ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2012.109.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 109

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

55. vuosikerta
21. huhtikuu 2012


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 347/2012, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta siltä osin kuin kyse on tiettyjä moottoriajoneuvoluokkia koskevista kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista

1

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 348/2012, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

18

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2012/201/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2012, rakennusalan tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelystä neuvoston direktiivin 89/106/ETY 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisäväliseinäsarjojen osalta tehdyn päätöksen 98/213/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 1866)  ( 1 )

20

 

 

2012/202/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2012, rakennusalan tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelystä neuvoston direktiivin 89/106/ETY 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti betonielementtien, kevytrunkoainesbetonielementtien ja höyrykarkaistujen kevytbetonielementtien osalta tehdyn päätöksen 1999/94/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 1977)  ( 1 )

22

 

 

2012/203/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012, päätöksen 2006/766/EY liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden kolmansien maiden, joista elävien, jäähdytettyjen, pakastettujen tai jalostettujen simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden tuonti ihmisravinnoksi on sallittua, luettelon Chileä koskevasta kohdasta (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 2446)  ( 1 )

24

 

 

2012/204/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012, päätöksen 2003/467/EY liitteiden muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Latvian julistamisesta luomistaudista virallisesti vapaaksi jäsenvaltioksi ja tiettyjen Italian, Puolan ja Portugalin alueiden julistamisesta tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaiksi (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 2451)  ( 1 )

26

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 347/2012,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2012,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta siltä osin kuin kyse on tiettyjä moottoriajoneuvoluokkia koskevista kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetus (EY) N:o 661/2009 on erillisasetus, joka on annettu puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (2) (puitedirektiivi) mukaisen tyyppihyväksyntämenettelyn soveltamiseksi.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 vahvistetaan perusvaatimukset, joita sovelletaan luokkien M2, M3, N2 ja N3 moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntään siltä osin, kuin kyse on kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien asentamisesta. On tarpeen vahvistaa kyseisessä tyyppihyväksynnässä sovellettavat menettelyt, testit ja vaatimukset.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 asetetaan yleinen velvoite, jonka mukaan luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvoihin on asennettava kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 661/2009 säädetään, että komissio voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla tietyille ajoneuvoille tai luokkiin M2, M3, N2 ja N3 kuuluville ajoneuvoille myönnetään poikkeus velvoitteesta asentaa kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä tietyin edellytyksin.

(5)

Kustannusten ja hyötyjen sekä teknisten ja turvallisuusseikkojen analyysi on osoittanut, että tarvitaan enemmän siirtymäaikaa, ennen kuin laajoja kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyviä vaatimuksia voidaan soveltaa kaikkiin luokkien M2, M3, N2 ja N3 ajoneuvotyyppeihin. Kun määritellään yksityiskohtaiset säännöt, jotka liittyvät niihin erityisiin testaus- ja teknisiin vaatimuksiin, joita näiden ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä sovelletaan kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta, on kiinnitettävä huomiota erityisesti näissä ajoneuvoissa käytettävään jarrutusteknologiaan ja taka-akselin jousitusjärjestelmään. Sen vuoksi olisi asianmukaista ottaa nämä vaatimukset käyttöön kahdessa vaiheessa; hyväksyntätasolla 1 käytössä olisi asianmukaiset törmäysvaroitus- ja hätäjarrutusvaatimukset, joita sovelletaan luokkien M3 ja N3 ajoneuvotyyppeihin sekä luokan N2 ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on yli 8 tonnia, edellyttäen että nämä ajoneuvotyypit on varustettu pneumaattisilla tai paineilma-hydraulisilla jarrujärjestelmillä ja pneumaattisella taka-akselin jousitusjärjestelmillä. Näitä vaatimuksia olisi laajennettava ja täydennettävä toisessa vaiheessa, hyväksyntätasolla 2, siten että niitä sovellettaisiin myös hydraulisilla jarrujärjestelmillä ja muilla kuin pneumaattisilla taka-akselin jousitusjärjestelmillä varustettuihin ajoneuvotyyppeihin sekä luokan M2 ajoneuvotyyppeihin ja luokan N2 ajoneuvotyyppeihin, joiden enimmäismassa on enintään 8 tonnia. Hyväksyntätason 2 käyttöönoton ajoituksen olisi annettava riittävästi aikaa siihen, että kyseisistä järjestelmistä saadaan lisää kokemusta ja alan tekniikkaa voidaan kehittää lisää ja että Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio (UN/ECE) voi vahvistaa kansainväliset yhdenmukaiset suorituskyky- ja testausvaatimukset, joita sovelletaan asianomaisten luokkien ajoneuvotyyppeihin. Sen vuoksi komissio vahvistaa viimeistään kaksi vuotta ennen hyväksyntätason 2 käyttöönottoa kriteerit, jotka koskevat varoitustestiä ja jarrutuksen aktivoitumistestiä, luokan M2 ajoneuvotyypeille ja enimmäismassaltaan enintään 8 tonnia oleville luokan N2 ajoneuvotyypeille ottaen huomioon asiaan liittyvän UN/ECE:n puitteissa tehdyn jatkokehityksen.

(6)

Kustannusten ja hyötyjen analyysissa osoittautui lisäksi, että kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän pakollisesta asentamisesta syntyisi enemmän kustannuksia kuin hyötyä eikä se sen vuoksi olisi asianmukaista seuraavissa ajoneuvoalaluokissa: luokan N2 puoliperävaunun vetoajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 mutta enintään 8 tonnia, luokkien M2 ja M3 alaluokkien A, I ja II ajoneuvot sekä luokan M3 alaluokkien A, I ja II nivellinja-autot. Teknisten ja fysikaalisten rajoitusten vuoksi on lisäksi mahdotonta asentaa tiettyihin erikoiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin, maastoajoneuvoihin ja yli kolmiakselisiin ajoneuvoihin törmäyksenhavaitsemislaitteet siten, että niiden luotettava toiminta voitaisiin varmistaa. Näiden luokkien ajoneuvoille olisi sen vuoksi myönnettävä poikkeus velvoitteesta asentaa kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan luokkien M2, M3, N2 ja N3 moottoriajoneuvoihin, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2007/46/EY liitteessä II, lukuun ottamatta seuraavia:

1)

luokan N2 puoliperävaunun vetoajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 mutta enintään 8 tonnia

2)

luokkien M2 ja M3 alaluokkien A, I ja II ajoneuvot

3)

luokan M3 alaluokkien A, I ja II nivellinja-autot

4)

direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A osan 4.2 ja 4.3 kohdassa tarkoitetut luokkien M2, M3, N2 ja N3 maastoajoneuvot

5)

direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A osan 5 kohdassa tarkoitetut luokkien M2, M3, N2 ja N3 erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot

6)

luokkien M2, M3 N2 ja N3 ajoneuvot, joissa on enemmän kuin kolme akselia.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivissä 2007/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 661/2009 vahvistettuja määritelmiä.

Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’Ajoneuvotyypillä sen kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin

a)

valmistajan tuotenimi tai tavaramerkki;

b)

ajoneuvon ominaisuudet, jotka merkittävästi vaikuttavat kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän toimintoihin;

c)

kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän tyyppi ja malli.

2)

’Testattavalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan testin kohteena olevaa ajoneuvoa.

3)

’Kohteella’ tarkoitetaan suurina määrinä sarjatuotannossa valmistettua luokan M1 henkilöautoa, jonka korityyppi on AA eli sedan, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan C osan 1 kohdassa, tai pehmeän kohteen tapauksessa esinettä, joka edustaa sellaista ajoneuvoa siltä osin, kuin kyse on sen havaitsemisominaisuuksista, joita sovelletaan testattavan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän anturijärjestelmään.

4)

’Pehmeällä kohteella’ tarkoitetaan kohdetta, joka törmäyksen sattuessa vaurioituu mahdollisimman vähän ja aiheuttaa mahdollisimman vähäiset vauriot testattavalle ajoneuvolle.

5)

’Liikkuvalla kohteella’ tarkoitetaan kohdetta, joka kulkee tasaisella nopeudella samaan suuntaan ja saman ajokaistan keskellä kuin testattava ajoneuvo.

6)

’Paikallaan olevalla kohteella’ tarkoitetaan kohdetta, joka on paikoillaan suunnattuna samaan suuntaan ja asetettuna saman ajokaistan keskelle kuin testattava ajoneuvo.

7)

’Törmäysvaroitusvaiheella’ tarkoitetaan vaihetta, joka välittömästi edeltää hätäjarrutusta ja jonka aikana kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä varoittaa kuljettajaa mahdollisesta etutörmäyksestä.

8)

’Hätäjarrutusvaiheella’ tarkoitetaan vaihetta, joka alkaa, kun kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä antaa ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmälle jarrutuskäskyn, joka on vähintään 4 m/s2.

9)

’Yhteisellä alueella’ tarkoitetaan aluetta, jossa voidaan ilmaista kaksi tai useampia tietoja mutta ei samanaikaisesti.

10)

’Automaattivalvonnalla’ tarkoitetaan integroitua toiminnetta, joka jaksoittaisesti tarkastaa järjestelmän vikaantumisen varalta ainakin järjestelmän ollessa aktiivisena.

11)

’Ajalla törmäykseen (TTC)’ tarkoitetaan aikaa, joka saadaan jakamalla testattavan ajoneuvon ja kohteen välinen etäisyys testattavan ajoneuvon ja kohteen suhteellisella nopeudella tiettynä hetkenä.

3 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

1.   Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä marraskuuta 2013 kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyvistä syistä evättävä EY-tyyppihyväksyntä tai kansallinen tyyppihyväksyntä uusilta ajoneuvotyypeiltä, jotka eivät täytä liitteissä II ja III vahvistettuja vaatimuksia, lukuun ottamatta liitteessä II olevia hyväksyntätason 2 vaatimuksia ja saman liitteen lisäyksessä vahvistettuja hyväksymis- ja hylkäysperusteita ja lukuun ottamatta ajoneuvoja, joiden taka-akselin jousitus ei ole pneumaattinen.

2.   Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä marraskuuta 2015 kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyvistä syistä katsottava, etteivät uusien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistukset enää ole voimassa direktiivin 2007/46/EY 26 artiklassa mainittuja tarkoituksia varten, ja kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto, elleivät ajoneuvot täytä tämän asetuksen liitteissä II ja III vahvistettuja vaatimuksia, lukuun ottamatta liitteessä II olevia hyväksyntätason 2 vaatimuksia ja saman liitteen lisäyksessä vahvistettuja hyväksymis- ja hylkäysperusteita ja lukuun ottamatta ajoneuvoja, joiden taka-akselin jousitus ei ole pneumaattinen.

3.   Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä marraskuuta 2016 kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyvistä syistä evättävä EY-tyyppihyväksyntä tai kansallinen tyyppihyväksyntä uusilta ajoneuvotyypeiltä, jotka eivät täytä liitteissä II ja III vahvistettuja vaatimuksia, mukaan luettuna liitteessä II olevat hyväksyntätason 2 vaatimukset ja saman liitteen lisäyksessä vahvistetut hyväksymis- ja hylkäysperusteet.

