27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/1

(1)

Viimeaikaiset lääketurvatoimintaan liittyvät haitalliset tapahtumat unionissa ovat osoittaneet, että unionin tasolla tarvitaan automaattista menettelyä erityisissä turvallisuuskysymyksissä, jotta varmistetaan, että asia arvioidaan ja käsitellään kaikissa jäsenvaltioissa, joissa lääkkeelle on myönnetty myyntilupa. Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/83/EY (3) säädetyin tavoin kansallisella tasolla myyntiluvan saaneita lääkkeitä koskevien unionin eri menettelyjen soveltamisalaa olisi selvennettävä.

(2)

Lisäksi myyntiluvan haltijan vapaaehtoiset toimenpiteet eivät saisi johtaa tilanteeseen, jossa unionissa myyntiluvan saaneen lääkkeen riskeihin tai hyötyihin liittyviä huolenaiheita ei käsitellä asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi myyntiluvan haltija olisi velvoitettava ilmoittamaan asianomaiselle toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan lääkevirastolle perusteet lääkkeen vetämiseen pois markkinoilta, lääkkeen markkinoille saattamisen keskeyttämiseen, myyntiluvan peruuttamispyyntöön tai myyntiluvan uusimatta jättämiseen.

(3)

On aiheellista selventää ja vahvistaa tavanomaista menettelyä ja kiireellistä unionin menettelyä, jotta voidaan huolehtia koordinoinnista, pikaisesta arvioinnista kiireellisissä tapauksissa sekä mahdollisuudesta toteuttaa välittömiä toimia ennen päätöksen tekemistä unionin tasolla silloin, kun se on tarpeen kansanterveyden suojelemiseksi. Tavanomainen menettely olisi pantava vireille lääkkeiden laatuun, turvallisuuteen tai tehoon liittyvissä, unionin etua koskevissa asioissa. Kiireellinen unionin menettely olisi pantava vireille, kun on tarpeen arvioida pikaisesti lääketurvatoiminnan tietojen arviointiin perustuvia huolenaiheita. Riippumatta siitä, sovelletaanko kiireellistä unionin menettelyä vai tavanomaista menettelyä ja siitä, minkä menettelyn, olipa se keskitetty tai muunlainen, mukaisesti lääkkeelle on myönnetty myyntilupa, lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean olisi annettava suosituksensa aina, kun toimenpiteen toteuttaminen perustuu lääketurvatoimintatietoihin. On asianmukaista, että koordinointiryhmä ja ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevä komitea tukeutuvat arviointiaan tehdessään tuohon suositukseen.

(4)

On asianmukaista, että jäsenvaltiot tuovat hajautetun menettelyn ja keskinäisen tunnustamisen menettelyn mukaisesti myyntiluvan saaneiden lääkkeiden uuden vasta-aiheen lisäämistä, suositellun annostuksen pienentämistä tai käyttötarkoitusten rajoittamista koskevat tapaukset koordinointiryhmän tietoon, kun kiireellistä unionin menettelyä ei panna vireille. Yhdenmukaistamisen varmistamiseksi kyseisten lääkkeiden osalta koordinointiryhmä voi tarkastella, ovatko toimenpiteet tarpeen siinä tapauksessa, että mikään jäsenvaltio ei ole käynnistänyt tavanomaista menettelyä.

(5)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli yhdenmukaistaa lääketurvatoimintaa koskevia sääntöjä koko unionissa, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(6)

Sen vuoksi direktiiviä 2001/83/EY olisi muutettava,

1)

Korvataan 23 a artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Jos kyseisen lääkkeen markkinoille saattaminen keskeytyy tilapäisesti tai pysyvästi jossain jäsenvaltiossa, myyntiluvan haltijan on ilmoitettava asiasta tuon jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Ilmoitus on poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta tehtävä vähintään kaksi kuukautta ennen lääkkeen markkinoille saattamisen keskeytymistä. Myyntiluvan haltijan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tällaisen toimenpiteen perusteet 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”

2)

Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

3)

Lisätään 34 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jos 31 artiklan mukaisesti aloitetun menettelyn soveltamisalaan kuuluu lääkkeitä, joille on myönnetty myyntilupa asetuksen (EY) N:o 726/2004 mukaisesti tämän direktiivin 31 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla, komissio tekee tarvittaessa päätökset asianomaisten myyntilupien muuttamisesta tai peruuttamisesta väliaikaisesti tai kokonaan taikka myyntilupien uusimisesta kieltäytymisestä.”

4)

Korvataan 37 artiklassa sanat ”Mitä 35 ja 36 artiklassa säädetään” sanoilla ”Mitä 35 artiklassa säädetään”.

5)

Muutetaan 63 artikla seuraavasti:

6)

Korvataan 85 a artikla seuraavasti:

”85 a artikla

Jos kyseessä on lääkkeiden tukkukauppa kolmansiin maihin, 76 artiklaa ja 80 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohtaa ei sovelleta. Lisäksi 80 artiklan ensimmäisen kohdan b ja ca alakohtaa ei sovelleta, jos lääke on vastaanotettu suoraan jostain kolmannesta maasta, mutta sitä ei ole maahantuotu unioniin. Tukkukauppiaiden on kuitenkin mainitussa tapauksessa varmistettava, että lääkkeet hankitaan ainoastaan henkilöiltä, joilla on lupa tai oikeus toimittaa lääkkeitä kyseisen kolmannen maan sovellettavien säännösten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti. Kun tukkukauppiaat toimittavat lääkkeitä kolmansissa maissa oleville henkilöille, niiden on varmistettava, että toimitukset tehdään ainoastaan henkilöille, joilla on lupa tai oikeus vastaanottaa lääkkeitä tukkukauppaa tai yleistä jakelua varten kyseisen kolmannen maan sovellettavien säännösten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti. Edellä 82 artiklassa asetettuja vaatimuksia sovelletaan lääkkeiden toimittamiseen kolmansiin maihin henkilöille, joilla on lupa tai valtuudet toimittaa lääkkeitä yleisölle.”

7)

Korvataan 107 i artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltio tai tarvittaessa komissio panee vireille tässä jaksossa säädetyn menettelyn lääketurvatoiminnan tietojen arviointiin perustuvien huolenaiheiden perusteella ilmoittamalla muille jäsenvaltioille, virastolle ja komissiolle, jos

1 a.   Jäsenvaltio tai tarvittaessa komissio ilmoittaa lääketurvatoiminnan tietojen arviointiin perustuvien huolenaiheiden perusteella muille jäsenvaltioille, virastolle ja komissiolle, jos se katsoo, että uuden vasta-aiheen lisääminen, suositellun annostuksen pienentäminen tai lääkkeen käyttötarkoitusten rajoittaminen on tarpeen. Tiedoissa on esitettävä pääpiirteittäin harkittu toimenpide ja sen perusteet.

Kun kiireellisten toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen, jäsenvaltio tai tarvittaessa komissio panee vireille tässä jaksossa säädetyn menettelyn tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Kun tässä jaksossa säädettyä menettelyä ei panna vireille sellaisten lääkkeiden osalta, joille on myönnetty myyntilupa III osaston 4 luvussa säädettyjen menettelyjen mukaisesti, tapaus on tuotava koordinointiryhmän tietoon.

Unionin etua koskevissa tapauksissa sovelletaan 31 artiklaa.

1 b.   Kun tässä jaksossa säädetty menettely pannaan vireille, virasto tarkastaa, koskeeko turvallisuusepäily muita lääkkeitä kuin niitä, joihin tiedot liittyvät, tai koskeeko se kaikkia tiettyyn lääkkeiden joukkoon tai tiettyyn terapeuttiseen luokkaan kuuluvia lääkkeitä.

Jos kyseiset lääkkeet ovat saaneet myyntiluvan useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, virasto ilmoittaa menettelyn vireillepanijalle ilman aiheetonta viivytystä tarkastuksen tuloksen, ja tällöin sovelletaan 107 j ja 107 k artiklassa säädettyjä menettelyjä. Muussa tapauksessa turvallisuusepäily kuuluu asianomaiselle jäsenvaltiolle. Virasto tai tarpeen mukaan jäsenvaltio ilmoittaa myyntiluvan haltijoille, että menettely on pantu vireille.”

8)

Korvataan 107 i artiklan 2 kohdassa sanat ”tämän artiklan 1 kohdan” sanoilla ”tämän artiklan 1 ja 1 a kohdan”.

9)

Korvataan 107 i artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa sanat ”1 kohdan mukaisesti” sanoilla ”1 ja 1 a kohdan mukaisesti”.

10)

Korvataan 107 i artiklan 5 kohdassa sanat ”1 kohdassa” sanoilla ”1 ja 1 a kohdassa”.

11)

Korvataan 107 j artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sanat ”107 i artiklan 1 kohdassa” sanoilla”107 i artiklan 1 ja 1 a kohdassa”.

