ISSN 1725-261X

doi:10.3000/1725261X.L_2010.077.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 77

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

53. vuosikerta
24. maaliskuu 2010


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 241/2010, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteen I muuttamisesta Valko-Venäjän sisällyttämiseksi kyseisessä asetuksessa annettuun kolmansien maiden luetteloon, jotta voitaisiin sallia Valko-Venäjältä tulevien, ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien ja munatuotteiden kuljetus unionin kautta, sekä muiden kuin sileälastaisten lintujen untuvikoista annettavan todistuksen muuttamisesta ( 1 )

1

 

*

Komission asetus (EU) N:o 242/2010, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2010, rehuaineluettelon laatimisesta ( 1 )

17

 

*

Komission asetus (EU) N:o 243/2010, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta IFRS-standardeihin tehtyjen parannusten osalta ( 1 )

33

 

*

Komission asetus (EU) N:o 244/2010, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 2 osalta ( 1 )

42

 

*

Komission asetus (EU) N:o 245/2010, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010, asetuksesta (EY) N:o 288/2009 poikkeamisesta määräajan osalta, johon mennessä jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle strategiastaan, sekä määräajan osalta, johon mennessä komissio päättää kouluhedelmäjärjestelmän mukaisen tuen lopullisesta jakautumisesta

50

 

*

Komission asetus (EU) N:o 246/2010, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010, asetuksen (ETY) N:o 989/89 muuttamisesta toppaliivien yhdistettyyn nimikkeistöön luokittelun osalta

51

 

 

Komission asetus (EU) N:o 247/2010, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

52

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2010/176/EU

 

*

Komission päätös, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2010, markkinointivuodeksi 2009/2010 myönnettävän rakenneuudistustuen toisen erän maksupäivän aikaistamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1710)

54

 

 

2010/177/EU

 

*

Komission päätös, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010, päätöksen 2006/109/EY muuttamisesta hyväksymällä kolme tarjousta lisättäväksi hyväksyttyyn yhteiseen hintasitoumukseen tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valukappaleiden tuontia koskevassa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä

55

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

24.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 241/2010,

annettu 8 päivänä maaliskuuta 2010,

asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteen I muuttamisesta Valko-Venäjän sisällyttämiseksi kyseisessä asetuksessa annettuun kolmansien maiden luetteloon, jotta voitaisiin sallia Valko-Venäjältä tulevien, ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien ja munatuotteiden kuljetus unionin kautta, sekä muiden kuin sileälastaisten lintujen untuvikoista annettavan todistuksen muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/158/EY (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (2) ja erityisesti sen 8 artiklan ja 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2009/158/EY vahvistetaan unionin sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja kolmansista maista tulevassa tuonnissa sovellettavat eläinten terveyttä koskevat vaatimukset sekä mallitodistukset kyseisten hyödykkeiden tuontia varten.

(2)

Direktiivissä 2002/99/EY annetaan ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja tuomiseen unionin alueelle liittyvät eläinten terveyttä koskevat säännöt sekä säädetään siitä, että kauttakuljetusta varten vahvistetaan omat säännöt ja annetaan erityinen todistus.

(3)

Sellaisten kolmansien maiden ja niiden alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden luettelon vahvistamisesta, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista 8 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 798/2008 (3) säädetään, että asetuksen soveltamisalaan kuuluvia hyödykkeitä saa tuoda unioniin ja kuljettaa unionin kautta ainoastaan niistä kolmansista maista ja niiden sellaisilta alueilta, vyöhykkeiltä tai erillisalueilta, jotka luetellaan asetuksen liitteessä I olevan 1 osan taulukossa. Asetuksessa myös vahvistetaan kyseisiä hyödykkeitä varten annettavia eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset. Hyödykkeisiin liitettävien eläinlääkärintodistusten mallit esitetään kyseisen liitteen 2 osassa.

(4)

Valko-Venäjää ei nykyisellään mainita asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevaan 1 osaan sisältyvässä luettelossa. Valko-Venäjä on pyytänyt, että se lisättäisiin luetteloon, ja toimittanut komissiolle tiedot siitä, että se täyttää kyseisessä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

(5)

Komissio on arvioinut myönteisesti Valko-Venäjän toimittamat tiedot siitä, kuinka ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien ja munatuotteiden kuljetukselle unionin kautta asetetut eläinten terveyttä koskevat vaatimukset täyttyvät kyseisessä kolmannessa maassa. Tämän vuoksi on paikallaan lisätä kyseinen kolmas maa asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa esitettyyn luetteloon. Kuitenkin ennen kuin saadaan tulokset tarkastuksesta, joka Valko-Venäjän elintarvike- ja eläinlääkintäviraston on tarkoitus suorittaa, kuuluminen luetteloon olisi rajattava koskemaan vain munien ja munatuotteiden kuljetusta kyseisestä kolmannesta maasta unionin kautta muihin kolmansiin maihin, sillä unionin alueelle tuomiseen liittyy tällöin eläinten terveyden kannalta vain hyvin pieni riski. Kyseistä lupaa myönnettäessä olisi edellytettävä lisätakeena, että kauttakuljetus tapahtuu maanteitse tai rautateitse kuorma-autoissa tai rautatievaunuissa, jotka on vahvistettu sarjanumerolla varustetulla sinetillä.

(6)

Koska toimenpide on tarkoitettu väliaikaiseksi, se saisi olla voimassa vain 18 kuukautta voimaantulopäivästä.

(7)

Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevan 1 osan luetteloon olisi lisättävä Valko-Venäjää koskeva kohta ja liitteessä I olevassa 2 osassa olevaan jaksoon ”Lisätakeet” olisi lisättävä uusi kohta.

(8)

Kokemus on osoittanut, että kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille saattaa aiheutua käytännön ongelmia siitä, että virkaeläinlääkärin on annettava untuvikoille todistus terveyttä koskevien vaatimusten täyttymisestä unioniin tuotavan lähetyksen lähetysajankohtana.

(9)

Jotta tuotantotavat ja todistusmenettelyt kyettäisiin ottamaan huomioon ja samalla varmistamaan, että eläinten terveyttä koskevat vaatimukset täyttyvät edelleen, liitteessä I olevassa 2 osassa esitettyä untuvikkojen eläinlääkärintodistuksen mallia olisi muutettava.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitettä I olisi sen vuoksi muutettava.

(11)

On aiheellista säätää siirtymäkaudesta, jotta jäsenvaltiot ja toimiala voisivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet täyttääkseen sovellettavat eläinlääkärintodistuksen mukaiset vaatimukset, jotka vahvistetaan tässä asetuksessa.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 798/2008 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Hyödykkeitä, joiden osalta on myönnetty asianmukaiset eläinlääkärintodistukset asetuksen (EY) N:o 798/2008 mukaisesti, saa tuoda unioniin tai kuljettaa unionin kautta 1 päivään kesäkuuta 2010 asti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 74.

(2)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(3)  EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1.


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 798/2008 liite I seuraavasti:

1)

Korvataan 1 osa seuraavasti:

”1   OSA

Luettelo kolmansista maista ja niiden alueista, vyöhykkeistä tai erillisalueista

Kolmannen maan tai alueen ISO-koodi ja nimi

Kolmannen maan tai sen alueen, vyöhykkeen tai erillisalueen koodi

Kolmannen maan tai sen alueen, vyöhykkeen tai erillisalueen kuvaus

Eläinlääkärintodistus

Erityis edellytykset

Erityisedellytykset

Lintuinfluenssan valvontatilanne

Lintuinfluenssan rokotustilanne

Salmonellan torjuntatilanne

Malli(t)

Lisätakeet

Päättymis ajankohta (1)

Alkamis ajankohta (2)

1

2

3

4

5

6

6A

6B

7

8

9

AL – Albania

AL-0

Koko maa

EP, E

 

 

 

 

 

 

S4

AR – Argentiina

AR-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

POU, RAT, EP, E

 

 

 

 

A

 

S4

WGM

VIII

 

 

 

 

 

 

AU – Australia

AU-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, E

 

 

 

 

 

 

S4

BPP, DOC, HEP, SRP

 

 

 

 

 

 

S0

BPR

I

 

 

 

 

 

 

DOR

II

 

 

 

 

 

 

HER

III

 

 

 

 

 

 

POU

VI

 

 

 

 

 

 

RAT

VII

 

 

 

 

 

 

BR – Brasilia

BR-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

BR-1

Seuraavat osavaltiot:

Rio Grande do Sul, Santa Catarina, Paraná, São Paulo ja Mato Grosso do Sul

RAT, BPR, DOR, HER, SRA

 

N

 

 

A

 

 

BR-2

Seuraavat osavaltiot:

Mato Grosso, Paraná, Rio Grande do Sul, Santa Catarina ja São Paulo

BPP, DOC, HEP, SRP

 

N

 

 

 

S0

BR-3

Distrito Federal ja seuraavat osavaltiot:

Goiás, Minas Gerais, Mato Grosso, Mato Grosso do Sul, Paraná, Rio Grande do Sul, Santa Catarina ja São Paulo

WGM

VIII

 

 

 

 

 

 

EP, E, POU

 

N

 

 

 

 

S4

BW – Botswana

BW-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, E

 

 

 

 

 

 

S4

BPR

I

 

 

 

 

 

 

DOR

II

 

 

 

 

 

 

HER

III

 

 

 

 

 

 

RAT

VII

 

 

 

 

 

 

BY – Valko-Venäjä

BY-0

Koko maa

EP ja E (molemmat ”vain kuljetettavaksi EU:n kautta”)

IX

 

 

 

 

 

 

CA – Kanada

CA-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, E

 

 

 

 

 

 

S4

BPR, BPP, DOR, HER, SRA, SRP

 

N

 

 

A

 

S1

DOC, HEP

 

L, N

 

 

 

WGM

VIII

 

 

 

 

 

 

POU, RAT

 

N

 

 

 

 

 

CH – Sveitsi

CH-0

Koko maa

 (3)

 

 

 

 

A

 

 (3)

CL – Chile

CL-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, E,

 

 

 

 

 

 

S4

BPR, BPP, DOC, DOR, HEP, HER, SRA, SRP

 

N

 

 

A

 

S0

WGM

VIII

 

 

 

 

 

 

POU, RAT

 

N

 

 

 

 

 

CN – Kiina

CN-0

Koko maa

EP

 

 

 

 

 

 

 

CN-1

Shandongin maakunta

POU, E

VI

P2

6.2.2004

 

 

S4

GL – Grönlanti

GL-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, WGM

 

 

 

 

 

 

 

HK – Hongkong

HK-0

Koko Hongkongin erityishallintoalue

EP

 

 

 

 

 

 

 

HR – Kroatia

HR-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

BPR, BPP, DOR, DOC, HEP, HER, SRA, SRP

 

N

 

 

A

 

S2

EP, E, POU, RAT, WGM

 

N

 

 

 

 

 

IL – Israel

IL-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

BPR, BPP, DOC, DOR, HEP, HER, SRP

 

N

 

 

A

 

S1

WGM

VIII

 

 

 

 

 

 

EP, E, POU, RAT

 

N

 

 

 

 

S4

IN – Intia

IN-0

Koko maa

EP

 

 

 

 

 

 

 

IS – Islanti

IS-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, E

 

 

 

 

 

 

S4

KR –

Korean tasavalta

KR-0

Koko maa

EP, E

 

 

 

 

 

 

S4

ME – Montenegro

ME-O

Koko maa

EP

 

 

 

 

 

 

 

MG – Madagaskar

MG-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, E, WGM

 

 

 

 

 

 

S4

MY – Malesia

MY-0

 

 

 

 

 

 

 

MY-1

Länsi-Malesia

EP

 

 

 

 

 

 

 

E

 

P2

6.2.2004

 

 

 

S4

MK –

entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (4)

MK-0 (4)

Koko maa

EP

 

 

 

 

 

 

 

MX – Meksiko

MX-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP

 

 

 

 

 

 

 

NA – Namibia

NA-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

BPR

I

 

 

 

 

 

 

DOR

II

 

 

 

 

 

 

HER

III

 

 

 

 

 

 

RAT, EP, E

VII

 

 

 

 

 

S4

NC – Uusi-Kaledonia

NC-0

Koko maa

EP

 

 

 

 

 

 

 

NZ – Uusi-Seelanti

NZ-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

BPR, BPP, DOC, DOR, HEP, HER, SRA, SRP

 

 

 

 

 

 

S0

WGM

VIII

 

 

 

 

 

 

EP, E, POU, RAT

 

 

 

 

 

 

S4

PM –

Saint Pierre ja Miquelon

PM-0

Koko alue

SPF

 

 

 

 

 

 

 

RS – Serbia (5)

RS-0 (5)

Koko maa

EP

 

 

 

 

 

 

 

RU – Venäjä

RU-0

Koko maa

EP

 

 

 

 

 

 

 

SG – Singapore

SG-0

Koko maa

EP

 

 

 

 

 

 

 

TH – Thaimaa

TH-0

Koko maa

SPF, EP

 

 

 

 

 

 

 

WGM

VIII

P2

23.1.2004

 

 

 

 

E, POU, RAT

 

P2

23.1.2004

 

 

 

S4

TN – Tunisia

TN-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

DOR, BPR, BPP, HER

 

 

 

 

 

 

S1

WGM

VIII

 

 

 

 

 

 

EP, E, POU, RAT

 

 

 

 

 

 

S4

TR – Turkki

TR-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, E

 

 

 

 

 

 

S4

US – Yhdysvallat

US-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

BPR, BPP, DOC, DOR, HEP, HER, SRA, SRP

 

N

 

 

A

 

S3

WGM

VIII

 

 

 

 

 

 

EP, E, POU, RAT

 

N

 

 

 

 

S4

UY – Uruguay

UY-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, E, RAT

 

 

 

 

 

 

S4

ZA – Etelä-Afrikka

ZA-0

Koko maa

SPF

 

 

 

 

 

 

 

EP, E

 

 

 

 

 

 

S4

BPR

I

 

 

 

A

 

 

DOR

II

 

 

 

 

 

HER

III

 

 

 

 

 

RAT

VII

 

 

 

 

 

ZW – Zimbabwe

ZW-0

Koko maa

RAT

VII

 

 

 

 

 

 

EP, E

 

 

 

 

 

 

S4

2)

Muutetaan 2 osa seuraavasti:

a)

Lisätään kohtaan ”Lisätakeet” seuraava kohta:

” ’IX’

:

Ainoastaan unionin kautta tapahtuva Valko-Venäjältä peräisin olevien ihmisravinnoksi tarkoitettuja munia ja munatuotteita sisältävien lähetysten, jotka on tarkoitettu muihin kolmansiin maihin, kuljetus on sallittu ja edellytyksenä on, että kauttakuljetus tapahtuu maanteitse tai rautateitse kuorma-autoissa tai rautatievaunuissa, jotka on vahvistettu sarjanumerolla varustetulla sinetillä. Tämän kauttakuljetusluvan viimeinen voimassaolopäivä on [pp/kk/vvvv – 18 kuukautta voimaantulopäivästä].”

b)

Korvataan eläinlääkärintodistuksen malli (DOC) seuraavasti:

Muiden kuin sileälastaisten lintujen untuvikkoja koskeva eläinlääkärintodistuksen malli

(DOC)

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image


(1)  Ennen tätä päivämäärää tuotettuja hyödykkeitä saa tuoda unioniin, merikuljetukset mukaan luettuina, 90 päivän ajan kyseisestä päivämäärästä.

(2)  Unioniin saa tuoda ainoastaan tämän päivämäärän jälkeen tuotettuja hyödykkeitä.

(3)  Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kaupasta tehdyn sopimuksen mukaisesti (EYVL L 114, 30.4.2002, s. 132).

(4)  Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia; väliaikainen koodi, joka ei vaikuta millään tavalla maan lopulliseen, Yhdistyneissä kansakunnissa meneillään olevien neuvottelujen päätteeksi hyväksyttävään nimeen.

(5)  Lukuun ottamatta Kosovoa (10 päivänä kesäkuuta 1999 annetun Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti).”


24.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/17


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 242/2010,

annettu 19 päivänä maaliskuuta 2010,

rehuaineluettelon laatimisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2009 (1) ja erityisesti sen 24 artiklan 2 kohdan,

on kuullut elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevää pysyvää komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 767/2009 24 artiklassa säädetään rehuaineluettelon laatimisesta.

(2)

Kyseisen luettelon ensimmäinen versio olisi sen vuoksi laadittava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 767/2009 24 artiklassa tarkoitettu rehuaineluettelo liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1.


LIITE

REHUAINELUETTELO

SANASTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Seuraavassa sanastossa kuvataan pääasialliset menetelmät, joita käytetään tässä liitteessä mainittujen rehuaineiden valmistuksessa. Jos näiden aineiden nimet sisältävät tässä olevan yleisnimen tai laatumääritteen, käytetyn valmistusmenetelmän on vastattava sille tässä sanastossa annettua määritelmää.

