24.3.2012

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 236/2012,

annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012,

lyhyeksimyynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvistä kysymyksistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Finanssikriisin kärjistyttyä syyskuussa 2008 useiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja kolmansien maiden, kuten Amerikan yhdysvaltojen ja Japanin, valvontaviranomaiset hyväksyivät kiireellisiä toimenpiteitä arvopaperien lyhyeksimyynnin rajoittamiseksi tai kieltämiseksi kokonaan tai osittain. Viranomaiset olivat huolissaan siitä, että lyhyeksimyynti saattaa finanssimarkkinoiden huomattavan epävakauden vallitessa kiihdyttää osakkeiden, erityisesti finanssilaitosten osakkeiden, hintojen alenemiskehitystä tavalla, joka voisi lopulta uhata finanssilaitosten elinkelpoisuutta ja aiheuttaa järjestelmäriskejä. Jäsenvaltioiden toteuttamissa toimenpiteissä oli eroja, sillä unionissa ei ole erityistä yhteistä sääntelykehystä, jossa käsiteltäisiin lyhyeksimyyntiä koskevia kysymyksiä.

(2)

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja sen toimintaedellytysten parantamiseksi erityisesti finanssimarkkinoiden osalta sekä korkeatasoisen kuluttajan- ja sijoittajansuojan varmistamiseksi on siten aiheellista luoda yhteinen sääntelykehys lyhyeksimyyntiin ja luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyville vaatimuksille ja valtuuksille sekä huolehtia jäsenvaltioiden välisestä paremmasta yhteensovittamisesta ja yhtenäisyydestä, kun on toteutettava toimenpiteitä poikkeuksellisissa olosuhteissa. On tarpeen yhdenmukaistaa lyhyeksimyyntiä ja luottoriskinvaihtosopimusten tiettyjä näkökohtia koskevat säännöt sen ehkäisemiseksi, että luodaan esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle, koska muuten on todennäköistä, että jäsenvaltiot jatkavat toisistaan poikkeavien toimenpiteiden toteuttamista.

(3)

On asianmukaista ja tarpeellista, että nämä säännöt annetaan asetuksen muodossa sen varmistamiseksi, että säännöksiä, joilla yksityisille osapuolille asetetaan suoraan velvoitteita ilmoittaa ja julkistaa tiettyihin rahoitusvälineisiin liittyvät nettomääräiset lyhyet positiot ja velvoitteita, jotka koskevat kattamatonta lyhyeksimyyntiä, sovelletaan yhdenmukaisella tavalla kaikkialla unionissa. Asetus on tarpeen myös sen vuoksi, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (4) perustetulle Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, voidaan antaa valtuudet sovittaa yhteen toimivaltaisten viranomaisten toteuttamia toimenpiteitä tai toteuttaa toimenpiteitä itse.

(4)

Tämän asetuksen soveltamisalan olisi oltava mahdollisimman laaja, jotta se tarjoaisi poikkeuksellisissa olosuhteissa käytettävän ennalta ehkäisevän sääntelykehyksen. Tuon kehyksen olisi katettava kaikki rahoitusvälineet, mutta sen olisi oltava oikeassa suhteessa riskeihin, joita eri välineiden lyhyeksimyyntiin saattaa liittyä. Tämän vuoksi toimivaltaisilla viranomaisilla ja arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, joihin liittyy selkeästi tunnistettuja riskejä, joita on hallittava, oltava oikeus käyttää mahdollisuutta toteuttaa kaikentyyppisiä rahoitusvälineitä koskevia toimenpiteitä, jotka menevät pitemmälle kuin vain tietyntyyppisiin välineisiin sovellettavat pysyvät toimenpiteet.

(5)

Jotta voidaan poistaa nykyinen pirstaloitunut tilanne, jossa eräät jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toisistaan poikkeavia toimenpiteitä, ja rajoittaa mahdollisuutta, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat toisistaan poikkeavia toimenpiteitä, on tärkeää puuttua lyhyeksimyynnistä ja luottoriskinvaihtosopimuksista aiheutuviin potentiaalisiin riskeihin yhdenmukaistetulla tavalla. Asetettavilla vaatimuksilla olisi vaikutettava tunnistettuihin riskeihin heikentämättä tarpeettomasti lyhyeksimyynnin myönteistä vaikutusta markkinoiden laatuun ja tehokkuuteen. Vaikka lyhyeksimyynnillä voi tietyissä tilanteissa olla haitallisia vaikutuksia, sillä on tavanomaisissa markkinaolosuhteissa huomattava merkitys finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamisessa erityisesti markkinoiden likviditeetin ja tehokkaan hinnanmuodostuksen osalta.

(6)	Tässä asetuksessa oleviin viittauksiin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin olisi sisällytettävä rekisteröidyt liiketoimintaa harjoittavat yhteenliittymät, joilla ei ole oikeushenkilön asemaa.

(7)

Avoimuuden lisääminen tiettyjen rahoitusvälineiden merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden osalta hyödyttää todennäköisesti sekä sääntelyviranomaisia että markkinatoimijoita. Osakkeille, jotka on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi unionissa sijaitsevassa markkinapaikassa, olisi otettava käyttöön kaksivaiheinen malli, jolla lisätään asianmukaisella tavalla osakkeita koskevien merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden tarkasteltavuutta. Kun positio ylittää matalamman kynnysarvon, siitä olisi annettava ei-julkinen ilmoitus kyseisille sääntelyviranomaisille, jotta nämä voivat seurata ja tarvittaessa tutkia lyhyeksimyyntiä, josta saattaa aiheutua järjestelmäriskejä, johon saattaa liittyä markkinoiden väärinkäyttöä tai joka voi aiheuttaa markkinahäiriöitä. Kun positio ylittää korkeamman kynnysarvon, se olisi julkistettava markkinoille, jotta muut markkinatoimijat saavat hyödyllistä tietoa osakkeita koskevista yksittäisistä merkittävistä lyhyistä positioista.

(8)

Olisi otettava käyttöön velvollisuus ilmoittaa valvontaviranomaisille unionissa olevista valtionlainaa koskevista merkittävistä nettomääräisistä lyhyistä positioista, sillä tällaisella ilmoituksella sääntelyviranomaiset saisivat tärkeää lisätietoa, jonka avulla ne voivat seurata, aiheutuuko tällaisista positioista käytännössä järjestelmäriskejä tai käytetäänkö niitä tarkoituksiin, joihin liittyy markkinoiden väärinkäyttöä. Tällaisen vaatimuksen olisi käsitettävä vain positioita koskevien ei-julkisten ilmoitusten antamisen sääntelyviranomaisille, sillä tällaisia rahoitusvälineitä koskevien tietojen julkistaminen markkinoille voisi vaikuttaa haitallisesti valtionlainamarkkinoihin, joiden likviditeetti on jo heikentynyt.

(9)

Valtionlainaa koskevia ilmoitusvaatimuksia olisi sovellettava velkainstrumentteihin, jotka on laskenut liikkeeseen jokin jäsenvaltio ja unioni, mukaan lukien Euroopan investointipankki, jäsenvaltion hallituksen yksikkö, virasto, erillisyhtiö tai kahden tai useamman jäsenvaltion perustama kansainvälinen finanssilaitos, joka laskee liikkeeseen lainaa jäsenvaltion tai useiden jäsenvaltioiden puolesta, kuten Euroopan rahoitusvakausväline tai perustettava Euroopan vakausmekanismi. Jos jäsenvaltio on liittovaltio, ilmoitusvaatimuksia olisi sovellettava myös velkainstrumentteihin, joiden liikkeeseenlaskija on jokin liittovaltion osavaltio. Niitä ei kuitenkaan olisi sovellettava muihin sellaisiin jäsenvaltiossa sijaitseviin alueellisiin tai paikallisiin elimiin tai puolijulkisiin elimiin, jotka laskevat liikkeeseen velkainstrumentteja. Unionin liikkeeseen laskemien velkainstrumenttien tarkoituksena on erityisesti tukea jäsenvaltioiden maksutasetta tai rahoitusvakautta tai antaa makrotaloudellista apua kolmansille maille.

(10)

Avoimuuden kattavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi on tärkeää, että ilmoitusvaatimukset kattavat paitsi sellaiset lyhyet positiot, jotka syntyvät osakkeilla taikka valtionlainalla käytävästä julkisesta kaupankäynnistä markkinapaikoissa, myös sellaiset lyhyet positiot, jotka syntyvät markkinapaikkojen ulkopuolella käytävästä kaupankäynnistä, ja sellaiset nettomääräiset lyhyet positiot, jotka syntyvät johdannaisten, kuten osakkeita taikka valtionlainaa koskevien optioiden, futuurien, indeksiin sidottujen instrumenttien, hinnanerosopimusten ja nk. spread bet -sopimusten, käytön tuloksena.

(11)

Jotta avoimuuden lisäämistä koskevasta järjestelmästä olisi hyötyä sääntelyviranomaisille ja markkinoille, järjestelmän olisi mahdollistettava aukottomien ja totuudenmukaisten tietojen toimittaminen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön positioista. Sääntelyviranomaiselle tai markkinoille annetuissa tiedoissa olisi erityisesti otettava huomioon sekä lyhyet että pitkät positiot arvokkaan tiedon saamiseksi luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nettomääräisistä lyhyistä positioista, jotka koskevat osakkeita, valtionlainaa ja luottoriskinvaihtosopimuksia.

(12)

Lyhyiden tai pitkien positioiden laskennassa olisi otettava huomioon missä tahansa muodossa oleva taloudellinen etu, joka luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on liikkeeseen lasketussa yrityksen osakepääomassa tai liikkeeseen lasketussa valtionlainassa. Laskennassa olisi otettava huomioon erityisesti taloudellinen etu, joka on saatu suoraan tai välillisesti sellaisten johdannaisten, kuten optioiden, futuurien, hinnanerosopimusten ja nk. spread bet -sopimusten käytöstä, jotka koskevat osakkeita tai valtionlainaa, sekä indeksien, arvopaperikorien ja pörssilistattujen rahastojen käytöstä. Valtionlainaan liittyvien positioiden osalta laskennassa olisi otettava huomioon myös valtionlainan liikkeeseenlaskijoihin liittyvät luottoriskinvaihtosopimukset.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyn avoimuuden edistämistä koskevan järjestelmän lisäksi komission olisi suorittaessaan rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (5) tarkistamisen harkittava, saataisiinko siitä, että sijoituspalveluyritykset sisällyttävät toimivaltaisille viranomaisille annettaviin liiketoimia koskeviin selvityksiin lyhyeksimyyntiä koskevia tietoja, hyödyllistä lisätietoa, joka auttaisi toimivaltaisia viranomaisia seuraamaan lyhyeksimyynnin määrää.

(14)

Luottoriskinvaihtosopimusten ostaminen ilman pitkää positiota, joka koskee kohde-etuutena toimivaa valtionlainaa, mitä hyvänsä rahoitusvaroja, rahoitusvarojen muodostamaa salkkua tai taloudellisia velvoitteita taikka rahoitussopimuksia, joiden arvo korreloi valtionlainan arvon kanssa, voi olla taloudelliselta kannalta tarkasteltuna verrattavissa sellaisen lyhyen position ottamiseen, joka koskee kohde-etuutena toimivaa velkainstrumenttia. Laskettaessa nettomääräistä lyhyttä positiota, joka koskee valtionlainaa, huomioon olisi sen vuoksi otettava luottoriskinvaihtosopimukset, jotka liittyvät valtionlainan liikkeeseenlaskijan velvoitteeseen. Luottoriskinvaihtosopimusta koskeva positio olisi otettava huomioon sen määrittämiseksi, onko luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä valtionlainaa koskeva merkittävä nettomääräinen lyhyt positio, josta on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, ja onko positiosta myös ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, jos toimivaltainen viranomainen keskeyttää kattamattomia luottoriskinvaihtosopimuksia koskevien rajoitusten soveltamisen tarkoituksin määrittää luottoriskinvaihtosopimusta koskeva merkittävä kattamaton positio, joka liittyy valtionlainan liikkeeseenlaskijaan.

(15)	Positioiden jatkuvan seurannan mahdollistamiseksi avoimuuden parantamista koskevan järjestelmän olisi katettava ilmoituksen tai tietojen antaminen myös silloin, kun nettomääräisen lyhyen position muutos aiheuttaa tiettyjen kynnysarvojen alittumisen tai ylittymisen.

(16)

Jotta avoimuuden parantamista koskeva järjestelmä olisi tehokas, sitä on tärkeää soveltaa riippumatta siitä, missä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sijaitsee, myös kolmannessa maassa, jos tällaisella henkilöllä on merkittävä nettomääräinen lyhyt positio, joka koskee yritystä, jonka osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi unionin alueella sijaitsevassa markkinapaikassa, tai nettomääräinen lyhyt positio, joka koskee jäsenvaltion tai unionin liikkeeseen laskemaa valtionlainaa.

(17)

Lyhyeksimyynnin määritelmään ei olisi sisällytettävä kahden osapuolen välistä takaisinostosopimusta, jonka nojalla osapuoli myy toiselle arvopaperin määrätyllä hinnalla ja sitoutuu ostamaan arvopaperin myöhemmin takaisin jollakin muulla määrätyllä hinnalla, eikä johdannaissopimusta, jossa sovitaan arvopaperien myymisestä tietyllä hinnalla tulevaisuudessa olevana ajankohtana. Määritelmään ei myöskään olisi sisällytettävä arvopaperien lainaussopimuksen nojalla tapahtuvaa arvopaperien siirtoa.

(18)

Osakkeiden ja valtionlainan kattamattoman lyhyeksimyynnin katsotaan toisinaan kasvattavan rahoitusvälineiden selvityksen epäonnistumisriskiä ja volatiliteettiriskiä. Tällaisten riskien hillitsemiseksi näiden välineiden kattamattomalle lyhyeksimyynnille on aiheellista asettaa rajoituksia, jotka ovat oikeassa suhteessa tavoitteisiinsa. Yksityiskohtaisissa rajoituksissa olisi otettava huomioon erilaiset järjestelyt, joita käytetään nykyisin katetussa lyhyeksimyynnissä. Näitä ovat erillinen takaisinostosopimus, jonka mukaisesti arvopaperin lyhyeksi myyvä henkilö ostaa vastaavan arvopaperin takaisin määräajankohtana, jotta lyhyeksimyyntiä koskevan transaktio selvitys voi tapahtua, ja vakuusjärjestelyt, jos vakuuden ottaja voi käyttää arvopaperia lyhyeksimyyntiä koskevan transaktion selvitykseen. Muita esimerkkejä ovat vanhoille osakkeenomistajille suunnatut yritysten uusmerkinnät (tarjoukset) ja esimerkiksi markkinapaikkojen, selvitysjärjestelmien tai keskuspankkien lainapoolit ja takaisinostosopimukset.