12)

Muutetaan 123 artikla seuraavasti:

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/5

(1)

Jäsenvaltioihin sijoittautuneet yleisölle avoimet kirjastot, oppilaitokset ja museot sekä arkistot, elokuva- tai äänitearkistot ja julkisen palvelun yleisradio-organisaatiot ovat käynnistäneet kokoelmiensa tai arkistojensa laajamittaisen digitoinnin Euroopan digitaalisten kirjastojen luomiseksi. Ne auttavat osaltaan säilyttämään ja levittämään eurooppalaista kulttuuriperintöä, mikä myös on tärkeää Euroopan digitaalisten kirjastojen, kuten Europeanan, luomiselle. Painetun aineiston laajamittaisessa digitoinnissa käytettävät tekniikat sekä haku- ja indeksointitekniikat lisäävät kirjastojen kokoelmien tutkimusarvoa. Suurten verkkokirjastojen luominen edistää niiden sähköisten hakutyökalujen käyttöä, jotka tarjoavat uusia tieteellisten löytöjen lähteitä tutkijoille ja tiedeyhteisön edustajille, joiden olisi muutoin tyydyttävä perinteisiin analogisiin hakumenetelmiin.

(2)

Osaamisen ja innovoinnin vapaan liikkuvuuden edistäminen sisämarkkinoilla on tärkeä osa Eurooppa 2020 -strategiaa, joka vahvistetaan komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” ja jonka lippulaivahankkeisiin kuuluu Euroopan digitaalistrategian kehittäminen.

(3)

Oikeudellisen kehyksen luominen niin sanottujen orpoteosten eli tekijänoikeus- tai lähioikeussuojan alaisten teosten ja muun suojatun aineiston, joiden oikeudenhaltijaa ei ole tunnistettu tai tunnistamisesta huolimatta paikannettu, digitoinnin ja levittämisen helpottamiseksi on yksi keskeisistä toimista, jotka on määritetty Euroopan digitaalistrategiassa, sellaisena kuin se on vahvistettu komission tiedonannossa ”Euroopan digitaalistrategia”. Tässä direktiivissä pyritään puuttumaan erityiseen ongelmaan, joka liittyy orpoteoksen aseman oikeudelliseen määrittämiseen, ja siitä aiheutuviin seurauksiin orpoteoksiksi katsottujen teosten tai äänitteiden käyttöön luvan saaneille käyttäjille ja niiden sallituille käyttötarkoituksille.

(4)

Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioissa kehitettäviä ratkaisuja, joilla käsitellään laajamittaisen digitoinnin kysymyksiä, esimerkiksi sellaisten teosten tapauksessa, jotka eivät ole kaupallisesti saatavilla (out-of-commerce-works). Tällaisissa ratkaisuissa otetaan huomioon erilaisten sisältötyyppien ja erilaisten käyttäjien erityispiirteet, ja ne perustuvat eri sidosryhmien väliseen yhteisymmärrykseen. Eurooppalaisten kirjastojen, kirjoittajien, kustantajien ja yhteisvalvontajärjestöjen edustajat allekirjoittivat 20 päivänä syyskuuta 2011 komission läsnä ollessa yhteisymmärryspöytäkirjan sellaisten teosten digitointia ja saataville saattamista koskevista perusperiaatteista, jotka eivät ole kaupallisesti saatavilla, ja siinä noudatetaan samaa lähestymistapaa. Tämän direktiivin soveltaminen ei vaikuta mainittuun yhteisymmärryspöytäkirjaan, jossa jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan varmistamaan, että käyttäjien, oikeudenhaltijoiden ja oikeuksien yhteishallinnoinnista vastaavien järjestöjen välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla, joilla annetaan yhteisymmärryspöytäkirjaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti lupa sellaisten teosten käyttöön, jotka eivät ole kaupallisesti saatavilla, on vaadittava oikeusvarmuus sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä.

(5)

Tekijänoikeus on luovien alojen taloudellinen perusta, koska se edistää innovointia, luovaa työtä, investointeja ja tuotantoa. Näin ollen teosten laajamittainen digitointi ja levittäminen edistävät Euroopan kulttuuriperinnön suojelua. Tekijänoikeus on tärkeä väline, jolla varmistetaan luovien alojen työstä palkitseminen.

(6)

Koska oikeudenhaltijoilla on tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22 päivänä toukokuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/29/EY (3) yhdenmukaistetut yksinoikeudet valmistaa teoksestaan ja muusta suojatusta aineistosta kappale ja sallia sen saattaminen yleisön saataville, teosten tai muun suojatun aineiston digitointi ja yleisön saataville saattaminen edellyttävät oikeudenhaltijoiden etukäteen antamaa suostumusta.

(7)

Orpoteosten tapauksessa tällaista etukäteistä suostumusta kappaleen valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataville ei voida saada.

(8)

Jäsenvaltioiden eri tavat tunnustaa orpoteoksen asema voivat olla sisämarkkinoiden toiminnan sekä orpoteosten käytön ja rajat ylittävän saatavuuden esteenä. Lähestymistapojen väliset erot voivat myös rajoittaa kulttuurisisältöä sisältävien tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Siksi on tarkoituksenmukaista varmistaa orpoteosten aseman vastavuoroinen tunnustaminen, koska siten mahdollistetaan orpoteosten saatavuus kaikissa jäsenvaltioissa.

(9)

Jotta yleisölle avoimille kirjastoille, oppilaitoksille ja museoille sekä arkistoille, elokuva- tai äänitearkistoille ja julkisen palvelun yleisradio-organisaatioille voidaan varmistaa sisämarkkinoilla orpoteosten käyttöön liittyvä oikeusvarmuus, tarvitaan erityisesti yhteinen tapa määrittää orpoteoksen asema ja orpoteosten sallitut käyttötarkoitukset.

(10)

Julkisen palvelun yleisradio-organisaatioiden tuottamiin ja niiden arkistoissa oleviin elokuvateoksiin tai audiovisuaalisiin teoksiin ja äänitteisiin sisältyy orpoteoksia. Kun otetaan huomioon yleisradiotoiminnan harjoittajien erityinen asema äänitteiden ja audiovisuaalisen materiaalin tuottajina ja tarve toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan orpoteosten esiintymistä vastaisuudessa, on aiheellista säätää määräajasta, joka koskee tämän direktiivin soveltamista, kun kyseessä ovat yleisradio-organisaatioiden arkistoissa olevat teokset ja äänitteet.

(11)

Julkisen palvelun yleisradio-organisaatioiden arkistoissa olevien ja näiden organisaatioiden tuottamien elokuvateosten, audiovisuaalisten teosten ja äänitteiden olisi tämän direktiivin soveltamiseksi katsottava sisältävän sellaiset elokuvateokset, audiovisuaaliset teokset ja äänitteet, jotka kyseiset organisaatiot tai muut yhteistuotantoon osallistuvat julkisen palvelun yleisradio-organisaatiot ovat tilanneet yksinomaiseen käyttöönsä. Julkisen palvelun yleisradio-organisaatioiden arkistoissa olevat elokuvateokset, audiovisuaaliset teokset ja äänitteet, joita kyseiset organisaatiot eivät ole tuottaneet tai tilanneet mutta joiden käyttämiseen niille on annettu lupa käyttöoikeussopimuksen mukaisesti, olisi sen sijaan jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

(12)

Kansainvälisen kohteliaisuuden vuoksi tätä direktiiviä olisi sovellettava vain teoksiin ja äänitteisiin, jotka on julkaistu ensimmäisen kerran jonkin jäsenvaltion alueella, tai jos niitä ei ole julkaistu, jotka on yleisradioitu ensimmäisen kerran jonkin jäsenvaltion alueella, tai jos niitä ei ole julkaistu eikä yleisradioitu, jotka tämän direktiivin edunsaajat ovat asettaneet julkisesti saataville oikeudenhaltijoiden suostumuksella. Jälkimmäisessä tapauksessa tätä direktiiviä olisi sovellettava ainoastaan, jos on perusteltua olettaa, että oikeudenhaltijat eivät vastustaisi teosten tai äänitteiden tässä direktiivissä sallittua käyttöä.

(13)

Ennen kuin teosta tai äänitettä voidaan pitää orpoteoksena, olisi suoritettava vilpittömässä mielessä huolellinen selvitys teoksen tai äänitteen oikeudenhaltijoista siten, että se kattaa myös teokseen tai äänitteeseen sisältyvien teosten ja muun suojatun aineiston oikeudenhaltijat. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus säätää, että tämän huolellisen oikeuksien selvityksen voivat suorittaa joko tässä direktiivissä tarkoitetut organisaatiot tai muut organisaatiot. Kyseiset organisaatiot voivat periä huolellisen oikeuksien selvityksen suorittamisesta maksun.

