ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2012.060.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 60 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
55. vuosikerta |
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
2012/118/EU |
|
|
* |
Komission päätös, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2011, valtiontuesta C 15/09 (ex N 196/09), jonka Saksa on myöntänyt ja aikoo myöntää Hypo Real Estatelle (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 5157) ( 1 ) |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
PÄÄTÖKSET
1.3.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 60/1 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
annettu 18 päivänä heinäkuuta 2011,
valtiontuesta C 15/09 (ex N 196/09), jonka Saksa on myöntänyt ja aikoo myöntää Hypo Real Estatelle
(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 5157)
(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2012/118/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan (1),
ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (2) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,
sekä katsoo seuraavaa:
I. MENETTELY
(1) |
Euroopan komissio hyväksyi 2 päivänä lokakuuta 2008 valtiontakauksen muodossa myönnettävän 35 miljardin euron valtiontuen Hypo Real Estate Holding AG:lle (asia on kirjattu numerolla N 44/08) (3). Tukea voidaan myöntää kuuden kuukauden ajan tai siihen asti, kun pankin rakenneuudistukseksi on laadittu uskottava ja perusteltu suunnitelma. Saksa ilmoitti toimenpiteestä 30 päivänä syyskuuta 2008. |
(2) |
Saksa ilmoitti 1 päivänä huhtikuuta 2009 Hypo Real Estatelle, jäljempänä ’HRE’, laaditusta rakenneuudistussuunnitelmasta (asia on kirjattu numerolla N 196/09). Saksa täydensi 17 päivänä huhtikuuta 2009 päivätyllä kirjeellä rakenneuudistussuunnitelmaa koskevaa ilmoitusta ja ilmoitti komissiolle tehneensä 60 miljoonan euron pääomasijoituksen ja pidentäneensä 52 miljardin euron valtiontakauksia, jotka oli myönnetty pankkien hyväksytyn tukiohjelman nojalla (4). |
(3) |
Komissio ilmoitti 7 päivänä toukokuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (5) Saksalle, että se oli käynnistänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn. Päätös, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (6), ja siinä kehotettiin kaikkia asianomaisia esittämään huomautuksensa. |
(4) |
Saksa ilmoitti 3 päivänä kesäkuuta 2009 yhteensä 2,96 miljardin euron pääomanlisäyksestä, joka on kirjattu numerolla N 333/09. |
(5) |
Saksa ilmoitti 17 päivänä elokuuta 2009 komissiolle (kirjattu numerolla C 15/09), että se aikoi jälleen pidentää Sonderfonds Finanzmarktstabilisierungin, jäljempänä ’SoFFin’, HRE:lle myöntämiä 52 miljardin euron takauksia (vertaa johdanto-osan 2 kappale). |
(6) |
Saksa saattoi 20 ja 21 päivänä lokakuuta 2009 jälleen ajan tasalle rakenneuudistussuunnitelmaa, ilmoitti komissiolle uusista HRE:hen kohdistuvista toimenpiteistä (selvityslaitoksen luomisesta ja lisätakauksien myöntämisestä) ja ilmoitti komissiolle SoFFinin 52 miljardin euron takauksien uudesta pidentämisestä, toisin sanoen kolmannesta pidennyksestä (asia on kirjattu numerolla N 557/09). |
(7) |
Saksa ilmoitti 26 päivänä lokakuuta 2009 asianumerolla N 557/09 uudesta 3,0 miljardin euron pääomanlisäyksestä, SoFFinin 18 miljardin euron takauksista HRE:lle sekä SoFFinin 2 miljardin euron takauksesta HRE:n selvityslaitokselle (7). Komissio ei hyväksynyt SoFFinin 2 miljardin euron takausta. |
(8) |
Komissio laajensi 13 päivänä marraskuuta 2009 muodollista tutkintamenettelyä ja hyväksyi väliaikaisesti 60 miljoonan euron, 2,96 miljardin euron ja 3 miljardin euron pääomanlisäykset (asiat C 15/09, N 333/09 ja N 557/09) siihen asti, kun komissio tekee lopullisen päätöksen rakenneuudistussuunnitelmasta. Päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (8), ja siinä kehotettiin kaikkia asianomaisia esittämään huomautuksensa. |
(9) |
Saksan viranomaiset täydensivät 26 päivänä lokakuuta 2009 tehtyä ilmoitusta 15, 16 ja 17 päivänä joulukuuta 2009 (asia on kirjattu numerolla N 694/09) toimittamalla lisätietoa SoFFinin 18 miljardin euron takauksista. |
(10) |
Komissio hyväksyi 21 päivänä joulukuuta 2009 väliaikaisesti SoFFinin 18 miljardin euron takaukset enintään yhdeksi vuodeksi (asia N 694/09) (9). |
(11) |
Saksa ilmoitti 30 päivänä huhtikuuta 2010 SoFFinin 1,85 miljardin euron pääomanlisäyksestä (asia N 161/10). |
(12) |
Komissio hyväksyi 19 päivänä toukokuuta 2010 väliaikaisesti 1,85 miljardin euron pääomanlisäyksen siihen asti, kun komissio tekee lopullisen päätöksen rakenneuudistussuunnitelmasta (10). |
(13) |
Saksa ilmoitti 2 päivänä syyskuuta 2010 SoFFinin 20 miljardin euron likviditeettitakauksesta (asia N 380/10). |
(14) |
Saksa ilmoitti 10 päivänä syyskuuta 2010 alentuneita omaisuuseriä koskevasta toimenpiteestä – toisin sanoen aikomuksesta siirtää omaisuuseriä HRE:ltä FMS Wertmanagement AöR:lle (11), jäljempänä ’FMS-WM’ – ja enintään noin 2,13 miljardin euron pääomanlisäyksestä sekä lisätakauksesta eli enintään 20 miljardin euron maksutakauksesta (asia N 380/10). |
(15) |
Komissio laajensi 24 päivänä syyskuuta 2010 uudelleen muodollista tutkintamenettelyä ja hyväksyi väliaikaisesti alentuneita omaisuuseriä koskevan toimenpiteen, 20 miljardin euron likviditeettitakauksen ja enintään 20 miljardin euron maksutakauksen. Päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (12) ja siinä kehotettiin kaikkia asianomaisia esittämään huomautuksensa. Päätös, jonka komissio teki 24 päivänä syyskuuta 2010, ei koskenut 2,13 miljardin euron pääomanlisäystä, jonka Saksa ilmoitti 10 päivänä syyskuuta 2010; toisin sanoen komissio ei hyväksynyt kyseistä pääomanlisäystä. |
(16) |
Saksa esitti 14 päivänä kesäkuuta 2011 lopullisen version rakenneuudistussuunnitelmasta. Saksa toimitti 15 päivänä kesäkuuta 2011 luettelon asiaan liittyvistä sitoumuksista, ja luetteloa täydennettiin 1 päivänä heinäkuuta 2011. |
(17) |
Saksa selvensi 14 päivänä kesäkuuta 2011, että seuraava pääomanlisäys ei olisi 2,13 miljardia euroa, kuten 10 päivänä syyskuuta 2010 ilmoitettiin, vaan että se olisi 2,08 miljardia euroa ja että alennettu määrä annettaisiin FMS-WM:lle. |
(18) |
Tämän jälkeen on pidetty useita kokouksia ja puhelinneuvotteluja, ja komission yksiköt, Saksa ja HRE ovat olleet yhteydessä toisiinsa. |
(19) |
Komissio vastaanotti asianomaisilta huomautuksia, välitti ne Saksalle ja sai Saksan huomautukset 24 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyssä kirjeessä. |
II. EDUNSAAJA JA TUKITOIMENPITEET
II.1 Edunsaaja
(20) |
HRE perustettiin lokakuussa 2003 HVB-ryhmän kiinteistöjen kaupallisen rahoitustoiminnan tietyistä osa-aloista vastaavaksi spin off -yritykseksi. Vuonna 2007 HRE osti Dubliniin sijoittautuneen DEPFA Bank plc:n ja laajensi toimintaansa julkisen sektorin ja infrastruktuurin rahoitukseen. HRE-ryhmän (13) muodostavat nykyisin Hypo Real Estate Holding AG, jäljempänä ’HRE Holding’, ja sen kolme tytäryhtiötä PBB Deutsche Pfandbriefbank AG (PBB), DEPFA Bank plc ja Hypo Real Estate Finance B.V. in Liquidation (HRE Finance i.L.). DEPFA Bank plc:llä ja PBB:llä on kummallakin useita tytäryhtiöitä ja omistusosuuksia. PBB on ryhmän uudelleennimetty ydinpankki ja HRE Holdingin kolmesta tytäryhtiöstä ainoa, joka harjoittaa uutta liiketoimintaa. Sen toimialat ovat kiinteistöjen rahoitus ja julkisten investointien rahoitus. DEPFA Bank plc lakkautetaan, ja se pidättäytyy uusista liiketoimista tämän komission päätöksen ilmoittamisesta lähtien. Sen ydintoimialoina ovat pääasiassa julkisen sektorin yrityslainojen rahoitus ja budjettirahoitus sekä infrastruktuurihankkeiden (esimerkiksi tiet, sillat, tunnelit ja julkiset rakennukset) rahoitus. Kuten HRE Finance i.L:n nimestä käy ilmi, yhtiö on selvitystilassa (14). |
(21) |
FMS-WM – HRE:n selvityslaitos – perustettiin vuonna 2010. Se hallinnoi HRE-ryhmän omaisuuseriä ja johdannaisia, jotka se on ottanut haltuunsa sen takia, että ne ovat olleet ei-strategisia tai niihin on liittynyt kohtuuton riski tai pääomataakka. FMS-WM on tämän jälkeen ottanut haltuunsa huomattavan osan HRE:n omaisuuseristä. FMS-WM:llä ei ole pankkitoimilupaa. |
(22) |
HRE ilmoitti 5,5 miljardin euron tappioista tilikaudella 2008, 2,2 miljardin euron tappioista tilikaudella 2009 ja 0,9 miljardin euron tappioista tilikaudella 2010. |
(23) |
Kun Saksa sijoitti pääomaa yhteensä noin 3,02 miljardia euroa (60 miljoonaa euroa maaliskuussa 2009 ja 2,96 miljardia euroa kesäkuussa 2009), Saksa sai 90 prosentin omistusosuuden HRE:stä. Syksyllä 2009 enemmistöosakkaat saivat oikeuden lunastaa vähemmistöosakkaiden osuuksia (squeeze-out). Saksa lunasti itselleen loputkin osuudet ja maksoi kustakin osuudesta 1,30 euroa, minkä jälkeen se omisti 100 prosenttia HRE:stä. Tämän jälkeen HRE:n osalta käynnistettiin rakenneuudistusmenettely. |
II.2 HRE:n vaikeudet rahoituskriisin yhteydessä
(24) |
Syyskuun 2008 lopussa HRE kärsi likviditeettivajeesta, jonka takia pankki joutui maksukyvyttömyyden partaalle. HRE ei saanut markkinoilta lyhyen aikavälin rahoitusta, koska rahoitusmarkkinoiden kriisi johti joidenkin rahoitusmarkkinoiden romahtamiseen. Kun Lehman Brothers oli hakenut velkojien suojaa, etenkin pankkienväliset markkinat tyrehtyivät syyskuun 2008 puolessavälissä lähes kokonaan. |
(25) |
DEPFA Bank plc:n – HRE:n täydessä omistuksessa lokakuusta 2007 lähtien olleen tytäryhtiön, joka oli erittäin riippuvainen pankkienvälisiltä markkinoilta ja muista lyhyen aikavälin vakuudettomista rahoituslähteistä saadusta rahoituksesta – liiketoimintamalli osoittautui likviditeettikriisin uhan alla erittäin epävakaaksi, ja tästä seuranneet ongelmat uhkasivat sen koko olemassaoloa. |
(26) |
HRE:n oli katettava DEFPA Bank plc:n lyhyen aikavälin likviditeettitarpeet. HRE ei kuitenkaan voinut enää tukea luottojärjestelyjen kokonaismäärää, joka erääntyi 30 päivänä syyskuuta 2008, koska se oli liian suuri. Myös sisäiset liiketoimet ja HRE-ryhmän sisäinen toiminta, kuten saatavat, takaukset ja takuut, tarkoittivat, että useimmat HRE-ryhmän yhtiöistä olivat samassa tilanteessa. Näin ollen maksuvalmiusongelmat olivat vakava uhka HRE-ryhmän toiminnan jatkumiselle. |
(27) |
HRE:n ongelmat johtuivat myös muun muassa aiemmasta toiminnasta periytyviin velvoitteisiin liittyvästä ongelmasta, joka aiheutui omaisuuseristä, joiden sijoitetun pääoman tuottoprosentti ei ollut asianmukainen niiden todelliseen riskiprofiiliin nähden. Lisäksi syynä oli se, että HRE oli luotu sulauttamalla yhteen useita pieniä pankkilaitoksia, joissa käytettiin erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä […] (15). |
II.3 Valtiontukitoimenpiteet
(28) |
Saksan valtio on tehnyt tai tekee HRE:hen pääomanlisäyksiä yhteensä noin 9,95 miljardia euroa (FMS-WM on saanut tai saa osan pääomasta) ja on antanut tai antaa takauksia 145 miljardia euroa. Lisäksi HRE:n osalta on toteutettu ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuva toimenpide, jossa tukiosuus on ollut noin 20 miljardia euroa. |
II.3.1 Pääomanlisäykset
II.3.1.1
(29) |
Koska Saksa pyrki ottamaan HRE:n täysin haltuunsa hankkimalla kaikki sen osakkeet useissa eri vaiheissa, SoFFin osti 30 päivänä maaliskuuta 2009 20 miljoonaa uutta HRE:n osaketta niiden 3 euron nimellisarvolla. Näin ollen HRE sai 60 miljoonan euron pääomanlisäyksen ja SoFFin 8,65 prosentin pääomaosuuden. Komissio hyväksyi pääomanlisäyksen väliaikaisesti 13 päivänä marraskuuta 2009. |
II.3.1.2
(30) |
HRE:n osakkaat hyväksyivät 2 päivänä kesäkuuta 2009 HRE:hen tehtävän 2,96 miljardin euron pääomanlisäyksen laskemalla liikkeelle uusia osakkeita, jotka SoFFinin oli tarkoitus lunastaa. Tämän seurauksena SoFFin sai omistukseensa 90 prosenttia HRE:n osakkeista. Nämä äskettäin liikkeelle lasketut osakkeet kirjattiin kaupparekisteriin 8 päivänä kesäkuuta 2009. Komissio hyväksyi tämän pääomanlisäyksen väliaikaisesti 13 päivänä marraskuuta 2009. |
II.3.1.3
(31) |
Pääomanlisäys, josta ilmoitettiin 26 päivänä lokakuuta 2009 ja jonka arvo oli yhteensä 3,0 miljardia euroa, oli rakenteeltaan seuraavanlainen:
|
(32) |
Sopimukset kyseisestä 3 miljardin euron pääomanlisäyksestä tehtiin 16 päivänä marraskuuta 2009. Komissio hyväksyi pääomanlisäyksen väliaikaisesti 13 päivänä marraskuuta 2009. |
II.3.1.4
(33) |
HRE:n kohdentamattomiin varantoihin (freie Rücklagen) tehty 1,85 miljardin euron pääomanlisäys jaettiin seuraaviin kahteen erään:
|
(34) |
Edellä mainittu 1,85 miljardin euron pääomanlisäys on osa tarvittavaa kokonaispääomaa, joka määritetään HRE:n rakenneuudistussuunnitelmassa. Tästä pääomanlisäyksestä 1,4 miljardia euroa sijoitettiin lainsäädännön pääomavaatimusten noudattamiseksi ja riskipuskurin varmistamiseksi. Sopimus kyseisestä 1,4 miljardin euron pääomanlisäyksestä tehtiin 20 päivänä toukokuuta 2010. Saksa arvioi, että loput 1,85 miljardista eurosta, toisin sanoen 450 miljoonaa euroa, sijoitetaan vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä. |
II.3.1.5
(35) |
Saksan viranomaiset ilmoittivat 10 päivänä syyskuuta 2010 HRE:hen tehtävästä enintään 2,13 miljardin euron pääomanlisäyksestä. Saksa selvensi 14 päivänä kesäkuuta 2011, että pääomanlisäyksen arvo olisi 2,13 miljardin euron sijaan 2,08 miljardia euroa ja että kyseinen sijoitus tehtäisiin FMS-WM:ään. Saksan mukaan nämä 2,08 miljardia euroa sijoitettaisiin vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä. SoFFin asetti nämä 2,08 miljardia euroa – Euroopan komission tekemän sopimuksen mukaisesti – HRE Holdingin pääomavarantojen (Kapitalrücklage) pääomavaateeksi (Einlageanspruch). HRE Holding siirsi pääomavaateen FMS-WM:lle 1 päivästä lokakuuta 2010 alkaen. |
II.3.2 Takaukset
II.3.2.1
(36) |
Saksa myönsi 13 päivänä marraskuuta 2008 HRE:n jälleenrahoitustarpeisiin vastaamiseksi 35 miljardin euron valtiontakaukset. Komissio hyväksyi takaukset väliaikaisesti 2 päivänä lokakuuta 2008. |
(37) |
Nämä takaukset myönnettiin Deutsche Bundesbankin takaamaa 20 miljardin euron likviditeettilimiittiä ja saksalaisten rahoituslaitosten konsortion ostamia 15 miljardin euron taattuja velkakirjoja vastaan. |
(38) |
HRE maksoi valtiolle 35 miljardin euron takauksesta takausmaksun, joka koostui peruspalkkiosta ja suhteellisesta palkkiosta. Peruspalkkio koostui 1 prosentin vuosikorosta niin sanotulle ensimmäisen tappiotason taatulle määrälle ja 0,5 prosentin vuosikorosta niin sanotulle toisen tappiotason taatulle määrälle. Suhteellinen palkkio koostui 1,25 prosentin vuosikorosta ensimmäisen tappiotason taatulle määrälle ja 0,25 prosentin vuosikorosta toisen tappiotason taatulle määrälle. |
II.3.2.2
(39) |
Marraskuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä aikana HRE sai SoFFinilta yhteensä 52 miljardin euron takaukset hyväksytyn Saksan pankkien pelastusohjelman nojalla (17). |
(40) |
HRE maksoi 0,5 prosentin takausmaksun takauksen niistä osista, jotka todella käytettiin joukkovelkakirjojen kattamiseen, ja 0,1 prosentin sitoumusmaksun käyttämättömistä osista. |
II.3.2.3
(41) |
Taatut velkakirjat, jotka erääntyivät 23 päivänä joulukuuta 2009, korvattiin SoFFinin 8 miljardin euron takauksella. Komissio hyväksyi kyseisen takauksen väliaikaisesti 21 päivänä joulukuuta 2009. |
(42) |
HRE maksoi SoFFinille takausmaksun, joka vastasi taatun määrän 0,5 prosentin vuotuista korkotuottoa. Takauksen käyttämättömiin osiin sovellettiin 0,1 prosentin vuotuista sitoumusmaksua. |
II.3.2.4
(43) |
Komissio hyväksyi 21 päivänä joulukuuta 2009 väliaikaisesti SoFFinin 10 miljardin euron takauksen, joka oli voimassa enintään yhden vuoden ajan, HRE:n likviditeettitarpeiden varmistamiseksi. |
(44) |
HRE maksoi SoFFinille takausmaksun, joka vastasi taatun määrän 0,5 prosentin vuotuista korkotuottoa. Takauksen käyttämättömiin osiin sovellettiin 0,1 prosentin vuotuista sitoumusmaksua. |
II.3.2.5
(45) |
HRE tarvitsi täydentävän 20 miljardin euron likviditeettitakauksen pääoma- ja korkofutuurimarkkinoiden kielteisten kehityssuuntausten takia, sillä ne vaikuttivat HRE:hen, kunnes sen omaisuuserät siirrettiin selvityslaitos FMS-WM:lle. Komissio hyväksyi takauksen väliaikaisesti 24 päivänä syyskuuta 2010. |
(46) |
HRE maksoi takausmaksun, joka vastasi 0,8 prosentin vuotuista korkotuottoa. Takauksen käyttämättömään osaan sovellettiin 0,1 prosentin vuotuista sitoumusmaksua. |
II.3.2.6
(47) |
Enintään 20 miljardin euron maksutakaus oli tarpeen niiden teknisesti monimutkaisiin menettelyihin liittyvien jäljellä olevien epäselvyyksien takia, jotka koskivat omaisuuserien siirtämistä selvityslaitokselle. Komissio hyväksyi takauksen väliaikaisesti 24 päivänä syyskuuta 2010. |
(48) |
HRE maksoi SoFFinille takausmaksun, joka vastasi 0,8 prosentin vuotuista korkotuottoa. Takauksen käyttämättömään osaan sovellettiin 0,1 prosentin vuotuista sitoumusmaksua. |
II.3.3 Omaisuuserien siirto selvityslaitokselle
(49) |
Saksa ilmoitti 10 päivänä syyskuuta 2010 myös nimellisarvoltaan noin 210 miljardin euron omaisuuserien ja 280 miljardin euron johdannaisten siirrosta selvityslaitokselle FMS-WM:lle. FMS-WM perustettiin 8 päivänä heinäkuuta 2010 tehdyllä johtokunnan päätöksellä Saksan rahoitusmarkkinoiden vakautusrahastoa koskevan lain (Finanzmarktstabilisierungsfondsgesetz, FMStFG) mukaisesti (FMStFG:n 8a pykälä). Se hallinnoi HRE-ryhmän omaisuuseriä ja johdannaisia, jotka se on ottanut haltuunsa sen takia, että ne ovat olleet ei-strategisia tai niihin on liittynyt kohtuuton riski tai pääomataakka. FMS-WM toimii HRE:stä riippumattomasti ja on edunsaajana, sikäli kuin SoFFinin on korvattava tappiot (Verlustausgleichspflicht). FMS-WM:llä ei kuitenkaan ole pankkitoimilupaa. Näin ollen useita HRE:n omaisuuseriä voitiin siirtää vain näennäisesti; tätä varten luotiin erilaisia, tiettyihin olosuhteisiin mukautettuja siirtomekanismeja, jotta PBB:lle ja HRE-ryhmälle saatiin aikaan vastaavanlainen suhteellinen helpotus viranomaispääomavaikutuksen osalta. |
(50) |
Komissio hyväksyi siirron väliaikaisesti 24 päivänä syyskuuta 2010. Toimenpiteellä siirrettiin ei-strategisia ja järjestämättömiä omaisuuseriä, kuten valtion obligaatioita tai kiinteistöalan järjestämättömiä saamisia (tai kuten johdanto-osan 49 kappaleessa todetaan, vain niiden viranomaisvaatimusten mukaista pääoman käyttöä), hallituksen takaamaan yhtiöön, jonka toiminta lakkautetaan useiden vuosien kuluessa. Siirrettyihin ei-strategisiin omaisuuseriin kuului myös omaisuuseriä, joita ei voitu asettaa katettujen joukkolainojen vakuudeksi. |
(51) |
Siirto tehtiin 30 päivänä syyskuuta 2010. Siihen mennessä siirrettäväksi tarkoitetun sijoitussalkun kirjanpitoarvo oli kuoletuksen takia 173 miljardia euroa. Arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla annetun komission tiedonannon, jäljempänä ’arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskeva tiedonanto’ (18), mukaisesti komissio nimitti ulkoisia asiantuntijoita auttamaan sitä sijoitussalkun arvon ja tukiosuuden määrittämisessä ja sen arvioinnissa, onko suoritetun siirron arvo sijoitussalkun todellista taloudellista arvoa suurempi ja kuinka paljon suurempi arvo mahdollisesti on. Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon säännösten mukaisesti myös Saksa teetti ulkoisella asiantuntijalla arvon riippumattoman määrityksen. |
(52) |
Sijoitussalkku koostui noin 30 miljardin euron kiinteistöluotoista, jotka olivat maantieteellisesti hajanaisia ja joilla oli rahoitettu pääasiassa toimistorakennuksia ja ostoskeskuksia. Ne olivat suhteellisen lyhytkestoisia (kolme vuotta), mutta niiden luoton laatu oli heikko. |
(53) |
Sijoitussalkun kiinteistöjä koskeva ei-kaupallinen osa koostui julkisen sektorin rahoituksesta tai julkisille viranomaisille tai yleishyödyllisille laitoksille myönnetyistä joukkolainoista ja lainoista. Useimmiten liiketoiminta koski perinteisiä joukkolainoja (plain vanilla -joukkolainat), mutta se koski myös 31 miljardin euron strukturoituja luottovälineitä sekä 30 miljardin euron lainoja julkiselle sektorille. Sijoitussalkun tämän osan omaisuuserien laatu oli huomattavasti parempi kuin kiinteistöluottojen laatu. Koska niiden maturiteetit olivat pitkiä ja koska markkinoiden korkoerot kasvoivat ostamisen jälkeen, arvopaperien markkinahinta laski merkittävästi. |
(54) |
Komission asiantuntijat havaitsivat, että tietyistä muista valtiontukitapauksista poiketen monimutkaisten kiinteistöluottojen ja strukturoitujen luottojen omaisuuserät (jotka koostuivat lähinnä opintolainoilla taatuista arvopapereista, julkisen sektorin varallisuudella taatuista arvopapereista ja tuottojenvaihtosopimukseen perustuvasta 5 miljardin euron sijoituksesta) olivat turvallisia. Asiantuntijat arvioivat, että kyseisistä luokista aiheutuisi vain rajallisia tappioita, jotka kuitenkin olisivat Saksan asiantuntijoiden arvioita suurempia. Tämä johtuu joukkovelkakirjalainojen arvostuksesta Halcyon/Pegasus-rakenteessa sekä negatiivisesta määräytymisperusteesta ja tuottojenvaihdosta aiheutuvista rahoituskustannuksista. Plain vanilla -joukkolainat puolestaan siirrettiin omaisuuserien vaihtotasolla, joka oli lähellä pariteettia ja huomattavasti yli niiden todellisen taloudellisen arvon. Ne kuuluivat myös markkinoille, joilla ei esiintynyt erityisiä häiriöitä, joten niiden todellisen taloudellisen arvon olisi itse asiassa pitänyt olla lähellä niiden markkina-arvoa. Tämän seurauksena komission asiantuntijat päättelivät, että sijoitussalkun kyseisen osan todellinen taloudellinen arvo on huomattavasti sitä arvoa alhaisempi, jolla HRE siirsi sen FMS-WM:lle. |
(55) |
Johdannaissalkun osalta komission asiantuntijat olivat pääosin samaa mieltä Saksan asiantuntijoiden havainnoista. Ne myös arvioivat, että luottoriskin vasta-arvo on hieman Saksan asiantuntijoiden määrittämää suurempi, ja antoivat esimerkkejä omasta otoksestaan ja asettivat yleisen operatiivisen riskin mukaisen pääomavaatimuksen käyttäen perusteena suojauksen yleisen tehokkuuden puutteista tehtyjä varovaisia arvioita. |
(56) |
Oheisessa taulukossa esitetään tiivistetysti komission asiantuntijoiden havainnot:
|
(57) |
Näin ollen asiantuntijat arvioivat, että tukea, joka arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukaisesti ei lähtökohtaisesti sovellu sisämarkkinoille (mikä määritetään todellisen taloudellisen arvon ja siirtoarvon erotuksena), on myönnetty noin 16,2 miljardia euroa. Tuen kokonaismäärää eli siirtoarvon ja markkina-arvon välistä erotusta on vaikea määrittää, koska sijoitussalkun luotto-osan markkinahinnoista ei ole helposti saatavilla tietoa. Jos lainasalkun markkina-arvoksi määritetään ääritapauksena nolla, tuen kokonaismäärä on 90 miljardia euroa. Jos oletetaan, että luottoja kaupataan yhtä paljon kuin maturiteetiltaan ja luoton laadultaan samankaltaisia likvidejä joukkolainoja, tuen kokonaismäärä on noin 20 miljardia euroa. |
II.4 Perusteellisen tutkimuksen käynnistämisen ja laajentamisen perusteet
(58) |
Komissio aloitti 7 päivänä toukokuuta 2009 HRE:hen kohdistuvia valtiontukitoimenpiteitä koskevan perusteellisen tutkinnan lähinnä HRE:n kannattavuuteen liittyvien epäilyjen perusteella. Huomioon otettiin etenkin HRE:n jälleenrahoitusstrategia ja -tarpeet. Komissiolle 1 päivänä huhtikuuta 2009 toimitetussa alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa HRE:n rahoitusvaikeuksien syyksi mainittiin vain ulkoisia tekijöitä ja tavoitteeksi asetettiin taseen supistaminen vain 25 prosenttia, minkä takia uudelleenrahoituksen kokonaisvolyymi olisi ollut suuri. Sen sijaan, että HRE olisi supistanut ryhmän tasetta siirtämällä omaisuuseriä selvityslaitokselle, se aikoi supistaa tasetta myymällä omaisuuseriä markkinoilla. Yhtenä rakenneuudistussuunnitelmassa kuvatuista ydinliiketoiminnan aloista oli talousarvioiden rahoitustoiminta, jonka marginaalit ovat pieniä. Suunnitelmassa esitettiin hyvin vähän tietoa näkökohdista, jotka vaikuttavat olennaisesti rakenneuudistusmenettelyyn, esimerkiksi tietoteknisten järjestelmien muuttamisesta ja yhdentämisestä. Tässä vaiheessa komissio myös epäili, että kilpailun vääristymistä ei rajoitettu riittävästi eikä vastuuta jaettu riittävin toimenpitein. |
(59) |
Perusteellista tutkintaa laajennettiin 13 päivänä marraskuuta 2009, koska
|
(60) |
Perusteellista tutkintaa laajennettiin 24 päivänä syyskuuta 2010 uudelleen, koska
|
II.5 Rakenneuudistussuunnitelman tärkeimmät näkökohdat
(61) |
Saksa esitti 1 päivänä huhtikuuta 2009 ensimmäisen ehdotuksen HRE:n rakenneuudistussuunnitelmaksi ja – useiden muutosten jälkeen – toimitti suunnitelman lopullisen version 14 päivänä kesäkuuta 2011. Ellei muuta todeta, kaikilla viittauksilla rakenneuudistussuunnitelmaan tarkoitetaan tämän päätöksen jäljempänä olevissa kohdissa 14 päivänä kesäkuuta 2011 toimitettua lopullista versiota. |
(62) |
Rakenneuudistussuunnitelman mukaan HRE – joka oli vapautettu jäljellä olevista, nimellisarvoltaan 210 miljardin euron arvoltaan alentuneista omaisuuseristä siirtämällä ne selvityslaitokselle FMS-WM:lle – uudistaa liiketoimintansa niin, että sen ydinpankki PBB voi harjoittaa toimintaa vakaaseen rahoitukseen perustuvan toimintatavan ja entistä parempien sisäisten valvontajärjestelmien mukaisesti. Sen tuleva toiminta on taseen suuruuden, uuden liiketoiminnan määrän, työvoiman, tytäryhtiöverkoston ja maantieteellisen toiminta-alueen osalta huomattavasti suppeampaa kuin ennen kriisiä. |
(63) |
Kriisiä edeltävään tilanteeseen verrattuna PBB:n taseen strateginen taso vuoden 2011 lopussa – korjattuna niiden omaisuuserien osalta, jotka ovat lakkautustilassa tai jotka on näennäisesti siirretty FMS-WM:lle – vastaa noin 15:tä prosenttia HRE:n taseesta. Esimerkiksi uutta kiinteistöjen rahoittamiseen liittyvää toimintaa on vähennetty noin 30 prosenttia kriisiä edeltävään tasoon verrattuna (vuonna 2007 kiinteistöjen kaupalliseen rahoittamiseen liittyvä HRE:n uusi liiketoiminta oli arvoltaan 32,1 miljardia euroa). Työvoimaa on vähennetty noin 30 prosenttia ja kaikki HRE:n johtokunnan jäsenet, jotka hoitivat virkoja ennen kriisiä, on korvattu uusilla jäsenillä. Yli 30 omistusosuutta, joista kolmasosa on Euroopan ulkopuolella, on jo divestoitu tai likvidoitu tai ne ovat selvitystilassa. Noin 26 tytäryhtiötä 32 tytäryhtiöstä on lakkautettu. Tämän lisäksi on käynnistetty monivuotinen, ryhmän laajuinen rakenneuudistushanke ”New Evolution”, jolle on osoitettu määrärahoja noin 180 miljoonaa euroa ja jolla parannetaan ja yhdennetään tietoteknisiä järjestelmiä. |
(64) |
PBB jatkaa toimintaansa kahdella strategisella toimialalla – kiinteistöjen rahoituksen ja julkisten investointien rahoituksen alalla. Molemmilla toimialoilla keskitytään omaisuuseriin, jotka täyttävät Saksan takaamien joukkovelkakirjalainojen kelpoisuusehdot. Tässä yhteydessä käytetään joko Saksan kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja (Hypothekenpfandbriefe) tai Saksan julkisen sektorin joukkovelkakirjoja (öffentliche Pfandbriefe). Kaikki muu toiminta, etenkin talousarvioiden rahoitustoiminta, infrastruktuurin rahoitus, pääomamarkkinatoimet ja omaisuuserien hallintatoimet, keskeytetään. |
(65) |
HRE Holdingin kahta muuta tytäryhtiötä koskevat järjestelyt ovat seuraavat: DEPFA Bank plc lakkautetaan tämän päätöksen ilmoittamispäivästä lähtien, eikä se enää harjoita uutta liiketoimintaa. Sama koskee sen tytäryhtiöitä. HRE Finance on selvitystilassa, eikä se harjoita uutta liiketoimintaa. |
(66) |
Saksa toteaa, että kun perustavanlaatuisesti päätetään konservatiivisemman kaupallisen strategian noudattamisesta ja kun Saksan takaamat joukkovelkakirjalainat otetaan pääasialliseksi jälleenrahoituslähteeksi, lainanantotoimien laatu paranee, koska niihin sovelletaan joukkovelkakirjoja (Pfandbrief) koskevaa Saksan lakia (Pfandbriefgesetz), jossa asetetaan erityisiä vaatimuksia riskien hallinnasta, seuraamisesta ja valvonnasta ja säädetään suojatoimista, kuten luoton määrän ja arvon välisen suhteen rajoittamisesta. Tällä rahoitusstrategialla vähennetään merkittävästi HRE:n aiempaa riippuvuutta pankkienvälisistä rahoitusmarkkinoista, joita tarvitaan jatkossa vain katettujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua edeltävää säilytysjaksoa varten. |
III. ASIANOMAISTEN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET
(67) |
Komissio on saanut asianomaisilta huomautuksia, jotka esitetään tiivistetysti seuraavassa:
|
IV. SAKSAN HUOMAUTUKSET ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSISTA
(68) |
Komissio vastaanotti 24 päivänä maaliskuuta 2010 Saksan huomautukset asianomaisten huomautuksista:
|
V. SAKSAN KANTA
(69) |
Saksa hyväksyy sen, että toimenpiteet katsotaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. |
(70) |