(19)

Osakkeiden kattamattoman lyhyeksimyynnin osalta on välttämätöntä, että luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on sopinut kolmannen osapuolen kanssa järjestelystä, jonka mukaan kyseinen kolmas osapuoli on vahvistanut, että osakkeet on paikannettu, mikä tarkoittaa, että kolmas osapuoli vahvistaa, että se katsoo voivansa asettaa osakkeet saataville silloin, kun selvityksen on määrä tapahtua. Jotta tällainen vahvistus voidaan antaa, on välttämätöntä toteuttaa toimenpiteitä kolmansiin osapuoliin nähden, jotta luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi kohtuudella olettaa, että selvitys voi tapahtua määräajankohtana. Tällainen toimenpide on esimerkiksi se, että kolmas osapuoli osoittaa osakkeet lainattaviksi tai ostettaviksi, jotta niitä koskeva selvitys voidaan toteuttaa määräajankohtana. Osakkeiden ostolla saman päivän aikana katettavan lyhyeksimyynnin osalta tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava kolmannen osapuolen antama vahvistus siitä, että se katsoo osakkeen olevan helposti lainattavissa tai ostettavissa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi otettava huomioon osakkeiden likviditeetti, etenkin vaihdon määrä ja se, miten helposti osto, myynti ja lainaaminen voidaan toteuttaa mahdollisimman vähäisin markkinavaikutuksin, kun se määrittää, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen, jotta saadaan aikaan kohtuullinen oletus siitä, että selvitys voi tapahtua määräajankohtana.

(20)	Valtionlainan kattamattoman lyhyeksimyynnin osalta voidaan lyhyeksimyynnin kattamista valtionlainan ostolla saman päivän aikana pitää esimerkkinä tilanteesta, jossa voidaan kohtuudella olettaa, että selvitys voi tapahtua määräajankohtana.

(21)

Valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusten olisi perustuttava vakuutuskelpoisen kohde-etuuden periaatteeseen, samalla kun tunnustetaan, että valtionlainan liikkeeseenlaskijaan voi kohdistua muitakin intressejä kuin velkakirjojen omistaminen. Näihin intresseihin kuuluu suojautuminen valtionlainan liikkeeseenlaskijan luottoriskiltä, jos luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on kyseisen liikkeeseenlaskijan valtionlainaa koskeva pitkä positio, tai suojautuminen valtionlainan arvon alenemisen riskiltä, jos luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on varallisuutta tai vastuita, jotka liittyvät kyseisen jäsenvaltion julkisen tai yksityisen sektorin yhteisöihin ja joiden arvo korreloi valtionlainan arvon kanssa. Tällaisen varallisuuden olisi sisällettävä rahoitussopimukset, rahoitusvarojen tai -velvoitteiden muodostama salkku sekä koron- tai valuutanvaihtosopimukset, joiden osalta valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusta käytetään vastapuoliriskin hallintavälineenä suojautumiseen rahoitus- ja ulkomaankauppasopimuksiin liittyvältä riskiltä. Positiota tai positiosalkkua, jota käytetään suojautuessa mahdollisilta vastuilta johonkin valtioon, ei saisi pitää kattamattomana positiona valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksessa. Tähän kuuluvat mahdolliset vastuut keskus-, alue- ja paikallishallinnossa tai julkisen sektorin yhteisöissä tai jonkin mainitun yhteisön takaamat mahdolliset vastuut. Mukaan olisi otettava myös mahdolliset vastuut kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneissa yksityisen sektorin yhteisöissä. Kaikkien mahdollisten vastuiden olisi tässä yhteydessä katsottava sisältävän lainat, vastapuolen luottoriskin (mukaan lukien mahdollinen vastuu, kun tällaiseen mahdolliseen vastuuseen edellytetään lakisääteistä pääomaa), saamiset ja vakuudet. Tämä käsittää myös sellaiset mahdolliset välilliset vastuut jossakin mainituista yhteisöistä, jotka on saatu muun muassa mahdollisesta vastuusta indekseissä, rahastoissa tai erillisyhtiöissä.

(22)

Koska mahdollisuus toteuttaa valtionlainan luottoriskinvaihtosopimus ilman suojattavaa valtionlainan arvon alenemisen riskiä voi vaikuttaa haitallisesti valtionlainamarkkinoiden vakauteen, luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä olisi kiellettävä toteuttamasta tällaisia kattamattomia luottoriskinvaihtosopimuksia koskevia positioita. Toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin voitava keskeyttää tilapäisesti tällaisen rajoituksen soveltaminen, kun saadaan kaikkein ensimmäiset viitteet siitä, että valtionlainamarkkina ei toimi moitteettomasti. Tällaisen keskeyttämisen olisi perustuttava toimivaltaisella viranomaisella olevaan käsitykseen, joka perustuu objektiivisille perusteille, jotka seuraavat tässä asetuksessa tarkoitettujen indikaattorien analyysista. Toimivaltaisten viranomaisten olisi myös voitava käyttää lisäindikaattoreita.

(23)

On myös aiheellista asettaa keskusvastapuolia koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät osakkeiden selvityksen epäonnistumisen yhteydessä noudatettaviin ostomenettelyihin (buy-in-menettelyihin) ja toimituksen epäonnistumisesta määrättäviin sakkoihin. Ostomenettelyjä ja myöhässä tapahtuvaa selvitystä koskevissa vaatimuksissa olisi vahvistettava selvitystä koskevaan kurinalaisuuteen liittyvät perusstandardit. Ostomenettelyä ja sakkoja koskevien vaatimusten olisi oltava riittävän joustavat, jotta tällaisten menettelyjen käytettävissä olon varmistamisesta vastaava keskusvastapuoli voi luottaa siihen, että jokin muu markkinatoimija suorittaa oston tai määrää sakon. Finanssimarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttää kuitenkin, että selvitystä koskevan kurinalaisuuden laajempia näkökohtia käsitellään laaja-alaisessa lainsäädäntöehdotuksessa.

(24)

Toimenpiteillä, jotka liittyvät valtionlainaan ja valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksiin ja joihin kuuluvat muun muassa avoimuuden parantaminen ja kattamatonta lyhyeksimyyntiä koskevat rajoitukset, olisi asetettava vaatimuksia, jotka ovat oikeassa suhteessa niiden tavoitteisiin ja joilla voidaan samaan aikaan ehkäistä valtionlainojen ja näiden lainojen takaisinostomarkkinoiden likviditeettiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset.

(25)

Osakkeita otetaan yhä useammin julkisen kaupankäynnin kohteeksi eri markkinapaikoissa unionissa ja kolmansissa maissa. Monien suurten kolmansiin maihin sijoittautuneiden yritysten osakkeita on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi myös unionin alueella sijaitsevassa markkinapaikassa. Arvopapereille on aiheellista myöntää tehokkuussyistä poikkeus tietyistä ilmoitus- ja julkistamisvaatimuksista, jos kyseisen välineen pääasiallinen markkinapaikka on kolmannessa maassa.

(26)

Markkinatakaustoiminta on keskeisessä asemassa unionin alueella sijaitsevien markkinoiden likviditeetin tarjonnassa, ja markkinatakaajat tarvitsevat lyhyitä positioita hoitaakseen tämän tehtävän. Vaatimusten asettaminen tällaiselle toiminnalle voisi heikentää olennaisesti markkinatakaajien kykyä tarjota likviditeettiä, ja se voisi haitata merkittävästi unionin markkinoiden tehokasta toimintaa. Markkinatakaajat eivät myöskään todennäköisesti hanki merkittäviä lyhyitä positioita, lukuun ottamatta erittäin lyhyiden jaksojen ajaksi otettavia positioita. Tällaiseen toimintaan osallistuville luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille on sen vuoksi aiheellista myöntää poikkeus sellaisten vaatimusten noudattamisesta, jotka saattaisivat heikentää niiden kykyä hoitaa tällaista tehtävää ja vaikuttaa sen vuoksi haitallisesti unionin markkinoihin. Jotta tällaisia vaatimuksia voitaisiin soveltaa kolmansien maiden vastaavien yhteisöjen selvittämiseksi, tarvitaan kolmansien maiden markkinoiden vastaavuuden arviointia koskeva menettely. Poikkeusta olisi sovellettava markkinatakaustoiminnan eri tyyppeihin mutta ei omaan lukuun tehtävään kaupankäyntiin. Tietyille ensimarkkinoilla suoritettaville operaatioille, kuten valtionlainaan ja vakauttamisjärjestelmiin liittyville operaatioille, on myös aiheellista myöntää poikkeus, sillä kyse on tärkeistä toiminnoista, jotka edistävät markkinoiden tehokasta toimintaa. Poikkeusten käytöstä olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ja niillä olisi oltava valtuudet kieltää luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä käyttämästä poikkeusta, jos nämä eivät täytä asianomaisia poikkeukseen sisältyviä perusteita. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi myös oltava mahdollisuus pyytää luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä tietoja, joiden perusteella voidaan seurata, kuinka kyseinen henkilö käyttää poikkeusta.

(27)

Kun ilmenee epäsuotuisia kehitysnäkymiä, jotka merkitsevät rahoitusvakauteen tai markkinoiden luottamukseen jäsenvaltiossa tai unionissa kohdistuvaa vakavaa uhkaa, toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet puuttua tilanteeseen vaatiakseen avoimuuden parantamista tai asettaakseen tilapäisiä rajoituksia lyhyeksimyynnille, luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyville transaktioille tai muille transaktioille ehkäistäkseen rahoitusvälineen hinnan epätavanomaisen alenemisen. Tällaiset toimenpiteet voivat olla tarpeen, koska epäsuotuisat tapahtumat tai kehitysnäkymät voivat olla hyvin monenlaisia, sillä niitä eivät ole ainoastaan rahoitukseen tai talouteen liittyvät tapahtumat vaan esimerkiksi myös luonnonkatastrofit tai terroriteot. Lisäksi toimenpiteitä edellyttäviä joitain epäsuotuisia tapahtumia tai kehitysnäkymiä voi ilmetä ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa, jolloin niillä ei ole rajat ylittäviä vaikutuksia. Tällaisten valtuuksien olisi oltava riittävän joustavia, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat niiden nojalla toimia erilaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tällaisia toimenpiteitä toteuttaessaan otettava suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon.

(28)

Koska tässä asetuksessa säädetään ainoastaan lyhyeksimyyntiä ja luottoriskinvaihtosopimuksia koskevista rajoituksista rahoitusvälineen hinnan epätavanomaisen alenemisen estämiseksi, tarvetta muuntyyppisiin, kuten positioita tai tuotteita koskeviin rajoituksiin, joihin voi liittyä sijoittajansuojaa koskevia vakavia ongelmia, olisi tarkoituksenmukaisempaa käsitellä komission suorittaman direktiivin 2004/39/EY uudelleen tarkastelun yhteydessä.

(29)

Vaikka toimivaltaisilla viranomaisilla on yleensä parhaat edellytykset seurata markkinaolosuhteita ja reagoida ensimmäisenä epäsuotuisaan tapahtumaan tai kehitysnäkymään päättämällä, kohdistuuko rahoitusvakauteen tai markkinoiden luottamukseen vakava uhka ja edellyttääkö tällaisen tilanteen korjaaminen toimenpiteitä, tätä koskevat valtuudet ja niiden käyttöön liittyvät edellytykset ja menettelyt olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman laajasti.

(30)

Jos rahoitusvälineen hinta alenee merkittävästi jossakin markkinapaikassa, toimivaltaisella viranomaisella olisi oltava myös valtuudet rajoittaa tilapäisesti rahoitusvälineen lyhyeksimyyntiä kyseisessä markkinapaikassa omalla lainkäyttöalueellaan tai pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista rajoittamaan tällaista lyhyeksimyyntiä muilla lainkäyttöalueilla voidakseen tarvittaessa puuttua tilanteeseen nopeasti ja lyhyen jakson ajan kyseisen välineen hinnan epätavanomaisen alenemisen ehkäisemiseksi. Toimivaltaiselta viranomaiselta olisi myös edellytettävä, että se ilmoittaa tällaisesta päätöksestä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi ilmoittaa asiasta välittömästi niiden markkinapaikkojen kotijäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa käydään kauppaa samalla välineellä, sovittaa yhteen näiden muiden jäsenvaltioiden toteuttamia toimia ja tarvittaessa auttaa niitä pääsemään sopimukseen tai tehdä itse päätös asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti.

(31)

Jos epäsuotuisa tapahtuma tai kehitysnäkymä ulottuu yhtä jäsenvaltiota laajemmalle alueelle tai jos sillä on muita rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, esimerkiksi jos rahoitusväline on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi eri markkinapaikoissa useissa eri jäsenvaltioissa, on erityisen tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset ovat läheisessä neuvonpidossa ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava tällaisessa tilanteessa keskeinen yhteensovittamistehtävä, ja sen olisi pyrittävä varmistamaan, että toimivaltaisten viranomaisten toimet ovat yhtenäisiä. Koska arvopaperimarkkinaviranomaisen kokoonpanoon kuuluu toimivaltaisten viranomaisten edustajia, sen on helpompi suorittaa tämä tehtävä. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi lisäksi oltava valta toteuttaa toimenpiteitä, jos niiden edun mukaista on puuttua tilanteeseen.

(32)

Toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien toimenpiteiden yhteensovittamisen lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat toimenpiteitä vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä ja oikeassa suhteessa tavoitteisiinsa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava antaa toimivaltaisille viranomaisille lausuntoja toimintavaltuuksien käytöstä.

(33)

Vaikka toimivaltaisilla viranomaisilla on usein parhaat edellytykset seurata epäsuotuisaa tapahtumaa tai kehitysnäkymää ja reagoida siihen nopeasti, myös arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, jos lyhyeksimyynti ja muu siihen liittyvä toiminta uhkaa finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä tai unionin koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakautta, jos kyseisen toiminnan vaikutukset ulottuvat rajojen yli ja toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet riittäviä toimenpiteitä uhan poistamiseksi. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi kuultava finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 (6) perustettua Euroopan järjestelmäriskikomiteaa, jäljempänä ’EJRK’, kun se on mahdollista, ja muita asianomaisia viranomaisia, jos tällaisen toimenpiteen vaikutukset saattavat ulottua finanssimarkkinoiden ulkopuolelle, kuten saattaa olla silloin, kun on kyse hyödykejohdannaisista, joita käytetään aineellisten positioiden suojaamiseen.

