilan säätöjärjestelmien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8408 90 43 ex 8408 90 45 ex 8408 90 47 |
30 20 30 |
Nelisylinterinen, nelitahtinen nestejäähdytteinen puristussytytysmoottori, jonka
nimikkeen 8427 ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8408 90 47 |
40 |
Nelisylinteriset ja -tahtiset nestejäähdytteiset puristussytytteiset polttomoottorit
ja jotka on tarkoitettu nimikkeen 8427 ajoneuvojen valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8409 91 00 ex 8409 99 00 |
10 20 |
Neljällä imuaukolla varustettu pakoputkien valmistuksessa käytettävä standardin DIN EN 13835 mukainen pakosarja, jossa voi olla turbiinin pesä ja joka on tarkoitettu sorvattujen, jyrsittyjen, porattujen ja/tai muulla tavalla käsiteltyjen pakoputkien valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8409 99 00 ex 8479 90 80 |
10 85 |
Injektorit, joissa on magneettiventtiili moottorin polttokammiossa tapahtuvan sumutuksen optimoimiseksi |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8411 99 00 |
30 |
Kaasuturbiinin siipipyörä, jollaista käytetään turboahtimissa ja:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8411 99 00 |
40 |
Kaasuturbiinin turboahtimen kierukan muotoinen komponentti,
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8411 99 00 |
50 |
Yksivaiheisen turboahtimen säädin,
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8413 70 35 |
20 |
Yksivaiheinen keskipakopumppu
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 30 81 |
50 |
Hermeettiset tai puolihermeettiset muuttuvanopeuksiset sähköiset kierukkakompressorit, joiden nimellisteho on vähintään 0,5 kW mutta enintään 10 kW ja syrjäytystilavuus enintään 35 cm3 ja jollaisia käytetään jäähdytyslaitteissa |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 30 89 |
20 |
Ajoneuvon ilmastointijärjestelmän osa, joka on avoimella akselilla varustettu mäntäkompressori, jonka teho on yli 0,4 kW, mutta enintään 10 kW |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 59 20 |
30 |
Aksiaalituuletin:
tietokoneiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 59 20 |
40 |
Aksiaalituuletin, jossa on sähkömoottori, teho enintään 2 W, nimikkeen 8521 tai 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 59 80 ex 8414 90 00 |
40 60 |
Poikittaisvirtaustuuletin, jonka
ja joka on tarkoitettu erillisistä yksiköistä koostuvien ilmastointilaitteiden sisäyksikköjen valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 90 00 |
20 |
Alumiinimännät, tarkoitettu liitettäviksi moottoriajoneuvojen ilmastointilaitteiden kompressoreihin (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 90 00 |
30 |
Paineensäätelyjärjestelmä, tarkoitettu liitettäväksi moottoriajoneuvojen ilmastointilaitteiden kompressoreihin (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 90 00 |
40 |
Veto-osa moottoriajoneuvojen ilmastointilaitteiden kompressoreihin (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8415 90 00 |
20 |
Alumiinista valmistettu haihdutin, autojen ilmastointilaitteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8418 99 10 |
50 |
Alumiinirivoista ja kuparikierukasta koostuva höyrystin, jollaista käytetään jäähdytyslaitteissa |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8418 99 10 |
60 |
Kahdesta samankeskisestä kupariputkesta koostuva lauhdutin, jollaista käytetään jäähdytyslaitteissa |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8421 99 00 |
91 |
Käänteisellä osmoosilla vettä puhdistavien laitteiden osat, joissa on kimppu läpäisevillä seinillä varustettuja onttoja muovikuituja, jotka on toisessa päässä suljettu muoviblokkiin ja jotka toisessa päässä lävistävät muoviblokin, myös lieriöön sijoitetut |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8421 99 00 |
93 |
Kaasujen erottamiseen tai puhdistamiseen kaasuseoksista tarkoitettujen erottimien osat, joissa on kimppu läpäiseviä onttoja kuituja säiliössä, joka voi olla rei’itetty ja jonka kokonaispituus on vähintään 300 mm, mutta enintään 3 700 mm ja läpimitta enintään 500 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8422 30 00 ex 8479 89 97 |
10 30 |
Koneet ja laitteet (muut kuin ruiskuvalulaitteet), jotka on tarkoitettu mustesuihkukirjoittimien kasettien valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8424 90 00 |
30 |
Poly(eteenitereftalaatista) valmistetut tavaranpäällykset, joiden vetoisuus on vähintään 50 ml mutta enintään 600 ml, jotka on varustettu suuttimella ja jollaisia käytetään mekaanisten nesteen sumutuslaitteiden osana |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8431 20 00 |
30 |
Vetoakseliyksikkö tasauspyörästöineen, jossa alennusvaihteet, lautaspyörä, käyttöakselit, pyörännavat, jarrut ja tukivarsien kiinnikkeet, nimikkeen 8427 ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8439 99 00 |
10 |
Imutelan vaipat, ei poratut, valmistettu keskipakovalulla seostettujen teräsputkien muodossa, pituudeltaan vähintään 3 000 mm ja ulkoläpimitaltaan vähintään 550 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8467 99 00 ex 8536 50 11 |
10 35 |
Mekaaniset kytkimet sähkövirtapiirien liittämistä varten:
nimikkeen 8467 koneiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8477 80 99 |
10 |
Koneet nimikkeen 3921 muovikalvojen valamista tai pinnanmuokkausta varten |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8479 89 97 |
40 |
Isobaarinen paineenvaihdin, virtausmäärä enintään 50 m3/h, myös apupumpulla varustettuna |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8479 89 97 ex 8479 90 80 |
50 80 |
Koneet ja laitteet, jotka ovat sähkökäyttöisten henkilöajoneuvojen litium-ioniakkujen tuotantolinjan osia, tällaisen tuotantolinjan rakentamiseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8481 30 91 |
91 |
Teräksiset (takaisku)venttiilit, joiden:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8481 80 59 |
10 |
Ilman säätöventtiili, jossa on askelmoottori ja venttiilineula, ilmavirtauksen säätelemiseen ruiskutusmoottoreissa joutokäynnin aikana |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8481 80 69 |
60 |
Jäähdytysaineen virtaussuunnan vaihtamiseen tarkoitettu nelitieventtiili, jossa on
ja jonka käyttöpaine on enintään 4,5 Mpa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8481 80 79 |
20 |
Magneettiventtiililaite, joka kestää 875 bar:n paineen |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8481 80 99 |
50 |
Huoltoventtiili, joka koostuu nestepuolen kaksitieventtiilistä ja kaasupuolen kolmitieventtiilistä:
ulkotiloissa käytettävien ilmastointiyksikköjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8481 80 99 |
60 |
Nelitieventtiili, jossa on:
ja jolla säädetään jäähdytysaineen virtausta, ulkotiloissa käytettävien ilmastointiyksikköjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8483 30 38 |
30 |
Rullalaakerin pesä,
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8483 40 29 |
50 |
Epäkeskovaihdetyyppinen vaihteisto, jonka
ja jollaisia käytetään robottivarsissa |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8483 40 29 |
60 |
Episyklinen pyörästö, jollaista käytetään sähkökäyttöisissä käsityökaluissa, joiden
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8483 40 51 |
20 |
Vaihdelaatikko, jossa on tasauspyörästö pyörän akselilla, alanimikkeen 8433 11 51 itseliikkuvien ajoleikkurien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8483 40 59 |
20 |
Hydrostaattinen vaihteisto, jossa on hydraulipumppu ja tasauspyörästö pyörän akselilla, alanimikkeen 8433 11 51 itseliikkuvien ajoleikkurien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8483 40 90 |
80 |
Voimansiirtokoneiston vaihteisto, jossa on
nimikkeen 8427 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 10 99 |
54 |
Harjaton tasavirtamoottori, ulkoläpimitta enintään 25,4 mm, nimellisnopeus 2 260 (± 15 %) tai 5 420 (± 15 %) kierrosta minuutissa, syöttöjännite 1,5 V tai 3 V |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 10 99 |
60 |
Tasavirtamoottori
sähkökeittimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 10 99 |
79 |
Harjallinen tasavirtamoottori, jossa on kolmivaihekäämitetty sisäroottori, myös jos moottori on kierukalla varustettu, ja jonka toimintalämpötila-alue on vähintään -20 °C – +70 °C |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 10 99 |
80 |
Tasavirta-askelmoottori, jonka
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 10 99 |
81 |
Tasavirta-askelmoottori, jonka askelkulma on vähintään 18 °, varmistusvääntömomentti vähintään 0,5 mNm ja kiinnityslaipan ulkomitat enintään 22 mm × 68 mm, jossa on kaksivaihekäämitys ja jonka teho on enintään 5 W |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 10 99 |
82 |
Harjaton tasavirtamoottori, ulkoläpimitta enintään 29 mm, nimellisnopeus 1 500 (± 15 %) tai 6 800 (± 15 %) kierrosta minuutissa, syöttöjännite 2 V tai 8 V |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 31 00 |
30 |
Harjaton tasavirtamoottori, kolmivaihekäämitys, ulkoläpimitta vähintään 85 mm mutta enintään 115 mm, nimellismomentti 2,23 Nm (± 1,0 Nm), antoteho suurempi kuin 120 W mutta enintään 520 W nopeuden ollessa 1 550 (± 350) kierrosta minuutissa 12 V:n syöttöjännitteellä, varustettu Hall-antureita sisältävällä virtapiirillä, tarkoitettu käytettäväksi sähköisen ohjaustehostimen ohjausyksikön yhteydessä (sähköisen ohjaustehostimen moottori) (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 31 00 |
40 |
Kestomagnetoitu tasavirtamoottori,
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 31 00 |
45 |
Harjattomat tasavirtamoottorit
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 31 00 |
55 |
Kommutaattorilla varustettu tasavirtamoottori
ja jotka on tarkoitettu sähkökäyttöisiin käsityökaluihin |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 31 00 |
60 |
Harjaton tasavirtamoottori, joka voi pyöriä vastapäivään (CCW) ja:
ja joka on tarkoitettu erillisistä yksiköistä koostuvien ilmastointilaitteiden sisä- tai ulkoyksikköjen valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 31 00 |
65 |
Polttokennomoduuli, jossa on vähintään polymeeripolttokennoja (PEMFC) kuoressa, johon on integroitu jäähdytysjärjestelmä, moottoriajoneuvojen käyttövoimajärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 31 00 |
70 |
Harjattomat tasavirtamoottorit,
ja jollaisia käytetään autojen sähköisissä ohjaustehostinjärjestelmissä |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 33 00 ex 8501 40 80 ex 8501 53 50 |
30 50 10 |
Moottoriajoneuvojen sähkökäyttö, jonka teho on enintään 315 kW ja jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 51 00 ex 8501 52 20 |
30 50 |
Resolverilla ja jarrulla varustettu synkroninen vaihtovirtaservomoottori, jonka enimmäisnopeus on 6 000 rpm ja
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 62 00 |
30 |
Polttokennojärjestelmä,
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8503 00 91 ex 8503 00 99 |
31 32 |
Roottori, jonka sisäpuolella on yksi tai kaksi magneettirengasta, myös teräsrenkaaseen yhdistämätön |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8503 00 99 |
31 |
Sähkömoottorin stanssattu kokooja, jonka ulkoläpimitta on enintään 16 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8503 00 99 |
33 |
Sähköisen ohjaustehostimen harjattoman moottorin staattori, pyöreystoleranssi 50 μm |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8503 00 99 |
34 |
Sähköisen ohjaustehostimen harjattoman moottorin roottori, pyöreystoleranssi 50 μm |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8503 00 99 |
35 |
