ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2012.166.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
55. vuosikerta |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/1 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
annettu 23 päivänä huhtikuuta 2012,
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 2 liitteiden muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Israelin valtion välisen kirjeenvaihtona tehtävän sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta
(2012/338/EU)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehty Euro-Välimeri-sopimus (1), jäljempänä ’Euro-Välimeri-sopimus’, allekirjoitettiin 20 päivänä marraskuuta 1995. |
(2) |
Neuvosto valtuutti 14 päivänä marraskuuta 2005 komission käymään eräiden Välimeren maiden kanssa neuvotteluja maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden sekä kalojen ja kalastustuotteiden kaupan vapauttamisen laajentamiseksi. Israelin kanssa käydyt neuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen 18 päivänä heinäkuuta 2008. Neuvottelujen tulokset sisältyvät maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita sekä kaloja ja kalastustuotteita koskevia vastavuoroisia vapauttamistoimenpiteitä, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 2 sekä niiden liitteiden korvaamista ja mainitun assosiaatiosopimuksen muuttamista koskevaan Euroopan yhteisön ja Israelin valtion väliseen kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen (2), jäljempänä ’vuoden 2010 sopimus’, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. |
(3) |
Euroopan komissio ja Israel ovat vuoden 2010 sopimuksen tultua voimaan pitäneet eräitä sen täytäntöönpanoon liittyviä teknisiä kokouksia. Näissä kokouksissa on havaittu, että Euro-Välimerisopimukseen on Euroopan yhteisöjen ja Israelin valtion välisten aiempien, vuosien 2000 ja 2006 välisenä aikana voimaan tulleiden sopimusten sitoumusten noudattamisen varmistamiseksi tarpeen tehdä eräitä teknisiä mukautuksia. Komissio ja Israel saivat 19 päivänä syyskuuta 2011 päätökseen neuvottelut tarvittavista teknisistä mukautuksista, jotka sisältyvät Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin valtion välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 2 liitteiden muuttamista koskevaan uuteen Euroopan unionin ja Israelin valtion väliseen kirjeenvaihtona tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’sopimus’. |
(4) |
Sopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin välisestä assosioinnista tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 2 liitteiden muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Israelin valtion välisen kirjeenvaihtona tehtävän sopimuksen allekirjoittaminen unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (3).
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Luxemburgissa 23 päivänä huhtikuuta 2012.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
C. ASHTON
(1) EYVL L 147, 21.6.2000, s. 3.
(2) EUVL L 313, 28.11.2009, s. 83.
(3) Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.
ASETUKSET
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/3 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 551/2012,
annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012,
tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EU) N:o 7/2010 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Jotta voitaisiin varmistaa sellaisten tiettyjen tavaroiden riittävä ja häiriintymätön saatavuus, joita ei tuoteta riittävästi unionissa, ja jotta vältettäisiin markkinahäiriöt, tietyille maatalous- ja teollisuustuotteille on neuvoston asetuksella (EU) N:o 7/2010 (1) avattu autonomiset tariffikiintiöt, joissa kyseisiä tavaroita voidaan tuoda tullitta tai alennetuin tullein. Samasta syystä on tarpeen avata 1 päivästä heinäkuuta 2012 kahdelle tuotteelle uusi asianmukaisen suuruinen tulliton tariffikiintiö. |
(2) |
Järjestysnumeroilla 09.2638, 09.2814 ja 09.2889 aiemmin vahvistettujen unionin autonomisten tariffikiintiöiden määrät eivät riitä täyttämään unionin tuotannonalojen tarpeita. Sen vuoksi näiden kiintiöiden määriä olisi korotettava 1 päivästä tammikuuta 2012. |
(3) |
Lisäksi unionin autonomisen tariffikiintiön, jonka järjestysnumero on 09.2633, tuotteen kuvausta olisi mukautettava. |
(4) |
Enää ei ole myöskään unionin edun mukaista myöntää vuoden 2012 jälkipuoliskolla tariffikiintiötä kiintiölle, jonka järjestysnumero on 09.2767. Kyseinen tariffikiintiö olisi sen vuoksi suljettava 1 päivästä heinäkuuta 2012 alkaen, ja sitä vastaava rivi olisi poistettava asetuksen (EU) N:o 7/2010 liitteestä. |
(5) |
Koska toisten tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden olisi tultava voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012 ja toisten 1 päivänä heinäkuuta 2012, tätä asetusta olisi sovellettava samoista päivistä alkaen, ja sen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(6) |
Asetus (EU) N:o 7/2010 olisi sen vuoksi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 7/2010 liite seuraavasti:
1) |
Lisätään rivit, jotka koskevat järjestysnumeroita 09.2644 ja 09.2645 ja jotka on vahvistettu tämän asetuksen liitteessä I. |
2) |
Korvataan rivit, jotka koskevat tariffikiintiöitä, joiden järjestysnumerot ovat 09.2638, 09.2814 ja 09.2889, tämän asetuksen liitteessä II olevilla riveillä. |
3) |
Korvataan rivi, joka koskee tariffikiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.2633, tämän asetuksen liitteessä I olevilla riveillä. |
4) |
Poistetaan tariffikiintiötä, jonka järjestysnumero on 09.2767, koskeva rivi. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2012.
Sen 1 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2012.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 2012.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. FREDERIKSEN
LIITE I
Asetuksen 1 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tariffikiintiöt
Järjestys-numero |
CN-koodi |
Taric |
Tavaran kuvaus |
Kiintiökausi |
Kiintiön määrä |
Kiintiötulli (%) |
||||||
09.2644 |
ex 3824 90 97 |
96 |
Valmiste, jossa on
|
1.7.–31.12. |
7 500 tonnia |
0 % |
||||||
09.2645 |
ex 3921 14 00 |
20 |
Regeneroidusta selluloosasta valmistettu harkko, kyllästetty vedellä, joka sisältää magnesiumkloridia ja kvaternaarista ammoniumyhdistettä, mitat 100 cm (± 10 cm) × 100 cm (± 10 cm) × 40 cm (± 5 cm) |
1.7.–31.12. |
650 tonnia |
0 % |
||||||
09.2633 |
ex 8504 40 82 |
20 |
Sähkömuuntajat, joiden teho on enintään 1 kVA, karvanpoistolaitteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
1.1.–31.12. |
4 500 000 yksikköä |
0 % |
(1) Tähän alanimikkeeseen luokiteltaessa on noudatettava komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 291–300 artiklaa.
LIITE II
Asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tariffikiintiöt
Järjestys numero |
CN-koodi |
Taric |
Tavaran kuvaus |
Kiintiökausi |
Kiintiön määrä |
Kiintiötulli (%) |
09.2638 |
ex 2915 21 00 |
10 |
Etikkahappo, jonka puhtausaste on vähintään 99 painoprosenttia (CAS RN 64-19-7) |
1.1.–31.12. |
1 000 000 tonnia |
0 % |
09.2889 |
3805 10 90 |
|
Sulfaattitärpätti |
1.1.–31.12. |
25 000 tonnia |
0 % |
09.2814 |
ex 3815 90 90 |
76 |
Katalyytti, joka koostuu titaanidioksidista ja volframitrioksidista |
1.1.–31.12. |
3 000 tonnia |
0 % |
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/7 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 552/2012,
annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012,
tiettyihin maatalous-, kalastus- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1344/2011 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
On unionin edun mukaista suspendoida kokonaan yhteisen tullitariffin autonomiset tullit tietyltä määrältä sellaisia tuotteita, joita ei tällä hetkellä luetella neuvoston asetuksen (EY) N:o 1344/2011 (1) liitteessä. |
(2) |
Tällä hetkellä asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä luetellut kuusi tuotetta, joiden Taric-koodit ovat 2914390020, 2918300050, 3206110020, 3815120020, 3815120030 ja 8302420080, olisi poistettava suspensioluettelosta, koska ei ole enää unionin edun mukaista jatkaa näiden tuotteiden yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspensiota. |
(3) |
On tarpeen muuttaa asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä olevan tuotteen, jonka CN-koodi on 2819 10 00, ja tuotteiden, joiden Taric-koodit ovat 2914199040, 2914700050, 2922498510, 3815199010, 3919900051, 3920102891, 3920510030, 3920910093, 8529909250 ja 9401908010 tavaran kuvausta tuotteiden teknisen kehityksen ja markkinoiden taloudellisten kehityssuuntausten huomioon ottamiseksi. Lisäksi nykyiset Taric-koodit 2009419270, 2009897992 ja 8505199031 olisi muutettava. Sen lisäksi on tarpeen sijoitella kahteen eri nimikkeistöön tuote, jonka Taric-koodi on 3904400091. |
(4) |
Kyseiset suspensiot, joihin on tarpeen tehdä teknisiä muutoksia, olisi poistettava asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä olevasta suspensioluettelosta ja palautettava kyseiseen liitteeseen käyttäen uusia tavaran kuvauksia taikka uusia CN- tai Taric-koodeja. |
(5) |
Liitteessä I lueteltujen suspensioiden väliaikaisen luonteen vuoksi niitä olisi tarkasteltava uudelleen järjestelmällisesti viimeistään viiden vuoden kuluttua niiden soveltamisen aloittamisesta tai uudistamisesta. Lisäksi komission aloitteesta tai yhden tai useamman jäsenvaltion hakemuksesta tehdyn uudelleentarkastelun perusteella esitettävästä komission ehdotuksesta olisi tiettyjen suspensioiden voimassaolo voitava lopettaa milloin tahansa, jos suspensioiden voimassaolon jatkaminen ei ole enää unionin edun mukaista tai jos tämä on perusteltua tuotteiden teknisen kehityksen, muuttuneiden olosuhteiden tai markkinoiden taloudellisten kehityssuuntauksien vuoksi. |
(6) |
Koska tässä asetuksessa säädettyjen suspensioiden olisi tultava voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012, tätä asetusta olisi sovellettava kyseisstä päivästä ja sen olisi tultava voimaan viipymättä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(7) |
Asetus (EU) N:o 1344/2011 olisi sen vuoksi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liite seuraavasti:
1) |
lisätään tämän asetuksen liitteessä I luetellut tuoterivit; |
2) |
poistetaan tuoterivit, joiden CN- ja Taric-koodit vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2012.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Luxemburgissa 21 päivänä kesäkuuta 2012.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. FREDERIKSEN
(1) EUVL L 349, 31.12.2011, s. 1.
LIITE I
1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet
CN-koodi |
Taric |
Tavaran kuvaus |
Autonominen tulli |
Pakollisen uudelleen-tarkastelun päivämäärä |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 41 92 |
20 |
Ananasmehu |
8 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 41 99 |
70 |
juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2009 89 79 |
20 |
Jäädytetty boysenmarjamehutiiviste, jonka Brix-arvo on vähintään 61 mutta enintään 67, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen sisältö vähintään 50 litraa |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2811 19 80 |
20 |
Jodivety (CAS RN 10034-85-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
2819 10 00 |
|
Kromitrioksidi (CAS RN 1333-82-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2819 90 90 |
10 |
Metallurgiassa käytettävä dikromitrioksidi (CAS RN 1308-38-9) (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2826 90 80 |
15 |
Litiumheksafluorifosfaatti (CAS RN 21324-40-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2850 00 20 |
40 |
Germaniumtetrahydridi (CAS RN 7782-65-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
15 |
Perfluori(4-metyyli-2-penteeni), (CAS RN 84650-68-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 89 90 |
40 |
Heksabromisyklododekaani |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
40 |
2,3,5-Trimetyylihydrokinoni (CAS RN 700-13-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
45 |
2-Metyylihydrokinoni (CAS RN 95-71-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 20 00 |
10 |
Cedryylimetyylieetteri (CAS RN 19870-74-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2909 30 38 |
20 |
1,1’-Propaani-2,2-diyylibis[3,5-dibromi-4-(2,3-dibromipropoksi)bentseeni], (CAS RN 21850-44-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2910 90 00 |
80 |
Allyyliglysidyylieetteri (CAS RN 106-92-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 19 90 |
40 |
Pentan-2-oni (CAS RN 107-87-9) |
0 % |
31.12.2012 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 29 00 |
50 |
trans-β-Damaskoni (CAS RN 23726-91-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
40 |
4-(4-Hydroksifenyyli)butan-2-oni (CAS RN 5471-51-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 69 90 |
40 |
p-Bentsokinoni (CAS RN 106-51-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 70 00 |
50 |
3’-Klooripropiofenoni (CAS RN 34841-35-5) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 12 00 |
50 |
2-Hydroksietyyliakrylaatti, puhtaus vähintään 97 painoprosenttia (CAS RN 818-61-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 31 00 |
10 |
Bentsyylibentsoaatti (CAS RN 120-51-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
80 |
Natrium-5-[2-kloori-4-(trifluorimetyyli)fenoksi]-2-nitrobentsoaatti, (CAS RN 62476-59-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2919 90 00 |
50 |
Trietyylifosfaatti (CAS RN 78-40-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 49 85 |
10 |
Ornitiiniaspartaatti (INNM), (CAS RN 3230-94-2) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2924 29 98 |
63 |
N-Etyyli-2-(isopropyyli)-5-metyylisykloheksaanikarboksamidi (CAS RN 39711-79-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2928 00 90 |
30 |
N-Isopropyylihydroksyyliamiini (CAS RN 5080-22-8) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
13 |
Merkaptamiinihydrokloridi (CAS RN 156-57-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2930 90 99 |
18 |
1-Metyyli-5-[3-metyyli-4-[4-[(trifluorimetyyli)tio] fenoksi]fenyyli]biureetti, (CAS RN 106310-17-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
18 |
Trioktyylifosfiinioksidi (CAS RN 78-50-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
20 |
Etyyli-2-metyyli-1,3-dioksolaani-2-asetaatti (CAS RN 6413-10-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
70 |
Cyatsofamidi (ISO), (CAS RN 120116-88-3) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
70 |
2,3-Dikloori-5-trifluorimetyylipyridiini, (CAS RN 69045-84-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
72 |
5,6-Dimetoksi-2-[(4-piperidinyyli)metyyli]indan-1-oni, (CAS RN 120014-30-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 59 95 |
72 |
Triasetyyligansiklovir (CAS RN 86357-14-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 69 80 |
72 |
Dietyyliheksyylibutamidotriatsoni (INCI), (CAS RN 154702-15-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
67 |
Kandesartaanietyyliesteri (INNM), (CAS RN 139481-58-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
43 |
Klopidogrelihappohydrokloridi (CAS RN 144750-42-5) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
48 |
Propan-2-oli – 2-metyyli-4-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)-10H-tieno[2,3-b][1,5]bentsodiatsepiini-(1:2)-dihydraatti, (CAS RN 864743-41-9) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2935 00 90 |
48 |
(3R,5S,6E)-7-[4-(4-Fluorifenyyli)-2-[metyyli(metyylisulfonyyli)amino]-6-(propan-2-yyli)pyrimidin-5-yyli]-3,5-dihydroksihept-6-eenihappo – 1-[(R)-(4-kloorifenyyli)(fenyyli)metyyli]piperatsiini (1:1), (CAS RN 1235588-99-4) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 12 00 |
10 |
Väri C.I. Acid Blue 9 |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
15 |
Väri C.I. Pigment Green 7 |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
20 |
Väri C.I. Pigment Blue 15:3 |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
25 |
Väri C.I. Pigment Yellow 14 |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
35 |
Väri C.I. Pigment Red 202 |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
45 |
Väri C.I. Pigment Violet 27 |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 20 00 |
20 |
Väri C.I. Fluorescent Brightener 71 |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 20 00 |
30 |
Väri C.I. Fluorescent Brightener 351 |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3205 00 00 |
20 |
Väri C.I. Carbon Black 7 Lake |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3206 19 00 |
10 |
Valmiste, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3801 90 00 |
10 |
Soluuntuva grafiitti (CAS RN 90387-90-9 ja CAS RN 12777-87-6) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
55 |
UV-stabilaattori, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
60 |
Valostabilaattori, jossa on haara- ja suoraketjuisia 3-(2H-bentsotriatsolyyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksibentseenipropaanihapon (CAS RN 127519-17-9) alkyyliestereitä |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
65 |
Muovin stabilaattori, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
70 |
Valostabilaattori, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
10 |
Katalyytit, jotka koostuvat kromitrioksidista, dikromitrioksidista tai organometallisista kromiyhdisteistä ja jotka on kiinnitetty piidioksidikantaja-aineeseen, jonka huokostilavuus typpiabsorptiomenetelmällä määritettynä on vähintään 2 cm3/g |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3815 19 90 |
87 |
Katodi, rullina, ilmasinkkinappiparistoihin (kuulolaitteiden paristoihin) tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8506 90 00 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3817 00 80 |
30 |
Alkyylinaftaliinien seos, joka on modifioitu alifaattisilla ketjuilla ja jonka ketjun pituus on 12–56 hiiliatomia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
26 |
Vesidispersio, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
31 |
Seos, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
32 |
Seuraavien aineiden sekoitus:
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
33 |
Valmiste, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3903 90 90 |
60 |
Styreenin ja maleiinihappoanhydridin kopolymeeri, joka on joko osittain esteröity tai kokonaan kemiallisesti muunnettu ja jonka keskimääräinen molekyylipaino (Mn) on enintään 4 500, hiutaleina tai jauheena |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3911 90 99 |
60 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 30 00 |
30 |
Vinyylikloridin, vinyyliasetaatin ja vinyylialkoholin kopolymeeri, joka sisältää: |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3904 40 00 |
91 |
yhdessä 39 ryhmän 6 huomautuksen a tai b kohdassa mainitussa muodossa, nimikkeen 3215 tai 8523 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu tai elintarvikkeiden ja juomien pakkaamiseen käytettävien astioiden ja suljinten päällysteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 11 |
50 |
[3-[3-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-5-(1,1-dimetyylietyyli)-4-hydroksifenyyli]-1-oksopropyyli]-hydroksipoly(okso-1,2-etaanidiyylia) (CAS RN 104810-48-2) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 11 |
60 |
Valmiste, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3912 20 11 |
10 |
Nitroselluloosa |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 |
80 |
Akryyliteippi rullina |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
83 |
joka on tarkoitettu nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden valmistukseen (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
51 |
Poly(metyylimetakrylaatista) valmistettu biaksiaalisesti orientoitu kalvo, jonka paksuus on vähintään 50 μm mutta enintään 90 μm ja joka on peitetty toiselta puolelta liimakerroksella ja irrotettavalla kalvolla |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
85 |
Poly(metyylimetakrylaatista) ja metalloiduista hopea- ja kuparikerroksista valmistettu monikerroksinen kalvo,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
87 |
Itsekiinnittyvä läpinäkyvä kalvo, jonka läpäisevyys on yli 90 prosenttia, sameus alle 3 prosenttia (standardin ASTM D1003 mukaisesti) ja jossa on useita kerroksia, kuten
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 10 28 |
91 |
Poly(eteeni)kalvo, jolle on painettu graafinen kuvio neljää perusmusteväriä ja erikoisvärejä käyttämällä, jotta on saatu monivärikuvio kalvon yhdelle puolelle ja yksivärinen kuvio toiselle puolelle, ja jonka graafisella kuviolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 21 |
40 |
Levyinä oleva biaksiaalisesti orientoitu polypropeenikalvo,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 29 |
50 |
Rullina oleva polypropeenilevy, |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 90 30 |
95 |
sähköajoneuvojen litiumioniakkujen erottimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 51 00 |
30 |
Poly(metyylimetakrylaatista) valmistettu biaksiaalisesti orientoitu kalvo, jonka paksuus on vähintään 50 μm mutta enintään 90 μm |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 91 00 |
93 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, myös toiselta tai molemmilta puolilta metalloitu, tai poly(eteenitereftalaatti)kalvoista valmistettu vain ulkopinnoiltaan metalloitu laminaattikalvo, jolla on seuraavat ominaisuudet:
laminoidun lämpöä heijastavan lasin tai laminoidun koristelasin valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 90 |
10 |
Rullina oleva polymeeri-metalli-laminaatti, |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 90 80 |
50 |
sähköajoneuvojen litiumioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3923 10 00 |
10 |
Valomaskien kotelot,
jollaisia käytetään optisessa litografiassa valomaskien säilyttämiseen |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3926 90 97 |
80 |
Autoradioiden etupaneelien osat,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7318 14 99 |
20 |
Kalliopultti, |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7318 14 99 |
29 |
jollaisia käytetään kaivosten vahvistamiseen |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7326 90 98 |
40 |
Television jalusta, jossa on metallinen yläosa laitteen kiinnittämistä ja vakauttamista varten |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 49 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
60 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7410 11 00 |
10 |
Grafiitista ja kuparista valmistettu laminaattikalvo rullina, joiden |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 90 80 |
60 |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8545 90 90 |
30 |
sähköajoneuvojen litiumioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7410 22 00 |
10 |
Nikkelillä päällystetty leikattu kuparifoliolevy, jonka: |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 90 80 |
70 |
sähköajoneuvojen litiumioniakkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7607 11 90 |
40 |
Rullina oleva alumiinifolio, jonka
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7607 19 90 |
10 |
Alumiiniin sidotusta litium-manganeesi-laminaatista koostuva levy rullina, joiden |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 90 80 |
80 |
sähköajoneuvojen litiumioniakkujen katodien valmistukseen tarkoitettu (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7616 99 90 |
70 |
Liitososat, joita käytetään helikopterin pyrstöroottorin akselien valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8482 80 00 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8803 30 00 |
40 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 30 |
40 |
Titaaniseoksesta valmistettu lanka, joka sisältää
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
70 |
Titaaniseoksesta valmistettu nauha, joka sisältää
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
75 |
Titaaniseoksesta valmistetut levyt, nauhat ja foliot, jotka sisältävät
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 50 |
80 |
Kylmävalssatusta titaaniseoksesta valmistetut levyt, nauhat ja foliot, jotka sisältävät enintään
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8108 90 90 |
20 |
Titaaniseoksesta valmistetut silmälasien kehyksien osat, myös pultit, jollaisia käytetään silmälasien kehyksissä |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9003 90 00 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8113 00 20 |
10 |
Kermettiharkot, jotka sisältävät vähintään 60 painoprosenttia alumiinia ja vähintään 5 painoprosenttia boorikarbidia |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8409 91 00 |
10 |
Neljällä imuaukolla varustettu pakoputkien valmistuksessa käytettävä standardin DIN EN 13835 mukainen pakosarja, jossa voi olla turbiinin pesä ja joka on tarkoitettu sorvattujen, jyrsittyjen, porattujen ja/tai muulla tavalla käsiteltyjen pakoputkien valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8409 99 00 |
20 |
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 59 80 |
40 |
Poikittaisvirtaustuuletin, jonka |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8414 90 00 |
60 |
ja joka on tarkoitettu erillisistä yksiköistä koostuvien ilmastointilaitteiden sisäyksikköjen valmistukseen (1) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 31 00 |
60 |
Harjaton tasavirtamoottori, joka voi pyöriä vastapäivään (CCW) ja:
ja joka on tarkoitettu erillisistä yksiköistä koostuvien ilmastointilaitteiden sisä- tai ulkoyksikköjen valmistukseen (1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8504 40 82 |
40 |
Painettu piirilevy, jossa on siltasuuntainpiiri sekä muita aktiivisia ja passiivisia komponentteja ja
|
0 % |
31.12.2012 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
31 |
Kestomagneetti, jonka remanenssi on 455 mT (± 15 mT) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
40 |
Neodyymi-rauta-rengas, jonka ulkohalkaisija on enintään 13 mm, sisähalkaisija enintään 9 mm |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
65 |
Llitiumioni-lieriöpari, jonka
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
75 |
Suorakaiteen muotoinen litiumioniakku,
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
50 |
Nimikkeen 8528 LCD-monitoreihin tarkoitettu LCD-värinäyttöpaneeli,
87 ryhmän ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8708 80 99 |
10 |
Iskunvaimentimena ajoneuvojen jousitusjärjestelmissä käytettävä männän varsi, jonka
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8803 30 00 |
50 |
Esimuotoillut helikopterin roottoriakselit
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 10 90 |
30 |
Polymeerivalokuitu, jonka:
jollaisia käytetään polymeerikuitukaapeleiden valmistuksessa |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9401 90 80 |
10 |
Säppipyörät, jollaisia käytetään säädettävien autonistuinten valmistuksessa |
0 % |
31.12.2015 |
(1) Tullien suspendoinnissa sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 291–300 artiklaa.
LIITE II
1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet
CN-koodi |
Taric |
2009 41 92 |
70 |
2009 41 99 |
70 |
2009 89 79 |
92 |
2819 10 00 |
|
2914 19 90 |
40 |
2914 39 00 |
20 |
2914 70 00 |
50 |
2918 30 00 |
50 |
2922 49 85 |
10 |
3206 11 00 |
20 |
3815 19 90 |
10 |
3815 12 00 |
20 |
3815 12 00 |
30 |
3904 40 00 |
91 |
3919 90 00 |
51 |
3920 10 28 |
91 |
3920 51 00 |
30 |
3920 91 00 |
93 |
8302 42 00 |
80 |
8505 19 90 |
31 |
8529 90 92 |
50 |
9401 90 80 |
10 |
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/18 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 553/2012,
annettu 19 päivänä kesäkuuta 2012,
tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä. |
(2) |
Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi. |
(3) |
Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein. |
(4) |
On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. |
(5) |
Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.
2 artikla
Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamia sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä kesäkuuta 2012.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Algirdas ŠEMETA
Komission jäsen
(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.
(2) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.
LIITE
Tavaran kuvaus |
Luokittelu (CN-koodi) |
Perusteet |
(1) |
(2) |
(3) |
Kierteetön muusta teräksestä kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettu kuusiokannallinen tavara, jonka vetomurtolujuus on 1 040 MPa ja mitat 160 mm (pituus), 32 mm (kannan koko) ja 16 mm (varren halkaisija). Se on tarkoitettu edelleen valmistettavaksi nimikkeeseen 7318 kuuluvaksi valmiiksi tavaraksi tullille esittämisen jälkeen. |
7318 15 89 |
Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 7318, 7318 15 ja 7318 15 89 nimiketekstien mukaisesti. Koska tavara ei ole valmis välittömään käyttöön, sillä on valmiin tavaran likimääräinen muoto ja sitä voidaan ainoastaan käyttää nimikkeen 7318 valmiin tavaran valmistukseen, sen katsotaan teelmänä olevan 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdassa tarkoitettu viimeistelemätön tavara (ks. myös harmonoidun järjestelmän selitykset, 2 yleisen tulkintasäännön a alakohta, selitys II ja nimikkeen 7318 A kohdan viides alakohta). Ottaen huomioon tavaran objektiivisesti todettavat ominaisuudet kuten sen muodon, kuusiokannan ja vetomurtolujuuden, sen katsotaan olevan CN-koodin 7318 15 89 viimeistelemätön tavara. Sen vuoksi tavara on luokiteltava CN-koodiin 7318 15 89. |
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/20 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 554/2012,
annettu 19 päivänä kesäkuuta 2012,
tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä. |
(2) |
Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi. |
(3) |
Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein. |
(4) |
On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.