4.   Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä marraskuuta 2018 kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyvistä syistä katsottava, etteivät uusien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistukset enää ole voimassa direktiivin 2007/46/EY 26 artiklassa mainittuja tarkoituksia varten, ja kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto, elleivät ajoneuvot täytä tämän asetuksen liitteissä I ja II vahvistettuja vaatimuksia, mukaan luettuna liitteessä II olevat hyväksyntätason 2 vaatimukset ja saman liitteen lisäyksessä vahvistetut hyväksymis- ja hylkäysperusteet.

5.   Rajoittamatta 1–4 kohdan soveltamista kansalliset viranomaiset eivät saa kehittyneisiin hätäjarrutusjärjestelmiin liittyvistä syistä

a)

evätä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uudelta ajoneuvotyypiltä, jos ajoneuvo täyttää asetuksen (EY) N:o 661/2009 ja tämän asetuksen vaatimukset;

b)

kieltää uuden ajoneuvon rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa, jos kyseinen ajoneuvo täyttää asetuksen (EY) N:o 661/2009 ja tämän asetuksen vaatimukset;

c)

myöntää hyväksyntätason 2 mukaista EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uudelle luokan M2 ajoneuvolle tai uudelle luokan N2 ajoneuvolle, jonka enimmäismassa on enintään 8 tonnia, ennen kuin varoitus- ja aktivoitumistestiä koskeviin vaatimuksiin liittyvät hyväksymis- ja hylkäämisarvot on vahvistettu 5 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta

1.   Valmistajan on itse tai edustajansa välityksellä toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle hakemus, joka koskee ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta.

2.   Hakemus on laadittava liitteessä I olevassa 1 osassa esitetyn ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti.

3.   Jos asiaankuuluvat tämän asetuksen liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntä ja annettava tyyppihyväksyntänumero direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII säädetyn numerointijärjestelmän mukaisesti.

Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

4.   Edellä olevan 3 kohdan soveltamista varten hyväksyntäviranomaisen on annettava EY-tyyppihyväksyntätodistus, joka on laadittu tämän asetuksen liitteessä I olevassa 2 osassa annetun mallin mukaisesti.

5 artikla

Liitteen II lisäyksen 2 muuttaminen

Komissio muuttaa 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä liitteen II lisäystä 2 sisällyttämällä siihen hyväksymis- ja hylkäämisarvot, joita sovelletaan varoitus- ja aktivoitumistestivaatimuksiin, jotka luokan M2 ajoneuvotyyppien ja luokan N2 ajoneuvotyyppien, joiden enimmäismassa on enintään 8 tonnia, on täytettävä hyväksymistasolla 2.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä huhtikuuta 2012.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.


LIITE I

Ilmoituslomakkeen ja EY-tyyppihyväksyntätodistuksen vakiomallit moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntään kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta

1   OSA

Ilmoituslomake

MALLI

Ilmoituslomake nro … ajoneuvotyypin EY-tyyppihyväksynnästä kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos asetuksen (EU) N:o 347/2012 liitteessä I tarkoitetuissa järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on elektronisia ohjaustoimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

0.   YLEISTÄ

0.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.2.0.1   Alusta: …

0.2.0.2   Kori / koko ajoneuvo: …

0.2.1   Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …

0.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon (1): …

0.3.0.1   Alusta: …

0.3.0.2   Kori / koko ajoneuvo: …

0.3.1   Merkinnän sijainti: …

0.3.1.1   Alusta: …

0.3.1.2   Kori / koko ajoneuvo: …

0.4   Ajoneuvoluokka (2): …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.6   Lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sijainti ja kiinnitysmenetelmä ja ajoneuvon valmistenumeron sijainti: …

0.6.1   Alustassa: …

0.6.2   Korissa: …

0.8   Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.9   Valmistajan edustajan (jos on) nimi ja osoite: …

1.   AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

1.1   Valokuvat ja/tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta: …

1.2   Koko ajoneuvon mittapiirustus: …

1.3   Akselien ja pyörien määrä: …

1.3.1   Paripyörillä varustettujen akselien määrä ja sijainti: …

1.3.2   Ohjaavien akselien määrä ja sijainti: …

1.3.3   Vetävät akselit (määrä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

2.   MASSAT JA MITAT (3)  (4)

(kg, mm) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)

2.1   Akselivälit (täysin kuormitettuna) (5)

2.1.1   Kaksiakseliset ajoneuvot: …

2.1.1.1   Kolmi- tai useampiakseliset ajoneuvot

2.3   Akselien raidevälit ja -leveydet

2.3.1   Kunkin ohjaavan akselin raideväli (6): …

2.3.2   Kaikkien muiden akselien raideväli (6): …

2.3.4   Etumaisen akselin leveys (renkaiden uloimmasta reunasta mitattuna lukuun ottamatta renkaiden pullistumia lähellä maanpintaa): …

2.4   Ajoneuvon mittojen vaihteluväli (äärimitat)

2.4.1   Alustat ilman koria

2.4.1.1   Pituus (7): …

2.4.1.1.1   Suurin sallittu pituus: …

2.4.1.1.2   Pienin sallittu pituus: …

2.4.1.2   Leveys (8): …

2.4.1.2.1   Suurin sallittu leveys: …

2.4.1.2.2   Pienin sallittu leveys: …

2.4.2   Alusta, jossa on kori

2.4.2.1   Pituus (7): …

2.4.2.1.1   Kuormausalueen pituus: …

2.4.2.2   Leveys (8): …

2.4.3   Ilman alustaa hyväksytyn korin osalta (luokkien M2 ja M3 ajoneuvot)

2.4.3.1   Pituus (7): …

2.4.3.2   Leveys (8): …

2.6   Ajokuntoisen ajoneuvon massa

Ajoneuvon massa ajokunnossa koreineen ja, jos kyseessä on muuhun kuin luokkaan M1 kuuluva vetoajoneuvo, kytkentälaitteineen, jos valmistaja on sellaisen asentanut, tai alustan massa taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuna nesteet, työkalut, varapyörä, jos sellainen on asennettu, ja kuljettaja sekä, kun kyseessä on linja-auto, henkilökunnan jäsenen massa, jos ajoneuvossa on istuin henkilökunnan jäsenelle) (9) (kunkin variantin suurin ja pienin arvo): …

4.7   Ajoneuvon rakenteellinen huippunopeus (km/h) (10): …

8   JARRUT

(Seuraavat tiedot ja tarvittaessa tunnistustapa on annettava)

8.1   Jarrujen tyyppi ja ominaisuudet neuvoston direktiivin 71/320/ETY (11) liitteessä I olevan 1.6 kohdan mukaisesti, mukaan luettuina yksityiskohtaiset tiedot ja piirustukset rummuista, levyistä, johdoista, jarrukenkien/-palojen/-päällysteiden merkistä ja tyypistä, jarrun tehollisista pinta-aloista, rumpujen, kenkien tai levyjen säteestä, rumpujen massasta, säätölaitteista, akselien ja pyöräntuennan asianomaisista osista: …

8.2   Toimintakaavio, direktiivin 71/320/ETY liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa kuvatun jarrujärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus, mukaan luettuina tiedot voimansiirto- ja hallintalaitteista: …

8.2.1   Käyttöjarrujärjestelmä: …

8.2.2   Varajarrujärjestelmä: …

8.2.4   Muut mahdolliset lisäjarrujärjestelmät: …

8.3   Perävaunun vetämiseen suunniteltujen ajoneuvojen perävaunun jarrujärjestelmien hallintalaite ja voimansiirto: …

8.4   Ajoneuvo on varustettu vetämään sähköisillä/pneumaattisilla/hydraulisilla (12) käyttöjarruilla varustettua perävaunua: kyllä/ei (12)

8.5   Lukkiutumattomat jarrut

8.5.1   Järjestelmän toiminnan kuvaus (mukaan luettuna mahdolliset elektroniset osat), sähköjärjestelmän lohkokaavio, hydraulisen tai pneumaattisen järjestelmän piirikaavio: …

8.6   Direktiivin 71/320/ETY liitteessä II olevan 1.1.4.2 kohdan lisäyksen tai soveltuvin osin liitteen XI lisäyksen mukaiset mitoituslaskelma ja -käyrät: …

8.7   Energialähteen kuvaus ja/tai piirros, myös jarrutehostimella varustettujen jarrujärjestelmien osalta: ……

8.7.1   Paineilmajarrujärjestelmien työpaine p2 painesäiliöissä: …

8.7.2   Alipainejarrujärjestelmien energian lähtötaso säiliöissä: …

13.   LINJA-AUTOJA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

13.1   Ajoneuvoalaluokka: alaluokka III / alaluokka B (12)

Selitykset

2   OSA

MALLI

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Ilmoitus ajoneuvotyypin

EY-tyyppihyväksynnästä (13)

EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta (13)

EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (13)

EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (13)

kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta

komission asetuksen (EU) N:o 347/2012, sellaisena kuin se on muutettuna, ja hyväksyntätason 1 (13) / hyväksyntätason 2 (13) mukaisesti

EY-tyyppihyväksyntänumero: _

Laajennuksen syy:

I   JAKSO

0.1.   Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2.   Tyyppi:

0.2.1   Kaupalliset nimet (jos saatavissa):

0.3   Tyypin tunniste, jos merkitty ajoneuvoon (14)

0.3.1.   Merkinnän sijainti:

0.4.   Ajoneuvoluokka (15):

0.5.   Valmistajan nimi ja osoite:

0.8.   Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.9.   Valmistajan edustaja

II   JAKSO

1.   Lisätiedot (tarvittaessa): ks. lisäys

2.   Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos:

3.   Testausselosteen päiväys:

4.   Testausselosteen numero:

5.   Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys

6.   Paikka:

7.   Päivämäärä:

8.   Allekirjoitus:

Liitteet

:

Hyväksyntäasiakirjat

Testausseloste.


(1)  Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(2)  Luokitus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevaan A osaan sisältyvien määritelmien mukaisesti (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).

(3)  Jos ajoneuvosta on sekä tavanomaisella ohjaamolla että makuuohjaamolla varustettu malli, ilmoitetaan massat ja mitat molemmissa tapauksissa.

(4)  ISO-standardi 612:1978 – Road vehicles – Dimensions of motor vehicles and towed vehicles – terms and definitions.

(5)  

(g1)

Moottoriajoneuvo ja vetoaisalla varustettu perävaunu: kohta 6.4.1.

Puoliperävaunu ja keskiakseliperävaunu: kohta 6.4.2.

Huom.

Keskiakseliperävaunuissa kytkimen akseli katsotaan etummaiseksi akseliksi.

(6)  

(g4)

kohta 6.5.

(7)  

(g5)

kohta 6.1 ja muiden kuin luokan M1ajoneuvojen osalta: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.1 kohta (EYVL L 233, 25.8.1997, s. 1).

Perävaunujen pituudet on määritettävä ISO-standardin 612:1978 kohdan 6.1.2 mukaisesti.

(8)  

(g7)

kohta 6.2 ja muiden kuin luokan M1ajoneuvojen osalta: direktiivi 97/27/EY, liite I, 2.4.2 kohta.

(9)  Kuljettajan ja mahdollisen henkilökunnan jäsenen massaksi arvioidaan 75 kg (henkilö 68 kg ja matkatavarat 7 kg ISO-standardin 2416-1992 mukaisesti), polttonestesäiliö täytetään 90-prosenttisesti ja muut nestettä sisältävät järjestelmät (lukuun ottamatta jätevesijärjestelmiä) 100-prosenttisesti valmistajan eritelmien mukaisesti.