 

Valmistusmenetelmä

Määritelmä

Yleisnimi/laatumäärite

(1)

(2)

(3)

(4)

1

Väkevöiminen (1)

Tuotteen tiettyjen ainesten pitoisuuksien lisääminen vettä tai muita aineksia poistamalla

Tiiviste

2

Kuoriminen (2)

Jyvien, siementen, hedelmien, pähkinöiden ja muiden tuotteiden ulompien kerrosten poistaminen osittain tai kokonaan

Kuorittu, osittain kuorittu

3

Kuivaaminen

Kuivaaminen keinotekoisesti tai luonnollisesti

Kuivattu (auringossa tai keinotekoisesti)

4

Uuttaminen

Rasvojen ja öljyjen poistaminen tietyistä aineista orgaanisilla liuottimilla tai sokerien tai muiden vesiliukoisten ainesten poistaminen vesiliuoksella. Käytettäessä orgaanisia liuottimia saatavan tuotteen on oltava teknisesti vapaa tällaisesta liuottimesta

Uutetut (öljypitoiset aineet), melassi, massa (sokeria ja muita vesiliukoisia aineita sisältävät ainekset)

5

Ekstruusio

Aineen puristaminen tai pursottaminen paineella suuttimien läpi (katso myös esihyytelöiminen)

Ekstrudoitu

6

Hiutaloiminen

Kostean, lämpökäsitellyn tuotteen valssaaminen

Hiutaleet

7

Myllytys

Fysikaalinen käsittely, jolla pienennetään jyväkokoa ja edistetään jyvän erottumista eri jakeiksi (erityisesti jauhoksi, leseiksi ja rehujauhoksi)

Jauhot, leseet, rehujauhorehu (3), rehu

8

Kuumentaminen

Yleisnimitys tietyissä erityisolosuhteissa suoritetuille erilaisille lämpökäsittelyille, joiden tarkoituksena on vaikuttaa aineen ravintoarvoon tai sen rakenteeseen

Paahdettu, kypsennetty, lämpökäsitelty

9

Hydraaminen

Saturoimattomien glyseridien muuntaminen saturoiduiksi glyserideiksi (öljyjen ja rasvojen kovettaminen)

Kovetettu, osittain kovetettu

10

Hydrolyysi

Hajoittaminen yksinkertaisiksi kemiallisiksi yhdisteiksi soveltuvalla vesikäsittelyllä ja mahdollisesti joko entsyymeitä tai happoja tai emäksiä käyttäen

Hydrolysoitu

11

Puristaminen (4)

Mekaanisen paineen (ruuvi- tai muu puristin) ja mahdollisesti vähäisen lämmön avulla tapahtuva rasvan tai öljyn poistaminen öljypitoisista aineista tai mehun erottaminen hedelmistä tai muista kasvituotteista

Kakku (5) (öljypitoiset aineet), massa, hedelmämassa (hedelmät jne.), puristettu juurikasmassa (sokerijuurikkaiden tapauksessa)

12

Rakeistaminen

Tuotteen puristaminen kokoon tiettyyn muotoon

Rae

13

Esihyytelöiminen

Tärkkelyksen muuttaminen, jolla parannetaan huomattavasti sen paisumisominaisuuksia kylmässä vedessä

Esihyytelöity (6), paisutettu

14

Raffinoiminen

Sokereissa, öljyissä, rasvoissa ja muissa luonnonaineissa esiintyvien epäpuhtauksien poistaminen kokonaan tai osittain kemiallisella/fysikaalisella käsittelyllä

Raffinoitu, osittain raffinoitu

15

Märkäjauhatus

Tärkkelyksen uuttamiseksi suoritettu ytimen/jyvän ainesosien mekaaninen erottaminen vedessä liottamisen jälkeen mahdollisesti rikkidioksidia käyttäen

Alkiot, gluteeni, tärkkelys

16

Murskaus

Jyvien tai muiden rehuaineiden mekaaninen muuntaminen niiden koon pienentämiseksi

Murskattu, murska

17

Sokerien poistaminen

Mono- tai disakkaridien täydellinen tai osittainen poistaminen melassista tai muista sokeria sisältävistä aineista kemiallisin tai fysikaalisin menetelmin

Sokerit poistettu kokonaan tai osittain

Avoin luettelo tärkeimmistä rehuaineista

1.   VILJOJEN JYVÄT, NIISTÄ SAATAVAT TUOTTEET JA SIVUTUOTTEET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

1.01

Kaura

Kauran, Avena sativa L., ja muiden viljeltyjen kauralajien jyvät.

 

1.02

Kaurahiutaleet

Tuote, joka saadaan höyryttämällä ja valssaamalla kuorittua kauraa. Se voi sisältää pienen määrän kaurankuoria.

Tärkkelys

1.03

Kaurarehujauho

Sivutuote, joka saadaan kauran seulonnan ja kuorinnan yhteydessä kaurasuurimoita ja kaurajauhoa valmistettaessa. Se koostuu pääasiassa kauraleseistä ja endospermistä.

Raakaselluloosa

1.04

Kaurankuoret ja kauraleseet

Sivutuote, joka saadaan kauran seulonnan yhteydessä kaurasuurimoita valmistettaessa. Se koostuu pääasiassa kaurankuorista ja kauraleseistä.

Raakaselluloosa

1.05

Ohra

Ohran, Hordeum vulgare L., jyvät.

 

1.06

Ohrarehujauho

Sivutuote, joka saadaan ohran seulonnan ja kuorinnan yhteydessä ohrasuurimoita, ohraydinjauhoa tai ohrajauhoa valmistettaessa.

Raakaselluloosa

1.07

Ohravalkuainen

Ohratärkkelysteollisuuden kuivattu sivutuote. Se koostuu pääasiassa tärkkelyksen erottamisen yhteydessä saadusta valkuaisesta.

Raakavalkuainen

Tärkkelys

1.08

Riisi, rouhittu

Puhdistetun tai kiillotetun riisin, Oryza Sativa L., valmistuksen sivutuote. Se koostuu pääasiassa alamittaisista rikkoontuneista jyvistä.

Tärkkelys

1.09

Riisileseet (ruskeat)

Kuoritun riisin ensimmäisessä kiillotuksessa syntyvä sivutuote. Se koostuu hopeaketosta sekä aleuronikerroksen, endospermin ja alkion osasista.

Raakaselluloosa

1.10

Riisileseet (valkoiset)

Kuoritun riisin toisessa kiillotuksessa syntyvä sivutuote. Se koostuu pääasiassa endospermin, aleuronikerroksen ja alkion osasista.

Raakaselluloosa

1.11

Riisilese, kalsiumkarbonaattipitoinen

Kuoritun riisin kiillotuksessa syntyvä sivutuote. Se koostuu pääasiassa hopeaketosta sekä aleuronikerroksen, endospermin ja alkion osasista sekä vaihtelevasta määrästä valmistuksessa käytettävää kalsiumkarbonaattia.

Raakaselluloosa

Kalsiumkarbonaatti

1.12

Riisirehujauho esikypsytetystä riisistä

Kuoritun, esikypsytetyn riisin kiillotuksessa syntyvä sivutuote. Se koostuu pääasiassa hopeaketosta sekä aleuronikerroksen, endospermin ja alkion osasista sekä vaihtelevasta määrästä valmistuksessa käytettävää kalsiumkarbonaattia.

Raakaselluloosa

Kalsiumkarbonaatti

1.13

Jauhettu rehuriisi

Rehuriisin jauhamisessa syntyvä tuote, joka koostuu joko esikuoritun riisin valmistukseen liittyvän siivilöinnin yhteydessä saatavista vihreistä kypsymättömistä tai liitumaisista jyvistä tai normaalisti muodostuneista, esikuorituista, täplikkäistä tai keltaisista riisinjyvistä.

Tärkkelys

1.14

Riisinalkiokakku

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan puristamalla riisinalkioista, joissa osa endospermiä ja kuorta on vielä tallella.

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Raakaselluloosa

1.15

Riisinalkiorouhe

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan uuttamalla riisinalkioista, joissa osa endospermiä ja kuorta on vielä tallella.

Raakavalkuainen

1.16

Riisitärkkelys

Teknisesti puhdas riisitärkkelys.

Tärkkelys

1.17

Hirssi

Hirssin, Panicum miliaceum L., jyvät.

 

1.18

Ruis

Rukiin, Secale cereale L., jyvät.

 

1.19

Ruisrehujauho (7)

Myllytyksen sivutuote, joka saadaan seulotusta rukiista. Se koostuu pääasiassa endospermin osasista sekä uloimpien kuorikerrosten hienojakoisista palasista ja viljajätteestä.

Tärkkelys

1.20

Ruisrehu

Myllytyksen sivutuote, joka saadaan seulotusta rukiista. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista endospermiä on poistettu vähemmän kuin ruisleseistä.

Tärkkelys

1.21

Ruislese

Myllytyksen sivutuote, joka saadaan seulotusta rukiista. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista suurin osa endospermiä on poistettu.

Raakaselluloosa

1.22

Durra

Durran, Shorghum bicolor L. Moench s.l., jyvät.

 

1.23

Vehnä

Vehnän, Triticum aestivum L., Triticum durum Desf. ja muiden viljeltyjen vehnälajien jyvät.

 

1.24

Vehnärehujauho (8)

Myllytyksen sivutuote, joka saadaan seulotuista vehnän tai kuoritun spelttivehnän jyvistä. Se koostuu pääasiassa endospermin osasista sekä uloimpien kuorikerrosten hienojakoisista palasista ja viljajätteestä.

Tärkkelys

1.25

Vehnärehu

Myllytyksen sivutuote, joka saadaan seulotuista vehnän tai kuoritun spelttivehnän jyvistä. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista endospermiä on poistettu vähemmän kuin vehnäleseistä.

Raakaselluloosa

1.26

Vehnälese (9)

Myllytyksen sivutuote, joka saadaan seulotuista vehnän tai kuoritun spelttivehnän jyvistä. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista sekä jyvän osasista, joista suurin osa endospermiä on poistettu.

Raakaselluloosa

1.27

Vehnänalkiot

Myllytyksen sivutuote, joka koostuu pääasiassa valssatuista tai muuten käsitellyistä vehnänalkioista, joissa voi olla vielä jäljellä endospermin ja ulomman kuoren palasia.

Raakavalkuainen

Raakarasvat

1.28

Vehnägluteeni

Vehnätärkkelyksen valmistuksen kuivattu sivutuote. Se koostuu pääasiassa tärkkelyksen erotuksessa saatavasta gluteenista.

Raakavalkuainen

1.29

Vehnägluteenirehu

Vehnätärkkelyksen ja -gluteenin valmistuksessa syntyvä sivutuote. Se koostuu leseistä, joista on voitu osittain poistaa alkiot, ja gluteenista; niihin on voitu lisätä pieniä määriä jyvien seulontajätteitä ja tärkkelyspohjaisten tuotteiden valmistuksessa syntyviä ainesosia.

Raakavalkuainen

Tärkkelys

1.30

Vehnätärkkelys

Teknisesti puhdas vehnätärkkelys.

Tärkkelys

1.31

Paisutettu vehnätärkkelys

Vehnätärkkelyksen yhdistetty tuote, jota on paisutettu huomattavasti lämpökäsittelyllä.

Tärkkelys

1.32

Spelttivehnä

Spelttivehnän Triticum spelta L., Triticum dioccum Schrank, Triticum monococcum, jyvät.

 

1.33

Ruisvehnä

Triticalen, Triticum × Secale-hybridi, jyvät.

 

1.34

Maissi

Maissin, Zea mays L., jyvät.

 

1.35

Maissirehujauho (10)

Maissijauhon tai maissisuurimoiden valmistuksen sivutuote. Se koostuu pääasiassa uloimpien kuorikerrosten palasista ja jyvän osasista, joista endospermiä on poistettu vähemmän kuin maissileseistä.

Raakaselluloosa

1.36

Maissilese

Maissijauhon tai maissisuurimoiden valmistuksen sivutuote. Se koostuu pääasiassa ulommista kuorikerroksista sekä maissinalkion ja endospermin palasista.

Raakaselluloosa

1.37

Maissinalkiokakku

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan puristamalla kuiva- tai märkämenetelmällä käsitellyistä maissinalkioista, joissa osa endospermiä ja kuorta voi vielä olla jäljellä.

Raakavalkuainen

Raakarasvat

1.38

Maissinalkiorouhe

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan uuttamalla kuiva- tai märkämenetelmällä käsitellyistä maissinalkioista, joissa osa endospermiä ja kuorta voi vielä olla jäljellä.

Raakavalkuainen

1.39

Maissintärkkelysteollisuuden jäännöstuote (11)

Sivutuote, joka syntyy valmistettaessa maissitärkkelystä märkämenetelmällä ja jalostettaessa tämä tärkkelys alkoholiksi tai muiksi tärkkelyksen johdannaisiksi. Se koostuu leseistä ja gluteenista, joihin on voitu lisätä liotusvesiä, joita syntyy tärkkelyksen valmistuksen yhteydessä ja jalostettaessa sitä alkoholiksi tai muiksi tärkkelyksen johdannaisiksi, ja vähäinen määrä alkioita, joista öljy joko on uutettu tai ei, sekä seulonnasta saatuja rikkoutuneita maissinjyviä, joiden osuus tuotteesta on alle 15 %.

Raakavalkuainen

Tärkkelys

Raakarasvat, jos > 4,5 %

1.40

Maissigluteeni

Maissitärkkelyksen valmistuksen kuivattu sivutuote. Se koostuu pääasiassa tärkkelyksen erotuksessa saadusta gluteenista.

Raakavalkuainen

1.41

Maissitärkkelys

Teknisesti puhdas maissitärkkelys.

Tärkkelys

1.42

Esihyytelöity maissitärkkelys (12)

Lämpökäsitelty maissitärkkelys, joka kylmän veden vaikutuksesta paisuu huomattavasti.

Tärkkelys

1.43

Mallasidut

Mallastuksen sivutuote, joka koostuu pääasiassa idätetyn viljan kuivatuista hiusjuurista.

Raakavalkuainen

1.44

Mäski, kuivattu

Oluenvalmistuksen sivutuote, joka saadaan kuivaamalla mallastetun tai mallastamattoman viljan jätettä ja muita tärkkelyspitoisia tuotteita.

Raakavalkuainen

1.45

Rankki, kuivattu (13)

Alkoholinvalmistuksen sivutuote, joka saadaan kuivaamalla käymisessä käytetyn viljan jätteitä.

Raakavalkuainen

1.46

Rankki, tumma (14)

Alkoholinvalmistuksen sivutuote, joka saadaan kuivaamalla käymisessä käytetyn viljan jätteitä, ja johon on lisätty olutsiirappia tai liotusveden haihdutettuja jätteitä.

Raakavalkuainen


2.   ÖLJYKASVIEN SIEMENET TAI ÖLJYPITOISET HEDELMÄT, NIISTÄ SAATAVAT TUOTTEET JA SIVUTUOTTEET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

2.01

Maapähkinäkakku osaksi kuorituista pähkinöistä

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan osaksi kuorituista Arachis hypogaea L. ja muiden Arachis-lajien maapähkinöistä puristamalla (raakaselluloosapitoisuus enintään 16 % kuiva-aineesta).

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Raakaselluloosa

2.02

Maapähkinärouhe osaksi kuorituista pähkinöistä

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan osaksi kuorituista maapähkinöistä uuttamalla (raakaselluloosapitoisuus enintään 16 % kuiva-aineesta).

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

2.03

Maapähkinäkakku kuorituista pähkinöistä

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan kuorituista maapähkinöistä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Raakaselluloosa

2.04

Maapähkinärouhe kuorituista pähkinöistä

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan kuorituista maapähkinöistä uuttamalla.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

2.05

Rypsinsiemenet (15)

Rypsilajien Brassica napus L. ssp. oleifera (Metzg.) Sinsk., Brassica napus L. var. Glauca (Roxb.) O.E. Schulz ja Brassica napa ssp. oleifera (Metzg.) Sinsk., siemenet (kasvitieteellinen puhtaus vähintään 94 %).

 

2.06

Rypsikakku (15)

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan rypsinsiemenistä puristamalla (kasvitieteellinen puhtaus vähintään 94 %).

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Raakaselluloosa

2.07

Rypsirouhe (15)

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan rypsinsiemenistä uuttamalla (kasvitieteellinen puhtaus vähintään 94 %).

Raakavalkuainen

2.08

Rypsinsiementen kuoret

Sivutuote, joka saadaan rypsinsiemeniä kuorittaessa.

Raakaselluloosa

2.09

Safflorirouhe osaksi kuorituista siemenistä

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan osaksi kuorituista safflorin, Carthamus tinctorius L., siemenistä uuttamalla.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

2.10

Kookoskakku

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan kookospähkinän, Cocos nucifera L., kuivatusta sydämestä ja uloimmasta peitteestä puristamalla.

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Raakaselluloosa

2.11

Kookosrouhe

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan kookospähkinän kuivatusta sydämestä ja uloimmasta peitteestä uuttamalla.

Raakavalkuainen

2.12

Palmukakku

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan puristamalla lajien Elaeis guineensis Jacq., Corozo oleifera (HBK) L. H. Bailey (Elaeis melanococca auct.) pähkinöistä, joista kova ulkokuori on mahdollisimman tarkkaan poistettu.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

Raakarasvat

2.13

Palmurouhe

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan uuttamalla öljypalmuihin kuuluvien palmujen pähkinöistä, joista kova ulkokuori on mahdollisimman tarkkaan poistettu.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

2.14

Paahdetut soijapavut

Sopivalla tavalla lämpökäsitellyt soijan, Glycine max L. Merr., pavut. (Ureaasiaktiivisuus enintään 0,4 mg/g/min).

 

2.15

Soija(papu)rouhe paahdetuista soijapavuista

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan sopivalla tavalla lämpökäsitellyistä soijapavuista uuttamalla (Ureaasiaktiivisuus enintään 0,4 mg/g/min).