2 artikla
Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamia sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä kesäkuuta 2012.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Algirdas ŠEMETA
Komission jäsen
(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.
(2) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.
LIITE
Tavaran kuvaus |
Luokittelu (CN-koodi) |
Perusteet |
(1) |
(2) |
(3) |
Koristeoksa, joka koostuu keinotekoisista kukista (joulutähdet), lehdistä ja hedelmistä (havupuunoksat ja marjat). Se on valmistettu koristeellisesta tekstiiliaineesta, muovista ja metallilangasta. Tuote on tarkoitettu käytettäväksi kynttiläkoristeena. Siinä ei ole mukana kynttilää eikä kynttilänjalkaa tullille esitettäessä. (1) Ks. kuva. |
6702 90 00 |
Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 6702 ja 6702 90 00 nimiketekstien mukaan. Oksaa ei voida pitää nimikkeen 9505 mukaisena juhlaesineenä, koska sitä ei ole suunniteltu, valmistettu ja tunnustettu yksinomaan juhlaesineeksi. Se ei sisällä painokuvioita, koristekuviota, symboleja tai kirjoituksia eikä sitä ole tarkoitettu tietyssä juhlassa käytettäväksi (ks. myös yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, nimike 9505). Sitä ei sen vuoksi voida luokitella nimikkeeseen 9505 kuuluvaksi juhlaesineeksi. Se on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 6702 90 00 tekokukista, -lehdistä ja -hedelmistä valmistetuksi muuta ainetta olevaksi tavaraksi. |
(1) Kuva on ainoastaan ohjeellinen.
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/22 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 555/2012,
annettu 22 päivänä kesäkuuta 2012,
maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta tietovaatimusten ja määritelmien päivittämisen osalta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksella (EY) N:o 184/2005 perustetaan yhteinen kehys maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien unionin tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten. |
(2) |
Asetuksessa (EY) N:o 184/2005 säädettyjä tietovaatimuksia ja määritelmiä on tarpeen päivittää ottaen huomioon taloudellinen ja tekninen muutos, jotta ne vastaisivat kansainvälisiä standardeja, joissa määritellään yleiset säännöt, joiden mukaan maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja ulkomaisia suoria sijoituksia koskevat tilastot on kerättävä. |
(3) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maksutasekomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 184/2005 liitteet tämän asetuksen liitteellä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä kesäkuuta 2012.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 5, 8.2.2005, s. 23.
LIITE
LIITE I
Taulukko 1
Kuukausittainen maksutase
Määräaika:
44. kalenteripäivä tilastokauden päättymisestäAikajaksot:
kuukausittainEnsimmäinen tilastokausi:
huhtikuu 2014
|
Tulot |
Menot |
Netto |
1. Vaihtotase |
|||
Tavarat |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Palvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Ensitulo |
|||
Palkansaajakorvaukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Sijoitustulo |
|
|
|
Suorat sijoitukset |
|
|
|
Oma pääoma |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
josta: uudelleen sijoitetut voitot kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Velkainstrumentit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Arvopaperisijoitukset |
|
|
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
Velkapaperit |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
Muut sijoitukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
joista: korko |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Valuuttavaranto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
josta: korko |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Muu ensitulo |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Tulojen uudelleenjako |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
2. Pääomatase |
|||
Pääomatase |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Rahoitusvarojen nettohankinta |
Velkojen nettohankinta |
Netto |
3. Rahoitustase |
|||
Suorat sijoitukset |
|||
Oma pääoma kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Velkainstrumentit kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Arvopaperisijoitukset |
|||
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
Lyhytaikaiset |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Pitkäaikaiset |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 1 (1) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
|
|
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot |
|
|
Geo 2 (1) |
Muut sijoitukset |
|||
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
joista: käteisraha ja talletukset |
Geo 2 (1) |
Geo 2 (1) |
|
Valuuttavaranto |
|||
Monetaarinen kulta |
|
|
|
Sijoituskulta |
Geo 1 (1) |
|
|
Kohdistamattomat kultatilit |
Geo 1 (1) |
|
|
Erityiset nosto-oikeudet (SDR:t) |
Geo 1 (1) |
|
|
Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) |
Geo 1 (1) |
|
|
Muu valuuttavaranto |
|
|
|
Käteisraha ja talletukset |
|
|
|
Saamiset rahaviranomaisilta, IMF:ltä ja Kansainväliseltä järjestelypankilta (BIS) |
Geo 1 (1) |
|
|
Saamiset muilta yksiköiltä (pankeilta) |
Geo 1 (1) |
|
|
Arvopaperit |
|
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 1 (1) |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 1 (1) |
|
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 1 (1) |
|
|
Johdannaiset (netto) |
Geo 1 (1) |
|
|
Muut saamiset |
Geo 1 (1) |
|
|
Taulukko 2
Neljännesvuosittainen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema
Aikajaksot:
neljännesvuosittainEnsimmäinen tilastokausi:
vuoden 2014 ensimmäinen neljännesMääräaika:
t+85 vuodesta 2014 vuoteen 2016; t+82 vuodesta 2017 vuoteen 2018 (3) ; t+80 vuodesta 2019 (3) lähtien
|
Tulot |
Menot |
Netto |
A. Vaihtotase |
|||
Tavarat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti |
Geo 3 |
|
|
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden ostot (negatiiviset tulot) |
Geo 3 |
|
|
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnit |
Geo 3 |
|
|
Ei-monetaarinen kulta |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Tuotteistaminen – kauttakulkukauppaan rinnastettavan toiminnan oikaisu |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Tuotannolliset palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Kuljetus |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Matkailu |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Rakentaminen |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Vakuutus- ja eläkepalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Rahoituspalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Välilliset rahoituspalvelut (FISIM) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Muut liike-elämän palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Tutkimus- ja kehityspalvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Ensitulo |
|||
Palkansaajakorvaukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Sijoitustulo |
|||
Suorien sijoitusten tuotot |
|||
Oma pääoma |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Osingot ja yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä |
|
|
|
Suoran sijoituksen kohteena olevilta yrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Suoralta sijoittajalta (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Sisaryrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Velkainstrumentit |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Suoran sijoituksen kohteena olevilta yrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Suoralta sijoittajalta (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Sisaryrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
joista: korko |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Arvopaperisijoitusten tuotot |
|||
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
Osakkeet |
|
|
|
Osingot |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
Sijoitusrahasto-osuudet |
|
|
|
Osingot |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
Uudelleen sijoitetut voitot |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
Korko |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
Korko |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
Muut sijoitustulot |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Korko |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
joista: korot erityisistä nosto-oikeuksista (SDR) |
|
Geo 1 |
|
joista: korko (ml. välilliset rahoituspalvelut (FISIM)) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Vakuutuksenottajien sijoitustulo vakuutuksista, eläkejärjestelmistä sekä standarditakauksista |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Valuuttavarannon tuotot |
Geo 3 |
|
|
joista: korko |
Geo 3 |
|
|
Muu ensitulo |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Julkisyhteisöt |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Tuotannon ja tuonnin verot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Tuoteverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Muut tuotantoverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Tukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Tuotetukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Muut tuotantotukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Luonnonvaran vuokrat |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Muut sektorit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Tuotannon ja tuonnin verot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Tuoteverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Muut tuotantoverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Tukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Tuotetukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Muut tuotantotukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Luonnonvaran vuokrat |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Tulojen uudelleenjako |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Julkisyhteisöt |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Sosiaaliturvamaksut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Sosiaalietuudet |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D74) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
joista: unionin toimielimille (pl. EKP) |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Muut sekalaiset tulonsiirrot (D75) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat (D76) |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|
Muut sektorit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Sosiaaliturvamaksut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Sosiaalietuudet |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Vahinkovakuutusmaksut, netto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Vahinkovakuutuskorvaukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Muut sekalaiset tulonsiirrot (D75) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
joista: kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
joista: palkansaajien rahalähetykset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
B. Pääomatase |
|||
Pääomatase |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen bruttohankinnat/vähennykset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Pääomansiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Julkisyhteisöt |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Pääomaverot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Investointiavustukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Muut pääomansiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
joista: velan anteeksianto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Muut sektorit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Pääomaverot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Investointiavustukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Muut pääomansiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
joista: velan anteeksianto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
|
Rahoitusvarojen nettohankinta |
Velkojen nettohankinta |
Netto |
C. Rahoitustase |
|||
Rahoitustase |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Suorat sijoitukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Oma pääoma |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Oma pääoma, pl. uudelleen sijoitetut voitot |
|
|
|
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Noteeratut |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Muut (esim. kiinteistöt) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Velkainstrumentit |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Arvopaperisijoitukset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
Osakkeet |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
Noteeratut |
Geo 2 (2) |
Geo 1 (2) |
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (2) |
Geo 1 (2) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (2) |
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (2) |
|
|
Sijoitusrahasto-osuudet |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
joista: uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
joista: uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 2 (2) |
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 (5) |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot |
|||
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
Geo 3 |
Muut sijoitukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
Muut oman pääoman ehtoiset erät |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Käteisraha ja talletukset |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Lainat |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3, IMF |
Geo 3, IMF |
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3, IMF |
Geo 3, IMF |
|
Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Kauppaluotot ja ennakot |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Muut saamiset ja velat |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
Erityiset nosto-oikeudet |
|
Geo 1 |
|
Valuuttavaranto |
Geo 3 |
|
|
D. Tasapainoerät |
|||
Tavaroiden ja palveluiden tase |
|
|
Geo 4 |
Vaihtotase |
|
|
Geo 1 |
Nettoluotonanto (+) / Nettoluotonotto (–) (vaihtotase ja pääomatase yhteensä) |
|
|
Geo 1 |
Nettoluotonanto (+) / Nettoluotonotto (–) (rahoitustase) |
|
|
Geo 1 |
Virheelliset ja tunnistamattomat erät |
|
|
Geo 1 |
|
Varat |
Velat |
||||
|
Kanta |
Valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Muista hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Kanta |
Valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Muista hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
E. Ulkomainen varallisuusasema |
||||||
Rahoitustase |
Geo 1 |
|
|
Geo 1 |
|
|
Suorat sijoitukset |
Geo 4 (4) |
|
|
Geo 4 (4) |
|
|
Oma pääoma |
Geo 4 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 4 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Muut (esim. kiinteistöt) |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Velkainstrumentit |
Geo 4 (4) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 4 (4) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
|
Arvopaperisijoitukset |
Geo 4 (4) |
|
|
Geo 1 |
|
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 4 (4) |
|
|
Geo 1 |
|
|
Osakkeet |
|
|
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 (4) |
|
|
Geo 1 (5) |
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 1 (2) |
Geo 1 (2) |
Geo 1 (2) |
Noteeraamattomat |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 1 (2) |
Geo 1 (2) |
Geo 1 (2) |
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
Noteeratut |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
|
|
Sijoitusrahasto-osuudet |
|
|
|
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 1 (2) |
Geo 1 (2) |
Geo 1 (2) |
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
|
|
Velkapaperit |
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 4 (4) |
|
|
Geo 1 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 (4) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 1 (5) |
Geo 1 (2) |
Geo 1 (2) |
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
|
|
Valuuttakohtainen erittely |
|
|
|
|
|
|
Euro |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 1 (2) |
|
|
Yhdysvaltain dollari |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 1 (2) |
|
|
Muut valuutat |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 1 (2) |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 4 (4) |
|
|
Geo 1 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 (4) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 1 (5) |
Geo 1 (2) |
Geo 1 (2) |
Jäljellä oleva maturiteetti enintään vuosi |
|
|
|
Geo 1 (2) |
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti vähintään vuosi |
|
|
|
Geo 1 (2) |
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti enintään vuosi |
Geo 2 (2) |
|
|
|
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti vähintään vuosi |
Geo 2 (2) |
|
|
|
|
|
Valuuttakohtainen erittely |
|
|
|
|
|
|
Euro |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 1 (2) |
|
|
Yhdysvaltain dollari |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 1 (2) |
|
|
Muut valuutat |
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 1 (2) |
|
|
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot |
Geo 4 (4) |
|
|
Geo 4 (4) |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 (2) |
|
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Geo 2 (2) |
Muut sijoitukset |
Geo 4 (4) |
|
|
Geo 4 (4) |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 4 (4) |
|
|
Geo 4 (4) |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Muut oman pääoman ehtoiset erät |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Käteisraha ja talletukset |
Geo 4 (4) |
Geo 2 (2) |
|
Geo 4 (4) |
Geo 2 (2) |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 (4) |
|
|
Geo 3 (4) |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 (4) |
|
|
Geo 3 (4) |
|
|
Lainat |
Geo 4 (4) |
Geo 2 (2) |
|
Geo 4 (4) |
Geo 2 (2) |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 (4), IMF |
|
|
Geo 3 (4), IMF |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 (4), IMF |
|
|
Geo 3 (4), IMF |
|
|
Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut |
|
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
|
Geo 2 (2) |
Geo 2 (2) |
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 (4) |
|
|
Geo 3 (4) |
|
|
Kauppaluotot ja ennakot |
Geo 4 (4) |
Geo 2 (2) |
|
Geo 4 (4) |
Geo 2 (2) |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 (4) |
|
|
Geo 3 (4) |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 (4) |
|
|
Geo 3 (4) |
|
|
Muut saamiset ja velat |
|
Geo 2 (2) |
|
|
Geo 2 (2) |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
|
|
|
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 (4) |
|
|
Geo 3 (4) |
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 (4) |
|
|
Geo 3 (4) |
|
|
Erityiset nosto-oikeudet |
|
|
|
Geo 1 |
Geo 1 (2) |
|
Taulukko 3
Kansainvälinen palvelukauppa
Määräaika:
t + 9 kuukauttaAikajaksot:
vuosittainEnsimmäinen tilastokausi:
2013
|
Tulot |
Menot |
Netto |
Palkansaajakorvaukset |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Henkilökohtaiset tulonsiirrot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Palkansaajien rahalähetykset |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
PALVELUT |
Geo 6 |
Geo 6 |
Geo 6 |
Tuotannolliset palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Meriliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Meriliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Meriliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Meriliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Ilmaliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Ilmaliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Ilmaliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Ilmaliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muut liikennemuodot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muiden liikennemuotojen laajennettu luokitus |
|||
Avaruusliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rautatieliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rautatieliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rautatieliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rautatieliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tieliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tieliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tieliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tieliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Sisävesiliikenne |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Sisävesiliikenteen matkustajakuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Sisävesiliikenteen rahtikuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Sisävesiliikenteen muu kuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Putkijohtokuljetus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Sähkönsiirto |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muu liikennettä tukeva ja palveleva toiminta |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Posti- ja kuriiripalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Matkailu |
|||
Työmatkailu |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden hankkimat tavarat ja palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muu työmatkailu |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Yksityismatkailu |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Terveyteen liittyvät matkailumenot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Koulutukseen liittyvät matkailumenot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muu yksityismatkailu |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rakentaminen |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rakentaminen ulkomailla |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rakentaminen tilastoivassa taloudessa |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Vakuutus- ja eläkepalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suora vakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Henkivakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rahtivakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muu suora vakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Jälleenvakuutus |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Vakuuttamista palveleva toiminta |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Eläke- ja standarditakauspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Eläkepalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Standarditakauspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rahoituspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Välilliset rahoituspalvelut (FISIM) |
Geo 3 |
Geo 3 |
Geo 3 |
Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Televiestintäpalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tietojenkäsittelypalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tietopalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Uutistoimistopalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muut tietopalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muut liike-elämän palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tutkimus- ja kehityspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Järjestelmällinen työ osaamisen lisäämiseksi |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottaminen |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien omistusoikeuksien myynti |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Lakiasiain-, laskentatoimen, liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Lakiasiainpalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Arkkitehti-, insinööri-, tieteelliset ja muut tekniset palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Arkkitehtipalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Insinööripalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Tieteelliset ja muut tekniset palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
joista: jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Käyttöleasingpalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Kaupankäyntiin liittyvät palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Terveyspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Koulutuspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muut henkilökohtaiset palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Lähetystöt ja konsulaatit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Sotilasyksiköt ja -keskukset |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Muut julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Taulukko 4
Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät taloustoimet (tuotot mukaan luettuina)
Taulukko 4.1 Suoriin sijoituksiin liittyvät rahoitustaloustoimet
Määräaika:
t + 9 kuukauttaAikajaksot:
vuosittainEnsimmäinen tilastokausi:
2013
|
Netto |
Rahoitusvarojen nettohankinta |
Velkojen nettohankinta |
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille – Taloustoimet |
Geo 6 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot sisaryritysten välillä (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Taloustoimet |
Geo 6 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma, muu kuin uudelleen sijoitetut voitot sisaryritysten välillä (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 5 |
|
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille – Taloustoimet (6) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Taloustoimet (6) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Taulukko 4.2 Suorien sijoitusten tuotot
Määräaika:
t + 9 kuukauttaAikajaksot:
vuosittainEnsimmäinen tilastokausi:
2013
|
Netto |
Tulot |
Menot |
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille – Tuotot |
Geo 6 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Osingot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Osingot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisiä osinkoja) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten väliset osingot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Uudelleensijoitetut voitot |
Geo 5 |
Geo 5 |
|
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumenttien tuotot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumenttien tuotot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisten saamisten tuottoja) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten välisten velkainstrumenttien tuotot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Tuotot |
Geo 6 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Osingot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Osingot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisiä osinkoja) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten väliset osingot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Uudelleensijoitetut voitot |
Geo 5 |
|
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumenttien tuotot |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumenttien tuotot (lukuun ottamatta sisaryritysten välisten saamisten tuottoja) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten välisten saamisten tuotot (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille – Tuotot (7) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Tuotot (7) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Taulukko 4.3 – Toimialoittainen ja maantieteellinen luokittelu
Määräaika:
t + 21 kuukauttaAikajaksot:
vuosittainEnsimmäinen tilastokausi:
2013
|
Tietotyyppi |
Maantieteellinen luokittelu |
Toimialoittainen luokittelu NACE REV2 |
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Geo 4 |
Taso 2 |
||
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Geo 4 |
Taso 2 |
||
Suorien sijoitusten tuotot |
Tulot, menot, nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Geo 4 |
Taso 2 |
||
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille (8) |
Nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen (8) |
Nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Suorien sijoitusten tuotot (8) |
Tulot, menot, nettovirta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Taulukko 5
Ulkomaisten suorien sijoitusten kantatiedot
Taulukko 5.1 – Suorien sijoitusten kantatiedot
Määräaika:
t + 9 kuukauttaAikajaksot:
vuosittainEnsimmäinen tilastokausi:
2013
|
Netto |
Varat |
Velat |
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Geo 6 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Oma pääoma (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten välinen oma pääoma (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset ulkomaille – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Geo 6 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Oma pääoma (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä omaa pääomaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten välinen oma pääoma (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Velkainstrumentit (lukuun ottamatta sisaryritysten välistä velkaa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen – Sisaryritysten väliset velkainstrumentit (ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka ei ole tilastoivassa maassa) |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