(10)  Perävaunujen osalta valmistajan sallima enimmäisnopeus.

(11)  EYVL L 202, 6.9.1971, s. 37.

(12)  Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia).

(13)  Tarpeeton viivataan yli.

(14)  Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(15)  Sellaisena kuin ne on määritelty direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa A jaksossa.

Lisäys

EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …

1.   Lisätiedot

1.1   Ajoneuvoon asennetun kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän lyhyt kuvaus:

4.   Asetuksen (EU) N:o 347/2012 liitteen II mukaisten testien tulokset.

4.1   Tiedot, joiden perusteella testauksessa käytetyt kohteet voidaan tunnistaa ja valmistaa

4.2   Luettelo toimenpiteistä, jotka johtavat törmäysvaroitusvaiheen keskeytymiseen

4.3   Luettelo toimenpiteistä, jotka johtavat hätäjarrutusvaiheen keskeytymiseen

4.4   Kuvaus varoitusmerkistä ja järjestys, jossa törmäysvaroitussignaalit esitetään kuljettajalle

4.5   Ajoneuvon massa ja kuormitus testattaessa

4.6   Tiedot, joiden perusteella testikohteet voidaan yksilöidä

4.7   Varoitus- ja aktivoitumistestin tulokset testattaessa paikallaan olevalla kohteella

4.8   Varoitus- ja aktivoitumistestin tulokset testattaessa liikkuvalla kohteella

4.9   Vianhavaitsemistestin tulokset

4.10   Poiskytkentätestin tulokset (vain jos ajoneuvossa on toiminne, jolla hätäjarrutusjärjestelmä voidaan kytkeä pois käytöstä)

4.11   Virheellisen reaktion testin tulokset

4.12   Ajoneuvotyyppi kehittyneine hätäjarrutusjärjestelmineen täyttää asetuksen (EU) N:o 347/2012 liitteen II lisäyksessä 1 vahvistetut hyväksyntätason 1 vaatimukset: kyllä/ei (1)

4.13   Ajoneuvotyyppi kehittyneine hätäjarrutusjärjestelmineen täyttää asetuksen (EU) N:o 347/2012 liitteen II lisäyksessä 2 vahvistetut hyväksyntätason 2 vaatimukset: kyllä/ei (1)

5.   Mahdolliset huomautukset:


(1)  Tarpeeton viivataan yli.


LIITE II

Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta koskevat vaatimukset ja testit

1.   Vaatimukset

1.1   Yleiset vaatimukset

1.1.1   Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen on niihin asennetun kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta täytettävä tämän liitteen 1.1–1.6.2 kohdassa vahvistetut suoritusvaatimukset, ja ne on varustettava lukkiutumisenestotoiminteella UN/ECE:n säännön nro 13 (1) liitteessä 13 esitettyjen suoritusvaatimusten mukaisesti.

1.1.2   Magneetti- tai sähkökentät eivät saa haitallisesti vaikuttaa kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän tehoon. Tämä on osoitettava noudattamalla UN/ECE:n säännön nro 10 muutossarjaa 03.

1.1.3   Kompleksisten sähköisten ohjausjärjestelmien turvallisuusnäkökohtien mukaisuus on osoitettava noudattamalla liitteessä III vahvistettuja vaatimuksia.

1.2   Suoritusvaatimukset

1.2.1   Järjestelmän on annettava kuljettajalle asianmukaiset varoitukset 1.2.1.1–1.2.1.3 kohdassa kuvatusti:

1.2.1.1

Törmäysvaroitus, kun kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on havainnut mahdollisen törmäyksen edellä olevaan luokan M, N tai O ajoneuvoon, joka kulkee samalla kaistalla hitaammalla nopeudella ja on pysähtynyt tai paikoillaan niin, ettei järjestelmä pidä sitä liikkuvana. Varoituksen on oltava 1.5.1 kohdan mukainen.

1.2.1.2

Vikaantumisvaroitus, kun kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä ilmenee vika, joka estää tämän liitteen vaatimusten täyttymisen. Varoituksen on oltava 1.5.4 kohdan mukainen.

1.2.1.2.1

Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän suorittamien automaattivalvontatoimintojen välillä ei saa olla merkittävää aikaväliä, eikä varoitusvalon syttymisessä saa olla merkittävää viivettä sähköisesti havaittavan vian tapauksessa.

1.2.1.3

Jos ajoneuvossa on toiminne, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä järjestelmä voidaan kytkeä manuaalisesti pois päältä, on annettava poiskytkentävaroitus, kun järjestelmä kytketään pois päältä. Varoituksen on oltava 1.4.2 kohdan mukainen.

1.2.2   Edellä 1.2.1.1 kohdassa tarkoitettujen varoitusten jälkeen on, jos 1.3.1, 1.3.2 ja 1.3.3 kohdan vaatimuksista ei muuta johdu, seurattava hätäjarrutusvaihe, jonka aikana testattavan ajoneuvon nopeus pienenee merkittävästi. Tämä on testattava 2.4 ja 2.5 kohdan mukaisesti.

1.2.3   Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän on oltava aktiivinen ainakin silloin, kun ajoneuvon nopeus on alueella, joka ulottuu nopeudesta 15 km/h ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen, ja kaikilla kuormituksilla, ellei sitä kytketä manuaalisesti pois käytöstä 1.4 kohdan mukaisesti.

1.2.4   Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on suunniteltava sellaiseksi, että törmäysvaroitussignaaleja syntyy mahdollisimman vähän ja järjestelmän suorittama jarrutus vältetään tilanteissa, joissa kuljettaja ei katso peräänajotörmäyksen uhkaavan. Tämä on osoitettava 2.8 kohdan mukaisesti.

1.3   Kuljettajan suorittama keskeytys

1.3.1   Kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä voi olla toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää törmäysvaroitusvaiheen. Jos ajoneuvon jarrujärjestelmää käytetään tuntohavaintoon perustuvan varoituksen antamiseen, järjestelmässä on oltava toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää varoitusjarrutuksen.

1.3.2   Kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä voi olla toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää hätäjarrutusvaiheen.

1.3.3   Edellä 1.3.1 ja 1.3.2 tarkoitetuissa tapauksissa keskeyttäminen voidaan aloittaa jollakin toimenpiteellä (esimerkiksi pienemmälle vaihteelle vaihtamisella tai suuntavalaisimen hallintalaitteella), joka osoittaa kuljettajan olevan tietoinen hätätilanteesta. Ajoneuvon valmistajan on toimitettava tutkimuslaitokselle luettelo näistä toimenpiteistä tyyppihyväksynnän yhteydessä, ja se on liitettävä liitteessä I olevan 2 osan II jaksossa tarkoitettuun testausselosteeseen.

1.4   Jos ajoneuvossa on toiminne, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä voidaan kytkeä pois käytöstä, sovelletaan tapauksen mukaan seuraavia vaatimuksia:

1.4.1

Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän on kytkeydyttävä automaattisesti käyttöön aina, kun virta kytketään uudestaan päälle.

1.4.2

Kuljettajalle on ilmoitettava jatkuvalla optisella varoitussignaalilla, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on kytketty pois päältä. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää 1.5.4 kohdassa tarkoitettua keltaista optista varoitussignaalia.

1.5   Varoitusmerkki

1.5.1   Edellä 1.2.1.1 kohdassa tarkoitettu törmäysvaroitus on annettava vähintään kahdella tavalla seuraavista: kuulo-, tunto- tai näköhavaintoon perustuvana varoituksena.

Varoitussignaalien ajoituksen on oltava sellainen, että kuljettajalla on mahdollisuus reagoida törmäysriskiin ja ottaa tilanne hallintaansa. Kuljettajaa ei lisäksi saa häiritä liian aikaisin tai liian usein annettavilla varoituksilla. Tämä on testattava 2.4.2 ja 2.5.2 kohdan mukaisesti.

1.5.2   Ajoneuvon valmistajan on tyyppihyväksynnän yhteydessä toimitettava kuvaus varoitusmerkistä ja kuljettajalle annettavien törmäysvaroitussignaalien esittämisjärjestyksestä. Kuvaus on kirjattava testausselosteeseen.

1.5.3   Jos törmäysvaroitukseen liittyy optinen signaali, se voidaan antaa 1.2.1.2 kohdassa kuvatulla vikaantumisvaroitussignaalilla, joka vilkkuu.

1.5.4   Edellä 1.2.1.2 kohdassa tarkoitetun vikaantumisvaroituksen on oltava jatkuva keltainen optinen varoitussignaali.

1.5.5   Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän optisten varoitussignaalien on aktivoiduttava joko silloin, kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa tai virtakytkin on päällä- ja käynnistys-asentojen välissä asennossa, jonka valmistaja on määritellyt tarkistusasennoksi (järjestelmän kytkentä – virta päällä). Tämä vaatimus ei koske yhteisellä alueella esitettäviä varoitussignaaleja.

1.5.6   Optisten varoitussignaalien on oltava havaittavissa myös päivänvalossa. Kuljettajan on kyettävä helposti tarkastamaan niiden asianmukainen toiminta istuimeltaan.

1.5.7   Kun kuljettajalle annetaan optinen varoitussignaali, joka ilmaisee, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on tilapäisesti pois käytöstä esimerkiksi huonon sään vuoksi, signaalin on oltava jatkuva ja väriltään keltainen. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää 1.5.4 kohdassa tarkoitettua vikaantumisvaroitussignaalia.

1.6   Teknistä määräaikaistarkastusta koskevat vaatimukset

1.6.1   Teknisessä määräaikaistarkastuksessa on pystyttävä vahvistamaan, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä toimii oikein. Tämä tehdään tarkkailemalla vikaantumisvaroitussignaalia virran päälle kytkemisen ja mahdollisten lampputestausten jälkeen.

Jos vikaantumisvaroitussignaali annetaan yhteisessä tilassa, on selvitettävä, että yhteinen tila on toiminnassa, ennen kuin vikaantumisvaroitussignaali tarkastetaan.

1.6.2   Tyyppihyväksynnän yhteydessä on esiteltävä luottamuksellisena pidettävä menettely, jolla valmistajan valitseman vikaantumisvaroitussignaalin toiminta suojataan yksinkertaiselta luvattomalta muuttamiselta.

Suojavaatimus täyttyy myös silloin, kun kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän asianmukaisen toimintatilan tarkistamiseen on käytössä varamenettely.

2.   Testausmenettelyt

2.1   Testiolosuhteet

2.1.1   Testi on tehtävä tasaisella kuivalla asfaltti- tai betonipinnalla.

2.1.2   Ympäristön lämpötilan on oltava 0–45 °C.

2.1.3   Vaakasuuntaisen näkyvyyden on oltava sellainen, että kohde voidaan havaita koko testin ajan.

2.1.4   Testin suorittamisaikana ei saa esiintyä tuulta, joka todennäköisesti vaikuttaisi tuloksiin.

2.2   Ajoneuvon testauskunto

2.2.1   Testipaino

Ajoneuvo on testattava valmistajan ja tutkimuslaitoksen sopimalla kuormituksella. Testausmenettelyn alettua ei sallita muutoksia.