Lähetin-resolveri sähköisten ohjaustehostinten harjattomiin sähkömoottoreihin |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8503 00 99 |
40 |
Polttokennokalvot rullina tai levyinä, leveys enintään 150 cm, nimikkeen 8501 polttokennojen valmistukseen tarkoitetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 31 80 |
20 |
Muuntaja, nestekidelaitemoduulien (LCD-moduulit) vaihtosuuntaajien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 31 80 |
30 |
Tehomuuntajat, tehokapasiteetti enintään 1 kVA, staattisten sähkömuuttajien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 31 80 |
40 |
Sähkömuuntajat,
sovittimien (”set top boxes”) ja televisioiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 40 82 |
40 |
Painettu piirilevy, jossa on siltasuuntainpiiri sekä muita aktiivisia ja passiivisia komponentteja ja
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 40 82 |
50 |
Kotelossa oleva tasasuuntaaja, jonka
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 40 90 |
20 |
DC/DC-muuttaja |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 40 90 |
30 |
Staattinen muuttaja, joka koostuu tehonsäätimestä, jossa on eristehilatransistoreja (IGBT), koteloitu, alanimikkeen 8516 50 00 mikroaaltouunien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 40 90 |
40 |
Puolijohdintehomoduulit, jotka koostuvat
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 40 90 |
50 |
Teollisuusrobottien ohjain,
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 40 90 |
60 |
Siirtopuristettu puolijohdintehomoduuli, jossa on
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 50 95 |
20 |
Induktori, jonka induktanssi on enintään 62 mH |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 50 95 |
40 |
Kuristinkela, jonka
nestekide- (LCD-) ja valodiodi- (LED-) -moduulivirtapiirilevyjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 50 95 |
50 |
Solenoidikela
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 90 11 |
10 |
Ferriittisydämet, muut kuin poikkeutuskelayksiköihin tarkoitetut |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
31 |
Kestomagneetti, jonka remanenssi on 455 mT (± 15 mT) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
33 |
Neodyymin, raudan ja boorin seoksesta koostuvat kestomagneetit, jotka ovat joko pyöristetyn suorakulmion (mitat enintään 15 mm × 10 mm × 2mm) tai kiekon (läpimitta enintään 90 mm) muotoisia, myös jos niissä on reikä keskellä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
35 |
Joko neodyymin, raudan ja boorin tai samariumin ja koboltin seoksesta koostuvat pinnoitetut kestomagneetit, joille on tehty epäorgaaninen passivointi (epäorgaaninen pinnoitus) sinkkifosfaatilla, moottori- tai anturisovellusten tuotteiden teolliseen valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
50 |
Erityisesti muotoillut tangot, joista on tarkoitus tulla kestomagneetteja magnetisoinnin jälkeen, neodyymia, rautaa ja booria sisältävät
jollaisia käytetään sähköisten servomoottorien valmistuksessa teollisuusautomaatioita varten |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
60 |
Neodyymin, raudan ja boorin seoksesta valmistetut renkaat, putket, hylsyt ja pinteet
jollaisia käytetään kestomagneettien valmistuksessa magnetisoinnin jälkeen |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
70 |
Levy
ja jollaista käytetään autojen kaiuttimissa. |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
80 |
Kolmion, neliön tai suorakulmion muotoiset tavarat, joista magnetisoinnin jälkeen on tarkoitus tulla kestomagneetteja ja jotka sisältävät neodyymia, rautaa ja booria ja joiden mitat ovat seuraavat:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 19 90 |
30 |
Levyn muotoiset agglomeroidusta ferriitistä valmistetut tavarat, joiden läpimitta on enintään 120 mm ja joissa on reikä keskellä ja joista on magnetisoinnin jälkeen tarkoitus tulla kestomagneettej, joiden remanenssi on 350 mT - 470 mT |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 20 00 |
30 |
Sähkömagneettinen kytkin, moottoriajoneuvojen ilmastointilaitteiden kompressorien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 90 20 |
91 |
Solenoidi, jossa on ankkuri ja joka toimii 24 voltin nimellisellä syöttöjännitteellä 0,08 ampeerin nimellisellä tasavirralla, tarkoitettu nimikkeen 8517 tuotteiden valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8506 50 90 |
10 |
Yksikennoinen litiumjodiparisto, jonka mitat ovat enintään 9 mm × 23 mm × 45 mm ja jännite enintään 2,8 V |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8506 50 90 |
20 |
Mikropiiripidikkeeseen asennettu yksikkö, jossa on enintään 2 litiumparistoa, jotka on varustettu enintään 32 liittimellä ja ohjauspiirillä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8506 50 90 |
30 |
Yksikennoinen litiumjodi- tai litiumhopeavanadiumoksidiparisto, jonka mitat ovat enintään 28 mm × 45 mm × 15 mm ja jonka kapasiteetti on vähintään 1,05 Ah |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 10 20 |
80 |
Lyijy-happokäynnistysakku
tehokasta laturin avulla tapahtuvaa jarrutusenergian talteenottoa tai tehokkaalla laturin avulla tapahtuvalla jarrutusenergian talteenotolla varustettuja moottorin start/stop-järjestelmiä hyödyntävien henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 30 20 |
30 |
Sylinterimäinen nikkeli-kadmiumakku, jonka pituus on 65,3 mm (± 1,5 mm) ja halkaisija 14,5 mm (± 1 mm), nimelliskapasiteetti vähintään 1 000 mAh, ladattavien paristojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 50 00 ex 8507 60 00 |
20 20 |
Enintään 69 mm:n pituinen, enintään 36 mm:n levyinen ja enintään 12 mm:n paksuinen suorakulmainen akku, ladattavien paristojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 50 00 |
30 |
Sylinterimäinen nikkeli-hydridiakku, halkaisija on enintään 14,5 mm, ladattavien paristojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
25 |
Ladattavissa litium-ioniakuissa käytettävät suorakulmaiset moduulit
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
30 |
Sylinterimäinen litiumioniakku, jonka pituus on vähintään 63 mm ja halkaisija vähintään 17,2 mm, nimelliskapasiteetti vähintään 1 200 mAh, ladattavien paristojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
35 |
Ladattavat litium-ioniakut:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
40 |
Ladattavien sähköisten litium-ioniakkujen patterit, joiden
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
50 |
Sähköisten litium-ioniakkujen pattereiden asentamiseen tarkoitetut moduulit
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
55 |
Sylinterin muotoinen litium-ioniakku, jonka
ladattavien akkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
57 |
Kuution muotoinen litium-ioniakku, jonka
ladattavien akkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
60 |
Ladattavat litium-ioniakut:
pakatut 48 moduulin pakkauksiin |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
65 |
Litiumioni-lieriöpari, jonka
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
70 |
Ladattavissa litium-ioniakuissa käytettävät suorakulmaiset moduulit, joiden
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
75 |
Suorakaiteen muotoinen litiumioniakku,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
80 |
Suorakaiteen muotoinen litium-ioniakku, jolla on seuraavat ominaisuudet:
moottoriajoneuvojen ladattavien akkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 90 80 |
70 |
Nikkelillä päällystetty leikattu kuparifoliolevy, jonka:
sähköajoneuvojen litium-ioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8508 70 00 ex 8537 10 99 |
10 96 |
Elektroninen piirikortti, ilman erillistä koteloa, enintään 300 W:n tehoisten pölynimurin harjojen käynnistämiseen ja ohjaamiseen tarkoitettu |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8508 70 00 ex 8537 10 99 |
20 98 |
Elektroniset piirikortit, jotka
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8512 40 00 ex 8516 80 20 |
10 20 |
Auton sivupeilin lämmityskalvo, jossa on
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8516 90 00 |
60 |
Sähköisen rasvakeittimen tuuletusosayksikkö,
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8516 90 00 |
70 |
Sisäastia
sähkökeittimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8518 29 95 |
30 |
Kaiuttimet:
ja jollaisia käytetään televisiovastaanottimien ja videomonitorien valmistukseen |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8518 30 95 |
20 |
Kuulolaitteisiin tarkoitettu kuuloke, kotelossa, jonka ulkomitat liitoskohtia lukuun ottamatta ovat enintään 5 mm × 6 mm × 8 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8518 40 80 |
91 |
Piirilevyn alayksikkö, joka käsittää digitaalisen audiosignaalin avaamisen, audiosignaalin käsittelyn ja vahvistamisen kaksikanava- ja/tai monikanavatoiminnoin |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8518 40 80 |
92 |
Piirilevyn alayksikkö, joka koostuu virransyöttö-, aktiivikorjain- ja tehovahvistinpiireistä |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8518 90 00 |
91 |
Yhtenä kappaleena kylmäpuristetusta teräksestä valmistettu pyöreä levy, jonka toisella puolella on sylinteri, kaiuttimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8521 90 00 |
20 |
Digitaalisen videosignaalin tallennuslaite
suljetun piirin kameravalvontajärjestelmien (CCTV) valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 49 |
50 |
CD-soittimen laserlukupäähän tuleva elektroninen rakenneyhdistelmä, jossa on:
kaikki asennettuna alustalle |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 49 ex 8527 99 00 ex 8529 90 65 |
60 10 25 |
Painettu piirilevy-yksikkö, jossa on
kodin viihdejärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 49 ex 8527 99 00 ex 8529 90 65 |
65 20 40 |
Painettu piirilevyosayksikkö, jossa on
kodin viihdejärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 49 |
70 |
Yhdistelmä, jossa on vähintään joustava painettu piiri sekä integroitu piiri laserohjausta ja integroitu piiri signaalinmuunninta varten |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
15 |
Alumiininen jäähdytyslevy ja jäähdytyslaippa, nimikkeen 8521 tuotteiden transistorien ja/tai integroitujen piirien käyttölämpötilan ylläpitoon tarkoitettu |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 ex 8529 90 92 |
30 30 |
Metallinen pidin, kiinnitin tai sisäinen jäykiste, televisioiden, monitorien ja videonauhureiden tuotantoon tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
65 |
Optisten levyjen asemayksiköt, joissa on vähintään optinen yksikkö ja tasavirtamoottoreita, myös kaksikerrostallenukseen käytettävät |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
70 |
Videosignaalin tallennus-/toistolaite, joka koostuu vähintään moottorista ja painetusta piirilevystä, jossa on ohjain- tai hallintatoiminnoilla varustettuja integroituja piirejä, myös muuntajalla varustetut, nimikkeen 8521 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
75 |
CD-soittimien optinen lukupää, joka koostuu laserdiodista, valoilmaisimen integroidusta piiristä ja säteenjakajasta |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
80 |
Laseroptinen levyasemayhdistelmä (ns. ”mecha unit”) digitaalisten videosignaalien ja/tai audiosignaalien tallentamiseen ja/tai toistamiseen, joka koostuu vähintään yhdestä laseroptisesta lukuyksiköstä ja/tai kirjoitusyksiköstä sekä yhdestä tai useammasta tasavirtamoottorista ja jossa ei ole painettua piirilevyä tai jossa on piirilevy, joka ei pysty käsittelemään video- ja audiosignaaleja, nimikkeiden 8519, 8521, 8526, 8527, 8528 tai 8543 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