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa, jos > 8 %

2.16

Soija(papu)kakku kuorituista, paahdetuista soijapavuista

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan kuorituista sopivalla tavalla lämpökäsitellyistä soijapavuista uuttamalla. (Raakaselluloosapitoisuus enintään 8 % kuiva-aineesta). (Ureaasiaktiivisuus enintään 0,5 mg/g/min).

Raakavalkuainen

2.17

Soija(papu)valkuaistiiviste

Tuote, joka saadaan kuorituista, uutetuista soijapavuista, jotka on uutettu uudelleen typpeä sisältämättömän uutteen määrän pienentämiseksi.

Raakavalkuainen

2.18

Kasviöljy (16)

Kasveista saatava öljy.

Kosteus, jos > 1 %

2.19

Soija(pavun)kuoret

Uloimmat kerrokset, jotka poistetaan soijapapuja kuorittaessa.

Raakaselluloosa

2.20

Puuvillansiemenet

Puuvillan, Gossypium ssp., siemenet, joista kuidut on poistettu.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

Raakarasvat

2.21

Puuvillansiemenrouhe osaksi kuorituista siemenistä

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan uuttamalla puuvillansiemenistä, joista kuidut ja osa kuorista on poistettu (raakaselluloosapitoisuus enintään 22,5 % kuiva-aineesta).

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

2.22

Puuvillansiemenkakku

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan puristamalla puuvillansiemenistä, joista kuidut on poistettu.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

Raakarasvat

2.23

Niger-siemenkakku

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan Niger-kasvin, Guizotia abyssinica (Lf) Cass., siemenistä puristamalla (HCl:ssä liukenematonta hehkutusjäännöstä enintään 3,4 %).

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Raakaselluloosa

2.24

Auringonkukansiemenet

Auringonkukan, Helianthus annuus L., siemenet.

 

2.25

Auringonkukkarouhe

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan auringonkukan siemenistä uuttamalla.

Raakavalkuainen

2.26

Auringonkukkarouhe osaksi kuorituista siemenistä

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan uuttamalla osaksi kuorituista auringonkukan siemenistä, (raakaselluloosapitoisuus enintään 27,5 % kuiva-aineesta).

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

2.27

Pellavansiemenet

Pellavan, Linum usitatissimum L., siemenet (kasvitieteellinen puhtaus vähintään 93 %).

 

2.28

Pellavansiemenkakku

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan pellavansiemenistä puristamalla (kasvitieteellinen puhtaus vähintään 93 %).

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Raakaselluloosa

2.29

Pellavansiemenrouhe

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan pellavansiemenistä uuttamalla (kasvitieteellinen puhtaus vähintään 93 %).

Raakavalkuainen

2.30

Oliivirouhe

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan uuttamalla puristetuista oliiveista, Olea europaea L., joista ytimen palaset on mahdollisimman tarkkaan poistettu.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

2.31

Seesaminsiemenkakku

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan seesam-kasvin, Sesamum indicum L., siemenistä puristamalla (HCl:ssä liukenematonta hehkutusjäännöstä enintään 5 %).

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

Raakarasvat

2.32

Kaakaorouhe osaksi kuorituista pavuista

Kasviöljyteollisuuden sivutuote, joka saadaan uuttamalla kuivatuista ja paahdetuista osaksi kuorituista kaakaopavuista, Theobroma cacao L.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

2.33

Kaakaopavun kuoret

Kuivattujen ja paahdettujen kaakaopapujen, Theobroma cacao L., kuoret.

Raakaselluloosa


3.   PALKOKASVIEN SIEMENET, NIISTÄ SAATAVAT TUOTTEET JA SIVUTUOTTEET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

3.01

Kahviherne

Kahviherneen, Cicer arietinum L., siemenet

 

3.02

Guarkumirouhe

Sivutuote, joka saadaan Cyamopsis tetragonoloba (L.) Taub. -hernekasvin siemenistä uuttamalla niistä kumi.

Raakavalkuainen

3.03

Linssivirvilä

Ervum ervilia L.-lajin siemenet.

 

3.04

Peltonätkelmä (17)

Sopivalla tavalla lämpökäsitellyt peltonätkelmän, Lathyrus sativus L. siemenet.

 

3.05

Linssi

Linssin, Lens culinaris a.o. Medik., siemenet.

 

3.06

Makealupiini

Makealupiinin, Lupinus ssp., siemenet, jotka sisältävät vähän karvaita aineita.

 

3.07

Paahdetut pavut

Pavun, Phaseolus tai Vigna ssp., siemenet, jotka on lämpökäsitelty sopivalla tavalla myrkyllisten lektiinien tuhoamiseksi.

 

3.08

Herne

Herneen, Pisum ssp., siemenet.

 

3.09

Hernerehujauho

Sivutuote, joka saadaan hernejauhoa valmistettaessa. Se koostuu pääasiassa endospermin osasista ja vähäisemmässä määrin herneen kuorista.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

3.10

Hernelese

Sivutuote, joka saadaan herneitä jauhettaessa. Se koostuu pääasiassa herneitä kuorittaessa ja puhdistettaessa poistettavasta kuoresta.

Raakaselluloosa

3.11

Härkäpapu

Härkäpavun, Vicia faba L. ssp. faba var. equina Pers. ja var. minuta (Alef.) Mansf., siemenet.

 

3.12

Yksikukkavirvilä

Vicia monanthos Desf. -lajien siemenet.

 

3.13

Virnat

Vicia sativa L. var. sativa -lajin ja muiden lajikkeiden siemenet.

 


4.   JUURIMUKULAT JA JUUREKSET, NIISTÄ SAATAVAT TUOTTEET JA SIVUTUOTTEET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

4.01

(Sokeri)juurikasleike

Sokerinvalmistuksen sivutuote, joka koostuu kuivatusta ja uutetusta sokerijuurikasmassasta, Beta vulgaris L. ssp. vulgaris var. altissima Doell. (HCl:ssä liukenemattoman hehkutusjäännöksen enimmäispitoisuus: 4,5 % kuiva-aineesta)

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös: Jos > 3,5 % kuiva-aineesta. Sakkaroosina ilmaistu kokonaissokeripitoisuus, jos > 10,5 %

4.02

(Sokeri)juurikasmelassi

Sivutuote, joka koostuu juurikassokerin valmistuksen tai puhdistuksen yhteydessä talteen otetusta siirappimaisesta jäännöksestä

Sakkaroosina ilmaistu kokonaissokeripitoisuus

Kosteus, jos > 28 %

4.03

Melassoitu (sokeri)juurikasleike

Sokerinvalmistuksen sivutuote, joka koostuu kuivatusta sokerijuurikasmassasta, johon on lisätty melassia. (HCl:ssä liukenemattoman hehkutusjäännöksen enimmäispitoisuus: 4,5 % kuiva-aineesta)

Sakkaroosina ilmaistu kokonaissokeripitoisuus

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös: Jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.04

(Sokeri)juurikasrankki

Alkoholin, hiivan, sitruunahapon tai muiden orgaanisten aineiden valmistuksen sivutuote, jota saadaan sokerijuurikasmelassin käymisessä

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 35 %

4.05

(Juurikas)sokeri (18)

Sokerijuurikkaasta uutettu sokeri

Sakkaroosi

4.06

Bataatti

Bataatin, Ipomoea batatas (L.) Poir., juurimukulat olomuodosta riippumatta

Tärkkelys

4.07

Maniokki (19)

Maniokin, Manihot esculenta Crantz, juuret olomuodosta riippumatta. (HCl:ssä liukenemattoman hehkutusjäännöksen enimmäispitoisuus: 4,5 % kuiva-aineesta)

Tärkkelys

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös: Jos > 3,5 % kuiva-aineesta

4.08

Paisutettu maniokkitärkkelys (20)

Maniokin juurista saatu tärkkelys, jota on paisutettu huomattavasti sopivalla lämpökäsittelyllä

Tärkkelys

4.09

Perunapulppa

Perunatärkkelyksen, Solanum tuberosum L., uuton kiinteä jäännös

 

4.10

Perunatärkkelys

Teknisesti puhdas perunatärkkelys

Tärkkelys

4.11

Perunaproteiini

Tärkkelyksen valmistuksen kuivattu sivutuote, joka koostuu pääasiassa tärkkelyksen erotuksessa saatavista valkuaisaineista

Raakavalkuainen

4.12

Perunahiutaleet

Tuote, joka saadaan kiertokuivaamalla pestyt, kuoritut ja kuorimattomat ja haudutetut perunat

Tärkkelys

Raakaselluloosa

4.13

Tiivistetty perunamehu

Perunatärkkelyksen jäännös, josta on poistettu osa valkuaisia ja vettä

Raakavalkuainen

Hehkutusjäännös

4.14

Paisutettu perunatärkkelys

Perunatärkkelyksestä saatava tuote, jota on huomattavasti paisutettu

Tärkkelys


5.   MUUT SIEMENET JA HEDELMÄT, NIISTÄ SAATAVAT TUOTTEET JA SIVUTUOTTEET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

5.01

Johanneksenleipäpuun palot

Johanneksenleipäpuun, Ceratonia seliqua L., kuivatuista hedelmistä (paloista), joista siemenet on poistettu, murskaamalla saatu tuote

Raakaselluloosa

5.02

Sitrushedelmämassa

Sivutuote, joka saadaan sitrusmehujen valmistuksen yhteydessä sitrushedelmistä, Citrus ssp., puristamalla

Raakaselluloosa

5.03

Hedelmien puristusjäämä (21)

Sivutuote, joka saadaan hedelmämehun valmistuksen yhteydessä

Raakaselluloosa

5.04

Tomaattimassa

Sivutuote, joka saadaan tomaattimehun valmistuksen yhteydessä tomaateista, Solanum lycopersicum Karst., puristamalla

Raakaselluloosa

5.05

Viinirypäleiden siemenrouhe

Sivutuote, joka saadaan viinirypäleiden siementen öljyn uuttamisen yhteydessä

Raakaselluloosa, jos > 45 %

5.06

Viinirypälemassa

Viinirypäleiden puristusjäämä, joka on kuivattu nopeasti alkoholin uuttamisen jälkeen ja josta on mahdollisuuksien mukaan poistettu röyhyt ja siemenet

Raakaselluloosa, jos > 25 %

5.07

Viinirypäleiden siemenet

Viinirypäleiden puristusjäämästä saadut siemenet, joista ei ole poistettu öljyä

Raakarasvat Raakaselluloosa, jos > 45 %


6.   NURMIREHUT, MUKAAN LUKIEN KORSIREHUT

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

6.01

Sinimailasjauho (22)

Nuoresta sinimailasesta, Medicago sativa L. ja Medicago var. Martyn., kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote, joka voi kuitenkin sisältää korkeintaan 20 % nuorta apilaa tai muita nurmirehukasveja, jotka on kuivattu ja jauhettu samaan aikaan sinimailasen kanssa.

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös: jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.02

Sinimailasen puristusjäännös

Kuivattu sivutuote, joka on saatu puristettaessa sinimailasesta mehua

Raakavalkuainen

6.03

Sinimailasvalkuaistiiviste

Sinimailasen puristemehufraktioista keinotekoisesti kuivaamalla saatu tuote, joka on sentrifugoitu ja lämpökäsitelty valkuaisaineiden saostamiseksi

Karoteeni

Raakavalkuainen

6.04

Apilajauho (22)

Nuoresta Trifolium spp., kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote, joka voi kuitenkin sisältää korkeintaan 20 % nuorta sinimailasta tai muita nurmirehukasveja, jotka on kuivattu ja jauhettu samaan aikaan apilan kanssa

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös: jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.05

Viherjauho (22)  (23)

Tuote, joka saadaan kuivaamalla ja jauhamalla nuoria kasveja

Raakavalkuainen

Raakaselluloosa

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös: jos > 3,5 % kuiva-aineesta

6.06

Viljakasvien oljet (24)

Viljakasvien oljet

 

6.07

Käsitellyt viljakasvien oljet (25)

Viljakasvien oljista sopivasti käsittelemällä saatu tuote

Natrium, jos käsitelty NaOH:lla


7.   MUUT KASVIT, NIISTÄ SAATAVAT TUOTTEET JA SIVUTUOTTEET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

7.01

Ruoko(sokeri)melassi

Ruokosokerin, Saccharum officinarum L., valmistuksen yhteydessä talteen otettava siirappimainen jäännös

Sakkaroosina ilmaistu kokonaissokeripitoisuus

Kosteus, jos > 30 %

7.02

Ruoko(sokeri)rankki

Alkoholin, hiivojen, sitruunahapon tai muiden orgaanisten aineiden valmistuksen sivutuote, joka saadaan ruokosokerimelassin käymisestä

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 35 %

7.03

(Ruoko)sokeri (26)

Sokeriruo’osta uutettu sokeri

Sakkaroosi

7.04

Merileväjauho

Merilevästä ja erityisesti ruskolevästä kuivaamalla ja murskaamalla saatu tuote. Tämä tuote on voitu pestä jodipitoisuuden alentamiseksi

Hehkutusjäännös


8.   MAITOTUOTTEET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

8.01

Rasvaton maitojauhe

Tuote, joka saadaan kuivaamalla maidosta, josta rasva on suurimmaksi osaksi erotettu

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 5 %

8.02

Piimäjauhe

Tuote, joka saadaan kuivaamalla voin kirnuamisessa erottuva neste

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Laktoosi

Kosteus, jos > 6 %

8.03

Herajauhe

Tuote, joka saadaan kuivaamalla juuston, rasvattoman juuston ja kaseiinin valmistuksessa tai vastaavissa valmistusmenetelmissä syntyvä neste

Raakavalkuainen

Laktoosi

Kosteus, jos > 8 %

Hehkutusjäännös

8.04

Vähälaktoosinen herajauhe

Tuote, joka saadaan kuivaamalla hera, josta laktoosi on osaksi poistettu

Raakavalkuainen

Laktoosi

Kosteus, jos > 8 %

Hehkutusjäännös

8.05

Heravalkuaisjauhe (27)

Tuote, joka saadaan kuivaamalla kemiallisella tai fysikaalisella menetelmällä herasta tai maidosta uutetut valkuaisaineet

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

8.06

Kaseiinijauhe

Tuote, joka saadaan kuivaamalla rasvattomasta maidosta tai piimästä hapolla tai juoksutteella saostettua kaseiinia

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 10 %

8.07

Laktoosijauhe

Maidosta tai herasta puhdistamalla ja kuivaamalla erotettu sokeri

Laktoosi

Kosteus, jos > 5 %


9.   MAAELÄIMISTÄ PERÄISIN OLEVAT TUOTTEET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

9.01

Lihajauho (28)

Lämminveristen maaeläinten ruhoista tai ruhonosista kuumentamalla, kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote, josta rasva on tarvittaessa osittain poistettu uuttamalla tai fysikaalisella käsittelyllä. Se ei saa sisältää käytännöllisesti katsoen ollenkaan sorkkia, sarvia, harjaksia, karvoja ja höyheniä eikä ruoansulatuskanavan sisältöä (Raakavalkuaispitoisuus vähintään 50 % kuiva-aineesta) (Kokonaisfosforipitoisuus enintään 8 %)

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Hehkutusjäännös

Kosteus, jos > 8 %

9.02

Lihaluujauho (28)

Lämminveristen maaeläinten ruhoista tai ruhonosista kuumentamalla, kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote, josta rasva on tarvittaessa osittain poistettu uuttamalla tai fysikaalisella käsittelyllä. Tuote ei saa sisältää käytännöllisesti katsoen ollenkaan sorkkia, sarvia, harjaksia, karvoja ja höyheniä eikä ruoansulatuskanavan sisältöä

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Hehkutusjäännös

Kosteus, jos > 8 %

9.03

Luujauho

Lämminveristen maaeläinten luusta, josta rasva on suurimmaksi osaksi poistettu uuttamalla tai fysikaalisella käsittelyllä, kuumentamalla, kuivaamalla tai hienoksi jauhamalla saatu tuote. Tuote ei saa sisältää käytännöllisesti katsoen ollenkaan sorkkia, sarvia, harjaksia, karvoja ja höyheniä eikä ruoansulatuskanavan sisältöä

Raakavalkuainen

Hehkutusjäännös

Kosteus, jos > 8 %

9.04

Talijäte

Talin, ihran ja muiden uuttamalla tai fysikaalisella käsittelyllä erotettujen eläinperäisten rasvojen valmistuksen yhteydessä syntyvä jäännöstuote

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Kosteus, jos > 8 %

9.05

Siipikarjasta valmistettu jauho (28)

Siipikarjan teurasjätteestä kuumentamalla, kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote. Se ei saa sisältää käytännöllisesti katsoen ollenkaan höyheniä.

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Hehkutusjäännös

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös, jos > 3,3 %

9.06

Hydrolysoitu höyhenjauho

Siipikarjan höyhenistä hydrolysoimalla, kuivaamalla ja jauhamalla saatu tuote

Raakavalkuainen

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös, jos > 3,4 %

9.07

Verijauho

Lämminveristen teuraseläinten verestä kuivaamalla saatu tuote. Se ei saa sisältää käytännöllisesti katsoen ollenkaan vieraita aineita.