joista: ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on muussa euroalueen maassa |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
ylimmän määräysvaltaisen emoyrityksen kotipaikka on EU:n ulkopuolella |
Geo 5 |
|
|
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Geo 5 |
Geo 5 |
Geo 5 |
Taulukko 5.2 Suorien sijoitusten kantatiedot: Toimialoittainen ja maantieteellinen luokittelu
Määräaika:
t + 21 kuukauttaAikajaksot:
vuosittainEnsimmäinen tilastokausi:
2013
|
Tietotyyppi |
Maantieteellinen luokittelu |
Toimialoittainen luokittelu NACE REV2 |
KAIKKI KOTIMAISET YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Nettokanta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Geo 4 |
Taso 2 |
||
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Nettokanta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Geo 4 |
Taso 2 |
||
KOTIMAISET ERITYISTÄ TARKOITUSTA VARTEN PERUSTETUT YKSIKÖT |
|||
Suorat sijoitukset ulkomaille |
Nettokanta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Suorat sijoitukset tilastoivaan talouteen |
Nettokanta |
Geo 5 |
Taso 1 |
Taulukko 6
Maantieteellisen luokittelun tasot
GEO 1 |
GEO 2 |
GEO 3 |
ULKOMAAT |
ULKOMAAT |
ULKOMAAT |
|
Euroalueen maat |
UNIONIN MAAT |
|
Euroalueen ulkopuoliset maat |
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT |
|
|
Euroalueen maat |
|
|
Euroalueen ulkopuoliset maat |
GEO 4 |
GEO 5 |
GEO 6 |
ULKOMAAT |
ULKOMAAT |
ULKOMAAT |
|
EUROOPPA |
EUROOPPA |
Euroalueen ulkopuoliset unionin jäsenvaltiot (9) |
Belgia |
Belgia |
|
Bulgaria |
Bulgaria |
|
Tšekki |
Tšekki |
|
Tanska |
Tanska |
|
Saksa |
Saksa |
|
Viro |
Viro |
|
Irlanti |
Irlanti |
|
Kreikka |
Kreikka |
|
Espanja |
Espanja |
|
Ranska |
Ranska |
|
Italia |
Italia |
|
Kypros |
Kypros |
|
Latvia |
Latvia |
|
Liettua |
Liettua |
|
Luxemburg |
Luxemburg |
|
Unkari |
Unkari |
|
Malta |
Malta |
|
Alankomaat |
Alankomaat |
|
Itävalta |
Itävalta |
|
Puola |
Puola |
|
Portugali |
Portugali |
|
Romania |
Romania |
|
Slovenia |
Slovenia |
|
Slovakia |
Slovakia |
|
Suomi |
Suomi |
|
Ruotsi |
Ruotsi |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
Yhdistynyt kuningaskunta |
|
Islanti |
Islanti |
|
Liechtenstein |
Liechtenstein |
|
Norja |
Norja |
Sveitsi |
Sveitsi |
Sveitsi |
|
MUUT EUROOPAN MAAT |
MUUT EUROOPAN MAAT |
|
|
Albania |
|
|
Andorra |
|
|
Valko-Venäjä |
|
|
Bosnia ja Hertsegovina |
|
Kroatia |
Kroatia |
|
|
Färsaaret |
|
|
Gibraltar |
|
|
Guernsey |
|
|
Pyhä istuin (Vatikaanivaltio) |
|
|
Mansaari |
|
|
Jersey |
|
|
entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia |
|
|
Moldova |
|
|
Montenegro |
Venäjä |
Venäjä |
Venäjä |
|
|
Serbia |
|
|
San Marino |
|
Turkki |
Turkki |
|
|
Ukraina |
|
AFRIKKA |
AFRIKKA |
|
Pohjois-Afrikka |
Pohjois-Afrikka |
|
|
Algeria |
|
Egypti |
Egypti |
|
|
Libya |
|
Marokko |
Marokko |
|
|
Tunisia |
|
MUUT AFRIKAN MAAT |
MUUT AFRIKAN MAAT |
|
|
Angola |
|
|
Benin |
|
|
Botswana |
|
|
Brittiläinen Intian valtameren alue |
|
|
Burkina Faso |
|
|
Burundi |
|
|
Kamerun |
|
|
Kap Verde |
|
|
Keski-Afrikan tasavalta |
|
|
Tšad |
|
|
Komorit |
|
|
Kongo |
|
|
Norsunluurannikko |
|
|
Kongon demokraattinen tasavalta |
|
|
Djibouti |
|
|
Päiväntasaajan Guinea |
|
|
Eritrea |
|
|
Etiopia |
|
|
Gabon |
|
|
Gambia |
|
|
Ghana |
|
|
Guinea |
|
|
Guinea-Bissau |
|
|
Kenia |
|
|
Lesotho |
|
|
Liberia |
|
|
Madagaskar |
|
|
Malawi |
|
|
Mali |
|
|
Mauritania |
|
|
Mauritius |
|
|
Mosambik |
|
|
Namibia |
|
|
Niger |
|
Nigeria |
Nigeria |
|
Etelä-Afrikka |
Etelä-Afrikka |
|
|
Ruanda |
|
|
Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha |
|
|
São Tomé ja Príncipe |
|
|
Senegal |
|
|
Seychellit |
|
|
Sierra Leone |
|
|
Somalia |
|
|
Sudan |
|
|
Etelä-Sudan |
|
|
Swazimaa |
|
|
Tansania |
|
|
Togo |
|
|
Uganda |
|
|
Sambia |
|
|
Zimbabwe |
|
AMERIKKA |
AMERIKKA |
|
POHJOIS-AMERIKAN MAAT |
POHJOIS-AMERIKAN MAAT |
Kanada |
Kanada |
Kanada |
|
|
Grönlanti |
Yhdysvallat |
Yhdysvallat |
Yhdysvallat |
|
KESKI-AMERIKAN MAAT |
KESKI-AMERIKAN MAAT |
|
|
Anguilla |
|
|
Antigua ja Barbuda |
|
|
Aruba |
|
|
Bahama |
|
|
Barbados |
|
|
Belize |
|
|
Bermuda |
|
|
Bonaire, Sint Eustatius ja Saba |
|
|
Brittiläiset Neitsytsaaret |
|
|
Caymansaaret |
|
|
Costa Rica |
|
|
Kuuba |
|
|
Curaçao |
|
|
Dominica |
|
|
Dominikaaninen tasavalta |
|
|
El Salvador |
|
|
Grenada |
|
|
Guatemala |
|
|
Haiti |
|
|
Honduras |
|
|
Jamaika |
|
Meksiko |
Meksiko |
|
|
Montserrat |
|
|
Nicaragua |
|
|
Panama |
|
|
Saint Kitts ja Nevis |
|
|
Saint Lucia |
|
|
Sint Maarten |
|
|
Saint Vincent ja Grenadiinit |
|
|
Trinidad ja Tobago |
|
|
Turks- ja Caicossaaret |
|
|
Yhdysvaltain Neitsytsaaret |
|
ETELÄ-AMERIKAN MAAT |
ETELÄ-AMERIKAN MAAT |
|
Argentiina |
Argentiina |
|
|
Bolivia |
Brasilia |
Brasilia |
Brasilia |
|
Chile |
Chile |
|
|
Kolumbia |
|
|
Ecuador |
|
|
Falklandinsaaret |
|
|
Guyana |
|
|
Paraguay |
|
|
Peru |
|
|
Suriname |
|
Uruguay |
Uruguay |
|
Venezuela |
Venezuela |
|
AASIA |
AASIA |
|
LÄHI-IDÄN MAAT |
LÄHI-IDÄN MAAT |
|
PERSIANLAHDEN ARABIAN NIEMIMAAN MAAT |
PERSIANLAHDEN ARABIAN NIEMIMAAN MAAT |
|
|
Bahrain |
|
|
Irak |
|
|
Kuwait |
|
|
Oman |
|
|
Qatar |
|
|
Saudi-Arabia |
|
|
Arabiemiirikunnat |
|
|
Jemen |
|
MUUT LÄHI-IDÄN MAAT |
MUUT LÄHI-IDÄN MAAT |
|
|
Armenia |
|
|
Azerbaidžan |
|
|
Georgia |
|
|
Israel |
|
|
Jordania |
|
|
Libanon |
|
|
Palestiinalaisalueet |
|
|
Syyria |
|
MUUT AASIAN MAAT |
MUUT AASIAN MAAT |
|
|
Afganistan |
|
|
Bangladesh |
|
|
Bhutan |
|
|
Brunei |
|
|
Burma/Myanmar |
|
|
Kambodža |
Kiina |
Kiina |
Kiina |
Hongkong |
Hongkong |
Hongkong |
Intia |
Intia |
Intia |
|
Indonesia |
Indonesia |
|
|
Iran |
Japani |
Japani |
Japani |
|
|
Kazakstan |
|
|
Kirgisia |
|
|
Laos |
|
|
Macao |
|
Malesia |
Malesia |
|
|
Malediivit |
|
|
Mongolia |
|
|
Nepal |
|
|
Pohjois-Korea |
|
|
Pakistan |
|
Filippiinit |
Filippiinit |
|
Singapore |
Singapore |
|
Etelä-Korea |
Etelä-Korea |
|
|
Sri Lanka |
|
Taiwan |
Taiwan |
|
|
Tadžikistan |
|
Thaimaa |
Thaimaa |
|
|
Itä-Timor |
|
|
Turkmenistan |
|
|
Uzbekistan |
|
|
Vietnam |
|
OSEANIA JA NAPA-ALUEET |
OSEANIA JA NAPA-ALUEET |
|
|
Amerikan Samoa |
|
|
Guam |
|
|
Yhdysvaltain pienet erillissaaret |
|
Australia |
Australia |
|
|
Kookossaaret |
|
|
Joulusaari |
|
|
Heard ja McDonaldinsaaret |
|
|
Norfolkinsaari |
|
|
Fidži |
|
|
Ranskan Polynesia |
|
|
Kiribati |
|
|
Marshallinsaaret |
|
|
Mikronesia |
|
|
Nauru |
|
|
Uusi-Kaledonia |
|
Uusi-Seelanti |
Uusi-Seelanti |
|
|
Cookinsaaret |
|
|
Niue |
|
|
Tokelau |
|
|
Pohjois-Mariaanit |
|
|
Palau |
|
|
Papua-Uusi-Guinea |
|
|
Pitcairn |
|
|
Antarktis |
|
|
Bouvet’nsaari |
|
|
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret |
|
|
Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet |
|
|
Salomonsaaret |
|
|
Tonga |
|
|
Tuvalu |
|
|
Vanuatu |
|
|
Samoa |
|
|
Wallis ja Futuna |
UNIONIN MAAT |
UNIONIN MAAT |
UNIONIN MAAT |
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT |
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT |
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT |
Euroalueen maat |
Euroalueen maat |
Euroalueen maat |
Euroalueen ulkopuoliset maat |
Euroalueen ulkopuoliset maat |
Euroalueen ulkopuoliset maat |
Unionin toimielimet (pl. EKP) |
Unionin toimielimet (pl. EKP) |
Unionin toimielimet (pl. EKP) |
Euroopan investointipankki |
Euroopan investointipankki |
Euroopan investointipankki |
|
Euroopan keskuspankki (EKP) |
Euroopan keskuspankki (EKP) |
|
UNIONIN MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT |
UNIONIN MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT |
|
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT |
UNIONIIN KUULUMATTOMAT MAAT, ERITTELEMÄTTÖMÄT |
Offshore-rahoituskeskukset |
Offshore-rahoituskeskukset |
Offshore-rahoituskeskukset |
Kansainväliset järjestöt (pl. unionin toimielimet) |
Kansainväliset järjestöt (pl. unionin toimielimet) |
Kansainväliset järjestöt (pl. unionin toimielimet) |
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) |
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) |
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) |
Taulukko 7
Sektorikohtaisten erittelyjen tasot
Sektori 1 |
Sektori 2 |
Keskuspankki (S.121) |
Keskuspankki (S.121) |
Muut rahalaitokset |
Muut rahalaitokset |
Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122) |
Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122) |
Rahamarkkinarahastot (S.123) |
Rahamarkkinarahastot (S.123) |
Julkisyhteisöt (S.13) |
Julkisyhteisöt (S.13) |
Muut sektorit |
Muut sektorit |
|
Rahoituslaitokset, muut kuin rahalaitokset (S.124+S.125+S.126+S.127+S.128+S.129) |
|
Yritykset, kotitaloudet, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.11+S.14+S.15) |
Taulukko 8
Toimialoittaisen luokittelun tasot
Taso 1 |
Taso 2 |
NACE rev. 2 |
|
MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALATALOUS |
Pääluokka A |
KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA |
KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA |
Pääluokka B |
|
Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto ja kaivostoimintaa palveleva toiminta |
Kaksinumerotasot 06, 09 |
TEOLLISUUS |
TEOLLISUUS |
Pääluokka C |
|
Elintarvikkeet, juomat ja tupakkatuotteet |
Kaksinumerotasot 10, 11, 12 |
|
Tekstiilit + puutavaran tuottaminen YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 13, 14, 16, 17, 18 |
|
Tekstiilit ja vaatteet |
Kaksinumerotasot 13, 14 |
|
Puu, paperi, painaminen ja jäljentäminen |
Kaksinumerotasot 16, 17, 18 |
Öljy, kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, kumi- ja muovituotteet |
Öljy, kemikaalit, farmaseuttiset tuotteet, kumi- ja muovituotteet YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 19, 20, 21, 22 |
|
Koksi ja jalostetut öljytuotteet |
Kaksinumerotaso 19 |
|
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet |
Kaksinumerotaso 20 |
|
Kumi- ja muovituotteet |
Kaksinumerotaso 22 |
Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet |
Metallituotteet sekä koneet ja laitteet YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 24, 25, 26, 28 |
|
Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus |
Kaksinumerotasot 24, 25 |
|
Tietokoneet, elektroniset ja optiset tuotteet |
Kaksinumerotaso 26 |
|
Koneet ja laitteet, muualle luokittelemattomat |
Kaksinumerotaso 28 |
Ajoneuvot, muut kulkuneuvot |
Ajoneuvot + muut kulkuneuvot YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 29, 30 |
|
Moottoriajoneuvot, perävaunut ja puoliperävaunut |
Kaksinumerotaso 29 |
|
Muut kulkuneuvot |
Kaksinumerotaso 30 |
|
Muu teollisuus YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 15, 23, 27, 31, 32, 33 |
SÄHKÖ-, KAASU-, LÄMPÖ- JA ILMASTOINTIHUOLTO |
SÄHKÖ-, KAASU-, LÄMPÖ- JA ILMASTOINTIHUOLTO |
Pääluokka D |
VESIHUOLTO; VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO, JÄTEHUOLTO JA MUU YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO |
VESIHUOLTO; VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO, JÄTEHUOLTO JA MUU YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO |
Pääluokka E |
|
Veden otto, puhdistus ja jakelu |
Kaksinumerotaso 36 |
|
Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito |
Kaksinumerotasot 37, 38, 39 |
RAKENTAMINEN |
RAKENTAMINEN |
Pääluokka F |
PALVELUT YHTEENSÄ |
PALVELUT YHTEENSÄ |
Pääluokat G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U |
TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA; MOOTTORIAJONEUVOJEN JA MOOTTORIPYÖRIEN KORJAUS |
TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA; MOOTTORIAJONEUVOJEN JA MOOTTORIPYÖRIEN KORJAUS |
Pääluokka G |
|
Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus |
Kaksinumerotaso 45 |
|
Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) |
Kaksinumerotaso 46 |
|
Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) |
Kaksinumerotaso 47 |
KULJETUS JA VARASTOINTI |
KULJETUS JA VARASTOINTI |
Pääluokka H |
|
Kuljetus- ja varastointi YHTEENSÄ |
Kaksinumerotasot 49, 50, 51, 52 |
|
Maaliikenne ja putkijohtokuljetus |
Kaksinumerotaso 49 |
|
Vesiliikenne |
Kaksinumerotaso 50 |
|
Ilmaliikenne |
Kaksinumerotaso 51 |
|
Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta |
Kaksinumerotaso 52 |
|
Posti- ja kuriiritoiminta |
Kaksinumerotaso 53 |
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA |
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA |
Pääluokka I |
INFORMAATIO JA VIESTINTÄ |
INFORMAATIO JA VIESTINTÄ |
Pääluokka J |
|
Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, muu viihdetoiminta |
Kaksinumerotasot 59, 60 |
|
Televiestintä |
Kaksinumerotaso 61 |
|
Muu tiedotus ja viestintä |
Kaksinumerotasot 58, 62, 63 |
RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA |
RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA |
Pääluokka K |
|
Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) |
Kaksinumerotaso 64 |
|
Rahoitusalan holdingyhtiöiden toiminta |
Kolminumerotaso 64.2 |
|
Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) |
Kaksinumerotaso 65 |
|
Muu rahoitustoiminta |
Kaksinumerotaso 66 |
|
KIINTEISTÖALAN TOIMINTA |
Pääluokka L |
AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA |
AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA |
Pääluokka M |
|
Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut |
Kaksinumerotaso 69 |
|
Lakiasiainpalvelut |
Kolminumerotaso 69.1 |
|
Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta |
Kolminumerotaso 69.2 |
|
Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi |
Kaksinumerotaso 70 |
|
Pääkonttorien toiminta |
Kolminumerotaso 70.1 |
|
Liikkeenjohdon konsultointi |
Kolminumerotaso 70.2 |
|
Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi |
Kaksinumerotaso 71 |
Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen |
Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen |
Kaksinumerotaso 72 |
|
Mainostoiminta ja markkinatutkimus |
Kaksinumerotaso 73 |
|
Mainostoiminta |
Kolminumerotaso 73.1 |
|
Markkina- ja mielipidetutkimukset |
Kolminumerotaso 73.2 |
|
Muu ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, eläinlääkintäpalvelut |
Kaksinumerotasot 74, 75 |
|
HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA |
Pääluokka N |
|
Vuokraus- ja leasingtoiminta |
Kaksinumerotaso 77 |
|
Muu hallinto- ja tukipalvelutoiminta |
Kaksinumerotasot 78, 79, 80, 81, 82 |
|
KOULUTUS |
Pääluokka P |
|
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT |
Pääluokka Q |
TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS |
TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS |
Pääluokka R |
|
Kulttuuri- ja viihdetoiminta |
Kaksinumerotaso 90 |
|
Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta |
Kaksinumerotaso 91 |
|
Urheilu- ja muu virkistystoiminta; rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut |
Kaksinumerotasot 92, 93 |
|
MUU PALVELUTOIMINTA |
Pääluokka S |
|
Järjestöjen toiminta |
Kaksinumerotaso 94 |
|
Tietokoneiden, henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus, muut henkilökohtaiset palvelut |
Kaksinumerotasot 95, 96 |
|
Ei eritelty |
|
|
Yksityisten kiinteistöostot ja -myynnit |
|
TOIMIALAT YHTEENSÄ |
TOIMIALAT YHTEENSÄ |
|
LIITE II
10 artiklassa tarkoitetut MÄÄRITELMÄT
Jäljempänä esitetyt määritelmät perustuvat seuraaviin asiakirjoihin: Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) maksutasetta ja ulkomaista varallisuutta koskevan käsikirjan kuudes painos (Balance of Payments and International Investment Positions Manual – BPM6), Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä, Yhdistyneiden Kansakuntien käsikirja (Manual on Statistics on International Trade in Services 2010) ja OECD:n suorien sijoitusten käsikirja (OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment – BD4).
A. VAIHTOTASE
Vaihtotaseessa esitetään tavaroiden, palveluiden, ensitulojen ja tulojen uudelleenjaon virrat kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä.
1. TAVARAT
Tämä osio kattaa irtaimen omaisuuden, jonka omistus siirtyy yhdessä maassa olevalta yksiköltä toisessa maassa olevalle yksikölle.
1.1 Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan
Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan -erään kuuluvat tavarat, joiden omistus siirtyy kotimaisen ja ulkomaisen yksikön välillä, jotka eivät kuulu muuhun erityisluokkaan, kuten välityskaupan kohteena olevat tavarat (ks. 1.2 kohta), ei-monetaarinen kulta (ks. 1.3 kohta) eivätkä ole palvelun osia. Tavanomainen kauppatavara kirjataan markkina-arvoon, ja se perustuu vapaasti aluksessa (FOB) -periaatteeseen. Valtioiden on sisällytettävä tiedot kauttakulkukauppaan rinnastettavassa toiminnassa maahantuoduista ja -viedyistä tavaroista tietoihin, jotka ne raportoivat unionin aggregaattien laatimista varten; unionin sisäisessä kaupassa kauppakumppanimaa määritellään lähetysmaaperiaatteen mukaisesti.
1.2 Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti
Välityskaupalla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa (tilastoivan kansantalouden) kotimainen yksikkö ostaa tavaroita ulkomaiselta yksiköltä ja kyseiset tavarat jälleenmyydään myöhemmin toiselle ulkomaiselle yksikölle ilman, että tavarat käyvät tilastoivassa kansantaloudessa. Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnin ja ostojen erotus kirjataan erään ”välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti”. Tähän erään kuuluvat välityskauppiaan marginaalit, hallussapitovoitot ja -tappiot sekä välityskaupan kohteena olevien tavaroiden varaston muutos.
1.2.1 Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden hankinnat kirjataan välityskauppiaan kansantalouden negatiivisena vientinä/tulona.
1.2.2 Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnit kirjataan välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynteihin välityskauppiaan kansantalouden positiivisena vientinä/tulona.
1.3 Ei-monetaarinen kulta
Muu kulta kuin monetaarinen kulta luokitellaan ei-monetaariseksi kullaksi. Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten omistuksessa ja on valuuttavarannon osa (ks. 6.5.1). Ei-monetaarinen kulta voi olla sijoituskultaa (kolikkoina tai harkkoina, joiden puhtaus on vähintään 995/1 000; sijoituskultaan sisältyy myös nimetyillä kultatileillä oleva kulta), kultajauhetta tai kultaa muokkaamattomassa muodossa tai puolivalmisteena.
1.4 Tuotteistaminen – Kauttakulkukauppaan rinnastettavan toiminnan oikaisu
Kauttakulkukauppaan rinnastettavalla toiminnalla tarkoitetaan tavaroita, jotka tuodaan johonkin jäsenvaltioon, tullataan vapaaseen liikkeeseen unionissa (ja joista maksetaan tullimaksuja) sellaisen yksikön toimesta, jota ei pidetä kotimaisena institutionaalisena yksikkönä, ja jotka tämän jälkeen lähetetään toiseen jäsenvaltioon. Jäsenvaltion, jota kauttakulkukauppaan rinnastettava toiminta koskee, on kirjattava tuotteistaminen sen raportoimiseksi, miten tavanomaisen kauppatavaran arvo on muuttunut siitä kun se tullattiin maahantuonnin yhteydessä (kun se tuotiin ensimmäistä kertaa kolmannesta maasta) siihen kun se lähetettiin toiseen jäsenvaltioon. Maantieteellinen jaottelu tulisi tehdä tavaroiden tullimenettelyistä tilastoivassa kansantaloudessa vastaavan yhtiön emoyhtiön kotipaikan mukaan.
2. PALVELUT
Palvelut ovat sellaisen tuotannollisen toiminnan seurausta, joka muuttaa niitä kuluttavien yksiköiden olosuhteita tai edistää tuotteiden ja rahoitusvarojen vaihdantaa. Palvelut eivät yleensä ole erillisiä eriä, joihin voisi kohdistua omistusoikeuksia, ja yleensä palvelua ja palvelun tuottamista ei voi erottaa toisistaan.
2.1 Tuotannolliset palvelut
Tuotannollisiin palveluihin kuuluvat jalostus, kokoaminen, merkitseminen, pakkaaminen jne. sellaisten yritysten toimesta, jotka eivät omista kyseisiä tavaroita. Tuotannollisen palvelun suorittaa yksikkö, joka saa siitä maksun omistajalta. Tavaroiden omistus ei siirry, joten tavanomaista kauppatavaraa koskevaa kirjausta ei tehdä tuotannollisen palvelun suorittajan ja omistajan välillä. Tuotannollisista palveluista maksetut palkkiot eivät välttämättä vastaa tavaran tuotannollisia palveluja edeltävän arvon ja näiden palveluiden jälkeisen arvon välistä erotusta. Tähän erään eivät kuulu tehdasvalmisteisten rakennusten kokoaminen (sisältyy rakentamiseen), kuljetukseen liittyvä merkitseminen ja pakkaaminen (sisältyvät kuljetukseen).
2.2 Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat, kattaa kotimaisten yksiköiden suorittamat huolto- ja korjauspalvelut, joiden kohteena on ulkomaisten yksiköiden omistamat tavarat (tai päinvastoin). Korjauspalvelu voidaan suorittaa korjauspalvelun suorittajan toimipaikassa taikka muualla. Huolto- ja korjaustöiden arvoon sisältyy korjauspalvelun suorittajan toimittamat ja palkkion osana laskutetut osat ja materiaalit. Erikseen laskutetut osat ja materiaalit tulisi sisällyttää tavanomaiseen tavarakauppaan. Aluksiin, ilma-aluksiin ja muihin kuljetusvälineisiin kohdistuvat korjaus- ja huoltotyöt sisältyvät tähän erään. Kuljetusvälineiden puhdistus ei sisälly tähän erään, koska se sisällytetään kuljetuspalveluihin. Rakennusten huolto- ja korjaustyöt eivät kuulu tähän erään, koska ne sisällytetään rakentamiseen. Tietokoneiden huolto- ja korjaustyöt eivät kuulu tähän erään, koska ne sisällytetään tietojenkäsittelypalveluihin.
2.3 Kuljetus
Kuljetuksella tarkoitetaan henkilöiden ja esineiden kuljettamista paikasta toiseen sekä siihen liittyviä tuki- ja liitännäispalveluja. Myös posti- ja kuriiripalvelut kuuluvat kuljetukseen. Kuljetuspalvelut kirjataan maksutaseeseen, jos yhdessä kansantaloudessa oleva tarjoaa niitä toisessa kansantaloudessa olevalle. Kuljetus voidaan luokitella
a) |
liikennemuodon mukaan, esimerkiksi meri- ja ilmaliikenteeseen ja muihin liikennemuotoihin. Muut liikennemuodot voidaan jaotella rautatie-, tie- ja sisävesiliikenteeseen, putkijohtokuljetuksiin, avaruusliikenteeseen sekä sähkönsiirtoon; |
b) |
kuljetuskohteen mukaan, esimerkiksi matkustaja-, rahti- tai muuhun kuljetukseen (viimeksi mainittuun sisältyy liikennettä tukeva ja palveleva toiminta, kuten konttien lastaus ja purkaminen, varastointi, pakkaaminen ja uudelleenpakkaaminen sekä liikennevälineiden puhdistaminen satamissa ja lentoasemilla). |
2.3.1 Meriliikenne
Tämä kohta kattaa kaikki meritse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: meriliikenteen matkustajakuljetus, meriliikenteen rahtikuljetus ja meriliikenteen muu kuljetus.
2.3.2 Ilmaliikenne
Tämä kohta kattaa kaikki ilmateitse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: ilmaliikenteen matkustajakuljetus, ilmaliikenteen rahtikuljetus ja ilmaliikenteen muu kuljetus.
2.3.3 Muut liikennemuodot
Tämä kohta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, jotka eivät tapahdu meritse tai ilmateitse. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: matkustajakuljetus, rahtikuljetus ja muu kuljetus. Muiden liikennemuotojen luokittelua on laajennettava seuraavasti:
2.3.3.1 |
Avaruusliikenne pitää sisällään kaupallisten yritysten satelliittien omistajille (kuten teleyrityksille) suorittamat satelliittien laukaisut ja muut avaruuskalustoa käyttävien operaattoreiden suorittamat toimet, kuten tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen tieteellisiin kokeisiin. Erään sisältyvät myös avaruusliikenteen matkustajakuljetus sekä maksut, jotka kansantalous on suorittanut kyseisessä maassa asuvien henkilöiden kuljettamisesta toiselle kansantaloudelle kuuluvissa avaruusaluksissa. |
2.3.3.2 |
Rautatieliikenne kattaa rautateitse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan tarkempaa erittelyä rautatieliikenteen matkustajakuljetukseen, rautatieliikenteen rahtikuljetukseen ja rautatieliikenteen muuhun kuljetukseen. |
2.3.3.3 |
Tieliikenne Tämä kohta kattaa kuljetukset kuorma- ja pakettiautoilla ja linja-autoilla. Vaaditaan tarkempaa erittelyä tieliikenteen matkustajakuljetukseen, tieliikenteen rahtikuljetukseen ja tieliikenteen muuhun kuljetukseen. |
2.3.3.4 |
Sisävesiliikenteessä on kyse kansainvälisistä kuljetuksista jokia, kanavia ja järviä pitkin. Erään sisältyvät yhden maan sisäiset ja kahdelle tai usealle maalle yhteiset vesitiet. Vaaditaan tarkempaa erittelyä sisävesiliikenteen matkustajakuljetukseen, sisävesiliikenteen rahtikuljetukseen ja sisävesiliikenteen muuhun kuljetukseen. |
2.3.3.5 |
Putkijohtokuljetus kattaa kansainväliset tavarakuljetukset putkijohtoja pitkin, kuten raakaöljyn ja muiden siihen liittyvien tuotteiden, veden ja kaasun kuljetukset. Jakelupalvelut – yleensä asemalta kuluttajalle (sisältyvät muihin liike-elämän palveluihin, muualle luokittelemattomiin) – ja kuljetettujen tuotteiden arvo (sisältyy tavanomaiseen tavarakauppaan) eivät kuulu tähän erään. |
2.3.3.6 |
Sähkönsiirto käsittää palvelut, jotka koskevat suurjännitesähkön siirtoa johtojen ja niihin liittyvien laitteiden muodostaman yhteenkytketyn ryhmän kautta syöttöpaikkojen ja niiden paikkojen välillä, jossa sähköenergia muunnetaan pienjännitteiseksi, jotta se voidaan toimittaa kuluttajille tai muille sähköjärjestelmille. Siihen sisältyvät sähkön siirrosta maksetut kulut, jos ne ovat erotettavissa tuotanto- ja jakeluprosessista. Itse sähkön toimittaminen ei sisälly erään. Sähkön jakelupalvelut eivät niinikään sisälly erään (ne sisältyvät muihin liike-elämän palveluihin tai muihin liike-elämän palveluihin, muualle luokittelemattomiin). |
2.3.3.7 |
Muu liikennettä tukeva ja palveleva toiminta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, joita ei voida kohdistaa mihinkään edellä kuvatuista kuljetuspalveluiden komponenteista. |
2.3.4 Posti- ja kuriiripalvelut
Posti- ja kuriiripalveluihin sisältyvät kirjeiden, sanomalehtien, aikakauslehtien, esitteiden, muiden julkaisujen ja pakettien nouto, kuljettaminen ja toimittaminen, myös postitoimipaikkojen tarjoamat palvelut sekä postilokerojen vuokrauspalvelut.
2.4 Matkailu
Matkailutuloihin sisältyvät kaikki tavarat ja palvelut, jotka ulkomaiset yksiköt ovat hankkineet kansantaloudesta omaan käyttöön tai lahjaksi tähän kansantalouteen kohdistuvan matkan aikana. Matkailumenoihin sisältyvät kaikki tavarat ja palvelut, jotka kotimaiset yksiköt ovat hankkineet omaan käyttöön tai lahjaksi toisesta kansantaloudesta tähän kansantalouteen kohdistuvan matkan aikana. Matkailu kattaa paikallisliikenteen (eli vierailun kohteena olevan kansantalouden kotimaisen yksikön tarjoamat kuljetuspalvelut tässä kansantaloudessa), mutta se ei kata kansainvälisiä kuljetuksia (koska ne sisältyvät matkustajakuljetukseen). Matkailuun ei myöskään sisällytetä matkailijan ostamia tavaroita, jotka jälleenmyydään joko matkailijan omassa kansantaloudessa tai jossakin muussa kansantaloudessa. Matkailu jakautuu kahteen alakomponenttiin: työmatkailu ja yksityismatkailu.
2.4.1 Työmatkailu
Työmatkailu kattaa työmatkailijoiden hankkimat tavarat ja palvelut. Siihen sisältyvät myös niiden kausi-, raja- ja muiden työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöönsä hankkimat tavarat ja palvelut, jotka eivät asu kansantaloudessa, jossa heidät on palkattu. Työmatkailu jakautuu rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden hankkimiin tavaroihin ja palveluihin ja muuhun työmatkailuun.
2.4.1.1. Rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden hankkimat tavarat ja palvelut sisältävät niiden kausi-, raja- ja muiden työntekijöiden hankkimat tavarat ja palvelut, jotka eivät asu siinä kansantaloudessa, jossa heidät on palkattu ja joiden työnantaja on sijoittautunut kyseiseen kansantalouteen.
2.4.1.2 Muu työmatkailu kattaa kaikki sellaiset työmatkailuun sisältyvät erät, jotka eivät sisälly rajatyöntekijöiden sekä kausi- ja muiden lyhytaikaisten työntekijöiden työmatkailumenoihin.
2.4.2 Yksityismatkailu
Yksityismatkailu kattaa sellaisten matkailijoiden hankkimat tavarat ja palvelut, jotka menevät ulkomaille muussa kuin työtarkoituksessa, kuten lomaillakseen, osallistuakseen vapaa-ajan ja kulttuuritoimintaan, tavatakseen ystäviä ja sukulaisia, pyhiinvaellus- tai koulutustarkoituksessa tai terveyteen liittyvistä syistä. Yksityismatkailu jakautuu kolmeen alakomponenttiin: terveyteen liittyvät matkailumenot, koulutukseen liittyvät matkailumenot ja muu yksityismatkailu.
2.4.2.1 Terveyteen liittyvät matkailumenot määritellään lääketieteellisistä syistä matkustavien kokonaismenoina.
2.4.2.2 Koulutukseen liittyvät matkailumenot määritellään opiskelijoiden kokonaismenoina.
2.4.2.3 Muu yksityismatkailu kattaa yksityismatkailun, joka ei sisälly terveyteen liittyviin matkailumenoihin tai koulutukseen liittyviin matkailumenoihin.
2.5 Rakentaminen
Rakentaminen kattaa rakennusten muodossa olevien kiinteiden varojen (ml. teiden, siltojen, patojen jne.) luomisen, korjaamisen tai laajentamisen, rakennusluontoiset maanparannukset sekä muut rakennustekniset toimenpiteet. Se kattaa näihin liittyvät asennus- ja kokoamistyöt, kohteen esivalmistelut, yleiset rakennustoimet sekä erikoispalvelut, kuten maalauksen, putkityöt, purkutyöt, sekä rakennusprojektien johtamisen. Kansainväliseen palvelukauppaan kuuluvat rakennussopimukset ovat yleensä lyhytkestoisia. Jos ulkomainen yrittäjä saa yli vuoden kestävän laajan rakennusurakan hoitaakseen, tämä johtaa usein kotimaisen sivukonttorin perustamiseen.
Rakentaminen voidaan jakaa rakentamiseen ulkomailla ja rakentamiseen tilastoivassa taloudessa.