Sen varmistamiseksi, että rakenneuudistussuunnitelmassa esitetty liiketoimintamalli pannaan täytäntöön ja että vastuuta jaetaan riittävästi ja kilpailun vääristyminen rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi, Saksa teki 15 päivänä kesäkuuta 2011 useita sitoumuksia (21), jotka voidaan tiivistää seuraavasti: a) Rakenneuudistussuunnitelman ja sitoumusten täytäntöönpano: Saksa varmistaa, että rakenneuudistussuunnitelman lopullinen versio ja sitoumukset pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan. b) Sitoumusten kesto: Sitoumukset ovat periaatteessa voimassa rakenneuudistusjakson päättymiseen eli 31 päivään joulukuuta 2015 asti. DEPFA Bank plc:tä ja sen tytäryhtiöitä koskevat sitoumukset kuitenkin periaatteessa raukeavat, kun DEPFA Bank plc yksityistetään uudelleen, jos tämä tapahtuu ennen kyseistä määräaikaa. Tässä tapauksessa Saksa ilmoittaa myynnistä etukäteen komissiolle eikä se tee kauppaa ilman komission hyväksyntää, jos kauppa tehdään ennen 31 päivää joulukuuta 2013. PBB:tä koskevat sitoumukset raukeavat heti, kun PBB yksityistetään uudelleen, mutta eivät kuitenkaan ennen 31 päivää joulukuuta 2013. c) Toimialat: Saksa varmistaa, että vain PBB harjoittaa uutta liiketoimintaa ja että se harjoittaa liiketoimintaa vain kahdella toimialalla: kiinteistöjen rahoituksen alalla ja julkisten investointien rahoituksen alalla. Kaikki muut toimialat lakkautetaan (talousarvion rahoitusta koskeva salkku pidetään PBB:n taseessa, mutta se merkitään selvitystilaan) ja kaikki muut HRE-ryhmän yhtiöt keskeyttävät liiketoimintansa. d) PBB:n uudelleenyksityistäminen: Saksa yksityistää PBB:n uudelleen heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. e) PBB:n kasvun rajoittaminen: Saksa varmistaa, että PBB:n kasvuaste pysyy määritetyissä rajoissa taseen suuruuden ja uuden liiketoiminnan volyymien perusteella mitattuna. f) Selvityslaitos: Saksa varmistaa, että 30 päivän syyskuuta 2013 jälkeen PBB ei tarjoa omaisuuserien hallintapalveluja tai jälleenrahoituspalveluja selvityslaitokselle FMS-WM:lle ja että kyseiset palvelut voidaan organisatorisesti siirtää kolmansien osapuolten vastuulle. g) Markkinaläsnäolo: Saksa varmistaa, että PBB lisää liiketoimintaa vain seuraavilla maantieteellisillä markkinoilla: i)kiinteistöjen rahoitus:
h) Korvaus selvityslaitoksen käytöstä: Saksa varmistaa, että HRE maksaa valmiuksiensa mukaisesti riittävän korvauksen selvityslaitoksen FMS-WM:n käytöstä. Saksa etenkin varmistaa, että Bundesanstalt für Finanzmarktstabilisierung, jäljempänä ’FMSA’, määrää HRE:n maksamaan FMS-WM:lle yhteensä 1,59 miljardia euroa joko itse tai sen tytäryhtiöiden välityksellä. HRE:n ne tytäryhtiöt, jotka siirtävät omaisuuserät selvityslaitokselle ja joiden peruspääomakiintiö on yli 15 prosenttia, ovat periaatteessa vastuussa kyseisestä maksusta. PBB kerää ja kerryttää tuottoja, jotta se voi maksaa takaisin äänettömän osakkuuden. i) Kuponkimaksuja ja tuoton jakamista koskevat rajoitukset: Saksa varmistaa, että HRE ja sen tytäryhtiöt pidättäytyvät lainsäädännössä säädetyissä rajoissa kuponkimaksuista ja muista tuoton jakamiseen liittyvistä toimenpiteistä. j) Takaisinmaksuja koskevat rajoitukset: Saksa varmistaa, että HRE ja sen tytäryhtiöt eivät maksa takaisin nykyisiä rahoitusvälineitä. k) Yritysostokielto: Saksa varmistaa, että HRE ja sen tytäryhtiöt eivät osta muita yrityksiä rakenneuudistusjakson aikana. l) HRE:n/PBB:n tietotekniikkaa koskevat sitoumukset: Saksa varmistaa, että pankin tietoteknisten järjestelmien parantamiseksi toteutettava hanke pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan. m) Riskipainotettua pääoman tuottoa koskeva sitoumus: Saksa varmistaa, että PBB:n strategisessa uudessa liiketoiminnassa ei myönnetä uusia lainoja, joiden riskipainotettu pääoman tuotto on liiketapahtumakohtaisesti alle 10 prosenttia. n) Valvova välimies: Saksa varmistaa, että rakenneuudistussuunnitelma ja kaikki sitoumukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että asianmukaisen pätevyyden saanut valvova välimies valvoo täytäntöönpanoa jatkuvasti. |
VI. TUEN ARVIOINTI
VI.1 SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen mahdollinen myöntäminen ja mahdolliset edunsaajat
(71) |
Saksa tai SoFFin – Saksan hallituksen perustama ja valvoma oikeushenkilö – on toteuttanut suoraan nämä erilaiset toimenpiteet, joten niihin liittyy valtion varoja. Toimenpiteillä annetaan HRE:lle valikoiva etu, jonka avulla se saa uutta pääomaa ja takuita ja on ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvien toimenpiteiden kohteena suotuisammin ehdoin kuin tavallisissa markkinaolosuhteissa. HRE harjoittaa pankkitoimintaa kansainvälisesti ja kilpailee muiden pankkien kanssa Saksassa ja muissa valtioissa. Aiemmissa HRE:tä koskevissa komission päätöksissä (23) esitetyistä syistä toimenpiteet katsotaankin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. |
(72) |
HRE-ryhmästä vain PBB (ja sen tytäryhtiöt) harjoittavat uutta liiketoimintaa ja näin ollen toimivat markkinoilla aktiivisesti. Tämän perusteella voidaan katsoa, että PBB on oikeushenkilö, joka jatkaa entisen HRE:n toimintaa (vaikkakin rajatusti, kuten johdanto-osan 63 kappaleessa todetaan). Kaikki muut HRE-ryhmän oikeushenkilöt (eli DEPFA Bank plc ja sen tytäryhtiöt sekä HRE Finance i.L.) ovat selvitystilassa, ja niiden toimintaa on rajoitettu siihen, mikä on tarpeen toiminnan asianmukaiseksi lakkauttamiseksi, eivätkä ne enää harjoita uutta liiketoimintaa. |
(73) |
Kaikkien tukitoimenpiteiden lopullisena tavoitteena ja vaikutuksena (riippumatta siitä, onko ne virallisesti myönnetty HRE:lle, HRE Holdingille, PBB:lle vai DEPFA Bank plc:lle) on antaa PBB:lle mahdollisuus jatkaa toimintaansa markkinoilla. Näin ollen juuri PBB:n pysyminen markkinoilla vääristää kilpailua. DEPFA Bank plc voidaan (FMS-WM:n tavoin) katsoa pelkästään niistä omaisuuseristä vastaavaksi selvityslaitokseksi, joita ei eri syistä siirretty FMS-WM:lle (roskapankki). Se realisoi omaisuuseränsä, kun ne saavuttavat maturiteetin, tai myy ne markkinoilla, mutta se ei tee sopimuksia uudesta liiketoiminnasta tämän päätöksen ilmoittamispäivästä lähtien (24). |
(74) |
Ottaen huomioon, että PBB on näin ollen HRE:n taloudellisen toiminnan jatkaja ja että komission päätöksentekomenettelyjen mukaisesti (25) PBB katsotaan tuen edunsaajaksi, tuen soveltuvuuden myöhemmässä arvioinnissa keskitytään PBB:hen. |
(75) |
Heisse Kursawe Eversheds huomautti, että squeeze-out-menettely on valtiontukea. Tämän osalta komissio toteaa, että vaikka HRE:hen tehdyt pääomanlisäykset ovat valtiontukea, vähemmistöosakkaiden osuuksien lunastamiseen (toisin sanoen niiden osuuksien lunastamiseen osakkaille suoritettua maksua vastaan) ei sinällään sisälly valtiontukiosuuksia, koska sillä ei lisätä pankin etuasemaa valtion varojen avulla. Squeeze-out-menettelyssä valtio suoritti maksun vähemmistöosakkaille, mutta se ei vaikuttanut taloudellisesti HRE:hen. HRE:n kannalta tarkasteltuna vain sen omistusrakenne muuttui. Näin ollen kysymystä siitä, onko squeeze-out-menettelyllä rikottu perussopimuksen säännöksiä pääoman vapaasta liikkuvuudesta, ei tarvitse arvioida tässä päätöksessä. |
VI.2 Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille
VI.2.1 SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltaminen
(76) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos sillä poistetaan jäsenvaltion taloudessa oleva vakava häiriö. Koska järjestelmän kannalta olennaisen pankin romahdus voi vaikuttaa suoraan rahoitusmarkkinoihin ja välillisesti koko jäsenvaltion talouteen, komissio arvioi pankkialalla valtiontukilainsäädännön nojalla toteutettuja valtiontukitoimenpiteitä – rahoitusmarkkinoilla vallitsevan herkän tilanteen huomioon ottaen – kyseisen säännöksen perusteella. |
(77) |
Komissiolla ei ole syytä epäillä Saksan HRE:lle antamaa asemaa järjestelmän kannalta olennaisena pankkina, etenkin kun huomioon otetaan sen aiempi asema Saksan Pfandbrief-markkinoilla, HRE:n taseen alkuperäinen suuruus ja HRE:n hallussa aiemmin olleiden johdannaisten määrä. |
(78) |
Komissio panee merkille, että HRE on saanut pelastamistukea, jonka komissio on katsonut sisämarkkinoille soveltuvaksi; kyseistä tukea on nyt kuitenkin arvioitava sen määrittämiseksi, voidaanko se katsoa rakenneuudistustueksi, joka soveltuu sisämarkkinoille. Näin ollen komission on arvioitava kyseisten toimenpiteiden ja kaikkien muiden rakenneuudistustoimenpiteiden eli 52 miljardin euron takauksien ja 2,08 miljardin euron pääomanlisäyksen soveltuvuutta arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon ja rakenneuudistusta koskevan tiedonannon perusteella. |
VI.2.2 Arviointi arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon perusteella
(79) |
Omaisuuserien kaikki siirrot selvityslaitokselle on tehtävä arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukaisesti. Rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa myös todetaan selvästi, että asianmukaisen vastikkeen määrääminen valtion tukitoimelle on yleensä yksi tehokkaimmista keinoista rajoittaa kilpailun vääristymistä, koska sillä rajoitetaan tuen määrää. Lisäksi voi olla tarpeen rajoittaa pankin laajenemista tietyille liiketoiminta-aloille tai maantieteellisille alueille esimerkiksi toteuttamalla markkinalähtöisiä korjaustoimia, kuten asettamalla tiettyjä pääomavaatimuksia, jos laajenemisen suora rajoittaminen heikentäisi markkinoita. Laajenemisen rajoittaminen voi olla tarpeen myös moraalikadon estämiseksi. |
(80) |
Siirrettäväksi osoitettujen omaisuuserien tukikelpoisuuden osalta arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 34 kohdassa todetaan, että arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvat omaisuuserien tyypit on valittava käytännöllisesti ja joustavasti. Komissio on soveltanut tätä joustavuutta muissa valtiontukiasioissa ja hyväksynyt sellaisten omaisuuserien siirron, jotka eivät varsinaisesti olleet uhattuina, mutta jotka eivät olleet strategisesti merkittäviä, kun huomioon otettiin kyseisen pankin liiketoimintamallin perusteellinen muuttuminen. |
(81) |
Kuten arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 46 kohdassa todetaan, on tarpeen varmistaa, että edunsaajapankki ja sen omaisuuserät, joiden arvo on alentunut, erotetaan toisistaan sekä toiminnallisesti että organisatorisesti, jotta pankkia autetaan keskittymään elinkelpoisuuden palauttamiseen ja ehkäistään mahdolliset eturistiriidat. Komissio tiedostaa, että kun selvityslaitos perustettiin, PBB:n ja FMS-WM:n välisten yhteyksien katkaiseminen ei etenkään teknisistä syistä ollut välittömästi mahdollista. Tämä tilanne on kuitenkin korjattava mahdollisimman pikaisesti. Tämän perusteella Saksa on luvannut, että PBB kehittää organisaatiotaan niin, että se voi tarjota asiaankuuluvia palveluja täysin riippumattomasti, eikä se enää tarjoa niitä FMS-WM:lle 30 päivän syyskuuta 2013 jälkeen. |
(82) |
Arvostuksen ja vastuunjaon osalta arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 21 kohdassa todetaan, että asianmukainen korvaus on osa vastuunjakoa koskevaa vaatimusta. Kuten arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon liitteessä IV todetaan, komissio varmistaa, että ongelmallisiin omaisuuseriin suunnattavien tukitoimien hinnoitteluun sisällytetään valtiolle maksettava korvaus, jonka määrässä otetaan asianmukaisesti huomioon riski tulevista tappioista, jotka ylittävät todellista taloudellista arvoa määritettäessä arvioidut tappiot. Ongelmallisia omaisuuseriä koskeviin tukitoimiin liittyvien komission päätöksentekomenettelyjen mukaisesti (26) pääomavaikutuksen tarvittavan korvauksen määrä arvioidaan todellisella taloudellisella arvolla tehtävän siirron perusteella, vaikka todellinen taloudellinen arvo olisikin siirtoarvoa alhaisempi. |
(83) |
Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 41 kohdassa todetaan, että siirtoarvon on vastattava todellista taloudellista arvoa. Jos jäsenvaltioiden mielestä on tarpeen erityisesti teknisen maksukyvyttömyyden välttämiseksi määrittää omaisuuserille siirtoarvo, joka ylittää niiden todellisen taloudellisen arvon, tämä voidaan hyväksyä vain, jos sen lisäksi toteutetaan laajamittainen rakenneuudistus ja asetetaan ehtoja, joiden nojalla ylimääräinen tuki voidaan periä takaisin myöhemmin, esimerkiksi käyttämällä takaisinperintälausekkeita. |
(84) |
Tämän perusteella komissio katsoo, että todellisen taloudellisen arvon ja siirtoarvon välinen erotus, joka peritään takaisin myöhemmin ja joka on määritetty komission riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, on 16,2 miljardia euroa. Komissio kehottaakin tekemään pankille perusteellisen rakenneuudistuksen ja supistamaan sen toimintaa. Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 21 kohdan mukaisesti lisäkorvausta ei tarvita, koska kun pääomasta vähennetään etukäteen 16,2 miljardia euroa, toimenpiteellä ei enää vaikuteta pääomaan (27). |
(85) |
Komissio panee merkille, että Saksa ei ole yksiselitteisesti vaatinut kyseisen rahamäärän takaisinperintää. Se on kuitenkin ottanut käyttöön lausekkeita, joilla takaisinperintä sallitaan mahdollisimman tehokkaasti. Näissä lausekkeissa säädetään seuraavaa:
Ehdotettu rakenneuudistus on erittäin perusteellinen ja tarkoittaa myös kannattavaa pankkitoimintaa harjoittavan ydinpankin toiminnan dramaattista supistamista noin 15 prosenttiin HRE:n koosta vuoden 2008 lopussa. Kun lopullinen rakenneuudistuspaketti yhdistetään kasvun rajoittamista, tuotevalikoiman rajoittamista, yrityshallintoa ja julkisella tarjouskilpailulla toteutettavaa uudelleenyksityistämistä koskeviin sitoumuksiin, voidaan katsoa, että se on riittävän perusteellinen arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon tarkoituksessa. |
(86) |
Komissio panee myös merkille, että sen huolestuneisiin huomautuksiin Saksan ja HRE:n halukkuudesta ja kyvystä antaa arvoltaan alentuneista omaisuuseristä täydellisiä tietoja läpinäkyvästi ja etukäteen on vastattu kattavilla tiedoilla, jotka asiaan osoitettu pankin työryhmä on toimittanut. HRE on – osittain komission pyynnöstä – myös tarkastuttanut tietoaineistojensa yhdenmukaisuuden ja laadun, mikä on auttanut komission asiantuntijoita lopullisen arvioinnin tekemisessä. Saksa ja PBB haluavat myös lievittää komission huolestuneisuutta mahdollisista hallintotietojärjestelmien tulevista puutteista, ja ne ovatkin sitoutuneet parantamaan kattavasti riskinhallinta- ja raportointijärjestelmiä. |
VI.2.3 Rakenneuudistusta koskevan tiedonannon noudattaminen
(87) |
Rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa määritetään valtiontukisäännöt, joita sovelletaan rahoituslaitosten rakenneuudistukseen tämänhetkisen kriisin aikana. Rakenneuudistusta koskevan tiedonannon mukaan rahoituslaitos soveltuu tämänhetkisen rahoitusalan kriisin yhteydessä sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, jos sen rakenneuudistus johtaa pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseen, edunsaajat osallistuvat rakenneuudistukseen riittävästi omalla osallistumisellaan (vastuunjako) ja rakenneuudistuksen yhteydessä toteutetaan riittävästi toimenpiteitä kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi (28). |
(88) |