(34)

Lyhyeksimyynnin ja muun siihen liittyvän toiminnan rajoittamista poikkeuksellisissa olosuhteissa koskevat arvopaperimarkkinaviranomaisella tämän asetuksen nojalla olevat valtuudet, on suunniteltu siten, että ne ovat yhteneväiset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan kanssa. Nämä valtuudet eivät saisi vaikuttaa valtuuksiin, jotka arvopaperimarkkinaviranomaisella on kriisitilanteissa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 18 artiklan nojalla. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi erityisesti voitava tehdä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 18 artiklan nojalla yksittäisiä päätöksiä, joiden mukaan toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1095/2010 18 artiklan nojalla toteutettava toimenpiteitä tai tehdä finanssimarkkinoiden toimijoille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä.

(35)	Tässä asetuksessa olevat viittaukset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 18 ja 38 artiklaan ovat luonteeltaan toteavia. Mainittuja artikloja sovelletaan myös ilman tällaista tällaisia viittauksia.

(36)

Toimivaltaisilla viranomaisilla ja arvopaperimarkkinaviranomaisella olevien valtuuksien rajoittaa lyhyeksimyyntiä, luottoriskinvaihtosopimuksia ja muita transaktioita, olisi oltava luonteeltaan ainoastaan tilapäisiä, ja niitä olisi käytettävä vain sellaisen ajan ja vain siinä laajuudessa, kuin on tarpeen tietyn uhan poistamiseksi.

(37)

Koska luottoriskinvaihtosopimusten käyttöön liittyy erityisiä riskejä, tällaiset transaktiot edellyttävät toimivaltaisten viranomaisten tiivistä seurantaa. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi erityisesti oltava poikkeustapauksissa valtuudet vaatia tällaisia transaktioita toteuttavilta luonnollisilta henkilöiltä ja oikeushenkilöiltä tietoja transaktion tarkoituksesta.

(38)

Arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi annettava valtuudet toteuttaa lyhyeksimyyntiin tai luottoriskinvaihtosopimusten käyttöön liittyvää kysymystä tai käytäntöä koskeva tutkimus, jotta se voisi arvioida, aiheuttaako tuo kysymys tai käytäntö potentiaalisen uhan rahoitusvakaudelle tai markkinoiden luottamukselle. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen suorittaa tällaisen tutkimuksen, sen olisi julkaistava sen tuloksista raportti.

(39)

Koska joitakin tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin ja toimiin kolmansissa maissa, on välttämätöntä, että toimivaltaiset viranomaiset ja kolmansien maiden valvontaviranomaiset tekevät tietyissä tilanteissa yhteistyötä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi sovittava järjestelyistä kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi sovitettava yhteen tällaisten yhteistyöjärjestelyjen edistymistä ja kolmansilta mailta saatujen tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(40)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti perussopimuksen 16 artiklassa ja perusoikeuskirjan 8 artiklassa määrättyä oikeutta henkilötietojen suojaan. Merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden avoimuus, mukaan lukien tässä asetuksessa säädetty tietojen julkistaminen tietyn kynnysarvon ylittyessä, on tarpeen finanssimarkkinoiden vakauteen ja sijoittajansuojaan liittyvistä syistä. Tällainen avoimuus antaa valvontaviranomaisille mahdollisuudet valvoa lyhyeksimyynnin käyttöä markkinoiden väärinkäyttöön tähtäävien strategioiden yhteydessä ja lyhyeksimyynnin vaikutuksia markkinoiden moitteettomaan toimintaan. Avoimuuden avulla saatetaan lisäksi vähentää tietojen epätasaista jakautumista ja varmistua, että kaikki markkinatoimijat saavat riittävästi tietoa siitä, missä määrin lyhyeksimyynti vaikuttaa hintoihin. Toimivaltaisten viranomaisten välisen tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (7) säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomaisen harjoittaman tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava yksilöiden suojelusta yhteisön toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (8) säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti, ja mainittua asetusta olisi sovellettava kokonaisuudessaan tämän asetuksen soveltamiseksi tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn.

(41)

Jäsenvaltioiden olisi seuraamusjärjestelmien lujittamista finanssipalvelujen alalla koskevassa komission tiedonannossa vahvistetut periaatteet ja tämän tiedonannon jatkotoimina hyväksytyt unionin säädökset huomioon ottaen säädettävä seuraamuksista ja hallinnollisista toimenpiteistä, joita sovelletaan tämän asetuksen säännösten rikkomiseen, ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Näiden seuraamusten ja hallinnollisten toimenpiteiden, olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Niiden olisi perustuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen antamiin ohjeisiin, joilla edistetään finanssialan seuraamusjärjestelmien lähentymistä ja johdonmukaisuutta eri toimialojen välillä.

(42)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (9) mukaisesti. Komission olisi tiedotettava Euroopan parlamentille niissä päätöksissä saavutetusta edistymisestä, joilla määritetään kolmansien maiden lainsäädäntö- ja valvontakehysten vastaavuus tämän asetuksen vaatimusten kanssa.

(43)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä lyhyiden positioiden laskentaa koskevista yksityiskohdista silloin, kun luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on luottoriskinvaihtosopimusta koskeva kattamaton positio, ilmoittamista tai tietojen julkistamista koskevista kynnysarvoista sekä niiden perusteiden ja tekijöiden täsmentämisestä, joiden avulla määritetään, missä tapauksissa rahoitusvakauteen tai markkinoiden luottamukseen jäsenvaltiossa tai unionissa kohdistuu vakava uhka epäsuotuisan tapahtuman tai kehitysnäkymän vuoksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiaankuuluvien laitosten, viranomaisten ja virastojen asiantuntijoiden tasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(44)

Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan säädettyjen ilmoittamista ja tietojen julkistamista koskevien kynnysarvojen tarkoituksenmukaisuutta, nettomääräisten lyhyiden positioiden avoimuuteen liittyvien rajoitusten ja vaatimusten toimivuutta sekä sitä, onko lyhyeksimyynnille tai luottoriskinvaihtosopimuksille aiheellista asettaa muita rajoituksia tai ehtoja.

(45)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaikka toimivaltaisilla viranomaisilla on paremmat edellytykset seurata markkinoiden kehitysnäkymiä ja parempi tietämys niistä, koska lyhyeksimyyntiin ja luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvien ongelmien kokonaisvaikutukset voidaan nähdä kokonaisvaltaisesti vain unionin tasolla, minkä vuoksi nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(46)

Koska eräät jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön lyhyeksimyyntiä koskevia rajoituksia ja koska tässä asetuksessa säädetään delegoiduista säädöksistä ja velvoittavista teknisistä standardeista, jotka olisi hyväksyttävä, ennen kuin sitä voidaan soveltaa toimivalla tavalla, on tarpeen säätää riittävän pitkästä siirtymäajasta. Koska on erityisen tärkeää yksilöidä ennen 1 päivää marraskuuta 2012 ne tärkeimmät muut kuin keskeiset säännökset, joilla edistetään sitä, että markkinatoimijat noudattavat tätä asetusta ja tuetaan toimivaltaisia viranomaisia sen noudattamisen valvonnassa, on myös tarpeen antaa komissiolle keinot hyväksyä tekniset standardit ja delegoidut säädökset ennen mainittua päivää,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan:

a)	jäljempänä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin, jotka otetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi unionissa sijaitsevassa markkinapaikassa, mukaan lukien tällaiset välineet, kun niillä käydään kauppaa jonkun markkinapaikan ulkopuolella;

direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan C osan 4–10 kohdassa tarkoitettuihin johdannaisiin, jotka koskevat a alakohdassa tarkoitettua rahoitusvälinettä tai tällaisen rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijaa, mukaan lukien tällaiset johdannaiset, kun niillä käydään kauppaa jonkun markkinapaikan ulkopuolella;

c)	jäsenvaltion tai unionin liikkeeseen laskemiin velkainstrumentteihin ja direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan C osan 4–10 kohdassa tarkoitettuihin johdannaisiin, jotka koskevat jäsenvaltion tai unionin liikkeeseen laskemaa velkainstrumenttia tai joihin niissä viitataan.

2. Jäljempänä olevaa 18, 20 ja 23–30 artiklaa sovelletaan kaikkiin 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	’rahoitusvälineellä’ direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevassa C osassa lueteltua välinettä;

’lyhyeksimyynnillä’ osakkeen tai velkainstrumentin osalta sellaisen osakkeen tai velkainstrumentin myyntiä, jota myyjä ei omista tehdessään sopimuksen sen myynnistä, mukaan lukien myynti, jossa myyjä on myyntiä koskevan sopimuksen tekemisen ajankohtana lainannut osakkeen tai velkainstrumentin tai sopinut sen lainaamisesta, jotta se voidaan toimittaa selvityksen toteuttamisajankohtana, pois lukien:

i)	jommankumman osapuolen suorittama myynti sellaisen takaisinostosopimuksen nojalla, jossa osapuoli on lupautunut myymään toiselle osapuolelle arvopaperin määrätyllä hinnalla siten, että jälkimmäinen sitoutuu myymään arvopaperin myöhempänä ajankohtana takaisin jollakin muulla määrätyllä hinnalla;

ii)	arvopaperien lainaussopimuksen nojalla tapahtuva arvopaperien siirto; ja

iii)	sellaisen futuurisopimuksen tai muun johdannaissopimuksen tekeminen, jossa on sovittu arvopaperien myymisestä määrättyyn hintaan myöhemmin määrättynä ajankohtana;

’luottoriskinvaihtosopimuksella’ johdannaissopimusta, jossa osapuoli maksaa toiselle osapuolelle vastikkeen maksusta tai muusta edusta, jonka tämä maksaa luottotappiosta, joka aiheutuu riskikohteeseen liittyvän maksuvelvollisuuden laukaisevasta tapahtumasta tai muusta sellaisesta kyseisestä johdannaissopimuksesta aiheutuvasta luottotappiosta, jolla on samankaltainen taloudellinen vaikutus;

’valtionlainan liikkeeseenlaskijalla’ seuraavia velkainstrumenttien liikkeeseen laskijoita:

unioni;

ii)	jäsenvaltio, mukaan lukien mikä hyvänsä tämän jäsenvaltion hallituksen yksikkö, virasto tai erillisyhtiö;

iii)	jos jäsenvaltio on liittovaltio, jokin tämän liittovaltion osavaltio;

iv)	useita jäsenvaltioita varten perustettu erillisyhtiö;

v)	kahden tai useamman jäsenvaltion perustama kansainvälinen finanssilaitos, jonka tarkoituksena on hankkia varoja ja antaa rahoitusapua jäsenilleen, joilla on vakavia rahoitusongelmia tai joita sellaiset vaikeudet uhkaavat; tai

vi)	Euroopan investointipankki;

e)	’valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksella’ luottoriskinvaihtosopimusta, jonka nojalla maksu tai muu etu maksetaan valtionlainan liikkeeseenlaskijaan liittyvän maksuvelvollisuuden laukaisevan tapahtuman tai luottotappion johdosta;

f)	’valtionlainalla’ velkainstrumenttia, jonka valtionlainan liikkeeseenlaskija on laskenut liikkeeseen;

g)	’liikkeeseen lasketulla valtionlainalla’ kaikkea valtionlainan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemaa lunastamatonta valtionlainaa;

h)	’liikkeeseen lasketulla osakepääomalla’ yrityksen osalta kaikkia kyseisen yrityksen liikkeeseen laskemia kantaosakkeita tai mitä tahansa etuoikeutettuja osakkeita lukuun ottamatta vaihtovelkakirjalainoja;

’kotijäsenvaltiolla’

i)	direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen tai direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetun säännellyn markkinan osalta direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 20 alakohdassa tarkoitettua kotijäsenvaltiota;

ii)	luottolaitoksen osalta luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (10) 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua kotijäsenvaltiota;

iii)	muun kuin i tai ii alakohdassa tarkoitetun oikeushenkilön osalta jäsenvaltiota, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, tai jos sillä ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa, jäsenvaltiota, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee;

iv)	luonnollisen henkilön osalta jäsenvaltiota, jossa tämän henkilön päätoimipaikka sijaitsee, tai jos päätoimipaikkaa ei ole, jäsenvaltiota, jossa tämän henkilön vakinainen asuinpaikkansa sijaitsee;

’asianomaisella toimivaltaisella viranomaisella’

jäsenvaltion liikkeeseen laskeman valtionlainan osalta tai, jos jäsenvaltio on liittovaltio, jonkin tämän liittovaltion osavaltion liikkeeseen laskeman valtionlainan osalta tai sellaisen luottoriskinvaihtosopimuksen osalta, joka koskee jäsenvaltiota tai liittovaltion osavaltiota, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista;

ii)	unionin liikkeeseen laskeman valtionlainan tai sellaisen luottoriskinvaihtosopimuksen osalta, joka koskee unionia, sen lainkäyttöalueen toimivaltaista viranomaista, jossa lainan liikkeeseen laskenut yksikkö sijaitsee;

iii)	useiden jäsenvaltioiden liikkeeseen laskeman valtionlainan osalta, kun jäsenvaltiot toimivat erillisyhtiön kautta tai tällaiseen erillisyhtiöön liittyvän luottoriskinvaihtosopimuksen kautta, sen lainkäyttöalueen toimivaltaista viranomaista, johon erillisyhtiö on sijoittautunut;

iv)

kahden tai useamman jäsenvaltion perustaman sellaisen kansainvälisen finanssilaitoksen liikkeeseen laskeman valtionlainan osalta, jonka tarkoituksena on hankkia varoja ja antaa rahoitusapua jäsenilleen, joilla on vakavia rahoitusongelmia tai joita sellaiset ongelmat uhkaavat, sen lainkäyttöalueen toimivaltaista viranomaista, johon tämä kansainvälinen finanssilaitos on sijoittautunut;

v)	muun kuin i–iv alakohdassa tarkoitetun rahoitusvälineen osalta komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 (11) 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyä kyseisen rahoitusvälineen suhteen toimivaltaista viranomaista, joka määritetään mainitun asetuksen III luvun mukaisesti;

vi)	i–v alakohdan soveltamisalan ulkopuolelle jäävän rahoitusvälineen osalta sen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, jossa rahoitusväline otettiin ensimmäistä kertaa julkisen kaupankäynnin kohteeksi markkinapaikassa;

vii)	Euroopan investointipankin liikkeeseen laskeman velkainstrumentin osalta sen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, jossa Euroopan investointipankki sijaitsee;

