2.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/1

(1)

Edellytykset kolmansien valtioiden osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin olisi vahvistettava sopimuksessa, jolla luodaan puitteet tällaiselle mahdolliselle tulevalle osallistumiselle, sen sijaan, että edellytykset määriteltäisiin tapauskohtaisesti kunkin operaation osalta.

(2)

Neuvoston tehtyä 26 päivänä huhtikuuta 2010 päätöksen neuvottelujen aloittamista koskevasta valtuutuksesta, korkea edustaja on neuvotellut Euroopan unionin ja Montenegron välisen sopimuksen puitteiden luomisesta Montenegron osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin, jäljempänä ’sopimus’.

(3)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

2.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/8

(1)

Direktiivin mukaan komissio hyväksyy hyväksyttyyn kalustoyksikön tyyppiin viittaavan tyypinmukaisuusvakuutuksen mallin.

(2)

Euroopan rautatievirasto antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010 suosituksen hyväksyttyyn kalustoyksikön tyyppiin viittaavan tyypinmukaisuusvakuutuksen mallista.

(3)

Tyypinmukaisuusvakuutuksen liitteissä olisi osoitettava, että asianmukaiset tarkastusmenettelyt on suoritettu sovellettavan unionin lainsäädännön ja ilmoitettujen kansallisten sääntöjen mukaisesti, sekä annettava viitetiedot direktiiveistä, yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä, kansallisista säännöistä ja muista säännöksistä. Tyyppihyväksynnässä, jolla on EU-tunnistenumero (EIN), olisi annettava tiedot kaikista oikeudellisista vaatimuksista, joiden perusteella tyyppihyväksyntä on annettu jäsenvaltiossa.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

2.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/10

(1)

Asetusta (EY) N:o 1005/2008 sovelletaan sen 2 artiklassa määriteltyihin kalastustuotteisiin. Mainitun asetuksen liitteessä I luetellaan tuotteet, jotka jäävät kalastustuotteiden määritelmän ulkopuolelle. Määritelmän ulkopuolelle jätettyjen tuotteiden luetteloa voidaan tarkastella vuosittain uudelleen, ja sitä olisi muutettava niiden uusien tietojen perusteella, joita on kerätty asetuksen (EY) N:o 1005/2008 20 artiklan 4 kohdassa säädetyn, kolmansien maiden kanssa tehdyn hallinnollisen yhteistyön puitteissa.

(2)

Kalastustuotteiden määritelmän ulkopuolelle jätetyt tuotteet luetellaan myös asetuksen (EY) N:o 1005/2008 yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1010/2009 (2) liitteessä XIII. Tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi määritelmän ulkopuolelle jätetyt tuotteet olisi lueteltava ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1005/2008 liitteessä I, ja sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1010/2009 liite XIII olisi poistettava.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1010/2009 I osastossa annetaan jäsenvaltioiden satamissa suoritettavia kolmansien maiden kalastusalusten tarkastuksia koskevat säännökset. On tarpeen yhdenmukaistaa kyseiset säännökset Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) puitteissa tehdyn, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi toteutettavia satamavaltion toimenpiteitä koskevan sopimuksen kanssa. Yhdenmukaistaminen merkitsee tiettyjen tietojen sisällyttämistä satamaan saapumista koskevan ennakkoilmoituksen malliin sekä tiettyjen perusteiden lisäämistä satamatarkastuksissa huomioon otettaviin seikkoihin.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1010/2009 liitteessä V vahvistetaan luettelo alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen laatimista saaliiden dokumentointijärjestelyistä, joiden katsotaan täyttävän asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 säädetyt vaatimukset. Kyseisessä liitteessä olisi viitattava ICCAT:n tonnikalasaaliiden dokumentointiohjelmaan sellaisena kuin se vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 640/2010 (3).

(5)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 1005/2008 ja (EY) N:o 1010/2009 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään 4 artiklan ensimmäiseen kohtaan u alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan liitteet II A ja II B tämän asetuksen liitteellä II.

3)

Korvataan liitteessä V olevan I osan toinen luetelmakohta seuraavasti:

4)

Poistetaan liite XIII.

2.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/19

2.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/21

(1)

Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa direktiivin 2008/57/EY muita kuin keskeisiä osia ja jotka koskevat sen liitteiden II–IX mukauttamista, hyväksytään direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(2)

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä koostuu ratalaitteista ja veturilaitteista, jotka olisi katsottava kahdeksi erilliseksi osajärjestelmäksi. Sen vuoksi direktiivin 2008/57/EY liitettä II olisi muutettava.

(3)

Sähkönkulutuksen mittauslaitteet on rakenteellisesti integroitu liikkuvaan kalustoon. Sen vuoksi direktiivin 2008/57/EY liitettä II olisi muutettava.

(4)

Jäsenvaltioiden olisi direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimettävä elimet, jotka vastaavat tarkastusmenettelyjen suorittamisesta kansallisten sääntöjen tapauksessa. Sen vuoksi direktiivin 2008/57/EY liitteitä olisi muutettava kyseisten elinten soveltamien menettelyjen täsmentämiseksi.

(5)

Direktiivin 2008/57/EY liitteessä VI olevan 2 luvun ja välivaiheen tarkastuslausumien käytön osalta ilmoitetun laitoksen olisi ensin laadittava välivaiheen tarkastuslausumaan liittyvä EY-todistus, minkä jälkeen hakijan olisi puolestaan laadittava siihen liittyvä EY-vakuutus. Sen vuoksi direktiivin 2008/57/EY liitteitä V ja VI olisi muutettava.

(6)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset,

2.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/29

(1)

Komissio vastaanotti 26 päivänä heinäkuuta 1999 päivätyllä kirjeellä WAM Engineering Ltd -yritystä koskeneen kantelun, jonka mukaan Italia oli myöntänyt WAM SpA:lle sääntöjenvastaisia tukia.

(2)

Italian viranomaisilta pyydettiin lisätietoja 5 päivänä elokuuta 1999 ja 10 päivänä syyskuuta 1999 päivätyillä kirjeillä. Kantelija toimitti lisätiedot 2 päivänä syyskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä. Komissio toimitti kantelijalle 13 päivänä joulukuuta 1999 päivätyllä kirjeellä Italian viranomaisten vastauksen, joka oli saatu 11 päivänä lokakuuta 1999 päivätyllä kirjeellä, ja ilmoitti aikovansa aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn.

(3)

Komissio tarkasteli samaan aikaan kansallisia tukiohjelmia, jotka koskivat ulkomaisia suoria sijoituksia EU:n ulkopuolisiin maihin, aikomuksenaan julkaista asiaa koskeva komission tiedonanto.

(4)

Komissio pyysi lisätietoja Italialta 18 päivänä joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä sen jälkeen, kun kantelija oli ottanut uudelleen yhteyttä komissioon (komissiolle toimitettiin kaksi pyyntöä, toinen 31 päivänä maaliskuuta 2000 ja toinen 11 päivänä lokakuuta 2000 päivätyllä kirjeellä), sillä komissio oli lykännyt ulkomaisia suoria sijoituksia koskevaa tutkimusta.

(5)

Italian viranomaisilta pyydettiin 20 päivänä helmikuuta 2002 ja 27 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyillä kirjeillä toimitettujen tietojen perusteella lisätietoja 12 päivänä huhtikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Italian viranomaiset vastasivat 21 päivänä toukokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti 5 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä Italian viranomaisille, että se katsoi toimitettujen tietojen olevan epätäydellisiä ja pyysi täydentämään puuttuvat tiedot sekä lähettämään lisäselvityksiä 20 työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta.

(7)

Koska vastausta ei saatu huolimatta siitä, että Italian viranomaiset pyysivät 25 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä määräajan jatkamista 31 päivään heinäkuuta, komissio teki 26 päivänä syyskuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3), jäljempänä ’asetus (EY) N:o 659/1999’, 10 artiklan 3 kohdan mukaisen tietojen antamista koskevan välipäätöksen. Tällä välin asia oli siirretty ilmoittamattomia valtiontukia koskevaan rekisteriin numerolla NN 102/2002.

(8)

Kantelijalle tiedotettiin asian etenemisestä 26 päivänä kesäkuuta 2002 ja 4 päivänä lokakuuta 2002 päivätyillä kirjeillä. Kantelija pyysi 31 päivänä lokakuuta 2002 päivätyllä kirjeellä ilmoittamaan edellä mainitun välipäätöksen tuloksesta.

(9)

Italian viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 16 päivänä lokakuuta 2002 päivätyllä kirjeellä sekä lisätietoja 24 päivänä lokakuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

(10)

Komissio ilmoitti Italialle 24 päivänä tammikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa, nykyään SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa, tarkoitettu menettely (4).

(11)

Kantajalle ilmoitettiin tästä 29 päivänä tammikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä.

(12)

Kantelija lähetti komissiolle muistutuksen 10 päivänä helmikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, koska se ei ollut vielä saanut mainittua kirjettä.

(13)

WAM SpA lähetti Italian viranomaisille menettelyn aloittamisesta lähetetyn ilmoituksen johdosta välittömästi komissiolle kirjeen (päivätty 10 päivänä helmikuuta 2003).

(14)

Italia pyysi 27 päivänä helmikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että komission päätöksessä asetettua, tietojen luottamuksellisuuden ilmoittamista koskevaa 15 päivän määräaikaa jatkettaisiin 7 päivään maaliskuuta 2003.

(15)

Italia pyysi 10 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että komissio ei julkaisisi päätöstä ollenkaan, sillä tuensaaja halusi maksaa saamansa tuen takaisin. WAM SpA ilmoitti tästä myös itse suoraan komissiolle lähettämällään 13 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä.

(16)

Komissio huomautti 18 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että julkaisemisen välttämiseksi asian käsittelyn lopettamisesta oli tehtävä lopullinen päätös, jonka edellytyksenä oli, että komissiolle toimitetaan todisteet molempien valtiontukien ja niiden komission hyväksymällä tavalla laskettujen korkojen todellisesta takaisinperimisestä.

(17)

Italian viranomaisten 13 päivänä toukokuuta 2003 päivätyssä kirjeessään ehdottama määrä oli huomattavasti pienempi kuin tuen avustusekvivalentti, jonka komissio oli arvioinut alustavasti menettelyn aloittamisen aikaan saatavilla olevien tietojen perusteella. Tämän johdosta komissio ilmoitti Italialle 22 päivänä toukokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että koska takaisinperittäväksi ehdotettu määrä ei täyttänyt komission perusteita, päätös julkaistaisiin pian.

