LIITE

OSAJÄRJESTELMÄÄ ”KÄYTTÖTOIMINTA JA LIIKENTEEN HALLINTA” KOSKEVA YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ

SISÄLLYSLUETTELO

1.

JOHDANTO

1.1	Asiakirjan tekninen soveltamisala

1.2	Asiakirjan maantieteellinen soveltamisala

1.3	Tämän YTE:n sisältö

2.	OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1	Osajärjestelmä

2.2	Soveltamisala

2.2.1

Henkilökunta ja junat

2.2.2

Periaatteet

2.2.3

Sovellettavuus nykyiseen liikkuvaan kalustoon sekä rataan ja sen laitteisiin

3.	OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1	Olennaisten vaatimusten täyttäminen

3.2	Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus

4.	OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1

Johdanto

4.2	Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1

Henkilöstöön liittyvät eritelmät

4.2.1.1

Yleiset vaatimukset

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.2.1

Kuljettajan sääntökirja

4.2.1.2.2

Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien ratalaitteiden kuvaus

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

4.2.1.2.2.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

4.2.1.2.3

Aikataulut

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.4

Liikenteenohjaukselle tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja liikenteenohjauksen välillä

4.2.2

Juniin liittyvät eritelmät

4.2.2.1

Junan näkyvyys

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.1.2

Etupää

4.2.2.1.3

Takapää

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.2.2

Äänimerkin käyttö

4.2.2.3

Liikkuvan kaluston tunnisteet

4.2.2.4

Matkustajien ja kuorman turvallisuus

4.2.2.4.1

Kuorman turvallisuus

4.2.2.4.2

Matkustajien turvallisuus

4.2.2.5

Junan kokoonpano

4.2.2.6

Junan jarrutus

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.7.2

Tarvittavat tiedot

4.2.2.8

Opastimien ja radan merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

4.2.2.9

Turvalaite

4.2.3

Junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

4.2.3.2

Junien tunnisteet

4.2.3.2.1

Junanumeron muoto

4.2.3.3

Junan lähtö

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

4.2.3.3.2

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

4.2.3.4.2

Junaseuranta

4.2.3.4.2.1

Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot

4.2.3.4.2.2

Ennakoitu luovutusaika

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

4.2.3.6

Häiriötilanne

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

4.2.3.6.2

Kuljettajien ohjeistaminen

4.2.3.6.3

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen häiriötilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

4.3	Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1

Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään

4.3.2

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään

4.3.3

Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

4.3.3.1

Liitännät vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

4.3.3.2

Liitännät tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

4.3.4

Liitännät energia-YTE:ään

4.4	Käyttöä koskevat säännöt

4.5	Kunnossapitoa koskevat säännöt

4.6	Ammatilliset pätevyysvaatimukset

4.6.1

Ammattitaito

4.6.1.1

Ammatillinen tietämys

4.6.1.2

Kyky käyttää tätä tietämystä

4.6.2

Kielitaito

4.6.2.1

Periaatteet

4.6.2.2

Kielitaidon taso

4.6.3

Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

4.6.3.1

Peruselementit

4.6.3.2

Koulutustarpeiden selvittäminen

4.6.3.2.1

Koulutustarpeiden selvittämisprosessin kehittäminen

4.6.3.2.2

Koulutustarveselvityksen päivittäminen

4.6.3.2.3

Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1

Infrastruktuuria koskeva tietämys

4.6.3.2.3.2

Liikkuvaa kalustoa koskeva tietämys

4.6.3.2.3.3

Apuhenkilöstö

4.7	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.7.1

Johdanto

4.7.2

Poistettu

4.7.3

Poistettu

4.7.4

Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit

4.7.4.1

Ennen työhön hyväksymistä:

4.7.4.1.1

Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.1.2

Psykologinen arviointi

4.7.4.2

Työhön hyväksymisen jälkeen

4.7.4.2.1

Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

4.7.4.2.2

Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.2.3

Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

4.7.5

Terveydentilavaatimukset

4.7.5.1

Yleiset vaatimukset

4.7.5.2

Näkövaatimukset

4.7.5.3

Kuulovaatimukset

4.8	Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevat kansalliset rekisterit

4.8.1

Infrastruktuuri

4.8.2

Liikkuva kalusto

5.	YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1	Määritelmä

5.2	Osatekijöiden luettelo

6.	OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1	Yhteentoimivuuden osatekijät

6.2	Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

6.2.1

Periaatteet

7.	KÄYTTÖÖNOTTO

7.1	Periaatteet

7.2	Käyttöönoton suuntaviivoja

7.3	Erityistapaukset

7.3.1

Johdanto

7.3.2

Erityistapausten luettelo

7.3.2.1

Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskeva väliaikainen erityistapaus (T1)

7.3.2.2

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Liite A:

ERTMS/ETCS-käyttösäännöt

Liite B:

Muita yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavia sääntöjä

Liite C:

Turvallisuuteen liittyvän viestinnän menetelmät

Liite D:

Tiedot, joiden on oltava rautatieyrityksen käytettävissä niihin reitteihin liittyen, joilla sen on tarkoitus liikennöidä

Liite E:

Kielitaito ja viestinnän taso

Liite F:

Liite G:

Liite H:

Liite I:

Liite J:

Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta

Liite K:

Liite L:

Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan valmistelussa

Liite M:

Liite N:

Liite O:

Liite P:

Liite Pa:

Liite Q:

Liite R:

Liite S:

Liite T:

Jarrutuskyky

Liite U:

Avointen kysymysten luettelo

Liite V:

Liite W:

Sanasto

1.   JOHDANTO

1.1   Asiakirjan tekninen soveltamisala

Tämä yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (jäljempänä ’YTE ’) koskee direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevan 1 kohdan luettelon mukaista osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”. Lisätietoja tästä osajärjestelmästä on luvussa 2.

1.2   Asiakirjan maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2008/57/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä.

1.3   Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

a)	ilmoitetaan sen tarkoitettu soveltamisala käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä – 2 luku

b)	täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sen liitännöille muihin osajärjestelmiin – 3 luku

c)

määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka kyseisen osajärjestelmän ja sen liitäntöjen muihin osajärjestelmiin on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi direktiivin 2008/57/EY liitteessä I mainittujen rataverkkoryhmien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan – 4 luku

d)	määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi – 5 luku

e)	ilmoitetaan kussakin tapauksessa menettelyt, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa – 6 luku

f)	ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet ja sovellettavat elementit, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on vallitseva normi – 7 luku

g)	ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät – 4 luku.

Lisäksi voidaan direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ä varten. Nämä selostetaan 7 luvussa.

Tämän YTE:n 4 lukuun sisältyvät myös edellä tämän liitteen 1.1 ja 1.2 kohdassa mainittua soveltamisalaa koskevat käyttö- ja kunnossapitosäännöt.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1   Osajärjestelmä

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä kuvataan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.4 kohdassa seuraavasti:

2.2   Soveltamisala

Tätä YTE:ää sovelletaan tavanomaisen rautatieliikenteen Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ratoihin liittyvien rataverkon haltijoiden (jäljempänä myös ”IM”) ja rautatieyritysten (jäljempänä myös ”RU”) käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään.

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevassa YTE:ssä esitettyjä eritelmiä voidaan käyttää viiteasiakirjana liikennöitäessä junilla, vaikka ne eivät kuuluisikaan tämän YTE:n soveltamisalaan.

2.2.1   Henkilökunta ja junat

Jäljempänä olevat 4.6 ja 4.7 kohdat koskevat henkilökuntaa, joka on junassa mukana ja suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä ylitettäessä valtioiden välinen raja ja työskentelee sellaista paikkaa kauempana, jota rataverkon haltijan verkkoselostuksessa nimitetään ”raja-asemaksi” ja joka sisältyy tämän turvallisuuslupaan.

Kohta 4.6.2 koskee myös veturinkuljettajia, kuten direktiivin 2007/59/EY liitteessä VI olevassa 8 kohdassa säädetään. Henkilökunnan jäsenen ei katsota ylittävän rajaa, jos toiminta käsittää työskentelyn vain tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa kuvattujen ”raja-asemien” sisällä.

Liikenteenohjaukseen liittyviä turvallisuuden kannalta kriittistä tehtäviä hoitaviin henkilöihin sovelletaan ammatillista pätevyyttä sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.

Niihin henkilöstön jäseniin, jotka hoitavat junan loppuvalmisteluun liittyviä turvallisuuskriittisiä tehtäviä ennen junan aikataulun mukaista rajanylitystä ja työskentelevät tämän luvun ensimmäisessä kappaleessa kuvattua ”raja-asemaa” kauempana, sovelletaan 4.6 kohtaa sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. Junan ei katsota liikennöivän rajan yli, jos kaikki junan valtioiden välisen rajan ylittävät vaunut kulkevat vain tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa kuvatulle ”raja-asemalle” saakka.

