1.7.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/61/EU,

annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011,

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitavat unionissa huomattavia määriä sijoitettuja varoja, edustavat merkittävää osuutta kaupankäynnistä rahoitusväline-markkinoilla ja saattavat käyttää merkittävää vaikutusvaltaa markkinoilla ja sijoitusten kohteina olevissa yhteisöissä.

(2)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien vaikutus markkinoihin, joilla ne toimivat, on pääosin myönteinen, mutta viimeaikaiset rahoitusvaikeudet ovat korostaneet sitä, miten mainitut hoitajat voivat toiminnallaan myös levittää tai kasvattaa riskejä koko rahoitusjärjestelmässä. Koordinoimattomat kansalliset reaktiot tekevät niiden tehokkaan hallinnan vaikeaksi. Tällä direktiivillä pyritään siksi luomaan yhteiset vaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimiluvan myöntämistä ja valvontaa, jotta niihin liittyviä riskejä ja niiden vaikutuksia sijoittajiin ja markkinoihin käsiteltäisiin unionissa yhdenmukaisesti.

(3)

Viimeaikaiset vaikeudet rahoitusmarkkinoilla ovat osoittaneet, että monet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien strategiat ovat alttiita joillekin tai useille merkittäville riskeille, jotka liittyvät sijoittajiin, muihin markkinatoimijoihin ja markkinoihin. Jotta valvontaa varten saataisiin aikaan kattavat yhteiset järjestelyt, on tarpeen luoda järjestelmä, joka pystyy puuttumaan kyseisiin riskeihin niin, että otetaan huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien käyttämät monenlaiset sijoitusstrategiat ja -tekniikat. Näin ollen tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikentyyppisiä varoja hoitaviin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka eivät kuulu siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (4) soveltamisalaan, riippumatta siitä, millä oikeudellisella tai sopimusperusteisella tavalla varat on annettu mainittujen hoitajien vastuulle. Tämän direktiivin nojalla toimiluvan saaneilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla ei saisi olla oikeutta hoitaa direktiivissä 2009/65/EY tarkoitettuja yhteissijoitusyrityksiä.

(4)

Tällä direktiivillä pyritään luomaan sisämarkkinat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille sekä yhdenmukaistetut ja tiukat puitteet kaikkien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnan sääntelylle ja valvonnalle unionissa sekä niiden hoitajien osalta, joiden sääntömääräinen kotipaikkaa sijaitsee jäsenvaltiossa, jäljempänä ’unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat’, että niiden hoitajien osalta, joiden sääntömääräinen kotipaikkaa sijaitsee kolmannessa maassa, jäljempänä ’unionin ulkopuolelle sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat’. Koska käytännön seuraukset ja mahdolliset vaikeudet, joita yhdenmukaistetuista sääntelypuitteista ja sisämarkkinoista aiheutuu unionin ulkopuolelle sijoittautuneille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat rahastoja unionissa, ja unioniin sijoittautuneille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, jotka hoitavat unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, ovat epävarmoja ja vaikeita ennustaa aiempien kokemusten puuttuessa, käyttöön olisi otettava uudelleentarkastelumekanismi. Tarkoituksena on, että kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen ja komission tästä asiasta antaman delegoidun säädöksen tultua voimaan otetaan käyttöön yhdenmukaistettu passijärjestelmä, jota aletaan soveltaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat rahastoja unionissa, ja unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Tarkoituksena on, että tätä yhdenmukaistettua järjestelmää sovelletaan edellisen lisäksi tulevan kolmen vuoden siirtymäkauden ajan jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien rinnalla tiettyjen vähimmäistason yhdenmukaistettujen edellytysten mukaisesti. Kansalliset järjestelmät on mainitun kolmivuotisen rinnakkain soveltamisen kauden jälkeen tarkoitus lakkauttaa komission tästä asiasta antaman delegoidun säädöksen tultua voimaan.

(5)

Komission olisi neljän vuoden kuluttua siitä, kun määräaika tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt, tarkasteltava uudelleen tämän direktiivin soveltamista ja soveltamisalaa ottaen huomioon sen tavoitteet ja arvioitava, onko unionin yhdenmukaistettu lähestymistapa aiheuttanut jatkuvia merkittäviä markkinahäiriöitä ja toimiiko tämä direktiivi tehokkaasti sisämarkkinoiden ja tasapuolisten toimintaedellytysten periaatteiden kannalta.

(6)

Tämän direktiivin soveltamisala olisi rajattava koskemaan yhteisöjä, jotka hoitavat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja säännöllisenä liiketoimintana (vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia), riippumatta siitä, onko rahasto tyypiltään avoin vai suljettu, mikä on sen oikeudellinen muoto tai onko se listattu vai ei, ja jotka hankkivat pääomaa useilta sijoittajilta sijoittaakseen ne määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti kyseisten sijoittajien eduksi.

(7)	Sukujen omaisuudenhoitoyhteisöjen kaltaisia sijoitusyrityksiä, jotka sijoittavat sijoittajien yksityisomaisuutta ulkopuolista pääomaa hankkimatta, ei olisi pidettävä tässä direktiivissä tarkoitettuina vaihtoehtoisina sijoitusrahastoina.

(8)

Yhteisöt, joita ei pidetä tässä direktiivissä tarkoitettuina vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajina, eivät kuulu sen soveltamisalaan. Tätä direktiiviä ei sen vuoksi olisi sovellettava siinä määriteltyihin holdingyhtiöihin. Sen soveltamisalan ulkopuolelle ei kuitenkaan olisi jätettävä pääomarahastojen eikä sellaisten vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, joiden osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Tätä direktiiviä ei lisäksi olisi sovellettava eläkerahastojen eikä henkilöstöedustus- tai henkilöstön talletusjärjestelmien hoitoon, ylikansallisiin laitoksiin, kansallisiin keskuspankkeihin tai kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin julkisyhteisöihin eikä elimiin tai laitoksiin, jotka hoitavat sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä tukevia rahastoja, eikä arvopaperistamiserillisyhtiöihin. Sitä ei olisi sovellettava myöskään vakuutussopimuksiin eikä yhteisyrityksiin.

(9)

Rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (5) nojalla toimiluvan saaneilta sijoituspalveluyrityksiltä ja luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (uudelleenlaadittu toisinto) 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (6) nojalla toimiluvan saaneilta luottolaitoksilta ei olisi vaadittava tämän direktiivin mukaista toimilupaa vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin liittyvien sijoituspalvelujen, kuten yksilöllisen salkunhoidon, tarjoamiseen. Sijoituspalveluyritysten olisi voitava kuitenkin suoraan tai välillisesti tarjota vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita tai kohdentaa tällaisia osuuksia tai osakkeita sijoittajille unionissa vain, jos osuuksia tai osakkeita voidaan markkinoida tämän direktiivin mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi saattaessaan tätä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä otettava huomioon tämän vaatimuksen sääntelytarkoitus ja varmistettava, että tämän vaatimuksen soveltamisalaan otetaan myös kolmanteen maahan sijoittautuneet sijoituspalveluyritykset, jotka asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaan voivat tarjota vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin liittyviä sijoituspalveluja. Näiden yhteisöjen tarjoamat vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin liittyvät sijoituspalvelut eivät missään tapauksessa saisi johtaa tämän direktiivin tosiasialliseen kiertämiseen muuttamalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja postilaatikkoyhteisöksi riippumatta siitä, onko kyseinen hoitaja sijoittautunut unioniin vai kolmanteen maahan.

(10)

Tällä direktiivillä ei säännellä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja olisi siis voitava edelleen säännellä ja valvoa kansallisella tasolla. Olisi suhteetonta säännellä unionin tasolla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen rakennetta tai koostumusta, ja näin mittava yhdenmukaistaminen olisi vaikeaa, koska kyseiset hoitajat hoitavat hyvin monentyyppisiä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Direktiivi ei näin ollen estä jäsenvaltioita asettamasta kansallisia vaatimuksia tai jatkamasta niiden soveltamista alueelleen sijoittautuneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin. Sen, että jäsenvaltio voi asettaa alueelleen sijoittautuneille vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille muissa jäsenvaltioissa sovellettavien vaatimusten lisäksi muita vaatimuksia, ei pitäisi estää toisessa jäsenvaltiossa tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia käyttämästä oikeuksiaan markkinoida ammattimaisille sijoittajille unionissa tiettyjä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, jotka ovat sijoittautuneet muuhun kuin siihen jäsenvaltioon, joka on asettanut lisävaatimuksia, ja joihin ei tästä syystä sovelleta ja joiden ei tarvitse täyttää mainittuja lisävaatimuksia.

(11)

Useilla tämän direktiivin säännöksillä asetetaan vaatimukseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat varmistavat sellaisten vaatimusten täyttämisen, joista nämä eivät joissakin rahastorakenteissa ole vastuussa. Esimerkkinä mainittakoon rahastorakenteet, joissa vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva toinen yhteisö vastaa säilytysyhteisön nimeämisestä. Näissä tapauksissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla ei ole lopullista määräysvaltaa siihen, nimetäänkö säilytysyhteisö todella, paitsi jos rahastoa hoidetaan sisäisesti. Koska tällä direktiivillä ei säännellä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, sillä ei voida asettaa vaatimukseksi, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston on nimettävä säilytysyhteisö. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei pysty varmistamaan, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva toinen yhteisö noudattaa sovellettavia vaatimuksia, toimivaltaisten viranomaisten olisi vaadittava kyseistä hoitajaa toteuttamaan tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi. Jos vaatimuksia ei näistä toimista huolimatta täytetä ja siltä osin kuin on kyse unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajasta tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneesta toimiluvan saaneesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajasta, joka hoitaa unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, mainitun hoitajan olisi erottava asianomaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tehtävistä. Jos kyseinen hoitaja ei eroa hoitajan tehtävistä, sen kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi vaadittava sitä eroamaan, eikä kyseisen rahaston markkinointia unionissa olisi enää sallittava. Samaa kieltoa olisi sovellettava unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin toimiluvan saaneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka markkinoivat unionin ulkopuolelle sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa unionissa.

(12)	Ellei nimenomaisesti toisin säädetä, jos tässä direktiivissä viitataan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajien etuun, tarkoituksena on viitata sijoittajien etuun näiden toimiessa kyseisen rahaston sijoittajina eikä sijoittajien yksittäisiin etuihin.

(13)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikkiin unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, riippumatta siitä, markkinoidaanko niitä unionissa vai ei, unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, riippumatta siitä, markkinoidaanko niitä unionissa vai ei, ja unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka markkinoivat unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa, jollei säädetyistä poikkeuksista ja rajoituksista muuta johdu.

(14)

Tässä direktiivissä asetetaan vaatimuksia sille, miten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi hoidettava vastuullaan olevia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta tämä koskee vain sellaisten unioniin sijoittautuneiden ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoa, joiden osuuksia tai osakkeita markkinoidaan myös ammattimaisille sijoittajille unionissa.

(15)

Tämän direktiivin mukainen unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupa kattaa niiden kotijäsenvaltioon sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidon. Tähän sisältyy myös unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan hoitamien, unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointi ammattimaisille sijoittajille unionissa ja muuhun jäsenvaltioon kuin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan kotijäsenvaltioon sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito, jollei ilmoittamista koskevista lisävaatimuksista muuta johdu. Tässä direktiivissä vahvistetaan myös edellytykset, joita noudattaen toimiluvan saaneilla unioniin sijoittautuneilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on oikeus markkinoida unionin ulkopuolelle sijoittautuneita rahastoja ammattimaisille sijoittajille unionissa, ja edellytykset, joita noudattaen unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja voi saada toimiluvan hoitaa unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ja/tai markkinoida sellaisia rahastoja ammattimaisille sijoittajille unionissa passin nojalla. Jäsenvaltioiden olisi voitava myös tietyn siirtymäkaudeksi tarkoitetun ajan antaa unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien markkinoida unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja vain alueellaan ja/tai antaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitaa unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ja/tai markkinoida vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ammattimaisille sijoittajille vain alueellaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos tietyt tämän direktiivin mukaiset vähimmäistason edellytykset täyttyvät.

(16)

Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, kun ne hoitavat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joiden ainoita sijoittajia ovat kyseiset hoitajat itse tai hoitajien emoyritykset tai tytäryritykset taikka näiden emoyritysten muut tytäryritykset, ja mikään näistä sijoittajista ei ole vaihtoehtoinen sijoitusrahasto.

(17)

Tässä direktiivissä säädetään kevennetystä järjestelmästä, jota sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, joiden hoitamien rahastojen varojen yhteismäärä on alle 100 miljoonaa euroa, ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat yksinomaan vivuttamattomia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joissa sijoittajilla ei ole oikeutta vaatia lunastusta viiteen vuoteen, ja joiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen yhteismäärä on alle 500 miljoonaa euroa. Vaikka kyseisten hoitajien toimilla ei yksinään todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta rahoitusvakauteen, on mahdollista, että niiden toimet aiheuttavat kasautuessaan järjestelmäriskejä. Näin ollen kyseiset hoitajat eivät tarvitsisi täydellistä toimilupaa, mutta ne olisi rekisteröitävä kotijäsenvaltiossaan ja niiden olisi muun muassa toimitettava toimivaltaisille viranomaisille asiaankuuluvat tiedot tärkeimmistä välineistä, joilla ne käyvät kauppaa, sekä hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tärkeimmistä sijoituskohteista ja merkittävimmistä riskikeskittymistä. Tällaisia pienempiä hoitajia olisi kuitenkin oltava mahdollista kohdella tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvina vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajina tässä direktiivissä säädettyä menettelyä, joka koskee direktiivin mukaisen kohtelun hakemista, noudattaen, jotta ne saisivat tällä direktiivillä säädetyt oikeudet. Tällä poikkeuksella ei olisi rajoitettava jäsenvaltioiden mahdollisuuksia asettaa tiukempia vaatimuksia niille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, jotka eivät ole hakeneet direktiivin mukaista kohtelua.

(18)

Unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat eivät voisi hoitaa ja/tai markkinoida unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ammattimaisille sijoittajille unionissa, elleivät ne ole saaneet tämän direktiivin mukaista toimilupaa. Tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi kaiken aikaa täytettävä tässä direktiivissä säädetyt toimiluvan myöntämisen edellytykset.

(19)

Niin pian kuin se on tämän direktiivin mukaisesti sallittua, unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan, joka aikoo hoitaa unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ja/tai markkinoida vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa passin nojalla, tai unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan, joka aikoo markkinoida unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa passin nojalla, olisi myös saatava tämän direktiivin mukainen toimilupa. Jäsenvaltion olisi ainakin siirtymäkauden ajan voitava myös sallia unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan markkinoida vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja kyseisessä jäsenvaltiossa, jos tässä direktiivissä säädetyt vähimmäisedellytykset täyttyvät.

(20)

Oikeudellisesta muodosta riippuen vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja olisi oltava mahdollista hoitaa joko ulkopuolelta tai sisäisesti. Vaihtoehtoista sijoitusrahastoa olisi katsottava hoidettavan sisäisesti, kun sen hallintoelin tai muu sisäinen elin vastaa hoitotehtävistä. Kun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston oikeudellinen muoto mahdollistaa sisäisen hoitamisen ja kun rahaston hallintoelin päättää olla nimeämättä ulkopuolista hoitajaa, mainittu rahasto on myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, joten sen olisi täytettävä kaikki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille tässä direktiivissä asetetut vaatimukset ja saatava toimilupa hoitajana toimimiseen. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka on sisäisesti hoidettu rahasto, ei kuitenkaan olisi saatava toimilupaa muiden rahastojen ulkopuolisena hoitajana toimimiseen. Vaihtoehtoista sijoitusrahastoa olisi katsottava hoidettavan ulkopuolelta, kun se on nimennyt hoitajaksi ulkopuolisen oikeushenkilön tai sen lukuun on nimetty hoitajaksi ulkopuolinen oikeushenkilö, joka on nimeämisensä nojalla vastuussa mainitun rahaston hoitamisesta. Kun ulkopuolinen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja on nimetty hoitamaan tiettyä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, tämän hoitajan ei olisi katsottava tarjoavan salkunhoidon sijoituspalvelua sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 9 alakohdassa, vaan hoitavan tämän direktiivin mukaista yhteistä salkunhoitoa.

(21)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidolla olisi tarkoitettava ainakin sijoitustenhoitopalvelujen tarjoamista. Tämän direktiivin nojalla nimettävä yksittäinen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ei voisi koskaan saada toimilupaa salkunhoitopalvelujen tarjoamiseen, ellei se tarjoa myös riskinhallintapalveluja, ja päinvastoin. Toimiluvan saanutta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa ei kuitenkaan saisi estää osallistumasta myös sellaisen rahaston hallinto- ja markkinointitehtäviin tai osallistumasta sen varoihin liittyviin tehtäviin, jollei tässä direktiivissä säädetyistä edellytyksistä muuta johdu. Ulkopuolista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa ei olisi estettävä tarjoamasta myös sijoitussalkun hoitopalveluja sijoittajien antaman valtuutuksen mukaan harkinnanvaraisesti ja asiakaskohtaisesti, mukaan luettuina ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/41/EY (7) soveltamisalaan kuuluvien eläkerahastojen ja ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten omistamat arvopaperisalkut, tai tarjoamasta liitännäispalveluja, joita ovat sijoitusneuvonta, yhteissijoitusyrityksen osuuksiin liittyvä säilytys ja hallinto sekä toimeksiantojen vastaanotto ja välitys. Direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saaneella ulkopuolisella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla olisi oltava oikeus hoitaa yhteissijoitusyrityksiä.

(22)

On tarpeen varmistaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat toimivat niiden hallintoon kohdistuvan asianmukaisen valvonnan alaisina. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien johdossa ja organisaatiossa olisi minimoitava eturistiriidat. Tämän direktiivin mukaisesti käyttöön otettujen toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten soveltaminen ei rajoittaisi kansallisen lainsäädännön mukaan käyttöön otettuja järjestelmiä ja tarkastuksia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palveluksessa tai sen lukuun työskentelevien henkilöiden rekisteröimiseksi.

(23)

Jotta voidaan varmistaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tarjoaman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidon jatkuvuus ja sääntöjenmukaisuus, on säädettävä tietyistä vähimmäispääomavaatimuksista ja katettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kaiken toiminnan ammatilliset vastuut, myös siirretyn toimeksiannon perusteella tarjottuun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoon liittyvät vastuut. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi voitava vapaasti valita, kattavatko ne ammatillisiin vastuihin liittyvät mahdolliset riskit omilla lisävaroilla vai asianmukaisella ammatillisella vastuuvakuutuksella.

(24)

Sen estämiseksi, että huonosti suunnitellut palkka- ja palkkiorakenteet vaikuttavat haitallisesti moitteettomaan riskienhallintaan ja yksittäisten henkilöiden riskinoton valvontaan, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille olisi asetettava nimenomainen velvoite laatia sellaisia henkilöstöryhmiä varten, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus niiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskiprofiileihin, palkka- ja palkkiopolitiikka ja -käytännöt, jotka ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa, sekä pitää näitä yllä. Ainakin ylimmän johdon, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien, valvontatehtävissä toimivien sekä työntekijöiden, joiden saama kokonaispalkka tai -palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan ylimmän johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa, olisi kuuluttava näihin henkilöstöryhmiin.

(25)

Palkka- ja palkkiopolitiikkaan sovellettavissa periaatteissa olisi otettava huomioon, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat soveltaa näitä politiikkoja eri tavoin riippuen niiden koosta ja niiden hoitamien rahastojen koosta, niiden sisäisestä organisaatiosta sekä niiden toiminnan luonteesta, laajuudesta ja monitahoisuudesta.

(26)	Rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta 30 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa komission suosituksessa (8) esitetyt moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat periaatteet ovat yhdenmukaisia tässä direktiivissä esitettyjen periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä.

(27)

Jotta edistettäisiin valvontatoiminnan lähentymistä palkka- ja palkkiopolitiikan ja -käytäntöjen arvioinnissa, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (9), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, olisi varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien perustellusta palkka- ja palkkiopolitiikasta on olemassa suuntaviivoja. Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkivalvontaviranomainen), joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (10), olisi osallistuttava tällaisten suuntaviivojen laatimiseen.

(28)

Palkkaa ja palkkioita koskevien säännösten soveltamisen ei olisi rajoitettava perussopimuksissa, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 5 kohdassa, taattujen perusoikeuksien täysimääräistä käyttöä, kansallisen sopimus- ja työoikeuden yleisiä periaatteita, osakkeenomistajien oikeuksia ja osallistumista koskevaa sovellettavaa lainsäädäntöä eikä kyseisen laitoksen hallinto- ja valvontaelinten yleisiä tehtäviä eikä soveltuvin osin myöskään työmarkkinaosapuolten oikeutta tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia kansallisten lakien ja perinteiden mukaisesti.

(29)

Varojen arvon luotettava ja puolueeton määrittäminen on olennaisen tärkeää sijoittajien etujen turvaamisen kannalta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat käyttävät varojen arvonmääritykseen erilaisia menetelmiä ja järjestelmiä riippuen niiden pääasiallisista omaisuuslajeista ja sijoituskohdemarkkinoista. On aiheellista tunnustaa nämä erot mutta edellyttää kuitenkin kaikissa tapauksissa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ottavat käyttöön arvonmääritysmenettelyjä, joiden perusteella voidaan tehdä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen asianmukainen arvonmääritys. Varojen arvonmääritystä ja nettoarvon laskentaa koskevan prosessin olisi oltava toiminnallisesti riippumaton vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan salkunhoidosta ja palkka- ja palkkiopolitiikasta, ja muilla toimenpiteillä olisi varmistettava, että eturistiriitoja ehkäistään ja että epäasianmukainen vaikutus työntekijöihin estetään. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi voitava tietyin edellytyksin nimetä ulkopuolinen arvonmäärittäjä huolehtimaan arvonmääritystoiminnosta.

(30)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi voitava siirtää toiselle joidenkin toimintojensa suorittaminen sen omasta puolesta tehostaakseen liiketoimintansa harjoittamista, jollei tiukoista rajoituksista ja vaatimuksista, objektiivisen perusteen olemassaolo mukaan luettuna, muuta johdu. Myös tehtävien edelleen siirtämisen olisi oltava samoin edellytyksin sallittua. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi kuitenkin tällöinkin oltava edelleen kaiken aikaa vastuussa siirrettyjen toimintojen asianmukaisesta suorittamisesta sekä tämän direktiivin noudattamisesta.

(31)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tehtävien siirtämistä koskevia tiukkoja rajoituksia ja vaatimuksia olisi sovellettava liitteessä I tarkoitettujen hoitotoimintojen siirtämiseen. Tukitehtävien, kuten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitotehtäviensä osana suorittamien hallinnollisten tai teknisten toimintojen, siirtämiseen ei olisi sovellettava tässä direktiivissä säädettyjä erityisiä rajoituksia ja vaatimuksia.

(32)

Viimeaikaiset tapahtumat ovat korostaneet tarvetta erottaa toisistaan varojen säilytystoiminnot ja hoitotoiminnot sekä pitää sijoittajien varat erillään hoitajan varoista. Vaikka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitavat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joilla on erilaisia liiketoimintamalleja ja muun muassa varojen säilytystä koskevia järjestelyjä, on ensiarvoisen tärkeää, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajasta erillinen säilytysyhteisö nimetään hoitamaan mainittujen rahastojen säilytystoimintoja.

(33)

Säilytysyhteisön nimeämiseen ja tehtäviin liittyviä tämän direktiivin säännöksiä olisi sovellettava kaikkiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, joita hoitaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, ja näin ollen kaikkiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen liiketoimintamalleihin. Niitä olisi kuitenkin mukautettava eri liiketoimintamallien erityispiirteisiin. Joissakin liiketoimintamalleissa tietyt säilytystehtävät ovat muita olennaisempia sen mukaan, minkä tyyppisiin varoihin vaihtoehtoiset sijoitusrahastot sijoittavat ja mitä tehtäviä kyseisiin varoihin liittyy.

(34)

Jäsenvaltioiden olisi voitava sallia sellaisten tiettyjen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta, joissa oikeutta vaatia lunastusta ei voi käyttää viiteen vuoteen alkusijoituksesta lukien ja jotka eivät sijoituspolitiikkansa perusperiaatteiden mukaisesti yleensä sijoita varoihin, jotka on säilytettävä tämän direktiivin mukaisesti, tai jotka yleensä sijoittavat liikkeeseenlaskijoihin tai listaamattomiin yhtiöihin, kuten pääomasijoitus-, riskipääoma- ja kiinteistörahastoihin, hankkiakseen mahdollisesti määräysvallan tällaisissa yhtiöissä tämän direktiivin säännösten mukaisesti, että notaari, lakimies tai kirjaaja taikka toinen yhteisö nimetään hoitamaan säilytystoimintoja. Sellaisissa tapauksissa säilytystoimintojen olisi oltava osa ammatillista tai liiketoimintaa, jonka osalta nimetty yhteisö kuuluu pakollisen lakisääteisen rekisteröinnin piiriin tai kuuluu lakien tai muiden säädösten tai ammattisääntöjen piiriin ja voi antaa riittävät taloudelliset ja ammatilliset takeet siitä, että se voi tehokkaasti hoitaa asiaankuuluvat säilytystoiminnot ja vastata näihin toimintoihin liittyvistä velvoitteista. Tässä otetaan huomioon tietyntyyppisten suljettujen rahastojen nykyiset käytännöt. Kaikkien muiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tapauksessa säilytysyhteisön olisi kuitenkin säilytystoiminnon merkityksen vuoksi oltava luottolaitos, sijoituspalveluyritys tai muu direktiivin 2009/65/EY nojalla sallittu yhteisö. Säilytysyhteisön olisi voitava unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta olla myös luottolaitos tai muu tässä perustelukappaleessa mainittujen yhteisöjen kaltainen yhteisö, kunhan yhteisö on sellaisen tehokkaan toiminnan vakautta koskevan sääntelyn ja valvonnan alainen, jotka vastaavat unionin lainsäädäntöä ja joiden täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti.

(35)

Säilytysyhteisöllä olisi oltava sääntömääräinen kotipaikka tai sivuliike samassa maassa kuin vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen säilytysyhteisön olisi voitava olla sijoittautunut kyseessä olevaan kolmanteen maahan vain, jos tietyt lisäedellytykset täyttyvät. Komissiolle olisi annettava delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen perusteiden mukaisesti toimivalta hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa todetaan, että kolmannen maan toiminnan vakautta koskeva säätely ja valvonta vastaavat Euroopan unionin lainsäädäntöä ja että niiden täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti. Lisäksi olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklassa säädettyä sovittelumenettelyä, jos toimivaltaisten viranomaisten välillä vallitsee erimielisyys muiden lisäedellytysten asianmukaisesta soveltamisesta. Säilytysyhteisön olisi voitava vaihtoehtoisesti unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta olla sijoittautunut myös rahastoa hoitavan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltioon tai viitejäsenvaltioon.

(36)	Komissiota kehotetaan selvittämään mahdollisuuksia tehdä asianmukainen horisontaalinen lainsäädäntöehdotus, jolla täsmennetään säilytysyhteisön tehtäviä ja vastuita ja joka koskee jäsenvaltioon sijoittautuneen säilytysyhteisön oikeutta tarjota palvelujaan toisessa jäsenvaltiossa.

(37)

Säilytysyhteisön olisi vastattava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kassavirran asianmukaisesta seurannasta ja sen varmistamisesta, että vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai sen lukuun toimivalle hoitajalle kuuluvat sijoittajien rahat kirjataan oikein kyseisen rahaston tai sen lukuun toimivan hoitajan taikka kyseisen rahaston lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä avatulle tilille. Säilytysyhteisön olisi myös vastattava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen säilytyksestä, mukaan luettuina sellaisten rahoitusvälineiden säilytys, jotka voidaan kirjata säilytysyhteisön kirjanpitoon avatulle rahoitusvälinetilille, ja kaikkien sellaisten rahoitusvälineiden säilytys, jotka voidaan fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle, ja sen todentamisesta, että kyseinen rahasto tai sen lukuun toimiva hoitaja omistaa kaikki muut varat. Säilytysyhteisön olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/73/EY (11) 16 artiklassa vahvistetut periaatteet varmistaessaan, että sijoittajien rahat kirjataan käteistilille.

(38)	Säilytysyhteisön olisi toimittava rehellisesti, oikeudenmukaisesti, ammattimaisesti, riippumattomasti ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai kyseisen rahaston sijoittajien edun mukaisesti.

(39)

Säilytysyhteisön olisi voitava siirtää varojen säilyttäminen kolmannelle osapuolelle, jonka olisi voitava puolestaan siirtää tämä toiminto edelleen. Toiminnon siirtämisen ja edelleen siirtämisen olisi kuitenkin oltava objektiivisesti perusteltua, ja siihen olisi sovellettava tiukkoja vaatimuksia, jotka koskevat sen kolmannen osapuolen soveltuvuutta, jonka vastuulle siirretty toiminto annetaan, sekä sitä asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta, jota säilytysyhteisön olisi noudatettava kyseistä kolmatta osapuolta valitessaan, nimetessään ja valvoessaan.

(40)	Kolmas osapuoli, jolle varojen säilytys siirretään, olisi voitava ylläpitää yhteistä erillistä tiliä useille vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille, niin sanottua yhteistiliä.

(41)

Varojen säilytyksen antamista selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä 19 päivänä toukokuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/26/EY (12) tarkoitetulle arvopaperien selvitysjärjestelmän toimijalle tai vastaavien palvelujen tarjoamisen antamista unionin ulkopuolisten arvopaperien selvitysjärjestelmien hoidettavaksi ei olisi katsottava säilytystoimintojen siirtämiseksi.

(42)

Säilytysyhteisön tehtävien siirtämiseen sovellettavia tiukkoja rajoituksia ja vaatimuksia olisi sovellettava sillä säilytysyhteisönä olevien erityistoimintojen eli kassavirran valvonnan, varojen säilytyksen ja valvontatehtävien siirtämiseen. Säilytysyhteisön säilytystehtäviin liittyvien tukitehtävien, kuten säilytysyhteisön osana säilytystehtäviänsä suorittamien hallinnollisten tai teknisten tehtävien, siirtämiseen ei sovelleta tässä direktiivissä säädettyjä erityisiä rajoituksia ja vaatimuksia.

(43)

Direktiivissä otetaan myös huomioon, että monet vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ja erityisesti hedgerahastot käyttävät nykyisin päävälittäjää. Tällä direktiivillä varmistetaan, että vaihtoehtoiset sijoitusrahastot voivat edelleen käyttää päävälittäjää. Päävälittäjää ei kuitenkaan pitäisi nimetä säilytysyhteisöksi, paitsi jos se on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut säilytystehtäviensä hoitamisen tehtävistään päävälittäjänä ja mahdolliset eturistiriidat selvitetään, hoidetaan ja ilmoitetaan asianmukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille, sillä päävälittäjät toimivat tällaisen rahaston vastapuolena eivätkä ne sen vuoksi voi samanaikaisesti toimia sen parhaan edun mukaisesti, kuten säilytysyhteisöltä edellytetään. Säilytysyhteisöjen olisi voitava siirtää säilytystehtäviä yhdelle tai useammalle päävälittäjälle tai muille kolmansille osapuolille. Päävälittäjien olisi niille siirrettyjen säilytystehtävien lisäksi annettava tarjota vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle päävälittäjän palveluja. Tällaiset päävälittäjän palvelut eivät ole osa tehtävien siirtämistä koskevaa järjestelyä.

(44)

Säilytysyhteisön olisi oltava vastuussa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle ja sijoittajille aiheutuvasta omaisuuden katoamisesta. Direktiivissä erotetaan toisistaan säilytettävänä olevien rahoitusvälineiden katoaminen ja muu omaisuuden katoaminen. Säilytysyhteisön olisi oltava vastuussa muun omaisuuden kuin säilytettävien rahoitusvälineiden katoamisesta, kun kyse on tahallisesta tai huolimattomuudesta aiheutuneesta katoamisesta. Jos säilytysyhteisö säilyttää varoja ja kyseiset varat katoavat, säilytysyhteisön olisi oltava vastuussa siitä, paitsi jos se pystyy osoittamaan, että katoaminen on seurausta ulkopuolisesta tapahtumasta, johon se ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa ja jonka seurauksia ei olisi voitu välttää kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta. Säilytysyhteisön ei esimerkiksi tässä yhteydessä olisi voitava vedota tiettyihin sisäisiin tilanteisiin, kuten työntekijän petolliseen toimintaan, vapautuakseen vastuusta.

(45)

Jos säilytysyhteisö siirtää säilytystehtäviä ja kolmannen osapuolen säilytettävänä olevat rahoitusvälineet katoavat, säilytysyhteisön olisi oltava vastuussa siitä. Edellyttäen, että säilytysyhteisön nimenomaisesti annetaan vapauttaa itsensä vastuusta sillä perusteella, että tällainen vastuu on siirretty sopimusperusteisesti kyseiselle kolmannelle osapuolelle, säilytysyhteisön ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai tällaisen rahaston lukuun toimivan hoitajan välisen sellaisen kirjallisen sopimuksen nojalla, jossa vastuusta vapautuminen on objektiivisesti perusteltu, ja että kolmannen osapuolen voidaan katsoa olevan vastuussa katoamisesta säilytysyhteisön ja kolmannen osapuolen välisen sopimuksen perusteella, säilytysyhteisön olisi kuitenkin voitava vapautua vastuusta, jos se pystyy osoittamaan, että se on täyttänyt pätevää, varovaista ja huolellista toimintaa koskevat velvoitteensa ja että tehtävien siirtämistä koskevat erityisvaatimukset täyttyvät. Direktiivillä pyritään vastuun sopimusperusteista siirtoa kolmannelle osapuolelle koskevan vaatimuksen asettamisen kautta luomaan tällaiselle sopimukselle ulkoisia vaikutuksia, jolloin kolmas osapuoli on suoraan vastuussa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa tai sen sijoittajia kohtaan säilytettävänä olevien rahoitusvälineiden katoamisesta.

(46)

Edelleen, jos kolmannen maan lainsäädännössä edellytetään, että paikallinen yhteisö säilyttää tiettyjä rahoitusvälineitä, eikä kaikki tehtävien siirtämistä säilytysyhteisölle koskevat vaatimukset täyttäviä paikallisia yhteisöjä ole olemassa, säilytysyhteisön olisi voitava vapautua vastuustaan edellyttäen, että kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa nimenomaisesti sallitaan tällainen vastuusta vapautuminen, sijoittajille on ennen sijoituksen tekemistä asianmukaisesti ilmoitettu tällaisesta vastuusta vapautumisesta ja tilanteista, joissa se on perusteltua, vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva hoitaja on määrännyt säilytysyhteisön siirtämään tällaisten rahoitusvälineiden säilytyksen paikalliselle yhteisölle, säilytysyhteisön ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan hoitajan välillä on tehty kirjallinen sopimus, jossa nimenomaisesti sallitaan tällainen vastuusta vapautuminen; ja säilytysyhteisön ja kolmannen osapuolen välillä on tehty kirjallinen sopimus, jolla nimenomaisesti siirretään säilytysyhteisön vastuu kyseiselle kolmannelle osapuolelle ja jonka nojalla vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva hoitaja voi esittää vaateen kolmatta osapuolta vastaan rahoitusvälineistä aiheutuvista tappioista tai säilytysyhteisö voi esittää tällaisen vaateen sen lukuun.

(47)

Tämän direktiivin soveltamisen ei olisi rajoitettava säilytysyhteisöön sovellettavia direktiiviä 2009/65/EY koskevia tulevia lainsäädäntötoimenpiteitä, koska yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot poikkeavat toisistaan sekä noudattamiensa sijoitusstrategioiden että niiden sijoittajien osalta, joille ne on suunnattu.

(48)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi asetettava kustakin hoitamastaan unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta ja kustakin sellaisesta unionissa markkinoimastaan rahastosta vuosikertomus saataville kultakin tilikaudelta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä tämän direktiivin mukaisesti. Kuuden kuukauden määräajan soveltamisen ei olisi rajoitettava jäsenvaltioiden oikeutta asettaa lyhyempää määräaikaa.

(49)

Koska vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on mahdollista hyödyntää vivutusta ja tietyissä olosuhteissa myötävaikuttaa järjestelmäriskien tai markkinahäiriöiden syntymiseen, olisi asetettava erityisvaatimuksia sellaisille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, jotka hyödyntävät vivutusta. Unionissa ei ole johdonmukaisesti kerätty tarvittavaa tietoa, jotta kyseiset riskit voitaisiin huomata, niiden kehittymistä voitaisiin seurata ja niihin voitaisiin reagoida; tätä tietoa ei myöskään ole jaettu jäsenvaltioiden kesken, jotta unionin rahoitusmarkkinoiden vakautta mahdollisesti uhkaavat riskit huomattaisiin ajoissa. Tilanteen korjaamiseksi olisi asetettava erityisvaatimuksia sellaisille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, jotka hyödyntävät vivutusta merkittävässä määrin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tasolla. Tällaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi edellytettävä antavan tietoja vivutuksen kokonaismäärästä, rahan tai arvopaperien lainaamiseen perustuvasta vivutuksesta sekä johdannaisissa oleviin positioihin perustuvasta vivutuksesta, varojen uudelleenkäytöstä ja tärkeimmistä vivutuksen lähteistä niiden hoitamissa vaihtoehtoisissa sijoitusrahastoissa. Toimivaltaisten viranomaisten keräämät tiedot olisi jaettava muiden unionin viranomaisten, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 (13) perustetun Euroopan järjestelmäriskikomitean (jäljempänä ’järjestelmäriskikomitea’) kanssa, jotta voitaisiin helpommin laatia yhteisiä analyysejä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien sellaisten rahastojen käyttämän vivutuksen vaikutuksista unionin rahoitusjärjestelmään, sekä sopia yhteisistä toimenpiteistä. Jos yksi tai useampi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitama vaihtoehtoinen sijoitusrahasto saattaa toimia merkittävänä vastapuoliriskin lähteenä luottolaitokselle tai muille järjestelmän kannalta merkityksellisille laitoksille muissa jäsenvaltioissa, nämä tiedot olisi jaettava myös asiaankuuluvien viranomaisten kanssa.

(50)

Jotta voidaan asianmukaisesti arvioida riskit, joita aiheutuu siitä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää vivutusta hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta, kyseisen hoitajan olisi osoitettava, että vivutuksen rajat kunkin sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta ovat kohtuullisia ja että se noudattaa kaiken aikaa kyseisiä rajoja. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava lupa asettaa rajoja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vaihtoehtoisissa sijoitusrahastoissa hyödyntämälle vivutukselle, jos rahoitusjärjestelmän vakaus ja eheys saattavat olla uhattuina. Arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle olisi ilmoitettava asiassa toteutetuista toimista.

(51)

On myös tarpeen antaa arvopaperimarkkinaviranomaisen päättää järjestelmäriskikomitean lausunnon huomioon otettuaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ryhmän käyttämä vivutus aiheuttaa merkittävän riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja eheydelle, ja antaa toimivaltaisille viranomaisille lausunto, jossa täsmennetään toteutettavat korjaustoimet.

(52)

On tarpeen varmistaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, yhtiöt, joissa niiden hoitamilla vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla on määräysvalta, ja tällaisten yhtiöiden työntekijät saavat tietyt tarvittavat tiedot, jotta yhtiöt voivat arvioida, miten määräysvalta vaikuttaa niiden asemaan.

(53)

Kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitavat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joilla on määräysvalta liikkeeseenlaskijassa, jonka osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, tiedot olisi yleensä annettava julkisista ostotarjouksista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY (14) sekä säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (15) mukaisesti. Olisi asetettava erityisiä vaatimuksia sellaisille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, jotka hoitavat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joilla on määräysvalta listaamattomassa yhtiössä. Jotta toiminta määräysvallan alaisen yhtiön suhteen olisi avointa, olisi sovellettava myös tiukempia avoimuutta, tietojen antamista ja raportointia koskevia vaatimuksia. Asianomaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen vuosikertomusta olisi lisäksi täydennettävä määräysvallan alaisen yhtiön osalta, tai tällaiset lisätiedot olisi sisällytettävä määräysvallan alaisen yhtiön vuosikertomukseen. Tällaiset tiedot olisi sen jälkeen asetettava yhtiön työntekijöiden edustajien tai, jos edustajia ei ole, työntekijöiden, ja asianomaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajien saataville.

(54)

Tiettyjen yhtiöiden työntekijöitä koskevia erityisiä tiedotusvaatimuksia sovelletaan siinä tapauksessa, että vaihtoehtoiset sijoitusrahastot hankkivat määräysvallan tällaisissa yhtiöissä tämän direktiivin mukaisesti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa ole määräysvaltaa vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa, paitsi jos se on sisäisesti hoidettu rahasto. Lisäksi osakkeenomistajien ja työntekijöiden edustajien tai, jos heitä ei ole, työntekijöiden välillä ei yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti ole suoraa yhteyttä. Siksi osakkeenomistajalle tai osakeomistuksen hoitajalle, eli vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, ei voida tämän direktiivin nojalla asettaa vaatimuksia, jotka koskevat suoraa tiedottamista yhtiön työntekijöiden edustajille tai, jos heitä ei ole, työntekijöille. Tässä direktiivissä olisi vahvistettava työntekijöiden edustajia tai, jos heitä ei ole, työntekijöitä koskevien tiedotusvaatimusten osalta asianomaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle velvoite tehdä parhaansa varmistaakseen, että asianomaisen yhtiön hallitus antaa tässä direktiivissä vaadittavat tiedot työntekijöiden edustajille tai, jos heitä ei ole, työntekijöille.

(55)	Komission olisi yleisellä tasolla sijoittajatyypistä riippumatta selvitettävä tarvetta ja mahdollisuuksia muuttaa tiedotus- ja tiedonantovaatimuksia, joita sovelletaan, kun kyseessä on tässä direktiivissä tarkoitettu määräysvalta listaamattomissa yhtiöissä tai liikkeeseenlaskijoissa.

(56)

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hoitaa yhtä tai useampaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka hankkii määräysvaltaa listaamattomassa yhtiössä, kyseisen hoitajan olisi myös annettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille tiedot määräysvallan hankkimisen rahoituksesta. Tätä velvoitetta antaa tietoja rahoituksesta olisi sovellettava myös silloin, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hoitaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka hankkii määräysvaltaa liikkeeseenlaskijassa, jonka osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

(57)

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hoitaa yhtä tai useampaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka hankkii määräysvaltaa listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa, kyseisellä hoitajalla ei 24 kuukauden jakson kuluessa siitä, kun kyseinen rahasto on hankkinut määräysvallan yhtiössä, ensinnäkään olisi oltava lupaa helpottaa, tukea tai määrätä yhtiön varojen jakamista, osakepääoman alentamista, osakkeiden lunastusta ja/tai omien osakkeiden hankintaa tämän direktiivin säännösten mukaisesti; toiseksi hoitajalla ei olisi oltava lupaa äänestää, siltä osin kuin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on lupa äänestää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun yhtiön hallintoelimien kokouksissa, yhtiön varojen jakamisen, osakepääoman alentamisen, osakkeiden lunastuksen ja/tai omien osakkeiden hankinnan puolesta tämän direktiivin mukaisesti; ja kolmanneksi hoitajan olisi joka tapauksessa parhaansa mukaan estettävä yhtiön varojen jakaminen, osakepääoman alentaminen, osakkeiden lunastus ja/tai omien osakkeiden hankinta tämän direktiivin mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tämän direktiivin säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöä saattaessaan otettava huomioon tämän direktiivin V luvun 2 jakson säännösten sääntelytarkoitus ja otettava tässä yhteydessä asiaankuuluvasti huomioon unioniin ja unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tasapuolisten toimintaedellytysten tarve hankittaessa määräysvalta unioniin sijoittautuneissa yhtiöissä.

(58)

Ilmoitus- ja tiedonantovaatimuksiin sekä erityisiin suojatoimiin yhtiöiden varoista tyhjentämisen varalta, kun kyseessä on määräysvalta listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa, olisi sovellettava yleistä poikkeusta, joka koskee määräysvaltaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä erillisyhtiöissä, joiden tarkoituksena on kiinteistöjen hankinta, hallinta tai hallinnointi. Näiden vaatimusten tarkoituksena ei myöskään ole julkistaa omistusoikeuden suojaamia tietoja, jotka asettaisivat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan epäedulliseen asemaan suhteessa mahdollisiin kilpailijoihin, kuten valtio-omisteisiin rahastoihin tai kilpailijoihin, jotka saattavat haluta estää kohdeyhtiötä jatkamasta liiketoimintaansa käyttämällä tietoja omaksi edukseen. Ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuuksien soveltamisen ei sen vuoksi olisi rajoitettava työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/14/EY (16) säädettyjen luottamuksellisia tietoja koskevien edellytysten ja rajoitusten soveltamista eikä direktiivien 2004/25/EY ja 2004/109/EY soveltamista. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että työntekijöiden edustajat ja mahdolliset näitä avustavat henkilöt eivät kansallisessa lainsäädännössä asetettujen rajoitusten ja ehtojen mukaisesti saa paljastaa työntekijöille ja kolmansille osapuolille tietoja, joilla on vaikutusta yhtiön perusteltuihin etuihin ja jotka on nimenomaisesti annettu heille luottamuksellisesti. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava antaa työntekijöiden edustajien ja näitä avustavien henkilöiden luovuttaa luottamuksellisia tietoja työntekijöille ja kolmansille osapuolille, joita sitoo salassapitovelvollisuus. Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, etteivät asianomaiset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat saa vaatia hallitusta ilmoittamaan tietoja työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, työntekijöille, kun kyseisten tietojen luonne on sellainen, että objektiivisten perusteiden mukaan ne vahingoittaisivat vakavasti asianomaisen yhtiön toimintaa tai olisivat sille haitallisia. Ilmoitus- ja tiedonantovaatimusten ja varoista tyhjentämistä ehkäisevien erityisten turvatoimenpiteiden soveltamisen ei myöskään olisi rajoitettava jäsenvaltioiden hyväksymien tiukempien sääntöjen soveltamista.