(18)

Kantelija pyysi 13 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä tietoja päätöksen julkaisemisesta. Komissio vastasi 18 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Kantelijalle ilmoitettiin samana päivänä myös sähköpostitse, että päätös oli juuri julkaistu, jotta se saisi asiasta nopeasti tiedon.

(19)

WAM SpA pyysi 1 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, jota oli edeltänyt (samana päivänä lähetetty) faksi, lupaa tutustua koko asiakirja-aineistoon. Komissio eväsi pyynnön 14 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä.

(20)

WAM SpA vastasi 20 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä suoraan komission Italialle toimittamaan ilmoitukseen päätöksen julkaisemisesta. Komissio vastasi 11 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä.

(21)

Kantelija ilmoitti 27 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä aikovansa vaatia WAM SpA:lta korvausta kärsimistään tappioista, jos komission lopullinen päätös olisi kielteinen, ja pyysi, että sille tiedotettaisiin noudatettavasta menettelystä.

(22)

Morton Machine Company Limited ilmoitti 4 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että WAM SpA oli haastanut sen italialaiseen tuomioistuimeen ja vaatinut puolestaan korvausta, ja kysyi komissiolta, voisiko tämä vaikuttaa siihen, että haaste vedettäisiin pois.

(23)

Komissio vastasi 10 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä molempiin Morton Machine Companyn kirjeisiin.

(24)

Kolmannet toimittivat 16 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä omat huomautuksensa menettelyn aloittamisesta ja pyysivät, että ne käsiteltäisiin luottamuksellisina.

(25)

Komission yksiköt ja Italian viranomaiset tapasivat 23 päivänä heinäkuuta 2003. Italian viranomaiset olivat ennen kokousta toimittaneet joitakin tietoja 22 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 25 päivänä heinäkuuta 2003. Lisäksi komissio sai 8 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä eräitä lisätietoja suoraan pääministerin kansliasta (Dipartimento per il coordinamento delle politiche comunitarie).

(26)

Morton Machine Company Limited tiedusteli 21 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, oliko lopullinen päätös jo tehty, ja pyysi, että sille tiedotettaisiin tilanteen edistymisestä. Komissio vastasi 28 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä.

(27)

Italia esitti 19 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä komissiolle omat huomautuksensa päätöksestä aloittaa muodollinen tutkintamenettely.

(28)

Italia toimitti 3 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä omat kommenttinsa kolmansien esittämistä huomautuksista.

(29)

Pääsihteeristö vahvisti WAM SpA:n 30 päivänä heinäkuuta 2003 esittämän korvauspyynnön johdosta 16 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä kielteisen päätöksensä, joka koski asiakirjoihin tutustumista.

(30)

Italia toimitti 14 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä asiakirjat, jotka puuttuivat 19 päivänä syyskuuta lähetetystä vastauksesta.

(31)

Komissio teki 19 päivänä toukokuuta 2004 neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 7 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisen päätöksen (5).

(32)

Sekä WAM SpA että Italia hakivat komission 19 päivänä toukokuuta 2004 tekemään päätökseen muutosta Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätti yhdistää asiat ja antoi 6 päivänä syyskuuta 2006 tuomion, jossa se kumosi komission päätöksen, koska komissio ei ollut toimittanut riittäviä todisteita siitä, että tuki vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristäisi kilpailua EU:n markkinoilla. (6)

(33)

Komissio valitti yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiosta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin hylkäsi komission valituksen 30 päivänä huhtikuuta 2009. (7)

(34)

WAM SpA on Italian lain mukainen yritys, jonka päätoimipaikka on Cavezzossa Italiassa. Tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla vuodesta 1995 vuoteen 2000 se toimi ruuvikuljettimien, kairojen, pölynpoistosuodattimien ja teollisuuslaitoksiin tarkoitettujen venttiilien tuotannon ja markkinoinnin alalla. Kyseisillä markkinoilla toimii paljon EU:n tuottajia. WAM SpA:lla oli erityisesti pölynpoistosuodattimien alalla kilpailijoina useita suuria EU:n alueen tuottajia, joilla oli käytössään huipputeknologiaa ja pitkälle kehitetty markkinointirakenne. (8)

(35)

WAM SpA:n osuus Italian sementtiteollisuudessa käytettävien ruuvikuljettimien markkinoista oli 60 prosenttia vuonna 1991, 50 prosenttia vuonna 2000 ja 55 prosenttia vuonna 2003. Pölynpoistosuodattimien markkinoista WAM SpA:n osuus oli 40 prosenttia vuonna 1991, 50 prosenttia vuonna 2000 ja 60 prosenttia vuonna 2003. (9)

(36)

WAM SpA laajensi vuodesta 1997 myyntiään Euroopan unionin jäsenvaltioiden markkinoille, erityisesti läntiseen Saksaan ja Ranskaan. Vuonna 2000 sen osuus sementtiteollisuudessa käytettävien ruuvikuljettimien markkinoista oli 70 prosenttia Ranskassa ja Saksassa ja 60 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä pölynpoistosuodattimien markkinoista 50 prosenttia Ranskassa, 20 prosenttia Saksassa ja 10 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa. (10)

(37)

Vuonna 1994 perustettiin japanilainen tytäryritys WAM Japan, joka on erikoistunut kahden Italiassa valmistettavan ja kuljetuskustannuksiltaan suhteellisen alhaisen tuotteen, pölynpoistosuodattimien ja venttiilien, markkinointiin. Vuonna 1995 perustettiin kiinalainen tytäryritys, jota hallinnoitiin aluksi yhteisyrityksenä paikallisen kumppanin kanssa, mutta joka on ollut vuodesta 1998 kokonaan WAM SpA:n määräysvallassa. (11)

(38)

WAM SpA:lla oli tarkastelujaksolla 84 prosentin osuus osakkeista myös brittiläisessä WAM Engineering Ltd -yrityksessä, jonka toimipaikka on Tewkesburyssä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. WAM Engineering Ltd toimi pääasiassa elintarvike-, kemian-, lääke- ja ympäristöteollisuudessa käytettävien sekoittimien suunnittelun, valmistuksen ja myynnin markkinoilla.

(39)

Kantelija viittasi WAM Engineering Ltd:n hinnoittelupolitiikkaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja esitti, että yritys pystyi tarjoamaan samoja tuotteita (teollisuuskäyttöön tarkoitettuja sekoittimia), joita myös kantelija itse valmistaa ja myy, kolmasosalla sen hinnasta eli hinnalla, jolla pystytään hädin tuskin kattamaan koneen valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet. Kantelijan näkemyksen mukaan tämä oli mahdollista Italian valtion erityisesti 29 päivänä heinäkuuta 1981 antaman lain nro 394, jäljempänä laki nro 394/81, nojalla myöntämällä tuella.

(40)

Kantelijan mukaan WAM Engineering Ltd:lle myönnettiin lailla nro 394/81 taloudellista tukea ohjelmiin, joilla tähdättiin kaupankäynnin aloittamiseen EU:n ulkopuolisissa maissa. Lailla nro 394/81 tuetaan erityisesti italialaisia yrityksiä, jotka aikovat perustaa ulkomaille tytäryhtiön, esimerkiksi edustuston, myyntiliikkeen tai varaston.

(41)

Italian viranomaiset vahvistivat myöntäneensä WAM SpA:lle vuonna 1995 yhteensä 2 281 450 000 Italian liiran (noin 1,18 miljoonan euron) korkotukilainan Japanissa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa toteutettavia hankkeita varten. Italian viranomaisten mukaan tuensaajalle myönnettiin todellisuudessa kuitenkin 1 358 505 421 liiran (noin 0,7 miljoonan euron) korkotukilaina, sillä Koreaan ja Taiwaniin suunniteltuja hankkeita ei ole toteutettu näiden maiden talouskriisien vuoksi.

(42)

Korkotukilaina kattoi 85 prosenttia tukikelpoisista menoista. Korkotukitoimenpide sai olla enintään 60 prosenttia viitekorosta. Laina piti maksaa takaisin viiden vuoden aikana tasalyhenteisesti yhtä suurina puolivuosittaisina lyhennyserinä, ja korko piti maksaa jäljellä olevalle velkaosuudelle. Lyhennyksettömäksi ajaksi vahvistettiin kaksi vuotta.

(43)

Lainan tuettua korkoa, joka on 4,4 prosenttia, laskettaessa viitekorkona käytettiin 11 prosentin markkinakorkoa. Edellä esitettyjen seikkojen ja menettelyn aloittamisen aikaan saatavilla olleiden tietojen perusteella tuki-intensiteettiä vastaava bruttoavustusekvivalentti vaikutti olevan 16,38 prosenttia, joka vastaa 222,523 miljoonan Italian liiran (noin 115 000 euron) tukea.

(44)

Tukikelpoiset kustannukset on jaettu kahteen ryhmään eli ulkomaisiin pysyviin rakenteisiin liittyviin kustannuksiin ja kaupan edistämistoimintaan. Huomioon otetut kustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa ilmoitettuina miljoonina Italian liiroina.

(45)

Lisäksi Italian viranomaiset vastasivat komission esittämään tietopyyntöön 21 päivänä toukokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, jonka mukaan WAM SpA:lle oli myönnetty 9 päivänä marraskuuta 2000 samasta tukiohjelmasta toinen korkotukilaina, jonka määrä oli 1 940 579 808 Italian liiraa (noin miljoona euroa).

(46)

Komissiolla ei ollut menettelyn aloittamista koskevaa päätöstä tehdessään tarkkoja tietoja tästä lisätuesta.

(47)

Italian viranomaiset esittivät 21 päivänä toukokuuta 2002 päivätyssä kirjeessään, että WAM SpA:lle vuonna 1995 lain nro 394/81 nojalla myönnetty tuki alitti merkittävästi vähämerkityksisen tuen rajan ja että samalle tuensaajalle ei ollut myönnetty muuta vähämerkityksistä tukea kyseisten kolmen vuoden aikana. Lisäksi ne korostivat, että tuen ei voida mitenkään katsoa liittyvän suoraan vientimääriin.