Tästä voidaan yhteenvetona esittää seuraavat taulukot:

Henkilöstö, joka työskentelee sellaisten junien mukana, jotka ylittävät valtioiden välisen rajan ja jatkavat matkaansa raja-aseman jälkeen

Tehtävä	Ammatilliset pätevyysvaatimukset	Terveydentilavaatimukset
Junan miehistönä oleminen	4.6	4.7
Junan kulkuluvan antaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan valmistelu	4.6	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan lähettäminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen

Henkilöstö, joka työskentelee sellaisissa junissa, jotka eivät ylitä valtioiden välistä rajaa tai jatka raja-asemaa pidemmälle

Tehtävä	Ammatilliset pätevyysvaatimukset	Terveydentilavaatimukset
Junan miehistönä oleminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan kulkuluvan antaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan valmistelu	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen
Junan lähettäminen	Vastavuoroinen tunnustaminen	Vastavuoroinen tunnustaminen

2.2.2   Periaatteet

Tämä YTE käsittelee niitä käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osia (kuten 4 luvussa on selostettu), joiden kohdalla periaatteessa on toiminnallisia liitäntöjä rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä ja jotka ovat erityisen hyödyllisiä yhteentoimivuuden kannalta.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on varmistettava, että kaikki sääntöjä ja menettelyjä sekä asiakirjoja koskevat vaatimukset täytetään laatimalla asianmukaiset prosessit. Näiden prosessien perustaminen on olennainen osa direktiivin 2004/49/EY edellyttämää rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmää (jäljempänä myös ”SMS”). Itse turvallisuusjohtamisjärjestelmän arvioi kyseeseen tuleva kansallinen turvallisuusviranomainen (jäljempänä myös ”NSA”) ennen kuin se antaa turvallisuustodistuksen/-luvan.

2.2.3   Sovellettavuus nykyiseen liikkuvaan kalustoon sekä rataan ja sen laitteisiin

Vaikka suurin osa tämän YTE:n vaatimuksista liittyykin prosesseihin ja menettelyihin, osa niistä liittyy myös fyysisiin elementteihin eli toiminnan kannalta tärkeisiin juniin ja kulkuneuvoihin.

Näiden elementtien suunnittelukriteerit on esitetty muita osajärjestelmiä, kuten liikkuvaa kalustoa, koskevissa YTE:issä. Tämän YTE:n yhteydessä huomioon otetaan niiden toiminnallinen rooli.

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1   Olennaisten vaatimusten täyttäminen

Direktiivin 2008/57/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset.

3.2   Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus

Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

—	turvallisuus

—	luotettavuus ja käytettävyys

—	terveysnäkökohdat

—	ympäristönsuojelu

—	tekninen yhteensopivuus.

Direktiivin 2008/57/EY mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea yleisesti koko Euroopan laajuista tavanomaista rautatiejärjestelmää tai erityisesti kutakin osajärjestelmää ja sen osatekijöitä.

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto direktiivin 2008/57/EY liitteessä III esitettyjen ja tässä YTE:ssä esitettyjen olennaisten vaatimusten vastaavuudesta.

Kohta

Kohdan otsikko

Turvallisuus

Luotettavuus ja käytettävyys

Terveysnäkökohdat

Ympäristönsuojelu

Tekninen yhteensopivuus

Erityisesti käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevat olennaiset vaatimukset

1.1.1

1.1.2

1.1.3

1.1.4

1.1.5

1.2

1.3.1

1.3.2

1.4.1

1.4.2

1.4.3

1.4.4

1.4.5

1.5

2.6.1

2.6.2

2.6.3

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

X

X

X

4.2.1.2.1

Sääntökirja

X

X

X

4.2.1.2.2

Reittikirja

X

X

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

X

4.2.1.2.2.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

X

X

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

X

X

X

4.2.1.2.3

Aikataulut

X

X

X

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

X

X

X

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

X

X

X

4.2.1.4

Liikenteenohjaukselle tarkoitettu dokumentaatio

X

X

X

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja liikenteenohjauksen välillä

X

X

X

X

4.2.2.1

Junan näkyvyys

X

X

X

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

X

X

X

4.2.2.1.2

Etupää

X

X

X

4.2.2.1.3

Peräpää

X

X

X

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

X

X

X

X

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

X

X

X

4.2.2.2.2

Äänimerkin käyttö

X

X

4.2.2.3

Liikkuvan kaluston tunnisteet

X

X

X

4.2.2.4

Matkustajien ja kuorman turvallisuus

X

4.2.2.5

Junan kokoonpano

X

4.2.2.6

Junan jarrutus

X

X

X

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

X

X

X

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky

X

X

X

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

X

X

X

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

X

X

4.2.2.7.2

Tarvittavat tiedot

X

X

4.2.2.8

Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

X

X

4.2.2.9

Turvalaite

X

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

X

X

X

4.2.3.2

Junien tunnisteet

X

X

X

4.2.3.3

Junan lähtö

X

X

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

X

X

X

X

4.2.3.3.2

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

X

X

X

X

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

X

X

X

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

X

X

X

4.2.3.4.2

Junista ilmoittaminen

X

X

X

4.2.3.4.2.1

Junien sijainnin ilmoittamiseksi tarvittavat tiedot

X

X

4.2.3.4.2.2

Ennustettu luovutusaika

X

X

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

X

X

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

X

X

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

X

X

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

X

X

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

X

X

4.2.3.6

Häiriötilanne

X

X

X

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

X

X

4.2.3.6.2

Ilmoittaminen junan kuljettajille

X

4.2.3.6.3

Poikkeusjärjestelyt

X

X

X

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

X

X

X

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

X

4.4

ERTMS-käyttösäännöt

X

X

4.6

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

X

X

X

4.7

Työterveys- ja turvallisuusolot

X

4.   OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1   Johdanto

Kun otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät olennaiset vaatimukset, 2.2 kohdassa kuvattu käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä käsittää vain tässä luvussa eritellyt elementit.

Direktiivin 2001/14/EY mukaisesti rataverkon haltijalla on kokonaisvastuu siitä, että se esittää kaikki ne vaatimukset, joita sen rataverkossa kulkemaan oikeutettujen junien on täytettävä ottaen huomioon eri ratojen maantieteelliset erityispiirteet ja tässä luvussa esitetyt toiminnalliset tai tekniset eritelmät.

4.2   Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät sisältävät seuraavat osat:

—	henkilöstöön liittyvät eritelmät

—	juniin liittyvät eritelmät

—	junaliikenteeseen liittyvät eritelmät.

4.2.1   Henkilöstöön liittyvät eritelmät

4.2.1.1   Yleiset vaatimukset

Tämä kohta koskee henkilöstöä, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välinen suora vuorovaikutus.

1.	Rautatieyrityksen henkilöstö, joka a) ajaa junia (tässä YTE:ssä viitataan sanalla ”kuljettaja”) ja kuuluu ”junan miehistöön” b) työskentelee junassa (muuta kuin sen ajamista) ja kuuluu ”junan miehistöön” c) hoitaa junan valmisteluun liittyviä tehtäviä.

2.	Rataverkon haltijan liikenteenohjaushenkilöstö

Olennaiset vaatimukset koskevat:

—	dokumentaatiota

—	viestintää.

Lisäksi tämän YTE:n 2.2.1 kohdassa määritellylle henkilöstölle esitetään vaatimuksia, jotka koskevat:

—	pätevyyttä (ks. 4.6 kohta ja liite L)

—	terveyttä ja turvallisuutta (ks. 4.7 kohta)

4.2.1.2   Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Junan toiminnasta vastaavan rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki tämän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot ja dokumentaatio.

Näissä tiedoissa on otettava huomioon tarpeelliset perusasiat, jotka koskevat kullakin reitillä tapahtuvaa liikennettä ja käytettävää liikkuvaa kalustoa sekä normaali- että häiriö- ja hätätilanteissa.

4.2.1.2.1   Kuljettajan sääntökirja

Kaikkien kuljettajaa koskevien menettelyjen tulee sisältyä ”Kuljettajan sääntökirja” -nimiseen paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan.

Kuljettajan sääntökirjassa on esitettävä ajettavia reittejä ja kyseisillä reiteillä käytettävää liikkuvaa kalustoa koskevat vaatimukset normaali- ja häiriötilanteissa sekä kuljettajan mahdollisesti kohtaamissa hätätapauksissa.

Kuljettajan sääntökirjan on katettava kaksi erillistä aluetta:

—	toinen kuvaa koko Euroopan laajuista rautatiejärjestelmää koskevat yhteiset säännöt ja menettelyt (liitteiden A, B ja C sisältö huomioon ottaen)

—	toinen esittää kutakin rataverkon haltijaa koskevat säännöt ja menettelyt.

Siinä on oltava vähintään seuraavia asioita koskevat menettelyt:

—	henkilöstöturvallisuus ja turvatoimenpiteet

—	ohjaus, hallinta ja merkinanto

—	junaliikenne häiriötilanteet mukaan luettuina

—	vetokalusto ja muu liikkuva kalusto

—	onnettomuudet ja tapaturmat.

Rautatieyritys vastaa Kuljettajan sääntökirjan koostamisesta.

Rautatieyrityksen on julkaistava Kuljettajan sääntökirja samassa muodossa koko sen rataverkon alueella, jossa sen kuljettajat työskentelevät.

Rautatieyrityksen on koostettava Kuljettajan sääntökirja niin, että kuljettaja pystyy soveltamaan kaikkia käyttötoimintaan liittyviä sääntöjä.

Siinä on oltava kaksi liitettä:

—	liite 1: Viestintämenettelyjen käsikirja

—	liite 2: Lomakekirja.

Viestien ja lomakkeiden on oltava rataverkon haltijan ”operointikielellä” laadittuja.

Kuljettajan sääntökirjan laatimis- ja päivitysprosessiin tulee sisältyä seuraavat vaiheet:

—	rataverkon haltijan (tai toimintasääntöjen laatimisesta vastaavan organisaation) on annettava rautatieyritykselle asianmukaiset tiedot rataverkon haltijan ”operointikielellä”

—	rautatieyrityksen tulee laatia alkuperäinen tai päivitetty asiakirja

—	jos rautatieyrityksen Kuljettajan sääntökirjaa varten valitsema kieli ei ole sama kuin se, jolla asianmukaiset tiedot alun perin toimitettiin, rautatieyritys vastaa tarvittavan käännöksen järjestämisestä ja/tai selventävien huomautusten laatimisesta toisella kielellä.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että Kuljettajan sääntökirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2   Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien ratalaitteiden kuvaus

Kuljettajille on annettava ajotehtävän kannalta oleelliset tiedot rataosista ja käytössä olevista ratalaitteista niiden rataosien osalta, joilla he toimivat. Nämä tiedot on esitettävä yhdessä asiakirjassa nimeltään ”reittikirja” (joka voi olla joko paperinen tai sähköinen asiakirja).