’markkinatakaustoiminnalla’ sellaisen sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen, kolmannen maan yhteisön tai direktiivin 2004/39/EY 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun yrityksen toimintaa, joka on sellaisen kolmannen maan markkinapaikan jäsen tai toimii sellaisen kolmannen maan markkinalla, jonka lainsäädäntö- ja valvontakehyksen komissio on todennut 17 artiklan 2 kohdan nojalla vastaavaksi, jos kyseinen yritys tai yhteisö toimii päämiehenä jotakin rahoitusvälinettä koskevissa transaktioissa markkinapaikassa tai markkinapaikan ulkopuolella ja hoitaa jotakin seuraavista tehtävistä:

i)	antaa sitovia kooltaan vertailukelpoisia ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä samanaikaisia osto- ja myyntitarjouksia tuodakseen markkinoille säännöllisesti ja jatkuvasti likviditeettiä;

ii)	toteuttaa osana tavanomaista liiketoimintaansa asiakkaiden aloitteesta tai vastauksena asiakkaiden osto- ja myyntitoimeksiantoihin suoritettavia toimeksiantoja;

iii)	suojaa i ja ii alakohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta syntyviä positioita;

l)	’markkinapaikalla’ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitettua säänneltyä markkinaa tai direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa tarkoitettua monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää;

m)	’pääasiallisella markkinapaikalla’ osakkeen osalta paikkaa, jossa kyseisellä osakkeella käytävän kaupan vaihto on suurin;

’hyväksytyllä päämarkkinatakaajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on allekirjoittanut valtionlainan liikkeeseenlaskijan kanssa sopimuksen tai joka on virallisesti hyväksytty päämarkkinatakaajaksi valtionlainan liikkeeseenlaskijan toimesta tai lukuun ja joka kyseisen sopimuksen tai hyväksynnän mukaisesti on sitoutunut toimimaan päämiehenä ensi- ja jälkimarkkinoilla toteutettavissa operaatioissa, jotka liittyvät kyseisen liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemaan valtionlainaan;

o)	’keskusvastapuolella’ oikeushenkilöä, joka on sellaisten sopimusten vastapuolten välissä, joilla käydään kauppaa yhdellä tai useammalla finanssimarkkinalla, joka toimii jokaiseen myyjään nähden ostajana ja jokaiseen ostajaan nähden myyjänä ja joka on vastuussa selvitysjärjestelmän toiminnasta;

p)	’kaupankäyntipäivällä’ asetuksen (EY) N:o 1287/2006 4 artiklassa tarkoitettua kaupankäyntipäivää;

q)	’vaihdolla’ osakkeen osalta asetuksen (EY) N:o 1287/2006 2 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua vaihtoa.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään tämän artiklan 1 kohdan mukaisia määritelmiä ja erityisesti sitä, milloin luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön katsotaan omistavan rahoitusvälineen, kun sovelletaan 1 kohdan b alakohdassa olevaa lyhyeksimyynnin määritelmää.

3 artikla

Lyhyet ja pitkät positiot

1. Tätä asetusta sovellettaessa positio, joka perustuu jompaankumpaan seuraavista, katsotaan lyhyeksi positioksi, joka koskee liikkeeseen laskettua osakepääomaa tai liikkeeseen laskettua valtionlainaa:

a)	yrityksen liikkeeseen laskeman osakkeen taikka valtionlainan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskeman velkainstrumentin lyhyeksimyynti;

sellaisen transaktion toteuttaminen, josta syntyy muu kuin a alakohdassa tarkoitettu rahoitusväline tai joka koskee sellaista välinettä, jos transaktion vaikutus tai jokin sen vaikutuksista on se, että se tuottaa taloudellisen edun tämän transaktion toteuttavalle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle siinä tapauksessa, että osakkeen tai velkainstrumentin hinta tai arvo alenee.

2. Tätä asetusta sovellettaessa positio, joka perustuu jompaankumpaan seuraavista, katsotaan pitkäksi positioksi, joka koskee liikkeeseen laskettua osakepääomaa tai liikkeeseen laskettua valtionlainaa:

a)	yrityksen liikkeeseen laskeman osakkeen taikka valtionlainan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskeman velkainstrumentin hallussapito;

3. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa on lyhyen tai pitkän position laskennan, joka on asianomaisen henkilön hallussa, myös indeksin tai arvopaperikorin taikka pörssilistatun tai vastaavan yhteisön rahaston osuuden kautta välillisesti, tapahduttava sellaisen kyseessä olevan asianomaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön toimesta, joka toimii kohtuuden rajoissa ottamalla huomioon julkisesti saatavissa olevat tiedot, jotka koskevat kyseisen indeksin tai arvopaperikorin taikka kyseiseen pörssilistattuun rahastoon tai vastaavaan yhteisöön liittyvien osuuksien koostumusta. Tällaista lyhyttä tai pitkää positiota laskettaessa ei henkilön tarvitse hankkia toiselta henkilöltä tällaista koostumusta koskevia tosiaikaisia tietoja.

Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa on sellaisen lyhyen tai pitkän position laskennassa, joka koskee valtionlainaa, otettava huomioon mahdolliset valtionlainan liikkeeseenlaskijaan liittyvät valtionlainan luottoriskinvaihtosopimukset.

4. Tätä asetusta sovellettaessa positio, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun mahdollinen pitkä positio, joka luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on liikkeeseen lasketussa osakepääomassa, on vähennetty mahdollisesta lyhyestä positiosta, joka luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on kyseisessä pääomassa, katsotaan nettomääräiseksi lyhyeksi positioksi, joka koskee kyseisen yrityksen liikkeeseen laskettua osakepääomaa.

5. Tätä asetusta sovellettaessa positio, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun mahdollinen pitkä positio, joka luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on liikkeeseen lasketussa valtionlainassa, sekä mahdollinen pitkä positio valtionlainan liikkeeseenlaskijan velkainstrumenteissa, joiden hinnoittelu korreloi vahvasti tietyn valtionlainan hinnoittelun kanssa, on vähennetty mahdollisesta lyhyestä positiosta, joka luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on samassa valtionlainassa, katsotaan nettomääräiseksi lyhyeksi positioksi, joka koskee kyseisen valtionlainan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemaa valtionlainaa.

6. Edellä 1–5 kohdan mukainen valtionlainan laskenta on suoritettava kunkin yksittäisen valtionlainan liikkeeseenlaskijan osalta, vaikka erilliset yksiköt laskisivat liikkeeseen valtionlainaa valtionlainan liikkeeseenlaskijan lukuun.

7. Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään:

a)	tapaukset, joissa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön katsotaan pitävän hallussaan 2 kohdassa tarkoitettua osaketta tai velkainstrumenttia;

b)	tapaukset, joissa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on 4 ja 5 kohdassa tarkoitettu nettomääräinen lyhyt positio, ja tällaisen position laskentamenetelmä;

c)	edellä 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen positioiden laskentamenetelmä, kun konsernin eri yksiköillä on pitkiä tai lyhyitä positioita tai kun on kyse erillisiin rahastoihin liittyvästä rahastonhoitotoiminnasta.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan c alakohtaa on laskentamenetelmässä otettava erityisesti huomioon, sovelletaanko tiettyyn liikkeeseenlaskijaan erilaisia sijoitusstrategioita saman rahastonhoitajan hoitamien useamman kuin yhden erillisen rahaston kautta, sovelletaanko tiettyyn liikkeeseenlaskijaan samaa sijoitusstrategiaa useamman kuin yhden rahaston kautta ja hoidetaanko useampaa kuin yhtä salkkua samassa yhteisössä harkinnanvaraisesti soveltamalla tiettyyn liikkeeseenlaskijaan samaa sijoitusstrategiaa.

4 artikla

Valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusta koskeva kattamaton positio

1. Tätä asetusta sovellettaessa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä katsotaan olevan valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusta koskeva kattamaton positio, jos valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksen tarkoituksena ei ole:

a)	suojautuminen liikkeeseenlaskijan luottoriskiltä, jos luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on sen liikkeeseenlaskijan, johon valtionlainan luottoriskinvaihtosopimus liittyy, valtionlainaa koskeva pitkä positio, tai

b)	suojautuminen valtionlainan arvon alenemisen riskiltä, jos luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on varallisuutta tai vastuita, mukaan lukien esimerkiksi rahoitussopimukset ja rahoitusvarojen tai -velvoitteiden muodostama salkku, joiden arvo korreloi valtionlainan arvon kanssa.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi:

a)	tapaukset, joissa valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusta koskeva transaktio katsotaan suojautumiseksi luottoriskiltä tai valtionlainan arvon alenemisen riskiltä, ja menetelmä, jota käytetään valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksessa olevan kattamattoman position laskennassa;

b)	positioiden laskentamenetelmä, kun konsernin eri yksiköillä on pitkiä tai lyhyitä positioita tai kun on kyse erillisiin rahastoihin liittyvästä rahastonhoitotoiminnasta.

II LUKU

NETTOMÄÄRÄISTEN LYHYIDEN POSITIOIDEN TARKASTELTAVUUS

5 artikla

Osakkeita koskevien merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden ilmoittaminen toimivaltaisille viranomaisille

1. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on sellaisen yrityksen liikkeeseen laskettua osakepääomaa koskeva nettomääräinen lyhyt positio, jonka osakkeita on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi markkinapaikassa, on 9 artiklan mukaisesti ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, kun positio saavuttaa tai alittaa sen kannalta merkityksellisen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituskynnysarvon.

2. Asian kannalta merkityksellinen ilmoituskynnysarvo on prosentuaalinen osuus, joka on 0,2 prosenttia kyseisen yrityksen liikkeeseen lasketusta osakepääomasta, ja ilmoitus on annettava tuon kynnysarvon ylittymisen jälkeen 0,1 prosentin välein.

3. Euroopan valvontaviranomainen, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, voi antaa komissiolle lausunnon tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen mukauttamisesta finanssimarkkinoiden kehityksen perusteella.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja finanssimarkkinoiden kehityksen perusteella.

6 artikla

Osakkeita koskevien merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden julkistaminen

1. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on sellaisen yrityksen liikkeeseen laskettua osakepääomaa koskeva nettomääräinen lyhyt positio, jonka osakkeita on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi jossain markkinapaikassa, on 9 artiklan mukaisesti julkistettava yksityiskohtaiset tiedot kyseisestä positiosta, kun positio saavuttaa tai alittaa sen kannalta merkityksellisen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun julkistamiskynnysarvon.

2. Asian kannalta merkityksellinen julkistamiskynnysarvo on prosentuaalinen osuus, joka on 0,5 prosenttia kyseisen yrityksen liikkeeseen lasketusta osakepääomasta, ja ilmoitus on annettava kyseisen kynnysarvon ylittymisen jälkeen 0,1 prosentin välein.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa komissiolle lausunnon 2 kohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen mukauttamisesta finanssimarkkinoiden kehityksen perusteella.

5. Tämän artiklan soveltaminen ei rajoita sellaisten tämän artiklan vaatimuksia tiukemmista lyhyiden positioiden julkistamisvaatimuksista annettujen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamista, jotka koskevat julkisia ostotarjouksia, keskittymiä ja muita transaktioita, joilla on vaikutusta yritysten omistukseen tai määräysvaltaan ja joiden sääntelystä vastaavat jäsenvaltioiden julkisista ostotarjouksista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY (12) 4 artiklan mukaisesti nimeämät valvontaviranomaiset.

7 artikla

Valtionlainaa koskevien merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden ilmoittaminen toimivaltaisille viranomaisille

1. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on liikkeeseen laskettuun valtionlainaan liittyvä nettomääräinen lyhyt positio, on 9 artiklan mukaisesti ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, kun tällainen positio saavuttaa tai alittaa kyseisen valtionlainan liikkeeseenlaskijan kannalta merkitykselliset ilmoituskynnysarvot.

2. Asian kannalta merkitykselliset kynnysarvot perustuvat perusmäärään, johon lisätään kutakin valtionlainan liikkeeseenlaskijaa koskevat lisätasot, jotka määritetään komission 3 kohdan mukaisesti toteuttamissa toimenpiteissä. Arvopaperimarkkinaviranomaisella julkistaa verkkosivustollaan kunkin jäsenvaltion ilmoituskynnysarvot.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määrät ja lisätasot.

Komissio

a)	varmistaa, että kynnysarvoja ei aseteta tasolle, joka merkitsisi ilmoitusten vaatimista arvoltaan minimaalisista positioista;

b)	ottaa huomioon kunkin valtionlainan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskettujen ja edelleen liikkeessä olevan valtionlainan kokonaismäärän sekä niiden positioiden keskikoon, jotka markkinatoimijoilla on hallussaan kyseisen valtionlainan liikkeeseenlaskijan valtionlainassa; ja

c)	ottaa huomioon kunkin valtionlainamarkkinan likviditeetin.

8 artikla

Valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusta koskevasta kattamattomasta positiosta toimivaltaiselle viranomaiselle tehtävä ilmoitus

Jos toimivaltainen viranomainen keskeyttää 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti rajoitusten soveltamisen, luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusta koskeva kattamaton positio, on ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, kun tällainen positio saavuttaa tai alittaa kyseisen valtionlainan liikkeeseenlaskijan kannalta merkitykselliset, 7 artiklan mukaisesti määritetyt ilmoituskynnysarvot.

9 artikla

Ilmoittamisessa ja tietojen antamisessa käytettävä menetelmä

1. Kaikissa 5, 6, 7 tai 8 artiklan nojalla annettavissa ilmoituksissa tai tiedoissa on annettava yksityiskohtaiset tiedot sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilöllisyydestä, jolla on kyseinen positio, asianomaisen position koosta, liikkeeseenlaskijasta, jonka rahoitusvälinettä kyseinen positio koskee, ja ajankohdasta, jona asianomainen positio syntyi, jona siitä muutettiin tai jona sen hallussapito päättyi.

Sovellettaessa 5, 6, 7 ja 8 artiklaa luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden, joilla on merkittäviä nettomääräisiä lyhyitä positioita, on pidettävä viiden vuoden ajan kirjaa bruttopositioista, jotka muodostavat merkittävän nettomääräisen lyhyen position.