Raakavalkuainen

Kosteus, jos > 8 %

9.08

Eläinrasva (29)

Lämminveristen maaeläinten rasvasta koostuva tuote

Kosteus, jos > 1 %


10.   KALAT, MUUT MERIELÄIMET, NIISTÄ SAATAVAT TUOTTEET JA SIVUTUOTTEET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

10.01

Kalajauho (30)

Kokonaisista kaloista tai kalojen osista, josta öljy on voitu osittain poistaa ja johon liukoinen kalavalkuainen on voitu lisätä, saatu tuote

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Hehkutusjäännös, jos > 20 %

10.02

Kalaliimavesi, tiivistetty

Kalajauhon valmistuksessa syntyvä tuote, joka on erotettu ja stabiloitu hapottamalla tai kuivaamalla

Raakavalkuainen

Raakarasvat

Kosteus, jos > 5 %

10.03

Kalaöljy

Kalasta saatava öljy

Kosteus, jos > 1 %

10.04

Puhdistettu ja kovetettu kalaöljy

Kalasta saatava puhdistettu ja hydrattu öljy

Jodiluku

Kosteus, jos > 1 %


11.   KIVENNÄISET

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

11.01

Kalsiumkarbonaatti (31)

Kalsiumkarbonaattilähteistä, kuten kalkkikivestä, osterin- tai simpukankuorista, jauhamalla tai happamasta liuoksesta saostamalla saatu tuote

Kalsium

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös, jos > 5 %

11.02

Kalsium- ja magnesiumkarbonaattien seos

Kalsium- ja magnesiumkarbonaattien luonnosta peräisin oleva seos

Kalsium

Magnesium

11.03

Kalkkipitoinen merilevä (Maerl)

Luonnosta peräisin oleva kalkkipitoisesta merilevästä jauhamalla tai rakeistamalla saatu tuote

Kalsium

HCl:ssä liukenematon hehkutusjäännös, jos > 5 %

11.04

Magnesiumoksidi

Teknisesti puhdas magnesiumoksidi (MgO)

Magnesium

11.05

Magnesiumsulfaatti

Teknisesti puhdas magnesiumsulfaatti (MgSO4 7H2O)

Magnesium

Rikki

11.06

Dikalsiumfosfaatti (32)

Luista tai epäorgaanisista aineista saatava saostettu kalsiummonovetyfosfaatti (CaHPO4 H2O)

Kalsium

Kokonaisfosfori

11.07

Monodikalsiumfosfaatti

Kemiallisesti valmistettu tuote, joka sisältää yhtä paljon dikalsium- ja monokalsiumfosfaattia (CaHPO4 -Ca(H2PO4)2 H2O)

Kokonaisfosfori

Kalsium

11.08

Defluorinoitu luonnonfosfaatti

Puhdistetuista ja sopivalla tavalla defluoratuista luonnonfosfaateista jauhamalla saatu tuote

Kokonaisfosfori

Kalsium

11.09

Degelatinisoitu luujauho

Steriloidut ja jauhetut luut, joista rasva ja gelatiini on poistettu

Kokonaisfosfori

Kalsium

11.10

Monokalsiumfosfaatti

Teknisesti puhdas kalsium-bis(divetyfosfaatti) (Ca(H2PO4)2 xH2O)

Kokonaisfosfori

Kalsium

11.11

Kalsiummagnesiumfosfaatti

Teknisesti puhdas kalsiummagnesiumfosfaatti

Kalsium

Magnesium

Kokonaisfosfori

11.12

Monoammoniumfosfaatti

Teknisesti puhdas monoammoniumfosfaatti (NH4H2PO4)

Kokonaistyppi

Kokonaisfosfori

11.13

Natriumkloridi (31)

Teknisesti puhdas natriumkloridi tai luonnon natriumkloridista, kuten vuori- ja merisuolasta, jauhamalla saatu tuote

Natrium

11.14

Magnesiumpropionaatti

Teknisesti puhdas magnesiumpropionaatti

Magnesium

11.15

Magnesiumfosfaatti

Teknisesti puhtaasta dimagnesiumfosfaatista (MgHPO4 xH2O) valmistettu tuote

Kokonaisfosfori

Magnesium

11.16

Natriumkalsiummagnesiumfosfaatti

Natriumkalsiummagnesiumfosfaatista valmistettu tuote

Kokonaisfosfori

Magnesium

Kalsium

Natrium

11.17

Mononatriumfosfaatti

Teknisesti puhdas mononatriumfosfaatti (NaH2PO H2O)

Kokonaisfosfori

Natrium

11.18

Natriumbikarbonaatti

Teknisesti puhdas natriumbikarbonaatti (NaHCO3)

Natrium


12.   MUUT

Numero

Nimi

Kuvaus

Pakolliset ilmoitukset

(1)

(2)

(3)

(4)

12.01

Leivonnaisten tai pastan valmistuksessa saatavat tuotteet ja sivutuotteet (33)

Leivän, mukaan lukien konditoriatuotteet, keksien ja pastan valmistuksessa saatu tuote tai sivutuote

Tärkkelys

Sakkaroosina ilmaistu kokonaissokeripitoisuus

12.02

Makeisten valmistuksessa saatavat tuotteet ja sivutuotteet (33)

Makeisteollisuuden, suklaa mukaan lukien, tuotteiden valmistuksessa saatu tuote tai sivutuote

Sakkaroosina ilmaistu kokonaissokeripitoisuus

12.03

Leivonnaisten ja jäätelön valmistuksessa saatavat tuotteet ja sivutuotteet (33)

Leivonnaisten, kakkujen tai jäätelötuotteiden valmistuksessa saatu tuote tai sivutuote

Tärkkelys

Sakkaroosina ilmaistu kokonaissokeripitoisuus

Raakarasvat

12.04

Rasvahapot

Tarkemmin määrittelemättömistä kasvi- tai eläinperäisistä öljyistä ja rasvoista lipeällä neutraloimalla tai tislaamalla saatu sivutuote

Raakarasvat

Kosteus, jos > 1 %

12.05

Rasvahappojen suolat (34)

Rasvahapoista kalsium-, natrium- tai kaliumhydroksidilla saippuoimalla saatu tuote

Raakarasvat

Ca (tai Na tai K, tapauksesta riippuen)


13.   KÄYMISPROSESSEISTA SAATAVAT TUOTTEET JA SIVUTUOTTEET SEKÄ AMMONIUMSUOLAT

2

3

4

Tuotteen nimi

Ravintoaineperusteen määrittely tai mikro-organismin tunnistetiedot

Viljelyalusta (mahdolliset erityispiirteet)

1.1.1.1

Metanolissa kasvatetun Methylophilus methylotrophus -bakteerilla fermentoimalla tuotettu valkuaistuote

Methylophilus methylotrophus NCIB linja 10515

Metanoli

1.1.2.1

Methylococcus capsulatus (Bath), Alcaligenes acidovorans, Bacillus brevis, Bacillus firmus -bakteereista luonnonkaasussa viljelemällä tuotettu valkuaistuote – ja joiden solut on tapettu

Methylococcus capsulatus (Bath) kanta NCIMB 11132

Alcaligenes acidovorans kanta NCIMB 12387

Bacillus brevis kanta NCIMB 13288

Bacillus firmus kanta NCIMB 13280

Luonnonkaasu: (noin 91 % metaania, 5 % etaania, 2 % propaania, 0,5 % isobutaania, 0,5 % n-butaania, 1 % muita ainesosia), ammoniakkia, kivennäissuoloja

Kaikki hiivat – jotka on tuotettu 3 ja 4 sarakkeissa mainituilla mikro-organismeilla ja substraateilla – joiden solut on tapettu

Saccharomyces cerevisiae,

Saccharomyces carlsbergiensis

Kluyveromyces lactis,

Kluyveromyces fragilis

Candida guilliermondii

Melassi, tislausjätteet, vilja ja tärkkelystä sisältävät tuotteet, hedelmämehut, hera, maitohappo, hydrolysoidut kasvikuidut

1.4.1.1

Myseeli, penisilliinin valmistuksen märkä sivutuote, joka on säilötty Lactobacillus brevis -bakteerin, plantarumin, saken, kollenoidien ja Streptococcus lactis -bakteerin avulla, jotta penisilliini inaktivoituu, ja sen jälkeen lämpökäsitelty

Penicillium chrysogenum ATCC 48271:n typpiyhdiste

Eri lähteistä peräisin olevat hiilihydraatit ja niiden hydrolysaatit

2.2.1

Ammoniumlaktaatti, Lactobacillus bulgaricus -bakteerin käymistuote

CH3CHOHCOONH4

Hera

2.2.2

Ammoniumasetaatti vesiliuoksessa

CH3COONH4

2.2.3

Ammoniumsulfaatti, vesiliuos

(NH4)2SO4

2.3.1

Corynebacterium melassecola -bakteerin käymisreaktiolla valmistettavan L-glutamiinihapon väkevöidyt nestemäiset sivutuotteet

Ammoniumsuolat ja muut typpiyhdisteet

Sakkaroosi, melassi, tärkkelysvalmisteet ja niiden hydrolysaatit

2.3.2

Brevibacterium lactofermentum -bakteerin käymisreaktiolla valmistettavan L-lysiinimonokloorihydraatin väkevöidyt nestemäiset sivutuotteet

Ammoniumsuolat ja muut typpiyhdisteet

Sakkaroosi, melassi, tärkkelysvalmisteet ja niiden hydrolysaatit


(1)  Saksankielisessä toisinnossa ilmaisu ”Konzentrieren”, voidaan tarvittaessa korvata ilmaisulla ”Eindicken”. Tällöin olisi käytettävä ilmaisua ”eingedickt”.

(2)  ”Kuoriminen” voidaan tarvittaessa korvata ”silvimisellä”. Tällöin olisi käytettävä ilmaisua ”silvitty”.

(3)  Ranskankielisessä toisinnossa voidaan käyttää nimeä ”issues”.

(4)  Ranskankielisessä toisinnossa ilmaisu ”pressage” voidaan tarvittaessa korvata ilmaisulla ”extraction mécanique”.

(5)  Tarvittaessa nimitys ”kakku” voidaan korvata nimityksellä ”rouhe”.

(6)  Saksankielisessä toisinnossa voidaan käyttää laatumääritettä ”aufgeschlossen” ja nimeä ”Quellwasser” (viitattaessa tärkkelykseen).

(7)  Yli 40 prosenttia tärkkelystä sisältävät tuotteet voidaan luokitella ”tärkkelysrikkaiksi”. Saksaksi niistä voidaan käyttää nimitystä ”Roggennachmehl”.

(8)  Yli 40 prosenttia tärkkelystä sisältävät tuotteet voidaan luokitella ”tärkkelysrikkaiksi”. Saksaksi niistä voidaan käyttää nimitystä ”Weizennachmehl”.

(9)  Jos tämä aines jauhetaan hienommaksi, nimitykseen voidaan lisätä määrite ”hienojakoinen” tai nimitys voidaan korvata vastaavalla nimityksellä.

(10)  Yli 40 prosenttia tärkkelystä sisältävät tuotteet voidaan luokitella ”tärkkelysrikkaiksi”. Saksaksi niistä voidaan käyttää nimitystä ”Maisnachmehl”.

(11)  Tämä nimitys voidaan korvata nimityksellä ”gluten feed de maïs”.

(12)  Voidaan käyttää myös nimitystä ”Ekstrudoitu maissitärkkelys”.

(13)  Nimeen voidaan lisätä viljalaji.

(14)  Voidaan käyttää myös nimitystä ”Rankki ja liukoiset aineet”. Nimeen voidaan lisätä viljalaji.

(15)  Tarvittaessa nimitykseen voidaan lisätä maininta ”vähäglukosinolaattinen”. ”Vähäglukosinolaattinen” määritellään Euroopan unionin lainsäädännössä.

(16)  Nimeen on lisättävä kasvilaji.

(17)  Tätä nimitystä on täydennettävä maininnalla suoritetusta lämpökäsittelystä.

(18)  Voidaan käyttää myös nimitystä ”sakkaroosi”.

(19)  Voidaan käyttää myös nimitystä ”tapioka”.

(20)  Voidaan käyttää myös nimitystä ”tapiokatärkkelys”.

(21)  Nimeen voidaan lisätä hedelmälaji.

(22)  Nimitys ”jauho” voidaan korvata nimityksellä ”rae”. Kuivausmenetelmä voidaan lisätä nimitykseen.

(23)  Nurmirehukasvin laji voidaan lisätä nimitykseen.

(24)  Olkilaji voidaan lisätä nimitykseen.

(25)  Nimitystä on täydennettävä maininnalla suoritetusta kemiallisesta käsittelystä.

(26)  Voidaan käyttää myös nimitystä ”sakkaroosi”.

(27)  Voidaan käyttää myös nimitystä ”maitoalbumiinijauhe”.

(28)  Niiden tuotteiden nimityksiin, joiden rasvapitoisuus on yli 13 % kuiva-aineesta, on lisättävä määrite ”rasvapitoinen”.

(29)  Tätä nimitystä voidaan täydentää tarkemmalla maininnalla eläinrasvan tyypistä sen alkuperän tai saamismenetelmän mukaan (tali, ihra, luurasva jne.).

(30)  Niiden tuotteiden nimityksiin, joiden raakavalkuaispitoisuus on yli 75 % kuiva-aineesta, voidaan lisätä määrite ”valkuaispitoinen”.

(31)  Tämä nimitys voidaan korvata tuotteen alkuperällä tai tämä voidaan lisätä nimitykseen.

(32)  Valmistusmenetelmä voidaan ilmoittaa nimityksessä.

(33)  Nimitykseen on lisättävä alkuperätuotteen laatu.

(34)  Nimitystä voidaan täydentää mainitsemalla saatu suola.


24.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/33


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 243/2010,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta IFRS-standardeihin tehtyjen parannusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösnormeja antava elin International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi huhtikuussa 2009 asiakirjan ”IFRS-standardeihin tehdyt parannukset”, jäljempänä ’parannukset’, osana jokavuotista parannusprosessiaan, jolla pyritään nykyaikaistamaan ja selventämään kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Suurin osa muutoksista on selvennyksiä ja korjauksia olemassa oleviin IFRS-standardeihin tai muutoksia, jotka johtuvat kyseisiin standardeihin aikaisemmin tehdyistä muutoksista. IFRS 8:n, IAS 17:n, IAS 36:n ja IAS 39:n muutokset koskevat olemassa oleviin vaatimuksiin tehtyjä muutoksia, tai ne ovat lisäohjeistusta kyseisten vaatimusten täytäntöön panemiseksi.

(3)

Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) teknisen asiantuntijaryhmän (Technical Expert Group, TEG) kuulemisessa vahvistettiin, että IFRS-standardien parannukset ovat asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa hyväksymiselle asetettujen teknisten edellytysten mukaisia. Tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmän perustamisesta tietojen antamiseksi komissiolle EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) lausuntojen puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta 14 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/505/EY (3) mukaisesti kyseinen tarkasteluryhmä tarkasteli hyväksymistä koskevaa EFRAGin lausuntoa ja totesi komissiolle sen olevan tasapuolinen ja puolueeton.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liite seuraavasti:

1)

Muutetaan kansainväliset tilinpäätösstandardit IFRS 2, IFRS 5 ja IFRS 8 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2)

Muutetaan kansainväliset tilinpäätösstandardit IAS 1, IAS 7, IAS 17, IAS 36, IAS 38 ja IAS 39 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

3)

Muutetaan kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean (IFRIC) tulkinnat IFRIC 9 ja IFRIC 16 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Yritysten on sovellettava 1 artiklassa tarkoitettuja standardien muutoksia viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 31 päivän joulukuuta 2009 jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)  EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 199, 21.7.2006, s. 33.


LIITE

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset

”Jäljentäminen sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki olemassa olevat oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida yksityiskäyttöön tai muuhun kohtuulliseen käyttöön. Lisätietoja on saatavissa IASB:sta internetosoitteessa www.iasb.org.”

Muutos IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut

Kappaleita 5 ja 61 muutetaan.

SOVELTAMISALA

5

Kuten kappaleessa 2 todetaan, tämä IFRS-standardi… Yhteisö ei kuitenkaan saa soveltaa tätä IFRS-standardia sellaisiin liiketoimiin, joissa yhteisö hankkii tavaroita osana IFRS 3:ssa Liiketoimintojen yhdistäminen (uudistettu 2008) määritellyssä liiketoimintojen yhdistämisessä hankittua nettovarallisuutta, IFRS 3:n kappaleissa B1–B4 kuvatussa yhteisen määräysvallan alaisten yhteisöjen tai liiketoimintojen yhdistämisessä tai liiketoiminnan ollessa panoksena IAS 31:ssä Osuudet yhteisyrityksissä määriteltyä yhteisyritystä muodostettaessa. Oman pääoman ehtoiset instrumentit … (ja kuuluvat siten tämän IFRS-standardin soveltamisalaan).

VOIMAANTULO

61

IFRS 3 (uudistettu 2008) sekä huhtikuussa 2009 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheuttivat muutoksia kappaleeseen 5. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa IFRS 3:a (uudistettu 2008) aikaisemmalla kaudella, myös kyseisiä muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella.

Muutos IFRS 5:een Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Lisätään kappaleet 5B ja 44E.

SOVELTAMISALA

5B

Tässä IFRS-standardissa määrätään, mitä tietoja tilinpäätöksessä on esitettävä myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetetuista toiminnoista. Muihin IFRS-standardeihin sisältyvät vaatimukset esitettävistä tiedoista eivät koske tällaisia omaisuuseriä, paitsi milloin kyseisten IFRS-standardien mukaan on esitettävä:

a)

erityisiä tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetetuista toiminnoista; tai

b)

tietoja sellaisten luovutettavien erien ryhmään kuuluvien varojen ja velkojen arvostuksesta, jotka eivät kuulu IFRS 5:n mukaisten arvostusvaatimusten soveltamisalaan, kun tällaisia tietoja ei vielä ole annettu muissa liitetiedoissa tilinpäätöksessä.

Myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetetuista toiminnoista voi olla välttämätöntä esittää lisätietoja, jotta IAS 1:n yleiset vaatimukset, erityisesti kyseisen standardin kappaleissa 15 ja 125 tarkoitetut vaatimukset, täyttyisivät.

VOIMAANTULO

44E

Huhtikuussa 2009 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti kappaleen 5B lisäämisen. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta ei-takautuvasti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IFRS 8:aan Toimintasegmentit

Kappaleita 23 ja 36 muutetaan. Lisätään kappale 35A.

TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

Voittoa tai tappiota sekä varoja ja velkoja koskevat tiedot

23

Yhteisön on esitettävä kunkin raportoitavan segmentin voittoa tai tappiota kuvaava luku. Yhteisön on esitettävä kunkin raportoitavan segmentin kokonaisvaroja ja -velkoja kuvaavat luvut, jos tällaiset luvut saatetaan säännöllisesti ylimmän operatiivisen päätöksentekijän tietoon. Yhteisön on annettava kustakin raportoitavasta segmentistä myös seuraavat tiedot, jos kyseiset määrät sisältyvät segmentin voittoa tai tappiota kuvaavaan lukuun, jota ylin operatiivinen päätöksentekijä tarkastelee, tai jos ne muutoin säännöllisesti toimitetaan ylimmän operatiivisen päätöksentekijän tietoon, vaikka ne eivät sisältyisi kyseiseen segmentin voittoa tai tappiota kuvaavaan lukuun:

a)

tuotot ulkopuolisilta asiakkailta;

b)

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

35A

Huhtikuussa 2009 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 23. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

36

Aikaisempia vuosia koskeva segmentti-informaatio, joka esitetään vertailutarkoituksessa ensimmäisenä soveltamisvuonna (huhtikuussa 2009 kappaleeseen 23 tehdyn muutoksen soveltaminen mukaan lukien), oikaistaan tämän IFRS-standardin vaatimusten mukaiseksi, paitsi jos tietoja ei ole saatavilla ja niiden tuottamisesta aiheutuisi kohtuuttomasti menoja.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen

Kappaletta 69 muutetaan. Lisätään kappale 139D.

RAKENNE JA SISÄLTÖ

Tase

Lyhytaikaiset velat

69

Yhteisön on luokiteltava velka lyhytaikaiseksi, kun:

a)

se odottaa suorittavansa velan tavanomaisen toimintasyklinsä aikana;

b)

se pitää velkaa ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa;

c)

velka erääntyy suoritettavaksi kahdentoista kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä; tai

d)

sillä ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista vähintään kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä (ks. kappale 73). Velan ehdot, joiden mukaan velka voitaisiin vastapuolen näin halutessa suorittaa laskemalla liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja, eivät vaikuta sen luokitteluun.

Yhteisön on luokiteltava kaikki muut velat pitkäaikaisiksi.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

139D

Huhtikuussa 2009 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 69. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat

Kappaletta 16 muutetaan ja lisätään kappale 56.

RAHAVIRTALASKELMAN ESITTÄMINEN

Investoinnit

16

Investoinneista aiheutuvien rahavirtojen erillinen esittäminen on tärkeää, koska nämä rahavirrat kuvaavat sitä, missä määrin maksuja on suoritettu sellaisista voimavaroista, jotka on tarkoitettu kerryttämään vastaisia tuottoja ja rahavirtoja. Investointeihin voidaan luokitella vain maksut, joiden seurauksena taseeseen merkitään omaisuuserä. Investointien rahavirtoja ovat esimerkiksi:

a)

VOIMAANTULO

56

Huhtikuussa 2009 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 16. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 17:ään Vuokrasopimukset

Kappaleet 14 ja 15 poistetaan. Lisätään kappaleet 15A, 68A ja 69A.

VUOKRASOPIMUSTEN LUOKITTELU

14

[poistettu]

15

[poistettu]

15A

Silloin kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, yhteisö arvioi kunkin osuuden luokittelun rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen kappaleiden 7–13 mukaisesti. Tärkeä näkökohta ratkaistaessa, onko maa-alueen osuus muu vuokrasopimus vai rahoitusleasingsopimus, on se, että maa-alueen taloudellinen vaikutusaika on yleensä rajoittamaton.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

68A

Yhteisön on arvioitava voimassa olevien vuokrasopimusten maa-alueita koskevien osuuksien luokittelu uudelleen päivänä, jona se ottaa käyttöön kappaleessa 69A tarkoitetut muutokset, ja tämä arviointi tehdään kyseisten vuokrasopimusten syntymisajankohtana olemassa olleen informaation pohjalta. Sen on kirjattava tällöin rahoitusleasingsopimukseksi luokiteltava vuokrasopimus takautuvasti IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet mukaisesti. Jos yhteisöllä ei kuitenkaan ole muutoksen takautuvaa soveltamista varten tarvittavia tietoja, sen on:

a)

sovellettava muutoksia kyseisiin vuokrasopimuksiin muutosten käyttöönottopäivänä vallitsevien tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella; ja

b)

kirjattava näin rahoitusleasingsopimukseksi luokiteltuun maa-aluetta koskevaan vuokrasopimukseen liittyvä omaisuuserä ja velka niiden kyseisen ajankohdan käypiin arvoihin; näiden käypien arvojen mahdollinen erotus kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

VOIMAANTULO

69A

Kappaleet 14 ja 15 poistettiin ja kappaleet 15A ja 68A lisättiin osana huhtikuussa 2009 julkaistua asiakirjaa IFRS-standardeihin tehdyt parannukset. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 36:een Omaisuuserien arvon alentuminen

Kappaletta 80 muutetaan ja lisätään kappale 140E.

RAHAVIRTAA TUOTTAVAT YKSIKÖT JA LIIKEARVO

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ja kirjanpitoarvo

Liikearvo

Liikearvon kohdistaminen rahavirtaa tuottaville yksiköille

80

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo on arvonalentumistestausta varten kohdistettava hankinta-ajankohdasta lähtien niille hankkijaosapuolen rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvista synergiaeduista, riippumatta siitä, kohdistetaanko näille yksiköille tai niiden ryhmille muita hankinnan kohteen varoja tai velkoja. Jokaisen yksikön tai yksiköiden ryhmän, jolle näin kohdistetaan liikearvoa, on:

a)

oltava yhteisössä alin sellainen taso, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten; ja

b)

oltava enintään niin laaja kuin IFRS 8:n Toimintasegmentit kappaleessa 5 määritelty toimintasegmentti ennen segmenttien yhdistämistä.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

140E

Huhtikuussa 2009 julkistettu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 80(b). Yhteisön on sovellettava tätä muutosta ei-takautuvasti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet

Kappaleita 36, 37, 40, 41 ja 130C muutetaan, ja lisätään kappale 130E.

KIRJAAMINEN JA ARVOSTAMINEN

Hankinta osana liiketoimintojen yhdistämistä

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineettoman hyödykkeen käyvän arvon määrittäminen

36

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu aineeton hyödyke saattaa olla erotettavissa mutta vain yhdessä jonkin siihen liittyvän sopimuksen, yksilöitävissä olevan omaisuuserän tai velan kanssa. Tällöin hankkijaosapuoli kirjaa kyseisen aineettoman hyödykkeen erillään liikearvosta mutta yhdessä siihen liittyvän erän kanssa.

37

Hankkijaosapuoli voi kirjata joukon toisiaan täydentäviä aineettomia hyödykkeitä yhtenä omaisuuseränä edellyttäen, että yksittäisillä omaisuuserillä on samanlaiset taloudelliset vaikutusajat. Esimerkiksi termejä ”brändi” tai ”brändinimi” käytetään usein synonyymina tavaramerkeille ja muille vastaaville merkeille. Ensiksi mainitut ovat kuitenkin yleisiä markkinointiin liittyviä käsitteitä, joita tavallisesti käytetään viittaamaan joukkoon toisiaan täydentäviä omaisuuseriä, kuten tavaramerkki (tai palvelumerkki) ja siihen liittyvä kauppanimike sekä kaavat, reseptit ja tekninen osaaminen.

40

Jos aineettomalle hyödykkeelle ei ole olemassa toimivia markkinoita, sen käypä arvo on se rahamäärä, jonka yhteisö olisi parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella maksanut omaisuuserästä hankinta-ajankohtana asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden toisistaan riippumattomien osapuolten välisessä kaupassa. Tätä määrittäessään yhteisö ottaa huomioon viimeaikaiset vastaavanlaisia omaisuuseriä koskevat liiketoimet. Yhteisö voi esimerkiksi oikaista omaisuuserän kannattavuuteen liittyviä tekijöitä (kuten liikevaihto, liikevoitto tai tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja) viimeaikaisia markkinatapahtumia kuvastavilla kertoimilla.

41

Yhteisöt, jotka ostavat ja myyvät aineettomia hyödykkeitä, ovat mahdollisesti kehittäneet menetelmiä niiden käyvän arvon epäsuoraa arvioimista varten. Näitä menetelmiä voidaan käyttää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineettoman hyödykkeen alkuperäiseen arvostamiseen, jos menetelmien tavoitteena on käyvän arvon arvioiminen ja jos ne kuvastavat viimeaikaisia liiketoimia ja vallitsevia käytäntöjä toimialalla, jolle omaisuuserä kuuluu. Nämä menetelmät käsittävät esimerkiksi seuraavaa:

a)

hyödykkeestä johtuvien arvioitujen vastaisten nettorahavirtojen diskonttaaminen; tai

b)

niiden menojen arvioiminen, jolta yhteisö välttyy, kun se omistaa aineettoman hyödykkeen eikä sen tarvitse:

i)

hankkia siihen oikeutta toisistaan riippumattomien osapuolten välisellä lisenssisopimuksella (kuten relief from royalty -menetelmää käytettäessä diskonttaamattomia nettorahavirtoja käyttäen); tai

ii)

luoda sitä uudelleen tai korvata sitä uudella (kuten hankintamenoon perustuvaa menetelmään käytettäessä).

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT JA VOIMAANTULO

130C

IFRS 3 (uudistettu 2008) aiheutti muutoksia kappaleisiin 12, 33–35, 68, 69, 94 ja 130 sekä kappaleiden 38 ja 129 poistamisen ja kappaleen 115A lisäämisen. Huhtikuussa 2009 julkistettu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 36 ja 37. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Näin ollen aiemmissa liiketoimintojen yhdistämisissä kirjattujen aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon määriä ei saa oikaista. Jos yhteisö soveltaa IFRS 3:a (uudistettu 2008) aikaisemmalla kaudella, sen on sovellettava myös näitä muutoksia tällä aikaisemmalla kaudella ja annettava tästä tieto.

130E

Huhtikuussa 2009 julkistettu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 40 ja 41. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

Kappaleita 2(g), 80, 97, 100 ja 108C muutetaan, ja lisätään kappale 103K.

SOVELTAMISALA

2

Tätä standardia on sovellettava kaikkien yhteisöjen kaikkiin rahoitusinstrumentteihin lukuun ottamatta seuraavia:

a)

g)

hankkijaosapuolen ja osakkeensa myyvän omistajan väliset termiinisopimukset hankinnan kohteen myymisestä tai ostamisesta, jotka johtavat liiketoimintojen yhdistämiseen myöhempänä hankinta-ajankohtana. Termiinisopimuksen voimassaoloaika ei saa ylittää sitä kohtuullista ajanjaksoa, joka yleensä tarvitaan vaadittavien hyväksymisten hankkimiseen ja liiketoimen loppuunsaattamiseen;

h)

SUOJAUS

Suojauskohteet

Ehdot täyttävät erät

80

Suojauslaskennassa voidaan suojauskohteiksi määrittää vain sellaiset varat, velat, kiinteäehtoiset sitoumukset tai erittäin todennäköiset ennakoidut liiketoimet, joissa on yhteisön ulkopuolinen vastapuoli. Näin ollen suojauslaskentaa voidaan soveltaa samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen välisiin liiketoimiin vain kyseisten yhteisöjen omissa tilinpäätöksissä tai erillistilinpäätöksissä, ei konsernitilinpäätöksessä. Poikkeuksellisesti …

Suojauslaskenta

Rahavirran suojaukset

97

Jos ennakoidun liiketoimen suojaus johtaa myöhemmin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan kirjaamiseen, siihen liittyvät, kappaleen 95 mukaisesti muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot tai tappiot on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi (ks. IAS 1 (uudistettu 2007)) sillä kaudella, jonka aikana, tai niillä kausilla, joiden aikana suojatut ennakoidut rahavirrat vaikuttavat voittoon tai tappioon (esimerkiksi niillä kausilla, joilla kirjataan korkotuottoja tai -kuluja). Jos yhteisö kuitenkin odottaa, että muihin laajan tuloksen eriin kirjattu tappio jää osaksi tai kokonaan kattamatta yhden tai useamman vastaisen kauden aikana, sen on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteiseksi määrä, jonka ei odoteta tulevan katetuksi.

100

Kun kyseessä on muunlainen kuin kappaleissa 97 ja 98 tarkoitettu rahavirran suojaus, muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna (ks. IAS 1 (uudistettu 2007)) omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi sillä kaudella, jolla tai niillä kausilla, joilla suojatut ennakoidut rahavirrat vaikuttavat voittoon tai tappioon (esimerkiksi ennakoidun myynnin toteutuessa).

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

103K

Huhtikuussa 2009 julkistettu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 2(g), 97, 100 ja AG30(g). Yhteisön on sovellettava kappaleisiin 2(g), 97 ja 100 tehtyjä muutoksia ei-takautuvasti kaikkiin voimassa oleviin sopimuksiin 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Yhteisön on sovellettava kappaleen AG30(g) muutosta 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutosta aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

108C

Toukokuussa 2008 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksia kappaleisiin 9, 73 ja AG8 ja kappaleen 50A lisäämisen. Huhtikuussa 2009 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 80. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Yhteisön on sovellettava kappaleisiin 9 ja 50A tehtyjä muutoksia samasta päivästä lukien ja samalla tavoin kuin se on soveltanut kappaleessa 105A kuvattuja vuonna 2005 tehtyjä muutoksia. Kaikkien muutosten aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa muutoksia aikaisemmalla kaudella, tästä on annettava tieto.

Muutos IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen soveltamisohjeeseen

Muutetaan kappaletta AG30(g).

KYTKETYT JOHDANNAISET (KAPPALEET 10–13)

AG30

Kytketyn johdannaisen taloudelliset ominaispiirteet ja riskit eivät liity läheisesti pääsopimukseen (kappale 11(a)) seuraavissa esimerkeissä. Näissä esimerkeissä yhteisö käsittelee kytkettyä johdannaista kirjanpidossa erillään pääsopimuksesta olettaen, että kappaleiden 11(b) ja (c) mukaiset ehdot täyttyvät.

g)

Pääsopimuksena olevaan velkasopimukseen tai vakuutussopimukseen kytketty osto- tai myyntioptio tai oikeus ennen eräpäivää tapahtuvaan maksuun ei liity läheisesti pääsopimukseen, paitsi seuraavissa tapauksissa:

i)

option toteuttamishinta on kaikkina toteuttamisajankohtina jokseenkin yhtä suuri kuin pääsopimuksena olevan vieraan pääoman ehtoisen instrumentin jaksotettu hankintameno tai pääsopimuksena olevan vakuutussopimuksen kirjanpitoarvo; tai

ii)

ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevan oikeuden toteuttamishinta on sellainen, että se suunnilleen korvaa lainanantajalle tämän menettämän koron nykyarvon pääsopimuksen jäljellä olevalta voimassaoloajalta. Menetetty korko lasketaan kertomalla ennen eräpäivää maksetun pääoman määrä korkoprosenttierolla. Korkoprosenttierolla tarkoitetaan määrää, jolla pääsopimuksen efektiivinen korko ylittää sen efektiivisen koron, jonka yhteisö saisi ennen eräpäivää tapahtuvan maksun ajankohtana, jos se sijoittaisi ennen eräpäivää maksetun pääoman vastaavanlaisella sopimuksella pääsopimuksen jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi.

Se, liittyykö osto- tai myyntioptio läheisesti pääsopimuksena olevaan velkasopimukseen, arvioidaan ennen kuin vaihdettavissa olevan vieraan pääoman ehtoisen instrumentin oman pääoman komponentti erotetaan IAS 32:n mukaisesti.

h)

Muutokset tulkintaan IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi

Kappaletta 5 muutetaan ja lisätään kappale 11.

SOVELTAMISALA

5

Tätä tulkintaa ei sovelleta kytkettyihin johdannaisiin sopimuksissa, jotka on hankittu:

a)

liiketoimintojen yhdistämisessä (määritelty IFRS 3:ssa Liiketoimintojen yhdistäminen, uudistettu 2008);

b)

yhteisen määräysvallan alaisten yhteisöjen tai liiketoimintojen yhdistämisessä, jota kuvataan IFRS 3:n (uudistettu 2008) kappaleissa B1–B4; tai

c)

IAS 31:ssä Osuudet yhteisyrityksissä määriteltyä yhteisyritystä muodostettaessa,

eikä niiden mahdolliseen uudelleenarviointiin hankinta-ajankohtana (1).