Seuraavassa on luettelo tiedoista, jotka vähintään on annettava:

—	yleiset liikennettä koskevat ominaispiirteet

—	nousujen ja laskujen kaltevuuslukemat

—	yksityiskohtainen ratakaavio.

4.2.1.2.2.1   Reittikirjan laatiminen

Reittikirja on laadittava samassa muodossa kaikille niille rataosille, joita yksittäisen rautatieyrityksen junat käyttävät.

Rautatieyritys vastaa laatimansa reittikirjan täydellisyydestä ja oikeellisuudesta (esimerkiksi tarvittavien käännösten ja/tai selventävien huomautusten antamisesta) kunkin rataverkon haltijan toimittamien tietojen perusteella.

Siinä on oltava seuraavat tiedot (tämä luettelo ei välttämättä ole täydellinen):

a)	yleiset liikennettä koskevat ominaispiirteet: — opastinjärjestelmä ja vastaava liikennöintitapa (kaksiraiteinen rata, kaksisuuntaisuus, vasemman- tai oikeanpuoleinen liikenne jne.) — sähkönsyötön tyyppi — liikenteenohjauksen ja junan välisen radiolaitteiston tyyppi.

b)	tiedot nousuista ja laskuista sekä niiden kaltevuudesta ja sijainnista;

c)

yksityiskohtainen ratakaavio: — liikennepaikkojen sekä tärkeimpien kohtien nimet ja niiden sijainti — tunnelit, niiden sijainti, nimi, pituus ja erityiset tiedot, kuten kävelytiet ja turvalliset poistumispaikat sekä sellaisten turvallisten paikkojen sijainti, joissa matkustajat voidaan evakuoida — olennaiset paikat, kuten erotusjaksot — kunkin raiteen nopeusrajoitukset mukaan luettuina junalajin mukaiset nopeudet, jos niille on tarvetta — vastuussa oleva rataverkon haltija — viestintätavat liikenteenhallinta-/-ohjauskeskuksen kanssa sekä normaali- että häiriötilanteessa.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2.2   Muutokset reittikirjan tietoihin

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle kaikista pysyvistä tai tilapäisistä muutoksista 4.2.1.2.2.1 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin.

Rautatieyrityksen on ryhmiteltävä nämä muutokset tätä tarkoitusta vasten laadittuun paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan, jonka on oltava samanmuotoinen kaikkien niiden rataosien osalta, joiden alueella kyseisen rautatieyrityksen junat liikkuvat.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjan tietoihin tehtyjen muutosten koosteasiakirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2.3   Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

Rataverkon haltijan on ilmoitettava kuljettajille kaikista rataa tai ratalaitteita koskevista muutoksista, joita ei ole merkitty muutoksina reittikirjan tietoihin 4.2.1.2.2.2 kohdan mukaisesti.

4.2.1.2.3   Aikataulut

Aikataulutiedot mahdollistavat junien kulun ajallaan ja edistävät palvelun toimivuutta.

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle junan normaalin kulun edellyttämät tiedot, joihin sisältyy vähintään:

—	junan tunniste

—	junan kulussaolopäivät (tarpeen mukaan)

—	pysähdyspaikat ja niihin liittyvät toimet

—	lupapaikat ja muut ajoituspaikat

—	saapumis-/lähtö-/sivuutusajat kussakin pisteessä.

Nämä junan kulkua koskevat tiedot, joiden tulee perustua rataverkon haltijan antamiin tietoihin, voidaan antaa joko sähköisesti tai paperilla.

Tiedot on annettava kuljettajalle samassa muodossa kaikilla niillä rataosilla, joilla rautatieyritys toimii.

4.2.1.2.4   Liikkuva kalusto

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki liikkuvan kaluston häiriö- ja vauriotilanteessa tapahtuvan työskentelyn (esimerkiksi silloin, kun junaa on avustettava) kannalta olennaiset tiedot. Tässä dokumentaatiossa on myös kiinnitettävä huomiota nimenomaiseen vuorovaikutukseen rataverkon haltijan henkilöstön kanssa näissä tapauksissa.

4.2.1.3   Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Rautatieyrityksen on annettava kaikille sellaisille työntekijöilleen (sekä junassa työskenteleville että muille), jotka hoitavat sellaisia junaliikenteen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, joihin liittyy vuorovaikutus rataverkon haltijan henkilökuntaan tai tämän laitteiden tai järjestelmien käyttäminen, näiden tehtävien kannalta tarpeelliseksi katsomansa tiedot säännöistä, menettelyistä, liikkuvasta kalustosta ja reiteistä. Näiden tietojen on katettava sekä normaali toiminta että häiriötilanteet.

Junissa työskentelevälle henkilökunnalle annettavien tällaisten tietojen on rakenteensa, muotonsa, sisältönsä sekä laatimis- ja päivitysmenettelynsä osalta perustuttava tämän YTE:n 4.2.1.2 kohdassa esitettyyn eritelmään.

4.2.1.4   Liikenteenohjaukselle tarkoitettu dokumentaatio

Kaikki liikenteenohjauksen ja junien miehistöjen välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän kannalta tarpeelliset tiedot on esitettävä seuraavissa asiakirjoissa:

—	Viestinnän periaatteita kuvaavat asiakirjat (liite C);

—	Lomakekirja-niminen asiakirja.

Rataverkon haltijan on laadittava nämä asiakirjat omalla ”operointikielellään”.

4.2.1.5   Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja liikenteenohjauksen välillä

Turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön (määritelty liitteessä L) ja liikenteenohjauksen välillä käytetään rataverkon haltijan kyseisellä reitillä käyttämää ”operointikieltä” (ks. sanasto).

Junan miehistön ja liikenteenohjauksen välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän periaatteet on esitetty liitteessä C.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava henkilöstönsä päivittäisessä toiminnassaan käyttämä ”operointikieli” direktiivin 2001/14/EY mukaisesti.

Jos paikallinen käytäntö kuitenkin edellyttää myös toisen kielen käyttämistä, rataverkon haltijan on määriteltävä sen käytön maantieteelliset rajat.

4.2.2   Juniin liittyvät eritelmät

4.2.2.1   Junan näkyvyys

4.2.2.1.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden etu- ja takapään osoituksella.

4.2.2.1.2   Etupää

Rautatieyrityksen on junan etupäähän asennettujen sytytettyjen valkoisten merkkivalojen avulla varmistettava, että lähestyvä juna näkyy selvästi ja on tunnistettavissa lähestyväksi junaksi.

Junan kulkusuunnassa ensimmäisessä kalustoyksikössä on oltava kolme kuvitellun tasakylkisen kolmion kärjissä olevaa valoa seuraavan kuvan mukaisesti. Näiden valojen on oltava päällä aina, kun junaa ajetaan tästä päästä.

Etupään valojen on tehtävä junasta mahdollisimman helposti havaittava (esim. ratatyöntekijöille ja ylikäytävien käyttäjille) (merkkivalot) sekä annettava junan kuljettajalle riittävä näkyvyys (edessä olevan radan, radanvarren merkkien/kylttien jne. valaisu) (ajovalot) yöllä ja hämärässä, mutta ne eivät saa häikäistä vastaantulevien junien kuljettajia.

Valojen välinen etäisyys, korkeus kiskon selästä, halkaisija ja valovoima sekä syntyvän valokeilan mitat ja muoto sekä päivä- että yökäytössä on esitetty liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä (jäljempänä myös ”RST-YTE”).

4.2.2.1.3   Takapää

Rautatieyrityksen on asianmukaisesti merkittävä juniensa takapää. Loppuopasteita saa käyttää vain junan viimeisessä kalustoyksikössä. Ne on asetettava näkyville seuraavan kuvan osoittamalla tavalla.

4.2.2.1.3.1   Henkilöjunat

Henkilöjunan takapää on merkittävä kahdella kiinteällä punaisella merkkivalolla, jotka on sijoitettu vaunun poikittaisakselille samalle korkeudelle puskimien yläpuolelle.

4.2.2.1.3.2   Kansainvälisessä liikenteessä käytettävät tavarajunat

Jäsenvaltion on ilmoitettava, kumpaa seuraavista säännöistä sovelletaan sen rataverkon alueella jäsenvaltioiden välisen rajan ylittäviin juniin.

Joko

—	kaksi kiinteää punaista valoa tai

—	kaksi heijastinmateriaalilla päällystettyä levyä, joiden muoto on seuraava eli valkeat sivukolmiot sekä punainen ylä- ja alakolmio:

Valojen tai levyjen on oltava vaunun poikittaisakselilla samalla korkeudella puskimien yläpuolella. Niiden jäsenvaltioiden, jotka vaativat kaksi heijastavaa levyä, on myös hyväksyttävä kaksi kiinteää punaista valoa junan takaosan merkkinä.

4.2.2.1.3.3   Tavarajunat, jotka eivät ylitä jäsenvaltioiden välistä rajaa

Niiden tavarajunien takapään merkintä, jotka eivät ylitä jäsenvaltioiden välistä rajaa, on avoin kohta (ks. liite U).

4.2.2.2   Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden lähestymisestä varoittavalla äänimerkinantolaitteella.

