13.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 73/1

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)

Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

13.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 73/3

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

13.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 73/5

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EY (1). ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi kaudeksi.

(2)

Alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Vytas APUTISin toimikauden päätyttyä. Kaksi alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut Gintautas BABRAVIČIUSin ja Viktor TROFIMOVin toimikausien päätyttyä,

a)

jäseneksi:

sekä

b)

varajäseniksi:

13.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 73/6

(1)

Päätöksessä 2009/470/EY vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt unionin osallistumisesta eläintautien ja zoonoosien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien rahoitukseen.

(2)

Tiettyjen eläintautien ja zoonoosien kansallisiin hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmiin sovellettavista yhteisön vaatimuksista 25 päivänä huhtikuuta 2008 tehdyssä komission päätöksessä 2008/341/EY (2) säädetään, että jotta jäsenvaltioiden komissiolle esittämille eläintautien ja zoonoosien hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmille voidaan myöntää unionin rahoitustukea, niiden on täytettävä vähintään edellä mainitun päätöksen liitteessä vahvistetut vaatimukset.

(3)

Portugali on toimittanut bluetongue-taudin seurantaa ja hävittämistä koskevan muutetun ohjelman, Kreikka on toimittanut tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) seurantaa ja naudan spongiformisen enkefalopatian ja scrapien hävittämistä koskevat muutetut ohjelmat, ja Bulgaria on toimittanut raivotaudin hävittämistä koskevan muutetun ohjelman.

(4)

Komissio on arvioinut kyseiset muutetut ohjelmat sekä eläinlääkinnälliseltä että taloudelliselta kannalta. Ohjelmien on todettu vastaavan asiaan liittyvää unionin eläinlääkintälainsäädäntöä ja erityisesti päätöksen 2008/341/EY liitteessä vahvistettuja vaatimuksia. Sen vuoksi kyseisten jäsenvaltioiden muutetut ohjelmat olisi hyväksyttävä.

(5)

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001 (3) vahvistetaan eläimissä esiintyvien TSE:iden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Kyseisen asetuksen liitteessä VII vahvistetaan hävittämistoimenpiteet, jotka on toteutettava sen jälkeen, kun naudoilla, lampailla ja vuohilla on todettu esiintyvän TSE:tä.

(6)

Kyseisen liitteen A luvun 2.3 kohdan d alakohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 727/2007 (4), säädetään, että jäsenvaltiot voivat päättää teurastaa tietyt sellaisen eläimen, jolla on todettu TSE, kanssa samalla tilalla olevat lampaat ja vuohet ihmisravinnoksi niiden lopettamisen ja lopullisen hävittämisen sijaan, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät.

(7)

Ranska nosti 17 päivänä heinäkuuta 2007 unionin yleisessä tuomioistuimessa Euroopan komissiota vastaan kanteen (asia T-257/07), jossa vaaditaan asetuksen (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 727/2007, tiettyjen säännösten osittaista kumoamista – tämä koski etenkin kyseisen asetuksen liitteessä VII olevan A luvun 2.3 kohdan d alakohtaa.

(8)

Unionin yleinen tuomioistuin lykkäsi 28 päivänä syyskuuta 2007 antamallaan määräyksellä (5) asetuksen (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 727/2007, liitteessä VII olevan A luvun 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohdan, 2.3 kohdan d alakohdan ja 4 kohdan soveltamista siihen asti, kunnes pääasiassa annetaan tuomio. Unionin yleinen tuomioistuin asetti tässä määräyksessään kyseenalaiseksi komission arvion mahdollisia riskejä koskevista saatavilla olevista tieteellisistä tiedoista.

(9)

Komissio pyysi tämän jälkeen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta apua selventääkseen asetuksen (EY) N:o 727/2007 taustalla olevia pääperusteita. Ottaen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen selvennykset huomioon asetusta (EY) N:o 999/2001 muutettiin komission asetuksella (EY) N:o 746/2008 (6), jolla otettiin uudelleen käyttöön ne säännökset, joiden soveltamista unionin yleinen tuomioistuin oli lykännyt.

(10)

Unionin yleinen tuomioistuin lykkäsi 30 päivänä lokakuuta 2008 antamallaan määräyksellä (7) asetuksen (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 746/2008, liitteessä VII olevan A luvun 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohdan, 2.3 kohdan d alakohdan ja 4 kohdan täytäntöönpanoa siihen asti, kunnes pääasiassa T-257/07 annetaan tuomio.

(11)

Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi 9 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan tuomiossa (8) Ranskan kanteen. Tämä tuomio huomioon ottaen asetuksen (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 746/2008, liitteessä VII olevan A luvun 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohdan, 2.3 kohdan d alakohdan ja 4 kohdan soveltamista ei enää lykätä.