2.3   Testikohteet

2.3.1   Testissä käytettävän kohteen on oltava tavanomainen suurina määrinä sarjatuotannossa valmistettu luokan M1 henkilöauto, jonka korityyppi on AA eli sedan, tai pehmeän kohteen tapauksessa esine, joka edustaa sellaista ajoneuvoa siltä osin, kuin kyse on sen tunnistusominaisuuksista, joita sovelletaan testattavan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän anturijärjestelmään. (2)

2.3.2   Tiedot, joiden perusteella kohteet voidaan yksilöidä ja valmistaa, on kirjattava ajoneuvon tyyppihyväksyntäasiakirjoihin liitteessä I olevan 2 osan II jakson lisäyksen 4.6 kohdan mukaisesti.

2.4   Varoitus- ja aktivoitumistesti paikallaan olevalla kohteella

2.4.1   Testattavan ajoneuvon on lähestyttävä paikallaan olevaa kohdetta suorassa linjassa vähintään kaksi sekuntia ennen testin toiminnallista osaa siten, että testattavan ajoneuvon suunta poikkeaa kohteen keskilinjasta enintään 0,5 m.

Testin toiminnallinen osa aloitetaan, kun testattavan ajoneuvon nopeus on 80 ± 2 km/h ja etäisyys kohteesta vähintään 120 m.

Toiminnallisen osan alusta törmäyshetkeen ulottuvana aikana kuljettaja ei saa tehdä testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

2.4.2   Edellä 1.5.1 kohdassa tarkoitettujen törmäysvaroitusten ajoituksen on noudatettava seuraavia:

2.4.2.1

Vähintään yksi tunto- tai kuulohavaintoon perustuva varoitus on annettava viimeistään seuraavissa annettujen arvojen toteutuessa:

 

Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon sarake B

 

Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon sarake B

Nämä arvot on saavutettava ennen hätäjarrutusvaiheen alkamista.

2.4.2.2

Vähintään kaksi varoitusta on annettava viimeistään seuraavissa annettujen arvojen toteutuessa:

 

Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon sarake C

 

Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon sarake C

Nämä arvot on saavutettava ennen hätäjarrutusvaiheen alkamista.

2.4.2.3

Varoitusvaiheessa tapahtuva nopeuden väheneminen saa olla enintään 15 km/h tai 30 prosenttia testattavan ajoneuvon nopeuden vähenemisen kokonaisarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi.

2.4.3   Törmäysvaroitusvaiheen jälkeen on hätäjarrutusvaiheen käynnistyttävä.

2.4.4   Hätäjarrutusvaihe saa alkaa vasta, kun aika törmäykseen on enintään 3,0 sekuntia.

Vaatimuksen noudattaminen on varmennettava joko testin aikana tehtävällä mittauksella tai ajoneuvon valmistajan toimittamien asiakirjojen perusteella siten, kuin tutkimuslaitos ja ajoneuvon valmistaja ovat sopineet.

2.4.5   Testattavan ajoneuvon nopeuden kokonaisvähennys paikallaan olevaan kohteeseen törmättäessä ei saa olla pienempi kuin seuraavissa annettu arvo:

 

Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon sarake D

 

Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon sarake D

2.5   Varoitus- ja aktivoitumistesti liikkuvalla kohteella

2.5.1   Testattavan ajoneuvon ja liikkuvan kohteen on liikuttava suorassa linjassa samaan suuntaan vähintään kaksi sekuntia ennen testin toiminnallista osaa siten, että testattavan ajoneuvon suunta poikkeaa kohteen keskilinjasta enintään 0,5 m.

Testin toiminnallinen osa aloitetaan, kun testattavan ajoneuvon nopeus on 80 ± 2 km/h ja liikkuvan kohteen nopeus seuraavissa annetun mukainen:

 

Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon sarake H

 

Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon sarake H

Testattavan ajoneuvon ja liikkuvan kohteen etäisyyden on oltava vähintään 120 m.

Toiminnallisen osan alusta siihen hetkeen, jolloin testattava ajoneuvo saavuttaa saman nopeuden kuin kohde, kuljettaja ei saa tehdä testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

2.5.2   Edellä 1.5.1 kohdassa tarkoitettujen törmäysvaroitusten ajoituksen on noudatettava seuraavia:

2.5.2.1

Vähintään yksi tunto- tai kuulohavaintoon perustuva varoitus on annettava viimeistään seuraavissa annettujen arvojen toteutuessa:

 

Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon E-sarake

 

Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon E-sarake

Nämä arvot on saavutettava ennen hätäjarrutusvaiheen alkamista.

2.5.2.2

Vähintään kaksi varoitusta on annettava viimeistään seuraavissa annettujen arvojen toteutuessa:

 

Hyväksyntätaso 1: Lisäyksen 1 taulukon F-sarake

 

Hyväksyntätaso 2: Lisäyksen 2 taulukon F-sarake

Nämä arvot on saavutettava ennen hätäjarrutusvaiheen alkamista.

2.5.2.3

Varoitusvaiheessa tapahtuva nopeuden väheneminen saa olla enintään 15 km/h tai 30 prosenttia testattavan ajoneuvon nopeuden vähenemisen kokonaisarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi.

2.5.3   Törmäysvaroitusvaiheen jälkeen on hätäjarrutusvaiheen käynnistyttävä, jonka tuloksena testattava ajoneuvo ei törmää liikkuvaan kohteeseen.

2.5.4   Hätäjarrutusvaihe saa alkaa vasta, kun aika törmäykseen on enintään 3,0 sekuntia.

Vaatimuksen noudattaminen on varmennettava joko testin aikana tehtävällä mittauksella tai ajoneuvon valmistajan toimittamien asiakirjojen perusteella siten, kuin tutkimuslaitos ja ajoneuvon valmistaja ovat sopineet.

2.6   Vianhavaitsemistesti

2.6.1   Simuloidaan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän vikaantuminen esimerkiksi katkaisemalla virransyöttö johonkin järjestelmän komponenttiin tai katkaisemalla järjestelmän komponenttien välinen sähköinen kytkentä. Kun kehittyneeseen hätäjarrutusjärjestelmään simuloidaan vika, 1.5.4 kohdassa tarkoitetun varoitussignaalin tai kohdassa 1.4 tarkoitetun hätäjarrutusjärjestelmän vapaaehtoisen manuaalisen poiskytkentälaitteen sähköisiä kytkentöjä ei saa katkaista.

2.6.2   Edellä 1.5.4 kohdassa mainitun vikaantumisvaroitussignaalin on aktivoiduttava ja pysyttävä aktiivisena viimeistään 10 sekunnin kuluessa siitä, kun ajoneuvoa on ajettu yli 15 km:n/h nopeudella, ja aktivoiduttava uudelleen, kun virta kytketään sen jälkeen ensin pois päältä ja uudelleen päälle ajoneuvon ollessa paikoillaan, niin kauan kuin simuloitu vika on olemassa.

2.7   Poiskytkentätesti

2.7.1   Jos ajoneuvossa on väline, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä kytketään pois päältä, asetetaan sytytysvirtakytkin päällä-asentoon ja kytketään järjestelmä pois päältä. Tällöin on 1.4.2 kohdassa tarkoitetun varoitussignaalin aktivoiduttava. Asetetaan sytytysvirtakytkin pois päältä -asentoon. Asetetaan sytytysvirtakytkin uudelleen päällä-asentoon ja tarkistetaan, ettei aiemmin aktivoitunut varoitussignaali aktivoidu uudelleen eli että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on kytkeytynyt toimintaan 1.4.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jos sytytysjärjestelmä aktivoidaan avaimella, edellä esitetyn vaatimuksen on täytyttävä ilman, että avain poistetaan.

2.8   Virheellisen reaktion testi

2.8.1   Asetetaan kaksi paikallaan olevaa, korityypiltään AA sedan olevaa luokan M1 ajoneuvoa seuraavasti:

a)

ne osoittavat samaan ajosuuntaan kuin testattava ajoneuvo

b)

niiden välinen etäisyys on 4,5 m (3)

c)

niiden perät ovat samassa linjassa.

2.8.2   Testattavaa ajoneuvoa kuljetetaan vähintään 60 metrin matka tasaisella nopeudella 50 ± 2 km/h siten, että se kulkee kahden paikallaan olevan ajoneuvon välistä.

Testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin ei testin aikana saa tehdä mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

2.8.3   Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä ei saa antaa törmäysvaroitusta eikä käynnistää hätäjarrutusvaihetta.


(1)  Unioni liittyi kyseiseen UN/ECE:n sääntöön neuvoston päätöksellä 97/836/EY (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(2)  Tutkimuslaitoksen ja ajoneuvon valmistajan kesken on sovittava, että pehmeän kohteen tunnistusominaisuudet vastaavat luokan M1 henkilöautoa, jonka korityyppi on AA eli sedan.

(3)  Kahden paikallaan olevan ajoneuvon välisen etäisyyden määrittämisessä käytettävä vertailupiste on määritettävä ISO-standardin 612:1978 mukaisesti.

Lisäys 1

Hyväksyntätaso 1: varoitus- ja aktivoitumistestivaatimukset – hyväksymis- ja hylkäämisarvot

A

B

C

D

E

F

G

H

Ajoneuvoluokka

Paikallaan oleva kohde

Liikkuva kohde

Varoitusten ajoitus

Testattavan ajoneuvon nopeuden väheneminen

Varoitusten ajoitus

Testattavan ajoneuvon nopeuden väheneminen

Kohteen nopeus

Ainakin 1 tunto- tai näköhavaintoon perustuva

Vähintään 2

Ainakin 1 tunto- tai näköhavaintoon perustuva

Vähintään 2

(2.4.2.1 kohta)

(2.4.2.2 kohta)

(2.4.5 kohta)

(2.5.2.1 kohta)

(2.5.2.2 kohta)

(2.5.3 kohta)

(2.5.1 kohta)

M3, N3 ja N2 > 8 t (varustettu pneumaattisilla tai paineilmahydraulisilla jarrujärjestelmillä ja pneumaattisella taka-akselin jousitusjärjestelmillä)

Viimeistään 1,4 s ennen hätäjarrutusvaiheen alkua

Viimeistään 0,8 s ennen hätäjarrutusvaiheen alkua

Vähintään 10 km/h

Viimeistään 1,4 s ennen hätäjarrutusvaiheen alkua

Viimeistään 0,8 s ennen hätäjarrutusvaiheen alkua

Testattava ajoneuvo ei saa törmätä liikkuvaan kohteeseen

32 ± 2 km/h

Lisäys 2

Hyväksyntätaso 2: varoitus- ja aktivoitumistestivaatimukset – hyväksymis- ja hylkäämisarvot

A

B

C

D

E

F

G

H

Ajoneuvoluokka

Paikallaan oleva kohde

Liikkuva kohde

Varoitusten ajoitus

Testattavan ajoneuvon nopeuden väheneminen

Varoitusten ajoitus

Testattavan ajoneuvon nopeuden väheneminen

Kohteen nopeus

Ainakin 1 tunto- tai näköhavaintoon perustuva

Vähintään 2

Ainakin 1 tunto- tai näköhavaintoon perustuva

Vähintään 2

(2.4.2.1 kohta)

(2.4.2.2 kohta)

(2.4.5 kohta)

(2.5.2.1 kohta)

(2.5.2.2 kohta)

(2.5.3 kohta)

(2.5.1 kohta)

M3, N3 ja N2 > 8 t (1)

Viimeistään 1,4 s ennen hätäjarrutusvaiheen alkua

Viimeistään 0,8 s ennen hätäjarrutusvaiheen alkua

Vähintään 20 km/h

Viimeistään 1,4 s ennen hätäjarrutusvaiheen alkua

Viimeistään 0,8 s ennen hätäjarrutusvaiheen alkua

Testattava ajoneuvo ei saa törmätä liikkuvaan kohteeseen

12 ± 2 km/h

N2 ≤ 8 t ja M2  (2)

 (3)

 (3)

 (3)

 (3)

 (3)

 (3)

 (3)


(1)  Luokan M3 ajoneuvoihin, joissa on hydraulinen jarrujärjestelmä, sovelletaan toisen rivin vaatimuksia.

