11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 25 päivänä marraskuuta 2009,

Euroopan unionin globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti

(2009/931/EY)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006 (2) ja erityisesti sen 12 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, on perustettu lisätuen tarjoamiseksi irtisanotuille työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksista, ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa.

(2)	EGR:n toimialaa laajennettiin niin, että 1 päivästä toukokuuta 2009 alkaen toimitettujen hakemusten johdosta tukea voidaan myöntää työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin seurauksena.

(3)	Toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa.

(4)

Belgia esitti 5 päivänä toukokuuta 2009 kaksi hakemusta EGR:n varojen käyttöönottamiseksi tekstiiliteollisuuden irtisanomisten vuoksi. Koska hakemukset ovat asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukaisia, komissio ehdottaa, että rahastosta otetaan käyttöön 9 198 874 euroa.

(5)

Irlanti esitti 29 päivänä kesäkuuta 2009 hakemuksen EGR:n varojen käyttöönottamiseksi tietokoneteollisuuden irtisanomisten vuoksi. Koska hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen, komissio ehdottaa, että rahastosta otetaan käyttöön 14 831 050 euroa.

(6)	Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön varoja Belgian ja Irlannin hakemusten mukaisesti,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Euroopan globalisaatiorahastosta otetaan käyttöön 24 029 924 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2009 koskevaa Euroopan unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 25 päivänä marraskuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Å. TORSTENSSON

(1) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(2) EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/3

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä marraskuuta 2009,

alueiden komitean italialaisen jäsenen nimeämisestä

(2009/932/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 263 artiklan,

ottaa huomioon Italian hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto teki 24 päivänä tammikuuta 2006 päätöksen 2006/116/EY alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2006 ja 25 päivän tammikuuta 2010 väliseksi ajaksi (1).

(2)	Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Piero MARRAZZOn toimikauden päätyttyä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Nimetään alueiden komitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2010:

Massimo PINESCHI, Consigliere regionale, Regione Lazio

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. ASK

(1) EUVL L 56, 25.2.2006, s. 75.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/4

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2009/933/YUTP,

tehty 30 päivänä marraskuuta 2009,

rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen alueellisen soveltamisalan laajentamisesta Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 ja 38 artiklan,

ottaa huomioon 6 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/516/EY 3 artiklan, joka koskee rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista sekä keskinäistä oikeusapua koskevien Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välisten sopimusten allekirjoittamista,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston annettua 26 päivänä huhtikuuta 2002 puheenjohtajavaltiolle valtuudet aloittaa komission avustamana neuvottelut Amerikan yhdysvaltojen kanssa on Amerikan yhdysvaltojen kanssa neuvoteltu kaksi sopimusta kansainvälisestä yhteistyöstä rikosasioissa, toinen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta ja toinen keskinäisestä oikeusavusta.

(2)

Neuvoston 6 päivänä kesäkuuta 2003 tekemän päätöksen 2003/516/EY (1) mukaisesti rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus (2) sekä keskinäistä oikeusapua koskeva Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus (3) on allekirjoitettu Euroopan unionin puolesta 25 päivänä kesäkuuta 2003.

(3)

Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus sekä keskinäistä oikeusapua koskeva Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus on tehty neuvoston 23 päivänä lokakuuta 2009 tekemän päätöksen 2003/820/YUTP (4) mukaisesti. Tämän päätöksen mukaisesti neuvoston puheenjohtaja ja Yhdysvaltojen oikeusministeri vaihtoivat hyväksymiskirjat Washingtonissa 28 päivänä lokakuuta 2009.

(4)	Molemmat sopimukset tulevat voimaan 1 päivänä helmikuuta 2010.

(5)

Alankomaat on ilmoittanut puheenjohtajavaltiolle haluavansa, että rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan sopimuksen alueellinen soveltamisala laajennetaan sopimuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti koskemaan Alankomaiden Antilleja ja Arubaa. Tämä laajentaminen on tapahtunut diplomaattisia nootteja vaihtamalla: neuvoston pääsihteeristö toimitti diplomaattisen nootin Amerikan yhdysvaltojen Euroopan unionin edustustolle 9 päivänä kesäkuuta 2009, minkä Amerikan yhdysvaltojen edustusto vahvisti diplomaattisella nootilla Euroopan unionille 16 päivänä kesäkuuta 2009.

(6)	Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen lähestyvä voimaantulo huomioon ottaen neuvoston olisi hyväksyttävä tämä alueellisen soveltamisalan laajentaminen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin puolesta rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti kyseisen sopimuksen alueellisen soveltamisalan laajentaminen koskemaan Alankomaiden Antilleja ja Arubaa.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. ASK

(1) EUVL L 181, 19.7.2003, s. 25.

(2) EUVL L 181, 19.7.2003, s. 27.

(3) EUVL L 181, 19.7.2003, s. 34.

(4) EUVL L 291, 7.11.2009, s. 40.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/6

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2009/934/YOS,

tehty 30 päivänä marraskuuta 2009,

täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä, jotka koskevat Europolin suhteita kumppaneihin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS (1), jäljempänä ’Europol-päätös’, ja erityisesti sen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 59 artiklan 1 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon hallintoneuvoston toimittaman ehdotuksen säännöiksi, joista yhteinen valvontaviranomainen on antanut lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo, että Europol-päätöksen mukaan neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan täytäntöönpanosäännöt, jäljempänä ’säännöt’, jotka koskevat Europolin suhteita kumppaneihin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

Näissä säännöissä tarkoitetaan

a)	Europol-päätöksen 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla ’kolmansilla valtioilla’ valtioita, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita;

Europol-päätöksen 23 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla ’organisaatioilla’ kansainvälisiä järjestöjä ja niiden alaisia julkisoikeudellisia elimiä tai muita julkisoikeudellisia elimiä, jotka on perustettu kahden tai useamman valtion välisellä sopimuksella tai tällaisen sopimuksen nojalla;

c)	’kolmansilla osapuolilla’ kolmansia valtioita ja organisaatioita;

d)	’EU:n elimillä’ Europol-päätöksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella tai Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksilla taikka näiden sopimusten nojalla perustettuja toimielimiä, elimiä ja virastoja;

’henkilötiedoilla’ kaikenlaisia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään henkilöä, jonka henkilöllisyys on todennettavissa suoraan tai epäsuorasti erityisesti henkilötunnuksen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen erityispiirteen perusteella;

’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ mitä tahansa tietoja ja aineistoja missä tahansa muodossa, joiden luvaton ilmitulo saattaisi vaihtelevassa määrin vahingoittaa Europolin, yhden tai useamman jäsenvaltion taikka Europolin yhteistyökumppanien olennaisia etuja ja jotka edellyttävät asianmukaisten turvatoimien soveltamista;

g)	’strategisella sopimuksella’ sopimusta muiden tietojen kuin henkilötietojen vaihdon sallimisesta;

h)	’operatiivisella sopimuksella’ sopimusta tietojen, myös henkilötietojen, vaihdon sallimisesta;

i)	’yhteistyösopimuksella’ joko strategista tai operatiivista sopimusta;

j)	’käytännön järjestelyillä’ Europolin ja EU:n elimen välisiä yhteistyöjärjestelyjä, joiden avulla tietoja, myös henkilötietoja, vaihdetaan;

’henkilötietojen käsittelyllä’ tai ’käsittelyllä’ kaikenlaisia toimintoja tai toimintasarjoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, niitä koskevia kyselyjä, käyttöä, tietojen paljastamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä sekä niiden käytön estämistä, niiden poistamista tai tuhoamista;

l)	’toimivaltaisilla viranomaisilla’ kaikkia jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden julkisia elimiä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikosten ehkäisystä ja torjunnasta.

2 artikla

Soveltamisala

Nämä säännöt koskevat Europolin suhteita EU:n elimiin ja kolmansiin osapuoliin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien, ja niissä vahvistetaan menettelyt, joita sovelletaan yhteistyösopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen sekä käytännön järjestelyistä neuvottelemiseen ja niistä sopimiseen.

II OSASTO

YHTEISTYÖSOPIMUSTEN TEKEMINEN JA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYISTÄ SOPIMINEN

3 artikla

Suhteiden luominen EU:n elimiin

Europol-päätöksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti Europol voi, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, luoda yhteistyösuhteet ja pitää niitä yllä EU:n elinten kanssa.

Europolin on saatava hallintoneuvoston lausunto, jos se aikoo ryhtyä neuvottelemaan yhteistyösopimuksesta tai käytännön järjestelyistä jonkin EU:n elimen kanssa, jota ei nimenomaisesti ole mainittu Europol-päätöksen 22 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa.

4 artikla

Menettely yhteistyösopimusten tekemiseksi tai käytännön järjestelyistä sopimiseksi EU:n elinten kanssa

1. Europol-päätöksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti Europol tekee yhteistyösopimuksia tai sopii käytännön järjestelyistä EU:n elinten kanssa yhteistyösuhteiden luomiseksi. Tällaiset sopimukset tai käytännön järjestelyt voivat koskea operatiivisten, strategisten tai teknisten tietojen vaihtoa, henkilötiedot ja turvallisuusluokitellut tiedot mukaan lukien.

2. Turvallisuusluokiteltuja tietoja saa toimittaa ainoastaan, jos Europolin ja EU:n elimen välillä on sopimus tietojen luottamuksellisuudesta. Tällaisesta sopimuksesta on ilmoitettava turvallisuuskomitealle, minkä jälkeen sopimus virallistetaan yhteistyösopimuksessa tai käytännön järjestelyissä.

3. Tällainen yhteistyösopimus voidaan tehdä tai tällaisista käytännön järjestelyistä voidaan sopia vasta hallintoneuvoston hyväksynnän jälkeen.

4. Jos yhteistyösopimus tai käytännön järjestelyt koskevat henkilötietojen vaihtoa, hallintoneuvoston on saatava yhteisen valvontaviranomaisen lausunto ennen 3 kohdassa tarkoitettua hyväksyntää.

5 artikla

Suhteiden luominen kolmansiin osapuoliin

1. Europol-päätöksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti Europol voi, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, luoda yhteistyösuhteet ja pitää niitä yllä kolmansien osapuolten kanssa.

2. Europol-päätöksen 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti Europol tekee sopimuksia sellaisten kolmansien osapuolten kanssa, jotka on merkitty Europol-sopimuksen 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun kolmansien valtioiden ja organisaatioiden luetteloon. Tällaiset sopimukset voivat koskea operatiivisten, strategisten tai teknisten tietojen vaihtoa, henkilötiedot ja turvallisuusluokitellut tiedot mukaan lukien. Jos kyse on kolmannen valtion kanssa tehdystä sopimuksesta, nämä tiedot toimitetaan sopimuksessa määritetyn nimetyn yhteyspisteen välityksellä.

3. Europol voi aloittaa menettelyn sopimuksen tekemiseksi kolmannen osapuolen kanssa heti, kun kyseinen kolmas osapuoli on merkitty 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon.

4. Jos kolmannen osapuolen kanssa aiotaan tehdä operatiivinen sopimus, Europol arvioi kyseisen kolmannen osapuolen tietosuojatason riittävyyden. Tämä arviointi toimitetaan hallintoneuvostolle, jonka on ensin pitänyt hankkia yhteisen valvontaviranomaisen lausunto. Tämän arvioinnin osalta on otettava huomioon kyseisen kolmannen osapuolen tietosuojaa koskevat sääntelypuitteet ja hallinnollinen käytäntö, myös se, onko sillä tietosuoja-asioiden valvonnasta vastaavaa riippumatonta viranomaista.