(12)

Jäsenvaltioiden vuodeksi 2012 ja sitä seuraaviksi vuosiksi esittämien eräiden eläintautien ja zoonoosien vuotuisten ja monivuotisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä ja niihin myönnettävästä unionin rahoituksesta 30 päivänä marraskuuta 2011 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä 2011/807/EU (9) hyväksytään eräitä kansallisia ohjelmia ja vahvistetaan unionin rahoitusosuus ja sen enimmäismäärä kullekin jäsenvaltioiden esittämälle ohjelmalle sekä tukikelpoisten määrien maksamista koskevat säännöt.

(13)

Jotkin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää täytäntöönpanopäätöksen 2011/807/EU nojalla hyväksyttyjen ohjelmiensa yhteydessä mahdollisuutta korvata lampaiden ja vuohien lopettaminen ja lopullinen hävittäminen niiden teurastamisella ihmisravinnoksi, siten kuin asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevan A luvun 2.3 kohdan d alakohdassa säädetään.

(14)

Täytäntöönpanopäätöksessä 2011/807/EU vahvistettu unionin rahoitustuki scrapien hävittämisohjelmille ei tätä nykyä kata omistajille maksettavaa korvausta asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevan A luvun 2.3 kohdan d alakohdan mukaisesta lampaiden ja vuohien pakollisesta teurastamisesta.

(15)

Tämän vuoksi on aiheellista mahdollistaa lampaiden ja vuohien pakollista teurastamista koskevien ohjelmien rahoitus vaihtoehtona niiden lopettamiselle ja hävittämiselle scrapien hävittämisohjelmien puitteissa. Tämä ei edellytä niiden määrien nostamista, jotka täytäntöönpanopäätöksellä 2011/807/EU osoitetaan jäsenvaltioille tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seuranta- ja hävittämisohjelmia varten.

(16)

Täytäntöönpanopäätöksessä 2011/807/EU säädetään lisäksi, että yhteisrahoitusta unionin rahoitusosuuden muodossa voidaan myöntää ainoastaan sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet hyväksyttyjen yksi- tai monivuotisten ohjelmien toteuttamisesta ja jotka on maksettu ennen kuin jäsenvaltio on toimittanut loppuraportin. Komissio voi kuitenkin tiettyjen kustannusten kattamiseksi maksaa kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä enintään 60 prosenttia asetetusta enimmäismäärästä ennakkoon kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Ennakkomaksumahdollisuus ei kuitenkaan täysin kata suun kautta annettaviin rokotteisiin perustuvien raivotautirokotuskampanjoiden kustannuksia.

(17)

Raivotaudin hävittämiseen jäsenvaltioissa suun kautta annettavien rokotteiden avulla tähtäävät ohjelmat ovat aiempina vuosina olleet menestyksekkäitä, ja niillä on onnistuttu hävittämään kyseinen tauti suuresta osasta unionia. Tällaisia ohjelmia olisi tämän vuoksi jatkettava niissä osissa unionia, joissa raivotautia esiintyy endeemisesti.

(18)

Tietyt jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle, että niillä on vaikeuksia ennakkorahoituksen järjestämisessä suun kautta annettaviin raivotautirokotteisiin perustuville kampanjoille. Viime vuosina ennakkorahoituksen puuttuminen johti joissakin tapauksissa suunniteltujen kampanjoiden perumiseen raivotautialueilla.

(19)

Suun kautta annettaviin raivotautirokotteisiin perustuvien säännöllisesti toteutettujen kampanjoiden keskeyttäminen heikentää merkittävästi ohjelmien tehoa, ja taudin lopullinen hävittäminen saattaa näin kestää huomattavasti kauemmin.

(20)

Tämän vuoksi on aiheellista laajentaa mahdollisuutta myöntää ennakkomaksuja kaikkia niitä kustannuksia varten, joita jäsenvaltioille aiheutuu täytäntöönpanopäätöksen 2011/807/EU nojalla hyväksytyistä raivotaudin hävittämisohjelmista.

(21)

Täytäntöönpanopäätöksen 2011/807/EU liitettä olisi muutettava siltä osin kuin on kyse teurastettujen eläinten korvaamiseen omistajille liittyvien tukikelpoisten kustannusten määritelmästä, jotta scrapien hävittämisohjelmien puitteissa tapahtuva pakollinen teurastaminen voidaan sisällyttää sen piiriin.

(22)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä 2011/807/EU olisi muutettava.

(23)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 9 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan 9 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

3)

Korvataan 13 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Poikkeuksena siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio maksaa 10 ja 11 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien kattamiseksi kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä enintään 60 prosenttia asetetusta enimmäismäärästä ennakkoon kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.”

4)

Korvataan liitteen 2 kohta seuraavasti:

13.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 73/9

(1)

Älykkäät verkot ovat uusi kehitysvaihe kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien, uusiutuvien energialähteiden verkkointegroinnin ja energiatehokkuuden lisäämisessä, ja ne edistävät huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, työpaikkojen luomista ja teknologian kehitystä unionissa.