(14)

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien korkeatasoisen suojelun turvaamiseksi unionissa on aiheellista säätää yhdenmukaisesta tavasta tehdä tällainen huolellinen oikeuksien selvitys. Huolelliseen oikeuksien selvitykseen olisi sisällyttävä hakuja lähteistä, joissa annetaan tietoa teoksista ja muusta suojatusta aineistosta, ja siitä päättää tämän direktiivin mukaisesti jäsenvaltio, jossa huolellinen oikeuksien selvitys on suoritettava. Näin toimiessaan jäsenvaltiot voisivat noudattaa huolellista oikeuksien selvitystä koskevia suuntaviivoja, joista sovittiin digitaalista kirjastoa koskevan i2010 -aloitteen yhteydessä perustetussa digitaalisia kirjastoja käsittelevässä korkean tason työryhmässä.

(15)

Päällekkäisten hakutoimien välttämiseksi oikeuksien selvitys olisi suoritettava jäsenvaltiossa, jossa teos tai äänite on julkaistu ensimmäisen kerran, tai jos sitä ei ole julkaistu, jäsenvaltiossa, jossa se on yleisradioitu ensimmäisen kerran. Elokuvateosten tai audiovisuaalisten teosten osalta huolellinen oikeuksien selvitys olisi suoritettava jäsenvaltiossa, jossa teosten tuottajalla on päätoimipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Jos elokuvateoksella tai audiovisuaalisella teoksella on useampi kuin yksi tuottaja, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin, huolellinen oikeuksien selvitys olisi suoritettava kussakin näistä jäsenvaltioista. Kun kyseessä ovat teokset ja äänitteet, joita ei ole julkaistu eikä yleisradioitu mutta jotka tämän direktiivin edunsaajat ovat asettaneet julkisesti saataville oikeudenhaltijoiden suostumuksella, huolellinen oikeuksien selvitys olisi suoritettava jäsenvaltiossa, johon teoksen tai äänitteen oikeudenhaltijoiden suostumuksella julkisesti saataville asettanut organisaatio on sijoittautunut. Teokseen tai äänitteeseen sisältyvien teosten ja muun suojatun aineiston oikeudenhaltijoita koskeva huolellinen oikeuksien selvitys olisi suoritettava jäsenvaltiossa, jossa suoritetaan sitä teosta tai äänitettä koskeva huolellinen oikeuksien selvitys, johon teos tai muu suojattu aineisto sisältyy. Tietoa olisi haettava myös muissa valtioissa käytettävissä olevista tietolähteistä, jos on näyttöä siitä, että kyseisistä valtioista löytyy merkityksellistä tietoa oikeudenhaltijoista. Huolellisen oikeuksien selvityksen tuloksena saattaa syntyä erilaista tietoa, kuten selvitystä koskeva kirjanpito ja selvityksen tulokset. Selvitystä koskeva kirjanpito olisi säilytettävä, jotta asianomainen organisaatio voi osoittaa, että selvitys on ollut huolellinen.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kyseessä olevat organisaatiot pitävät kirjaa suorittamistaan huolellisista oikeuksien selvityksistä ja että tällaisten selvitysten tulokset, joihin sisältyy mahdollisesti havainto, että teos tai äänite on katsottava tässä direktiivissä tarkoitetuksi orpoteokseksi, sekä tietoa teoksen aseman muuttumisesta ja siitä, kuinka organisaatiot käyttävät orpoteoksia, kootaan yhteen ja saatetaan julkisesti saataville erityisesti siten, että merkitykselliset tiedot tallennetaan verkkotietokantaan. Euroopan laajuinen merkitys huomioon ottaen ja koska on syytä välttää päällekkäisiä toimia, on syytä säätää, että unionille perustetaan yksi yhteinen verkkotietokanta, joka sisältää edellä mainitut tiedot ja jossa tiedot ovat avoimesti kansalaisten saatavilla. Tällä tavoin kyseiset tiedot olisivat helposti sekä huolellisia oikeuksien selvityksiä suorittavien organisaatioiden että oikeudenhaltijoiden saatavilla. Tietokannalla voisi olla tärkeä rooli pyrittäessä estämään ja lopettamaan mahdolliset tekijänoikeuksien loukkaukset erityisesti, kun teosten ja äänitteiden orpoteoksen asema muuttuu. Asetuksen (EU) N:o 386/2012 (4) mukaisesti sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle, jäljempänä ’virasto’, annetaan tiettyjä tehtäviä ja toimia, se rahoittaa toimintansa käyttäen omia talousarviomäärärahojaan ja sen tarkoituksena on helpottaa ja tukea kansallisten viranomaisten, yksityisen sektorin edustajien ja unionin toimielinten toimia teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvien loukkausten torjunnassa ja ennaltaehkäisemisessä.

Mainitun asetuksen 2 artiklan 1 kohdan g mukaan näihin tehtäviin kuuluu erityisesti sellaisten mekanismien tarjoaminen, joiden avulla voidaan parantaa merkityksellisten tietojen vaihtoa verkossa asiasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten välillä sekä edistää näiden viranomaisten välistä yhteistyötä. Sen vuoksi on aiheellista antaa viraston tehtäväksi perustaa unionin tietokanta, joka sisältää tiedot tässä direktiivissä tarkoitetuista orpoteoksista, ja hallinnoida sitä.

(17)

Teoksilla ja äänitteillä voi olla useita oikeudenhaltijoita, ja teokset ja äänitteet voivat sisältää muita teoksia tai muuta suojattua aineistoa. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa tunnistettujen ja paikannettujen oikeudenhaltijoiden oikeuksiin. Jos ainakin yksi oikeudenhaltija on tunnistettu ja paikannettu, teosta tai äänitettä ei pitäisi katsoa orpoteokseksi. Tämän direktiivin edunsaajilla olisi oltava lupa käyttää teosta tai äänitettä, jonka yhtä tai useampaa oikeudenhaltijaa ei ole tunnistettu tai paikannettu, ainoastaan, jos heillä on tunnistettujen ja paikannettujen oikeudenhaltijoiden, myös teoksiin tai äänitteisiin sisältyvien teosten tai muun suojatun aineiston oikeudenhaltijoiden, antama lupa valmistaa kappaleita tai saattaa teos tai äänite yleisön saataville direktiivin 2001/29/EY 2 ja 3 artiklan mukaisesti. Tunnistetut ja paikannetut oikeudenhaltijat voivat antaa tällaisen luvan vain sellaisten oikeuksien osalta, jotka kuuluvat heille itselleen joko siten, että oikeudet ovat heidän omia oikeuksiaan, tai siten, että oikeudet on siirretty heille, eikä heidän pitäisi voida antaa tämän direktiivin mukaisesti lupaa teosten tai äänitteiden käyttöön sellaisten oikeudenhaltijoiden puolesta, joita ei ole tunnistettu ja paikannettu. Vastaavasti jos oikeudenhaltija, jota ei ole aiemmin tunnistettu tai paikannettu, vaatii oikeuksiaan teokseen tai äänitteeseen, edunsaajat voivat edelleen käyttää teosta tai äänitettä laillisesti ainoastaan, jos kyseiset oikeudenhaltijat antavat siihen luvan direktiivin 2001/29/EY mukaisesti omien oikeuksiensa osalta.

(18)

Oikeudenhaltijalla olisi oltava oikeus lopettaa teoksen tai muun suojatun aineiston asema orpoteoksena, jos hän ryhtyy vaatimaan oikeuksiaan teokseen tai muuhun suojattuun aineistoon. Jos oikeudenhaltija lopettaa teoksen tai muun suojatun aineiston aseman orpoteoksena, hänen olisi saatava teoksensa tai muun suojatun aineiston käytöstä tämän direktiivin nojalla kohtuullinen korvaus, jonka määrittää jäsenvaltio, johon orpoteosta käyttävä organisaatio on sijoittautunut. Jäsenvaltioiden olisi voitava määritellä olosuhteet, joissa tällainen korvaus voidaan maksaa, mukaan lukien ajankohta, jolloin maksu on suoritettava. Kohtuullisen korvauksen mahdollisen tason määrittämiseksi olisi otettava asianmukaisesti huomioon muun muassa kulttuurin edistämiseen liittyvät jäsenvaltioiden tavoitteet, se, että kyseiset organisaatiot ovat käyttäneet teosta ei-kaupallisiin tarkoituksiin saavuttaakseen yleisen edun mukaiseen tehtäväänsä liittyvät tavoitteet, joita voivat olla oppimisen edistäminen tai kulttuurin välittäminen, ja oikeudenhaltijalle mahdollisesti aiheutunut haitta.

(19)

Jos oikeuksien selvitys ei ole ollut huolellinen ja teos tai äänite on virheellisesti katsottu orpoteokseksi, jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvät tekijänoikeusloukkausta koskevat oikeussuojakeinot ovat käytettävissä asiaan liittyvien kansallisten säännösten ja unionin oikeuden mukaisesti.