(48)

Komissio huomautti, että koska suurin osa tukikelpoisista kustannuksista, jotka otettiin huomioon myönnettäessä WAM SpA:lle tukea vuonna 1995 – kuten vuokriin, vakuutuksiin ja julkisiin palveluihin liittyvät kustannukset sekä toimintakustannukset (henkilöstö, kalusto ja laitteet) – liittyivät ulkomailla olevaan pysyvään toimipaikkaan, tuki olisi voitu katsoa jakeluverkoston perustamiseen ja toimintaan myönnetyksi tueksi.

(49)

Samoin komissio totesi, että pysyviin ulkomaisiin edustustoihin liittyvistä konsulttipalveluista, mainonnasta ja työmatkoista aiheutuvat kustannukset oli katsottava vientitoimintaan liittyviksi juokseviksi kustannuksiksi.

(50)

Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään katsovansa valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä tehdyn komission ilmoituksen (12) viimeisen kohdan perusteella, että jos päätöksentekohetkellä suuntaviivat on korvattu asetuksella, asetuksessa annettuja sääntöjä on sovellettava siltä osin kuin ne ovat suotuisampia kuin suuntaviivojen säännöt. Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä myös, että vähämerkityksiseen tukeen on periaatteessa sovellettava Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 69/2001 (13), jäljempänä ’asetus (EY) N:o 69/2001’, sääntöjä.

(51)

Komission asetusta (EY) N:o 69/2001 ei sen 1 artiklan a kohdan mukaan kuitenkaan sovelleta vientiin liittyvän toiminnan tukeen, toisin sanoen tukeen, joka välittömästi liittyy vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin menoihin.

(52)

Komissio huomautti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään siitä, onko tarkasteltava tuki vähämerkityksisestä tuesta annettujen sääntöjen mukainen, ettei vientitukea ollut nimenomaisesti suljettu pois vuonna 1992 annetuista pienten ja keskisuurten yritysten valtiontukia koskevista yhteisön suuntaviivoista (14), jäljempänä ’vuonna 1992 annetut pk-yrityksiä koskevat suuntaviivat’, vaan niissä asetettiin vähämerkityksiselle tuelle alhaisempi, 50 000 ecun raja.

(53)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään epäilevänsä, että WAM SpA:lle vuonna 1995 lain nro 394/81 nojalla myönnetty tuki ei mahdollisesti ole minkään vähämerkityksistä tukea koskevan säännön mukainen.

(54)

Lisäksi komissio epäili alustavan tarkastelun perusteella, ettei WAM SpA:lle myönnettyä tukea voida katsoa minkään säännöksen nojalla EY:n perustamissopimuksen, nykyisin SEUT-sopimuksen, mukaiseksi.

(55)

Kun muodollinen tutkintamenettely aloitettiin, komissio ei ollut tietoinen WAM-konsernille (kuten Italian viranomaiset yritystä nimittivät) vuonna 2000 myönnetyn tuen, lain nro 394/81 mukaisen korkotukilainan, erityispiirteistä, kuten tuki-intensiteetistä ja tukikelpoisista kustannuksista, sillä Italian viranomaiset eivät olleet toimittaneet niistä tietoja.

(56)

Tämän vuoksi komissio ei kyseisessä vaiheessa voinut tarkastella tukea yksityiskohtaisesti. Se ilmoitti kuitenkin epäilevänsä, ettei tukea voitu katsoa minkään säännöksen nojalla EY:n perustamissopimuksen, nykyisin SEUT-sopimuksen, mukaiseksi, sillä tuen tarkoitus oli sama kuin vuonna 1995 myönnetyn tuen tarkoitus ja se myönnettiin saman oikeusperustan nojalla.

(57)

Italian viranomaiset huomauttivat 24 päivänä lokakuuta 2002 päivätyssä kirjeessään, ettei WAM Engineeringille ollut koskaan myönnetty suoraan tukea eikä Italian yritysrekisteriin ollut kirjattu yhtään yritystä kyseisellä nimellä. Komissio havaitsi kuitenkin ensinnäkin, että WAM SpA:lla oli 84 prosentin osuus WAM Engineering Ltd -yrityksen osakkeista. Toiseksi komission mukaan Italian viranomaiset olivat ilmoittaneet 11 päivänä lokakuuta 1999 päivätyn kirjeensä jälkeen, että WAM SpA:lle oli myönnetty vuonna 1995 lain nro 394/81 nojalla korkotukilaina, ja lisänneet 21 päivänä toukokuuta 2002 päivätyssä kirjeessään, että WAM-konsernille oli myönnetty 9 päivänä marraskuuta 2000 saman tukiohjelman perusteella toinen korkotukilaina.

(58)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen yhteydessä saatiin huomautuksia eräältä kolmannelta, joka pyysi, ettei sen henkilöllisyyttä paljastettaisi.

(59)

Näissä huomautuksissa kolmas osapuoli kiittää komission pyrkimystä palauttaa kyseisen toimialan kilpailijoille tavanomaiset toimintaedellytykset ja valittaa teknisen alan taitojen ja työpaikkojen katoamista WAM SpA:n markkina-aseman vuoksi.

(60)

Italialle ilmoitettiin kolmannen huomautuksista 25 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Se huomautti 3 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että sen mielestä nämä huomautukset eivät tuoneet varsinaista lisäarvoa, sillä niissä vain vahvistettiin esimerkiksi kantelijan saman asian osalta jo aiemmin esittämät väitteet. Erityisesti Italian mielestä oli riittävästi todistettu, että mainituissa huomautuksissa esitettyjen tosiseikkojen ja WAM SpA:lle lain nro 394/81 nojalla myönnetyn rahoituksen välillä ei ollut yhteyttä.

(61)

Italian viranomaiset toimittivat vuoden 1995 lainan osalta tietoja, joiden mukaan WAM SpA oli vuoden 1994 tilinpäätöksensä perusteella ensimmäisen tuen myöntämisen ja siihen liittyvän hakemuksen tekemisen aikaan vuonna 1992 annettujen pk-yrityksiä koskevien suuntaviivojen 2.2 kohdan määritelmän mukainen keskisuuri yritys. Se työllisti 163 henkilöä, sen vuosiliikevaihto oli 16,8 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 20,1 miljoonaa euroa ja sen omisti kaksi yritystä, jotka molemmat täyttivät pk-yrityksen määritelmän. Samat Italian viranomaiset myönsivät, ettei WAM SpA ollut enää vuodesta 1998 alkaen pk-yritys, eikä myöskään silloin, kun toinen tuki myönnettiin (vuonna 2000).

(62)

Komissio ei ole saanut tietoonsa ensimmäistä tukea koskevia uusia merkittäviä seikkoja niiden lisäksi, joita sillä oli menettelyä aloitettaessa, lukuun ottamatta sitä, että laina maksettiin tuensaajalle useissa erissä, joiden lyhennyksettömien aikojen pituudet vaihtelivat kahdesta vuodesta nollaan. Alkuperäisessä sopimuksessa ei ollut määräystä koron tarkistuksesta. Tuki olisi pitänyt maksaa kokonaisuudessaan takaisin huhtikuuhun 2004 mennessä.

(63)

Italian viranomaiset täsmensivät vuonna 2000 myönnetystä toisesta korkotukilainasta menettelyn aloittamisen jälkeen 25 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyssä kirjeessä, että lainan todellinen kokonaismäärä oli 3 603 574 689 Italian liiraa (1 861 091,01 euroa) eikä 1 940 579 808 liiraa (noin miljoona euroa), kuten 21 päivänä toukokuuta 2002 päivätyssä kirjeessä oli ilmoitettu ja menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä mainittu; viimeksi mainittu määrä koski vain sitä lainan osaa, joka oli jo maksettu kun kirje kirjoitettiin, myönnetyn tuen kokonaismäärästä riippumatta.

(64)

Todellisuudessa sen jälkeen on maksettu kaksi muuta tukierää. Viimeinen, 248 091,01 euron suuruinen erä, oli maksettu 22 päivänä tammikuuta 2003. Tämän lainan myöntämisehdot ovat samat kuin vuonna 1995 myönnetyn lainan ehdot, sillä molemmat myönnettiin lain nro 394/81 nojalla. Vuonna 2000 myönnetyn lainan koko määrän myöntämisestä päätettiin 9 päivänä marraskuuta 2000 ja sopimus allekirjoitettiin 20 päivänä joulukuuta 2000.

(65)

Lainan tukikelpoisten kustannusten luettelo, jonka Italian viranomaiset toimittivat 22 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyn kirjeen liitteenä, on seuraava:

(66)

Tammikuun 14 päivänä 2004 päivättyyn kirjeeseen liitetyistä asiakirjoista ilmenee, että WAM SpA:n oli tarkoitus toteuttaa tarkasteltavana oleva ohjelma Kiinassa yhdessä kokonaan sen määräysvallassa olevan paikallisen yrityksen WAM Bulk Handling Machinery Shangai Co Ltd:n kanssa.

(67)

Tukikelpoisiksi kustannuksiksi on katsottu toimistojen, varastojen, näyttelytilojen ja teknisen avun tilojen (yhteensä 7 500 m2) vuokrat, kolmen ajoneuvon osto-, vuokraus- tai leasingkustannukset sekä emoyhtiössä ja ulkomailla työskentelevä henkilöstö (erityisesti yksi myyntipäällikkö ja kuusi teknikkoa).

(68)

Lainan korko on 2,32 prosenttia eli 40 prosenttia tuen myöntämisajankohtana voimassa olleesta 5,8 prosentin viitekorosta. Tässäkään sopimuksessa ei ilmeisesti määrätty koron tarkistamisesta laina-aikana. Laina maksettiin tuensaajalle useissa erissä, ja lyhennyksettömän ajan pituus vaihtelee kahdesta vuodesta nollaan.

(69)

Lainan takaisinmaksun osalta voidaan todeta, että Italian toimittamien tietojen mukaan 20 päivänä helmikuuta 2003 päättyi kahden vuoden lyhennyksetön jakso, jonka aikana tuensaajalle jo maksetuista lainaeristä oli suoritettu ainoastaan korot. Elokuun 20 päivänä 2003 alkoi viiden vuoden takaisinmaksuaika. Lainaa maksettiin takaisin puolivuosittaisin, lyhennyserät olivat yhtä suuret ja korko piti maksaa jäljellä olevalle velkaosuudelle. Takaisinmaksusuunnitelman mukaan takaisinmaksuajan olisi pitänyt päättyä 20 päivänä helmikuuta 2008.