Tähän mennessä myönnettyjen pääomanlisäysten yhteenlaskettu arvo, suunnitellun pääomanlisäyksen arvo ja omaisuuserien siirron perusteella myönnetyn valtiontuen määrä vastaavat yhdessä yli 20:tä prosenttia HRE:n kriisiä edeltävistä riskipainotetuista omaisuuseristä. |
VI.2.3.1
(89) |
Rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 2 luvun mukaisesti Saksa toimitti kattavan ja yksityiskohtaisen rakenneuudistussuunnitelman, jossa määritettiin HRE:n taloudellisten vaikeuksien syyt ja annettiin yksityiskohtaista tietoa liiketoimintamallista. |
(90) |
Rakenneuudistussuunnitelmassa ja Saksan toimittamissa täydentävissä tiedoissa osoitetaan, että HRE:n vaikeudet johtuivat pääasiassa seuraavista syistä:
|
(91) |
Kuten edellä todetaan, rakenneuudistuksella ja suunnitelluilla toimenpiteillä, jotka koskevat ensisijaisesti pankin rahoitusta ja sisäisiä valvontajärjestelmiä, pyritään varmistamaan, että maksuvalmiusongelmat, joiden takia pankki joutui maksukyvyttömyyden partaalle, eivät enää voi toistua. Rakenneuudistussuunnitelmassa tarkastellaan suurimpia ongelmia erittäin tarkasti keskittymällä entistä vakaampaan, Pfandbrief-lähtöiseen rahoitusratkaisuun, vähentämällä huomattavasti aiempaa riippuvaisuutta pankkienvälisistä rahoitusmarkkinoista, kehittämällä ja yhdentämällä sen tietoteknisiä järjestelmiä ja supistamalla maantieteellistä toiminta-aluetta, tytäryhtiöverkostoa ja liiketoiminnan absoluuttista laajuutta. Tätä ratkaisua täydennetään järkevästi lakkauttamalla muu toiminta ja tarkastelemalla kyseisiä toimia PBB:n taseessa selvitystilassa olevina omaisuuserinä. |
(92) |
Näin ollen PBB:n molemmilla jäljelle jäävillä toimialoilla keskitytään omaisuuseriin, jotka täyttävät Saksan takaamien joukkovelkakirjalainojen kelpoisuusehdot. Tässä yhteydessä käytetään joko Saksan kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja (Hypothekenpfandbriefe) tai Saksan julkisen sektorin joukkovelkakirjoja (öffentliche Pfandbriefe). Väite siitä, että tällaisella konservatiivisemmalla kaupallisella strategialla voidaan parantaa lainanantotoimien laatua, on uskottava, etenkin kun huomioon otetaan Saksan Pfandbrief-laissa asetetut erityisvaatimukset riskien hallinnasta, seurannasta ja valvonnasta ja siinä säädetyt suojatoimenpiteet, kuten luoton määrän ja arvon välisen suhteen rajoittaminen. |
(93) |
Laajentamista koskevan 24 päivänä syyskuuta 2010 annetun päätöksen (vertaa tämän päätöksen johdanto-osan 15 kappale) johdanto-osan 92 kappaleessa komissio ilmaisi epäilevänsä, että pankki ei tulevilla liiketoimillaan välttämättä voi saavuttaa riittäviä marginaaleja etenkään julkisen sektorin rahoituksessa, jossa marginaalit ovat tyypillisesti pieniä. Joitakin HRE:n aiempia julkisen sektorin rahoitukseen liittyviä toimia, toisin sanoen julkisten investointien rahoitustoimia, on jatkettava. Kyseisillä julkisten investointien rahoitustoimilla rahoitetaan kuitenkin vain tuotteita, jotka liittyvät julkisen sektorin asiakkaiden sijoituksiin. Näin ollen ne voidaan erottaa talousarvioiden rahoitustoiminnasta eli julkisten viranomaisten kohdentamattomasta rahoituksesta, jossa marginaalit ovat tyypillisesti erityisen pieniä. Mukautetussa liiketoimintamallissa pienimarginaaliset talousarvioiden rahoitustoimet keskeytetään (ne vastaavat noin 75:tä prosenttia aiemmista julkisen sektorin rahoitustoimista), ja niistä saatava salkku merkitään PBB:n taseessa selvitystilaan. Tällä vastataan tätä näkökohtaa koskeviin komission huolenaiheisiin. Huolestuneisuutta vähennetään myös Saksan sitoumuksella, jonka mukaan se varmistaa, että PBB ei uudessa strategisessa liiketoiminnassaan tee sopimuksia lainoista, joiden riskipainotettu pääoman tuotto on liiketapahtumakohtaisesti alle 10 prosenttia. |
(94) |
Komissio myös panee merkille, että pitämällä julkisten investointien rahoitustoimet PBB:n toisena toimialana lievennetään markkinatoimijoiden ja luottoluokituslaitosten huolestuneisuutta liiketoimien valikoiman vähentymisestä sellaisissa pankeissa, jotka rajaavat toimintansa yhteen toimialaan (niin sanotut erikoistuneet pankit) ja jotka näin ollen ovat liian riippuvaisia yhdestä toimialasta. Kun PBB:llä on kaksi toimialaa, joiden suhdannekehitys voi olla erilaista, PBB voi varmistaa vakaat ja ennustettavissa olevat tuotot ja saada tarvittavaa näkyvyyttä institutionaalisten sijoittajien joukossa. |
(95) |
Rakenneuudistuksen ansiosta organisaatiorakenteet selventyvät, koska vähäinen toiminta, esimerkiksi pääomamarkkinoihin ja omaisuuserien hallintaan liittyvät toimet, lakkautetaan ja tytäryhtiöverkostoa supistetaan merkittävästi. Huomattava määrä myyntitoimistoja on jo suljettu; yksityiskohtaisen ja alueellisen liiketoimintamallin mukaan neljä myyntitoimistoa (Berliini, Hampuri, Reinin/Ruhrin alue ja Tukholma) avataan uudelleen. |
(96) |
Rakenneuudistussuunnitelmalla varmistetaan, että PBB ei perusteettomasti lisää toimintaansa markkinoilla. Uusien lainojen myöntämistä on rajoitettu molemmilla toimialoilla. PBB pyrkii omilla ydinmarkkinoillaan saavuttamaan julkisten investointien rahoitustoimissa 1–2 prosentin markkinaosuuden ja kiinteistöjen rahoitustoimissa 2–6 prosentin markkinaosuuden. |
(97) |
Komissio panee merkille, että pankki on alkanut korjata tietoteknisen järjestelmänsä puutteita; kyseinen järjestelmä oli alun perin melko heterogeeninen ja sisälsi vakavia puutteita etenkin riskinhallintatoimintojen ja sovellusten osalta. Vuonna 2009 HRE perusti monivuotisen, ryhmän laajuisen New Evolution -hankkeen, jolle osoitettiin määrärahoja noin 180 miljoonaa euroa. Hankkeella muutetaan tietoteknistä ympäristöä. Hankkeessa otetaan käyttöön useita järjestelmää parantavia uudistuksia kuuden peräkkäisen ohjelmistojulkaisun avulla. Hanke koskee muun muassa operatiivisia uudistuksia, kuten luoton hallintajärjestelmien vakauttamista, luotto-, markkina- ja maksuvalmiusriskien hallintaan liittyviä tietoteknisen järjestelmän uudistuksia, palvelutoimistojärjestelmien standardointia ja tietojen täsmällisyyden, yksityiskohtaisuuden ja laadun parantamista. Tietoteknisen muutosprosessin sisällöstä ja edistymisestä toimitettujen tietojen perusteella alkuperäisiin ongelmiin on puututtu asianmukaisesti ja ne voidaan ratkaista vaatimusten mukaisesti PBB:n rakenneuudistuksen aikana. Komissio katsoo, että tuleva tietotekninen järjestelmä on oikea-aikaisen ja huolellisen riskinhallinnan toimiva ja tehokas alusta, joka soveltuu liiketoiminnan menettelyihin. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että se pannaan täydellisesti täytäntöön. |
(98) |
PBB:n likviditeetti, maksuvalmius ja kannattavuus (29) katsotaan pankin elinkelpoisuuden tärkeimmiksi indikaattoreiksi, ja niitä arvioidaan perusskenaarion ja stressiskenaarion mukaisesti (30). |
(99) |
Rakenneuudistussuunnitelman mukaan PBB ei enää saa valtiontakauksia jälleenrahoitukselleen. PBB on kuitenkin edelleen tukkurahoitettu laitos, joka ei saa franchise-rahoitusta. Tilannetta lieventää PBB:n strategia, jolla vähennetään merkittävästi tarvittavan vakuudettoman rahoituksen määrää ja sen sijaan lasketaan liikkeelle taattuja joukkovelkakirjoja, jotka katsotaan vakaammaksi rahoituslähteeksi. |
(100) |
Koska akuutti likviditeettivaje oli yksi suurimmista syistä HRE:n ongelmiin, joiden takia se lopulta tarvitsi valtiontukea, rakenneuudistussuunnitelmalla varmistetaan riittävä käteis- ja maksuvalmiusvaranto ottaen huomioon Basel III -sopimuksen vaatimusten mahdolliset vaikutukset. Varanto on suurimmillaan rakenneuudistusjakson käynnistyessä ja vähenee asteittain. Perusskenaariossa käteis- ja maksuvalmiusvaranto on noin [12–17] prosenttia PBB:n taseesta vuoden 2011 loppuun mennessä ja saavuttaa noin [7–17] prosentin tason vuoden 2015 loppuun mennessä. Stressiskenaariossa käteis- ja maksuvalmiusvaranto on yli [7–10] prosenttia PBB:n taseesta vuoden 2011 loppuun mennessä ja saavuttaa noin [7–10] prosentin tason vuoden 2015 loppuun mennessä. Komissio katsoo, että maksuvalmiustilanne on asianmukainen sekä perusskenaariossa että stressiskenaariossa. |
(101) |
Kun Tier 1 -suhdeluku (joka lasketaan Basel II -sopimuksessa säädetyn sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaisesti) on ennusteiden mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä 12,9 prosenttia perusskenaariossa tai 10,5 prosenttia stressiskenaariossa, PBB:lle on varmistettu riittävästi pääomaa ja se vastaa pääomaa koskevia vähimmäisvaatimuksia rakenneuudistusjaksolla. Rakenneuudistussuunnitelmassa käytettyjen olettamusten mukaan Tier 1 -suhdeluku on vuoden 2015 lopussa 12,4 prosenttia perusskenaariossa tai 11,3 prosenttia stressiskenaariossa. Tier 1 -suhdeluvun pienentyminen perusskenaariossa johtuu tappioiden sijaan pääasiassa riskipainotettujen omaisuuserien ennustetusta kasvusta, joka aiheutuu suunnitellusta kasvusta (perusskenaariossa PBB:n tulos on verojen jälkeen positiivinen vuosina 2011–2015; vain stressiskenaariossa PBB ei pääse verojen jälkeen nollatulokseen vuosina 2011 ja 2012). |
(102) |
PBB:n kannattavuuden odotetaan kasvavan rakenneuudistusjaksolla. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan PBB:n nettotuotto verojen jälkeen on perusskenaariossa yhteensä [110–150] miljoonaa euroa vuonna 2011 ja [280–320] miljoonaa euroa vuonna 2015. Vuonna 2011 tulos vastaa vain [3–6] prosentin pääoman tuottoa (verojen jälkeen), mutta rakenneuudistusjakson päättyessä vuonna 2015 se vastaa [8–11] prosentin pääoman tuottoa (verojen jälkeen). Perusskenaariossa tavoitteeksi asetettu kannattavuus voidaan näin ollen katsoa tyydyttäväksi pankille, joka harjoittaa rakenneuudistussuunnitelmassa määritettyä liiketoimintaa, kun asiaa tarkastellaan elinkelpoisuuden kannalta ja PBB:n suunnitellun uudelleenyksityistämisen perusteella. Saksan mukaan PBB:n nettotuotoilla verojen jälkeen korvataan edeltävien vuosien tappiot. Kun huomioon otetaan seuraaville vuosille siirretyt tappiot, tämä tarkoittaa, että PBB:n taseeseen kirjataan tappioita (Bilanzverluste) vuoteen 201[…] asti, mutta ei enää vuonna 201[…], kun äänetön osakkuus lunastetaan takaisin. |
(103) |
Taulukko 1: PBB:n tulosennuste, IFRS-standardit (International Financial Reporting Standards) (perusskenaario) rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti
|
(104) |
PBB:n kannattavuutta lisääviä tärkeimpiä osatekijöitä arvioitaessa esiin nousee kaksi kannattavuutta lisäävää tekijää: PBB:n kaupallisesta toiminnasta saamat tulot kasvavat ja toimintakustannukset vähenevät. |
(105) |
Tulojen kasvamisen osalta rakenneuudistussuunnitelmassa oletetaan, että lainojen keskimääräistä marginaalia voidaan kasvattaa etenkin sitoutumalla uuteen ja entistä kannattavampaan liiketoimintaan. Kiinteistöjen rahoitusta koskevan toimialan osalta nykyisten salkkujen perusteella laskettujen nettomarginaalien odotetaan kasvavan [80–100] peruspisteestä [105–120] peruspisteeseen vuonna 2011, [105–110] peruspisteeseen vuonna 2012 ja tämän jälkeen [95–100] peruspisteeseen. Julkisten investointien rahoitusta koskevan toimialan nettomarginaali on [27–35] peruspistettä koko rakenneuudistusjakson ajan, mikä on huomattava parannus julkisen sektorin rahoitustoimien nykyiselle salkulle lasketun [6–12] peruspisteen nettomarginaaliin verrattuna (31). Paraneminen johtuu pääosin siitä, että yhtiö ei enää toteuta talousarvioiden rahoitustoimia, joiden marginaalit ovat tyypillisesti erityisen pieniä. |
(106) |
Kun otetaan huomioon, että riittävän suurten marginaalien varmistaminen on tärkeää, Saksan sitoutuminen siihen, että PBB ei uudessa strategisessa liiketoiminnassaan tee sopimuksia lainoista, joiden riskipainotettu pääoman tuotto on liiketapahtumakohtaisesti alle 10 prosenttia, on asianmukainen ja tarpeellinen. |
(107) |
Vuosina 2011 ja 2012 maksut, jotka on peritty FMS-WM:lle (HRE:n roskapankille) tarjotuista omaisuuserien hallintapalveluista, ovat PBB:n tärkeä tulonlähde. Kuten arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa todetaan, on tarpeen varmistaa, että edunsaajapankki ja sen omaisuuserät, joiden arvo on alentunut, erotetaan toisistaan sekä toiminnallisesti että organisatorisesti, jotta pankkia autetaan keskittymään elinkelpoisuuden palauttamiseen ja ehkäistään mahdolliset eturistiriidat. Komissio ymmärtää, että kun selvityslaitos perustettiin, PBB:n ja FMS-WM:n välisten yhteyksien katkaiseminen ei etenkään teknisistä syistä ollut välittömästi mahdollista. Tämä tilanne on kuitenkin korjattava mahdollisimman pikaisesti. Tämän perusteella Saksa on luvannut, että PBB kehittää organisaatiotaan niin, että se voi tarjota asiaankuuluvia palveluja täysin riippumattomasti, eikä se enää tarjoa kyseisiä palveluja FMS-WM:lle 30 päivän syyskuuta 2013 jälkeen. Sama koskee FMS-WM:n jälleenrahoitusta. Sitoumuksella autetaan myös varmistamaan, että PBB:n keskipitkän aikavälin kannattavuus perustuu arvoltaan alentuneiden omaisuuserien siirroista saatavien maksutulojen sijaan sen omaan toimintaan. |
(108) |
Komissio panee merkille, että PBB aikoo vähentää merkittävästi toimintakustannuksiaan. Rakenneuudistusjakson aikana kustannus-tuottosuhde paranee perusskenaariossa huomattavasti, sillä vuonna 2011 se on [64–79] prosenttia ja vuonna 2015 puolestaan [32–42] prosenttia. |
(109) |
PBB on hyväksynyt joitakin ratkaisevia rakenneuudistustoimenpiteitä, jotka vaikuttavat sen kustannuspohjaan. Se on sulkenut huomattavan määrän myyntitoimistoja ja vähentänyt työntekijöiden määrää noin 30 prosenttia (1 366 työntekijää vuoden 2010 lopussa verrattuna 2 000 työntekijään vuoden 2007 lopussa) (32). Vaikka nämä toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti toimintakustannuksiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, rakenneuudistusmenettelystä aiheutuu lyhyellä aikavälillä satunnaisia kustannuksia, etenkin työttömyys- ja varhaiseläkemaksuja, asianajajien ja konsulttien maksuja ynnä muita. Komission näkemyksen mukaan on syytä olettaa, että toimintakustannukset vakiintuvat huomattavasti alhaisemmalle tasolle, kun rakenneuudistusmenettely on saatu päätökseen. |
(110) |
Kun arvoltaan alentuneet omaisuuserät on siirretty FMS-WM:lle, mikä laskee merkittävästi tasetta, PBB:n luottotappiovaraukset pysyvät perusskenaarion mukaan vakaina rakenneuudistusjakson ajan. |
(111) |
Komissio katsoo, että PBB:n tavoitteeksi asetettu kannattavuus on riittävä myös tarkasteltaessa stressiskenaarion olettamuksia, koska pankin elinkelpoisuus tai PBB:n uudelleenyksityistämistä koskevat mahdollisuudet eivät vaarannu. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan PBB:n tappio stressiskenaariossa olisi [100–125] miljoonaa euroa vuonna 2011, mutta rakenneuudistusjakson päättyessä vuonna 2015 PBB:n odotetaan tuottavan voittoa [270–310] miljoonaa euroa. Pääoman tuotto (verojen jälkeen) olisi negatiivinen vuonna 2011 (– [2,8–3,8] prosenttia) ja vuonna 2012, mutta kyseisessä skenaariossa pääoman odotettu tuotto vuonna 2015 olisi lähes [9–12] prosenttia. |