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

11

Huhtikuussa 2009 julkaistu asiakirja IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheutti muutoksen kappaleeseen 5. Yhteisön on sovellettava tätä muutosta ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IFRS 3:a (uudistettu 2008) aikaisemmalla kaudella, sen on sovellettava myös tätä muutosta tällä aikaisemmalla kaudella ja annettava tästä tieto.

Muutos tulkintaan IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Kappaleita 14 ja 18 muutetaan.

PÄÄTÖS

Missä suojausinstrumentti voi olla

14

Johdannaisinstrumentti tai muu instrumentti (tai johdannaisinstrumenttien ja muiden instrumenttien yhdistelmä) saadaan määrittää suojausinstrumentiksi ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa. Suojausinstrumentti voi (tai suojausinstrumentit voivat) olla konsernissa millä tahansa yhteisö(i)llä, kunhan IAS 39:n kappaleen 88 mukaiset nettosijoituksen suojausta koskevat määrittämis-, dokumentointi- ja tehokkuusvaatimukset täyttyvät. Erityisesti konsernin suojausstrategia tulee dokumentoida selkeästi, koska konsernin eri tasoilla saatetaan tehdä erilaisia määrityksiä.

VOIMAANTULO

18

Yhteisön on sovellettava tätä tulkintaa 1.10.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Yhteisön on sovellettava kappaleeseen 14 tehtyä huhtikuussa 2009 julkistetun asiakirjan IFRS-standardeihin tehdyt parannukset aiheuttamaa muutosta 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Molempien aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa tätä tulkintaa aikaisemmin kuin 1.10.2008 alkavalla kaudella tai kappaleen 14 muutosta aikaisemmin kuin 1.7.2009, tästä on annettava tieto.


(1)  IFRS 3:ssa (uudistettu 2008) käsitellään kytkettyjä johdannaisia sisältävien sopimusten hankkimista liiketoimintojen yhdistämisessä.


24.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/42


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 244/2010,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 2 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösnormeja antava elin International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 18 päivänä kesäkuuta 2009”Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut”, jäljempänä ’muutos IFRS 2:een’. Muutoksessa IFRS 2:een selvennetään sellaisten osakeperusteisten liiketoimien kirjanpitokäsittelyä, joissa tavaroiden toimittajalle tai palvelujen tarjoajalle käteisvaroina suoritettavan maksun suoritusvelvollisuus kuuluu toiselle samaan konserniin kuuluvalle yhteisölle (käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa).

(3)

Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) teknisen asiantuntijaryhmän (Technical Expert Group, TEG) kuulemisessa vahvistettiin, että muutos IFRS 2:een on asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa hyväksymiselle asetettujen teknisten edellytysten mukainen. Tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmän perustamisesta tietojen antamiseksi komissiolle EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) lausuntojen puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta 14 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/505/EY (3) mukaisesti kyseinen tarkasteluryhmä tarkasteli hyväksymistä koskevaa EFRAGin lausuntoa ja totesi komissiolle sen olevan tasapuolinen ja puolueeton.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liite seuraavasti:

1)

Muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 2 Osakeperusteiset maksut tämän asetuksen liitteenä olevan Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut mukaisesti.

2)

Poistetaan kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean (IFRIC) tulkinnat IFRIC 8 ja IFRIC 11.

2 artikla

Yritysten on sovellettava tämän asetuksen liitteessä tarkoitettuja muutoksia viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 31 päivän joulukuuta 2009 jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)  EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 199, 21.7.2006, s. 33.


LIITE

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT

IFRS 2

Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut

Jäljentäminen sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki olemassa olevat oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida yksityiskäyttöön tai muuhun kohtuulliseen käyttöön. Lisätietoja on saatavissa IASB:sta internetosoitteessa www.iasb.org

Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut

SOVELTAMISALA

Muutetaan kappaletta 2, poistetaan kappale 3, ja lisätään kappale 3A.

2

Yhteisön on sovellettava tätä IFRS-standardia kaikkiin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin riippumatta siitä, pystyykö yhteisö erikseen yksilöimään jotkin tai kaikki vastaanotetut tavarat tai palvelut, ja tällaisiin liiketoimiin kuuluvat:

a)

omana pääomana maksettavat osakeperusteiset liiketoimet,

b)

käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet, ja

c)

liiketoimet, joissa yhteisö vastaanottaa tai hankkii tavaroita tai palveluja ja järjestelyn ehtojen mukaan joko yhteisö tai kyseisten tavaroiden toimittaja tai palvelujen tarjoaja saa valita, suorittaako yhteisö liiketoimesta maksun käteisvaroina (tai muina varoina) vai laskemalla liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja,

kappaleissa 3A–6 mainittuja tapauksia lukuun ottamatta. Jos erikseen yksilöitävissä olevia tavaroita tai palveluja ei ole, muut olosuhteet voivat viitata siihen, että tavaroita tai palveluja on vastaanotettu (tai että niitä tullaan vastaanottamaan), jolloin tämä IFRS-standardi tulee sovellettavaksi.

3

[poistettu]

3A

Osakeperusteisesti maksettavasta liiketoimesta voi maksun suorittaa tavarat tai palvelut vastaanottavan yhteisön puolesta toinen konserniyhteisö (tai minkä tahansa konserniyhteisön osakkeenomistaja). Kappaletta 2 sovelletaan myös yhteisöön, joka:

a)

vastaanottaa tavaroita tai palveluja, kun toinen samaan konserniin kuuluva yhteisö (tai minkä tahansa konserniyhteisön osakkeenomistaja) on velvollinen suorittamaan maksun osakeperusteisesti maksettavasta liiketoimesta, tai

b)

on velvollinen suorittamaan maksun osakeperusteisesti maksettavasta liiketoimesta, kun toinen samaan konserniin kuuluva yhteisö vastaanottaa tavarat tai palvelut,

paitsi jos liiketoimen tarkoitus on selvästi jokin muu kuin maksu tavaroista tai palveluista, jotka on toimitettu ne vastaanottaneelle yhteisölle.

OMANA PÄÄOMANA MAKSETTAVAT OSAKEPERUSTEISET LIIKETOIMET

Lisätään seuraavanlainen kappale 13A:

Yleiskatsaus

13A

Erityisesti jos yhteisön (mahdollisesti) vastaanottama yksilöitävissä oleva vastike vaikuttaa pienemmältä kuin myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien tai syntyneen velan käypä arvo, tämä tilanne viittaa tyypillisesti siihen, että yhteisö on vastaanottanut (tai tulee vastaanottamaan) muuta vastiketta (ts. tavaroita tai palveluja, jotka eivät ole yksilöitävissä). Yhteisön on arvostettava vastaanotetut yksilöitävissä olevat tavarat tai palvelut tämän IFRS-standardin mukaisesti. Yhteisön on määritettävä sellaisten vastaanotettujen (tai tulevaisuudessa vastaanotettavien) tavaroiden tai palvelujen arvo, jotka eivät ole yksilöitävissä, osakeperusteisen maksun käyvän arvon ja kaikkien mahdollisesti vastaanotettujen (tai tulevaisuudessa vastaanotettavien) yksilöitävissä olevien tavaroiden tai palvelujen käyvän arvon erotuksena. Yhteisön on arvostettava sellaiset tavarat tai palvelut, jotka eivät ole yksilöitävissä, myöntämispäivän arvoon. Käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia maksuja koskeva velka on kuitenkin arvostettava uudelleen jokaisen raportointikauden lopussa sen suorittamiseen saakka kappaleiden 30–33 mukaisesti.

Konserniyhteisöjen kesken toteutuvat osakeperusteisesti maksettavat liiketoimet

Kappaleen 43 jälkeen lisätään otsikko ja kappaleet 43A–43D.

KONSERNIYHTEISÖJEN KESKEN TOTEUTUVAT OSAKEPERUSTEISET MAKSUT (VUONNA 2009 TEHDYT MUUTOKSET)

43A

Kun kyseessä ovat konserniyhteisöjen kesken toteutuvat osakeperusteiset liiketoimet, tavarat tai palvelut vastaanottavan yhteisön on erillistilinpäätöksessään tai omassa tilinpäätöksessään arvostettava vastaanotetut tavarat tai palvelut joko omana pääomana maksettavana tai käteisvaroina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena arvioimalla:

a)

myönnettyjen palkitsemisjärjestelyjen luonne, ja

b)

omat oikeutensa ja velvoitteensa.

Tavarat tai palvelut vastaanottavan yhteisön kirjaama määrä voi poiketa määrästä, jonka koko konserni tai osakeperusteisesti maksetusta liiketoimesta maksun suorittava toinen konserniyhteisö kirjaa.

43B

Tavarat tai palvelut vastaanottavan yhteisön on arvostettava vastaanottamansa tavarat tai palvelut omana pääomana maksettavana osakeperusteisena liiketoimena, kun:

a)

myönnetyt palkitsemisjärjestelyt ovat sen omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, tai

b)

yhteisö ei ole velvollinen suorittamaan maksua osakeperusteisesti maksettavasta liiketoimesta.

Yhteisön on myöhemmin arvostettava tällainen omana pääomana maksettava osakeperusteinen liiketoimi uudelleen kappaleiden 19–21 mukaisesti vain siltä osin kuin muut kuin markkinaperusteiset oikeuden syntymisehdot muuttuvat. Kaikissa muissa olosuhteissa tavarat tai palvelut vastaanottavan yhteisön on arvostettava vastaanottamansa tavarat tai palvelut käteisvaroina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.

43C

Yhteisön, joka suorittaa maksun osakeperusteisesti maksettavasta liiketoimesta toisen samaan konserniin kuuluvan yhteisön vastaanottaessa tavarat tai palvelut, on kirjattava liiketoimi omana pääomana maksettavana osakeperusteisena liiketoimena vain, jos se maksetaan yhteisön omina oman pääoman ehtoisina instrumentteina. Muussa tapauksessa liiketoimi on kirjattava käteisvaroina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.

43D

Joihinkin konserniliiketoimiin kuuluu takaisinmaksujärjestelyjä, joiden mukaan yhtä konserniyhteisöä vaaditaan maksamaan toiselle konserniyhteisölle siitä, että tämä järjestää osakeperusteisia maksuja tavarantoimittajille tai palveluntarjoajille. Tällöin tavarat tai palvelut vastaanottavan yhteisön on käsiteltävä osakeperusteisesti maksettavaa liiketointa kirjanpidossaan kappaleen 43B mukaisesti riippumatta konsernin sisäisistä takaisinmaksujärjestelyistä.

VOIMAANTULO

Lisätään kappale 63, otsikko ja kappale 64.

63

Yhteisön on sovellettava seuraavia kesäkuussa 2009 julkaistun asiakirjan Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa aiheuttamia muutoksia takautuvasti kappaleisiin 53–59 sisältyvät siirtymäsäännöt huomioon ottaen IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet mukaisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:

a)

kappaleen 2 muutosta, kappaleen 3 poistamista sekä kappaleiden 3A ja 43A–43D sekä liitteen B kappaleiden B45, B47, B50, B54, B56–B58 ja B60 lisäämistä konserniyhteisöjen kesken toteutuvien liiketoimien kirjanpitokäsittelyyn.

b)

seuraavien termien uudistettuja määritelmiä liitteessä A:

käteisvaroina maksettava osakeperusteinen liiketoimi,

omana pääomana maksettava osakeperusteinen liiketoimi,

osakeperusteisia maksuja koskeva järjestely, ja

osakeperusteisesti maksettava liiketoimi.

Jos takautuvaa soveltamista varten tarvittavia tietoja ei ole saatavissa, yhteisön on esitettävä erillistilinpäätöksessään tai omassa tilinpäätöksessään aiemmin konsernitilinpäätökseen merkityt määrät. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Jos yhteisö soveltaa tätä standardia aikaisemmin kuin 1.1.2010 alkavalla kaudella, tästä on annettava tieto.

TULKINTOJEN KUMOAMINEN

64

Kesäkuussa 2009 julkaistu asiakirja Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa korvaa IFRIC 8:n IFRS 2:n soveltamisala ja IFRIC 11:n IFRS 2 – Konserniyhtiöiden osakkeita ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Kyseisen asiakirjan aiheuttamat muutokset saivat aikaan sen, että aiemmin IFRIC 8:aan ja IFRIC 11:een sisältyvät vaatimukset saatettiin voimaan seuraavalla tavalla:

a)

muutettiin kappaletta 2 ja lisättiin kappale 13A sellaisten liiketoimien kirjanpitokäsittelystä, joissa yhteisö ei pysty erikseen yksilöimään joitakin tai kaikkia vastaanotettuja tavaroita tai palveluja. Näitä vaatimuksia on sovellettu 1.5.2006 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

b)

lisättiin liitteeseen B kappaleet B46, B48, B49, B51–B53, B55, B59 ja B61 konserniyhteisöjen kesken toteutuvien liiketoimien kirjanpitokäsittelystä. Näitä vaatimuksia on sovellettu 1.3.2007 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla.

Näitä vaatimuksia sovellettiin takautuvasti IAS 8:n vaatimusten mukaisesti, jollei IFRS 2:een sisältyvistä siirtymäsäännöistä muuta johtunut.

Määritelmät

Liitteessä A muutetaan seuraavia määritelmiä ja lisätään alaviite.

käteisvaroina maksettava osakeperusteinen liiketoimi

Osakeperusteisesti maksettava liiketoimi, jossa yhteisö hankkii tavaroita tai palveluja siten, että sille syntyy velvollisuus siirtää kyseisten tavaroiden toimittajille tai palvelujen tarjoajille käteisvaroja tai muita varoja määrä, joka perustuu yhteisön tai toisen konserniyhteisön oman pääoman ehtoisten instrumenttien (joihin kuuluvat osakkeet tai osakeoptiot) hintaan (tai arvoon).

omana pääomana maksettava osakeperusteinen liiketoimi

Osakeperusteisesti maksettava liiketoimi, jossa yhteisö

a)

vastaanottaa tavaroita tai palveluja omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan (joihin kuuluvat osakkeet tai osakeoptiot) vastaan, tai

b)

vastaanottaa tavaroita tai palveluja mutta ei ole velvollinen suorittamaan liiketoimesta maksua tavarantoimittajalle tai palveluntarjoajalle.

osakeperusteisia maksuja koskeva järjestely

Yhteisön (tai toisen konserniyhteisön (1) tai minkä tahansa konserniyhteisön minkä tahansa osakkeenomistajan) ja toisen osapuolen (henkilöstö mukaan lukien) välinen sopimus, joka oikeuttaa toisen osapuolen saamaan

a)

yhteisön käteisvaroja tai muita varoja määrän, joka perustuu yhteisön tai toisen konserniyhteisön oman pääoman ehtoisten instrumenttien (joihin kuuluvat osakkeet tai osakeoptiot) hintaan (tai arvoon), tai

b)

yhteisön tai toisen konserniyhteisön oman pääoman ehtoisia instrumentteja (joihin kuuluvat osakkeet tai osakeoptiot),

edellyttäen, että tietyt mahdollisesti määrätyt oikeuden syntymisehdot täyttyvät.

osakeperusteisesti maksettava liiketoimi

Liiketoimi, jossa yhteisö:

a)

vastaanottaa tavaroita tai palveluja kyseisten tavaroiden toimittajalta tai palvelujen suorittajalta (henkilöstö mukaan lukien) osakeperusteisia maksuja koskevassa järjestelyssä, tai

b)

tulee velvolliseksi suorittamaan liiketoimesta maksun tavarantoimittajalle tai palvelunsuorittajalle osakeperusteisia maksuja koskevassa järjestelyssä toisen konserniyhteisön vastaanottaessa kyseiset tavarat tai palvelut.

IFRS 2:N SOVELTAMISALA

Liitteeseen B Soveltamisohjeistus lisätään otsikko ja kappaleet B45–B61.

Konserniyhteisöjen kesken toteutuvat osakeperusteiset liiketoimet (vuonna 2009 tehdyt muutokset).

B45

Kappaleissa 43A–43C käsitellään konserniyhteisöjen kesken toteutuvien osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien kirjanpitokäsittelyä kunkin yhteisön erillistilinpäätöksessä tai omassa tilinpäätöksessä. Kappaleet B46–B61 koskevat kappaleiden 43A–43C vaatimusten soveltamista. Kuten kappaleessa 43D todetaan, konserniyhteisöjen kesken toteutuvia osakeperusteisesti maksettavia liiketoimia voi tosiseikoista ja olosuhteista riippuen tapahtua erilaisista syistä. Tämän vuoksi asiaa ei tässä käsitellä kaiken kattavasti, ja oletuksena on, että kun tavarat tai palvelut vastaanottavalla yhteisöllä ei ole velvollisuutta suorittaa liiketoimesta maksua, liiketoimi on emoyrityksen pääomasijoitus tytäryritykseen riippumatta siitä, onko tehty konsernin sisäisiä takaisinmaksujärjestelyjä.

B46

Vaikka seuraavassa keskitytään työntekijöiden kanssa toteutettaviin liiketoimiin, sitä sovelletaan myös vastaaviin osakeperusteisia maksuja koskeviin liiketoimiin sellaisten tavarantoimittajien tai palveluntarjoajien kanssa, jotka eivät ole työntekijöitä. Emoyrityksen ja tytäryrityksen välinen järjestely voi edellyttää, että tytäryritys maksaa emoyritykselle siitä, että tämä antaa oman pääoman ehtoisia instrumentteja työntekijöille. Tässä ei puututa siihen, kuinka tällaisia konsernin sisäisiä maksujärjestelyjä käsitellään kirjanpidossa.