(59)

Tässä direktiivissä vahvistetaan myös edellytykset, joita noudattaen unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat markkinoida unioniin sijoittautuneiden rahastojen osuuksia tai osakkeita ammattimaisille sijoittajille unionissa. Tällaisen unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittaman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin olisi oltava sallittua vain siltä osin kuin hoitaja noudattaa tätä direktiiviä ja markkinointi tapahtuu passin nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittujen rajojen alapuolelle jäävien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien markkinointia. Jäsenvaltioiden olisi voitava edelleen sallia, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat markkinoivat rajojen alapuolelle jääviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja kansallisten säännösten mukaisesti.

(60)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita olisi voitava listata unionin säännellyillä markkinoilla tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan lukuun toimivien kolmansien osapuolten olisi voitava tarjota tai kohdentaa niitä tietyssä jäsenvaltiossa vain, jos kyseistä rahastoa hoitava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja saa itse markkinoida rahaston osuuksia tai osakkeita kyseisessä jäsenvaltiossa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osakkeiden jakamista sijoittajille unionissa voidaan lisäksi säännellä muilla kansallisilla ja unionin säädöksillä, kuten arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4 päivänä marraskuuta 2003 annetulla direktiivillä 2003/71/EY (17) ja direktiivillä 2004/39/EY.

(61)

Monet unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitavat nykyisin unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. On aiheellista antaa toimiluvan saaneiden unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneita rahastoja markkinoimatta niitä unionissa ilman, että niille asetetaan tässä direktiivissä säädettyjä säilytysyhteisöä koskevia tiukkoja vaatimuksia ja vuosikertomusta koskevia vaatimuksia, sillä kyseiset vaatimukset on lisätty direktiiviin unionin sijoittajien suojelemiseksi.

(62)

Toimiluvan saaneiden, unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka aikovat markkinoida unionin ulkopuolelle sijoittautunutta rahastoa ammattimaisille sijoittajille kotijäsenvaltiossaan ja/tai muissa jäsenvaltioissa, olisi komission tästä asiasta, arvopaperimarkkinaviranomaisen tästä asiasta antaman lausunnon huomioon ottaen, antaman delegoidun säädöksen tultua voimaan lähtökohtaisesti kahden vuoden kuluttua siitä, kun määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt, voitava tehdä niin passin nojalla, jos se noudattaa tätä direktiiviä. Kyseisen oikeuden ehtona olisi oltava ilmoitusmenettelyt ja se, että unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto täyttää kolmatta maata koskevat edellytykset.

(63)

(64)

Komission tästä asiasta antaman delegoidun säädöksen tultua voimaan eli arvopaperimarkkinaviranomaisen tästä asiasta antaman lausunnon huomioon ottaen lähtökohtaisesti kahden vuoden kuluttua siitä, kun määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt, tämän direktiivin perusperiaatteena olisi oltava, että unionin ulkopuolelle sijoittautuneella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla olisi oltava tässä direktiivissä annetut oikeudet, kuten oikeus markkinoida vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita kaikkialla unionissa passin nojalla edellyttäen, että se noudattaa tätä direktiiviä. Näin olisi varmistettava unioniin ja sen ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tasapuoliset toimintaedellytykset. Tässä direktiivissä säädetään sen vuoksi toimiluvasta, joka koskee unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja jota aletaan soveltaa komission tästä asiasta antaman delegoidun säädöksen tultua voimaan. Jotta tällainen noudattaminen varmistetaan, jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava tämän direktiivin noudattamista. Tällaisten unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta tässä direktiivissä määriteltyjen viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi oltava toimivaltaisia valvontaviranomaisia.

(65)

Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo hoitaa unioniin sijoittautuneita rahastoja ja/tai markkinoida rahastoja unionissa passin nojalla, se olisi myös velvoitettava noudattamaan tätä direktiiviä, jotta siihen sovelletaan samoja velvoitteita kuin unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin. Erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, jos tämän direktiivin säännöksen noudattaminen on yhteensopimaton sen lainsäädännön noudattamisen kanssa, jota unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen, unionissa markkinoitavaan vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon sovelletaan, unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja olisi voitava vapauttaa direktiivin kyseisen säännöksen noudattamisesta, jos se pystyy osoittamaan, että on mahdotonta sovittaa yhteen tämän direktiivin säännöksen ja sellaisen lainsäädännön pakollisen säännöksen noudattamista, jota sovelletaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen, unionissa markkinoitavaan vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon, että unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan ja/tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon sovellettavassa lainsäädännössä on vastaava sääntö, jolla on sama sääntelytarkoitus ja joka tarjoaa asianomaisen rahaston sijoittajille samantasoisen suojan, ja että unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto noudattavat kyseistä vastaavaa sääntöä.

(66)

Tällaisen unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka aikoo hoitaa unioniin sijoittautuneita rahastoja ja/tai markkinoida rahastoja unionissa passin nojalla, olisi lisäksi noudatettava erityistä toimiluvan myöntämistä koskevaa menettelyä ja täytettävä tietyt nimenomaiset vaatimukset, jotka koskevat unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana olevaa kolmatta maata ja tarpeen mukaan unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana olevaa kolmatta maata.

(67)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi annettava lausunto viitejäsenvaltion määrittämisestä ja tarvittaessa poikkeuksesta tilanteissa, joissa säännös on yhteensopimaton vastaavan säännön kanssa. Tällöin olisi sovellettava erityisvaatimuksia, jotka koskevat tietojen vaihtamista viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklassa säädettyä sovittelumenettelyä olisi sovellettava, jos jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä vallitsee erimielisyys viitejäsenvaltion määrittämisestä, poikkeuksen soveltamisesta tilanteissa, joissa säännös on yhteensopimaton tämän direktiivin noudattamisen ja kolmannen maan vastaavien sääntöjen kanssa, ja arviosta siitä, täyttyvätkö nimenomaiset vaatimukset, jotka koskevat unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana olevaa kolmatta maata ja tarpeen mukaan unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittautumismaana olevaa kolmatta maata.

(68)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi vuosittain tehtävä vertaisarviointi toimivaltaisten viranomaisten valvontatoiminnasta, joka koskee unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupien myöntämistä ja valvontaa, lisätäkseen edelleen valvonnan tulosten johdonmukaisuutta asetuksen (EU) N:o 1095/2010 30 artiklan mukaisesti.

(69)

Siirtymäkaudella, joka arvopaperimarkkinaviranomaisen antaman lausunnon mukaan lähtökohtaisesti lopetetaan delegoidulla säädöksellä kolmen vuoden kuluttua siitä, kun unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva passi on otettu käyttöön, asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi voitava antaa unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka aikoo markkinoida unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja Euroopan unionin tietyissä jäsenvaltioissa ilman passia, tehdä niin mutta vain jos tietyt vähimmäistason edellytykset täyttyvät. Sijoittajille annettavien tietojen osalta näihin unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin olisi sovellettava vähintään vastaavia sääntöjä kuin unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Järjestelmäriskien valvonnan helpottamiseksi näihin unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin olisi sovellettava raportointivelvollisuuksia myös sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jonka alueella vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoidaan. Sen vuoksi tällaisten hoitajien olisi noudatettava tässä direktiivissä säädettyjä avoimuusvaatimukset ja vaatimuksia, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka hoitavat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, jotka hankkivat määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa. Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joissa rahastoa markkinoidaan, tai soveltuvin osin unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen hoitajan sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä olisi lisäksi otettava käyttöön asianmukaisia kansainvälisten standardien mukaisia yhteistyöjärjestelyjä järjestelmäriskin valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä tämän direktiivin mukaisesti. Yhteistyöjärjestelyjä ei saisi käyttää esteenä kolmansien maiden rahastojen markkinoinnille jäsenvaltiossa. Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai tapauksen mukaan unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei myöskään saisi olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa.

(70)	Tämän direktiivin ei olisi vaikutettava nykytilanteeseen, jossa unioniin sijoittautunut ammattimainen sijoittaja voi sijoittaa vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin omasta aloitteestaan riippumatta siitä, minne hoitaja ja/tai rahasto on sijoittautunut.

(71)

Jäsenvaltioiden olisi voitava sallia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien kaiken- tai tietyntyyppisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointi vähittäissijoittajille alueellaan. Jos jäsenvaltio sallii tietyntyyppisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin, sen olisi arvioitava tapauskohtaisesti, olisiko tiettyä rahastoa pidettävä sentyyppisenä vaihtoehtoisena sijoitusrahastona, jota voidaan markkinoida vähittäissijoittajille sen alueella. Jäsenvaltioiden olisi voitava näissä tapauksissa asettaa vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille vähittäissijoittajille markkinoinnin ehdoksi tiukempia vaatimuksia kuin ne vaatimukset, joita sovelletaan niiden alueella tapahtuvaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointiin ammattimaisille sijoittajille, riippumatta siitä, markkinoidaanko rahastoa kansallisella vai rajatylittävällä tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin oikeuden muiden säädösten soveltamista. Jos jäsenvaltio sallii vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin vähittäissijoittajille alueellaan, tämän mahdollisuuden olisi oltava olemassa riippumatta siitä, mihin jäsenvaltioon vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on sijoittautunut, eivätkä jäsenvaltiot saisi asettaa unioniin sijoittautuneille ja rajatylittävällä tasolla markkinoitaville vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille tiukempia tai muita vaatimuksia kuin kansallisella tasolla markkinoitaville toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille unioniin sijoittautuneille vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille. Tämän lisäksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, direktiivin 2004/39/EY nojalla toimiluvan saaneiden sijoituspalveluyritysten ja direktiivin 2006/48/EY nojalla toimiluvan saaneiden luottolaitosten, jotka tarjoavat sijoituspalveluja yksityisasiakkaille, olisi otettava huomioon kaikki lisävaatimukset arvioidessaan, soveltuuko tietty vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tietylle yksityisasiakkaalle tai onko se monimutkainen vai yksinkertainen rahoitusväline.

(72)

On tarpeen selkeyttää tämän direktiivin täytäntöönpanosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten toimivaltuuksia ja tehtäviä sekä vahvistaa mekanismeja, joilla varmistetaan tehokas rajatylittävä valvontayhteistyö. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tietyissä tilanteissa oltava mahdollista toteuttaa suoria toimia niiden säännösten noudattamisen valvomiseksi, joista ne vastaavat. Muiden säännösten osalta vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tietyissä tilanteissa sallittava pyytää toimia kotijäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta ja puuttua asiaan, jos tällaisia toimia ei toteuteta.

(73)	Tässä direktiivissä säädetään myös arvopaperimarkkinaviranomaisen yleisestä koordinointitehtävästä ja mahdollisuudesta sitoviin sovittelumenettelyihin, joiden puheenjohtajana se toimii ja joissa ratkaistaan toimivaltaisten viranomaisten välisiä kiistoja.

(74)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi laadittava teknisten sääntelystandardien luonnoksia sellaisten yhteistyöjärjestelyjen sisällöstä, joita on tehtävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion tai viitejäsenvaltion sekä kolmansien maiden asianomaisten valvontaviranomaisten välillä, sekä tietojenvaihtoa koskevista menettelyistä. Teknisten sääntelystandardien luonnoksilla olisi varmistettava, että kyseisten yhteistyöjärjestelyjen avulla olisi toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, jotta sekä kotijäsenvaltion että vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää tämän direktiivin mukaisia valvonta- ja tutkintavaltuuksiaan. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi myös helpotettava yhteistyöjärjestelyjä koskevia neuvotteluja ja niiden tekemistä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi esimerkiksi voitava helpottaa tällaisia yhteistyöjärjestelyjä laatimalla niitä varten vakiomallin.

(75)	Jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin säännösten rikkomiseen, ja varmistettava näiden seuraamusten täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(76)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (perusoikeuskirja) tunnustettuja periaatteita, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa ja perusoikeuskirjan 8 artiklassa tunnustettua oikeutta henkilötietojen suojaan. Toimivaltaisten viranomaisten toteuttaman tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (18) säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomaisen toteuttaman tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (19) säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti, ja näitä sääntöjä olisi sovellettava täysimääräisesti tässä direktiivissä tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn.

(77)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (20) mukaisesti.

(78)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jos tässä direktiivissä nimenomaisesti niin säädetään. Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä tässä direktiivissä määritellyistä vivutusmenetelmistä, mukaan luettuina asianomaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston määräysvallassa olevat rahoitusrakenteet ja/tai oikeudelliset rakenteet, joissa on mukana kolmansia osapuolia, jos tällaiset rakenteet on nimenomaisesti perustettu suoraan tai välillisesti luomaan vivutusta rahaston tasolla. Etenkään venture capital -rahastojen ja private equity -rahastojen osalta kohdeyhtiön tasolla olevaa vivutusta ei ole tarkoitus ottaa mukaan viitattaessa tällaisiin rahoitusrakenteisiin tai oikeudellisiin rakenteisiin.

(79)

Olisi myös annettava delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään kevennetyn järjestelmän rajojen laskentatapa ja sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kohtelu, joiden hoitamat varat, vivutuksella hankitut varat mukaan luettuina, tilapäisesti ylittävät ja/tai alittavat kyseisen rajan saman kalenterivuoden aikana, määritellä rajat alittavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien velvoitteet rekisteröityä ja toimittaa tietoja, jotta järjestelmäriskejä voidaan valvoa tehokkaasti ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien velvoitteet ilmoittaa asiasta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, jos ne eivät enää täytä kevennetyn menettelyn soveltamisen edellytyksiä.

(80)

Delegoiduilla säädöksillä olisi myös selvennettävä vivutusmenetelmät, mukaan luettuina mahdolliset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen määräysvallassa olevat rahoitukselliset ja/tai oikeudelliset rakenteet, joissa on mukana kolmansia osapuolia, sekä vivutuksen laskentatapa, täsmennettävä riskit, jotka omien lisävarojen tai ammatillisen vastuuvakuutuksen on katettava, edellytykset omien lisävarojen asianmukaisuuden tai ammatillisen vastuuvakuutuksen kattavuuden määrittämiseksi sekä omien lisävarojen tai ammatillisen vastuuvakuutuksen kattavuuden jatkuvien mukautusten määritystapa. Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä perusteet, joilla toimivaltaiset viranomaiset arvioivat, täyttävätkö vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat velvoitteensa, jotka liittyvät liiketoiminnan harjoittamiseen, sekä velvoitteensa toimia hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai niiden sijoittajien etu ja markkinoiden häiriöttömyys huomioiden, ottaa käyttöön liiketoimintansa asianmukaiseen harjoittamiseen tarvittavat resurssit ja menettelyt ja käyttää niitä tehokkaasti, toteuttaa kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet eturistiriitojen välttämiseksi ja, silloin kun ne eivät ole vältettävissä, kyseisten eturistiriitojen tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi ja soveltuvin osin ilmoittamiseksi, jotta voidaan estää niiden haitallinen vaikutus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja sen sijoittajien etuihin ja varmistaa, että niiden hoitamia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja kohdellaan tasapuolisesti, täyttää kaikki liiketoimintansa harjoittamiseen sovellettavat sääntelyvaatimukset edistääkseen hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai niiden sijoittajien etua ja markkinoiden häiriöttömyyttä sekä kohdella kaikkia sellaisten rahastojen sijoittajia tasapuolisesti.

(81)

Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä ne eturistiriitojen muodot, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on tunnistettava, sekä ne kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan odotetaan toteuttavan osana rakenteita ja organisaatiota ja hallintoa koskevia menettelyjä eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi, valvomiseksi ja ilmoittamiseksi. Delegoiduilla säädöksillä olisi lisäksi täsmennettävä toteutettavat riskienhallintatehtävät, riskienhallintajärjestelmän asianmukainen tarkasteluväli, se, miten riskienhallintatehtävät olisi erotettava toiminnallisesti ja hierarkkisesti toimintayksiköistä, mukaan luettuina salkunhoitotehtävät; erityiset suojatoimet eturistiriitojen varalta ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien soveltamat riskienhallintavaatimukset. Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä maksuvalmiudenhallintajärjestelmät ja -menettelyt, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi käytettävä, sekä sijoitusstrategian, maksuvalmiusprofiilin ja lunastuspolitiikan yhdenmukaisuus. Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä vaatimukset, joita arvopaperistamisvälineiden alullepanijoiden, järjestäjien tai alkuperäisten luotonantajien on noudatettava, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat sijoittaa kyseisiin välineisiin, jotka on laskettu liikkeeseen 1 päivän tammikuuta 2011 jälkeen.

(82)

Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä vaatimukset, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on noudatettava sijoittaessaan tällaisiin arvopaperistamisvälineisiin, täsmennettävä hallinto- ja tilinpitomenettelyt, automaattisen tietojenkäsittelyn valvonta- ja suojajärjestelyt sekä riittävät sisäiset valvontajärjestelmät. Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä menettelyt vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen asianmukaista arvonmääritystä ja osuus- tai osakekohtaisen nettoarvon laskentaa varten, ammatilliset takeet, jotka ulkopuolisen arvonmäärittäjän on voitava antaa, ja avointen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kannalta soveltuva arvonmääritysväli.

(83)

Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä ehdot, joita noudattaen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimintojen siirtäminen toisen hoidettavaksi olisi hyväksyttävä, ja edellytykset, joita noudattaen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on siirtänyt toimintojaan niin laajasti, että siitä tulee postilaatikkoyhteisö eikä sen enää voida katsoa olevan kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, säilytysyhteisöjen osalta olisi myös täsmennettävä perusteet sen arvioimiseksi, että säilytysyhteisöjen sijoittautumismaina olevien kolmansien maiden toiminnan vakautta koskeva säätely ja valvonta vastaavat vaikutuksiltaan unionin lainsäädännössä vahvistettuja säännöksiä ja että niiden täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti, vakiosopimukseen sisällytettävät tiedot, säilytystehtävien hoitamista koskevat edellytykset, mukaan luettuna säilytysyhteisön säilytystehtävien piiriin sisältyvien rahoitusvälineiden tyyppi, edellytykset, joita noudattaen säilytysyhteisö voi hoitaa säilytystehtäviään keskussäilytysyhteisöön kirjattujen rahoitusvälineiden osalta, ja edellytykset, joita noudattaen säilytysyhteisön olisi säilytettävä nimellisessä muodossa liikkeeseen lasketut ja liikkeeseenlaskijalle tai kirjaajalle rekisteröidyt rahoitusvälineet, säilytysyhteisöjen asianmukaista huolellisuutta koskevat tehtävät, erittelemistä koskeva velvoite, edellytykset, joita noudattaen, ja olosuhteet, joissa olisi katsottava, että säilytettävänä olevista rahoitusvälineistä on aiheutunut tappioita, sellaisten ulkopuolisten tapahtumien käsite, joihin ei ole kohtuudella voitu vaikuttaa ja joiden seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta, sekä edellytykset, joita noudattaen, ja olosuhteet, joissa vastuusta vapautumiseen on objektiivinen peruste. Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä sisältö ja muoto vuosikertomukselle, joka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on asetettava saataville kustakin hoitamastaan vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tiedonantovelvollisuudet sijoittajia kohtaan, raportointivaatimukset toimivaltaisia viranomaisia kohtaan ja kyseisten tietojen antamisen aikaväli.

(84)

Delegoiduilla säädöksillä olisi lisäksi täsmennettävä, milloin katsotaan, että vivutusta hyödynnetään merkittävässä määrin, ja periaatteet, joita toimivaltaisten viranomaisten olisi noudatettava harkitessaan rajoitusten käyttöönottoa vivutuksen määrälle, jota vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi käyttää. Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä yhteistyöjärjestelyt unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja/tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta, jotta voidaan laatia yhteiset puitteet tällaisten yhteistyöjärjestelyjen käyttöönoton helpottamiseksi kolmansien maiden kanssa. Delegoiduilla säädöksillä olisi myös täsmennettävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa koskevan tietojenvaihdon sisältö toimivaltaisten viranomaisten välillä ja tiettyjen tietojen toimittaminen arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

(85)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen tästä asiasta antaman lausunnon ja tässä direktiivissä säädettyjen perusteiden mukaan olisi myös annettava delegoitu säädös passin ulottamiseksi koskemaan unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka markkinoivat unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa, sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa, ja toinen delegoitu säädös olisi annettava suunnattua antia koskevien kansallisten järjestelmien soveltamisen lopettamiseksi tältä osin.

(86)

Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi voitava vastustaa delegoitua säädöstä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa olisi voitava pidentää kolmella kuukaudella aloilla, joihin liittyy merkittäviä ongelmia. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi voitava myös ilmoittaa muille toimielimille, etteivät ne aio vastustaa delegoitua säädöstä. Tällainen delegoitujen säädösten hyväksyminen varhaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää silloin, kun on noudatettava määräaikoja, jotta esimerkiksi jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saattaa delegoidut säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöä tässä direktiivissä säädetyssä määräajassa.

(87)

Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyn, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklaa koskevan julistuksen mukaisesti konferenssi pani merkille, että komissio aikoi vakiintuneen käytäntönsä mukaisesti jatkaa jäsenvaltioiden nimeämien asiantuntijoiden kuulemista valmistellessaan sellaisia rahoituspalvelualaa koskevia säädöksiä, jotka annetaan säädösvallan siirron nojalla.

(88)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi kahden vuoden kuluttua siitä, kun määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt, annettava lausunto tuolloin voimassa olevan passin toiminnasta ja suunnattua antia koskevien kansallisten järjestelmien toiminnasta. Sen olisi annettava lausunto myös passin ulottamisesta koskemaan unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka markkinoivat unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa, sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa. Komission olisi kolmen kuukauden kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen lausuntojen saamisesta ja ottaen huomioon tässä direktiivissä luetellut perusteet ja sen tavoitteet, muun muassa sisämarkkinat, sijoittajansuoja ja järjestelmäriskien tehokas valvonta, annettava delegoitu säädös, jolla täsmennetään, minä päivänä tässä direktiivissä vahvistettuja passin jatkamista koskevia sääntöjä olisi alettava soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa.

(89)

Lontoossa huhtikuussa 2009 pitämässään huippukokouksessa G20-maiden johtajat sopivat, että hedgerahastot tai niiden hoitajat olisi rekisteröitävä ja että ne olisi velvoitettava jatkuvasti antamaan asianmukaisia tietoja valvonta- tai sääntelyviranomaisille. Niitä olisi valvottava sen varmistamiseksi, että niiden riskienhallinta on riittävää. G20-maiden johtajat vahvistivat sitoumuksensa Torontossa kesäkuussa 2010 ja sitoutuivat myös vauhdittamaan sellaisten tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla parannetaan hedgerahastojen avoimuutta ja lakisääteistä valvontaa kansainvälisesti yhdenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla. Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö antoi G20-ryhmän tavoitteiden tukemiseksi kesäkuussa 2009 hedgerahastojen valvontaa koskevia korkean tason periaatteita, joiden pohjalta tällä alalla voidaan kehittää kansainvälisesti johdonmukaista sääntelyä. Syyskuun 16 päivänä 2010 kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, että Euroopan on ajettava etujaan ja edistettävä arvojaan entistä vakuuttavammin ja vastavuoroisuuden hengessä ja kaikkia osapuolia hyödyttäen unionin ulkosuhteissa ja toteutettava toimia muun muassa parantaakseen eurooppalaisten yritysten pääsyä markkinoille ja syventääkseen sääntely-yhteistyötä merkittävien kauppakumppanien kanssa. Komissio pyrkii varmistamaan, että unionin kansainväliset kumppanit panevat nämä sitoumukset yhdenmukaisesti täytäntöön.

(90)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi kolmen vuoden kuluttua sellaisen delegoidun säädöksen voimaantulosta, jonka nojalla passia on alettu soveltaa kaikkiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, annettava lausunto tuolloin voimassa olevan passin toiminnasta ja suunnattua antia koskevien kansallisten järjestelmien toiminnasta. Sen olisi annettava lausunto myös tällaisten kansallisten järjestelmien lakkauttamisesta. Komission olisi kolmen kuukauden kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen lausuntojen saamisesta ja ottaen huomioon tässä direktiivissä luetellut perusteet ja sen tavoitteet, muun muassa sisämarkkinat, sijoittajansuoja ja järjestelmäriskien tehokas valvonta, annettava delegoitu säädös, jolla täsmennetään, minä päivänä tässä direktiivissä tarkoitetut kansalliset järjestelmät on lakkautettava kaikissa jäsenvaltioissa.

(91)

Komission olisi neljän vuoden kuluttua siitä, kun määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt, aloitettava julkisen kuulemisen ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tämän direktiivin soveltamisen ja soveltamisalan uudelleentarkastelu. Uudelleentarkastelussa olisi analysoitava direktiivin soveltamisesta saatuja kokemuksia, sen vaikutusta sijoittajiin, vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin niin unionissa kuin kolmansissa maissakin sekä sitä, missä määrin direktiivin tavoitteet on saavutettu, ja siinä olisi tarvittaessa ehdotettava aiheellisia muutoksia. Tarkasteluun olisi sisällyttävä yleinen selvitys tämän direktiivin sääntöjen toiminnasta ja niiden soveltamisesta saaduista kokemuksista. Komission olisi uudelleentarkastelussaan tutkittava arvopaperimarkkinaviranomaisen ja unionin toimivaltaisten viranomaisten tehtäviä, joilla varmistetaan kaikkien unionin markkinoilla toimivien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tehokas valvonta tämän direktiivin puitteissa, ja muun muassa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti myös sitä, olisiko arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettava unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupiin ja valvontaan liittyviä uusia valvontatehtäviä. Komission olisi tässä yhteydessä arvioitava tällaisten tehtävien antamiseen arvopaperimarkkinaviranomaiselle liittyvät kustannukset ja hyödyt.

(92)

Tällä direktiivillä pyritään luomaan puitteet, joissa voidaan puuttua vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnasta aiheutuviin mahdollisiin riskeihin ja varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset voivat tehokkaasti valvoa kyseisiä riskejä unionissa. On tarpeen luoda sääntelylle ja valvonnalle tiukat puitteet, jotta rahoitusalan sääntelyyn ei jää aukkoja. Tältä osin viitataan olemassa oleviin asianmukaista huolellisuutta koskeviin vaatimuksiin, joita sovelletaan ammattimaisiin sijoittajiin tällaisia sijoittajia koskevan asiaankuuluvan sääntelyn nojalla. Komissiota kehotetaan tarkastelemaan uudelleen ammattimaisia sijoittajia koskevaa lainsäädäntöä arvioidakseen, onko tarpeellista asettaa tiukempia vaatimuksia, jotka koskevat sellaisten eurooppalaisten ammattimaisten sijoittajien asianmukaista huolellisuutta koskevaa prosessia, jotka sijoittavat omasta aloitteestaan unionin ulkopuolisiin rahoitustuotteisiin, kuten unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin.

(93)

Komission olisi uudelleentarkastelun päätteeksi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus ja tarvittaessa ehdotettava muutoksia ottaen huomioon direktiivin tavoitteet ja mahdolliset vaikutukset sijoittajiin, vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin unionissa ja kolmansissa maissa.

(94)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli korkeatasoisen sijoittajansuojan varmistamista luomalla yhteiset puitteet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimiluville ja valvonnalle, mikä näkyy näiden toimijoiden nykyisen kansallisen tason sääntelyn ja valvonnan puutteina, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(95)	Direktiivejä 2003/41/EY ja 2009/65/EY, luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1060/2009 (21) ja asetusta (EU) N:o 1095/2010 olisi siksi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä direktiivillä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupia, toimintaa ja avoimuutta, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan, jollei tämän artiklan 3 kohdasta ja 3 artiklasta muuta johdu,

a)	unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat yhtä tai useampaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, riippumatta siitä, ovatko nämä rahastot sijoittautuneet unioniin vai eivät;

b)	unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat yhtä tai useampaa unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa; ja

c)	unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka markkinoivat yhtä tai useampaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa unionissa, riippumatta siitä, onko rahasto sijoittautunut unioniin vai ei.

2. Tämän artiklan 1 kohdan soveltamisen kannalta merkitystä ei ole seuraavalla:

a)	onko vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tyypiltään avoin vai suljettu;

b)	onko vaihtoehtoinen sijoitusrahasto perustettu sopimusoikeudellisten säännösten, trusteja koskevien säännösten tai yhtiöjärjestyksen nojalla vai onko sillä jokin muu oikeudellinen muoto;

c)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan oikeudellisella muodolla.

3. Direktiiviä ei sovelleta seuraaviin yhteisöihin:

a)	holdingyhtiöt;

ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset, jotka kuuluvat direktiivin 2003/41/EY soveltamisalaan, mukaan luettuina soveltuvin osin tuon direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut mainittujen laitosten hallinnoinnista vastaavat ja niiden puolesta toimivat hyväksytyt yhteisöt tai mainitun direktiivin 19 artiklan 1 kohdan nojalla nimetyt omaisuudenhoitajat, jos ne eivät hoida vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;

ylikansalliset laitokset, kuten Euroopan keskuspankki, Euroopan investointipankki, Euroopan kehitysrahoituslaitokset, kahdenväliset kehityspankit, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan investointirahasto sekä muut ylikansalliset laitokset ja niiden kaltaiset kansainväliset järjestöt, jotka hoitavat yhtä tai useampaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, ja sikäli kuin kyseiset vaihtoehtoiset sijoitusrahastot toimivat yleisen edun mukaisesti;

d)	kansalliset keskuspankit;

e)	kansalliset, alueelliset ja paikalliset hallitukset ja elimet tai muut laitokset, jotka hoitavat sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä tukevia rahastoja;

f)	henkilöstöedustus- tai henkilöstön talletusjärjestelmät;

g)	arvopaperistamiserillisyhtiöt.

4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitetut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat noudattavat kaiken aikaa tätä direktiiviä.

3 artikla

Poikkeukset

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jos ne hoitavat yhtä tai useampaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, jonka ainoita sijoittajia ovat hoitajat itse tai hoitajien emoyritykset tai tytäryritykset taikka näiden emoyritysten muut tytäryritykset, edellyttäen, että mikään näistä sijoittajista ei itse ole vaihtoehtoinen sijoitusrahasto.

2. Seuraaviin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastojen hoitajiin sovelletaan ainoastaan tämän artiklan 3 ja 4 kohtaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 artiklan soveltamista:

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka joko suoraan tai välillisesti sellaisen yhtiön kautta, johon mainittu hoitaja on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen perusteella, hoitavat sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkuja, joiden hoidetut varat, vivutuksella hankitut varat mukaan luettuina, eivät yhteensä ylitä 100 miljoonan euron rajaa; tai

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka joko suoraan tai välillisesti sellaisen yhtiön kautta, johon mainittu hoitaja on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen perusteella, hoitavat sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkuja, joiden hoidetut varat eivät yhteensä ylitä 500 miljoonan euron rajaa, kun rahastojen salkut muodostuvat vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, jotka ovat vivuttamattomia ja joissa oikeutta vaatia lunastusta ei voi käyttää viiteen vuoteen kuhunkin rahastoon tehdystä alkusijoituksesta lukien.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on ainakin

a)	rekisteröidyttävä kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille;

b)	annettava rekisteröinnin yhteydessä tunnistetiedot itsestään ja hoitamistaan vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille;

c)	annettava rekisteröinnin yhteydessä tiedot hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoitusstrategioista kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille;

toimitettava säännöllisesti kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille tiedot tärkeimmistä välineistä, joilla ne käyvät kauppaa, sekä hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tärkeimmistä sijoituskohteista ja merkittävimmistä riskikeskittymistä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tehokkaasti valvoa järjestelmäriskejä, ja

e)	ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, jos ne eivät enää täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä.

Tämän kohdan ja tämän artiklan 2 kohdan soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioiden hyväksymien tiukempien sääntöjen soveltamista 2 kohdassa tarkoitettuihin hoitajiin.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet varmistaakseen, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hakee toimilupaa 30 kalenteripäivän kuluessa tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä noudattaen, jos 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla ei ole tämän direktiivin mukaisesti myönnettyjä oikeuksia, paitsi jos hoitaja päättää hakea tämän direktiivin mukaista kohtelua. Jos hoitaja hakee direktiivin mukaista kohtelua, sovelletaan koko direktiiviä, jollei siinä säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä täsmentääkseen menettelyt niitä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia varten, jotka päättävät hakea tämän direktiivin mukaista kohtelua 4 kohdan nojalla. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään

edellä 2 kohdassa tarkoitettujen rajojen laskentatapa ja sellaisten vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kohtelu, joiden hoitamat varat, vivutuksella hankitut varat mukaan luettuina, tilapäisesti ylittävät ja/tai alittavat kyseisen rajan saman kalenterivuoden aikana;

b)	edellä 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen velvoitteet rekisteröityä ja toimittaa tietoja, jotta järjestelmäriskejä voidaan valvoa tehokkaasti 3 kohdan mukaisesti; ja

c)	velvoitteet ilmoittaa asiasta toimivaltaisille viranomaisille 3 kohdan mukaisesti.

4 artikla

Määritelmät

1. Tässä direktiivissä käytetään seuraavia määritelmiä:

’vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla’ tarkoitetaan sellaisia yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, niiden alarahastot mukaan luettuina,

i)	jotka hankkivat pääomaa useilta sijoittajilta sijoittaakseen ne määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti kyseisten sijoittajien eduksi ja

ii)	joilta ei edellytetä 2009/65/EY 5 artiklan mukaista toimilupaa;

b)	’vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla’ tarkoitetaan oikeushenkilöitä, joiden säännöllistä liiketoimintaa on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito;

’sivuliikkeellä’ tarkoitetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ollessa kyseessä liiketoimipaikkaa, joka on osa hoitajaa, joka ei ole oikeushenkilö ja joka tarjoaa palveluja, joiden tarjoamiseen kyseinen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on saanut toimiluvan; kaikkia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan samaan jäsenvaltioon perustamia liiketoimipaikkoja pidetään yhtenä sivuliikkeenä silloin, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sääntömääräinen kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa;

’voitonjako-osuudella’ tarkoitetaan sellaista osuutta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tuotosta, joka on kertynyt vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle korvauksena rahaston hoidosta, lukuun ottamatta mitään sellaista osuutta rahaston tuotoista, joka on kertynyt hoitajalle tuottona hoitajan rahastoon tekemistä sijoituksista;

’läheisillä sidoksilla’ tarkoitetaan tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidoksena

i)	omistusyhteys eli suora tai määräysvallan kautta välillinen vähintään 20 prosentin omistusosuus yrityksen äänioikeuksista tai pääomasta;

ii)

13 päivänä kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY (22) 1 artiklassa tarkoitettu määräysvalta eli emoyrityksen ja tytäryrityksen välinen sidos, tai samankaltainen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja yrityksen välinen sidos; tätä alakohtaa sovellettaessa myös mahdollinen tytäryrityksen tytäryritys katsotaan näiden tytäryritysten emoyrityksen tytäryritykseksi.

Kun vähintään kaksi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä on määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa samaan henkilöön, näiden henkilöiden välillä katsotaan niin ikään olevan läheinen sidos;

f)	’toimivaltaisilla viranomaisilla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia, joilla on toimivalta lain tai muun säädöksen perusteella valvoa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia;

’toimivaltaisilla viranomaisilla’ tarkoitetaan säilytysyhteisöjen ollessa kyseessä

i)	direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä toimivaltaisia viranomaisia, jos säilytysyhteisö on tuon direktiivin mukaisen toimiluvan saanut luottolaitos;

ii)	direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa määriteltyjä toimivaltaisia viranomaisia, jos säilytysyhteisö on tuon direktiivin mukaisen toimiluvan saanut sijoituspalveluyritys;

iii)	säilytysyhteisön kotijäsenvaltion kansallisia viranomaisia, joilla on toimivalta lain tai muun säädöksen perusteella valvoa tämän direktiivin 21 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja laitosten ryhmiä, jos säilytysyhteisö kuuluu tällaiseen laitosten ryhmään;

iv)

sen jäsenvaltion, jossa tämän direktiivin 21 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetulla yhteisöllä on sääntömääräinen kotipaikka, kansallisia viranomaisia, joilla on toimivalta lain tai muun säädöksen perusteella valvoa tällaisia yhteisöjä, tai virallista elintä, jolla on toimivalta rekisteröidä tällainen yhteisö tai valvoa sitä siihen sovellettavien ammattisääntöjen nojalla, jos säilytysyhteisö on tällainen yhteisö;

sen kolmannen maan asianomaisia kansallisia viranomaisia, jossa säilytysyhteisöllä on sääntömääräinen kotipaikka, jos säilytysyhteisö nimetään unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisöksi tämän direktiivin 21 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti eikä se kuulu tämän alakohdan i–iv alakohdan soveltamisalaan;

h)	’unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltaisilla viranomaisilla’ tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisia viranomaisia, joilla on toimivalta lain tai muun säädöksen perusteella valvoa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;

i)	’määräysvallalla’ tarkoitetaan direktiivin 83/349/ETY 1 artiklassa määriteltyä määräysvaltaa;

’sijoittautuneella’ tarkoitetaan

i)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ollessa kyseessä sitä, että niillä on sääntömääräinen kotipaikka sijoittautumispaikassa;

ii)	vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen ollessa kyseessä sitä, että se on saanut toimiluvan tai on rekisteröity sijoittautumispaikassa, tai jos rahasto ei ole saanut toimilupaa tai sitä ei ole rekisteröity, sitä, että sillä on sääntömääräinen kotipaikka sijoittautumispaikassa;

iii)	säilytysyhteisön ollessa kyseessä sitä, että sillä on sääntömääräinen kotipaikka tai sivuliike sijoittautumispaikassa;

iv)	laillisten edustajien, jotka ovat oikeushenkilöitä, ollessa kyseessä sitä, että näillä on sääntömääräinen kotipaikka tai sivuliike sijoittautumispaikassa, ja

v)	laillisten edustajien, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, ollessa kyseessä sitä, että näillä on kotipaikka sijoittautumispaikassa;

’unioniin sijoittautuneella vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla’ tarkoitetaan

i)	vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka on saanut toimiluvan tai on rekisteröity jäsenvaltiossa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tai

ii)	vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka ei ole saanut toimilupaa tai jota ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa mutta jolla on sääntömääräinen kotipaikka ja/tai keskustoimipaikka jäsenvaltiossa;

l)	’unioniin sijoittautuneella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla’ tarkoitetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jäsenvaltiossa;

’syöttörahastona toimivalla vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla’ tarkoitetaan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa,

i)	joka sijoittaa vähintään 85 prosenttia varoistaan toisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston (kohderahastona toimivan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston) osuuksiin tai osakkeisiin;

ii)	joka sijoittaa vähintään 85 prosenttia varoistaan useampaan kuin yhteen kohderahastona toimivaan vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon, jos kyseisillä rahastoilla on samanlaiset sijoitusstrategiat; tai

iii)	jolla muuten on tällaisessa kohderahastona toimivassa vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa positio, joka muodostaa vähintään 85 prosenttia sen varoista;

n)	’rahoitusvälineellä’ tarkoitetaan direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevassa C osassa olevan määritelmän mukaista välinettä;

’holdingyhtiöllä’ tarkoitetaan yhtiötä, jolla on osakkeenomistuksia yhdessä tai useammassa muussa yhtiössä, jonka kaupallisena tarkoituksena on harjoittaa liiketoimintastrategiaa tai -strategioita tytäryritystensä, osakkuusyritystensä tai omistusyhteyksiensä kautta vaikuttaakseen niiden pitkän aikavälin arvoon, ja joka on yhtiö,

i)	joka toimii omaan lukuunsa ja jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla unionissa; tai

ii)	jota ei ole perustettu pääasiassa tuottamaan tytäryritystensä tai osakkuusyritystensä myynnin avulla voittoa sijoittajilleen, mikä ilmenee sen vuosikertomuksesta tai muista virallisista asiakirjoista;

’vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltiolla’ tarkoitetaan

jäsenvaltiota, jossa vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on saanut toimiluvan tai on rekisteröity sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tai jos toimilupia tai rekisteröintejä on useita, jäsenvaltiota, jossa vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on saanut toimiluvan tai on rekisteröity ensimmäisen kerran; tai

ii)	jäsenvaltiota, jossa vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on sääntömääräinen kotipaikka ja/tai keskustoimipaikka, jos se ei ole saanut toimilupaa eikä sitä ole rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa;

’vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on sääntömääräinen kotipaikka; unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta kaikkia tämän direktiivin viittauksia ”vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltioon” pidetään viittauksina ”viitejäsenvaltioon” VII luvussa säädetyn mukaisesti;

’vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan

i)	jäsenvaltiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hoitaa unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;

ii)	jäsenvaltiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja markkinoi unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita;

iii)	jäsenvaltiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja markkinoi unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita;

iv)	jäsenvaltiota, joka ei ole viitejäsenvaltio ja jossa unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hoitaa unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;

v)	jäsenvaltiota, joka ei ole viitejäsenvaltio ja jossa unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja markkinoi unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita; tai

vi)	jäsenvaltiota, joka ei ole viitejäsenvaltio ja jossa unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja markkinoi unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita;

s)	’perustamispääomalla’ tarkoitetaan direktiivin 2006/48/EY 57 artiklan ensimmäisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja varoja;

’liikkeeseenlaskijalla’ tarkoitetaan direktiivin 2004/109/EY 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua liikkeeseenlaskijaa, jolla on sääntömääräinen kotipaikka unionissa ja jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla;

’laillisella edustajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, jolla on kotipaikka, tai oikeushenkilöä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka unionissa ja joka unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan nimenomaisesti nimeämänä toimii sen lukuun edustaen sitä unionissa viranomaisiin, asiakkaisiin, elimiin ja tällaisen hoitajan vastapuoliin nähden hoitajalla tämän direktiivin mukaisesti olevien velvoitteiden osalta;

v)	’vivutuksella’ tarkoitetaan menetelmää, jolla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja lisää hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota joko rahaa tai arvopapereita lainaamalla, rahoitusjohdannaispositioihin sisältyvää vivutusta käyttämällä tai muulla tavalla;

w)	’vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidolla’ tarkoitetaan vähintään liitteessä I olevassa 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettujen sijoitustenhoitotoimintojen suorittamista yhdelle tai useammalle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle;

’markkinoinnilla’ tarkoitetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan aloitteesta tai lukuun tapahtuvaa sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden suoraa tai välillistä tarjoamista tai kohdentamista sijoittajille, joiden kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on unionissa;

y)	’kohderahastona toimivalla vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla’ tarkoitetaan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, johon toinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoittaa tai jossa sillä on positio edellä olevan m alakohdan mukaisesti;

z)	’viitejäsenvaltiolla’ tarkoitetaan 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti määriteltyä jäsenvaltiota;

aa)	’unionin ulkopuolelle sijoittautuneella vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla’ tarkoitetaan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka ei ole unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto;

ab)	’unionin ulkopuolelle sijoittautuneella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla’ tarkoitetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa, joka ei ole unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja;

ac)	’listaamattomalla yhtiöllä’ tarkoitetaan yhtiötä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka unionissa ja jonka osakkeita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla;

ad)	’omilla varoilla’ tarkoitetaan direktiivin 2006/48/EY 56–67 artiklassa tarkoitettuja omia varoja;

ae)	’emoyrityksellä’ tarkoitetaan direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklassa määriteltyä emoyritystä;

af)

’päävälittäjällä’ tarkoitetaan luottolaitosta, säänneltyä sijoituspalveluyritystä tai toiminnan vakautta koskevan säätelyn ja jatkuvan valvonnan alaista muuta yhteisöä, joka tarjoaa palveluja ammattimaisille sijoittajille ensisijaisesti rahoitusvälineillä toteutettavien liiketoimien rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi vastapuolena ja joka voi myös tarjota muita palveluja, kuten kauppojen selvitys- ja toimituspalveluja, säilytyspalveluja, arvopapereiden lainaksiantamista koskevia palveluja, räätälöityjä tekniikkapalveluja ja operatiivisia tukipalveluja;

ag)	’ammattimaisella sijoittajalla’ tarkoitetaan sijoittajaa, joka katsotaan ammattimaiseksi asiakkaaksi tai jota voidaan pyynnöstä kohdella ammattimaisena asiakkaana direktiivin 2004/39/EY liitteessä II tarkoitetulla tavalla;

ah)

’määräosuudella’ tarkoitetaan suoraa tai välillistä omistusosuutta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajassa, kun tämä osuus on vähintään 10 prosenttia pääomasta tai äänioikeuksista direktiivin 2004/109/EY 9 ja 10 artiklan mukaisesti ottaen huomioon osuuden yhteen laskemista koskevat, mainitun direktiivin 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt ehdot tai kun sen nojalla on mahdollista vaikuttaa huomattavasti sen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan johtamiseen, jossa omistusosuus on;

ai)	’työntekijöiden edustajilla’ tarkoitetaan työntekijöiden edustajia sellaisina kuin ne tai heidät määritellään direktiivin 2002/14/EY 2 artiklan e alakohdassa;

aj)	’vähittäissijoittajalla’ tarkoitetaan sijoittajaa, joka ei ole ammattimainen sijoittaja;

ak)	’tytäryrityksellä’ tarkoitetaan direktiivin 83/349/ETY 1 ja 2 artiklassa määriteltyä tytäryritystä;

al)	’valvontaviranomaisilla’ tarkoitetaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ollessa kyseessä kolmannen maan kansallisia viranomaisia, joilla on toimivalta lain tai muun säädöksen perusteella valvoa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;

am)	’valvontaviranomaisilla’ tarkoitetaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ollessa kyseessä kolmannen maan kansallisia viranomaisia, joilla on toimivalta lain tai muun säädöksen perusteella valvoa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia;

an)

’arvopaperistamiserillisyhtiöllä’ tarkoitetaan yhteisöä, jonka ainoana tarkoituksena on harjoittaa arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 19 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 24/2009 (23) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperistamista ja toteuttaa muita aiheellisia toimia sen suorittamiseksi;

ao)	’yhteissijoitusyrityksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2009/65/EY 5 artiklan mukaisen toimiluvan saanutta siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaa yritystä.

2. Tämän artiklan 1 kohdan ad alakohdan soveltamiseksi sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/49/EY (24) 13–16 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

3. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään

a)	edellä 1 kohdan v alakohdassa määritellyt vivutusmenetelmät, mukaan luettuina mahdolliset vaihtoehtoisen sijoitusrahaston määräysvallassa olevat rahoitukselliset ja/tai oikeudelliset rakenteet, joissa on mukana kolmansia osapuolia; ja

b)	vivutuksen laskentatapa.

4. Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia määrittääkseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tyypit, kun se on tarpeen tämän direktiivin soveltamiseksi ja sen yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan määrittäminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kullakin tämän direktiivin soveltamisalan puitteissa hoidetulla vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on yksi ainoa hoitaja, joka vastaa sen varmistamisesta, että tätä direktiiviä noudatetaan. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi olla

a)	ulkopuolinen hoitaja, joka on vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimeämä tai sen lukuun nimetty oikeushenkilö ja joka tämän nimeämisen kautta vastaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoidosta, jäljempänä ’ulkopuolinen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja’; tai

b)	vaihtoehtoinen sijoitusrahasto itse, jolla on tällöin oltava toimilupa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajana toimimiseen, jos rahaston oikeudellinen muoto mahdollistaa sisäisen hoitamisen ja jos sen hallintoelin päättää olla nimeämättä ulkopuolista hoitajaa.

2. Jos ulkopuolinen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei pysty varmistamaan niiden tämän direktiivin vaatimusten täyttämistä, joista rahasto tai sen lukuun toimiva toinen yhteisö on vastuussa, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ja soveltuvin osin asianomaisen unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltaisille viranomaisille. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava kyseistä hoitajaa toteuttamaan tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi.

3. Jos vaatimuksia ei täytetä tällaisista 2 kohdassa tarkoitetuista toimista huolimatta ja kun kyseessä on unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava tätä eroamaan kyseisen rahaston hoitajan tehtävistä. Tässä tapauksessa kyseistä rahastoa ei saa enää markkinoida unionissa. Jos kyse on unionin ulkopuolelle sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa hoitavasta, unionin ulkopuolelle sijoittautuneesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajasta, kyseistä rahastoa ei saa enää markkinoida unionissa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta välittömästi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

II LUKU

TOIMILUVAN MYÖNTÄMINEN VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJILLE

6 artikla

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnan aloittamista koskevat edellytykset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoida vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, ellei niillä ole tämän direktiivin mukaista toimilupaa.

Tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on kaiken aikaa täytettävä siinä säädetyt toimiluvan myöntämisen edellytykset.

2. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, ettei ulkopuolinen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja harjoita muuta kuin tämän direktiivin liitteessä I tarkoitettua toimintaa ja yhteissijoitusyritysten hoitoa direktiivin 2009/65/EY mukaisesti myönnetyn toimiluvan nojalla.

3. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, ettei sisäisesti hoidettu vaihtoehtoinen sijoitusrahasto harjoita muuta toimintaa kuin kyseisen rahaston sisäistä hoitoa liitteen I mukaisesti.

4. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa ulkopuoliselle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle toimiluvan seuraavien palvelujen tarjoamiseen:

a)	sijoitussalkkujen hoito, eläkerahastojen ja ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten direktiivin 2003/41/EY 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti omistamien sijoitussalkkujen hoito mukaan luettuna, sijoittajien antamien valtuutusten mukaisesti, harkinnanvaraisesti ja asiakaskohtaisesti;

liitännäispalveluina

i)	sijoitusneuvontaa;

ii)	yhteissijoitusyritysten osakkeiden tai osuuksien säilytystä ja hallinnointia;

iii)	rahoitusvälinettä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä.

5. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille ei saa myöntää tämän direktiivin mukaista toimilupaa

a)	tarjota ainoastaan 4 kohdassa tarkoitettuja palveluja;

b)	tarjota 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja liitännäispalveluja ilman toimilupaa tarjota myös 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja palveluja;

c)	harjoittaa ainoastaan liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa tai

d)	tarjota liitteessä I olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja palveluja tarjoamatta myös liitteessä I olevan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja palveluja, tai päinvastoin.

6. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamiseen sovelletaan direktiivin 2004/39/EY 2 artiklan 2 kohtaa sekä 12, 13 ja 19 artiklaa.

7. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat toimittavat kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille tiedot, joita ne tarvitsevat valvoakseen kaiken aikaa tässä direktiivissä tarkoitettujen edellytysten täyttymistä.

8. Direktiivin 2004/39/EY nojalla toimiluvan saaneilta sijoituspalveluyrityksiltä ja direktiivin 2006/48/EY nojalla toimiluvan saaneilta luottolaitoksilta ei vaadita tämän direktiivin mukaista toimilupaa vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin liittyvien sijoituspalvelujen, kuten yksilöllisen salkunhoidon, tarjoamiseen. Sijoituspalveluyritykset voivat kuitenkin suoraan tai välillisesti tarjota tai kohdentaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita vain unionissa oleville sijoittajille ainoastaan siinä laajuudessa kuin osuuksia tai osakkeita voidaan markkinoida tämän direktiivin mukaisesti.

7 artikla

Toimilupahakemus

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hakevat toimilupaa kotijäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta.

2. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimilupaa hakeva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja toimittaa kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille seuraavat itseään koskevat tiedot:

a)	tiedot henkilöistä, jotka tosiasiallisesti harjoittavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoimintaa;

b)	tiedot sen osakkeenomistajina tai jäseninä suoraan tai välillisesti olevista luonnollista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joilla on määräosuus, sekä näiden määräosuuksien määrät;

c)	toimintaohjelma, jossa esitetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan organisaatiorakenne sekä tiedot siitä, miten se aikoo täyttää II, III, IV luvun ja soveltuvin osin V, VI, VII ja VIII luvun mukaiset velvoitteensa;

d)	tiedot palkka- ja palkkiopolitiikasta ja -käytännöistä 13 artiklan mukaisesti;

e)	tiedot järjestelyistä, joilla toimintoja on siirretty ja siirretty edelleen kolmansien osapuolten hoidettaviksi 20 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

3. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimilupaa hakeva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja toimittaa kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille myös seuraavat tiedot vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, joita se aikoo hoitaa:

tiedot sijoitusstrategioista, mukaan luettuina kohderahastojen tyypit, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on rahastojen rahasto, ja vivutuksen käyttöä koskevasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan politiikasta sekä niiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskiprofiileista ja muista ominaispiirteistä, joita se hoitaa tai aikoo hoitaa, mukaan luettuina tiedot jäsenvaltioista tai kolmansista maista, joihin tällaiset rahastot ovat sijoittautuneet tai joihin niiden on määrä sijoittautua;

b)	tiedot siitä, minne kohderahastona toimiva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittautunut, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto toimii syöttörahastona;

c)	rahaston säännöt tai perustamisasiakirjat kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se aikoo hoitaa;

d)	tiedot järjestelyistä, joita on tehty säilytysyhteisön nimeämiseksi 21 artiklan mukaisesti kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se aikoo hoitaa;

e)	mahdolliset 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lisätiedot kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se hoitaa tai aikoo hoitaa.

4. Kun rahastoyhtiö on saanut toimiluvan direktiivin 2009/65/EY nojalla, jäljempänä ’yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukainen rahastoyhtiö’, ja se hakee toimilupaa toimia tämän direktiivin mukaisena vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajana, toimivaltaiset viranomaiset eivät saa edellyttää yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaisen rahastoyhtiön toimittavan tietoja tai asiakirjoja, jotka yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukainen rahastoyhtiö on jo toimittanut hakiessaan direktiivin 2009/65/EY mukaista toimilupaa, edellyttäen, että tällaiset tiedot tai asiakirjat ovat edelleen ajantasaisia.

5. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava neljännesvuosittain arvopaperimarkkinaviranomaiselle tämän luvun mukaisesti myönnetyistä tai peruutetuista toimiluvista.

Arvopaperimarkkinaviranomainen pitää julkista keskusrekisteriä, joka sisältää tiedot kustakin tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajasta, luettelon tällaisten hoitajien hoitamista ja/tai markkinoimista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista unionissa ja tiedot kunkin tällaisen hoitajan toimivaltaisesta viranomaisesta. Rekisteri on asetettava saataville sähköisessä muodossa.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan johdonmukaisen harmonisoinnin varmistamiseksi laatia teknisten sääntelystandardien luonnoksia täsmentääkseen toimivaltaisille viranomaisille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimilupahakemuksessa toimitettavat tiedot, mukaan luettuna toimintaohjelma.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

7. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määrittääkseen vakiolomakkeet, -mallit ja -menettelyt 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Toimiluvan myöntämisen edellytykset

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät myönnä toimilupaa:

a)	elleivät ne katso, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja pystyy täyttämään tässä direktiivissä asetetut ehdot;

b)	ellei vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on riittävästi perustamispääomaa ja omia varoja 9 artiklan mukaisesti;

elleivät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoimintaa tosiasiallisesti harjoittavat henkilöt ovat riittävän hyvämaineisia ja riittävän kokeneita myös sen hoitamien rahastojen sijoitusstrategioiden osalta, kyseisten henkilöiden ja heidän seuraajiensa nimet on viipymättä ilmoitettava hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, ja vähintään kahden edellä mainitut edellytykset täyttävän henkilön on tehtävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan harjoittamista koskevat päätökset;

d)	elleivät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan osakkeenomistajat tai jäsenet, joilla on määräosuuksia, ovat soveltuvia ottaen huomioon tarpeen varmistaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan moitteeton ja huolellinen hoito; ja

e)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan keskustoimipaikka ja sääntömääräinen kotipaikka sijaitsevat samassa jäsenvaltiossa.

Toimilupa on voimassa kaikissa jäsenvaltioissa.

2. Muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia on kuultava ennen toimiluvan myöntämistä seuraaville vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille:

a)	toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen toisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaisen rahastoyhtiön, sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai vakuutusyrityksen tytäryritys;

b)	toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen toisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaisen rahastoyhtiön, sijoituspalveluyrityksen, luottolaitoksen tai vakuutusyrityksen emoyrityksen tytäryritys; ja

yhtiö, jossa määräysvaltaa käyttävät samat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka käyttävät määräysvaltaa toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneessa toisessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajassa, yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaisessa rahastoyhtiössä, sijoituspalveluyrityksessä, luottolaitoksessa tai vakuutusyrityksessä.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on evättävä toimilupa, jos ne eivät käytännössä pysty hoitamaan valvontatehtäväänsä jostain seuraavista syistä:

a)	läheiset sidokset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden välillä;

b)	kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, joita sovelletaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, johon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on läheiset sidokset;

c)	kyseisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat rajoittaa toimilupaa, erityisesti kun kyse on niiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoitusstrategioista, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja saa hoitaa.

5. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, onko toimilupa myönnetty. Toimivaltaiset viranomaiset voivat pidentää määräaikaa enintään kolmella kuukaudella, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi tapauksen erityisolosuhteiden vuoksi, ja ilmoitettuaan siitä asiaankuuluvasti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle.

Tämän kohdan soveltamiseksi hakemus katsotaan täydelliseksi, jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on toimittanut vähintään 7 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa ja 7 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat aloittaa sellaisten rahastojen hoitamisen, joilla on 7 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisessa hakemuksessa kuvattuja sijoitusstrategioita, kotijäsenvaltiossaan heti, kun toimilupa on myönnetty, mutta aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun ne ovat toimittaneet 7 artiklan 2 kohdan e alakohdassa ja 7 artiklan 3 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut mahdollisesti puuttuvat tiedot.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan johdonmukaisen harmonisoinnin varmistamiseksi laatia teknisten sääntelystandardien luonnoksia täsmentääkseen

a)	vaihtoehtoisiin sijoitusrahaston hoitajiin 3 kohdan nojalla sovellettavat vaatimukset;

b)	osakkeenomistajiin ja jäseniin, joilla on 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja määräosuuksia, sovellettavat vaatimukset;

c)	syyt, jotka voivat estää toimivaltaisten viranomaisten valvontatehtävien tehokkaan hoitamisen.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Perustamispääoma ja omat varat

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla, joka on sisäisesti hoidettu rahasto, on vähintään 300 000 euron perustamispääoma.

2. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja nimetään rahastojen ulkopuoliseksi hoitajaksi, sillä on oltava vähintään 125 000 euron perustamispääoma.

3. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvo ylittää 250 miljoonaa euroa, kyseisen hoitajan on lisättävä omien varojensa määrää. Omien lisävarojen määrän on oltava 0,02 prosenttia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan salkkujen arvon siitä määrästä, joka ylittää 250 miljoonaa euroa, mutta perustamispääoman ja lisävarojen vaadittava kokonaismäärä ei kuitenkaan saa ylittää 10:tä miljoonaa euroa.

4. Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, myös ne rahastot, joiden osalta se on 20 artiklan mukaisesti siirtänyt toiminnon toisen hoidettavaksi, mutta lukuun ottamatta niiden rahastojen salkkuja, joiden hoito on sille siirretty, katsotaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan salkuiksi.

5. Edellä olevasta 3 kohdasta riippumatta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omien varojen määrä ei koskaan saa alittaa määrää, jota edellytetään direktiivin 2006/49/EY 21 artiklan nojalla.

6. Jäsenvaltiot voivat antaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille luvan alittaa 3 kohdassa tarkoitetun omien lisävarojen määrä enintään 50 prosentilla, jos niillä on sellaisen luottolaitoksen tai vakuutusyrityksen antama takaus vastaavalle määrälle, jonka sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa, jossa kyseiseen luottolaitokseen tai vakuutusyritykseen sovelletaan toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, joiden toimivaltaiset viranomaiset katsovat vastaavan unionin lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.

7. Ammatillisiin vastuihin liittyvien sellaisten mahdollisten riskien kattamiseksi, joita aiheutuu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tämän direktiivin nojalla harjoittamasta toiminnasta, sekä sisäisesti hoidetulla vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla että ulkopuolisilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla

a)	on oltava omia lisävaroja määrä, joka on asianmukainen ammattitoimintaan liittyvästä huolimattomuudesta aiheutuvien vastuihin liittyvien mahdollisten riskien kattamiseksi; tai

b)	on oltava sellainen ammatillinen vastuuvakuutus ammattitoimintaan liittyvästä huolimattomuudesta aiheutuvien vastuiden varalta, joka on asianmukainen katettavien riskien osalta.

8. Omat varat, mukaan luettuina 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetut omat lisävarat, on sijoitettava rahavaroihin tai lyhyellä aikavälillä helposti rahaksi muunnettaviin varoihin, eivätkä ne saa sisältää spekulatiivisia omaisuuseriä.

9. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään tämän artiklan 7 kohtaan liittyen

a)	riskit, jotka omien lisävarojen tai ammatillisen vastuuvakuutuksen on katettava;

b)	edellytykset omien lisävarojen asianmukaisuuden tai ammatillisen vastuuvakuutuksen kattavuuden määrittämiseksi; ja

c)	edellä omien lisävarojen tai ammatillisen vastuuvakuutuksen kattavuuden jatkuvien mukautusten määritystapa.

10. Edellä olevia 7 ja 8 kohtaa sekä 9 kohdan nojalla hyväksyttyjä delegoituja säädöksiä lukuun ottamatta tätä artiklaa ei sovelleta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka ovat myös yhteissijoitusyritystä hoitavia rahastoyhtiöitä.

10 artikla

Muutokset toimiluvan soveltamisalaan

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ilmoittavat kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ennen muutosten täytäntöönpanoa kaikista olennaisista muutoksista alkuperäisen toimiluvan edellytyksiin, erityisesti olennaisista muutoksista 7 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin.

2. Jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät rajoittaa muutoksia tai hylätä ne, niiden on ilmoitettava siitä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle yhden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Toimivaltaiset viranomaiset voivat pidentää määräaikaa enintään yhdellä kuukaudella, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi tapauksen erityisolosuhteiden vuoksi, ja ilmoitettuaan siitä asiaankuuluvasti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle. Muutokset toteutetaan, jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät vastusta muutoksia kyseisen arviointijakson aikana.

11 artikla

Toimiluvan peruuttaminen

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat peruuttaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle myönnetyn toimiluvan, jos kyseinen hoitaja:

ei harjoita toimiluvan mukaista toimintaa 12 kuukauden kuluessa, luopuu nimenomaisesti toimiluvasta tai ei ole harjoittanut tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa kuuden edeltäneen kuukauden aikana, paitsi jos kyseinen jäsenvaltio on säätänyt, että näissä tapauksissa toimilupa raukeaa;

b)	on saanut toimiluvan valheellisen ilmoituksen perusteella tai muilla epärehellisillä keinoilla;

c)	ei enää täytä toimiluvan myöntämisen edellytyksiä;

d)	ei enää täytä direktiivin 2006/49/EY mukaisia vaatimuksia silloin, kun sen toimilupa kattaa myös tämän direktiivin 6 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut harkinnanvaraiset salkunhoitopalvelut;

e)	on vakavasti ja järjestelmällisesti rikkonut tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä; tai

f)	kuuluu niihin tapauksiin, joissa kansallisessa lainsäädännössä säädetään toimiluvan peruuttamisesta tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomien seikkojen osalta.

III LUKU

VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET

1 JAKSO

Yleiset vaatimukset

12 artikla

Yleiset periaatteet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat kaiken aikaa täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	toimittava rehellisesti, pätevästi, varovasti, huolellisesti ja oikeudenmukaisesti;

b)	toimittava hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai niiden sijoittajien etu ja markkinoiden häiriöttömyys huomioiden;

c)	otettava käyttöön liiketoimintansa asianmukaiseen harjoittamiseen tarvittavat resurssit ja menettelyt ja käytettävä niitä tehokkaasti;

toteutettava kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet eturistiriitojen välttämiseksi ja, silloin kun ne eivät ole vältettävissä, kyseisten eturistiriitojen tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi ja soveltuvin osin ilmoittamiseksi, jotta voidaan estää niitä vaikuttamasta haitallisesti rahastojen ja niiden sijoittajien etuihin ja varmistaa, että niiden hoitamia rahastoja kohdellaan tasapuolisesti;

e)	täytettävä kaikki niiden liiketoiminnan harjoittamiseen sovellettavat sääntelyvaatimukset edistääkseen hoitamiensa rahastojen tai niiden sijoittajien etua ja markkinoiden häiriöttömyyttä;

f)	kohdeltava kaikkia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajia tasapuolisesti.

Yhdellekään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajalle ei saa antaa erityiskohtelua, jollei tällainen erityiskohtelu käy ilmi asianomaisen rahaston säännöistä tai perustamisasiakirjoista.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, jonka toimilupa kattaa myös tämän direktiivin 6 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut harkinnanvaraiset salkunhoitopalvelut,

a)	ei saa sijoittaa asiakkaan koko salkkua tai sen osaa hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksiin tai osakkeisiin, jollei se saa tähän asiakkaalta etukäteen yleistä hyväksyntää;

b)	kuuluu 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen osalta sijoittajien korvausjärjestelmistä 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY (25) soveltamisalaan.

3. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään perusteet, joilla asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset arvioivat, täyttävätkö vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat 1 kohdan mukaiset velvoitteensa.

13 artikla

Palkat ja palkkiot

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on niitä henkilöstöryhmiä varten, mukaan luettuina ylin johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatehtävissä toimivat sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai -palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan ylimmän johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus niiden riskiprofiileihin tai niiden hoitamien rahastojen riskiprofiileihin, palkka- ja palkkiopolitiikka ja -käytännöt, jotka ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä eivätkä kannusta riskinottoon, joka on ristiriidassa niiden hoitamien rahastojen riskiprofiilien tai rahastojen sääntöjen tai perustamisasiakirjojen kanssa.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on määritettävä palkka- ja palkkiopolitiikka ja -käytännöt liitteen II mukaisesti.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että perustellusta palkka- ja palkkiopolitiikasta on olemassa suuntaviivoja, jotka ovat liitteen II mukaiset. Suuntaviivoissa on otettava huomioon rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta suosituksessa 2009/384/EY esitetyt moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat periaatteet, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien koko ja niiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen koko, niiden sisäinen organisaatio sekä niiden toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus. Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkivalvontaviranomainen), jäljempänä ’pankkiviranomainen’, kanssa.

14 artikla

Eturistiriidat

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta kaikkia kohtuullisiksi katsottavia toimenpiteitä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidon yhteydessä esiintyvien eturistiriitojen toteamiseksi seuraavien välillä:

a)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, mukaan luettuina sen johto, työntekijät ja kaikki siihen määräysvallan kautta suoraan tai välillisesti sidoksissa olevat henkilöt, ja sen hoitama vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai kyseisen rahaston sijoittajat;

b)	vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai kyseisen rahaston sijoittajat ja toinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai kyseisen rahaston sijoittajat;

c)	vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai kyseisen rahaston sijoittajat ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toinen asiakas;

d)	vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai kyseisen rahaston sijoittajat ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitama yhteissijoitusyritys tai kyseisen yhteissijoitusyrityksen sijoittajat; tai

e)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kaksi asiakasta.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on pidettävä yllä ja käytettävä tehokkaita organisaatio- ja hallintojärjestelyjä, joiden avulla ne voivat toteuttaa kaikki kohtuulliset toimenpiteet eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi, jotta eturistiriidat eivät vaikuttaisi haitallisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja niiden sijoittajien etuihin.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on omassa toimintaympäristössään erotettava toisistaan tehtävät ja vastuut, joiden voidaan katsoa olevan keskenään yhteensopimattomia tai jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa järjestelmällisiä eturistiriitoja. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on arvioitava, voiko niiden toimintaolosuhteisiin liittyä muita olennaisia eturistiriitoja, ja niiden on ilmoitettava niistä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajille.

2. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan soveltamilla organisaatiojärjestelyillä, joiden tavoitteena on eturistiriitojen tunnistaminen, ehkäiseminen, hallinta ja valvominen, ei pystytä riittävällä tavalla varmistamaan, että sijoittajien etuihin kohdistuvat riskit vältetään, kyseisen hoitajan on selvästi ilmoitettava sijoittajille eturistiriitojen yleinen luonne tai lähteet ennen kuin se alkaa suorittaa liiketoimia niiden lukuun, sekä kehitettävä asianmukaiset periaatteet ja menettelyt.

3. Jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää päävälittäjän palveluja, ehdot on vahvistettava kirjallisessa sopimuksessa. Sopimuksessa on määrättävä erityisesti mahdollisuudesta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen siirtoon ja uudelleenkäyttöön, ja siinä on noudatettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöjä tai perustamisasiakirjoja. Sopimuksessa on määrättävä, että säilytysyhteisölle ilmoitetaan sopimuksesta.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on noudatettava asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta niiden päävälittäjien valinnassa ja nimeämisessä, joiden kanssa sopimus on määrä tehdä.

4. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään

a)	1 kohdassa tarkoitettujen eturistiriitojen tyypit;

b)	kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien odotetaan toteuttavan rakenteita ja organisaatiota ja hallintoa koskevien menettelyjen osalta eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi, valvomiseksi ja/tai ilmoittamiseksi.

15 artikla

Riskienhallinta

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettava riskienhallintatoiminnot toimintayksiköistä, myös salkunhoitotoiminnoista.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua riskienhallintatehtävien toiminnallista ja hierarkkista erottamista suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, kuitenkin niin, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on joka tapauksessa pystyttävä osoittamaan, että erityiset suojatoimet eturistiriitojen varalta mahdollistavat riskienhallintatehtävien riippumattoman hoitamisen ja että riskienhallintaprosessi täyttää tämän artiklan vaatimukset ja on kauttaaltaan tehokas.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sovellettava riittävää riskienhallintajärjestelmää, jotta ne voivat asianmukaisesti tunnistaa, mitata, hallita ja valvoa kaikkia olennaisia riskejä, jotka liittyvät kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategiaan ja joille kukin mainittu rahasto altistuu tai voi altistua.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on tarkasteltava riskienhallintajärjestelmiä asianmukaisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, ja mukautettava niitä tarvittaessa.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on vähintään

a)	toteutettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun sijoittaessaan riittävä, dokumentoitu ja säännöllisesti päivitetty asianmukaisen huolellisuuden prosessi (due diligence -prosessi), jossa otetaan huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategia, tavoitteet ja riskiprofiili;

b)	varmistettava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kuhunkin sijoituspositioon liittyvät riskit ja niiden kokonaisvaikutus mainitun rahaston salkkuun voidaan jatkuvasti tunnistaa ja mitata ja niitä voidaan hallita ja valvoa asianmukaisesti, myös käyttämällä asianmukaisia stressitestimenetelmiä;

c)	varmistettava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiili vastaa kyseisen rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa, esitteessä ja tarjousasiakirjoissa määriteltyä kokoa, salkkurakennetta ja sijoitusstrategiaa.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on vahvistettava vivutuksen enimmäistaso, jota ne voivat käyttää kunkin hoitamansa rahaston lukuun, sekä vivutusjärjestelyissä mahdollisesti annettavat oikeudet vakuuksien tai takausten uudelleenkäyttöön ottaen huomioon muiden muassa seuraavat seikat:

a)	vaihtoehtoisten sijoitusrahaston tyyppi;

b)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston investointistrategia;

c)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vivutuksen lähteet;

d)	sellaiset muut keskinäiset sidokset tai merkitykselliset suhteet muihin rahoituspalveluja tarjoaviin laitoksiin, jotka voivat aiheuttaa järjestelmäriskin;

e)	tarve rajoittaa positiota yksittäisessä vastapuolessa;

f)	se, missä määrin vivutus perustuu vakuuksiin;

g)	varojen ja vastuiden suhde;

h)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnan laajuus, luonne ja määrä asianomaisilla markkinoilla.

5. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään

a)	riskienhallintajärjestelmät, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on käytettävä suhteessa riskeihin, joita ne ottavat hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun;

b)	riskienhallintajärjestelmän asianmukainen tarkasteluväli;

c)	se, miten riskienhallintatoiminto erotetaan toiminnallisesti ja hierarkkisesti toimintayksiköistä, myös salkunhoitotoiminnosta;

d)	erityiset suojatoimet 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen eturistiriitojen varalta;

e)	edellä 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

16 artikla

Maksuvalmiuden hoito

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on kunkin sellaisen hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta, joka ei ole vivuttamaton suljettu vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, otettava käyttöön asianmukainen maksuvalmiudenhoitojärjestelmä ja tarvittavat menettelyt, jotta ne voivat valvoa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiusriskiä ja jotta voidaan varmistaa, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusten maksuvalmiusprofiili vastaa sen velvoitteita.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on säännöllisesti suoritettava sellaisia stressitestejä tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa maksuvalmiusolosuhteissa, joiden perusteella ne voivat arvioida ja valvoa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen maksuvalmiusriskiä.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava, että kunkin niiden hoitaman rahaston sijoitusstrategia, maksuvalmiusprofiili ja lunastuspolitiikka ovat johdonmukaisia.

3. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään

a)	maksuvalmiuden hoitoa koskevat järjestelmät ja menettelyt; ja

b)	edellä 2 kohdassa tarkoitettu sijoitusstrategian, maksuvalmiusprofiilin ja lunastuspolitiikan yhdenmukaisuus.

17 artikla

Sijoittaminen arvopaperistamispositioihin

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus eri aloilla ja poistaa ristiriidat sellaisten yhteisöjen, jotka uudelleenpaketoivat lainoja kaupattaviksi arvopapereiksi, ja direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 41 alakohdassa tarkoitettujen alullepanijoiden ja sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka sijoittavat näihin arvopapereihin tai muihin rahoitusvälineisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun, etujen välillä, komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joissa vahvistetaan vaatimukset seuraavilla aloilla:

vaatimukset, jotka alullepanijan, järjestäjän tai alkuperäisen luotonantajan on täytettävä, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi sijoittaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun kyseisentyyppisiin arvopapereihin tai muihin rahoitusvälineisiin, jotka on laskettu liikkeeseen 1 päivän tammikuuta 2011 jälkeen, mukaan luettuina vaatimukset, joilla varmistetaan, että alullepanijan, järjestäjän tai alkuperäisen luotonantajan itsellään pitämä nettomääräinen taloudellinen osuus on vähintään viisi prosenttia;

b)	laadulliset vaatimukset, jotka näihin arvopapereihin tai muihin rahoitusvälineisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun sijoittavan yhden tai useamman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on täytettävä.

2 JAKSO

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

18 artikla

Yleiset periaatteet

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hyödyntää kaiken aikaa riittäviä ja tarkoituksenmukaisia henkilöresursseja ja teknisiä resursseja, jotka tarvitaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen asianmukaiseen hoitamiseen.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti myös hoitajan hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonteen huomioon ottaen edellytettävä, että hoitajalla on moitteettomat hallinto- ja tilinpitomenettelyt, automaattisen tietojenkäsittelyn valvonta- ja suojajärjestelyt sekä riittävät sisäiset valvontajärjestelmät, mukaan luettuina erityisesti sen työntekijöiden henkilökohtaisia liiketoimia koskevat säännöt tai sen omaan lukuun sijoittamiseksi tehtyjen sijoitusten omistusta tai hoitoa koskevat säännöt, joiden avulla voidaan vähintään varmistaa, että jokaisesta liiketoimesta, jossa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja on ollut osallisena, voidaan jälkikäteen todentaa sen alkuperä, osapuolet, luonne sekä toteuttamisaika ja -paikka ja että hoitajan hoitamien rahastojen varat sijoitetaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

2. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetut menettelyt ja järjestelyt.

19 artikla

Arvonmääritys

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava, että kutakin niiden hoitamaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa varten otetaan käyttöön asianmukaisia ja yhdenmukaisia menettelyjä, jotta voidaan toteuttaa rahaston varojen asianmukainen ja riippumaton arvonmääritys tämän artiklan, sovellettavan kansallisen lainsäädännön sekä mainitun rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti.

2. Säännöt, joita sovelletaan varojen arvonmääritykseen ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuus- tai osakekohtaisen nettoarvon laskemiseen, on vahvistettava sen maan lainsäädännössä, johon mainittu rahasto on sijoittautunut, ja/tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on myös varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuus- tai osakekohtainen nettoarvo lasketaan ja ilmoitetaan sijoittajille tämän artiklan, sovellettavan kansallisen lainsäädännön sekä mainitun rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti.

Käytettävillä arvonmääritysmenettelyillä on varmistettava, että varojen arvo sekä osuus- tai osakekohtainen nettoarvo lasketaan vähintään kerran vuodessa.

Jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on tyypiltään avoin, kyseiset arvonmääritykset ja laskelmat on tehtävä sellaisin väliajoin, jotka ovat asianmukaisia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hallussa olevien varojen ja sen liikkeeseenlasku- ja lunastusvälin kannalta.

Jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on tyypiltään suljettu, kyseiset arvonmääritykset ja laskelmat on tehtävä myös silloin, kun rahaston pääoma kasvaa tai vähenee.

Sijoittajille ilmoitetaan arvonmäärityksistä ja laskelmista rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa kuvatulla tavalla.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava, että arvonmääritystoiminnosta huolehtii joko

a)	ulkopuolinen arvonmäärittäjä, joka on vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajasta ja muista henkilöistä, joilla on läheisiä sidoksia rahastoon tai hoitajaan, riippumaton oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö; tai

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja itse edellyttäen, että arvonmääritystehtävät ovat toiminnallisesti riippumattomia salkunhoidosta ja palkka- ja palkkiopolitiikasta ja että muilla toimenpiteillä varmistetaan, että eturistiriitoja lievennetään ja että epäasianmukainen vaikutus työntekijöihin estetään.

Vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle nimettyä säilytysyhteisöä ei saa nimetä mainitun rahaston ulkopuoliseksi arvonmäärittäjäksi, paitsi jos se on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut säilytystehtäviensä hoitamisen tehtävistään ulkopuolisena arvonmäärittäjänä ja mahdolliset eturistiriidat selvitetään ja hoidetaan, niitä valvotaan ja ne ilmoitetaan asianmukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille.

5. Jos ulkopuolinen arvonmäärittäjä huolehtii arvonmääritystoiminnosta, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on osoitettava, että

a)	ulkopuolinen arvonmäärittäjä on lakisääteisessä pakollisessa ammatinharjoittajien rekisterissä tai kuuluu lakien tai muiden säädösten tai ammattisääntöjen piiriin;

b)	ulkopuolinen arvonmäärittäjä voi tarjota riittävät ammatilliset takeet siitä, että se voi tehokkaasti huolehtia arvonmääritystoiminnosta 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti; ja

c)	ulkopuolisen arvonmäärittäjän nimeäminen on 20 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten ja 20 artiklan 7 kohdan nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaista.

6. Nimetty ulkopuolinen arvonmäärittäjä ei saa siirtää arvonmääritystoimintoa kolmannelle osapuolelle.

7. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on ilmoitettava ulkopuolisen arvonmäärittäjän nimeämisestä kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, jotka voivat edellyttää toisen ulkopuolisen arvonmäärittäjän nimeämistä tämän tilalle, jos 5 kohdassa asetetut edellytykset eivät täyty.

8. Arvonmääritys on suoritettava puolueettomasti sekä kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen.

9. Jos arvonmääritystoiminnosta ei huolehdi riippumaton ulkopuolinen arvonmäärittäjä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että hoitaja antaa arvonmääritysmenettelynsä ja/tai arvonmäärityksensä ulkopuolisen arvonmäärittäjän tai tarvittaessa tilintarkastajan tarkastettavaksi.

10. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ovat vastuussa rahaston varojen asianmukaisesta arvonmäärityksestä, varojen nettoarvon laskennasta ja kyseisen nettoarvon julkaisemisesta. Näin ollen se, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on nimennyt ulkopuolisen arvonmäärittäjän, ei vaikuta kyseisen hoitajan vastuuseen vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ja sen sijoittajia kohtaan.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, ja muunsisältöisistä sopimusperusteisista järjestelyistä riippumatta ulkopuolinen arvonmäärittäjä on kuitenkin vastuussa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle tappioista, joita mainitulle hoitajalle aiheutuu ulkopuolisen arvonmäärittäjän huolimattomuudesta tai sen tehtävien tahallisesta laiminlyönnistä.

11. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään

a)	perusteet, jotka koskevat menettelyjä varojen asianmukaista arvonmääritystä ja osuus- tai osakekohtaisen nettoarvon laskentaa varten;

b)	ammatilliset takeet, jotka ulkopuolisen arvonmäärittäjän on voitava antaa siitä, että se voi tehokkaasti huolehtia arvonmääritystoiminnosta;

c)	avointen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen arvonmääritysväli, joka on asianmukainen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hallussa olevien varojen ja sen liikkeeseenlasku- ja lunastuspolitiikan kannalta.

3 JAKSO

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimintojen siirtäminen

20 artikla

Tehtävien siirtäminen

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka aikoo siirtää kolmansille osapuolille tehtävänsä, on ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, ennen kuin tehtävien siirtämistä koskevat järjestelyt tulevat voimaan. Seuraavien ehtojen on täytyttävä:

a)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on voitava esittää objektiiviset perusteet kaikille tehtävien siirtämistä koskeville järjestelyille;

b)	sillä, jolle tehtävät siirretään, on oltava riittävät resurssit tehtävien hoitamiseen, ja liiketoiminnasta käytännössä vastaavien henkilöiden on oltava riittävän hyvämaineisia ja riittävän kokeneita;

jos siirto koskee salkunhoitoa tai riskienhallintaa, sen saa antaa ainoastaan yrityksille, joilla on toimilupa tai jotka on rekisteröity varainhoitoa varten ja jotka kuuluvat valvonnan piiriin, tai, jos tämä ehto ei täyty, ainoastaan siinä tapauksessa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta on saatu etukäteen hyväksyntä;

jos siirto koskee salkunhoitoa tai riskienhallintaa ja tehtävät siirretään kolmanteen maahan sijoittautuneelle yritykselle, c alakohdan mukaisten vaatimusten lisäksi on varmistettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja yrityksen valvontaviranomaisen välinen yhteistyö;

e)	siirto ei saa estää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tehokasta valvontaa eikä varsinkaan estää sitä toimimasta eikä hoitamasta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa sijoittajien parhaan edun mukaisesti;

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on pystyttävä osoittamaan, että se, jolle tehtävät siirretään, on pätevä ja kykenevä suoriutumaan kyseisistä toiminnoista, että sen valinnassa on noudatettu kaikkea asianmukaista huolellisuutta ja että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on jatkuvasti tosiasiallisesti mahdollisuus valvoa siirretyn tehtävän hoitamista, antaa sille, jolle tehtävät siirretään, milloin tahansa lisäohjeita ja peruuttaa siirto välittömästi, jos se on sijoittajien edun mukaista.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on jatkuvasti arvioitava kunkin sellaisen yhteisön tarjoamia palveluja, jolle se on siirtänyt tehtäviä.

2. Salkunhoitoa tai riskienhallintaa ei saa siirtää

a)	säilytysyhteisölle tai sille, jolle säilytysyhteisö on siirtänyt tehtävän; tai

muulle yhteisölle, jonka edut saattavat olla ristiriidassa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien etujen kanssa, paitsi jos tällainen yhteisö on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut salkunhoito- tai riskienhallintatehtäviensä hoitamisen muista mahdollisesti eturistiriitoja aiheuttavista tehtävistään ja mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja hoidetaan, niitä valvotaan ja ne ilmoitetaan asianmukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille.

3. Se, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on siirtänyt tehtäviä kolmannelle osapuolelle, tai mahdollinen toimintojen edelleen siirtäminen ei missään tapauksessa vaikuta kyseisen hoitajan vastuuseen vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ja sen sijoittajia kohtaan, eikä kyseinen hoitaja saa siirtää toimintojaan niin laajasti, että sen ei enää käytännössä katsottaisi olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ja että siitä tulee postilaatikkoyhteisö.

4. Kolmas osapuoli saa siirtää edelleen sille siirrettyjä toimintoja, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on etukäteen suostunut tehtävien edelleen siirtämiseen;

b)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on ilmoittanut asiasta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, ennen kuin tehtävien edelleen siirtämistä koskevat järjestelyt tulevat voimaan;

c)	1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, kuitenkin niin, että kaikkia viittauksia ”siihen, jolle tehtävät siirretään” pidetään viittauksina ”siihen, jolle tehtävät siirretään edelleen”.

5. Salkunhoitoa tai riskienhallintaa ei saa siirtää edelleen

a)	säilytysyhteisölle tai sille, jolle säilytysyhteisö on siirtänyt tehtävän; tai

muulle yhteisölle, jonka edut saattavat olla ristiriidassa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien etujen kanssa, paitsi jos tällainen yhteisö on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut salkunhoito- tai riskienhallintatehtäviensä hoitamisen muista mahdollisesti eturistiriitoja aiheuttavista tehtävistään ja mahdolliset eturistiriidat selvitetään ja hoidetaan, niitä valvotaan ja ne ilmoitetaan asianmukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille.

Sen, jolle tehtäviä on siirretty, on jatkuvasti tarkasteltava kunkin sellaisen yhteisön tarjoamia palveluja, jolle se on siirtänyt edelleen tehtäviä.

6. Kun se, jolle tehtäviä on siirretty edelleen, siirtää edelleen jonkin sille siirretyistä toiminnoista, 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

7. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään

a)	edellytykset 1, 2, 4 ja 5 kohdassa asetettujen vaatimusten täyttämiseksi;

b)	edellytykset, joiden täyttyessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan katsotaan siirtäneen toimintojaan niin laajasti, että siitä tulee postilaatikkoyhteisö, eikä sen siksi enää voida katsoa olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja 3 kohdassa esitetyllä tavalla.

4 JAKSO

Säilytysyhteisö

21 artikla

Säilytysyhteisö

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta, että sille nimetään yksi säilytysyhteisö tämän artiklan mukaisesti.

2. Säilytysyhteisön nimeämisestä on oltava todisteena kirjallinen sopimus. Sopimuksessa on muun muassa määritettävä se tietojen vaihto, joka katsotaan tarpeelliseksi, jotta säilytysyhteisö voi hoitaa sen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta, jolle se on nimetty säilytysyhteisöksi, sille tässä direktiivissä ja muissa asiaankuuluvissa laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä annetut tehtävät.

3. Säilytysyhteisön on oltava joko

a)	luottolaitos, jolla on sääntömääräinen kotipaikka unionissa ja joka on saanut toimiluvan direktiivin 2006/48/EY mukaisesti; tai

sijoituspalveluyritys, jolla on sääntömääräinen kotipaikka unionissa ja johon sovelletaan direktiivin 2006/49/EY 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja omien varojen riittävyyttä koskevia vaatimuksia, mukaan luettuna operatiivisten riskien pääomavaatimuksia, ja joka on saanut toimiluvan direktiivin 2004/39/EY mukaisesti ja joka tarjoaa myös direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan B osan 1 kohdan mukaisia rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaiden lukuun koskevia oheispalveluja; tällaisten sijoituspalveluyritysten omien varojen määrän on aina oltava vähintään direktiivin 2006/49/EY 9 artiklassa tarkoitettu perustamispääoman määrä; tai

c)	muu laitosten ryhmä, joka on toiminnan vakautta koskevan säätelyn ja jatkuvan valvonnan alaisia ja joka kuuluu 21 päivänä heinäkuuta 2011 jäsenvaltioiden päättämiin laitosten ryhmiin, joihin kuuluvat voivat toimia säilytysyhteisöinä direktiivin 2009/65/EY 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Säilytysyhteisö voi unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta olla myös luottolaitos tai muu tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa mainittujen yhteisöjen kaltainen yhteisö, kunhan 6 kohdan b alakohdan ehdot täyttyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan b alakohdan soveltamista.

Jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta, joissa oikeutta vaatia lunastusta ei voi käyttää viiteen vuoteen alkusijoituksesta lukien ja jotka eivät keskeisen sijoituspolitiikkansa mukaisesti yleensä sijoita varoihin, jotka on säilytettävä 8 kohdan a alakohdan mukaisesti, tai jotka yleensä sijoittavat liikkeeseenlaskijoihin tai listaamattomiin yhtiöihin hankkiakseen mahdollisesti määräysvallan tällaisissa yhtiöissä 26 artiklan mukaisesti, että säilytysyhteisö voi olla yhteisö, joka hoitaa säilytystehtäviä osana ammatillista tai liiketoimintaa, jonka osalta tällaisen yhteisön on oltava lakisääteisessä pakollisessa ammatinharjoittajien rekisterissä tai kuuluttava lakien tai muiden säädösten tai ammattisääntöjen piiriin, jotka voivat antaa riittävät taloudelliset ja ammatilliset takeet ja jotka mahdollistavat sen, että se voi tehokkaasti hoitaa asiaankuuluvat säilytystehtävät sekä vastata näihin tehtäviin liittyvistä velvoitteista.

4. Eturistiriitojen välttämiseksi säilytysyhteisön, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja/tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja/tai sen sijoittajien välillä

a)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei saa toimia säilytysyhteisönä;

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vastapuolena toimiva päävälittäjä ei saa toimia mainitun rahaston säilytysyhteisönä, paitsi jos se on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut säilytystehtäviensä hoitamisen tehtävistään päävälittäjänä ja mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja hoidetaan, niitä valvotaan ja ne ilmoitetaan asianmukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille. Säilytysyhteisö saa siirtää säilytystehtäviään tällaiselle päävälittäjälle 11 kohdan mukaisesti, jos asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät.

5. Säilytysyhteisön on oltava sijoittautunut johonkin seuraavista paikoista:

a)	unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta mainitun rahaston kotijäsenvaltioon;

b)	unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta mainitun rahaston sijoittautumismaana olevaan kolmanteen maahan tai kyseistä rahastoa hoitavan hoitajan kotijäsenvaltioon tai kyseistä rahastoa hoitavan hoitajan viitejäsenvaltioon.

6. Kolmanteen maahan sijoittautuneen säilytysyhteisön nimeämiseen on jatkuvasti sovellettava seuraavia edellytyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten soveltamista:

niiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joissa unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita aiotaan markkinoida, ja siltä osin kuin kyse on eri viranomaisista, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet yhteistyö- ja tietojenvaihtojärjestelyjä säilytysyhteisön toimivaltaisten viranomaisten kanssa;

b)	säilytysyhteisöt ovat sellaisen tehokkaan toiminnan vakautta koskevan säätelyn, vähimmäispääomavaatimukset mukaan luettuina, ja valvonnan alaisia, jotka vastaavat vaikutuksiltaan unionin lainsäädäntöä ja joiden täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti;

c)	säilytysyhteisön sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa;

jäsenvaltiot, joissa unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita aiotaan markkinoida, ja siltä osin kuin kyse on eri jäsenvaltiosta, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltio ovat tehneet säilytysyhteisön sijoittautumismaana olevan kolmannen maan kanssa sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mahdolliset monenväliset verosopimukset mukaan luettuina;

e)	säilytysyhteisön on oltava sopimuksen perusteella vastuussa vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai kyseisen rahaston sijoittajille 12 ja 13 kohdan mukaisesti ja nimenomaisesti sitouduttava noudattamaan 11 kohtaa.

Kun toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä arviosta, jonka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet ensimmäisen alakohdan a, c tai e alakohdan soveltamisesta, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

Komissio hyväksyy 17 kohdan b alakohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa todetaan, että kolmannen maan toiminnan vakautta koskeva säätely ja valvonta vastaavat vaikutuksiltaan unionin lainsäädäntöä ja että niiden täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7. Säilytysyhteisön on yleisesti varmistettava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kassavirtaa seurataan asianmukaisesti, ja sen on erityisesti varmistettava, että kaikki vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden merkitsemisen yhteydessä sijoittajien suorittamat tai näiden lukuun suoritetut maksut on vastaanotettu ja että kaikki mainitun rahaston rahat on käteistileille, joka on avattu rahaston tai sen lukuun toimivan hoitajan taikka rahaston lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä direktiivin 2006/73/EY 18 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetussa yhteisössä tai muussa mainittujen yhteisöjen kaltaisessa yhteisössä asiaankuuluvilla markkinoilla, joilla edellytetään käteistilejä, kunhan tällainen yhteisö on sellaisen tehokkaan toiminnan vakautta koskevan säätelyn ja valvonnan alainen, jotka vastaavat vaikutuksiltaan unionin lainsäädäntöä ja joiden täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti, sekä direktiivin 2006/73/EY 16 artiklassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

Jos käteistilit avataan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun yhteisön rahoja ja säilytysyhteisön omia rahoja ei saa kirjata tällaisille tileille.

8. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai mainitun rahaston lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan varat on annettava säilytysyhteisön säilytettäväksi seuraavasti:

niiden rahoitusvälineiden osalta, joita voidaan säilyttää

i)	säilytysyhteisön on säilytettävä kaikkia rahoitusvälineitä, jotka voidaan kirjata säilytysyhteisön kirjanpitoon avatulle rahoitusvälinetilille, ja kaikkia rahoitusvälineitä, jotka voidaan fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle;

ii)

säilytysyhteisön on tätä varten varmistettava, että kaikki rahoitusvälineet, jotka voidaan kirjata säilytysyhteisön kirjanpitoon avatulle rahoitusvälinetilille, kirjataan säilytysyhteisön kirjanpitoon rahaston tai tapauksen mukaan sen lukuun toimivan hoitajan nimissä avatuille erillisille tileille direktiivin 2006/73/EY 16 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, jotta niiden voidaan milloin tahansa todeta selkeästi kuuluvan mainitulle rahastolle sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

muiden varojen osalta

i)	säilytysyhteisön on todennettava, että mainittu rahasto tai sen lukuun toimiva hoitaja omistaa varat, ja sen on pidettävä kirjaa niistä varoista, joiden osalta se katsoo, että mainittu rahasto tai sen lukuun toimiva hoitaja omistaa tällaiset varat;

ii)	arvion siitä, omistaako mainittu rahasto tai sen lukuun toimiva hoitaja tällaiset varat, on perustuttava rahaston tai hoitajan toimittamiin tietoihin tai asiakirjoihin ja ulkopuoliseen näyttöön, jos sellaista on saatavilla;

iii)	säilytysyhteisön on pidettävä kirjanpitonsa ajan tasalla.

9. Säilytysyhteisön on 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi

a)	huolehdittava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden myynneissä, liikkeeseenlaskuissa, takaisinostoissa, lunastuksissa ja peruutuksissa noudatetaan sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä ja rahaston sääntöjä tai perustamisasiakirjoja;

b)	huolehdittava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden arvo lasketaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön, rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti ja 19 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen;

c)	noudatettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston antamia määräyksiä, jolleivät ne ole sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen vastaisia;

d)	huolehdittava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoja koskeviin toimiin liittyvät maksut suoritetaan rahastolle yleensä käytössä olevissa määräajoissa;

e)	huolehdittava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tulot käytetään sovellettavan kansallisen lainsäädännön ja rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti.

10. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja säilytysyhteisön on toimittava tehtävissään rehellisesti, oikeudenmukaisesti, ammattimaisesti, riippumattomasti ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien edun mukaisesti.

Säilytysyhteisö ei voi harjoittaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan hoitajan osalta toimintaa, joka voi aiheuttaa eturistiriitoja rahaston, sen sijoittajien, sen hoitajan ja itsensä välillä, paitsi jos säilytysyhteisö on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut säilytystehtäviensä hoitamisen muista mahdollisesti ristiriitaisista tehtävistään ja mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja hoidetaan, niitä valvotaan ja ne ilmoitetaan asianmukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille.

Säilytysyhteisö ei voi käyttää uudelleen 8 kohdassa tarkoitettuja varoja ilman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai sen lukuun toimivan hoitajan etukäteen antamaa suostumusta.

11. Lukuun ottamatta 8 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, säilytysyhteisö ei saa siirtää kolmansille osapuolille tässä artiklassa kuvattuja toimintojaan.

Säilytysyhteisö voi siirtää 8 kohdassa tarkoitetut toiminnot kolmansille osapuolille seuraavia ehtoja noudattaen:

a)	tehtäviä ei siirretä tämän direktiivin vaatimusten välttämiseksi;

b)	säilytysyhteisö voi osoittaa, että siirrolle on objektiivinen peruste;

säilytysyhteisö on noudattanut kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta valitessaan ja nimetessään kolmannen osapuolen, jolle se haluaa siirtää osan tehtävistään, ja se noudattaa edelleen kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta arvioidessaan säännöllisesti ja valvoessaan jatkuvasti kolmatta osapuolta, jolle se on siirtänyt osan tehtävistään, ja kolmannen osapuolen järjestelyjä sille siirrettyjen asioiden osalta; ja

säilytysyhteisö varmistaa, että kolmas osapuoli täyttää seuraavat edellytykset kaiken aikaa sille siirrettyjen tehtävien hoitamisen aikana:

i)	kolmannella osapuolella on rakenteet ja asiantuntemus, jotka ovat riittävät ja oikeasuhteiset sille uskottujen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan hoitajan varojen luonteeseen ja monitahoisuuteen nähden;

ii)

edellä 8 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen säilytystehtävien osalta kolmas osapuoli on tehokkaan toiminnan vakautta koskevan säätelyn, vähimmäispääomavaatimukset mukaan luettuina, ja valvonnan alainen asianomaisella oikeudenkäyttöalueella ja sille tehdään määräajoin ulkopuolinen tarkastus sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineet ovat sen hallussa;

iii)	kolmas osapuoli erottelee säilytysyhteisön asiakkaiden varat omista varoistaan ja säilytysyhteisön varoista siten, että niiden voidaan milloin tahansa todeta selkeästi kuuluvan tietyn säilytysyhteisön asiakkaille;

iv)	kolmas osapuoli ei käytä varoja ilman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan etukäteen antamaa suostumusta eikä ilmoittamatta tästä etukäteen säilytysyhteisölle; ja

vi)	kolmas osapuoli noudattaa 8 ja 10 kohdassa tarkoitettuja yleisiä velvoitteita ja kieltoja.

Sen estämättä mitä toisen alakohdan d alakohdan ii alakohdassa säädetään, jos kolmannen maan lainsäädännössä edellytetään, että paikallinen yhteisö säilyttää tiettyjä rahoitusvälineitä, eikä mainitussa alakohdassa tarkoitetut toimintojen siirtämistä koskevat vaatimukset täyttäviä paikallisia yhteisöjä ole olemassa, säilytysyhteisö voi siirtää tehtäviään tällaiselle paikalliselle yhteisölle, vain siinä laajuudessa kuin kolmannen maan lainsäädäntö sitä edellyttää ja vain niin kauan kuin siirron edellytykset täyttäviä paikallisia yhteisöjä ei ole olemassa seuraavia vaatimuksia noudattaen:

a)	asianomaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille on ennen sijoituksen tekemistä asianmukaisesti ilmoitettu tehtävien siirtämisestä, joka on tarpeen kolmannen maan lainsäädännön lakisääteisten rajoitusten vuoksi, ja tilanteista, joissa se on perusteltua; ja

b)	vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on määrännyt säilytysyhteisön siirtämään tällaisten rahoitusvälineiden säilytyksen tällaiselle paikalliselle yhteisölle.

Kolmas osapuoli voi puolestaan siirtää edelleen nämä toiminnot, jos samoja vaatimuksia noudatetaan. Tällaisessa tapauksessa 13 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asianomaisiin osapuoliin.

Tämän kohdan soveltamiseksi direktiivissä 98/26/EY tarkoitettujen palvelujen tarjoamista tai vastaavien palvelujen tarjoamista kolmansien maiden arvopaperien selvitysjärjestelmissä ei katsota säilytystoimintojen siirtämiseksi.

12. Säilytysyhteisö on vastuussa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa tai sen sijoittajia kohtaan säilytysyhteisön tai kolmannen osapuolen, jolle säilytys on siirretty, säilytettävänä 8 kohdan a alakohdan mukaisesti olevien rahoitusvälineiden tappioista.

Jos säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä aiheutuu tällaisia tappioita, säilytysyhteisön on viipymättä palautettava samantyyppinen rahoitusväline tai vastaava määrä vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai sen lukuun toimivalle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle. Säilytysyhteisö ei ole vastuussa, jos se pystyy osoittamaan, että tappiot ovat seurausta ulkopuolisesta tapahtumasta, johon se ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa ja jonka seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta.

Säilytysyhteisö on vastuussa myös vaihtoehtoista sijoitusrahastoa tai sen sijoittajia kohtaan kaikista muista tappioista, joita niille aiheutuu säilytysyhteisön huolimattomuudesta tai sen tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden tahallisesta laiminlyönnistä.

13. Edellä 11 kohdassa tarkoitettu tehtävien siirto ei vaikuta säilytysyhteisön vastuuseen.

Sen estämättä mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos kolmannen osapuolen säilytettävänä 11 kohdan nojalla olevista rahoitusvälineistä aiheutuu tappioita, säilytysyhteisö voi vapautua vastuustaan, jos se pystyy osoittamaan, että

a)	kaikki 11 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut sen säilytystehtävien siirtämistä koskevat vaatimukset täyttyvät;

säilytysyhteisön ja kolmannen osapuolen välillä on tehty kirjallinen sopimus, jolla nimenomaisesti siirretään säilytysyhteisön vastuu kyseiselle kolmannelle osapuolelle ja jonka nojalla vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai tapauksen mukaan sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi esittää vaateen kolmatta osapuolta vastaan rahoitusvälineistä aiheutuvista tappioista tai säilytysyhteisö voi esittää tällaisen vaateen sen lukuun; ja

säilytysyhteisön ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan välillä on tehty kirjallinen sopimus, jossa nimenomaisesti sallitaan säilytysyhteisön vapautuminen vastuusta ja jossa mainitaan objektiivinen peruste tällaiseen vastuusta vapautumiseen.

14. Lisäksi jos kolmannen maan lainsäädännössä edellytetään, että paikallinen yhteisö säilyttää tiettyjä rahoitusvälineitä, eikä 11 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut tehtävien siirtämistä koskevat vaatimukset täyttäviä paikallisia yhteisöjä ole olemassa, säilytysyhteisö voi vapautua vastuustaan, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa nimenomaisesti sallitaan tällainen vastuusta vapautuminen tässä kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

b)	asianomaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille on ennen sijoituksen tekemistä asianmukaisesti ilmoitettu tästä vastuusta vapautumisesta ja tilanteista, joissa se on perusteltua;

c)	vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on määrännyt säilytysyhteisön siirtämään tällaisten rahoitusvälineiden säilytys paikalliselle yhteisölle;

d)	säilytysyhteisön ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan välillä on tehty kirjallinen sopimus, jossa nimenomaisesti sallitaan tällainen vastuusta vapautuminen; ja

säilytysyhteisön ja kolmannen osapuolen välillä on tehty kirjallinen sopimus, jolla nimenomaisesti siirretään säilytysyhteisön vastuu kyseiselle paikalliselle yhteisölle ja jonka nojalla vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi esittää vaateen paikallista yhteisöä vastaan rahoitusvälineistä aiheutuvista tappioista tai säilytysyhteisö voi esittää tällaisen vaateen sen lukuun.

15. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajia kohtaan olevaan vastuuseen voidaan säilytysyhteisön, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja sijoittajien välisen oikeussuhteen luonteen mukaan vedota suoraan tai hoitajan välityksellä.

16. Säilytysyhteisön on pyynnöstä asetettava toimivaltaisten viranomaistensa saataville kaikki tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan ja jotka voivat olla tarpeen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisille viranomaisille. Jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaiset viranomaiset ovat eri viranomaisia kuin säilytysyhteisön toimivaltaiset viranomaiset, säilytysyhteisön toimivaltaisten viranomaisten on annettava saadut tiedot viipymättä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisille viranomaisille.

17. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään

a)	edellä 2 kohdassa tarkoitettuun kirjalliseen sopimukseen sisällytettävät tiedot;

b)	yleiset perusteet sen arvioimiseksi, että 6 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kolmansien maiden toiminnan vakautta koskeva säätely ja valvonta vastaavat vaikutuksiltaan unionin lainsäädäntöä ja että niiden täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti;

säilytystehtävien hoitamista 7, 8 ja 9 kohdan mukaisesti koskevat edellytykset, mukaan luettuina

i)	säilytysyhteisön 8 kohdan a alakohdan mukaisten säilytystehtävien piiriin sisältyvien rahoitusvälineiden tyyppi;

ii)	edellytykset, joita noudattaen säilytysyhteisö voi hoitaa säilytystehtäviään keskussäilytysyhteisöön kirjattujen rahoitusvälineiden osalta; ja

iii)	edellytykset, joita noudattaen säilytysyhteisön on 8 kohdan b alakohdan mukaisesti säilytettävä nimellisessä muodossa liikkeeseen lasketut ja liikkeeseenlaskijalle tai kirjaajalle rekisteröidyt rahoitusvälineet;

d)	edellä 11 kohdan c alakohdassa tarkoitetut säilytysyhteisöjen asianmukaista huolellisuutta koskevat tehtävät;

e)	edellä 11 kohdan d alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu tilien erottamista koskeva velvoite;

f)	edellytykset ja olosuhteet, joita noudattaen katsotaan, että säilytettävänä olevista rahoitusvälineistä on aiheutunut tappioita;

g)	sellaisten ulkopuolisten tapahtumien käsite, joihin ei ole kohtuudella voitu vaikuttaa ja joiden seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista 12 kohdassa tarkoitetuista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta;

h)	edellytykset ja olosuhteet, joita noudattaen vastuusta vapautumiseen on 13 kohdassa tarkoitettu objektiivinen peruste.

IV LUKU

AVOIMUUTTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

22 artikla

Vuosikertomus

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on asetettava kustakin hoitamastaan unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta ja kustakin unionissa markkinoimastaan sellaisesta rahastosta vuosikertomus saataville kultakin tilikaudelta kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Vuosikertomus on pyynnöstä annettava sijoittajille. Se on asetettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion ja soveltuvin osin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten saataville.

Kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen on julkistettava vuositilinpäätöksensä direktiivin 2004/109/EY mukaisesti, vain 2 kohdassa tarkoitetut lisätiedot on pyynnöstä annettava sijoittajille, joko erikseen tai vuositilinpäätöksen lisäosana. Jälkimmäisessä tapauksessa vuositilinpäätös on julkistettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

2. Vuosikertomuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	tase tai varoja ja velkoja koskeva selvitys;

b)	tilikauden tuloslaskelma;

c)	tilikauden toimintakertomus;

d)	olennaiset muutokset 23 artiklassa lueteltuihin tietoihin kertomuksen kattaman tilikauden aikana;

e)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan henkilöstölleen maksamien palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä tilikauden aikana eriteltynä kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan sekä edunsaajien määrä ja soveltuvin osin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksamien voitonjako-osuuksien määrä;

f)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä jaoteltuna ylimpään johtoon ja henkilöstöön, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus rahaston riskiprofiiliin.

3. Vuosikertomuksen tilinpäätöstiedot on laadittava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltion tilinpäätösstandardien mukaisesti tai sen kolmannen maan tilinpäätösstandardien mukaisesti, johon rahasto on sijoittautunut, sekä rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa vahvistettujen tilinpäätössääntöjen mukaisesti.

Yhden tai useamman henkilön, jolla on lain nojalla kelpoisuus suorittaa tilintarkastusta tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta 17 päivänä toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY (26) mukaisesti, on tarkastettava vuosikertomuksen tilinpäätöstiedot. Tilintarkastuskertomus mahdollisine varaumineen on toistettava täydellisenä vuosikertomuksessa.

Jäsenvaltiot voivat toisesta alakohdasta poiketen sallia, että unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoivat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat antavat kyseisten rahastojen vuosikertomusten tilintarkastuksen tehtäväksi siinä maassa voimassa olevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, jossa rahastolla on sääntömääräinen kotipaikka.

4. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään vuosikertomuksen sisältö ja muoto. Nämä toimenpiteet mukautetaan asianomaisen toimenpiteen kohteena olevaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tyyppiä vastaaviksi.

23 artikla

Tiedonantovelvollisuus sijoittajia kohtaan

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on asetettava kustakin hoitamastaan unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta ja kustakin unionissa markkinoimastaan sellaisesta rahastosta rahaston sijoittajien saataville rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti ennen kyseiseen rahastoon sijoittamista seuraavat tiedot ja niiden mahdolliset olennaiset muutokset:

kuvaus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategiasta ja tavoitteista, tiedot siitä, minne kohderahastona toimiva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittautunut ja minne kohderahastot ovat sijoittautuneet, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on rahastojen rahasto, kuvaus niiden varojen tyypeistä, joihin kyseinen rahasto voi sijoittaa, sen käyttämistä tekniikoista ja kaikista niihin liittyvistä riskeistä, mahdollisista sovellettavista sijoitusrajoituksista, olosuhteista, joissa kyseinen rahasto voi hyödyntää vivutusta, sallituista vivutuksen tyypeistä ja lähteistä ja niihin liittyvistä riskeistä, vivutuksen käytön mahdollisista rajoituksista ja vakuuksia ja varojen uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä sekä vivutuksen enimmäismäärästä, jota kyseisellä hoitajalla on oikeus käyttää rahaston lukuun;

b)	kuvaus menettelyistä, joilla vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi muuttaa sijoitusstrategiaansa tai -politiikkaansa tai molempia;

kuvaus sijoitussopimuksen tärkeimmistä oikeudellisista vaikutuksista, mukaan luettuina tiedot oikeudenkäyttöalueesta, sovellettavasta laista ja siitä, onko olemassa säädöksiä, joissa säädetään tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sillä alueella, jolle vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittautunut;

d)	tiedot vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajasta, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen säilytysyhteisöstä, tilintarkastajasta ja muista palveluntarjoajista sekä kuvaus niiden tehtävistä ja sijoittajien oikeuksista;

e)	kuvaus siitä, miten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja täyttää 9 artiklan 7 kohdan vaatimukset;

f)	kuvaus vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liitteessä I tarkoitetuista siirretyistä hoitotoiminnoista ja säilytysyhteisön siirtämistä säilytystoiminnoista, siitä, jolle toiminnot on siirretty, ja eturistiriidoista, joita tällaisesta toimintojen siirtämisestä saattaa aiheutua;

g)	kuvaus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston arvonmääritysmenettelystä ja hinnanmuodostusmenetelmistä, joita arvonmäärityksessä käytetään, mukaan luettuina menetelmät, joita käytetään vaikeasti arvostettavissa olevien varojen arvonmääritykseen 19 artiklan mukaisesti;

h)	kuvaus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiusriskien hallinnasta, myös oikeudesta vaatia lunastusta sekä normaali- että poikkeustilanteissa ja olemassa olevista sijoittajia koskevista lunastusjärjestelyistä;

i)	kuvaus kaikista sellaisista maksuista ja kuluista sekä niiden enimmäismääristä, jotka koituvat suoraan tai välillisesti sijoittajien maksettaviksi;

kuvaus siitä, miten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja varmistaa sijoittajien tasapuolisen kohtelun, ja mikäli tietty sijoittaja saa erityiskohtelua tai oikeuden saada erityiskohtelua, kuvaus erityiskohtelusta, tällaista erityiskohtelua saavien sijoittajien tyypistä ja tarvittaessa näiden oikeudellisista tai taloudellisista sidoksista vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan;

k)	viimeisin 22 artiklassa tarkoitettu vuosikertomus;

l)	osuuksien tai osakkeiden liikkeeseenlaskua ja myyntiä koskeva menettely ja edellytykset;

m)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen viimeisin nettoarvo tai sen osuuden tai osakkeen viimeisin markkinahinta 19 artiklan mukaisesti;

n)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston aikaisemman toiminnan tulokset, jos ne ovat saatavilla;

tiedot päävälittäjästä ja kuvaus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston olennaisista järjestelyistä sen päävälittäjien kanssa sekä siitä, miten niihin liittyviä eturistiriitoja hallitaan, ja säilytysyhteisön kanssa tehdyn sopimuksen lausekkeesta, joka koskee mahdollisuutta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen siirtoon ja uudelleenkäyttöön, ja tiedot mahdollisesta vastuun siirrosta päävälittäjälle;

p)	kuvaus siitä, miten ja milloin 4 ja 5 kohdassa edellytetyt tiedot ilmoitetaan.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava sijoittajille ennen kyseiseen rahastoon sijoittamista järjestelyistä, joita säilytysyhteisö on tehnyt vapautuakseen sopimusperusteisesti vastuusta 21 artiklan 13 kohdan mukaisesti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava sijoittajille viipymättä myös säilytysyhteisön vastuussa tapahtuneista muutoksista.

3. Kun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston on julkistettava esite direktiivin 2003/71/EY tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti, vain sellaiset 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, joita ei ole esitteessä, on ilmoitettava erikseen tai lisätietoina esitteessä.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on annettava sijoittajille kustakin hoitamastaan unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta ja kustakin unionissa markkinoimastaan sellaisesta rahastosta säännöllisesti seuraavat tiedot:

a)	niiden varojen prosenttiosuus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoista, joihin sovelletaan niille ominaisen heikon maksuvalmiuden vuoksi erityisjärjestelyjä;

b)	tiedot uusista järjestelyistä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiuden hallitsemiseksi;

c)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen senhetkinen riskiprofiili ja tiedot riskienhallintajärjestelmistä, joita kyseisen rahaston hoitaja käyttää näiden riskien hallintaan.

5. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, joka hoitaa unioniin sijoittautuneita, vivutusta hyödyntäviä rahastoja ja jotka markkinoivat unionissa vivutusta hyödyntäviä rahastoja, on annettava kustakin tällaisesta rahastosta säännöllisesti seuraavat tiedot:

a)	muutokset vivutuksen enimmäistasoon, jota kyseinen hoitaja voi käyttää rahaston lukuun, sekä vivutusjärjestelyissä mahdollisesti annettavat oikeudet vakuuksien tai takausten uudelleenkäyttöön;

b)	kyseisen rahaston hyödyntämän vivutuksen kokonaismäärä.

6. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tiedonantovelvollisuudet, mukaan luettuna 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamisen aikaväli. Nämä toimenpiteet mukautetaan asianomaisen toimenpiteen kohteena olevaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tyyppiä vastaaviksi.

24 artikla

Raportointivelvollisuudet toimivaltaisiin viranomaisiin nähden

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on säännöllisesti raportoitava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille tärkeimmistä markkinoista ja välineistä, joilla se käy kauppaa hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun.

Sen on toimitettava tiedot tärkeimmistä välineistä, joilla se käy kauppaa, markkinoista, joiden jäsen se on tai joilla se käy aktiivisesti kauppaa, sekä kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tärkeimmistä sijoituskohteista ja merkittävimmistä riskikeskittymistä.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on toimitettava kustakin hoitamastaan unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta ja kustakin unionissa markkinoimastaan sellaisesta rahastosta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot:

a)	niiden varojen prosenttiosuus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoista, joihin sovelletaan niille ominaisen heikon maksuvalmiuden vuoksi erityisjärjestelyjä;

b)	tiedot uusista järjestelyistä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiuden hallitsemiseksi;

c)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston senhetkinen riskiprofiili ja tiedot riskienhallintajärjestelmistä, joita kyseisen rahaston hoitaja käyttää markkinariskien, maksuvalmiusriskien, vastapuoliriskien ja muiden riskien, myös operatiivisten riskien, hallintaan;

d)	tärkeimmät varojen luokat, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittanut;

e)	edellä 15 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti suoritettujen stressitestien tulokset.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on toimitettava pyynnöstä kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille seuraavat asiakirjat:

a)	kunkin sen hoitaman unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja tapauksen mukaan kunkin sen unionissa markkinoiman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen vuosikertomus kultakin tilikaudelta 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)	yksityiskohtainen luettelo kaikista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, joita kyseinen hoitaja hoitaa kunkin vuosineljänneksen lopulla.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka hoitaa sellaista yhtä tai useampaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, joka käyttää merkittävässä määrin vivutusta, on asetettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten saataville tieto kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vivutuksen kokonaismäärästä, tieto siitä, miten vivutus jakautuu rahan tai arvopaperien lainaamiseen perustuvan vivutuksen ja rahoitusjohdannaisiin sisältyvän vivutuksen kesken, sekä tieto siitä, missä määrin rahastojen varoja on käytetty uudelleen vivutusjärjestelyissä.

Näissä tiedoissa on ilmoitettava kunkin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta viisi suurinta lainarahan tai lainattujen arvopaperien lähdettä sekä kustakin tällaisesta lähteestä saadun vivutuksen määrät kunkin rahaston osalta.

Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta tässä kohdassa tarkoitetut raportointivelvollisuudet rajoittuvat koskemaan niiden hoitamia unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisesta sijoitusrahastoja ja niiden unionissa markkinoimia unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja.

5. Kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia säännöllisesti ja satunnaisesti tässä artiklassa mainittujen tietojen lisäksi muita tietoja, jos se on tarpeen järjestelmäriskien tehokkaan valvonnan kannalta. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava lisätietovaatimuksista arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Arvopaperimarkkinaviranomainen voi poikkeustilanteissa tai silloin, kun se on tarpeen rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden varmistamiseksi tai pitkän aikavälin kestävän kasvun edistämiseksi, pyytää kotijäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia asettamaan lisäraportointivaatimuksia.

6. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään

a)	olosuhteet, joissa katsotaan 4 kohdan soveltamiseksi, että vivutusta hyödynnetään merkittävässä määrin; ja

b)	tässä artiklassa tarkoitetut raportointi- ja tiedonantovelvollisuudet.

Toimenpiteissä on otettava huomioon, ettei toimivaltaisille viranomaisille saa aiheutua liiallisia hallinnollisia rasitteita.

V LUKU

TIETYNTYYPPISIÄ VAIHTOEHTOISIA SIJOITUSRAHASTOJA HOITAVA VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJA

1 JAKSO

Vivutettuja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat

25 artikla

Tietojen käyttö toimivaltaisten viranomaisten toimesta, valvontayhteistyö ja vivutuksen rajat

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käyttävät 24 artiklan nojalla kerättyjä tietoja määrittääkseen, missä määrin vivutuksen käyttö lisää rahoitusjärjestelmän järjestelmäriskiä, markkinahäiriöiden riskiä tai talouden pitkän aikavälin kasvulle aiheutuvia riskejä.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kotijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että kaikki 24 artiklan nojalla kerätyt tiedot kaikista niiden valvomista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja 7 artiklan nojalla kerätyt tiedot asetetaan asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean saataville valvontayhteistyötä koskevassa 50 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Niiden on myös viipymättä tiedotettava näitä menettelyjä käyttäen ja kahdenvälisesti suoraan asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jos niiden vastuualueeseen kuuluva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai tämän hoitama vaihtoehtoinen sijoitusrahasto saattaa muodostaa merkittävän vastapuoliriskin lähteen toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle luottolaitokselle tai muulle järjestelmän kannalta olennaiselle laitokselle.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on osoitettava, että sen asettamat vivutuksen rajat kunkin sen hoitaman rahaston osalta ovat kohtuullisia ja että se noudattaa kaiken aikaa kyseisiä rajoja. Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava riskit, joita saattaa aiheutua, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää vivutusta hoitamansa rahaston osalta, ja jos sen katsotaan olevan tarpeen rahoitusmarkkinoiden vakauden ja eheyden varmistamiseksi, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettuaan siitä ensin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, järjestelmäriskikomitealle ja asianomaisen rahaston toimivaltaisille viranomaisille asetettava rajat vivutuksen määrälle, jota hoitajalla on oikeus käyttää, tai muita rajoituksia sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoidolle, jotta voidaan rajoittaa vivutuksen käytön vaikutusta rahoitusjärjestelmän järjestelmäriskin tai markkinahäiriöiden riskin lisääntymiseen. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on asianmukaisesti ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle sekä tapauksen mukaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltaisille viranomaisille tähän liittyvistä toteutetuista toimista 50 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä viimeistään kymmenen työpäivää ennen kuin ehdotetun toimen on määrä tulla voimaan tai se on määrä uusia. Ilmoituksen on sisällettävä tiedot ehdotetusta toimesta, toimen perustelut ja tieto siitä, milloin toimen on määrä tulla voimaan. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat poikkeustilanteissa päättää, että ehdotettu toimi tulee voimaan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun määräajan kuluessa.

5. Arvopaperimarkkinaviranomaisella on välitys- ja koordinointitehtävä, ja se pyrkii erityisesti varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset menettelevät johdonmukaisesti toimivaltaisten viranomaisten 3 kohdan nojalla ehdottamien toimien osalta.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille lausunnon ehdotetusta tai toteutetusta toimesta. Lausunnossa voidaan erityisesti käsitellä sitä, näyttävätkö toimen toteuttamisen edellytykset täyttyvän ja ovatko toimet aiheellisia, sekä toimien kestoa.

7. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi 2 kohdan mukaisesti saatujen tietojen perusteella ja järjestelmäriskikomitean lausunnon huomioon otettuaan päättää, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai sellaisten muodostaman ryhmän käyttämä vivutus aiheuttaa merkittävän riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja eheydelle, ja antaa toimivaltaisille viranomaisille lausunnon, jossa täsmennetään toteutettavat korjaustoimet, mukaan luettuina rajat vivutuksen määrään, jota kyseisellä hoitajalla tai niiden muodostamalla ryhmällä on oikeus käyttää. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, järjestelmäriskikomitealle ja komissiolle välittömästi tällaisesta päätöksestä.

8. Jos toimivaltainen viranomainen ehdottaa 6 tai 7 kohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon vastaisen toimen toteuttamista, sen on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perusteltava päätöksensä. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi julkistaa tiedon siitä, ettei toimivaltainen viranomainen noudata tai aio noudattaa sen lausuntoa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisen viranomaisen perustelut sille, ettei se noudata lausuntoa. Asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava etukäteen perustelujen julkaisemisesta.

9. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan periaatteet niiden olosuhteiden määrittelemiseksi, joissa toimivaltaiset viranomaiset soveltavat 3 kohdan säännöksiä, ottaen huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen erilaiset strategiat, erilaiset markkinaolosuhteet, joissa ne toimivat, ja säännösten soveltamisesta seuraavat mahdolliset myötäsykliset vaikutukset.

2 JAKSO

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan velvollisuudet listaamattomissa yhtiöissä ja liikkeeseenlaskijoissa määräysvallan hankkivien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidon osalta

26 artikla

Soveltamisala

1. Tätä jaksoa sovelletaan seuraaviin:

a)	yhtä tai useampaa vaihtoehtoista sijoitusrahasatoa hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka erikseen tai yhdessä määräysvallan hankkimista koskevan sopimuksen perusteella hankkivat määräysvallan listaamattomassa yhtiössä 5 kohdan mukaisesti;

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka tekevät yhteistyötä yhden tai useamman muun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kanssa sellaisen sopimuksen perusteella, jonka nojalla näiden hoitajien yhdessä hoitamat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot hankkivat määräysvallan listaamattomassa yhtiössä 5 kohdan mukaisesti.

2. Tätä jaksoa ei sovelleta, jos asianomaiset listaamattomat yhtiöt ovat

a)	pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne määritellään mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 1993 annetun komission suosituksen 2003/361/EY (27) liitteessä olevassa 2 artiklan 1 kohdassa; tai

b)	erillisyhtiöitä, joiden tarkoituksena on kiinteistöjen hankinta, hallinta tai hallinnointi.

3. Jäljempänä olevaa 27 artiklan 1 kohtaa sovelletaan myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, jotka hankkivat muun kuin määräävän omistusosuuden listaamattomassa yhtiössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista.

4. Jäljempänä olevaa 28 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa ja 30 artiklaa sovelletaan myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hankkivat määräysvallan liikkeeseenlaskijoissa. Kyseisten artiklojen soveltamiseksi tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

5. Tässä jaksossa määräysvallalla listaamattomissa yhtiöissä tarkoitetaan yli 50:tä prosenttia yhtiöiden äänioikeuksista.

Asianomaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hallussa olevien äänioikeuksien prosenttiosuutta laskettaessa on otettava huomioon sen hallussa suoraan olevien äänioikeuksien lisäksi myös seuraavien tahojen äänioikeudet, sillä edellytyksellä, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräysvalta on vakiintunut:

a)	sen määräysvallassa olevien yritysten äänioikeudet ja

b)	omassa nimissään mutta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen määräysvallassa olevan yrityksen lukuun toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön äänioikeudet.

Prosentuaalinen ääniosuus on laskettava kaikkien niiden osakkeiden perusteella, joihin liittyy äänioikeuksia, vaikka niiden käyttäminen olisi keskeytetty.

Sen estämättä, mitä 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa säädetään, 28 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan sekä 30 artiklan soveltamiseksi määräysvalta liikkeeseenlaskijassa määritellään direktiivin 2004/25/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6. Tätä jaksoa sovelletaan direktiivin 2002/14/EY 6 artiklassa säädettyjen edellytysten ja rajoitusten mukaisesti.

7. Tämän jakson soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioiden hyväksymien tiukempien sääntöjen soveltamista osuuksien hankkimiseen liikkeeseenlaskijoissa ja listaamattomissa yhtiöissä niiden alueella.

27 artikla

Ilmoitus huomattavan omistusosuuden tai määräysvallan hankkimisesta listaamattomassa yhtiössä

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii listaamattoman yhtiön osakkeita, luopuu niistä tai pitää niitä hallussaan, sitä hoitava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ilmoittaa kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille rahaston hallussa olevan osuuden listaamattoman yhtiön äänioikeuksista aina kun kyseinen osuus saavuttaa, ylittää tai alittaa 10 prosentin, 20 prosentin, 30 prosentin, 50 prosentin ja 75 prosentin rajan.

2. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii erikseen tai yhdessä määräysvallan listaamattomassa yhtiössä 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti luettuna yhdessä mainitun artiklan 5 kohdan kanssa, sitä hoitava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ilmoittaa siitä, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on hankkinut tällaisen määräysvallan

a)	listaamattomalle yhtiölle;

b)	niille osakkeenomistajille, joiden tiedot ja osoitteet ovat kyseisen hoitajan saatavilla tai jotka tämä voi saada listaamattomalta yhtiöltä tai rekisteristä, johon hoitajalla on pääsy tai johon tämä voi saada pääsyn; ja

c)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3. Edellä 2 kohdassa edellytetyssä ilmoituksessa on oltava seuraavat lisätiedot:

a)	hankinnan tai luovutuksen jälkeinen osuus äänioikeuksista;

ehdot, joiden nojalla määräysvalta on hankittu, mukaan luettuina tiedot asiaan liittyvistä osakkeenomistajista, luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joilla on oikeus käyttää äänioikeutta näiden lukuun, ja soveltuvin osin yritysketjusta, jonka kautta äänioikeuksia tosiasiallisesti hallitaan;

c)	päivä, jona määräysvalta on hankittu.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoituksessaan listaamattomalle yhtiölle pyydettävä sen hallitusta ilmoittamaan työntekijöiden edustajille tai, jos heitä ei ole, itse työntekijöille viipymättä siitä, että sen hoitama vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on hankkinut määräysvallan, ja antamaan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on parhaansa mukaan varmistettava, että hallitus ilmoittaa asiasta työntekijöiden edustajille tai, kun heitä ei ole, itse työntekijöille asiaankuuluvasti tämän artiklan mukaisesti.

5. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä mahdollisimman pian mutta viimeistään kymmenen työpäivän kuluttua päivästä, jona vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on saavuttanut, ylittänyt tai alittanut asianomaisen rajan tai saanut määräysvallan listaamattomassa yhtiössä.

28 artikla

Tiedonantovelvollisuus hankittaessa määräysvalta

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii erikseen tai yhdessä määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti luettuna yhdessä mainitun artiklan 5 kohdan kanssa, sitä hoitava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja asettaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot seuraavien saataville:

a)	asianomainen yhtiö;

b)	yhtiön osakkeenomistajat, joiden tiedot ja osoitteet ovat kyseisen hoitajan saatavilla tai jotka tämä voi saada yhtiöltä tai rekisteristä, johon hoitajalla on pääsy tai johon tämä voi saada pääsyn; ja

c)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset.

Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että 2 alakohdassa säädetyt tiedot asetetaan myös listaamattoman yhtiön sellaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville, joita jäsenvaltiot voivat nimetä tätä varten.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on asetettava saataville seuraavat tiedot:

a)	tieto vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, jotka joko yksin tai yhteistyössä toisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kanssa hoitavat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, jotka ovat saaneet määräysvallan;

periaatteet, joita noudatetaan eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi erityisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja yhtiön välillä, myös tiedot erityisistä suojatoimista, joiden avulla varmistetaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja/tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja yhtiön välinen sopimus on tehty tavanomaisin markkinaehdoin; ja

c)	periaatteet, joita noudatetaan yhtiön ulkoisessa ja sisäisessä tiedottamisessa erityisesti koskien työntekijöitä.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on 1 kohdan a alakohdan mukaisessa ilmoituksessaan yhtiölle pyydettävä sen hallitusta antamaan työntekijöiden edustajille tai, kun tällaisia edustajia ei ole, itse työntekijöille viipymättä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on parhaansa mukaan varmistettava, että hallitus ilmoittaa asiasta työntekijöiden edustajille tai, kun tällaisia edustajia ei ole, itse työntekijöille asiaankuuluvasti tämän artiklan mukaisesti.

4. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii erikseen tai yhdessä määräysvallan listaamattomassa yhtiössä 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti luettuna yhdessä mainitun artiklan 5 kohdan kanssa, sitä hoitava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ilmoittaa itse tai varmistaa, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ilmoittaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston aikomuksista listaamattoman yhtiön tulevan liiketoiminnan osalta ja mahdollisista vaikutuksista työntekijöihin, mukaan luettuina olennaiset muutokset työehtoihin,

a)	listaamattomalle yhtiölle ja

b)	niille listaamattoman yhtiön osakkeenomistajille, joiden tiedot ja osoitteet ovat kyseisen hoitajan saatavilla tai jotka tämä voi saada listaamattomalta yhtiöltä tai rekisteristä, johon hoitajalla on pääsy tai johon tämä voi saada pääsyn.

Kyseistä rahastoa hoitavan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on lisäksi pyydettävä ja parhaansa mukaan varmistettava, että listaamattoman yhtiön hallitus antaa työntekijöiden edustajille tai, jos heitä ei ole, itse työntekijöille ensimmäisessä alakohdassa säädetyt tiedot.

5. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti luettuna yhdessä mainitun artiklan 5 kohdan kanssa, sitä hoitava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja antaa kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille tiedot määräysvallan hankkimisen rahoituksesta.

29 artikla

Määräysvaltaa listaamattomassa yhtiössä käyttävän vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vuosikertomusta koskevat erityissäännökset

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii erikseen tai yhdessä määräysvallan listaamattomassa yhtiössä 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti luettuna yhdessä mainitun artiklan 5 kohdan kanssa, sitä hoitava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja

pyytää ja parhaansa mukaan varmistaa, että yhtiön hallitus asettaa listaamattoman yhtiön vuosikertomuksen, joka on laadittu 2 kohdan mukaisesti, kaikkien työntekijöiden edustajien tai, jos heitä ei ole, itse työntekijöiden saataville sen määräajan kuluessa, jossa tällainen vuosikertomus on laadittava sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti; tai

b)	kunkin tällaisen rahaston osalta sisällyttää 22 artiklassa säädettyyn vuosikertomukseen 2 kohdassa tarkoitetut asianomaista listaamatonta yhtiötä koskevat tiedot.

2. Yhtiön tai tapauksen mukaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vuosikertomukseen 1 kohdan mukaisesti sisällytettäviin lisätietoihin on kuuluttava ainakin oikeudenmukainen kuvaus yhtiön liiketoiminnan kehityksestä vuosikertomuksen kattaman ajanjakson päättyessä vallinneen tilanteen mukaan. Vuosikertomuksessa on käsiteltävä myös

a)	tilikauden päättymisen jälkeen sattuneita merkittäviä tapahtumia;

b)	yhtiön todennäköistä tulevaa kehitystä; ja

c)	tietoja, jotka koskevat neuvoston direktiivin 77/91/ETY (28) 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua omien osakkeiden hankintaa.

3. Asianomaista rahastoa hoitavan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on

pyydettävä ja parhaansa mukaan varmistettava, että listaamattoman yhtiön hallitus asettaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut asianomaista listaamatonta yhtiötä koskevat tiedot kyseisen yhtiön työntekijöiden edustajien tai, jos heitä ei ole, itse työntekijöiden saataville 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa;

asetettava edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien saataville, siltä osin kuin niitä on jo saatavilla, 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa ja joka tapauksessa viimeistään päivänä, jona listaamattoman yhtiön vuosikertomus on laadittu sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

30 artikla

Yhtiöiden tyhjentäminen varoista

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii erikseen tai yhdessä määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti luettuna yhdessä mainitun artiklan 5 kohdan kanssa, sitä hoitava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja saa 24 kuukauden ajan siitä, kun rahasto on hankkinut määräysvallan yhtiössä,

a)	helpottaa, tukea tai määrätä yhtiön varojen jakamista, osakepääoman alentamista, osakkeiden lunastusta ja/tai omien osakkeiden hankintaa 2 kohdan mukaisesti;

b)	äänestää, siltä osin kuin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on lupa äänestää rahaston lukuun yhtiön hallintoelinten kokouksissa, yhtiön varojen jakamisen, osakepääoman alentamisen, osakkeiden lunastuksen ja/tai omien osakkeiden hankinnan puolesta 2 kohdan mukaisesti; ja

c)	se joka tapauksessa parhaansa mukaan estää yhtiön varojen jakamisen, osakepääoman alentamisen, osakkeiden lunastuksen ja/tai omien osakkeiden hankinnan 2 kohdan mukaisesti.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille 1 kohdan nojalla asetetut velvoitteet liittyvät seuraaviin:

yhtiön varojen jakaminen osakkeenomistajille, jos yhtiön tilinpäätöksestä ilmenevä nettovarallisuus viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätöspäivänä on tai jakamisen johdosta olisi pienempi kuin merkityn pääoman ja sellaisten rahastojen yhteismäärä, joita ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan saa jakaa, kuitenkin niin, että jos merkityn osakepääoman maksamatonta osuutta ei ole merkitty taseen vastaaviin, tämä määrä vähennetään merkityn osakepääoman määrästä;

yhtiön varojen jakaminen osakkeenomistajille siten, että määrä on suurempi kuin viimeksi päättyneen tilikauden voitto lisättynä siirtyvillä voitoilla ja varoilla rahastoista, joita saadaan käyttää tähän tarkoitukseen, sekä vähennettynä siirtyvillä tappioilla ja varoilla, jotka on lain tai yhtiöjärjestyksen perusteella siirretty rahastoihin;

jos yhtiön omien osakkeiden hankinta sallitaan, yhtiön tekemät hankinnat, mukaan luettuina osakkeet, jotka yhtiö on hankkinut aikaisemmin ja jotka sillä edelleen on hallussaan, ja osakkeet, jotka omissa nimissään toiminut henkilö on hankkinut yhtiön lukuun, jotka alentaisivat nettovarallisuutta a alakohdassa tarkoitettua määrää pienemmäksi.

3. Sovellettaessa 2 kohtaa

a)	2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuun ilmaisuun ”jakaminen” sisältyy erityisesti tuoton sekä osakkeisiin liittyvien korkojen maksaminen;

merkityn pääoman alentamista koskevia säännöksiä ei sovelleta merkityn pääoman alentamiseen, jonka tarkoituksena on toteutuneiden tappioiden kattaminen taikka varojen siirtäminen rahastoon, jota ei saa jakaa, jos tämän toimenpiteen jälkeen rahaston määrä on enintään 10 prosenttia alennetusta merkitystä pääomasta; ja

c)	2 kohdan c alakohdassa säädettyyn rajoitukseen sovelletaan direktiivin 77/91/ETY 20 artiklan 1 kohdan b–h alakohtaa.

VI LUKU

UNIONIIN SIJOITTAUTUNEEN VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJAN OIKEUDET MARKKINOIDA JA HOITAA UNIONIIN SIJOITTAUTUNEITA VAIHTOEHTOISIA SIJOITUSRAHASTOJA UNIONISSA

31 artikla

Unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien tai osakkeiden markkinointi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltiossa

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimiluvan saanut, unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi markkinoida hoitamansa, unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita ammattimaisille sijoittajille kotijäsenvaltiossaan heti, kun tässä artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät.

Jos unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto toimii syöttörahastona, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu oikeus markkinoida edellyttää, että kohderahastona toimiva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on myös sijoittautunut unioniin ja sitä hoitaa toimiluvan saanut, unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on toimitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus kustakin unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se aikoo markkinoida.

Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä III tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on 20 työpäivän kuluessa 2 kohdan mukaisen täydellisen ilmoituksen sisältävien asiakirjojen vastaanottamisesta ilmoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, voiko se alkaa markkinoida 2 kohdan mukaisessa ilmoituksessaan yksilöityä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat estää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin vain, jos hoitaja ei noudata tai aio noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa tai jos hoitaja ei muuten noudata tai aio noudattaa tätä direktiiviä. Jos päätös on myönteinen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi alkaa markkinoida rahastoa kotijäsenvaltiossaan siitä päivästä, jona toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet päätöksen tiedoksi.

Jos kyseessä ovat eri viranomaiset, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myös ilmoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toimivaltaisille viranomaisille, että kyseinen hoitaja voi aloittaa rahaston osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin.

4. Jos 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot muuttuvat olennaisesti, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista hoitajan suunnittelemien muutosten osalta tai välittömästi ennakoimattomien muutosten toteuduttua.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei suunnitellun muutoksen perusteella enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa tai jos hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava hoitajalle, ettei se voi toteuttaa muutosta.

Jos suunniteltu muutos toteutetaan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta huolimatta tai jos on ilmennyt ennakoimaton muutos, jonka takia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ei enää noudata tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa tai jos hoitaja ei muuten enää noudata tätä direktiiviä, hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki 46 artiklassa tarkoitetut asiaankuuluvat toimenpiteet, mukaan luettuna tarvittaessa rahaston markkinoinnin nimenomainen kielto.

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määrittääkseen

a)	edellä 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen mallin muodon ja sisällön; ja

b)	edellä 4 kohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen muodon.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

6. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamia ja markkinoimia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille sijoittajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 43 artiklan 1 kohdan soveltamista.

32 artikla

Unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien tai osakkeiden markkinointi muissa jäsenvaltioissa kuin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltiossa

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimiluvan saanut, unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi markkinoida hoitamansa, unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita ammattimaisille sijoittajille muussa jäsenvaltiossa kuin kotijäsenvaltiossaan heti, kun tässä artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät.

Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä IV tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään 20 työpäivän kuluttua 2 kohdassa tarkoitetun täydellisen ilmoituksen sisältävien asiakirjojen vastaanottamisesta toimitettava asiakirjat niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida. Tällaiset asiakirjat on toimitettava vain, jos hoitaja noudattaa ja aikoo noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa ja jos hoitaja yleensä noudattaa tätä direktiiviä.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on samassa yhteydessä toimitettava lausunto siitä, että kyseisellä hoitajalla on toimilupa hoitaa rahastoa tietyn sijoitusstrategian mukaisesti.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on asiakirjojen toimittamisen jälkeen viipymättä ilmoitettava asiasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi aloittaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston markkinoinnin yhdessä tai useammassa vastaanottavassa jäsenvaltiossaan kyseisestä ilmoituspäivästä alkaen.

Jos kyseessä ovat eri viranomaiset, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myös ilmoitettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, että hoitaja voi aloittaa rahaston osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin yhdessä tai useammassa vastaanottavassa jäsenvaltiossaan.

5. Liitteessä IV olevassa h alakohdassa tarkoitettuihin järjestelyihin sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädäntöä ja valvontaa.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ilmoitus ja 3 kohdassa tarkoitettu lausunto toimitetaan kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät 3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sähköisen siirron ja arkistoinnin.

7. Jos 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot muuttuvat olennaisesti, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista suunniteltujen muutosten osalta tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei suunnitellun muutoksen perusteella enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan tai jos hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava hoitajalle, ettei se voi toteuttaa muutosta.

Jos suunniteltu muutos toteutetaan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta huolimatta tai jos on ilmennyt ennakoimaton muutos, jonka takia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, tai jos hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki 46 artiklassa tarkoitetut asiaankuuluvat toimenpiteet, mukaan luettuna tarvittaessa rahaston markkinoinnin nimenomainen kielto.

Jos muutokset ovat hyväksyttäviä, koska ne eivät vaikuta siihen, että hoitaja noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa tai hoitaja muuten noudattaa tätä direktiiviä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava näistä muutoksista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

8. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määrittääkseen

a)	edellä 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen mallin muodon ja sisällön;

b)	edellä 3 kohdassa tarkoitetun lausunnon mallin muodon ja sisällön;

c)	edellä 3 kohdassa tarkoitetun toimittamisen muodon; ja

d)	edellä 7 kohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen muodon.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

9. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamia ja markkinoimia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille sijoittajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 43 artiklan 1 kohdan soveltamista.

33 artikla

Edellytykset, jotka koskevat niiden unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoa, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimiluvan saanut, unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi hoitaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa joko suoraan tai sivuliikkeen välityksellä, kunhan sillä on toimilupa hoitaa kyseisentyyppisiä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka aikoo ensimmäisen kerran hoitaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, on toimitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot:

a)	jäsenvaltio, jossa se aikoo hoitaa rahastoa suoraan tai sivuliikkeen välityksellä;

b)	toimintaohjelma, josta käyvät ilmi erityisesti palvelut, joita se aikoo tarjota, sekä vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joita se aikoo hoitaa.

3. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo perustaa sivuliikkeen, sen on toimitettava 2 kohdassa edellytettyjen tietojen lisäksi seuraavat tiedot:

a)	sivuliikkeen organisaatiorakenne;

b)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kotijäsenvaltiossa sijaitseva osoite, josta asiaan liittyviä asiakirjoja on mahdollista saada;

c)	sivuliikkeen johtamisesta vastuussa olevien nimet ja yhteystiedot.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitettujen kaikkien asiakirjojen vastaanottamisesta tai kahden kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitettujen kaikkien asiakirjojen vastaanottamisesta toimitettava kaikki asiakirjat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Tällaiset asiakirjat toimitetaan vain, jos hoitaja noudattaa ja aikoo noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa ja jos hoitaja muuten noudattaa tätä direktiiviä.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle näiden tietojen toimittamisesta.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi aloittaa palvelujensa tarjoamisen vastaanottavassa jäsenvaltiossaan saatuaan ilmoituksen tietojen toimittamisesta.

5. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien vastaanottavat jäsenvaltiot eivät saa asettaa kyseisille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyviä lisävaatimuksia.

6. Jos 2 kohdan ja tarvittaessa 3 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot muuttuvat, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei suunnitellun muutoksen perusteella enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa tai jos hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava hoitajalle, ettei se voi toteuttaa muutosta.

Jos suunniteltu muutos toteutetaan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta huolimatta tai jos on ilmennyt ennakoimaton muutos, jonka takia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, tai jos hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki 46 artiklassa tarkoitetut asiaankuuluvat toimenpiteet.

Jos muutokset ovat hyväksyttäviä, koska ne eivät vaikuta siihen, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa tai hoitaja muuten noudattaa tätä direktiiviä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava näistä muutoksista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan yhden tai useamman vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

7. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan johdonmukaisen harmonisoinnin varmistamiseksi laatia teknisten sääntelystandardien luonnoksia täsmentääkseen 2 ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

8. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määrittääkseen vakiolomakkeet, -mallit ja -menettelyt tietojen toimittamiseksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

VII LUKU

KOLMANSIA MAITA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖT

34 artikla

Edellytykset unioniin sijoittautuneille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, jotka hoitavat unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joita ei markkinoida jäsenvaltioissa

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimiluvan saanut, unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi hoitaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneita rahastoja, joita ei markkinoida unionissa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa kaikkia tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia 21 ja 22 artiklaa lukuun ottamatta kyseisten rahastojen osalta ja

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan varmistaa vähintään tehokas tietojenvaihto, jonka avulla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tämän direktiivin mukaiset tehtävänsä.

2. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan laatia yhteiset puitteet tällaisten yhteistyöjärjestelyjen käyttöönoton helpottamiseksi kolmansien maiden kanssa.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi suuntaviivoja määrittääkseen komission toteuttamien, 1 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä koskevien toimenpiteiden soveltamisedellytykset.

35 artikla

Edellytykset unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien, unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnille unionissa passin nojalla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimiluvan saanut, unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi markkinoida ammattimaisille sijoittajille unionissa hoitamiensa unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja sellaisten unioniin sijoittautuneiden, syöttörahastoina toimivien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita, jotka eivät täytä 31 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, niin pian kuin tässä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on noudatettava kaikkia tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia VI lukua lukuun ottamatta. Lisäksi on noudatettava seuraavia ehtoja:

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan varmistaa vähintään 50 artiklan 4 kohdan mukainen tehokas tietojenvaihto, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tämän direktiivin mukaiset tehtävänsä.

b)	Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa.

Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa on tehnyt toimiluvan saaneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion ja kunkin muun sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida, sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mahdolliset monenväliset verosopimukset mukaan luettuina.

Kun toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä arviosta, jonka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan soveltamisesta, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

3. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita kotijäsenvaltiossaan, kyseisen hoitajan on toimitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus kustakin unionin ulkopuolelle sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se aikoo markkinoida.

Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä III tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään 20 työpäivän kuluttua 3 kohdan mukaisen täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, voiko se alkaa markkinoida 3 kohdan mukaisessa ilmoituksessaan yksilöityä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa sen alueella. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat estää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin vain, jos hoitaja ei noudata tai aio noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa tai jos hoitaja ei yleensä noudata tai aio noudattaa tätä direktiiviä. Jos päätös on myönteinen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi alkaa markkinoida rahastoa kotijäsenvaltiossaan siitä päivästä, jona toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet siitä.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myös ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, että kyseinen hoitaja voi aloittaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin kotijäsenvaltiossaan.

5. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita muussa jäsenvaltiossa kuin kotijäsenvaltiossaan, kyseisen hoitajan on toimitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus kustakin unionin ulkopuolelle sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se aikoo markkinoida.

Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä IV tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

6. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään 20 työpäivän kuluttua 5 kohdan mukaisen täydellisen ilmoituksen sisältävien asiakirjojen vastaanottamisesta toimitettava asiakirjat sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida. Tällaiset asiakirjat toimitetaan vain, jos hoitaja noudattaa ja aikoo noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa ja jos hoitaja muuten noudattaa tätä direktiiviä.

7. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on asiakirjojen toimittamisen jälkeen viipymättä ilmoitettava asiasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi aloittaa asianomaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston markkinoinnin yhdessä tai useammassa vastaanottavassa jäsenvaltiossaan kyseisestä ilmoituspäivästä alkaen.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myös ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, että kyseinen hoitaja voi aloittaa asianomaisen rahaston osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin yhdessä tai useammassa vastaanottavassa jäsenvaltiossaan.

8. Liitteessä IV olevassa h alakohdassa tarkoitettuihin järjestelyihin sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavien jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja valvontaa.

9. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 kohdassa tarkoitettu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ilmoitus ja 6 kohdassa tarkoitettu lausunto toimitetaan kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät 6 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sähköisen siirron ja arkistoinnin.

10. Jos 3 tai 5 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot muuttuvat olennaisesti, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei suunnitellun muutoksen perusteella enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa tai jos hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava hoitajalle, ettei se voi toteuttaa muutosta.

Jos suunniteltu muutos toteutetaan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta huolimatta tai jos on ilmennyt ennakoimaton muutos, jonka takia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, tai jos hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki 46 artiklassa tarkoitetut asiaankuuluvat toimenpiteet, mukaan luettuna tarvittaessa rahaston markkinoinnin nimenomainen kielto.

Jos muutokset ovat hyväksyttäviä, koska ne eivät vaikuta siihen, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa tai hoitaja muuten noudattaa tätä direktiiviä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava näistä muutoksista arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos muutokset koskevat tiettyjen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin päättämistä tai uusien rahastojen markkinointia, ja soveltuvin osin hoitajan yhden tai useamman vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

11. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, jotka koskevat 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan laatia yhteiset puitteet tällaisten yhteistyöjärjestelyjen käyttöönoton helpottamiseksi kolmansien maiden kanssa.

12. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi laatia tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi suuntaviivoja määrittääkseen komission toteuttamien, 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä koskevien toimenpiteiden soveltamisedellytykset.

13. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia määrittääkseen 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhteistyöjärjestelyjen vähimmäissisällön, jotta voidaan varmistaa, että sekä kotijäsenvaltion että vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat riittävät tiedot voidakseen käyttää tämän direktiivin mukaisia valvonta- ja tutkintavaltuuksiaan.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

14. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tämän artiklan johdonmukaisen harmonisoinnin varmistamiseksi teknisten sääntelystandardien luonnoksia täsmentääkseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten väliset koordinointi- ja tietojenvaihtomenettelyt.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

15. Kun toimivaltainen viranomainen hylkää tietojenvaihtoa koskevan pyynnön 14 kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien mukaisesti, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

16. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määrittääkseen

a)	edellä 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen mallin muodon ja sisällön;

b)	edellä 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen mallin muodon ja sisällön;

c)	edellä 6 kohdassa tarkoitetun lausunnon mallin muodon ja sisällön;

d)	edellä 6 kohdassa tarkoitetun toimittamisen muodon;

e)	edellä 10 kohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen muodon.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/201015 artiklan mukaisesti.

17. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamia ja markkinoimia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille sijoittajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 43 artiklan 1 kohdan soveltamista.

36 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat antaa toimiluvan saaneen, unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan markkinoida hoitamiensa unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja sellaisten unioniin sijoittautuneiden, syöttörahastoina toimivien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita, jotka eivät täytä 31 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa kaikkia tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia 21 artiklaa lukuun ottamatta. Kyseisten hoitajien on kuitenkin varmistettava, että yksi tai useampi yhteisö nimetään hoitamaan 21 artiklan 7, 8 ja 9 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei saa hoitaa näitä tehtäviä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on toimitettava valvontaviranomaisilleen tiedot 21 artiklan 7, 8 ja 9 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta vastaavista yhteisöistä.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön kansainvälisten standardien mukaisia asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä järjestelmäriskin valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tämän direktiivin mukaiset tehtävänsä.

c)	Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa.

2. Jäsenvaltiot voivat asettaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle tiukempia sääntöjä, jotka koskevat unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien tai osakkeiden markkinointia sijoittajille niiden alueella tämän artiklan soveltamiseksi.

3. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan laatia yhteiset puitteet tällaisten yhteistyöjärjestelyjen käyttöönoton helpottamiseksi kolmansien maiden kanssa.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi suuntaviivoja määrittääkseen komission toteuttamien, 1 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä koskevien toimenpiteiden soveltamisedellytykset.

37 artikla

Toimiluvan myöntäminen unionin ulkopuolelle sijoittautuneelle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, joka aikoo hoitaa unioniin sijoittautunutta rahastoa ja/tai markkinoida hoitamaansa rahastoa unionissa 39 tai 40 artiklan mukaisesti

1. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, joka aikoo hoitaa unioniin sijoittautunutta rahastoa ja/tai markkinoida hoitamaansa rahastoa unionissa 39 tai 40 artiklan mukaisesti, saa viitejäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta etukäteen luvan tämän artiklan mukaisesti.

2. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka aikoo hankkia 1 kohdassa tarkoitetun toimiluvan, on noudatettava tätä direktiiviä VI lukua lukuun ottamatta. Jos ja siltä osin kuin on mahdotonta sovittaa yhteen tämän direktiivin säännöksen ja sellaisen lainsäädännön noudattamista, jota sovelletaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan ja/tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen, unionissa markkinoitavaan vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla ei ole velvollisuutta noudattaa kyseistä tämän direktiivin säännöstä, jos se voi osoittaa, että

on mahdotonta sovittaa yhteen tämän direktiivin säännöksen ja sellaisen lainsäädännön pakollisen säännöksen noudattamista, jota sovelletaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan ja/tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen, unionissa markkinoitavaan vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon;

unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan ja/tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon sovellettavassa lainsäädännössä on vastaava sääntö, jolla on sama sääntelytarkoitus ja joka tarjoaa asianomaisen rahaston sijoittajille samantasoisen suojan; ja

c)	unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ja/tai unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto noudattavat b alakohdassa tarkoitettua vastaavaa sääntöä.

3. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla, joka aikoo hankkia 1 kohdassa tarkoitetun toimiluvan, on oltava viitejäsenvaltioonsa sijoittautunut laillinen edustaja. Laillisen edustajan on oltava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan yhteyspiste unionissa, ja kaiken tässä direktiivissä tarkoitetun virallisen kirjeenvaihdon toimivaltaisten viranomaisten ja hoitajan sekä asiaankuuluvan rahaston unionissa olevien sijoittajien ja hoitajan välillä on tapahduttava laillisen edustajan välityksellä. Laillisen edustajan on yhdessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kanssa hoidettava hoitajan tässä direktiivissä tarkoitettuihin hoito- ja markkinointitehtäviin liittyvät vaatimusten noudattamista koskevat tehtävät.

4. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien viitejäsenvaltio määritetään seuraavasti:

Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo hoitaa vain yhtä unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa tai useita samaan jäsenvaltioon sijoittautuneita sellaisia rahastoja eikä se aio markkinoida mitään rahastoa 39 tai 40 artiklan mukaisesti unionissa, kyseisen yhden tai useamman rahaston kotijäsenvaltio katsotaan viitejäsenvaltioksi ja kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on toimivalta soveltaa toimiluvan myöntämistä koskevaa menettelyä ja valvoa hoitajaa.

Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo hoitaa useita eri jäsenvaltioihin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja eikä se aio markkinoida mitään sellaista rahastoa 39 tai 40 artiklan mukaisesti unionissa, viitejäsenvaltio on

i)	jäsenvaltio, johon suurin osa vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista on sijoittautunut; tai

ii)	jäsenvaltio, jossa hoidetaan suurinta osaa varoista.

Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida vain yhtä unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa vain yhdessä jäsenvaltiossa, viitejäsenvaltio määritetään seuraavasti:

i)	kyseisen rahaston kotijäsenvaltio tai jäsenvaltio, jossa hoitaja aikoo markkinoida vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, jos rahasto on saanut toimiluvan tai rekisteröity jäsenvaltiossa;

ii)	jäsenvaltio, jossa hoitaja aikoo markkinoida vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, jos rahasto ei ole saanut toimilupaa tai sitä ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa.

d)	Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida vain yhtä unionin ulkopuolelle sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa vain yhdessä jäsenvaltiossa, viitejäsenvaltio on kyseinen jäsenvaltio.

Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida vain yhtä unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa mutta eri jäsenvaltioissa, viitejäsenvaltio määritetään seuraavasti:

i)	kyseisen rahaston kotijäsenvaltio tai jokin niistä jäsenvaltioista, joissa hoitaja aikoo tosiasiallisesti harjoittaa markkinointia, jos rahasto on saanut toimiluvan tai rekisteröity jäsenvaltiossa; tai

ii)	jokin niistä jäsenvaltioista, joissa hoitaja aikoo tosiasiallisesti harjoittaa markkinointia, jos kyseinen rahasto ei ole saanut toimilupaa tai sitä ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa.

f)	Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida vain yhtä unionin ulkopuolelle sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa mutta eri jäsenvaltioissa, viitejäsenvaltio on jokin kyseisistä jäsenvaltioista.

Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida useita unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa, viitejäsenvaltio määritetään seuraavasti:

i)	kyseisen rahaston kotijäsenvaltio tai jäsenvaltio, jossa hoitaja aikoo tosiasiallisesti harjoittaa markkinointia useimpien tällaisten rahastojen osalta, jos kaikki rahastot ovat saaneet toimiluvan tai ne on rekisteröity samassa jäsenvaltiossa;

ii)	jäsenvaltio, jossa hoitaja aikoo tosiasiallisesti harjoittaa markkinointia useimpien tällaisten rahastojen osalta, jos kaikki rahastot eivät ole saaneet toimilupaa tai niitä kaikkia ei ole rekisteröity samassa jäsenvaltiossa.

Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida useita unioniin ja sen ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja tai useita unionin ulkopuolelle sijoittautuneita sellaisia rahastoja unionissa, viitejäsenvaltio on jäsenvaltio, jossa hoitaja aikoo tosiasiallisesti harjoittaa markkinointia useimpien tällaisten rahastojen osalta.

Viitejäsenvaltioita voi ensimmäisen alakohdan b alakohdassa, c alakohdan i alakohdassa, e alakohdassa, f alakohdassa ja g alakohdan i alakohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti olla useita. Jäsenvaltioiden on tällaisessa tapauksessa edellytettävä, että unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, joka aikoo hoitaa unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa markkinoimatta sitä ja/tai markkinoida hoitamaansa sellaista rahastoa unionissa 39 tai 40 artiklan mukaisesti, toimittaa pyynnön kaikkien niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jotka voivat olla viitejäsenvaltioita mainituissa alakohdissa säädettyjen perusteiden mukaisesti, jotta ne määrittäisivät keskenään hoitajan viitejäsenvaltion. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on yhdessä päätettävä kuukauden kuluessa tällaisen unionin ulkopuolelle sijoittautuneen hoitajan viitejäsenvaltio. Sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, joka nimetään viitejäsenvaltioksi, on viipymättä ilmoitettava asiasta unionin ulkopuolelle sijoittautuneelle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle. Jos unionin ulkopuolelle sijoittautuneelle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle ei asiaankuuluvasti ilmoiteta asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tekemästä päätöksestä seitsemän päivän kuluessa päätöksestä tai jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät tee päätöstä kuukauden kuluessa, se voi itse valita viitejäsenvaltionsa edellä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on voitava osoittaa, että se aikoo tosiasiallisesti harjoittaa markkinointia tietyssä jäsenvaltiossa, julkistamalla markkinointistrategiansa ilmoittamansa jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

5. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, joka aikoo hoitaa unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoimatta niitä ja/tai markkinoida hoitamiansa sellaisia rahastoja unionissa 39 tai 40 artiklan mukaisesti, hakee toimilupaa viitejäsenvaltioltaan.

Toimivaltaisten viranomaisten on toimilupahakemuksen saatuaan arvioitava, onko mainittu hoitaja määrittänyt viitejäsenvaltionsa 4 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, ettei näin ole, niiden on evättävä unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupahakemus ja perusteltava päätöksensä. Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että 4 kohdan perusteita on noudatettu, niiden on ilmoitettava tästä arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja pyydettävä lausunto tekemästään arviosta. Toimivaltaisten viranomaisten on arvopaperimarkkinaviranomaiselle tekemässään ilmoituksessa toimitettava sille perustelut, jotka mainittu hoitaja on esittänyt viitejäsenvaltiota koskevalle arviolleen, ja tiedot mainitun hoitajan markkinointistrategiasta.

Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kuukauden kuluessa toisessa alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille lausunnon niiden viitejäsenvaltiota koskevasta arviosta 4 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa kielteisen lausunnon vain, jos se katsoo, ettei 4 kohdan perusteita ole noudatettu.

Edellä 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun määräajan soveltaminen keskeytetään arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän kohdan mukaisesti suorittaman harkinnan ajaksi.

Jos toimivaltaiset viranomaiset ehdottavat toimiluvan myöntämistä kolmannessa alakohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon vastaisesti, niiden on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perusteltava päätöksensä. arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa tiedon siitä, etteivät toimivaltaiset viranomaiset noudata tai aio noudattaa sen lausuntoa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisten viranomaisten perustelut sille, etteivät ne noudata lausuntoa. Toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava etukäteen perustelujen julkaisemisesta.

Jos toimivaltaiset viranomaiset ehdottavat toimiluvan myöntämistä kolmannessa alakohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon vastaisesti ja mainittu hoitaja aikoo markkinoida hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita muissa jäsenvaltioissa kuin viitejäsenvaltiossa, viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta myös kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja perusteltava päätöksensä. Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on soveltuvin osin ilmoitettava asiasta myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kotijäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja perusteltava päätöksensä.

6. Kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan määrittämästä viitejäsenvaltiosta, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

7. Toimilupaa ei myönnetä, elleivät seuraavat lisäedellytykset täyty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 kohdan soveltamista:

a)	Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ilmoittaa viitejäsenvaltion 4 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti ja julkistaa markkinointistrategiansa, ja asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat noudattaneet 5 kohdassa säädettyä menettelyä.

b)	Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on nimennyt viitejäsenvaltioonsa sijoittautuneen laillisen edustajan.

Laillisen edustajan on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan itsensä ohella oltava unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien yhteyshenkilö asianomaisen rahaston sijoittajille, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja toimivaltaisille viranomaisille sellaisen toiminnan osalta, johon hoitaja on saanut toimiluvan unionissa, ja laillisella edustajalla on oltava vähintään riittävät keinot tässä direktiivissä tarkoitettujen vaatimusten noudattamista koskevien tehtävien hoitamiseen.

Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan varmistaa vähintään tehokas tietojenvaihto, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tämän direktiivin mukaiset tehtävänsä.

e)	Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa.

Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana oleva kolmas maa on tehnyt viitejäsenvaltion sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mahdolliset monenväliset verosopimukset mukaan luettuina.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan sovellettavat kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset ja kolmannen maan valvontaviranomaisten valvonta- ja tutkintavaltuuksien rajoitukset eivät estä toimivaltaisten viranomaisten tämän direktiivin mukaisten valvontatehtävien tehokasta hoitamista.

Kun toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä arviosta, jonka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet tämän kohdan a–e ja g alakohdan soveltamisesta, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

Kun unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toimivaltainen viranomainen ei kohtuullisessa ajassa tee ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettuja tarvittavia yhteistyöjärjestelyjä, viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

8. Toimilupa on myönnettävä II luvun mukaisesti, jota sovelletaan soveltuvin osin, kuitenkin niin, että

edellä 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja täydennetään seuraavilla tiedoilla:

i)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan perustelut viitejäsenvaltiota koskevalle 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaiselle arviolleen sekä tiedot markkinointistrategiasta;

ii)

luettelo niistä tämän direktiivin säännöksistä, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on mahdotonta noudattaa siksi, että näiden säännösten noudattamista ei 2 kohdan säännösten mukaisesti voida sovittaa yhteen sellaisen lainsäädännön säännöksen noudattamisen kanssa, jota sovelletaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen, unionissa markkinoitavaan vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon;

iii)

arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimiin teknisiin sääntelystandardeihin perustuva kirjallinen näyttö siitä, että kolmannen maan lainsäädännössä on niitä direktiivin säännöksiä, joita on mahdotonta noudattaa, vastaava sääntö, jolla on sama sääntelytarkoitus ja joka tarjoaa asianomaisten rahastojen sijoittajille samantasoisen suojan ja että asianomainen hoitaja noudattaa kyseistä vastaavaa sääntöä; tällaisen kirjallisen näytön tueksi on esitettävä oikeudellinen lausunto, joka koskee yhteensopimattoman pakottavan säännöksen olemassaoloa kolmannen maan lainsäädännössä ja johon sisältyy kuvaus sen sääntelytarkoituksesta ja sillä tavoitellun sijoittajansuojan luonteesta; ja

iv)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan laillisen edustajan nimi ja sijoittautumispaikka;

edellä 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan rajata unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo hoitaa, ja niihin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, joita se aikoo markkinoida unionissa passin nojalla;

c)	edellä olevan 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltaminen ei rajoita tämän artiklan 2 kohdan soveltamista;

d)	edellä olevan 8 artiklan 1 kohdan e alakohtaa ei sovelleta;

e)	edellä olevan 8 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan on katsottava sisältävän viittauksen ”37 artiklan 8 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin”.

Kun toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämästä toimiluvasta, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

9. Jos viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voidaan 2 kohdan nojalla vapauttaa tämän direktiivin tiettyjen säännösten noudattamista koskevasta vaatimuksesta, niiden on viipymättä ilmoitettava siitä arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Niiden on esitettävä arvionsa tueksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan 8 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti antamat tiedot.

Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta toimivaltaisille viranomaisille lausunnon direktiivin vaatimusten noudattamista koskevan yhteensopimattomuudesta johtuvan poikkeuksen soveltamisesta 2 kohdan säännösten mukaisesti. Lausunnossa voidaan erityisesti käsitellä sitä, näyttävätkö tällaisen poikkeuksen edellytykset täyttyvän vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan 8 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti antamien tietojen ja vastaavuutta koskevien teknisten sääntelystandardien perusteella. Arvopaperimarkkinaviranomainen pyrkii luomaan yhteisen eurooppalaisen valvontakulttuurin ja johdonmukaisia valvontakäytäntöjä sekä varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset soveltavat tätä kohtaa johdonmukaisesti.

Edellä 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun määräajan soveltaminen keskeytetään arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän kohdan mukaisesti suorittaman tarkastelun ajaksi.

Jos viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ehdottavat toimiluvan myöntämistä toisessa alakohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon vastaisesti, niiden on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perusteltava päätöksensä. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa tiedon siitä, etteivät toimivaltaiset viranomaiset noudata tai aio noudattaa kyseistä lausuntoa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisten viranomaisten perustelut sille, etteivät ne noudata lausuntoa. Asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava etukäteen perustelujen julkaisemisesta.

Jos toimivaltaiset viranomaiset ehdottavat toimiluvan myöntämistä toisessa alakohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon vastaisesti ja mainittu hoitaja aikoo markkinoida hoitamansa rahaston osuuksia tai osakkeita muissa jäsenvaltioissa kuin viitejäsenvaltiossa, viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta myös kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja perusteltava päätöksensä.

Kun toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä arviosta, jonka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet tämän kohdan soveltamisesta, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

10. Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle alkuperäisen toimiluvan myöntämistä koskevan menettelyn tuloksesta, muutoksista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimiluvassa ja toimiluvan peruuttamisesta.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle hylkäämistään toimilupahakemuksista ja annettava tiedot toimilupaa hakeneista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista sekä perustelut hylkäämiseen. Arvopaperimarkkinaviranomainen pitää näistä tiedoista keskusrekisteriä, jonka on oltava pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä. Toimivaltaisten viranomaisten on kohdeltava näitä tietoja luottamuksellisina.

11. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan jatkokehittäminen unionissa ei vaikuta viitejäsenvaltion määrittämiseen. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja kuitenkin muuttaa markkinointistrategiaansa kahden vuoden kuluessa alkuperäisen toimiluvan myöntämisestä ja kyseinen muutos olisi vaikuttanut viitejäsenvaltion määrittämiseen, jos muutettu markkinointistrategia olisi ollut alkuperäinen markkinointistrategia, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava alkuperäisen viitejäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kyseisestä muutoksesta ennen sen toteutumista ja ilmoitettava viitejäsenvaltionsa 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja uuden strategian perusteella. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja perustelee arvionsa julkistamalla uuden markkinointistrategiansa alkuperäiselle viitejäsenvaltiolleen. Samalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja antaa tiedot laillisesta edustajastaan, mukaan lukien sen nimi ja sijoittautumispaikka. Laillisen edustajan on oltava sijoittautunut uuteen viitejäsenvaltioon.

Alkuperäisen viitejäsenvaltion on arvioitava, onko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tekemä määritys oikea, ja ilmoitettava arviostaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa lausunnon toimivaltaisten viranomaisten tekemästä arviosta. Toimivaltaisten viranomaisten on Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle tekemässään ilmoituksessa toimitettava perustelut, jotka hoitaja on esittänyt viitejäsenvaltiota koskevalle arviolleen, ja tiedot hoitajan uudesta markkinointistrategiasta.

Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kuukauden kuluessa toisessa alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille lausunnon niiden arviosta. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa kielteisen lausunnon vain, jos se katsoo, ettei 4 kohdan perusteita ole noudatettu.

Alkuperäisen viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on saatuaan arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon kolmannen alakohdan mukaisesti ilmoitettava päätöksestään unionin ulkopuolelle sijoittautuneelle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, sen alkuperäiselle lailliselle edustajalle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Jos alkuperäisen viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat samaa mieltä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tekemästä arviosta, niiden on ilmoitettava muutoksesta myös uuden viitejäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Alkuperäisen viitejäsenvaltion on viipymättä toimitettava uudelle viitejäsenvaltiolle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimilupaa ja valvontaa koskevien asiakirjojen jäljennös. Uuden viitejäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on toimilupaa ja valvontaa koskevien asiakirjojen toimittamisesta alkaen toimivalta soveltaa toimiluvan myöntämistä koskevaa menettelyä ja valvoa hoitajaa.

Jos toimivaltaisten viranomaisten lopullinen arvio kolmannessa alakohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon vastainen,

toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perusteltava päätöksensä. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa tiedon siitä, etteivät toimivaltaiset viranomaiset noudata tai aio noudattaa sen lausuntoa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisen viranomaisen perustelut sille, ettei se noudata lausuntoa. Asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava etukäteen perustelujen julkaisemisesta;

jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja markkinoi hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita muissa jäsenvaltioissa kuin alkuperäisessä viitejäsenvaltiossa, alkuperäisen viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta myös kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja perusteltava päätöksensä. Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on soveltuvin osin ilmoitettava asiasta myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien sellaisten rahastojen kotijäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja perusteltava päätöksensä.

12. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan tosiasiallisesta kehityksestä unionissa kahden vuoden kuluessa toimiluvan myöntämisestä ilmenee, että hoitajan toimilupaa myönnettäessä esittämä markkinointistrategiaa ei ole noudatettu tai että hoitaja on antanut siitä virheellisiä tietoja, tai jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei ole noudattanut 11 kohtaa muuttaessaan markkinointistrategiaansa, alkuperäisen viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on pyydettävä hoitajaa ilmoittamaan oikea viitejäsenvaltio tosiasiallisen markkinointistrategian perusteella. Edellä 11 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei noudata toimivaltaisten viranomaisten pyyntöä, niiden on peruutettava sen toimilupa.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja muuttaa markkinointistrategiaansa 11 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluttua ja haluaa muuttaa viitejäsenvaltiotaan uuden markkinointistrategiansa perusteella, se voi esittää alkuperäisen viitejäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viitejäsenvaltion muuttamista koskevan hakemuksen. Edellä 11 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin.

Kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä 11 kohdan tai tämän kohdan perusteella tehdystä viitejäsenvaltion määrittämistä koskevasta arviosta, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

13. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja hoitajan väliset kiistat on ratkaistava viitejäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja sen oikeudenkäyttöalueella.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja mainitun rahaston unioniin sijoittautuneiden sijoittajien väliset kiistat on ratkaistava jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja sen oikeudenkäyttöalueella.

14. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä määritelläkseen menettelyn, jota mahdollisten viitejäsenvaltioiden on sovellettava määrittäessään viitejäsenvaltiota näiden valtioiden joukosta 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, jotka koskevat 7 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan laatia yhteiset puitteet tällaisten yhteistyöjärjestelyjen käyttöönoton helpottamiseksi kolmansien maiden kanssa.

16. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi laatia tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi suuntaviivoja määrittääkseen komission toteuttamien, 7 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä koskevien toimenpiteiden soveltamisedellytykset.

17. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia määrittääkseen 7 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen yhteistyöjärjestelyjen vähimmäissisällön, jotta voidaan varmistaa, että viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat riittävät tiedot voidakseen käyttää tämän direktiivin mukaisia valvonta- ja tutkintavaltuuksiaan.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

18. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tämän artiklan johdonmukaisen harmonisoinnin varmistamiseksi teknisten sääntelystandardien luonnoksia täsmentääkseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaiset väliset koordinointi- ja tietojenvaihtomenettelyt.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

19. Kun toimivaltainen viranomainen hylkää tietojenvaihtoa koskevan pyynnön 17 kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien mukaisesti, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

20. Arvopaperimarkkinaviranomainen edistää asetuksen (EU) N:o 1095/2010 29 artiklan mukaisesti tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojenvaihtoa unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja asianomaisen hoitajan vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä.

21. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii asetuksen (EU) N:o 1095/2010 31 artiklan mukaisesti yleisenä koordinoijana unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien viitejäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja asianomaisen hoitajan vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi erityisesti

a)	helpottaa tietojenvaihtoa asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten välillä;

b)	määrittää niiden tietojen laajuuden, jotka viitejäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille;

toteuttaa kaikki aiheelliset toimet silloin, kun muutokset voivat vaarantaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan, helpottaakseen viitejäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien, unionin ulkopuolelle sijoittautunutta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa koskevien toimien koordinointia.

22. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määrittääkseen 12 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun hakemuksen muodon ja sisällön.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

23. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi laatia teknisten sääntelystandardien luonnoksia

a)	siitä, millä tavoin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on täytettävä tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset, ottaen huomioon, että se on sijoittautunut kolmanteen maahan; erityisesti 22–24 artiklassa vaadittujen tietojen esittäminen;

ehdoista, joiden nojalla katsotaan, että unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneeseen vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon sovellettavassa lainsäädännössä on vastaava sääntö, jolla on sama sääntelytarkoitus ja joka tarjoaa asianomaisille sijoittajille samantasoisen suojan.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

38 artikla

Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupien myöntämisen ja valvonnan vertaisarviointi

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee vuosittain vertaisarvioinnin toimivaltaisten viranomaisten valvontatoiminnasta, joka koskee unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupien myöntämistä ja valvontaa 37, 39, 40 ja 41 artiklan nojalla, lisätäkseen edelleen valvonnan tulosten johdonmukaisuutta asetuksen (EU) N:o 1095/2010 30 artiklan mukaisesti.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2013 menetelmiä vertaisarvioinnin kohteena olevien viranomaisten puolueetonta arviointia ja vertailua varten.

3. Vertaisarviointiin on sisällyttävä erityisesti seuraavien arviointi:

a)	unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupien myöntämisessä ja valvonnassa saavutettu valvontakäytäntöjen lähentyminen;

b)	se, missä määrin valvontakäytännöillä saavutetaan tässä direktiivissä vahvistetut tavoitteet;

tämän direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän direktiivin nojalla laatimien teknisten sääntelystandardien ja teknisten täytäntöönpanostandardien, mukaan luettuina unionin ulkopuolelle sijoittautuneille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille määrätyt hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset, jos tätä direktiiviä rikotaan, vaikuttavuus sekä niiden täytäntöönpanon valvonnassa saavutettu lähentyminen.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi vertaisarvioinnin tulosten perusteella antaa suuntaviivoja ja suosituksia asetuksen (EU) N:o 1095/201016 artiklan nojalla, jotta voidaan ottaa käyttöön unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevia johdonmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvontakäytäntöjä.

5. Toimivaltaisten viranomaisten on parhaansa mukaan noudatettava kyseisiä suuntaviivoja ja suosituksia.

6. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on kahden kuukauden kuluessa suuntaviivan tai suosituksen antamisesta vahvistettava, noudattaako se tai aikooko se noudattaa kyseistä suuntaviivaa tai suositusta. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata tai aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perusteltava päätöksensä.

7. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa tiedon siitä, ettei toimivaltainen viranomainen noudata tai aio noudattaa kyseistä suuntaviivaa ja suositusta. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisen viranomaisen perustelut sille, ettei se noudata kyseistä suuntaviivaa tai suositusta. Toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava etukäteen perustelujen julkaisemisesta.

8. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa asetuksen (EU) N:o 1095/201043 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tämän artiklan nojalla annetuista suuntaviivoista ja suosituksista ja ilmoittaa, mitkä toimivaltaiset viranomaiset eivät ole noudattaneet niitä, sekä kertoo, miten arvopaperimarkkinaviranomainen aikoo varmistaa, että nämä toimivaltaiset viranomaiset vastaisuudessa noudattavat sen suosituksia ja suuntaviivoja.

9. Komissio ottaa kyseiset kertomukset asiaankuuluvasti huomioon 69 artiklan mukaisessa tämän direktiivin tarkastelussa ja mahdollisissa myöhemmissä arvioinneissaan.

10. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa parhaat käytännöt, jotka voidaan määrittää vertaisarvioinneissa. Lisäksi voidaan vertaisarvioinnin kohteena olevan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella julkistaa vertaisarviointien kaikki muut tulokset.

39 artikla

Edellytykset unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien, unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnille unionissa passin nojalla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimiluvan saanut, unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi markkinoida hoitamansa, unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita ammattimaisille sijoittajille unionissa heti, kun tässä artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät.

2. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita viitejäsenvaltiossaan, kyseisen hoitajan on toimitettava viitejäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus kustakin unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se aikoo markkinoida.

Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä III tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään 20 työpäivän kuluttua 2 kohdan mukaisen täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, voiko se alkaa markkinoida 2 kohdan mukaisessa ilmoituksessaan yksilöityä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa viitejäsenvaltion alueella. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat estää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin vain, jos hoitaja ei noudata tai aio noudattaa tätä direktiiviä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa hoitaessaan tai jos hoitaja ei muuten aio noudattaa tai noudata tätä direktiiviä. Jos päätös on myönteinen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi alkaa markkinoida rahastoa viitejäsenvaltiossaan siitä päivästä, jona toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet päätöksen tiedoksi.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myös ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toimivaltaisille viranomaisille, että hoitaja voi aloittaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin viitejäsenvaltiossaan.

4. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita muissa jäsenvaltioissa kuin viitejäsenvaltiossaan, hoitajan on toimitettava viitejäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus kustakin unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se aikoo markkinoida.

Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä IV tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

5. Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään 20 työpäivän kuluttua 4 kohdan mukaisen täydellisen ilmoituksen sisältävien asiakirjojen vastaanottamisesta toimitettava asiakirjat niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida. Tällaiset asiakirjat toimitetaan vain, jos hoitaja noudattaa ja aikoo noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan kyseistä rahastoa ja jos hoitaja muuten noudattaa tämän direktiivin säännöksiä.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on samassa yhteydessä toimitettava lausunto siitä, että kyseisellä hoitajalla on toimilupa hoitaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa tietyn sijoitusstrategian mukaisesti.

6. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on asiakirjojen toimittamisen jälkeen viipymättä ilmoitettava asiasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi alkaa markkinoida asianomaista rahastoa yhdessä tai useammassa vastaanottavassa jäsenvaltiossaan kyseisestä ilmoituspäivästä alkaen.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myös ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toimivaltaisille viranomaisille, että kyseinen hoitaja voi aloittaa asianomaisen rahaston osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin yhdessä tai useammassa vastaanottavassa jäsenvaltiossaan.

7. Liitteessä IV olevassa h alakohdassa tarkoitettuihin järjestelyihin sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan yhden tai useamman vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädäntöä ja valvontaa.

8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 4 kohdassa tarkoitettu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ilmoitus ja 5 kohdassa tarkoitettu lausunto toimitetaan kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät 6 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sähköisen siirron ja arkistoinnin.

9. Jos 2 ja/tai 4 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot muuttuvat olennaisesti, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti viitejäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei suunnitellun muutoksen perusteella enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa tai hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava hoitajalle, ettei se voi toteuttaa muutosta.

Jos suunniteltu muutos toteutetaan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta huolimatta tai jos on ilmennyt ennakoimaton muutos, jonka takia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei enää noudata tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa, tai hoitaja ei muuten enää noudata tätä direktiiviä, hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki 46 artiklassa tarkoitetut asiaankuuluvat toimenpiteet, mukaan luettuna tarvittaessa rahaston markkinoinnin nimenomainen kielto.

Jos muutokset ovat hyväksyttäviä, koska ne eivät vaikuta siihen, että kyseinen hoitaja noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan asianomaista rahastoa tai hoitaja muuten noudattaa tätä direktiiviä, viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava näistä muutoksista arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos muutokset koskevat tiettyjen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin päättämistä tai uusia markkinoitavia sellaisia rahastoja, ja soveltuvin osin yhden tai useamman vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

10. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määrittääkseen

a)	edellä 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen mallin muodon ja sisällön;

b)	edellä 5 kohdassa tarkoitetun lausunnon mallin muodon ja sisällön;

c)	edellä 5 kohdassa tarkoitetun toimittamisen muodon; ja

d)	edellä 9 kohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen muodon.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

11. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamia ja markkinoimia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille sijoittajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 43 artiklan 1 kohdan soveltamista.

40 artikla

Edellytykset unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien, unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnille unionissa passin nojalla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimiluvan saanut, unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi markkinoida hoitamansa, unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita ammattimaisille sijoittajille unionissa passin nojalla heti, kun tässä artiklassa säädetyt ehdot täyttyvät.

2. Unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevien tämän direktiivin vaatimusten lisäksi unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta seuraavien ehtojen on täytyttävä:

Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisen välillä on otettu käyttöön asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan varmistaa vähintään tehokas tietojenvaihto, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tämän direktiivin mukaiset tehtävänsä.

b)	Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa.

Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa on tehnyt viitejäsenvaltion ja kunkin muun sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida, sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mahdolliset monenväliset verosopimukset mukaan luettuina.

Kun toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on eri mieltä arviosta, jonka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan soveltamisesta, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on toimitettava viitejäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus kustakin unionin ulkopuolelle sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se aikoo markkinoida viitejäsenvaltiossaan.

Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä III tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään kahdenkymmenen työpäivän kuluttua 3 kohdan mukaisen täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, voiko se alkaa markkinoida 3 kohdan mukaisessa ilmoituksessaan yksilöityä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa viitejäsenvaltion alueella. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat estää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin vain, jos kyseinen hoitaja ei noudata tai aio noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan asianomaista rahastoa tai jos hoitaja ei muuten aio noudattaa tai noudata tätä direktiiviä. Jos päätös on myönteinen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi alkaa markkinoida rahastoa viitejäsenvaltiossaan siitä päivästä, jona toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet päätöksen tiedoksi.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myös ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, että hoitaja voi aloittaa kyseisen rahaston osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin viitejäsenvaltiossaan.

5. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida unionin ulkopuolelle sijoittautuneen rahaston osuuksia tai osakkeita myös muissa jäsenvaltioissa kuin viitejäsenvaltiossaan, hoitajan on toimitettava viitejäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus kustakin unionin ulkopuolelle sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota se aikoo markkinoida.

Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä IV tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

6. Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään 20 työpäivän kuluttua 5 kohdan mukaisen täydellisen ilmoituksen sisältävien asiakirjojen vastaanottamisesta toimitettava asiakirjat niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida. Tällaiset asiakirjat toimitetaan vain, jos hoitaja noudattaa ja aikoo noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa ja jos hoitaja muuten noudattaa tämän direktiivin säännöksiä.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on samassa yhteydessä toimitettava lausunto siitä, että kyseisellä hoitajalla on toimilupa hoitaa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja tietyn sijoitusstrategian mukaisesti.

7. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on asiakirjojen toimittamisen jälkeen viipymättä ilmoitettava asiasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi alkaa markkinoida asianomaista rahastoa yhdessä tai useammassa vastaanottavassa jäsenvaltiossaan kyseisestä ilmoituspäivästä alkaen.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myös ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, että kyseinen hoitaja voi aloittaa asianomaisen rahaston osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin yhdessä tai useammassa vastaanottavassa jäsenvaltiossaan.

8. Liitteessä IV olevassa h alakohdassa tarkoitettuihin järjestelyihin sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan yhden tai useamman vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädäntöä ja valvontaa, siltä osin kuin kyse on eri jäsenvaltioista kuin viitejäsenvaltiosta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät 6 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sähköisen siirron ja arkistoinnin.

10. Jos 3 tai 5 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot muuttuvat olennaisesti, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti viitejäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei suunnitellun muutoksen perusteella enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa tai hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava hoitajalle, ettei se voi toteuttaa muutosta.

Jos suunniteltu muutos toteutetaan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta huolimatta tai jos on ilmennyt ennakoimaton muutos, jonka takia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei enää noudata tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa, tai hoitaja ei muuten enää noudata tätä direktiiviä, hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki 46 artiklassa tarkoitetut asiaankuuluvat toimenpiteet, mukaan luettuna tarvittaessa rahaston markkinoinnin nimenomainen kielto.

Jos muutokset ovat hyväksyttäviä, koska ne eivät vaikuta siihen, että kyseinen hoitaja noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan asianomaista rahastoa tai hoitaja muuten noudattaa tätä direktiiviä, viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava näistä muutoksista arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos muutokset koskevat tiettyjen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin päättämistä tai uusia markkinoitavia sellaisia rahastoja, ja soveltuvin osin hoitajan yhden tai useamman vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

13. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii teknisten sääntelystandardien luonnoksia määrittääkseen 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhteistyöjärjestelyjen vähimmäissisällön, jotta voidaan varmistaa, että viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat riittävät tiedot voidakseen käyttää tämän direktiivin mukaisia valvonta- ja tutkintavaltuuksiaan.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

14. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tämän artiklan johdonmukaisen harmonisoinnin varmistamiseksi teknisten sääntelystandardien luonnoksia täsmentääkseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan viitejäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten väliset koordinointi- ja tietojenvaihtomenettelyt.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

16. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määrittääkseen

a)	edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen mallin muodon ja sisällön;

b)	edellä 6 kohdassa tarkoitetun lausunnon mallin muodon ja sisällön;

c)	edellä 6 kohdassa tarkoitetun toimittamisen muodon; ja

d)	edellä 10 kohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen muodon.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

41 artikla

Edellytykset unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittamalle muihin jäsenvaltioihin kuin viitejäsenvaltioon sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidolle

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimiluvan saanut, unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi hoitaa muuhun jäsenvaltioon kuin viitejäsenvaltioonsa sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja joko suoraan tai sivuliikkeen välityksellä, kunhan sillä on toimilupa hoitaa kyseisentyyppisiä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja.

2. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka aikoo ensimmäisen kerran hoitaa muuhun jäsenvaltioon kuin viitejäsenvaltioonsa sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, on toimitettava viitejäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot:

a)	jäsenvaltio, jossa se aikoo hoitaa sellaisia rahastoja suoraan tai sivuliikkeen välityksellä;

b)	toimintaohjelma, josta käyvät ilmi erityisesti palvelut, joita se aikoo tarjota, sekä vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joita se aikoo hoitaa.

3. Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo perustaa sivuliikkeen, sen on toimitettava 2 kohdassa edellytettyjen tietojen lisäksi seuraavat tiedot:

a)	sivuliikkeen organisaatiorakenne;

b)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltiossa sijaitseva osoite, josta asiaan liittyviä asiakirjoja on mahdollista saada;

c)	sivuliikkeen johtamisesta vastuussa olevien nimet ja yhteystiedot.

4. Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on yhden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitettujen kaikkien asiakirjojen vastaanottamisesta tai kahden kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitettujen kaikkien asiakirjojen vastaanottamisesta toimitettava nämä kaikki asiakirjat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Tällaiset asiakirjat toimitetaan vain, jos kyseinen hoitaja noudattaa ja aikoo noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan asianomaista rahastoa ja jos kyseinen hoitaja muuten noudattaa tätä direktiiviä.

Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on samassa yhteydessä toimitettava lausunto siitä, että kyseisellä hoitajalla on niiden antama toimilupa.

Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle näiden tietojen toimittamisesta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi aloittaa palvelujensa tarjoamisen vastaanottavassa jäsenvaltiossaan saatuaan ilmoituksen tietojen toimittamisesta.

Viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myös ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, että kyseinen hoitaja voi aloittaa asianomaisen rahaston hoidon yhdessä tai useammassa vastaanottavassa jäsenvaltiossaan.

5. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien vastaanottavat jäsenvaltiot eivät saa asettaa kyseisille hoitajille tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyviä lisävaatimuksia.

6. Jos 2 kohdan ja tarvittaessa 3 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot muuttuvat, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta kirjallisesti viitejäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei suunnitellun muutoksen perusteella enää noudattaisi tätä direktiiviä hoitaessaan asianomaista rahastoa tai kyseinen hoitaja ei muuten enää noudattaisi tätä direktiiviä, viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava kyseiselle hoitajalle, ettei se voi toteuttaa muutosta.

Jos suunniteltu muutos toteutetaan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta huolimatta tai jos on ilmennyt ennakoimaton muutos, jonka takia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei enää noudata tätä direktiiviä hoitaessaan rahastoa, tai hoitaja ei muuten enää noudata tätä direktiiviä, viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki 46 artiklassa tarkoitetut asiaankuuluvat toimenpiteet sekä tarvittaessa rahaston markkinoinnin nimenomainen kielto.

Jos muutokset ovat hyväksyttäviä, koska ne eivät vaikuta siihen, että kyseinen hoitaja noudattaa tätä direktiiviä hoitaessaan asianomaista rahastoa tai kyseinen hoitaja muuten noudattaa tätä direktiiviä, viitejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava näistä muutoksista hoitajan yhden tai useamman vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/201010–14 artiklan mukaisesti.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/201015 artiklan mukaisesti.

42 artikla

Edellytykset unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnille jäsenvaltioissa ilman passia

1. Jäsenvaltiot voivat antaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien markkinoida hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita ammattimaisille sijoittajille vain alueellaan, jos noudatetaan vähintään seuraavia edellytyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 37, 39 ja 40 artiklan soveltamista:

Unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa 22, 23 ja 24 artiklaa kunkin tämän artiklan mukaisesti markkinoimansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta ja 26–30 artiklaa, kun kyseisen hoitajan tämän artiklan mukaisesti markkinoima vaihtoehtoinen sijoitusrahasto kuuluu 26 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Näissä artikloissa tarkoitettuina toimivaltaisina viranomaisina ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajina pidetään niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ja sijoittajia, joissa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoidaan.

Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, jossa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoidaan, soveltuvin osin asianomaisten unioniin sijoittautuneiden rahastojen toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten ja soveltuvin osin unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan välillä on otettu käyttöön kansainvälisten standardien mukaisia asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä järjestelmäriskin valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tämän direktiivin mukaiset tehtävänsä.

Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa.

Kun unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltainen viranomainen ei kohtuullisessa ajassa tee ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja tarvittavia yhteistyöjärjestelyjä, sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa mainittua rahastoa aiotaan markkinoida, voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot voivat asettaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille tiukempia sääntöjä, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien tai osakkeiden markkinointia sijoittajille niiden alueella tämän artiklan soveltamiseksi.

VIII LUKU

MARKKINOINTI VÄHITTÄISSIJOITTAJILLE

43 artikla

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittama vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointi vähittäissijoittajille

1. Jäsenvaltiot voivat antaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien markkinoida tämän direktiivin mukaisesti hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia tai osakkeita vähittäissijoittajille alueellaan riippumatta siitä, markkinoidaanko sellaisia rahastoja kansallisella vai rajatylittävällä tasolla tai ovatko ne unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneita rahastoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin oikeuden muiden säädösten soveltamista.

Jäsenvaltiot voivat kyseisissä tapauksissa asettaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille tai vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille tiukempia vaatimuksia kuin ne, joita sovelletaan ammattimaisille sijoittajille niiden alueella tämän direktiivin mukaisesti markkinoitaviin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa asettaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille ja rajatylittävällä tasolla markkinoitaville vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille tiukempia vaatimuksia tai lisävaatimuksia verrattuna kansallisella tasolla markkinoitaviin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin.

2. Jäsenvaltioiden, jotka sallivat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin vähittäissijoittajille alueellaan, on viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014 ilmoitettava komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle

a)	niiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tyypit, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat markkinoida vähittäissijoittajille niiden alueella;

b)	mahdolliset lisävaatimukset, joita jäsenvaltiot asettavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnille vähittäissijoittajille alueellaan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle myös myöhemmistä ensimmäiseen alakohtaan liittyvistä muutoksista.

IX LUKU

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

1 JAKSO

Nimeäminen, valtuudet ja oikeussuojamenettelyt

44 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on hoitaa tässä direktiivissä säädettyjä tehtäviä.

Niiden on ilmoitettava tästä ja mahdollisesta tehtävien jakautumisesta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja komissiolle.

Toimivaltaisten viranomaisten on oltava julkisia viranomaisia.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että niiden toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön asianmukaiset menetelmät sen valvomiseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat täyttävät tämän direktiivin mukaiset velvoitteensa, tarvittaessa arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimien suuntaviivojen perusteella.

45 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten vastuu jäsenvaltioissa

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnan vakauden valvonta on hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vastuulla riippumatta siitä, hoitaako ja/tai markkinoiko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja toisessa jäsenvaltiossa vai ei, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin niitä säännöksiä, joissa vastuu valvonnasta siirretään hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2. Sen valvonta, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa 12 ja 14 artiklaa, on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vastuulla, kun asianomainen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hoitaa ja/tai markkinoi vaihtoehtoista sijoitusrahastoa sivuliikkeen välityksellä kyseisessä jäsenvaltiossa.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia hoitajaa, joka hoitaa tai markkinoi vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja sen alueella, riippumatta siitä, tapahtuuko tämä sivuliikkeen välityksellä vai ei, toimittamaan tarvittavat tiedot sen valvomiseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa mainittujen toimivaltaisten viranomaisten vastuulla olevia sovellettavia sääntöjä.

Kyseiset vaatimukset eivät saa olla tiukempia kuin ne, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottava jäsenvaltio asettaa niille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille, joiden osalta kyseinen jäsenvaltio on kotijäsenvaltio valvottaessa, että ne noudattavat samoja sääntöjä.

4. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toteavat, että hoitaja, joka hoitaa ja/tai markkinoi vaihtoehtoisia sijoitusrahastoa sen alueella, riippumatta siitä, tapahtuuko tämä sivuliikkeen välityksellä vai ei, rikkoo jotakin niistä säännöistä, joiden noudattamisen valvonnasta ne vastaavat, kyseisten viranomaisten on vaadittava hoitajaa päättämään sääntöjenvastainen tilanne ja ilmoitettava asiasta hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

5. Jos kyseinen hoitaja kieltäytyy toimittamasta vastaanottavan jäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille niiden vastuulla olevia tietoja tai ei toteuta tarvittavia toimia 4 kohdassa tarkoitetun sääntöjenvastaisen tilanteen päättämiseksi, hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on mahdollisimman pian

a)	toteutettava kaikki aiheelliset toimet varmistaakseen, että hoitaja toimittaa vastaanottavan jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten 3 kohdan nojalla pyytämät tiedot tai päättää 4 kohdassa tarkoitetun sääntöjenvastaisen tilanteen;

b)	pyytää tarvittavat tiedot kolmansien maiden asianomaisilta valvontaviranomaisilta.

Edellä a kohdassa tarkoitettujen toimien luonteesta on ilmoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

6. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja edelleen kotijäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten 5 kohdan nojalla toteuttamista toimista huolimatta tai sen vuoksi, että nämä toimet osoittautuvat riittämättömiksi tai niitä ei voida toteuttaa kyseisessä jäsenvaltiossa, kieltäytyy toimittamasta vastaanottavan jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten 3 kohdan mukaisesti pyytämiä tietoja tai edelleen rikkoo 4 kohdassa tarkoitettuja vastaanottavassa jäsenvaltiossaan voimassa olevia lakeja tai muita säädöksiä, kyseisen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tästä hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ilmoitettuaan toteuttaa asianmukaiset toimet, mukaan luettuina 46 ja 48 artiklassa säädetyt toimet, estääkseen uudet sääntöjenvastaiset tilanteet tai rangaistakseen niistä sekä tarpeen mukaan estääkseen hoitajaa aloittamasta uusia liiketoimia vastaanottavan jäsenvaltionsa alueella. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavassa jäsenvaltiossa hoidettu tehtävä on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito, vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia hoitajaa lopettamaan kyseisten rahastojen hoidon.

7. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on selkeitä ja todistettavissa olevia syitä uskoa, että kyseinen hoitaja rikkoo sellaisiin sovellettaviin säännöksiin perustuvia velvoitteita, joiden noudattamisen valvonnasta ne eivät vastaa, niiden on ilmoitettava tällaisista seikoista hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, joiden on toteutettava asianmukaiset toimet, myös tarvittaessa pyydettävä lisätietoja kolmansien maiden asianomaisilta valvontaviranomaisilta.

8. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja edelleen kotijäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten toteuttamista toimista huolimatta tai sen vuoksi, että nämä toimet osoittautuvat riittämättömiksi tai että sen kotijäsenvaltio ei toimi kohtuullisen määräajan kuluessa, toimii tavalla, joka on selvästi haitallinen kyseisen rahaston sijoittajien edulle, rahoitusvakaudelle tai hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion markkinoiden eheydelle, hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tästä hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ilmoitettuaan toteuttaa kaikki asianmukaiset toimet, jotka ovat tarpeen kyseisen rahaston sijoittajien edun, rahoitusvakauden tai vastaanottavan jäsenvaltion markkinoiden eheyden suojelemiseksi, mukaan luettuna mahdollisuus estää mainittua hoitajaa enää markkinoimasta kyseisen rahaston osuuksia tai osakkeita vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

9. Edellä 7 ja 8 kohdassa säädettyä menettelyä on sovellettava myös silloin, kun vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on selkeitä ja todistettavissa olevia syitä olla eri mieltä viitejäsenvaltion unionin ulkopuolelle sijoittautuneelle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle myöntämästä toimiluvasta.

10. Kun asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välillä vallitsee erimielisyys jostakin toimesta, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut 4–9 kohdan mukaisesti, ne voivat ilmoittaa asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

11. Arvopaperimarkkinaviranomainen helpottaa soveltuvin osin tässä direktiivissä edellytettyjä yhteistyöjärjestelyjä koskevia neuvotteluja ja niiden tekemistä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden valvontaviranomaisten välillä.

46 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

1. Toimivaltaisille viranomaisille on annettava kaikki valvonta- ja tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen kyseisten viranomaisten tehtävien hoitamiseksi. Valtuuksia on käytettävä jollakin seuraavista tavoista:

suoraan;

b)	yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa;

c)	kyseisten viranomaisten vastuulla antamalla valtuudet elimille, joille tehtävät on siirretty;

d)	saattamalla asia toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.

2. Toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava seuraavat valtuudet:

a)	oikeus saada tutustua kaikkiin asiakirjoihin niiden muodosta riippumatta ja saada jäljennös;

b)	oikeus vaatia tietoja kaikilta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimintaan liittyviltä henkilöiltä ja tarvittaessa kutsua henkilö kuultavaksi tietojen saamiseksi;

c)	oikeus tehdä paikalla toimitettavia tarkastuksia, joista ilmoitetaan tai ei ilmoiteta etukäteen;

d)	oikeus vaatia olemassa olevia puhelin- ja tietoliikennetietoja;

e)	oikeus vaatia lopettamaan käytäntö, joka on ristiriidassa tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen säännösten kanssa;

f)	oikeus pyytää varojen jäädyttämistä tai takavarikoimista;

g)	oikeus pyytää väliaikaista ammattitoimintakieltoa;

h)	oikeus vaatia toimiluvan saanutta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa, säilytysyhteisöjä tai tilintarkastajia toimittamaan tietoja;

i)	oikeus toteuttaa kaikenlaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat tai säilytysyhteisöt jatkossakin täyttävät niihin sovellettavat tämän direktiivin vaatimukset;

j)	oikeus vaatia osuuksien liikkeeseenlaskun, takaisinoston tai lunastuksen keskeyttämistä, jos osuuksien haltijoiden tai yleisön etu sitä edellyttää;

k)	oikeus peruuttaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle tai säilytysyhteisölle myönnetty toimilupa;

l)	oikeus viedä asioita tuomioistuimeen syytetoimia varten;

m)	oikeus pyytää tilintarkastajia tai asiantuntijoita suorittamaan tarkastukset tai tutkinnat.

3. Jos viitejäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että toimiluvan saanut, unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja rikkoo tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan, sen on ilmoitettava siitä arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisimman pian ja esitettävä täydet perustelut.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valtuudet toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet markkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tapauksissa, joissa yhden tai useamman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminta yksittäisen rahoitusvälineen markkinoilla voisi vaarantaa kyseisten markkinoiden asianmukaisen toiminnan.

47 artikla

Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet ja toimivalta

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi laatia ja tarkastella säännöllisesti uudelleen jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia varten määriteltyjä suuntaviivoja, jotka koskevat toimilupien myöntämistä koskevien valtuuksien käyttämistä ja toimivaltaisten viranomaisten tämän direktiivin nojalla asettamia raportointivelvoitteita.

Arvopaperimarkkinaviranomaisella on lisäksi tarvittavat valtuudet, 48 artiklan 3 kohdassa luetellut valtuudet mukaan luettuina, hoitaa sille tämän direktiivin nojalla annetut tehtävät.

2. Salassapitovelvollisuutta sovelletaan kaikkiin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet arvopaperimarkkinaviranomaisen, toimivaltaisen viranomaisen tai sellaisten henkilöiden palveluksessa, joille arvopaperimarkkinaviranomainen on siirtänyt tehtäviään, mukaan luettuina sellaiset tarkastajat ja asiantuntijat, joiden kanssa arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt sopimuksen. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja ei saa ilmaista toiselle henkilölle eikä viranomaiselle, jollei niiden ilmaiseminen ole tarpeen oikeudenkäyntiä varten.

3. Kaikki arvopaperimarkkinaviranomaisen, toimivaltaisten viranomaisten, pankkiviranomaisen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (29) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja järjestelmäriskikomitean välillä tämän direktiivin mukaisesti vaihdetut tiedot on katsottava salassa pidettäviksi, jollei arvopaperimarkkinaviranomainen tai toimivaltainen viranomainen tai muu asianomainen viranomainen tai elin ilmoita tietoja toimittaessaan, että kyseiset tiedot saa ilmaista, tai jollei niiden ilmaiseminen ole tarpeen oikeudenkäyntiä varten.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan mukaisesti, jos kaikki 5 kohdan edellytykset täyttyvät, pyytää toimivaltaista viranomaista tai toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan tarvittaessa seuraavat toimenpiteet:

kieltämään unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien rahastojen tai unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamien unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden rahastojen osuuksien tai osakkeiden markkinoinnin unionissa ilman 37 artiklassa vaadittua toimilupaa tai ilman 35, 39 ja 40 artiklassa vaadittua ilmoitusta tai ilman, että asianomaiset jäsenvaltiot sallivat tämän 42 artiklan mukaisesti;

b)	asettaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitoon liittyviä rajoituksia, kun kyseessä on liiallinen riskikeskittymä tietyillä markkinoilla rajatylittävällä tasolla;

asettaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitoon liittyviä rajoituksia, kun sen toiminta saattaa muodostaa merkittävän vastapuoliriskin lähteen luottolaitokselle tai muulle järjestelmän kannalta olennaiselle laitokselle.

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä päätöksen 4 kohdan nojalla ja 6 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti, jos molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:

a)	on olemassa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnasta aiheutunut tai sen kärjistämä merkittävä uhka rahoitusmarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle ja eheydelle tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa, ja siitä on rajatylittäviä vaikutuksia; ja

b)	asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole ryhtyneet toimiin puuttuakseen uhkaan, tai toteutetuilla toimilla ei ole riittävästi puututtu uhkaan.

6. Toimivaltaisten viranomaisten 4 kohdan nojalla toteuttamien toimien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	niillä on tehokkaasti puututtava uhkaan rahoitusmarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle ja eheydelle tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa, tai niillä parannetaan merkittävästi toimivaltaisten viranomaisten kykyä valvoa uhkaa;

b)	niillä ei luoda sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riskiä;

c)	ne eivät vaikuta haitallisesti rahoitusmarkkinoiden tehokkuuteen, esimerkiksi vähentämällä likviditeettiä kyseisillä markkinoilla tai luomalla epävarmuutta markkinatoimijoille, tavalla, joka on suhteeton toimien hyötyihin nähden.

7. Arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee tarvittaessa järjestelmäriskikomiteaa ja muita asianomaisia viranomaisia, ennen kuin se pyytää toimivaltaista viranomaista toteuttamaan tai uusimaan 4 kohdassa tarkoitetun toimen.

8. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien viitejäsenvaltion ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille päätöksestä, jolla toimivaltaisia viranomaisia pyydetään toteuttamaan tai uusimaan 4 kohdassa tarkoitettu toimenpide. Ilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ja toiminta, joihin toimenpiteitä sovelletaan, ja niiden kesto;

b)	perustelut sille, että arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että on tarpeen toteuttaa toimenpiteet tässä artiklassa säädettyjen edellytysten ja vaatimusten mukaisesti, mukaan luettuna perusteluja tukeva näyttö.

9. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee uudelleen 4 kohdassa tarkoitettuja toimia asianmukaisin väliajoin mutta joka tapauksessa vähintään kolmen kuukauden välein. Jos toimea ei uusita kolmen kuukauden määräajan kuluttua, sen voimassaolo lakkaa ilman eri toimenpiteitä. Edellä olevia 5–8 kohtaa sovelletaan toimien uusimiseen.

10. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien viitejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista harkitsemaan uudelleen päätöstään. Tällöin noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1095/2010 44 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä menettelyä.

48 artikla

Hallinnolliset seuraamukset

1. Jäsenvaltioiden on annettava säännöt tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista toimenpiteistä ja seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten sääntöjen täytäntöönpanoa valvotaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin nojalla annettujen säännösten noudattamisesta vastuussa oleville henkilöille voidaan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti määrätä aiheellisia hallinnollisia toimenpiteitä tai hallinnollisia seuraamuksia, jos kyseisiä säännöksiä rikotaan; tällä ei kuitenkaan rajoiteta toimiluvan peruuttamiseksi toteutettavia menettelyjä eikä jäsenvaltioiden oikeutta määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset toimenpiteet ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat julkistaa toimenpiteen tai seuraamuksen, joita tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen säännösten rikkominen aiheuttaa, jollei julkistaminen vakavasti vaaranna rahoitusmarkkinoita, vahingoita sijoittajien etua tai aiheuta suhteetonta vahinkoa osapuolille.

3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii vuosikertomuksen hallinnollisten toimenpiteiden soveltamisesta ja seuraamusten määräämisestä tapauksissa, joissa tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettuja säännöksiä on rikottu eri jäsenvaltioissa. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tätä varten tarvittavat tiedot.

49 artikla

Valitusoikeus

1. Toimivaltaisten viranomaisten on esitettävä kirjalliset perustelut päätökselle evätä tai peruuttaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupa hoitaa ja/tai markkinoida vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja sekä kaikille kielteisille päätöksille, jotka tehdään pantaessa täytäntöön tämän direktiivin soveltamiseksi toteutettuja toimenpiteitä, sekä annettava perustelut tiedoksi hakijoille.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tämän direktiivin mukaisesti annettujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla tehdyt päätökset on asianmukaisesti perusteltu ja että niiden osalta voidaan hakea muutosta tuomioistuimissa.

Oikeus hakea muutosta tuomioistuimissa koskee myös tapauksia, joissa päätöstä kaikki vaadittavat tiedot sisältäneestä toimilupahakemuksesta ei ole tehty kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

2 JAKSO

Toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö

50 artikla

Yhteistyövelvollisuus

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä keskenään sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean kanssa, kun se on tarpeen näiden viranomaisten tämän direktiivin mukaisten tehtävien hoitamiseksi tai tämän direktiivin taikka kansallisen lainsäädännön mukaisten valtuuksien käyttämiseksi.

2. Jäsenvaltioiden on helpotettava tässä jaksossa säädettyä yhteistyötä.

3. Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä valtuuksiaan yhteistyön aikaansaamiseksi myös sellaisissa tapauksissa, joissa tutkinnan kohteena oleva toiminta ei riko mitään niiden omassa jäsenvaltiossa voimassa olevaa säännöstä.

4. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi toimitettava toisilleen ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle tiedot, jotka ovat tarpeen näiden viranomaisten tämän direktiivin mukaisten tehtävien hoitamiseksi.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava asianomaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottaville jäsenvaltioille jäljennös niiden 35, 37 ja/tai 40 artiklan mukaisesti tekemistä asiaankuuluvista yhteistyöjärjestelyistä. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on 35 artiklan 14 kohdassa, 37 artiklan 17 kohdassa tai 40 artiklan 14 kohdassa tarkoitetuissa sovellettavissa teknisissä sääntelystandardeissa vahvistettuja menettelyjä noudattaen toimitettava asianomaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tiedot, jotka ne ovat saaneet kolmansien maiden valvontaviranomaisilta tällaisten valvontaviranomaisten kanssa tehtyjen yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti mainitun hoitajan osalta tai tapauksen mukaan 45 artiklan 6 tai 7 kohdan nojalla.

Kun vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että asianomaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion 35, 37 ja/tai 40 artiklan mukaisesti tekemien yhteistyöjärjestelyjen sisältö ei täytä sovellettavien teknisten sääntelystandardien mukaisia vaatimuksia, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

5. Jos jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on selkeitä ja todistettavissa olevia syitä epäillä, että niiden valvonnan piiriin kuulumattomat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat harjoittavat tai ovat harjoittaneet tämän direktiivin vastaista toimintaa, niiden on ilmoitettava tästä mahdollisimman seikkaperäisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja mainitun hoitajan kotijäsenvaltion ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Ilmoituksen vastaanottavien viranomaisten on toteutettava asianmukaiset toimet ja ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja ilmoituksen antaneille toimivaltaisille viranomaisille näiden toimien tuloksesta ja mahdollisuuksien mukaan merkittävistä välivaiheista. Tämän kohdan soveltaminen ei rajoita ilmoituksen antaneen toimivaltaisen viranomaisen toimivaltaa.

6. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tietojenvaihtoa koskevien tämän direktiivin säännösten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määrittääkseen soveltamisedellytykset, jotka koskevat tietojenvaihtomenettelyjä toimivaltaisten viranomaisten kesken sekä toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen välillä.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

51 artikla

Henkilötietojen siirto ja säilyttäminen

1. Toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava direktiiviä 95/46/EY henkilötietojen siirtoon toimivaltaisten viranomaisten välillä. Kun arvopaperimarkkinaviranomainen siirtää henkilötietoja jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille, sen on noudatettava asetusta (EY) N:o 45/2001.

2. Tietoja säilytetään enintään viiden vuoden ajan.

52 artikla

Tietojen luovuttaminen kolmansille maille

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi siirtää kolmannelle maalle tietoja ja tiedoista laadittuja analyyseja tapauskohtaisesti, kun direktiivin 95/46/EY 25 tai 26 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja kun jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on varmuus siitä, että siirto on tarpeen tätä direktiiviä sovellettaessa. Kolmas maa ei saa siirtää tietoja toiselle kolmannelle maalle ilman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisten nimenomaista kirjallista lupaa.

2. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen saa luovuttaa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta tai kolmannen maan toimivaltaiselta viranomaiselta saamansa tiedot ainoastaan, jos se on saanut nimenomaisen suostumuksen tiedot toimittaneelta toimivaltaiselta viranomaiselta, ja tapauksen mukaan ainoastaan sellaisia tarkoituksia varten, jotka kyseinen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt.

53 artikla

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnasta järjestelmään mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia koskeva tietojenvaihto

1. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimiluvista ja/tai valvonnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joilla on merkitystä seurattaessa ja ehkäistäessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnan mahdollisia vaikutuksia järjestelmän kannalta olennaisten rahoituslaitosten vakauteen ja markkinoiden asianmukaiseen toimintaan niillä markkinoilla, joilla kyseiset hoitajat toimivat. Tiedot on toimitettava myös arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle, jotka toimittavat tiedot muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

2. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kootut tiedot vastuulleen kuuluvien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle, jos asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

3. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään 1 kohdan nojalla vaihdettavien tietojen sisältö.

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla täsmennetään 1 kohdan nojalla vaihdettavien tietojen laajuus ja toimittamisen aikaväli. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

54 artikla

Valvontaan liittyvä yhteistyö

1. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia toimimaan yhteistyössä tutkinnan, valvontatoimien tai paikalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä jälkimmäisen jäsenvaltion alueella näiden viranomaisten tämän direktiivin mukaisten valtuuksien rajoissa.

Kun toimivaltaiset viranomaiset saavat paikalla tehtävää tarkastusta tai tutkintaa koskevan pyynnön, niiden on toimittava jollakin seuraavista tavoista:

a)	suoritettava tarkastus tai tutkinta itse;

b)	annettava tarkastusta vaatineen viranomaisen suorittaa tarkastus tai tutkinta;

c)	annettava tilintarkastajien tai asiantuntijoiden suorittaa tarkastus tai tutkinta.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa yhteistyötä pyytäneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää, että tarkastusta tai tutkintaa suorittavan henkilöstön mukana on sen omaa henkilöstöä. Tarkastus tai tutkinta tapahtuu kuitenkin sen jäsenvaltion kokonaisvalvonnassa, jonka alueella se suoritetaan.

Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka alueella tarkastus tai tutkinta suoritetaan, voi pyytää, että tarkastusta tai tutkintaa suorittavan henkilöstön mukana on sen omaa henkilöstöä.

3. Toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä tietojenvaihdosta tai pyydetystä yhteistyöstä tutkimuksen tai paikalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä ainoastaan silloin, kun

a)	tutkinta, paikalla tehtävä tarkastus tai tietojenvaihto voi vaikuttaa haitallisesti pyynnön saaneen valtion suvereniteettiin, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen;

b)	samoja toimia ja henkilöitä koskeva oikeudenkäynti on jo pantu vireille pyynnön saaneessa jäsenvaltiossa;

c)	pyynnön saaneessa jäsenvaltiossa on jo annettu samoja henkilöitä ja tekoja koskeva lainvoimainen päätös.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle ensimmäisen alakohdan nojalla tehdystä päätöksestä perusteluineen.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia ottaakseen käyttöön yhteisiä menettelyjä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä paikalla tehtävissä tarkastuksissa tai tutkinnoissa.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

55 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Jos jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä vallitsee erimielisyys jonkin toimivaltaisen viranomaisen arvioinnista, toiminnasta tai laiminlyönnistä aloilla, joilla tässä direktiivissä edellytetään yhteistyötä tai koordinointia useamman kuin yhden jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välillä, toimivaltaiset viranomaiset voivat siirtää asian käsittelyn arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka voi toimia sille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan nojalla annettujen valtuuksien mukaisesti.

X LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

56 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle neljän vuoden ajaksi 21 päivästä heinäkuuta 2011 lukien valta antaa 3, 4, 9, 12, 14–25, 34–37, 40, 42, 53, 67 ja 68 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään 6 kuukautta ennen neljän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 57 artiklan mukaisesti.

2. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 57 ja 58 artiklassa asetettuja ehtoja.

57 artikla

Säädösvallan siirron peruuttaminen

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3, 4, 9, 12, 14–25, 34–37, 40, 42, 53, 67 ja 68 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä mainitsee samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mahdolliset peruuttamisen syyt.

3. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

58 artikla

Delegoitujen säädösten vastustaminen

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa pidennetään kolmella kuukaudella.

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole 1 kohdassa tarkoitetun määräajan umpeutuessa vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen määräajan umpeutumista, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat komission esittämästä perustellusta pyynnöstä ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä.

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa, se ei tule voimaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 296 artiklan mukaisesti säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

59 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY (30) perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

60 artikla

Poikkeusten julkistaminen

Kun jäsenvaltio käyttää 6, 9, 21, 22, 28, 43 artiklassa ja 61 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua poikkeusta tai vaihtoehtoa, sen on ilmoitettava asiasta sekä mahdollisista myöhemmistä muutoksista komissiolle. Komissio julkistaa tiedot internetsivustolla tai muulla helppokäyttöisellä tavalla.

61 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka harjoittavat direktiivin mukaista toimintaa ennen 22 päivää heinäkuuta 2013, on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi ja jätettävä toimilupahakemus viimeistään vuoden kuluttua kyseisestä määräajasta.

2. Tämän direktiivin 31, 32 ja 33 artiklaa ei sovelleta sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien tai osakkeiden markkinointiin, joita parhaillaan tarjotaan yleisölle direktiivin 2003/71/EY mukaisesti laaditun ja julkistetun esitteen perusteella ennen 22 päivää heinäkuuta 2013, niin kauan kuin esite on voimassa.

3. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka hoitavat tyypiltään suljettuja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ennen 22 päivää heinäkuuta 2013 ja jotka eivät tee lisäinvestointeja 22 päivän heinäkuuta 2013 jälkeen, voivat kuitenkin edelleen hoitaa tällaisia rahastoja ilman tämän direktiivin mukaista toimilupaa.

4. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka hoitavat tyypiltään suljettuja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joiden merkintäaika sijoittajille on päättynyt ennen direktiivin voimaantuloa ja jotka perustetaan määräajaksi, joka päättyy viimeistään kolmen vuoden kuluttua 22 päivänä heinäkuuta 2013, voivat kuitenkin edelleen hoitaa tällaisia rahastoja ilman tämän direktiivin mukaista toimilupaa ilman, että niiden tarvitsee noudattaa tätä direktiiviä 22 artiklaa ja soveltuvin osin 26–30 artiklaa lukuun ottamatta tai jättää tämän direktiivin mukaista toimilupahakemusta.

5. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ei kuulu sääntelyn piiriin, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että 21 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ja toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut laitos nimetään säilytysyhteisöksi vielä 22 päivään heinäkuuta 2017 saakka. Tämän säännöksen soveltaminen ei rajoita 21 artiklan täysimääräistä soveltamista lukuun ottamatta säilytysyhteisön sijoittautumispaikkaa koskevaa kyseisen artiklan 5 kohdan a alakohtaa.

62 artikla

Direktiivin 2003/41/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2003/41/EY seuraavasti:

Korvataan 2 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	laitoksiin, jotka kuuluvat direktiivien 73/239/ETY (31), 85/611/ETY (32), 93/22/ETY (33), 2000/12/EY (34), 2002/83/EY (35) ja 2011/61/EU (36) soveltamisalaan;

Korvataan 19 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltiot eivät saa estää laitoksia nimeämästä sijoitussalkun hoitajiksi toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita omaisuudenhoitajia, jotka on asianmukaisesti hyväksytty tämän toiminnan harjoittamiseen direktiivien 85/611/ETY, 93/22/ETY, 2000/12/EY, 2002/83/EY ja direktiivin 2011/61/EU mukaisesti tai joita tarkoitetaan tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa.”

63 artikla

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2009/65/EY seuraavasti:

Lisätään artikla seuraavasti:

”50 a artikla

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus eri aloilla ja poistaa ristiriidat sellaisten yhteisöjen, jotka arvopaperistavat lainoja kaupattaviksi arvopapereiksi ja muiksi rahoitusvälineiksi (alullepanijat), ja sellaisten yhteissijoitusyritysten, jotka sijoittavat näihin arvopapereihin tai muihin rahoitusvälineisiin, etujen välillä, komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 112 a artiklan mukaisesti ja 112 b ja 112 c artiklassa säädetyin edellytyksin toimenpiteitä, joissa vahvistetaan vaatimukset seuraavilla aloilla:

vaatimukset, jotka alullepanijan on täytettävä, jotta yhteissijoitusyritys voi sijoittaa kyseisentyyppisiin arvopapereihin tai muihin rahoitusvälineisiin, jotka on laskettu liikkeeseen 1 päivän tammikuuta 2011 jälkeen, mukaan luettuina vaatimukset, joilla varmistetaan, että alullepanijan itsellään pitämä nettomääräinen taloudellinen osuus on vähintään viisi prosenttia;

b)	laadulliset vaatimukset, jotka tällaisiin arvopapereihin tai muihin rahoitusvälineisiin sijoittavan yhteissijoitusyrityksen on täytettävä.”

Korvataan 112 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Siirretään 12, 14, 23, 33, 43, 51, 60, 61, 62, 64, 75, 78, 81, 95 ja 111 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle neljäksi vuodeksi 4 päivästä tammikuuta 2011. Siirretään 50 a artiklassa tarkoitettu valta komissiolle neljäksi vuodeksi 21 päivästä heinäkuuta 2011. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen neljän vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.”

3)	Korvataan 112 a artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12, 14, 23, 33, 43, 50 a, 51, 60, 61, 62, 64, 75, 78, 81, 95 ja 111 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.”

64 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1060/2009 4 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Direktiivissä 2006/48/EY tarkoitetut luottolaitokset, direktiivissä 2004/39/EY tarkoitetut sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt, joihin sovelletaan muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1973 annettua ensimmäistä neuvoston direktiiviä 73/239/ETY (37), henkivakuutuksesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/83/EY (38) tarkoitetut vakuutusyhtiöt, jälleenvakuutuksesta 16 päivänä marraskuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/68/EY (39), tarkoitetut jälleenvakuutusyhtiöt, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY (40) tarkoitetut yhteissijoitusyritykset, direktiivissä 2003/41/EY tarkoitetut ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/61/EU (41) tarkoitetut vaihtoehtoiset sijoitusrahastot voivat käyttää luottoluokituksia sääntelytarkoituksiin ainoastaan, jos ne on antanut unioniin sijoittautunut ja tämän asetuksen mukaisesti rekisteröity luottoluokituslaitos.

65 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1095/2010 1 artiklan 2 kohdan ilmaus vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva tuleva lainsäädäntö ilmauksella ”vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU (42).

66 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2013. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

2. Jäsenvaltioiden on sovellettava 1 kohdassa tarkoitettuja lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä 22 päivästä heinäkuuta 2013.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on sovellettava 35 ja 37–41 artiklan noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä komission 67 artiklan 6 kohdan nojalla antaman delegoidun säädöksen mukaisesti ja siinä ilmoitetusta päivästä.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden 36 ja 42 artiklan noudattamiseksi hyväksymiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä on lakattava soveltamasta komission 68 artiklan 6 kohdan nojalla antaman delegoidun säädöksen mukaisesti ja siinä ilmoitetusta päivästä.

5. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä, joita tarkoitetaan 1 kohdassa, on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan.

6. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

67 artikla

Direktiivin 35 ja 37–41 artiklan soveltamista koskeva delegoitu säädös

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2015

lausunnon sen passin toiminnasta, joka myönnetään unioniin sijoittautuneille, unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitaville ja/tai markkinoiville vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille 32 ja 33 artiklan nojalla, ja unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittaman unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahaston hoitajien jäsenvaltioissa suorittaman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidon ja/tai markkinoinnin toiminnasta 36 ja 42 artiklassa säädettyjen sovellettavien kansallisten järjestelmien nojalla; ja

lausunnon passin soveltamisesta unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittamaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointiin sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittamaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoon ja/tai markkinointiin 35 ja 37–41 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa lausuntonsa eurooppalaisen passin soveltamisesta unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittamaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden rahastojen markkinointiin sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittamaan vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitoon ja/tai markkinointiin muun muassa seuraaviin tietoihin:

Kun kyseessä on sellaisen passin toiminta, joka myönnetään unioniin sijoittautuneelle, unioniin sijoittautunutta rahastoa hoitavalle ja/tai markkinoivalle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle:

i)	passin käyttö;

ii)

seuraavissa havaitut ongelmat:

—	toimivaltaisten viranomaisten tehokas yhteistyö,

—	ilmoitusjärjestelmän tehokas toiminta,

—	sijoittajansuoja,

—	arvopaperimarkkinaviranomaisen sovittelutoiminta, mukaan luettuina tapausten lukumäärä ja sovittelun vaikuttavuus;

iii)	tietojen keruun ja vaihdon vaikuttavuus suhteessa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean suorittamaan järjestelmäriskien valvontaan.

Kun kyseessä on unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittama unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden rahastojen markkinointi sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittama vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito ja/tai markkinointi sovellettavien kansallisten järjestelmien mukaisesti:

i)	tieto siitä, noudattavatko unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat kaikkia tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia 21 artiklaa lukuun ottamatta;

ii)	tieto siitä, noudattavatko unionin ulkopuolelle sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat 22, 23 ja 24 artiklaa kunkin markkinoimansa rahaston osalta ja soveltuvin osin 26–30 artiklaa;

iii)

sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jossa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoidaan, soveltuvin osin unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten ja soveltuvin osin unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittautumismaana olevan kolmannen maan välillä käyttöön otettujen kansainvälisten standardien mukaisten yhteistyöjärjestelyjen olemassaolo ja vaikuttavuus järjestelmäriskin valvomiseksi;

iv)	mahdolliset sijoittajansuojaan liittyvät kysymykset;

v)	kolmannen maan sääntely- ja valvontapuitteiden piirteet, jotka saattavat estää toimivaltaisten viranomaisten tämän direktiivin mukaisten valvontatehtävien tehokkaan hoitamisen.

Kun kyseessä on kummankin järjestelmän toiminta, mahdolliset markkinahäiriöt ja kilpailuvääristymät (tasapuoliset toimintaedellytykset) tai yleiset tai erityiset vaikeudet, joita unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat kohtaavat sijoittautumisen tai hoitamiensa rahastojen markkinoinnin yhteydessä kolmansissa maissa.

3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tätä varten tämän direktiivin noudattamisen edellyttämien kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten voimaantulosta alkaen ja 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon antamiseen saakka annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle neljännesvuosittain tiedot vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat niiden valvonnan piiriin kuuluvia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joko tässä direktiivissä säädetyn passijärjestelmän tai niiden kansallisten järjestelmien mukaisesti, sekä 2 kohdassa tarkoitettujen seikkojen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

4. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, ettei ole olemassa sijoittajansuojaan, markkinahäiriöihin, kilpailuun ja järjestelmäriskien valvontaan liittyviä merkittäviä esteitä, jotka estäisivät passin soveltamisen unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan jäsenvaltioissa suorittamaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden rahastojen markkinointiin sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittamaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoon ja/tai markkinointiin 35 ja 37–41 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, se antaa asiasta myönteisen lausunnon.

5. Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään 2 kohdan nojalla toimitettavien tietojen sisältö.

6. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen myönteisen lausunnon saamisesta ja ottaen huomioon 2 kohdassa luetellut perusteet sekä tämän direktiivin tavoitteet, kuten sisämarkkinat, sijoittajansuojan ja järjestelmäriskien tehokkaan valvonnan, 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoidun säädöksen, jolla täsmennetään, minä päivänä 35 ja 37–41 artiklassa vahvistettuja sääntöjä aletaan soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua delegoitua säädöstä vastustetaan 58 artiklan mukaisesti, komissio antaa asianmukaiseksi katsomassaan myöhemmässä vaiheessa uudelleen 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoidun säädöksen, jonka nojalla 35 ja 37–41 artiklassa vahvistettuja sääntöjä aletaan soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa, otettuaan huomioon 2 kohdassa luetellut perusteet sekä tämän direktiivin tavoitteet, kuten sisämarkkinat, sijoittajansuojan ja järjestelmäriskien tehokkaan valvonnan.

7. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei ole antanut lausuntoa 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa, komissio pyytää sitä antamaan lausunnon uuden määräajan kuluessa.

68 artikla

Direktiivin 36 ja 42 artiklan soveltamisen lopettamista koskeva delegoitu säädös

1. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kolmen vuoden kuluttua sellaisen 67 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta, jonka nojalla 35 ja 37–41 artiklassa vahvistettuja sääntöjä aletaan soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa,

lausunnon sellaisen passin toiminnasta, joka myönnetään unioniin sijoittautuneille, unionin ulkopuolelle sijoittautuneita rahastoja unionissa markkinoiville vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille 35 artiklan nojalla ja unionin ulkopuolelle sijoittautuneille, vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa hoitaville ja/tai markkinoiville vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille 37–41 artiklan nojalla, ja unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittaman unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoinnin sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittaman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidon ja/tai markkinoinnin toiminnasta 36 ja 42 artiklassa säädettyjen sovellettavien kansallisten järjestelmien nojalla; ja

b)	lausunnon 36 ja 42 artiklassa säädettyjen, passin rinnalla sovellettavien kansallisten järjestelmien lakkauttamisesta 35 ja 37–41 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

2. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa lausuntonsa passin toiminnasta ja 36 ja 42 artiklassa säädettyjen kansallisten järjestelmien lakkauttamisesta muun muassa seuraaviin tietoihin:

Kun kyseessä on sellaisen passin toiminta, joka myönnetään unioniin sijoittautuneille, unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa markkinoiville vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille ja unionin ulkopuolelle sijoittautuneille, vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa hoitaville ja/tai markkinoiville vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille:

i)	passin käyttö;

ii)

seuraavissa havaitut ongelmat:

—	toimivaltaisten viranomaisten tehokas yhteistyö,

—	ilmoitusjärjestelmän tehokas toiminta,

—	viitejäsenvaltion ilmoittaminen,

—

tieto siitä, estävätkö kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, joita sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, ja kolmannen maan valvontaviranomaisten valvonta- ja tutkintavaltuuksien rajoitukset toimivaltaisten viranomaisten valvontatehtävien tehokkaan hoitamisen,

—	sijoittajansuoja,

—	sijoittajien pääsy unioniin,

—	vaikutus kehitysmaihin,

—	arvopaperimarkkinaviranomaisen sovittelutoiminta, mukaan luettuina tapausten lukumäärä ja sovittelun vaikuttavuus;

iii)	vaadittavia yhteistyöjärjestelyjä koskevat neuvottelut sekä niiden tekeminen, olemassaolo ja vaikuttavuus;

iv)	tietojen keruun ja vaihdon vaikuttavuus suhteessa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja järjestelmäriskikomitean suorittamaan järjestelmäriskien valvontaan;

v)	edellä 38 artiklassa tarkoitetun vertaisarvioinnin tulokset.

Kun kyseessä on unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jäsenvaltioissa suorittama unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointi sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahaston hoitajien jäsenvaltioissa suorittama vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito ja/tai markkinointi sovellettavien kansallisten järjestelmien mukaisesti:

i)	tieto siitä, noudattavatko unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat kaikkia tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia 21 artiklaa lukuun ottamatta;

ii)	tieto siitä, noudattavatko unionin ulkopuolelle sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat 22, 23 ja 24 artiklaa kunkin markkinoimansa rahaston osalta ja soveltuvin 26–30 artiklaa;

iii)

sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jossa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja markkinoidaan, soveltuvin osin kyseessä olevan unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten ja soveltuvin osin unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan välillä käyttöön otettujen kansainvälisten standardien mukaisten yhteistyöjärjestelyjen olemassaolo ja vaikuttavuus järjestelmäriskin valvomiseksi;

iv)	mahdolliset sijoittajansuojaan liittyvät kysymykset;

v)	kolmannen maan sääntely- ja valvontapuitteiden piirteet, jotka saattavat estää unionin toimivaltaisten viranomaisten tämän direktiivin mukaisten valvontatehtävien tehokkaan hoitamisen.

c)	Kun kyseessä on kummankin järjestelmän toiminta, mahdolliset markkinahäiriöt ja kilpailuvääristymät (tasapuoliset toimintaedellytykset) sekä mahdolliset kielteiset vaikutukset sijoittajien pääsyyn tai sijoituksiin kehitysmaissa tai niiden hyväksi.