(2)

Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY (1) ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY (2) mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön älykkäitä mittausjärjestelmiä, jotka edistävät kuluttajien aktiivista osallistumista sähkötoimitusten markkinoille ja kaasutoimitusten markkinoille; direktiivien mukaan tällaisten mittausjärjestelmien käyttöönoton edellytyksenä voi olla markkinoille ja yksittäisille kuluttajille aiheutuvien pitkän aikavälin kustannusten ja hyötyjen taloudellinen arviointi tai sen arviointi, mikä älykäs mittaustapa on taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas ja missä määräajassa käyttöönotto voidaan toteuttaa.

(3)

Komission 12 päivänä huhtikuuta 2011 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamassa tiedonannossa ”Älykkäät verkot: innovoinnista käyttöönottoon” (3) ilmoitetaan useista toimenpiteistä, joita ovat muun muassa jäsenvaltioiden edistymisen seuranta, tärkeimpiä suorituskykyindikaattoreita koskevien suuntaviivojen laadinta, suuntaviivat älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa koskevien jäsenvaltioiden suunnitelmien metodologian määrittelemiseksi ja kustannus-hyötyanalyysit.

(4)

Euroopan digitaalistrategiassa luetellaan joukko soveltuvia toimenpiteitä, jotka koskevat erityisesti tietosuojaa unionissa, verkko- ja tietoturvaa, verkkohyökkäyksiä sekä älykkäiden verkkojen ja mittausjärjestelmien toimintoja. Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä toimialan, komission ja muiden sidosryhmien kanssa ryhdyttävä soveltuviin toimenpiteisiin johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

(5)

Älykkäiden mittausjärjestelmien käytön yksi tärkeimmistä edellytyksistä on löytää tarkoituksenmukaiset tekniset ja oikeudelliset ratkaisut, joilla turvataan henkilötietojen suoja. Henkilötietojen suoja on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa määrätty perusoikeus. Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien olisi varsinkin älykkäiden mittareiden käyttöönoton alkuvaiheessa varmistettava, että älykkäiden mittausjärjestelmien sovelluksia valvotaan ja ihmisten perusoikeuksia ja vapauksia kunnioitetaan.

(6)

Älykkäät mittausjärjestelmät mahdollistavat tietojen, valtaosin myös henkilötietojen, käsittelyn. Älykkäiden verkkojen ja älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönoton olisi lisäksi tehtävä mahdolliseksi toimittajien ja verkko-operaattoreiden ajattelun kehittäminen energian käyttötottumuksiin liittyvästä laajasta näkökulmasta kohti yksittäisen kuluttajan energiankäyttötottumuksia koskevaa yksityiskohtaista tietoa.

(7)

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (4) ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/58/EY (5) säädettyjä oikeuksia ja velvoitteita sovelletaan kokonaisuudessaan älykkääseen mittaamiseen, jossa käsitellään henkilötietoja, erityisesti silloin, kun käytetään yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja sopimus- ja kauppasuhteissa asiakkaiden kanssa.

(8)

Direktiivin 95/46/EY 29 artiklan nojalla perustetun tietosuojatyöryhmän lausunnoissa annetaan ohjeistusta sellaisten parhaiden saatavilla olevien tekniikoiden yksilöintiin ja kehittämiseen, joilla suojataan henkilötiedot ja taataan tietoturva, kun tietoja käsitellään älykkäissä mittausjärjestelmissä ja älykkäissä verkoissa.

(9)

Älykkäiden verkkojen käyttöönottomahdollisuuksien valossa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota älykkäissä mittausjärjestelmissä käsiteltävien henkilötietojen turvaamiseen ja suojaamiseen. Älyverkkokehityksen tietosuojariskit voitaneen alusta asti yksilöidä tietosuojaa koskevilla vaikutustenarvioinneilla.

(10)

Tietosuoja- ja tietoturvaominaisuudet olisi sisällytettävä älykkäisiin mittausjärjestelmiin ennen kuin ne otetaan laajaan käyttöön. Tällaiset ominaisuudet parantavat kuluttajien mahdollisuuksia hallita henkilötietojensa käyttöä.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä toimialan ja kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti kansallisten tietosuojaviranomaisten kanssa edistääkseen ja tukeakseen ns. sisäänrakennetun tietosuojan periaatteen käyttöönottoa älykkäiden verkkojen kehittämisen varhaisessa vaiheessa ja erityisesti älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa silmälläpitäen.

(12)

Minkä tahansa tahon, joka käsittelee henkilötietoja älykkäiden mittausjärjestelmien yhteydessä, olisi ryhdyttävä kaikkiin kohtuudella vaadittaviin toimiin varmistaakseen, ettei tietoja voida jäljittämällä yhdistää tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön millään verkko-operaattorin tai minkä tahansa muun kolmannen tahon todennäköisesti käyttämällä keinolla, paitsi jos kyseisiä tietoja käsitellään sovellettavien tietosuojaa koskevien periaatteiden ja oikeudellisten sääntöjen mukaisesti.