6 artikla

Menettely yhteistyösopimusten tekemiseksi kolmansien osapuolten kanssa

1. Hallintoneuvosto päättää 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella ja yhteisen valvontaviranomaisen lausunnon huomioon ottaen siitä, aloittaako johtaja kolmannen osapuolen kanssa neuvottelut operatiivisen sopimuksen tekemisestä. Saatuaan hallintoneuvostolta myönteisen päätöksen johtaja aloittaa kolmannen osapuolen kanssa neuvottelut tällaisen sopimuksen tekemisestä. Jos päätös on kielteinen, hallintoneuvosto voi harkita strategisen sopimuksen tekemistä kyseisen kolmannen osapuolen kanssa.

2. Europol saa toimittaa turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos Europolin ja kolmannen osapuolen välillä on sopimus tietojen luottamuksellisuudesta. Tällaisesta sopimuksesta on ilmoitettava turvallisuuskomitealle, minkä jälkeen sopimus virallistetaan yhteistyösopimuksessa.

3. Saatettuaan sopimusneuvottelut päätökseen johtaja toimittaa sopimusehdotuksen hallintoneuvostolle. Jos kyseessä on operatiivisen sopimuksen tekeminen, hallintoneuvoston on saatava yhteisen valvontaviranomaisen lausunto. Hallintoneuvoston on hyväksyttävä sopimusehdotus ennen sen toimittamista neuvostolle hyväksyttäväksi.

Jos kyse on operatiivisen sopimuksen hyväksymisestä, tämä sopimusehdotus ja yhteisen valvontaviranomaisen lausunto on toimitettava neuvostolle.

4. Europol-päätöksen 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti tällaiset sopimukset voidaan tehdä vasta sen jälkeen kun neuvosto on ne hyväksynyt saatuaan ensin hallintoneuvoston lausunnon ja, jos sopimukset koskevat henkilötietojen vaihtoa, saatuaan hallintoneuvoston välityksellä yhteisen valvontaviranomaisen lausunnon.

7 artikla

Hallintoneuvostolle tiedottaminen

Johtaja antaa hallintoneuvostolle säännöllisesti tilannekatsauksen EU:n elinten ja kolmansien osapuolten kanssa käytävistä neuvotteluista.

III OSASTO

TIETOJENVAIHTO

I LUKU

Tietojen vastaanottaminen

8 artikla

Tietojen vastaanottaminen ennen sopimuksen voimaantuloa

Ennen EU:n elimen tai kolmannen osapuolen kanssa tehdyn sopimuksen tai sovittujen käytännön järjestelyjen voimaantuloa Europol voi Europol-päätöksen 22 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti vastaanottaa suoraan tietoja, myös henkilötietoja ja turvallisuusluokiteltuja tietoja, ja käyttää niitä, jos tämä on tarpeen sen Europol-päätöksen 5 artiklassa lueteltujen tehtävien lainmukaista suorittamista varten.

II LUKU

Tietojen toimittaminen

9 artikla

Ehdot tietojen toimittamiselle EU:n elimille ja kolmansille osapuolille

Europol saa toimittaa EU:n elimelle tai kolmannelle osapuolelle tietoja ainoastaan seuraavin ehdoin:

1)	Sen estämättä, mitä 11–14 artiklassa säädetään, tietoja saa toimittaa vasta kun EU:n elimen tai kolmannen osapuolen kanssa on tehty sopimus tai sovittu käytännön järjestelyistä II osaston säännösten mukaisesti.

Jos jokin jäsenvaltio on toimittanut kyseessä olevat tiedot Europolille, Europol saa toimittaa ne EU:n elimille tai kolmansille osapuolille ainoastaan tämän jäsenvaltion suostumuksella. Kyseinen jäsenvaltio voi etukäteen antaa tällaiselle toimittamiselle yleisen tai erityisehdoin rajoitetun suostumuksensa. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

Jos tiedot eivät ole jäsenvaltion toimittamia, Europolin on varmistuttava, että niiden toimittaminen ei voi

a)	estää jäsenvaltioita asianmukaisesti hoitamasta toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä;

b)	uhata jäsenvaltion turvallisuutta tai sen yleistä järjestystä taikka muulla tavoin aiheuttaa sen yleisille eduille vahinkoa.

Henkilötietojen toimittaminen kolmansille osapuolille on sallittua ainoastaan, jos

a)	tämä on yksittäistapauksissa tarpeen Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisyssä tai torjunnassa; ja

b)	Europol on tehnyt kyseisten kolmansien osapuolten kanssa operatiivisen sopimuksen, jossa sallitaan tällaisten tietojen toimittaminen kyseisten kolmansien osapuolten tietosuojatason riittävyyden vahvistavan, 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella.

Europol saa toimittaa turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos

a)	Europolin ja EU:n elimen tai kolmannen osapuolen välillä on sopimus tietojen luottamuksellisuudesta 4 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti; ja

b)	sikäli kuin on kyse tietojen toimittamisesta kolmansille osapuolille, tämä on yksittäistapauksissa tarpeen Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisyssä tai torjunnassa.

10 artikla

Vastuu tietojen toimittamisesta

Europol vastaa tietojen toimittamisen lainmukaisuudesta. Se pitää kirjaa kaikesta näiden sääntöjen nojalla tapahtuneesta tietojen toimittamisesta ja sen perusteista. Tietoja saa toimittaa vain, jos vastaanottaja sitoutuu siihen, että tietoja käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne toimitettiin.

11 artikla

Tietojen toimittaminen EU:n elimille ennen yhteistyösopimuksen tai sovittujen järjestelyjen voimaantuloa

1. Europol voi ennen EU:n elimen kanssa tehdyn operatiivisen sopimuksen tai käytännön järjestelyjen voimaantuloa Europol-päätöksen 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja näiden sääntöjen 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa tietoja, myös henkilötietoja, suoraan tälle EU:n elimelle, jos se on tarpeen vastaanottajan tehtävien lainmukaista suorittamista varten.

2. Europol saa toimittaa turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos Europolin ja EU:n elimen välillä on 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty sopimus tietojen luottamuksellisuudesta.

12 artikla

Tietojen toimittaminen kolmansille osapuolille ennen sopimuksen voimaantuloa

Europol voi ennen kolmannen osapuolen kanssa tehdyn sopimuksen voimaantuloa Europol-päätöksen 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja näiden sääntöjen 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa muita tietoja kuin henkilötietoja ja turvallisuusluokiteltuja tietoja suoraan tälle kolmannelle osapuolelle, jos tämä on tarpeen vastaanottajan tehtävien lainmukaista suorittamista varten.

13 artikla

Tietojen toimittaminen kolmansille osapuolille, jotka eivät ole neuvoston luettelossa

Europol voi Europol-päätöksen 23 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja näiden sääntöjen 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa muita tietoja kuin henkilötietoja ja turvallisuusluokiteltuja tietoja suoraan kolmansille osapuolille, jotka eivät ole Europol-päätöksen 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa luettelossa, jos tämä on yksittäistapauksissa ehdottomasti tarpeen Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisyssä tai torjunnassa.

III LUKU

Tietojen toimittaminen poikkeustapauksissa

14 artikla

Henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen toimittaminen poikkeustapauksissa

1. Europol voi Europol-päätöksen 23 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti ja näiden sääntöjen 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa henkilötietoja ja turvallisuusluokiteltuja tietoja kolmansille osapuolille, jos johtaja pitää tietojen toimittamista ehdottoman tarpeellisena asianomaisten jäsenvaltioiden olennaisten etujen suojelemiseksi, jotka ovat Europolin tavoitteiden puitteissa taikka rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi.

2. Turvallisuusluokiteltuja tietoja toimitettaessa johtajan on ilmoitettava päätöksestään mahdollisimman pian hallintoneuvostolle ja turvallisuuskomitealle.

3. Henkilötietoja toimitettaessa johtajan on kaikissa tapauksissa arvioitava kyseiseen kolmanteen osapuoleen sovellettavaa tietosuojatasoa tasapainon löytämiseksi sen ja edellä mainittujen etujen välillä. Johtajan on tällöin otettava huomioon kaikki asiaan kuuluvat seikat, kuten vaara, joka voisi syntyä siitä, että Europol ei toimita kyseisiä henkilötietoja. Johtajan on mahdollisimman pian ilmoitettava hallintoneuvostolle ja yhteiselle valvontaviranomaiselle päätöksestään sekä asianomaisen kolmannen osapuolen tietosuojatason riittävyyden arvioinnissa käytetyistä perusteista.

4. Ennen kuin henkilötietoja toimitetaan 1 kohdan mukaisesti, johtajan on arvioitava asianomaisten kolmansien osapuolten tietosuojatason riittävyys ottaen huomioon kaikki henkilötietojen toimittamiseen vaikuttavat tekijät, joita ovat erityisesti

a)	tietojen luonne;

b)	tietojen käyttötarkoitus;

c)	suunnitellun käsittelyn kesto;

d)	kolmansiin osapuoliin sovellettavat yleiset tai erityiset tietosuojasäännökset;

e)	se, ovatko kolmannet osapuolet hyväksyneet kyseisiä tietoja koskevat erityisehdot, joita Europol on edellyttänyt.

IV LUKU

Erityisehdot henkilötietojen toimittamiselle

15 artikla

Tarkoitukset, joita varten henkilötietoja toimitetaan

1. Pyydettyjä henkilötietoja ei toimiteta, jos pyynnöstä puuttuu pyynnön tarkoitus ja syy.

2. Sellaisten henkilötietojen toimittaminen, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiyhdistyksen jäsenyys tai jotka koskevat henkilön terveyttä tai seksuaalista käyttäytymistä, ei ole sallittua, jollei se ole ehdottoman välttämätöntä.

16 artikla

Henkilötietojen oikaiseminen ja poistaminen

1. Europolin on toimittaessaan henkilötietoja EU:n elimelle tai kolmannelle osapuolelle varmistettava, että vastaanottava EU:n elin tai kolmas osapuoli sitoutuu siihen, että henkilötiedot oikaistaan tai poistetaan, jos käy ilmi, että ne ovat virheellisiä, epätarkkoja, vanhentuneita tai että niitä ei olisi pitänyt toimittaa. Jos Europol huomaa, että henkilötiedot ovat virheellisiä, epätarkkoja, vanhentuneita tai että niitä ei olisi pitänyt toimittaa, vastaanottavalle EU:n elimelle tai kolmannelle osapuolelle on ilmoitettava siitä välittömästi ja sitä on pyydettävä ilmoittamaan Europolille, että tiedot oikaistaan tai poistetaan. Johtaja tiedottaa hallintoneuvostolle ja yhteiselle valvontaviranomaiselle Europolin toimista tällä alalla.

2. Sopimuksissa on määrättävä velvoitteesta oikaista tai poistaa tietoja 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3. Europolin on henkilötietoja toimittaessaan varmistettava, että vastaanottava EU:n elin tai kolmas osapuoli sitoutuu siihen, että tiedot poistetaan, kun niitä ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne on toimitettu.

V LUKU

Tietojen toimittaminen edelleen EU:n elimille ja kolmansille osapuolille

17 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset ja tietojen toimittaminen edelleen

1. Europolin suorittama henkilötietojen toimittaminen kolmansille valtioille ja niiden välittäminen edelleen kyseisissä valtioissa on rajoitettava koskemaan toimivaltaisia viranomaisia, jotka on nimenomaisesti mainittava sopimuksissa.

2. Europol pyrkii sopimusneuvotteluissa kaikin tavoin varmistamaan, että kolmas valtio mahdollisuuksien mukaan nimeää yhden toimivaltaisen viranomaisen toimimaan kansallisena yhteyspisteenä Europolin ja kyseisen kolmannen valtion muiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

3. Henkilötietoja toimittaessaan Europolin on varmistettava, että vastaanottava EU:n elin tai kolmas osapuoli sitoutuu siihen, että kyseisiä tietoja toimitetaan edelleen ainoastaan toimivaltaisille viranomaisille ja että tämä tapahtuu samoin ehdoin kuin tietojen ensimmäinen toimitus.