(112) |
Taulukko 2: PBB:n tulosennusteet, IFRS-standardit (International Financial Reporting Standards) (stressiskenaario) rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti
|
(113) |
Liiketoimintamalliin, tekniseen infrastruktuuriin ja organisaatiorakenteeseen tehtyjen uudistusten ja niiden PBB:n likviditeetti-, maksuvalmius- ja kannattavuustilanteeseen kohdistuvien odotettujen vaikutusten perusteella komissio katsoo, että rakenneuudistussuunnitelma vastaa rakenneuudistusta koskevan tiedonannon vaatimuksia pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisesta. |
VI.2.3.2
(114) |
Rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa todetaan, että edunsaajan on osallistuttava rakenneuudistuskustannuksiin asianmukaisesti. Periaatteet esitetään rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 3 luvussa seuraavasti:
|
(115) |
Komissio ei ole enää huolissaan siitä, onko tuen määrä rajoitettu siihen välttämättömään vähimmäismäärään, joka on tarpeen PBB:n pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Saksa on sijoittanut tai aikoo sijoittaa HRE:hen yhteensä lähes 10 miljardia euroa. Osa pääomanlisäyksistä eli 2,08 miljardia euroa käytetään selvityslaitoksen FMS-WM:n jälleenrahoitukseen ja 1,59 miljardia euroa siirretään FMS-WM:lle rakenneuudistuksen aikana. Noin 63 prosenttia lähes 10 miljardin euron pääomasta pysyy edelleen HRE-ryhmässä. |
(116) |
PBB on HRE-ryhmän ainoa oikeushenkilö, joka harjoittaa jatkossa uutta liiketoimintaa ja näin ollen osallistuu aktiivisesti kilpailuun. Perusskenaariossa sen Tier 1 -suhdelukujen (jotka perustuvat Basel II -sopimuksessa säädettyyn luottoluokitusten menetelmään) ennustetaan olevan 12,9 prosenttia vuoden 2011 lopussa, laskevan hieman rakenneuudistusjaksolla ja saavuttavan 12,4 prosentin tason vuoden 2015 loppuun mennessä. Rakenneuudistussuunnitelma ei anna syytä epäillä, että pankki ei täyttäisi pääomaa koskevia vähimmäisvaatimuksia rakenneuudistusjakson aikana. Ennustettu Tier 1 -suhdeluku on hyvä, mutta vastaa kuitenkin kilpailijoiden suhdelukuja. Rahoitusalan kriisin seurauksena pankeilta odotetaan nyt suurempia suhdelukuja kuin ennen kriisiä. On myös pidettävä mielessä, että kriisin aikana kohtaamiensa ongelmien takia PBB tarvitsee vankan pääomaperustan, jotta se voi vakuuttaa markkinatoimijat siitä, että se on luotettava liikekumppani. Komissio katsoo, että varatun pääoman määrä ja siihen perustuvat suhdeluvut ovat näin ollen riittäviä ja että ne on rajoitettu välttämättömään vähimmäistasoon. |
(117) |
HRE on myös saanut yhteensä 145 miljardin euron takaukset, joista on tosi asiassa käytetty 124 miljardia euroa. Takaukset olivat tarpeen, jotta pankki sai mahdollisuuden jatkaa toimintaansa maksukyvyttömyyden uhan alaisena edes siihen asti, että HRE sai mahdollisuuden siirtää arvoltaan alentuneet omaisuuseränsä FMS-WM:lle. Kaikki HRE-ryhmän käyttämät takaukset, joiden määrä oli yhteensä 124 miljardia euroa, siirrettiin FMS-WM:lle 1 päivästä lokakuuta 2010 alkaen. Näin ollen PBB:n toiminta ei enää perustu valtiontakauksiin. Siirron avulla varmistettiin, että takauksina annettu tuki rajoitettiin mahdollisimman lyhyelle välttämättömälle jaksolle. |
(118) |
Kuten rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa todetaan, edunsaajapankkien on ensin käytettävä omia varojaan rakenneuudistuksen rahoittamiseksi, mikä yleensä toteutetaan myymällä omaisuuseriä. Huomattava osa HRE:n omaisuuseristä siirrettiin siltä pois siirtämällä nimellisarvoltaan noin 210 miljardin euron omaisuuserät ja 280 miljardin euron johdannaiset selvityslaitokselle FMS-WM:lle, millä sen tasetta leikattiin 50 prosenttia. Kyseisellä tapahtumalla ei kuitenkaan saatu aikaan ylijäämää, jolla olisi voitu rahoittaa rakenneuudistuskustannuksia. Valtiontukitoimenpiteeksi olisi ennemmin luokiteltava itse siirto, koska hinta, jonka HRE sai omaisuuseristä, oli noin 16,2 miljardia euroa suurempi kuin omaisuuserien todellinen taloudellinen arvo. Yhtiö on kuitenkin myynyt ja myy useita yhtiöiden omistusosuuksia (esimerkiksi Arsago ACM GmbH (Frankfurt), Arsago Holding AG (Sveitsi), DEPFA First Albany Securities LLC (New York) ja Collineo Asset Management GmbH). |
(119) |
HRE on maksanut SoFFinille korkoa kaikista Saksan myöntämistä takauksista, ja kyseiset vuotuiset korkokannat ovat 0,5–0,8 prosenttia. Näin ollen se on valtiontukisääntöjen soveltamisesta maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin annetun komission tiedonannon (34), jäljempänä ’pankkitiedonanto’, mukaisesti riittävästi korvannut valtiontuen kyseisen osan. Tähän mennessä pankki ei puolestaan ole maksanut korvauksia saadusta pääomasta tai ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvan toimenpiteen pääomavaikutuksesta eikä se voi varmistaa asianmukaista takaisinperintämekanismia tukiosuudelle, joka on saatu omaisuuserien todellista taloudellista arvoa suurempana siirtoarvona. |
(120) |
HRE:n yleisen taloudellisen tilanteen perusteella voidaan päätellä, että pankki yksinkertaisesti ei voinut mielekkäästi osallistua rakenneuudistuskustannuksiin enempää (35). Tämän takia oman osallistumisen puute on korvattava rakenneuudistussuunnitelman erityisen perusteellisilla rakenteellisilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan, että pankki ja sen osakkaat jakavat asianmukaisesti vastuun pankin pelastamisesta. Komissio katsoo yleisesti, että kun asian erityiset olosuhteet otetaan huomioon, rakenneuudistussuunnitelmassa määritetyillä organisaation kokoa, markkinaläsnäoloa, toiminnan laajuutta ja taseen määrää koskevilla supistuksilla paikataan asianmukaisesti tätä riittävän oman osallistumisen puutetta. |
(121) |
On myös pidettävä mielessä, että pankki otettiin julkiseen omistukseen ja sen entisten osakkaiden saama korvaus perustui yrityksen arvoon ilman valtiontukea (36). Tämä on valtiontuen kannalta tarkasteltuna myönteinen tulos ja tarkoittaa, että entiset osakkaat on lunastettu ulos yhtiöstä, joten niiden voidaan katsoa osallistuneen riittävästi HRE:n rakenneuudistuksen kustannuksiin. |
(122) |
HRE:n etuoikeusasemaltaan toissijaisen velan haltijoiden osalta Saksa on sitoutunut siihen, että HRE ei suorita tuottoperusteisista rahoitusvälineistä harkinnanvaraisia maksuja kolmansille osapuolille, millä varmistetaan, että Tier 2 -pääomanhaltijat eivät saa tai saavat vain vähän korvausta sijoituksestaan ja näin ollen osallistuvat vastuunjakoon yhtä lailla kuin Tier 1 -pääomanhaltijat. |
(123) |
Tämän perusteella komissio katsoo, että HRE:n osakkaat ovat riittävästi osallistuneet rakenneuudistuksen kustannuksiin ja että moraalikadon vaara on näin ollen estetty asianmukaisesti. |
VI.2.3.3
(124) |
Kilpailun vääristymistä rajoittavien toimenpiteiden osalta rakenneuudistusta koskevassa tiedonannossa todetaan, että komission on arvioissaan otettava huomioon tuen määrä, vastuun jakaminen ja rahoituslaitoksen asema markkinoilla rakenneuudistuksen jälkeen. Analyysin perusteella on päätettävä asianmukaisista toimista. |
(125) |
HRE:stä johtuva kilpailun vääristyminen on merkittävää. Saksan valtio on tehnyt tai tekee HRE:hen pääomanlisäyksiä yhteensä noin 9,95 miljardia euroa (FMS-WM on saanut tai saa osan pääomasta) ja on antanut tai antaa takauksia 145 miljardia euroa. Lisäksi HRE:n osalta on toteutettu omaisuuseriin kohdistuva toimenpide, jossa tukiosuus on ollut noin 20 miljardia euroa. Tämän huomattavan valtiontuen takia HRE:lle on tehtävä perusteellinen rakenneuudistus. |
(126) |
HRE:n seuraajaa PBB:tä rahoitetaan hyvin, eikä sen tarvitse kantaa vastuuta HRE:n aiemmasta suuririskisestä luotonannosta. Suuri tukimäärä on ollut tarpeen PBB:n liiketoiminnan jatkamiseksi ja erottautumisen helpottamiseksi. PBB on kuitenkin paljon pienempi pankki, ja Saksa onkin toteuttanut riittäviä toimenpiteitä kilpailun mahdollisen vääristymisen rajoittamiseksi. |
(127) |
PBB on taloudellinen toimija, joka on melko erilainen aiempaan HRE:hen verrattuna. Se on otettu julkiseen omistukseen, ja sille tehdään nyt perusteellinen rakenneuudistus. Näin ollen PBB on paljon pienempi pankki kuin HRE aikoinaan. Kun joukko omaisuuseriä siirrettiin FMS-WM:lle, PBB:n taseen strateginen taso – jossa ei oteta huomioon taseen niitä omaisuuseriä, jotka ovat lakkautustilassa tai jotka on näennäisesti siirretty FMS-WM:lle – on noin 15 prosenttia HRE:n taseesta vuoden 2008 lopussa. |
(128) |
Saksa on myös esittänyt komissiolle useita sitoumuksia, joilla rajoitetaan PBB:n markkinaläsnäoloa. Näitä sitoumuksia kuvataan yksityiskohtaisesti V osassa. PBB harjoittaa uutta liiketoimintaa vain kahdella toimialalla: julkisten investointien rahoituksen ja kiinteistöjen rahoituksen alalla. Nämä kaksi toimialaa voivat kasvaa rakenneuudistusjaksolla vain rajatusti, koska uuden liiketoiminnan, taseen ja omaisuuserien koon on kaikkien pysyttävä määritettyjen rajojen mukaisina, millä rajoitetaan tehokkaasti PBB:n mahdollisuuksia laajentaa toimintaa markkinoilla ja näin ollen vääristää kilpailua. Nämä kasvurajoitukset ovat voimassa ainakin 31 päivään joulukuuta 2013 asti ja mahdollisesti pidempään, jos PBB:tä ei ole vielä uudelleenyksityistetty. HRE-ryhmän kaikkien muiden yhtiöiden on lopetettava liiketoimintansa ja lakkautettava salkkunsa etenkin infrastruktuurin rahoituksen, pääomamarkkinoiden ja omaisuuserien hallinnan alalla ja lopetettava myös valtiontukeen liittyvä toiminta. |
(129) |
Komissio on myös esittänyt huolestuneisuutensa siitä, että PBB voi haitata kilpailua ja kilpailijoita liiallisen aggressiivisilla hinnoittelustrategioillaan. Saksa on vastannut huolestuneisuuteen esittämällä sitoumuksen, jonka mukaan PBB:n strategisessa uudessa liiketoiminnassa ei myönnetä uusia lainoja, joiden riskipainotettu pääoman tuotto on liiketapahtumakohtaisesti alle 10 prosenttia. Komissio katsoo, että myös tällä sitoumuksella torjutaan tehokkaasti kilpailun perusteetonta vääristymistä. |
(130) |
PBB:n toimintaa rajoitetaan myös toimintaan liittyvillä rajoituksilla, joita ovat esimerkiksi yritysostokielto ja kielto valtiontukeen viittaamisesta mainonnassa. |
(131) |
Saksa on myös sitoutunut yksityistämään PBB:n uudelleen heti, kun se on mahdollista, ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. PBB:n myynnin avulla Saksan liittotasavalta saa takaisin varat (tai osan varoista), jotka se on sijoittanut HRE:hen. Komissio myös panee merkille, että oikea-aikaisella uudelleenyksityistämisellä voidaan varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat ostaa PBB:n. |
VII. VALVONTA
(132) |
Saksa on sitoutunut siihen, että HRE:n rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa ja sitoumusten täytäntöönpanoa valvoo valvova välimies, joka toimittaa komissiolle selvityksiä neljännesvuosittain. |
VIII. PÄÄTELMÄT
(133) |
Komissio katsoo, että edellä tarkastellut toimenpiteet ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
(134) |
Lisäksi komissio katsoo, että rakenneuudistustuki soveltuu SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille, jos 14 päivänä kesäkuuta 2011 ajan tasalle lopulta saatettu rakenneuudistussuunnitelma pannaan täytäntöön ja tämän päätöksen liitteessä esitetyt sitoumukset täytetään, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt ja aikoo myöntää Hypo Real Estate -ryhmälle ja joka koostuu
— |
17 päivänä huhtikuuta 2009 ilmoitetusta 60 miljoonan euron pääomanlisäyksestä, |
— |
3 päivänä kesäkuuta 2009 ilmoitetusta 2,96 miljardin euron pääomanlisäyksestä, |
— |
26 päivänä lokakuuta 2009 ilmoitetusta 3 miljardin euron pääomanlisäyksestä, |
— |
30 päivänä huhtikuuta 2010 ilmoitetusta 1,85 miljardin euron pääomanlisäyksestä, josta 450 miljoonaa euroa on myönnetty tietyin ehdoin, |
— |
10 päivänä syyskuuta 2010 ilmoitetusta 2,08 miljardin euron pääomanlisäyksestä, |
— |
30 päivänä syyskuuta 2008 ilmoitetuista 35 miljardin euron takauksista, |
— |
17 päivänä huhtikuuta 2009 ilmoitetuista 52 miljardin euron takauksista, |
— |
26 päivänä lokakuuta 2009 ilmoitetusta 8 miljardin euron takauksesta, |
— |
26 päivänä lokakuuta 2009 ilmoitetusta 10 miljardin euron takauksesta, |
— |
2 päivänä syyskuuta 2010 ilmoitetusta 20 miljardin euron likviditeettitakauksesta, |
— |
10 päivänä syyskuuta 2010 ilmoitetusta 20 miljardin euron maksutakauksesta ja |
— |
10 päivänä syyskuuta 2010 ilmoitetusta omaisuuserien siirrosta selvityslaitokselle FMS Wertmanagement AöR, |
soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, kun huomioon otetaan sitoumukset, jotka esitetään tämän päätöksen liitteessä.
2 artikla
Saksan on toimitettava komissiolle tämän päätöksen hyväksymisestä alkaen neljännesvuosittain yksityiskohtaiset selvitykset päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä sitoumusten liitteessä esitettyjen määräaikojen mukaisesti.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.
Tehty Brysselissä 18 päivänä heinäkuuta 2011.
Komission puolesta
Joaquín ALMUNIA
Varapuheenjohtaja
(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklasta on 1 päivästä joulukuuta 2009 alkaen tehty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 107 artikla ja 88 artiklasta 108 artikla. Säännökset vastaavat olennaisilta osiltaan toisiaan. Viittauksia SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan on tässä päätöksessä katsottava soveltuvin osin viittauksiksi EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaan.
(2) EUVL C 240, 7.10.2009, s. 11; EUVL C 13, 20.1.2010, s. 58; EUVL C 300, 6.11.2010, s. 6.
(3) Komission päätös, tehty 2 päivänä lokakuuta 2008 (EUVL C 293, 15.11.2008, s. 1).
(4) Komission päätös asiassa N 625/08, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008 (EUVL C 143, 24.6.2009, s. 1).
(5) Komission päätös asiassa C 15/09 (ex N 196/09), tehty 7 päivänä toukokuuta 2009, korvattu 24 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyllä päätöksellä (EUVL C 240, 7.10.2009, s. 11).
(6) Ks. alaviite 5.
(7) Saksan mukaan HRE ei koskaan virallisesti pyytänyt SoFFinin 2 miljardin euron takausta eikä SoFFin koskaan virallisesti hyväksynyt sitä.
(8) Komission päätös asioissa C 15/09 (ex N 196/09), N 333/09 ja N 557/09, tehty 13 päivänä marraskuuta 2009 (EUVL C 13, 20.1.2010, s. 58).
(9) Komission päätös asiassa N 694/09, tehty 21 päivänä joulukuuta 2009 (EUVL C 25, 2.2.2010, s. 14).
(10) Komission päätös asiassa N 161/10, tehty 19 päivänä toukokuuta 2010 (EUVL C 190, 14.7.2010, s. 7).
(11) HRE:n selvityslaitos.