(20)

Jotta voidaan edistää oppimista ja kulttuurin välittämistä, jäsenvaltioiden olisi säädettävä poikkeuksesta tai rajoituksesta direktiivin 2001/29/EY 5 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten ja rajoitusten lisäksi. Tällä poikkeuksella tai rajoituksella olisi sallittava se, että tietyt organisaatiot eli direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut organisaatiot ja elokuva- tai äänitearkistot, jotka eivät toiminnassaan pyri tuottamaan taloudellista voittoa, sekä julkisen palvelun yleisradio-organisaatiot, valmistavat orpoteoksista kappaleita ja saattavat orpoteoksia yleisön saataville mainitussa direktiivissä tarkoitetulla tavalla, kunhan tällainen käyttö vastaa niiden yleisen edun mukaista tehtävää, erityisesti niiden kokoelmien, digitaaliset kokoelmat mukaan luettuina, säilyttämistä, restaurointia sekä niiden kulttuuri- ja opetuskäytön mahdollistamista. Tämän direktiivin soveltamiseksi elokuva- tai äänitearkistoihin olisi katsottava kuuluvan organisaatiot, jotka jäsenvaltiot ovat valinneet keräämään, luetteloimaan, säilyttämään ja restauroimaan kulttuuriperintöönsä kuuluvia elokuvia ja muita audiovisuaalisia teoksia tai äänitteitä. Julkisen palvelun yleisradio-organisaatioihin olisi tämän direktiivin soveltamiseksi katsottava kuuluvan yleisradiotoiminnan harjoittajat, joilla on jäsenvaltion antama, määrittelemä ja organisoima julkisen palvelun tehtävä. Tässä direktiivissä tarkoitettu orpoteosten käyttöä koskeva poikkeus tai rajoitus ei vaikuta direktiivin 2001/29/EY 5 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin ja rajoituksiin. Sitä voidaan soveltaa ainoastaan tiettyihin erikoistapauksiin, jotka eivät ole ristiriidassa teoksen tai muun suojatun aineiston tavanomaisen käytön kanssa eivätkä haittaa kohtuuttomasti oikeudenhaltijan perusteltuja etuja.

(21)

Digitoinnin kannustamiseksi tämän direktiivin edunsaajien olisi sallittava kerryttää tuloja, kun ne käyttävät orpoteoksia tämän direktiivin mukaisesti saavuttaakseen yleisen edun mukaiseen tehtäväänsä liittyvät tavoitteet, myös julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuussopimusten yhteydessä.

(22)

Sopimusjärjestelyillä voidaan osaltaan edistää Euroopan kulttuuriperinnön digitointia, ja yleisölle avoimien kirjastojen, oppilaitosten ja museoiden sekä arkistojen, elokuva- tai äänitearkistojen ja julkisen palvelun yleisradio-organisaatioiden olisi sallittava tehdä tässä direktiivissä sallitun käytön aloittaakseen kaupallisten kumppaneiden kanssa sopimuksia orpoteosten digitoinnista ja saattamisesta yleisön saataville. Näihin sopimuksiin voi sisältyä rahoitusta kyseisiltä kumppaneilta. Tällaisissa sopimuksissa ei pitäisi asettaa tämän direktiivin edunsaajille rajoituksia, jotka koskevat orpoteosten käyttöä, eikä niissä pitäisi myöntää kaupallisille kumppaneille oikeuksia orpoteosten käyttämiseen tai niiden käytön valvontaan.

(23)

Jotta edistetään unionin kansalaisten mahdollisuutta käyttää Euroopan kulttuuriperintöä, on myös varmistettava, että yhdessä jäsenvaltiossa digitoidut ja yleisön saataville saatetut orpoteokset voidaan saattaa yleisön saataville myös muissa jäsenvaltioissa. Yleisesti käytettävissä olevien kirjastojen, oppilaitosten ja museoiden sekä arkistojen, elokuva- tai äänitearkistojen ja julkisen palvelun yleisradio-organisaatioiden, jotka käyttävät orpoteoksia yleisen edun mukaisten tehtäviensä hoitamisessa, olisi voitava saattaa ne yleisön saataville muissa jäsenvaltioissa.

(24)

Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden järjestelyjä, jotka koskevat oikeuksien hallinnointia, kuten laajennettuja kollektiivisia lupia, edustus- tai siirto-oikeusolettamuksia, yhteisvalvontaa tai vastaavia järjestelyjä eikä edellä mainittujen yhdistelmiä, laajamittainen digitointi mukaan luettuna.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli orpoteosten käyttöön liittyvää oikeusvarmuutta, vaan se voidaan orpoteosten käyttöä ohjaavien sääntöjen yhdenmukaisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

a)

kirjojen, aikakausjulkaisujen, sanomalehtien, aikakauslehtien tai muiden kirjoitusten muodossa julkaistuihin teoksiin, jotka sisältyvät yleisölle avoimien kirjastojen, oppilaitosten tai museoiden kokoelmiin sekä arkistojen tai elokuva- ja äänitearkistojen kokoelmiin;

b)

elokuvateoksiin tai audiovisuaalisiin teoksiin ja äänitteisiin, jotka sisältyvät yleisölle avoimien kirjastojen, oppilaitosten tai museoiden kokoelmiin sekä arkistojen tai elokuva- ja äänitearkistojen kokoelmiin; sekä

c)

elokuvateoksiin tai audiovisuaalisiin teoksiin ja äänitteisiin, jotka julkisen palvelun yleisradio-organisaatiot ovat tuottaneet 31 päivään joulukuuta 2002 mennessä ja jotka sisältyvät niiden arkistoihin

a)

organisaatioiden tekemien huolellisten oikeuksien selvitysten tulokset, jos näiden selvitysten perusteella on johtanut siihen, että teos tai äänite katsotaan orpoteokseksi;

b)

se, kuinka organisaatio käyttää orpoteoksia tämän direktiivin mukaisesti;

c)

muutokset organisaation käyttämien teosten ja äänitteiden orpoteoksen asemaan 5 artiklan mukaisesti;

d)

kyseessä olevan organisaation yhteystiedot.

a)

saattamalla orpoteoksen yleisön saataville direktiivin 2001/29/EY 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla;

b)

valmistamalla kappaleita direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla digitointia, saataville saattamista, indeksointia, luettelointia, säilyttämistä tai restaurointia koskeviin tarkoituksiin.

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/13

(1)

Eurooppa-neuvosto on pyytänyt jäsenvaltioita ilmoittamaan komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen kaikki uudet ja jo voimassa olevat energia-alan kahdenväliset sopimuksensa kolmansien maiden kanssa. Komission olisi annettava nämä tiedot kaikkien muiden jäsenvaltioiden saataville asianmukaisessa muodossa ottaen huomioon tarve suojata liiketoiminnan kannalta arkaluonteiset tiedot.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki asianmukaiset toimenpiteet perussopimuksista tai unionin toimielinten antamista säädöksistä johtuvien velvoitteiden noudattamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen vältettävä ristiriitaisuuksia unionin oikeuden sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä tehtyjen kansainvälisten sopimusten välillä tai poistettava ne.

(3)

Energian sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta edellyttää, että unioniin tuotavaan energiaan sovelletaan täysimääräisesti energian sisämarkkinoiden perustamista koskevia sääntöjä. Huonosti toimivat energian sisämarkkinat saattavat unionin heikkoon ja epäedulliseen asemaan energian toimitusvarmuuden kannalta ja heikentävät etuja, joita sisämarkkinat voivat tuoda eurooppalaisille kuluttajille ja teollisuudelle. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä energia-alan sopimuksia koskeva hyvin suuri avoimuus tekisi unionille mahdolliseksi toteuttaa yhteisvastuun hengessä koordinoituja toimia, joilla varmistetaan, että kyseiset sopimukset ovat unionin oikeuden mukaisia ja että niillä voidaan tosiasiallisesti turvata energian toimitukset. Tällainen avoimuus myös edistäisi sekä unionin sisäisen yhteistyön tiivistämistä ulkoisten energiasuhteiden alalla että unionin pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden saavuttamista energian, ilmaston ja energian toimitusvarmuuden alalla.