(2)  Ajoneuvoihin, joissa on pneumaattinen jarrujärjestelmä, sovelletaan ensimmäisen rivin vaatimuksia.

(3)  Arvot määritellään 5 artiklan mukaisesti.


LIITE III

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan kompleksisten elektronisten ajoneuvonhallintajärjestelmien turvallisuuteen

1.   Yleistä

Tässä liitteessä määritellään erityisvaatimukset, jotka koskevat kompleksisten elektronisten ajoneuvonhallintajärjestelmien turvallisuuteen liittyvää asiakirja-aineistoa, vikaantumisen varalta sovellettavaa strategiaa ja tarkastusmenettelyä tämän asetuksen soveltamiseksi.

Tätä liitettä voidaan soveltaa myös elektronisten järjestelmien valvomiin turvallisuuteen liittyviin toiminteisiin.

Tässä liitteessä ei määritellä järjestelmän suorituskykykriteereitä vaan käsitellään kompleksisten elektronisten ajoneuvonhallintajärjestelmien suunnitteluun liittyviä menettelyjä ja tietoja, jotka on toimitettava tekniselle tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntää varten.

Näissä tiedoissa on osoitettava, että kompleksinen elektroninen ajoneuvonhallintajärjestelmä täyttää tavanomaisissa oloissa ja vikaantuneena kaikki soveltuvat suorituskykyvaatimukset, jotka on vahvistettu muualla tässä asetuksessa.

2.   Määritelmät

Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Turvajärjestelyillä’ tarkoitetaan järjestelmään, esimerkiksi sen sähköisiin osiin, sisällytettyjä järjestelyjä, joilla huolehditaan järjestelmän eheydestä ja varmistetaan siten järjestelmän turvallinen toiminta myös sähköisen häiriön tapauksessa.

Turvajärjestelyihin voi kuulua järjestely, jossa ajoneuvon olennaiset toiminnot siirtyvät toimimaan vain osittain taikka varajärjestelmää hyödyntäen.

2.2

’Elektronisella hallintajärjestelmällä’ tarkoitetaan niiden yksiköiden yhdistelmää, jotka yhdessä huolehtivat kyseisestä ajoneuvonhallintatoiminnosta sähköisen tietojenkäsittelyn avulla.

Tällaiset järjestelmät, joita usein ohjataan erityisellä ohjelmistolla, kootaan erillisistä toimintakomponenteista, kuten tunnistimista, elektronisista ohjainyksiköistä ja säätimistä ja varustetaan siirtoyhteyksillä. Niihin voi kuulua mekaanisia, sähköpneumaattisia ja sähköhydraulisia osia.

2.3

’Kompleksisilla elektronisilla ajoneuvonhallintajärjestelmillä’ tarkoitetaan elektronisia hallintajärjestelmiä, jotka kuuluvat sellaiseen komentoketjuun, jossa valvottu toiminto voidaan ohittaa korkeammantasoisella elektronisella ohjausjärjestelmällä tai -toiminnolla.

2.4

’Korkeammantasoisilla ohjausjärjestelmillä ja -toiminnoilla’ tarkoitetaan järjestelmiä ja toimintoja, jotka lisäprosessoinnin ja/tai -mittausten avulla muuttavat ajoneuvon käyttäytymistä muuttamalla ajoneuvon hallintajärjestelmän tavanomaisia toimintoja.

Kompleksiset järjestelmät voivat tämän ansiosta automaattisesti muuttaa toimintatavoitteitaan mitattuihin olosuhteisiin perustuvan priorisoinnin mukaan.

2.5

’Yksiköillä’ tarkoitetaan pienimpiä tässä liitteessä tarkasteltavia järjestelmän rakenneosia. Näitä osien yhdistelmiä pidetään yksittäisinä yksikköinä tunnistamista, analysointia ja vaihtamista varten.

2.6

’Siirtoyhteyksillä’ tarkoitetaan järjestelyjä, joilla erilliset yksiköt liitetään toisiinsa signaalien, toimintadatan tai energian siirtoa varten.

Laitteet ovat yleensä sähköisiä mutta voivat olla osittain myös mekaanisia, pneumaattisia, hydraulisia tai optisia.

2.7

’Valvonta-alueella’ tarkoitetaan lähtömuuttujaa, ja se määrittelee sen alueen, jota järjestelmä todennäköisesti valvoo.

2.8

’Toimintarajalla’ tarkoitetaan niitä fyysisiä rajoja, joiden sisäpuolella järjestelmä voi huolehtia valvontatehtävästään.

3.   Asiakirjat

3.1   Vaatimukset

Valmistajan on toimitettava sellaiset asiakirjat, joista käy ilmi tyyppihyväksynnän kohteena olevan kompleksisen elektronisen ajoneuvonhallintajärjestelmän, jäljempänä ’järjestelmä’, perusrakenne ja se, millä tavoin se on yhteydessä ajoneuvon muihin järjestelmiin tai miten se suoraan valvoo lähtömuuttujia.

Asiakirjoissa on selostettava valmistajan määrittelemät järjestelmän toiminnot ja turvajärjestelyt.

Asiakirja-aineiston on oltava tiivis, mutta siinä on kuitenkin esitettävä näyttöä siitä, että suunnittelu- ja kehitystyössä on hyödynnetty asiantuntemusta kaikilta asiaan liittyviltä aloilta.

Asiakirjoissa on teknisiä määräaikaistarkastuksia varten kuvattava, miten järjestelmän kulloinenkin toimintatila voidaan tarkastaa.

3.1.1   Asiakirja-aineiston on koostuttava kahdesta osasta:

a)

Hyväksyntää varten tarvittava virallinen tietopaketti, joka sisältää 3 kohdassa luetellun aineiston (paitsi 3.4.4 kohdassa tarkoitettuja tietoja), joka on toimitettava tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntähakemuksen yhteydessä. Pakettia käytetään perusviiteaineistona 4 kohdassa esitetyssä tarkastusmenettelyssä.

b)

Lisäaineisto ja 3.4.4 kohdassa tarkoitetut analyysitiedot, jotka valmistajan on säilytettävä ja annettava tarkastettavaksi tyyppihyväksynnän yhteydessä.

3.2   Järjestelmän toimintojen kuvaus

On toimitettava kuvaus, joka sisältää pelkän selostuksen kaikista järjestelmän valvontatoiminnoista ja menettelyistä, joilla asetettuihin tavoitteisiin on määrä päästä, myös niistä mekanismeista, joilla valvonta toteutetaan.

3.2.1   Kaikki lähtö- ja mitatut muuttujat on lueteltava ja niiden toiminta-alue määriteltävä.

3.2.2   Kaikki järjestelmän valvomat lähtömuuttujat on lueteltava, ja lisäksi on ilmoitettava kussakin tapauksessa, tapahtuuko valvonta suoraan vai ajoneuvon jonkin toisen järjestelmän välityksellä. Kuhunkin muuttujaan sovellettava valvonta-alue on määriteltävä.

3.2.3   Toimintarajat määrittelevät raja-arvot on annettava, jos niillä on merkitystä järjestelmän toiminnalle.

3.3   Järjestelmän kokoonpano ja kaaviot

3.3.1   Komponenttiluettelo

On toimitettava luettelo, jossa esitetään kaikki järjestelmään kuuluvat yksiköt ja mainitaan ne muut ajoneuvon järjestelmät, joita tarvitaan kyseisen valvontatoiminnon toteuttamiseen.

Lisäksi on toimitettava kaavio, jossa nämä yksiköt esitetään toisiinsa yhdistettynä ja josta käy selvästi ilmi laitteitten sijoittelu ja niiden väliset yhteydet.

3.3.2   Yksiköitten toiminta

Järjestelmän kunkin yksikön toiminnasta ja yksiköt muihin yksikköihin tai toiseen ajoneuvon järjestelmään yhdistävistä signaaleista on esitettävä kuvaus. Kuvaus voidaan antaa lohko- tai muuna kaaviona taikka kaaviota hyödyntävänä sanallisena kuvauksena.

3.3.3   Yhteenkytkennät

Järjestelmän sisäiset yhteenkytkennät on esitettävä piirikaaviona sähköisten linkkien osalta, kytkentäkaaviona optisten linkkien osalta, putkikaaviona pneumaattisten tai hydraulisten laitteiden osalta ja yksinkertaisena kaaviona mekaanisten liitosten osalta.

3.3.4   Signaalin kulku ja sovellettavat prioriteetit

Siirtoyhteyksien ja yksiköstä toiseen välitettävien signaalien on vastattava selkeästi toisiaan.

Multipleksoituja datakanavia pitkin välitettäviin signaaleihin sovellettavat prioriteetit on mainittava aina, kun priorisointi voi vaikuttaa järjestelmän toimintaan tai turvallisuuteen tämän asetuksen alaan kuuluvilta osin.

3.3.5   Yksiköitten tunnistaminen

Kukin yksikkö on voitava tunnistaa selvästi ja varmasti (esim. laitteeseen tehtävällä merkinnällä sekä ohjelmiston sisällön osoittavalla merkinnällä tai ulostulosignaalilla), jotta toisiansa vastaavat laitteet ja asiakirjat voidaan yhdistää toisiinsa.

Jos yhteen yksikköön tai yhteen tietokoneeseen on koottu useampia toimintoja, jotka kuitenkin selvyyden vuoksi esitetään lohkokaaviossa erillisinä lohkoina, on laite varustettava yhdellä ainoalla tunnistemerkinnällä.

Tätä tunnistemerkintää käyttämällä valmistajan on vakuutettava, että toimitetut laitteet ovat niitä koskevien asiakirjojen mukaisia.

3.3.5.1

Tunnistemerkinnällä yksilöidään laitteen ja ohjelmiston versio, ja jos viimeksi mainittu muuttuu niin, että kyseisen yksikön toiminta muuttuu tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla tavalla, myös tunnistemerkintää on muutettava.

3.4   Valmistajan soveltamat turvajärjestelyt

3.4.1   Valmistajan on annettava lausunto, jossa vahvistetaan, että järjestelmän tavoitteiden toteuttamiseksi valittu strategia ei järjestelmän kunnossa ollessa vaaranna muiden tämän asetuksen säännösten piiriin kuuluvien järjestelmien toimintaa.