(70)

Lisäksi Italian viranomaiset ovat todenneet koron tarkistamisesta takaisinmaksukauden aikana, että Italian lainsäädäntöön sisältyy yleisiä sääntöjä, joiden mukaan tällainen koron alentaminen on mahdollista.

(71)

Italian viranomaiset totesivat myös molempien tukien osalta, että ennen lainojen myöntämistä vaaditun pakollisen pankkitakuun kustannukset on vähennettävä tukimäärästä.

(72)

WAM SpA:n EU:hun ja sen ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä toimitettiin seuraavat tiedot:

(73)

Italian viranomaiset ilmoittivat, että edellä esitetyt kokonaisvientimäärät ovat 52 prosenttia WAM SpA:n vuoden 1995 kokonaisliikevaihdosta ja 57,5 prosenttia vuoden 1999 kokonaisliikevaihdosta.

(74)

Italian viranomaiset totesivat myös, ettei kumpikaan tarkasteltavana oleva tuki kuulu asetuksen (EY) N:o 69/2001 tai komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (15) soveltamisalaan. Ne katsoivat kuitenkin, että EU:n yrityksille myönnettävät kannustimet, joiden tarkoituksena on tukea EU:n ulkopuolella toteutettavia ohjelmia, eivät kuulu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan, nykyisin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan, soveltamisalaan.

(75)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(76)

Jotta toimenpide katsottaisiin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi, sen on täytettävä neljä erityistä edellytystä: kyse on oltava valtion varoilla toteutetusta valtion toimenpiteestä, sillä annetaan valikoivaa etua tuensaajille, se voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja se voi vääristää tai uhata vääristää kilpailua.

(77)

Valtiontueksi katsotaan mikä tahansa valtion varoista suoraan tai välillisesti myönnetty etu, jonka myöntää valtio suoraan tai sen välittäjänä toimiva elin valtion siirtämän toimivallan nojalla. Tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu hyvin selkeästi, ettei valtion suoraan myöntämien tukien ja valtion tätä varten valtuuttamien julkisten ja yksityisten tahojen myöntämien tukien välillä ole eroa. (16)

(78)

Vuoden 1995 lainan myönsi lain nro 394/81 2 §:n mukainen komitea (17) ja vuoden 2000 lainan erityinen lainakomitea (18) Comitato agevolazioni.

(79)

Mediocredito Centrale SpA (19) teki WAM SpA:n kanssa vuonna 1995 rahoitussopimuksen lain nro 394/81 2 §:n mukaisen komitean tekemän päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Simesit SpA (20) teki vuonna 2000 rahoitussopimuksen WAM SpA:n kanssa Comitato Agevolazionin tekemän päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

(80)

Käsiteltävänä olevassa asiassa tuen myönsi valtion varoista taho, joka toimi Italian valtion lukuun tarkoituksenaan taloudellisen toiminnan tukeminen valtion laatimien ohjeiden perusteella, ja näin ollen se katsotaan – unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti – rahoitetuksi valtion varoista. (21)

(81)

Korkotukilaina parantaa tuensaajan taloudellista tilannetta ja vapauttaa sen kustannuksista, jotka sen olisi ilman valtion taloudellista tukea maksettava itse kaupankäynnin aloittamista koskevien ohjelmien täytäntöönpanemiseksi. Tämän vuoksi voidaan todeta, että tarkasteltavana olevalla tuella myönnetään WAM SpA:lle valikoiva etu verrattuna sen EU:ssa toimiviin kilpailijoihin.

(82)

Koska WAM SpA toimii ruuvikuljettimien, kairojen, pölynpoistosuodattimien ja teollisuuslaitoksiin tarkoitettujen venttiilien tuotannon ja jakelun alalla, ei ole epäilyjä siitä, etteikö sillä olisi taloudellista toimintaa kyseisillä markkinoilla, joten se täyttää EU:n lainsäädännössä tarkoitetun yrityksen määritelmän. (22)

(83)

Voidaan siis todeta, että WAM SpA:lle myönnetyllä tuella annetaan yritykselle valikoiva etu.

(84)

Yhteisöjen tuomioistuimen 30 päivänä huhtikuuta 2009 antamassa tuomiossa (23) todetaan, että ”myös tilanteissa, joissa tuen myöntämisolosuhteista ilmenee, että tuki on luonteeltaan sellainen, että se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai vääristää taikka uhkaa vääristää kilpailua, komission on ainakin mainittava nämä olosuhteet päätöksensä perusteluissa”. Samoin tuomioistuimen mukaan komission ei ole tarpeen osoittaa, että tuki todellisuudessa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, vaan on ainoastaan ”tutkittava, saattaako tämä tuki vaikuttaa tuohon kauppaan ja vääristää kilpailua”. (24) Tuomioistuimen mukaan komissio ei myöskään ollut velvollinen tekemään taloudellista analyysiä kyseisten markkinoiden todellisesta tilanteesta tai kyseessä olevien jäsenvaltioiden välisistä kauppavirroista, eikä tarkastelemaan riidanalaisten tukien todellista vaikutusta osoittaakseen, että kauppaan ja kilpailuun kohdistuvia vaikutuksia koskevat edellytykset täyttyvät.

(85)

WAM SpA toimii EU:ssa ja kansainvälisillä markkinoilla, sillä on tytäryrityksiä useissa jäsenvaltioissa ja se markkinoi omia tuotteitaan kaikkialla Euroopan unionissa ja myös sen ulkopuolella. Vuosina 1995–1999 kaksi kolmasosaa sen liikevaihdosta eli absoluuttisena arvona 10 miljoonaa euroa saatiin myynnistä EU:ssa ja yksi kolmasosa myynnistä EU:n ulkopuolella. WAM SpA kilpailee näillä markkinoilla tosiasiallisesti ja potentiaalisesti muiden EU:n yritysten kanssa, jotka toimivat samoin kansainvälisillä markkinoilla. Kuten edellä (johdanto-osan 34 kappaleessa) todettiin, ainakin kolme suurta eri jäsenvaltioihin asettautunutta EU:n tuottajaa toimi pölynpoistosuodattimien kansainvälisillä markkinoilla ja ne olivat WAM SpA:n potentiaalisia kilpailijoita pölynpoistosuodattimien viennissä Japaniin ja Kiinaan. (25) Nämä yritykset olivat ainakin potentiaalisia WAM SpA:n kilpailijoita, sillä jos myös ne olivat päättäneet viedä tuotteitaan Japaniin ja Kiinaan, niiden alkutilanne olisi ollut WAM SpA:han nähden epäedullinen, koska tämä oli saanut tukea kyseisille markkinoille päästäkseen.

(86)

Lisäksi kuten johdanto-osan 34 ja 35 kappaleessa todetaan, WAM SpA:lla oli kyseisenä aikana huomattava osuus Italian ja Euroopan markkinoista. Kuten johdanto-osan 38 kappaleessa mainitaan, sillä oli kaupallista toimintaa toisessa jäsenvaltiossa myös tytäryrityksen kautta.

(87)

Saatujen tukien ansiosta WAM SpA vahvisti tai olisi pystynyt vahvistamaan omaa kokonaisasemaansa markkinoilla suhteessa muiden jäsenvaltioiden yrityksiin, jotka ovat sen paitsi tosiasiallisia, myös potentiaalisia kilpailijoita. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuet, joiden tarkoituksena on vapauttaa yritys sellaisista menoista, joista se olisi normaalisti vastannut juoksevassa hallinnossaan tai tavanomaisessa toiminnassaan, lähtökohtaisesti vääristävät kilpailuolosuhteita. (26)

(88)

Tässä asiassa tällaista päätelmää tukee myös kolme muuta perustelua.

(89)

Ensinnäkin oli todennäköistä, että WAM SpA:lle myönnetyt vientilainat muuttaisivat markkinoiden tavanomaista kilpailutilannetta, jolloin WAM SpA:n oli tosiasiallisia tai potentiaalisia EU:n kilpailijoitaan helpompi viedä tuotteitaan ulkomaiden markkinoille, sillä kilpailijat olisivat joutuneet rahoittamaan omin varoin ohjelmat, jolla tähdätään kaupankäynnin aloittamiseen ulkomaiden markkinoilla.

(90)

Toiseksi WAM SpA sai tukea kaupankäynnin aloittamista koskevan ohjelman toteuttamiseen, minkä ansiosta se pystyi säästämään resursseja. Koska WAM SpA investoi kaupankäynnin aloittamiseen ulkomaiden markkinoilla tarkoituksenaan viedä omia tuotteitaan, se pystyi säästyneiden resurssien ansiosta viemään EU:ssa valmistettuja tuotteita EU:n ulkopuolelle alhaisempaan hintaan tai suuremmalla katteella.

(91)

Kolmanneksi raha on liikuteltavissa, joten tällaisesta toiminnasta saatu voitto olisi voitu investoida takaisin EU:ssa. Vaihtoehtoisesti WAM SpA vapautui saadun rahoitustuen ansiosta ulkomaiden markkinoille pääsyyn liittyvistä kuluista ja pystyi käyttämään näin säästyneet resurssit oman asemansa vahvistamiseen EU:n markkinoilla muilla tavoin. (27) Lisäksi näille markkinoille suunnatun viennin jälkeen mahdolliset voitot voitiin investoida uudelleen EU:ssa.

(92)

Tällaisessa tapauksessa yrityksen saama tuki olisi vaikuttanut EU:n markkinoihin ja sillä olisi ollut vääristävä vaikutus WAM SpA:n EU:ssa toimiviin kilpailijoihin nähden.

(93)

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä todetaan myös, että kun jäsenvaltion myöntämä taloudellinen tuki vahvistaa yrityksen asemaa verrattuna muihin kilpaileviin yrityksiin EU:n sisäisessä kaupassa, tuen on katsottava vaikuttavan EU:n sisäiseen kauppaan. (28) Koska – kuten on jo selitetty – Italian WAM SpA:lle myöntämä tuki vahvisti sen asemaa sen tosiasiallisiin tai potentiaalisiin EU:n kilpailijoihin nähden, se vaikutti myös EU:n sisäiseen kauppaan.