B47

Konserniyhteisöjen kesken toteutuviin osakeperusteisesti maksettaviin liiketoimiin liittyy tavallisesti neljä kysymystä. Seuraavissa esimerkeissä näitä kysymyksiä käsitellään yksinkertaisuuden vuoksi emoyrityksen ja tytäryrityksen kannalta.

Osakeperusteisia maksuja koskevat järjestelyt, joihin liittyy yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja

B48

Ensimmäinen kysymys on, tuleeko seuraavat liiketoimet, joihin liittyy yhteisön omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, käsitellä tämän IFRS-standardin vaatimusten mukaisesti omana pääomana maksettavina vai käteisvaroina maksettavina liiketoimina:

a)

yhteisö myöntää työntekijöilleen oikeuksia yhteisön oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin (esim. osakeoptioita) ja yhteisö joko päättää ostaa tai sen edellytetään ostavan toiselta osapuolelta oman pääoman ehtoisia instrumentteja (eli omia osakkeita), joilla se täyttää velvoitteensa työntekijöitään kohtaan, ja

b)

joko yhteisö itse myöntää tai sen osakkeenomistajat myöntävät yhteisön työntekijöille oikeuksia yhteisön oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin (esim. osakeoptioita), ja yhteisön osakkeenomistajat antavat tarvittavat oman pääoman ehtoiset instrumentit.

B49

Yhteisön on käsiteltävä osakeperusteisesti maksettavat liiketoimet, joissa se antaa vastaanottamansa palvelun vastikkeeksi omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, omana pääomana maksettavina liiketoimina. Tätä sovelletaan riippumatta siitä, onko yhteisö päättänyt ostaa vai edellytetäänkö sen ostavan kyseiset oman pääoman ehtoiset instrumentit toiselta osapuolelta täyttääkseen velvoitteensa työntekijöitään kohtaan tällaisessa osakeperusteisia maksuja koskevassa järjestelyssä. Tätä sovelletaan myös riippumatta siitä:

a)

onko työntekijän oikeudet yhteisön oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin myöntänyt kyseinen yhteisö itse vai sen osakkeenomistaja(t), tai

b)

onko osakeperusteisia maksuja koskevan järjestelyn mukaiset maksut suorittanut kyseinen yhteisö itse vai sen osakkeenomistaja(t).

B50

Jos osakkeenomistajalla on velvollisuus suorittaa liiketoimesta maksu sijoituskohteensa työntekijöille, se antaa pikemminkin sijoituskohteensa oman pääoman ehtoisia instrumentteja kuin omiaan. Tämän vuoksi jos sijoituskohde kuuluu samaan konserniin kuin osakkeenomistaja, osakkeenomistajan on kappaleen 43C mukaisesti arvostettava velvoitteensa erillistilinpäätöksessään käteisvaroina maksettavia osakeperusteisia liiketoimia koskevien vaatimusten mukaisesti ja konsernitilinpäätöksessään omana pääomana maksettavia osakeperusteisia liiketoimia koskevien vaatimusten mukaisesti.

Osakeperusteisia maksuja koskevat järjestelyt, joihin liittyy emoyrityksen oman pääoman ehtoisia instrumentteja

B51

Toinen kysymys koskee kahden tai useamman samaan konserniin kuuluvan yhteisön välisiä osakeperusteisesti maksettavia liiketoimia, joihin liittyy jonkin muun konserniyhteisön oman pääoman ehtoinen instrumentti. Esimerkiksi tytäryrityksen työntekijöille myönnetään oikeuksia emoyrityksen oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin vastikkeena tytäryritykselle suoritetuista palveluista.

B52

Näin ollen toinen kysymys koskee seuraavia osakeperusteisia maksuja koskevia järjestelyjä:

a)

emoyritys myöntää oikeuksia oman pääoman ehtoisiin instrumentteihinsa suoraan tytäryrityksensä työntekijöille: emoyrityksellä (ei tytäryrityksellä) on velvollisuus antaa tytäryrityksen työntekijöille tarvittavat oman pääoman ehtoiset instrumentit, ja

b)

tytäryritys myöntää oikeuksia emoyrityksensä oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin omille työntekijöilleen: tytäryrityksellä on velvollisuus antaa työntekijöilleen oman pääoman ehtoiset instrumentit.

Emoyritys myöntää oikeuksia oman pääoman ehtoisiin instrumentteihinsa tytäryrityksensä työntekijöille (kappale B52(a))

B53

Tytäryrityksellä ei ole velvollisuutta antaa emoyrityksensä oman pääoman ehtoisia instrumentteja tytäryrityksen työntekijöille. Tämän vuoksi tytäryrityksen on kappaleen 43B mukaisesti arvostettava työntekijöiltään vastaanottamansa palvelut niiden vaatimusten mukaisesti, joita sovelletaan omana pääomana maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin, ja kirjata vastaava oman pääoman lisäys emoyritykseltä saatuna sijoituksena.

B54

Emoyritys on velvollinen suorittamaan liiketoimesta maksun tytäryrityksen työntekijöille antamalla emoyrityksen oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Tämän vuoksi emoyrityksen on kappaleen 43C mukaisesti arvostettava velvoitteensa niiden vaatimusten mukaisesti, joita sovelletaan omana pääomana maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin.

Tytäryritys myöntää oikeuksia emoyrityksensä oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin omille työntekijöilleen (kappale B52(b))

B55

Koska tytäryritys ei täytä kumpaakaan kappaleessa 43B tarkoitetuista ehdoista, sen on käsiteltävä työntekijöidensä kanssa toteutuvaa liiketointa käteisvaroina maksettavana liiketoimena. Tätä vaatimusta sovelletaan huolimatta siitä, kuinka tytäryritys saa oman pääoman ehtoiset instrumentit, joilla se täyttää velvoitteensa työntekijöitään kohtaan.

Osakeperusteisia maksuja koskevat järjestelyt, joihin kuuluu käteisvaroina suoritettavia maksuja työntekijöille

B56

Kolmas kysymys on, kuinka yhteisön, joka vastaanottaa tavaroita tai palveluja tavarantoimittajiltaan tai palveluntarjoajiltaan (työntekijät mukaan luettuina), tulee käsitellä kirjanpidossa sellaisia osakeperusteisia maksuja koskevia järjestelyjä, jotka maksetaan käteisvaroina, kun yhteisöllä itsellään ei ole mitään velvollisuutta suorittaa vaadittuja maksuja tavarantoimittajilleen tai palveluntarjoajilleen. Tarkastellaan esimerkiksi seuraavia järjestelyjä, joissa emoyrityksellä (ei yhteisöllä itsellään) on velvollisuus suorittaa vaaditut käteisvaroina tapahtuvat maksut yhteisön työntekijöille:

a)

yhteisön työntekijät saavat käteisvaroina maksuja, jotka on sidottu yhteisön oman pääoman ehtoisten instrumenttien hintaan,

b)

yhteisön työntekijät saavat käteisvaroina maksuja, jotka on sidottu yhteisön emoyrityksen oman pääoman ehtoisten instrumenttien hintaan.

B57

Tytäryritys ei ole velvollinen suorittamaan liiketoimesta maksua työntekijöilleen. Sen vuoksi tytäryrityksen on käsiteltävä työntekijöidensä kanssa toteutunut liiketoimi kirjanpidossa omana pääomana maksettavana liiketoimena ja kirjattava vastaava oman pääoman lisäys emoyritykseltä saatuna sijoituksena. Tytäryrityksen on määritettävä liiketoimesta aiheutuva meno uudelleen kaikkien sellaisten muutosten osalta, jotka aiheutuvat muiden kuin markkinaperusteisten oikeuden syntymisehtojen jäämisestä täyttymättä kappaleiden 19–21 mukaisesti. Tämä poikkeaa liiketoimen arvostamisesta käteisvaroina maksettavana liiketoimena konsernintilinpäätöksessä.

B58

Koska emoyritys on velvollinen suorittamaan liiketoimesta maksun työntekijöille ja vastike on käteisvaroja, emoyrityksen (ja konsernin) on arvostettava velvoitteensa niiden kappaleessa 43C tarkoitettujen vaatimusten mukaisesti, joita sovelletaan käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin.

Työntekijöiden siirrot konserniin kuuluvien yhteisöjen välillä

B59

Neljäs kysymys liittyy konsernissa tapahtuviin osakeperusteisia maksuja koskeviin järjestelyihin, joihin liittyy useamman kuin yhden konserniin kuuluvan yhteisön työntekijöitä. Esimerkiksi emoyritys saattaisi myöntää oikeuksia oman pääoman ehtoisiin instrumentteihinsa tytäryritystensä työntekijöille sillä ehdolla, että konsernille edelleen suoritetaan palveluja koko määrätyn ajanjakson ajan. Yhden tytäryrityksen työntekijä voisi siirtyä työskentelemään toiseen tytäryritykseen oikeuden määrätyn syntymisajanjakson aikana tämän siirtymisen vaikuttamatta työntekijän oikeuksiin saada emoyrityksen oman pääoman ehtoisia instrumentteja alkuperäisen osakeperusteisia maksuja koskevan järjestelyn nojalla. Jos tytäryritykset eivät ole velvollisia suorittamaan työntekijöilleen maksua osakeperusteisesti maksettavasta liiketoimesta, ne käsittelevät sen omana pääomana maksettavana osakeperusteisena liiketoimena. Kunkin tytäryrityksen on arvostettava työntekijältä vastaanottamansa palvelut perustuen kyseisten oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään arvoon sinä päivänä, jona emoyritys on alun perin myöntänyt oikeudet kyseisiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, kuten liitteessä A määritellään, ja siihen osuuteen oikeuden syntymisajanjaksosta, jonka työntekijä on työskennellyt kussakin tytäryhtiössä.

B60

Jos tytäryritys on velvollinen suorittamaan työntekijöilleen liiketoimesta maksun emoyrityksensä oman pääoman ehtoisina instrumentteina, se käsittelee liiketoimen käteisvaroina maksettavana liiketoimena. Kunkin tytäryrityksen on arvostettava vastaanottamansa palvelut oman pääoman ehtoisten instrumenttien myöntämispäivän käyvän arvon perusteella oikeuden syntymisajanjakson siltä osalta, jonka työntekijä on työskennellyt kussakin tytäryrityksessä. Lisäksi kunkin tytäryrityksen on kirjattava oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon muutokset, jotka tapahtuvat sinä aikana, kun työntekijä työskentelee kussakin tytäryrityksessä.

B61

Konserniyhteisöjen välillä siirtynyt työntekijä ei välttämättä täytä oikeuden syntymistä koskevia muita kuin liitteessä A määriteltyjä markkinaperusteisia ehtoja, esimerkiksi jos työntekijä eroaa konsernin palveluksesta ennen määrätyn palvelusajan täyttymistä. Tässä tapauksessa, koska oikeuden syntymisehtona on konsernille suoritettava palvelu, kunkin tytäryrityksen on oikaistava määrää, joka on aiemmin kirjattu kyseiseltä työntekijältä vastaanotetuista palveluista kappaleessa 19 tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti. Näin ollen jos emoyrityksen myöntämiä oikeuksia oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ei synny, koska työntekijä ei täytä oikeuden syntymisen muuta kuin markkinaperusteista ehtoa, kyseiseltä työntekijältä saatuja palveluja vastaavaa määrää ei merkitä kumulatiivisesti yhdenkään konserniin kuuluvan yrityksen tilinpäätökseen.


(1)  Konserni määritellään IAS 27:ssä Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös siten, että se on ”emoyritys ja sen tytäryritykset” raportoivan yhteisön koko konsernin emoyrityksen näkökulmasta.


24.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/50


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 245/2010,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010,

asetuksesta (EY) N:o 288/2009 poikkeamisesta määräajan osalta, johon mennessä jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle strategiastaan, sekä määräajan osalta, johon mennessä komissio päättää kouluhedelmäjärjestelmän mukaisen tuen lopullisesta jakautumisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (1) ja erityisesti sen 103 h artiklan f alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta yhteisön tuen myöntämiseksi hedelmien ja vihannesten, hedelmä- ja vihannesjalosteiden sekä banaanituotteiden toimittamiseen koulujen oppilaille kouluhedelmäjärjestelmän mukaisesti 7 päivänä huhtikuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 288/2009 (2) 4 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden, jotka hakevat asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 g a artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea 1 päivän elokuuta ja 31 päivän heinäkuuta väliseksi ajanjaksoksi, olisi ilmoitettava strategiastaan komissiolle viimeistään sen vuoden 31 päivänä tammikuuta, jona asianomainen ajanjakso alkaa.

(2)

Monet jäsenvaltiot ovat kohdanneet vaikeuksia tämän määräajan noudattamisessa muun muassa siksi, että niiden on arvioitava järjestelmänsä toimivuus ensimmäisen toteutusvuoden jälkeen.

(3)

Jotta jäsenvaltiot saisivat lisää aikaa järjestelmänsä arviointiin ja tarvittaessa strategiansa muuttamiseen, niiden olisi annettava siirtymätoimenpiteenä ilmoittaa 1 päivän elokuuta 2010 ja 31 päivän heinäkuuta 2011 välisen ajanjakson strategiastaan 28 päivään helmikuuta 2010 mennessä.

(4)

Lisäksi asetuksen (EY) N:o 288/2009 4 artiklan 4 kohdassa säädettyä määräaikaa, jonka kuluessa komissio päättää 1 päivän elokuuta 2010 ja 31 päivän heinäkuuta 2011 välisen ajanjakson tuen lopullisesta jakautumisesta, olisi jatkettava 30 päivään huhtikuuta 2010.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 288/2009 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat ilmoittaa 1 päivän elokuuta 2010 ja 31 päivän heinäkuuta 2011 välisen ajanjakson strategiastaan viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2010.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 288/2009 4 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, komissio päättää 1 päivän elokuuta 2010 ja 31 päivän heinäkuuta 2011 välisen ajanjakson tuen lopullisesta jakautumisesta viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2010.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2010.

Sen voimassaolo päättyy 30 päivänä huhtikuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 94, 8.4.2009, s. 38.


24.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/51


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 246/2010,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010,

asetuksen (ETY) N:o 989/89 muuttamisesta toppaliivien yhdistettyyn nimikkeistöön luokittelun osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

CN-koodeihin 6101, 6102, 6201 ja 6202 kuuluvien anorakkien, tuulipuseroiden sekä niiden kaltaisten tavaroiden luokitteluperusteista säädetään annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 989/89 (2).

(2)

Edellä mainittuihin nimikkeisiin kuuluvia vaatteita käytetään yleensä kaiken muun vaatetuksen päällä, ja ne on tarkoitettu suojaamaan säältä (nimikkeitä 6101, 6102, 6201 ja 6202 koskevat harmonoidun järjestelmän selitykset, ensimmäinen kappale), mistä syystä anorakeissa, tuulipuseroissa ja -takeissa sekä näihin nimikkeisiin kuuluvissa niiden kaltaisissa vaatteissa on oltava pitkät hihat. Toppaliivien, vaikkei niissä ole hihoja lainkaan, olisi kuuluttava näihin nimikkeisiin, koska niitä käytetään kaiken muun vaatetuksen päällä, ne on tarkoitettu suojaamaan säältä ja ne ovat topattuja (katso myös nimikkeitä 6101, 6102, 6201 ja 6202 koskevat harmonoidun järjestelmän selitykset, toinen kappale).

(3)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi toppaliivien luokittelun osalta on tarpeen täsmentää, että toppaliivit on luokiteltava nimikkeisiin 6101, 6102, 6201 ja 6202, vaikkei niissä ole hihoja.

(4)

Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 989/89 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (ETY) N:o 989/89 1 artiklaan kohta seuraavasti:

”Ensimmäisestä kohdasta poiketen toppaliivit, vaikkei niissä ole hihoja lainkaan, kuuluvat näihin nimikkeisiin.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2)  EYVL L 106, 18.4.1989, s. 25.


24.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/52


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 247/2010,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä maaliskuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

IL

130,0

JO

62,0

MA

90,3

TN

129,0

TR

92,5

ZZ

100,8

0707 00 05

JO

119,8

MA

71,3

MK

124,9

TR

122,3

ZZ

109,6

0709 90 70

JO

97,9

MA

164,3

TR

105,2

ZZ

122,5

0805 10 20

EG

44,9

IL

58,8

MA

51,6

TN

47,5

TR

64,5

ZZ

53,5

0805 50 10

EG

66,4

IL

91,6

MA

53,9

TR

69,2

ZZ

70,3

0808 10 80

AR

88,1

BR

87,1

CA

99,1

CL

85,5

CN

70,3

MK

24,7

US

129,5

UY

68,2

ZZ

81,6

0808 20 50

AR

79,9

CL

69,3

CN

94,1

US

134,2

ZA

94,2

ZZ

94,3


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

24.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/54


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 19 päivänä maaliskuuta 2010,

markkinointivuodeksi 2009/2010 myönnettävän rakenneuudistustuen toisen erän maksupäivän aikaistamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 1710)

(2010/176/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 320/2006 10 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi päättää aikaistaa mainitulla asetuksella käyttöön otetun sokerialan väliaikaisen rakenneuudistusjärjestelmän mukaisesti myönnettävien tukien maksupäiviä.