3.4.2   Järjestelmässä käytettyjen ohjelmistojen arkkitehtuuri on selostettava ja käytetyt suunnittelumenetelmät ja -välineet yksilöitävä. Valmistajan on kyettävä esittämään tarvittaessa näyttöä siitä, millä tavoin järjestelmän toimintaperiaate toteutettiin suunnittelu- ja kehittelyvaiheessa.

3.4.3   Valmistajan on toimitettava tutkimuslaitokselle selvitys järjestelmään sisällytetyistä toiminteista, joilla huolehditaan sen turvallisesta toiminnasta vikaantumistapauksissa. Järjestelmään vikaantumisen varalta sisällytettyjä toiminteita ovat esimerkiksi seuraavat:

a)

toiminnan jatkaminen käyttämällä vain osaa järjestelmästä;

b)

siirtyminen erillisen varajärjestelmän käyttöön;

c)

korkeamman tason toiminteen kytkeminen pois.

Vian ilmetessä kuljettajaa on varoitettava siitä esimerkiksi varoitussignaalilla tai näytössä esitettävällä viestillä. Varoituksen antamista on jatkettava niin kauan, kuin vika on olemassa, ellei kuljettaja deaktivoi järjestelmää esimerkiksi kääntämällä virtakytkimen pois-asentoon taikka kytkemällä kyseisen toiminteen pois päältä tarkoitukseen varatulla kytkimellä.

3.4.3.1

Jos valittu toiminne kytkee päälle järjestelmän osittaisen toiminnan tietyissä vikaolosuhteissa, on yksilöitävä kyseiset olosuhteet ja määriteltävä tuloksena olevat toimintarajoitukset.

3.4.3.2

Jos valittu toiminne ottaa käyttöön toisen (varalla olevan) keinon ajoneuvonhallintajärjestelmän tavoitteen toteuttamiseksi, on selostettava vaihtomekanismin periaatteet, logiikka ja varmennustaso sekä mahdolliset varatarkastusjärjestelmät ja määriteltävä varajärjestelmän aiheuttamat toimintarajoitukset.

3.4.3.3

Jos valitussa ratkaisussa kytketään pois korkeamman tason järjestelmä tai toiminne, kaikki siihen liittyvät ulostulovalvontasignaalit on katkaistava niin, että siirtyminen sujuu mahdollisimman häiriöttä.

3.4.4   Asiakirjojen tueksi on esitettävä analyysi, joka osoittaa yleisesti, miten järjestelmä käyttäytyy jonkin sellaisen määritellyn vian ilmaantuessa, joka vaikuttaa ajoneuvon hallintaan tai turvallisuuteen.

Analyysi voi perustua vika- ja vaikutusanalyysiin (FMEA), vikapuuanalyysiin (FTA) taikka vastaavaan menettelyyn, joka soveltuu järjestelmän turvallisuuden arviointiin.

Valmistajan on vahvistettava valitsemansa analyysimenetelmät ja noudatettava niitä sekä annettava ne tutkimuslaitoksen tarkastettavaksi tyyppihyväksynnän yhteydessä.

3.4.4.1

Asiakirjoissa on yksilöitävä seurattavat parametrit ja ilmoitettava kunkin 3.4.4 kohdassa määritellyn tyyppisen vikatilanteen yhteydessä käytettävä varoitussignaali, joka annetaan kuljettajalle ja/tai huoltokorjaamon tai tutkimuslaitoksen henkilökunnalle.

4.   Tarkastus ja testit

4.1   Järjestelmän toiminta, sellaisena kuin se on kuvattu 3 kohdassa vaadituissa asiakirjoissa, on testattava seuraavalla tavalla:

4.1.1   Järjestelmän toiminnan tarkastaminen

Normaalit toimintatasot on määritettävä tarkastamalla, vastaako ajoneuvon järjestelmän toiminta vioista vapaissa olosuhteissa valmistajan perusvertailuspesifikaatioita, ellei tämä tarkastus kuulu jonkin tietyn sellaisen testin piiriin, jota edellytetään osana tämän asetuksen mukaisesti tehtävää hyväksyntämenettelyä.

4.1.2   Edellä 3.4 kohdassa tarkoitettujen turvajärjestelyjen tarkastaminen

Tyyppihyväksyntäviranomaisen niin päättäessä on tarkastettava järjestelmän käyttäytyminen jonkin yksittäisen yksikön vikaantuessa. Sitä varten simuloidaan yksikön sisäisten vikojen vaikutusta johtamalla vastaavia signaaleja sähköisiin yksikköihin tai mekaanisiin osiin.

Tarkastustulosten on vastattava vika-analyysin tuloksista tehtyä kirjallista tiivistelmää siinä määrin, että kokonaisvaikutusten perusteella voidaan vahvistaa, että turvajärjestelyt ja niiden toiminta ovat riittävän tasoisia.


21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/18


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 348/2012,

annettu 20 päivänä huhtikuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä huhtikuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MA

47,3

TN

124,7

TR

108,1

ZZ

93,4

0707 00 05

TR

139,2

ZZ

139,2

0709 93 10

MA

91,2

TR

108,3

ZZ

99,8

0805 10 20

EG

47,8

IL

72,9

MA

41,2

TN

54,8

TR

50,5

ZZ

53,4

0805 50 10

TR

58,3

ZZ

58,3

0808 10 80

AR

88,4

BR

83,6

CA

152,1

CL

99,1

CN

117,9

MK

29,3

NZ

122,4

US

164,3

UY

72,9

ZA

85,3

ZZ

101,5

0808 30 90

AR

109,5

CL

133,3

CN

65,6

US

107,0

ZA

125,0

ZZ

108,1


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/20


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2012,

rakennusalan tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelystä neuvoston direktiivin 89/106/ETY 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisäväliseinäsarjojen osalta tehdyn päätöksen 98/213/EY muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 1866)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/201/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/106/ETY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 4 kohdan,

on kuullut pysyvää rakennusalan komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätöksessä 98/213/EY (2) tarkoitetaan ainoastaan tuotteita, jotka on määritelty eurooppalaisissa teknisissä hyväksynnöissä, mutta jotkin kyseisistä tuotteista saattavat kuulua myös yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien soveltamisalaan.

(2)

Euroopan standardointikomitea (CEN) laatii parhaillaan yhdenmukaistettuja eurooppalaisia standardeja, joita sovelletaan joihinkin päätöksessä 98/213/EY tarkoitettuihin tuotteisiin.

(3)

Sen vuoksi päätöstä 98/213/EY olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 98/213/EY seuraavasti:

1)

Lisätään 3 a artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Liitteen IV mukainen vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely esitetään yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien toimeksiannoissa.”

2)

Lisätään liite IV, jonka teksti on tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2012.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 40, 11.2.1989, s. 12.

(2)  EYVL L 80, 18.3.1998, s. 41.


LIITE

”LIITE IV

TUOTERYHMÄ

KIPSILEVYVÄLISEINÄSARJAT (1/2)

Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyt

Alla lueteltujen tuotteiden ja käyttötarkoituksen (käyttötarkoitusten) osalta Euroopan standardointikomitean (CEN) edellytetään määrittelevän asianomaisissa yhdenmukaistetuissa eurooppalaisissa standardeissa seuraava vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely:

Tuote (tuotteet)

Käyttötarkoitus (käyttötarkoitukset)

Taso(t) tai luokka (luokat)

Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely(t)

Sisäväliseinäsarjat/-järjestelmät

käytettäviksi kaikissa kohteissa, joihin ei kohdistu paloteknisiä vaatimuksia

mikä tahansa

3

Menettely 3:

Ks. direktiivin 89/106/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan ii alakohdan vaihtoehto 2.

Menettelyn määrittelyn on oltava sellainen, että se voidaan toteuttaa myös silloin, kun suorituskykyä ei tarvitse määrittää tietyn ominaisuuden osalta, koska vähintään yhdellä jäsenvaltiolla ei ole lakisääteisiä vaatimuksia tämän ominaisuuden suhteen (ks. direktiivin 89/106/ETY 2 artiklan 1 kohta ja tulkintaa koskevien asiakirjojen lauseke 1.2.3 soveltuvin osin). Näissä tapauksissa valmistajalta ei edellytetä kyseisen ominaisuuden tarkistamista, jos valmistaja ei halua antaa vakuutusta tuotteen suorituskyvystä tässä suhteessa.

TUOTERYHMÄ

KIPSILEVYVÄLISEINÄSARJAT (2/2)

Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyt

Alla lueteltujen tuotteiden ja käyttötarkoituksen (käyttötarkoitusten) osalta Euroopan standardointikomitean (CEN) edellytetään määrittelevän asianomaisessa yhdenmukaistetussa standardissa seuraava(t) vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely(t):

Tuote (tuotteet)

Käyttötarkoitus (käyttötarkoitukset)

Taso(t) tai luokka (luokat)

(palotekninen käyttäytyminen)

Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely(t)

Sisäväliseinäsarjat/-järjestelmät

käytettäviksi kohteissa, joihin kohdistuu paloteknisiä vaatimuksia

A1 (1), A2 (1), B (1), C (1)

1

A1 (2), A2 (2), B (2), C (2), D, E

3

(A1 – E) (3), F

4

Menettely 1:

Ks. direktiivin 89/106/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan i alakohta ilman pistokoenäytteiden testausta.

Menettely 3:

Ks. direktiivin 89/106/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan ii alakohdan vaihtoehto 2.

Menettely 4:

Ks. direktiivin 89/106/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan ii alakohdan vaihtoehto 3.

Menettelyn määrittelyn on oltava sellainen, että se voidaan toteuttaa myös silloin, kun suorituskykyä ei tarvitse määrittää tietyn ominaisuuden osalta, koska vähintään yhdellä jäsenvaltiolla ei ole lakisääteisiä vaatimuksia tämän ominaisuuden suhteen (ks. direktiivin 89/106/ETY 2 artiklan 1 kohta ja tulkintaa koskevien asiakirjojen lauseke 1.2.3 soveltuvin osin). Näissä tapauksissa valmistajalta ei edellytetä kyseisen ominaisuuden tarkistamista, jos valmistaja ei halua antaa vakuutusta tuotteen suorituskyvystä tässä suhteessa.”


(1)  Tuotteet tai materiaalit, joiden tuotantoprosessissa on selvästi erotettava vaihe, joka parantaa paloteknistä käyttäytymistä koskevaa luokitusta (esimerkiksi palonestoaineen lisääminen tai orgaanisen aineen vähentäminen).

(2)  Tuotteet tai materiaalit, joita alaviite () ei koske.

(3)  Tuotteet tai materiaalit, joiden paloteknistä käyttäytymistä ei tarvitse testata (esimerkiksi A1-luokan tuotteet tai materiaalit komission päätöksen 96/603/EY mukaisesti (EYVL L 267, 19.10.1996, s. 23)).


21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/22


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 29 päivänä maaliskuuta 2012,

rakennusalan tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelystä neuvoston direktiivin 89/106/ETY 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti betonielementtien, kevytrunkoainesbetonielementtien ja höyrykarkaistujen kevytbetonielementtien osalta tehdyn päätöksen 1999/94/EY muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 1977)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/202/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/106/ETY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 4 kohdan a alakohdan,

on kuullut pysyvää rakennusalan komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio teki 25 päivänä tammikuuta 1999 päätöksen 1999/94/EY (2) rakennusalan tuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelystä neuvoston direktiivin 89/106/ETY 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti betonielementtien, kevytrunkoainesbetonielementtien ja höyrykarkaistujen kevytbetonielementtien osalta.