4. Jos kolmas valtio ei voi nimetä yhtä toimivaltaista viranomaista toimimaan kansallisena yhteyspisteenä, sopimuksissa voidaan poikkeuksellisesti määrätä siitä, että Europol toimittaa tiedot suoraan yhdelle tai useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä kolmannessa valtiossa.

18 artikla

Ehdot tietojen edelleen toimittamiselle

1. Europol toimittaa henkilötietoja kolmannen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle tai jollekin organisaatiolle tai EU:n elimelle ainoastaan, jos kyseinen viranomainen, organisaatio tai elin suostuu olemaan välittämättä kyseisiä henkilötietoja muille EU:n elimille tai kolmansille osapuolille muutoin kuin 2 kohdassa säädetyin ehdoin.

2. Kolmannen valtion toimivaltainen viranomainen, organisaatio tai EU:n elin, jonka kanssa Europol on tehnyt operatiivisen sopimuksen, voi toimittaa henkilötietoja edelleen ainoastaan

a)	Europolin etukäteen antamalla suostumuksella, jos henkilötiedot vastaanottava EU:n elin tai kolmas osapuoli on tehnyt Europolin kanssa operatiivisen sopimuksen; tai

poikkeuksellisesti johtajan luvalla, jos tämä EU:n elimeen tai kolmanteen osapuoleen sovellettavan tietosuojatason huomioon ottaen katsoo, että EU:n elimen tai kolmannen osapuolen on ehdottoman tarpeellista toimittaa henkilötiedot edelleen

i)	asianomaisten jäsenvaltioiden olennaisten etujen suojelemiseksi, jotka ovat Europolin tavoitteiden puitteissa, tai

ii)	rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi.

3. Jäsenvaltion Europolille ilmoittamien tietojen toimittaminen edelleen ei ole sallittua ilman kyseisen jäsenvaltion etukäteen antamaa suostumusta. Johtaja ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle syyt, joiden perusteella tiedot toimitetaan jonkin EU:n elimen tai kolmannen osapuolen kautta eikä suoraan.

VI LUKU

Erityisehdot, joilla Europol vastaanottaa tietoja kolmansilta osapuolilta

19 artikla

Tietolähteen ja tietojen arviointi

1. Europolin vastaanottamien tietojen ja tietolähteen luotettavuuden määrittämiseksi Europol pyytää EU:n elintä tai kolmatta osapuolta mahdollisuuksien mukaan arvioimaan tiedot ja tietolähteen Europolin analyysitietokantoja koskevien täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä 30 päivänä marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/936/YOS (2), jäljempänä ’Europolin analyysitietokantoja koskevat säännöt’, 12 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

2. Jos tätä arviointia ei tehdä, Europol pyrkii mahdollisuuksien mukaan arvioimaan tietolähteen tai tietojen luotettavuuden jo hallussaan olevien tietojen perusteella Europolin analyysitietokantoja koskevien sääntöjen 12 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

3. Tekemässään sopimuksessa Europol ja EU:n elin tai kolmas osapuoli voivat yleisellä tasolla sopia tietyntyyppisten tietojen ja tiettyjen tietolähteiden arvioimisesta Europolin analyysitietokantoja koskevien sääntöjen 12 artiklassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

20 artikla

Europolin vastaanottamien tietojen oikaiseminen ja poistaminen

1. Sopimuksissa on määrättävä, että EU:n elimen tai kolmannen osapuolen on ilmoitettava Europolille, kun se oikaisee tai poistaa Europolille toimitettuja tietoja.

2. Kun EU:n elin tai kolmas osapuoli ilmoittaa Europolille oikaisseensa tai poistaneensa Europolille toimitettuja tietoja, Europol oikaisee tai poistaa kyseiset tiedot vastaavasti. Europol ei poista tietoja, jos niitä on edelleen käsiteltävä kyseessä olevaa analyysitietokantaa varten tai, jos tiedot on tallennettu toiseen Europolin tietokantaan, Europol pitää kyseisiä tietoja edelleen tärkeinä sellaisten muiden tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tiedot toimittaneen EU:n elimen tai kolmannen osapuolen hallussa olevat tiedot. Europol ilmoittaa kyseiselle EU:n elimelle tai kolmannelle osapuolelle, jos se säilyttää tällaiset tiedot edelleen.

3. Jos Europolilla on syytä katsoa, että toimitetut tiedot ovat epätarkkoja tai vanhentuneita, se ilmoittaa siitä tiedot toimittaneelle EU:n elimelle tai kolmannelle osapuolelle ja pyytää EU:n elintä tai kolmatta osapuolta ilmoittamaan Europolille kantansa asiassa. Jos Europol oikaisee tai poistaa tietoja Europol-päätöksen 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti, se ilmoittaa tiedot toimittaneelle EU:n elimelle tai kolmannelle osapuolelle tietojen oikaisemisesta tai poistamisesta.

4. Tietoja, jotka kolmas valtio on selkeästi saanut tavalla, jolla selvästi loukataan ihmisoikeuksia, ei käsitellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Europol-päätöksen 31 artiklan soveltamista.

5. Sopimuksissa on määrättävä, että EU:n elimen tai kolmannen osapuolen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava Europolille, jos kyseisellä EU:n elimellä tai kolmannella osapuolella on syytä katsoa, että toimitetut tiedot ovat epätarkkoja tai vanhentuneita.

IV OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Voimaantulo

Nämä säännöt tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. ASK

(1) EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.

(2) Katso tämän virallisen lehden sivu 14

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/12

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2009/935/YOS,

tehty 30 päivänä marraskuuta 2009,

luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon täytäntöönpanosäännöistä, jotka koskevat Europolin suhteita kumppaneihin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien, 30 päivänä marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/934/YOS (2) ja erityisesti sen 5 ja 6 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto määrittää määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan luettelossa Europol-päätöksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kolmannet valtiot ja organisaatiot, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia.

(2)	Hallintoneuvoston tehtävänä on valmistella kyseinen luettelo.

(3)	On suotavaa vahvistaa menettely sen määrittämiseksi, miten uusia kolmansia valtioita ja organisaatioita voidaan lisätä kyseiseen luetteloon kolmansista valtioista ja organisaatioista, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Europol-päätöksen 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti Europol tekee sopimuksia sellaisten kolmansien valtioiden ja organisaatioiden kanssa, jotka on merkitty tämän päätöksen liitteenä olevaan luetteloon. Europol voi aloittaa menettelyn sopimuksen tekemiseksi heti, kun kolmas valtio tai organisaatio on merkitty tähän luetteloon. Europol pyrkii tekemään näiden kolmansien valtioiden ja organisaatioiden kanssa yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa voidaan vaihtaa henkilötietoja, ellei hallintoneuvosto toisin päätä.

2. Europol asettaa etusijalle yhteistyösopimusten tekemisen luettelossa olevien kolmansien valtioiden ja organisaatioiden kanssa ottaen huomioon Europolin operatiiviset tarpeet ja käytettävissä olevat inhimilliset ja taloudelliset voimavarat. Hallintoneuvosto voi antaa johtajalle lisäohjeita tietyn sopimuksen neuvottelemiseksi, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi.

3. Johtaja tiedottaa hallintoneuvostolle säännöllisesti kolmansien osapuolten kanssa käytävien neuvottelujen edistymisestä ja toimittaa tilanneselvityksen kuuden kuukauden välein.

2 artikla

1. Hallintoneuvoston jäsen tai Europol voi ehdottaa uuden kolmannen valtion tai organisaation lisäämistä luetteloon. Tässä yhteydessä on kuvailtava operatiivinen tarve tehdä yhteistyösopimus kyseisen kolmannen valtion tai organisaation kanssa.

2. Hallintoneuvosto päättää, ehdotetaanko neuvostolle kyseisen kolmannen valtion tai organisaation lisäämistä luetteloon.

3. Neuvosto päättää uuden kolmannen valtion tai organisaation lisäämisestä luetteloon muuttamalla tämän päätöksen liitettä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. ASK

(1) EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.

(2) Katso tämän virallisen lehden sivu 6

LIITE

Luettelo kolmansista valtioista ja organisaatioista, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia

Kolmannet valtiot (aakkosjärjestyksessä):

—

Albania

—	Amerikan yhdysvallat

—

Australia

—

Bolivia

—	Bosnia ja Hertsegovina

—	Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

—

Intia

—

Islanti

—

Israel

—

Kanada

—

Kiina

—

Kolumbia

—

Kroatia

—	Liechtenstein

—

Marokko

—

Moldova

—

Monaco

—	Montenegro

—

Norja

—

Peru

—

Serbia

—

Sveitsi

—

Turkki

—

Ukraina

—

Venäjä

Organisaatiot (aakkosjärjestyksessä):

—	ICPO–Interpol

—	Maailman tullijärjestö

—	Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto (UNODC)

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/14

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2009/936/YOS,

tehty 30 päivänä marraskuuta 2009,

Europolin analyysitietokantoja koskevien täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS (1), jäljempänä ’Europol-päätös’, ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan ja 59 artiklan 1 kohdan b alakohdan,

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen,

ottaa huomioon henkilötietojen käyttämisestä poliisitoimen alalla 17 päivänä syyskuuta 1987 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen N:o R(87)15,

ottaa huomioon hallintoneuvoston ehdotuksen Europolin analyysitietokantoja koskeviksi säännöiksi,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo, että neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä Euroopan parlamenttia kuultuaan analyysitietokantoja koskevat täytäntöönpanosäännöt, jäljempänä ’säännöt’,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

I LUKU

YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

Määritelmät

Näissä säännöissä tarkoitetaan

’henkilötiedoilla’ kaikenlaisia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja; ’tunnistettavissa olevana’ pidetään henkilöä, jonka henkilöllisyys on todennettavissa suoraan tai epäsuorasti erityisesti henkilötunnuksen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen erityispiirteen avulla;

b)	’analyysitietokannalla’ Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tietokantaa, joka perustetaan analyysia varten;

c)	’analyysilla’ tietojen keräämistä, käsittelyä tai käyttöä, jonka tarkoituksena on avustaa rikostutkinnassa Europol-päätöksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

’analyysiryhmän työhön osallistuvilla henkilöillä’ analyytikoita ja muita johtajan tehtävään määräämiä Europolin työntekijöitä sekä yhteyshenkilöitä ja/tai asiantuntijoita niistä jäsenvaltioista, jotka ovat toimittaneet tiedot tai joita analyysi koskee Europol-päätöksen 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

2 artikla

Soveltamisala

Tässä päätöksessä vahvistettuja sääntöjä sovelletaan Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tietojen käsittelyyn analysointia varten.

3 artikla

Analysointia varten toimitetut tiedot

1. Kansallisten yksiköiden on välitettävä tiedot tai ne voidaan, niiden kiireellisyydestä riippuen, toimittaa nimetyiltä toimivaltaisilta viranomaisilta suoraan Europolille joko jäsennetyssä tai jäsentämättömässä muodossa Europol-päätöksen 8 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti analyysitietokantaan lisättäväksi. Tiedot toimittavan jäsenvaltion on ilmoitettava Europolille, mihin tarkoitukseen ne toimitetaan, sekä mahdollisista niiden käyttöä, poistamista tai tuhoamista koskevista rajoituksista, mukaan lukien mahdolliset yleiset tai erityiset tietojen käyttöoikeuksia koskevat rajoitukset. Kyseinen jäsenvaltio voi ilmoittaa Europolille tällaisista rajoituksista myös myöhemmin.