2. Nettomääräinen lyhyt positio lasketaan keskiyöllä sen kaupankäyntipäivän päättyessä, jona luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on asianomainen positio. Tämä ajankohta koskee kaikkia transaktioita käytetystä kaupankäyntivälineestä riippumatta, mukaan lukien joko manuaalisen tai automaattisen kaupankäynnin kautta suoritetut transaktiot, ja riippumatta siitä, onko transaktiot suoritettu tavanomaisena kaupankäyntiaikana. Ilmoitus tai tiedot on annettava seuraavana kaupankäyntipäivänä viimeistään kello 15.30. Tässä kohdassa tarkoitetut kellonajat lasketaan sen asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion kellonajan mukaan, jolle asianomaisesta positiosta on ilmoitettava.

3. Asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tehtävien ilmoitusten antamisessa on varmistettava tietojen luottamuksellisuus ja käytettävä välineitä, joilla todennetaan ilmoituksen lähde.

4. Edellä 6 artiklassa säädettyjen tietojen julkistaminen on toteutettava siten, että varmistetaan, että tiedot ovat saatavilla nopeasti ja syrjimättömästi. Tiedot on asetettava saataville asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen ylläpitämälle tai valvomalle keskusverkkosivustolle. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tämän verkkosivuston osoite arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka puolestaan luo omalle verkkosivustolleen linkin kaikille tällaisille keskusverkkosivustoille.

5. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään tiedot, jotka on toimitettava 1 kohtaa sovellettaessa.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava näiden teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6. Jotta voidaan varmistaa 4 kohdan yhtenäiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritellään tarkemmin keinot, joilla tietoja voidaan julkistaa.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Ilmoittamista ja tietojen antamista koskevien vaatimusten soveltaminen

Edellä 5, 6, 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuja ilmoittamista ja tietojen antamista koskevia vaatimuksia sovelletaan luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, joiden kotipaikka on unionissa tai kolmannessa maassa tai jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai kolmanteen maahan.

11 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettavat tiedot

1. Viranomaisten on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle neljännesvuosittain tiivistelmä sellaisista liikkeeseen laskettua osakepääomaa ja liikkeeseen laskettua valtionlainaa koskevista nettomääräisistä lyhyistä positioista ja sellaisista valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksia koskevista kattamattomista positioista, joiden osalta se on asianomainen toimivaltainen viranomainen ja joista se saa 5, 7 ja 8 artiklan mukaisesti ilmoitukset.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen nojalla sille kuuluvien tehtävien suorittamista varten pyytää milloin tahansa asianomaiselta toimivaltaiselta viranomaiselta lisätietoja liikkeeseen laskettua osakepääomaa ja liikkeeseen laskettua valtionlainaa koskevista nettomääräisistä lyhyistä positioista tai valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksia koskevista kattamattomista positioista.

Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava pyydetyt tiedot arvopaperimarkkinaviranomaiselle seitsemän kalenteripäivän kuluessa. Jos ilmenee epäsuotuisia tapahtumia tai epäsuotuisaa kehitystä, minkä vuoksi rahoitusvakauteen tai markkinoiden luottamukseen kohdistuu kyseisessä jäsenvaltiossa tai muussa jäsenvaltiossa vakava uhka, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle 24 tunnin kuluessa kaikki 5, 7 ja 8 artiklan mukaisten ilmoitusvaatimusten perusteella saatavissa olevat tiedot.

3. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään tarkemmin tiedot, jotka on toimitettava 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4. Jotta voidaan varmistaa edellytykset 1 kohdan yhtenäiselle soveltamiselle, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään, missä muodossa tiedot on annettava 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

III LUKU

KATTAMATON LYHYEKSIMYYNTI

12 artikla

Osakkeiden kattamatonta lyhyeksimyyntiä koskevat rajoitukset

1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi myydä lyhyeksi osakkeen, joka on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi jossain markkinapaikassa, vain jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on lainannut osakkeen tai tehnyt vaihtoehtoisia järjestelyjä, joilla on samanlainen oikeusvaikutus;

luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on tehnyt sopimuksen osakkeen lainaamisesta tai kyseisellä henkilöllä on sopimus- tai varallisuusoikeuden mukainen muu ehdottomasti täytäntöönpanokelpoinen vaatimus vastaavaa määrää samanlajisia arvopapereita koskevan omistusoikeuden siirtämisestä itselleen, jotta niistä koskeva selvitys voidaan suorittaa määräajankohtana;

luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on sopinut kolmannen osapuolen kanssa järjestelystä, jonka mukaan kyseinen kolmas osapuoli on vahvistanut, että osake on paikannettu, ja on toteuttanut kolmansien osapuolten suhteen toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen, jotta luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi kohtuudella olettaa, että selvitys voidaan suorittaa määräajankohtana.

2. Jotta voidaan varmistaa edellytykset 1 kohdan yhtenäiselle soveltamiselle, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään ne sopimusten, järjestelyjen ja toimenpiteiden tyypit, joilla voidaan riittävässä määrin varmistaa, että osake on saatavilla selvitystä varten. Määrittäessään, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan kohtuudella olettaa, että selvitys voidaan suorittaa määräajankohtana, arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon muun muassa päivänsisäisen kaupankäynnin ja osakkeiden likviditeetin.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Valtionlainan kattamatonta lyhyeksimyyntiä koskevat rajoitukset

1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö saa myydä lyhyeksi valtionlainan vain, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on lainannut valtionlainan tai tehnyt vaihtoehtoisia järjestelyjä, joilla on samanlainen oikeusvaikutus;

luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on tehnyt sopimuksen valtionlainan lainaamisesta tai kyseisellä henkilöllä on sopimus- tai varallisuusoikeuden mukainen muu ehdottomasti täytäntöönpanokelpoinen vaatimus vastaavaa määrää samanlajisia arvopapereita koskevan omistusoikeuden siirtämisestä itselleen, jotta selvitys voidaan suorittaa määräajankohtana;

c)	luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on sopinut kolmannen osapuolen kanssa järjestelystä, jonka mukaan kyseinen kolmas osapuoli on vahvistanut, että valtionlaina on paikannettu tai se voi muutoin kohtuudella olettaa, että selvitys voidaan suorittaa määräajankohtana.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta, jos transaktiolla suojataan pitkää positiota liikkeeseenlaskijan velkainstrumenteissa, joiden hinnoittelu korreloi vahvasti tietyn valtionlainan hinnoittelun kanssa.

3. Jos valtionlainan likviditeetti alittaa 4 alakohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti määritetyn kynnysarvon, asianomainen toimivaltainen viranomainen voi tilapäisesti keskeyttää 1 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten soveltamisen. Ennen rajoitusten soveltamisen keskeyttämistä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muille toimivaltaisille viranomaisille ehdotetusta keskeyttämisestä.

Keskeyttäminen on aluksi voimassa enintään kuusi kuukautta siitä päivästä, jona keskeyttämisestä ilmoitetaan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla. Keskeyttämistä voidaan jatkaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos keskeyttämisen perusteet ovat edelleen voimassa. Jos keskeyttämistä ei jatketa viimeistään ensimmäisen tai jonkun sitä seuraavan jatketun ajan päättymisajankohtana, se päättyy ilman eri toimenpiteitä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa 24 tunnin kuluessa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen ilmoituksesta 4 kohtaan perustuvan lausunnon ilmoitetusta keskeyttämisestä tai keskeyttämisen jatkamisesta. Lausunto julkistetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustolla.

4. Komissio antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään parametrit ja menetelmät, joita liikkeeseen lasketun valtionlainan osalta sovelletaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun likviditeettiä koskevan kynnysarvon laskemiseen.

Jäsenvaltioiden soveltamat kynnysarvon laskemista koskevat parametrit ja menetelmät on asetettava siten, että jos kynnysarvo saavutetaan, se osoittaa merkittävää alenemista asianomaisen valtionlainan likviditeetin keskimääräiseen tasoon nähden.

Kynnysarvo on määriteltävä käyttäen asianomaisille valtionlainamarkkinoille ominaisia objektiivisia perusteita, mukaan lukien kunkin valtionlainan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskeman ja edelleen liikkeessä olevan valtionlainan kokonaismäärä.

5. Jotta voidaan varmistaa edellytykset 1 kohdan yhtenäiselle soveltamiselle, arvopaperimarkkinaviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään ne sopimusten tai järjestelyjen tyypit, joilla voidaan riittävässä määrin varmistaa, että valtionlaina on saatavilla selvitystä varten. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on otettava huomioon erityisesti tarve pitää yllä markkinoiden sekä etenkin valtionlainojen ja näiden lainojen takaisinostomarkkinoiden likviditeettiä.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Kattamattomia valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksia koskevat rajoitukset

1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi toteuttaa valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksia koskevia transaktioita vain, jos kyseinen transaktio ei johda 4 artiklassa tarkoitettuun valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusta koskevaan kattamattomaan positioon.

2. Toimivaltainen viranomainen voi tilapäisesti keskeyttää 1 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten soveltamisen, jos sillä on objektiiviset perusteet katsoa, että sen valtionlainamarkkinat eivät toimi moitteettomasti ja että tällaiset rajoitukset saattaisivat vaikuttaa kielteisesti valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusten markkinoihin erityisesti lisäämällä valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden lainanottokustannuksia tai vaikuttamalla niiden kykyyn laskea liikkeeseen uutta valtionlainaa. Näiden perusteiden on nojauduttava seuraaviin indikaattoreihin:

a)	valtionlainan korkea tai nouseva korko;

b)	valtionlainan korkoerojen kasvu muiden valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden valtionlainaan verrattuna;

c)	valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusten korkoerojen kasvu niiden omaan korkokäyrään ja muihin valtionlainan liikkeeseenlaskijoihin verrattuna;

d)	valtionlainan hinnan oikea-aikainen paluu alkuperäiseen tasapainotilanteeseensa suuren kaupan jälkeen;

e)	valtionlainan määrä, jolla voidaan käydä kauppaa.

Toimivaltainen viranomainen voi käyttää myös muita kuin ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa tarkoitettuja indikaattoreita.

Ennen rajoitusten soveltamisen keskeyttämistä on tämän artiklan nojalla asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muille toimivaltaisille viranomaisille ehdotetusta keskeyttämisestä ja sen perusteista.

Keskeyttäminen on aluksi voimassa enintään 12 kuukautta siitä päivästä, jona keskeyttämisestä ilmoitetaan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla. Keskeyttämistä voidaan jatkaa enintään kuusi kuukautta kerrallaan, jos keskeyttämisen perusteet ovat edelleen voimassa. Jos keskeyttämistä ei jatketa viimeistään ensimmäisten tai jonkun sitä seuraavan jatketun ajan päättymisajankohtana, se päättyy ilman eri toimenpiteitä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa 24 tunnin kuluessa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen ilmoituksesta lausunnon aiotusta keskeyttämisestä tai keskeyttämisen jatkamisesta riippumatta siitä, onko toimivaltainen viranomainen päättänyt keskeyttämisestä ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen indikaattorien vai muiden indikaattorien perusteella. Jos aiottu keskeyttäminen tai keskeyttämisen jatkaminen perustuu toiseen alakohtaan, tähän lausuntoon on sisällyttävä myös arvio toimivaltaisen viranomaisen käyttämistä indikaattoreista. Lausunto julkistetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustolla.

15 artikla

Ostomenettelyt

1. Jäsenvaltioon sijoittautuneen keskusvastapuolen, joka tarjoaa osakkeiden selvityspalveluja, on varmistettava, että käytettävissä on menettelyjä, jotka täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

jos luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka myy osakkeita, ei kykene toimittamaan osakkeita selvitystä varten neljän arkipäivän kuluessa selvityksen määräpäivästä, menettelyt kyseisten osakkeiden ostamiseksi käynnistyvät ilman eri toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että osakkeet toimitetaan selvitystä varten;

b)	jos osakkeita ei voida ostaa toimitusta varten, ostajalle maksetaan määrä, joka perustuu toimitettavien osakkeiden arvoon toimituspäivänä ja johon lisätään ostajalle selvityksen epäonnistumisen vuoksi aiheutuneita tappioita vastaava määrä; ja

c)	luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ei pysty suorittamaan selvitystä, maksaa takaisin kaikki a ja b alakohdan nojalla suoritetut määrät.

2. Jäsenvaltioon sijoittautuneen keskusvastapuolen, joka tarjoaa osakkeiden selvityspalveluja, on varmistettava, että käytettävissä on menettelyjä sen varmistamiseksi, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka myy osakkeita ja joka ei pysty toimittamaan osakkeita selvitystä varten sen määräajankohtaan mennessä, on suoritettava päivittäinen maksu kultakin toimituksen määräajan ylittävältä päivältä.

Päivittäisten maksujen on oltava riittävän suuria, jotta maksut toimisivat varoituksena luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka eivät pysty suorittamaan selvitystä.

IV LUKU

POIKKEUKSET

16 artikla

Poikkeus, jota sovelletaan, kun pääasiallinen markkinapaikka sijaitsee kolmannessa maassa

1. Unionissa sijaitsevassa markkinapaikassa julkisen kaupankäynnin kohteeksi otettuihin yrityksen osakkeisiin ei sovelleta 5, 6, 12 ja 15 artiklaa, jos näiden osakkeiden pääasiallinen markkinapaikka sijaitsee kolmannessa maassa.

2. Sellaisten yrityksen osakkeiden osalta, joilla käydään kauppaa sekä unionissa sijaitsevassa markkinapaikassa että kolmannessa maassa sijaitsevassa markkinapaikassa, asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä vähintään kahden vuoden välein, sijaitseeko kyseisten osakkeiden pääasiallinen markkinapaikka kolmannessa maassa.

Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista osakkeista, joiden pääasiallisen markkinapaikan on todettu sijaitsevan kolmannessa maassa.

Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee kahden vuoden välein luettelon osakkeista, joiden pääasiallinen markkinapaikka sijaitsee kolmannessa maassa. Luettelo on voimassa kahden vuoden ajan.

3. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määrätään tarkemmin osakkeen pääasiallisen markkinapaikan määrityksessä käytettävän vaihdon laskentamenetelmä.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4. Jotta voidaan varmistaa 1 ja 2 kohdan yhtenäiset soveltamisedellytykset, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään seuraavat:

a)	päivä, jona laskenta osakkeen pääasiallisen markkinapaikan määrittämiseksi on suoritettava, ja jakso, joka otetaan huomioon laskennassa;

b)	päivä, johon mennessä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle osakkeet, joiden pääasiallinen markkinapaikka sijaitsee kolmannessa maassa;

c)	päivä, josta lukien luettelo on voimassa arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaistua sen.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Markkinatakaustoimintaa ja ensimarkkinoilla suoritettavia operaatioita koskeva poikkeus

1. Markkinatakaustoimintaan kuuluviin transaktioihin ei sovelleta 5, 6, 7, 12, 13 ja 14 artiklaa.

2. Komissio voi hyväksyä 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päätöksiä, joissa todetaan kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehyksen antavan varmuuden siitä, että kyseisessä kolmannessa maassa hyväksytyt markkinat ovat sellaisten oikeudellisesti sitovien vaatimusten mukaisia, jotka 1 kohdan mukaisen poikkeuksen soveltamiseksi vastaavat direktiivin 2004/39/EY III osaston, sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY (13) sekä säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (14) vaatimuksia ja joita valvotaan ja pannaan täytäntöön tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa.

Kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontakehys voidaan katsoa vastaavaksi, jos tämän kolmannen maan:

a)	markkinoihin sovelletaan jatkuvasti lupamenettelyä sekä tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa;

b)	markkinoilla on selkeät ja avoimet säännöt arvopaperien ottamisesta julkisen kaupankäynnin kohteeksi, siten että arvopapereilla voidaan käydä kauppaa hyvää kauppatapaa noudattaen, asianmukaisesti ja tehokkaasti sekä siten että arvopaperit ovat vapaasti luovutettavissa;

c)	arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan velvollisuutta antaa säännöllisesti ja jatkuvasti tietoja, millä varmistetaan korkeatasoinen sijoittajansuoja; ja

d)	markkinoiden avoimuus ja eheys varmistetaan estämällä markkinoiden väärinkäyttö sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin muodossa.

3. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön toimintaan ei sovelleta 7, 13 ja 14 artiklaa, jos kyseinen henkilö, toimiessaan valtionlainan liikkeeseenlaskijan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla hyväksyttynä päämarkkinatakaajana, toimii päämiehenä jotakin rahoitusvälinettä koskevissa ensi- tai jälkioperaatioissa, jotka koskevat valtionlainaa.

4. Luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön ei sovelleta tämän asetuksen 5, 6, 12, 13 ja 14 artiklaa, jos kyseinen henkilö myy arvopaperin lyhyeksi tai kun tällä henkilöllä on nettomääräinen lyhyt positio, joka liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY täytäntöönpanosta takaisinosto-ohjelmille ja rahoitusvälineiden vakauttamiselle myönnettävien poikkeuksien osalta 22 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2273/2003 (15) III luvun nojalla toteutettavaan vakauttamiseen.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta sovelletaan ainoastaan silloin, kun kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on ilmoittanut kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisesti aikomuksestaan käyttää hyväkseen poikkeusta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 kalenteripäivää ennen ajankohtaa, jona luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö aikoo ensimmäisen kerran käyttää hyväkseen poikkeusta.

6. Edellä 3 kohdassa tarkoitettua poikkeusta sovelletaan ainoastaan silloin, kun hyväksytty päämarkkinatakaaja on ilmoittanut kyseessä olevan valtionlainan osalta toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisesti aikomuksestaan käyttää hyväkseen poikkeusta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 kalenteripäivää ennen ajankohtaa, jona hyväksyttynä päämarkkinatakaajana toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö aikoo ensimmäisen kerran käyttää hyväkseen poikkeusta.

7. Edellä 5 ja 6 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen voi kieltää poikkeuksen käytön, jos se katsoo, että luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ei täytä poikkeuksen edellytyksiä. Kielto on määrättävä 5 tai 6 alakohdassa tarkoitetun 30 kalenteripäivän jakson aikana tai myöhempänä ajankohtana, jos toimivaltainen viranomainen saa tietoonsa, että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi se ei enää täytä poikkeuksen edellytyksiä.

8. Kolmannen maan yhteisön, jota ei ole hyväksytty unionissa, on lähetettävä 5 ja 6 kohdassa tarkoitettu ilmoitus sen unionissa sijaitsevan pääasiallisen markkinapaikan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa se käy kauppaa.

9. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka on antanut 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, on ilmoitettava mahdollisimman pian kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisesti muutoksista, jotka vaikuttavat kyseisen henkilön edellytyksiin käyttää poikkeusta, tai siitä, ettei tämä henkilö enää halua käyttää hyväkseen poikkeusta.

10. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka on antanut 6 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, on ilmoitettava mahdollisimman pian asianomaiselle kyseisen valtionlainan osalta toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisesti muutoksista, jotka vaikuttavat kyseisen henkilön edellytyksiin käyttää poikkeusta, tai siitä, ettei tämä henkilö ei enää halua käyttää hyväkseen poikkeusta.

11. Kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimii 1, 3 tai 4 kohdan mukaisten poikkeusten nojalla, toimittamaan kirjallisesti tiedot poikkeuksen nojalla hallussa pitämistään lyhyistä positioista tai harjoittamastaan toiminnasta. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on annettava tiedot neljän kalenteripäivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

12. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kahden viikon kuluessa 5 tai 9 kohdan mukaisesti annetusta ilmoituksesta ne markkinatakaajat ja 6 tai 10 kohdan mukaisesti annetusta ilmoituksesta ne hyväksytyt päämarkkinatakaajat, jotka käyttävät hyväkseen poikkeusta, ja kaikki markkinatakaajat ja hyväksytyt päämarkkinatakaajat, jotka eivät enää käytä hyväkseen poikkeusta.

13. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan luettelon markkinatakaajista ja hyväksytyistä päämarkkinatakaajista, jotka käyttävät hyväkseen poikkeusta, ja pitää luettelon ajan tasalla.

14. Henkilö voi tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltainen viranomainen voi tehdä arvopaperimarkkinaviranomaiselle tässä artiklassa tarkoitetun ilmoituksen milloin tahansa 60 kalenteripäivän kuluessa ennen 1 päivää marraskuuta 2012.

V LUKU

TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN JA ARVOPAPERIMARKKINAVIRANOMAISEN TOIMIVALTUUDET

1 JAKSO

Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

18 artikla

Ilmoittaminen ja tietojen julkistaminen poikkeuksellisissa olosuhteissa

1. Jollei 22 artiklasta muuta johdu, toimivaltainen viranomainen voi vaatia niitä luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on tiettyjä rahoitusvälineitä tai tiettyä rahoitusvälineiden lajia koskevia nettomääräisiä lyhyitä positioita, ilmoittamaan sille tai julkistamaan yksityiskohtaisia tietoja kyseisestä positiosta, kun positio saavuttaa tai alittaa toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman ilmoituskynnysarvon, ja jos

a)	rahoitusvakauteen tai markkinoiden luottamukseen kohdistuu kyseisessä jäsenvaltiossa taikka yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa vakava uhka epäsuotuisien tapahtumien tai epäsuotuisan kehityksen vuoksi; ja

b)	toimenpide on välttämätön edellytys uhan poistamiselle eikä se vaikuta haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tavalla, joka on suhteeton siitä saataviin etuihin nähden.

2. Rahoitusvälineisiin, joiden osalta jo edellytetään tarkasteltavuutta 5–8 artiklan nojalla, ei sovelleta tämän artiklan 1 kohtaa. Edellä olevan 1 kohdan mukaista toimenpidettä voidaan soveltaa toimivaltaisen viranomaisen määrittämissä olosuhteissa tai siihen voidaan soveltaa tämän viranomaisen määrittämiä poikkeuksia. Poikkeuksia voidaan erityisesti määrittää sovellettaviksi markkinatakaustoimintaan ja ensimarkkinoilla harjoitettavaan toimintaan.

19 artikla

Lainaajien tekemät ilmoitukset poikkeuksellisissa olosuhteissa

1. Jollei 22 artiklasta muuta johdu, toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jos

a)	rahoitusvakauteen tai markkinoiden luottamukseen kohdistuu kyseisessä jäsenvaltiossa taikka yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa vakava uhka epäsuotuisien tapahtumien tai epäsuotuisan kehityksen vuoksi; ja

b)	toimenpide on välttämätön edellytys uhan poistamiselle eikä se vaikuta haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tavalla, joka on suhteeton siitä saataviin etuihin nähden.

2. Toimivaltainen viranomainen voi vaatia tiettyjen rahoitusvälineiden tai tietyn rahoitusvälineiden lajin lainausta harjoittavaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä ilmoittamaan kaikista merkittävistä muutoksista maksuissa, joita peritään tällaisesta lainauksesta.

20 artikla

Lyhyeksimyynnille ja vastaaville transaktioille poikkeuksellisissa olosuhteissa asetettavat rajoitukset

1. Jollei 22 artiklasta muuta johdu, toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa yhden tai useamman tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jos

a)	rahoitusvakauteen tai markkinoiden luottamukseen kohdistuu kyseisessä jäsenvaltiossa taikka yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa vakava uhka epäsuotuisien tapahtumien tai epäsuotuisan kehityksen vuoksi; ja

b)	toimenpide on välttämätön edellytys uhan poistamiselle eikä se vaikuta haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tavalla, joka on suhteeton siitä saataviin etuihin nähden.

2. Toimivaltainen viranomainen voi asettaa kieltoja tai ehtoja luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka harjoittavat seuraavaa toimintaa:

a)	lyhyeksimyynti; tai

muu sellainen transaktio kuin lyhyeksimyynti, jonka tuloksena syntyy rahoitusväline tai joka liittyy rahoitusvälineeseen ja jonka vaikutus tai jokin vaikutuksista on se, että se tuottaa taloudellisen edun luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle siinä tapauksessa, että toisen rahoitusvälineen hinta tai arvo alenee.

3. Edellä olevan 2 kohdan nojalla toteutettavaa toimenpidettä voidaan soveltaa transaktioihin, jotka koskevat kaikkia rahoitusvälineitä, tiettyyn lajiin kuuluvia rahoitusvälineitä tai tiettyä rahoitusvälinettä. Toimenpidettä voidaan soveltaa toimivaltaisen viranomaisen määrittämissä olosuhteissa tai siihen voidaan soveltaa tämän viranomaisen määrittämiä poikkeuksia. Poikkeuksia voidaan erityisesti määrittää sovellettaviksi markkinatakaustoimintaan ja ensimarkkinoilla harjoitettavaan toimintaan.

21 artikla

Valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksia koskeville transaktioille poikkeuksellisissa olosuhteissa asetettavat rajoitukset

1. Jollei 22 artiklasta muuta johdu, toimivaltainen viranomainen voi rajoittaa luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden mahdollisuuksia toteuttaa valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyviä transaktioita tai rajoittaa niiden valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvien kattamattomien positioiden arvoa, joilla nämä henkilöt saavat käydä kauppaa, jos

a)	rahoitusvakauteen tai markkinoiden luottamukseen kohdistuu kyseisessä jäsenvaltiossa taikka yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa vakava uhka epäsuotuisien tapahtumien tai epäsuotuisan kehityksen vuoksi; ja

b)	toimenpide on välttämätön edellytys uhan poistamiselle eikä se vaikuta haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tavalla, joka on suhteeton siitä saataviin etuihin nähden.

2. Edellä olevan 1 kohdan nojalla toteutettavaa toimenpidettä voidaan soveltaa valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksia koskeviin transaktioihin, jotka koskevat tiettyyn lajiin kuuluvia tai tiettyjä yksittäisiä valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksia. Toimenpidettä voidaan soveltaa toimivaltaisen viranomaisen määrittämissä olosuhteissa tai siihen voidaan soveltaa kyseisen viranomaisen määrittämiä poikkeuksia. Poikkeuksia voidaan erityisesti määrittää sovellettaviksi markkinatakaustoimintaan ja ensimarkkinoilla harjoitettavaan toimintaan.

22 artikla

Muiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamat toimenpiteet

Rajoittamatta 26 artiklan soveltamista toimivaltainen viranomainen voi vain asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella määrätä tai uusia 18, 19, 20 tai 21 artiklan nojalla sellaista rahoitusvälinettä koskevan toimenpiteen, jonka osalta se ei ole asianomainen toimivaltainen viranomainen.

23 artikla

Valtuudet rahoitusvälineiden lyhyeksimyynnin tilapäiseen rajoittamiseen hinnan merkittävän alentumisen vuoksi

1. Jos rahoitusvälineen hinta markkinapaikassa on merkittävästi alentunut yhden kaupankäyntipäivän aikana verrattuna sen hintaan edellisenä kaupankäyntipäivänä saman markkinapaikan sulkemishetkellä, tämän markkinapaikan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on, estääkseen rahoitusvälineen hinnan epätavanomaisen alenemisen, harkittava, onko aiheellista kieltää luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä harjoittamasta asianomaisen rahoitusvälineen lyhyeksimyyntiä kyseisessä markkinapaikassa tai rajoittaa kyseisten henkilöiden mahdollisuuksia harjoittaa tällaista toimintaa taikka rajoittaa muulla tavalla asianomaista rahoitusvälinettä koskevia transaktioita kyseisessä markkinapaikassa.

Jos toimivaltainen viranomainen on ensimmäisen alakohdan nojalla varma siitä, että siihen on aihetta, sen on osakkeen tai velkainstrumentin osalta kiellettävä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä harjoittamasta lyhyeksimyyntiä kyseisessä markkinapaikassa tai rajoitettava kyseisten henkilöiden mahdollisuuksia harjoittaa tällaista toimintaa taikka, muuntyyppisen rahoitusvälineen osalta, rajoitettava sitä koskevia transaktioita kyseisessä markkinapaikassa estääkseen rahoitusvälineen hinnan epätavanomaisen alenemisen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä sovelletaan enintään sitä kaupankäyntipäivää seuraavan kaupankäyntipäivän loppuun, jona hinnan alentuminen tapahtui. Jos sitä kaupankäyntipäivää, jolloin hinnan aleneminen tapahtui, seuraavan kaupankäyntipäivän päättyessä rahoitusvälineen arvossa tapahtuu toimenpiteen määräämisestä huolimatta merkittävä edelleen aleneminen, joka on vähintään puolet 5 kohdassa määritetystä määrästä, verrattuna sen hintaan ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä markkinapaikan sulkemishetkellä, toimivaltainen viranomainen voi jatkaa toimenpidettä vielä enintään kahden kaupankäyntipäivän ajan toisen kaupankäyntipäivän päätyttyä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä sovelletaan toimivaltaisen viranomaisen määrittämissä olosuhteissa tai siihen sovelletaan kyseisen viranomaisen määrittämiä poikkeuksia. Poikkeuksia voidaan erityisesti määrittää sovellettaviksi markkinatakaustoimintaan ja ensimarkkinoilla harjoitettavaan toimintaan.