(4)

Olisi näin ollen perustettava uusi tietojenvaihtomekanismi. Sen olisi koskettava vain sellaisia hallitustenvälisiä sopimuksia, jotka vaikuttavat energian sisämarkkinoihin tai energian toimitusvarmuuteen unionissa, koska nämä kaksi näkökohtaa liittyvät erottamattomasti toisiinsa. On jäsenvaltioiden asia tehdä alustava arviointi siitä, onko hallitustenvälisellä sopimuksella tai muulla tekstillä, johon hallitustenvälisessä sopimuksessa nimenomaisesti viitataan, vaikutusta energian sisämarkkinoihin tai energian toimitusvarmuuteen unionissa; jos asiasta on epävarmuutta, jäsenvaltioiden olisi kuultava komissiota. Sopimuksilla, jotka eivät enää ole voimassa tai joita ei enää sovelleta, ei lähtökohtaisesti ole vaikutusta energian sisämarkkinoihin tai energian toimitusvarmuuteen unionissa, eikä niiden näin ollen olisi kuuluttava tämän tietojenvaihtomekanismin piiriin. Tietojenvaihtomekanismin olisi koskettava erityisesti kaikkia sellaisia hallitustenvälisiä sopimuksia, jotka vaikuttavat kaasun, öljyn tai sähkön toimittamiseen kiinteän infrastruktuurin kautta tai unioniin tuotavan energian määrään.

(5)

Hallitustenväliset sopimukset, joista on kokonaisuudessaan ilmoitettava komissiolle muiden unionin säädösten nojalla, olisi jätettävä tietojenvaihtomekanismin soveltamisalan ulkopuolelle. Tätä vapautusta ei olisi kuitenkaan sovellettava sellaisiin kolmansien maiden kanssa tehtyihin hallitustenvälisiin sopimuksiin, jotka vaikuttavat kaasuinfrastruktuurin ja kaasuvarantojen kehittämiseen ja käyttöön ja jotka on ilmoitettava komissiolle toimista kaasunsaannin turvaamiseksi 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 994/2010 (3) 13 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tällaisista sopimuksista olisi ilmoitettava tässä päätöksessä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Päällekkäisyyksien välttämiseksi olisi katsottava, että tämän päätöksen mukaisesti toimitetulla ilmoituksella täytetään asetuksen (EU) N:o 994/2010 13 artiklan 6 kohdan a alakohdassa säädetty velvollisuus.

(6)

Hallitustenvälisten sopimusten asioista, jotka kuuluvat Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen alaan, ei olisi kuuluttava tämän päätöksen soveltamisalaan.

(7)

Tällä päätöksellä ei luoda kaupallisten toimijoiden välisiä sopimuksia koskevia velvoitteita. Päätöksellä ei kuitenkaan estetä jäsenvaltioita ilmoittamasta vapaaehtoisesti komissiolle niistä kaupallisista sopimuksista, joihin nimenomaisesti viitataan hallitustenvälisissä sopimuksissa. Koska kaupalliset sopimukset saattavat lisäksi sisältää säänteleviä määräyksiä, kaupallisten toimijoiden, jotka neuvottelevat kaupallisia sopimuksia kolmansista maista olevien toimijoiden kanssa, olisi voitava pyytää komissiolta ohjeita, jotta vältetään mahdolliset ristiriitaisuudet unionin oikeuden kanssa.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle kaikki voimassa olevat hallitustenväliset sopimukset siitä riippumatta, ovatko ne tulleet voimaan tai sovelletaanko niitä väliaikaisesti valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti, sekä kaikki uudet hallitustenväliset sopimukset.

(9)

Lisäämällä avoimuutta tulevista hallitustenvälisistä energia-alan sopimuksista, joista tulevaisuudessa tai parhaillaan neuvotellaan jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä, voitaisiin edistää yhdenmukaisuutta jäsenvaltioiden lähestymistavoissa näiden sopimusten osalta, unionin oikeuden noudattamista ja energian toimitusvarmuutta unionissa. Jäsenvaltioilla olisi siten oltava mahdollisuus ilmoittaa komissiolle uusia hallitustenvälisiä sopimuksia koskevista neuvotteluista tai voimassa olevien hallitustenvälisten sopimusten muutoksista. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää tätä mahdollisuutta, komissiolle olisi tiedotettava säännöllisesti neuvottelujen edistymisestä. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus pyytää komissiota osallistumaan neuvotteluihin tarkkailijana.

Komissiolla olisi myös oltava mahdollisuus osallistua tarkkailijana omasta pyynnöstään edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio antaa tähän suostumuksensa. Jäsenvaltioilla olisi myös oltava mahdollisuus pyytää komissiota auttamaan niitä kolmansien maiden kanssa käytävien neuvottelujen aikana. Tällöin komissiolla olisi oltava mahdollisuus antaa ohjeita siitä, miten vältetään ristiriitaisuus unionin oikeuden kanssa, ja kiinnittää huomiota unionin energiapoliittisiin tavoitteisiin ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteeseen.

(10)

Komission olisi arvioitava voimassa olevien hallitustenvälisten sopimusten yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa. Jos tällaiset sopimukset ovat ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet sopivan ratkaisun löytämiseksi niin, että todettu ristiriitaisuus voidaan poistaa.

(11)

Avoimuuden lisäämiseksi ja mahdollisten ristiriitaisuuksien välttämiseksi unionin oikeuden kanssa jäsenvaltioiden olisi voitava ilmoittaa komissiolle kolmannen maan kanssa tehtävästä uudesta hallitustenvälisestä sopimuksesta ennen kyseistä sopimusta koskevia neuvotteluja tai niiden aikana. Jos jäsenvaltio, joka on neuvotellut hallitustenvälisen sopimuksen, on ilmoittanut siitä komissiolle ennen neuvottelujen päättymistä ja toimittanut sille hallitustenvälisen sopimuksen luonnoksen, komissiolla olisi oltava mahdollisuus ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle näkemyksensä siitä, onko neuvoteltu sopimus yhteensopiva unionin oikeuden kanssa. Komissiolla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisesti oikeus käynnistää rikkomismenettely, jos se katsoo, että jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille mainitun perussopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden.

(12)

Kaikki tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvat hallitustenväliset lopulliset ja ratifioidut sopimukset olisi toimitettava komissiolle, jotta niistä voidaan toimittaa tieto kaikille muille jäsenvaltioille.

(13)

Komission olisi annettava kaikki vastaanottamansa tiedot kaikkien muiden jäsenvaltioiden saataville turvallisessa sähköisessä muodossa. Komission olisi kunnioitettava jäsenvaltioiden pyyntöjä sille toimitettujen tietojen luottamuksellisesta käsittelystä. Luottamuksellisuutta koskevilla pyynnöillä ei kuitenkaan saisi rajoittaa komission omaa oikeutta tutustua luottamuksellisiin tietoihin, koska komissio tarvitsee kattavat tiedot omia arviointejaan varten. Komission tehtävänä olisi oltava varmistaa luottamuksellisuuslausekkeen soveltaminen. Luottamuksellisuutta koskevat pyynnöt eivät saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (4) säädettyyn yleisön oikeuteen tutustua asiakirjoihin.

(14)

Jos jäsenvaltio katsoo, että hallitustenvälinen sopimus on luottamuksellinen, sen olisi toimitettava siitä yhteenveto komissiolle, jotta yhteenveto voidaan saattaa muiden jäsenvaltioiden tietoon.

(15)

Pysyvän hallitustenvälisiä sopimuksia koskevien tietojen vaihtamisen unionin tasolla olisi mahdollistettava parhaiden käytäntöjen kehittäminen. Komission olisi kyseisten parhaiden käytäntöjen perusteella ja unionin ulkopolitiikkaa koskevissa asioissa tarvittaessa yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa laadittava valinnaisia mallilausekkeita, joita käytettäisiin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden hallitustenvälisissä sopimuksissa. Tällaisten mallilausekkeiden käytöllä olisi pyrittävä välttämään ristiriitaisuudet hallitustenvälisten sopimusten ja unionin oikeuden välillä, erityisesti kilpailuoikeuden ja energian sisämarkkinasääntöjen osalta, ja ristiriitaisuudet hallitustenvälisten sopimusten ja unionin tekemien kansainvälisten sopimusten välillä. Niiden käytön olisi oltava vapaaehtoista, ja niiden sisältöä olisi voitava mukauttaa erilaisiin tilanteisiin.

(16)

Energian sisämarkkinoiden olemassaolon ja unionin energiapolitiikan tavoitteiden perusteella jäsenvaltioiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon nämä tavoitteet, kun ne neuvottelevat hallitustenvälisiä energia-alan sopimuksia, joilla on vaikutusta unionin energiapolitiikkaan.

(17)

Lisääntynyt molemminpuolinen tietoisuus voimassa olevista ja uusista hallitustenvälisistä sopimuksista voisi parantaa energia-asioiden koordinointia jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä. Paremman koordinoinnin ansiosta jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus hyötyä täysimääräisesti unionin poliittisesta ja taloudellisesta painoarvosta ja komissiolle annettaisiin mahdollisuus ehdottaa ratkaisuja hallitustenvälisissä sopimuksissa todettuihin ongelmiin.

(18)

Komission olisi helpotettava ja edistettävä jäsenvaltioiden välistä koordinointia unionin yleisen strategisen roolin tehostamiseksi vahvan ja tehokkaan koordinoidun lähestymistavan avulla tuottaja-, kauttakuljetus- ja kuluttajamaihin nähden.