81 |
CD- tai DVD-levyjen optisten signaalien toistamiseen ja DVD-levyjen optisten signaalien tallentamiseen tarkoitettu optinen laserlukupää, jossa on vähintään
nimikkeen 8521 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
83 |
Optinen sinilaserlukupää (Blu-ray), myös tallentava, käytettäväksi Blu-ray-, DVD- ja CD-levyjen kanssa, sisältää ainakin:
nimikkeen 8521 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
84 |
Blu-ray-asema, myös tallentava, käytettäväksi Blu-ray-, DVD- ja CD-levyjen kanssa, sisältää ainakin:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
85 |
Kuvapääpyörä, jossa on kuvapäitä tai kuva- ja äänipäitä ja sähkömoottori, nimikkeen 8521 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
96 |
Kiintolevy, asennettavaksi nimikkeen 8521 tuotteisiin (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 ex 8529 90 65 |
97 50 |
Viritin, joka muuntaa suurtaajuussignaalit keskitaajuussignaaleiksi, nimikkeen 8521 ja 8528 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8525 80 19 |
20 |
Televisiokameran yksikkö, jonka mitat ovat enintään 10 mm × 15 mm × 18 mm, joka koostuu kuva-anturista, objektiivista ja väriprosessorista, jonka kuvan erottelutarkkuus on enintään 1 024 × 1 280 kuvapistettä (pikseliä), myös johdolla ja/tai kotelolla varustetut, alanimikkeen 8517 12 00 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8525 80 19 |
25 |
Suuren aallonpituuden infrapunakamera (LWIR-kamera) (standardin ISO/TS 16949 mukainen),
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8525 80 19 ex 8525 80 91 |
31 10 |
Suljetun piirin televisiokamera (CCTV),
CCTV-valvontajärjestelmissä käytettäväksi tarkoitettu (1) |
0 % |
01.07.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8525 80 19 |
35 |
Kuvaskannauskamerat, joissa käytetään
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8525 80 19 |
40 |
Kannettavan tietokoneeseen tarkoitettu kameran yksikkö, joka on mitoiltaan enintään 15 mm × 25 mm × 25 mm, joka koostuu kuva-anturista, objektiivista ja väriprosessorista, jonka kuvan erottelutarkkuus on enintään 1 600 × 1 200 kuvapistettä, myös johtimella ja/tai kotelolla varustetut, jalustalle asennetut ja LED-sirun sisältävät (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8525 80 19 |
45 |
Kaksimikrofoninen kameramoduuli, jonka erottelutarkkuus on 1 280 × 720 P HD, nimikkeen 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8526 91 20 ex 8527 29 00 |
80 10 |
Integroitu äänimoduuli (IAM), jossa on digitaalisen videosignaalin ulostulo moduulin liittämiseksi LCD-kosketusnäyttömonitoriin ja joka on liitetty MOST-verkkoon (Media Oriented Systems Transport) ja jonka tiedonsiirto tapahtuu MOST High -protokollaa käyttäen, myös jos siinä on
ja
joka on tarkoitettu 87 ryhmän ajoneuvojen valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8527 91 99 ex 8529 90 65 |
10 35 |
Rakenneyhdistelmä, joka sisältää ainakin:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8528 49 10 |
10 |
Videomonitori, jossa on:
myös alustalle kiinnitettynä, ovikuvapuhelimien (video entry phones), kuvapuhelimien tai valvontalaitteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8528 59 70 |
10 |
Muihin laitteisiin yhdistämättömät nestekidenäyttöiset (LCD) värivideomonitorit, joiden tasavirtatulojännite on vähintään 7 mutta enintään 30 V ja kuvaruudun läpimitta enintään 33,2 cm,
on tarkoitettu yhdistettäviksi tai asennettaviksi pysyvästi 84 - 90 ja 94 luvun tavaroihin teollisen kokoonpanon aikana (1) |
0 % |
30.06.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 10 80 |
20 |
Keraaminen suodatinyhdistelmä, jossa on kaksi keraamista suodatinta ja yksi keraaminen resonaattori, 10,7 MHz:n (± 30 kHz) taajuuksia varten, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 10 80 |
50 |
Keraaminen suodatin 450 kHz:n (± 1,5 kHz) tai 455 kHz:n (± 1,5 kHz) keskitaajuuksia varten, kaistanleveys enintään 30 kHz 6 desibelin voimakkuudella ja enintään 70 kHz 40 desibelin voimakkuudella, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 10 80 |
60 |
Suotimet, lukuun ottamatta akustisia pinta-aaltosuotimia, vähintään 485 MHz:n mutta enintään 1 990 MHz:n keskitaajuuksille, väliinkytkemisvaimennus enintään 3,5 dB, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 65 ex 8548 90 90 |
30 44 |
Mikroprosessori- ja videoprosessoritoiminnolla varustetun televisiovastaanottimen osat, jotka koostuvat vähintään mikro-ohjaimesta ja videoprosessorista, johdinkehykseen asennettuina ja muovikotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 65 |
45 |
Satelliittiradiovastaanotinmoduuli, joka muuntaa satelliitista tulevat korkeataajuussignaalit digitaaliseen audiomuotoon koodatuiksi signaaleiksi, nimikkeen 8527 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 65 |
55 |
Taustavalon LED-piirilevy, nimikkeen 8528 tavaroihin asennettavaksi tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 65 |
60 |
Viritin, joka muuntaa suurtaajuussignaalit keskitaajuussignaaleiksi, digisovittimiin tarkoitettujen satelliitti- ja maanpäällisen verkon televisiovastaanottimien valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 65 |
65 |
Painettu piirilevy syöttöjännitteen ja ohjaussignaalien syöttämiseksi suoraan nestekidelaitemoduulin (LCD-moduuli) TFT-lasipaneelilla sijaitsevalle ohjauspiirille |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 65 |
70 |
Ohjain, joka koostuu elektronisesta integroidusta piiristä ja taipuisasta painetusta piiristä, nestekidelaitemoduulien (LCD-moodulit) valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 65 |
75 |
Moduulit, jotka koostuvat ainakin puolijohdesiruista
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
25 |
Nestekidelaitemoduulit (LCD-moduulit), joihin ei ole yhdistetty kosketusnäyttötoimintoja ja jotka koostuvat ainoastaan
moottoriajoneuvojen radioiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
32 |
Videoprojisointiin tarkoitettu optinen yksikkö, jossa on värierottelujärjestelmä, kohdistusmekanismi ja linssejä, nimikkeen 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
40 |
Yksikkö, jossa on prismoja, DMD-siruja (Digital Micromirror Device; digitaalinen mikropeili) ja elektronisia ohjauspiirejä, televisio- ja videoprojektorien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
41 |
DMD-siru (Digital Micromirror Device; digitaalinen mikropeili), videoprojektorien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
42 |
Alumiininen jäähdytyslevy ja jäähdytyslaippa, televisiovastaanottimien transistorien ja integroitujen piirien käyttölämpötilan ylläpitoon tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
43 |
Plasmanäyttömoduuli, jossa on ainoastaan osoite-elektrodit ja näytön elektrodit, myös sellaiset, joissa on ohjain ja/tai ohjauselektroniikka ainoastaan kuvapisteen (pikselin) osoittamista varten, ja sellaiset joissa on virransyöttö |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
44 |
Nestekidelaitemoduulit (LCD-moduulit), jotka koostuvat vain yhdestä tai useammasta lasisesta tai muovisesta TFT-kennosta, joihin ei ole yhdistetty kosketusnäyttötoimintoja, myös ne joissa on taustavaloyksikkö ja vaihtosuuntaajia tai taustavaloyksikkö ilman vaihtosuuntaajia, sekä yhdestä tai useammasta painetusta piiristä, jonka ohjauselektroniikka on vain kuvapisteohjausta varten |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
45 |
TV-lähetysten vastaanottoon tarkoitettu integroitujen piirien yhdistelmä, joka sisältää kanavanvalitsin-dekooderin, virittimen ja virranohjauskytkimen, jotka ovat sirumuodossa, ja GSM-suotimia sekä erillisiä ja sulautettuja passiivisia piirielementtejä DVB-T- ja DVB-H-standardien mukaisten digitaalisten yleisradiolähetysten vastaanottamista varten |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
47 |
Kuva-anturit ('progressive scan' Interline CCDE-Sensor tai CMOS-Sensor) digitaalisia videokameroita varten analogisena tai digitaalisena monoliittisena integroituna piirinä, kuvapistekoko (pikselikoko) enintään 12 μm × 12 μm, monokromaattisena versiona, jossa kuhunkin yksittäiseen kuvapisteeseen (pikseliin) on asennettu mikrolinssejä (mikrolinssien ryhmä), tai värisuotimella varustettuna polykromaattisena versiona, myös pienoislinssien (mikrolinssien) ryhmällä varustettu, myös jos kuhunkin yksittäiseen kuvapisteeseen (pikseliin) on asennettu yksi pienoislinssi |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
48 |
Muottivalettu alumiininen jäähdytyslevy transistorien ja integroitujen piirien käyttölämpötilan ylläpitoon, nimikkeen 8527 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 ex 8536 69 90 |
49 83 |
Häiriösuodattimella varustettu vaihtovirtapistoke, jossa on:
myös jos siinä on metallituki, jolla vaihtovirtapistoke liitetään PDP-televisioon |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
50 |
Nimikkeen 8528 LCD-monitoreihin tarkoitettu LCD-värinäyttöpaneeli,
87 ryhmän ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
70 |
Suorakulmainen kiinnitys- ja suojakehys
jollaisia käytetään televisiovastaanottimien valmistuksessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8531 80 95 |
40 |
Sähköakustinen anturi (transducer) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8535 90 00 |
20 |
Piirilevy, joka koostuu levyn muotoisesta eristävästä materiaalista sekä sähköliitoksista ja juotoskohdista, nestekidelaitemoduulien (LCD-moduulit) taustavaloyksikköjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8535 90 00 ex 8536 50 80 |
30 83 |
Puolijohdemoduulikytkin, koteloitu
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 30 30 |
11 |
Lämpösähkökatkaisija, jonka katkaisuvirta on vähintään 50 A ja jossa on hyppykytkin, suoraan sähkömoottorin käämiin asennettava, ilmatiiviissä kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 49 00 |
91 |
Lämpöreleet ilmatiiviissä lasikotelossa, jonka pituus johtoja lukuun ottamatta on enintään 35 mm, suurin vuoto 10–6 cm3 heliumia sekunnissa 1 baarin paineen alaisena lämpötilan ollessa 0 °C - 160 °C, jäähdytyslaitteisiin käytettäviin kompressoreihin asennettavaksi (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 50 11 |
31 |
Painetulle piirille asennettava kytkin, joka toimii 4,9 N:n voimalla (± 0,9 N), kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 50 11 |
32 |
Mekaaninen tact-kytkin sellaisten elektronisten piirien kytkemiseksi, jotka toimivat enintään 60V käyttöjännitteellä ja enintään 50 mA virranvoimakkuudella, nimikkeen 8521 tai 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 50 19 |
91 |
Hall-kytkin, jossa on yksi magneetti, yksi Hall-anturi ja kaksi kondensaattoria, kotelossa, jossa on kolme liitäntää |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 50 19 ex 8536 50 80 |
93 97 |
Laite, jossa on säädettävät ohjain- ja kytkintoiminnot ja joka koostuu yhdestä tai useammasta integroidusta monoliittipiiristä, myös puolijohdinelementteihin yhdistettynä, yhdessä johdinkehykseen asennettuna ja muovikotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 50 80 |
81 |
Mekaaniset nopeudensäädinkytkimet sähkövirtapiirien liittämistä varten:
nimikkeen 8467 koneiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 50 80 |
82 |
Mekaaniset kytkimet sähkövirtapiirien liittämistä varten:
nimikkeen 8467 koneiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 50 80 |
93 |
Vaihtokytkinyksikkö koaksiaalikaapelille, joka koostuu 3 sähkömagneettisesta vaihtokytkimestä, kytkemiskesto enintään 50 ms ja ohjausvirta enintään 500 mA 12 V:n jännitteellä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 50 80 |
98 |