(94)

Tuen määrästä voidaan mainita tuomioistuimen todenneen asiassa Philip Morris vastaan komissio (29) ja asiassa Ranska vastaan komissio (30), etteivät tuen suhteellinen vähäisyys tai edunsaajayrityksen suhteellisen pieni koko sulje ensi arviolta pois mahdollisuutta, että tuki vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi samoin perustein asiassa Het Vlaamse Gewest vastaan komissio (31): ”[…] suhteellisen vähäinenkin tuki voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos […] sillä alalla, jolla tuensaajayritys toimii, on kova kilpailu”. Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa Heiser (32), että tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ei ole olemassa tiettyä rajaa tai prosenttilukua, jonka alittavan toimenpiteen osalta voitaisiin katsoa, että sillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(95)

Tämän vuoksi käsiteltävänä olevassa asiassa tukien suhteellinen vähäisyys ei ole ristiriidassa sen oletuksen kanssa, että ne voivat vaikuttaa EU:n sisäiseen kauppaan ja kilpailuun. Vaikka tuen määrä on varsin vähäinen, WAM SpA:n toimialan voimakkaan niin tosiasiallisen kuin potentiaalisenkin kilpailun vuoksi on vähintään luultavaa, että se aiheuttaa kilpailun vääristymiseen ja EU:n sisäisen kaupan muuttumiseen liittyvän riskin.

(96)

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Italian WAM SpA:lle myöntämä tuki saattaa vaikuttaa kauppaan ja vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(97)

WAM SpA:lle myönnetty julkinen tuki on näin ollen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(98)

Tempus regit actum -periaatteen mukaisesti ilmoittamattomiin tukiin on sovellettava menettelysääntöjä, jotka ovat voimassa päätöksen antamisajankohtana, mikäli nimenomaisesti ei ole määrätty toisin. (33)

(99)

Jos poikkeussääntöjen (myös vähämerkityksistä tukea koskevien sääntöjen) perusteella tietyt tukitoimenpiteet vapautetaan ilmoitusvelvoitteesta ja keskitetty valtiontukien valvontajärjestelmä korvataan hajautetulla valvontajärjestelmällä, kyseiset säännöt katsotaan luonteeltaan menettelyllisiksi.

(100)

Vaikka komissio esitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilyjä siitä, voitiinko tässä tapauksessa myöntää komission asetuksissa (EY) N:o 69/2001 ja (EY) N:o 70/2001 tarkoitettu poikkeus, siihen on sovellettava päätöksen tekohetkenä voimassa olleita sääntöjä eli asetusta (EY) N:o 1998/2006 (34). Samoin tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti 6 päivänä elokuuta 2008 annettua komission asetusta (EY) N:o 800/2008 (35), jäljempänä vuoden 2008 ryhmäpoikkeusasetus, sovelletaan ennen sen voimaantuloa myönnettyihin yksittäisiin tukiin, jos tuet vastaavat kyseisessä asetuksessa vahvistettuja edellytyksiä 9 artiklaa lukuun ottamatta.

(101)

Italian viranomaiset ilmoittivat 11 päivänä lokakuuta 1999 päivätyssä kirjeessään, että WAM SpA:lle myönnettyjen tukien oikeusperustasta eli 29 päivänä heinäkuuta 1981 annetusta laista nro 394 oli ilmoitettu komissiolle ja Maailman kauppajärjestölle WTO:lle tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen (WTO-GATT 1994) (36) 25 artiklan mukaisesti.

(102)

Komissio huomauttaa, että Italian viranomaiset pyrkivät määrittelemään ilmoitukseksi eräiden tukiohjelmaan liittyvien hyvin synteettisten lukujen ilmoittamisen tukitaulukossa, joka on toimitettu komissiolle WTO:n tukikomitealle lähettämistä varten tai EU:n vuosittaisen valtiontukikertomuksen yhteydessä ainakin kuudennesta kertomuksesta (1996) alkaen. Komissiolle on ilmoitettu tukiohjelmasta myös EU:n ulkopuolella tehtäviin ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyviä jäsenvaltioiden voimassa olevia kansallisia tukiohjelmia koskevan selvityksen puitteissa.

(103)

Tällaisten ilmoitusten ei kuitenkaan voida katsoa noudattavan EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa, nykyisin SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa, jossa todetaan: ”komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa”.

(104)

Koska tukiohjelmasta ei ole aikaisemmin ilmoitettu komissiolle, jotta se voisi tutkia, onko ohjelma valtiontukisääntöjen mukainen, tukiohjelma on pantu täytäntöön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan, nykyisin SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan, vastaisesti. Näin ollen tukiohjelma on sääntöjenvastainen. Koska WAM SpA:lle myönnetty tuki kuului tällaiseen ohjelmaan lukuun ottamatta mahdollista tukea, johon voidaan soveltaa ryhmäpoikkeusta, myös se on katsottava sääntöjenvastaiseksi.

(105)

Komission on tarkastettava, voidaanko WAM SpA:lle annettuihin tukiin soveltaa poikkeusta vähämerkityksistä tukea koskevien sääntöjen nojalla.

(106)

Samoin koska on todettu, että kyseessä olevat toimenpiteet ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on arvioitava, ovatko ne voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaisia.

(107)

Italian viranomaiset toimittivat tietoja, joiden mukaan WAM SpA voitiin katsoa ensimmäisen tuen myöntämisen aikaan (1995) pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetun komission suosituksen 96/280/EY (37) mukaiseksi pk-yritykseksi. WAM oli keskisuuri yritys, joka työllisti 163 henkilöä, sen vuosittainen liikevaihto oli 16,8 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 20,1 miljoonaa euroa. Se oli kahden rahoitusyhtiön määräysvallassa, ja kyseiset yhtiöt olivat itse mainitun suosituksen mukaisia pk-yrityksiä.

(108)

Komissio perustaa käsiteltävänä olevassa asiassa analyysinsä niiden todellisten kustannusten analyysiin, jotka otettiin huomioon lainaa myönnettäessä (ks. taulukko johdanto-osan 44 kappaleessa).

(109)

Jos rahoitussopimuksella oli tarkoitus rahoittaa kaupankäynnin aloittamista koskevan ohjelman tukeminen ja erityisesti vientiyritysten tukeminen niiden toteuttaessa kaupankäynnin aloittamista koskevia ohjelmia Euroopan unionin ulkopuolella, kyseiset tuet on luokiteltava vientituiksi eli vientitoiminnan tueksi, sillä ne liittyvät välittömästi jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin. Kaupankäynnin aloittamista koskevan ohjelman perimmäinen tavoite oli WAM SpA:n tuotteiden myyminen Japanin markkinoilla. Myös tämä on syy, jonka vuoksi tukien ei voida katsoa liittyvän ulkomaisiin suoriin sijoituksiin.

(110)

Asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 suljetaan vientituet sen soveltamisalan ulkopuolelle. Asetuksen (EY) N:o 1998/2006 1 artiklan d kohdan mukaan asetuksen soveltamisalaan ei kuulu ”kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin myönnetty tuki eli tuki, joka liittyy välittömästi vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin”.

(111)

Asetuksen (EY) N:o 1998/2006 5 artiklassa säädetään joka tapauksessa, että komissio tarkastelee tukia, jotka eivät täytä asetuksen 1 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä, asiaa koskevien kehysten, suuntaviivojen ja tiedonantojen mukaisesti.

(112)

Tukeen sovelletaan vuonna 1992 annettuja pk-yritysten suuntaviivoja, koska ne olivat voimassa vuonna 1995, jolloin tuki myönnettiin. (38) Vientitukea ei suljettu suoraan vuonna 1992 annettujen pk-yritysten suuntaviivojen ulkopuolelle. Koska osa tuesta ylittää vähämerkityksistä tukea koskevan rajan (50 000 euroa), koko tuen ei voida kuuluvan vähämerkityksistä tukea koskevaan poikkeukseen, ja tämän vuoksi se on katsottava valtiontueksi. (39)

(113)

Samoin koska on todettu, että kyseessä oleva toimenpide on valtiontukea, on arvioitava, soveltuuko se voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaan sisämarkkinoille.

(114)

Vuoden 2008 ryhmäpoikkeusasetuksen 44 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan, että komissio arvioi ennen asetuksen voimaantuloa myönnetyn tuen, joka ei täytä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä eikä komission asetuksessa (EY) N:o 68/2001 (40), asetuksessa (EY) N:o 70/2001, asetuksessa (EY) N:o 2204/2002 (41) tai asetuksessa (EY) N:o 1628/2006 (42) säädettyjä edellytyksiä, asiaa koskevien puitteiden, suuntaviivojen, tiedonantojen ja ilmoitusten mukaisesti.

(115)

Tässä asiassa ei sovelleta vuoden 2008 ryhmäpoikkeusasetusta, koska siihen kuuluu uusi vaihe – hankkeelle tai toimelle myönnetyn tuen kannustavan vaikutuksen tarkistaminen ennen sen aloittamista – jota Italia ei ole toteuttanut. Näin ollen koko tukitoimenpiteeseen ei voida soveltaa vuoden 2008 ryhmäpoikkeusasetuksen 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua poikkeusta asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Johdanto-osan 44 kappaleen taulukossa ja 118 kappaleessa tarkoitetut menot eivät myöskään voi kuulua asetuksessa (EY) N:o 68/2001, asetuksessa (EY) N:o 70/2001, asetuksessa (EY) N:o 2204/2002 tai asetuksessa (EY) N:o 1628/2006 tarkoitettuihin ryhmäpoikkeuksiin, sillä kyseisissä asetuksissa säädetyt edellytykset eivät täyty.