(2)

Päätöksen 1999/94/EY liitettä III olisi muutettava orgaanisia materiaaleja sisältäviä palkki- tai harkkolaataston palkkielementtejä koskevien vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyjen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen, jotta otetaan huomioon käyttötarkoitukset, joihin sovelletaan paloteknisiä määräyksiä, sillä kolmansien eriasteinen osallistuminen olisi varmistettava sen mukaan, mitä prosesseja ja materiaaleja tuotannossa on käytetty.

(3)

Sen vuoksi päätöstä 1999/94/EY olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 1999/94/EY liite III tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä maaliskuuta 2012.

Komission puolesta

Antonio TAJANI

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 40, 11.2.1989, s. 12.

(2)  EYVL L 29, 3.2.1999, s. 55.


LIITE

Lisätään päätöksen 1999/94/EY liitteeseen III seuraava teksti:

”TUOTERYHMÄ

PALKKI- TAI HARKKOLAATASTON PALKKIELEMENTIT, JOTKA SISÄLTÄVÄT ORGAANISIA MATERIAALEJA

Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyt

Alla lueteltujen tuotteiden ja käyttötarkoituksen (käyttötarkoitusten) osalta Euroopan standardointikomitean (CEN) edellytetään määrittelevän asianomaisissa yhdenmukaistetuissa eurooppalaisissa standardeissa seuraava vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely:

Tuote (tuotteet)

Käyttötarkoitus (käyttötarkoitukset)

Taso(t) tai luokka (luokat)

(Palotekninen käyttäytyminen)

Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely(t)

Palkki- tai harkkolaataston palkkielementit, jotka sisältävät orgaanisia materiaaleja

Käyttötarkoituksiin, joihin kohdistuu paloteknisiä määräyksiä

(A1, A2, B, C) (1)

1

(A1, A2, B, C) (2), D, E

3

(A1 – E) (3), F

4

Menettely 1:

Ks. direktiivin 89/106/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan i alakohta ilman pistokoenäytteiden testausta.

Menettely 3:

Ks. direktiivin 89/106/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan ii alakohdan toinen vaihtoehto.

Menettely 4:

Ks. direktiivin 89/106/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan ii alakohdan kolmas vaihtoehto.

Menettelyn määrittelyn on oltava sellainen, että se voidaan toteuttaa myös silloin, kun suorituskykyä ei tarvitse määrittää tietyn ominaisuuden osalta, koska vähintään yhdellä jäsenvaltiolla ei ole lakisääteisiä vaatimuksia tämän ominaisuuden suhteen (ks. direktiivin 89/106/ETY 2 artiklan 1 kohta ja tulkintaa koskevien asiakirjojen lauseke 1.2.3 soveltuvin osin). Näissä tapauksissa valmistajalta ei edellytetä kyseisen ominaisuuden tarkistamista, jos valmistaja ei halua antaa vakuutusta tuotteen suorituskyvystä tässä suhteessa.”


(1)  Tuotteet tai materiaalit, joiden tuotantoprosessissa on selvästi erotettava vaihe, joka parantaa paloteknistä käyttäytymistä koskevaa luokitusta (esimerkiksi palonestoaineen lisääminen tai orgaanisen aineen vähentäminen).

(2)  Tuotteet tai materiaalit, joita alaviite () ei koske.

(3)  Tuotteet tai materiaalit, joiden paloteknistä käyttäytymistä ei tarvitse testata (esimerkiksi A1-luokan tuotteet tai materiaalit komission päätöksen 96/603/EY mukaisesti (EUVL L 267, 19.10.1996, s. 23)).


21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/24


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012,

päätöksen 2006/766/EY liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden kolmansien maiden, joista elävien, jäähdytettyjen, pakastettujen tai jalostettujen simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden tuonti ihmisravinnoksi on sallittua, luettelon Chileä koskevasta kohdasta

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 2446)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/203/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 854/2004 säädetään, että eläinperäisiä tuotteita voidaan tuoda ainoastaan sellaisesta kolmannesta maasta tai kolmannen maan osasta, joka on kyseisen asetuksen mukaisesti laaditussa luettelossa.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 854/2004 säädetään myös, että kun tällaisia luetteloja laaditaan ja saatetaan ajan tasalle, on kiinnitettävä huomiota kolmansissa maissa tehtyihin unionin tarkastuksiin ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten antamiin takeisiin, jotka koskevat rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (2) vahvistettujen unionin rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä koskevien sääntöjen noudattamista tai vastaavien sääntöjen olemassaoloa.

(3)

Sellaisia kolmansia maita ja alueita, joista simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten, merikotiloiden ja kalastustuotteiden tuonti on sallittua, koskevien luetteloiden vahvistamisesta 6 päivänä marraskuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/766/EY (3) luetellaan ne kolmannet maat, jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 854/2004 tarkoitetut perusteet ja jotka siitä syystä pystyvät takaamaan, että kyseiset unioniin viedyt tuotteet täyttävät unionin lainsäädännössä kuluttajien terveyden suojelemiseksi asetetut terveyttä koskevat edellytykset. Kyseisen päätöksen liitteessä I esitetään luettelo kolmansista maista, joista elävien, jäähdytettyjen, pakastettujen tai jalostettujen simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden tuonti ihmisravinnoksi on sallittua. Mainitussa luettelossa esitetään myös rajoitukset, jotka koskevat kyseistä tuontia tietyistä kolmansista maista.

(4)

Chile sisältyy nykyisin päätöksen 2006/766/EY liitteessä I olevaan luetteloon kolmantena maana, josta simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden tuonti ihmisravinnoksi on sallittua, mutta kyseinen tuonti on rajattu pakastettuihin tai jalostettuihin simpukoihin, piikkinahkaisiin, vaippaeläimiin ja merikotiloihin sekä tiettyihin Pectinidae-heimoon kuuluviin simpukoihin, jotka on jäähdytetty ja joista on poistettu sisälmykset.

(5)

Komissio suoritti 26 päivän huhtikuuta ja 6 päivän toukokuuta 2010 välisenä aikana Chilessä tarkastuksen unioniin vietäväksi tarkoitettujen simpukoiden tuotannon valvontajärjestelmän arvioimiseksi. Kyseisen tarkastuksen tulos sekä Chilen toimivaltaisen viranomaisen antamat takeet osoittavat, että unioniin vietäväksi tarkoitettuihin eläviin simpukoihin, piikkinahkaisiin, vaippaeläimiin ja merikotiloihin kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavat edellytykset vastaavat unionin asianomaisessa lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä. Sen vuoksi Chilestä unioniin tuotaviin simpukoihin, piikkinahkaisiin, vaippaeläimiin ja merikotiloihin ei pitäisi enää soveltaa rajoituksia.

(6)

Sen vuoksi päätöstä 2006/766/EY olisi muutettava.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2006/766/EY liitteessä I oleva Chileä koskeva kohta seuraavasti:

”CL

CHILE”

 

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä huhtikuuta 2012.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.

(2)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(3)  EUVL L 320, 18.11.2006, s. 53.


21.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/26


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012,

päätöksen 2003/467/EY liitteiden muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Latvian julistamisesta luomistaudista virallisesti vapaaksi jäsenvaltioksi ja tiettyjen Italian, Puolan ja Portugalin alueiden julistamisesta tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaiksi

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 2451)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/204/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä A olevan I luvun 4 kohdan, liitteessä A olevan II luvun 7 kohdan ja liitteessä D olevan I luvun E kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiiviä 64/432/ETY sovelletaan unionin sisäiseen nautakarjojen ja sikojen kauppaan. Siinä vahvistetaan edellytykset, joiden mukaan jäsenvaltio tai sen alue voidaan julistaa virallisesti vapaaksi tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista nautakarjojen osalta.

(2)

Nautakarjojen tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaan aseman vahvistamisesta tiettyjen jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioiden alueiden osalta 23 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2003/467/EY (2) liitteissä luetellaan näistä taudeista virallisesti vapaat jäsenvaltiot ja niiden alueet.

(3)

Italia on toimittanut komissiolle todisteet siitä, että Piemonten alueella Italiassa sijaitsevat Astin ja Biellan maakunnat täyttävät direktiivissä 64/432/ETY vahvistetut tuberkuloosista virallisesti vapaan aseman edellytykset.

(4)

Lisäksi Ascoli Picenon maakunta kuuluu jo nyt 2003/467/EY liitteessä I olevassa 2 luvussa lueteltuihin tuberkuloosista vapaisiin Italian alueisiin. Italian hallinnollinen jaon mukaan Marchen alueella sijaitseva Ascoli Piceno jakautuu kuitenkin kahdeksi maakunnaksi: Ascoli Picenon ja Fermon maakunniksi. Sen vuoksi päätöksen 2003/467/EY liitteessä I olevassa 2 luvussa olevat Italiaa koskevat kohdat olisi muutettava.

(5)

Portugali on toimittanut komissiolle todisteet siitä, että kaikki Algarven laajempaan hallinnolliseen yksikköön (região) kuuluvat hallinnolliset alueet (distritos) täyttävät direktiivissä 64/432/ETY vahvistetut tuberkuloosista virallisesti vapaan aseman edellytykset.

(6)

Italian ja Portugalin toimittamien todisteiden arvioinnin perusteella Italian Piemonten alueella sijaitsevat Astin ja Biellan maakunnat ja kaikki Portugalin Algarven laajempaan hallinnolliseen yksikköön (região) kuuluvat hallinnolliset alueet (distritos) olisi julistettava virallisesti tuberkuloosista vapaiksi Italian ja Portugalin alueiksi.

(7)

Italia on toimittanut komissiolle todisteet siitä, että kaikki Italian Aostanlaakson alueella sijaitsevat maakunnat täyttävät direktiivissä 64/432/ETY vahvistetut luomistaudista virallisesti vapaan aseman edellytykset.

(8)

Latvia on toimittanut komissiolle todisteet siitä, että kyseisen jäsenvaltion koko alue täyttää direktiivissä 64/432/ETY vahvistetut luomistaudista virallisesti vapaan aseman edellytykset.

(9)

Portugali on toimittanut komissiolle todisteet siitä, että kaikki Algarven laajempaan hallinnolliseen yksikköön (região) kuuluvat hallinnolliset alueet (distritos) täyttävät direktiivissä 64/432/ETY vahvistetut luomistaudista virallisesti vapaan aseman edellytykset.

(10)

Italian, Latvian ja Portugalin toimittamien todisteiden arvioinnin perusteella Latvia olisi julistettava virallisesti luomistaudista vapaaksi jäsenvaltioksi ja kaikki Italian Piemonten alueella sijaitsevat maakunnat sekä kaikki Algarven laajempaan hallinnolliseen yksikköön (região) kuuluvat hallinnolliset alueet (distritos) olisi julistettava virallisesti luomistaudista vapaiksi Italian ja Portugalin alueiksi.