Mekaaniset painonappikytkimet elektronisten piirien kytkemiseksi, käyttöjännite vähintään 220V mutta enintään 250V ja virranvoimakkuus enintään 5A, nimikkeen 8521 tai 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 69 90 |
51 |
Muovi- tai metallikoteloon asennetut SCART-liittimet, joissa on 21 nastaa kahdessa rivissä, nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 69 90 |
81 |
Pistoliitin, nestekidenäyttöisten (LCD) televisiovastaanottimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 69 90 |
82 |
Lähiverkkoihin tarkoitettu modulaarinen pistoke tai pistokytkin, myös muiden pistokkeiden kanssa yhdistetty, jossa on ainakin
nimikkeen 8521 tai 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 69 90 |
84 |
Yksi- tai monityyppinen USB-pistoke tai -pistokytkin muiden USB-laitteiden liittämistä varten, nimikkeen 8521 tai 8528 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 69 90 |
85 |
Muovi- tai metallikoteloon asennettu pistoke tai pistokytkin, jossa on enintään kahdeksan nastaa, nimikkeen 8521 tai 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 69 90 |
86 |
Muovi- tai metallikoteloon asennettu HDMI-tyyppinen (High Definition Multimedia Interface) pistoke tai pistotulppa, jossa on 19 tai 20 nastaa kahdessa rivissä, nimikkeen 8521 tai 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 69 90 |
87 |
Muovi- tai metallikoteloon asennettu D-subminiatyyrityyppinen (D-sub) pistoke tai pistotulppa, jossa on 15 nastaa kolmessa rivissä, nimikkeen 8521 tai 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 69 90 |
88 |
SD (Secure Digital) -, CompactFlash-, "Smart Card" - ja 64-napainen PC-card -tyyppiset naarasliittimet, jollaisia käytetään juottamiseen painetuille piirilevyille, liittämään sähkölaitteita ja -piirejä sekä kytkemään tai suojaamaan jännitteeltään enintään 1 000 V:n sähköpiirejä |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 70 00 |
10 |
Optinen pistoke tai pistokytkin, nimikkeen 8521 tai 8528 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 70 00 |
20 |
Muovi- tai metallikotelossa olevat metalliset pistotulpat, pistorasiat ja liittimet valokaapeleiden optista tai mekaanista suuntaamista varten
nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 90 85 |
92 |
Stanssattu metallikehys, jossa on liitäntöjä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 90 85 ex 8544 49 93 |
94 10 |
Kumista tai piistä valmistettu elastomeerinen liitin, jossa on yksi tai useampi johdinelementti |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 90 85 |
97 |
SD-tyyppinen (Secure Digital) muistikorttipaikka, push/push- tai push/pull-tyyppinen, nimikkeen 8521 tai 8528 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8537 10 91 |
30 |
Tietojen käsittelyyn ja arviointiin käytettävä ajoneuvon kojelaudan valvontamoduuli, joka toimii CAN-väyläprotokollan kautta ja jossa on ainakin
jännite 13,5 V |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8537 10 99 |
92 |
Kosketusnäyttö, jossa on kahden lasi- tai muovilevyn tai -kalvon välissä oleva, johtimia ja liittimiä käsittävä sähköä johtava matriisi |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8537 10 99 |
93 |
Elektroniset ohjausyksiköt 12 V jännitettä varten, ajoneuvoihin asennettavien lämpötilan säätöjärjestelmien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8537 10 99 ex 8543 70 90 |
94 20 |
Yksikkö, joka koostuu kahdesta liitoskanavatransistorista kaksoisjohdinkehyksellä (dual lead frame) varustetussa kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8537 10 99 |
97 |
Elektroninen ohjauskortti, antoteholtaan vähintään 750 W ja ottoteholtaan enemmän kuin 1 600 mutta enintään 2 700 W olevan yksivaiheisen sähköisen vaihtovirtakommutaattorimoottorin käynnistämiseen ja ohjaamiseen tarkoitettu |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8538 90 99 |
92 |
Lämpösulakkeen osa, jossa on tinalla pinnoitettu kuparilanka kiinnitettynä sylinterin muotoiseen koteloon, ulkomitat enintään 5 mm × 48 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8538 90 99 |
95 |
Kuparipohjainen levy, jollaista käytetään jäähdytyslevynä nimikkeen 8535 tai 8536 eristehilatransistorimoduulien (IGBT-moduulit), joiden jännite on vähintään 650 V mutta enintään 1 200 V, valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8539 39 00 |
20 |
Kylmäkatodiloisteputket (CCFL) tai ulkoelektrodiloisteputket (EEFL), joiden läpimitta on enintään 5 mm ja pituus enemmän kuin 120 mm mutta enintään 1 570 mm |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8540 11 00 |
93 |
Värikatodisädeputki, joka on varustettu kolmella vierekkäin olevalla elektronitykillä (in-line-teknologia), kuvaruudun läpimitta on vähintään 79 cm |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8540 20 80 |
91 |
Fotomonistin |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8540 71 00 |
20 |
Jatkuvatoiminen magnetroni, joka toimii kiinteällä 2 460 MHz:n taajuudella ja jossa on koteloitu magneetti ja antennielementti, alanimikkeen 8516 50 00 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8540 89 00 |
91 |
Putken muotoiset näytöt, jotka koostuvat, liittimiä lukuun ottamatta, enintään 300 mm × 350 mm kokoiselle levylle asennetusta lasikotelosta. Putki sisältää yhden tai useampia peräkkäisiä merkkejä tai rivejä. Kukin merkki tai rivi koostuu fluoresoivista tai fosforisoivista osista. Nämä osat on asennettu metallialustalle, joka on päällystetty fluoresoivilla aineilla tai fosforisoivilla suoloilla, jotka muuttuvat valaiseviksi, kun niitä pommitetaan elektroneilla |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8540 89 00 |
92 |
Tyhjiöfluoresenssinäyttöputki |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 ex 9405 40 39 ex 9405 40 99 |
23 50 03 |
Puolijohdelaite, joka on tarkoitettu sähköenergian muuntamiseen näkyviksi infrapuna- tai ultraviolettisäteiksi
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
30 |
Vahvistin, jossa on painetulle piirille asennettuja aktiivisia ja passiivisia elementtejä, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
35 |
Radiotaajuus (RF) modulaattori, joka toimii vähintään 43 MHz:n mutta enintään 870 MHz:n taajuusalueella ja jolla voidaan kytkeä VHF- ja UHF-signaaleja ja joka koostuu painetulle piirille asennetuista aktiivisista ja passiivisista elementeistä, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
40 |
Korkeataajuusvahvistin, joka koostuu koteloidusta metallilaipalle asennetusta yhdestä tai useammasta integroidusta piiristä ja erillisestä kondensaattorisirusta |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
45 |
Pietsosähköisistä kiteistä valmistettu kiinteätaajuuksinen oskillaattori, taajuusalueella 1,8 MHz — 67 MHz, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
55 |
Valosähköpiiri, jossa on vähintään yksi valodiodi (LED), myös integroidulla käyttövirtapiirillä varustettu, ja yksi vahvistinpiirillä varustettu fotodiodi, myös integroidulla loogisella porttimatriisipiirillä varustettu, tai vähintään yksi valodiodi ja vähintään kaksi vahvistinpiirillä varustettua fotodiodia, myös integroidulla loogisella porttimatriisipiirillä tai muilla integroiduilla piireillä varustettu, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
60 |
Oskillaattorit, joiden keskitaajuus on vähintään 20 GHz mutta enintään 42 GHz, ja jotka koostuvat aktiivisista ja passiivisista osista, joita ei ole asennettu alustalle, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
65 |
Äänen tallennus- ja toistopiiri, joka tallentaa stereoääntä sekä mahdollistaa samanaikaisen tallennuksen ja toiston ja jossa on kaksi tai kolme integroitua monoliittipiiriä asennettuina painetulle piirille tai johdinkehykseen, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
80 |
Lämpötilaa kompensoiva oskillaattori, jossa on painettu piiri, johon on asennettu ainakin pietsosähköinen kide ja säädettävä kondensaattori, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
85 |
Jänniteohjattu oskillaattori (VCO) lukuun ottamatta lämpötilakompensoitua, joka koostuu painetulle piirille asennetuista aktiivisista ja passiivisista elementeistä kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 70 90 |
95 |
Matkapuhelimen näyttö- ja käyttömoduuli, jossa on
87 ryhmän ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 90 00 |
20 |
Ruostumattomasta teräksestä valmistettu katodi, levynä, jossa on kannatustanko, myös muovisilla sivuliuskoilla varustetut |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 90 00 |
30 |
Nimikkeen 8541 tai 8542 tuotteiden yhdistelmä painetulle piirille asennettuna, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8543 90 00 |
40 |
Elektrolyysilaitteen osa, joka koostuu nikkelirivoilla kiinnitetyllä nikkelilankaverkolla varustetusta nikkelikaukalosta sekä titaanirivoilla kiinnitetyllä titaanilankaverkolla varustetusta titaanikaukalosta, jotka on kiinnitetty toisiinsa pohjat vastakkain |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8544 20 00 ex 8544 42 90 ex 8544 49 93 ex 8544 49 95 |
10 20 20 10 |
PET:llä/PVC:llä eristetty taipuisa kaapeli:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8544 42 90 |
10 |
Datasiirtokaapeli, jonka tiedonsiirtokapasiteetti on vähintään 600 Mbit/s ja jolla on seuraavat ominaisuudet:
ainoastaan nestekidenäyttö- (LCD-), plasmanäyttö- (PDP-) ja OLED-paneelien ja elektronisten videoprosessointipiirien väliseen tiedonsiirtoon tarkoitettu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8544 42 90 |
30 |
PET:llä eristetyt sähköjohtimet
nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8545 19 00 |
20 |
Hiilielektrodit, sinkki/hiiliparistojen valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8545 90 90 |
20 |
Hiilikuitupaperi, jollaista käytetään polttokennoelektrodien kaasudiffuusiokerroksissa |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8547 10 00 |
10 |
Keraamista ainetta olevat metalloidut eristystarvikkeet, jotka sisältävät vähintään 90 painoprosenttia aluminiumoksidia, onttoina sylintereinä, joiden ulkoläpimitta on vähintään 20 mm mutta enintään 250 mm, tyhjiökatkaisimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8548 10 29 |
10 |
Loppuunkäytetyt litiumioni- tai nikkelimetallihydridisähköakut |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8548 90 90 |
41 |
Rakenneyksikkö, jossa on vähintään 1,8 MHz:n mutta enintään 40 MHz:n taajuudella toimiva resonaattori sekä kondensaattori, kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8548 90 90 |
43 |
Kosketuskuva-anturi |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8548 90 90 |
47 |
Yksikkö, joka koostuu vähintään kahdesta valodiodisirusta ja toimii vähintään 440 nm:n mutta enintään 660 nm:n aallonpituudella, johdinkehyksellä varustetussa kotelossa, jonka ulkomitat ilman varusteita ovat enintään 12 mm × 12 mm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8548 90 90 |
48 |
Optinen yksikkö, joka koostuu vähintään yhdestä laserdiodista ja yhdestä fotodiodista (photo diode) ja joka toimii vähintään 635 nm:n mutta enintään 815 nm:n aallonpituudella |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8548 90 90 |
49 |
Nestekidelaitemoduulit (LCD-moduulit), jotka koostuvat vain yhdestä tai useammasta lasisesta tai muovisesta TFT-kennosta, johon on yhdistetty kosketusnäyttötoimintoja, myös ne joissa on taustavaloyksikkö ja vaihtosuuntaajia tai taustavaloyksikkö ilman vaihtosuuntaajia, sekä yhdestä tai useammasta painetusta piiristä, jonka ohjauselektroniikka on vain kuvapisteohjausta varten |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8548 90 90 |