4. Sen markkinapaikan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa rahoitusvälineen hinta on alentunut yhden kaupankäyntipäivän aikana 5 kohdassa tarkoitetun arvon verran, on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle 1 kohdan nojalla tehdystä päätöksestä kahden tunnin kuluessa kyseisen kaupankäyntipäivän päättymisestä. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa asiasta välittömästi niiden markkinapaikkojen kotijäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa käydään kauppaa samalla rahoitusvälineellä.

Jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä sellaista rahoitusvälinettä koskevasta toisen toimivaltaisen viranomaisen toteuttamasta toimesta, jolla käydään kauppaa eri toimivaltaisten viranomaisten sääntelemissä eri markkinapaikoissa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi auttaa kyseisiä viranomaisia pääsemään sopimukseen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti.

Sovittelu on saatava päätökseen ennen keskiyötä saman kaupankäyntipäivän päättyessä. Jos kyseiset toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse sopimukseen sovitteluvaiheessa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä päätöksen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Päätös on tehtävä ennen seuraavan kaupankäyntipäivän alkamista.

5. Arvon alenemisen on oltava vähintään 10 prosenttia asetuksen (EY) N:o 1287/2006 22 artiklassa määritellyn likvidin osakkeen osalta ja komission vahvistama määrä epälikvidien osakkeiden ja muiden rahoitusvälineiden lajien osalta.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi finanssimarkkinoiden kehityksen huomioiden antaa ja toimittaa komissiolle lausunnon 5 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon mukauttamisesta.

Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa muutetaan finanssimarkkinoiden kehitys huomioiden tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja.

7. Komissio antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan muiden rahoitusvälineiden kuin likvidien osakkeiden arvon merkittävällä alenemisella, ottamalla huomioon kunkin rahoitusvälineiden lajin erityispiirteet ja volatiliteetin erot.

8. Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan johdonmukainen soveltaminen, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa vahvistetaan menetelmä, jota käytetään laskettaessa likvidien osakkeiden arvon 10 prosentin aleneminen ja 7 kohdassa tarkoitettu komission määrittämä arvon aleneminen.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on toimitettava nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

24 artikla

Rajoitusten kesto

Toimenpide, joka on määrätty 18, 19, 20 tai 21 artiklan nojalla, on voimassa aluksi enintään kolme kuukautta 25 artiklassa tarkoitetun tiedonannon julkaisemisesta.

Toimenpiteitä voidaan jatkaa enintään kolme kuukautta kerrallaan, jos toimenpiteen perusteet ovat edelleen voimassa. Jos toimenpiteen voimassaoloa ei jatketa viimeistään tällaisen kolmen kuukauden jakson päättymisajankohtana, sen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä.

25 artikla

Rajoituksia koskeva tiedonanto

1. Toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava verkkosivustollaan tiedonanto kaikista päätöksistä, jotka koskevat 18–23 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden määräämistä tai jatkamista.

2. Tiedonannossa on annettava vähintään seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

a)	toimenpiteet, jotka on määrätty, mukaan lukien rahoitusvälineet ja transaktioiden lajit, joihin niitä sovelletaan, sekä niiden kesto;

b)	perustelut sille, että toimivaltainen viranomainen katsoo toimenpiteiden määräämisen tarpeelliseksi, mukaan lukien näitä perusteluja tukeva näyttö.

3. Edellä 18–23 artiklan mukainen toimenpide tulee voimaan, kun tiedonanto julkaistaan, tai tiedonannon julkaisemisen jälkeisenä ajankohtana, joka ilmoitetaan tiedonannossa, ja sitä sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toteutettuihin transaktioihin.

26 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muille toimivaltaisille viranomaisille annettavat ilmoitukset

1. Ennen 18, 19, 20 tai 21 artiklan mukaisen toimenpiteen määräämistä tai jatkamista ja ennen 23 artiklan mukaisen rajoituksen määräämistä toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muille toimivaltaisille viranomaisille toimenpide, jota se ehdottaa.

2. Ilmoituksessa on oltava yksityiskohtaiset tiedot ehdotetuista toimenpiteistä, niistä rahoitusvälineiden ja transaktioiden lajeista, joihin niitä sovelletaan, näiden toimenpiteiden perusteluja tukevasta näytöstä ja ajankohdasta, jona toimenpiteiden soveltaminen aiotaan aloittaa.

3. Ilmoitus ehdotuksesta, joka koskee 18, 19, 20 ja 21 artiklan mukaisten toimenpiteiden määräämistä tai jatkamista, on annettava vähintään 24 tuntia ennen ajankohtaa, jona toimenpiteen soveltaminen on tarkoitus aloittaa tai josta lukien sen soveltamista jatketaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa toimivaltainen viranomainen voi antaa ilmoituksen alle 24 tuntia ennen ajankohtaa, jona toimenpiteen soveltaminen on tarkoitus aloittaa, jos ilmoitusta ei ole mahdollista antaa vähintään 24 tuntia edeltäkäsin. Edellä 23 artiklassa tarkoitettua rajoitusta koskeva ilmoitus on annettava ennen ajankohtaa, jona toimenpiteen soveltaminen aiotaan aloittaa.

4. Toimivaltainen viranomainen, joka vastaanottaa tämän artiklan mukaisen ilmoituksen, voi toteuttaa kyseisessä jäsenvaltiossa 18–23 artiklan mukaisia toimenpiteitä, jos se on varma siitä, että toimenpide on tarpeen ilmoituksen antavan toimivaltaisen viranomaisen avustamiseksi. Ilmoituksen vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen on annettava 1–3 kohdan mukainen ilmoitus myös silloin, kun se ehdottaa toimenpiteiden toteuttamista.

2 JAKSO

Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet

27 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen harjoittama yhteensovittaminen

1. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on helpotettava ja sovitettava yhteen toimenpiteitä, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 1 jakson nojalla. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on erityisesti varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset noudattavat yhtenäistä lähestymistapaa toteuttaessaan toimenpiteitä, erityisesti sen suhteen, onko tarpeen käyttää toimintavaltuuksia, määrättyjen toimenpiteiden luonnetta sekä tällaisten toimenpiteiden aloitusajankohtaa ja kestoa.

2. Vastaanotettuaan 26 artiklan mukaisen ilmoituksen toimenpiteestä, joka aiotaan määrätä tai jota aiotaan jatkaa 18, 19, 20 tai 21 artiklan nojalla, arvopaperimarkkinaviranomaisen on annettava 24 tunnin kuluessa lausunto siitä, katsooko se, että toimenpide tai ehdotettu toimenpide on välttämätön poikkeuksellisten olosuhteiden poistamiseksi. Lausunnossa on ilmoitettava, katsooko arvopaperimarkkinaviranomainen, että on ilmennyt epäsuotuisia tapahtumia tai epäsuotuisaa kehitystä, joiden vuoksi rahoitusvakauteen tai markkinoiden luottamukseen kohdistuu yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa vakava uhka, onko toimenpide tai ehdotettu toimenpide tarkoituksenmukainen ja oikeassa suhteessa uhkaan, joka sillä on tarkoitus poistaa, ja onko tällaisten toimenpiteiden ehdotettu kesto perusteltu. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että uhan poistaminen edellyttää muiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa toimenpidettä, sen on ilmoitettava lausunnossaan myös tästä. Lausunto julkistetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustolla.

3. Jos toimivaltainen viranomainen ehdottaa toteutettaviksi tai toteuttaa toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa 2 kohdan mukaisen arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon kanssa, tai kieltäytyy toteuttamasta tällaisia toimenpiteitä ja toimii siten 2 kohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon vastaisesti, sen on julkaistava verkkosivustollaan 24 tunnin kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon saatuaan tiedonanto, jossa annetaan kattava selvitys syistä, joiden vuoksi se toimi kyseisellä tavalla. Kun tällainen tilanne ilmenee, arvopaperimarkkinaviranomainen tutkii, täyttyvätkö edellytykset ja onko sen aiheellista käyttää 28 artiklan mukaisia toimivaltuuksiaan.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee tämän artiklan nojalla toteutettuja toimenpiteitä säännöllisesti uudelleen ja joka tapauksessa vähintään kolmen kuukauden välein. Jos toimenpiteen voimassaoloa ei jatketa viimeistään tällaisen kolmen kuukauden jakson päättymisajankohtana, sen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä.

28 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintavaltuudet poikkeuksellisissa olosuhteissa

1. Jollei tämän artiklan 2 kohdasta muuta johdu, arvopaperimarkkinaviranomaisen on asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti joko:

vaadittava luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on tiettyä rahoitusvälinettä tai tiettyä rahoitusvälineiden lajia koskevia nettomääräisiä lyhyitä positioita, ilmoittamaan tällaisista positioista toimivaltaiselle viranomaiselle tai julkistamaan niitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot; tai

kiellettävä luonnollisia tai oikeushenkilöitä harjoittamasta lyhyeksimyyntiä tai toteuttaa transaktioita, joiden tuloksena syntyy muu kuin 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu rahoitusväline tai jotka liittyvät tällaiseen rahoitusvälineeseen, jos niiden vaikutus tai jokin vaikutuksista on se, että ne tuottavat taloudellisen edun tällaiselle henkilölle siinä tapauksessa, että toisen rahoitusvälineen hinta tai arvo alenee, taikka asettaa tätä koskevia ehtoja.

Toimenpidettä voidaan soveltaa erityisissä olosuhteissa tai siihen voidaan soveltaa arvopaperimarkkinaviranomaisen määrittämiä poikkeuksia. Poikkeuksia voidaan erityisesti määrittää sovellettaviksi markkinatakaustoimintaan ja ensimarkkinoilla harjoitettavaan toimintaan.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä päätöksen 1 kohdan mukaisen päätöksen vain, jos

a)	1 kohdan a ja b alakohdassa luetelluilla toimenpiteillä poistetaan uhka, joka kohdistuu finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen taikka koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen unionissa ja jonka vaikutukset ulottuvat rajojen yli; ja

b)	mikään toimivaltainen viranomainen ei ole toteuttanut toimenpiteitä uhan poistamiseksi, tai yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen on toteuttanut toimenpiteitä, jotka eivät ole riittäviä uhan poistamiseksi.

3. Toteuttaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä arvopaperimarkkinaviranomaisen on otettava huomioon se, missä määrin toimenpide:

a)	poistaa merkittävässä määrin uhan, joka kohdistuu finanssimarkkinoiden toimintaan ja eheyteen taikka koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen unionissa, tai parantaa merkittävästi toimivaltaisten viranomaisten kykyä valvoa uhkaa;

b)	ei luo riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä;

c)	ei vaikuta haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen eikä myöskään heikennä näiden markkinoiden likviditeettiä tai aiheuta epävarmuutta markkinatoimijoiden keskuudessa tavalla, joka on suhteeton siitä saataviin etuihin nähden.

Jos yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen on toteuttanut toimenpiteen 18, 19, 20 tai 21 artiklan nojalla, arvopaperimarkkinaviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen antamatta 27 artiklassa säädettyä lausuntoa.

4. Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen tekee päätöksen minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen määräämisestä tai jatkamisesta, sen on kuultava EJRK:aa ja tarvittaessa muita asianomaisia viranomaisia.

5. Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen tekee päätöksen minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen määräämisestä tai jatkamisesta, sen on ilmoitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille toimenpide, jota se ehdottaa toteutettavaksi. Ilmoituksessa on oltava yksityiskohtaiset tiedot ehdotetuista toimenpiteistä, niistä rahoitusvälineiden ja transaktioiden lajeista, joihin niitä sovelletaan, näiden toimenpiteiden perusteluja tukevasta näytöstä ja ajankohdasta, jona toimenpiteiden soveltaminen on tarkoitus aloittaa.

6. Ilmoitus on annettava vähintään 24 tuntia ennen ajankohtaa, jona toimenpiteen soveltaminen on määrä aloittaa tai josta lukien sen soveltamista jatketaan. Poikkeuksellisissa olosuhteissa arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa ilmoituksen alle 24 tuntia ennen ajankohtaa, jona toimenpiteen soveltaminen on tarkoitus aloittaa, jos ilmoitusta ei ole mahdollista antaa vähintään 24 tuntia edeltäkäsin.

7. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava verkkosivustollaan tiedonanto kaikista päätöksistä, jotka koskevat minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen määräämistä tai jatkamista. Tiedonannossa on määritettävä ainakin:

a)	toimenpiteet, jotka on määrätty, mukaan lukien ne rahoitusvälineiden ja transaktioiden lajit, joihin niitä sovelletaan, sekä niiden kesto; ja

b)	perustelut sille, että arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo toimenpiteiden määräämisen tarpeelliseksi, mukaan lukien näitä perusteluja tukeva näyttö.

8. Kun arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt päätöksen minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen määräämisestä tai jatkamisesta, sen on välittömästi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille toteutetuista toimenpiteistä.

9. Toimenpide tulee voimaan, kun tiedonanto julkaistaan arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustolla, tai tiedonannon julkaisemisen jälkeisenä ajankohtana, joka ilmoitetaan tiedonannossa, ja sitä sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toteutettuihin transaktioihin.

10. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee uudelleen 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sopivin väliajoin ja vähintään kolmen kuukauden välein. Jos toimenpiteen voimassaoloa ei jatketa viimeistään tällaisen kolmen kuukauden jakson päättymisajankohtana, sen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä. Toimenpiteiden jatkamiseen sovelletaan 2–9 kohtaa.

11. Toimenpide, jonka arvopaperimarkkinaviranomainen on toteuttanut tämän artiklan nojalla, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut 1 jakson nojalla.

29 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet, jotka koskevat valtionlainaan liittyviä poikkeuksellisia tilanteita

Valtionlainaan tai valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvissä poikkeuksellisissa tilanteissa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1095/2010 18 ja 38 artiklaa.

30 artikla

Epäsuotuisien tapahtumien tai epäsuotuisan kehityksen tarkentaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisia delegoituja säädöksiä, joissa tarkennetaan perusteet ja tekijät, jotka toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on otettava huomioon määrittäessään, missä tapauksissa 18–21 ja 27 artiklassa tarkoitettuja epäsuotuisia tapahtumia tai epäsuotuista kehitystä ja 28 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja uhkia ilmenee.