Europol varmistaa, että tietoja toimittavat kolmannet osapuolet ilmoittavat Europolille, mihin tarkoitukseen ne toimitetaan, sekä niiden käyttöä koskevista mahdollisista rajoituksista.

Tietojen vastaanottamisen jälkeen on määritettävä mahdollisimman pian, missä laajuudessa ne tallennetaan tiettyyn tietokantaan.

2. Europol-päätöksen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti vastuu 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista kuuluu ne toimittaneelle jäsenvaltiolle, ja niihin sovelletaan tämän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, kunnes ne on tallennettu analyysitietokantaan. Tällä ei rajoiteta toisessa ja kolmannessa alakohdassa esitettyä Europolin vastuuta näistä tiedoista.

Europolin tehtävänä on varmistaa, että ainoastaan tiedot toimittaneilla jäsenvaltioilla taikka Europol-päätöksen 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla analyytikoilla tai muilla johtajan tehtävään määräämillä Europolin työntekijöillä on pääsy tietoihin sen määrittämiseksi, voidaanko tiedot tallentaa analyysitietokantaan.

Jos Europolilla välitetyt tiedot arvioituaan on syytä olettaa, että ne ovat virheellisiä tai että ne eivät enää ole ajan tasalla, se ilmoittaa tästä tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle.

3. Vastuu tiedoista, joita ei arvioinnin jälkeen ole valittu tallennettaviksi analyysitietokantaan, sekä analyysitietokantaan tallennettuja tietoja sisältävistä asiakirjoista, jää Europol-päätöksen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti tiedot toimittaneelle jäsenvaltiolle, ja niihin sovelletaan asianomaisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Tällä ei rajoiteta Europol-päätöksessä esitettyä Europolin vastuuta näistä tiedoista.

Europolin tehtävänä on varmistaa, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat säilytetään erillään analyysitietokannoista ja että ainoastaan tiedot toimittaneilla jäsenvaltioilla taikka Europol-päätöksen 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla analyytikoilla tai muilla johtajan tehtävään määräämillä Europolin työntekijöillä on pääsy tietoihin

a)	niiden ottamiseksi analyysitietokantaan myöhemmin;

b)	analyysitietokantaan jo tallennettujen tietojen oikeellisuuden ja merkityksellisyyden tarkistamiseksi; tai

c)	sen tarkistamiseksi, onko näiden sääntöjen tai Europol-päätöksen vaatimukset täytetty.

Pääsy tällaisiin tietoihin voidaan sallia myös, jos se on tietojen kohteena olevan suojelua vaativan henkilön etujen mukaista. Tässä tapauksessa tietoja voidaan käyttää ainoastaan asianomaisen henkilön suostumuksella.

Tällaiset tiedot ja asiakirjat on palautettava ne toimittaneelle jäsenvaltiolle tai poistettava taikka tuhottava, jos niitä ei enää tarvita tässä artiklassa vahvistettuja tarkoituksia varten. Ne on joka tapauksessa poistettava tai tuhottava analyysitietokannan sulkemisen jälkeen.

4. Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimittanut kolmas osapuoli, Europolin tehtävänä on varmistaa, että tässä artiklassa määrättyjä periaatteita sovelletaan kyseisiin tietoihin Europol-päätöksen 26 artiklan mukaisesti vahvistettuja sääntöjä noudattaen.

4 artikla

Tietojen käsittely

1. Mikäli Europol-päätöksen 3 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen, Europol voi käsitellä näiden sääntöjen 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja siltä osin kuin ne ovat riittäviä, virheettömiä ja merkityksellisiä eivätkä ylitä sen analyysitietokannan tarkoitusta, johon ne on tallennettu, sekä edellyttäen, että niitä ei säilytetä kauempaa kuin tätä tarkoitusta varten on tarpeen. Tarve jatkaa tietojen säilyttämistä analyysitietokannan tarkoitusta varten tarkistetaan säännöllisesti näiden sääntöjen 7 artiklan sekä Europol-päätöksen 20 artiklan mukaisesti.

2. Kukin analyysihankkeeseen osallistuva jäsenvaltio päättää kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti siten kuin Europol-päätöksen 14 artiklan 3 kohdassa on määritetty, missä määrin se voi toimittaa tällaisia tietoja.

5 artikla

Analyysitietokantojen perustamista koskevat määräykset

1. Kussakin analyysitietokannan perustamista koskevassa Europol-päätöksen 16 artiklassa tarkoitetussa määräyksessä johtajan on eriteltävä, mitkä näiden sääntöjen 6 artiklassa luetellut henkilötietoluokat katsotaan tarpeellisiksi kyseisen analyysitietokannan tarkoitusta varten.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa määräyksessä johtaja määrittää myös, voidaanko sellaisia tietoja, jotka paljastavat rodun tai etnisen alkuperän, poliittisia mielipiteitä, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen tai ammattiyhdistykseen kuulumisen, sekä terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja tallentaa analyysitietokantaan 6 artiklassa lueteltuihin luokkiin kuuluvina, ja miksi tällaiset tiedot katsotaan ehdottoman välttämättömiksi kyseisen analyysitietokannan tarkoituksia varten. Tällaisten tietojen käsittely on sallittua ainoastaan, jos ne täydentävät muita samaan tietokantaan jo tallennettuja henkilötietoja.

Mikäli ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot liittyvät 6 artiklan 3–6 kohdassa mainittuihin henkilöryhmiin, tietokannan perustamista koskevan määräyksen on sisällettävä erityiset perusteet näiden tietojen vaatimiselle, ja tällaisia tietoja käsitellään ainoastaan analyysihankkeeseen osallistuvien kahden tai useamman jäsenvaltion nimenomaisesta pyynnöstä. Kyseiset tiedot poistetaan sen jälkeen, kun niitä ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tallennettu.

3. Analyysitietokannan perustamista koskevat määräykset ja niihin myöhemmin tehtävät muutokset vahvistetaan Europol-päätöksen 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6 artikla

Analyysitietokannassa olevat henkilötiedot

1. Kun henkilötietoja tallennetaan analyysitietokantaan, tietoihin on liitettävä ilmoitus, josta käy ilmi, minkä henkilöryhmän osalta tiedot on talletettu.

2. Seuraavia henkilötietoluokkia ja niihin liittyviä hallinnollisia tietoja voidaan käsitellä Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta:

Henkilötiedot:

1.	Nykyinen sukunimi ja entiset sukunimet

2.	Nykyiset ja entiset etunimet

Tyttönimi

4.	Isän nimi (jos tarpeen tunnistamista varten)

5.	Äidin nimi (jos tarpeen tunnistamista varten)

Sukupuoli

7.	Syntymäaika

8.	Syntymäpaikka

9.	Kansalaisuus

10.	Siviilisääty

11.

Peitenimi

12.	Kutsumanimi

13.	Omaksuttu tai väärä nimi

14.	Nykyinen ja entinen asuinpaikka ja/tai kotipaikka

Fyysinen kuvaus:

1.	Fyysinen kuvaus

2.	Erityiset tuntomerkit (merkit/arvet/tatuoinnit jne.)

Tunnistuskeinot:

1.	Henkilöasiakirjat/ajokortti

2.	Kansallisen henkilökortin/passin numero

3.	Kansallinen henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus, jos se on käytettävissä

4.	Kuvat ja muut ulkonäköä koskevat tiedot

5.	Rikoslaboratorion käyttöön tarkoitetut tunnistetiedot kuten sormenjäljet, DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta), ääniprofiili, veriryhmä, hammastiedot

Ammatti ja erityistaidot:

1.	Nykyinen työpaikka ja ammatti

2.	Entinen työpaikka ja ammatti

3.	Koulutus (koulu/yliopisto/ammattioppilaitos)

Pätevyys

5.	Erityistaidot ja muut tiedon alueet (kielet/muu)

Taloudelliset ja raha-asioita koskevat tiedot:

1.	Raha-asioita koskevat tiedot (pankkitilit ja koodit, luottokortit jne.)

2.	Käteisvarat

3.	Osakkeet / muut varat

4.	Omaisuustiedot

5.	Yhteydet yrityksiin

6.	Pankki- ja luottotiedot

7.	Verotuksellinen asema

8.	Muut asianomaisen henkilön raha-asioiden hoitoa koskevat tiedot

Käyttäytymistä koskevat tiedot:

1.	Elämäntyyli (kuten yli varojensa eläminen) ja jokapäiväinen elämä

2.	Liikkuminen

3.	Paikat, joissa asianomaisella on tapana käydä

4.	Aseet ja muut vaaralliset välineet

5.	Vaarallisuusluokitus

6.	Erityiset riskit, kuten pakenemisen todennäköisyys, kaksoisagenttien käyttö, yhteydet lainvalvontaviranomaisiin

7.	Rikoksiin liittyvät piirteet ja profiilit

8.	Huumausaineiden väärinkäyttö

g)	Henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka avustavat häntä, mukaan lukien yhteyden tai avustamisen tyyppi ja luonne

h)	Asianomaisen henkilön käyttämät viestintävälineet, kuten puhelin (kiinteä/matkapuhelin), faksi, hakulaite, sähköposti, postiosoitteet, internetyhteys (-yhteydet)

i)	Asianomaisen henkilön käyttämät kulkuneuvot, kuten ajoneuvot, veneet ja lentokoneet, sekä näiden kulkuneuvojen tunnistetiedot (rekisterinumerot)

Tiedot, jotka liittyvät rikolliseen toimintaan, joka Europol-päätöksen 4 artiklan perusteella kuuluu Europolin toimivaltaan:

1.	Aikaisemmat tuomiot

2.	Epäilty osallisuus rikolliseen toimintaan

Tekotavat

4.	Keinot, joita on käytetty tai voidaan käyttää rikosten valmistelussa ja/tai tekemisessä

5.	Rikollisryhmien/-järjestöjen jäsenyys ja asema ryhmässä/järjestössä

6.	Tehtävä rikollisjärjestössä

7.	Rikollisen toiminnan maantieteellinen ulottuvuus

8.	Tutkinnan kuluessa kerätty aineisto, kuten videot ja valokuvat

Viittaukset muihin tietokantoihin, joissa asianomaista henkilöä koskevia tietoja säilytetään:

Europol

2.	Poliisi-/tulliviranomaiset

3.	Muut täytäntöönpanoviranomaiset

4.	Kansainväliset järjestöt

5.	Julkisyhteisöt

6.	Yksityiset elimet

Tiedot, jotka koskevat e ja j alakohdassa mainittuihin tietoihin liittyviä oikeushenkilöitä:

1.	Oikeushenkilön nimi

Sijainti

3.	Perustamispäivämäärä ja -paikka

4.	Hallinnollinen rekisteröintinumero

5.	Oikeudellinen muoto

Pääoma

7.	Toiminta-alue

8.	Kansalliset ja kansainväliset tytäryhteisöt

Johtajat

10.	Yhteydet pankkeihin.

3. Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, tarkoitetaan henkilöitä, joiden osalta on syytä uskoa, että tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia ja analyysin kannalta merkityksellisiä tietoja voidaan saada heidän kauttaan, edellyttäen, ettei näitä henkilöitä lueta kuuluviksi 2, 4, 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin. ”Henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä”, ovat henkilöitä, joilla on satunnainen yhteys 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. ”Henkilöt, jotka ovat hänen seurassaan”, ovat henkilöitä, joilla on säännöllinen yhteys 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin.

Niitä henkilöitä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, koskevat 2 kohdan mukaiset tiedot voidaan tallentaa tarpeellisina, jos on aihetta olettaa, että näitä tietoja tarvitaan analysoitaessa heidän asemaansa tällaisina henkilöinä.