50 |
Ferromagneettisella ytimellä varustetut suotimet, suurtaajuushäiriöiden vaimentamiseen sähköpiireissä, nimikkeen 8528 televisiovastaanottimien ja monitorien valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8704 23 91 |
20 |
Alusta, jossa on ohjaamo ja puristussytytteinen moottori, jonka iskutilavuus on vähintään 8 000 cm3, kolmi-, neli- tai viisipyöräinen, akseliväli vähintään 480 cm, ilman työvälineitä ja –laitteita, vähintään 300 cm leveisiin erityismoottoriajoneuvoihin asennettavaksi tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8708 30 91 |
10 |
Rumputyyppinen seisontajarru,
moottoriajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8708 99 97 |
20 |
Moottoriajoneuvojen etupyörien jousitusjärjestelmissä käytettävät vakaajatankoihin tai palloniveliin asennettavat metallikotelopesät (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8803 30 00 |
50 |
Esimuotoillut helikopterin roottoriakselit
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 10 90 |
10 |
Yhteen kootuista optisista kuiduista valmistetut kuvanvaihtimet |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 10 90 |
30 |
Polymeerivalokuitu, jonka:
jollaisia käytetään polymeerikuitukaapeleiden valmistuksessa |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 20 00 |
10 |
Polarisoivasta kalvosta koostuva materiaali, myös rullina, toiselta puolelta tai molemmilta puolilta läpinäkyvällä materiaalilla vahvistettu, myös jos siinä on liimakerros, yhdeltä puolelta tai molemmilta puolilta irrotettavalla kalvolla peitetty |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 20 00 ex 9001 90 00 |
20 55 |
Optiset diffuusori-, heijastin- tai prismalevyt, painamattomat diffuusorilevyt, polarisoivat tai polarisoimattomat, erityisesti leikatut |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
21 |
MOP-kalvot, rullina, poly(eteenitereftalaatti)materiaaliin (PET) perustuvat:
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
25 |
Kehystämättömät optiset elementit, valetusta infrapunasäteitä välittävästä kalkogenidilasista tai infrapunasäteitä välittävän kalkogenidilasin ja muun linssimateriaalin yhdistelmästä valmistetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
35 |
Läpiprojektiorasteri, jossa on linssimäinen muovilevy |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
45 |
Neodyymillä seostetusta yttrium-alumiini-granaatti -materiaalista (YAG) valmistettu tanko, molemmista päistä kiillotettu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
60 |
Heijastin- tai diffuusorilevyt, rullina |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
65 |
Optinen kalvo, jossa vähintään viisi monikerrosrakennetta, muun muassa taustaheijastinkerros, etupinnoite ja kontrastisuodin, joiden väli enintään 0,65 μm, edestä projisoivien näyttöjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
70 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, paksuus enintään 300 μm ASTM D 2103:n mukaan, jonka yhdellä puolella on akryylihartsiprismoja, joiden prismakulma on 90 ° ja prismaväli 50 μm |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
75 |
Etusuodatin, joka koostuu erikoispainatuksella ja kalvolla päällystetyistä lasipaneeleista, plasmanäyttömoduulien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
85 |
Poly(metyylimetakrylaatista) valmistettu valo-ohjainpaneeli
litteänäyttöisten televisiovastaanottimien taustavaloyksikköjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 11 00 |
10 |
Säädettävä objektiivi, jonka polttoväli on vähintään 90 mm, mutta enintään 180 mm ja joka koostuu 4 - 8 läpimitaltaan 120 - 180 mm:n lasi- tai metakryylilinssistä, joista kukin on päällystetty ainakin toiselta puolelta magnesiumfluoridikerroksella, videoprojektoreiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 11 00 |
20 |
Objektiivit, joiden
jollaisia käytetään yksittäisiä kuvia tai elävää kuvaa heijastavien dokumenttikameroiden tuotannossa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 11 00 |
30 |
Objektiivit, joiden
jollaisia käytetään yksittäisiä kuvia tai elävää kuvaa heijastavien dokumenttikameroiden tuotannossa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 11 00 |
40 |
Objektiivit, joiden
jollaisia käytetään yksittäisiä kuvia tai elävää kuvaa heijastavien dokumenttikameroiden tuotannossa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 11 00 |
50 |
Objektiivi, jonka polttoväli on vähintään 25 mm mutta enintään 150 mm ja läpimitta 60 - 190 mm ja joka koostuu lasi- tai muovilinsseistä |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 11 00 |
70 |
Objektiivit
jollaisia käytetään yksittäisiä kuvia tai elävää kuvaa heijastavien dokumenttikameroiden tuotannossa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 20 00 |
10 |
Suodatin, jossa on muovinen polarisointikalvo, lasilevy ja läpinäkyvä suojakalvo, asennettuna metallikehykseen, nimikkeen 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 90 00 |
20 |
Asennettu linssi, jonka kiinteä polttoväli on 3,8 mm (± 0,19 mm) tai 8 mm (± 0,4 mm), suhteellinen himmennysaukko F2.0 ja halkaisija enintään 33 mm, CCD-kameroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 90 00 |
30 |
Optinen yksikkö, jossa on 1 tai 2 riviä optisia lasikuituja linsseinä ja jonka läpimitta on vähintään 0,85 mm mutta enintään 1,15 mm, sijoitettuna kahden muovilevyn väliin |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 90 00 |
40 |
Kehystetyt linssit, infrapunasäteitä välittävästä kalkogenidilasista tai infrapunasäteitä välittävän kalkogenidilasin ja muun linssimateriaalin yhdistelmästä valmistetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9012 90 90 |
10 |
Elektronimikroskooppien runkoon asennettavat energiasuodattimet |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9013 20 00 |
10 |
Suurtaajuuksinen hiilidioksidilaser, jonka ulostuloteho on vähintään 12 W mutta enintään 200 W |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9013 20 00 |
20 |
Laserpäiden rakenneyhdistelmät, puolijohdekiekkojen tai -laitteiden mittaamis- tai tarkkailukoneiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9013 20 00 |
30 |
Laser, puolijohdekiekkojen tai -laitteiden mittaamis- tai tarkkailukoneiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9022 90 00 |
10 |
Röntgenlaitteiden paneelit (röntgenanturit/litteänäyttöiset röntgenanturit), joissa on ohutkalvotransistorien matriisilla varustettu lasilevy ja joka on pinnoitettu amorfisesta piistä valmistetulla kalvolla ja päällystetty cesiumjodidista valmistetulla tuikeainekerroksella ja metalloidulla suojakerroksella ja jonka aktiivipinta-ala on 409,6 mm2 × 409,6 mm2 ja kuvapistekoko 200 μm2 × 200 μm2 |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9025 80 40 |
30 |
Kotelossa oleva sähköinen ilmanpainetta mittaava puolijohdeanturi, jossa on pääasiassa
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9027 10 90 |
10 |
Moottoriajoneuvojen kaasu- tai savuanalyysiin tarkoitettu anturi, joka koostuu pääosin sirkonium-keraamisesta elementistä metallikuoressa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9029 10 00 |
20 |
Moottoriajoneuvon pyörien nopeusanturi (nopeutta mittaava puolijohdeanturi), jossa on
pulssigeneraattorin liikkeiden havaitsemiseen tarkoitettu |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9031 80 34 |
30 |
Moottoriajoneuvojen moottorin pyörimiskulman ja -suunnan mittaamiseen tarkoitettu laite, jossa on vähintään yksi kiertonopeustunnistin yksikiteisen kvartsin muodossa, myös yhdistettynä yhteen tai useampaan mittausanturiin, koko yhdistelmä kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9031 80 38 |
10 |
Autoihin tarkoitettu kiihdytysmittauslaite, jossa on yksi tai useampi aktiivinen ja/tai passiivinen elementti ja yksi tai useampi anturi, koko yhdistelmä kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9031 80 38 |
20 |
Kotelossa oleva sähköinen puolijohde-kiihdytysmittari, jossa on pääasiassa
ja joka on tarkoitettu asennettaviksi 84 - 90 ja 94 ryhmän tuotteisiin |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9031 90 85 |
20 |
Laserkohdistusilmaisimen yhdistelmä, painettuna piirinä, jossa on optisia suodattimia ja CCD-kuva-anturi, koko yhdistelmä kotelossa |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9032 89 00 |
20 |
Automaattisen törmäystyynyn (airbag) törmäysanturi, jossa on kosketin, joka pystyy kytkemään 12 A:n virran 30 V:n jännitteellä, tyypillinen kosketinresistanssi 80 mOhm |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9032 89 00 |
30 |
Sähköisen ohjaustehostimen elektroninen ohjain (EPS-ohjain) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9032 89 00 |
40 |
Digitaalinen venttiilinsäädin nesteiden ja kaasujen säätelyä varten |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9401 90 80 |
10 |
Säppipyörät, jollaisia käytetään sellaisten auton istuinten valmistukseen, joiden selkänoja on säädettävä |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9401 90 80 |
20 |
Kehyspalkki, jonka paksuus on vähintään 0,8 mm mutta enintään 3,0 mm ja joka on tarkoitettu sellaisten auton istuinten valmistukseen, joiden selkänoja on säädettävä (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9401 90 80 |
30 |
Teräskiinnitysteline, johon asennetaan turvaominaisuuksilla varustettuja istuimia ja jonka paksuus on vähintään 1 mm mutta enintään 2,5 mm ja joka on tarkoitettu sellaisten auton istuinten valmistukseen, joiden selkänoja on säädettävä (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9401 90 80 |
40 |
Teräsvarret, joilla ohjataan istuimen säätömekanismia ja joka on tarkoitettu sellaisten auton istuinten valmistukseen, joiden selkänoja on säädettävä (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9405 40 35 |
10 |
Synteettistä materiaalia oleva sähkövalaistuskaluste, jossa on 3 loisteputkea (RBG), joiden läpimitta on 3,0 mm (± 0,2 mm) ja pituus vähintään 420 mm (± 1 mm) mutta enintään 600 mm (± 1 mm), nimikkeen 8528 tavaroiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9405 40 39 |
10 |
Taustavalomoduuli, jonka pituus on vähintään 300 mm mutta enintään 600 mm ja jonka valaistuslaite koostuu sarjasta, jossa piirilevylle on asennettu vähintään kolme, mutta enintään yhdeksän punaista, vihreää ja sinistä valoa säteilevää erillistä yksisiruista diodia, taulutelevision etu- ja/tai takaosan valaisemiseksi (1) |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9405 40 39 |
20 |
Valkoisesta silikonista valmistettu LED-valaistusvaruste, jossa on:
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9405 40 39 |
60 |
LED-komponentti, joka on varustettu valodiodeilla ja
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9405 40 99 |
06 |
LED-komponentti, joka on varustettu valodiodeilla ja
|
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9503 00 75 ex 9503 00 95 |
10 10 |
Köysiradan vaunujen muoviset pienoismallit, myös jos niissä on moottori, painettaviksi tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9608 91 00 |
10 |
Muut kärjet kuin kuitukärjet, muovista valmistetut, sisäkanavalla varustetut |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9608 91 00 |
20 |
Merkitsemiskynien huopa- tai muut huokoiset kärjet, joissa ei ole sisäkanavia |
0 % |
31.12.2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9612 10 10 |
10 |
Muoviset värinauhat, joissa on erivärisiä osia ja joissa värit siirtyvät tulostuspinnalle lämmön avulla (nk. sublimaatio) |
0 % |
31.12.2018 |
(1) Tullien suspendoinnissa sovelletaan tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1). 291–300 artiklaa.