(13)

Komission 2 päivänä toukokuuta 2007 antamassa tiedonannossa tietosuojan vahvistamisesta yksityisyyden suojaa parantavilla tekniikoilla (6) vahvistetaan selkeät toimenpiteet niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joilla pyritään rajoittamaan henkilötietojen käsittelyä mahdollisimman vähäiseksi ja käyttämään nimetöntä tai salanimellä julkaistua tietoa aina kun se on mahdollista, tukemalla yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden kehittämistä ja niiden käyttöä rekisterinpitäjien ja kuluttajien tasolla.

(14)

Tietosuojaa koskevia vaikutustenarviointeja varten unionin tasolla määritelty laadintamalli varmistaa, että tämän suosituksen säännöksiä noudatetaan johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(15)

Operaattorin ja sidosryhmien ennen älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa suorittamasta tietosuojavaikutusten arvioinnista saadaan tarvittavat tiedot, joiden perusteella toteutetaan asianmukaiset suojatoimenpiteet. Näitä toimenpiteitä on seurattava ja tarkistettava älykkään mittarin koko elinkaaren ajan.

(16)

Jäsenvaltioiden on direktiivin 2009/72/EY mukaisesti saatettava 3 päivään syyskuuta 2012 mennessä päätökseen älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa koskeva kustannus-hyötyanalyysi. Komission 12 päivänä huhtikuuta 2011 antaman tiedonannon mukaisesti komissio pitää tärkeänä vahvistaa kriteerit, mallin ja yleisluontoiset ohjeet, joilla parannetaan analyysien syvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Kuten älykkäitä verkkoja käsittelevä erityisryhmä (7) ehdottaa, kriteereissä olisi käytettävä määrällisesti mitattavia indikaattoreita.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä toimialan, komission ja muiden sidosryhmien kanssa ryhdyttävä asianmukaisiin tiedotus- ja tietoisuuden lisäämistoimiin älykkään mittausteknologian käyttöön liittyvistä mahdollisista hyödyistä ja riskeistä.

(18)

Tämän suhteen jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä toimialan, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa yksilöitävä ja levitettävä esimerkkejä hyvistä käytännöistä älykkäiden mittarisovellusten alalla ja ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, kuten suuren mittakaavan pilottihankkeisiin, yleisen tietoisuuden lisäämiseksi, koska se on ennakkoedellytyksenä tällaisen teknologian laajalle käyttöönotolle.

(19)

Suositeltavien toiminnallisten vaatimusten vahvistaminen auttaisi jäsenvaltioita saavuttamaan käyttöönottosuunnitelmiensa optimaalisen kustannustehokkuustason helpommin ja samanaikaisesti. Samojen vaatimusten asettaminen antaisi myös sääntelyviranomaisille, mittariteollisuudelle, verkko-operaattoreille ja toimittajille osviittaa tällä alalla todennäköisesti jatkossa sovellettavasta lähestymistavasta.

(20)

Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmän, jäljempänä ’ERGEG’, määrittelemien hyviä käytäntöjä koskevien suuntaviivojen (8) ja jäsenvaltioiden toimittamien ensimmäisten kustannus-hyötyarviointien analyysin pohjalta komissio katsoo, että olisi hyödyllistä suositella jäsenvaltioille ja sääntelyviranomaisille yhteisiä älymittareiden vähimmäistoimintoja.

(21)

on kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua,

1.

Tässä jaksossa annetaan jäsenvaltioille sellaista älykkäiden verkkojen ja älykkäiden mittausjärjestelmien suunnittelua ja toimintaa koskevaa ohjeistusta, jolla varmistetaan perusoikeus henkilötietojen suojaan.

2.

Tässä jaksossa annetaan myös ohjeita älymittarisovellusten käyttöönottoon liittyvistä toimista sen varmistamiseksi, että tällaisen teknologian käyttöönoton yhteydessä noudatetaan direktiivin 95/46/EY kansallista täytäntöönpanolainsäädäntöä soveltuvin osin.

3.

Jäsenvaltioita kehotetaan kiinnittämään huomiota seuraaviin määritelmiin:

4.

Tietosuojaa koskevassa vaikutustenarvioinnissa olisi esitettävä kuvaus suunnitelluista käsittelytoimista, arvio niihin rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien kannalta liittyvistä riskeistä, toimet joiden avulla riskeihin on tarkoitus puuttua, sekä takeet, turvatoimenpiteet ja keinot, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja ja osoitetaan, että direktiiviä 95/46/EY on noudatettu, ottaen huomioon rekisteröityjen ja muiden asianomaisten oikeudet ja oikeutetut edut.

5.

Henkilötietojen suojan varmistamiseksi kaikkialla unionissa jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ja otettava käyttöön tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin laadintamalli, jonka komissio laatii ja toimittaa tietosuojaryhmälle lausuntoa varten kahdentoista kuukauden kuluessa tämän suosituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6.