31 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen toteuttamat tutkimukset

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toteuttaa tutkimuksen, jonka aiheena on lyhyeksimyyntiin tai luottoriskinvaihtosopimusten käyttöön liittyvä kysymys tai käytäntö, arvioidakseen, aiheuttaako asianomainen kysymys tai käytäntö mahdollisen uhan rahoitusvakaudelle tai markkinoiden luottamukselle unionissa.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa tällaisen tutkimuksen päättymisestä julkaistava raportti, jossa se esittelee tutkimuksensa tulokset ja antaa sen kohteena olevaa kysymystä tai käytäntöä koskevia suosituksia.

VI LUKU

TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN ASEMA

32 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen tämän asetuksen soveltamista varten.

Jos jäsenvaltio nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen, sen on määriteltävä selvästi kunkin tehtävät ja nimettävä se viranomainen, joka vastaa komission, arvopaperimarkkinaviranomaisen sekä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön ja tietojen vaihdon yhteensovittamisesta.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisistä komissiolle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

33 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

1. Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa tässä asetuksessa tarkoitetut tehtävänsä, niillä on oltava kaikki tehtävien hoitamisessa tarvittavat valvonta- ja tutkintavaltuudet. Ne käyttävät valtuuksiaan millä tahansa seuraavista tavoista:

suoraan;

b)	yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa;

c)	saattamalla asian toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.

2. Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä, niillä on oltava kansallisen lainsäädännön mukaisesti valtuudet:

a)	tutustua kaikkiin asiakirjoihin niiden muodosta riippumatta ja saada tai ottaa niistä jäljennös;

b)	vaatia tietoja kaikilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä ja tarvittaessa kutsua luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö kuultavaksi tietojen saamiseksi;

c)	suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, myös ilmoittamatta niistä etukäteen;

d)	vaatia olemassa olevia puhelin- ja tietoliikennetietoja;

e)	vaatia sellaisen käytännön lopettamista, joka on ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa;

f)	vaatia omaisuuden jäädyttämistä ja/tai takavarikointia.

3. Rajoittamatta 2 kohdan a ja b alakohdan soveltamista toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava yksittäistapauksissa valtuudet vaatia luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toteuttaa luottoriskinvaihtosopimukseen liittyvän transaktion, toimittamaan:

a)	selvityksen transaktion tarkoituksesta ja siitä, onko sen tarkoituksena suojautuminen riskiltä tai muulta uhalta; ja

b)	riskin todentamista koskevat tiedot, jos transaktion tarkoituksena on suojautuminen riskiltä.

34 artikla

Salassapitovelvollisuus

1. Salassapitovelvollisuutta sovelletaan kaikkiin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimivaltaisen viranomaisen tai sellaisten viranomaisten taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden palveluksessa, joille toimivaltainen viranomainen on siirtänyt tehtäviään, myös sellaisiin tarkastajiin ja asiantuntijoihin, joiden kanssa toimivaltainen viranomainen on tehnyt sopimuksen. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia luottamuksellisia tietoja ei saa antaa toiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle eikä viranomaiselle, jollei niiden antaminen ole tarpeen oikeudenkäyntiä varten.

2. Kaikki toimivaltaisten viranomaisten välillä tämän asetuksen mukaisesti vaihdetut tiedot, jotka koskevat liiketoiminta- tai toimintaolosuhteita ja muita taloudellisia tai henkilökohtaisia asioita, on katsottava luottamuksellisiksi ja niihin on sovellettava salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia, paitsi jos toimivaltainen viranomainen ilmoittaa tietoja toimittaessaan, että tällaiset tiedot saa antaa, tai jos niiden antaminen on tarpeen oikeudenkäyntiä varten.

35 artikla

Yhteistyövelvoite

Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä, jos se on tarpeen tai tärkeää tätä asetusta sovellettaessa. Toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti viipymättä toimitettava toisilleen tiedot, jotka ovat tarpeen niille tämän asetuksen nojalla kuuluvien tehtävien hoitamiseksi.

36 artikla

Yhteistyö arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa

Toimivaltaisten viranomaisten on tätä asetusta sovellettaessa tehtävä yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.

Toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

37 artikla

Yhteistyö tapauksissa, joissa pyydetään tarkastusten tai tutkimusten tekemistä paikan päällä

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta apua, joka koskee paikan päällä tehtäviä tarkastuksia tai tutkimuksia.

Pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut pyynnöt. Jos tutkimuksella tai tarkastuksella on rajojen yli ulottuvia vaikutuksia, arvopaperimarkkinaviranomainen voi sovittaa sitä yhteen ja pyydettäessä sen on sovitettava sitä yhteen.

2. Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen saa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta pyynnön, joka koskee paikan päällä suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen tekemistä, se voi:

a)	tehdä itse paikan päällä suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen;

b)	antaa pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen osallistua paikan päällä suoritettavaan tarkastukseen tai tutkimukseen;

c)	antaa pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen tehdä itse paikan päällä suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen;

d)	nimittää tarkastajat tai asiantuntijat tekemään paikan päällä suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen;

e)	antaa valvontatoimiin liittyviä erityistehtäviä myös muille toimivaltaisille viranomaisille.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tiettyjä tutkintatehtäviä ja paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, kun tiedot ovat arvopaperimarkkinaviranomaiselle perustellusti tarpeen, jotta se voi käyttää sille tässä asetuksessa nimenomaisesti annettua valtuutta.

38 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

1. Toimivaltaisten viranomaisten on aina kun se on mahdollista sovittava kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa yhteistyöjärjestelyistä, jotka koskevat tietojen vaihtoa kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa, niiden velvoitteiden noudattamisen valvontaa, joita kolmansissa maissa aiheutuu tämän asetuksen nojalla, ja kolmansien maiden valvontaviranomaisten toteuttamia samankaltaisia toimenpiteitä, joilla täydennetään V luvun nojalla toteutettuja toimenpiteitä. Yhteistyöjärjestelyillä on varmistettava vähintään tehokas tietojen vaihto, jonka avulla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jos se aikoo sopia tällaisesta järjestelystä.

2. Yhteistyöjärjestelyssä on oltava määräyksiä sellaisten tietojen vaihdosta, jotka ovat tarpeen, jotta asianomainen toimivaltainen viranomainen voi noudattaa 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä velvoitetta.

3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on sovitettava yhteen toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden valvontaviranomaisten välisten yhteistyöjärjestelyjen kehittämistä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on laadittava tätä varten yhteistyöjärjestelyjä koskeva malliasiakirja, jota toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on sovitettava yhteen myös toimivaltaisten viranomaisten välistä kolmansien maiden valvontaviranomaisilta saatujen tietojen vaihtoa, jolla voi olla merkitystä V luvun mukaisten toimenpiteiden toteuttamisessa.

4. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia tietojen vaihtoa koskevista yhteistyöjärjestelyistä kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa vain, jos luovutettavien tietojen salassapito taataan vähintään 34 artiklassa säädetyllä tavalla. Tällaisen tietojenvaihdon on palveltava näiden toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamista.

39 artikla

Henkilötietojen siirto ja säilyttäminen

Jäsenvaltioiden on sovellettava jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltioiden ja kolmannen maan välillä suoritettavaan henkilötietojen siirtoon direktiiviä 95/46/EY. Kun arvopaperimarkkinaviranomainen siirtää henkilötietoja jäsenvaltioille tai kolmannelle maalle, sen on noudatettava asetusta (EY) N:o 45/2001.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja saa säilyttää enintään viiden vuoden ajan.

40 artikla

Tietojen luovuttaminen kolmansille maille

Toimivaltainen viranomainen voi siirtää kolmannen maan valvontaviranomaiselle tietoja ja tiedoista laadittuja analyyseja, jos direktiivin 95/46/EY 25 tai 26 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, mutta tällainen siirto saadaan tehdä ainoastaan tapauskohtaisesti. Toimivaltaisella viranomaisella on oltava varmuus siitä, että siirto on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi. Tällaiset siirrot edellyttävät sopimusta siitä, että kolmas maa ei saa siirtää tietoja toisen kolmannen maan valvontaviranomaiselle ilman toimivaltaisen viranomaisen nimenomaista kirjallista lupaa.

Toimivaltainen viranomainen saa luovuttaa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta saamiaan, 34 artiklan nojalla luottamuksellisia tietoja kolmannen maan valvontaviranomaiselle ainoastaan, jos se on saanut nimenomaisen suostumuksen tiedot toimittaneelta toimivaltaiselta viranomaiselta ja jos, tapauksen mukaan, tiedot julkaistaan ainoastaan sellaisia tarkoituksia varten, jotka tämä toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt.

41 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on annettava ne seuraamuksia ja hallinnollisia toimenpiteitä koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän asetuksen rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niitä sovelletaan. Näiden seuraamusten ja hallinnollisten toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti antaa ohjeita varmistaakseen, että jäsenvaltioiden säätämien seuraamusten ja hallinnollisten toimenpiteiden osalta noudatetaan yhtenäistä lähestymistapaa.

Jäsenvaltioiden on annettava ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut säännökset tiedoksi komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2012 ja ilmoitettava niille viipymättä näihin säännöksiin vaikuttavista muutoksista.

Arvopaperimarkkinaviranomaisen on julkaistava verkkosivustollaan luettelo olemassa olevista kussakin jäsenvaltiossa sovellettavista seuraamuksista ja hallinnollisista toimenpiteistä ja pidettävä se säännöllisesti ajan tasalla.

Jäsenvaltioiden on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle vuosittain koosteena tiedot kaikista määrätyistä seuraamuksista ja hallinnollisista toimenpiteistä. Jos toimivaltainen viranomainen julkistaa tiedon jonkin seuraamuksen tai hallinnollisen toimenpiteen määräämisestä, sen on ilmoitettava siitä samanaikaisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

VII LUKU

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

42 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 2 artiklan 2 kohdassa, 3 artiklan 7 kohdassa, 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 4 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 17 artiklan 2 kohdassa, 23 artiklan 5 kohdassa sekä 30 artiklassa tarkoitettu valta antaa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 3 artiklan 7 kohdassa, 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 4 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 17 artiklan 2 kohdassa, 23 artiklan 5 kohdassa sekä 30 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevien 2 artiklan 2 kohdan, 3 artiklan 7 kohdan, 4 artiklan 2 kohdan, 5 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan 4 kohdan, 7 artiklan 3 kohdan, 17 artiklan 2 kohdan, 23 artiklan 5 kohdan sekä 30 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

43 artikla

Delegoitujen säädösten hyväksymisen määräaika

Komissio hyväksyy 2 artiklan 2 kohdassa, 3 artiklan 7 kohdassa, 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklan 4 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 17 artiklan 2 kohdassa, 23 artiklan 5 kohdassa sekä 30 artiklassa tarkoitetut delegoidut säädökset viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2012.

Komissio voi jatkaa ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua määräaikaa kuudella kuukaudella.

VIII LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

44 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY (16) perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

IX LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

45 artikla

Tarkistaminen ja kertomus

Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013 toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa käytävien keskustelujen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen:

a)	5, 6, 7 ja 8 artiklan mukaisten ilmoittamista ja tietojen julkistamista koskevien kynnysarvojen tarkoituksenmukaisuudesta;

b)	6 artiklan mukaisten yksittäisten tietojen julkistamista koskevien kynnysarvojen vaikutuksesta ottaen erityisesti huomioon finanssimarkkinoiden tehokkuuden ja volatiliteetin;

c)	siitä, onko aiheellista kohdistaa raportointi suoraan ja keskitetysti arvopaperimarkkinaviranomaiselle;

d)	II ja III luvun mukaisten rajoitusten ja vaatimusten toiminnasta;

e)	kattamattomia valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksia koskevien rajoitusten aiheellisuudesta sekä siitä, onko aiheellista asettaa lyhyeksimyynnille tai luottoriskinvaihtosopimuksille muita rajoituksia tai ehtoja.

46 artikla

Siirtymäsäännös

1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia olemassa olevia toimenpiteitä, jotka olivat voimassa ennen 15 päivää syyskuuta 2010, voidaan soveltaa 1 päivään heinäkuuta 2013 edellyttäen, että niistä ilmoitetaan komissiolle viimeistään 24 päivänä huhtikuuta 2012.

2. Sellaisia luottoriskinvaihtosopimuksia koskevia transaktioita, jotka johtavat valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusta koskevaan kattamattomaan positioon ja jotka on tehty ennen 25 päivää maaliskuuta 2012 tai kattamattomia valtionlainan luottoriskinvaihtosopimuksia koskevien rajoitusten soveltamisen ollessa keskeytyneenä 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti, voidaan jatkaa luottoriskinvaihtosopimuksen päättymispäivään saakka.

47 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstö ja resurssit

Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä tämän asetuksen mukaisten valtuuksiensa käyttämisestä ja sen mukaisten tehtäviensä hoitamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeet ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

48 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2012.

Sen 2 artiklan 2 kohtaa, 3 artiklan 7 kohtaa, 4 artiklan 2 kohtaa, 7 artiklan 3 kohtaa, 9 artiklan 5 kohtaa, 11 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 12 artiklan 2 kohtaa, 13 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 16 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 17 artiklan 2 kohtaa, 23 artiklan 5, 7 ja 8 kohtaa sekä 30, 42, 43 ja 44 artiklaa sovelletaan kuitenkin 25 päivästä maaliskuuta 2012.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä maaliskuuta 2012.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. WAMMEN

(1) EUVL C 91, 23.3.2011, s. 1.

(2) EUVL C 84, 17.3.2011, s. 34.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. marraskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 21. helmikuuta 2012.

(4) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

(5) EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.

(6) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(7) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(8) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(9) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(10) EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annettu komission asetus (EY) N:o 1287/2006 (EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1).

(12) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12.

(13) EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.

(14) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.

(15) EUVL L 336, 23.12.2003, s. 33.

(16) EYVL L 191, 13.7.2001, s. 45.

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2012.086.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 86

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	55. vuosikerta 24. maaliskuu 2012

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, lyhyeksimyynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvistä kysymyksistä ( 1 )	1

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 596/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, eräiden perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisten säädösten mukauttamisesta neuvoston päätökseen 1999/468/EY valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn osalta – Mukauttaminen valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn – neljäs osa ( EUVL L 188, 18.7.2009 )	25