Tässä yhteydessä olisi noudatettava seuraavaa:

a)	näiden henkilöiden suhde Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin on selvitettävä mahdollisimman pian;

b)	jos olettamus näiden henkilöiden ja Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden suhteesta osoittautuu perusteettomaksi, tiedot on poistettava viipymättä;

jos tällaisia henkilöitä epäillään sellaisen rikoksen tekemisestä, joka Europol-päätöksen 4 artiklan mukaisesti kuuluu Europolin toimivaltaan, tai jos heidät on tuomittu tällaisesta rikoksesta tai jos asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla on tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä tällaisen rikoksen, kaikki 2 kohdan mukaiset tiedot voidaan tallentaa;

tietoja henkilöistä, jotka ovat yhteydessä niihin henkilöihin tai niiden henkilöiden seurassa, joihin asianomainen henkilö itse on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, ei saa tallentaa, lukuun ottamatta tietoja, jotka koskevat sitä, minkä tyyppistä ja luonteista on heidän yhteydessä tai seurassa olonsa 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden kanssa;

e)	jos edellisten alakohtien mukaiset selvitykset eivät ole mahdollisia, tämä tulee ottaa huomioon päätettäessä myöhempiä analyyseja varten tapahtuvan tallentamisen tarpeellisuudesta ja laajuudesta.

4. Sellaisten Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka ovat olleet jonkin tarkasteltavana olevan rikoksen uhreja tai joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja, voidaan säilyttää tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja c alakohdan 1–3 alakohdassa tarkoitettuja tietoja sekä seuraaviin luokkiin kuuluvia tietoja:

a)	uhrin tunnistamista koskevat tiedot;

b)	uhriksi joutumisen syy;

c)	vahingot (fyysiset/taloudelliset/psykologiset/muut);

d)	henkilöllisyyden suojaaminen;

e)	mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa;

f)	Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai heidän kauttaan saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin, jos tämä on tarpeen Europol-päätöksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tunnistamiseksi.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa tallentaa, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa henkilön asemaa uhrina tai mahdollisena uhrina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

5. Sellaisten Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voidaan kutsua todistamaan tarkasteltavina oleviin rikoksiin liittyvässä tutkinnassa tai sitä seuraavassa rikosoikeudenkäynnissä, voidaan säilyttää tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja c alakohdan 1–3 alakohdassa tarkoitettuja tietoja sekä seuraaviin luokkiin kuuluvia tietoja:

a)	tällaisilta henkilöiltä saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien analyysitietokantaan tallennetut tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin;

b)	henkilöllisyyden suojaaminen;

c)	suojelu ja sen antaja;

d)	uusi henkilöllisyys;

e)	mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa todistajina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

6. Sellaisten Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voivat antaa tietoja tarkasteltavina olevista rikoksista, voidaan säilyttää tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja c alakohdan 1–3 alakohdassa tarkoitettuja tietoja sekä seuraaviin luokkiin kuuluvia tietoja:

a)	koodatut henkilötiedot;

b)	toimitetun tiedon tyyppi;

c)	henkilöllisyyden suojaaminen;

d)	suojelu ja sen antaja;

e)	uusi henkilöllisyys;

f)	mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa;

g)	negatiiviset kokemukset;

h)	palkkiot (rahapalkkiot/palvelukset).

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa tiedonantajina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

7. Jos analyysin aikana käy vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella ilmi, että henkilö, josta on tietoja analyysitietokannassa, olisi sijoitettava muuhun tämän artiklan mukaiseen henkilöryhmään kuin siihen, johon hänet oli alun perin sijoitettu, Europol voi käsitellä ainoastaan niitä tätä henkilöä koskevia tietoja, jotka ovat sallittuja tässä uudessa ryhmässä, ja kaikki muut tiedot on poistettava.

Jos edellä mainittujen vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella käy ilmi, että henkilö olisi sisällytettävä tämän artiklan mukaiseen kahteen tai useampaan eri ryhmään, Europol voi käsitellä kaikissa näissä ryhmissä sallittuja tietoja.

7 artikla

Tietojen tarkastamista ja säilyttämistä koskevat määräajat

1. Päätettäessä Europol-päätöksen 20 artiklan mukaisesti, onko henkilötietojen säilyttämistä jatkettava näiden sääntöjen 6 artiklan nojalla, Europolin etuja sen suorittaessa tehtäviään on arvioitava suhteessa sen henkilön perusteltuihin tietosuojaan liittyviin etuihin, jota koskevia tietoja on tallennettu.

Kaikkien analyysitietokantaan tallennettujen henkilötietojen osalta on Europol-päätöksen 20 artiklan mukaisesti viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden järjestelmään tallentamisesta tai viimeisestä tarkistamisesta tarkistettava, onko niiden säilyttämistä tarpeen jatkaa. Tästä tarkistuksesta riippumatta on säilyttämisen jatkamisen tarpeellisuus tarkistettava, mikäli tulee ilmi tekijöitä, jotka antavat aihetta olettaa, että tiedot olisi poistettava tai oikaistava.

Tarkistuksessa on arvioitava, onko tietojen säilyttäminen tarpeellista ottaen huomioon yksittäistapauksen tutkinnan lopputulos, lainvoimainen päätös, erityisesti vapauttava tuomio, päätös rangaistusseuraamusten kumoamisesta, kärsitty vapausrangaistus ja myönnetty armahdus, sekä tietojen kohteen ikä ja erityiset tietoluokat.

2. Europol tarkistaa Europol-päätöksen 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti, onko analyysitietokannan säilyttämistä tarpeen jatkaa. Tämän tarkistuksen perusteella johtaja tekee päätöksen tietokannan säilyttämisen jatkamisesta tai tietokannan sulkemisesta. Johtajan on välittömästi ilmoitettava hallintoneuvostolle ja yhteiselle valvontaviranomaiselle, mitkä tietokannassa olevat tekijät ovat perusteluna sille, että sen säilyttämisen jatkaminen on ehdottoman välttämätöntä.

3. Mikäli rikosoikeudenkäynti 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä vastaan on saatettu päätökseen oikeuden päätöksellä tai muulla tavalla siten, ettei valitusoikeutta ole, ja asianomainen jäsenvaltio tai kolmas osapuoli on ilmoittanut päätöksestä Europolille, Europol tarkistaa, saadaanko tietoja, joihin tämä päätös vaikuttaa, edelleen säilyttää, muuttaa tai käyttää. Jos oikeuden päätöksen perustelujen tai muiden tietojen perusteella voidaan olettaa, että kyseinen henkilö ei ole syyllistynyt rikokseen tai suorittanut tekoa oikeudenvastaisesti, tai jos päätöksen perusteluissa tämä kysymys jätetään ratkaisematta, tiedot, joihin tämä päätös vaikuttaa, on poistettava, ellei ole olemassa merkittäviä perusteita katsoa, että ne ovat edelleen merkityksellisiä analyysitietokannan tarkoituksen kannalta. Tiedot tuomioistuimen päätöksestä on tällöin lisättävä tietokannassa jo oleviin tietoihin. Lisäksi näitä tietoja voidaan käsitellä ja säilyttää ainoastaan ottamalla asianmukaisesti huomioon edellä mainittu päätös ja siihen liittyvät taustatekijät sekä sen asianomaiselle henkilölle suomat oikeudet.

4. Henkilötietoja ei saa säilyttää pidempään kuin Europol-päätöksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajan. Jos 6 artiklan 3–6 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tietoja säilytetään analyysitietokannan säilyttämisen jatkamisen seurauksena tietokannassa yli viiden vuoden ajan, siitä on ilmoitettava Europol-päätöksen 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle yhteiselle valvontaviranomaiselle.

5. Jos yhteisen valvontaviranomaisen suorittaman Europolin toiminnan tarkastuksen aikana havaitaan, että henkilötietoja säilytetään näiden sääntöjen vastaisesti, yhteisen valvontaviranomaisen on Europol-päätöksen 34 artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmoitettava siitä johtajalle tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

Jos yhteinen valvontaviranomainen on Europol-päätöksen 34 artiklan 4 kohdan mukaisesti saattanut henkilötietojen säilyttämistä, käsittelyä tai käyttöä koskevan asian hallintoneuvoston käsiteltäväksi, kyseisten tietojen välittäminen on kielletty ilman hallintoneuvoston ennalta antamaa lupaa. Poikkeustapauksissa johtaja voi antaa luvan näiden tietojen välittämiseen ennen hallintoneuvoston hyväksyntää, mikäli se katsotaan ehdottoman välttämättömäksi asianomaisten jäsenvaltioiden, Europolin tavoitteiden mukaisten olennaisten etujen suojaamiseksi taikka rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi. Näissä tapauksissa johtajan lupa on annettava asiakirjalla, joka toimitetaan hallintoneuvostolle ja yhteiselle valvontaviranomaiselle.

8 artikla

Kolmansien osapuolten osallistuminen

Europol voi pyytää Europol-päätöksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimielimiä, elimiä ja virastoja sekä kyseisen päätöksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kolmansia valtioita ja organisaatioita osallistumaan analyysiryhmän toimintaan kyseisen päätöksen 14 artiklan 8 kohdassa säädetyin edellytyksin.

Johtaja sopii ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tahojen kanssa tehtävistä järjestelyistä hallintoneuvoston määrittelemien, tällaisia järjestelyjä koskevien sääntöjen mukaisesti. Järjestelyjen yksityiskohdista ilmoitetaan hallintoneuvostolle ja yhteiselle valvontaviranomaiselle. Yhteinen valvontaviranomainen voi esittää tarpeellisiksi katsomansa huomautukset hallintoneuvostolle.

9 artikla

Tietojen kerääminen ja tallentaminen

Tietokannoissa analysointitarkoituksessa säilytetyt tiedot on eroteltava 11 artiklan mukaisesti lähteen arviointiluokituksen ja tietojen oikeellisuus- tai luotettavuusasteen mukaan. Tosiasioihin perustuvat tiedot on eroteltava mielipiteisiin tai henkilökohtaisiin arviointeihin perustuvista tiedoista.

10 artikla

Sisäinen tietosuoja

Johtajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että näitä sääntöjä ja muita tietosuojaa koskevia säännöksiä noudatetaan. Tätä varten johtajan on pyydettävä neuvoja Europol-päätöksen 28 artiklassa tarkoitetulta tietosuojavastaavalta.

II LUKU

LUOKITUS

11 artikla

Analyysitietokantojen luokat

Analyysitietokannat voivat olla

a)	yleisiä tai strategisia, jos tarkoitus on käsitellä tiettyä ongelmaa koskevaa merkityksellistä tietoa tai kehittää tai parantaa Europol-päätöksen 3 artiklassa määriteltyjen toimivaltaisten elinten aloitteita;

operatiivisia, jos tarkoitus on saada tietoa yhdestä tai useammasta Europol-päätöksen 3 artiklassa tarkoitetusta rikollisesta toiminnasta, joka liittyy tiettyyn tapaukseen, henkilöön tai järjestöön, kahden- tai monenvälisten kansainvälisten tutkimusten alulle panemiseksi, niissä avustamiseksi tai niiden päätökseen saattamiseksi Europol-päätöksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti edellyttäen, että asianosaisina on vähintään kaksi jäsenvaltiota.

12 artikla

Lähteen ja tietojen arvioiminen

1. Tiedot toimittavan jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta peräisin oleva tiedon lähde käyttäen seuraavia lähteen arviointikoodeja:

(A)	:	tiedot ovat peräisin varmasti luotettavasta ja pätevästä lähteestä tai tiedot on välittänyt aiemmin kaikissa tapauksissa luotettavaksi osoittautunut lähde;
(B)	:	lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut luotettavaksi;
(C)	:	lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut epäluotettavaksi;
(X)	:	lähteen luotettavuutta ei voida arvioida.