(12) Komission päätös asioissa C 15/09 (ex N 196/09) ja N 380/10, tehty 24 päivänä syyskuuta 2010 (EUVL C 300, 6.11.2010, s. 6).
(13) Lisätietoa HRE-ryhmästä ja sen ongelmista on saatavilla menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä ja menettelyn laajentamista koskevista päätöksistä.
(14) HRE Finance i.L. perustettiin vuonna 2007 tiettyä arvopaperikauppaa varten, ja se on ollut selvitystilassa vuodesta 2008 lähtien. Sillä ei ole työntekijöitä, ja sen taseen loppusumma vuoden 2010 lopussa oli vain 275 000 euroa.
(15) Luottamuksellinen tieto.
(16) Ks. alaviite 10.
(17) Komission päätös asiassa N 512/08, Rettungspaket für Kreditinstitute in Deutschland, tehty 27 päivänä lokakuuta 2008, korvattu komission päätöksellä asiassa N 625/08, Rettungspaket für Finanzinstitute in Deutschland, tehty 12 päivänä joulukuuta 2008 (EUVL C 143, 24.6.2009, s. 1).
(18) EUVL C 72, 26.3.2009, s. 1.
(19) Saksan mukaan HRE ei koskaan virallisesti pyytänyt kahta miljardia euroa selvityslaitosta varten eikä SoFFin koskaan hyväksynyt sitä. Komissio ei hyväksynyt kyseistä takausta.
(20) EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9.
(21) Asiakirja sitoumuksista kokonaisuudessaan on tämän päätöksen liitteenä.
(22) PBB on luonut tytäryhtiöverkoston ydinmarkkinoilla mutta ei muilla markkinoilla.
(23) Komission päätös, tehty 2 päivänä lokakuuta 2008 (EUVL C 293, 15.11.2008, s. 1); komission päätös, tehty 7 päivänä toukokuuta 2009, korvattu 24 päivänä heinäkuuta 2009 asiassa C 15/09 (ex N 196/09) tehdyllä päätöksellä (EUVL C 240, 7.10.2009, s. 11); komission päätös asioissa C 15/09 (ex N 196/09), N 333/09 ja N 557/09, tehty 13 päivänä marraskuuta 2009 (EUVL C 13, 20.1.2010, s. 58); komission päätös asiassa N 694/09, tehty 21 päivänä joulukuuta 2009 (EUVL C 25, 2.2.2010, s. 14); komission päätös asiassa N 161/10, tehty 19 päivänä toukokuuta 2010 (EUVL C 190, 14.7.2010, s. 7); komission päätös asioissa C 15/09 (ex N 196/09) ja N 380/10, tehty 24 päivänä syyskuuta 2010 (EUVL C 300, 6.11.2010, s. 6).
(24) Tämä selvitystilaa koskeva sitoumus ei sinällään vaikuta Saksan mahdollisuuteen myydä osia DEPFA Bank plc:stä tai koko DEPFA Bank plc:tä tai sen tytäryhtiöitä myöhempänä ajankohtana. Jos tällaisia kauppoja tehdään ennen joulukuun 2013 loppua, niistä on ilmoitettava komissiolle, eikä niitä saa vahvistaa ennen komissiolta saatua hyväksyntää. Jos DEPFA Bank plc -ryhmä tai siihen kuuluvat yhtiöt käynnistävät toimintansa uudelleen markkinoilla, komissio voi tämän sitoumuksen nojalla tarkastella, onko DEPFA Bank plc:lle myönnetyllä valtiontuella vääristetty kilpailua, ja tarvittaessa toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä tällaisen vääristymisen estämiseksi.
(25) Katso esimerkiksi 31 päivänä maaliskuuta 2011 tehty komissio päätös asiassa SA.32745 (2011/NN, Kommunalkredit, ei vielä julkaistu).
(26) Vertaa asiassa C 17/09, LBBW, tehty komission päätös 2010/395/EU (EUVL L 188, 21.7.2010, s. 1), ja asiassa C 10/09, ING, tehty komission päätös 2010/608/EU (EUVL L 274, 19.10.2010, s. 139).
(27) Vertaa komission päätös 2010/395/EU.
(28) Tämän osalta komissio katsoo Heisse Kursawe Evershedsin esittämien huomautusten mukaisesti, että HRE:lle myönnettävä tuki voidaan hyväksyä vain kestävän rakenneuudistussuunnitelman perusteella.
(29) Yleisten käytäntöjen mukaisesti skenaarioissa ei arvioida ryhmän niiden osien elinkelpoisuutta, jotka ovat selvitystilassa (esimerkiksi DEPFA Bank plc).
(30) Stressiskenaariossa periaatteessa tarkastellaan kansallista häiriötä, kuten vuonna 2010 tehdyssä CEBSin stressitestissä, ja kaksinkertaisen romahduksen skenaariota, joka vaikuttaa ehdollisiin lainatappioihin varautumiseen, RWA-erien määrään ja jatkotasoihin.
(31) Salkku ei sisällä omaisuuseriä, jotka on siirretty selvityslaitos FMS-WM:lle.
(32) Tiettyjä henkilöitä (esimerkiksi johtokunnan jäseniä ja valvontalautakunnan jäseniä) ei ole huomioitu näissä arvioissa.
(33) Katso rakenneuudistusta koskevan tiedonannon 22 kohta.
(34) EUVL C 270, 25.10.2008, s. 8.
(35) Tämä pankin aiempi erittäin uhattu asema voidaan myös katsoa syyksi siihen, miksi Saksa päätti ottaa pankin valtion omistukseen.
(36) Yleisesti komissio katsoo, että nykyisten osuuksien ostaminen ja omaisuuserien valtaaminen eivät juuri hyödytä yritystä, koska ne tarkoittavat pelkästään omistajuuden vaihtumista. Näin ollen vähemmistöosakkaille maksetut korvaukset eivät ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea HRE:lle, koska niillä ei lisätä yrityksen etuasemaa valtion varojen avulla. Katso myös asiassa N 61/09, Change of ownership of Anglo-Irish Bank Corporation plc, 16 päivänä helmikuuta 2009 tehty komission päätös (EUVL C 177, 30.7.2009, s. 2), ja asiassa C 14/08, Northern Rock, 2 päivänä huhtikuuta 2008 tehty komission päätös (EUVL C 135, 3.6.2008, s. 21).
LIITE
ASIAKIRJA SITOUMUKSISTA VALTIONTUKIMENETTELYSSÄ SA.28264 (C 15/09) HYPO REAL ESTATE – SAKSA
SISÄLTÖ
1. |
Yleistä |
2. |
Uuden liiketoiminnan rajoittaminen PBB-alaryhmään |
3. |
PBB-alaryhmän uudelleenyksityistäminen |
4. |
PBB-alaryhmän kasvun rajoittaminen |
5. |
DEPFA plc -alaryhmän liiketoimien aktiivinen vähentäminen |
6. |
Selvityslaitos |
7. |
Toimialojen aktiivinen vähentäminen ja lakkauttaminen |
8. |
Markkinaläsnäolon vähentäminen |
9. |
Oma osallistuminen |
10. |
Muut sitoumukset |
11. |
Myynnin ehdot |
12. |
Valvova välimies |
Liite – Välimies
A. |
Nimittäminen |
B. |
Välimiesten tehtävät ja velvollisuudet |
C. |
HRE:n tehtävät ja velvollisuudet |
D. |
Välimiehen korvaaminen, tehtävistä vapauttaminen ja uudelleennimittäminen |
1. Yleistä
i) |
Saksan liittotasavalta, jäljempänä ’Saksa’, varmistaa, että 1. huhtikuuta 2009 toimitettu ja 14. kesäkuuta 2011 ajan tasalle saatettu Hypo Real Estate Konzernverbundin, jäljempänä ’HRE’, rakenneuudistussuunnitelma, jäljempänä ’rakenneuudistussuunnitelma’, sekä sen jäljempänä esitetyt sitoumukset, jäljempänä ’sitoumukset’, pannaan täysin täytäntöön kussakin yhteydessä määritettyjen jaksojen, jäljempänä ’jaksot’, aikana. |
ii) |
Tällä sitoumuksia koskevalla asiakirjalla pyritään antamaan Euroopan komissiolle mahdollisuus tehdä päätös menettelyssä SA.28264 (C 15/09), jolla hyväksytään Saksan ilmoittama valtiontuki, etenkin jälleenrahoitustoimenpiteiden ja takausten sekä kaikkien selvityslaitoksen FMS-Wertmanagementin, jäljempänä ’selvityslaitos’, perustamiseen ja henkilökunnan työhönottamiseen ja sille tarjottaviin palveluihin liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpano HRE-ryhmän yrityksissä. |
iii) |
Kun Deutsche Pfandbriefbank AG, jäljempänä ’PBB’, DEPFA BANK plc, jäljempänä ’DEPFA plc’, ja DEPFA plc:n omistusosuudet Hypo Public Finance Bank plc:stä, jäljempänä ’HPFB’, Hypo Pfandbrief Bank International SA:sta, jäljempänä ’HPBI’, ja DEPFA ACS Bank plc:stä, jäljempänä ’ACS’, yksityistetään uudelleen, tästä sitoumuksia koskevasta asiakirjasta johtuvia velvoitteita ei enää sovelleta uudelleenyksityistettyyn yhtiöön. Vain PBB-alaryhmän osalta tätä sovelletaan aikaisintaan 31. joulukuuta 2013 alkaen. Uudelleenyksityistäminen katsotaan onnistuneeksi, jos Saksa ei voi suoraan tai välillisesti käyttää sulautuma-asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa tarkoitettua yksinomaista tai yhteistä määräysvaltaa kyseisessä yhtiössä, jäljempänä ’uudelleenyksityistäminen’. |
2. Uuden liiketoiminnan rajoittaminen PBB-alaryhmään
Saksa varmistaa, että viimeistään HRE:lle myönnetyn valtiontuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille tehdyn komission lopullisen päätöksen, jäljempänä ’päätös’, ilmoittamisesta lähtien HRE rajoittaa uutta liiketoimintaansa PBB-alaryhmään. Saksa varmistaa, että muut HRE:n yhtiöt eivät harjoita uutta liiketoimintaa vaan lakkauttavat vähitellen nykyisen liiketoiminnan. PBB-alaryhmä aloittaa toiminnan Pfandbrief-kelpoisuusehdot täyttävään kiinteistörahoitukseen ja Pfandbrief-kelpoisuusehdot täyttävään julkisten investointien rahoitukseen erikoistuneena kaupallisena pankkina 8.4 kohdassa tarkoitetuissa valtioissa.
i) |
Kiinteistörahoitukseen liittyvällä toimialalla kaikki kiinteistöjen kaupallista rahoittamista koskevat PBB-alaryhmän toimet liittyvät ammattimaisiin kiinteistöalan asiakkaisiin. |
ii) |
Julkisten investointien rahoittamiseen liittyvä toimiala koostuu yksinomaan sellaisten julkisten hankkeiden keskipitkän tai pitkän aikavälin rahoittamisesta, jotka liittyvät julkiseen etuun tai joilla varmistetaan tuottavuusmahdollisuudet, mukaan luettuina tällaiseen rahoitukseen tiiviisti liittyvät palvelut.
|
iii) |
PBB-alaryhmä voi toteuttaa rakenneuudistuksia ja pidentää nykyisiä omaisuuseriä, jos se on tarpeen arvon säilyttämiseksi ja vakuuksien tehokkaaksi hallinnoimiseksi. |
iv) |
Sikäli kuin se on tarpeen sääntelyyn liittyvistä tai muista oikeudellisista syistä (esimerkiksi Basel III -sopimuksen, MaRiskin, EBA:n/CEBSin tai Pfandbrief-lain vaatimukset, joiden täyttäminen voidaan taata vain valtion obligaatioilla, jotka on korvattava tai joita sääntelyviranomainen vaatii), PBB-alaryhmä voi – sanotun vaikuttamatta talousarvioiden rahoitustoiminnan keskeyttämiseen – edelleen ostaa, ottaa haltuunsa ja myydä hyväksyttyjä arvopapereita PBB-alaryhmän vakuuksien hallinnoimiseksi ja maksuvalmiuden hallitsemiseksi. Tämä ei koske talousarvioiden rahoitustoimintaa, jota harjoitetaan strategisena liiketoimintana. |
3. PBB-alaryhmän uudelleenyksityistäminen
i) |
Saksa varmistaa, että PBB-alaryhmä uudelleenyksityistetään 11 kohdassa asetettujen myyntiehtojen mukaisesti välittömästi ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 taloudellisesti kestävin ehdoin eli että se myydään yhdelle tai useammalle ostajalle, joiden toiminta ei ole riippuvaista Saksasta tai HRE:stä, tarvittaessa liikkeeseenlaskun avulla. Ostajan toiminta ei ole riippuvasta Saksasta, jos uudelleenyksityistämisen ajankohtana Saksa ei voi suoraan tai välillisesti käyttää sulautuma-asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa tarkoitettua yksinomaista tai yhteistä määräysvaltaa ostajan osalta. Ostajan toiminta ei ole riippuvaista HRE:stä, jos uudelleenyksityistämisen ajankohtana HRE:n hallussa ei ole ostajan suoria tai välillisiä osakkuuksia eikä sillä ole muita yrityslainsäädännössä tarkoitettuja yhteyksiä ostajaan. Ostajalle on saatava komission hyväksyntä. |
ii) |
Uudelleenyksityistäminen on taloudellisesti kannattavaa, jos uudelleenyksityistämisen tuotto on
kaikista yhteenlasketuista maksuista eli yhteensä enintään 10,23 miljardia euroa, minkä Sonderfonds Finanzmarktstabilisierung, jäljempänä ’SoFFin’, on maksanut tai maksaa Euroopan komission päätöksen mukaisesti
Jos uudelleenyksityistämistä ei ole toteutettu 31. joulukuuta 2014 mennessä, se pannaan saatavasta tuotosta riippumatta täytäntöön 31. joulukuuta 2015. Jos uudelleenyksityistämistä ei ole toteutettu 31. joulukuuta 2015 mennessä, nimitetään myyntiä hoitava välimies, jonka tehtävänä on saattaa uudelleenyksityistäminen päätökseen saatavasta tuotosta riippumatta. Myyntiä hoitavan välimiehen nimittämisessä, tehtävissä, vastuualoissa ja tehtävästä vapauttamisessa on noudatettava liitteessä ”Välimies” esitettyjä menettelyjä. |
4. PBB-alaryhmän kasvun rajoittaminen
i) |
Saksa varmistaa, että PBB-alaryhmän kiinteistöjen rahoitusta ja julkisten investointien rahoitusta koskevilla strategisilla toimialoilla kertyneet korkoa tuottavien omaisuuserien, jäljempänä ’korkoa tuottavat omaisuuserät’, kirjanpidolliset arvot, jotka 31. joulukuuta 2010 olivat yhteensä 34,3 miljardia euroa, eivät ole 31. joulukuuta 2011 yli [30–50] miljardia euroa, 31. joulukuuta 2012 yli [40–60] miljardia euroa, 31. joulukuuta 2013 yli [40–60] miljardia euroa, 31. joulukuuta 2014 yli [40–60] miljardia euroa ja 31. joulukuuta 2015 yli [60–90] miljardia euroa. Näiden kahden strategisen toimialan korkoa tuottavien omaisuuserien arvo eritellään seuraavasti:
|
ii) |
PBB-alaryhmän kiinteistöjen rahoitusta ja julkisten investointien rahoitusta koskevilla strategisilla toimialoilla kertyneet korkoa tuottavien omaisuuserien kirjanpidolliset arvot perustuvat uuteen liiketoimintaan seuraavasti:
Jos uudessa liiketoiminnassa ei saavuteta 4 kohdan ii alakohdan a ja b alakohdassa asetettuja ylärajoja, uutta liiketoimintaa voidaan jatkaa seuraavina vuosina. |
iii) |
Edellä 4 kohdan i ja ii alakohdassa asetettuja ylärajoja on noudatettava. Raja-arvoista poikkeaminen sallitaan seuraavasti:
|
iv) |
Saksa varmistaa, että PBB-alaryhmän korjattu IFRS-standardien mukainen ryhmätase, jäljempänä ’korjattu IFRS-standardien mukainen ryhmätase’, joka oli 31. joulukuuta 2010 yhteensä 112,6 miljardia euroa, ei ole 31. joulukuuta 2011 yli 107,0 miljardia euroa, 31. joulukuuta 2012 yli 105,0 miljardia euroa, 31. joulukuuta 2013 yli 105,0 miljardia euroa, 31. joulukuuta 2014 yli 103,0 miljardia euroa ja 31. joulukuuta 2015 yli 107,0 miljardia euroa. |
v) |
Saksa varmistaa, että PBB-alaryhmän korjattu IFRS-standardien mukainen strateginen ryhmätase, jäljempänä ’korjattu IFRS-standardien mukainen strateginen ryhmätase’, joka oli 31. joulukuuta 2010 yhteensä 64,7 miljardia euroa, ei ole 31. joulukuuta 2011 yli 67,0 miljardia euroa, 31. joulukuuta 2012 yli 71,0 miljardia euroa, 31. joulukuuta 2013 yli 75,0 miljardia euroa, 31. joulukuuta 2014 yli 79,0 miljardia euroa ja 31. joulukuuta 2015 yli 86,0 miljardia euroa. |
vi) |
PBB-alaryhmän uusi liiketoiminta kattaa kiinteistöjen rahoitusta ja julkisten investointien rahoitusta koskevien strategisten toimialojen korkoa tuottavien omaisuuserien kaiken uuden nimellisvolyymin (ilman pidentämistä tai rakenneuudistusta). Yhteenliittymiä, jotka on tavallisesti toteutettava/siirrettävä kuuden kuukauden kuluessa, voidaan muodostaa vain PBB:n hallussa edelleen olevan osan kanssa. |