4.2.2.2.2   Äänimerkin käyttö

Äänimerkin antamisen on oltava mahdollista kaikissa ajoasennoissa.

4.2.2.3   Liikkuvan kaluston tunnisteet

Jokaisella kalustoyksiköllä on oltava numero, joka yksiselitteisesti erottaa sen kaikista muista rautatiekalustoyksiköistä. Tämä numero on selvästi merkittävä ainakin kalustoyksikön molemmille sivuille.

Kalustoyksikköä koskevien käyttörajoitusten on myös oltava tunnistettavissa.

Lisävaatimukset esitetään liitteessä P.

4.2.2.4   Matkustajien ja kuorman turvallisuus

4.2.2.4.1   Kuorman turvallisuus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että tavaravaunut kuormataan turvallisesti ja tukevasti, ja että lasti pysyy koko matkan ajan turvallisesti ja tukevasti kuormattuna.

4.2.2.4.2   Matkustajien turvallisuus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että matkustajat kuljetetaan turvallisesti lähdöstä alkaen koko matkan ajan.

4.2.2.5   Junan kokoonpano

Rautatieyrityksen on määriteltävä henkilöstönsä noudatettaviksi tarkoitetut säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan, että juna täyttää sille myönnetyn reitin vaatimukset.

Junan kokoonpanoa koskevissa säännöissä on myös otettava huomioon seuraavat tekijät:

a)

liikkuva kalusto — junan jokaisen kalustoyksikön on oltava kaikkien niillä reiteillä sovellettavien määräysten mukainen, joilla junan on tarkoitus kulkea — junan jokaisen kalustoyksikön on sovelluttava kulkemaan sillä enimmäisnopeudella, jolla junan on tarkoitus kulkea — junan jokaisen kalustoyksikön on pysyttävä sille määrättyjen määräaikaishuoltoaikojen välillä koko matkan ajan (sekä ajan että kuljetun matkan perusteella mitaten).

b)

juna — kalustoyksiköistä muodostettavan junan on täytettävä kyseistä reittiä koskevat tekniset vaatimukset, eikä sen pituus saa ylittää väli- ja pääteasemille määriteltyjä suurimpia sallittuja pituuksia. — rautatieyrityksen on varmistettava, että juna on lähtöhetkellä teknisesti matkakuntoinen ja pysyy sellaisena koko matkansa ajan.

c)	paino ja akselipaino — junan painon on oltava niissä rajoissa, jotka voidaan sallia reittiosuus, kytkinten kestokyky, veturin vetokyky ja junan muut olennaiset ominaisuudet huomioon ottaen. Akselipainorajoituksia on noudatettava.

d)	junan enimmäisnopeus — junan suurimman nopeuden määrityksessä on otettava huomioon kaikki kyseisillä reiteillä olevat rajoitukset sekä junan jarrutuskyky, akselipaino ja kalustoyksiköiden tyypit.

e)	kinemaattinen ulottuma — junan jokaisen kalustoyksikön kinemaattisen ulottuman (kuorma mukaan luettuna) on oltava reittiosuudelle sallittujen rajojen sisällä.

Erityistapauksissa junan jarrujärjestelmä tai vetokaluston tyyppi saattaa asettaa lisärajoituksia.

4.2.2.6   Junan jarrutus

4.2.2.6.1   Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

Junan jokaisen kalustoyksikön on oltava kytkettynä liikkuvan kaluston YTE:ssä määriteltyyn läpikytkettävään itsetoimiseen jarrujärjestelmään.

Jokaisen junan ensimmäisessä ja viimeisessä kalustoyksikössä (vetoyksiköt mukaan luettuina) on oltava itsetoimijarru käytössä.

Jos juna jostain syystä katkeaa, osien on itsetoimisesti pysähdyttävä suurimmalla jarrutusteholla tapahtuvan jarrutuksen seurauksena.

4.2.2.6.2   Jarrutuskyky

Rataverkon haltijan on annettava rautatieyritykselle tiedot vaaditusta todellisesta jarrutuskyvystä. Näihin tietoihin on tarvittaessa sisällyttävä infrastruktuuriin mahdollisesti vaikuttavien jarrujärjestelmien, kuten magneettijarrujen, sähköjarrujen ja pyörrevirtajarrujen, käyttöä koskevat ehdot.

Rautatieyrityksen on varmistettava junan riittävä jarrutuskyky laatimalla kuljettajille jarrutussäännöt.

Jarrutuskykyä koskevia sääntöjä on hallittava rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän puitteissa.

Lisävaatimukset esitetään liitteessä T.

4.2.2.7   Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla varmistetaan, että junan kaikki turvallisuuteen liittyvät laitteet ovat täysin toimintakunnossa ja että juna voi kulkea turvallisesti.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junan toimintaan vaikuttavista ominaisuuksien muutoksista tai kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa mahdollisuuksiin sovittaa juna sille myönnetylle reitille.

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on määriteltävä ja pidettävä ajan tasalla junan kuljettamista koskevat ehdot ja menettelyt häiriötilanteen aikana.

4.2.2.7.2   Tarvittavat tiedot

Turvallista ja tehokasta toimintaa varten tarvittaviin tietoihin ja niiden toimitusprosessiin on sisällyttävä:

—	junan tunniste

—	junasta vastaavan rautatieyrityksen yksilöivät tiedot

—	junan todellinen pituus

—	kuljettaako juna matkustajia tai eläimiä, vaikka sen ei ole tarkoitus tehdä niin

—	kaikki käyttörajoitukset ja tiedot siitä, mitä kalustoyksiköitä ne koskevat (ulottuma, nopeusrajoitukset jne.)

—	rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetusta varten tarvitsemat tiedot.

Rautatieyrityksen on varmistettava, että rataverkon haltijoilla on nämä tiedot käytettävissään ennen junan lähtöä.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijoille, jos juna ei käytä sille annettua reittiä tai jos juna on peruutettu.

4.2.2.8   Opastimien ja radan merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan opastimet ja radan merkit, ja niiden on oltava kuljettajan nähtävissä. Sama koskee muunkin tyyppisiä radanvarressa olevia merkkejä, jos ne liittyvät turvallisuuteen.

Tämän varmistamiseksi radan merkit, opastimet ja opastaulut on suunniteltava ja sijoitettava riittävän yhdenmukaisesti. Mm. seuraavat seikat on otettava huomioon:

—	sijoittelun on oltava sellainen, että kuljettaja näkee lukea ne junan ajovalojen valossa

—	jos merkki on erikseen valaistava, valaistuksen on oltava tyypiltään ja voimakkuudeltaan sopiva

—	heijastavia merkkejä käytettäessä on heijastavien materiaalien ominaisuuksien oltava asiaa koskevien eritelmien mukaisia ja merkit on rakennettava sellaisiksi, että kuljettaja helposti kykenee lukemaan niitä junan ajovalojen valossa.

Ohjaamot on suunniteltava riittävän yhdenmukaisiksi niin, että kuljettaja helposti näkee hänelle tarkoitetut tiedot.

4.2.2.9   Turvalaite

Junassa on oltava kuljettajan aktiivisuutta seuraava turvalaite. Sen tulee pysäyttää juna, jos kuljettaja ei reagoi tietyn ajan kuluessa; tämä aika määritellään liikkuvan kaluston YTE:ssä.

4.2.3   Junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.3.1   Junan kulun suunnittelu

Rataverkon haltijan on ilmoitettava direktiivin 2001/14/EY mukaisesti, mitä tietoja tarvitaan ratakapasiteettia haettaessa.

4.2.3.2   Junien tunnisteet

Jokaisella junalla on oltava numero. Junanumeron antaa rataverkon haltija samalla kun se myöntää junalle ratakapasiteetin, ja numeron tulee olla rautatieyrityksen ja kaikkien junaa ohjaavien rataverkon haltijoiden tiedossa. Junanumeron on yksilöitävä se kyseisessä rataverkossa. Junanumeron vaihtumista kesken matkan tulisi välttää.

4.2.3.2.1   Junanumeron muoto

Junanumeron muoto määritellään ohjaus- ja hallintajärjestelmää koskevassa YTE:ssä (jäljempänä myös ”CCS-TSI”).

4.2.3.3   Junan lähtö

4.2.3.3.1   Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

Rautatieyrityksen on määriteltävä ennen junan lähtöä tehtävät (esim. ovien, kuorman ja jarrujen) tarkastukset, joilla varmistetaan turvallinen lähtö.

4.2.3.3.2   Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle, kun juna on valmis käyttämään rataverkkoa.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junaan tai sen toimintaan vaikuttavista epäkohdista, jotka mahdollisesti vaikuttavat junan kulkuun ennen sen lähtöä tai matkan aikana.

4.2.3.4   Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1   Yleiset vaatimukset

Liikenteen hallinnalla on varmistettava rautateiden turvallinen, tehokas ja täsmällinen toiminta, mukaan luettuna tehokas palautuminen liikennehäiriöstä.

Rataverkon haltijan on määritettävä menettelyt ja keinot seuraaviin tarkoituksiin:

—	junien reaaliaikainen hallinta

—	toimintatavat, joilla ylläpidetään infrastruktuurin mahdollisimman tehokasta toimintaa tapahtuneiden tai ennakoitujen viivästysten tai häiriötilanteiden sattuessa sekä

—	rautatieyrityksille tiedottaminen näissä tapauksissa.

Kaikki muut rautatieyrityksen tarvitsemat prosessit, jotka vaikuttavat rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan (haltijoiden) väliseen vuorovaikutukseen, voidaan ottaa käyttöön sitten, kun niistä on sovittu rataverkon haltijan kanssa.