2.5.1 Rakentaminen ulkomailla
Rakentaminen ulkomailla käsittää rakentamispalvelut, joita tilastoivaan talouteen sijoittautuneet yritykset tarjoavat toiseen talouteen sijoittautuneille ja siinä asuville (tulot/vienti), ja edellä mainittujen yritysten isäntätaloudelta ostamat tavarat ja palvelut (menot/tuonti).
2.5.2 Rakentaminen tilastoivassa taloudessa
Rakentaminen tilastoivassa taloudessa käsittää rakentamispalvelut, joita toiseen talouteen sijoittautuneet rakennusyritykset tarjoavat tilastoivaan talouteen sijoittautuneille ja siinä asuville (menot), ja toiseen talouteen sijoittautuneiden yritysten tilastoivalta taloudelta ostamat tavarat ja palvelut (tulot).
2.6 Vakuutus- ja eläkepalvelut
Vakuutus- ja eläkepalvelut kattavat suoran vakuutuksen, jälleenvakuutuksen, vakuuttamista palvelevan toiminnan ja eläke- ja standarditakauspalvelut. Suora vakuutus voidaan jaotella henkivakuutukseen, rahtivakuutukseen ja muuhun suoraan vakuutukseen. Eläke- ja standarditakauspalvelut jaotellaan eläkepalveluihin ja standarditakauspalveluihin. Nämä palvelut estimoidaan tai arvostetaan mieluummin kokonaisvakuutusmaksuihin sisältyvien palvelumaksujen kuin vakuutusmaksujen kokonaisarvon perusteella.
2.6.1 Henkivakuutus
Vakuutuksenottajat suorittavat vakuutussopimusten perusteella vakuutuksenantajalle säännöllisiä maksuja (maksuja voi olla vain yksi), joita vastaan vakuutuksenantaja sitoutuu maksamaan vakuutuksenottajalle sovitun vähimmäissumman tai vuotuiserän tiettynä päivänä tai sitä ennen, jos vakuutuksenottaja kuolee. Riskihenkivakuutus, jossa edut suoritetaan kuolintapauksessa, mutta ei muissa olosuhteissa, ei kuulu tähän kohtaan, vaan sisältyy muuhun suoraan vakuutukseen.
2.6.2 Rahtivakuutus
Rahtivakuutuspalveluilla tarkoitetaan sellaisten tavaroiden vakuuttamista, jotka ovat viennin tai tuonnin kohteena ja jotka kirjataan fob-perusteella rahtikuljetuksena.
2.6.3 Muu suora vakuutus
Muu suora vakuutus kattaa kaikki muut vahinkovakuutusmuodot. Siihen sisältyvät riskihenkivakuutus, tapaturma- ja sairausvakuutus (ellei niitä tarjota osana valtion sosiaaliturvajärjestelmiä), meri-, ilma- ja muut kuljetusvakuutukset, palo- ja muut omaisuusvakuutukset, tulon menetyksen korvaava vakuutus, yleinen vastuuvakuutus ja muut vakuutukset, kuten matkavakuutus sekä luottoihin ja luottokortteihin liittyvät vakuutukset.
2.6.4 Jälleenvakuutus
Jälleenvakuutuksessa vakuutusriskiä jaetaan edelleen, usein tällaiseen toimintaan erikoistuneille toimijoille preemiotulon suhteellista osuutta vastaan. Jälleenvakuutustoimet voivat liittyä paketteihin, joissa on yhdistetty useita eri riskityyppejä.
2.6.5 Vakuuttamista palveleva toiminta
Tämä kohta käsittää taloustoimet, jotka liittyvät läheisesti vakuuttamiseen ja eläkerahoitustoimintaan. Tähän kuuluvat vakuutusasiamiesten palkkiot, vakuutusten välitys ja asiamiespalvelut, vakuutus- ja eläkeneuvontapalvelut, arviointi- ja selvityspalvelut, aktuaaripalvelut, pelastushallintopalvelut sekä korvauksia koskevat sääntely- ja seurantapalvelut.
2.6.6 Eläkepalvelut
Eläkepalveluja tuottavat valtion tai vakuutuslaitoksen järjestämät rahastot, joiden perustamistarkoituksena on tuottaa tuloa tiettyjen työntekijäryhmien siirtyessä eläkkeelle ja tarjota kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta maksettavia etuuksia.
2.6.7 Standarditakauspalvelut
Standarditakauspalvelut ovat standarditakauksiin liittyviä palveluja. Ne ovat järjestelyjä, joissa yksi osapuoli (takaaja) sitoutuu kattamaan lainanantajalle aiheutuvat menetykset siinä tapauksessa, että lainanottaja laiminlyö takaisinmaksun. Tällaisia ovat esimerkiksi vientiluottotakaukset ja opintolainatakaukset.
2.7 Rahoituspalvelut
Rahoituspalvelut kattavat pääsääntöisesti pankkien ja muiden rahoituslaitosten rahoituksen välityksen ja sitä palvelevan toiminnan lukuun ottamatta vakuutus- ja eläkepalveluja.
2.7.1 Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut
Monista rahoituspalveluista peritään maksu, ja näin ollen erityisiä laskelmia ei ole tarpeen tehdä. Tällaisia maksuja ovat talletusten vastaanottamisesta sekä antolainauksesta perityt maksut, yksittäisistä takauksista perityt maksut, ennenaikaisesta tai myöhästyneestä takaisinmaksusta perityt maksut tai sopimussakot, tilimaksut, rembursseihin liittyvät maksut, luottokorttipalvelumaksut, välityspalkkiot, rahoitusleasingiin, factoring-rahoitukseen, emissiotakauksiin (underwriting) sekä maksujen selvitykseen liittyvät maksut. Näihin maksuihin kuuluvat myös rahoitusneuvontapalveluista, rahoitusvarojen ja sijoitusmetallien säilytyksestä, omaisuudenhallinnasta, seurantapalveluista, likviditeetin tarjoamispalveluista, riskivastuupalveluista (muut kuin vakuutukset), fuusio- ja yritysostopalveluista, luottoluokituspalveluista, pörssipalveluista ja trusteihin liittyvistä palveluista perityt maksut. Rahoitusinstrumenttien välittäjät saattavat saada palvelumaksunsa kokonaan tai osittain osto- ja myyntihintojensa erotuksesta. Ostoista ja myynneistä saadut marginaalit sisältyvät rahoituspalveluihin joista peritään nimenomainen maksu sekä muihin rahoituspalveluihin.
2.7.2 Välilliset rahoituspalvelut (FISIM)
Todellisiin korkoihin voidaan katsoa sisältyvän sekä tulokomponentti että palvelumaksu. Lainoja tarjoavat ja talletuksia vastaanottavat yksiköt toimivat tarjoamalla tallettajilleen korkotasoa, joka on alhaisempi kuin korkotaso, jota peritään lainanottajilta. Rahoituslaitokset käyttävät erotuksena saatavan korkomarginaalin menojensa kattamiseen sekä toimintaylijäämän muodostamiseen. Perinteisesti näitä korkoon liittyviä välillisiä palvelumaksuja sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten tarjoamiin lainoihin ja vastaanottamiin talletuksiin.
2.8 Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat
Muualle luokittelemattomiin henkisen omaisuuden käytöstä perittyihin maksuihin sisältyvät
a) |
maksut omistusoikeuksien käytöstä (kuten patentit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, menetelmä- ja mallisuoja, ml. liikesalaisuudet ja franchising). Nämä oikeudet voivat syntyä tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä markkinoinnista; ja |
b) |
maksut lisensseistä, jotka oikeuttavat henkisiä oikeuksia sisältävien alkuperäkappaleiden tai prototyyppien kappaleiden (kuten kirjojen, käsikirjoitusten, tietokoneohjelmien, elokuvateosten ja äänitteiden tekijänoikeudet) valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataviin taikka niihin liittyvistä oikeuksista (kuten esitykset ja televisio-, kaapeli- tai satelliittilähetykset). |
2.9 Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut
Tietojenkäsittely- ja televiestintäpalvelut määritellään käyttäen perusteena palvelun luonnetta, ei toimitustapaa.
2.9.1 Televiestintäpalvelut
Televiestintäpalveluihin sisältyvät äänen, kuvien tai muun tiedon lähettäminen puhelimella, teleksinä, sähkeenä, radiossa tai kaapelitelevisiossa ja yleisradiolähetyksenä satelliitin välityksellä, sähköpostina, faksina jne. mukaan luettuna yritysten verkkopalvelut, telekonferenssit ja tukipalvelut. Välitetyn tiedon arvo ei sisälly kohtaan. Siihen sisältyvät myös matkapuhelinpalvelut, internet-runkoverkkopalvelut ja verkkoon liittymispalvelut, myös internet-yhteyden tarjonta. Puhelinverkkolaitteiston asennus ei sisälly tähän kohtaan vaan kohtaan rakentaminen. Tämä kohta ei sisällä myöskään tietokantapalveluja (ne kuuluvat tietopalveluihin).
2.9.2 Tietojenkäsittelypalvelut
Näihin palveluihin kuuluvat laitteisto- ja ohjelmisto- sekä tietojenkäsittelypalvelut. Kohtaan kuuluvat laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut, tietokoneiden ja oheislaitteiden huolto ja korjaus, vara- ja elvytyssuunnittelupalvelut, IT-resurssien hallintaan liittyvä neuvonta ja tuki, käyttövalmiiden järjestelmien analysointi, suunnittelu ja ohjelmointi (mukaan luettuna verkkosivustojen kehittäminen ja suunnittelu), ohjelmistojen tekninen konsultointi, lisenssimaksut tietokoneohjelmistojen (muut kuin asiakkaan tilaamat) käytöstä, asiakkaan tilaamien ohjelmistojen kehittäminen, valmistaminen, hankinta ja dokumentointi, mukaan luettuna tietyille käyttäjille tilauksesta suunnitellut käyttöjärjestelmät, järjestelmien ylläpito ja muut tukipalvelut, kuten konsultointiin sisältyvä koulutus, tietojenkäsittelypalvelut, kuten tietojen syöttö, jäsentely ja käsittely osa-aikaperusteella, www-isännöintipalvelut (eli palvelintilan tarjoaminen internetistä isännän toimesta asiakkaiden verkkosivuja varten) ja tietovälineiden hallinnointi. Tähän erään eivät kuulu lisenssimaksut ohjelmistojen kappaleiden valmistuksesta taikka saattamisesta yleisön saataville; ne sisältyvät erään henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut. Tietokoneen leasing ilman operaattoria kuuluu käyttöleasingiin.
2.9.3 Tietopalvelut
Tähän kohtaan kuuluvat uutistoimistopalvelut ja muut tietopalvelut.
2.9.3.1 Uutistoimistopalvelut sisältävät uutisten, valokuvien ja taustatietojen toimittamisen tiedotusvälineille.
2.9.3.2 Muihin tietopalveluihin kuuluvat tietokantapalvelut (tietokantojen suunnittelu, tietojen tallennus sekä tietojen ja tietokantojen levitys, mukaan luettuna hakemistot ja postitusluettelot) sekä sähköisesti että magneettisesti, optiset tai painetut tietovälineet ja verkkohakuportaalit (hakukonepalvelut, joissa etsitään internet-osoitteita asiakkaille, jotka suorittavat avainsanahakuja). Tähän kuuluvat myös suorat sanoma- ja aikakauslehtitilaukset (ei ryhmätilaukset) joko postitse, sähköisesti tai muulla tavalla toimitettuina; muut verkkosisällön tuottamispalvelut; kirjasto- ja arkistointipalvelut. Sanoma- ja aikakauslehtien ryhmätilaukset sisältyvät tavanomaiseen tavarakauppaan. Ladattu sisältö, joka ei ole ohjelmisto (sisältyy tietojenkäsittelypalveluihin) eikä äänitallenne tai video (sisältyvät erään audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut), sisältyy tietopalveluihin.
2.10 Muut liike-elämän palvelut
Tämä kohta kattaa tutkimus- ja kehityspalvelut, asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut sekä tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut.
2.10.1 Tutkimus- ja kehityspalvelut
Tämä kohta kattaa palvelut, jotka liittyvät perustutkimukseen, sovellettuun tutkimukseen sekä uusien tuotteiden ja menetelmien kokeelliseen kehittämiseen. Käytännössä tähän kohtaan kuuluvat tutkimus- ja kehitystoiminta luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanistisella alalla; tämä kohtaa kattaa myös teknologisesti edistyneiden ohjelmistojen kehittämisen. Myös kaupallinen tutkimus elektroniikka-, lääke- ja bioteknologia-alalla kuuluu tähän kohtaan.
Tähän kohtaan kuuluvat 1) järjestelmällinen työ osaamisen lisäämiseksi ja 2) muut tutkimus- ja kehityspalvelut.
2.10.1.1 Järjestelmällinen työ osaamisen lisäämiseksi sisältää a) asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottamisen ja b) tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien omistusoikeuksien myynnin.
2.10.1.1.a |
Asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottaminen kattaa tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottamisen tilaustyönä (asiakaskohtaisesti) sekä muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen kehittämisen lukuun ottamatta omistusoikeuksien myyntiä (sisältyy 2.10.1.1.b kohtaan) ja valmistus- ja käyttölisensseihin liittyvää myyntiä (sisältyy kohtaan henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut). |
2.10.1.1.b |
Tutkimukseen ja kehittämiseen perustuvien omistusoikeuksien myynti kattaa patentit, tutkimukseen ja kehitykseen perustuvat tekijänoikeudet sekä menetelmä- ja mallisuojan (ml. liikesalaisuudet). |
2.10.1.2 Muut tutkimus- ja kehityspalvelut sisältävät muun tuotteiden ja menetelmien kehittämisen.
2.10.2 Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluihin kuuluvat 1) lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi- ja liikkeenjohtopalvelut ja suhdetoimintapalvelut ja 2) mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset.
2.10.2.1 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut kattavat
a) lakiasiainpalvelut, b) laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut sekä c) yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut.
2.10.2.1.a |
Lakiasiainpalvelut kattavat lainopillisen neuvonnan ja asiamiespalvelut kaikissa oikeus-, tuomioistuin- ja lakisääteisissä menettelyissä, oikeudellisten asiakirjojen ja instrumenttien laatimispalvelut, sertifiointia koskevan konsultoinnin, uskotun miehen palvelut ja pesänselvityspalvelut. |
2.10.2.1.b |
Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut kattavat liiketapahtumien kirjaamisen yritysten ja muiden puolesta, kirjanpidon ja tilinpäätösten tarkastamispalvelut, yritysten verosuunnittelun ja -neuvonnan sekä veroilmoitusten laadinnan. |
2.10.2.1.c |
Yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut kattavat yrityksille tarjotut neuvonta-, ohjaus- ja käyttötukipalvelut yrityspolitiikan ja strategian kehittämiseksi sekä organisaation kokonaissuunnittelun, -kehittämisen ja -valvonnan. Siihen kuuluvat palkkiot, johdon valvontaa, markkinahallintaa, henkilöresursseja, tuotannonhallintaa ja projektijohtoa koskeva konsultointi sekä neuvonta- ja käyttöpalvelut, jotka liittyvät asiakaskuvan sekä instituutio- ja yleisösuhteiden parantamiseen. |
2.10.2.2 Mainonta, markkinatutkimus ja mielipidetutkimukset kattavat mainostoimistojen toteuttaman mainonnan suunnittelun, luomisen ja markkinoinnin, median valinnan, mukaan luettuna mainostilan osto ja myynti, messujen tarjoamat näyttelypalvelut, tuotteiden ulkomaisen myynninedistämisen, markkinatutkimuksen, telemarkkinoinnin ja erilaiset mielipidetutkimukset.
2.10.3 Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut
Näitä ovat 1) arkkitehti-, insinööri-, tieteelliset ja muut tekniset palvelut, 2) jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut, 3) käyttöleasingpalvelut, 4) kaupankäyntiin liittyvät palvelut ja 5) muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat.
2.10.3.1 Arkkitehti-, insinööri- ja tieteelliset muut tekniset palvelut
Tähän kohtaan kuuluvat a) arkkitehtipalvelut, b) insinööripalvelut ja c) tieteelliset ja muut tekniset palvelut.
2.10.3.1.a |
Arkkitehtipalvelut sisältävät rakennusten suunnitteluun liittyviä taloustoimia. |
2.10.3.1.b. |
Insinööripalvelut sisältävät koneiden, laitteiden, instrumenttien, rakenteiden, prosessien ja järjestelmien suunnittelun, kehittämisen ja käyttämisen. Tämäntyyppisiin palveluihin kuuluu teknisiin hankkeisiin liittyvien suunnitelmien ja selvitysten tuottaminen. Kaivosinsinööritoiminta ei kuulu tähän kohtaan (sisältyy erään kaivostoimintaan ja öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut). |
2.10.3.1.c |
Tieteellisiin ja muihin teknisiin palveluihin kuuluvat rakennusvalvonta, kartanpiirtäminen, tuotetestaus ja sertifiointi sekä tekniset tarkastuspalvelut. |
2.10.3.2 Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut
Tähän kohtaan kuuluvat a) jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, b) maatalouteen, metsätalouteen ja kalatalouteen liittyvät palvelut sekä c) kaivostoimintaan ja öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut.
2.10.3.2.a |
Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut sisältävät jätteiden keruun ja käsittelyn, kunnostuspalvelut, saniteettipalvelut ja muut ympäristönsuojelupalvelut. Niihin kuuluvat myös ympäristöpalvelut, kuten hiilidioksidipäästöjen kompensointi ja hiilidioksidin talteenotto, jotka eivät sisälly muuhun erityisluokkaan. |
2.10.3.2.b |
Maatalouteen, metsätalouteen ja kalatalouteen liittyvät palvelut kattavat maatalouspalvelut, jotka ovat maataloudelle ominaisia, kuten maatalouskoneiden tarjonta käyttäjineen, sadonkorjuu ja -käsittely, tuholaisten torjunta, eläinten kasvatus ja hoito sekä jalostuspalvelut. Myös metsästys-, ansastus-, metsänhoito- ja hakkuu- sekä kalastuspalvelut sekä eläinlääkintäpalvelut kuuluvat tähän kohtaan. |
2.10.3.2.c |
Kaivostoimintaan ja öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut sisältävät kaivostoiminnan palvelut, jotka suoritetaan kaasu- ja öljykentillä, mukaan luettuna porauspalvelut, poraustornin pystytys-, korjaus- ja purkamispalvelut sekä öljy- ja kaasulähteiden vuoraaminen sementillä. Mineraalien etsinnälle ja tutkimiselle ominaiset palvelut sekä kaivosinsinööritoiminta ja maaperätutkimus kuuluvat myös tähän kohtaan. |
2.10.3.3 Käyttöleasingpalvelut
Käyttöleasingtoiminnalla tarkoitetaan valmistetun varan vuokraamisjärjestelyjä, joilla vuokralleottajalle annetaan oikeus käyttää aineellista omaisuuserää mutta joiden yhteydessä omistukseen liittyvät riskit ja edut eivät siirry vuokralleottajalle. Käyttöleasingtoiminnasta voidaan käyttää nimitystä vuokraus, kun kyseessä ovat esimerkiksi rakennukset tai laitteet. Käyttöleasingtoiminta kattaa laivojen, ilma-alusten ja kuljetuskaluston leasingtoiminnan (vuokrauksen) ja charter-toiminnan ilman käyttäjiä ja miehistöä. Tähän kohtaan kuuluvat myös käyttöleasingmaksut, jotka koskevat muuntyyppisiä laitteita, ilman käyttäjää; tällaisia laitteita ovat esimerkiksi tietokoneet ja televiestintälaitteet. Lisenssimaksut, jotka koskevat käyttöoikeutta aineettomaan omaisuuteen, kuten ohjelmistoihin, henkiseen omaisuuteen jne., sisältyvät erityisnimikkeisiin (tietojenkäsittelypalvelut, henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat jne.) eivätkä käyttöleasingiin. Seuraavat eivät kuulu käyttöleasingpalveluihin: televiestintälinjoja tai -kapasiteettia koskeva leasingtoiminta (sisältyy televiestintäpalveluihin), laivojen ja ilma-alusten vuokraus ilman miehistöä (sisältyy kuljetuspalveluihin) ja matkailuun liittyvä vuokraustoiminta (sisältyy matkailuun).
2.10.3.4 Kaupankäyntiin liittyvät palvelut
Kaupankäyntiin liittyvät palvelut kattavat tavara- ja palvelukaupan komissiot, jotka maksetaan kauppiaille, hyödykkeiden välittäjille, dealereille, huutokaupanpitäjille ja komissiomyyjille. Kaupankäyntiin liittyviin palveluihin eivät kuulu franchising-palkkiot (sisältyvät kohtaan henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat), rahoitusinstrumenttien välitys (sisältyy rahoituspalveluihin), vakuutusten välitys (sisältyy vakuuttamista palvelevaan toimintaan) eivätkä kuljetukseen liittyvät maksut, kuten asiamiespalkkiot (sisältyvät kuljetukseen).
2.10.3.5 Muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat
Tähän kohtaan sisältyvät veden, höyryn, kaasun ja muiden öljytuotteiden jakelupalvelut ja ilmastointihuolto, kun ne eritellään siirtopalveluista erillään. Lisäksi tähän kohtaan kuuluvat henkilöstön sijoittaminen, turvallisuus- ja etsiväpalvelut, kääntäminen ja tulkkaus, valokuvauspalvelut, kustantaminen, rakennusten siivous ja kiinteistöpalvelut.
2.11 Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
Tämä kohta käsittää audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut ja muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut.
2.11.1 Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut
Nämä palvelut voidaan jaotella audiovisuaalisiin palveluihin ja taidealan palveluihin. Tämä kohta käsittää palvelut ja niistä maksetut palkkiot, jotka liittyvät elokuvien tuotantoon (filminä tai videonauhana), radio- ja televisio-ohjelmiin (suorana lähetyksenä tai tallenteena) ja musiikkiäänitteisiin. Niihin sisältyvät audiovisuaalisten ja niihin liittyvien tuotteiden vuokraus ja salauksella suojattujen televisiokanavien (kuten kaapeli- ja satelliittipalvelut) katseluoikeus, massatuotetut jatkuvaan käyttöön myytävät audiovisuaaliset tuotteet, jotka toimitetaan sähköisesti (ladattavat tiedostot), esiintyvien taiteilijoiden (näyttelijöiden, muusikoiden, tanssijoiden), kirjailijoiden, säveltäjien jne. vastaanottamat palkkiot. Niihin eivät sisälly maksut ja lisenssit, jotka oikeuttavat audiovisuaalisen tuotteiden kappaleiden valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataville, sillä ne sisältyvät henkisen omaisuuden käytöstä perittyihin maksuihin, muualle luokittelemattomiin.
2.11.2 Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
Tähän kohtaan kuuluvat a) koulutuspalvelut, b) terveyspalvelut, c) kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut ja d) muut henkilökohtaiset palvelut.
2.11.2.a |
Koulutuspalvelut käsittävät kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä suoritetut palvelut, jotka liittyvät koulutukseen, kuten kirjekurssit ja televisiossa tai internetissä annetun opetuksen, sekä opettajien ym. suoraan isäntätaloudessa tarjoamat palvelut. |
2.11.2.b |
Terveyspalvelut käsittävät lääkäreiden, sairaanhoitajien sekä terveydenhoitajien ja vastaavien ammattihenkilöiden tarjoamat palvelut sekä laboratorio- ja vastaavat palvelut, joko etäpalveluina tai paikalla suoritettuina. Tähän eivät sisälly koulutus- ja terveysmatkailijoiden kulut (jotka sisältyvät matkailuun). |
2.11.2.c |
Kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut sisältävät museoihin ja muihin kulttuuri-, urheilu-, vedonlyönti- ja virkistystoimintaan liittyvät palvelut lukuun ottamatta palveluja, joihin liittyy asuinpaikkana olevan kansantalouden ulkopuolisia henkilöitä (kyseiset palvelut sisältyvät matkailuun). |
2.11.2.d |
Muut henkilökohtaiset palvelut kattavat sosiaalipalvelut, kodinhoitopalvelut jne. |
2.12 Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat
Tämä on jäännösluokka, joka kattaa julkisyhteisöjen (ml. kansainväliset järjestöt) suorittamat tavaroita ja palveluita koskevat taloustoimet, joita ei voi luokitella muihin eriin. Tähän erään sisältyvät myös esim. suurlähetystöjen, konsulaattien, sotilastukikohtien ja kansainvälisten järjestöjen ja muiden enklaavien suorittamat tavaroita ja palveluita koskevat taloustoimet sen kansantalouden kotimaisten yksiköiden kanssa, jossa enklaavi sijaitsee. Tähän erään eivät kuulu enklaavien taloustoimet kotivaltion kansantalouden kotimaisten yksiköiden kanssa. Taloustoimen toteuttavasta julkisyhteisöjen yksiköstä riippuen tämä kohta voidaan eritellä lähetystöjen ja konsulaattien suorittamiin palveluihin, sotilasyksiköiden ja -keskusten suorittamiin palveluihin sekä muihin julkishallinnon tuottamiin tavaroihin ja tarjoamiin palveluihin, muualle luokittelemattomiin.
3. ENSITULO
Ensitulo on institutionaalisille yksiköille kertyvä tuotto tuotantoprosessiin osallistumisesta tai rahoitusvarojen tarjoamisesta tai luonnonvarojen vuokraamisesta muille institutionaalisille yksiköille. Se kattaa palkansaajakorvaukset, sijoitustulot sekä muut ensitulot.
3.1 Palkansaajakorvaukset (D1)
Palkansaajakorvauksia kirjataan, kun työnantaja (tuottajayksikkö) ja palkansaaja ovat eri kansantalouksissa. Siinä kansantaloudessa, jossa tuottajayksikkö sijaitsee, palkansaajakorvauksiin kuuluvat kotimaisten yritysten ulkomaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset (ml. työnantajien maksut sosiaaliturvajärjestelmiin tai yksityisiin vakuutusjärjestelmiin tai eläkerahastoihin) tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työntekijän asuinmaan kansantaloudessa työntekijäkorvauksiin kuuluvat ulkomaisten yritysten kotimaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työsuhteen olemassaolon toteaminen on tärkeää; mikäli työsuhdetta ei ole, maksut muodostavat palvelujen oston.
3.2 Sijoitustulot
Sijoitustulot perustuvat kotimaisen yksikön omistamaan ulkomaiseen rahoitusvaraan (tulot) ja vastaavasti ulkomaisen yksikön omistamaan kotimaiseen rahoitusvaraan (menot). Sijoitustulot kattavat oman pääoman tuotot (osingot, yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä, uudelleen sijoitetut voitot) ja velkainstrumenttien tuotot (korko) sekä vakuutuksenottajille kuuluvat sijoitustulot vakuutuksista, eläkejärjestelmistä sekä standarditakauksista.
Maksutaseessa sijoitustulot luokitellaan myös sijoituksen käyttötarkoituksen mukaisesti suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, muihin sijoituksiin tai valuuttavarantoon, jotka eritellään edelleen sijoitusmuodon mukaan. Sijoitusten käyttötarkoitusten määritelmät ovat rahoitustaseessa.