Laadintamallia soveltaessaan jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon tietosuojatyöryhmän lausunnot.

7.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että verkko-operaattorit ja älykkäiden mittausjärjestelmien operaattorit toteuttavat niille direktiivien 95/46/EY nojalla kuuluvien muiden velvollisuuksien mukaisesti asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojan varmistamiseksi.

8.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että henkilötietojen käsittelystä vastaava yksikkö kuulee tietosuojaa koskevasta vaikutustenarvioinnista direktiivin 95/46/EY 28 artiklassa tarkoitettua tietosuojaviranomaista ennen käsittelyn aloittamista. Viranomaisen olisi tällöin voitava arvioida käsittelyn vaatimuksenmukaisuus ja erityisesti rekisteröityjen henkilötietojen suojaan kohdistuvat riskit ja tähän liittyvät takeet.

9.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että 5 kohdassa tarkoitetun tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin laadintamallin hyväksymisen jälkeen verkko-operaattorit soveltavat 7 ja 8 kohdan säännöksiä kyseistä laadintamallia noudattaen.

10.

Jäsenvaltioiden olisi voimakkaasti kannustettava verkko-operaattoreita sisällyttämään sisäänrakennetun tietosuojan ja oletusarvoisen tietosuojan asetukset älykkäisiin verkkoihin ja älykkäisiin mittareihin niiden käyttöönoton yhteydessä.

11.

Sisäänrakennetun tietosuojan ja oletusarvoisen tietosuojan asetukset olisi sisällytettävä menetelmiin, joita älykkäiden verkkojen kehittämiseen osallistuvat osapuolet käyttävät henkilötietojen käsittelyn yhteydessä.

12.

Sisäänrakennettu tietosuoja olisi toteutettava lainsäädännöllisellä tasolla (tietosuojalainsäädäntöä vastaavalla lainsäädännöllä), teknisellä tasolla (asettamalla asianmukaiset vaatimukset älykkäiden verkkojen standardeissa sen varmistamiseksi, että infrastruktuuri vastaa kaikilta osin tietosuojalainsäädäntöä) ja organisatorisella tasolla (käsittelyn osalta).

13.

Oletusarvoinen tietosuoja olisi toteutettava siten, että asiakkaan saama oletuskonfiguraatio on tietosuojan kannalta paras.

14.

Jäsenvaltioiden olisi kannustettava Euroopan standardointijärjestöjä asettamaan etusijalle sisäänrakennettuun tietosuojaan ja oletusarvoiseen tietosuojaan perustuvat älykkäiden verkkojen arkkitehtuurit.

15.

Avoimuuden ja yksilön luottamuksen optimoimiseksi jäsenvaltioiden olisi edistettävä riippumattomien osapuolten tarjoamien yksityisyydensuojaa koskevien sertifiointimekanismien ja tietosuojasinettien ja -merkkien käyttöä.

16.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden käyttöön saa puuttua ainoastaan perustelluissa tapauksissa. Se, onko puuttuminen oikeutettua, on arvioitava tapauskohtaisesti laillisuuden, tarpeen, oikeutuksen ja oikeasuhteisuuden pohjalta. Henkilötietojen suojan perusoikeuden vastaisen henkilötietojen käsittelyn on sen vuoksi oltava älykkään verkon ja älykkään mittausjärjestelmän yhteydessä tarpeellista ja oikeasuhteista, jotta sitä voitaisiin pitää kaikilta osin perusoikeuskirjan mukaisena.

17.

Henkilötietoihin ja tietoturvaan kohdistuvien riskien lieventämiseksi jäsenvaltioiden on yhteistyössä teollisuuden, komission ja muiden sidosryhmien kanssa tuettava parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden määrittämistä kunkin tämän suosituksen 42 kohdassa luetellun yhteisen toiminnallisen vähimmäisvaatimuksen osalta.

18.

Päättäessään siitä, mitä tietoja älykkäiden verkkojen yhteydessä on lupa käsitellä, jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan velvoittaa nimettömään tietojen käyttöön siten, etteivät yksittäiset henkilöt ole tunnistettavissa. Tapauksissa, joissa kerätään, käsitellään ja säilytetään henkilötietoja, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tiedot ovat tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia. Tietoja ei saisi kerätä suurempia määriä kuin on välttämätöntä niiden tarkoitusten toteuttamiseksi, joita varten tietoja käsitellään, ja tiedot olisi säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan sen ajan, kuin on tarpeen niiden tarkoitusten toteuttamista varten, joissa henkilötietoja käsitellään.

19.

Henkilötietojen käsittely älykkään mittausjärjestelmän toimesta tai yhteydessä olisi oltava oikeutettua yhden tai useamman direktiivin 95/46/EY 7 artiklassa mainitun kriteerin perusteella. Älykkäitä mittausjärjestelmiä koskeva tietosuojatyöryhmän lausunto (11) olisi otettava huomioon.