4.2.3.4.2   Junaseuranta

4.2.3.4.2.1   Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot

Rataverkon haltijan tulee

a)	järjestää mahdollisuus tallentaa reaaliaikaisesti muistiin ne ajat, joina junat lähtevät verkollaan olevista edeltä määritellyistä junien kulun seurantapaikoista, saapuvat niihin tai sivuuttavat ne, sekä poikkeamat aikataulusta

b)

antaa junan kulun seurantaan liittyvät tietyt välttämättömät tiedot. Näihin tietoihin on sisällyttävä: — junan tunnistetiedot — seurantapisteen tunnistetiedot — rata, jolla juna kulkee — aikataulun mukainen aika seurantapaikasta — todellinen aika seurantapaikassa (ja tieto siitä, onko kyseessä lähtö-, saapumis- vai sivuutusaika – sellaisista seurantapaikoista, joissa juna pysähtyy, on annettava erikseen saapumis- ja lähtöaika) — tieto siitä, montako minuuttia juna oli aikatauluaan edellä tai jäljessä seurantapaikoissa — alustava selitys kaikille myöhästymisille, jotka ylittävät 10 minuuttia tai muun toimintaa valvovan ohjelman asettaman rajan — ilmoitus siitä, että juna on myöhässä, sekä siitä, montako minuuttia se on myöhässä — junan aiemmat tunnisteet, jos niitä on — tieto siitä, että junan matka on kokonaan tai osittain peruttu.

4.2.3.4.2.2   Ennakoitu luovutusaika

Rataverkon haltijalla on oltava prosessi, jonka avulla voidaan ilmoittaa, kuinka monta minuuttia junan rataverkon haltijalta toiselle luovuttamisen ajankohta arviolta poikkeaa aikataulusta.

Tähän tulee sisältyä tiedot liikennehäiriöstä (ongelman kuvaus ja tapahtumapaikka).

4.2.3.4.3   Vaaralliset aineet

Rautatieyrityksen on määriteltävä menettelyt vaarallisten aineiden kuljetuksen valvomiseksi.

Näiden menettelyjen on sisällettävä seuraavat tiedot:

—	määräykset, jotka on esitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/68/EY (1)

—	kuljettajalle annettava ilmoitus junassa olevista vaarallisista aineista ja niiden sijainnista

—	rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetuksesta tarvitsemat tiedot

—	yhteistyössä rataverkon haltijan kanssa määritetyt viestintäkanavat ja vaarallisiin aineisiin liittyvien hätätilanteiden varalta suunnitellut erityistoimet.

4.2.3.4.4   Toiminnan laatu

Rataverkon haltijalla ja rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla valvotaan kaikkien kyseeseen tulevien palvelujen tehokkuutta.

Valvontaprosessit on suunniteltava niin, että niiden avulla pystytään analysoimaan tietoja ja löytämään taustalla olevat tekijät sekä inhimillisten että järjestelmän virheiden osalta. Tämän analyysin tulosten perusteella on toteutettava korjaavia toimia, joiden tarkoituksena on eliminoida sellaiset tekijät, jotka saattavat estää rautatiejärjestelmän tehokkaan toiminnan, tai lieventää näiden tekijöiden vaikutusta.

Jos tällaisilla toimilla olisi saavutettavissa koko rautatiejärjestelmän laajuisia etuja myös muille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille, niistä on liikesalaisuuden sallimissa rajoissa tiedotettava.

Rataverkon haltijan on mahdollisimman pian analysoitava tapahtumat, jotka ovat merkittävästi häirinneet toimintaa. Rataverkon haltijan on tarvittaessa ja erityisesti silloin, kuin asia koskee niiden palveluksessa olevia henkilöitä, otettava kyseiseen tapahtumaan liittyvät rautatieyritykset mukaan analysointityöhön. Jos tällaisen analyysin tulokset johtavat rataverkon parannusehdotuksiin, joiden tarkoituksena on eliminoida tapaturmien/onnettomuuksien syitä tai vähentää niiden vaikutuksia, niistä on kerrottava kaikille asianomaisille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille.

Nämä prosessit on dokumentoitava ja alistettava sisäisille tarkastuksille.

4.2.3.5   Tietojen tallentaminen

Junien kulkuun liittyvät tiedot on tallennettava ja säilytettävä seuraavia tarkoituksia varten:

—	tukemaan turvallisuuden järjestelmällistä valvontaa tapaturmien ja onnettomuuksien estämiskeinona

—

tietojen keräämiseksi kuljettajan, junan ja radan sekä ratalaitteiden toiminnasta ennen onnettomuutta tai tapaturmaa ja (tarvittaessa) välittömästi sen jälkeen, jotta saadaan selville kuljettamisesta tai junalaitteista johtuvat syyt sekä tuetaan uusien keinojen löytämistä tai entisten kehittämistä tapauksen uusiintumisen estämiseksi.

—	veturin/vetoyksikön ja kuljettajan toimintaan liittyvien tietojen tallentamiseksi.

Tallennetut tiedot on voitava yhdistää seuraaviin tietoihin:

—	tallennuspäivä ja -aika

—	tallennetun tapahtuman tarkka maantieteellinen paikka (etäisyys kilometreinä jostain tunnetusta paikasta)

—	junan tunniste

—	kuljettajan henkilöllisyys.

Näiden tietojen tallentamista, säännöllistä arviointia ja käyttömahdollisuuksia koskevat vaatimukset on esitetty seuraavien jäsenvaltioiden asiaa koskevissa kansallisissa laeissa:

—	se jäsenvaltio, jossa rautatieyrityksellä on toimilupa (junassa tallennetun tiedon osalta) tai

—	se jäsenvaltio, jossa infrastruktuuri sijaitsee (junan ulkopuolella tallennettujen tietojen osalta).

4.2.3.5.1   Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

Rataverkon haltijan on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

—	junan kulkuun liittyvien ratalaitteiden (opastimien, vaihteiden jne.) toimintahäiriöt

—	ylikuumentuneen laakeripesän havaitseminen, jos laitteet sitä varten on asennettu

—	junan kuljettajan ja liikenteenohjauksen välinen viestintä.

4.2.3.5.2   Valvontatietojen tallentaminen junassa

Rautatieyrityksen on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

—	Seis-opastetta näyttävän opastimen tai kulkutien päätekohdan ohittaminen ilman lupaa

—	hätäjarrutus

—	junan ajonopeus

—	junakulunvalvontalaitteiden (merkinanto) irti kytkeminen tai ohittaminen

—	äänimerkin käyttö (vihellin)

—	oven hallintalaitteiden (avaus, sulkeminen) käyttö

—	liikkuvaan kalustoon mahdollisesti asennettujen kuumakäynti-ilmaisimien hälytykset

—	sen ohjaamon tiedot, josta tietoja kerätään tarkastusta varten.

4.2.3.6   Häiriötilanne

4.2.3.6.1   Ilmoittaminen toisille käyttäjille

Rataverkon haltijan on yhdessä rautatieyritysten kanssa määriteltävä prosessi, jonka avulla ne välittömästi ilmoittavat toisilleen kaikista rataverkon tai liikkuvan kaluston turvallisuutta, suorituskykyä ja/tai käytettävyyttä huonontavista tilanteista.

4.2.3.6.2   Kuljettajien ohjeistaminen

Kaikissa rataverkon haltijan vastuualueeseen kuuluvissa häiriötilanteissa rataverkon haltijan on annettava kuljettajille viralliset ohjeet niistä toimista, joihin näiden tulee ryhtyä, jotta häiriötilanteesta selvitään turvallisesti.

4.2.3.6.3   Poikkeusjärjestelyt

Rataverkon haltijan on yhdessä kaikkien sen rataverkolla toimivien rautatieyritysten ja tarvittaessa viereisten rataverkon haltijoiden kanssa määriteltävä, julkaistava ja annettava käytettäväksi asianmukaiset poikkeusjärjestelyjä koskevat suunnitelmat ja jaettava vastuut häiriötilanteen aiheuttamien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.

Näissä tapauksissa suunnittelun ja reagoinnin on oltava oikeassa suhteessa häiriötilanteen luonteeseen ja mahdolliseen vakavuuteen.

Näillä toimilla, joiden on vähintään sisällettävä suunnitelmat verkon palauttamiseksi normaalitilaan, voidaan myös hoitaa seuraavia asioita:

—	liikkuvan kaluston viat (esim. sellaiset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän häiriön liikenteelle, sekä menettelyt rikkoutuneiden junien pois siirtämiseksi)

—	radan ja sen laitteiden viat (esim. kun sähkönsyöttö on katkennut tai tilanteet, joissa junia joudutaan poikkeuttamaan suunnitellulta reitiltä)

—	äärimmäiset sääolot.

Rataverkon haltijan on kerättävä ja pidettävä ajan tasalla niiden rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen avainhenkilöiden yhteystiedot, joihin voidaan ottaa yhteyttä häiriötilanteeseen johtavan toimintahäiriön sattuessa. Näihin tietoihin on sisällyttävä yhteystiedot sekä työaikana että sen ulkopuolella.

Rautatieyrityksen on annettava tiedot rataverkon haltijalle ja ilmoitettava tälle kaikki yhteystietojen muutokset.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyrityksille kaikki omien yhteystietojensa muutokset.