(2) Toimenpidettä ei kuitenkaan sovelleta, jos käsittelyn tekee vähittäismyynti- tai ravintolayritys.
(3) Sovelletaan paljoustullia.
(4) Tämän tariffisuspension soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden tuontivalvonnassa noudatetaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 d artiklassa säädettyä menettelyä.
(5) Kullekin Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelon tietueelle (tuotteelle) on annettu Customs Union and Statistics (CUS) -numero. Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelo on Euroopan komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston hallinnoima tietoväline. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/taxation_customs/common/databases/ecics/index_en.htm.
LIITE II
CN-koodi |
Taric |
Paljousyksikkö |
ex 6909 19 00 |
15 |
Kappalemäärä (p/st) |
ex 7020 00 10 |
10 |
p/st |
ex 7616 99 90 |
77 |
p/st |
ex 6909 19 00 |
80 |
p/st |
ex 7006 00 90 |
70 |
p/st |
ex 7009 91 00 |
10 |
p/st |
7011 20 00 |
|
p/st |
ex 7320 90 10 |
91 |
p/st |
ex 7325 99 10 |
20 |
p/st |
ex 7604 21 00 |
10 |
p/st |
ex 7604 29 90 |
30 |
p/st |
ex 7613 00 00 |
20 |
p/st |
ex 7616 99 90 |
15 |
p/st |
ex 7616 99 90 |
70 |
p/st |
ex 8482 80 00 |
10 |
p/st |
ex 8803 30 00 |
40 |
p/st |
ex 7616 99 90 |
75 |
p/st |
ex 8108 90 90 |
20 |
p/st |
ex 9003 90 00 |
10 |
p/st |
ex 8207 30 10 |
10 |
p/st |
ex 8301 60 00 |
10 |
p/st |
ex 8413 91 00 |
20 |
p/st |
ex 8419 90 85 |
20 |
p/st |
ex 8438 90 00 |
10 |
p/st |
ex 8468 90 00 |
10 |
p/st |
ex 8476 90 00 |
10 |
p/st |
ex 8479 90 80 |
87 |
p/st |
ex 8481 90 00 |
20 |
p/st |
ex 8503 00 99 |
45 |
p/st |
ex 8515 90 00 |
20 |
p/st |
ex 8531 90 85 |
20 |
p/st |
ex 8536 90 85 |
96 |
p/st |
ex 8543 90 00 |
50 |
p/st |
ex 8708 91 99 |
10 |
p/st |
ex 8708 99 97 |
30 |
p/st |
ex 9031 90 85 |
30 |
p/st |
ex 8309 90 90 |
10 |
p/st |
ex 8405 90 00 |
10 |
p/st |
ex 8409 91 00 |
10 |
p/st |
ex 8409 99 00 |
20 |
p/st |
ex 8409 99 00 |
10 |
p/st |
ex 8479 90 80 |
85 |
p/st |
ex 8411 99 00 |
30 |
p/st |
ex 8414 90 00 |
20 |
p/st |
ex 8414 90 00 |
30 |
p/st |
ex 8414 90 00 |
40 |
p/st |
ex 8415 90 00 |
20 |
p/st |
ex 8418 99 10 |
50 |
p/st |
ex 8418 99 10 |
60 |
p/st |
ex 8421 99 00 |
91 |
p/st |
ex 8421 99 00 |
93 |
p/st |
ex 8422 30 00 |
10 |
p/st |
ex 8479 89 97 |
30 |
p/st |
ex 8431 20 00 |
30 |
p/st |
ex 8439 99 00 |
10 |
p/st |
ex 8467 99 00 |
10 |
p/st |
ex 8536 50 11 |
35 |
p/st |
ex 8477 80 99 |
10 |
p/st |
ex 8479 89 97 |
40 |
p/st |
ex 8479 89 97 |
50 |
p/st |
ex 8479 90 80 |
80 |
p/st |
ex 8481 30 91 |
91 |
p/st |
ex 8481 80 59 |
10 |
p/st |
ex 8481 80 69 |
60 |
p/st |
ex 8481 80 79 |
20 |
p/st |
ex 8481 80 99 |
50 |
p/st |
ex 8481 80 99 |
60 |
p/st |
ex 8483 30 38 |
30 |
p/st |
ex 8483 40 29 |
50 |
p/st |
ex 8483 40 51 |
20 |
p/st |
ex 8483 40 59 |
20 |
p/st |
ex 8483 40 90 |
80 |
p/st |
ex 8503 00 91 |
31 |
p/st |
ex 8503 00 99 |
32 |
p/st |
ex 8503 00 99 |
31 |
p/st |
ex 8503 00 99 |
33 |
p/st |
ex 8503 00 99 |
34 |
p/st |
ex 8503 00 99 |
35 |
p/st |
ex 8503 00 99 |
40 |
p/st |
ex 8504 40 82 |
40 |
p/st |
ex 8504 40 82 |
50 |
p/st |
ex 8504 40 90 |
20 |
p/st |
ex 8504 40 90 |
30 |
p/st |
ex 8504 40 90 |
40 |
p/st |
ex 8504 50 95 |
20 |
p/st |
ex 8504 50 95 |
40 |
p/st |
ex 8504 50 95 |
50 |
p/st |
ex 8504 90 11 |
10 |
p/st |
ex 8505 11 00 |
31 |
p/st |
ex 8505 11 00 |
33 |
p/st |
ex 8505 11 00 |
35 |
p/st |
ex 8505 11 00 |
50 |
p/st |
ex 8505 20 00 |
30 |
p/st |
ex 8505 90 20 |
91 |
p/st |
ex 8507 90 80 |
70 |
p/st |
ex 8508 70 00 |
10 |
p/st |
ex 8508 70 00 |
96 |
p/st |
ex 8516 90 00 |
60 |
p/st |
ex 8516 90 00 |
70 |
p/st |
ex 8518 30 95 |
20 |
p/st |
ex 8518 90 00 |
91 |
p/st |
ex 8522 90 49 |
50 |
p/st |
ex 8522 90 49 |
60 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
25 |
p/st |
ex 8522 90 49 |
65 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
40 |
p/st |
ex 8522 90 49 |
70 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
15 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
30 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
30 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
65 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
70 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
75 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
80 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
81 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
83 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
84 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
85 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
96 |
p/st |
ex 8522 90 80 |
97 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
50 |
p/st |
ex 8529 10 80 |
20 |
p/st |
ex 8529 10 80 |
50 |
p/st |
ex 8529 10 80 |
60 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
30 |
p/st |
ex 8548 90 90 |
44 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
45 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
55 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
60 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
65 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
70 |
p/st |
ex 8529 90 65 |
75 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
25 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
32 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
40 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
41 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
42 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
43 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
44 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
45 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
47 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
48 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
49 |
p/st |
ex 8536 69 90 |
83 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
50 |
p/st |
ex 8529 90 92 |
70 |
p/st |
ex 8531 80 95 |
40 |
p/st |
ex 8535 90 00 |
20 |
p/st |
ex 8535 90 00 |
30 |
p/st |
ex 8536 50 80 |
83 |
p/st |
ex 8536 30 30 |
11 |
p/st |
ex 8536 49 00 |
91 |
p/st |
ex 8536 50 11 |
31 |
p/st |
ex 8536 50 11 |
32 |
p/st |
ex 8536 50 19 |
91 |
p/st |
ex 8536 50 19 |
93 |
p/st |
ex 8536 50 80 |
97 |
p/st |
ex 8536 50 80 |
81 |
p/st |
ex 8536 50 80 |
82 |
p/st |
ex 8536 50 80 |
93 |
p/st |
ex 8536 50 80 |
98 |
p/st |
ex 8536 69 90 |
51 |
p/st |
ex 8536 69 90 |
81 |
p/st |
ex 8536 69 90 |
82 |
p/st |
ex 8536 69 90 |
84 |
p/st |
ex 8536 69 90 |
85 |
p/st |
ex 8536 69 90 |
86 |
p/st |
ex 8536 69 90 |
87 |
p/st |
ex 8536 69 90 |
88 |
p/st |
ex 8536 70 00 |
10 |
p/st |
ex 8536 70 00 |
20 |
p/st |
ex 8536 90 85 |
92 |
p/st |
ex 8536 90 85 |
94 |
p/st |
ex 8544 49 93 |
10 |
p/st |
ex 8536 90 85 |
97 |
p/st |
ex 8537 10 91 |
30 |
p/st |
ex 8537 10 99 |
92 |
p/st |
ex 8537 10 99 |
93 |
p/st |
ex 8537 10 99 |
94 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
20 |
p/st |
ex 8537 10 99 |
97 |
p/st |
ex 8538 90 99 |
92 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
30 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
35 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
40 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
45 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
55 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
60 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
65 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
80 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
85 |
p/st |
ex 8543 70 90 |
95 |
p/st |
ex 8543 90 00 |
20 |
p/st |
ex 8543 90 00 |
30 |
p/st |
ex 8543 90 00 |
40 |
p/st |
ex 8544 42 90 |
10 |
p/st |
ex 8545 19 00 |
20 |
p/st |
ex 8547 10 00 |
10 |
p/st |
ex 8548 90 90 |
41 |
p/st |
ex 8548 90 90 |
43 |
p/st |
ex 8548 90 90 |
47 |
p/st |
ex 8548 90 90 |
48 |
p/st |
ex 8548 90 90 |
49 |
p/st |
ex 8548 90 90 |
50 |
p/st |
ex 8708 30 91 |
10 |
p/st |
ex 8708 99 97 |
20 |
p/st |
ex 8803 30 00 |
50 |
p/st |
ex 9001 90 00 |
75 |
p/st |
ex 9002 90 00 |
20 |
p/st |
ex 9002 90 00 |
30 |
p/st |
ex 9002 90 00 |
40 |
p/st |
ex 9012 90 90 |
10 |
p/st |
ex 9013 20 00 |
10 |
p/st |
ex 9013 20 00 |
20 |
p/st |
ex 9013 20 00 |
30 |
p/st |
ex 9022 90 00 |
10 |
p/st |
ex 9031 80 34 |
30 |
p/st |
ex 9031 80 38 |
10 |
p/st |
ex 9031 90 85 |
20 |
p/st |
ex 9032 89 00 |
20 |
p/st |
ex 9032 89 00 |
30 |
p/st |
ex 9032 89 00 |
40 |
p/st |
ex 9401 90 80 |
10 |
p/st |
ex 9405 40 35 |
10 |
p/st |
ex 9405 40 39 |
10 |
p/st |
ex 9405 40 39 |
20 |
p/st |
ex 9503 00 75 |
10 |
p/st |
ex 9503 00 95 |
10 |
p/st |
ex 3919 90 00 |
36 |
neliömetriä (m2) |
ex 3919 90 00 |
44 |
m2 |
ex 3920 49 10 |
95 |
m2 |
ex 3921 90 60 |
95 |
m2 |
ex 5603 11 10 |
10 |
m2 |
ex 5603 11 10 |
20 |
m2 |
ex 5603 11 90 |
10 |
m2 |
ex 5603 11 90 |
20 |
m2 |
ex 5603 12 10 |
10 |
m2 |
ex 5603 12 90 |
10 |
m2 |
ex 5603 12 90 |
50 |
m2 |
ex 5603 12 90 |
60 |
m2 |
ex 5603 12 90 |
70 |
m2 |
ex 5603 13 10 |
10 |
m2 |
ex 5603 13 10 |
20 |
m2 |
ex 5603 13 90 |
60 |
m2 |
ex 5603 13 90 |
70 |
m2 |
ex 5603 14 10 |
10 |
m2 |
ex 5603 91 10 |
10 |
m2 |
ex 5603 91 90 |
10 |
m2 |
ex 5603 92 10 |
10 |
m2 |
ex 5603 92 90 |
10 |
m2 |
ex 5603 92 90 |
40 |
m2 |
ex 5603 92 90 |
80 |
m2 |
ex 5603 93 90 |
10 |
m2 |
ex 5603 93 90 |
50 |
m2 |
ex 3824 90 97 |
90 |
kuutiometriä (m3) |
ex 3901 10 90 |
20 |
m3 |
ex 3901 20 90 |
10 |
m3 |
ex 3902 10 00 |
50 |
m3 |
ex 3903 11 00 |
10 |
m3 |
ex 3903 90 90 |
10 |
m3 |
ex 3907 40 00 |