20.

Henkilötietojen käsittely olisi suoritettava lainmukaisesti ja yhden tai useamman direktiivin 95/46/EY 7 artiklassa mainitun tietojen käsittelyyn oikeuttavan kriteerin perusteella myös silloin kun niitä käsittelevät energia-alan lisäarvopalveluja tarjoavat kolmannet osapuolet. Jos käsittelyn oikeutuksena on suostumus, rekisteröidyn suostumuksen olisi oltava vapaaehtoinen, yksilöity, tietoinen ja nimenomainen ja se olisi annettava erikseen jokaisen lisäarvopalvelun osalta. Rekisteröidyllä olisi oltava oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa. Suostumuksen peruuttaminen ei saisi vaikuttaa suostumuksen perusteella ennen sen peruuttamista suoritetun käsittelyn lainmukaisuuteen.

21.

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä selkeästi rekisterinpitäjien ja tietojen käsittelijöiden tehtävät ja vastuut. Niiden olisi oltava sopusoinnussa niille direktiivin 95/46/EY nojalla kuuluvien velvoitteiden kanssa.

22.

Jäsenvaltioiden olisi ennen käsittelytoimien käynnistämistä tehtävä analyysi sen määrittämiseksi, missä määrin toimittajien ja verkko-operaattoreiden on tarpeen säilyttää henkilötietoja älykkään verkon ylläpidon ja käytön sekä laskutuksen tarkoitusten toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi voitava tämän analyysin pohjalta määrittää muun muassa se, ovatko henkilötietojen säilyttämiselle kansallisessa lainsäädännössä nykyään asetetut aikarajat pitempiä kuin on välttämätöntä älykkäiden verkkojen käytön tarkoitusten toteuttamiseksi. Tähän on sisällyttävä mekanismit, joiden avulla voidaan varmistaa, että henkilötietojen poistamista ja niiden säilyttämisen tarpeellisuuden säännöllistä tarkistamista varten asetettuja määräaikoja noudatetaan.

23.

Kunkin jäsenvaltion olisi analyysia varten otettava erityisesti huomioon seuraavat periaatteet: tietojen minimoinnin periaate, avoimuusperiaate – varmistamalla, että loppukuluttaja saa käyttäjäystävällisessä ja ymmärrettävässä muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä tiedon henkilötietojen keräämisen, säilyttämisen ja kaiken muun käsittelyn tarkoituksista, kestosta ja olosuhteista – sekä yksilön voimaannuttamisen periaate – varmistamalla, että toteutetut toimenpiteet takaavat yksilön oikeudet.

24.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että henkilötietoturva suunnitellaan varhaisessa vaiheessa osaksi verkon arkkitehtuuria sisäänrakennetun tietosuojan prosessissa. Tähän olisi sisällyttävä toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä ja laittomalta käsittelyltä, muun muassa henkilötietojen luvattomalta paljastamiselta, levittämiseltä, antamiselta tai muuttamiselta.

25.

Suojattujen (kryptattujen) kanavien käyttöä suositellaan yhtenä tehokkaimmista keinoista väärinkäytön estämiseksi.

26.

Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon, että kaikissa nykyisissä ja tulevissa älykkäiden verkkojen komponenteissa varmistetaan, että ne ovat eurooppalaisten standardointijärjestöjen kehittämien tietoturvaa koskevien standardien mukaisia, mukaan lukien älykkäiden verkkojen tietoturvaa koskevat olennaiset vaatimukset komission standardointitoimeksiannossa M/490. Huomioon olisi otettava myös kansainväliset turvastandardit, erityisesti ISO/IEC 27000 -sarjan standardit (ns. ISMS-standardiperhe).

27.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että verkko-operaattorit määrittelevät turvariskit ja turvatoimenpiteet, joilla voidaan taata älykkäiden mittausjärjestelmien riittävä turvataso ja häiriönsietokyky. Tähän liittyen verkko-operaattorien olisi yhteistyössä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa sovellettava nykyisiä standardeja, ohjeita ja ohjelmia ja, jos niitä ei ole saatavilla, kehittävä uusia. Huomioon olisi otettava myös Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston ENISAn julkaisemat asiaa koskevat ohjeet.

28.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että henkilötietoturvan rikkomistapauksissa rekisterinpitäjä direktiivin 2002/58/EY 4 artiklan mukaisesti ilmoittaa asiasta ilman tarpeetonta viivytystä (mieluiten 24 tunnin kuluessa tietoturvarikkomuksen havaitsemisesta) valvontaviranomaiselle ja rekisteröidylle, jos rikkomus voi vaikuttaa kielteisesti rekisteröidyn henkilötietojen suojaan.

29.