(116)

Koska tukea ei voida katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi mainittujen säädösten nojalla, sen arvioinnin perustana ovat vuonna 1992 annetut pk-yritysten suuntaviivat, jotka sisälsivät voimassa olevat asiaa koskevat säännökset, kun tuki myönnettiin vuonna 1995. (43)

(117)

Kyseisten suuntaviivojen mukaan ainoastaan osa tuesta voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi. Erityisesti tuki konsulttipalveluihin (29,43 miljoonaa Italian liiraa) ja markkinatutkimuksiin (40,95 miljoonaa Italian liiraa) voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, sillä se on suuntaviivojen 4.3 kohdan (”Neuvontaan, koulutukseen ja tiedon levittämiseen myönnettävä tuki”) mukainen. Myös messuihin ja näyttelyihin osallistumiseen tarkoitetut tuet (12,19 miljoonaa Italian liiraa) voidaan katsoa soveltuviksi erityisesti vuonna 1992 annettujen pk-yritysten suuntaviivojen 4.5 kohdan (”Tuet muihin tarkoituksiin”) mukaisesti, sillä niitä voidaan pitää tarkoitettuina pk-yritysten muunlaiseen edistämiseen, esimerkiksi yhteistyön kannustamistoimenpiteisiin. Loppuosaa tuesta (ks. taulukko johdanto-osan 44 kappaleessa) ei voida katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, sillä sitä ei ollut suunnattu tuotantoinvestointien tukemiseen eikä muihin vuonna 1992 annetuissa pk-yritysten suuntaviivoissa hyväksyttyihin tavoitteisiin, eikä kyseessä ollut kansallisilla tukialueilla tai niiden ulkopuolella tehtäviin yleisinvestointeihin myönnettävä tuki, ympäristönsuojeluinvestointeihin myönnettävä tuki tai tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki.

(118)

Komissio katsoo tämän vuoksi, että suurinta osaa tukikelpoisista kustannuksista, jotka liittyivät ulkomaisiin pysyviin rakenteisiin ja otettiin huomioon myönnettäessä WAMille ensimmäinen korkotukilaina vuonna 1995, ei voida mitenkään katsoa suunnatuksi tuotantoinvestointien tukemiseen. Päin vastoin komissio on sitä mieltä, että tällaisten menojen rahoittamiseen tarkoitetut tuet on luokiteltava toimintatueksi. Tällaiset menot eli vuokra, vakuutukset, julkiset palvelut (122,56 miljoonaa Italian liiraa) sekä esimerkiksi henkilöstöön, kalustoon ja laitteisiin liittyvät toimintakustannukset (556,94 miljoonaa Italian liiraa) olivat menoja, joista yrityksen olisi pitänyt vastata itse. Sama koskee esittelymalleja ja myynninjälkeiseen palveluun liittyviä varaosia koskevia kustannuksia (38,23 miljoonaa Italian liiraa). Kaupan edistämiseen liittyvistä tukikelpoisista menoista tavaroiden varastoinnin kustannukset (456,28 miljoonaa Italian liiraa) eivät kuulu komission mukaan pk-yritysten suuntaviivojen soveltamisalaan, sillä niitä ei katsota alkuinvestoinneiksi. Sama koskee mainontakuluja (94,39 miljoonaa Italian liiraa) ja matkakustannuksia (7,52 miljoonaa Italian liiraa).

(119)

Komissio katsoo arvion perusteella seuraavaa:

(120)

Kuten Italian viranomaiset ovat itse myöntäneet, WAM oli toista tukea myönnettäessä vuonna 2000 suuri yritys. Lisäksi se toimi muulla kuin tukialueella.

(121)

Myös vuoden 2000 lainaa voidaan pitää WAM SpA:n hyväksi myönnettynä vientitukena, sillä sen tavoitteet olivat samat kuin vuoden 1995 lainalla ja se myönnettiin ulkomaiden markkinoille pääsyä varten sekä niille (erityisesti Kiinan markkinoille) vientiä varten. On selvää, että tekniseen apuun, tiloihin ja ulkomailla toimivaan henkilöstöön (myyntipäällikkö, johtaja, neljä toimistohenkilöä ja kuusi teknikkoa) myönnettyä tukea tuskin voidaan katsoa muuksi kuin kaupalliseen toimintaan tarkoitetuksi. Tämän vuoksi vuonna 2000 myönnettyyn lainaan voidaan soveltaa samoja perusteluja kuin vuonna 1995 myönnettyyn lainaan.

(122)

Lisäksi vuonna 2000 myönnetyn tuen lainasopimusta laadittaessa käytettiin samaa sanamuotoa, jonka perusteella WAM SpA:lle myönnetty ensimmäinen laina on katsottu kaupankäynnin aloittamista koskevan ohjelman kannustimeksi. Lisäksi on huomattava, että se seikka, että WAM SpA:n piti toteuttaa ohjelma yhdessä kokonaan sen määräysvallassa olevan paikallisen yrityksen WAM Bulk Handling Machinery Shangai Co Ltd:n kanssa, todistaa, että WAM SpA oli jo läsnä kyseisillä markkinoilla.

(123)

Koska kyseiset tuet ovat edellä esitetyn mukaisesti vientitukia, asetusta (EY) N:o 1998/2006 ei sovelleta.

(124)

On siis tarpeen arvioida tuen soveltuminen sisämarkkinoille. Komissio katsoo, ettei tähän asiaan voida soveltaa myöskään päätöksen tekoajankohtana voimassa olleita menettelysääntöjä eli vuoden 2008 ryhmäpoikkeusasetusta. Kyseiseen asetukseen kuuluu uusi vaihe – hankkeelle tai toimelle myönnetyn tuen kannustavan vaikutuksen tarkistaminen ennen sen aloittamista – jota Italia ei ole toteuttanut. Näin ollen koko tukitoimenpiteeseen ei voida soveltaa vuoden 2008 ryhmäpoikkeusasetuksen 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua poikkeusta asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Tämän seurauksena on arvioitava vuoden 2008 ryhmäpoikkeusasetuksen 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti, soveltuuko tuki sisämarkkinoille asetuksen (EY) N:o 68/2001, asetuksen (EY) N:o 70/2001, asetuksen (EY) N:o 2204/2002 tai asetuksen (EY) N:o 1628/2006 nojalla.

(125)

Komissio katsoo, että 22 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyssä kirjeessä yksityiskohtaisesti ilmoitettuihin koulutusmenoihin (25 240 euroa lainan 1,8 miljoonan euron kokonaismäärästä) (vrt. taulukko johdanto-osan 65 kappaleessa) voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 68/2001 4 artiklassa tarkoitettua poikkeusta. Nämä koulutusmenot soveltuvat siis sisämarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan, nykyisin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan, mukaisesti riippumatta siitä, perustuuko arviointi 4 artiklan 2 kohtaan (erityiskoulutus) vai 4 artiklan 3 kohtaan (yleiskoulutus).

(126)

Loppuosaa tuesta ei kuitenkaan voida katsoa asetuksen (EY) N:o 70/2001, asetuksen (EY) N:o 2204/2002 tai asetuksen (EY) N:o 1628/2006 mukaan tai muiden oikeusperustojen mukaan sisämarkkinoille soveltuvaksi, sillä se ei näytä edistävän muita SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaisia horisontaalisia Euroopan unionin tavoitteita, kuten tutkimus- ja kehitystoimintaa, työllisyyttä, ympäristönsuojelua taikka yritysten pelastamista tai rakenneuudistusta sovellettavien suuntaviivojen, puitteiden tai asetusten mukaisesti.

(127)

Tämän vuoksi on todettava, että koska vientiin liittyvä toiminta ei kuulu asetuksen (EY) N:o 1998/2006 soveltamisalaan eikä tukia voida katsoa minkään oikeusperustan nojalla sisämarkkinoille soveltuviksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, toisen lainan kautta myönnetyt tuet eivät sovellu sisämarkkinoille lukuun ottamatta mainittua koulutustukien soveltuvaa osuutta.

(128)

Italian viranomaiset ovat todenneet, että Italian lainsäädäntöön sisältyy yleisiä sääntöjä, joiden mukaan koron alentaminen takaisinmaksukauden aikana on mahdollista. Ainoaa tätä koskevaa oikeusperustaa eli 31 päivänä maaliskuuta 2000 annettua ministeriön asetusta (Decreto Ministeriale) sovelletaan vain lakien nro 394/81 ja 304/1990 nojalla rahoitettuihin aloitteisiin, minkä vuoksi se vaikuttaa hyvin valikoivalta. Mitään todisteita ei ole kuitenkaan toimitettu siitä, että nyt tarkasteltavan tuen korkoa olisi tosiasiassa tarkistettu. (44)

(129)

Italian viranomaiset esittävät molempien lainojen osalta, että ennen lainojen myöntämistä vaaditun pakollisen pankkitakuun kustannukset on vähennettävä tukimäärästä. Komissio huomauttaa ensinnäkin, että tällaista tai vastaavaa takuuta olisi yleensä pyytänyt myös yksityinen luottolaitos, joka myöntää lainoja markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisesti. Toiseksi komissio toteaa sopimukseen liitetystä eritelmästä ilmenevän, että samasta ohjelmasta myönnetyn tuen kanssa päällekkäistä tukea ei voida myöntää lukuun ottamatta takuuseen liittyvää tukea ja että sen perusteella itse takuu katsotaan tukikelpoiseksi.

(130)

Komissio huomauttaa, että SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia (45) ei sovelleta tarkasteltavana oleviin lainoihin, sillä niiden tarkoituksena ei ole mainitussa artiklassa lueteltujen tavoitteiden saavuttaminen, eikä Italia ole väittänyt näin olevankaan.

(131)

Lainojen tarkoituksena ei ollut tietyn talousalueen kehityksen edistäminen, Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistäminen, jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen tai kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistäminen. Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei tarkasteltavina oleviin tukiin voida soveltaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a (46), b (47) tai d (48) alakohtaa.

(132)

Molemmat lainat myönnettiin WAM SpA:lle ilman, että niistä ilmoitettiin etukäteen komissiolle. Vuoden 1995 laina myönnettiin 24 päivänä marraskuuta 1995 ja vuoden 2000 laina 9 päivänä marraskuuta 2000. Komissio toteaa tämän vuoksi, että koska tuet on pantu täytäntöön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan, nykyisin SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan, vastaisesti ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvaa tukea lukuun ottamatta, ne on myönnetty tuensaajalle sääntöjenvastaisesti.

(133)

Tuki, jonka Italia myönsi WAM SpA:lle 24 päivänä marraskuuta 1995 korkotukitoimenpiteenä, on valtiontukea. Osuus, joka vastaa konsulttipalveluihin, messuihin ja näyttelyihin osallistumiseen sekä markkinatutkimuksiin liittyviä tukikelpoisia kustannuksia, on sisämarkkinoille soveltuvaa valtiontukea.