50 |
m3 |
ex 3907 40 00 |
60 |
m3 |
ex 3907 60 80 |
40 |
m3 |
ex 3920 20 80 |
95 |
m3 |
ex 5402 49 00 |
70 |
metriä (m) |
ex 3215 19 00 |
20 |
litraa (l) |
28.12.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 354/319 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1388/2013,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,
tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sekä asetuksen (EU) N:o 7/2010 kumoamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskeva unionin tuotanto on riittämätöntä vastaamaan tuotetta käyttävän unionin tuotannonalan vaatimuksiin. Tämän vuoksi kyseisten tuotteiden saatavuus unionissa riippuu merkittävästi kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista. Kyseisiä tuotteita koskevista kiireisimmistä unionin tarpeista olisi huolehdittava viipymättä ja mahdollisimman suotuisin ehdoin. Unionin tariffikiintiöitä olisi avattava etuustullein sopivan suuruisina ottaen huomioon tarve olla häiritsemättä kyseisten tuotteiden markkinoita tai haittaamatta unionin tuotannon aloittamista tai kehitystä. |
(2) |
Kaikille unionin tuojille olisi taattava tasapuolinen ja jatkuva mahdollisuus käyttää kyseisiä kiintiöitä ja varmistettava näitä kiintiöitä varten säädettyjen tullien keskeytymätön soveltaminen kyseisten tuotteiden tuonnissa kaikkiin jäsenvaltioihin kiintiöiden täyttymiseen saakka. |
(3) |
Komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 (1) säädetään tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmästä, jossa taataan tasapuolinen ja jatkuva mahdollisuus käyttää kiintiöitä ja tullien keskeytyksetön soveltaminen sekä sovelletaan tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien ilmoitusten vastaanottamispäivän mukaista aikajärjestystä. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi hallinnoitava tämän asetuksen nojalla avattuja tariffikiintiöitä kyseisen järjestelmän mukaisesti. |
(4) |
Kiintiöiden määrät ilmaistaan yleensä tonneina. Tiettyjen tuotteiden, joille avataan autonominen tariffikiintiö, kiintiön määrä vahvistetaan muuna mittayksikkönä. Kun kyseisille tuotteille ei ole vahvistettu paljousyksikköä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteessä I olevassa yhdistetyssä nimikkeistössä, käytettävän mittayksikön osalta saattaa olla epävarmuutta. Näin ollen on selkeyden ja kiintiöiden hallinnoinnin parantamisen vuoksi tarpeen säätää, että mainittuihin autonomisiin tariffikiintiöihin lukeminen edellyttää, että tuontituotteiden tarkka määrä merkitään vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen käyttäen tämän asetuksen liitteessä mainituille tuotteille vahvistettua kiintiömäärän mittayksikköä. |
(5) |
Neuvoston asetusta (EU) N:o 7/2010 (3) on muutettu monta kertaa. Avoimuuden vuoksi ja jotta talouden toimijoiden olisi helpompi seurata autonomisten tariffikiintiöiden alaisia tuotteita, asetus (EU) N:o 7/2010 on syytä korvata kokonaisuudessaan uudella asetuksella. |
(6) |
Jotta saavutettaisiin perustavoitteena oleva jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen kaupan edistäminen, on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarpeen ja aiheellista vahvistaa säännöt, joiden mukaisesti unionissa olevien talouden toimijoiden kaupalliset edut tasapainotetaan keskenään ilman, että muutetaan Maailman kauppajärjestön (WTO) luetteloa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. |
(7) |
Koska tariffikiintiöiden on tultava voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014, tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Avataan liitteessä luetelluille tuotteille unionin autonomiset tariffikiintiöt, joiden puitteissa yhteisen tullitariffin autonomiset tullit suspendoidaan ilmoitetuksi ajanjaksoksi, ilmoitetuin prosentein ja ilmoitettuun määrään asti.
2 artikla
Komissio hallinnoi tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tariffikiintiöitä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti.
3 artikla
Kun tässä asetuksessa mainitulle tuotteelle, jonka kiintiömäärä ilmaistaan muuna mittayksikkönä kuin tonneina tai kilogrammoina tai muuna kuin arvona, sekä tuotteille, joille ei ole vahvistettu paljousyksikköä asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevassa yhdistetyssä nimikkeistössä, esitetään vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus, tuontituotteiden tarkka paljous on merkittävä ilmoituksen kohtaan 41 ”Paljousyksiköt” käyttäen kyseisille tuotteille tämän asetuksen liitteessä vahvistettua kiintiömäärän mittayksikköä.
4 artikla
Kumotaan asetus (EU) N:o 7/2010.
5 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2013.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
L. LINKEVIČIUS
(1) Komission asetus (ETY) N:o 2454/93, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1993, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1).
(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).
(3) Neuvoston asetus (EU) N:o 7/2010, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sekä asetuksen (EY) N:o 2505/96 kumoamisesta (EUVL L 3, 7.1.2010, s. 1).
LIITE
Järjestysnumero |
CN-koodi |
Taric |
Tavaran kuvaus |
Kiintiökausi |
Kiintiön määrä |
Kiintiötulli (%) |
||||||||||
09.2849 |
ex 0710 80 69 |
10 |
Auricularia polytricha -lajin sienet, jäädytetyt, myös höyryssä tai vedessä keitetyt, valmisruokien valmistukseen tarkoitetut (1) (2) |
1.1.–31.12. |
700 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2663 |
ex 1104 29 17 |
10 |
Myllyteknisesti työstetyt durran jyvät, jotka on vähintään kuorittu ja joista on erotettu alkiot, pakkaustäytteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
1.1.–31.12 |
1 500 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2664 |
ex 2008 60 19 |
30 |
Lisättyä alkoholia sisältävät makeat kirsikat, joissa voi olla 9 painoprosenttia sokeria, läpimitta kivellisinä enintään 19,9 mm, suklaatuotteissa käytettävät (1) |
1.1.–31.12 |
1 000 tonnia |
10 % (3) |
||||||||||
ex 2008 60 39 |
30 |
|||||||||||||||
09.2913 |
ex 2401 10 35 |
91 |
Luonnollinen tai valmistamaton tupakka, myös säännöllisiin muotoihin leikattu, tullausarvo vähintään 450 euroa 100 nettokilogrammalta, alanimikkeen 2402 10 00 tuotteiden valmistuksessa päällys- tai aluslehtenä käytettäväksi tarkoitettu 2402 10 00 (1) |
1.1.–31.12. |
6 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
ex 2401 10 70 |
10 |
|||||||||||||||
ex 2401 10 95 |
11 |
|||||||||||||||
ex 2401 10 95 |
21 |
|||||||||||||||
ex 2401 10 95 |
91 |
|||||||||||||||
ex 2401 20 35 |
91 |
|||||||||||||||
ex 2401 20 70 |
10 |
|||||||||||||||
ex 2401 20 95 |
11 |
|||||||||||||||
ex 2401 20 95 |
21 |
|||||||||||||||
ex 2401 20 95 |
91 |
|||||||||||||||
09.2928 |
ex 2811 22 00 |
40 |
Piidioksiditäyteaine (silikatäyteaine) rakeina, joiden piidioksidipitoisuus on vähintään 97 painoprosenttia |
1.1.–31.12 |
1 700 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2703 |
ex 2825 30 00 |
10 |
Vanadiinioksidit ja -hydroksidit, pelkästään seosten valmistukseen tarkoitetut (1) (1) |
1.1.–31.12. |
13 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2806 |
ex 2825 90 40 |
30 |
Volframitrioksidi, mukaan luettuna sininen volframin oksidi (CAS RN 1314-35-8+ 39318-18-8) |
1.1.–31.12. |
12 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2929 |
2903 22 00 |
|
Trikloorieteeni (CAS RN 79-01-6) |
1.1.–31.12 |
10 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2837 |
ex 2903 79 90 |
10 |
Bromikloorimetaani (CAS RN 74-97-5) |
1.1.–31.12. |
600 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2933 |
ex 2903 99 90 |
30 |
1,3-Diklooribentseeni (CAS RN 541-73-1) |
1.1.–31.12. |
2 600 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2950 |
ex 2905 59 98 |
10 |
2-Kloorietanoli, alanimikkeen 4002 99 90 nestemäisten tioplastien valmistukseen tarkoitettu (CAS RN 107-07-3) (1) |
1.1.–31.12. |
15 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2851 |
ex 2907 12 00 |
10 |
O-kresoli, jonka puhtausaste on vähintään 98,5 painoprosenttia (CAS RN 95-48-7) |
1.1.–31.12. |
20 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2624 |
2912 42 00 |
|
Etyylivanilliini (3-etoksi-4-hydroksibentsaldehydi) (CAS RN 121-32-4) |
1.1.–31.12. |
950 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2852 |
ex 2914 29 00 |
60 |
Syklopropyylimetyyliketoni (CAS RN 765-43-5) |
1.1.–31.12 |
300 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2638 |
ex 2915 21 00 |
10 |
Etikkahappo, jonka puhtausaste on vähintään 99 painoprosenttia (CAS RN 64-19-7) |
1.1.–31.12. |
1 000 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2972 |
2915 24 00 |
|
Etikkahappoanhydridi (CAS RN 108-24-7) |
1.1.–31.12 |
20 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2665 |
ex 2916 19 95 |
30 |
Kalium-(E,E)-heksa-2,4-dienoaatti (CAS RN 24634-61-5) |
1.1.–31.12 |
8 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2769 |
ex 2917 13 90 |
10 |
Dimetyylisebasaatti (CAS RN 106-79-6) |
1.1.–31.12 |
1 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2634 |
ex 2917 19 90 |
40 |
Dodekaanidihappo, jonka puhtausaste on suurempi kuin 98,5 painoprosenttia (CAS RN693-23-2) |
1.1.–31.12 |
4 600 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2808 |
ex 2918 22 00 |
10 |
o-Asetyylisalisyylihappo (CAS RN 50-78-2) |
1.1.–31.12. |
120 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2975 |
ex 2918 30 00 |
10 |