Direktiivin 95/46/EY mukaisesti rekisterinpitäjille asetettuja velvoitteita rajoittamatta jäsenvaltioiden olisi edellytettävä, että verkko-operaattorit laativat ja julkaisevat täsmällisen ja selkeän tiedotteen kustakin sovelluksestaan. Tiedotteen olisi sisällettävä ainakin direktiivin 95/46/EY 10 ja 11 artiklassa mainitut tiedot.

Rekisteröityä koskevia henkilötietoja kerättäessä rekisterinpitäjän olisi myös toimitettava rekisteröidylle ainakin seuraavat tiedot:

30.

Tässä jaksossa annetaan ohjeita jäsenvaltioille ja määritetään kehys kustannushyötyanalyysille, jonka avulla voidaan tehdä johdonmukainen, uskottava ja läpinäkyvä taloudellinen arviointi älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönoton pitkän aikavälin kustannuksista ja hyödyistä.

31.

Taloudellisessa arvioinnissa olisi noudatettava liitteessä esitettyjä ohjeita, ja siinä olisi aina oltava seuraavat neljä vaihetta:

32.

Tehdessään taloudellista arviointia älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotosta jäsenvaltioiden tai niiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen olisi tarkasteltava ja otettava huomioon mahdolliset pilottiohjelmat, joissa älykkäitä mittausjärjestelmiä on jo toteutettu. Niiden olisi myös otettava huomioon mahdolliset käytännön kokemukset ja suoritustiedot, jotta ne voivat täsmentää teknologiavalintoihin liittyviä oletuksiaan ja optimoida niihin liittyvät kustannukset ja hyödyt samoin kuin kuluttajatoiminnan älykkäisiin mittausjärjestelmiin liittyvän yleisen tietoisuuden ja järjestelmien käytön kannalta.

33.

Kustannus-hyötyanalyysin tekemiseksi jäsenvaltioiden tai niiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että analyysissa tarkastellaan vähintään kahta skenaariota ja että yksi näistä skenaarioista on nykykehitysskenaario (”do nothing and nothing happens”). Sähköverkkojen tapauksessa toisen skenaarion olisi vastattava direktiivissä 2009/72/EY asetettua velvoitetta, jonka mukaan 80 prosentilla kuluttajista on oltava käytössään älykkäitä mittausjärjestelmiä vuoteen 2020 mennessä, ja siinä olisi tarkasteltava tämän suosituksen III jaksossa esitettyjä yhteisiä vähimmäistoimintoja. Lisäksi suositellaan myös muiden vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkastelemista. Niissä olisi otettava huomioon myös nykyisten ja tulevien energiansäästötoimenpiteiden väliset synergiat sekä muut kuluttajapalautteen ja -neuvonnan muodot, erityisesti tosiasialliseen kulutukseen perustuvan säännöllisen laskutuksen tai kustannuseritelmien käyttöönotto sen sijaan, että käytettäisiin kiinteämääräistä tai arvioitua kulutusta. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava vaihtoehtoisissa skenaarioissaan sitä myönteistä roolia, joka selkeällä kuluttajainformaatiolla ja hintojen läpinäkyvyydellä samoin kuin valmistajien ja toimittajien välisellä kilpailulla voi olla älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotossa.

34.

Määrittäessään edellytyksiä ja päättäessään oletuksista eri skenaarioiden etenemiselle jäsenvaltioiden tai niiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että ne kuulevat hyvissä ajoin kansallisia sääntelyviranomaisia, älykkäiden mittausjärjestelmien edistämistä ja toteuttamisesta vastaavia tahoja – jotka ovat useimmissa jäsenvaltioissa jakeluverkonhaltijoita – sekä mahdollisten pilottihankkeiden omistajia.

35.

Edellytysten määrittämisen yhteydessä ja aikana jäsenvaltioiden tai niiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että huomioon otetaan kaikki soveltuvat viestintäinfrastruktuurin teknologiat, arkkitehtuurit ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan taata yhteentoimivuus ja varmistaa, että käytettävissä olevia unionin ja kansainvälisiä standardeja ja parhaita toimintatapoja noudatetaan. Lisäksi jäsenvaltioiden tai niiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että analyysin perustana olevat oletukset mukautetaan paikallisiin olosuhteisiin ottaen huomioon sellaiset parametrit kuin maatieteellinen kattavuus, sähkönkysyntä, huippukuormitus ja mikro- ja makrotaloudelliset olosuhteet. Tämän suosituksen liitteessä olevassa 2 jaksossa luetellaan parametrit, joiden käytöstä jäsenvaltioiden olisi tällöin huolehdittava.

36.