(134)

Myönnetyn tuen avustusekvivalentin osalta on otettu huomioon, että laina annettiin tuensaajan käyttöön kolmessa erässä (jotka maksettiin 24 päivänä huhtikuuta 1996, 23 päivänä heinäkuuta 1997 ja 24 päivänä huhtikuuta 1998) ja että lyhennyksetön aika vaihteli kahdesta vuodesta nollaan. Lainasopimuksessa määrättyä korkoa (4,4 prosenttia) on tarkasteltu suhteessa komission säännöllisesti vahvistamaan viitekorkoon (49), joka oli lainan myöntämisajankohtana 11,35 prosenttia. Tukiosuudeksi lasketaan sopimuksessa vahvistetun koron ja lainan myöntämisajankohtana voimassa olleen viitekoron välinen erotus. Tällaisen laskutoimituksen perusteella 24 päivänä huhtikuuta 1996 (jolloin ensimmäinen lainaerä maksettiin WAM SpA:lle) toteutunut avustusekvivalentti on 108 165,10 euroa.

(135)

Tätä tukimäärää on kuitenkin mukautettava ottamalla huomioon sisämarkkinoille soveltuva valtiontukiosuus.

(136)

Koska osa tarkasteltavasta lainasta on katsottu sisämarkkinoille soveltuvaksi, kyseinen osuus on vähennettävä vuoden 1995 lainaan liittyvän valtiontuen osuudesta eli 108 165,10 eurosta. Koska on mahdotonta yhdistää jotain lainaerää tiettyihin kustannuksiin, toteutuneeseen kokonaisavustusekvivalenttiin on sovellettu samaa prosenttiosuutta, jota yhteismarkkinoille soveltuvat kustannuserät edustavat lainan kokonaismäärästä (82,57 miljoonaa Italian liiraa 1 358,51 miljoonasta liirasta eli 6 prosenttia). Tuen sisämarkkinoille soveltuva osuus on 6 prosenttia 108 165,10 eurosta eli 6 489,906 euroa.

(137)

Sisämarkkinoille soveltumattoman valtiontuen osuuden avustusekvivalentti on näin ollen 101 675,194 euroa.

(138)

WAM SpA:lle vuonna 2000 myönnetty tuki ei sovellu sisämarkkinoille lukuun ottamatta koulutustoimintojen tukea, joka oli 25 240 euroa.

(139)

Tässä tapauksessa laina on annettu WAM SpA:n käyttöön viidessä erässä (jotka suoritettiin 12 päivänä helmikuuta 2001, 28 päivänä syyskuuta 2001, 26 päivänä huhtikuuta 2002, 27 päivänä syyskuuta 2002 ja 22 päivänä tammikuuta 2003). Kuten ensimmäisessäkin tuessa, lyhennyksettömän ajan kesto vaihtelee kahdesta vuodesta nollaan. Avustusekvivalenttia laskettaessa komissio on ottanut huomioon lainasopimuksessa määrätyn koron (2,32 prosenttia) suhteessa komission säännöllisesti vahvistamaan viitekorkoon, joka lainan myöntämisajankohtana oli 5,70 prosenttia. Lainan pääoma ja korot oli tarkoitus maksaa täysimääräisesti takaisin 20 päivään helmikuuta 2008 mennessä. Koko lainan tukiosuuden toteutunut avustusekvivalentti olisi ollut 12 päivänä helmikuuta 2001 (jolloin ensimmäinen lainaerä maksettiin WAM SpA:lle) 176 329 euroa, jos takaisinmaksuja olisi jatkettu takaisinmaksusuunnitelman mukaisesti.

(140)

Näin ollen lainan sisämarkkinoille soveltuvan osan prosenttiosuus on vähennettävä tuen avustusekvivalentista suhteessa lainan kokonaismäärään, jolloin tulokseksi saadaan 1,35 prosenttia. Jos takaisinmaksut on suoritettu takaisinmaksusuunnitelman mukaisesti, toisen lainan avustusekvivalentti on 173 948,56 euroa (176 329 euroa – 2 380,44 euroa).

(141)

Komission vakiintuneena käytäntönä on edellyttää SEUT-sopimuksen 107 artiklan mukaisesti tuen takaisinperimistä tuensaajalta, jos tuki on myönnetty mainitun artiklan vastaisesti, ei sovellu sisämarkkinoille eikä siihen voida soveltaa vähämerkityksisestä tuesta annettuja sääntöjä. Käytäntö on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklassa.

(142)

Takaisinperintäpäätöksen nojalla takaisin perittävään tukeen lisätään asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti korko, jonka komissio vahvistaa. Korkoa maksetaan siitä päivästä alkaen, jona sääntöjenvastainen tuki on tullut tuensaajan käyttöön, sen takaisinperimispäivään asti siltä ajalta, jona se on ollut yrityksen käytettävissä.

(143)

Koron soveltamisen yksityiskohdat vahvistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (50), jäljempänä ’asetus (EY) N:o 794/2004’, V luvun sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta 30 päivänä tammikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 271/2008 (51), jäljempänä ’asetus (EY) N:o 271/2008’, mukaisesti.

(144)

Komissio tarkentaa, ettei tämä päätös rajoita lain nro 394/81 muodostaman kansallisen kehyksen soveltuvuutta sisämarkkinoille. Kyseinen laki on WAM SpA:lle myönnetyn valtiontuen oikeusperusta, eikä komissio katsonut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön (52) mukaisesti tarpeelliseksi aloittaa menettelyä sen osalta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että menettely aloitetaan myöhemmässä vaiheessa,

a)

tuensaajalta eli WAM SpA:lta takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (tuki ja takaisinperintään sovellettava korko),

b)

tarkka kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi,

c)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja WAM SpA on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/43

(1)

Komission päätöksellä 2009/251/EY (2) jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan, että dimetyylifumaraatti-nimistä biosidia (DMF) sisältäviä tuotteita ei saateta markkinoille eikä aseteta saataville markkinoilla.

(2)

Päätös 2009/251/EY on tehty direktiivin 2001/95/EY 13 artiklan mukaisesti; kyseisessä artiklassa säädetään, että päätös on voimassa enintään yhden vuoden ja että päätöstä voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella kerrallaan.

(3)

Päätöksen 2009/251/EY voimassaoloa jatkettiin komission päätöksellä 2010/153/EU (3) yhden vuoden lisäjaksolla. Tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella ja koska dimetyylifumaraattia sisältäviä kulutustavaroita koskevia pysyviä toimenpiteitä ei ole, on tarpeen jatkaa päätöksen 2009/251/EY voimassaoloa 12 kuukaudella.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2009/251/EY olisi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2001/95/EY 15 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

2.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/44

(1)

Kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä 27 päivänä lokakuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2006/2004 (1), jäljempänä ’kuluttajasuojayhteistyötä koskeva asetus’, pyritään tehostamaan kuluttajasuojalainsäädännön täytäntöönpanoa sisämarkkinoilla, perustetaan EU:n laajuinen kansallisten täytäntöönpanoviranomaisten verkko, jäljempänä ’kuluttajasuojan yhteistyöverkko’, ja vahvistetaan puitteet ja yleiset edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisten välisen yhteistyön on määrä tapahtua kuluttajien yhteisten taloudellisten etujen suojelemiseksi.

(2)

Kansallisten täytäntöönpanoviranomaisten yhteistyö on olennaisten tärkeää, jotta sisämarkkinat toimivat tehokkaasti, ja kuluttajasuojan yhteistyöverkossa kukin viranomainen voi pyytää toisten viranomaisten apua tutkiakseen EU:n kuluttajasuojalainsäädännön mahdollisia rikkomisia.

(3)

Kuluttajasuojan yhteistyöjärjestelmän, jäljempänä ’CPCS’ tarkoituksena on mahdollistaa kuluttajasuojalainsäädännön mahdollisia rikkomisia koskevien tietojen vaihto täytäntöönpanoviranomaisten välillä turvallisessa ja varmassa ympäristössä.

(4)

Jäsenvaltioiden välisessä sähköisessä tiedonvaihdossa on noudatettava henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä, jotka vahvistetaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (2), jäljempänä ’tietosuojadirektiivi’, sekä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (3), jäljempänä ’tietosuoja-asetus’.

(5)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa tunnustetaan oikeus tietosuojaan. CPCS:ssä olisi huolehdittava siitä, että tietosuojasääntöihin liittyvät komission ja jäsenvaltioiden velvollisuudet ja vastuualueet määritellään selvästi ja että rekisteröidyille tarjotaan tietoja ja helposti saatavilla olevia menettelyjä oikeuksiensa puolustamiseksi.

(6)

On aiheellista laatia tietosuojasääntöjen täytäntöönpanoa CPCS:ssä koskevat ohjeet, jäljempänä ’ohjeet’, jotta varmistetaan, että tietosuojasääntöjä noudatetaan, kun tietoja käsitellään CPCS:n välityksellä.

(7)

Täytäntöönpanoviranomaisia olisi rohkaistava ottamaan yhteys kansallisiin tietosuojaviranomaisiin saadakseen ohjausta ja apua, joka koskee parhaita tapoja panna täytäntöön nämä ohjeet kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja tarvittaessa varmistaakseen, että CPCS:ssä tehtäviin käsittelytoimiin liittyvät ilmoitus- ja ennakkotarkastusmenettelyt toteutetaan kansallisella tasolla.

(8)

Osallistuminen komission järjestämiin koulutustapahtumiin, joilla tuetaan ohjeiden täytäntöönpanoa, on erittäin suositeltavaa.

(9)

Komissiolle olisi annettava palautetta ohjeiden täytäntöönpanosta viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän suosituksen antamisesta. Komission olisi tällöin arvioitava uudestaan CPCS:n tietosuojatasoa ja harkittava, tarvitaanko lisätoimia, kuten säädöksiä.

(10)

Olisi toteutettava tarvittavat toimet, joilla helpotetaan ohjeiden täytäntöönpanoa CPCS:n toimijoiden ja käyttäjien keskuudessa. Kansallisten tietosuojaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi tarkoin seurattava tietosuojatoimien kehittymistä ja täytäntöönpanoa CPCS:n osalta.

(11)

Näillä ohjeilla täydennetään komission päätöstä 2007/76/EY (4), ja niissä otetaan huomioon tietosuojadirektiivin 29 artiklan nojalla perustetun tietosuojatyöryhmän lausunto (5) sekä tietosuoja-asetuksen 41 artiklalla perustetun Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto (6),

2.3.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/54

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

Liite 1 –

Liite 2 –

Liite 3 –

Liite 4 –

Liite 5 –

Liite 6 –

Liite 7 –

2.1

’Aktiivisen ajon mahdollistavalla tilalla’ tarkoitetaan ajoneuvon tilaa, jossa kaasupolkimen painaminen (tai vastaavan ohjaimen aktivointi) tai jarrujärjestelmän vapauttaminen saa sähköisen voimajärjestelmän liikuttamaan ajoneuvoa.