(2)

Koska tarvittavat rahavarat ovat saatavilla asetuksen (EY) N:o 320/2006 1 artiklassa tarkoitetussa rakenneuudistusrahastossa, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus aikaistaa sellaisille yrityksille, viljelijöille ja koneurakoitsijoille, jotka luopuivat kiintiöistään 1 päivästä lokakuuta 2009, markkinointivuodeksi 2009/2010 myönnettävän rakenneuudistustuen toisen erän maksupäivää ensimmäisen erän maksupäivään,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 320/2006 10 artiklan 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat maksaa mainitun asetuksen 3 artiklassa säädetyn rakenneuudistustuen markkinointivuoden 2009/2010 osalta kokonaisuudessaan yhtenä eränä. Tällöin tuki on maksettava kesäkuussa 2010.

Jos jäsenvaltiot haluavat käyttää ensimmäisessä alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, niiden on ilmoitettava siitä komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

Dacian CIOLOŞ

Komission jäsen


(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42.


24.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/55


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2010,

päätöksen 2006/109/EY muuttamisesta hyväksymällä kolme tarjousta lisättäväksi hyväksyttyyn yhteiseen hintasitoumukseen tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valukappaleiden tuontia koskevassa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä

(2010/177/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 8 artiklan ja 11 artiklan 3 kohdan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

(1)

Neuvosto otti käyttöön asetuksella (EY) N:o 1212/2005 (2), jäljempänä ’lopullista tullia koskeva asetus’, lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien valukappaleiden tuonnissa. Asetusta on viimeksi muutettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 500/2009 (3).

(2)

Komissio hyväksyi päätöksellä 2006/109/EY (4) yhteisen hintasitoumuksen, jota Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari (China Chamber of Commerce for Import and Export of Machinery and Electronics Products), jäljempänä ’CCCME’, ja 20 yhteistyössä toiminutta kiinalaisyritystä tai yhtymää tarjosivat. Päätöstä muutettiin komission päätöksellä 2008/437/EY (5).

(3)

Lopullista tullia koskevassa asetuksessa säädetään mahdollisuudesta myöntää uusille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sama kohtelu kuin alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineille yrityksille sillä edellytyksellä, että näille tuottajille on myönnetty uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelu asetuksen (EY) N:o 1212/2005 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(4)

Saatuaan kolme lopullista tullia koskevan asetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaista uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelua koskevaa hakemusta neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 426/2008 (6) lopullista tullia koskevaa asetusta ja asetti 28,6 prosentin yksilöllisen tullin seuraaville vientiä harjoittaville tuottajille: HanDan County Yan Yuan Smelting and Casting Co., Ltd, jäljempänä ’HanDan’, XianXian Guozhuang Precision Casting Co., Ltd, jäljempänä ’XianXian’, ja Wuxi Norlong Foundry Co., Ltd, jäljempänä ’Norlong’.

(5)

Saatuaan lopullista tullia koskevan asetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisen uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelua koskevan hakemuksen neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 282/2009 (7) lopullista tullia koskevaa asetusta ja asetti 28,6 prosentin yksilöllisen tullin seuraavalle vientiä harjoittavalle tuottajalle: Weifang Stable Casting Co., Ltd, jäljempänä ’Weifang’.

(6)

Kaikille neljälle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin siis yksilöllinen kohtelu uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelua koskevassa tutkimuksessa.

(7)

Edellä mainituista neljästä vientiä harjoittavasta tuottajasta, joille myönnettiin uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelu, kaksi (XianXian ja Weifang) jätti yhdessä CCCME:n kanssa viralliset tarjoukset lisättäväksi komission hyväksymään yhteisvastuulliseen sitoumukseen.

(8)

Komissio pani vireille 10 päivänä kesäkuuta 2009Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (8) lopullisia toimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun. Tarkastelu on rajattu koskemaan toimenpiteiden muotoa sekä erityisesti sen tutkimista, voidaanko Kiinassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien tarjoamat sitoumukset hyväksyä ja ovatko ne toteutettavissa.

(9)

Toimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanon jälkeen vielä yksi vientiä harjoittava tuottaja, jolle myönnettiin uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelu, eli HanDan, toimitti määräajassa yhdessä CCCME:n kanssa virallisen tarjouksen lisättäväksi komission hyväksymään yhteisvastuulliseen sitoumukseen.

(10)

Toinen vientiä harjoittava tuottaja, jolle myönnettiin uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelu, eli Norlong, ilmoitti, että se ei halua tulla lisättäväksi komission hyväksymään yhteiseen sitoumukseen, mutta se tarjosi määräajassa erillistä sitoumusta.

(11)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin 15 päivänä joulukuuta 2009 olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin hyväksyä yhteiseen hintasitoumukseen lisättäväksi tarjoukset, jotka olivat esittäneet CCCME ja HanDan, CCCME ja XianXian sekä CCCME ja Weifang, ja hylätä sitoumus, jonka oli esittänyt Norlong. Osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Huomautukset on arvioitu ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

B.   TARJOTUT SITOUMUKSET

(12)

CCCME:n yhdessä Handanin, XianXianin ja Weifangin kanssa esittämä sitoumustarjous on samanlainen kuin päätöksellä 2006/109/EY hyväksytty yhteinen sitoumustarjous, eli CCCME ja kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa sitoutuvat takaamaan, että tarkasteltavana olevaa tuotetta viedään vähintään vähimmäismyyntihinnalla, joka on asetettu tasolle, joka poistaa polkumyynnin vahingolliset vaikutukset. Sitoumukseenhan sisältyy tarkasteltavana olevan tuotteen vähimmäistuontihintojen sitominen sen tärkeimmän raaka-aineen eli harkkoraudan kansainvälisiin julkisiin hintanoteerauksiin, koska valukappaleiden hinnat vaihtelevat huomattavasti harkkoraudan hinnan mukaan.

(13)

Jatkotutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että ei ole mitään yrityskohtaisia syitä, jotka edellyttäisivät CCCME:n yhdessä Handanin, XianXianin ja Weifangin kanssa esittämän tarjouksen hylkäämistä. Edellä esitetyn perusteella ja koska yrityksille myönnettiin yksilöllinen tulli, komissio katsoo, että se voi hyväksyä CCCME:n ja vientiä harjoittavien tuottajien tarjoaman sitoumuksen.

(14)

Lisäksi CCCME:n ja yritysten komissiolle lupaamat säännölliset ja yksityiskohtaiset raportit mahdollistavat sitoumuksen tehokkaan valvonnan. Sen vuoksi katsotaan, että sitoumuksen kiertämisen riski on vähäinen.

(15)

Norlongin erillisestä sitoumustarjouksesta on huomattava, että päätöksellä 2006/109/EY hyväksytty alkuperäinen sitoumus oli 20 yrityksen ja CCCME:n yhteisvastuullinen sitoumus. Sen tarjoaminen yhteisvastuullisena sitoumuksena vaikutti ratkaisevasti sen hyväksyttävyyteen komission kannalta, kun otetaan huomioon, että se lisäsi toimivuutta ja paransi sitoumuksesta johtuvien velvoitteiden noudattamisen valvontaa, mikä kaikki on tarpeen asiaan liittyvien vientiä harjoittavien tuottajien suuren määrän vuoksi.

(16)

Norlong väitti, että komissio oli jo aiemmin hyväksynyt ainakin yhden yksilöllisen sitoumuksen yritykseltä, jolle ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua vaan yksilöllinen kohtelu (9), kuten Norlongin tapauksessakin. On kuitenkin korostettava, että tilanne tapauksessa, johon Norlong viittasi, eroaa päätöksellä 2006/109/EY hyväksytyn alkuperäisen sitoumuksen tilanteesta: Norlongin tarkoittamassa tilanteessa hyväksyttiin lopulta vain yksi sitoumustarjous yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta. On myös muistettava, että komissio peruutti myöhemmin kyseisen sitoumuksen useiden havaittujen rikkomusten, esimerkiksi ristikompensoinnin, vuoksi (10).

(17)

Päätöksellä 2006/109/EY hyväksytyn sitoumuksen tapauksessa tilanteen erityisyys, eli yritysten suuri lukumäärä (yli 20), edellyttää erityisen valvonta- ja seurantarakenteen käyttöönottoa. Norlong ei esittänyt mitään relevantteja seikkoja, jotka olisivat osoittaneet sen olevan erilaisessa tilanteessa kuin muut yhteisen sitoumuksen osana olevat yritykset tai oikeuttaneet komission kohtelemaan Norlongia eri tavalla kuin muita yhteisen sitoumuksen osana olevia yrityksiä. Lisäksi Norlongin tarjous merkitsisi komission valvonta- ja seurantajärjestelmän toimien kaksinkertaistamista. Koska komission kannalta ei olisi käytännöllistä ja kustannustehokasta valvoa Norlongin yksilöllisestä sitoumustarjouksesta johtuvien velvoitteiden noudattamista, komissio katsoo, että se ei voi hyväksyä Norlongin tekemää erillistä sitoumustarjousta.

(18)

Unionin tuotannonala vastusti CCCME:n yhdessä HanDanin, XianXianin ja Weifangin kanssa tekemää sitoumustarjousta ja väitti, että vähimmäistuontihinta on liian alhainen suojaamaan Euroopan tuotannonalaa polkumyyntituonnin vaikutuksilta ja että unionin tuotannonalalle aiheutuu lisävahinkoa. Vähimmäistuontihinnan tasosta on huomattava, että polkumyyntitullit otettiin käyttöön havaittujen polkumyyntimarginaalien tasolla, jotka olivat alemmat kuin vahinkomarginaalit. Sen vuoksi vähimmäistuontihinta asetettiin myös normaaliarvolle, ja näin sillä poistetaan vain todettu polkumyynti perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin sääntöä koskevan periaatteen mukaisesti.

(19)

Unionin tuotannonala väitti vielä, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta huolimatta kiinalaisten viejien markkinaosuus kasvoi alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen (11). Unionin tuotannonala väitti, että tämä johtui Kiinasta peräisin olevan viennin lisääntymisestä yhdistettynä unionin kulutuksen jyrkkään laskuun. Mitään ratkaisevaa näyttöä väitetystä jyrkästä kulutuksen laskusta ei kuitenkaan esitetty. Käytettävissä olevien tilastojen (12) perusteella vaikuttaa sitä paitsi siltä, että polkumyyntituonti on vähentynyt 14 prosenttia alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen.

(20)

Edellä esitetyn perusteella mikään unionin tuotannonalan esittämistä syistä ei muuttanut päätelmää, jonka mukaan CCCME:n yhdessä HanDanin, XianXianin ja Weifangin kanssa tekemä sitoumustarjous olisi hyväksyttävä.

(21)

Jotta komissio voisi valvoa tehokkaasti, noudattavatko yritykset sitoumusta, polkumyyntitullista vapauttaminen silloin, kun vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva pyyntö esitetään asianomaiselle tulliviranomaiselle, edellyttää, että i) esitetään sitoumuslasku, joka sisältää vähintään neuvoston asetuksen (EY) N:o 268/2006 (13) liitteessä luetellut tiedot, ii) kyseinen yritys on valmistanut asianomaiset tuontituotteet, lähettänyt ne ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle unionissa ja laskuttanut tätä niistä suoraan ja iii) tullille tulliselvitystä varten esitettävät tavarat vastaavat tarkoin sitoumuslaskussa olevaa kuvausta. Jos sellaista laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tullille esitettyä tuotetta, kannetaan asianmukainen polkumyyntitulli.

(22)

Sitoumuksen noudattamisen varmistamiseksi tuojien tietoon on asetuksella (EY) N:o 268/2006 saatettu, että kyseisen asetuksen mukaisten edellytysten noudattamatta jättäminen tai se, että komissio peruuttaa sitoumuksen hyväksynnän, voi johtaa kyseisiä liiketoimia koskevan tullivelan syntymiseen.

(23)

Jos sitoumusta rikotaan tai se peruutetaan tai jos komissio peruu sitoumukselle antamansa hyväksynnän, perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön otettua polkumyyntitullia aletaan soveltaa perusasetuksen 8 artiklan 9 kohdan nojalla ilman eri toimenpiteitä.

(24)

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen Norlongin tarjoama sitoumus olisi hylättävä. CCCME:n ja HanDanin, CCCME:n ja XianXianin sekä CCCME:n ja Weifangin esittämä tarjous tulla lisättäväksi päätöksellä 2006/109/EY hyväksyttyyn yhteiseen hintasitoumukseen olisi hyväksyttävä, ja päätöksen 2006/109/EY 1 artiklaa olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valukappaleiden tuontia koskevassa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä tarjottu sitoumus, jonka ovat esittäneet i) Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari (China Chamber of Commerce for Import and Export of Machinery and Electronics Products), jäljempänä ’CCCME’, ja HanDan County Yan Yuan Smelting and Casting Co., Ltd, ii) CCCME ja XianXian Guozhuang Precision Casting Co. Ltd sekä iii) CCCME ja Weifang Stable Casting Co., Ltd.

2 artikla

Korvataan päätöksen 2006/109/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/437/EY, 1 artiklassa oleva taulukko seuraavasti:

Yritykset

Taric-lisäkoodi

Beijing Tongzhou Dadusche Foundry Factory, East of Dongtianyang Village, Dadushe, Tongzhou Beijing

A708

Botou City Simencun Town Bai Fo Tang Casting Factory, Bai Fo Tang Village, Si Men Cun Town, Bo Tou City, 062159, Hebei Province

A681

Botou City Wangwu Town Tianlong Casting Factory, Changle Village, Wangwu Town, Botou City, Hebei Province

A709

Changan Cast Limited Company of Yixian Hebei, Taiyuan main street, Yi County, Hebei Province, 074200

A683

Changsha Jinlong Foundry Industry Co., Ltd, 260, Jinchang Road, JinJing Town, Changsha, Hunan

A710

Changsha Lianhu Foundry, Lianhu Village, Yuhuating Town, Yuhua District, Changsha, Hunan

A711

Tuotteen on valmistanut ja myy GB Metal Products Co., Ltd, Zhuanlu Town, Dingzhou, Hebei tai tuotteen on valmistanut GB Metal Products Co., Ltd, Zhuanlu Town, Dingzhou, Hebei ja myy siihen etuyhteydessä oleva myyntiyhtiö GB International Trading Shanghai Co Ltd, B301-310 Yinhai Building., 250 Cao Xi Road., Shanghai

A712

Guiyang Bada Foundry Co., Ltd, Mengguan Huaxi Guiyang, Guizhou

A713

Hebei Jize Xian Ma Gang Cast Factory, Nankai District. Xiao Zhai Town, Jize County, Handan City, Hebei

A714

Tuotteen on valmistanut ja myy Hebei Shunda Foundry Co., Ltd, Qufu Road, Quyang, 073100, PRC tai tuotteen on valmistanut Hebei Shunda Foundry Co., Ltd, Qufu Road, Quyang, 073100, PRC ja myy siihen etuyhteydessä oleva myyntiyhtiö Success Cast Tech-Ltd, 603A Huimei Business Centre 83 Guangzhou Dadao(s), Guangzhou 510300

A715

Hong Guang Handan Cast Foundry Co., Ltd, Nankai District, Xiao Zhai Town, Handou City, Jize County, Hebei

A716

Qingdao Qitao Casting Co., Ltd, Nan Wang Jia Zhuang Village, Da Xin Town, Jimo City, Qingdao, Shandong Province, 266200

A718

Shandong Huijin Stock Co., Ltd, North of Kouzhen Town, Laiwu City, Shandong Province, 271114

A684

Shahe City Fangyuan Casting Co., Ltd, West of Nango Village, Shiliting Town, Shahe City, Hebei Province

A719

Shanxi Yuansheng Casting and Forging Industrial Co. Ltd, No 8 DiZangAn, Taiyuan, Shanxi, 030002

A680

Tianjin Fu Xing Da Casting Co., Ltd, West of Nan Yang Cun Village, Jin Nan District, 300350, Tianjin

A720

Weifang Jianhua Casting Co., Ltd, Kai Yuan Jie Dao Office, Hanting District, Weifang City, Shandong Province

A721

Zibo City Boshan Guangyuan Casting Machinery Factory, Xiangyang Village, Badou Town, Boshan District, Zibo City Shandong Province

A722

Zibo Dehua Machinery Co., Ltd, North of Lanyan Street, Zibo High-tech Developing Zone

A723

HanDan County Yan Yuan Smelting and Casting Co., Ltd, South of Hu Cun Village, Hu Cun Town, Han Dan County, Hebei, 056105

A871

XianXian Guozhuang Precision Casting Co., Ltd, Guli Village, Xian County, Gouzhuang, Hebei, Cangzhou 062250

A869

Weifang Stable Casting Co., Ltd, Fangzi District, Weifang City, Shandong Province, 261202

A931

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2010.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  EUVL L 199, 29.7.2005, s. 1.

(3)  EUVL L 151, 16.6.2009, s. 6.

(4)  EUVL L 47, 17.2.2006, s. 59.

(5)  EUVL L 153, 12.6.2008, s. 37.

(6)  EUVL L 129, 17.5.2008, s. 1.

(7)  EUVL L 94, 8.4.2009, s. 1.

(8)  EUVL C 131, 10.6.2009, s. 18.

(9)  EUVL L 267, 12.10.2005, s. 27.

(10)  EUVL L 164, 26.6.2007, s. 32.

(11)  Alkuperäinen tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisen ajan.

(12)  Lähde: perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta ja Comext.

(13)  EUVL L 47, 17.2.2006, s. 3.