vii) |
Korjattu IFRS-standardien mukainen ryhmätase vastaa PBB-alaryhmän korjattua IFRS-standardien mukaista ryhmätasetta, kun sitä on korjattu ei-strategisten omaisuuserien selvityslaitokselle FMS-WM:lle siirtämisestä aiheutuneiden kertavaikutusten ja viivästyneiden vaikutusten mukaisesti. Tämä koskee esimerkiksi EKP:n rahoitusta selvityslaitokselle tai sellaisten siirtokanavien uudistamista, joita ei ole vielä toteutettu (esimerkiksi johdannaisten yhteydessä uudistamisen sijaan back to back -järjestely). Pankin asianmukaisen toiminnan edellyttämien omaisuuserien lisäksi PBB-alaryhmän korjattu IFRS-standardien mukainen ryhmätase sisältää
|
viii) |
Korjattu IFRS-standardien mukainen strateginen ryhmätase vastaa IFRS-standardien mukaisesti korjattua ryhmätasetta (4 kohdan vii alakohta), josta vähennetään
|
ix) |
Saksa varmistaa, että sitoumusten noudattamista voidaan valvoa PBB-alaryhmän kirjanpito- ja tilinpäätösrakenteiden avulla. |
x) |
Lukuja 4 kohdan i, iv ja v alakohdassa voidaan korjata verovelvollisuuden soveltamisalaan kuulumattomien vaikutusten, kuten arvostusstandardien muutosten osalta. Taseen lukuja voidaan myös mukauttaa ulkomaisen valuutan vaikutusten ja johdannaisten markkina-arvon kehityksen mukaisesti, jos kehitys poikkeaa rakenneuudistussuunnitelmassa kuvatusta kehityksestä ja erotus ei johdu johdannaisten nimellisarvon kasvamisesta. |
5. DEPFA plc -alaryhmän liiketoimien aktiivinen vähentäminen
5.1 DEPFA plc -alaryhmän liiketoimet
Saksa varmistaa, että HRE irrottautuu täysin DEPFA plc -alaryhmän liiketoiminnasta
i) |
pidättäytymällä DEPFA plc -alaryhmän (jonka tase 31. joulukuuta 2008 oli 248 miljardia euroa) uudesta liiketoiminnasta viimeistään päätöksen ilmoittamispäivänä. Tässä sitoumuksia koskevassa asiakirjassa uudeksi liiketoiminnaksi ei katsota seuraavia:
jos 5 kohdan 1 alakohdan i alakohdan b, d, e ja g alakohdassa edellytetään ”tarpeellisuutta”, tällä tarkoitetaan, että kyseisellä toimenpiteellä on voitava saavuttaa sille asetettu tavoite taloudellisesti kannattavin ja kestävin ehdoin; |
ii) |
sekä
|
5.2 DEPFA plc:n tai DEPFA plc:n omistusosuuksien (HPFB, HPBI ja ACS) myynti
i) |
Jos ja sikäli kuin HPFB:n, HPBI:n, ACS:n tai DEPFA plc:n yksittäisten omaisuuserien myynti ei ole kustannustehokas keino lakkauttaa toiminta aktiivisesti (5.3 kohta), Saksa varmistaa, että HRE:n toteuttaa HPFB:n, HPBI:n, ACS:n tai DEPFA plc -alaryhmän uudelleenyksityistämisen viipymättä ja joka tapauksessa 31. joulukuuta 2014 mennessä 11 kohdassa asetettujen myyntiehtojen mukaisesti. Saksa myös varmistaa, että tarvittavat myyntimenettelyt toteutetaan riittävän nopeasti, jotta HPFB, HPBI, ACS tai DEPFA plc -alaryhmä voidaan uudelleenyksityistää 31. joulukuuta 2014 mennessä. |
ii) |
HPFB, HPBI, ACS tai DEPFA-alaryhmä voidaan joka tapauksessa uudelleenyksityistää vain, jos kyseinen yritys täyttää seuraavat ehdot:
|
iii) |
Jos DEPFA plc -alaryhmä laitetaan selvitystilaan ja se tämän takia vetäytyy pois markkinoilta, valtiontuesta ei aiheudu ongelmia, kunhan DEPFA plc -alaryhmä ei tee sopimuksia uudesta liiketoiminnasta. Saksa ilmoittaa Euroopan komissiolle hyvissä ajoin etukäteen DEPFA plc:n tai DEPFA plc:n tytäryhtiöiden mahdollisesta myynnistä kolmansille osapuolille, eikä niitä myydä ennen 31. joulukuuta 2013, ellei komissio ole etukäteen hyväksynyt myyntiä. Komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet asiaa koskevan tutkinnan saattamiseksi päätökseen mahdollisimman nopeasti. Tämä sitoumus ei koske DEPFA:n ja/tai sen tytäryhtiöiden pelkkien omaisuuserien myyntiä. |
5.3 Luottosalkkujen myynti
i) |
Saksa varmistaa, että muut DEPFA plc:n omistuksessa olevat luottosalkut, jotka eivät kuulu 5.2 kohdan soveltamisalaan, myydään yhdelle tai useammalle asianmukaiselle ja riippumattomalle ostajalle 31. joulukuuta 2014 mennessä. |
ii) |
Myynti voi tapahtua vain, jos kaikki sopimusvelvoitteet huomioon ottaen ja olettaen, että tilinpäätöstä ja tasetta koskevat oikeudelliset perusedellytykset eivät ole olennaisesti muuttuneet, myynnin realisoidut vähimmäistuotot ovat […]. |
6. Selvityslaitos
i) |
Saksa sitoutuu siihen, että PBB-alaryhmä ei 30. syyskuuta 2013 jälkeen enää tarjoa palveluja, jotka katsotaan selvityslaitokselle FMS-WM:lle tarjottaviksi palveluiksi. Tämä ei vaikuta lyhyen aikavälin seurantatyöhön tai valvontaan, joka koskee siirtämistä uudelle palveluntarjoajalle, joka ei ole riippuvainen HRE-ryhmästä. |
ii) |
Saksa sitoutuu siihen, että 30. syyskuuta 2013 jälkeen HRE ei enää tarjoa selvityslaitokselle jälleenrahoituspalveluja. |
iii) |
Saksa sitoutuu siihen, että selvityslaitos ja HRE/PBB erotetaan toisistaan selvästi organisaation tasolla, sanotun vaikuttamatta 6 kohdan i alakohdassa asetettuihin velvoitteisiin. |
7. Toimialojen aktiivinen vähentäminen ja lakkauttaminen
i) |
Saksa varmistaa, että HRE vähentää aktiivisesti infrastruktuurin rahoitusta ja pääomamarkkinoita / omaisuuserien hallintaa koskevia toimialoja. Tämän takia Saksa etenkin varmistaa, että viimeistään päätöksen ilmoittamispäivänä HRE ei enää harjoita uutta liiketoimintaa infrastruktuurin rahoitusta ja pääomamarkkinoita / omaisuuserien hallintaa koskevilla toimialoilla. Tämän asiakirjan 5.1 kohdan i alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin. |
ii) |
Saksa varmistaa, että PBB-alaryhmä lakkauttaa talousarvioiden rahoitusta koskevan toimialan taseessaan ja viimeistään päätöksen ilmoittamispäivästä lähtien ei enää harjoita uutta liiketoimintaa talousarvioiden rahoitusta koskevalla toimialalla. Talousarvioiden rahoitusta koskeva toimiala kattaa muun muassa valtion viranomaisille, kuten valtioiden ja liittovaltioiden hallituksille, paikallisviranomaisille ja aluehallituksille, lainattavat talousarviovarat, joita käytetään talousarvioiden yleiseen, kohdentamattomaan rahoittamiseen ja joita ei näin ollen ole omaisuuseränä ja/tai sijoituksena sidottu tiettyyn tarkoitukseen. |
8. Markkinaläsnäolon vähentäminen
8.1 Markkinaläsnäolon vähentäminen julkisten investointien rahoitusta ja talousarvioiden rahoitusta koskevilla toimialoilla
HRE on 31. joulukuuta 2010 sulkenut seuraavat 15 toimipaikkaa julkisten investointien rahoitusta ja talousarvioiden rahoitusta koskevilla toimialoilla:
i) |
Amsterdam, |
ii) |
Ateena, |
iii) |
Bukarest, |
iv) |
Chicago, |
v) |
Frankfurt am Main, |
vi) |
Hongkong, |
vii) |
Istanbul, |
viii) |
Kööpenhamina, |
ix) |
Milano (toimipaikan myyntitoiminnot), |
x) |
Mexico City, |
xi) |
Mumbai, |
xii) |
Nikosia, |
xiii) |
São Paulo, |
xiv) |
Sacramento ja |
xv) |
Varsova. |
8.2 Markkinaläsnäolon vähentäminen kiinteistöjen rahoitusta koskevalla toimialalla
HRE on 31. joulukuuta 2010 sulkenut seuraavat 12 toimipaikkaa kiinteistöjen rahoitusta koskevalla toimialalla:
i) |
Berliini (toimipaikan myyntitoiminnot), |
ii) |
Dortmund, |
iii) |
Hampuri, |
iv) |
Hongkong, |
v) |
Kööpenhamina, |
vi) |
Lissabon, |
vii) |
Milano (toimipaikan myyntitoiminnot), |
viii) |
Manchester, |
ix) |
Mumbai, |
x) |
Singapore, |
xi) |
Tukholma ja |
xii) |
Tel Aviv. |
8.3 Tytäryhtiöiden tai myyntitoimistojen toiminnan käynnistäminen uudelleen
PBB-alaryhmä voi vapaasti avata uudelleen kolme tytäryhtiötä tai myyntitoimistoa Saksassa (Berliini, Hampuri, Reinin/Ruhrin alue) ja yhden tytäryhtiön Tukholmassa. Saksa varmistaa, että HRE/PBB ei avaa muita tytäryhtiöitä, myyntitoimistoja tai toimipaikkoja.
8.4 Valtioiden rajoittaminen uuden liiketoiminnan osalta
Saksa varmistaa, että PBB-alaryhmä harjoittaa uutta liiketoimintaa vain seuraavissa valtioissa:
i) |
kiinteistöjen rahoitus:
|
ii) |
julkisten investointien rahoitus:
|
9. Oma osallistuminen
9.1 Korvaus selvityslaitoksen käytöstä
i) |
Saksa varmistaa, että HRE maksaa valmiuksiensa mukaisesti korvauksen selvityslaitoksen FMS-WM:n käytöstä. Näin ollen Saksa varmistaa, että rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta vastaava liittovaltion virasto (FMSA) määrittää maksuvelvoitteet rahoitusmarkkinoiden vakauttamisrahastosta annetun lain (FMStFG) 8a pykälän 4 momentin 8 alamomentin nojalla yhteensä enintään 1,59 miljardiksi euroksi, jäljempänä ’maksuvelvoite’, ja että HRE:n tytäryhtiöt, joita maksuvelvoite koskee, maksavat maksuvelvoitteen kokonaisuudessaan velvoitteissa asetettujen sopimusehtojen mukaisesti ja tarvittaessa vaiheittain. Maksu suoritetaan FMS-WM:lle, jolloin FMS-WM:n pääoma kasvaa maksun verran. Maksuvelvoitteen nojalla HRE:n niiden tytäryhtiöiden, jotka ovat siirtäneet omaisuuseriä selvityslaitokselle, on suoritettava maksu edellyttäen, että niiden peruspääomakiintiö on yli 15 prosenttia ja ne myös noudattavat tiettyjä sääntelyyn liittyviä ja muita vaatimuksia. Tätä sovelletaan 31. maaliskuuta 2011 kerättyjen tietojen perusteella vain DEPFA-alaryhmän tytäryhtiöihin; tulevan kehityksen mukaan maksu voidaan vaatia myös PBB-alaryhmän tytäryhtiöiltä. |
ii) |
Saksa varmistaa, että PBB maksaa Saksalle valmiuksiensa mukaisesti asianmukaisen korvauksen valtiontukitoimenpiteistä. Tämä toteutetaan keräämällä kaikki Deutsche Pfandbriefbank AG:n tuotot (HGB:ssä tarkoitettu konsolidoimaton tilinpäätös). Tuotot kerätään seuraavien toimenpiteiden avulla:
|
iii) |
Kun 9.1 kohdan i alakohdassa tarkoitettu maksuvelvoite on suoritettu kokonaisuudessaan, Saksa varmistaa, että DEPFA plc -alaryhmä (eli emoyhtiö ja kaikki tytäryhtiöt) maksaa Saksalle valmiuksiensa mukaisesti asianmukaisen korvauksen valtiontukitoimenpiteistä. Tämä korvaus merkitään tilinpäätökseen menona, ja sen vuotuinen taso vastaa määrää, jonka alaryhmä voi maksaa tappiottomasti ilman, että se on lainsäädännön nojalla velvollinen maksamaan korkoa hybridiarvopapereiden myöntäjille. Saksan liittotasavalta tai SoFFin ja DEPFA plc tekevät korvauksesta sopimuksen, jonka nojalla kyseessä ei ole tuottoperusteinen korvaus vaan korvaus valtiontuesta, jonka Saksan liittotasavalta on (välillisesti) myöntänyt ja Euroopan unioni on hyväksynyt DEPFA plc -alaryhmän vakauttamiseksi. |
9.2 Kuponkimaksuja ja tuoton jakamista koskevat rajoitukset
Saksa varmistaa, että rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon aikana ja enintään 31. joulukuuta 2015 asti HRE ja sen tytäryhtiöt ovat velvollisia maksamaan ryhmään kuulumattomille kolmansille osapuolille tilikauden loppuun mennessä edeltävältä tilikaudelta kuponkimaksuja ja jakamaan tuottoa peruspääomatuotteista, äänettömistä osakkuuksista, omistusosuusoikeuksista ja osuustodistuksista, joiden tappio-osuus on Saksan pankkilain (KWG) 10 pykälän 5 momentin mukainen, ja – osakkeita lukuun ottamatta – kaikista muista 30. syyskuuta 2010 HRE:n hallussa olevista tuottoperusteisista oman pääoman rahoitusvälineistä (esimerkiksi hybridipääomavälineistä, osuustodistuksista) edellyttäen, että ne eivät ole SoFFinin takaamia, jäljempänä ’muut omat pääomavälineet’, jos HRE tai kyseiset tytäryhtiöt ovat siihen lainsäädännön nojalla velvollisia ilman, että ne vapauttavat varantoja tai Saksan kauppalain (HGB) 340 g pykälässä tarkoitettua erityistä omaisuuserää.
9.3 Takaisinmaksuja koskevat rajoitukset
i) |
Saksa varmistaa, että rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon aikana ja enintään 31. joulukuuta 2015 asti HRE ja sen tytäryhtiöt eivät ole velvollisia maksamaan takaisin muita omia pääomavälineitä (esimerkiksi hybridipääomavälineitä tai osuustodistuksia), ellei siitä säädetä lainsäädännössä, jos äänettömiä osakkuuksia tai muita SoFFinin omia pääomavälineitä, joita SoFFin on tukenut tai voi vielä tukea, ei ole maksettu takaisin kokonaisuudessaan ja SoFFinin omien pääomavälineiden kirjanpidollinen arvo laskee ja/tai SoFFinin omien pääomavälineiden kertynyttä tuottoa ei ole jaettu tai kuponkimaksuja maksettu kokonaisuudessaan. |
ii) |
Takaisinmaksulla tarkoitetaan myös sellaisen välineiden takaisinmaksua tai lunastamista, jotka on myönnetty erityisesti muiden omien pääomavälineiden rahoittamiseen ja joiden takaisinmaksu tai lunastaminen tarkoittaa rahoituksen kannalta muiden omien pääomatuotteiden takaisinmaksua tai uudelleenostamista tai niiden muuta vähentämistä. |
iii) |
SoFFinin hyväksynnän, komission kuulemisen ja komission hyväksynnän perusteella seuraavia ei jätetä soveltamisalan ulkopuolelle:
|
Saksa varmistaa, että HRE Holding ei maksa osinkoa tilikausilta 2010 ja 2011.
10. Muut sitoumukset
10.1 Vakaa ja järkevä liiketoiminta, jossa otetaan huomioon EU:n talouden lainatarve
Saksa varmistaa rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon aikana ja viimeistään 31. joulukuuta 2015 mennessä, että PBB-alaryhmä
i) |
harjoittaa järkevää ja vakaata liiketoimintaa kestävyyden periaatteen mukaisesti; |
ii) |
tarkastelee sisäisten kannustusjärjestelmiensä soveltuvuutta oikeudellisten ja sääntelyyn liittyvien vaatimusten kannalta ja varmistaa, että niillä ei kannusteta ottamaan asiattomia riskejä, ne ovat avoimia ja niillä pyritään saavuttamaan pitkän aikavälin kestäviä tavoitteita, ja |
iii) |
ottaa huomioon Saksan ja EU:n talouksien lainatarpeen markkinoille ominaisten taloudellisesti kestävin ehdoin. |
10.2 Valtiontukea koskevien viittausten kieltäminen mainonnassa
Saksa varmistaa, että HRE ei mainosta itseään viittaamalla täytäntöönpantuihin valtiontukitoimenpiteisiin tai mainosta itseään muulla tavalla, joka perustuu valtiontukitoimenpiteistä aiheutuvaan kilpailuetuun. Poikkeuksena vaatimuksesta ovat kyseisiä valtiontukitoimenpiteitä koskevat oikeudelliset sitovat tai tyypilliset markkinatiedot esimerkiksi vuotuisessa tai neljännesvuosittaisessa taseessa, pääomamarkkinoita koskevassa lainsäädännössä vaadituissa ilmoituksissa, arvopaperiesitteissä tai tietomuistioissa.