2. Tiedot toimittavan jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta saadut tiedot niiden luotettavuuden pohjalta käyttäen seuraavia tietojen arviointikoodeja:

(1)	:	tiedot, joiden oikeellisuudesta on varmuus;
(2)	:	tiedot, jotka tiedon lähde tuntee henkilökohtaisesti, mutta joita niitä välittävä virkailija ei henkilökohtaisesti tunne;
(3)	:	tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne, mutta jotka jo tallennetut muut tiedot vahvistavat;
(4)	:	tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne ja joita ei voida vahvistaa.

3. Jos Europol jo hallussaan olevien tietojen perusteella tulee siihen johtopäätökseen, että arviointia on korjattava, se ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle ja yrittää sopia arviointiin tehtävästä muutoksesta. Europol ei saa muuttaa arviointia, ellei asiasta ole tällä tavoin sovittu.

4. Jos Europol saa joltakin jäsenvaltiolta tietoja ilman arviointia, Europol yrittää mahdollisuuksien mukaan arvioida lähteen tai tietojen luotettavuuden hallussaan jo olevien tietojen perusteella. Yksittäisten tietojen arviointi on suoritettava yhteisymmärryksessä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio ja Europol voivat myös sopia yleisellä tasolla tietyntyyppisten tietojen ja tiettyjen lähteiden arvioimisesta. Hallintoneuvostolle on ilmoitettava tällaisista yleisistä sopimuksista. Jos tiedot on toimitettu Europolille tällaisten yleisten sopimusten perusteella, tästä on ilmoitettava tietojen yhteydessä.

Jos yhteisymmärrystä ei yksittäisessä tapauksessa saavuteta tai jos yleistä sopimusta ei ole olemassa, Europol arvioi tiedot ja antaa niille 1 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin X ja 2 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin 4.

5. Jos Europol saa tietoja kolmannelta osapuolelta, tätä artiklaa on sovellettava soveltuvin osin.

6. Mikäli analyysitietokantaan tallennetut tiedot on saatu analyysin tuloksena, Europol arvioi nämä tiedot tämän artiklan mukaisesti ja yhteisymmärryksessä analyysiin osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa.

III LUKU

ANALYYSITIETOKANTOJEN JA ANALYYSITIETOJEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

13 artikla

Analyysitietokantojen perustaminen

1. Analyysitietokannat perustetaan Europolin aloitteesta tai tiedot toimittavien jäsenvaltioiden pyynnöstä Europol-päätöksen 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2. Hallintoneuvosto voi kutsua yhteisen valvontaviranomaisen edustajat osallistumaan keskusteluihinsa, jotka koskevat analyysitietokantojen perustamismääräyksiä.

3. Analysointityö ja analysointitulosten jakaminen voivat Europol-päätöksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti alkaa välittömästi sen jälkeen kun analyysitietokanta on perustettu. Jos hallintoneuvosto Europol-päätöksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaa johtajalle tehtäväksi muuttaa perustamismääräystä tai sulkea tietokanta, tietokannan ulkopuolelle jätettävät tiedot tai, jos tietokanta suljetaan, kaikki kyseisen tietokannan sisältämät tiedot on poistettava välittömästi.

4. Jos analyysin aikana tulee tarpeelliseksi muuttaa analyysitietokannan perustamismääräystä, Europol-päätöksen 16 artiklassa esitettyä menettelyä ja tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

14 artikla

Tietojen haku

1. Analyysihankkeeseen osallistujat saavat Europol-päätöksen 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti hakea tietoja vasta sitten, kun Europol on akkreditoinut heidät ja heidät on perehdytetty Europolia koskevan lainsäädännön mukaisiin erityisiin velvoitteisiinsa.

2. Europol-päätöksen 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti kaikki analyysiryhmään osallistuvat henkilöt saavat hakea tietoja tietokannasta. Analyysiryhmä päättää yksimielisesti siitä, missä laajuudessa tietoja saa hakea, ja tietojen hakuun sovellettavista edellytyksistä ja rajoituksista.

15 artikla

Analyysitietokannoissa säilytettävän tiedon välittäminen

1. Tieto analyysitietokantojen sisältämien henkilötietojen välittämisestä mille tahansa jäsenvaltiolle tai kolmannelle osapuolelle on tallennettava kyseiseen tietokantaan.

Europolin on yhteistyössä tiedot toimittaneen jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen kanssa tarvittaessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja yhteensopivuus Europol-päätöksen kanssa viimeistään silloin, kun tiedot välitetään.

Annettaviin tietoihin tulisi mahdollisuuksien mukaan liittää oikeuden päätökset ja syyttämättäjättämispäätökset. Mielipiteisiin tai henkilökohtaisiin arvioihin perustuvat tiedot olisi tarkistettava yhteistyössä tiedot toimittaneen jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen kanssa ennen näiden tietojen välittämistä ja niiden oikeellisuus- tai luotettavuusasteen ilmoittamista.

Vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava tiedot välittävälle jäsenvaltiolle viimeksi mainitun pyynnöstä, mihin välitettyjä tietoja käytetään, sekä myöhemmin saaduista tuloksista, jos vastaanottavan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö tämän sallii.

Mikäli tietojen käyttöön kohdistuu joitakin Europol-päätöksen 19 artiklan mukaisia rajoituksia, nämä rajoitukset on kirjattava tietojen tallentamisen yhteydessä, ja niistä on ilmoitettava analyysin tulosten vastaanottajille.

2. Jos Europol-päätöksen 14 artiklan 7 alakohdan mukaisesti Europol havaitsee tietojen analyysitietokantaan lisäämisen jälkeen, että nämä tiedot koskevat henkilöä tai esinettä, josta tietokantaan on jo tallennettu toisen jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen toimittamia tietoja, kullekin asianomaiselle jäsenvaltiolle tai kolmannelle osapuolelle on ilmoitettava välittömästi tietojen välisestä yhteydestä.

16 artikla

Valvontamenettelyt

Europol-päätöksen 35 artiklassa säädettyjen tietoturvallisuusvaatimusten täyttämiseksi ja näissä säännöissä tarkoitettujen tietojen turvallisen käsittelyn varmistamiseksi hallintoneuvosto akkreditoi analyysijärjestelmän Europolin tietojen luottamuksellisuutta koskevista säännöistä 30 päivänä marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/…/YOS (2) 8 artiklan mukaisesti kuultuaan ensin turvallisuuskomiteaa kyseisten sääntöjen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Akkreditointi myönnetään järjestelmäkohtaisten turvallisuusvaatimusten ja muiden hallintoneuvoston tarpeellisiksi katsomien turvallisuusasiakirjojen perusteella.

17 artikla

Analyysitietojen ja analyysitulosten käyttö ja tallentaminen

1. Analyysitietokannasta välitettyjä henkilötietoja ja analyysituloksia voidaan käyttää ainoastaan tietokannan tarkoitusta vastaavalla tavalla tai muiden vakavien rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä kaikkien niiden käyttöä koskevien rajoitusten mukaisesti, jotka jäsenvaltio on Europol-päätöksen 19 artiklan 2 kohdan nojalla määrittänyt. Näiden sääntöjen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan välittää ainoastaan tällaiset tiedot toimittaneen jäsenvaltion suostumuksella.

2. Kun analyysitietokanta on suljettu, Europolin on tallennettava kaikki kyseisessä tietokannassa olevat tiedot erilliseen tietokantaan, jota voidaan käyttää ainoastaan sisäisen tai ulkoisen valvonnan tarkoituksiin. Näitä tietoja voidaan säilyttää enintään 18 kuukautta analyysitietokannan sulkemisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Europol-päätöksen 20 artiklan 4 kohdan soveltamista.

3. Europol voi säilyttää analyysitietokannan tuloksia sähköisessä muodossa enintään kolmen vuoden ajan kyseisen tietokannan sulkemispäivästä, edellyttäen, että ne säilytetään erillisessä tiedostossa eikä niihin lisätä mitään uusia tietoja. Tämän jälkeen tiedot voidaan säilyttää ainoastaan paperiasiakirjan muodossa.

18 artikla

Tietokantojen yhdistäminen ja tietojen välittäminen tietokannasta toiseen

1. Mikäli on ilmeistä, että analyysitietokannan sisältämillä tiedoilla voi olla merkitystä myös toisten analyysitietokantojen kannalta, noudatetaan seuraavia menettelytapoja:

jos ehdotetaan kahden tietokannan tietojen täydellistä yhdistämistä, perustetaan uusi, molemmissa tietokannoissa olleet tiedot sisältävä tietokanta Europol-päätöksen 16 artiklan mukaisesti. Päätöksen kahden tietokannan yhdistämisestä tekevät kaikki alkuperäisissä tietokannoissa osallisina olevat. Tässä tapauksessa alkuperäiset tietokannat suljetaan;

b)	jos osalla toisessa tietokannassa olevista tiedoista on merkitystä toisen tietokannan kannalta, kyseisten tietojen toimittajat päättävät, välitetäänkö nämä tiedot jälkimmäiseen tietokantaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tietojen välittäminen yhdestä analyysitietokannasta toiseen ei vaikuta siirrettyjen tietojen tarkistusta koskeviin aikarajoihin.

19 artikla

Uudet tekniset välineet

Uusia teknisiä tietojenkäsittelyvälineitä voidaan ottaa käyttöön analyysitarkoituksia varten ainoastaan, jos on toteutettu kaikki kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä käytetään henkilötietojen suojaa koskevien Europoliin sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Johtajan on etukäteen kuultava yhteistä valvontaviranomaista kaikissa niissä tapauksissa, joissa kyseisten teknisten välineiden käyttöönotto aiheuttaa ongelmia näiden tietosuojaa koskevien sääntöjen soveltamisessa.

IV LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

20 artikla

Sääntöjen tarkistaminen

Säännöt arvioidaan 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä hallintoneuvoston valvonnassa.

Hallintoneuvosto käsittelee näiden sääntöjen muuttamiseksi tehtyjä ehdotuksia ja esittää ne neuvoston hyväksyttäviksi Europol-päätöksen 14 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

21 artikla

Voimaantulo

Nämä säännöt tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. ASK

(1) EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.

(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/23

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1205/2009,

annettu 10 päivänä joulukuuta 2009,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	50,4
	MA	51,8
	TN	90,9
	TR	64,0
	ZZ	64,3
0707 00 05	EG	155,5
	MA	49,3
	TR	72,7
	ZZ	92,5
0709 90 70	MA	51,4
	TR	121,0
	ZZ	86,2
0805 10 20	AR	70,4
	MA	48,8
	TR	60,1
	ZA	61,3
	ZZ	60,2
0805 20 10	MA	74,1
0805 20 10	ZZ	74,1
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	HR	54,0
	IL	75,3
	TR	75,1
	ZZ	68,1
0805 50 10	TR	76,0
0805 50 10	ZZ	76,0
0808 10 80	CA	65,1
	CN	131,4
	MK	23,6
	US	88,2
	ZZ	77,1
0808 20 50	CN	47,8
	US	129,6
	ZZ	88,7

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/25

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1206/2009,

annettu 10 päivänä joulukuuta 2009,

rasvattoman maitojauheen vientituen myöntämättä jättämisestä asetuksessa (EY) N:o 619/2008 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 619/2008 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailumenettelystä.

(2)

Eräiden maataloustuotteiden vientitukien vahvistamista koskevan tarjouskilpailumenettelyn yhteisistä säännöistä 10 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1454/2007 (3) 6 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista olla myöntämättä vientitukea 8 päivänä joulukuuta 2009 päättyvällä tarjouskilpailujaksolla.