(19)

Tietojenvaihtomekanismi, mukaan lukien jäsenvaltioiden sen täytäntöönpanemiseksi suorittamat arvioinnit, ei vaikuta rikkomisia, valtiontukia ja kilpailua koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen.

(20)

Komission olisi arvioitava, onko tämä päätös riittävä ja tehokas sen varmistamiseksi, että hallitustenväliset sopimukset ovat yhteensopivia unionin oikeuden kanssa ja että energia-alalla tehtyjä hallitustenvälisiä sopimuksia koskeva koordinointi jäsenvaltioiden välillä on runsasta.

(21)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on energia-alan hallitustenvälisiä sopimuksia koskeva tietojenvaihto jäsenvaltioiden ja komission välillä, vaan se voidaan tämän päätöksen vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

1)

’hallitustenvälisellä sopimuksella’ yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välistä oikeudellisesti sitovaa sopimusta, joka vaikuttaa energian sisämarkkinoiden toimintaan tai toimivuuteen taikka energian toimitusvarmuuteen unionissa; jos tällainen oikeudellisesti sitova sopimus kuitenkin koskee muitakin asioita, ainoastaan ne määräykset, jotka liittyvät energiaan, mukaan lukien kyseisiin energiaan liittyviin määräyksiin sovellettavat yleiset määräykset, muodostavat ”hallitustenvälisen sopimuksen”;

2)

’voimassa olevalla hallitustenvälisellä sopimuksella’ hallitustenvälistä sopimusta, joka on tullut voimaan tai jota sovelletaan väliaikaisesti ennen tämän päätöksen voimaantuloa.

a)

kohde;

b)

tarkoitus ja soveltamisala;

c)

voimassaoloaika;

d)

sopimuspuolet;

e)

tiedot tärkeimmistä osista.

a)

tarkastella hallitustenvälisiin sopimuksiin liittyvää kehitystä ja pyrkiä yhtenäisyyteen ja johdonmukaisuuteen unionin energia-alan ulkosuhteissa keskeisiin tuottaja-, kauttakuljetus- ja kuluttajamaihin;

b)

määrittää hallitustenvälisiin sopimuksiin liittyvät yhteiset ongelmat ja tarkastella asianmukaisia toimenpiteitä kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittaessa ehdottaa ratkaisuja;

c)

laatia jäsenvaltioita kuullen parhaisiin käytäntöihin perustuvia valinnaisia vakiolausekkeita, joiden käytöllä voitaisiin huomattavasti lisätä tulevien hallitustenvälisten sopimusten yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa;

d)

tukea tarpeen mukaan sellaisten monenvälisten hallitustenvälisten sopimusten laatimista, joissa on mukana useita jäsenvaltioita tai koko unioni.

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/18

(1)

Olisi vahvistettava päätöstä N:o 1608/2003/EY koskevat uudet täytäntöönpanotoimenpiteet, jotta voidaan ottaa huomioon tiede- ja teknologiatilastoissa tapahtunut kehitys sekä pyynnöt uusien, yksityiskohtaisempien ja lyhyemmin aikavälein tuotettavien tilastojen toimittamisesta.

(2)

Olisi jatkettava nykyisillä politiikan aloilla tehtävien päätösten tueksi tällä hetkellä annettavaa tilastollista tukea sekä täytettävä uusista poliittisista aloitteista johtuvat tilastolliset lisävaatimukset siten, että saatavilla olevien resurssien käyttö maksimoidaan ja vastaustaakka minimoidaan.

(3)

Euroopan tilastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (2) säädetään erityisesti hallinnollisten tietolähteiden käyttömahdollisuutta ja tilastosalaisuutta koskevasta viitekehyksestä.

(4)

On tarpeen varmistaa, että Euroopan tiede- ja teknologiatilastot ovat kansainvälisten standardien mukaisia. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja muiden kansainvälisten organisaatioiden tekemä työ olisi sen vuoksi otettava huomioon. Viitekehyksenä olisi pidettävä erityisesti tutkimus- ja kehitystilastoja koskevaa Frascatin käsikirjaa (Frascati Manual on research and development statistics), tieteen ja teknologian alan henkilöstöresursseja koskevaa Canberran käsikirjaa (Canberra Manual on statistics on human resources devoted to science and technology), OECD:n julkaisemaa patenttitilastokäsikirjaa (OECD Patent Statistics Manual) sekä OECD:n ja Euroopan komission (Eurostat) yhdessä julkaisemaa innovaatiotilastoja koskevaa Oslon käsikirjaa (Oslo Manual on innovation statistics).

(5)

Selvyyden vuoksi olisi kumottava Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1608/2003/EY täytäntöönpanosta tiede- ja teknologiatilastojen osalta 22 päivänä huhtikuuta 2004 annettu komission asetus (EY) N:o 753/2004 (3) ja innovaatiotilastojen tuotannosta ja kehittämisestä tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1608/2003/EY täytäntöönpanosta 13 päivänä elokuuta 2004 annettu asetus (EY) N:o 1450/2004 (4).

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

a)

tutkimusta ja kehittämistä koskevat tilastot (T&K)

b)

valtion tutkimus- ja kehittämismäärärahoja koskevat tilastot

c)

innovaatiotilastot

d)

tieteen ja teknologian alan henkilöresursseja koskevat tilastot, mukaan luettuina sukupuolen ja liikkuvuuden mukaisesti jaotellut tilastot, patenttitilastot, korkean teknologian aloja ja osaamispalveluita koskevat tilastot sekä muut tiede- ja teknologiatilastot.

a)

tutkimus ja kehittäminen (T&K)

b)

valtion tutkimus- ja kehittämismäärärahat

c)

innovaatio.

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/31

(1)

Asetuksen (EY) N:o 178/2002 53 artiklassa säädetään mahdollisuudesta toteuttaa asianmukaiset unionin kiireelliset toimenpiteet kolmannesta maasta tuotujen elintarvikkeiden ja rehujen osalta ihmisten terveyden, eläinten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi, kun tällaista riskiä ei voida tyydyttävällä tavalla hallita yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamilla toimenpiteillä.

(2)

Fukushiman ydinvoimalassa 11 päivänä maaliskuuta 2011 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen komissiolle ilmoitettiin, että radionukliditasot tietyissä Japanista peräisin olevissa elintarvikkeissa ylittävät Japanissa elintarvikkeisiin sovellettavat toimenpiteet käynnistävät tasot. Tällainen saastuminen saattaa vaarantaa ihmisten ja eläinten terveyden unionissa, minkä vuoksi 25 päivänä maaliskuuta 2011 annettiin komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 297/2011 (2) erityisten edellytysten asettamisesta Japanista peräisin olevien tai Japanista lähetettyjen rehujen ja elintarvikkeiden tuonnille Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Kyseinen asetus korvattiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 961/2011 (3), joka taas korvattiin myöhemmin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 284/2012 (4).

(3)

Täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 284/2012 on muutettu useita kertoja tilanteen kehittymisen huomioon ottamiseksi. Koska enää ei edellytetä uusia muutoksia, on aiheellista korvata täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 248/2012 uudella asetuksella.

(4)

Voimassa olevia toimenpiteitä on tarkasteltu ottaen huomioon Japanin viranomaisten toimittamat yli 26 000 esiintymistietoa radioaktiivisuudesta rehuissa ja elintarvikkeissa toiselta kasvukaudelta onnettomuuden jälkeen.

(5)

On aiheellista jättää henkilökohtaiset lähetykset tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Eläinperäisten elintarvikkeiden ja rehujen osalta olisi viitattava eläinperäisiä tuotteita sisältävien henkilökohtaisten lähetysten tuonnista yhteisöön ja asetuksen (EY) N:o 136/2004 muuttamisesta 5 päivänä maaliskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 206/2009 (5) säännöksiin. Muiden rehujen ja elintarvikkeiden osalta olisi säädettävä, että lähetyksiä voidaan pitää henkilökohtaisina lähetyksinä vain, jos ne eivät ole kaupallisia ja ne on tarkoitettu yksityishenkilölle henkilökohtaiseen kulutukseen tai käyttöön.

(6)

Japanin viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle kattavia tietoja, joiden mukaan jo soveltamisalan ulkopuolella olevien alkoholijuomien (sake, viski ja shochu) lisäksi muutkaan alkoholijuomat eivät sisällä mitattavissa olevia radioaktiivisuustasoja. Kiillotus- ja käymisprosessi alentaa alkoholijuomien radioaktiivisuutta merkittävässä määrin. Sen vuoksi on aiheellista jättää tietyt muut alkoholijuomat tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, jotta voidaan vähentää Japanin viranomaisten ja tuojajäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hallinnollista rasitetta.