4.2.3.7   Hätätilanteiden hallinta

Rataverkon haltijan on, neuvoteltuaan seuraavien elinten kanssa:

—	kaikki rataverkon haltijan rataverkolla toimivat rautatieyritykset tai näiden edustajat tilanteen mukaan

—	viereisten rataverkkojen haltijat tilanteen mukaan

—	paikalliset viranomaiset, pelastustoimen (mukaan luettuina palokunnat ja pelastuslaitokset) joko alueellisen tai valtakunnallisen tason edustajat tilanteen mukaan

määriteltävä, julkistettava ja annettava käyttöön tarvittavat keinot, joilla hätätilanteita hallitaan ja radan normaali toiminta palautetaan.

Näiden keinojen on yleensä katettava seuraavat tilanteet:

—	törmäykset

—	tulipalot junassa

—	junien evakuointi

—	onnettomuudet tunneleissa

—	tapaukset, joissa on mukana vaarallisia aineita

—	suistumiset.

Rautatieyrityksen on annettava rataverkon haltijalle kaikki näitä tapauksia koskevat tarkat tiedot, erityisesti junien pois hinauksen tai takaisin raiteelle nostamisen osalta.

Lisäksi rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla matkustajille kerrotaan junien hätä- ja turvamenettelyistä.

4.2.3.8   Junan miehistön auttaminen häiriötilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

Rautatieyrityksen on määriteltävä asianmukaiset menettelyt, joilla junan miehistöä autetaan häiriötilanteissa ja vältetään liikkuvan kaluston teknisistä ja muista vioista johtuvat viivästykset tai vähennetään niitä (esimerkiksi viestintäkanavat, junaa evakuoitaessa tehtävät toimet).

4.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Kun otetaan huomioon 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:

4.3.1   Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite		Tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuria koskevan YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Jarrutuskyky	4.2.2.6.2	Rataan kohdistuvat pitkittäisvoimat	4.2.7.2
Muutokset reittikirjan tietoihin	4.1.2.2.2	Käyttöä koskevat säännöt	4.4
Häiriötilanne	4.2.3.6

4.3.2   Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite		Tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta ja merkinantojärjestelmää koskevan YTE:n luonnoksen viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Sääntökirja	4.2.1.2.1
Käyttöä koskevat säännöt	4.4	Käyttöä koskevat säännöt	4.4
Opastimien ja radan merkkien näkyvyys	4.2.2.8	Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys	4.2.16
Jarrutuskyky	4.2.2.6	Jarrujen toimintataso ja ominaisuudet	4.3.2.3
Sääntökirja	4.2.1.2.1	Hiekoituslaitteiden käyttö	4.2.10
Junan numero	4.2.3.2.1	ETCS DMI	4.2.12
		GSM-R DMI	4.2.13
Tietojen tallentaminen junassa	4.2.3.5	Liitäntä tietojen tallentamiseen sääntelytarkoituksessa	4.2.15

4.3.3   Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

4.3.3.1   Liitännät vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite		Tavanomaisen rautatiejärjestelmän vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Poikkeusjärjestelyt	4.2.3.6.3	Hinauskytkin	4.2.2.2.4
Junan kokoonpano	4.2.2.5	Liitäntä infrastruktuuriin: akselipaino-parametri	4.2.3.2
Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset	4.2.2.6.1	Jarrutuskyky	4.2.4.5
Junan näkyvyys	4.2.2.1	Ulkopuoliset valot	4.2.7.1
Junan kuuluvuus	4.2.2.2	Äänimerkinantolaite	4.2.7.2
Opastimien näkyvyys	4.2.2.8	Näkyvyys ulos	4.2.9.1.3
		Tuulilasin optiset ominaisuudet	4.2.9.2.2
		Sisävalaistus	4.2.9.1.8
Junan turvalaite	4.2.2.9	Kuljettajan aktiivisuuden valvontatoiminto	4.2.9.3.1
Tietojen tallentaminen	4.2.3.5.2	Rekisteröintilaite	4.2.9.5

4.3.3.2   Liitännät tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite		Tavanomaisen rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n luonnoksen viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Takapää	4.2.2.1.3.2	Loppuoppaiden kiinnityslaitteet	4.2.6.3
Takapää	4.2.2.1.3.2	Loppuoppaat	Liite E
Junan kokoonpano	4.2.2.5	Ulottumat	4.2.3.1
Junan kokoonpano	4.2.2.5	Akselipaino-parametri	4.2.3.3.2
Poikkeusjärjestelyt	4.2.3.6.3	Nostaminen nosturilla tai tunkilla	4.2.2.2
Junan jarrutus	4.2.2.6	Jarru	4.2.4

4.3.4   Liitännät energia-YTE:ään

Tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite		Tavanomaisen rautatiejärjestelmän energia-YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Käytettävien ratojen sekä asiaan liittyvien ratalaitteiden kuvaus	4.2.1.2.2	Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti	4.2.1.2.2.3
Sähkönsyötön hallinta	4.4.2
Muutokset reittikirjan tietoihin	4.2.1.2.2.2	Töiden suoritus	4.4.3

4.4   Käyttöä koskevat säännöt

Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä käytettäviksi tarkoitettujen uusien ja erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavien sääntöjen ja menettelyjen, erityisesti jos ne liittyvät suoranaisesti uuden junien ohjaus- ja hallintajärjestelmän toimintaan, on oltava samanlaisia silloin, kun tilanteet ovat samanlaisia.

Tämän saavuttamiseksi eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS:n/ETCS:n) ja ERTMS/GSM-R -radiojärjestelmän käyttöä koskevat säännöt on esitetty liitteessä A.

Muita käyttöä koskevia sääntöjä, joita voidaan standardoida koko Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän kattaviksi, esitetään liitteessä B.

4.5   Kunnossapitoa koskevat säännöt

Ei sovelleta

4.6   Ammatilliset pätevyysvaatimukset

Tämän YTE:n 2.2.1 kohdan mukaisesti tämä kohta käsittelee ammatillista pätevyyttä ja kielitaitoa sekä tarvittavaa arviointiprosessia, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä on nämä taidot.

4.6.1   Ammattitaito

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan henkilöstöllä (alihankkijat mukaan luettuina) on oltava asianmukainen ammatillinen pätevyys, jotta se kykenee hoitamaan kaikki turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä normaaleissa oloissa sekä häiriö- ja hätätilanteissa. Tämä pätevyys koostuu ammatillisesta tietämyksestä ja kyvystä käyttää sitä käytännössä.

Tietoja eri tehtävissä edellytettävästä ammatillisesta vähimmäispätevyydestä on liitteissä J ja L.

4.6.1.1   Ammatillinen tietämys

Nämä liitteet huomioon ottaen ja riippuen henkilöstön jäsenen tehtävistä, vaadittava tietämys käsittää seuraavat alueet:

a)

rautateiden yleinen toiminta painottaen erityisesti turvallisuuden kannalta kriittisiä toimia: — kyseisen organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet — tärkeimpien yhteentoimivissa toiminnoissa mukana olevien henkilöiden roolit ja vastuualueet — erityisesti rautateiden toimintaan ja sähkörataan liittyvien vaarojen tunnistaminen.

b)	asianmukaiset tiedot turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä seuraavia kokonaisuuksia koskevien menettelyjen ja liitäntöjen osalta: — radat ja ratalaitteet — liikkuva kalusto — ympäristö.

4.6.1.2   Kyky käyttää tätä tietämystä

Kyky soveltaa tätä tietämystä normaali-, häiriö- ja hätätilanteissa edellyttää, että henkilöstö tuntee täysin seuraavat asiat:

—	näiden sääntöjen ja menettelyjen soveltamisen menetelmät ja periaatteet

—	ratalaitteiden ja liikkuvan kaluston sekä kaikkien turvallisuuteen liittyvien laitteiden käyttöön liittyvät prosessit

—	turvallisuusjohtamisjärjestelmän periaatteet, joiden avulla vältetään ihmisille ja toiminnalle aiheutuvat tarpeettomat vaarat.

Henkilöstöllä on myös oltava yleiset valmiudet mukautua eri tilanteisiin, joihin henkilö voi joutua.

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava osaamisen hallintajärjestelmä, jolla varmistetaan, että henkilöstön jäsenten pätevyyttä arvioidaan ja ylläpidetään. Lisäksi henkilöstöä on tarpeen mukaan koulutettava sen varmistamiseksi, että tietämys ja taidot pysyvät ajan tasalla, keskittyen erityisesti järjestelmän tai yksittäisten työntekijöiden mahdollisiin heikkouksiin tai puutteisiin.

4.6.2   Kielitaito

4.6.2.1   Periaatteet

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on varmistettava, että niiden näitä tehtäviä hoitava henkilöstö hallitsee tässä YTE:ssä esitetyt viestintäprotokollat ja -periaatteet.

Jos rataverkon haltijan operointikieli on muu kuin se, jota rautatieyrityksen henkilöstö tavallisesti käyttää, tämän tilanteen edellyttämän kieliopetuksen on oltava olennainen osa rautatieyrityksen osaamisen hallintajärjestelmää.

Niiden rautatieyrityksen työntekijöiden, joiden tehtäviin kuuluu viestintä rataverkon haltijan henkilöstön kanssa turvallisuuden kannalta tärkeissä asioissa niin rutiini-, häiriö- kuin hätätilanteissakin, on riittävästi hallittava rataverkon haltijan operointikieltä.

4.6.2.2   Kielitaidon taso

Henkilön on osattava rataverkon haltijan käyttämää kieltä riittävästi turvallisuustarkoituksiin:

a)	Vähimmäisvaatimuksena on, että kuljettaja kykenee — lähettämään ja ymmärtämään kaikki tämän YTE:n liitteessä C määritellyt viestit — tehokkaasti kommunikoimaan rutiini-, häiriö- ja hätätilanteissa — täyttämään lomakekirjan käyttöön liittyvät lomakkeet.

b)	Muiden junan miehistön jäsenten, joiden tehtävät edellyttävät kommunikointia rataverkon haltijan kanssa turvallisuuden kannalta kriittisissä asioissa, on vähimmäisvaatimuksena kyettävä lähettämään ja ymmärtämään junan ja sen toiminnan tilaa kuvaavia tietoja.