Jos hallussapidon voitot ja tappiot ovat erikseen yksilöitävissä, niitä ei luokitella sijoitustuloiksi vaan markkinahinnan kehityksestä johtuviksi muutoksiksi sijoitusten arvossa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan ainoastaan rahoitustaseen johdannaisiin.
3.2.1 Korko (D41)
Korko on sijoitustulon muoto; korkoa maksetaan tiettyjen rahoitusvarojen – nimittäin talletusten (AF2), velkapaperien (AF3), lainojen (AF4) ja muiden saamisten (AF8) – omistajille korvaukseksi rahoitusvarojen antamisesta toisen institutionaalisen yksikön käyttöön. Hallussapidettyihin erityisiin nosto-oikeuksiin (SDR) sekä osoitettuihin erityisiin nosto-oikeuksiin liittyvät korkotulot ja -menot sisältyvät myös korkoihin. Ensitulontilille kirjataan ”pelkkä korko” siten, että ”todellisesta korosta” poistetaan välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) osuus. Korot kirjataan suoriteperusteisesti.
3.2.2 Yritysten jakamat tulot (D42)
3.2.2.1 Osingot (D421)
Osingot ovat jaettuja voittoja, joihin osakkeiden omistajat ovat oikeutettuja sijoitettuaan varoja yritysten käyttöön. Osingot kirjataan niiden irtoamishetkenä.
3.2.2.2 Yrittäjätulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D422)
Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (muut kuin yhtiömuotoiset yhteisöt, jotka käyttäytyvät yritysten tavoin, eli sivuliikkeet, nimelliset kotimaiset yksiköt ulkomaisten yksiköiden omistamia kiinteistöjä ja muita luonnonvaroja varten, yhteisyritykset, trustit, jne.) koostuvat määristä, jotka yrittäjät ottavat omaan käyttöönsä omistamiensa yritysmäisten yhteisöjen voitoista. Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä kirjataan siten, että niiden esitetään tapahtuneen niiden todellisena toteuttamisajankohtana.
3.2.3 Ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot (D.43)
Uudelleen sijoitetut voitot käsittävät suorien sijoittajien osuuden (suhteessa omistettuun omaan pääomaan) voitoista, joita ulkomaiset tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja sivuliikkeet eivät jaa osinkoina. Ne määritellään sijoittajan osuudeksi sijoituskohteen konsolidoidusta voitosta tiettynä ajanjaksona (verojen, korkojen ja poistojen jälkeen), vähennettyinä tarkasteluajanjaksona maksettavaksi erääntyneillä osingoilla, vaikka nämä osingot maksettaisiin aiempina ajanjaksoina syntyneistä voitoista.
Uudelleen sijoitetut voitot on kirjattava sille ajanjaksolle, jona ne ovat syntyneet.
3.2.4 Tulot sijoitusrahasto-osuuksista (D443)
Osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (mukaan luettuna unit trust -muotoiset ja muut sijoitusrahastot) koostuu kahdesta erillisestä osasta: osingot (D4431) ja uudelleen sijoitetut voitot (D4432).
Sijoitusrahastojen tuottojen voidaan katsoa siirtyvän osakkeenomistajille (taikka osuuksien omistajille), koska nämä tuotot ovat heidän pääomalleen saatua sijoitustuloa. Sijoitusrahastot saavat tuloja sijoittamalla osakkeenomistajilta saadut rahavarat. Osakkeenomistajien tulot sijoitusrahastoista määritellään rahaston sijoitussalkusta saaduiksi tuloiksi, joista on vähennetty toimintakulut. Sijoitusrahaston nettotulot, jotka saadaan vähentämällä toimintakulut tuloista, kuuluvat osakkeenomistajille. Mikäli vain osa nettotuloista jaetaan osinkoina osakkeenomistajille, jakamattomia tuloja olisi käsiteltävä ikään kuin ne olisi ensin jaettu osakkeenomistajille ja sen jälkeen sijoitettu uudelleen.
3.2.5 Vakuutuksenottajille kuuluvat sijoitustulot vakuutuksista, eläkejärjestelmistä sekä standarditakauksista
Tämän erän määrittämistä varten tarkastellaan erikseen siihen kuuluvia osia, jotka eivät sisälly maksutaseen tietovaatimuksiin.
3.2.5.1 Vakuutuksenottajien sijoitustulo (D441) vastaa vakuutusteknisen vastuuvelan sijoittamisesta saatujen ensitulojen kokonaismäärää. Vastuuvelalla tarkoitetaan eriä, joista vakuutusyhtiöt katsovat olevansa vastuussa vakuutuksenottajiin nähden.
3.2.5.2 Eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D442)
Eläkeoikeudet perustuvat määriteltyihin maksu- tai etuusperusteisiin järjestelmiin.
3.3 Muu ensitulo
Luokitellaan tilastoivan kansantalouden institutionaalisen sektorin mukaan (julkisyhteisöt tai muut sektorit) ja koostuu seuraavista eristä: tuotannon ja tuonnin verot, tukipalkkiot ja luonnonvaran vuokrat.
3.3.1 Tuotannon ja tuonnin verot (D2)
Näihin sisältyvät:
3.3.1.1 |
Tuoteverot (D21) ovat veroja, joita maksetaan joidenkin tuotettujen tai rajatylittävän kaupan kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen yksikköä kohti. Esimerkkejä ovat arvonlisävero, tuontiverot, valmisteverot ja kulutusverot. |
3.3.1.2 |
Muut tuotantoverot (D29) koostuvat kaikista veroista, joita yritykset maksavat tuotannon harjoittamisesta; ne kattavat myös verot elinkeino- ja ammattilupien hankkimisesta. |
3.3.2 Tukipalkkiot (D3)
Kattaa seuraavat:
3.3.2.1 |
Tuotetukipalkkiot (D31) maksetaan tuotetun tavaran tai palvelun yksikköä kohti. |
3.3.2.2 |
Muut tuotantotukipalkkiot (D39) ovat muita kuin tuotetukipalkkioita, joita kotimainen yksikkö voi saada tuotantotoiminnan harjoittamisesta. |
3.3.3 Luonnonvaran vuokrat
Luonnonvaran vuokra on tuloa, joka luonnonvaran omistaja saa antaessaan luonnonvaran ulkomaisen institutionaalisen yksikön käyttöön. Luonnonvaran vuokraa ovat esim. summat, jotka maksetaan maan käytöstä mineraali- ja muiden maaperävarojen louhimiseksi taikka kalastus-, metsätalous- tai laiduntamisoikeuksista. Luonnonvarojen, kuten maaperävarojen, vuokraajien säännöllisesti maksamia maksuja kutsutaan usein rojalteiksi, mutta ne luokitellaan luonnonvaran vuokriksi.
4. TULOJEN UUDELLEENJAKO
Tulojen uudelleenjaon tilissä esitetään ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden väliset tulonsiirrot. Siirto on kirjaus, joka kuvaa tavaran, palvelun, rahoitusvaran tai muun valmistamattoman varan siirtämistä yhdeltä institutionaaliselta yksiköltä toiselle institutionaaliselle yksikölle, ilman taloudellisen arvon omaavan erän vastaavaa siirtoa siirron vastaanottajalta sen suorittajalle. Kaikki muut siirrot kuin pääomansiirrot ovat tulonsiirtoja.
Tulonsiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka suorittaa tai vastaanottaa siirron tilastoivassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit).
|
Julkisyhteisöjen tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön, muut sekalaiset tulonsiirrot, arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat. |
|
Muiden sektoreiden tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, muut sekalaiset tulonsiirrot, vahinkovakuutusmaksut, netto, vahinkovakuutuskorvaukset ja eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu. Muihin sekalaisiin tulonsiirtoihin (D75) sisältyvät kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot (joista palkansaajien rahalähetykset). |
4.1 Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D5)
Kansainvälisillä tileillä tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot kattavat pääsääntöisesti verot, jotka kannetaan tuloista, jotka ulkomaiset yksiköt saavat tarjoamastaan työvoimasta tai rahoitusvaroistaan. Myös ulkomaisten yksiköiden omistamista varoista ansaituista pääomavoitoista kannetut verot sisältyvät tähän erään. Palkkatuloista ja rahoitusvarojen pääomavoitoista kannettavien verojen maksajana ovat yleensä muut sektorit (yksityishenkilöt, kotitaloudet, yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) ja vastaanottajana julkisyhteisöt.
4.2 Sosiaaliturvamaksut (D61)
Sosiaaliturvamaksuja ovat kotitalouksien todelliset tai laskennalliset maksut sosiaalivakuutusjärjestelmiin, joilla varmistetaan oikeus maksujen kartuttamiin sosiaalietuuksiin.
4.3 Sosiaalietuudet (D62+D63)
Sosiaalietuuksiin kuuluvat sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmistä maksettavat etuudet. Niihin kuuluvat eläke-etuudet ja muut etuudet kuin eläke-etuudet sairauteen, työttömyyteen, asumiseen, koulutukseen tai vastaaviin liittyvissä tapauksissa tai olosuhteissa, ja ne voivat olla rahamääräisiä tai luontoismuotoisia.
4.4 Vahinkovakuutusmaksut, netto (D71)
Vahinkovakuutusmaksut, netto, käsittävät sekä vakuutuksenottajien todelliset vakuutusmaksut vakuutuskatteen hankkimiseksi tilinpitojakson aikana (vakuutusmaksut) sekä vakuutuksenottajien sijoitustuloista maksettavat vakuutusmaksutäydennykset, joista on vähennetty vakuutukset järjestävien vakuutuslaitosten palvelumaksut. Palvelumaksut koskevat vakuutuksenottajien ostamia palveluja, ja ne kirjataan vakuutuspalveluihin. Standarditakauksista maksettavat nettovakuutusmaksut sisältyvät tähän erään.
4.5 Vahinkovakuutuskorvaukset (D72)
Vahinkovakuutuskorvaukset ovat tilikauden aikana erääntyvien korvausvaateiden maksuja. Korvausvaatimukset erääntyvät pätevän vaateen synnyttävän tapahtuman tapahtumahetkenä. Standarditakausten nojalla maksettavat korvaukset kirjataan tähän erään.
4.6 Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D74)
Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön sisältävät kaikki rahamääräiset ja luontoismuotoiset tulonsiirrot eri maiden hallitusten tai hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen välillä. Osa tulonsiirroista kansainväliseen yhteistyöhön on unionin toimielimiin liittyvää.
4.7 Muut sekalaiset tulonsiirrot (D75)
Muut rahamääräiset tai luontoismuotoiset sekalaiset tulonsiirrot kattavat tulonsiirrot kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (D751), kotitalouksien väliset tulonsiirrot (D752) sekä muut sekalaiset tulonsiirrot (D759), joihin sisältyvät sakot ja uhkasakot, osa arpajais- ja uhkapelimaksuista, korvauksiin liittyvät maksut ja muut sekalaiset tulonsiirrot.
4.7.1 Kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot
Kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien välisiin henkilökohtaisiin tulonsiirtoihin sisältyvät kaikki kotimaisten kotitalouksien ulkomaisille kotitalouksille suorittamat tai niiltä vastaanottamat rahamääräiset tai luontoismuotoiset tulonsiirrot. Henkilökohtaisiin tulonsiirtoihin sisältyy ”joista: palkansaajien rahalähetykset” -erä.
4.7.1.1 Palkansaajien rahalähetykset
Palkansaajien rahalähetykset kattavat toiseen kansantalouteen asettuneiden ja siellä työskentelevien maahanmuuttajien henkilökohtaiset tulonsiirrot ulkomaisille kotitalouksille. Alle vuoden toisessa kansantaloudessa työskentelevät ja asuvat henkilöt katsotaan ulkomaisiksi yksiköiksi, ja heille maksetut palkat kirjataan palkansaajakorvauksiin.
4.8 Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat (D76)
Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuva EU:n kolmas ja neljäs oma vara ovat kunkin jäsenvaltion unionin toimielimille maksamia tulonsiirtoja.
4.9 Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu (D8)
Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu on tarpeen, koska eläkkeet käsitellään tulonsiirtoina, kun taas eläkeoikeudet käsitellään rahoitusvaroina. Oikaisun jälkeen vaihtotase on sama kuin se olisi ilman sosiaaliturvamaksujen ja vastaanotettujen eläkkeiden kirjaamista tulonsiirtoina.
B. PÄÄOMATASE
Pääomataseessa ilmoitetaan pääomansiirrot sekä valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat ja luovutukset.
5.1 Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen bruttohankinnat ja vähennykset
Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat kattavat a) luonnonvarat, b) sopimukset, leasingsopimukset ja lisenssit sekä c) markkinointivarat (tavaramerkit) sekä goodwill. Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat ja vähennykset kirjataan bruttoperusteisesti eikä niitä nettouteta. Ainoastaan tällaisten varojen osto tai myynti kirjataan tähän pääomataseen erään, ei kuitenkaan näiden varojen käyttöä.
5.2 Pääomansiirrot (D9)
Pääomansiirrot käsittävät i) kiinteiden varojen omistajanvaihdokset, ii) kiinteiden varojen hankintaan tai luovutuksiin liittyvät tai tällaiseen hankintaan tai luovutukseen perustuvat varainsiirrot ja iii) velan vastikkeettoman kuolettamisen. Pääomansiirrot voivat olla käteis- tai luontoissuorituksia (kuten velan anteeksianto). Tulonsiirtojen ja pääomansiirtojen erottaminen toisistaan riippuu käytännössä siitä, miten vastaanottava maa käyttää ko. siirtoa. Pääomansiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka tekee tai vastaanottaa siirron kirjaavassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit).
Pääomansiirrot sisältävät pääomaverot, investointiavustukset sekä muut pääomansiirrot.
5.2.1 Pääomaverot (D91)
Pääomaverot koostuvat veroista, joita peritään harvoin ja epäsäännöllisin väliajoin institutionaalisten yksiköiden omistamien varojen tai nettovarallisuuden arvoista tai institutionaalisten yksiköiden välillä siirrettyjen varojen arvosta. Näihin kuuluvat perintöverot tai henkilöiden välisten lahjojen verot, jotka kannetaan edunsaajien pääomasta.
5.2.2 Investointiavustukset (D92)
Investointiavustukset koostuvat rahamääräisistä tai luontoismuotoisista pääomansiirroista kiinteiden varojen hankintakustannusten rahoittamiseksi kokonaisuudessaan tai osittain. Vastaanottajien on käytettävä rahamääräiset investointiavustukset pääoman bruttomuodostukseen, ja avustukset sidotaan usein määriteltyihin sijoitushankkeisiin, kuten suurin rakennushankkeisiin.
5.2.3 Muut pääomansiirrot (D99)
Näihin kuuluvat suuret kertaluontoiset maksut sellaisten vaurioiden tai vahinkojen korvaamiseksi, joita vakuutukset eivät kata, suuret lahjat, testamentit ja lahjoitukset, myös voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Velan anteeksianto kuuluu tähän luokkaan.
5.2.3.1 Velan anteeksianto
Velan anteeksianto on velan vapaaehtoinen kuolettaminen osittain tai kokonaan velkojan ja velallisen välisin sopimusjärjestelyin.
C. RAHOITUSTASE JA ULKOMAINEN VARALLISUUSASEMA
Rahoitustaseeseen kirjataan yleisesti rahoitusvaroja ja -velkoja koskevat taloustoimet kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä. Rahoitustaseessa taloustoimet esitetään nettomääräisinä: rahoitusvarojen nettohankinta on rahoitusvarojen hankinta vähennettynä rahoitusvarojen vähennyksillä.
Ulkomaisessa varallisuusasemassa esitetään kunkin vuosineljänneksen lopussa kansantalouden kotimaisten yksiköiden sellaiset rahoitusvarat, jotka ovat ulkomaisiin yksikköihin kohdistuvia saamisia, ja kansantalouden kotimaisten yksiköiden velat ulkomaisille yksiköille sekä valuuttavarantoon kuuluva sijoituskulta. Varojen ja velkojen erotus on ulkomainen nettovarallisuusasema, joka osoittaa joko ulkomaisen nettosaamisen tai ulkomaisen nettovelan.
Ulkomaisen varallisuuden arvo ajanjakson lopussa määräytyy varallisuuden edellisen ajanjakson arvosta (kanta), kuluvan jakson taloustoimista sekä muista muutoksista, jotka eivät johdu ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden välisistä taloustoimista, mutta jotka perustuvat muihin volyymin muutoksiin sekä valuuttakurssimuutoksista tai muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.
Käyttötarkoituksen mukaisessa jaottelussa rajatylittävät taloustoimet ja kannat jaotellaan suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin (muut kuin valuuttavaranto) ja työsuhdeoptioihin, muihin sijoituksiin ja valuuttavarantoon. Rajatylittävät taloustoimet ja kannat jaotellaan lisäksi instrumentin ja institutionaalisen sektorin mukaan taulukossa 7 määritellyllä tavalla.
Taloustoimien ja kantojen arvostuksen lähtökohtana käytetään markkinahintoja. Nimellisarvoja käytetään ei-siirtokelpoisten instrumenttien – eli lainojen, talletusten ja muiden saamisten ja velkojen – kantojen arvostuksessa. Kuitenkin näitä instrumentteja koskevat taloustoimet arvostetaan markkinahintoihin. Taloustoimien markkina-arvostuksesta ja kantojen nimellisarvostuksesta johtuvien epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi myyjä kirjaa sinä ajanjaksona, jona myynti tapahtuu, muista hintamuutoksista johtuvan arvostusmuutoksen, joka vastaa nimellisarvon ja transaktioarvon erotusta, kun taas ostaja kirjaa vastakkaissuuntaisen määrän muista hintamuutoksista johtuvana arvostusmuutoksena.
Maksutaseen rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema sisältävät kuhunkin käyttötarkoitusluokkaan luokitelluista instrumenteista suoriteperusteisesti kertyneiden tulojen vastakirjaukset.
6.1 Suorat sijoitukset
Suorat sijoitukset liittyvät sijoitussuhteeseen, jossa yhteen kansantalouteen sijoittautuneella yksiköllä on merkittävää vaikutusvaltaa toiseen kansantalouteen sijoittautuneen yrityksen (suoran sijoituksen kohdeyrityksen) hallinnossa. Kansainvälisten standardien mukaan tällainen suhde on olemassa, jos yhteen kansantalouteen sijoittautuneella sijoittajalla on joko suoraan tai muiden yritysten kautta omistusosuuden perusteella vähintään 10 prosentin äänivalta toiseen kansantalouteen sijoittautuneessa yrityksessä. Tämän periaatteen mukaisesti useiden toisiinsa sidoksissa olevien yritysten välillä voi olla suora sijoitussuhde riippumatta siitä, muodostuuko suhde yhden tai useamman omistusketjun kautta. Tämä voi ulottua välittömän sijoituskohteen tytäryhtiöihin, näiden tytäryhtiöihin sekä osakkuusyhtiöihin. Kun suoran sijoituksen suhde on syntynyt, kaikki myöhemmät rahoitusvirrat/rahoitusvarat näiden talousyksiköiden välillä kirjataan suorien sijoitusten virtoihin/kantoihin.
Oma pääoma käsittää oman pääoman sivuliikkeissä ja kaikki osakkeet tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Uudelleen sijoitetut voitot on vastaerä kohtaan sijoitustulot kirjattaville erille, jotka kuvaavat suoran sijoittajan osuutta voitoista, joita tytär- tai osakkuusyhtiöt eivät ole jakaneet osinkoina tai joita sivuliikkeet eivät ole maksaneet sijoittajille (ks. 3.2.3).
Suorien sijoitusten oma pääoma ja velkainstrumentit jaotellaan edelleen yhteisöjen välisten suhteiden sekä sijoituksen suunnan mukaan. Yhteisöjen välisten suhteiden mukaan jaoteltaessa luokkia on kolme:
a) |
Suoran sijoittajan sijoitukset kohdeyritykseen. Tähän luokkaan kuuluvat sijoitusvirrat (ja kannat) suorasta sijoittajasta kohdeyritykseen (siihen katsomatta, onko kohdeyritys suoran sijoittajan välillisen tai välittömän määräysvallan tai vaikutusvallan alainen); |
b) |
Käänteinen sijoitus. Tämä suhde kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) kohdeyrityksestä suoraan sijoittajaan; |
c) |
Sisaryritysten välillä. Tämä kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) sellaisten yritysten välillä, jotka eivät ole toistensa määräysvallassa tai vaikutusvallassa mutta jotka ovat saman suoran sijoittajan määräysvallan tai vaikutusvallan alaisia. |
6.2 Arvopaperisijoitukset
Arvopaperisijoituksiin sisältyvät osakkeiden ja velkapapereiden virrat ja kannat, jollei niitä ole luokiteltu suoriin sijoituksiin tai valuuttavarantoon. Arvopaperisijoituksiin kuuluvat osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja velkapaperit, jollei niitä ole luokiteltu suoriin sijoituksiin tai valuuttavarantoon. Takaisinostosopimusten muodossa olevat taloustoimet sekä arvopaperilainaukset eivät kuulu arvopaperisijoituksiin.
6.2.1 Osakkeet (F51/AF51)
Osakkeet kattavat kaikki instrumentit, jotka edustuvat saamisia yritysten ja yritysmäisten yhteisöjen siitä arvosta, joka jää jäljelle, kun kaikkien velkojien saamiset on otettu huomioon. Toisin kuin vieras pääoma, osakkeet eivät yleisesti anna omistajalleen oikeutta ennalta määritettyyn rahamäärään tai tietyn laskukaavan mukaan määriteltävään rahamäärään. Osakkeita on noteerattuja ja noteeraamattomia.
Noteeratut osakkeet (F511/AF511) ovat tunnetussa pörssissä tai muussa kauppapaikassa noteerattuja osakkeita. Noteeraamattomat osakkeet (F512/AF512) ovat jälkimarkkinoilla noteeraamattomia oman pääoman ehtoisia arvopapereita.
6.2.2 Sijoitusrahasto-osuudet (F52/AF52)
Sijoitusrahastot laskevat liikkeeseen sijoitusrahasto-osuuksia. Sijoitusrahastot ovat kollektiivista sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, joiden kautta sijoittajat yhdistävät varoja sijoittaakseen niitä rahoitus- ja/tai muihin varallisuuseriin. Koska kyse on eräänlaisesta kollektiivisesta sijoituksesta muihin varallisuuseriin, sijoitusrahasto-osuuksilla on erityisasema rahoituksen välityksessä, ja siksi ne raportoidaan erikseen muista oman pääoman ehtoisista arvopapereista. Lisäksi niistä saatava tulo käsitellään toisin, koska uudelleen sijoitetut voitot on arvioitava laskennallisesti.
6.2.3 Velkapaperit (F3/AF3)
Velkapaperit ovat jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, jotka toimivat velkatodistuksina. Niitä ovat vekselit, joukkovelkakirjalainat, siirtokelpoiset sijoitustodistukset, yritystodistukset, debentuurit, omaisuusvakuudelliset arvopaperit, rahamarkkinapaperit sekä vastaavat instrumentit, joista normaalisti käydään kauppaa rahoitusmarkkinoilla. Velkapapereiden virrat ja kannat jaetaan alkuperäisen maturiteetin perusteella lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin.
6.2.3.1 Lyhytaikaiset velkapaperit (F31/AF31)
Lyhytaikaiset velkapaperit maksetaan vaadittaessa, tai niiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi vuosi. Ne antavat yleensä haltijalleen ehdottoman oikeuden saada määrätty kiinteä rahasumma tiettynä päivänä. Näistä instrumenteista käydään yleensä kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla nimellisarvon alittavaan hintaan, jolloin diskonttaus riippuu korosta ja jäljellä olevasta maturiteetista.
6.2.3.2 Pitkäaikaiset velkapaperit (F32/AF32)
Pitkäaikaisten velkapapereiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden tai niiden maturiteettia ei ole määritelty (pl. vaadittaessa maksettavat, jotka sisältyvät lyhytaikaisiin velkapapereihin). Yleensä haltijalla on niiden perusteella a) ehdoton oikeus kiinteään rahatuloon taikka sopimusperusteiseen vaihtelevaan rahamääräiseen tuloon (koronmaksu on riippumaton velallisen tuloista) sekä b) ehdoton oikeus kiinteämääräisen pääoman takaisinsaantiin tiettynä päivänä tai tiettyinä päivinä.
Taloustoimet kirjataan maksutaseeseen, kun velkojat tai velalliset kirjaavat ko. saamisen tai velan omaan kirjanpitoonsa. Taloustoimet kirjataan tosiasiallisesti saadun tai maksetun hinnan mukaisina palkkioiden ja kulujen vähentämisen jälkeen. Tämä merkitsee sitä, että jos arvopapereille maksetaan kuponkikorkoa, viimeisestä koronmaksusta lähtien kertynyt korko sisällytetään taloustoimen arvoon, ja jos arvopaperit on laskettu liikkeeseen diskontattuina, liikkeeseenlaskusta lähtien kertynyt korko sisällytetään taloustoimen arvoon. Kertyneiden korkojen kirjausta edellytetään maksutaseen rahoitustaseessa sekä ulkomaisessa varallisuusasemassa. Rahoitustaseissa kirjauksilla on oltava vastaerät vaihtotaseen sijoitustuloissa.
6.3 Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot (F7/AF7)
Johdannaiset ovat määrättyyn rahoitusinstrumenttiin, indikaattoriin tai hyödykkeeseen kytkettyjä rahoitusinstrumentteja, joiden avulla voidaan rahoitusmarkkinoilla käydä kauppaa tietyillä rahoitusriskeillä (esim. korkoriski, valuuttakurssiriski, osakkeiden tai hyödykkeiden hintariski, luottoriski). Tämä luokka esitetään erillään muista luokista, koska se liittyy riskien siirtoon eikä varojen tarjoamiseen taikka muihin resursseihin. Toisin kuin muiden funktionaalisten luokkien kohdalla, johdannaisista ei kerry ensituloa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan johdannaisiin eikä sijoitustuloon. Johdannaisten virrat ja kannat käsitellään erillään niiden instrumenttien arvosta, joihin ne on kytketty. Optioissa kirjataan koko preemio (eli option osto-/myyntihinta ja laskennallinen palvelumaksu). Takaisin maksettavat marginaalivakuusmaksut ovat käteisvaroja tai vakuuksia, jotka on talletettu vastapuolen suojelemiseksi maksukyvyttömyysriskiltä. Ne kirjataan muiden sijoitusten talletukset-erään (jos velallisen velat sisällytetään laveaan rahaan) tai muihin saamisiin ja velkoihin. Muut kuin takaisinmaksettavat marginaalivakuusmaksut (joita kutsutaan myös vaihtelumarginaaliksi) pienentävät johdannaisen synnyttämää rahoitusvelkaa; siksi ne luokitellaan johdannaisiin kohdistuviksi taloustoimiksi.
Työsuhdeoptioilla tarkoitetaan yrityksen työnantajilleen tarjoamia optioita ostaa yrityksen osakkeita; optio on palkan muoto. Jos työntekijöille tarjotulla työsuhdeoptiolla voidaan rajoituksetta käydä kauppaa rahoitusmarkkinoilla, se luokitellaan johdannaiseksi.