(7)

Japanin viranomaisten toimittamissa tiedoissa on näyttöä siitä, ettei ole enää tarpeen edellyttää Yamanashin ja Shizuokan prefektuureista peräisin olevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta näytteenottoa ja analysointia radioaktiivisuuden varalta ennen vientiä unioniin. Näytteenottoa ja analysointia koskeva vaatimus olisi pidettävä voimassa vain Shizuokasta peräisin olevan teen ja Shizuokasta ja Yamanashista peräisin olevien sienien osalta.

(8)

Koska Fukushiman prefektuurista peräisin olevista rehuista ja elintarvikkeista löytyy edelleen vaatimustenvastaisia tai merkittäviä radioaktiivisuustasoja, on aiheellista pitää voimassa nykyiset näytteenottoa ja analysointia koskevat vaatimukset ennen vientiä unioniin kaikkien kyseisestä prefektuurista peräisin olevien rehujen ja elintarvikkeiden osalta. Tällaisiin rehuihin ja elintarvikkeisiin olisi kuitenkin sovellettava edelleen yleisiä poikkeuksia, jotka koskevat esimerkiksi alkoholijuomia ja henkilökohtaisia lähetyksiä.

(9)

Gunman, Ibarakin, Tochigin, Miyagin, Saitaman, Tokion, Iwaten, Chiban ja Kanagawan prefektuureissa edellytetään tällä hetkellä, että kaikista rehuista ja elintarvikkeista otetaan näytteet ja ne analysoidaan ennen vientiä unioniin; tämä vaatimus on aiheellista rajoittaa koskemaan vain sieniä, teetä, kalastustuotteita, tiettyjä syötäviä luonnonvaraisia kasveja, tiettyjä vihanneksia, tiettyjä hedelmiä, riisiä ja soijapapuja sekä niistä jalostettuja ja saatuja tuotteita. Samoja vaatimuksia olisi sovellettava rehuseoksiin, jotka sisältävät ainesosanaan yli 50 prosenttia jotakin näistä tuotteista, joiden testausta edellytetään ennen vientiä unioniin.

(10)

Tuonnin yhteydessä suoritettu valvonta osoittaa, että Japanin viranomaiset ovat panneet moitteettomasti täytäntöön unionin lainsäädännössä säädetyt erityisedellytykset eikä vaatimustenvastaisuuksia ole esiintynyt yli vuoteen. Sen vuoksi on aiheellista harventaa tuonnin yhteydessä suoritettavaa valvontaa ja tuloksista raportointia komissiolle.

(11)

On aiheellista säätää näiden säännösten seuraavasta tarkistuksesta, kun rehuissa ja elintarvikkeissa esiintyvää radioaktiivisuutta koskevan näytteenoton ja analysoinnin tulokset kolmannelta kasvukaudelta onnettomuuden jälkeen saadaan käyttöön eli 31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä. Niiden tuotteiden osalta, joiden sadonkorjuu tapahtuu pääasiassa toisen kasvukauden jälkipuoliskolla, minkä vuoksi toisen kasvukauden kaikki tiedot eivät ole vielä käytettävissä, on kuitenkin aiheellista säätää, että näitä tuotteita koskevia säännöksiä tarkastellaan 31 päivään maaliskuuta 2013 mennessä.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

tuotteet, jotka lähtivät Japanista ennen 28 päivää maaliskuuta 2011;

b)

tuotteet, jotka on korjattu ja/tai käsitelty ennen 11 päivää maaliskuuta 2011;

c)

alkoholijuomat, jotka kuuluvat CN-koodeihin 2203 tai 2208;

d)

eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden henkilökohtaiset lähetykset, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 206/2009 2 artiklan soveltamisalaan;

e)

muiden kuin eläinperäisten rehujen ja elintarvikkeiden henkilökohtaiset lähetykset, jotka eivät ole kaupallisia ja on tarkoitettu yksityishenkilölle pelkästään henkilökohtaiseen kulutukseen tai käyttöön. Epävarmoissa tapauksissa todistustaakka on lähetyksen vastaanottajalla.

a)

todistettava, että tuotteet ovat Japanin voimassa olevan lainsäädännön mukaisia, ja

b)

täsmennettävä, kuuluvatko tuotteet Japanin lainsäädännössä säädettyjen siirtymätoimenpiteiden soveltamisalaan.

a)

tuotteet on korjattu ja/tai käsitelty ennen 11 päivää maaliskuuta 2011; tai

b)

tuotteet, lukuun ottamatta Shizuokan prefektuurista peräisin olevaa teetä ja sieniä ja Yamanashakin prefektuurista peräisin olevia sieniä, eivät ole peräisin eikä niitä ole lähetetty Fukushiman, Gunman, Ibarakin, Tochigin, Miyagin, Saitaman, Tokion, Chiban, Kanagawan tai Iwaten prefektuurista; tai

c)

tuotteet ovat peräisin ja on lähetetty Gunman, Ibarakin, Tochigin, Miyagin, Saitaman, Tokion, Chiban, Kanagawan ja Iwaten prefektuurista mutta niitä ei luetella tämän asetuksen liitteessä IV (eikä analyysiä ennen vientiä näin ollen vaadita); tai

d)

tuotteet on lähetetty Fukushiman, Gunman, Ibarakin, Tochigin, Miyagin, Saitaman, Tokion, Chiban, Kanagawan tai Iwaten prefektuurista mutta ne eivät ole peräisin näistä prefektuureista eivätkä ne ole altistuneet radioaktiivisuudelle siirron aikana; tai

e)

jos kyseessä ovat Shizuokan prefektuurista peräisin oleva tee tai sienet tai Yamanashin prefektuurista peräisin olevat sienet tai niistä saatu tuote tai rehuseos tai elintarvike, joka sisältää näitä tuotteita yli 50 prosenttia, tuotteen mukana on oltava analyysiraportti, joka sisältää näytteenoton ja analyysin tulokset; tai

f)

jos tämän asetuksen liitteessä IV lueteltu tuote on peräisin Fukushiman, Gunman, Ibarakin, Tochigin, Miyagin, Saitaman, Tokion, Chiban, Kanagawan tai Iwaten prefektuurista tai jos kyseessä on rehuseos tai elintarvike, joka sisältää näitä tuotteita yli 50 prosenttia, tuotteen mukana on oltava analyysiraportti, joka sisältää näytteenoton ja analyysin tulokset; Liitteessä IV olevaa tuoteluetteloa sovelletaan rajoittamatta uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27 päivänä tammikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 258/97 (7) säädettyjen vaatimusten soveltamista; tai

g)

jos tuotteen tai siinä olevista ainesosista yli 50 prosentin alkuperä on tuntematon, tuotteen mukana on oltava analyysiraportti, joka sisältää näytteenoton ja analyysin tulokset.

a)

asiakirjatarkastus kaikille 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden lähetyksille;

b)

fyysinen tarkastus ja tunnistustarkastus sekä cesium-134:n ja cesium-137:n varalta laboratorioanalyysi vähintään 5 prosentille lähetyksistä.

a)

jonka rajatarkastusaseman tai nimetyn saapumispaikan toimivaltainen viranomainen on vahvistanut asianmukaisesti ja

b)

jossa esitetään todisteet siitä, että 10 artiklassa tarkoitetut viralliset tarkastukset on tehty ja että tarkastusten tulokset ovat olleet myönteiset.

a)

tuotteet ovat lähteneet Japanista ennen tämän asetuksen voimaantuloa; tai

b)

tuotteiden mukana on täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 284/2012 mukainen vakuutus, joka on annettu ennen 1 päivää marraskuuta 2012, ja tuotteet lähtivät Japanista ennen 1 päivää joulukuuta 2012.

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/42

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/44

(1)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan mukaan ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjen unionin toimielinten, elinten ja laitosten säädösten oikeusvaikutukset säilyvät, niin kauan kuin näitä säädöksiä ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla.

(2)

Näin ollen päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklaa sovelletaan, ja neuvoston on päätettävä yksimielisesti, ovatko jäsenvaltiot panneet täytäntöön kyseisen päätöksen 6 luvun säännökset.

(3)

Päätöksen 2008/616/YOS 20 artiklassa säädetään, että päätöksen 2008/615/YOS 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään kyselyyn perustuvan arviointiraportin perusteella. Päätöksen 2008/615/YOS 2 luvun mukaisen automaattisen tietojenvaihdon osalta arviointiraportin on perustuttava arviointikäyntiin ja testausajoon.

(4)

Päätöksen 2008/616/YOS liitteessä olevan 4 luvun 1.1 kohdan mukaan asiaa käsittelevä neuvoston työryhmä laatii kyselyn, joka koskee kutakin automaattista tietojenvaihtoa, ja heti kun jäsenvaltio katsoo täyttävänsä edellytykset tietojen jakamiseksi kyseisessä tietoluokassa, se vastaa kyselyyn.

(5)

Ruotsi on vastannut tietosuojaa koskevaan kyselyyn ja ajoneuvorekisteritietoja koskevaan kyselyyn.