(11)

Italia, Puola ja Portugali ovat toimittaneet komissiolle todisteet siitä, että Sisilian alueeseen kuuluvat Catanian, Ennan, Palermon ja Ragusan maakunnat Italiassa, Kujawsko-Pomorskien, Pomorskien, Warmińsko-Mazurskien ja Wielkopolskien laajempiin hallinnollisiin yksikköihin (voivodships) kuuluvat 19 hallinnollista aluetta (powiaty) Puolassa ja kaikki Centron ja Lisboa e Vale do Tejon laajempiin hallinnollisiin yksiköihin (região) kuuluvat hallinnolliset alueet (distritos) sekä Norten laajempaan hallinnolliseen yksikköön (regiões) kuuluvat neljä hallinnollista aluetta (distritos) Portugalissa täyttävät direktiivissä 64/432/ETY vahvistetut edellytykset virallisesti naudan tarttuvasta leukoosista vapaan aseman vahvistamiseksi.

(12)

Italian, Puolan ja Portugalin toimittamien todisteiden arvioinnin perusteella Sisilian alueeseen kuuluvat Catanian, Ennan, Palermon ja Ragusan maakunnat Italiassa, Kujawsko-Pomorskien, Pomorskien, Warmińsko-Mazurskien ja Wielkopolskien laajempiin hallinnollisiin yksikköihin (voivodships) kuuluvat yhdeksäntoista hallinnollista aluetta (powiaty) Puolassa sekä kaikki Centron ja Lisboa e Vale do Tejon laajempaan hallinnolliseen yksikköön (região) kuuluvat hallinnolliset alueet (distritos) ja Norten laajempaan hallinnolliseen yksikköön (região) kuuluvat neljä hallinnollista aluetta (distritos) Portugalissa olisi julistettava naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaiksi Italian, Puolan ja Portugalin alueiksi.

(13)

Päätöksen 2003/467/EY liitteitä olisi sen vuoksi muutettava.

(14)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2003/467/EY liitteet tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä huhtikuuta 2012.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64.

(2)  EUVL L 156, 25.6.2003, s. 74.


LIITE

Muutetaan päätöksen 2003/467/EY liitteet seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä I oleva 2 luku seuraavasti:

 

Italiassa:

Abruzzon alue: Pescaran maakunta,

Bolzanon maakunta,

Emilia-Romagnan alue,

Friuli-Venezia Giulian alue,

Lazion alue: Rietin ja Viterbon maakunnat,

Lombardian alue,

Marchen alue: Ascoli Picenon ja Fermon maakunnat,

Piemonten alue: Astin, Biellan, Novaran, Verbanian ja Vercellin maakunnat,

Sardinian alue: Cagliarin, Medio-Campidanon, Ogliastran, Olbia-Tempion ja Oristanon maakunnat,

Toscanan alue,

Trenton maakunta,

Veneton alue.

 

Portugalissa:

Algarven alue (região): kaikki alueet (distritos),

 

Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

Iso-Britannia: Skotlanti.”

2)

Korvataan liite II seuraavasti:

”LIITE II

1   LUKU

Luomistaudista virallisesti vapaat jäsenvaltiot

ISO-koodi

Jäsenvaltio

BE

Belgia

CZ

Tšekki

DK

Tanska

DE

Saksa

EE

Viro

IE

Irlanti

FR

Ranska

LV

Latvia

LU

Luxemburg

NL

Alankomaat

AT

Itävalta

PL

Puola

SI

Slovenia

SK

Slovakia

FI

Suomi

SE

Ruotsi

2   LUKU

Luomistaudista virallisesti vapaat jäsenvaltioiden alueet

 

Italiassa:

Abruzzon alue: Pescaran maakunta,

Bolzanon maakunta,

Emilia-Romagnan alue,

Friuli-Venezia Giulian alue,

Lazion alue: Frosinonen, Latinan, Rietin ja Viterbon maakunnat,

Ligurian alue: Imperian ja Savonan maakunnat,

Lombardian alue,

Marchen alue,

Molisen alue: Campobasson maakunta,

Piemonten alue,

Puglian alue: Brindisin maakunta,

Sardinian alue,

Toscanan alue,

Trenton maakunta,

Umbrian alue,

Aostanlaakson alue,

Veneton alue.

 

Portugalissa:

Algarven alue (região): kaikki alueet (distritos),

Azorien itsehallintoalue (Região Autónoma dos Açores): Corvon, Faialin, Floresin, Graciosan, Picon ja Santa Marian saaret.

 

Espanjassa:

Santa Cruz de Tenerifen maakunta,

Las Palmasin maakunta.

 

Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

Iso-Britannia: Englanti, Skotlanti, Wales,

Mansaari.”

3)

Korvataan liitteessä III oleva 2 luku seuraavasti:

 

Italiassa:

Abruzzon alue: Pescaran maakunta,

Bolzanon maakunta,

Campanian alue: Napolin maakunta,

Emilia-Romagnan alue,

Friuli-Venezia Giulian alue,

Lazion alue: Frosinonen, Rietin ja Viterbon maakunnat,

Ligurian alue: Imperian ja Savonan maakunnat,

Lombardian alue,

Marchen alue,

Molisen alue,

Piemonten alue,

Puglian alue: Brindisin maakunta,

Sardinian alue,

Sisilian alue: Agrigenton, Caltanissettan, Catanian, Ennan, Palermon, Ragusan, Siracusan ja Trapanin maakunnat,

Toscanan alue,

Trenton maakunta,

Umbrian alue,

Aostanlaakson alue,

Veneton alue.

 

Puolassa:

Dolnośląskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

bolesławiecki, dzierżoniowski, głogowski, górowski, jaworski, jeleniogórski, Jelenia Góra, kamiennogórski, kłodzki, legnicki, Legnica, lubański, lubiński, lwówecki, milicki, oleśnicki, oławski, polkowicki, strzeliński, średzki, świdnicki, trzebnicki, wałbrzyski, Wałbrzych, wołowski, wrocławski, Wrocław, ząbkowicki, zgorzelecki, złotoryjski.

Lubelskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

bialski, Biała Podlaska, biłgorajski, chełmski, Chełm, hrubieszowski, janowski, krasnostawski, kraśnicki, lubartowski, lubelski, Lublin, łęczyński, łukowski, opolski, parczewski, puławski, radzyński, rycki, świdnicki, tomaszowski, włodawski, zamojski, Zamość.

Lubuskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

gorzowski, Gorzów Wielkopolski, krośnieńsko-odrzański, międzyrzecki, nowosolski, słubicki, strzelecko–drezdenecki, sulęciński, świebodziński, Zielona Góra, zielonogórski, żagański, żarski, wschowski.

Kujawsko-pomorskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

aleksandrowski, brodnicki, bydgoski, Bydgoszcz, chełmiński, golubsko-dobrzyński, grudziądzki, inowrocławski, lipnowski, Grudziądz, mogileński, nakielski, radziejowski, rypiński, sępoleński, świecki, toruński, Toruń, tucholski, wąbrzeski, Włocławek, włocławski, żniński.

Łódzkien voivodikunta,

Powiat-alueet:

bełchatowski, brzeziński, kutnowski, łaski, łęczycki, łowicki, łódzki, Łódź, opoczyński, pabianicki, pajęczański, piotrkowski, Piotrków Trybunalski, poddębicki, radomszczański, rawski, sieradzki, skierniewicki, Skierniewice, tomaszowski, wieluński, wieruszowski, zduńskowolski, zgierski.

Małopolskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

brzeski, bocheński, chrzanowski, dąbrowski, gorlicki, krakowski, Kraków, limanowski, miechowski, myślenicki, nowosądecki, nowotarski, Nowy Sącz, oświęcimski, olkuski, proszowicki, suski, tarnowski, Tarnów, tatrzański, wadowicki, wielicki.

Mazowieckien voivodikunta,

Powiat-alueet:

białobrzeski, ciechanowski, garwoliński, grójecki, gostyniński, grodziski, kozienicki, legionowski, lipski, łosicki, makowski, miński, mławski, nowodworski, ostrołęcki, Ostrołęka, ostrowski, otwocki, piaseczyński, Płock, płocki, płoński, pruszkowski, przasnyski, przysuski, pułtuski, Radom, radomski, Siedlce, siedlecki, sierpecki, sochaczewski, sokołowski, szydłowiecki, Warszawa, warszawski zachodni, węgrowski, wołomiński, wyszkowski, zwoleński, żuromiński, żyrardowski.

Opolskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

brzeski, głubczycki, kędzierzyńsko-kozielski, kluczborski, krapkowicki, namysłowski, nyski, oleski, opolski, Opole, prudnicki, strzelecki.

Podkarpackien voivodikunta,

Powiat-alueet:

bieszczadzki, brzozowski, dębicki, jarosławski, jasielski, kolbuszowski, krośnieński, Krosno, leski, leżajski, lubaczowski, łańcucki, mielecki, niżański, przemyski, Przemyśl, przeworski, ropczycko-sędziszowski, rzeszowski, Rzeszów, sanocki, stalowowolski, strzyżowski, Tarnobrzeg, tarnobrzeski.

Podlaskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

augustowski, białostocki, Białystok, bielski, grajewski, hajnowski, kolneński, łomżyński, Łomża, moniecki, sejneński, siemiatycki, sokólski, suwalski, Suwałki, wysokomazowiecki, zambrowski.

Pomorskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

Gdańsk, gdański, Gdynia, lęborski, pucki, nowodworski, Sopot, wejherowski.

Śląskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

będziński, bielski, Bielsko-Biała, bieruńsko-lędziński, Bytom, Chorzów, cieszyński, częstochowski, Częstochowa, Dąbrowa Górnicza, gliwicki, Gliwice, Jastrzębie Zdrój, Jaworzno, Katowice, kłobucki, lubliniecki, mikołowski, Mysłowice, myszkowski, Piekary Śląskie, pszczyński, raciborski, Ruda Śląska, rybnicki, Rybnik, Siemianowice Śląskie, Sosnowiec, Świętochłowice, tarnogórski, Tychy, wodzisławski, Zabrze, zawierciański, Żory, żywiecki.

Świętokrzyskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

buski, jędrzejowski, kazimierski, kielecki, Kielce, konecki, opatowski, ostrowiecki, pińczowski, sandomierski, skarżyski, starachowicki, staszowski, włoszczowski.

Warmińsko-mazurskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

bartoszycki, braniewski, działdowski Elbląg, elbląski, ełcki, giżycki, gołdapski, iławski, kętrzyński, lidzbarski, mrągowski, nidzicki, nowomiejski, olecki, olsztyński, ostródzki, Olsztyn, piski, szczycieński, węgorzewski.

Wielkopolskien voivodikunta,

Powiat-alueet:

gostyński, jarociński, kaliski, Kalisz, kępiński, kolski, koniński, Konin, krotoszyński, międzychodzki, nowotomyski, ostrowski, ostrzeszowski, pleszewski, rawicki, słupecki, szamotulski, średzki, śremski, turecki, wolsztyński, wrzesiński, złotowski.

 

Portugalissa:

Algarven alue (região): kaikki alueet (distritos),

Alentejon alue (região): kaikki alueet (distritos),

Centron alue (região): kaikki alueet (distritos),

Lisboa e Vale do Tejon alue (região): kaikki alueet (distritos),

Norten alue (região): Bragan, Bragançan, Viana do Castelon, Vila Realin alueet (distritos),

Azorien itsehallintoalue (Região Autónoma dos Açores).

 

Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

Mansaari.”