6.4 Muut sijoitukset
Muut sijoitukset on jäännöserä joka kattaa virrat ja kannat, jotka eivät kuulu suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin ja työsuhdeoptioihin tai valuuttavarantoon. Seuraavat rahoitusvarojen luokat kuuluvat muihin sijoituksiin, jos niitä ei ole luokiteltu muualle: a) muut oman pääoman ehtoiset erät, b) käteisraha ja talletukset, c) lainat (ml. IMF:n lainat sekä IMF:n luoton käyttö), d) vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut, e) kauppaluotot ja ennakot, f) muut saamiset ja velat ja g) osoitetut erityiset nosto-oikeudet (erityisten nosto-oikeuksien hallussapidot kirjataan valuuttavarantoon).
Diskontattujen lainojen, talletusten sekä muiden saamisten ja velkojen kohdalla rahoitustaseeseen kirjatut transaktioarvot eivät välttämättä vastaa ulkomaiseen varallisuusasemaan kirjattuja nimellisarvoja. Tällaiset erot kirjataan muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.
6.4.1 Muut oman pääoman erät (F519/AF51)
Muut oman pääoman erät ole arvopaperien muodossa, ja siksi ne eivät kuulu arvopaperisijoituksiin. Sijoitukset kansainvälisten organisaatioiden pääomaan eivät ole arvopapereita, ja siksi ne luokitellaan muiksi oman pääoman eriksi.
6.4.2 Käteisraha ja talletukset (F2/AF2)
Käteisrahaan ja talletuksiin kuuluvat kierrossa oleva raha sekä talletukset. Talletukset ovat vakioituja muita kuin jälkimarkkinakelpoisia sopimuksia, joita talletuksia vastaanottavat yhteisöt tarjoavat suurelle yleisölle; niiden nojalla velkoja voi tallettaa ja nostaa rahaa. Yleensä velallinen takaa maksavansa takaisin talletetun pääoman määrän.
Jaottelu toisaalta lainoihin ja toisaalta käteisrahaan ja talletuksiin perustuu siihen, mikä taho on lainanottajana. Tämä merkitsee sitä, että varojen puolella kotimaisen rahaa hallussaan pitävän sektorin ulkomaisille pankeille maksamat rahamäärät on luokiteltava talletuksiksi ja kotimaisen rahaa hallussaan pitävän sektorin ulkomaisille muille kuin pankeille (eli institutionaalisille yksiköille, jotka eivät ole pankkeja) maksamat rahamäärät on luokiteltava lainoiksi. Velkojen puolella rahamäärät, jotka on vastaanottanut kotimainen muu kuin pankki (esim. muu kuin rahalaitos) on aina luokiteltava lainoiksi. Tästä erittelystä seuraa myös, että kaikki taloustoimet, joissa on mukana kotimaisia rahalaitoksia ja ulkomaisia pankkeja, on luokiteltava talletuksiksi.
6.4.3 Lainat (F4/AF4)
Lainat ovat rahoitusvaroja jotka a) syntyvät, kun lainanantaja lainaa varoja suoraan velalliselle, ja b) perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki lainat, ml. asuntolainat, rahoitusleasing-sopimukset sekä repo-tyyppiset operaatiot. Kaikkia repo-operaatioita eli arvopapereiden takaisinostosopimuksia, sell/buy-back -operaatioita ja arvopaperilainausta (jossa käteismaksu toimii vakuutena) pidetään vakuudellisina lainoina eikä suorina arvopaperien ostoina/myynteinä, ja ne kirjataan muihin sijoituksiin sille kotimaiselle sektorille, joka toteuttaa operaation. Tämä menettely on myös pankkien ja muiden rahoituslaitosten kirjanpitokäytännön mukainen ja sen on tarkoitus vastata tarkemmin näiden rahoitusinstrumenttien taloudellisia tarkoitusperiä.
6.4.4 Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut (F6/AF6)
Tähän erään kuuluvat a) vahinkovakuutustekninen vastuuvelka (F61), b) henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvat vastuut (F62), c) eläkevastuut, eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijia kohtaan, oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin (F63+F64+F65) d) standarditakauksiin liittyvät varaukset (F66).
6.4.5 Kauppaluotot ja ennakot (F81/AF81)
Kauppaluotot ja ennakot ovat rahoitussaamisia, jotka syntyvät tavaroiden ja palvelujen toimittajien antaessa asiakkailleen lisää maksuaikaa. Ne ovat myös ennakkomaksuja käynnissä tai käynnistymässä olevista töistä ja asiakkaiden ennakkomaksuja vielä toimittamattomista tavaroista ja palveluista. Kauppaluotto ja ennakot syntyvät, kun maksua tavaroista tai palveluista ei suoriteta samaan aikaan kuin tavaran omistajuus siirtyy tai palvelu toimitetaan.
6.4.6 Muut saamiset ja velat (F89/AF89)
Tähän luokkaan kuuluvat muut saamiset ja velat kuin ne, jotka sisältyvät kauppaluottoihin ja ennakkoihin tai muihin instrumentteihin. Tämä luokkaa kattaa rahoitusvarat ja velat, jotka syntyvät taloustoimen vastineena, kun kyseessä olevan taloustoimen ja siihen liittyvän maksun välillä on ajoitusero. Siihen kuuluvat verovelat, arvopaperien myynnit ja ostot, arvopaperilainamaksut, kultalainamaksut, palkat ja palkkiot, osingot sekä sosiaaliturvamaksut, jotka ovat jo kertyneet mutta ei vielä maksettu.
6.4.7 Osoitetut erityiset nosto-oikeudet (SDR:t) (F12/AF12)
IMF:n jäsenvaltioilleen osoittamat erityiset nosto-oikeudet (SDR) kirjataan vastaanottajan ottamana velkana muut sijoitukset -erän kohtaan erityiset nosto-oikeudet sekä vastaava kirjaus valuuttavarannon kohtaan erityiset nosto-oikeudet.
6.5 Valuuttavaranto
Valuuttavaranto koostuu ulkomaisista saamisista, jotka ovat helposti rahaviranomaisten saatavilla ja heidän hallinnassaan ja joita voidaan käyttää maksutaseen rahoittamistarpeisiin, valuuttamarkkinainterventioihin, joilla pyritään vaikuttamaan valuuttakursseihin, sekä muihin näihin liittyviin tarkoituksiin (esim. varmistaminen että yleisön luottamus valuuttaan ja talouteen säilyvät sekä perustan tarjoaminen ulkomaisille lainoille). Valuuttavarantosaamisten on oltava valuuttamääräisiä saamisia, ulkomaisiin yksikköihin kohdistuvia saamisia ja todellisuudessa olemassa olevia saamisia. Valuuttavarantoon ei saa sisällyttää potentiaalisia saamisia. Valuuttavaranto perustuu käsitteisiin rahaviranomaisten ”hallussa” sekä ”helposti saatavilla”.
6.5.1 Monetaarinen kulta (F11/AF11)
Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten (tai rahaviranomaisten tosiasiallisessa valvonnassa olevien yksiköiden) omistuksessa olevaa kultaa, joka on osa valuuttavarantoja. Mukaan luetaan sijoituskulta ja kohdistamattomat kultatilit ulkomaisilta vastapuolilta, joiden pitää vaadittaessa toimittaa kulta.
6.5.1.1 Sijoituskulta on kolikkoina tai harkkoina ja sen puhtaus on vähintään 995/1 000. Se sisältää myös kohdistetuilla kultatileillä olevan monetaarisen kullan.
6.5.1.2 Kohdistamattomat kultatilit merkitsevät tilinhoitajaan kohdistuvaa vaadetta toimittaa kultaa. Näiden tilien kohdalla tilinhoitajalla on oikeudet fyysiseen kohdistettuun kultaan, ja tilinhoitaja antaa tilinhaltijoille kultamääräisiä vaateita. Sellaiset kohdistamattomat kultatilit, joita ei sisällytetä monetaariseen kultaan, kuuluvat muiden sijoitusten erään käteisraha ja talletukset.
6.5.2 Erityiset nosto-oikeudet (F12/AF12)
Erityiset nosto-oikeudet (SDR) ovat IMF:n luomia varantovälineitä, joita rahasto allokoi jäsenmailleen, ja ne kuuluvat maiden valuuttavarantovaroihin. Erityisiä nosto-oikeuksia voivat pitää hallussaan ainoastaan IMF:n jäsenten rahaviranomaiset sekä rajoitettu määrä kansainvälisiä rahoituslaitoksia, joilla on siihen lupa.
6.5.3 Varanto-osuus IMF:ssä
Tämä koostuu seuraavista eristä: a) ”varanto-osuus” eli ulkomaan valuutan määrät, SDR:t mukaan luettuina, jotka jäsenmaa voi nostaa IMF:stä lyhyellä varoitusajalla, ja b) lainasopimukseen perustuvat jäsenmaan helposti saatavilla olevat saamiset IMF:ltä IMF:n yleistilillä (General Resources Account).
6.5.4 Muu valuuttavaranto
Muu valuuttavaranto kattaa käteisrahan ja talletukset, arvopaperit, johdannaiset ja muut saamiset. Talletuksilla tarkoitetaan vaadittaessa saatavilla olevia. Arvopapereihin kuuluvat ulkomaisten yksiköiden liikkeeseen laskemat likvidit ja jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja velkapaperit, ml. sijoitusrahasto-osuudet. Johdannaiset kirjataan valuuttavarantoon ainoastaan mikäli valuuttavarantojen hoitoon liittyvät johdannaiset liittyvät olennaisesti näiden varantojen arvostukseen. Muut saamiset kattavat lainat ulkomaisille muille kuin pankeille, pitkäaikaiset lainat IMF:n sijoitustileille (IMF Trust account) sekä muut saamiset, joita ei ole aiemmin sisällytetty tähän erään mutta jotka täyttävät valuuttavarantojen määritelmän.
(1) Ei pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
(2) Ei pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
(3) Siirtyminen t+82:een ja t+80:een ei ole pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
(4) Maantieteellinen erittely on vuodesta 2019 alkaen pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
(5) Sektorikohtaisten erittelyjen taso 1 (sektori 1) – ei sektori 2 – on pakollinen rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille.
(6) Pakollinen viitevuodesta 2015 eteenpäin.
(7) Pakollinen viitevuodesta 2015 eteenpäin.
(8) Pakollinen viitevuodesta 2015 eteenpäin.
(9) Euroalueen ulkopuoliset unionin jäsenvaltiot: maakohtainen erittely.
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/67 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 556/2012,
annettu 26 päivänä kesäkuuta 2012,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteen III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse spinosadin jäämien enimmäismääristä vadelmissa tai niiden pinnalla
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 4 kohdan
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Spinosadin jäämien enimmäismäärät vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä III olevassa A osassa. |
(2) |
Ranska teki 11 päivänä toukokuuta 2012 komissiolle kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (2) 53 artiklan mukaisen ilmoituksen spinosadia tehoaineena sisältävien kasvinsuojeluaineiden väliaikaisesta sallimisesta Drosophila suzukii -hyönteisten ennakoimattoman esiintymisen vuoksi, joka aiheutti ennakoimattoman vaaran, joka ei ollut hallittavissa muilla kohtuullisilla keinoilla. Ranska on myös ilmoittanut asetuksen (EY) N:o 396/2005 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti muille jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, että se on sallinut alueellaan sellaisten vadelmien markkinoille saattamisen, jotka sisältävät asianomaisen jäämien enimmäismäärän ylittäviä torjunta-ainejäämiä. Tällä hetkellä jäämien enimmäismääräksi on vahvistettu 0,3. |
(3) |
Ranska toimitti komissiolle asianmukaisen kuluttajiin kohdistuvien riskien arvioinnin ja ehdotti siihen perustuvaa väliaikaista jäämien enimmäismäärää. |
(4) |
Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi toimitetut tiedot ja antoi lausunnon (3) ehdotetun väliaikaisen jäämien enimmäismäärän turvallisuudesta. |
(5) |
Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että Ranskassa sallittu hätätilanteesta johtuva spinosadin käyttö vadelmiin ei todennäköisesti johda siihen, että kuluttajien altistuminen ylittäisi toksikologisen viitearvon, eikä sen tämän vuoksi odoteta aiheuttavan kansanterveydellistä huolenaihetta. |
(6) |
Kun otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunto ja tarkasteltavana olevan asian kannalta merkitykselliset tekijät, asianomainen muutos jäämien enimmäismäärään täyttää asetuksen (EY) N:o 396/2005 18 artiklan 4 kohdan vaatimukset. |
(7) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava. |
(8) |
Koska Ranska on jo sallinut spinosadia sisältävien kasvinsuojeluaineiden käytön hätätilanteessa ja siitä on syntynyt kiireellinen tarve varmistaa kuluttajansuojan korkea taso, on aiheellista säätää jäämien enimmäismäärästä soveltaen asetuksen (EY) N:o 396/2005 45 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua menettelyä. |
(9) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EC) N:o 396/2005 liite III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2012.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(2) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(3) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen; Statement on the modification of the existing MRL for spinosad in raspberries. EFSA Journal 2012;10(5):2751 [s. 26–] doi:10.2903/j.efsa.2012.2751. Saatavilla verkossa osoitteessa http://www.efsa.europa.eu/efsajournal.htm.
LIITE
Korvataan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä III olevassa A osassa oleva spinosadia koskeva sarake seuraavasti:
”Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)
Koodi |
Ryhmät ja esimerkkejä yksittäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan (1) |
Spinosadi: spinosyn A:n ja spinosyn D:n summa ilmaistuna spinosadina (F) |
||||
(1) |
(2) |
(3) |
||||
0100000 |
|
|
||||
0110000 |
|
0,3 |
||||
0110010 |
Greipit (Pummelo, pomelo, sweetie, tangelo (paitsi mineola), ugli ja muut hybridit) |
|
||||
0110020 |
Appelsiinit (Bergamotti, pomeranssi, myrttilehtinen appelsiini ja muut hybridit) |
|
||||
0110030 |
Sitruunat (Sukaattisitruuna, sitruuna) |
|
||||
0110040 |
Limetit |
|
||||
0110050 |
Mandariinit (Klementiini, tangeriiini, mineola ja muut hybridit) |
|
||||
0110990 |
Muut |
|
||||
0120000 |
|
|
||||
0120010 |
Mantelit |
1 |
||||
0120020 |
Parapähkinät |
0,05 |
||||
0120030 |
Cashewpähkinät |
0,05 |
||||
0120040 |
Kastanjat |
0,05 |
||||
0120050 |
Kookospähkinät |
0,05 |
||||
0120060 |
Hasselpähkinät (Filbert) |
0,05 |
||||
0120070 |
Australianpähkinät |
0,05 |
||||
0120080 |
Pekaanipähkinät |
0,05 |
||||
0120090 |
Pinjansiemenet |
0,05 |
||||
0120100 |
Pistaasipähkinät |
0,05 |
||||
0120110 |
Saksanpähkinät |
0,05 |
||||
0120990 |
Muut |
0,05 |
||||
0130000 |
|
|
||||
0130010 |
Omenat (Metsäomena) |
1 |
||||
0130020 |
Päärynät (Päärynäomena) |
1 |
||||
0130030 |
Kvittenit |
0,5 |
||||
0130040 |
Mispelit |
0,5 |
||||
0130050 |
Japaninmispeli |
0,5 |
||||
0130990 |
Muut |
0,5 |
||||
0140000 |
|
1 |
||||
0140010 |
Aprikoosit |
|
||||
0140020 |
Kirsikat (Imeläkirsikat, hapankirsikat) |
|
||||
0140030 |
Persikat (Nektariinit ja vastaavat hybridit) |
|
||||
0140040 |
Luumut (Kriikuna, viherluumu, mirabelle-luumu, oratuomenmarja) |
|
||||
0140990 |
Muut |
|
||||
0150000 |
|
|
||||
0151000 |
|
0,5 |
||||
0151010 |
Viinirypäleet (syötäviksi tarkoitetut) |
|
||||
0151020 |
Viinirypäleet (viinin valmistukseen tarkoitetut) |
|
||||
0152000 |
|
0,3 |
||||
0153000 |
|
|
||||
0153010 |
Karhunvatukat |
0,3 |
||||
0153020 |
Sinivatukat (Loganinmarja, boysenmarja ja lakka) |
0,02 (2) |
||||
0153030 |
Vadelmat (Japaninvadelma, mesimarja/vadelma, (Rubus arcticus), mesivadelma (Rubus arcticus x idaeus)) |
0,9 (+) |
||||
0153990 |
Muut |
0,02 (2) |
||||
0154000 |
|
|
||||
0154010 |
Pensasmustikat (Mustikat) |
0,3 |
||||
0154020 |
Karpalot (Puolukat) |
0,02 (2) |
||||
0154030 |
Herukat (punaiset, mustat ja valkoiset) |
0,3 |
||||
0154040 |
Karviaismarjat (Myös hybridit muiden Ribes-suvun kasvien kanssa) |
0,3 |
||||
0154050 |
Ruusunmarjat |
0,3 |
||||
0154060 |
Mulperinmarjat (Mansikkapuun hedelmä) |
0,02 (2) |
||||
0154070 |
Acerolakirsikka (Välimeren mispeli) (Kiivimarja (Actinidia arguta)) |
0,3 |
||||
0154080 |
Mustaselja (Musta marja-aronia, pihlaja, tyrni, orapihlaja, marjatuomipihlaja ja muut puumarjat) |
0,3 |
||||
0154990 |
Muut |
0,02 (2) |
||||
0160000 |
|
|
||||
0161000 |
|
|
||||
0161010 |
Taatelit |
0,02 (2) |
||||
0161020 |
Viikunat |
0,02 (2) |
||||
0161030 |
Syötäviksi tarkoitetut oliivit |
0,02 (2) |
||||
0161040 |
Kumkvatit (Marumin kumkvatti, nagamin kumkvatti, limekvatti (Citrus aurantifolia x Fortunella spp.)) |
0,02 (2) |
||||
0161050 |
Karambolat (Bilimbi) |
0,02 (2) |
||||
0161060 |
Kakit |
0,05 |
||||
0161070 |
Jambolaani (jaavanluumu) (Jaavanomena (vesiomena), malakanjambolaani, ruusuomena, brasiliankirsikka, surinaminkirsikka (grumichama, Eugenia uniflora)) |
0,02 (2) |
||||
0161990 |
Muut |
0,02 (2) |
||||
0162000 |
|
|
||||
0162010 |
Kiivihedelmät |
0,2 |
||||
0162020 |
Litsi (Pulasan, rambutan, mangostani) |
0,02 (2) |
||||
0162030 |
Passionhedelmät |
0,5 |
||||
0162040 |
Kaktusviikuna |
0,02 (2) |
||||
0162050 |
Tähtiomena |
0,02 (2) |
||||
0162060 |
Amerikanpersimoni (kaki) (Musta sapote, valkoinen sapote, vihreä sapote, poutapuu-laji (keltainen sapote) ja mammisapote) |
0,02 (2) |
||||
0162990 |
Muut |
0,02 (2) |
||||
0163000 |
|
|
||||
0163010 |
Avokadot |
0,02 (2) |
||||
0163020 |
Banaanit (Kääpiöbanaani, plantain (jauhobanaani), omenabanaani) |
2 |
||||
0163030 |
Mangot |
0,02 (2) |
||||
0163040 |
Papaijat |
0,5 |
||||
0163050 |
Granaattiomenat |
0,02 (2) |
||||
0163060 |
Annonat, kirimoija (Annona reticulata, Annona squamosa, llama ja Annonacea-heimoon kuuluvat keskikokoiset hedelmät) |
0,02 (2) |
||||
0163070 |
Guavat (Pitaija (Hylocereus undatus)) |
0,02 (2) |
||||
0163080 |
Ananakset |
0,02 (2) |
||||
0163090 |
Leipäpuu (Jakkipuun hedelmä) |
0,02 (2) |
||||
0163100 |
Duriot |
0,02 (2) |
||||
0163110 |
Annonat, guanabana |
0,02 (2) |
||||
0163990 |
Muut |
0,02 (2) |
||||
0200000 |
|
|
||||
0210000 |
|
|
||||
0211000 |
|
0,02 (2) |
||||
0212000 |
|
0,02 (2) |
||||
0212010 |
Kassavat (Taaro eli dasheen eli eddo (japanintaaro), tannia) |
|
||||
0212020 |
Bataatit |
|
||||
0212030 |
Jamssit (Mukulapapu (jamssipapu), Meksikon jamssipapu) |
|
||||
0212040 |
Nuolijuuri |
|
||||
0212990 |
Muut |
|
||||
0213000 |
|
|
||||
0213010 |
Punajuuret |
0,02 (2) |
||||
0213020 |
Porkkanat |
0,02 (2) |
||||
0213030 |
Mukulasellerit |
0,02 (2) |
||||
0213040 |
Piparjuuri (Angelikajuuri, liperinjuuri, gentianjuuri) |
0,02 (2) |
||||
0213050 |
Maa-artisokat |
0,02 (2) |
||||
0213060 |
Palsternakat |
0,02 (2) |
||||
0213070 |
Juuripersiljat |
0,02 (2) |
||||
0213080 |
Retiisit ja retikat (Musta retikka, japaninretikka eli daikon, retiisi ja vastaavat lajikkeet, maakastanja (Cyperus esculentus)) |
0,3 |
||||
0213090 |
Kaurajuuret (Sikojuuri, mustajuuri (espanjankultaohdake)) |
0,02 (2) |
||||
0213100 |
Lantut |
0,02 (2) |
||||
0213110 |
Nauriit |
0,02 (2) |
||||
0213990 |
Muut |
0,02 (2) |
||||
0220000 |
|
|
||||
0220010 |
Valkosipulit |
0,1 |
||||
0220020 |
Kepasipulit (Hillosipuli/hopeasipuli) |
0,2 |
||||
0220030 |
Salottisipulit |
0,1 |
||||
0220040 |
Varhaissipulit (Pillisipuli ja vastaavat lajikkeet) |
0,2 |
||||
0220990 |
Muut |
0,1 |
||||
0230000 |
|
|
||||
0231000 |
|
|
||||
0231010 |
Tomaatit (Kirsikkatomaatit, puutomaatit, Physalis, gojimarjat (Lycium barbarum a L. chinense)) |
1 |
||||
0231020 |
Paprikat (Maustepaprikat) |
2 |
||||
0231030 |
Munakoisot (Pepino (eli päärynämeloni)) |
1 |
||||
0231040 |
Okra, ”syötävä hibiskus” |
1 |
||||
0231990 |
Muut |
1 |
||||
0232000 |
|
|
||||
0232010 |
Kurkut |
1 |
||||
0232020 |
Pikkukurkut |
0,2 |
||||
0232030 |
Kesäkurpitsat (Koristekurpitsa, kasviydin, (kiekkokurpitsa)) |
0,2 |
||||
0232990 |
Muut |
0,2 |
||||
0233000 |
|
1 |
||||
0233010 |
Melonit (Kiwano) |
|
||||
0233020 |
Kurpitsat (Jättikurpitsa) |
|
||||
0233030 |
Vesimelonit |
|
||||
0233990 |
Muut |
|
||||
0234000 |
|
0,02 (2) |
||||
0239000 |
|
0,02 (2) |
||||
0240000 |
|
2 |
||||
0241000 |
|
|
||||
0241010 |
Parsakaali (Calabrese, kiinalainen parsakaali, peltokaali) |
|
||||
0241020 |
Kukkakaali |
|
||||
0241990 |
Muut |
|
||||
0242000 |
|
|
||||
0242010 |
Ruusukaali eli brysselinkaali |
|
||||
0242020 |
Keräkaali (Suippukaali, punakaali, savoijinkaali eli kurttukaali, valkokaali) |
|
||||
0242990 |
Muut |
|
||||
0243000 |
|
|
||||
0243010 |
Kiinankaali eli salaattikiinankaali (Sareptansinappi, pinaattikiinankaali eli paksoi, tatsoi-kaali, sellerikaali eli choy sum, kiinankaali eli pe-tsai) |
|
||||
0243020 |
Lehtikaalit (Lehtikaali, (rehukaali), portugalinkaalit, Brassica oleracea palmifolia) |
|
||||
0243990 |
Muut |
|
||||
0244000 |
|
|
||||
0250000 |
|
|
||||
0251000 |
|
10 |
||||
0251010 |
Vuonankaali (Valerianella eriocarpa Desv.) |
|
||||
0251020 |
Lehtisalaatti (Keräsalaatti, lollo rosso, rapealehtinen keräsalaatti, sidesalaatti) |
|
||||
0251030 |
Endiivi (leveälehtinen siloendiivi) (Sikuri, salaattisikuri, punasikuri, kähärälehtinen endiivi, salaattisikuri) |
|
||||
0251040 |
Vihanneskrassi |
|
||||
0251050 |
Krassikanankaali |
|
||||
0251060 |
Sinappikaali, (rocket, rucola) (Isohietasinappi) |
|
||||
0251070 |
Mustasinappi |
|
||||
0251080 |
Brassica spp.:n lehdet ja idut (Mizuna eli japaninkaali, herneen ja retiisin ja muiden pienilehtisten Brassica-lajien lehdet (korjattu enintään 8-lehtisinä)) |
|
||||
0251990 |
Muut |
|
||||
0252000 |
|
10 |
||||
0252010 |
Pinaatti (Uudenseelanninpinaatti, amarantti) |
|
||||
0252020 |
Portulakat (Salaattikleitonia eli talviportulakka, vihannesportulakka, suolaheinä, suolayrtti, Agretti (Salsola soda)) |
|
||||
0252030 |
Mangoldi eli lehtijuurikas (Punajuuren lehdet) |
|
||||
0252990 |
Muut |
|
||||
0253000 |
|
10 |
||||
0254000 |
|
10 |
||||
0255000 |
|
10 |
||||
0256000 |
|
|
||||
0256010 |
Kirveli |
10 |
||||
0256020 |
Ruohosipuli |
10 |
||||
0256030 |
Yrttiselleri (Fenkolin lehdet, korianterin lehdet, tillin lehdet, kuminan lehdet, liperin lehdet, väinönputki, saksankirveli ja muut Apiaceae-heimon yrtit) |
10 |
||||
0256040 |
Persilja |
60 |
||||
0256050 |
Salvia (Talvikynteli, kesäkynteli) |
10 |
||||
0256060 |
Rosmariini |
10 |
||||
0256070 |
Timjami (Meirami, oregano) |
10 |
||||
0256080 |
Basilika (Sitruunamelissa, minttu, piparminttu) |
10 |
||||
0256090 |
Laakerinlehti |
10 |
||||
0256100 |
Rakuuna (Iisoppi) |
10 |
||||
0256990 |
Muut (Syötävät kukat) |
10 |
||||
0260000 |
|
|
||||
0260010 |
Tarhapavut (silpimättömät) (Vihreä papu (munuaispapu, leikko-, pensas-, salko- ja vahapapu), ruusupapu, tarhapapu, parsapapu) |
0,5 |
||||
0260020 |
Tarhapavut (silpimättömät) (Härkäpavut, Canavalia ensiformis, limanpapu, mustasilmäpapu eli pitkäpapu eli lehmänpapu) |
0,3 |
||||
0260030 |
Herneet (silpimättömät) (Sokeriherne) |
0,5 |
||||
0260040 |
Herneet (silvityt) (Tarhaherne, silpoydin- tai sokeriherne, kahviherne) |
0,3 |
||||
0260050 |
Linssit |
0,3 |
||||
0260990 |
Muut |
0,3 |
||||
0270000 |
|
|
||||
0270010 |
Parsa |
0,2 |
||||
0270020 |
Kardoni eli ruotiartisokka |
0,2 |
||||
0270030 |
Lehtiselleri |
2 |
||||
0270040 |
Fenkoli |
0,2 |
||||
0270050 |
Latva-artisokka |
0,2 |
||||
0270060 |
Purjo |
0,5 |
||||
0270070 |
Raparperi |
0,2 |
||||
0270080 |
Bambunversot |
0,2 |
||||
0270090 |
Palmunsydämet |
0,2 |
||||
0270990 |
Muut |
0,2 |
||||
0280000 |
|
0,02 (2) |
||||
0280010 |
Viljellyt (Herkkusieni, osterivinokas, siitake) |
|
||||
0280020 |
Luonnonvaraiset (Kantarelli, tryffeli, huhtasieni, herkkutatti) |
|
||||
0280990 |
Muut |
|
||||
0290000 |
|
0,02 (2) |
||||
0300000 |
|
0,02 (2) |
||||
0300010 |
Pavut (Härkäpavut, haricot-pavut (valkoiset pavut), huilupavut, Canavalia ensiformis, limanpavut, mustasilmäpavut) |
|
||||
0300020 |
Linssit |
|
||||
0300030 |
Herneet (Kahviherneet, peltoherneet (Pisum sativum subs. sativum), peltonätkelmä) |
|
||||
0300040 |
Lupiinit |
|
||||
0300990 |
Muut |
|
||||
0400000 |
|
0,02 (2) |
||||
0401000 |
|
|
||||
0401010 |
Pellavansiemenet |
|
||||
0401020 |
Maapähkinät |
|
||||
0401030 |
Unikonsiemenet |
|
||||
0401040 |
Seesaminsiemenet |
|
||||
0401050 |
Auringonkukansiemenet |
|
||||
0401060 |
Rapsinsiemenet (Rypsinsiemenet, rypsi) |
|
||||
0401070 |
Soijapavut |
|
||||
0401080 |
Sinapinsiemenet |
|
||||
0401090 |
Puuvillansiemenet |
|
||||
0401100 |
Kurpitsansiemenet (Muut Cucurbitaceae-heimon kasvien siemenet) |
|
||||
0401110 |
Saflori |
|
||||
0401120 |
Kurkkuyrtti |
|
||||
0401130 |
Ruistankio |
|
||||
0401140 |
Hamppu |
|
||||
0401150 |
Risiini |
|
||||
0401990 |
Muut |
|
||||
0402000 |
|
|
||||