Laadullinen arvio, jossa selvitetään niiden kolmansien maiden oikeudenkäyttöalueiden määrä, joille on sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka markkinoivat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja jäsenvaltiossa joko 40 artiklassa säädetyn passijärjestelmän tai 42 artiklassa säädettyjen kansallisten järjestelmien mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tätä varten 67 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta alkaen ja tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon antamiseen saakka annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle neljännesvuosittain tiedot vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat niiden valvonnan piiriin kuuluvia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joko tässä direktiivissä säädetyn passijärjestelmän tai niiden kansallisten järjestelmien mukaisesti.

4. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, ettei ole olemassa sijoittajansuojaan, markkinahäiriöihin, kilpailuun tai järjestelmäriskien valvontaan liittyviä merkittäviä esteitä, jotka estäisivät 36 ja 42 artiklassa tarkoitettujen kansallisten järjestelmien lakkauttamisen ja passin soveltamisen unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien unionissa suorittamaan unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointiin sekä unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien unionissa suorittamaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoon ja/tai markkinointiin 35 ja 37–41 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ainoana mahdollisena järjestelmänä tällaisen asianomaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien unionissa harjoittaman toiminnan osalta, se antaa asiasta myönteisen lausunnon.

6. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa arvopaperimarkkinaviranomaisen myönteisen lausunnon saamisesta ja ottaen huomioon 2 kohdassa luetellut perusteet sekä tämän direktiivin tavoitteet, kuten sisämarkkinoihin, sijoittajansuojaan ja järjestelmäriskien tehokkaaseen valvontaan liittyvät tavoitteet, 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoidun säädöksen, jolla täsmennetään, minä päivänä 36 ja 42 artiklassa tarkoitetut kansalliset järjestelmät on lakkautettava ja 35 ja 37–41 artiklassa tarkoitetusta passijärjestelmästä tulee kaikissa jäsenvaltioissa sovellettava ainoa ja pakollinen järjestelmä.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua delegoitua säädöstä vastustetaan 58 artiklan mukaisesti, komissio antaa asianmukaiseksi katsomassaan myöhemmässä vaiheessa uudelleen 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoidun säädöksen, jonka nojalla 36 ja 41 artiklassa tarkoitetut kansalliset järjestelmät lakkautetaan ja 35 ja 37–41 artiklassa tarkoitetusta eurooppalaisesta passijärjestelmästä tulee kaikissa jäsenvaltioissa sovellettava ainoa ja pakollinen järjestelmä, otettuaan huomioon 2 kohdassa luetellut perusteet sekä tämän direktiivin tavoitteet, kuten sisämarkkinoihin, sijoittajansuojaan ja järjestelmäriskien tehokkaaseen valvontaan liittyvät tavoitteet.

7. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen ei ole antanut lausuntoa 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa, komissio pyytää sitä antamaan lausunnon uuden määräajan kuluessa.

69 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio aloittaa viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2017 julkisen kuulemisen ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tämän direktiivin soveltamisen ja soveltamisalan uudelleentarkastelun. Tässä uudelleentarkastelussa analysoidaan tämän direktiivin soveltamisesta saatuja kokemuksia, sen vaikutusta sijoittajiin, vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin unionissa ja kolmansissa maissa sekä sitä, missä määrin direktiivin tavoitteet on saavutettu. Komissio ehdottaa tarvittaessa aiheellisia muutoksia. Uudelleentarkasteluun sisältyy yleinen selvitys tämän direktiivin sääntöjen toiminnasta ja niiden soveltamisesta saaduista kokemuksista, mukaan luettuina

a)	unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittama unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden rahastojen markkinointi jäsenvaltioissa kansallisten järjestelmien puitteissa;

b)	unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittama vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointi jäsenvaltioissa kansallisten järjestelmien puitteissa;

c)	tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittama vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito ja markkinointi unionissa tässä direktiivissä säädetyn passijärjestelmän puitteissa;

d)	muiden henkilöiden tai yhteisöjen kuin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittama tai näiden lukuun suoritettu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointi unionissa;

e)	eurooppalaisten ammattimaisten sijoittajien tekemät tai näiden lukuun tehdyt sijoitukset vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin;

f)	edellä 21 artiklassa säädettyjen säilytysyhteisöä koskevien sääntöjen vaikutus säilytysyhteisöjä koskeviin unioniin markkinoihin;

g)	edellä 22–24, 28 ja 29 artiklassa säädettyjen avoimuus- ja raportointivaatimusten vaikutus järjestelmäriskien arviointiin;

h)	mahdollinen haitallinen vaikutus vähittäissijoittajiin;

i)	tämän direktiivin vaikutus private equity -rahastojen ja venture capital -rahastojen toimintaan ja elinkelpoisuuteen;

j)	tämän direktiivin vaikutus sijoittajien pääsyyn unioniin;

k)	tämän direktiivin vaikutus sijoituksiin kehitysmaissa tai niiden hyväksi;

tämän direktiivin vaikutus tämän direktiivin 26–30 artiklassa säädettyyn listaamattomien yhtiöiden tai liikkeeseenlaskijoiden suojaan ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja muiden sijoittajien tasapuolisiin toimintaedellytyksiin tällaisissa listaamattomissa yhtiöissä tai liikkeeseenlaskijoissa hankitun huomattavan omistusosuuden tai määräysvallan jälkeen.

Komissio analysoi ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointia ja/tai hoitoa tarkastellessaan, onko asianmukaista antaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle uusia valvontatehtäviä tällä alalla.

2. Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitettua uudelleentarkastelua varten annettava komissiolle vuosittain tiedot vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat niiden valvonnan piiriin kuuluvia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joko tässä direktiivissä säädetyn passijärjestelmän tai niiden kansallisten järjestelmien mukaisesti, ja ilmoitettava päivä, jona passijärjestelmä on saatettu osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä ja tapauksen mukaan sitä on alettu soveltaa niiden oikeudenkäyttöalueella.

Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa komissiolle tiedot kaikista unionin ulkopuolelle sijoittautuneista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, jotka ovat saaneet toimiluvan tai hakeneet toimilupaa 37 artiklan mukaisesti.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät

a)	tiedot siitä, minne asianomainen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ovat sijoittautuneet;

b)	soveltuvin osin tiedot niiden hoitamista ja/tai markkinoimista unioniin sijoittautuneista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista;

c)	soveltuvin osin tiedot unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamista unionin ulkopuolelle sijoittautuneista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, joita ei markkinoida unionissa;

d)	soveltuvin osin tiedot unionin ulkopuolelle sijoittautuneista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, joita markkinoidaan unionissa;

e)	tiedot sovellettavasta kansallisesta tai unionin järjestelmästä, jonka puitteissa asianomainen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja harjoittaa toimintaansa; ja

f)	muut tiedot, joiden perusteella voidaan ymmärtää, miten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittama vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito ja markkinointi unionissa toimivat käytännössä.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelussa otetaan myös asiaankuuluvasti huomioon kansainvälisellä tasolla tapahtunut kehitys sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa käydyt keskustelut.

4. Komissio antaa uudelleentarkastelun päätyttyä viipymättä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia, mukaan lukien muutoksia direktiiviin, ottaen huomioon direktiivin tavoitteet ja sen vaikutukset sijoittajansuojaan, markkinahäiriöihin ja kilpailuun, järjestelmäriskien valvonnan ja mahdolliset vaikutukset sijoittajiin, vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin niin unionissa kuin sen ulkopuolellakin.

70 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

71 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 8 päivänä kesäkuuta 2011.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

GYŐRI E.

(1) EUVL C 272, 13.11.2009, s. 1.

(2) EUVL C 18, 19.1.2011, s. 90.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. marraskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 27. toukokuuta 2011.

(4) EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

(5) EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.

(6) EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

(7) EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10.

(8) EUVL L 120, 15.5.2009, s. 22.

(9) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

(10) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(11) EUVL L 241, 2.9.2006, s. 26.

(12) EUVL L 166, 11.6.1998, s. 45.

(13) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(14) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12.

(15) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.

(16) EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29.

(17) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.

(18) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(19) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(20) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(21) EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1.

(22) EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1.

(23) EUVL L 15, 20.1.2009, s. 1.

(24) EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201.

(25) EYVL L 84, 26.3.1997, s. 22.

(26) EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87.

(27) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(28) EYVL L 26, 31.1.1977, s. 1.

(29) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.

(30) EYVL L 191, 13.7.2001, s. 45.

(31) Ensimmäinen neuvoston direktiivi 73/239/ETY, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1973, muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3).

(32) Neuvoston direktiivi 85/611/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 375, 31.12.1985, s. 3).

(33) Neuvoston direktiivi 93/22/ETY, annettu 10 päivänä toukokuuta 1993, sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla (EYVL L 141, 11.6.1993, s. 27).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/12/EY, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2000, luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (EYVL L 126, 26.5.2000, s. 1).

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/83/EY, annettu 5 päivänä marraskuuta 2002, henkivakuutuksesta (EYVL L 345, 19.12.2002, s. 1).

(36) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).”

(37) EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3.

(38) EYVL L 345, 19.12.2002, s. 1.

(39) EUVL L 323, 9.12.2005, s. 1.

(40) EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

(41) EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1”.

(42) EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1”.

LIITE I

Sijoitustenhoitotoiminnot, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on vähintään suoritettava vaihtoehtoista sijoitusrahastoa hoitaessaan:

a)	salkunhoito;

b)	riskienhallinta.

Muut toiminnot, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi lisäksi suorittaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston yhteisen hoidon yhteydessä:

hallinnointi:

i)	lakisääteiset ja rahastonhoitoon liittyvät kirjanpitopalvelut;

ii)	asiakastiedustelut;

iii)	arvonmääritys ja hinnoittelu, veroilmoitukset mukaan luettuina;

iv)	säännösten noudattamisen seuranta;

v)	osuudenhaltija- tai osakkeenomistajarekisterin ylläpito;

vi)	tulojen jakaminen;

vii)	osuuksien/osakkeiden liikkeeseenlasku ja lunastaminen;

viii)

sopimusten selvitystoiminta, osuustodistusten toimitus mukaan luettuna;

ix)	tietojen kirjaaminen;

b)	markkinointi;

vaihtoehtoistensijoitusrahastojen varoihin liittyvä toiminta eli vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan luottamusvelvollisuuksien täyttämiseksi tarpeelliset palvelut, toimitilojen ylläpito, kiinteistöjen hallinnointitoimet, yritysten neuvonta pääomarakennetta koskevissa asioissa, teollisuusstrategia ja siihen liittyvät asiat, sulautumisiin liittyvä neuvonta ja palvelut ja yritysten hankkiminen ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitamiseen ja yhtiöihin ja muihin varoihin, joihin se on sijoittanut, hoitamiseen liittyvät palvelut.

LIITE II

PALKKA- JA PALKKIOPOLITIIKKA

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on ottaessaan käyttöön ja soveltaessaan kokonaispalkkaa ja -palkkioita, mukaan luettuina palkka ja harkinnanvaraiset eläke-etuudet, koskevaa politiikkaa niitä henkilöstöryhmiä varten, mukaan luettuina ylin johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatehtävissä toimivat sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai -palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan ylimmän johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tai niiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskiprofiileihin, noudatettava seuraavia periaatteita tavalla, joka on asianmukainen niiden kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä niiden toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden:

a)	Palkka- ja palkkiopolitiikka on sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistää sitä eikä kannusta riskinottoon, joka on ristiriidassa niiden hoitamien rahastojen riskiprofiilien tai sääntöjen tai perustamisasiakirjojen kanssa.

b)	Palkka- ja palkkiopolitiikka on sopusoinnussa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja sen hoitamien rahastojen tai niiden sijoittajien liiketoimintastrategian, tavoitteiden, arvojen ja etujen kanssa, ja siihen sisältyy toimenpiteitä eturistiriitojen välttämiseksi.

c)	Johtoelin hyväksyy vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan valvojan ominaisuudessa palkka- ja palkkiopolitiikan yleiset periaatteet ja tarkistaa niitä säännöllisin väliajoin ja on vastuussa tämän politiikan täytäntöönpanosta.

d)	Palkka- ja palkkiopolitiikan täytäntöönpanon osalta suoritetaan vähintään kerran vuodessa keskitetty ja riippumaton sisäinen arviointi, jossa arvioidaan johtoelimen valvojan ominaisuudessa hyväksymien palkka- ja palkkiopolitiikan ja -menettelyjen noudattamista.

e)	Valvontatehtäviin osallistuva henkilöstö saa korvauksen tehtäviinsä liittyvien tavoitteiden saavuttamisen perusteella riippumatta sen valvomien liiketoimintasektorien tuloksesta.

f)	Palkka- ja palkkiokomitea valvoo suoraan riskienhallintaa ja vaatimusten noudattamista koskevissa tehtävissä toimivien ylempien toimihenkilöiden palkkaa ja palkkioita.

Jos palkka ja palkkiot ovat tulosperusteisia, palkan ja palkkioiden kokonaismäärä perustuu arvioon yksilön tuloksesta ja kyseisen liiketoimintayksikön tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tuloksesta sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kokonaistuloksesta, ja yksilökohtaista tulosta arvioitaessa otetaan huomioon sekä taloudelliset että muut perusteet.

Tuloksen arviointi toteutetaan osana vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen elinkaaren mukaista monivuotista kehystä, jotta arviointi perustuisi pidemmän aikavälin tulokseen ja jotta palkan ja palkkioiden tulosperusteisen osan suoritus jakautuisi sellaiselle ajanjaksolle, että voidaan ottaa huomioon sen hoitamien rahastojen lunastuspolitiikka ja niiden sijoitusriskit.

i)	Palkan ja palkkioiden taattu muuttuva osa on poikkeus, sitä maksetaan vain uuden henkilöstön palkkaamisen yhteydessä ja ainoastaan ensimmäisenä vuonna.

Palkan ja palkkioiden kiinteät ja muuttuvat osat tasapainotetaan asianmukaisesti ja riittävän suuri osuus kokonaispalkasta ja -palkkioista säilytetään kiinteänä, jotta pystytään noudattamaan täysin joustavaa muuttuvien palkkio-osien politiikkaa, jonka mukaisesti muuttuva palkkio-osa saatetaan myös jättää maksamatta.

k)	Sopimuksen ennenaikaiseen päättymiseen perustuvat maksut perustuvat pidemmän aikavälin tulokseen, ja ne suunnitellaan siten, että epäonnistumista ei palkita.

l)	Muuttuvia palkkio-osia tai muuttuvien palkkio-osien pooleja laskettaessa käytettäviä tuloksen mittausmenetelmiä voidaan mukauttaa kaikentyyppisten nykyisten ja tulevien riskien valossa.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen oikeudellisen muodon sekä sen sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaan merkittävä osa ja joka tapauksessa vähintään 50 prosenttia kaikista muuttuvista palkkio-osista maksetaan asianomaisen rahaston osuuksina tai osakkeina tai vastaavina omistusosuuksina tai osakkeisiin liittyvinä välineinä tai vastaavina muina kuin käteisvälineinä, paitsi jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito muodostaa vain alle 50 prosenttia hoitajan hoitamasta kokonaissalkusta, jolloin 50 prosentin vähimmäisrajaa ei sovelleta.

Tässä alakohdassa tarkoitettuihin välineisiin sovelletaan asianmukaista yhtiöön jätettävää voittoa koskevaa politiikkaa, jonka tarkoituksena on saada kannustimet vastaamaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja sen hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sekä niiden sijoittajien etuja. Jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa rajoituksia näiden välineiden tyypeille ja rakenteille tai tarpeen mukaan kieltää tietyt välineet. Tätä kohtaa sovelletaan sekä n alakohdan mukaisesti lykättyyn muuttuvan palkkio-osan osuuteen että lykkäämättömän muuttuvan palkkio-osan osuuteen.

Merkittävä osa eli vähintään 40 prosenttia muuttuvan palkkio-osan maksamisesta lykätään ajanjaksolle, joka on asianmukainen kyseisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen elinkaareen ja lunastuspolitiikkaan nähden, ja se mukautetaan kyseisen rahaston riskien luonteeseen.

Tässä alakohdassa tarkoitetun ajanjakson olisi oltava vähintään kolmesta viiteen vuotta, paitsi jos kyseisen rahaston elinkaari on lyhyempi; maksamista koskevien lykkäämisjärjestelyjen mukaisesti maksettavan palkan ja palkkioiden käyttöoikeus syntyy maksujen suhteessa; jos muuttuva palkkio-osa on erityisen suuri, määrästä jaksotetaan vähintään 60 prosenttia.

Muuttuva palkkio-osa, johon sisältyy osuus, jonka maksamista on lykätty, maksetaan tai oikeus siihen syntyy ainoastaan, jos se on kestävää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan taloudellisen kokonaistilanteen huomioon ottaen ja perusteltua liiketoimintayksikön, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja kyseisen yksilön tuloksen huomioon ottaen.

Muuttuvan palkkio-osan kokonaismäärä pienenee huomattavasti, jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen taloudellinen tulos heikkenee tai on tappiollinen, kun otetaan huomioon sekä nykyiset korvaukset että vähennykset aiemmin ansaittujen määrien suorituksissa, mukaan luettuina malus- tai takaisinperintäjärjestelyissä;

Eläkepolitiikka on sopusoinnussa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja sen hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen liiketoimintastrategian, tavoitteiden, arvojen ja pitkän aikavälin etujen kanssa.

Jos työntekijä lähtee vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palveluksesta ennen eläkeikää, mainitun hoitajan olisi pidettävä harkinnanvaraiset eläke-etuudet hallussaan viiden vuoden ajan m alakohdassa määriteltyinä välineinä. Jos työntekijä saavuttaa eläkeiän, harkinnanvaraiset eläke-etuudet olisi maksettava työntekijälle m alakohdassa määriteltyinä välineinä viiden vuoden säilytysajan mukaisesti;

q)	Henkilöstöltä on vaadittava sitoumus siitä, ettei se käytä henkilökohtaisia suojausstrategioita tai palkkaan ja palkkioihin liittyvää vakuutusta ja vastuuvakuutusta palkka- ja palkkiojärjestelyihinsä sisältyvien riskinsovittamisvaikutusten vähentämiseksi.

r)	Muuttuvaa palkkio-osaa ei makseta sellaisten välineiden tai menetelmien kautta, joiden avulla voidaan välttää tämän direktiivin vaatimukset.

Edellä 1 kohdassa esitettyjä periaatteita sovelletaan kaikentyyppisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan maksamiin palkkoihin ja palkkioihin, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston itse suoraan maksamiin määriin, voitonjako-osuudet mukaan luettuina, ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden siirtoihin, jotka tehdään sellaisten henkilöstöryhmien etuuksiin, mukaan luettuina ylin johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatehtävissä toimivat sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai -palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan ylimmän johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sen riskiprofiiliin tai sen hoitamien rahastojen riskiprofiileihin.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka ovat merkittäviä kokonsa tai hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen koon, sisäisen organisaationsa sekä toimintansa luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden perusteella, on perustettava palkka- ja palkkiokomitea. Palkka- ja palkkiokomitea on muodostettava siten, että se kykenee pätevästi ja riippumattomasti arvioimaan palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja -käytäntöjä sekä riskienhallintaa varten luotuja kannustimia.

Palkka- ja palkkiokomitea on vastuussa palkkaa ja palkkioita koskevien päätösten valmistelusta, mukaan luettuina päätökset, jotka vaikuttavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskeihin ja riskienhallintaan ja jotka johtoelimen on tehtävä valvojan ominaisuudessa. Palkka- ja palkkiokomitean puheenjohtajana toimii johtoelimen jäsen, joka ei kuulu toimivaan johtoon kyseisessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajassa. Palkka- ja palkkiokomitean jäsenten on oltava johtoelimen jäseniä, jotka eivät kuulu toimivaan johtoon kyseisessä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajassa.

LIITE III

ASIAKIRJAT JA TIEDOT, JOTKA ON ANNETTAVA, KUN VAIHTOEHTOISTA SIJOITUSRAHASTOA AIOTAAN MARKKINOIDA VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN KOTIJÄSENVALTIOSSA

a)	Ilmoitus, joka sisältää toimintaohjelman, josta käyvät ilmi vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida, sekä se, minne rahastot ovat sijoittautuneet;

b)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöt tai perustamisasiakirjat;

c)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisön tunnistetiedot;

d)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kuvaus ja muut tiedot, jotka annetaan sijoittajille;

e)	tiedot siitä, minne kohderahastona toimiva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittautunut, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto toimii syöttörahastona;

f)	mahdolliset 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lisätiedot kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida;

soveltuvin osin tiedot järjestelyistä, joilla estetään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien markkinointi vähittäissijoittajille, myös tapauksissa, joissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tukeutuu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston suhteen sijoituspalvelujen tarjonnassa riippumattomien yhteisöjen toimintaan.

LIITE IV

ASIAKIRJAT JA TIEDOT, JOTKA ON ANNETTAVA, KUN VAIHTOEHTOISTA SIJOITUSRAHASTOA AIOTAAN MARKKINOIDA MUISSA JÄSENVALTIOISSA KUIN VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJAN KOTIJÄSENVALTIOSSA

a)	Ilmoitus, joka sisältää toimintaohjelman, josta käyvät ilmi vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida, sekä se, minne rahastot ovat sijoittautuneet;

b)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöt tai perustamisasiakirjat;

c)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisön tunnistetiedot;

d)	vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kuvaus ja muut tiedot, jotka annetaan sijoittajille;

e)	tiedot siitä, minne kohderahastona toimiva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittautunut, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto toimii syöttörahastona;

f)	mahdolliset 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lisätiedot kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida;

g)	tieto yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta, jossa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo markkinoida vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita ammattimaisille sijoittajille;

tiedot vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointia koskevista järjestelyistä sekä soveltuvin osin tiedot järjestelyistä, joilla estetään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden markkinointi vähittäissijoittajille, myös tapauksissa, joissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tukeutuu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston suhteen sijoituspalvelujen tarjonnassa riippumattomien yhteisöjen toimintaan.

1.7.2011

Euroopan unionin virallinen lehti

L 174/88

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/65/EU,

annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011,

tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

(uudelleenlaadittu)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 27 päivänä tammikuuta 2003 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/95/EY (4) on tehtävä useita huomattavia muutoksia. Mainittu direktiivi olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Erot vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa koskevissa jäsenvaltioiden lainsäädännössä tai hallinnollisissa määräyksissä voivat aiheuttaa kaupan esteitä ja vääristää kilpailua unionissa, ja niillä voi sen vuoksi olla suora vaikutus sisämarkkinoiden toteutumiseen ja toimintaan. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa tämän alan säännöt ja parantaa ihmisten terveyden suojelua sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ympäristön kannalta järkevää hyödyntämistä ja loppukäsittelyä.

(3)

Direktiivissä 2002/95/EY säädetään, että komissio tarkastelee uudelleen kyseisen direktiivin säännöksiä ja erityisesti tiettyihin luokkiin kuuluvien laitteiden sisällyttämistä sen soveltamisalaan ja tarvetta mukauttaa rajoitusten kohteena olevien aineiden luetteloa tieteen kehityksen perusteella ottaen huomioon 4 päivänä joulukuuta 2000 annetussa neuvoston päätöslauselmassa vahvistettu ennalta varautumisen periaate.

(4)

Jätteistä marraskuun 19 päivänä 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY (5) asetetaan ehkäiseminen jätelainsäädännön tärkeimmäksi painopistealueeksi. Ehkäisemisellä tarkoitetaan muiden muassa toimenpiteitä, joilla vähennetään haitallisten aineiden pitoisuuksia materiaaleissa ja tuotteissa.

(5)

Kadmiumin aiheuttaman ympäristön pilaantumisen torjumista koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 25 päivänä tammikuuta 1988 antamassaan päätöslauselmassa (6) neuvosto kehotti komissiota viipymättä kehittämään erityistoimenpiteitä tällaista toimintaohjelmaa varten. Myös ihmisten terveyttä on suojeltava, ja olisi toteutettava kokonaisvaltainen strategia, jolla erityisesti rajoitetaan kadmiumin käyttöä ja edistetään korvaavia aineita koskevaa tutkimusta. Päätöslauselmassa korostetaan, että kadmiumin käyttö olisi rajoitettava tapauksiin, joissa soveltuvia vaihtoehtoja ei ole käytettävissä.

(6)

Pysyvistä orgaanisista yhdisteistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 (7) mukaan ympäristön ja ihmisen terveyden suojelemista pysyviltä orgaanisilta yhdisteiltä koskevaa tavoitetta ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan kyseisten yhdisteiden rajatylittävien vaikutusten takia toteuttaa paremmin unionin tasolla. Asetuksessa säädetään, että dioksiinien ja furaanien kaltaisten sellaisten pysyvien orgaanisten yhdisteiden päästöt, jotka ovat teollisten prosessien tahattomia sivutuotteita, olisi tunnistettava ja niitä olisi vähennettävä mahdollisimman nopeasti pitäen viime kädessä tavoitteena niiden lopettamista mahdollisuuksien mukaan.

(7)

Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 27 päivänä tammikuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/96/EY (8) säädetyt sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräystä, käsittelyä, kierrätystä ja loppukäsittelyä koskevat toimenpiteet ovat tarpeen niiden jätehuolto-ongelmien vähentämiseksi, jotka liittyvät asianomaisiin raskasmetalleihin ja palonestoaineisiin. Näistä toimenpiteistä huolimatta huomattavia määriä sähkö- ja elektroniikkaromua joutuu tulevaisuudessa kuitenkin edelleen nykyisiin loppukäsittelykanaviin unionin alueella tai sen ulkopuolella. Vaikka sähkö- ja elektroniikkalaiteromu kerättäisiin erikseen ja toimitettaisiin kierrätysprosessiin, sen sisältämät elohopea, kadmium, lyijy, kuudenarvoinen kromi, polybromibifenyylit (PBB) ja polybromidifenyylieetterit (PBDE) aiheuttaisivat todennäköisesti terveys- tai ympäristöriskejä, erityisesti jos niitä ei käsitellä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

(8)

Kun otetaan huomioon tekniset ja taloudelliset toteuttamismahdollisuudet, myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) näkökulmasta, tehokkain tapa varmistaa näihin aineisiin liittyvien terveys- ja ympäristöriskien merkittävä vähentäminen suojelun halutun tason saavuttamiseksi unionissa on korvata nämä aineet sähkö- ja elektroniikkalaitteissa turvallisilla tai nykyistä turvallisemmilla materiaaleilla. Vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen on omiaan tehostamaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätyksen mahdollisuuksia ja taloudellista kannattavuutta sekä vähentämään kierrätyslaitosten työntekijöiden terveyteen kohdistuvia haittoja.

(9)	Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia aineita on tutkittu tieteellisesti ja arvioitu perusteellisesti, minkä lisäksi sekä unionin että kansallisella tasolla on toteutettu niitä koskevia erilaisia toimenpiteitä.

(10)

Tässä direktiivissä säädetyissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon olemassa olevat kansainväliset ohjeet ja suositukset, ja niiden olisi perustuttava käytettävissä olevien tieteellisten ja teknisten tietojen arviointiin. Toimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan saavuttaa ihmisten terveyden sekä ympäristön suojelun haluttu taso ennalta varautumisen periaatetta kunnioittaen ja ottaen huomioon riskit, joita näiden toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen todennäköisesti aiheuttaisi unionissa. Näitä toimenpiteitä olisi tarkasteltava jatkuvasti uudelleen, ja tarvittaessa niitä olisi mukautettava käytettävissä olevien teknisten ja tieteellisten tietojen perusteella. Tämän direktiivin liitteitä olisi tarkistettava määräajoin, jotta otettaisiin huomioon muun muassa kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (9) liitteet XIV ja XVII. Erityisesti olisi asetettava etusijalle heksabromisyklododekaanin (HBCDD), bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatin (DEHP), butyylibentsyyliftalaatin (BBP) ja dibutyyliftalaatin (DBP) käytöstä aiheutuvat riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Komission olisi tutkittava uudelleen aiemmissa arvioinneissa tutkittuja vaarallisia aineita tässä direktiivissä asetettujen uusien kriteerien mukaisesti ensimmäisen uudelleentarkastelun yhteydessä, jotta vaarallisten aineiden käyttöä voitaisiin rajoittaa edelleen.

(11)	Tämä direktiivi täydentää unionin yleistä jätehuoltolainsäädäntöä, kuten direktiiviä 2008/98/EY sekä asetusta (EY) N:o 1907/2006.

(12)

Tähän direktiiviin olisi sisällytettävä useita määritelmiä sen soveltamisalan täsmentämiseksi. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määritelmää olisi täydennettävä sähköä tarvitsevan määritelmällä, jotta otettaisiin huomioon tiettyjen tuotteiden monikäyttöisyys, kun sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tarkoituksenmukaiset toiminnot määritetään objektiivisten ominaisuuksien perusteella, kuten tuotteen suunnittelun ja sen markkinoinnin perusteella.

(13)

Energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY (10) mahdollistaa erityisten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten asettamisen energiaan liittyville tuotteille, jotka saattavat kuulua myös tämän direktiivin soveltamisalaan. Direktiivi 2009/125/EY ja sen nojalla hyväksytyt täytäntöönpanotoimenpiteet eivät vaikuta unionin jätehuoltolainsäädäntöön.

(14)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava siten, ettei rajoiteta turvallisuus- ja terveysvaatimuksia koskevan unionin lainsäädännön eikä jätehuoltoa koskevan unionin erityislainsäädännön, erityisesti paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista 6 päivänä syyskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/66/EY (11) ja asetuksen (EY) N:o 850/2004 soveltamista.

(15)	Olisi otettava huomioon sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tekninen kehittäminen, jotka eivät sisällä raskasmetalleja tai PBDE- ja PBB-yhdisteitä.

(16)

Heti kun tieteellistä näyttöä on käytettävissä, olisi ennalta varautumisen periaate huomioon ottaen tarkasteltava muiden vaarallisten aineiden rajoittamista, mukaan lukien kaikki erittäin pienikokoiset aineet tai sisäiseltä rakenteeltaan tai pintarakenteeltaan erittäin pienikokoiset aineet (nanomateriaalit), jotka voivat olla vaarallisia niiden kokoon tai rakenteeseen liittyvien ominaisuuksien vuoksi, ja niiden korvaamista ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla, joilla taataan ainakin vastaava kuluttajansuojan taso. Tätä varten liitteessä II olevan rajoitusten kohteena olevien aineiden luettelon tarkistamisen ja muuttamisen olisi oltava johdonmukaista, maksimoitava synergia unionin muun lainsäädännön ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 1907/2006 pohjalta tehtävän työn kanssa ja ilmennettävä tämän työn täydentävää luonnetta, samalla kun varmistetaan tämän direktiivin ja mainitun asetuksen toisistaan riippumaton toimivuus. Asianomaisia sidosryhmiä olisi kuultava ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yrityksiin todennäköisesti kohdistuviin vaikutuksiin.

(17)

Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on unionin keskeisiä tavoitteita, ja uusiutuvilla energialähteillä on ratkaiseva merkitys ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY (12) muistutetaan, että on varmistettava näiden tavoitteiden ja unionin muun ympäristölainsäädännön välinen johdonmukaisuus. Näin ollen tällä direktiivillä ei pitäisi estää sellaisen uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian kehittämistä, josta ei ole haittaa terveydelle ja ympäristölle ja joka on kestävää ja taloudellisesti kannattavaa.

(18)

Korvaamisvaatimuksesta poikkeaminen olisi sallittava, jos korvaaminen ei tieteellisesti tai teknisesti ole mahdollista, ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten tilanne, tai jos sen ympäristölle, terveydelle ja kuluttajien turvallisuudelle aiheuttamat haitat ovat merkittävämpiä kuin siitä ympäristölle, terveydelle ja kuluttajien turvallisuudelle koituvat hyödyt taikka jos korvaavien aineiden luotettavuutta ei pystytä varmistamaan. Poikkeuksista ja mahdollisten poikkeusten kestosta tehtävässä päätöksessä olisi otettava huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosio-ekonomiset vaikutukset. Poikkeusten kokonaisvaikutuksiin olisi sovellettava tarvittaessa elinkaariajattelua. Sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käytettävien vaarallisten aineiden korvaaminen olisi myös toteutettava siten, etteivät sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttäjien terveys ja turvallisuus vaarannu. Lääkinnällisten laitteiden markkinoille saattamiseksi on suoritettava lääkinnällisistä laitteista 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/42/ETY (13) ja in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista 27 päivänä lokakuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/79/EY (14) mukainen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, johon jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten nimeämän ilmoitetun laitoksen on tietyissä tapauksissa osallistuttava. Jos ilmoitettu laitos vahvistaa, että lääkinnällisissä laitteissa tai in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuissa lääkinnällisissä laitteissa käytettäväksi tarkoitetun mahdollisen korvaavan aineen turvallisuutta ei ole osoitettu, tämän mahdollisen korvaavan aineen käytöllä katsotaan olevan selvästi haitallisia sosio-ekonomisia, terveydellisiä ja kuluttajien turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia. Laitteille olisi voitava hakea poikkeuksia tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen, myös ennen kuin laite tosiasiallisesti sisällytetään tämän direktiivin soveltamisalaan.

(19)

Tietyille erityismateriaaleille tai -osille rajoituksesta myönnettävän poikkeuksen pitäisi olla laajuudeltaan ja kestoltaan rajattu, jotta sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin sisältyvät vaaralliset aineet poistuisivat asteittain käytöstä edellyttäen, että asianomaisten aineiden käyttö kyseisissä tarkoituksissa on myöhemmin vältettävissä.

(20)	Varaosia on oltava saatavilla, koska tuotteiden uudelleenkäyttö ja kunnostus ja niiden elinkaaren pidentäminen on järkevää.

(21)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluville sähkö- ja elektroniikkalaitteille tehtävien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen olisi oltava johdonmukaisia suhteessa asiaan liittyvään unionin lainsäädäntöön, erityisesti tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY (15). Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen yhdenmukaistaminen takaisi valmistajille oikeudellisen varmuuden siitä, mitä vaatimustenmukaisuustodisteita viranomaiset kaikkialla unionissa vaativat.

(22)	CE-merkintää eli unionin tasoista tuotteiden vaatimustenmukaisuusmerkintää olisi käytettävä myös tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa.

(23)

Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 (16) säädetyt markkinavalvontamekanismit tarjoavat suojamekanismit, joiden avulla varmistetaan tämän direktiivin noudattaminen.

(24)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano erityisesti poikkeuksen hakemista koskevien ohjeiden ja poikkeusta koskevan hakemuksen muodon osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(25)

Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi komissio olisi valtuutettava hyväksymään delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamisesta, enimmäispitoisuuksien noudattamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sekä liitteiden III ja IV mukauttamisesta tekniikan ja tieteen kehitykseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(26)

Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan niitä säännöksiä, joilla muutetaan aikaisemman direktiivin sisältöä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aikaisempaan direktiiviin.

(27)	Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä VII olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainittu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja alettava soveltaa sitä.

(28)	Komission olisi tämän direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä toteutettava perinpohjainen analyysi tämän direktiivin johdonmukaisuudesta asetuksen (EY) N:o 1907/2006 kanssa.

(29)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (18) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja unionin edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja sen kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla johtuen ongelman laajuudesta ja sen yhteyksistä muuhun jätteen hyödyntämistä ja loppukäsittelyä koskevaan unionin lainsäädäntöön sekä yhteisen edun mukaisiin aloihin, kuten ihmisten terveyden suojeluun, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt vaarallisten aineiden käytön rajoittamiselle sähkö- ja elektroniikkalaitteissa ja edistetään näin ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua, mukaan lukien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hyödyntäminen ja loppukäsittely ympäristöä säästävällä tavalla.

2 artikla

Soveltamisala

1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, tätä direktiiviä sovelletaan sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin, jotka kuuluvat liitteessä I mainittuihin luokkiin.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että sähkö- ja elektroniikkalaitteita, jotka eivät kuuluneet direktiivin 2002/95/EY soveltamisalaan mutta jotka eivät olisi tämän direktiivin vaatimusten mukaisia, voidaan kuitenkin edelleen saattaa markkinoille 22 päivään heinäkuuta 2019 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan ja 4 artiklan 4 kohdan soveltamista.

3. Tätä direktiiviä sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan turvallisuutta ja terveyttä koskevan unionin lainsäädännön ja kemikaaleja koskevan unionin lainsäädännön, erityisesti asetuksen (EY) N:o 1907/2006, vaatimusten sekä jätehuoltoa koskevan unionin erityislainsäädännön vaatimusten soveltamista.

4. Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a)	jäsenvaltioiden olennaisten turvallisuusetujen turvaamiseen tarvittaviin laitteisiin, mukaan lukien sotilaallisiin tarkoituksiin tarkoitetut aseet, ammukset ja sotatarvikkeet;

b)	laitteisiin, jotka on suunniteltu avaruuteen lähetettäviksi;

laitteisiin, jotka on erityisesti suunniteltu ja jotka asennetaan osiksi toisenlaisiin, tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätettyihin tai jääviin laitteisiin ja jotka voivat täyttää tehtävänsä ainoastaan kyseisten laitteiden osina ja jotka voidaan korvata vain samalla erityisesti suunnitellulla laitteella;

d)	suuriin kiinteisiin teollisuuden työkoneisiin;

e)	suuriin kiinteästi asennettuihin laitteistoihin;

f)	kuljetusvälineisiin, jotka on tarkoitettu henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen, lukuun ottamatta sähköisiä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joita ei ole tyyppihyväksytty;

g)	yksinomaan ammattikäyttöön tarkoitettuihin liikkuviin työkoneisiin;

h)	aktiivisiin implantoitaviin lääkinnällisiin laitteisiin;

i)	aurinkosähköpaneeleihin, jotka on tarkoitettu järjestelmään, jonka ammattihenkilöt ovat suunnitelleet, koonneet ja asentaneet pysyvään käyttöön määritellyssä paikassa energian tuottamiseksi auringonvalosta julkisiin, kaupallisiin, teollisiin ja kotitalouksien käyttötarkoituksiin;

j)	laitteisiin, jotka on erityisesti suunniteltu tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin ja jotka on tarkoitettu ainoastaan yrityskäyttöön.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’sähkö- ja elektroniikkalaitteilla’ tarkoitetaan laitteita, jotka tarvitsevat sähkövirtaa tai sähkömagneettisia kenttiä toimiakseen kunnolla, sekä laitteita, joita käytetään kyseisten virtojen ja kenttien tuottamiseen, siirtämiseen ja mittaamiseen ja jotka on suunniteltu käytettäväksi enintään 1 000 voltin vaihtojännitteellä ja enintään 1 500 voltin tasajännitteellä;

2)	edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa ’tarvitsemisella’ tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta sitä, että sähkö- ja elektroniikkalaite tarvitsee sähkövirtaa tai sähkömagneettisia kenttiä voidakseen toimia vähintään yhdessä käyttötarkoituksessaan;

’suurilla kiinteillä teollisuuden työkoneilla’ tarkoitetaan sellaisten koneiden, laitteiden ja/tai komponenttien suurikokoista yhdistelmää, jotka toimivat yhdessä tiettyä käyttötarkoitusta varten, jotka ammattihenkilöt asentavat pysyvästi ja purkavat tietyssä paikassa ja joita ammattihenkilöt käyttävät ja huoltavat teollisuustuotantolaitoksessa tai tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa;

’suurella kiinteästi asennetulla laitteistolla’ tarkoitetaan sellaisten monentyyppisten laitteiden ja tilanteesta riippuen muiden kojeiden suurikokoista kokoonpanoa, jonka ammattihenkilöt ovat koonneet ja asentaneet pysyvään käyttöön ennalta määritellyssä ja tarkoitukseen varatussa paikassa ja jonka ammattihenkilöt aikanaan purkavat;

5)	’liitäntäjohdoilla’ tarkoitetaan kaikkia johtoja, joiden nimellisjännite on alle 250 volttia ja jotka liittävät sähkö- ja elektroniikkalaitteen pistorasiaan tai kahden tai useamman sähkö- ja elektroniikkalaitteen toisiinsa;

6)	’valmistajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa sähkö- ja elektroniikkalaitteen ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään;

7)	’valtuutetulla edustajalla’ tarkoitetaan unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen valtuutus hoitaa valmistajan puolesta tietyt tehtävät;

8)	’jakelijalla’ tarkoitetaan sellaista muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa sähkö- ja elektroniikkalaitteen saataville markkinoilla;

9)	’maahantuojalla’ tarkoitetaan unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuotavan sähkö- ja elektroniikkalaitteen unionin markkinoille;

10)	’talouden toimijoilla’ tarkoitetaan valmistajaa, valtuutettua edustajaa, maahantuojaa ja jakelijaa;

11)	’asettamisella saataville markkinoilla’ tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai veloituksetta;

12)	’markkinoille saattamisella’ tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

13)

’yhdenmukaistetulla standardilla’ tarkoitetaan jonkin teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (19) liitteessä I luetellun eurooppalaisen standardointielimen mainitun direktiivin 6 artiklan mukaisesti komission pyynnön perusteella vahvistamaa standardia;

14)	’teknisellä eritelmällä’ tarkoitetaan asiakirjaa, jossa määrätään tekniset vaatimukset, jotka tuotteen, prosessin tai palvelun on täytettävä;

15)	’CE-merkinnällä’ tarkoitetaan merkintää, jolla valmistaja osoittaa, että tuote on merkinnän kiinnittämistä koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen;

16)	’vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla’ tarkoitetaan prosessia sen arvioimiseksi, täyttyvätkö sähkö- ja elektroniikkalaitteelle tässä direktiivissä asetetut vaatimukset;

17)	’markkinavalvonnalla’ tarkoitetaan viranomaisten toimintaa ja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että sähkö- ja elektroniikkalaitteet ovat tässä direktiivissä asetettujen vaatimusten mukaisia eivätkä vaaranna terveyttä, turvallisuutta tai muita yleisten etujen suojeluun liittyviä seikkoja;

18)	’palautusmenettelyllä’ tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada loppukäyttäjien saataville jo asetettu tuote takaisin;

19)	’markkinoilta poistamisella’ tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan tuotteen asettaminen saataville markkinoilla;

20)	’homogeenisella materiaalilla’ tarkoitetaan joko kauttaaltaan tasakoosteista materiaalia tai materiaalien yhdistelmästä koostuvaa materiaalia, jota ei voida jakaa tai erottaa eri materiaaleiksi mekaanisin toimin, kuten kiertämällä, leikkaamalla, murskaamalla, jauhamalla tai hankaamalla;

21)	’lääkinnällisellä laitteella’ tarkoitetaan direktiivin 93/42/ETY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua lääkinnällistä laitetta, joka on myös sähkö- ja elektroniikkalaite;

22)	’in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetulla lääkinnällisellä laitteella’ tarkoitetaan direktiivin 98/79/EY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettua lääkinnällistä laitetta;

23)

’aktiivisella implantoitavalla lääkinnällisellä laitteella’ tarkoitetaan kaikkia aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/385/ETY (20) 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita;

24)	’teollisuuden tarkkailu- ja valvontalaitteilla’ tarkoitetaan yksinomaan teollisuus- tai ammattikäyttöön suunniteltuja tarkkailu- ja valvontalaitteita;

25)	’korvaavan aineen saatavuudella’ tarkoitetaan sitä, että korvaavaa ainetta pystytään valmistamaan ja toimittamaan kohtuullisen ajan kuluessa verrattuna siihen aikaan, joka kuluu liitteessä II lueteltujen aineiden valmistamiseen ja toimittamiseen;

26)	’korvaavan aineen luotettavuudella’ tarkoitetaan todennäköisyyttä sille, että sähkö- ja elektroniikkalaite, jossa käytetään korvaavaa ainetta, onnistuneesti suorittaa vaaditun tehtävän määrätyissä olosuhteissa määrätyn ajan;

27)

’varaosalla’ tarkoitetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteen erillistä osaa, jolla voidaan korvata sähkö- ja elektroniikkalaitteen osa. Sähkö- ja elektroniikkalaite ei voi toimia tarkoituksenmukaisella tavalla ilman tätä sähkö- ja elektroniikkalaitteen osaa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteen toimivuus palautuu tai paranee, kun osa korvataan varaosalla;

28)

’yksinomaan ammattikäyttöön tarkoitetuilla liikkuvilla työkoneilla’ tarkoitetaan koneita, joissa on mukana teholähde ja joiden toiminta edellyttää joko liikkuvuutta tai jatkuvaa tai lähes jatkuvaa liikkumista usean määrätyn paikan välillä työn kuluessa ja jotka on tarkoitettu yksinomaan ammattikäyttöön.

4 artikla

Ennaltaehkäisy

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet tai niiden korjaamiseen, uudelleenkäyttöön, toimintojen päivitykseen tai kapasiteetin lisäämiseen tarkoitetut liitäntäjohdot ja varaosat sisällä liitteessä II mainittuja aineita.

2. Tätä direktiiviä sovellettaessa sallitaan enintään liitteessä II vahvistettu enimmäispitoisuus, joka ilmaistaan painoprosenttina homogeenisessa materiaalissa. Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 20 artiklan mukaisesti ja 21 ja 22 artiklassa säädettyjä ehtoja noudattaen yksityiskohtaiset säännöt näiden enimmäispitoisuuksien noudattamiseksi ottaen huomioon muun muassa pinnoitteet.

3. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan 22 päivästä heinäkuuta 2014 alkaen markkinoille saatettaviin lääkinnällisiin laitteisiin ja tarkkailu- ja valvontalaitteisiin, 22 päivästä heinäkuuta 2016 alkaen markkinoille saatettaviin in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuihin lääkinnällisiin laitteisiin ja 22 päivästä heinäkuuta 2017 alkaen markkinoille saatettaviin teollisuuden tarkkailu- ja valvontalaitteisiin.

4. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta liitäntäjohtoihin ja varaosiin, jotka on tarkoitettu seuraavien laitteiden korjaamiseen, uudelleenkäyttöön, toimintojen päivitykseen tai kapasiteetin lisäämiseen:

a)	ennen 1 päivää heinäkuuta 2006 markkinoille saatetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet;

b)	ennen 22 päivää heinäkuuta 2014 markkinoille saatettavat lääkinnälliset laitteet;

c)	ennen 22 päivää heinäkuuta 2016 markkinoille saatettavat in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet;

d)	ennen 22 päivää heinäkuuta 2014 markkinoille saatettavat tarkkailu- ja valvontalaitteet;

e)	ennen 22 päivää heinäkuuta 2017 markkinoille saatettavat teollisuuden tarkkailu- ja valvontalaitteet;

f)	sähkö- ja elektroniikkalaitteet, joille on myönnetty poikkeus ja jotka on saatettu markkinoille ennen poikkeuksen voimassaoloajan päättymistä, juuri tätä tiettyä poikkeusta koskevilta osin.

5. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta uudelleen käytettäviin varaosiin, jotka otetaan talteen ennen 1 päivää heinäkuuta 2006 markkinoille saatetuista sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja joita käytetään ennen 1 päivää heinäkuuta 2016 markkinoille saatettavissa laitteissa, edellyttäen että uudelleenkäyttö tapahtuu tarkastettavissa olevassa yritysten välisessä suljetussa palautusjärjestelmässä ja osien uudelleenkäytöstä ilmoitetaan kuluttajille.

6. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta liitteissä III ja IV lueteltuihin käyttötarkoituksiin.

5 artikla

Liitteiden mukauttaminen tieteen ja tekniikan kehitykseen

1. Liitteiden III ja IV mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen sekä 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi komissio hyväksyy yksittäisillä delegoiduilla säädöksillä 20 artiklan mukaisesti ja 21 ja 22 artiklassa säädettyjä ehtoja noudattaen seuraavat toimenpiteet:

tiettyihin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden materiaalien ja komponenttien sisällyttäminen liitteissä III ja IV oleviin luetteloihin, jos tällainen sisällyttäminen ei vaikuta heikentävästi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaiseen ympäristön- ja terveydensuojeluun ja kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

—	niiden poistaminen tai korvaaminen suunnittelumuutoksilla tai materiaaleilla ja komponenteilla, jotka eivät edellytä liitteessä II lueteltujen materiaalien tai aineiden käyttöä, on tieteellisistä tai teknisistä syistä mahdoton toteuttaa;

—	korvaavien aineiden luotettavuutta ei pystytä varmistamaan;

—	korvaamisesta ympäristölle, terveydelle ja kuluttajien turvallisuudelle aiheutuvat kokonaishaitat ovat todennäköisesti merkittävämpiä, kuin niistä ympäristölle, terveydelle ja kuluttajien turvallisuudelle koituvat kokonaishyödyt.

Päätöksissä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden materiaalien ja komponenttien sisällyttämisestä liitteissä III ja IV oleviin luetteloihin ja poikkeusten kestosta on otettava huomioon korvaavien aineiden saatavuus ja korvaamisen sosio-ekonomiset vaikutukset. Päätöksissä poikkeusten kestosta on otettava huomioon mahdolliset haitalliset vaikutukset innovointiin. Poikkeuksen kokonaisvaikutuksiin on sovellettava tarvittaessa elinkaariajattelua;

b)	sähkö- ja elektroniikkalaitteiden materiaalien ja komponenttien poistaminen liitteissä III ja IV olevista luetteloista, kun a alakohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty.

2. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden voimassaoloaika on enintään viisi vuotta, kun kyseessä ovat liitteessä I olevat luokat 1–7, 10 ja 11, ja enintään seitsemän vuotta, kun kyseessä ovat liitteessä I olevat luokat 8 ja 9. Voimassaoloajoista päätetään tapauskohtaisesti, ja ne voidaan uusia.

Liitteessä III, sellaisena kuin se on voimassa 21 päivänä heinäkuuta 2011, lueteltujen poikkeusten voimassaoloaika, joka voidaan uusia, on enintään viisi vuotta 21 päivästä heinäkuuta 2011, kun kyseessä ovat liitteessä I olevat luokat 1–7 ja 10, ja enintään seitsemän vuotta 4 artiklan 3 kohdassa säädetyistä asianomaisista päivämääristä, jollei lyhyempää määräaikaa ole asetettu, kun kyseessä ovat liitteessä I olevat luokat 8 ja 9.

Liitteessä IV, sellaisena kuin se on voimassa 21 päivänä heinäkuuta 2011, lueteltujen poikkeusten voimassaoloaika, joka voidaan uusia, on enintään seitsemän vuotta 4 artiklan 3 kohdassa säädetyistä asianomaisista päivämääristä, jollei lyhyempää määräaikaa ole asetettu.

3. Hakemukset poikkeuksen myöntämiseksi, uusimiseksi tai peruuttamiseksi on tehtävä komissiolle liitteen V mukaisesti.

4. Komissio

a)	ilmoittaa hakemuksen vastaanottamisesta sen lähettäjälle kirjallisesti 15 päivän kuluessa. Ilmoituksessa on mainittava hakemuksen vastaanottamispäivä;

b)	ilmoittaa hakemuksesta viipymättä jäsenvaltioille ja asettaa hakemuksen ja hakijan mahdollisesti toimittamat muut tiedot jäsenvaltioiden saataville;

c)	saattaa hakemuksen yhteenvedon julkisesti saataville;

d)	arvioi hakemuksen ja sen perustelut.

5. Hakemus poikkeuksen uusimiseksi on jätettävä viimeistään 18 kuukautta ennen poikkeuksen voimassaolon päättymistä.

Komissio tekee päätöksen hakemuksesta poikkeuksen uusimiseksi viimeistään kuusi kuukautta ennen voimassa olevan poikkeuksen voimassaolon päättymistä, jolleivät erityiset olosuhteet edellytä muuta määräaikaa. Voimassa oleva poikkeus pysyy voimassa, kunnes komissio tekee päätöksen hakemuksesta poikkeuksen uusimiseksi.

6. Mikäli hakemus poikkeuksen uusimiseksi hylätään tai poikkeus peruutetaan, poikkeuksen voimassaolo päättyy aikaisintaan 12 kuukauden ja viimeistään 18 kuukauden kuluttua päätöksentekopäivästä.

7. Ennen liitteiden muuttamista komissio muun muassa kuulee talouden toimijoita, kierrättäjiä, käsittelijöitä sekä ympäristö-, työntekijä- ja kuluttajajärjestöjä ja julkistaa esitetyt näkemykset.

8. Komissio hyväksyy yhdenmukaistetun mallin tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille hakemuksille sekä kattavat ohjeet hakemusten tekemiseksi, ottaen huomioon pk-yritysten tilanteen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6 artikla

Liitteessä II olevan rajoitusten kohteena olevien aineiden luettelon uudelleentarkastelu ja muuttaminen

1. Edellä 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ennalta varautumisen periaatteen huomioon ottamiseksi komissio tarkastelee uudelleen perusteelliseen arviointiin perustuen liitteessä II olevaa rajoitusten kohteena olevien aineiden luetteloa ja sen muuttamista ennen 22 päivää heinäkuuta 2014 ja tämän jälkeen määräajoin omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion ehdotuksesta, johon sisältyy 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Liitteessä II olevan rajoitusten kohteena olevien aineiden luettelon uudelleentarkastelun ja muuttamisen on oltava johdonmukaista muun kemikaalilainsäädännön, erityisesti asetuksen (EY) N:o 1907/2006, kanssa, ja niissä on otettava huomioon muun muassa kyseisen asetuksen liitteet XIV ja XVII. Uudelleentarkastelussa on hyödynnettävä kyseisen lainsäädännön soveltamisesta saatua yleisesti saatavilla olevaa tietoa.

Komissio ottaa liitteen II uudelleentarkastelussa ja muuttamisessa huomioon erityisesti seuraavat seikat aineen, mukaan lukien erittäin pienikokoiset aineet tai sisäiseltä rakenteeltaan tai pintarakenteeltaan erittäin pienikokoiset aineet, tai vastaavien aineiden ryhmän osalta:

a)	voiko se vaikuttaa haitallisesti sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuoltotoimiin, mukaan lukien mahdollisuudet valmistella sähkö- ja elektroniikkalaiteromua uudelleenkäyttöä varten tai kierrättää sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta saatavia materiaaleja;

voiko se käyttötarkoitukset huomioon ottaen levitä hallitsemattomasti ympäristöön tai aiheuttaa hajapäästöjä taikka synnyttää vaarallisia jäämiä tai muuntumis- tai hajoamistuotteita sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta peräisin olevien materiaalien uudelleenkäytön, kierrätyksen tai muun käsittelyn valmistelussa nykyisissä toimintaolosuhteissa;

c)	voiko se johtaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräys- ja käsittelyprosesseihin osallistuvien työntekijöiden sellaiseen altistumiseen, jota ei voida hyväksyä;

d)	voidaanko se korvata korvaavilla aineilla tai vaihtoehtoisilla tekniikoilla, joilla on vähemmän haittavaikutuksia.

Komissio kuulee uudelleentarkastelun aikana eri osapuolia, kuten talouden toimijoita, kierrättäjiä, käsittelijöitä sekä ympäristö-, työntekijä- ja kuluttajajärjestöjä.

2. Liitteessä II olevan rajoitusten kohteena olevien aineiden luettelon tai vastaavien aineiden ryhmän luettelon uudelleentarkastelua tai muuttamista koskevien ehdotusten on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)	ehdotetun rajoituksen täsmällinen ja selkeä sanamuoto;

b)	viittaukset ja tieteellinen näyttö rajoitusta varten;

c)	tiedot aineen tai vastaavien aineiden ryhmän käytöstä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa;

d)	tiedot haitallisista vaikutuksista ja altistumisesta erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaiteromun jätehuoltotoimien yhteydessä;

e)	tiedot mahdollisista korvaavista aineista ja muista vaihtoehdoista, niiden saatavuudesta ja luotettavuudesta;

f)	perustelut sille, että unionin laajuinen rajoitus on tarkoituksenmukaisin toimenpide;

g)	sosio-ekonominen arviointi.

3. Komissio hyväksyy tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet delegoiduilla säädöksillä 20 artiklan mukaisesti ja 21 ja 22 artiklan ehtoja noudattaen.

7 artikla

Valmistajien velvollisuudet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a)	valmistajat takaavat sähkö- ja elektroniikkalaitteita markkinoille saattaessaan, että ne on suunniteltu ja valmistettu 4 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

b)	valmistajat laativat vaaditut tekniset asiakirjat ja suorittavat tai suorituttavat päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II olevan moduulin A mukaisesti sisäisen tuotannonvalvontamenettelyn;

kun b alakohdassa tarkoitetun menettelyn avulla on osoitettu, että sähkö- ja elektroniikkalaite on sovellettavien vaatimusten mukainen, valmistajat laativat EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja kiinnittävät valmiiseen tuotteeseen CE-merkinnän. Mikäli muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä edellytetään sellaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn toteuttamista, joka on ainakin yhtä tiukka, tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan vaatimusten noudattaminen voidaan osoittaa tämän menettelyn yhteydessä. Asiasta voidaan laatia tekninen asiakirja;

d)	valmistajat säilyttävät tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen kymmenen vuoden ajan siitä, kun sähkö- ja elektroniikkalaite on saatettu markkinoille;

valmistajat varmistavat, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa noudatetaan vaatimuksia. Muutokset tuotteen suunnittelussa tai ominaisuuksissa ja muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa tai teknisissä eritelmissä, joihin nähden sähkö- ja elektroniikkalaitteen vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon;

f)	valmistajat pitävät kirjaa vaatimustenvastaisista sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja tuotteiden palautuksista ja tiedottavat niistä jakelijoille;

valmistajat varmistavat, että niiden sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka ansiosta ne voidaan tunnistaa, tai jos sähkö- ja elektroniikkalaitteen koko tai luonne ei tätä salli, että vaadittu tieto on annettu pakkauksessa tai laitteen mukana seuraavassa asiakirjassa;

valmistajat ilmoittavat nimensä, rekisteröidyn tuotenimensä tai rekisteröidyn tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, josta valmistajiin saa yhteyden, joko sähkö- ja elektroniikkalaitteessa tai, mikäli se ei ole mahdollista, laitteen pakkauksessa tai laitteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, josta valmistajaan saa yhteyden. Mikäli muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä on valmistajan nimen ja osoitteen oheistamisesta säännöksiä, jotka ovat ainakin yhtä tiukkoja, sovelletaan mainittuja säännöksiä;

valmistajat, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että sähkö- ja elektroniikkalaite, jonka ne ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen, ryhtyvät välittömästi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen laitteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen, ja tiedottavat asiasta välittömästi niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat laitteen saataville, ja ilmoittavat yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä;

valmistajat antavat perustellusta pyynnöstä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että sähkö- ja elektroniikkalaite on tämän direktiivin vaatimusten mukainen, kielellä, jota kyseinen kansallinen viranomainen helposti ymmärtää, ja tekevät kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään varmistamaan, että valmistajien markkinoille saattamat laitteet ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia.

8 artikla

Valtuutettujen edustajien velvollisuudet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a)	valmistajilla on mahdollisuus nimittää kirjallisella toimeksiannolla valtuutettu edustaja. Edellä 7 artiklan a alakohdassa säädetyt velvollisuudet ja teknisten asiakirjojen laatiminen eivät kuulu osana valtuutetun edustajan toimeksiantoon;

valtuutettu edustaja suorittaa valmistajalta saadussa toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon mukaan valtuutetun edustajan on voitava suorittaa ainakin seuraavat tehtävät:

—	pitää EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan siitä, kun sähkö- ja elektroniikkalaite on saatettu markkinoille;

—	antaa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että sähkö- ja elektroniikkalaite on tämän direktiivin vaatimusten mukainen;

—	tehdä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa näiden pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään varmistamaan, että edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteet ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia.

9 artikla

Maahantuojien velvollisuudet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a)	maahantuojat saattavat unionin markkinoille ainoastaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita, jotka ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia;

maahantuojat varmistavat ennen sähkö- ja elektroniikkalaitteen saattamista markkinoille, että valmistaja on suorittanut asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn, ja varmistavat lisäksi, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, että laitteeseen on kiinnitetty CE-merkintä, että sen mukana on vaaditut asiakirjat ja että valmistaja on noudattanut 7 artiklan f ja g alakohdassa säädettyjä vaatimuksia;

jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että sähkö- ja elektroniikkalaite ei ole 4 artiklan vaatimusten mukainen, maahantuoja saattaa laitteen markkinoille vasta sen jälkeen, kun se on saatettu sovellettavien vaatimusten mukaiseksi, ja ilmoittaa tästä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille;

maahantuojat ilmoittavat nimensä, rekisteröidyn tuotenimensä tai rekisteröidyn tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, josta maahantuojiin saa yhteyden, joko sähkö- ja elektroniikkalaitteessa tai, mikäli se ei ole mahdollista, laitteen pakkauksessa tai laitteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Mikäli muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä on maahantuojan nimen ja osoitteen oheistamisesta säännöksiä, jotka ovat ainakin yhtä tiukkoja, sovelletaan mainittuja säännöksiä;

e)	varmistaakseen tämän direktiivin noudattamisen maahantuojat pitävät kirjaa vaatimustenvastaisista sähkö- ja elektroniikkalaitteista ja laitteiden palautuksista ja tiedottavat niistä jakelijoille;

maahantuojat, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että sähkö- ja elektroniikkalaite, jonka ne ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen, ryhtyvät välittömästi tilanteen mukaan tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen laitteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi ja tiedottavat asiasta välittömästi niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa maahantuojat asettivat laitteen saataville, sekä ilmoittavat yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä;

g)	maahantuojat pitävät kymmenen vuoden ajan sähkö- ja elektroniikkalaitteen markkinoille saattamisesta EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennöksen markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistavat, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville;

maahantuojat antavat toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että sähkö- ja elektroniikkalaite on tämän direktiivin vaatimusten mukainen, kyseisen viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä ja tekevät kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään varmistamaan, että maahantuojien markkinoille saattamat laitteet ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia.

10 artikla

Jakelijoiden velvollisuudet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

kun jakelijat asettavat sähkö- ja elektroniikkalaitteen saataville markkinoilla, ne noudattavat asiaankuuluvaa huolellisuutta sovellettavien vaatimusten suhteen, erityisesti tarkistamalla, että sähkö- ja elektroniikkalaitteessa on CE-merkintä, että sen mukana on vaaditut asiakirjat kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät helposti ymmärtävät siinä jäsenvaltiossa, jossa laite on asetettu saataville markkinoilla, ja että valmistaja ja maahantuoja ovat noudattaneet 7 artiklan g ja h alakohdassa sekä 9 artiklan d alakohdassa säädettyjä vaatimuksia;

jos jakelija katsoo tai sillä on syytä uskoa, että sähkö- ja elektroniikkalaite ei ole 4 artiklan vaatimusten mukainen, se asettaa laitteen saataville markkinoilla vasta sen jälkeen, kun laite on saatettu vaatimusten mukaiseksi, ja ilmoittaa tästä valmistajalle tai maahantuojalle sekä markkinavalvontaviranomaisille;

jakelijat, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että sähkö- ja elektroniikkalaite, jonka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen, varmistavat, että ryhdytään tilanteen mukaan tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen laitteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, ja tiedottavat asiasta välittömästi niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa jakelijat asettivat laitteen saataville, ja ilmoittavat yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä;

jakelijat antavat toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että sähkö- ja elektroniikkalaite on tämän direktiivin vaatimusten mukainen, ja tekevät kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään varmistamaan, että jakelijoiden markkinoille saattamat laitteet ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia.

11 artikla

Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maahantuojaa tai jakelijaa pidetään tämän direktiivin mukaisesti valmistajana ja että siihen sovelletaan 7 artiklassa säädettyjä valmistajaa koskevia velvollisuuksia, kun se saattaa sähkö- ja elektroniikkalaitteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa jo markkinoille saatettua laitetta tavalla, joka voi vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen.

12 artikla

Talouden toimijoiden tunnistetiedot

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talouden toimijat esittävät markkinavalvontaviranomaisille pyynnöstä seuraavien tunnistetiedot kymmenen vuoden ajan sähkö- ja elektroniikkalaitteen markkinoille saattamisesta:

a)	kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille sähkö- ja elektroniikkalaitteita;

b)	kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet sähkö- ja elektroniikkalaitteita.

13 artikla

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

1. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava, että 4 artiklassa täsmennettyjen vaatimusten täyttyminen on osoitettu.

2. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on rakenteeltaan oltava annetun mallin mukainen ja sisällettävä liitteessä VI yksilöidyt tekijät, ja se on pidettävä ajan tasalla. Se on käännettävä sen jäsenvaltion, jonka markkinoille tuote saatetaan tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville, vaatimalle kielelle tai vaatimille kielille.

Mikäli muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä edellytetään sellaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn toteuttamista, joka on ainakin yhtä tiukka, direktiivin 4 artiklan 1 kohdan vaatimusten noudattaminen voidaan osoittaa tämän menettelyn yhteydessä. Asiasta voidaan laatia tekninen asiakirja.

3. Laatimalla EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen valmistaja ottaa vastuun siitä, että sähkö- ja elektroniikkalaite on tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

14 artikla

CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet

CE-merkintää koskevat asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklassa säädetyt yleiset periaatteet.

15 artikla

CE-merkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt ja ehdot

1. CE-merkintä on kiinnitettävä valmiiseen sähkö- ja elektroniikkalaitteeseen tai sen arvokilpeen näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi. Jos tämä ei laitteen luonteen vuoksi ole mahdollista tai perusteltua, se on kiinnitettävä pakkaukseen ja mukana oleviin asiakirjoihin.

2. CE-merkintä on kiinnitettävä ennen sähkö- ja elektroniikkalaitteen markkinoille saattamista.

3. Jäsenvaltioiden on nykyisiä mekanismeja hyödyntämällä varmistettava CE-merkintää koskevan järjestelmän moitteeton täytäntöönpano ja ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin toimiin, jos CE-merkintää käytetään väärin. Jäsenvaltioiden on myös säädettävä rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista, mukaan lukien vakavia rikkomistapauksia koskevat rikosoikeudelliset seuraamukset. Seuraamusten on oltava oikeasuhteisia rangaistavan teon vakavuuteen nähden ja muodostettava tehokas pelote väärinkäyttöä vastaan.

16 artikla

Vaatimustenmukaisuusolettama

1. Jollei päinvastaisesta ole näyttöä, jäsenvaltioiden on pidettävä sähkö- ja elektroniikkalaitteita, joissa on CE-merkintä, tämän direktiivin vaatimusten mukaisina.

2. Jos materiaalien, komponenttien ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden testauksessa ja mittauksessa on osoitettu, että ne täyttävät 4 artiklassa asetetut vaatimukset, tai jos ne on arvioitu sellaisten yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, niiden katsotaan täyttävän tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset.

17 artikla

Yhdenmukaistettua standardia koskeva virallinen vastalause

1. Mikäli jäsenvaltio tai komissio katsoo, että yhdenmukaistettu standardi ei täysin täytä niitä vaatimuksia, jotka se kattaa ja jotka on asetettu 4 artiklassa, komissio tai asianomainen jäsenvaltio antaa asian direktiivin 98/34/EY 5 artiklan nojalla perustetun komitean käsiteltäväksi ja esittää perustelunsa. Komitea antaa lausuntonsa viipymättä kuultuaan asianmukaisia eurooppalaisia standardointielimiä.

2. Komissio tekee komitean lausunnon perusteella päätöksen kyseistä yhdenmukaistettua standardia koskevan viittauksen julkaisemisesta, sen julkaisematta jättämisestä, sen julkaisemisesta rajoituksin tai sen säilyttämisestä ennallaan tai rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä taikka sen poistamisesta Euroopan unionin virallisesta lehdestä.

3. Komissio ilmoittaa asiasta asianomaiselle eurooppalaiselle standardointielimelle ja pyytää tarvittaessa kyseisten yhdenmukaistettujen standardien tarkistusta.

18 artikla

Markkinavalvonta ja unionin markkinoille tulevien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tarkastukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava markkinavalvontaa asetuksen (EY) N:o 765/2008 15–29 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa direktiivin 2008/98/EY 39 artiklan nojalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

20 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi 21 päivästä heinäkuuta 2011 lukien valta antaa 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 21 artiklan mukaisesti.

2. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 21 ja 22 artiklassa säädettyjä ehtoja.

21 artikla

Säädösvallan siirron peruuttaminen

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi koska tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee mahdolliset peruuttamisen syyt.

3. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

22 artikla

Delegoitujen säädösten vastustaminen

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi.

Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella.

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, delegoitu säädös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen mainitun määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä.

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

23 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista, ja niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava kyseiset säännökset komissiolle tiedoksi viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2013 ja ilmoitettava niihin vaikuttavista mahdollisista myöhemmistä muutoksista viipymättä.

24 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio tarkastelee tarvetta muuttaa tämän direktiivin soveltamisalaa 2 artiklassa tarkoitettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014 ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle tätä koskevan kertomuksen sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen mahdollisista muista soveltamisalan rajoituksista näiden sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta.

2. Komissio tarkastelee tätä direktiiviä yleisesti uudelleen viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2021 ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

25 artikla

Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2013. Niiden on toimitettava viipymättä nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

26 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2002/95/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä VII olevassa A osassa tarkoitetuilla säädöksillä, 3 päivästä tammikuuta 2013, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä VII olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainittu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja alettava soveltaa sitä.

Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

28 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 8 päivänä kesäkuuta 2011.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

GYŐRI E.

(1) EUVL C 306, 16.12.2009, s. 36.

(2) EUVL C 141, 29.5.2010, s. 55.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. marraskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 27. toukokuuta 2011.

(4) EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19.

(5) EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.

(6) EYVL C 30, 4.2.1988, s. 1.

(7) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7.

(8) EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24.

(9) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(10) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(11) EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1.

(12) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16.

(13) EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1.

(14) EYVL L 331, 7.12.1998, s. 1.

(15) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82.

(16) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

(17) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(18) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(19) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

(20) EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17.

LIITE I

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteiden luokat

1.	Suuret kodinkoneet

2.	Pienet kodinkoneet

3.	Tieto- ja teletekniset laitteet

4.	Kuluttajaelektroniikka

5.	Valaistuslaitteet

6.	Sähkö- ja elektroniikkatyökalut

7.	Lelut, vapaa-ajan- ja urheiluvälineet

8.	Lääkinnälliset laitteet

9.	Tarkkailu- ja valvontalaitteet, mukaan lukien teollisuuden tarkkailu- ja valvontalaitteet

10.	Automaatit

11.	Muut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin luokkiin.

LIITE II

4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rajoitusten kohteena olevat aineet ja niiden sallitut enimmäispitoisuudet painoprosentteina homogeenisessa materiaalissa

Lyijy (0,1 %)

Elohopea (0,1 %)

Kadmium (0,01 %)

Kuudenarvoinen kromi (0,1 %)

Polybromibifenyylit (PBB) (0,1 %)

Polybromidifenyylieetterit (PBDE) (0,1 %)

LIITE III

4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rajoituksesta vapautetut käyttötarkoitukset

Poikkeus		Poikkeuksen soveltamisala ja päivämäärät
1	Elohopea yksikantaisissa pienloistelampuissa silloin, kun elohopean määrä purkausputkea kohden on enintään:
1 a	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa < 30 W: 5 mg	Päättyy 31.12.2011; kaudella 31.12.2011–31.12.2012 saa käyttää purkausputkea kohti 3,5 mg elohopeaa; 31.12.2012 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 2,5 mg elohopeaa.
1 b	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa ≥ 30 W ja < 50 W: 5 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 3,5 mg elohopeaa.
1 c	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa ≥ 50 W ja < 150 W: 5 mg
1 d	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa ≥ 150 W: 15 mg
1 e	Yleiskäyttöön tarkoitetuissa ympyrän- tai neliön muotoisissa loistelampuissa, joiden putken läpimitta ≤ 17 mm	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 7 mg elohopeaa.
1 f	Erityiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa: 5 mg
2 a	Elohopea yleiskäyttöön tarkoitetuissa kaksikantaisissa lineaarisissa loistelampuissa lamppua kohti enintään:
2 a 1	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on normaali ja putken läpimitta < 9 mm (esim. T2): 5 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 4 mg elohopeaa.
2 a 2	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on normaali ja putken läpimitta ≥ 9 mm ja ≤ 17 mm (esim. T5): 5 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 3 mg elohopeaa.
2 a 3	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on normaali ja putken läpimitta > 17 mm ja ≤ 28 mm (esim. T8): 5 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 3,5 mg elohopeaa.
2 a 4	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on normaali ja putken läpimitta > 28 mm (esim. T12): 5 mg	Päättyy 31.12.2012; 31.12.2012 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 3,5 mg elohopeaa.
2 a 5	Kolmihuippuloisteainelamput, joiden käyttöikä on pitkä (≥ 25 000 h): 8 mg	Päättyy 31.12.2011; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 5 mg elohopeaa.
2 b	Elohopea muissa loistelampuissa lamppua kohti enintään:
2 b 1	Lineaariset halofosfaattilamput, joissa putken läpimitta > 28 mm (esim. T10 ja T12): 10 mg	Päättyy 13.4.2012.
2 b 2	Ei-lineaariset halofosfaattilamput (kaikki läpimitat): 15 mg	Päättyy 13.4.2016.
2 b 3	Ei-lineaariset kolmihuippuloisteainelamput, joissa putken läpimitta on > 17 mm (esim. T9)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 15 mg elohopeaa.
2 b 4	Muut yleiskäyttöön ja erityiskäyttöön tarkoitetut lamput (esim. induktiolamput)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 15 mg elohopeaa.
3	Elohopea erityiskäyttöön tarkoitetuissa kylmäkatodi- ja ulkoelektrodiloistelampuissa lamppua kohti enintään:
3 a	Lyhyt (≤ 500 mm)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 3,5 mg elohopeaa.
3 b	Keskipitkä (> 500 mm ja ≤ 1 500 mm)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 5 mg elohopeaa.
3 c	Pitkä (> 1 500 mm)	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 13 mg elohopeaa.
4 a	Elohopea muissa pienpainepurkauslampuissa lamppua kohti:	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää lamppua kohden 15 mg elohopeaa.
4 b	Elohopea yleisvalaistukseen tarkoitetuissa suurpainenatriumlampuissa, joissa on parannettu värintoistoindeksi Ra > 60, purkausputkea kohti enintään:
4 b I	P ≤ 155 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 30 mg elohopeaa.
4 b II	155 W < P ≤ 405 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 40 mg elohopeaa.
4 b III	P > 405 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 40 mg elohopeaa.
4 c	Elohopea muissa yleisvalaistukseen tarkoitetuissa suurpainenatriumlampuissa purkausputkea kohti enintään:
4 c I	P ≤ 155 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 25 mg elohopeaa.
4 c II	155 W < P ≤ 405 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 30 mg elohopeaa.
4 c III	P > 405 W	Ei käyttörajoituksia 31.12.2011 saakka; 31.12.2011 jälkeen saa käyttää purkausputkea kohden 40 mg elohopeaa.
4 d	Elohopea suurpaine-elohopealampuissa	Päättyy 13.4.2015.
4 e	Elohopea monimetallilampuissa
4 f	Elohopea muissa erityiskäyttöön tarkoitetuissa purkauslampuissa, joita ei erikseen mainita tässä liitteessä
5 a	Lyijy katodisädeputkien lasissa
5 b	Lyijy loisteputkien lasissa, enintään 0,2 painoprosenttia
6 a	Lyijy seosaineena työstökoneisiin tarkoitetussa teräksessä ja sinkityssä teräksessä, jossa on enintään 0,35 painoprosenttia lyijyä
6 b	Lyijy seosaineena alumiinissa, jossa on enintään 0,4 painoprosenttia lyijyä
6 c	Kupariseos, jossa on enintään 4 painoprosenttia lyijyä
7 a	Lyijy korkeiden sulamislämpötilojen juotoksissa (lyijyperustaiset seokset, jotka sisältävät lyijyä vähintään 85 painoprosenttia)
7 b	Lyijy palvelinten, tallennus- ja ryhmätallennus-laitteiden sekä kytkentään, merkinantoon ja siirtoon tarkoitettujen verkkoinfrastruktuurilaitteiden ja tietoliikenneverkon hallintalaitteiden juotoksissa
7 c I	Sähkö- ja elektroniikkakomponentit, jotka sisältävät lyijyä lasissa tai keraamisessa aineessa, esimerkiksi pietsosähköiset laitteet, lukuun ottamatta keraamisia eristeitä sisältäviä kondensaattoreita, tai jotka sisältävät lyijyä lasi- tai keraamimatriisiyhdisteessä
7 c II	Lyijy kondensaattorien keraamisissa eristeissä, kun nimellisjännite on vähintään 125 V AC tai 250 V DC
7 c III	Lyijy kondensaattorien keraamisissa eristeissä, kun nimellisjännite on alle 125 V AC tai 250 V DC	Päättyy 1.1.2013, minkä jälkeen voidaan käyttää ennen 1.1.2013 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
8 a	Kadmium ja sen yhdisteet pellettityyppisissä kertakäyttöisissä lämpösuojissa	Päättyy 1.1.2012, minkä jälkeen sitä voi käyttää ennen 1.1.2012 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
8 b	Kadmium ja sen yhdisteet sähkökoskettimissa
9	Kuudenarvoinen kromi korroosionestoaineena absorptiojäähdytyskoneiden hiiliteräsjäähdytys-järjestelmissä, enintään 0,75 painoprosenttia jäähdytysliuoksessa
9 b	Lyijy lämmitys-, ilmanvaihto-, ilmastointi- ja jäähdytyssovellusten jäähdytysainetta sisältävissä kompressoreissa olevissa laakerikuorissa ja -heloissa
11 a	Lyijy C-press compliant pin -tyyppisissä nastaliitinjärjestelmissä.	Saa käyttää ennen 24 päivää syyskuuta 2010 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
11 b	Lyijy muissa kuin C-press compliant pin -tyyppisissä nastaliitinjärjestelmissä	Päättyy 1.1.2013, minkä jälkeen voidaan käyttää ennen 1.1.2013 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
12	Lyijy lämpöä johtavan moduulin c-renkaan pinnoitemateriaalina	Saa käyttää ennen 24 päivää syyskuuta 2010 markkinoille saatettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
13 a	Lyijy optisissa sovelluksissa käytetyissä valkoisissa laseissa
13 b	Kadmium ja lyijy suodatinlaseissa ja reflektanssistandardeina käytetyissä laseissa
14	Lyijy juotoksissa, jotka koostuvat useammasta kuin kahdesta ainesosasta ja jotka on tarkoitettu nastojen ja mikroprosessorikotelon väliseen kytkentään ja joiden lyijypitoisuus on yli 80 mutta alle 85 painoprosenttia	Päättyi 1.1.2011, minkä jälkeen voidaan käyttää ennen 1.1.2011 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa.
15	Lyijy juotoksissa, joilla mahdollistetaan toimiva sähköliitos puolijohdepalan ja alustan välillä integroitujen piirien kääntösiru- eli flip chip -tekniikassa
16	Lyijy lineaarisissa hehkulampuissa, joissa on silikaatilla päällystetyt putket	Päättyy 1.9.2013.
17	Lyijyhalidi valaisevana aineena reprografiassa käytettävissä suurpainepurkauslampuissa (HID-lampuissa)
18 a	Lyijy aktivaattorina valaisevassa jauheessa (enintään 1 painoprosentti lyijyä) purkauslampuissa, joita käytetään erikoislamppuina diatsomenetelmällä tehtävässä reprografiassa, litografiassa, hyönteispyydyksissä, fotokemiallisissa ja käsittelyprosesseissa, jotka sisältävät loisteaineena esimerkiksi SMS:ää ((Sr,Ba)2MgSi2O7:Pb)	Päättyi 1.1.2011.
18 b	Lyijy aktivaattorina valaisevassa jauheessa (enintään 1 painoprosenttia lyijyä) purkauslampuissa, joita käytetään esimerkiksi BSP-loisteainetta (BaSi2O5:Pb) sisältävinä solariumlamppuina
19	Lyijy PbBiSn-Hg- ja PbInSn-Hg-metallien kanssa erityisseoksissa pääamalgaamina sekä PbSn-Hg:n kanssa lisäamalgaamina erittäin pienissä energiansäästölampuissa	Päättyy 1.6.2011
20	Lyijyoksidi nestekidenäytöissä käytettävien litteiden loistelamppujen etu- ja taka-alustojen yhdistämiseen käytettävässä lasissa	Päättyy 1.6.2011
21	Lyijy ja kadmium painoväreissä, joita käytetään lasien, esimerkiksi borosilikaatti- ja soodalasien emaloinnissa
23	Lyijy sellaisten pintaliitoskomponenttien (muiden kuin liittimien) pintakäsittelyyn, joissa johtimien väli on korkeintaan 0,65 mm	Saa käyttää ennen 24 päivää syyskuuta 2010 markkinoille saatetuissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varaosissa
24	Lyijy juotosaineessa, jota käytetään kiekkomaisten ja planaaristen keraamisten monikerroskondensaattoreiden reikäjuotoksissa (machined through hole -juotoksissa)
25	Lyijyoksidi SED-näyttöjen (surface conduction electron emitter displays) rakenne-elementeissä, erityisesti sintratuissa liitoksissa (seal frit) ja sulaterenkaassa (frit ring)
26	Lyijyoksidi BLB (Black Light Blue) -lamppujen lasikuvuissa	Päättyy 1.6.2011
27	Lyijyseokset juotosaineessa, jota käytetään suurtehokaiuttimissa (suunniteltu käytettäväksi useiden tuntien ajan vähintään 125 desibelin äänenteholla (SPL)) käytettävien muuntimien juotoksissa	Päättyi 24.9.2010
29	Lyijy neuvoston direktiivin 69/493/ETY (1) liitteessä I määritellyssä kristallilasissa (luokat 1, 2, 3 ja 4)
30	Kadmiumseokset sähköisinä/mekaanisina juotoskohtina johtimiin, jotka sijaitsevat suoraan puhekelalla vähintään 100 dB(A):n äänenpainetason omaavissa suurtehokaiuttimissa
31	Lyijy elohopeavapaiden litteiden loistelamppujen (joita käytetään esimerkiksi nestekidenäytöissä sekä design- tai teollisuusvalaistuksissa) juotosmateriaaleissa
32	Lyijyoksidi argon- ja kryptonlaserputkien ikkunarakenteiden sintratuissa liitoksissa
33	Juotoksissa käytettävä lyijy juotettaessa halkaisijaltaan enintään 100 μm olevia tehomuuntajien ohuita kuparilankoja
34	Lyijy metallikeraamisissa trimmeripotentiometrielementeissä
36	Elohopea tasavirralla toimivien plasmanäyttöjen katodisputteroinnin inhibiittorina, kun elohopeapitoisuus on enintään 30 mg/näyttö	Päättyi 1.7.2010
37	Lyijy sinkkiboraattilasikoteloisten suurjännitediodien metallipinnoitekerroksessa
38	Kadmium ja kadmiumoksidi alumiinisidoksisen berylliumoksidisubstraatin päällä käytetyissä paksukalvopastoissa
39	Kadmium väriä muuntavissa II-VI-ledeissä (< 10 μg Cd/mm2 valoa emittoivaa pinta- alaa), joita käytetään puolijohdevalaistus- tai -näyttöjärjestelmissä	Päättyy 1.7.2014

(1) EYVL L 326, 29.12.1969, s. 36.

LIITE IV

4 artiklan 1 kohdan mukaisesta rajoituksesta vapautetut lääkinnällisten laitteiden ja tarkkailu- ja valvontalaitteiden erityiset käyttötarkoitukset

Ionisoivaa säteilyä käyttävät tai detektoivat laitteet

1.	Lyijy, kadmium ja elohopea ionisoivan säteilyn ilmaisimissa

2.	Lyijylaakerit röntgenputkissa

3.	Lyijy sähkömagneettisen säteilyn vahvistuslaitteissa: mikrokanavalevyissä ja kapillaarilevyissä

4.	Lyijy röntgenputkien lasifritissä ja kuvanvahvistimissa sekä lyijy lasifrittisideaineessa, jota käytetään kaasulaserien kokoonpanoissa ja sähkömagneettisen säteilyn elektroneiksi muuntavissa tyhjiöputkissa

5.	Lyijy ionisoivalta säteilyltä suojaavissa suojaimissa

6.	Lyijy röntgensäteiden testikappaleissa

7.	Lyijystearaattiröntgensädediffraktiokiteet

8.	Kadmiumin radioaktiivisten isotooppien lähde kannettavissa röntgenfluoresenssispektrometreissä

Anturit, ilmaisimet ja eletrodit

1 a.	Lyijy ja kadmium ioniselektiivisissä elektrodeissa, myös pH-elektrodien lasissa

1 b.	Lyijyanodit sähkökemiallisissa happiantureissa

1 c.	Lyijy, kadmium ja elohopea infrapunailmaisimissa

1 d.	Elohopea vertailuelektrodeissa: vähäkloridinen elohopeakloridi, elohopeasulfaatti ja elohopeaoksidi

Muut

9.	Kadmium helium-kadmiumlasereissa

10.	Lyijy ja kadmium atomiadsorptiospektroskopialampuissa

11.	Lyijy seoksissa suprajohteena ja lämpöjohteena MRI-laitteissa

12.	Lyijy ja kadmium suprajohtavien materiaalien metallisidoksissa MRI-laitteissa ja SQUID-ilmaisimissa

13.	Lyijy vastapainoissa

14.	Lyijy yksikiteisissä pietsosähköisissä materiaaleissa, joita käytetään ultraääniantureissa

15.	Lyijy ultraääniantureiden sidosjuotteissa

16.	Elohopea erittäin tarkoissa kapasitanssin ja häviön mittaamissiltauksissa ja tarkkailu- ja valvontalaitteiden suurtaajuuksisten radiotaajuuksien kytkimissä ja releissä; elohopeaa saa olla enintään 20 mg/kytkin tai rele

17.	Lyijy kannettavien ensiapudefibrillaattorien juotteissa

18.	Lyijy korkean suorituskyvyn (8-14 μm) infrapunakuvantamismoduulien juotteissa

19.	Lyijy pii-nestekidenäytöissä (LCoS)

20.	Kadmium röntgensäteilyn mittaussuodattimissa

LIITE V

Hakemukset 5 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten myöntämiseksi, uusimiseksi ja peruuttamiseksi

Hakemuksen poikkeuksen myöntämiseksi, uusimiseksi tai, soveltuvin osin, peruuttamiseksi voi tehdä valmistaja, valmistajan valtuutettu edustaja tai jokin toimitusketjuun kuuluva talouden toimija, ja siitä on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

a)	hakijan nimi, osoite ja yhteystiedot;

b)	tiedot materiaalista tai komponentista ja poikkeuksen myöntämistä tai sen peruuttamista koskevan hakemuksen kohteena olevan aineen täsmällisistä käyttötarkoituksista materiaalissa tai komponentissa ja sen erityispiirteistä;

c)	todennettavissa olevat ja täydellisin lähdeviittein varustetut perustelut poikkeukselle tai sen peruuttamiselle 5 artiklassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti;

analyysi mahdollisista vaihtoehtoisista aineista, materiaaleista tai malleista elinkaaren perusteella, mukaan lukien, jos saatavilla, tiedot riippumattomista tutkimuksista, vertaisarvioidut selvitykset ja tiedot hakijan kehittämistoiminnasta sekä analyysit tällaisten vaihtoehtoisten aineiden, materiaalien tai mallien saatavuudesta;

e)	tiedot sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta peräisin olevien materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollisesta valmistelusta sekä jätteen asianmukaista käsittelyä koskevista säännöksistä direktiivin 2002/96/EY liitteen II mukaisesti;

f)	muut merkitykselliset tiedot;

g)	hakijan ehdottamat toimet mahdollisten vaihtoehtojen kehittämiseksi, kehittämistyön pyytämiseksi ja/tai soveltamiseksi ja toimien aikataulu;

h)	tarvittaessa ilmoitus tiedoista, joita olisi pidettävä omistusoikeuden suojaamina, ja todennettavissa olevat perustelut;

i)	poikkeusta haettaessa ehdotus poikkeuksen täsmälliseksi ja selkeäksi sanamuodoksi;

j)	yhteenveto hakemuksesta.

LIITE VI

EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS

1.	N:o … (sähkö- ja elektroniikkalaitteen yksilöllinen tunnistenumero):

2.	Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan nimi ja osoite:

3.	Tämä vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu valmistajan (tai asentajan) yksinomaisella vastuulla:

4.	Vakuutuksen kohde (jäljitettävyyden mahdollistava sähkö- ja elektroniikkalaitteen tunniste. Voidaan liittää tarvittaessa valokuva.):

5.	Edellä kuvattu vakuutuksen kohde on tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU (1) vaatimusten mukainen.

6.	Tarvittaessa viittaus niihin asiaankuuluviin yhdenmukaistettuihin standardeihin, joita on käytetty, tai viittaus teknisiin eritelmiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu:

7.	Lisätietoja:

… puolesta allekirjoittanut …

(antamispaikka ja -päivämäärä):

(nimi, tehtävä) (allekirjoitus):

(1) EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88.

LIITE VII

OSA A

Kumottu direktiivi ja sen muutokset

(26 artiklassa tarkoitetut)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/95/EY	(EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19).
Komission päätös 2005/618/EY	(EUVL L 214, 19.8.2005, s. 65).
Komission päätös 2005/717/EY	(EUVL L 271, 15.10.2005, s. 48).
Komission päätös 2005/747/EY	(EUVL L 280, 25.10.2005, s. 18).
Komission päätös 2006/310/EY	(EUVL L 115, 28.4.2006, s. 38).
Komission päätös 2006/690/EY	(EUVL L 283, 14.10.2006, s. 47).
Komission päätös 2006/691/EY	(EUVL L 283, 14.10.2006, s. 48).
Komission päätös 2006/692/EY	(EUVL L 283, 14.10.2006, s. 50).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/35/EY	(EUVL L 81, 20.3.2008, s. 67).
Komission päätös 2008/385/EY	(EUVL L 136, 24.5.2008, s. 9).
Komission päätös 2009/428/EY	(EUVL L 139, 5.6.2009, s. 32).
Komission päätös 2009/443/EY	(EUVL L 148, 11.6.2009, s. 27).
Komission päätös 2010/122/EU	(EUVL L 49, 26.2.2010, s. 32).
Komission päätös 2010/571/EU	(EUVL L 251, 25.9.2010, s. 28).

OSA B

Määräajat saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä

(26 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi	Määräaika saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä
2002/95/EY	12 päivä elokuuta 2004
2008/35/EY	—

LIITE VIII

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 2002/95/EY	Tämä direktiivi
1 artikla	1 artikla
2 artiklan 1 kohta	2 artiklan 1 kohta, 2 artiklan 2 kohta, liite I
2 artiklan 2 kohta	2 artiklan 3 kohta
2 artiklan 3 kohta	2 artiklan 4 kohdan johdantolause
—	2 artiklan 4 kohta
3 artiklan a alakohta	3 artiklan 1 ja 2 kohta
3 artiklan b alakohta	—
—	3 artiklan 6–28 kohta
4 artiklan 1 kohta	4 artiklan 1 kohta, liite II
—	4 artiklan 3 ja 4 kohta
4 artiklan 2 kohta	4 artiklan 6 kohta
4 artiklan 3 kohta	—
5 artiklan 1 kohdan johdantolause	5 artiklan 1 kohdan johdantolause
5 artiklan 1 kohdan a alakohta	4 artiklan 2 kohta
5 artiklan 1 kohdan b alakohta	5 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäinen ja kolmas luetelmakohta
—	5 artiklan 1 kohdan a alakohdan toinen luetelmakohta 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan viimeinen alakohta
5 artiklan 1 kohdan c alakohta	5 artiklan 1 kohdan b alakohta
—	5 artiklan 2 kohta 5 artiklan 3–6 kohta
5 artiklan 2 kohta	5 artiklan 7 kohta
—	5 kohdan 8 kohta
6 artikla	6 artikla
—	7–18 artikla
7 artikla	19–22 artikla
8 artikla	23 artikla
9 artikla	25 artikla
—	26 artikla
10 artikla	27 artikla
11 artikla	28 artikla
—	Liitteet I ja II
Liitteessä oleva 1-39 kohta	Liitteessä III oleva 1-39 kohta
—	Liite IV, V, VI–VIII.

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2011.174.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 174

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	54. vuosikerta 1. heinäkuu 2011

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		DIREKTIIVIT
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta ( 1 )	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/62/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse väärennettyjen lääkkeiden pääsyn estämisestä lääkkeiden lailliseen toimitusketjuun ( 1 )	74
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa ( 1 )	88