Ohjeita asianmukaisesta kielitaidon tasosta on liitteessä E. Kuljettajien kielitaidon on oltava vähintään tasolla 3. Muun junassa mukana olevan henkilöstön kielitaidon on oltava vähintään tasolla 2.

4.6.3   Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

4.6.3.1   Peruselementit

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on määriteltävä henkilöstönsä arvioinnissa käytettävä prosessi.

Suositus on, että siinä otetaan huomioon seuraavat asiat:

A.   Henkilökunnan valinta

—	henkilön kokemuksen ja pätevyyden arviointi

—	henkilön vieraiden kielten taito tai tämän valmiudet oppia niitä.

B.   Ammatillinen alkukoulutus

—	koulutustarpeiden selvittäminen

—	koulutusresurssit

—	kouluttajien kouluttaminen.

C.   Alkuarviointi

—	perusasiat

—	arviointiohjelma, jossa on mukana käytännön taitoa osoittava koe

—	kouluttajien pätevyys

—	pätevyystodistuksen antaminen.

D.   Pätevyyden ylläpitäminen

—	pätevyyden ylläpitämisen periaatteet

—	käytettävät menetelmät

—	pätevyyden ylläpitoprosessin virallistaminen

—	arviointiprosessi.

E.   Kertauskoulutus

—	jatkuvan koulutuksen periaatteet (kieliopinnot mukaan luettuina).

4.6.3.2   Koulutustarpeiden selvittäminen

4.6.3.2.1   Koulutustarpeiden selvittämisprosessin kehittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on selvitettävä henkilöstönsä koulutustarpeet.

Tässä analyysissa on selvitettävä sekä koulutuksen sisältö että sen taso ja otettava huomioon junien toimintaan Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä liittyvät riskit, erityisesti ne, jotka liittyvät inhimillisiin kykyihin ja rajoituksiin (inhimillisiin tekijöihin) ja jotka saattavat syntyä seuraavien tekijöiden seurauksena:

—	erot eri rataverkon haltijoiden toimintakäytännöissä ja niiden välillä siirtymiseen liittyvät riskit

—	erot tehtävissä, toimintatavoissa ja viestintäprotokollissa

—	rataverkon haltijoiden henkilöstön käyttämät eri ”operointikielet”

—	paikalliset toimintaohjeet, joihin saattaa sisältyä tietyissä tapauksissa, kuten esim. tietyssä tunnelissa käytettävät erityiset menettelyt tai laitteet.

Ohjeita huomioon otettavista elementeistä on 4.6.1 kohdassa mainituissa liitteissä. Henkilöstökoulutuksen on perustuttava mahdollisuuksien mukaan näihin elementteihin.

On mahdollista, että rautatieyrityksen toimintatavan tai rataverkon haltijan hoitaman rataverkon luonteen takia jotkut 4.6.1 kohdassa viitatuissa liitteissä mainitut elementit eivät tule kysymykseen. Koulutustarpeita selvittävässä analyysissä on mainittava ne elementit, jotka eivät tule kyseeseen, sekä syyt siihen.

4.6.3.2.2   Koulutustarveselvityksen päivittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on määriteltävä prosessi, jolla niiden omat koulutustarpeet tarkistetaan ja päivitetään ottaen huomioon eri tekijät, kuten aiemmat tarkastukset, järjestelmästä saatu palaute ja tiedossa olevat muutokset säännöissä, menettelyissä, radassa ja sen laitteissa ja tekniikassa.

4.6.3.2.3   Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1   Infrastruktuuria koskeva tietämys

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junahenkilökunnalla on riittävä tietämys kyseeseen tulevasta infrastruktuurista.

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen junissa työskentelevän henkilökunnan reittituntemus hankitaan ja ylläpidetään. Tämän prosessin on:

—	perustuttava rataverkon haltijan antamiin reittitietoihin ja

—	oltava tämän YTE:n 4.2.1 kohdassa kuvatun prosessin mukainen.

4.6.3.2.3.2   Liikkuvaa kalustoa koskeva tietämys

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen henkilöstö, josta junien miehistöt koostuvat, saavat ja ylläpitävät liikkuvaa kalustoa koskevia tietojaan.

4.6.3.2.3.3   Apuhenkilöstö

Rautatieyrityksen on varmistettava, että apuhenkilöstö (kuten tarjoilu- ja siivoushenkilöstö), joka ei kuulu varsinaiseen ”junan miehistöön”, koulutetaan peruskoulutuksensa lisäksi toimimaan ”junan miehistön” täysin koulutettujen jäsenten ohjeiden mukaisesti.

4.7   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.7.1   Johdanto

Henkilöstön, joka 4.2.1 kohdan mukaan hoitaa 2.2. kohdan mukaisia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, on oltava riittävän hyväkuntoista, jotta toiminnan ja turvallisuuden tasoa koskevat vaatimukset voidaan täyttää.

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava ja dokumentoitava prosessi, jonka ne ottavat käyttöön täyttääkseen turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä henkilöstölle asettamat lääketieteelliset, psykologiset ja terveyttä koskevat vaatimukset.

Valtuutetun työterveyslääkärin on tehtävä 4.7.4 kohdassa määritellyt lääkärintarkastukset ja niihin liittyvät yksittäisten työntekijöiden työkykyä koskevat päätökset.

Työntekijät eivät saa hoitaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jos heidän tarkkaavaisuutensa on alkoholin, huumeiden, psykotrooppisen lääkityksen tai vastaavien aineiden vaikutuksesta heikentynyt. Siksi rautatieyrityksellä ja rataverkon haltijalla on oltava käytössä menettelyt, joilla torjutaan vaaraa, että henkilöstö on töissä tällaisten aineiden vaikutuksen alaisena tai että he käyttävät tällaisia aineita töissä ollessaan.

Edellä mainittujen aineiden kohdalla sovelletaan rajoja, jotka on määritelty sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa juna liikennöi.

4.7.2   Poistettu

4.7.3   Poistettu

4.7.4   Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit

4.7.4.1   Ennen työhön hyväksymistä

4.7.4.1.1   Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Lääkärintarkastukset on tehtävä seuraavassa laajuudessa:

—	yleinen lääkärintarkastus

—	aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

—	virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

—	huumetesti.

4.7.4.1.2   Psykologinen arviointi

Psykologisen arvioinnin tarkoitus on auttaa rautatieyritystä palkkaamaan ja johtamaan henkilöstöä, joilla on tehtäviensä turvallisessa suorittamisessa vaadittavat kognitiiviset ja psykomotoriset ominaisuudet, käytös ja persoonallisuus.

Psykologisen arvioinnin sisällöstä päättäessään psykologin on otettava huomioon ainakin seuraavat kaikkien turvallisuuteen liittyvien tehtävien kannalta olennaiset kriteerit:

a)	Kognitiiviset: — huomio- ja keskittymiskyky — muisti — käsityskyky — päättelykyky — viestintäkyky.

b)	Psykomotoriset: — reaktionopeus — liikekoordinaatio.

c)	Käyttäytyminen ja persoonallisuus: — itsehillintä — käytöksen johdonmukaisuus — kyky itsenäiseen toimintaan — tunnontarkkuus.

Jos psykologi jättää tutkimatta jonkin näistä ominaisuuksista, päätös on perusteltava ja dokumentoitava.

4.7.4.2   Työhön hyväksymisen jälkeen

4.7.4.2.1   Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

Järjestelmällinen lääkärintarkastus on tehtävä vähintään seuraavin väliajoin:

—	joka viides vuosi työntekijöille, joiden ikä on enintään 40 vuotta

—	joka kolmas vuosi työntekijöille, joiden ikä on 41–62 vuotta

—	joka vuosi työntekijöille, joiden ikä on yli 62 vuotta.

Työterveyslääkärin on tihennettävä määräaikaistarkastuksia, jos työntekijän terveydentila sitä edellyttää.

4.7.4.2.2   Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Jos työntekijä on täyttänyt terveydentilaa koskevat vaatimukset ennen työhön ottamista tehdyssä tarkastuksessa, määräaikaistarkastuksilla on oltava seuraava vähimmäissisältö:

—	yleinen lääkärintarkastus

—	aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

—	virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

—	huumetesti, jos kliinisen tutkimuksen tulos sitä edellyttää.

4.7.4.2.3   Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

Määräajoin tehtävän lääkärintarkastuksen lisäksi on tehtävä ylimääräinen lääkärintarkastus ja/tai psykologinen arviointi, jos on perusteltua syytä epäillä työntekijän fyysistä tai henkistä soveltuvuutta tai epäillä huumeiden käyttöä tai alkoholin väärinkäyttöä. Tämä tulee erityisesti kyseeseen silloin, kun kyseinen henkilö on inhimillisellä erehdyksellä aiheuttanut onnettomuuden tai tapaturman.

Työnantajan on aina vaadittava lääkärintarkastusta 30 vuorokautta pidempään kestäneen sairausloman jälkeen. Soveltuvissa tapauksissa tällainen lääkärintarkastus voi rajoittua työterveyslääkärin tekemään, käytettävissä oleviin lääketieteellisiin tietoihin perustuvaan arvioon siitä, ettei sairaudella ole ollut vaikutusta työntekijän työkykyyn.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tällaiset ylimääräiset tarkastukset ja arvioinnit tehdään, kun ne ovat paikallaan.