(6)

Ruotsi on toteuttanut onnistuneen testausajon Alankomaiden kanssa.

(7)

Ruotsiin on tehty arviointikäynti, ja Belgian ja Alankomaiden arviointiryhmä on laatinut arviointikäynnistä raportin, joka on toimitettu asiaankuuluvalle neuvoston työryhmälle.

(8)

Neuvostolle on esitetty arviointiraportti, jossa tehdään yhteenveto ajoneuvorekisteritietoja koskevien kyselyn, arviointikäynnin ja testausajon tuloksista,

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/45

(1)

Neuvosto kohdisti 25 päivänä lokakuuta 2010 päätöksellä 2010/638/YUTP (1) Guinean tasavaltaan kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä.

(2)

Päätöksen 2010/638/YUTP uudelleentarkastelun perusteella rajoittavia toimenpiteitä olisi jatkettava 27 päivään lokakuuta 2013.

(3)

On tarpeen muuttaa päätöksessä 2010/638/YUTP säädettyjä aseiden vientikieltoon liittyviä toimenpiteitä.

(4)

Päätös 2010/638/YUTP olisi näin ollen muutettava,

1)

Muutetaan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

2)

Korvataan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tätä päätöstä sovelletaan 27 päivään lokakuuta 2013. Se on jatkuvan tarkastelun alainen. Sen voimassaoloa voidaan jatkaa tai sitä voidaan muuttaa tarvittaessa, jos neuvosto katsoo, ettei sen tavoitteita ole saavutettu.”

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/46

(1)

Eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa 3 päivänä marraskuuta 2008 tehdyssä komission päätöksessä 2008/855/EY (3) säädetään tietyistä klassisen sikaruton torjuntatoimenpiteistä päätöksessä olevassa liitteessä esitetyissä jäsenvaltioissa tai niiden alueilla. Kyseiseen luetteloon sisältyy Nógrádin kunta Unkarissa.

(2)

Unkari on ilmoittanut komissiolle klassisen sikaruton viimeaikaisesta kehityksestä päätöksen 2008/855/EY liitteessä olevassa luettelossa mainitun Nógrádin kunnan alueella.

(3)

Kyseiset tiedot osoittavat, että klassinen sikarutto on hävitetty Nógrádin kunnan alueelta. Näin ollen päätöksessä 2008/855/EY säädettyjä toimenpiteitä ei pitäisi enää soveltaa kyseiseen kuntaan, ja viittaus Nógrádin kuntaan olisi poistettava päätöksen liitteessä olevan I osan luettelosta.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2008/855/EY olisi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/47

(1)

Varainhoitoasetuksen 75 artiklassa ja soveltamissääntöjen 90 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ennen kuin unionin talousarviosta sitoudutaan menoihin, on tehtävä rahoituspäätös, jossa määritetään rahoitettavia menoja aiheuttavan toiminnan keskeiset osat ja jonka tekee toimielin tai sen valtuuttamat viranomaiset.

(2)

Päätöksessä 2009/470/EY säädetään menettelyistä, joita käytetään myönnettäessä unionin rahoitusta yksittäisiin eläinlääkinnällisiin toimiin, myös hätätoimenpiteisiin. Auttaakseen lintuinfluenssan mahdollisimman nopeaa hävittämistä unionin olisi osallistuttava jäsenvaltioille aiheutuneiden tukikelpoisten kulujen rahoitukseen. Kyseisen päätöksen 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa säädetään säännöistä, jotka koskevat jäsenvaltioille aiheutuviin kustannuksiin sovellettavaa prosenttiosuutta.

(3)

Neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä 28 päivänä helmikuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 349/2005 (2) 3 artiklassa säädetään säännöistä, jotka koskevat unionin rahoituksen osalta tukikelpoisia kustannuksia.

(4)

Unionin osallistumisesta Saksassa, Italiassa ja Alankomaissa vuonna 2011 toteutettujen lintuinfluenssan torjuntaa koskevien hätätoimenpiteiden rahoitukseen 15 päivänä helmikuuta 2012 tehdyllä komission täytäntöönpanopäätöksellä 2012/132/EU (3) myönnettiin unionin rahoitustukea Alankomaissa vuonna 2011 toteutetuille lintuinfluenssan torjuntaa koskeville hätätoimenpiteille. Alankomaat esitti asetuksen (EY) N:o 349/2005 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisen virallisen korvaushakemuksen 13 päivänä huhtikuuta 2012.

(5)

Unionin rahoitusosuuden maksaminen edellyttää, että suunnitellut toimet on tosiasiallisesti toteutettu ja että viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat tiedot asetettujen määräaikojen kuluessa.

(6)

Alankomaat on päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmoittanut viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille unionin lainsäädännön mukaisesti toteutetuista tiedotus- ja hävittämistoimenpiteistä sekä niiden tuloksista. Korvaushakemuksen liitteenä oli asetuksen (EY) N:o 349/2005 7 artiklan vaatimusten mukaisesti rahoituskertomus, tositteet, epidemiologinen kertomus kaikilta tiloilta, joiden eläimet on lopetettu tai hävitetty, sekä tilintarkastusten tulokset.

(7)

Komission huomautukset, tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmät ja loppupäätelmät ilmoitettiin Alankomaille 25 päivänä huhtikuuta 2012 ja 4 päivänä kesäkuuta 2012. Alankomaat ilmaisi 11 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyssä sähköpostissa olevansa asiasta samaa mieltä.

(8)

Nyt voidaan näin ollen vahvistaa Alankomaille vuonna 2011 lintuinfluenssan hävittämisestä aiheutuneita tukikelpoisia kustannuksia varten myönnettävän unionin rahoitustuen kokonaismäärä.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 299/49

(1)

Varainhoitoasetuksen 75 artiklassa ja soveltamissääntöjen 90 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ennen kuin unionin talousarviosta sitoudutaan menoihin, on tehtävä rahoituspäätös, jossa määritetään rahoitettavia menoja aiheuttavan toiminnan keskeiset osat ja jonka tekee toimielin tai sen valtuuttamat viranomaiset.

(2)

Päätöksessä 2009/470/EY säädetään menettelyistä, joita käytetään myönnettäessä unionin rahoitusta yksittäisiin eläinlääkinnällisiin toimiin, myös hätätoimenpiteisiin. Edistääkseen suu- ja sorkkataudin mahdollisimman nopeaa hävittämistä unionin olisi osallistuttava jäsenvaltioille aiheutuneiden tukikelpoisten kustannusten rahoitukseen. Kyseisen päätöksen 14 artiklan 4 kohdassa säädetään säännöistä, jotka koskevat jäsenvaltioille aiheutuviin kustannuksiin sovellettavaa prosenttiosuutta.

(3)

Neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä 28 päivänä helmikuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 349/2005 (2) 3 artiklassa säädetään säännöistä, jotka koskevat unionin rahoituksen osalta tukikelpoisia kustannuksia.

(4)

Unionin osallistumisesta Bulgariassa vuonna 2011 toteutettujen suu- ja sorkkataudin torjuntaa koskevien hätätoimenpiteiden rahoitukseen 9 päivänä marraskuuta 2011 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä 2011/730/EU (3) myönnettiin unionin rahoitustukea Bulgariassa vuonna 2011 toteutetuille suu- ja sorkkataudin torjuntaa koskeville hätätoimenpiteille. Bulgaria esitti asetuksen (EY) N:o 349/2005 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisen virallisen korvaushakemuksen 9 päivänä joulukuuta 2011 ja 24 päivänä tammikuuta 2012.

(5)

Unionin rahoitusosuuden maksaminen edellyttää, että suunnitellut toimet on tosiasiallisesti toteutettu ja että viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat tiedot asetettujen määräaikojen kuluessa.

(6)

Bulgaria on päätöksen 2009/470/EY 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoittanut viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille unionin lainsäädännön mukaisesti toteutetuista tiedotus- ja hävittämistoimenpiteistä sekä niiden tuloksista. Korvaushakemuksen liitteenä oli asetuksen (EY) N:o 349/2005 7 artiklan vaatimusten mukaisesti rahoituskertomus, tositteet, epidemiologinen kertomus kaikilta tiloilta, joiden eläimet on lopetettu tai hävitetty, sekä tilintarkastusten tulokset.

(7)

Komission huomautukset, tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmät ja loppupäätelmät ilmoitettiin Bulgarialle 19 päivänä kesäkuuta 2012. Bulgaria ilmaisi 20 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyssä sähköpostissa olevansa asiasta samaa mieltä.

(8)

Nyt voidaan näin ollen vahvistaa Bulgarialle vuonna 2011 suu- ja sorkkataudin hävittämisestä aiheutuneita tukikelpoisia kustannuksia varten myönnettävän unionin rahoitustuen kokonaismäärä.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,