0402010 |
Öljyoliivit |
|
||||
0402020 |
Öljypalmun siemenet |
|
||||
0402030 |
Öljypalmun hedelmät |
|
||||
0402040 |
Kapok |
|
||||
0402990 |
Muut |
|
||||
0500000 |
|
1 |
||||
0500010 |
Ohra |
|
||||
0500020 |
Tattari (Amarantti, kvinoa) |
|
||||
0500030 |
Maissi |
|
||||
0500040 |
Hirssi (Italianpantaheinä, tefheinä) |
|
||||
0500050 |
Kaura |
|
||||
0500060 |
Riisi |
|
||||
0500070 |
Ruis |
|
||||
0500080 |
Durra |
|
||||
0500090 |
Vehnä (Speltti, ruisvehnä) |
|
||||
0500990 |
Muut |
|
||||
0600000 |
|
|
||||
0610000 |
|
0,05 (2) |
||||
0620000 |
|
0,02 (2) |
||||
0630000 |
|
0,05 (2) |
||||
0631000 |
|
|
||||
0631010 |
Kamomillan kukat |
|
||||
0631020 |
Hibiskuksen kukat |
|
||||
0631030 |
Ruusun terälehdet |
|
||||
0631040 |
Jasmiinin kukat (Mustaselja (Sambucus nigra)) |
|
||||
0631050 |
Lehmus |
|
||||
0631990 |
Muut |
|
||||
0632000 |
|
|
||||
0632010 |
Mansikan lehdet |
|
||||
0632020 |
Punapensaan (rooibos) lehdet (Neidonhiuspuun lehdet) |
|
||||
0632030 |
Mate |
|
||||
0632990 |
Muut |
|
||||
0633000 |
|
|
||||
0633010 |
Rohtovirmajuuren juuri |
|
||||
0633020 |
Ginsengjuuri |
|
||||
0633990 |
Muut |
|
||||
0639000 |
|
|
||||
0640000 |
|
0,02 (2) |
||||
0650000 |
|
0,02 (2) |
||||
0700000 |
|
22 |
||||
0800000 |
|
|
||||
0810000 |
|
0,02 (2) |
||||
0810010 |
Anis |
|
||||
0810020 |
Ryytineito eli mustakumina |
|
||||
0810030 |
Sellerin siemenet (Liperin siemenet) |
|
||||
0810040 |
Korianterin sienemet |
|
||||
0810050 |
Kuminansiemenet |
|
||||
0810060 |
Tillin siemenet |
|
||||
0810070 |
Fenkolin siemenet |
|
||||
0810080 |
Sarviapila |
|
||||
0810090 |
Muskottipähkinä |
|
||||
0810990 |
Muut |
|
||||
0820000 |
|
0,02 (2) |
||||
0820010 |
Maustepippuri |
|
||||
0820020 |
Anispippuri (japaninpippuri) |
|
||||
0820030 |
Kumina |
|
||||
0820040 |
Kardemumma |
|
||||
0820050 |
Katajanmarjat |
|
||||
0820060 |
Pippuri (musta- ja valkopippuri) (Pitkäpippuri, roseepippuri) |
|
||||
0820070 |
Vaniljatangot |
|
||||
0820080 |
Tamarindi |
|
||||
0820990 |
Muut |
|
||||
0830000 |
|
0,02 (2) |
||||
0830010 |
Kaneli (Cassia) |
|
||||
0830990 |
Muut |
|
||||
0840000 |
|
0,02 (2) |
||||
0840010 |
Lakritsi |
|
||||
0840020 |
Inkivääri |
|
||||
0840030 |
Kurkuma |
|
||||
0840040 |
Piparjuuri |
|
||||
0840990 |
Muut |
|
||||
0850000 |
|
|
||||
0850010 |
Mausteneilikat |
0,02 (2) |
||||
0850020 |
Kaprikset |
0,4 |
||||
0850990 |
Muut |
0,02 (2) |
||||
0860000 |
|
0,02 (2) |
||||
0860010 |
Maustesahrami |
|
||||
0860990 |
Muut |
|
||||
0870000 |
|
0,02 (2) |
||||
0870010 |
Muskottikukka |
|
||||
0870990 |
Muut |
|
||||
0900000 |
|
0,05 |
||||
0900010 |
Sokerijuurikas |
|
||||
0900020 |
Sokeriruoko |
|
||||
0900030 |
Salaattisikuri |
|
||||
0900990 |
Muut |
|
||||
1000000 |
|
|
||||
1010000 |
|
|
||||
1011000 |
|
|
||||
1011010 |
Liha |
0,05 |
||||
1011020 |
Silava vailla lihaskudosta |
1 |
||||
1011030 |
Maksa |
0,5 |
||||
1011040 |
Munuaiset |
0,3 |
||||
1011050 |
Muut syötävät osat |
0,5 |
||||
1011990 |
Muut |
|
||||
1012000 |
|
|
||||
1012010 |
Liha |
0,3 |
||||
1012020 |
Rasva |
3 |
||||
1012030 |
Maksa |
2 |
||||
1012040 |
Munuaiset |
1 |
||||
1012050 |
Muut syötävät osat |
0,5 |
||||
1012990 |
Muut |
|
||||
1013000 |
|
|
||||
1013010 |
Liha |
0,05 |
||||
1013020 |
Rasva |
2 |
||||
1013030 |
Maksa |
0,5 |
||||
1013040 |
Munuaiset |
0,5 |
||||
1013050 |
Muut syötävät osat |
0,5 |
||||
1013990 |
Muut |
|
||||
1014000 |
|
|
||||
1014010 |
Liha |
0,05 |
||||
1014020 |
Rasva |
2 |
||||
1014030 |
Maksa |
0,5 |
||||
1014040 |
Munuaiset |
0,5 |
||||
1014050 |
Muut syötävät osat |
0,5 |
||||
1014990 |
Muut |
|
||||
1015000 |
|
|
||||
1015010 |
Liha |
0,05 |
||||
1015020 |
Rasva |
2 |
||||
1015030 |
Maksa |
0,5 |
||||
1015040 |
Munuaiset |
0,5 |
||||
1015050 |
Muut syötävät osat |
0,5 |
||||
1015990 |
Muut |
|
||||
1016000 |
|
|
||||
1016010 |
Liha |
0,2 |
||||
1016020 |
Rasva |
1 |
||||
1016030 |
Maksa |
0,2 |
||||
1016040 |
Munuaiset |
0,2 |
||||
1016050 |
Muut syötävät osat |
0,2 |
||||
1016990 |
Muut |
|
||||
1017000 |
|
0,02 (2) |
||||
1017010 |
Liha |
|
||||
1017020 |
Rasva |
|
||||
1017030 |
Maksa |
|
||||
1017040 |
Munuaiset |
|
||||
1017050 |
Muut syötävät osat |
|
||||
1017990 |
Muut |
|
||||
1020000 |
|
0,5 |
||||
1020010 |
Nautaeläimet |
|
||||
1020020 |
Lampaat |
|
||||
1020030 |
Vuohet |
|
||||
1020040 |
Hevoset |
|
||||
1020990 |
Muut |
|
||||
1030000 |
|
0,2 |
||||
1030010 |
Kanat |
|
||||
1030020 |
Ankat |
|
||||
1030030 |
Hanhet |
|
||||
1030040 |
Viiriäiset |
|
||||
1030990 |
Muut |
|
||||
1040000 |
|
0,01 (2) |
||||
1050000 |
|
0,01 (2) |
||||
1060000 |
|
0,01 (2) |
||||
1070000 |
|
0,01 (2) |
||||
(F)= rasvaliukoinen. Spinosadi: spinosyn A:n ja spinosyn D:n summa ilmaistuna spinosadina (F)
|
(1) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, löytyy liitteestä I.
(2) Analyysiherkkyden alaraja.
(F)= rasvaliukoinen.
Spinosadi: spinosyn A:n ja spinosyn D:n summa ilmaistuna spinosadina (F)
(+) |
Jäämien enimmäismäärää sovelletaan 31. joulukuuta 2014 saakka, minkä jälkeen sovellettava enimmäismäärä on 0,3, ellei tätä muuteta asetuksella.
|
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/81 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 557/2012,
annettu 26 päivänä kesäkuuta 2012,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille. |
(2) |
Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2012.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
José Manuel SILVA RODRÍGUEZ
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
TR |
62,0 |
ZZ |
62,0 |
|
0707 00 05 |
MK |
18,0 |
TR |
95,4 |
|
ZZ |
56,7 |
|
0709 93 10 |
TR |
103,0 |
ZZ |
103,0 |
|
0805 50 10 |
AR |
74,0 |
UY |
81,1 |
|
ZA |
95,6 |
|
ZZ |
83,6 |
|
0808 10 80 |
AR |
138,3 |
BR |
90,1 |
|
CH |
68,9 |
|
CL |
103,3 |
|
NZ |
128,9 |
|
US |
121,2 |
|
UY |
57,1 |
|
ZA |
108,4 |
|
ZZ |
102,0 |
|
0809 10 00 |
TR |
199,1 |
ZZ |
199,1 |
|
0809 29 00 |
TR |
375,9 |
ZZ |
375,9 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
PÄÄTÖKSET
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/83 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
annettu 13 päivänä heinäkuuta 2011,
valtiontuesta SA.26117 – C 2/10 (ex NN 62/09), jota Kreikka on myöntänyt Alouminion tis Ellados A.E.:lle
(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4916)
(Ainoastaan kreikankielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2012/339/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
ottaa huomioon komission päätöksen aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely (1),
on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottanut huomioon nämä huomautukset,
sekä katsoo seuraavaa:
I MENETTELY
(1) |
Komissio sai heinäkuussa 2008 kaksi valitusta, joiden mukaan Kreikka oli myöntänyt tukea Alouminion tis Ellados -yritykselle (Kreikan alumiini oy) ja sen seuraajalle Alouminion AE:lle, joka on Alouminion tis Ellados -yrityksen sataprosenttinen seuraaja alumiinin tuotannossa heinäkuusta 2007, jäljempänä ’Alouminion tis Ellados’. Valitukset koskivat kahta väitettyä valtiontukitoimenpidettä: sähkön suosituimmuustariffi ja kaasuputken rakentaminen Alouminion tis Ellados -yrityksen yhdistämiseksi pääverkkoon. |
(2) |
Komissio ilmoitti 27 päivänä tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä Kreikalle päätöksestään aloittaa kyseisistä toimenpiteistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukainen menettely. |
(3) |
Kreikka toimitti 31 päivänä maaliskuuta 2010 huomautuksensa komission päätöksestä aloittaa kyseinen menettely. |
(4) |
Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio pyysi asianomaisia esittämään huomautuksensa toimenpiteistä. |
(5) |
Komissio sai huomautuksia kahdelta asianomaiselta: 12 päivänä toukokuuta 2010 ja 4 päivänä toukokuuta 2011 Alouminion tis Ellados -yritykseltä sekä 17 päivänä toukokuuta 2010 valtion omistamalta julkiselta sähköntuotantoyritykseltä Dimosia Epixeirisi Ilektrismou, jäljempänä ’DEI’, joka myönsi myyneensä sähköä kyseiselle yritykselle suosituimmuushintaan (toinen toimenpide). Huomautukset toimitettiin Kreikalle, jolle annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Komissio otti vastaan sen vastaukset 16 päivänä heinäkuuta 2010, 6 päivänä elokuuta 2010 ja 16 päivänä toukokuuta 2011. |
(6) |
Komissio pyysi täydentäviä tietoja Kreikan viranomaisilta 1 päivänä joulukuuta 2010. Kreikka vastasi tietopyyntöön 11 päivänä helmikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. |
II OLETETUN TUEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS
IΙ a TUENSAAJA
(7) |
Alouminion tis Ellados on suuryritys, jonka päätoimipaikka on Voiotian alueella Kreikassa. Yritys tuottaa alumiinia raaka-aineeksi. Heinäkuussa 2007 Alouminion tis Ellados jaettiin kahdeksi eri aloilla toimivaksi uudeksi yritykseksi: a) Alouminion AE ja b) Endessa Hellas AE. Alouminion otti vastatakseen alumiinin tuotannosta ja Endessa Hellas sähköntuotannosta (Alouminion tis Ellados oli saanut luvat tuottaa sähköenergiaa muutama vuosi aikaisemmin). Näin ollen Alouminion on Alouminion tis Ellados -yrityksen sataprosenttinen seuraaja alumiinin tuotannossa. Alouminion tis Ellados -yrityksellä on myös kolme sähköntuotantoyksikköä, jotka sijaitsevat alumiinia tuottavien tehtaiden vieressä. Yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli 427,3 miljoonaa euroa (tulos ennen veroja 34,4 miljoonaa euroa), ja se työllisti 960 työntekijää. Yrityksen liikevaihto vuonna 2006 (vuosi ennen tarkasteltavana olevia tukitoimenpiteitä) oli 470,9 miljoonaa euroa (23 prosenttia kasvua vuoteen 2005 verrattuna), sen tulos ennen veroja oli 102,5 miljoonaa euroa (39 prosenttia kasvua vuoteen 2005 verrattuna), ja yritys työllisti 1 047 työntekijää. Se kuuluu yksityiseen yhtymään nimeltä Mytilinaios A.E. vuodesta 2005. |
II b TOIMENPIDE 1: SÄHKÖN SUOSITUIMMUUSTARIFFI
(8) |
Alouminion tis Ellados perustettiin vuonna 1960, ja Kreikan valtio antoi sille tiettyjä etuoikeuksia, kuten sähkön toimitus alennettuun hintaan. Nämä etuoikeudet vahvistetaan yhtiöjärjestyksessä, jonka ehtojen mukaisesti sähkön toimittaminen alennettuun hintaan päättyy maaliskuussa 2006, jos DEI vain ilmoittaa siitä Alouminion tis Ellados -yritykselle kaksi vuotta aikaisemmin. DEI toimitti 26 päivänä helmikuuta 2006 (toisin sanoen enemmän kuin kaksi vuotta ennen etuoikeuden päättymistä) Alouminion tis Ellados -yritykselle tällaisen ilmoituksen, minkä jälkeen se lopetti edullisemman hinnan soveltamisen maaliskuun 2006 lopussa. |
(9) |
Näin ollen maaliskuusta 2006 tammikuuhun 2007 Alouminion tis Ellados maksoi sähköstä suuriin teollisuusasiakkaisiin sovellettavan tavanomaisen hinnan. |
(10) |
Alouminion tis Ellados kuitenkin kanteli asiasta tuomioistuimelle, ja tammikuussa 2007 eräs ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätti välitoimena edullisemman hinnan soveltamisesta kunnes asiassa annetaan tuomio. Tämän jälkeen DEI valitti sitä koskevasta päätöksestä, joka kumottiin maaliskuussa 2008 (tuomioistuimen päätös asiasta on vielä saamatta). |
(11) |
Käytännössä tuomioiden seurauksena oli se, että edullisemman hinnan soveltamista Alouminion tis Ellados -yritykseen jatkettiin uudelleen tammikuusta 2007 maaliskuuhun 2008. Kreikan viranomaisten toimittamien tietojen mukaisesti Alouminion tis Ellados maksoi kyseisellä ajanjaksolla 17,4 miljoonaa euroa suurille teollisuusasiakkaille voimassa olevaa ns. tavallista hintaa vähemmän. |
II c TOIMENPIDE 2: MAAKAASUVERKON LAAJENTAMINEN ALOUMINION TIS ELLADOS -YRITYKSEEN
(12) |
Kansallista kaasunsiirtojärjestelmää Kreikassa voi laajentaa (mahdollisen) asiakkaan pyynnöstä seuraavin ehdoin:
|
(13) |
Alouminion tis Ellados -yrityksen tapauksessa kansallista verkkoa laajennettiin rakentamalla 29,5 km pitkä maakaasuputki, joka mahdollisti yrityksen yhdistämisen verkkoon RAE:n (15 päivänä huhtikuuta 2005) antaman myönteisen lausunnon ja verkko-operaattorin (13 päivänä kesäkuuta 2005) antaman lausunnon jälkeen (3). Kaasuputken rakentaminen aloitettiin 16 päivänä toukokuuta 2008. |
(14) |
Laajennuksen rakentamisen kokonaiskustannukset olivat 12,64 miljoonaa euroa. Tästä määrästä 9,04 miljoonaa euroa maksoi kansallinen maakaasuverkon haltija, Diaxeiristi tou Ethnikou Systimatos Fysikou Aeriou, jäljempänä ’DESFA’ ja 3,3 miljoonaa euroa Alouminion tis Ellados. Lisäksi rahoitusta saatiin 3,6 miljoonaa euroa yhteisön tukikehyksestä 2000–2006 (4). |
III SYYT VIRALLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN
(15) |
Menettelyn aloittamisesta 27 päivänä tammikuuta 2010 tehdyssä päätöksessä komissio epäilee, oliko DEI:n Alouminion tis Ellados -yritykseltä maaliskuun 2006 jälkeen veloittama sähkön suosituimmuustariffi samalla tasolla kuin muilta suurilta teollisuusasiakkailta veloitettu hinta. Komission epäilyt johtuivat siitä, että edellä mainitun suosituimmuustariffin piti päättyä maaliskuussa 2006 yhtiöjärjestyksen ehtojen mukaisesti, jossa etuoikeus vahvistetaan. Edellä on mainittu, että DEI oli yrittänyt irtisanoa kyseisen etuoikeuden, jota kuitenkin jatkettiin tuomioistuimen päätöksellä. |
(16) |
Mitä tulee kansallisen maakaasuverkon laajentamiseen Alouminion tis Ellados -yritykseen, 27 päivänä tammikuuta 2010 tehdyssä päätöksessä aloittaa menettely komissio kysyi, miksi putken rakentamiskustannuksista vastasi lähinnä valtio eikä Alouminion tis Ellados. Epäilyjä herätti myös se, ettei Kreikalta saatu tietoja komission lukuisista pyynnöistä huolimatta. Tämä on syynä myös siihen, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä vaadittiin myös Kreikkaa toimittamaan tietoja. |
IV KREIKAN JA ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET
IV a KREIKAN VALTION JA TUENSAAJAN HUOMAUTUKSET
Toimenpide 1: Sähkön suosituimmuustariffi
(17) |
Kreikka toteaa, että kahden tuomion välisenä ajanjaksona (tammikuusta 2007 maaliskuuhun 2008) Alouminion tis Ellados maksoi 131,4 miljoonaa euroa suosituimmuustariffin mukaan eikä 148,8 miljoonaa euroa niin kuin siltä olisi pitänyt veloittaa suuriin teollisuusasiakkaisiin sovellettavan ns. tavanomaisen tariffin mukaan. |
(18) |
Kreikka kuitenkin väittää, että Alouminion tis Elladosin suosituimmuustariffi, vaikka se katsottaisiinkin tueksi, on voimassa olevaa tukea. |
(19) |
Tämän osalta Alouminion tis Ellados väittää, että kansallisen tuomioistuimen tammikuussa 2007 antama päätös ei tarkoita huomattavia muutoksia alkuperäiseen sopimukseen ja että tuomioistuin vain päätti lykätä edullisemman hinnan lopettamisilmoitusta ja pääasiaa koskevaa tuomioistuimen päätöstä Alouminion tis Elladosin ja DEI:n välisen riita-asian vuoksi. |
Toimenpide 2: Kaasuverkon laajentaminen Alouminion tis Ellados -yritykseen
(20) |
Kreikka kiistää, että Alouminion tis Ellados olisi saanut valikoivaa etua avustuksena kaasuputken rakentamiskustannuksiin. Kreikka väittää erityisesti, että kansallisia lakeja, joiden perusteella verkon laajentamisesta päätettiin, sovelletaan samoin ehdoin kaikkiin kaasun loppukäyttäjiin. Sen vuoksi Alouminion tis Ellados ei saanut valikoivaa etua. |
(21) |
Kreikka väittää lisäksi, että kyseistä maakaasuputkea ei ole tarkoitettu yksinomaan Alouminion tis Elladosille, vaan sitä voivat käyttää kaikki alueen loppukäyttäjät, niin tehtaat kuin kotitaloudet. Se on osa kansallisen maakaasunsiirtojärjestelmän kapasiteettia ja DESFA:n omistuksessa. Lisäksi sen kapasiteetti (1,7 miljardia nm3/vuodessa) ylittää Alouminion tis Elladosin vuosikulutuksen (0,7 miljardia nm3/vuodessa). |
(22) |
Alouminion tis Ellados väittää, että sen sopimuksen mukainen vuotuinen kaasun kulutus on 13,5 prosenttia kansallisesta kokonaiskulutuksesta ja että sen maakaasun todellinen vuotuinen kulutus vastaa noin 10,5:tä prosenttia kansallisesta kokonaiskulutuksesta. Alouminion tis Ellados ilmoitti myös, että investointi tuottaa verkko-operaattorille loppukäytöstä 11 miljoonan euron suuruiset vuotuiset tulot, minkä vuoksi investointi on verkko-operaattorin kannalta erittäin mielenkiintoinen ja tuottoisa. Kreikan viranomaiset vahvistivat nämä tiedot. |
IV b DEI:n HUOMAUTUKSET
(23) |
DEI kannattaa komission tutkintaa sähkötariffia koskevasta tukitoimenpiteestä. DEI vahvistaa Alouminion tis Elladosille myönnetyn edun 17,4 miljoonaksi euroksi. |
V TUEN ARVIOINTI
(24) |
Komissio arvioi tässä tarkasteltavana olevia toimenpiteitä edellä mainittujen tosiseikkojen sekä Kreikan ja kolmansien osapuolten väittämien pohjalta. Ensin komissio arvioi sen, onko tarkasteltavana olevissa toimenpiteissä tukea, voidakseen päätellä, onko kyseessä valtiontuki (V a kohta). Sen jälkeen, jos jompikumpi toimenpide todella on valtiontukea, komissio arvioi, soveltuuko toimenpide sisämarkkinoille (V b kohta). |
V a ONKO KYSEESSÄ SEUT-SOPIMUKSEN 107 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTU VALTIONTUKI
(25) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.” |
(26) |
Edellä mainitun säännöksen perusteella komissio arvioi seuraavaksi, missä määrin Alouminion tis Ellados -yritykseen kohdistetut kiistanalaiset toimenpiteet ovat valtiontukea. |
Toimenpide 1: Sähkön suosituimmuustariffi
a) Etu
(27) |
Komissio huomauttaa, että Alouminion tis Ellados -yrityksen maksama hinta on alhaisempi kuin muiden suurten teollisuusasiakkaiden maksama tavanomainen hinta. Komissio katsoo, että markkinatalouden ehdoin toimiva myyjä ei suostuisi alhaisempaan kuukausitariffiin ilman erityisiä perusteita. Kreikka ei ole esittänyt vakuuttavia perusteluja, joiden nojalla voitaisiin päätellä, että kyseinen suosituimmuustariffi oli markkinahinta, vaikka komissio otti tämän kysymyksen virallisesti esiin kirjeenvaihdossaan. Päinvastoin kaksi merkittävää seikkaa osoittavat, että Alouminion tis Elladosin maksamaa hintaa ei voida pitää markkinavoimien määräämänä hintana:
|
b) Valtion varat
(28) |
Alhaisempi tariffi kävi ilmi DEI:n alhaisemmista tuloista. DEI A.E. on valtion määräysvallassa oleva yritys. Kreikan valtio omistaa 51 prosenttia sen osakkeista, ja Kreikan ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutosministeriö (valtiovarainministeriö vuoteen 2009) valvoo yritystä. Kreikan valtio voi nimittää hallintoneuvoston jäsenten enemmistön, ja sitä edustaa yhtiökokouksessa Kreikan ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutosministeri (valtiovarainministeri vuoteen 2009). Valtion varoja on siis käytetty. Komissio toteaa lisäksi, että Kreikan valtio vastaa suosituimmuuskohtelun jatkamista koskevasta päätöksestä, koska sen teki kreikkalainen tuomioistuin, joka on valtion elin. |
(29) |
Näin ollen valtion varoja koskeva peruste täyttyy. |
c) Valikoivuus
(30) |
Suosituimmuustariffia sovellettiin vain Alouminion tis Ellados -yritykseen, joka siis sai valikoivaa etua kyseisestä toimenpiteestä. Sen vuoksi komissio katsoo, että kyseinen toimenpide oli valikoiva. |
d) Kilpailun vääristyminen ja vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan
(31) |
Alouminion tis Ellados toimii alalla, jolla jäsenvaltiot käyvät vilkkaasti kauppaa keskenään. Yhdeksän jäsenvaltiota tuottaa alumiinia Kreikan lisäksi, kuten Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Puola, Romania, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta (6). On myös huomattava, että sähkön tuotanto on vapautettu kaikissa jäsenvaltioissa. Kun valtiontuki vahvistaa yrityksen asemaa muihin kaupan alalla toistensa kanssa kilpaileviin jäsenvaltioiden yrityksiin nähden, on katsottava, että kyseinen valtiontuki vahingoittaa näitä muita yrityksiä. Näin täyttyy peruste kilpailun vääristymisestä ja vaikutuksesta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
(32) |
Sen enempää Kreikan valtio kuin tuensaajakaan eivät kiistä tätä. |
e) Päätelmä siitä, onko toimenpiteessä 1 kyse valtiontuesta
(33) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että Alouminion tis Elladosille myönnetty sähkön suosituimmuustariffi on Alouminion tis Elladosille suunnattua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Tuen määrä on 17,4 miljoonaa euroa, mikä käy ilmi a kohdassa mainittujen tulojen ja b kohdassa mainittujen tulojen erotuksesta: a) tulot, jotka DEI:n olisi pitänyt saada tammikuun 2007 ja maaliskuun 2008 välisenä aikana sovellettavasta tavanomaisesta tariffista, eli 148,8 miljoonaa euroa, ja b) tulot, jotka DEI sai samana ajanjaksona tosiasiallisesti sovelletusta tariffista, eli 131,4 miljoonaa euroa. |
f) Toimenpide 1 on sääntöjenvastaista tukea
(34) |
Alouminion tis Ellados väittää, että tammikuussa 2007 annetulla ensimmäisellä tuomioistuimen päätöksellä ei muuteta alkuperäistä suosituimmuuspäätöstä merkittävästi (ks. 16 kohta). Alouminion tis Elladosin mukaan sen vuoksi kyseisellä päätöksellä ei myönnetä uutta tukea Alouminion tis Elladosille, joten sähkön suosituimmuustariffia koskeva toimenpide oli edelleen voimassa olevaa tukea. |
(35) |
Komissio ei voi hyväksyä Alouminion tis Elladosin väitettä. Edullisemman hinnan, joka merkitsee voimassa olevaa tukea, alkuperäisissä ehdoissa ennakoitiin, että tuki päättyisi maaliskuussa 2006 sillä edellytyksellä, että DEI ilmoittaa siitä ajoissa. Sillä hetkellä, kun tämä ehto täyttyi, voimassa oleva tuki lakkasi olemasta voimassa niin kuin edullisemman hinnan myöntämistä koskevissa alkuperäisissä ehdoissa edellytetään. Sen vuoksi sellainen sähkön myyminen alhaisempaan hintaan, joka täyttää valtion tuen määritelmän (kuten tässä) on aina uutta tukea siitä riippumatta, että sen ehdot voivat vastata aikaisemman voimassa olleen tuen ehtoja. Tuomioistuimen oikeuskäytännössä todetaan selkeästi, että jos voimassa olevaa tukea jatketaan, se on uutta tukea ja siitä on ilmoitettava (7). Näin on varsinkin silloin, kun aikaisemmin voimassa ollut mutta jo päättynyt tuki otetaan uudelleen käyttöön useita kuukausia myöhemmin. |
(36) |
Tästä uudesta tuesta ei ilmoitettu komissiolle SEUT-sopimuksen 108 artiklan mukaisesti, joten se on sääntöjenvastaista tukea. |
Toimenpide 2: Kaasuverkon pidentäminen Alouminion tis Ellados -yritykseen
a) Etu
(37) |
Tutkimukset osoittavat, että verkon laajentamispäätös johti siihen, että DESFA:n loppukäyttäjiltä saamat tulot kasvoivat huomattavasti. Käytännössä asiakkaiden, kuten Alouminion tis Elladosin, on maksettava DESFA:lle verkon käytöstä. Komissio huomautti, että tämä toimenpide, eli putken rakentaminen, oli verkko-operaattorin kannalta taloudellisesti järkevää, minkä vuoksi se ei ollut etua Alouminion tis Elladosille. Saman investoinnin olisi tehnyt myös yksityinen verkko-operaattori. |
(38) |
Kreikan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan komissio toteaa, että DESFA saa kyseisestä investoinnista loppukäyttäjiltä vuosittain 11,6 miljoonan euron tulot. Komissio vertasi kyseistä summaa investointikustannuksiin (kertaluonteinen investointi) ja putken (vuotuisiin) hyödyntämiskustannuksiin tarkistaakseen, onko investointi markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen eli onko investoinnin tuotto sijoittajalle riittävä. |
(39) |