Jäsenvaltioiden tai niiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että kustannus-hyötyanalyysissa noudatetaan tämän suosituksen liitteessä esitettyjä ohjeita ja vaiheittaista menetelmäkehystä (kustannus-hyötyanalyysin seitsemän vaihetta). Lisäksi jäsenvaltioiden tai niiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että kaikista ennakoiduista kustannuksista ja hyödyistä tehdään perusteltu, läpinäkyvä ja hyvin dokumentoitu laskelma kustannusten ja hyötyjen arvioimista varten ehdotetun loogisen sekvenssimenetelmän mukaisesti. Kuluttajalle älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotosta aiheutuvat potentiaaliset kustannukset olisi ilmoitettava kustannus-hyötyanalyysissa erikseen ja vertaamalla niitä kuluttajille pitkällä aikavälillä aiheutuviin potentiaalisiin hyötyihin. Liitteessä I olevissa taulukoissa 4 ja 5 on ei-tyhjentävä luettelo kustannus-hyötyanalyysin osatekijöistä.

37.

Jäsenvaltioiden tai niiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen olisi yksilöitävä herkkyysanalyysin kriittiset muuttujat ja ilmoitettava niiden vaihteluväli (kriittisten muuttujien vähimmäis- ja enimmäisarvot) myönteisissä käyttöönotto-olosuhteissa, joissa hyödyt ylittävät kustannukset, herkkyysanalyyseista saatujen tulosten mukaisesti. Lisäksi niiden tekemä analyysi voisi kattaa myös muuttujien reaktiot olosuhteiden vaihteluun (volatiliteettiin) ja mahdolliset toimenpiteet muuttujan arvon pitämiseksi halutulla vaihteluvälillä.

38.

Arvioidessaan käyttöönoton hyötyjä, ulkoisia vaikutuksia (mm. ympäristö- ja terveysvaikutuksia), julkisen politiikan toimenpiteiden vaikutusta ja älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotosta odotettavia yhteiskunnallisia hyötyjä jäsenvaltioiden tai niiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että huomioon otetaan asianmukaiset painotuskertoimet kustannus-hyötyanalyysin edellisten vaiheiden määrällisten tulosten täydentämiseksi.

Tämän suosituksen liitteessä on viiteluettelo muista hyödyistä.

39.

Tämä jakso perustuu yhdessätoista jäsenvaltiossa tehtyihin sähköverkkojen älykkäitä mittausjärjestelmiä koskeviin varhaisiin kustannus-hyötyanalyyseihin. Siinä annetaan ohjeita toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot hyödyntävät asianmukaisesti yhteentoimivuutta, toimeksiantojen M/441, M/468 ja M/490 perusteella parhaillaan laadittavia älykkäiden mittausjärjestelmien standardeja sekä parhaita käytäntöjä.

40.

Jäsenvaltioille annetaan tässä jaksossa ohjeita sähköverkkojen älykkäiden mittausjärjestelmien yhteisistä toiminnallisista vähimmäisvaatimuksista, joiden pohjalta ne voivat määrittää yhteisiä tapoja päästä kustannustehokkuuteen käyttöönottosuunnitelmissaan. Tämä voisi tarjota jäsenvaltioille, mittausjärjestelmien toimittajille ja verkko-operaattoreille yhteisen perustan niiden omille kustannus-hyötyanalyyseille ja investoinneille ja sitä kautta helpottaa käyttöönottoon liittyviä hankintoja sekä tarjota sääntelyviranomaisille Euroopan laajuisia referenssimäärityksiä.

41.

Tässä jaksossa annetaan myös ohjeita säännöksistä, joiden avulla voidaan varmistaa kuluttajahyödyt ja parantaa energiatehokkuutta. Tarkoituksena on helpottaa älykkäiden mittausjärjestelmien liittämistä vakiorajapintoihin, jotka on varustettu kuluttajapuolelle suunnatuilla, sekä kulutus- että kustannustiedot tarjoavilla välineillä, ja tällä tavoin edistää kuluttajien intressiä energiansäästötoimiin ja kysyntäjoustoa. Tämä lähestymistapa olisi otettava täysimääräisesti huomioon kustannus-hyötyanalyysissä, joka koskee unionin lainsäädännön mukaisesti toteutettavaa sähkön älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa.

42.

Jokaisen sähköverkkojen älykkään mittausjärjestelmän olisi mahdollistettava ainakin seuraavassa luetellut toiminnot.

43.

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tämän suosituksen noudattamiseksi ja annettava se tiedoksi kaikille sidosryhmille, jotka osallistuvat älyverkkojen sovellusten suunnitteluun ja käyttöön unionissa.

44.

Jäsenvaltioiden olisi raportoitava komissiolle 3 päivään syyskuuta 2012 mennessä älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa koskevan kustannus-hyötyanalyysinsä tuloksista sekä hyväksymistään tähän suositukseen liittyvistä toimenpiteistä ja suunnitelmista.

45.

Komissio aikoo tämän suosituksen pohjalta tarkastella ilmoitettuja älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoa koskevia taloudellisia arviointeja.

46.

Tämä suositus on osoitettu jäsenvaltioille ja niiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille, jotka osallistuvat älykkäiden mittausjärjestelmien taloudelliseen arviointiin.

13.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 73/23