Bentsofenoni-3,3’,4,4’-tetrakarboksyylihappodianhydridi (CAS RN 2421-28-5) |
1.1.–31.12. |
1 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2602 |
ex 2921 51 19 |
10 |
o-Fenyleenidiamiini (CAS RN 95-54-5) |
1.1.–31.12. |
1 800 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2854 |
ex 2924 19 00 |
85 |
Jodiprop-3-2-ynyyli-N-butyylikarbamaatti (CAS RN 55406-53-6) |
1.1.–31.12 |
1 300 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2977 |
2926 10 00 |
|
Akryylinitriili (CAS RN 107-13-1) |
1.1.–31.12. |
75 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2856 |
ex 2926 90 95 |
84 |
2-Nitro-4-(trifluorimetyyli)bentsonitriili (CAS RN 778-94-9) |
1.1.–31.12 |
500 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2838 |
ex 2927 00 00 |
85 |
C,C’-Atsodi(formamidi) (CAS RN 123-77-3), jonka
|
1.1.–31.12 |
100 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2603 |
ex 2930 90 99 |
79 |
Bis(3-trietoksisilyylipropyyli)tetrasulfidi (CAS RN 40372-72-3) |
1.1.–31.12 |
9 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2955 |
ex 2932 19 00 |
60 |
Flurtamoni (ISO) (CAS RN 96525-23-4) |
1.1.–31.12. |
300 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2812 |
ex 2932 20 90 |
77 |
Heksan-6-olidi (CAS RN 502-44-3) |
1.1.–31.12. |
4 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2858 |
2932 93 00 |
|
Piperonaali (CAS RN 120-57-0) |
1.1.–31.12 |
220 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2860 |
ex 2933 69 80 |
30 |
1,3,5-Tris[3-(dimetyyliamino)propyyli]heksahydro-1,3,5-triatsiini (CAS RN 15875-13-5) |
1.1.–31.12 |
300 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2658 |
ex 2933 99 80 |
73 |
5-(Asetoasetyyliamino)bentsimidatsoloni (CAS RN 26576-46-5) |
1.1.–31.12 |
200 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2945 |
ex 2940 00 00 |
20 |
D-ksyloosi (CAS RN 58-86-6) |
1.1.–31.12. |
400 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2862 |
ex 3105 40 00 |
10 |
Monoammoniumfosfaatti (CAS RN 7722-76-1) |
1.1.–31.12.2014 |
45 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2666 |
ex 3204 17 00 |
55 |
Väri C.I. Pigment Red 169 (CAS RN 12237-63-7) |
1.1.–31.12 |
40 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2659 |
ex 3802 90 00 |
19 |
Soodaliuottimella kalsinoitu piimaa |
1.1.–31.12 |
30 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2908 |
ex 3804 00 00 |
10 |
Natriumlignosulfonaatti |
1.1.–31.12. |
40 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2889 |
3805 10 90 |
|
Sulfaattitärpätti |
1.1.–31.12. |
25 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2935 |
ex 3806 10 00 |
10 |
Kolofoni ja hartsihapot, tuoreesta pihkasta saadut |
1.1.–31.12. |
280 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2814 |
ex 3815 90 90 |
76 |
Katalyytti, joka koostuu titaanidioksidista ja volframitrioksidista |
1.1.–31.12. |
3 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2829 |
ex 3824 90 97 |
19 |
Alifaattisiin liuottimiin liukenematon kiinteä uute, jota saadaan puuhartsin uutoksesta syntyneestä jäännöksestä ja jonka ominaisuudet ovat seuraavat:
|
1.1.–31.12 |
1 600 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2907 |
ex 3824 90 97 |
86 |
Fytosterolien seos jauheena, joka sisältää:
stanolien/sterolien tai stanoli-/steroliestereiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.1.–31.12. |
2 500 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2644 |
ex 3824 90 97 |
96 |
Valmiste, jossa on:
|
1.1.–31.12 |
10 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2140 |
ex 3824 90 97 |
98 |
Tertiääristen amiinien seos, joka sisältää:
|
1.1.–31.12. |
4 500 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2660 |
ex 3902 30 00 |
96 |
Propeenin ja eteenin kopolymeeri, jonka sulaviskositeetti on enintään 1 700 mPa 190 °C:ssa, ASTM D 3236 -menetelmällä määritettynä |
1.1.–31.12 |
500 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2639 |
3905 30 00 |
|
Poly(vinyylialkoholit), myös jos ne sisältävät hydrolysoimattomia asetaattiryhmiä |
1.1.–31.12. |
18 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2930 |
ex 3905 30 00 |
30 |
Vinyylialkoholin kopolymeeri, joka sisältää hydrolysoimattomia asetaattiryhmiä ja metyleenibutaanidihapon natriumsuoloja (CAS RN 122625-12-1) ja jollaista käytetään lämpöpaperin valmistuksessa |
1.1.–30.06 |
192 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2671 |
ex 3905 99 90 |
81 |
Poly(vinyylibutyraali) (CAS RN 63148-65-2):
|
1.1.–31.12 |
11 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2616 |
ex 3910 00 00 |
30 |
Polydimetyylisiloksaani, jonka polymeroitumisaste on 2 800 monomeeriyksikköä (± 100) |
1.1.–31.12. |
1 300 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2816 |
ex 3912 11 00 |
20 |
Selluloosa-asetaattihiutaleet |
1.1.–31.12. |
75 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2864 |
ex 3913 10 00 |
10 |
Natriumalginaatti, ruskolevästä uutettu (CAS RN 9005-38-3) |
1.1.–31.12 |
1 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2641 |
ex 3913 90 00 |
87 |
Natriumhyaluronaatti, muu kuin steriili, jonka
|
1.1.–31.12. |
200 kg |
0 % |
||||||||||
09.2661 |
ex 3920 51 00 |
50 |
Polymetyylimetakrylaatista valmistetut levyt, jotka ovat seuraavien standardien mukaisia:
|
1.1.–31.12 |
100 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2645 |
ex 3921 14 00 |
20 |
Regeneroidusta selluloosasta valmistettu reikäharkko, kyllästetty vedellä, joka sisältää magnesiumkloridia ja kvaternaarisia ammoniumyhdisteitä, mitat 100 cm (± 10 cm) × 100 cm (± 10 cm) × 40 cm (± 5 cm) |
1.1.–31.12 |
1 300 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2818 |
ex 6902 90 00 |
10 |
Tulenkestävät tiilet, joilla on seuraavat ominaisuudet:
|
1.1.–31.12. |
75 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2628 |
ex 7019 52 00 |
10 |
Palttinasidoksinen lasikuitukangas, jonka kuidut on päällystetty muovilla, paino 120 g/m2 (± 10 g/m2), käytetään tavallisesti rullattavien ja kehyksellisten hyönteisverkkojen valmistukseen |
1.1.–31.12. |
3 000 000 m2 |
0 % |
||||||||||
09.2799 |
ex 7202 49 90 |
10 |
Ferrokromi, jossa on vähintään 1,5 mutta enintään 4 painoprosenttia hiiltä ja enintään 70 painoprosenttia kromia |
1.1.–31.12. |
50 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2629 |
ex 7616 99 90 |
85 |
Alumiininen teleskooppikädensija, matkalaukkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.1.–31.12 |
800 000 kpl |
0 % |
||||||||||
ex 8302 49 00 |
91 |
|||||||||||||||
09.2840 |
ex 8104 30 00 |
20 |
Magnesiumjauhe:
|
1.1.–31.12 |
2 000 tonnia |
0 % |
||||||||||
09.2642 |
ex 8501 40 20 |
30 |
Yksikkö, jossa on
pölynimureiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.1.–31.12. |
120 000 kpl |
0 % |
||||||||||
ex 8501 40 80 |
40 |
|||||||||||||||
09.2763 |
ex 8501 40 80 |
30 |
Vaihtovirtainen kommutaattorimoottori, yksivaiheinen, antoteho suurempi kuin 750 W, ottoteho suurempi kuin 1 600 W mutta enintään 2 700 W, ulkoläpimitta suurempi kuin 120 mm (± 0,2 mm) mutta enintään 135 mm (± 0,2 mm), pyörimisnopeus suurempi kuin 30 000 mutta enintään 50 000 kierrosta minuutissa, varustettu imutuulettimella, pölynimureiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.1.–31.12. |
2 000 000 kpl |
0 % |
||||||||||
09.2633 |
ex 8504 40 82 |
20 |
Tasasuuntaajat, joiden teho on enintään 1 kVA, nimikkeiden 8509 80 ja 8510 laitteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
1.1.–31.12 |
4 500 000 kpl |
0 % |
||||||||||
09.2643 |
ex 8504 40 82 |
30 |
Sähkönsyöttötaulut, nimikkeiden 8521 ja 8528 tavaroiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
1.1.–31.12. |
1 038 000 kpl |
0 % |
||||||||||
09.2620 |
ex 8526 91 20 |
20 |
GPS-järjestelmään tarkoitettu yhdistelmä, jossa on paikanmääritystoiminto, ilman näyttöä, paino enintään 2 500 g |
1.1.–31.12 |
3 000 000 kpl |
0 % |
||||||||||
09.2672 |
ex 8529 90 92 |
75 |
Valodiodeilla (LED) varustetut painetut piirilevyt:
nimikkeen 8528 tavaroiden taustavaloyksikköjen valmistukseen tarkoitetut (1) |
1.1.–31.12 |
115 000 000 kpl |
0 % |
||||||||||
ex 9405 40 39 |
70 |
|||||||||||||||
09.2003 |
ex 8543 70 90 |
63 |
Jänniteohjattu taajuusgeneraattori, jossa on painetulle piirille asennettuja aktiivisia ja passiivisia elementtejä, kotelossa, jonka mitat ovat enintään 30 mm × 30 mm |
1.1.–31.12. |
1 400 000 kpl |
0 % |
||||||||||
09.2668 |
ex 8714 91 10 |
21 |
Polkupyöränrunko, valmistettu hiilikuidusta ja keinohartsista, maalattu, lakattu ja/tai kiillotettu, polkupyörien valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.1.–31.12 |
76 000 kpl |
0 % |
||||||||||
ex 8714 91 10 |
31 |
|||||||||||||||
09.2669 |
ex 8714 91 30 |
21 |
Polkupyörän etuhaarukka, valmistettu hiilikuidusta ja keinohartsista, maalattu, lakattu ja/tai kiillotettu, polkupyörien valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.1.–31.12 |
52 000 kpl |
0 % |
||||||||||
ex 8714 91 30 |
31 |
|||||||||||||||
09.2631 |
ex 9001 90 00 |
80 |
Kehystämättömät lasilinssit, prismat ja yhteenliitetyt elementit, CN-koodien 9002, 9005, 9013 10 ja 9015 tavaroiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
1.1.–31.12. |
5 000 000 kpl |
0 % |
(1) Tullien suspendoinnissa sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1). 291–300 artiklaa.
(2) Toimenpidettä ei kuitenkaan sovelleta, jos käsittelyn tekee vähittäismyynti- tai ravintolayritys.
(3) Sovelletaan paljoustullia.