2.2

’Suojuksella’ tarkoitetaan osaa, joka estää suoran kosketuksen jännitteellisiin osiin kaikista suunnista.

2.3

’Liitäntäjohdolla’ tarkoitetaan ladattavaa energiavarastojärjestelmää (RESS) ladattaessa käytettävää, liittimillä varustettua liitäntää ulkoiseen tehonlähteeseen.

2.4

’Ladattavan energiavarastojärjestelmän (RESS) lataamisessa käytettävällä kytkentäjärjestelmällä’ tarkoitetaan sähkövirtapiiriä, jota käytetään, kun RESS-järjestelmää ladataan ulkoisesta virtalähteestä. Kytkentäjärjestelmään sisältyy ajoneuvon sisääntulo.

2.5

’Suoralla kosketuksella’ tarkoitetaan henkilöiden kosketusta jännitteellisiin osiin.

2.6

’Sähköisellä alustalla’ tarkoitetaan sähköliitännöillä yhteen kytkettyjen johtavien osien muodostamaa kokonaisuutta, jonka potentiaalia käytetään viitearvona.

2.7

’Virtapiirillä’ tarkoitetaan toisiinsa kytkettyjen jännitteellisten osien kokonaisuutta, joissa on tarkoitus olla sähkövirta tavanomaisen käytön aikana.

2.8

’Sähköenergian muunnosjärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka tuottaa sähköenergiaa ja luovuttaa sitä sähköiselle käyttövoimajärjestelmälle.

2.9

’Sähköisellä voimajärjestelmällä’ tarkoitetaan virtapiiriä, joka sisältää ajomoottorin tai -moottorit ja joka voi sisältää RESS-järjestelmän, sähköenergian muunnosjärjestelmän, muuttajat, asianomaiset johdinsarjat ja liittimet sekä RESS-järjestelmän lataamisessa käytettävän kytkentäjärjestelmän.

2.10

’Elektronisella muuttajalla’ tarkoitetaan laitetta, joka säätää ja/tai muuttaa sähköenergiaa sähköistä käyttövoimajärjestelmää varten.

2.11

’Koteloinnilla’ tarkoitetaan osaa, joka ympäröi sisäpuolella olevia yksiköitä ja estää suoran kosketuksen niihin kaikista suunnista.

2.12

’Jännitteelle alttiilla kosketeltavalla osalla’ tarkoitetaan johtavaa osaa, jota on mahdollista koskettaa suojausluokan ollessa IPXXB ja joka tulee jännitteelliseksi eristyksen vikaantuessa.

2.13

’Ulkoisella virtalähteellä’ tarkoitetaan vaihtovirta- tai tasavirtalähdettä, joka sijaitsee ajoneuvon ulkopuolella.

2.14

’Suurjännitteisellä’ (’suurjännite-’) tarkoitetaan sellaista sähköistä komponenttia tai piiriä, jonka toimintajännite on > 60 V ja ≤ 1 500 V DC tai > 30 V ja ≤ 1 000 V AC neliöllinen keskiarvo (rms).

2.15

’Suurjänniteväylällä’ tarkoitetaan suurjännitteellä toimivaa sähkövirtapiiriä johon sisältyy RESS-järjestelmän lataamisessa käytettävä kytkentäjärjestelmä.

2.16

’Epäsuoralla kosketuksella’ tarkoitetaan ihmisen kosketusta jännitteelle alttiisiin kosketeltaviin osiin.

2.17

’Jännitteellisellä osalla’ tarkoitetaan johtavaa osaa, jossa on tarkoitus olla sähkövirta tavanomaisen käytön aikana.

2.18

’Tavaratilalla’ tarkoitetaan ajoneuvossa olevaa tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettua tilaa, jonka erottaa matkustamosta etu- tai takaväliseinä ja joka rajoittuu kattoon, luukkuun, lattiaan ja sivuseinämiin sekä suojuksiin ja kotelointeihin, joiden tarkoituksena on estää suora kosketus voimajärjestelmän jännitteellisiin osiin.

2.19

’Sisäisellä erotusresistanssin seurantajärjestelmällä’ tarkoitetaan ajoneuvossa olevaa laitetta, jolla seurataan suurjänniteväylien ja sähköisen alustan välistä erotusresistanssia.

2.20

’Avoimella ajoakulla’ tarkoitetaan nesteakkua, johon on lisättävä vettä ja joka tuottaa ilmakehään vapautuvia vetypäästöjä.

2.21

’Matkustamolla’ tarkoitetaan kuljettajalle ja matkustajille tarkoitettua tilaa, joka rajoittuu kattoon, lattiaan, sivuseiniin, oviin, ikkunalaseihin, moottoritilan väliseinään ja matkustamon takaosan väliseinään tai takaluukkuun sekä suojuksiin ja kotelointeihin, joiden tarkoituksena on estää suora kosketus voimajärjestelmän jännitteellisiin osiin.

2.22

’Suojausluokalla’ tarkoitetaan suojuksen ja/tai koteloinnin tarjoamaa suojaa kosketukselta jännitteellisiin osiin määritettynä liitteen 3 mukaisella koettimella, kuten testisormella (IPXXB) tai testipuikolla (IPXXD).

2.23

’Ladattavalla energiavarastojärjestelmällä (RESS-järjestelmällä)’ tarkoitetaan ladattavaa energiavarastoa, joka luovuttaa sähköenergiaa sähköiselle käyttövoimajärjestelmälle.

2.24

’Huoltokatkaisimella’ tarkoitetaan laitetta, jolla virtapiiri voidaan katkaista, kun tarkastetaan ja huolletaan RESS-järjestelmää, polttokennoja yms.

2.25

’Kiinteällä eristyksellä’ tarkoitetaan johdinsarjojen eristyspinnoitteita, joiden tarkoituksena on peittää jännitteelliset osat ja estää suora kosketus niihin kaikista suunnista, sekä liittimien jännitteellisten osien eristämiseen tarkoitettuja päällyksiä ja eristäviä lakka- ja maalipintoja.

2.26

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

2.27

’Käyttöjännitteellä’ tarkoitetaan valmistajan määrittelemää virtapiirin jännitteen korkeinta neliöllistä keskiarvoa (rms), joka voi ilmetä johtavien osien välillä avoimissa virtapiireissä tai normaaleissa käyttöolosuhteissa. Jos virtapiiri on jaettu osiin galvaanisella eristyksellä, käyttöjännite määritetään erikseen kullekin piirin osalle.

3.2.1

Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypistä sähköisen voimajärjestelmän ja galvaanisesti kytketyn suurjänniteväylän osalta.

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (1) ympyrän sisällä,

4.4.2

tämän säännön numero sekä R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

a)

jos ne ovat 5.1.1.1 ja 5.1.1.2 kohdan vaatimusten mukaisia, kun ne voidaan irrottaa ilman työkaluja, tai

b)

jos ne on sijoitettu lattian alle ja varustettu lukitusmekanismilla, tai

c)

jos ne on varustettu lukitusmekanismilla ja muita osia on irrotettava työkaluja käyttämällä, jotta liitäntälaite voidaan irrottaa, tai

d)

jos jännitteellisten osien jännite asettuu arvoon enintään DC 60 V tai enintään AC 30 V (rms) 1 sekunnin kuluessa siitä, kun liitäntälaite on irrotettu.

a)

kun suojuksia tai koteloita ei voida koskettaa fyysisesti, avata tai poistaa ilman että ajoneuvon osia poistetaan työkaluja käyttämällä;

b)

kun suojukset tai kotelot sijaitsevat ajoneuvon lattian alla.

a)

kaksi tai useampia kerroksia kiinteää eristettä, suojuksia tai koteloita, jotka erikseen täyttävät 5.1.1 kohdan vaatimuksen, esimerkiksi johdinsarja;

b)

mekaanisesti vahvat suojaukset, jotka ovat riittävän kestäviä ajoneuvon käyttöiän ajan, kuten moottorien suojukset, elektronisten muuttajien kotelot tai liittimet.

a)

kaksi tai useampia kerroksia kiinteää eristettä, suojuksia tai koteloita, jotka erikseen täyttävät 5.1.1 kohdan vaatimuksen;

b)

ajoneuvon sisäinen erotusresistanssin seurantajärjestelmä, johon liittyy kuljettajalle annettava varoitus, jos erotusresistanssi laskee vaaditun vähimmäisarvon alapuolelle. RESS-järjestelmän lataukseen käytettävän kytkentäjärjestelmän suurjänniteväylän (joka on jännitteellisenä vain latauksen aikana) ja sähköisen alustan välistä erotusresistanssia ei tarvitse seurata. Ajoneuvossa olevan erotusresistanssin seurantajärjestelmän toimivuus on osoitettava liitteessä 5 vahvistetulla tavalla.

6.1.1

katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole olennaista kielteistä vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa täyttää edelleen vaatimukset, tai

6.1.2

pyytää suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uutta testausselostetta.

7.3.1

varmistettava, että käytössä on tehokkaat menettelyt, joilla ajoneuvojen laatu voidaan tarkastaa;

7.3.2

huolehdittava siitä, että käytettävissä on jokaisen hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen edellyttämä testilaitteisto;

7.3.3

varmistettava, että testitulokset kirjataan ja että liiteasiakirjat ovat saatavilla hallinnollisen yksikön kanssa sovitun ajan;

7.3.4

analysoitava jokaisen testityypin tuloksia tarkastaakseen ja varmentaakseen, että ajoneuvon ominaisuudet säilyvät yhdenmukaisina, kun otetaan huomioon teollisuustuotannossa sallittu vaihtelu;

7.3.5

huolehdittava siitä, että kullekin ajoneuvotyypille tehdään ainakin tämän säännön 5 kohdassa määrätyt testit;

7.3.6

varmistettava, että aina kun näytteet tai testikappaleet ovat vaatimusten vastaisia, otetaan lisänäytteitä ja tehdään lisätestit. Kaikkiin tarvittaviin toimiin on ryhdyttävä, jotta kyseisen tuotannon vaatimustenmukaisuus saadaan palautettua.