4.7.5   Terveydentilavaatimukset

4.7.5.1   Yleiset vaatimukset

Henkilöstö ei saa kärsiä sairauksista tai käyttää lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa seuraavia oireita:

—	äkillinen tajuttomuus

—	tietoisuuden tai keskittymiskyvyn huononeminen

—	äkillinen toimintakyvyttömyys

—	tasapainon tai koordinaatiokyvyn huononeminen

—	merkittävä liikkumiseste.

Työntekijöiden on täytettävä seuraavat näkökykyä ja kuuloa koskevat vaatimukset:

4.7.5.2   Näkövaatimukset

—	näkö kauas silmälasien kanssa tai ilman: 0,8 (oikea silmä + vasen silmä – mitattuna erikseen); vähintään 0,3 huonommalla silmällä

—	vahvimmat sallitut korjauslinssit: kaukotaitteisuus + 5/likitaitteisuus – 8. Työterveyslääkäri voi poikkeustapauksissa, silmätautien erikoislääkärin mielipidettä kysyttyään, sallia nämä rajat ylittävät arvot

—	keskialueen näkö ja lähinäkö: riittävä joko silmälasien kanssa tai ilman

—	piilolasien käyttö on sallittu

—	normaali värinäkö: käytetään jotain tunnettua koetta, kuten Ishihara-koetta, ja täydennetään tarvittaessa jollain muulla tunnetulla kokeella

—	näkökenttä: normaali (ei mitään kyseisen työntekijän tehtäviä haittaavia poikkeamia normaalista)

—	kummankin silmän näkökyky: vaaditaan

—	syvyysnäkö: vaaditaan

—	herkkyys kontrasteille: hyvä

—	eteneviä silmäsairauksia ei saa olla

—	linssi-istute, keratotomia ja keratektomia sallitaan vain sillä ehdolla, että ne tarkastetaan vuosittain tai työterveyslääkärin määräämin väliajoin.

4.7.5.3   Kuulovaatimukset

Audiogrammin vahvistama riittävä kuulo eli:

—	riittävän hyvä kuulo, jotta on mahdollista keskustella puhelimessa ja samalla kuulla hälytysäänet ja radioviestit

—	seuraavat arvot on annettu ohjeellisiksi:

—	kuulon heikkeneminen ei saa taajuuksilla 500 ja 1 000 Hz olla suurempi kuin 40 dB

—	kuulon heikkeneminen ei saa taajuudella 2 000 Hz olla suurempi kuin 45 dB korvassa, jossa äänen kulkeutuminen ilmaa myöten on heikompaa.

4.8   Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevat kansalliset rekisterit

Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevien kansallisten rekisterien direktiivin 2008/57/EY 33, 34 ja 35 artiklassa kuvattujen ominaispiirteiden takia kyseiset rekisterit eivät sovellu käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmän erityistarpeisiin. Tämän vuoksi tässä YTE:ssä ei määritellä mitään näiden rekisterien osalta.

On kuitenkin operatiivisia syitä, joiden vuoksi tiettyjen rataverkkoa koskevien tietojen on oltava rautatieyrityksen käytettävissä ja vastaavasti tiettyjen liikkuvaa kalustoa koskevien tietojen on oltava rataverkon haltijan käytettävissä, kuten 4.8.1 ja 4.8.2 kohdassa on määritelty. Molemmissa tapauksissa kyseisten tietojen on oltava täydellisiä ja paikkansapitäviä

4.8.1   Infrastruktuuri

Ne tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkkoa koskevat käyttötoimintaan ja liikenteen hallintaan liittyvät tiedot, joiden on oltava rautatieyritysten käytettävissä, eritellään liitteessä D. Rataverkon haltija on vastuussa tietojen paikkansapitävyydestä.

4.8.2   Liikkuva kalusto

Seuraavien liikkuvaan kalustoon liittyvien tietojen on oltava rataverkon haltijoiden käytettävissä. Liikkuvan kaluston haltija vastaa seuraavien tietojen paikkansapitävyydestä:

—	onko liikkuva kalusto valmistettu käyttäen materiaaleja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa onnettomuuden tai tulipalon sattuessa (esimerkiksi asbesti)

—	pituus puskimineen.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   Määritelmä

Direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan f kohdan mukaan ”yhteentoimivuuden osatekijöillä” tarkoitetaan ”sellaista osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat”.

5.2   Osatekijöiden luettelo

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevia yhteentoimivuuden osatekijöitä ei ole.

6.   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1   Yhteentoimivuuden osatekijät

Koska tässä YTE:ssä ei toistaiseksi määritellä yhteentoimivuuden osatekijöitä, siinä ei myöskään käsitellä arviointijärjestelyjä.

6.2   Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

6.2.1   Periaatteet

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä on direktiivin 2008/57/EY liitteen II mukaan toiminnallinen osajärjestelmä.

Direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan mukaisesti rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on turvallisuusjohtamisjärjestelmässään osoitettava tämän YTE:n vaatimusten mukaisuus hakiessaan uutta tai muutettua turvallisuustodistusta tai -lupaa.

Vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat yhteiset turvallisuusmenetelmät edellyttävät, että kansalliset turvallisuusviranomaiset laativat tarkastusohjelman seuratakseen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja kaikkien YTE:ien vaatimusten päivittäistä täyttymistä. On huomattava, että mikään tässä YTE:ssä mukana oleva elementti ei tarvitse ilmoitetun laitoksen tekemää erillistä arviointia.

Tässä YTE:ssä esitetyt, liitäntöjen yhteydessä (4.3 kohta) luetellut vaatimukset, jotka liittyvät rakenteellisiin osajärjestelmiin, arvioidaan kyseisten rakenteellisten osajärjestelmien yhteydessä.

7.   KÄYTTÖÖNOTTO

7.1   Periaatteet

Tämän YTE:n käyttöönotto ja siinä olevien vaatimusten mukaisuus on määritettävä niiden käyttöönottosuunnitelmien mukaisesti, jotka jokaisen jäsenvaltion on laadittava radoille, joista ne ovat vastuussa.

Suunnitelmassa on otettava huomioon seuraavat asiat:

a)	kunkin radan käyttöön liittyvät inhimilliset tekijät

b)	kunkin radan käyttöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät

c)	se, koskeeko kyseisten elementtien käyttöönotto — kaikkia rataa käyttäviä junia — ainoastaan tiettyjä ratoja — kaikkia Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ratoja — kaikkia Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän radoilla kulkevia junia.

d)	käyttöönoton suhde muihin osajärjestelmiin (ohjaus, hallinta ja merkinanto, liikkuva kalusto jne.)

Tässä vaiheessa kaikki mahdollisesti kyseeseen tulevat poikkeukset on otettava huomioon ja dokumentoitava osana suunnitelmaa.

Käyttöönottosuunnitelmassa on otettava huomioon käyttöönoton mahdolliset eri tasot seuraavissa tapauksissa:

a)	rautatieyritys tai rataverkon haltija aloittaa toimintansa

b)	rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan vanhoja toimintajärjestelmiä uudistetaan tai parannetaan

c)	käyttöön otetaan uusia tai parannettuja infrastruktuuri-, energia-, liikkuvan kaluston tai ohjaus- ja hallintaosajärjestelmiä, jotka tarvitsevat vastaavat toimintaohjeet.

On yleisesti tiedossa, että kaikkia tämän YTE:n elementtejä ei voida täysin ottaa käyttöön ennen kuin käytettävät laitteet (rata, ohjaus- ja hallintalaitteet jne.) on yhdenmukaistettu. Tämän takia tässä luvussa esitetyt suuntaviivat on nähtävä vain välivaiheena, jolla tuetaan siirtymistä tavoitteena olevaan järjestelmään.

7.2   Käyttöönoton suuntaviivoja

Täytäntöönpanossa on kolme erillistä vaihetta:

a)	vahvistus siitä, että vanhat järjestelmät ja prosessit ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia

b)	vanhojen järjestelmien ja prosessien mukauttaminen tämän YTE:n vaatimusten mukaisiksi

c)

uudet järjestelmät ja prosessit, jotka ovat seurausta toisten osajärjestelmien käyttöönotosta — uudet/parannetut tavanomaisen rautatiejärjestelmän radat (infrastruktuuri/energia) — uudet tai parannetut ETCS-varustelut, GSM-R-radiolaitteistot, kuumakäynti-ilmaisimet (ohjaus, hallinta ja merkinanto) — uusi liikkuva kalusto (liikkuva kalusto).

7.3   Erityistapaukset

7.3.1   Johdanto

Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään:

a)	tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”) ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”).

b)	Tilapäisissä tapauksissa jäsenvaltioiden on oltava kyseisen osajärjestelmän mukaisia joko vuoteen 2016 (tapaus ”T1”) tai vuoteen 2024 (tapaus ”T2”) mennessä.

7.3.2   Erityistapausten luettelo

7.3.2.1   Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskeva väliaikainen erityistapaus (T1)

Tämän YTE:n 4.2.2.1.3.2 kohdan käyttöönottoa varten junat, joita käytetään pelkästään Viron, Latvian ja Liettuan 1 520 mm:n raideleveyden rataverkolla, voivat käyttää muulla tavoin määriteltyä junan loppuopastetta.

7.3.2.2   Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Tämän YTE:n 4.2.3.2.1 kohdan käyttöönoton osalta todetaan, että Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään vanhoissa järjestelmissä aakkosnumeerista tunnusta. Jäsenvaltiot esittävät aakkosnumeerisista junan tunnuksista tavoitteena olevaan numeerisiin tunnuksiin perustuvaan järjestelmään siirtymisen vaatimukset ja aikataulun.

---

(1)  EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13.