(3)	Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 619/2008 avatussa pysyvässä tarjouskilpailussa, jonka tarjouskilpailujakso päättyy 8 päivänä joulukuuta 2009, ei myönnetä vientitukea mainitun asetuksen 1 artiklan c alakohdassa tarkoitetulle tuotteelle eikä sen 2 artiklassa tarkoitetuille määräpaikoille.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 168, 28.6.2008, s. 20.

(3) EUVL L 325, 11.12.2007, s. 69.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/26

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1207/2009,

annettu 10 päivänä joulukuuta 2009,

edustavien hintojen vahvistamisesta siipikarjanliha- ja muna-alalla sekä muna-albumiinille ja asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muna-albumiinin ja maitoalbumiinin yhteisestä kauppajärjestelmästä 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 614/2009 (2) ja erityisesti sen 3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen perustana olevien tietojen säännöllisen tarkastuksen perusteella on välttämätöntä muuttaa eräiden tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan. Sen vuoksi edustavat hinnat olisi julkaistava.

(3)	Markkinoiden tilanne huomioon ottaen tätä muutosta on tarpeen soveltaa mahdollisimman nopeasti.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1484/95 liite I tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 181, 14.7.2009, s. 8.

(3) EYVL L 145, 29.6.1995, s. 47.

LIITE

edustavien hintojen vahvistamisesta siipikarjanliha- ja muna-alalla sekä muna-albumiinille ja asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta 10 päivänä joulukuuta 2009 annettuun komission asetukseen

”LIITE I

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Edustava hinta (EUR/100 kg)	3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vakuus (EUR/100 kg)	Alkuperä (1)
0207 12 10	Kanaa, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna (ns. 70-prosenttista kanaa), tai muussa muodossa, jäädytetty	77,0	4	AR
0207 12 90	Kanaa, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna (ns. 65-prosenttista kanaa), tai muussa muodossa, jäädytetty	115,1	1	BR
0207 12 90		104,8	4	AR
0207 14 10	Luuttomat palat, kukkoa tai kanaa, jäädytetyt	194,8	33	BR
		185,9	37	AR
		280,9	6	CL
0207 14 50	Kananrintaa, jäädytetty	195,0	5	BR
0207 14 60	Kanan koipi-reisipalat, jäädytetty	107,4	11	BR
0207 14 60	Kanan koipi-reisipalat, jäädytetty	94,5	15	AR
0207 25 10	Kanaa, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna (ns. 80-prosenttista kanaa), tai muussa muodossa, jäädytetty	157,1	1	BR
0207 27 10	Kalkkunaa, paloiteltu, luuton, jäädytetty	248,4	15	BR
0207 27 10	Kalkkunaa, paloiteltu, luuton, jäädytetty	283,3	4	CL
0408 11 80	Munankeltuainen	341,4	0	AR
0408 91 80	Kuorettomat linnunmunat, kuivatut	349,9	0	AR
1602 32 11	Kypsentämättömät valmisteet, kukkoa tai kanaa	225,7	18	BR

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ’ZZ’ tarkoittaa ’muuta alkuperää’.”

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/28

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1208/2009,

annettu 10 päivänä joulukuuta 2009,

muna-alan vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 164 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan ja 170 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen liitteessä I olevassa XIX osassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)	Munien markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162, 163, 164, 167, 169 ja 170 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuki voi vaihdella määräpaikan mukaan, erityisesti jos maailmanmarkkinatilanne, tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset tai perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat velvoitteet niin edellyttävät.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja jotka noudattavat elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (2) ja eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (3) säädettyjä vaatimuksia sekä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan A kohdan merkintävaatimuksia.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Tuotteet, joille myönnetään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklassa säädettyjä vientitukia, ja kyseisten tukien määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä, jollei tämän artiklan 2 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.

2. Edellä 1 kohdan mukaisesti tukikelpoisten tuotteiden on täytettävä asetusten (EY) N:o 852/2004 ja (EY) N:o 853/2004 asiaa koskevat vaatimukset, erityisesti hyväksytyssä laitoksessa valmistamisen ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevassa A kohdassa tarkoitettujen merkintävaatimusten noudattamisen osalta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1.

(3) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

LIITE

11 päivästä joulukuuta 2009 sovellettavat muna-alan vientituet

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä

0407 00 11 9000

A02

EUR/100 kpl

0,39

0407 00 19 9000

A02

EUR/100 kpl

0,20

0407 00 30 9000

E09

EUR/100 kg

0,00

E10

EUR/100 kg

18,00

E19

EUR/100 kg

0,00

0408 11 80 9100

A03

EUR/100 kg

84,72

0408 19 81 9100

A03

EUR/100 kg

42,53

0408 19 89 9100

A03

EUR/100 kg

42,53

0408 91 80 9100

A03

EUR/100 kg

53,67

0408 99 80 9100

A03

EUR/100 kg

9,00

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Muiksi määräpaikoiksi on määritelty seuraavat:

E09	Kuwait, Bahrain, Oman, Qatar, Arabiemiirikunnat, Jemen, Hongkong EHA, Venäjä ja Turkki.
E10	Etelä-Korea, Japani, Malesia, Thaimaa, Taiwan ja Filippiinit.
E19	Kaikki määräpaikat, ei kuitenkaan Sveitsi eikä E09 ja E10 kohdassa tarkoitetut.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/30

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1209/2009,

annettu 10 päivänä joulukuuta 2009,

vilja-alalla 1 päivästä joulukuuta 2009 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1159/2009 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Vilja-alalla 1 päivänä joulukuuta 2009 kannettavat tuontitullit vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1159/2009 (3).

(2)	Koska tuontitullien laskettu keskiarvo poikkeaa vahvistetusta tullista yli viisi euroa tonnilta, asetuksessa (EY) N:o 1159/2009 vahvistettuja tuontitulleja olisi mukautettava vastaavasti.

(3)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1159/2009 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1159/2009 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 11 päivästä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125.

(3) EUVL L 314, 1.12.2009, s. 3.

LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 11 päivästä joulukuuta 2009 alkaen sovellettavat tuontitullit

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durum VEHNÄ, korkealaatuinen	0,00
	keskilaatuinen	0,00
	heikkolaatuinen	8,78
1001 90 91	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 00 00	RUIS	32,76
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	17,53
1005 90 00	MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)	17,53
1007 00 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	32,76

(1) Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

—	3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä,

—	2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla.

(2) Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

30.11.2009-9.12.2009

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)
	Tavallinen vehnä (1)	Maissi	Durumvehnä, korkealaatuinen	Durumvehnä, keskilaatuinen (2)	Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)	Ohra
Pörssi	Minnéapolis	Chicago	—	—	—	—
Noteeraus	152,42	103,68	—	—	—	—
FOB-hinta USA	—	—	131,77	121,77	101,77	78,87
Palkkio Meksikon-lahdella	—	14,49	—	—	—	—
Palkkio Suurilla järvillä	13,89	—	—	—	—	—

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam	22,95 EUR/t
Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam:	46,83 EUR/t

(1) Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(2) Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(3) Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/33

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1210/2009,

annettu 10 päivänä joulukuuta 2009,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan s alakohdassa tarkoitettujen ja kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa XIX osassa lueteltujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella, jos kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä XX olevassa V osassa lueteltuina tavaroina.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XX olevassa V osassa mainittuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(3)	Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan 28 kohdan mukaan tuen määrä 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta olisi vahvistettava samaksi ajanjaksoksi, joka otetaan huomioon vahvistettaessa näihin samoihin sellaisenaan vietäviin tuotteisiin sovellettavat tuet.

(4)	Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehdyn maataloutta koskevan sopimuksen 11 artiklassa määrätään, että tavaraan sisältyvälle tuotteelle myönnettävä vientituki ei saa olla suurempi kuin kyseiseen tuotteeseen sitä sellaisenaan vietäessä sovellettava tuki.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 liitteessä I ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 1 artiklan 1 kohdan s alakohdassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XX olevassa V osassa mainittuina tavaroina, sovellettavien tukien määrät on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Heinz ZOUREK

Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24.

LIITE

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrät 11 päivästä joulukuuta 2009

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Määräpaikka (1)

Tuen määrä

0407 00

Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt:

– siipikarjan munat:

0407 00 30

– – muut:

a)	vietäessä CN-koodeihin 3502 11 90 ja 3502 19 90 kuuluvaa ovalbumiinia

0,00

18,00

0,00

b)	vietäessä muita tavaroita

0,00

0408

Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:

– munankeltuainen:

0408 11

– – kuivattu:

ex 0408 11 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

makeuttamaton

84,72

0408 19

– – muu:

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

ex 0408 19 81

– – – – nestemäinen:

makeuttamaton

42,53

ex 0408 19 89

– – – – jäädytetty:

makeuttamaton

42,53

– muu:

0408 91

– – kuivattu:

ex 0408 91 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

makeuttamaton

53,67

0408 99

– – muu:

ex 0408 99 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

makeuttamaton

9,00

(1) Määräpaikat:

01	kolmannet maat. Kyseisiä määriä ei sovelleta Sveitsin ja Liechtensteinin osalta tavaroihin, jotka luetellaan 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II;
02	Kuwait, Bahrain, Oman, Qatar, Arabiemiirikunnat, Jemen, Turkki, Hongkong EHA ja Venäjä;
03	Etelä-Korea, Japani, Malesia, Thaimaa, Taiwan ja Filippiinit;
04	kaikki määräpaikat, ei kuitenkaan Sveitsi eikä 02 ja 03 kohdassa ilmoitetut.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/35

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 1 päivästä joulukuuta 2009,

neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä

(2009/937/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 240 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lissabonin sopimuksella muutetaan useilta osin neuvoston ja sen puheenjohtajan toimintaa, neuvoston rakennetta samoin kuin unionin oikeudellisten asiakirjojen nimikkeistöä ja säädösten hyväksymismenettelyn kulkua tekemällä ero erityisesti lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien ja muiden kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten kesken.

(2)	Sen vuoksi on aiheellista korvata 15 päivänä syyskuuta 2006 hyväksytty työjärjestys (1) työjärjestyksellä, joka käsittää Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämät muutokset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan 15 päivänä syyskuuta 2006 vahvistettu neuvoston työjärjestys liitteessä olevilla säännöksillä.

Poiketen siitä, mitä neuvoston työjärjestyksen liitteessä III olevassa 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, tällä päätöksellä mainitun liitteen 1 artiklaan otettuja väestölukuja sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2010.

2 artikla

Kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan mukaisesti neuvoston työjärjestyksen 3 artiklan 3 kohtaa, sellaisena kuin se on tällä päätöksellä hyväksyttynä, sovelletaan sellaisiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskeviin esityksiin, jotka hyväksytään ja toimitetaan Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 1 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. ASK

(1) Neuvoston päätös 2006/683/EY, Euratom, tehty 15 päivänä syyskuuta 2006, neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta (EUVL L 285, 16.10.2006, s. 47).

LIITE

NEUVOSTON TYÖJÄRJESTYS

1 artikla

Yleiset säännökset, koollekutsuminen ja istuntopaikat

1. Puheenjohtaja kutsuu neuvoston koolle omasta aloitteestaan taikka neuvoston jäsenen tai komission pyynnöstä (1).

2. Neuvoston puheenjohtajavaltio ilmoittaa seitsemän kuukautta ennen asianomaisen puolivuotiskauden alkua ja asianmukaiset kuulemiset suoritettuaan kunkin neuvoston kokoonpanon osalta kaikkien sellaisten neuvoston istuntojen suunnitellut ajankohdat, jotka on pidettävä lainsäädäntöasioiden käsittelemiseksi tai operatiivisten päätösten tekemiseksi. Nämä ajankohdat esitetään yhdessä kaikkiin neuvoston kokoonpanoihin sovellettavassa asiakirjassa.