10.3 Yritysostokielto
i) |
Saksa varmistaa, että rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon aikana ja viimeistään uudelleenyksityistämisen yhteydessä, mutta ei kuitenkaan ennen 31. joulukuuta 2013, HRE lunastaa osuuksia yrityksistä ainoastaan siinä tapauksessa, että komissio hyväksyy sen etukäteen esimerkiksi siksi, että ostaminen on tarpeen rahoitusmarkkinoiden vakauden varmistamiseksi. |
ii) |
Tässä sitoumuksessa yritysten ostamisella tarkoitetaan myös yritysten ostamista osittain tai kokonaisuudessaan siirtämällä yritysten osakkeita ja omaisuuseriä ja toteuttamalla muita ostamiseen liittyviä toimia, esimerkiksi futuureihin ja optioihin liittyviä toimia. |
iii) |
Tämä sitoumus ei vaikuta HRE-ryhmän rakenneuudistukseen. |
iv) |
Tämä sitoumus ei vaikuta yritysten ostamiseen luottositoumusten rakenneuudistuksen yhteydessä tehtävien, niin sanottujen pelastusostojen tapauksessa tai hankeyritysten ostamiseen tai ostamiseen muista, pankin liiketoimintamalliin perustuvasta toiminnasta johtuvista syistä edellyttäen, että tällaisten ostojen yhteenlaskettu ostohinta on enintään [10–80] miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2015 mennessä. |
10.4 HRE:n/PBB:n tietotekniikkaa koskevat sitoumukset
Saksa varmistaa, että HRE saavuttaa tietotekniikkaan liittyvän New Evolution -hankkeen jäljellä olevat tavoitteet hankkeen aikataulun mukaisesti – ottaen huomioon tämänlaajuisen hankkeen täytäntöönpanoon yleisesti liittyvät epävarmuustekijät. Tavoitteista saavuttamatta ovat ohjelmistojulkaisut N3–N4/5. Hankkeen aikataulu on sitoumuksia koskevan asiakirjan liitteenä.
Edellä esitetystä riippumatta Saksa etenkin varmistaa, että markkinariskien hallinnan ja raportointitoimintojen metodologinen integrointi saadaan päätökseen vuoden 2012 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Tämä koskee myös PBB-alaryhmän markkinariskimenetelmien ja palvelutoimistojärjestelmien yhdentämistä ja […].
10.5 Riskipainotettua pääoman tuottoa koskeva sitoumus
Saksa varmistaa, että PBB:n strategisessa uudessa liiketoiminnassa ei myönnetä uusia lainoja, joiden riskipainotettu pääoman tuotto on liiketapahtumakohtaisesti alle 10 prosenttia.
Riskipainotettu pääoman tuotto lasketaan verojen jälkeen saatavat nettomarginaalin ja taloudellisen pääoman suhdelukuna. Tämä sitoumus koskee uutta liiketoimintaa, mutta huomioon ei oteta pidentämistä tai rakenneuudistusta.
Tässä sitoumuksia koskevassa asiakirjassa
i) |
bruttomarginaalilla tarkoitetaan asiakkaalta laskutetun marginaalin (joka ilmaistaan IBOR-viitekoron ylittävinä peruspisteinä) ja PBB:n jälleenrahoituskustannusten (jotka ilmaistaan IBOR-viitekoron ylittävinä peruspisteinä) erotusta, joka esitetään sisäisenä siirtohintana, sekä annualisoituja maksuja. |
ii) |
sisäinen siirtohinta kuvastaa lainattuun ja omaan pääomaan perustuvan PBB:n uuden uudelleenrahoituksen arvioituja kustannuksia, ja huomioon otetaan asiakkaille myönnettyjen lainojen ominaisuudet (maturiteetti, valuutta ynnä muut). |
iii) |
nettomarginaali vastaa bruttomarginaalia, josta vähennetään
|
iv) |
taloudellinen pääoma (pääoman riittävyyttä koskevat vaatimukset Baselin ensimmäisen pilarin pankkivalvontakomitean mukaisesti) lasketaan asiaa koskevan Basel II -sopimuksessa (tai sen jälkeen sovellettavassa pankkisäädöksessä) esitetyn menetelmän mukaisesti. |
11. Myynnin ehdot
i) |
Saksa varmistaa, että tarvittavat myyntimenettelyt käynnistetään viipymättä sen varmistamiseksi, että uudelleenyksityistämiseen/erottamiseen liittyviä määräaikoja noudatetaan. |
ii) |
Sikäli kuin se on lainsäädännön nojalla sallittua ja mahdollista ilman liiketoimintaa koskevan salassapitovelvollisuuden rikkomista, uudelleenyksityistäminen toteutetaan avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä. Tällä ei estetä neuvottelujen järjestämistä tiettyjen asianomaisten osapuolten kanssa ennen menettelyä tai sen aikana. Jos se on kohtuudella mahdollista, myyntimenettelystä julkaistaan ilmoitus vähintään yhdessä kansainvälisessä sanomalehdessä tai aikakauslehdessä. Myyntiehtoihin ei saa sisällyttää lauseketta, jolla rajoitetaan kohtuuttomasti mahdollisten asianomaisten osapuolten määrää tai joka on suunnattu etenkin tietyille asianomaisille osapuolille. Myyntiehdoissa voidaan viitata 5.2 kohdan ii alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun vastuuvelvollisuuteen. Jos se on kohtuullista ja lainsäädännön nojalla sallittua, mahdollisille ostajille annetaan vakiomallisten salassapitosopimusten tekemisen jälkeen myös välittömät oikeudet tarkastella kaikkia tietoja, jotka ovat tarpeen tuntemisvelvollisuutta koskevien tutkimusten tekemiseksi. |
12. Valvova välimies
i) |
Saksa varmistaa, että 14. kesäkuuta 2011 esitetty HRE:n rakenneuudistussuunnitelma pannaan asianmukaisesti täytäntöön kokonaisuudessaan ja että riippumaton ja riittävän pätevä valvova välimies, joka on salassapitovelvollinen, valvoo jatkuvasti kaikkien tässä sitoumuksia koskevassa asiakirjassa esitettyjen sitoumusten täydellistä ja asianmukaista täytäntöönpanoa. |
ii) |
Valvovan välimiehen nimittämisessä, velvollisuuksissa, vastuualoissa ja tehtävästä vapauttamisessa on noudatettava liitteessä ”Välimiehet” esitettyjä menettelyjä. |
iii) |
Saksa varmistaa, että päätöksen täytäntöönpanon aikana komissio saa rajoittamattoman oikeuden tarkastella kaikkia tietoja, jotka ovat tarpeen tämän päätöksen täytäntöönpanon valvontaa varten. Komissio voi pyytää HRE:ltä selvityksiä ja lisäselvennyksiä. Saksa ja HRE tekevät komission ja komission puolesta toimivan valvovan välimiehen kanssa täyttä yhteistyötä kaikissa tutkinnoissa, jotka liittyvät tämän päätöksen täytäntöönpanon valvontaan. |
LIITE
VÄLIMIES
A. Nimittäminen
i) |
Saksa varmistaa, että
|
ii) |
Valvovan välimiehen ja myyntiä hoitavan välimiehen, jäljempänä ’välimies/välimiehet’, toiminnan on oltava riippumatonta HRE:stä. Välimiehellä on oltava erityistiedot ja -taidot, jotka ovat tarpeen välimiehen tehtävien hoitamiseksi esimerkiksi investointineuvojana, konsulttina tai tilintarkastajana, eikä välimies saa missään yhteydessä joutua eturistiriitatilanteeseen. HRE maksaa välimiehelle korvauksia niin, että sillä ei vaikuteta kielteisesti välimiehen tehtävän riippumattomaan ja tehokkaaseen hoitamiseen. Välimiehen kustannukset ovat lain sallimissa rajoissa HRE:n vastuulla; muussa tapauksessa Saksa vastaa kustannuksista. |
iii) |
Saksa varmistaa, että
|
iv) |
Ehdotuksissa on esitettävä riittävät tiedot kyseisistä henkilöistä, jotta komissio voi varmistaa, vastaako ehdotettu välimies A osan ii kohdassa asetettuja vaatimuksia; ehdotuksissa on esitettävä etenkin seuraavat tiedot:
|
v) |
Komissio voi harkinnanvaraisesti hyväksyä tai hylätä ehdotetut välimiehet ja hyväksyä ehdotetun toimeksiannon, ja komissio voi myös tehdä siihen tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia, jotta välimies voi hoitaa velvollisuutensa. Jos vain yksi nimi hyväksytään, HRE nimittää tai nimityttää kyseisen henkilön tai laitoksen välimieheksi komission hyväksymän toimeksiannon mukaisesti. Jos useampi kuin yksi nimi hyväksytään, HRE voi vapaasti päättää, kuka hyväksytyistä henkilöistä nimitetään välimieheksi. Välimies nimitetään yhden viikon kuluessa komission hyväksynnästä komission hyväksymän toimeksiannon mukaisesti. |
vi) |
Jos kaikki ehdotetut välimiehet hylätään, Saksa varmistaa, että HRE toimittaa vähintään kahden muun henkilön tai laitoksen nimet kahden viikon kuluessa hylkäämisen ilmoittamisesta A osan i ja iv kohdassa esitettyjen vaatimusten ja menettelyn mukaisesti. |
vii) |
Jos komissio hylkää myös kaikki muut ehdotetut välimiehet, komissio nimeää välimiehen, jonka HRE nimittää tai nimityttää komission hyväksymän välimiehen toimeksiannon mukaisesti. |
B. Välimiesten tehtävät ja velvollisuudet
i) |
Välimiehen tehtävänä on taata sitoumuksissa esitettyjen velvoitteiden täydellinen ja asianmukainen noudattaminen ja 14. kesäkuuta 2011 esitetyn HRE:n rakenneuudistussuunnitelman täydellinen ja asianmukainen täytäntöönpano. Komissio voi omasta aloitteestaan tai välimiehen pyynnöstä antaa välimiehelle tai HRE:lle käskyjä tai ohjeita, joilla varmistetaan päätökseen liitettyjen sitoumusten noudattaminen. |
ii) |
Valvova välimies
|
iii) |
Jos PBB:n uudelleenyksityistämistä ei ole saatettu päätökseen 31. joulukuuta 2015 mennessä, myynnistä vastaava välimies myy PBB:n ostajalle ilman vähimmäishinnan määrittämistä edellyttäen, että komissio on hyväksynyt ostajan ja lopullisen sitovan kauppasopimuksen. Myynnistä vastaava välimies sisällyttää kauppasopimukseen ehdot, jotka se katsoo tarpeellisiksi asianmukaisen myynnin toteutumiseksi. Myyntiä hoitava välimies voi sisällyttää kauppasopimukseen kaikki edustusta, vakuuksia ja korvauksia koskevat tavanomaiset ehdot, jotka ovat tarpeen kaupan tekemiseksi. Myyntiä hoitava välimies suojelee Saksan ja HRE:n lakisääteisiä taloudellisia etuja. |
iv) |
Myyntiä hoitava välimies toimittaa uudelleenyksityistämiseen asti komissiolle kuukausittain kattavia saksankielisiä selvityksiä myyntimenettelyn edistymisestä. Nämä selvitykset toimitetaan 15 päivän kuluessa kunkin kuukauden päättymisestä; valvovalle välimiehelle toimitetaan samaan aikaan jäljennös selvityksestä ja HRE:lle versio, joka ei sisällä luottamuksellisia tietoja. |
C. HRE:n tehtävät ja velvollisuudet
i) |
Saksa varmistaa, että HRE takaa ja vaatii neuvonantajiaan takaamaan kaiken yhteistyön, avun ja tiedotuksen, jota välimies voi perustellusti vaatia tehtäviensä suorittamiseksi. Välimiehellä on rajoittamaton pääsy kaikkeen HRE:n kirjanpitoon, rekistereihin, asiakirjoihin, hallintoon tai muihin henkilökuntaa, tiloja, toimipaikkoja ja teknisiä näkökohtia koskeviin tietoihin, jotka ovat tarpeen sitoumuksissa määritettyjen välimiehen tehtävien hoitamiseksi. HRE antaa välimiehelle pyynnöstä jäljennökset asiakirjoista. HRE antaa välimiehen käyttöön yhden tai useamman toimistotilan omissa liiketiloissaan ja pitää välimiehen kanssa kokouksia, jotta välimiehelle annetaan kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen välimiehen tehtävien hoitamiseksi. |
ii) |
HRE antaa valvovalle välimiehelle pyynnöstä tiedot, jotka lähetetään mahdollisille ostajille, ja antaa tai vaatii neuvonantajiaan antamaan välimiehelle etenkin yhtäläiset oikeudet tarkastella tiedonhakutilan asiakirjoja ja kaikkia muita tietoja, joita mahdollisille ostajille on annettu tuntemisvelvollisuutta koskevien menettelyjen aikana. HRE ilmoittaa valvovalle välimiehelle mahdollisista ostajista, toimittaa valvovalle välimiehelle luettelon mahdollisista ostajista ja tiedottaa valvovalle välimiehelle uudelleenyksityistämismenettelyn edistymisestä. |
iii) |
Saksa varmistaa, että HRE myöntää ja vaatii tytäryhtiöitään myöntämään myyntiä hoitavalle välimiehelle kattavat toimintavaltuudet, joita voidaan asianmukaisesti käyttää – lainsäädännössä ja etenkin sääntelyä koskevassa lainsäädännössä ja yrityslainsäädännössä sallituissa rajoissa – uudelleenyksityistämisen ja siirron toimeenpanoon ja kaikkiin muihin toimiin ja ilmoituksiin, jotka myyntiä hoitava välimies katsoo tarpeellisiksi tai asianmukaisiksi uudelleenyksityistämistä ja siirtoa varten, mukaan luettuna neuvonantajien nimittäminen uudelleenyksityistämismenettelyn avustajiksi. Myyntiä hoitavan välimiehen pyynnöstä HRE varmistaa, että uudelleenyksityistämisen ja siirron toimeenpanemiseksi vaaditut asiakirjat laaditaan asianmukaisesti. Saksa varmistaa, että HRE maksaa hyvityksen välimiehelle ja sen työntekijöille tai toimijoille, jäljempänä ’hyvitetyt osapuolet’, ja suojelee hyvitettyjä osapuolia HRE:n osalta ja näin ollen myös varmistaa, että hyvitetyt osapuolet eivät ole vastuuvelvollisia HRE:lle, kun kyseessä on velvoitteiden mukaisten välimiehen tehtävien hoitamisesta johtuva vastuuvelvollisuus, paitsi jos kyseinen vastuuvelvollisuus johtuu välimiehen, sen työntekijöiden, toimijoiden tai neuvonantajien tahallisesta sääntöjenvastaisesta toiminnasta, laiminlyönnistä, törkeästä huolimattomuudesta tai vilpillisyydestä. |
iv) |
Välimies voi HRE:n kustantamana nimittää neuvonantajia (etenkin yritysten rahoituksen tai oikeusavun alalla), jos HRE hyväksyy nimittämisen (hyväksyntää ei saa pidättää tai viivyttää perusteettomasti) ja jos välimies katsoo, että tällaisten neuvonantajien nimittäminen on tarpeen tai asianmukaista oman toimeksiantonsa mukaisten tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseksi, edellyttäen että välimiehestä johtuvat maksut ja muut kustannukset ovat kohtuulliset. Jos HRE ei hyväksy välimiehen hyväksymiä neuvonantajia, komissio voi hyväksyä neuvonantajien nimittämisen kuultuaan HRE:tä. Vain välimies voi antaa ohjeita neuvonantajille. Tämän asiakirjan C kohdan iii alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Myyntiä hoitava välimies voi käyttää neuvonantajia, jotka ovat olleet HRE:n palveluksessa myyntijakson aikana, jos myyntiä hoitava välimies katsoo, että tämä on tarpeen asianmukaisen myynnin toteutumiseksi. |
D. Välimiehen korvaaminen, tehtävistä vapauttaminen ja uudelleennimittäminen
i) |
Jos välimies ei hoida sitoumuksissa määritettyjä tehtäviään tai muusta hyvästä syystä, myös jos välimies on eturistiriitatilanteessa,
|
ii) |
Jos välimies vapautetaan tehtävistään D kohdan i alakohdan mukaisesti, välimiestä voidaan vaatia jatkamaan tehtäviensä hoitamista, kunnes tehtävään on nimitetty uusi välimies, jolle kyseinen välimies on antanut kaikki olennaiset tiedot. Uusi välimies nimitetään A kohdan i–vi alakohdassa määritetyn menettelyn mukaisesti. |
iii) |
Lukuun ottamatta D kohdan i alakohdassa tarkoitettua tehtävistä vapauttamista, välimies luopuu välimiehen tehtävistä vasta, kun komissio on vapauttanut hänet tehtävistään. Vapauttaminen toteutetaan, kun kaikki välimiehelle annetut velvollisuudet on täytetty. Komissio voi kuitenkin milloin tahansa vaatia valvovan välimiehen uudelleennimittämistä, jos myöhemmin havaitaan, että asiaa koskevia korjaustoimia ei ole pantu täydellisesti ja asianmukaisesti täytäntöön. |