Kreikan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan Alouminion tis Elladosin putken investointikustannukset olivat yhteensä 12,64 miljoonaa euroa (joista DESFA maksoi 9,04 miljoonaa ja joista 3,6 miljoonaa oli yhteisön tukea niin kuin 14 kohdassa mainitaan). Kertaluonteisten investointikustannusten lisäksi vuotuiset toimintakustannukset ovat arviolta 0,933 miljoonaa euroa. Sen vuoksi on selvää, että 11,6 miljoonan euron vuotuiset tulot ovat DESFA:lle hyvin korkea tuotto sijoitetulle pääomalle. Investoinnin kuoletusaika (mukaan lukien aika, jolloin myönnettiin yhteisön tukea) on vähemmän kuin 15 kuukautta. Investoinnin tuotto (hankkeen sisäinen tuottoaste), jos lähtökohdaksi otettaisiin se, että kaasuputkea hyödynnetään 20 vuoden ajan, on 84 prosenttia. Korkean tuotto-odotuksen vuoksi komissio katsoo, että tuotto on tarpeeksi suuri, jotta yksityinen sijoittaja olisi tehnyt saman investoinnin (8). Sen vuoksi komissio katsoo, että valtion päätös kaasuverkon laajentamisesta ei tuottanut Alouminion tis Elladosille etua, jota se ei olisi voinut saada markkinaehdoilla. |
(40) |
Näin ollen etua koskeva arviointiperuste ei täyty. Sen vuoksi ei ole tarpeen arvioida muita perusteita, joiden olisi täytyttävä, jotta toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion tukea. |
b) Onko toimenpiteessä 2 kyse valtiontuesta
(41) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että maakaasuputken laajentaminen ei ole Alouminion tis Elladosille suunnattua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
V b TUEN SOVELTUVUUS SISÄMARKKINOILLE
(42) |
Silloin kuin toimenpide 1 on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista tukea, sen soveltuvuus sisämarkkinoille on tutkittava saman artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen poikkeusten perusteella. |
(43) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään poikkeuksista yleiseen sääntöön, jonka mukaan valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille, kuten 107 artiklan 1 kohdassa säädetään. |
(44) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan mukaisia poikkeuksia ei voida soveltaa tähän tapaukseen, sillä kyse ei ole yksittäisille kuluttajille myönnettävästä sosiaalisesta tuesta, luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi myönnettävästä tuesta eikä tuesta talouden tukemiseen Saksan liittotasavallan alueilla, joihin Saksan jako on vaikuttanut. |
(45) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa säädetään vielä muista poikkeuksista. Artiklan 3 kohdan b, d ja e alakohdassa määrättyjä poikkeuksia ei selvästikään voi soveltaa, eivätkä Kreikan viranomaiset vedonneet niihin. Tämän jälkeen komissio arvioi, voiko toimenpide 1 olla 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa määrättyjen poikkeuksien mukainen. |
(46) |
Perustamissopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma”. Alouminion tis Ellados sijaitsee SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tukikelpoisella alueella, joten sille voitaisiin mahdollisesti myöntääkin aluetukea. |
(47) |
Kansallisia aluetukia koskevissa suuntaviivoissa, jotka olivat voimassa suosituimmuustariffin soveltamisaikana eli tammikuussa 2007 (vuonna 2006 annetut alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat (9)), määritetään edellytykset alueellisten investointitukien hyväksymiseksi. |
(48) |
Vuonna 2006 annetuissa alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa säädetään, että toimintatuki on tuki, jonka tarkoituksena on yrityksen juoksevien kulujen pienentäminen. Suuntaviivojen mukaan toimintatukea voidaan myöntää 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille tukikelpoisille alueille sillä ehdolla, että i) se on perusteltua alueellisen kehityksen edistämiseksi ja sen luonteen vuoksi ja että ii) sen määrä on oikeassa suhteessa ongelmiin, joiden ratkaisuun se on tarkoitettu. Jäsenvaltion on tällöin osoitettava tällaisten ongelmien olemassaolo ja laajuus (76 kohta). |
(49) |
Komissio huomauttaa, etteivät juoksevat kulut ole pääomakuluja, vaan usein yrityksen toiminnalle välttämättömiä toistuvia menoja. Tämän merkityksen mukaan Alouminion tis Elladosiin sovellettu sähkön suosituimmuustariffi alensi sen juoksevia kuluja. Sen vuoksi kyseessä on toimintatuki, jota vuonna 2006 annetuissa alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa ei sallita. Kreikan viranomaiset eivät ole toimittaneet näyttöä siitä, että sähkön hinnan alentaminen oli perusteltua alueellisen kehityksen tai sen luonteen vuoksi, eivätkä siitä, että se oli oikeassa suhteessa niihin ongelmiin, joita sen oli tarkoitus rajoittaa. Kreikan viranomaiset eivät myöskään ole mitanneet eivätkä arvioineet alueen ongelmia eivätkä tuen tasoa voidakseen osoittaa, että tuki on oikeassa suhteessa ongelmiin. |
(50) |
Edellä olevan perusteella komissio päättelee, ettei tukea voida pitää vuonna 2006 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisena. |
(51) |
Määrittäessään, onko tuki tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (yleinen ryhmäpoikkeusasetus (10)) mukainen, komissio katsoo, että Alouminion tis Ellados on Kreikan viranomaisten antamien taloudellisten tietojen perusteella suuryritys, kuten edellä 7 kohdassa osoitetaan. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 5 kohdan mukaan suurille yrityksille myönnettävät tapauskohtaiset tuet eivät kuulu ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan. |
(52) |
Lisäksi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaan, jos kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluva tuki myönnetään suuryritykselle, jäsenvaltion on tarkistettava tuesta johtuvan kannustimen merkittävyys asiakirja-aineistosta, jossa tarkastellaan tukea saavan hankkeen tai toiminnan elinkelpoisuutta tuen kanssa tai ilman tukea. Komissiolle ei ole toimitettu tällaista näyttöä. |
(53) |
Edellä esitetyn perusteella todetaan, että Alouminion tis Ellados -yritykselle myönnetty tuki ei ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen. |
(54) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”. |
(55) |
Komissio katsoo, ettei 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa mainittua poikkeusta voida soveltaa käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Kun on kyse tietyn talousalueen kehityksestä, Alouminion tis Ellados sijaitsee 107 artiklan 3 kohdan a, ei siis c alakohdan, mukaisella tukikelpoisella alueella (11). Kun on kyse tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämisestä, komissio toteaa, että alumiinin tuotannon alalla ei ole erityisiä valtiontukisääntöjä, joita voitaisiin soveltaa tuensaajaan. On selvää, että 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla annettuja valtiontukea koskevia sääntöjä ei voida soveltaa. Alouminion tis Ellados ei myöskään ole oikeutettu pelastamis- ja/tai rakenneuudistustukeen. Alouminion tis Ellados ei todellakaan ollut vaikeuksissa oleva yritys tuen myöntämisajankohtana, koska se ei täyttänyt yhtään vuonna 1999 annetun ja suosituimmuustariffin soveltamisen aikaan voimassa olevan komission tiedonannon ”Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi” (12) 9–11 kohdassa mainituista perusteista. Lisäksi rakenneuudistustuen myöntämisen edellytyksenä on perusteltu rakenneuudistussuunnitelma. Kreikka ei ole esittänyt tällaista rakenneuudistussuunnitelmaa. Edellä esitetyn perusteella todetaan, että Alouminion tis Ellados -yritykselle myönnetty tuki ei sovellu sisämarkkinoille pelastamis- ja/tai rakenneuudistustukea koskevien sääntöjen perusteella. |
(56) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, ettei käsiteltävänä oleva toimenpide ole SEUT-sopimuksen mukainen. Komissio katsoo erityisesti, että a kohdassa mainittujen tulojen ja b kohdassa mainittujen tulojen erotus: a) tulot, jotka DEI:n olisi pitänyt saada tammikuun 2007 ja maaliskuun 2008 välisenä aikana Alouminion tis Ellados -yritykseen sovellettavasta tavanomaisesta tariffista, ja b) tulot, jotka DEI sai samana ajanjaksona Alouminion tis Ellados -yritykseen tosiasiallisesti sovelletusta tariffista, on Alouminion tis Ellados -yritykselle myönnettyä sisämarkkinoille soveltumatonta tukea. |
VI PÄÄTELMÄ
(57) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että toimenpide 1 on sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Komissio tekee myös sen johtopäätöksen, että kansallisen maakaasunsiirtoverkon laajentaminen ei ole valtiontukea. |
(58) |
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (13) 14 artiklassa säädetään, että ”sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta”. |
(59) |
Koska käsiteltävänä oleva toimenpide on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi tueksi, tuen määrä on perittävä takaisin, jotta ennen tuen myöntämistä markkinoilla vallinnut tilanne palautuu. Takaisinperintää varten alkuajankohdaksi katsotaan hetki, jolloin etu myönnettiin tuensaajalle eli hetki, jolloin tuki asetettiin tuensaajan käytettäväksi. Tuensaaja maksaa perintäkorkoa tuen lopulliseen takaisinmaksuun saakka. |
(60) |
Toimenpiteen sisältämän sääntöjenvastaisen tuen osuus lasketaan a kohdassa mainittujen tulojen ja b kohdassa mainittujen tulojen erotuksena: a) tulot, jotka DEI:n olisi pitänyt saada tammikuun 2007 ja maaliskuun 2008 välisenä aikana Alouminion tis Ellados -yritykseen sovellettavasta tavanomaisesta tariffista, ja b) tulot, jotka DEI sai samana ajanjaksona Alouminion tis Ellados -yritykseen tosiasiallisesti sovelletusta tariffista. Alouminion tis Elladosille kyseisenä aikana myönnetyn tuen määrä on 17,4 miljoonaa euroa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Kreikan Alouminion tis Ellados A.E. -yritykselle ja sen seuraajalle Alouminion A.E. -yritykselle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti sähkön suosituimmuustariffin muodossa myöntämä 17,4 miljoonan euron suuruinen valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille.
2. Kansallisen maakaasunsiirtoverkon laajentamiseen ei sisälly Euroopan unionin toiminnassa tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.
2 artikla
1. Kreikan on perittävä tuensaajalta takaisin 1 artiklan 1 kohdassa mainittu tuki.
2. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, tuen tosiasialliseen takaisinperintään saakka.
3. Korot korkoineen on laskettava asetuksen (EY) N:o 794/2004 V luvun ja komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (14) muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 271/2008 (15) säännösten mukaisesti.
4. Kreikan on peruutettava kaikki 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen maksamatta olevat maksut tämän päätöksen tekopäivästä alkaen.
3 artikla
1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tehokkaasti.
2. Kreikan on varmistettava tämän päätöksen täytäntöönpano neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta.
4 artikla
1. Kreikan on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta seuraavat tiedot:
a) |
tuensaajalta takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (tukisumma ja siitä perittävä korko); |
b) |
yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi; |
c) |
asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin. |
2. Kreikan on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä säännöllisesti siihen saakka, kunnes 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Jos komissio sitä pyytää, Kreikan on toimitettava viipymättä kaikki tiedot toimenpiteistä, jotka se on jo toteuttanut tai joita se suunnittelee tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Sen on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.
5 artikla
Tämä päätös on osoitettu Kreikalle.
Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2011.
Komission puolesta
Joaquín ALMUNIA
Varapuheenjohtaja
(1) EUVL C 96, 16.4.2010, s. 7.
(2) Ks. alaviite 1.
(3) Tuohon aikaan siirto-operaattorina oli julkinen kaasuyhtiö, Dimosia Epixeirisi Aeriou, jäljempänä, ’DEPA’, josta valtio omistaa 65 prosenttia. Kansallinen kaasunsiirtojärjestelmä (mukaan lukien Alouminion tis Ellados -yrityksen yhdistävä putki) siirrettiin myöhemmin kansalliselle maakaasuverkko-operaattorille, Diaxeiristi tou Ethnikou Systimatos Fysikou Aeriou, jäljempänä ’DESFA’, joka perustettiin 30 päivänä maaliskuuta 2007 DEPAn kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi.
(4) Tarkemmin sanottuna kilpailukykyä koskevasta tukiohjelmasta, osio 7 ”Energia ja kestävä kehitys”, toimenpide 7.1 ”Maakaasun pääsy asunto- ja palvelualalle, teollisuusasiakkaille ja liikennealalle”.
(5) EYVL C 9, 15.1.2003, s. 6.
(6) Lähde: ”Aluminium use in Europe, country profiles, 2005–2008”, http://www.eaa.net.
(7) Asia C-70/72, komissio v. Saksa, Kok. 1973, s. 813, 14 kohta, ja asiassa C-197/99 P, Belgia v. komissio, annettu tuomio, Kok. 2003, s. I-8461, 109 kohta.
(8) Osoituksena tuotosta kaasusiirron alalla ks. komission päätös N 594/2009 – Dotacja na inwestycje w układy przesyłowe gazu ziemnego dla OGP Gaz-System SA (Tuki Gaz-System S.A:lle maakaasunsiirtoverkkoa varten Puolassa), erityisesti 17 kohta. Gaz-Systemin pääoman tuotto on 10,8 % 1.1.2009 alkaen.
(9) EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13.
(10) EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3.
(11) Minkä lisäksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ei sallita alueellista toimintatukea.
(12) EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.
(13) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.
(14) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.
(15) EUVL L 82, 25.3.2008, s. 1.
27.6.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 166/90 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,
annettu 25 päivänä kesäkuuta 2012,
perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen virallisesti valvottua viljelystarkastusta koskevan määräaikaisen kokeen järjestämisestä neuvoston direktiivien 66/401/ETY, 66/402/ETY, 2002/54/EY, 2002/55/EY ja 2002/57/EY mukaisesti
(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 4169)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2012/340/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rehukasvien siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston direktiivin 66/401/ETY (1) ja erityisesti sen 13 a artiklan,
ottaa huomioon viljakasvien siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston direktiivin 66/402/ETY (2) ja erityisesti sen 13 a artiklan,
ottaa huomioon juurikkaiden siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/54/EY (3) ja erityisesti sen 19 artiklan,
ottaa huomioon vihannesten siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/55/EY (4) ja erityisesti sen 33 artiklan,
ottaa huomioon öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/57/EY (5) ja erityisesti sen 16 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Kasvuston viralliset viljelystarkastukset ovat perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen varmentamisen edellytyksenä. Varmennettujen siementen osalta on kuitenkin jo jokin aika sitten annettu mahdollisuus valita virallisten viljelystarkastusten ja virallisesti valvottujen viljelystarkastusten välillä. |
(2) |
Se, että tarjotaan mahdollisuus valita virallisten ja virallisesti valvottujen viljelystarkastusten välillä, voi olla parempi vaihtoehto myös virallisten viljelystarkastusten edellyttämiselle perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen osalta. Tästä syystä olisi järjestettävä määräaikainen koe tämän vaihtoehdon arvioimiseksi. |
(3) |
Virallisesti valvotuista viljelystarkastuksista varmennettujen siementen osalta saatujen kokemusten perusteella kokeen toteutuksessa on aiheellista soveltaa samoja säännöksiä, jotka koskevat myös varmennettuja siemeniä, jotta voidaan arvioida, voidaanko kyseisiä säännöksiä soveltaa perussiemeniin ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea oleviin jalostettuihin siemeniin. |
(4) |
Kokeeseen osallistuvat jäsenvaltiot on tarpeen vapauttaa virallisia viljelystarkastuksia koskevista velvoitteista, joista säädetään direktiiveissä 66/401/ETY, 66/402/ETY, 2002/54/EY, 2002/55/EY ja 2002/57/EY. |
(5) |
Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden olisi raportoitava vuosittain. |
(6) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Kohde
Unionin tasolla järjestetään määräaikainen koe, jossa arvioidaan perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen varmentamisen osalta, olisiko mahdollisuus valita virallisten viljelystarkastusten ja 2 ja 3 artiklan mukaisesti suoritettujen virallisesti valvottujen viljelystarkastusten välillä parempi vaihtoehto virallisille viljelystarkastuksille, ja pitäisikö perussiemeniin ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea oleviin jalostettuihin siemeniin soveltaa samoja säännöksiä kuin varmennettujen siementen varmentamiseen sovelletaan.
Kokeen tarkoituksena on päättää, voidaanko perussiemeniä ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevia jalostettuja siemeniä koskeva vaatimus virallisten viljelystarkastusten suorittamisesta korvata vaatimuksella joko virallisten tai virallisesti valvottujen viljelystarkastusten suorittamisesta seuraavien säännösten osalta:
a) |
direktiivin 66/401/ETY 2 artiklan 1 kohdan B alakohdan 1 alakohdan d alakohta, 14 a artiklan a alakohta ja liitteessä I oleva 6 kohta; |
b) |
direktiivin 66/402/ETY 2 artiklan 1 kohdan C alakohdan d alakohta, 2 artiklan 1 kohdan C a alakohdan c alakohta, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 1 alakohdan d alakohta, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 2 alakohdan b alakohta, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 3 alakohdan c alakohta ja 14 a artiklan a alakohta sekä liitteessä I oleva 7 kohta; |
c) |
direktiivin 2002/54/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta, 21 artiklan a alakohta ja liitteessä I olevan A osan 4 kohta; |
d) |
direktiivin 2002/55/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta, 35 artiklan a alakohta ja liitteessä I oleva 2 kohta; |
e) |
direktiivin 2002/57/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta, 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan 1 alakohdan ii alakohta, 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan 2 alakohdan iii alakohta ja 18 artiklan a alakohta sekä liitteessä I oleva 5 kohta. |
2 artikla
Virallisesti valvottuja viljelystarkastuksia suorittavat tarkastajat
Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että virallisesti valvottuja viljelystarkastuksia suorittavat tarkastajat täyttävät seuraavat vaatimukset:
a) |
He ovat teknisesti päteviä. |
b) |
He eivät saa tarkastuksista henkilökohtaista etua. |
c) |
Kyseisen jäsenvaltion siementen varmentamisesta vastaava viranomainen on virallisesti valtuuttanut heidät suorittamaan virallisesti valvottuja viljelystarkastuksia; valtuutukseen on sisällyttävä joko tarkastajien vala tai tarkastajien allekirjoittama kirjallinen sitoumus noudattaa virallisia tarkastuksia koskevia sääntöjä. |
d) |
He suorittavat tarkastuksia siementen varmentamisesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa. |
3 artikla
Kasvustojen ja korjattujen siementen tarkastukset
1. Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että kasvustojen ja korjattujen siementen tarkastukset täyttävät 2–5 kohdassa säädetyt vaatimukset.
2. Tarkastettava kasvusto on kasvatettava siemenistä, jotka on hyväksytty virallisessa jälkitarkastuksessa, jonka tulokset täyttävät direktiivien 66/401/ETY, 66/402/ETY, 2002/54/EY, 2002/55/EY ja 2002/57/EY liitteissä I säädetyt vaatimukset.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava vähintään 20 prosentin osuus kasvustoista direktiivin 2002/55/EY soveltamisalaan kuuluvien vihanneskasvien osalta. Kaikkien muiden kasvustojen osalta osuuden on oltava vähintään viisi prosenttia. Perussiementen ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen luokkia koskevien asianmukaisten tarkastustasojen määrittämiseksi sovelletaan seuraavia eri osuuksia: 5, 10, 15 ja 20 prosenttia.
4. Kasvustoista saaduista siemeneristä otetuista näytteistä osa on otettava virallista jälkitarkastusta varten sekä tarvittaessa lajikkeen tunnistamiseksi ja lajikeaitouden määrittämiseksi laboratoriossa tehtävää virallista siementarkastusta varten. Jäsenvaltioiden on yksilöitävä siemenerät, joiden osalta on suoritettu virallisesti valvottu viljelystarkastus.
5. Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on verrattava virallisia viljelystarkastuksia samalla viljelyksellä suoritettujen virallisesti valvottujen viljelystarkastusten kanssa.
4 artikla
Jäsenvaltioiden osallistuminen
Kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua kokeeseen.
Jäsenvaltioiden, jotka päättävät osallistua kokeeseen, jäljempänä ’kokeeseen osallistuvat jäsenvaltiot’, on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille, mitä lajeja, luokkia ja alueita niiden osallistuminen koskee, sekä mahdolliset rajoitukset.
Jäsenvaltiot voivat lopettaa osallistumisensa milloin tahansa ilmoittamalla siitä komissiolle.
5 artikla
Vapautus
Kokeen toteuttamiseksi kokeeseen osallistuvat jäsenvaltiot vapautetaan perussiemeniä ja perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevia jalostettuja siemeniä koskevien virallisten viljelystarkastusten osalta niistä velvoitteista, joista säädetään direktiivin 66/401/ETY 2 artiklan 1 kohdan B alakohdan 1 alakohdan d alakohdassa, 14 a artiklan a alakohdassa ja liitteessä I olevassa 6 kohdassa; direktiivin 66/402/ETY 2 artiklan 1 kohdan C alakohdan d alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan Ca alakohdan c alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 1 alakohdan d alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 2 alakohdan b alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan D alakohdan 3 alakohdan c alakohdassa ja 14 a artiklan a alakohdassa sekä liitteessä I olevassa 7 kohdassa; direktiivin 2002/54/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa, 21 artiklan a alakohdassa ja liitteessä I olevan A osan 4 kohdassa; direktiivin 2002/55/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa, 35 artiklan a alakohdassa ja liitteessä I olevassa 2 kohdassa; sekä direktiivin 2002/57/EY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan 1 alakohdan ii alakohdassa, 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan 2 alakohdan iii alakohdassa ja 18 artiklan a alakohdassa sekä liitteessä I olevassa 5 kohdassa.
6 artikla
Raportointia koskevat velvollisuudet
1. Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kertomus 2 ja 3 artiklan mukaisesti suoritetun kokeen kunkin vuoden tuloksista seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä.
2. Kokeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden on kokeen päätyttyä ja joka tapauksessa osallistumisensa päätyttyä toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kertomus 2 ja 3 artiklan mukaisesti suoritetun kokeen tuloksista seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä.
Kertomus voi sisältää muitakin tietoja, joita jäsenvaltiot pitävät merkittävinä kokeen kannalta.
7 artikla
Kokeen kesto
Koe alkaa 1 päivänä tammikuuta 2013 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017.
8 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 25 päivänä kesäkuuta 2012.
Komission puolesta
John DALLI
Komission jäsen
(1) EYVL 125, 11.7.1966, s. 2298/66.
(2) EYVL 125, 11.7.1966, s. 2309/66.
(3) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 12.
(4) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 33.
(5) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 74.