3. Neuvoston kotipaikka on Bryssel. Neuvosto pitää huhti-, kesä- ja lokakuussa istuntonsa Luxemburgissa (2).

Poikkeustapauksissa ja asianmukaisesti perustelluista syistä neuvosto tai jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea, jäljempänä ’Coreper’, voi yksimielisesti päättää, että neuvoston istunto pidetään muualla.

4. (3) Etukäteen määritetyt kolmen jäsenvaltion ryhmät hoitavat 18 kuukauden ajan neuvoston puheenjohtajuutta ulkoasiain kokoonpanoa lukuun ottamatta. Nämä ryhmät muodostetaan jäsenvaltioiden tasaisen vuorottelun perusteella, ja tällöin otetaan huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen erilaisuus sekä maantieteellinen tasapaino unionissa.

Kukin ryhmän jäsen toimii vuorollaan kuuden kuukauden ajan kaikkien neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajana ulkoasiain kokoonpanoa lukuun ottamatta. Muut ryhmän jäsenet avustavat puheenjohtajaa tämän kaikissa tehtävissä yhteisen ohjelman mukaisesti. Ryhmän jäsenet voivat keskenään sopia vaihtoehtoisista järjestelyistä.

5. Neuvoston ja Coreperin tämän työjärjestyksen nojalla tekemät päätökset hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä, jollei työjärjestyksessä säädetä muun äänestysmenettelyn käyttämisestä.

Jollei erikseen toisin säädetä, tässä työjärjestyksessä olevat viittaukset puheenjohtajavaltioon tai puheenjohtajaan koskevat kaikkia neuvoston jonkin kokoonpanon tai tarvittaessa jonkin sen valmistelevan elimen puheenjohtajuutta hoitavia henkilöitä.

2 artikla

Neuvoston kokoonpanot, yleisten asioiden kokoonpanon ja ulkoasiain kokoonpanon tehtävät sekä toimintaohjelman laatiminen

1. Neuvosto kokoontuu eri kokoonpanoissa käsiteltävien asioiden mukaisesti. Eurooppa-neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä luettelon neuvoston kokoonpanoista lukuun ottamatta yleisten asioiden neuvoston ja ulkoasiain kokoonpanoa (4). Luettelo neuvoston kokoonpanoista on liitteessä I.

2. Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan ja komissioon (5). Se vastaa politiikkojen yleisestä yhteensovittamisesta, institutionaalisista ja hallintoasioista, useista Euroopan unionin politiikkoja koskevista laaja-alaisista asioista, kuten monivuotisesta rahoituskehyksestä ja laajentumisesta, sekä muista asioista, jotka Eurooppa-neuvosto on antanut sen käsiteltäväksi, ottaen huomioon talous- ja rahaliiton (EMU) toimintaa koskevat säännöt.

3. Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelua koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan Eurooppa-neuvoston työjärjestyksen 3 artiklassa seuraavin tavoin:

Eurooppa-neuvoston työjärjestyksen 2 artiklan 2 kohdassa säädettyä valmistelua varten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja toimittaa tiiviissä yhteistyössä sen Eurooppa-neuvoston jäsenen, joka edustaa neuvoston puheenjohtajana kyseisellä puolivuotiskaudella toimivaa jäsenvaltiota, ja komission puheenjohtajan kanssa yleisten asioiden neuvostolle alustavan selityksin varustetun ehdotuksen esityslistaksi vähintään neljä viikkoa ennen kutakin Eurooppa-neuvoston sen työjärjestyksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua säännönmukaista kokousta.

Muiden neuvoston kokoonpanojen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi toimittama aineisto toimitetaan yleisten asioiden neuvostolle viimeistään kaksi viikkoa ennen Eurooppa-neuvoston kokousta.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valmistelee ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tiiviissä yhteistyössä toimien ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätelmiä koskeviksi suuntaviivoiksi sekä tarvittaessa ehdotuksia Eurooppa-neuvoston päätelmiksi ja päätöksiksi, joista käydään keskustelu yleisten asioiden neuvostossa.

Yleisten asioiden neuvoston viimeinen istunto pidetään Eurooppa-neuvoston kokousta edeltävien viiden päivän aikana. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja laatii esityslistaehdotuksen tämän viimeksi käydyn keskustelun pohjalta.

Mikään muu neuvoston kokoonpano tai valmisteluelin ei saa käsitellä aihetta, joka on esitetty Eurooppa-neuvostolle sen yleisten asioiden neuvoston istunnon, jonka jälkeen Eurooppa-neuvoston esityslistaehdotus laaditaan, ja Eurooppa-neuvoston kokouksen välisenä aikana, muutoin kuin kiireellisistä ja ennalta arvaamattomista, esimerkiksi ajankohtaisiin kansainvälisiin tapahtumiin liittyvistä syistä.

c)	Eurooppa-neuvosto vahvistaa esityslistansa kokouksensa alussa. Esityslistalle otettavia asioita olisi yleensä tutkittava ennalta tämän kohdan säännösten mukaisesti.

4. Yleisten asioiden neuvosto huolehtii yhteistyössä komission kanssa neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta ja jatkuvuudesta monivuotisten ohjelmien ja 6 kohdan mukaisesti (6).

5. Ulkoasiainneuvosto muotoilee unionin ulkoista toimintaa Eurooppa-neuvoston määrittelemien strategisten suuntaviivojen mukaisesti ja huolehtii unionin toiminnan johdonmukaisuudesta (7). Se vastaa Euroopan unionin kaikkeen ulkoiseen toimintaan liittyvistä asioista, toisin sanoen yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, yhteisestä kauppapolitiikasta sekä kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta.

Ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jonka tilalla voi tarvittaessa toimia se asianomaisen kokoonpanon jäsen, joka edustaa neuvoston puheenjohtajana kyseisenä kautena toimivaa jäsenvaltiota. (8)

6. Etukäteen määritetty kolmen jäsenvaltion ryhmä, joka hoitaa neuvoston puheenjohtajuutta 18 kuukauden aikana 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti, laatii ehdotuksen neuvoston toimintaohjelmaksi mainitulle kaudelle. Ehdotus laaditaan ulkoasiainneuvoston puheenjohtajan kanssa siltä osin kuin on kyse tämän kokoonpanon toiminnasta mainitulla kaudella. Ehdotus laaditaan läheisessä yhteistyössä komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa asianmukaisten kuulemisten jälkeen. Ehdotus toimitetaan yhtenä asiakirjana viimeistään kuukautta ennen mainitun kauden alkua yleisten asioiden neuvoston hyväksyttäväksi. (9)

7. Kyseessä olevan kauden puheenjohtajavaltio laatii asianmukaisten kuulemisten jälkeen kutakin neuvoston kokoonpanoa varten seuraavaa puolivuotiskautta varten luonnokset neuvoston istuntojen esityslistoiksi, jotka ohjeellisina sisältävät suunnitellut lainsäädäntöasiat ja operatiiviset päätökset. Nämä luonnokset laaditaan viimeistään viikkoa ennen mainitun puolivuotiskauden alkua neuvoston 18 kuukauden ohjelman pohjalta ja komission kuulemisen jälkeen. Ne esitetään yhtenä kaikkiin neuvoston kokoonpanoihin sovellettavana asiakirjassa. Aikaisemmin suunniteltujen neuvoston istuntojen lisäksi voidaan tarvittaessa pitää ylimääräisiä istuntoja.

Jos puolivuotiskauden aikana osoittautuu, että jotain tälle kaudelle suunniteltua istuntoa ei enää ole aihetta järjestää, puheenjohtaja ei kutsu sitä koolle.

3 artikla (10)

Esityslista

1. Puheenjohtaja laatii kutakin istuntoa varten ehdotuksen esityslistaksi ottaen huomioon neuvoston 18 kuukauden ohjelman. Esityslistaehdotus lähetetään neuvoston muille jäsenille ja komissiolle vähintään 14 päivää ennen istunnon alkua. Se toimitetaan samanaikaisesti jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

2. Esityslistaehdotukseen otetaan asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva neuvoston jäsenen tai komission pyyntö sekä tarvittaessa pyyntöön liittyvät asiakirjat ovat saapuneet pääsihteeristöön vähintään 16 päivää ennen kyseisen istunnon alkua. Esityslistaehdotukseen merkitään tähdellä ne asiat, joista puheenjohtaja, neuvoston jäsen tai komissio voi pyytää äänestystä. Tällainen merkintä tehdään sen jälkeen, kun kaikki perussopimuksissa määrätyt menettelyä koskevat säännöt on täytetty.

3. Sovellettaessa kansallisten parlamenttien asemasta tehdyssä pöytäkirjassa sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrättyä kahdeksan viikon määräaikaa, asiat, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen antamista tai ensimmäisessä käsittelyssä esitettävän kannan vahvistamista silloin, kun noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä, otetaan esityslistaehdotukseen päätöksen tekemistä silmällä pitäen vasta sen jälkeen kun mainittu kahdeksan viikon määräaika on päättynyt.

Neuvosto voi poiketa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta, jos asian esityslistalle ottamiseen voidaan soveltaa kansallisten parlamenttien asemasta tehdyn pöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettua kiireellistä tapausta koskevaa poikkeusta. Neuvosto tekee päätöksensä asianomaisen säädöksen hyväksymiseen tai kannan vahvistamiseen sovellettavan äänestysmenettelyn mukaisesti.

Lukuun ottamatta kiireellisiä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia kanta voidaan vahvistaa aikaisintaan kymmenen päivän kuluttua siitä, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on otettu neuvoston esityslistaehdotukseen (11).

4. Esityslistaehdotukseen voidaan ottaa ainoastaan ne asiat, joihin liittyvät asiakirjat on lähetetty neuvoston jäsenille ja komissiolle viimeistään kyseisen esityslistan lähettämispäivänä.

5. Pääsihteeristö toimittaa neuvoston jäsenille ja komissiolle ne pyynnöt asian esityslistalle ottamisesta sekä näihin pyyntöihin liittyvät asiakirjat, joiden osalta edellä esitettyjä määräaikoja ei ole noudatettu.

Jollei asian kiireellisyys vaadi toimimaan toisin, puheenjohtaja poistaa esityslistaehdotuksesta sellaisiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskeviin esityksiin liittyvät kohdat, joiden osalta Coreper ei ole saattanut valmistelua päätökseen viimeistään sen viikon loppuun mennessä, joka edeltää neuvoston kyseistä istuntoa edeltävää viikkoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

6. Esityslistaehdotus jakautuu kahteen osaan, joista toinen käsittää lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja toinen muut kuin lainsäädäntöasiat. Ensimmäisen osan otsikko on ”Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset” ja toisen osan otsikko ”Muut kuin lainsäädäntöasiat”.

Esityslistaehdotuksen kuhunkin osaan otetut asiat jaetaan A- ja B-kohtiin. A-kohdiksi otetaan ne asiat, jotka neuvosto voi hyväksyä ilman keskustelua; tämä ei kuitenkaan estä neuvoston jäseniä ja komissiota esittämästä mielipidettään näiden kohtien hyväksymisen yhteydessä eikä mahdollisuutta saada lausumia merkityksi pöytäkirjaan.

7. Neuvosto vahvistaa esityslistan kunkin istunnon alussa. Muun kuin esityslistaehdotuksessa olevan asian ottaminen esityslistalle edellyttää neuvoston yksimielistä päätöstä. Tällä tavoin esityslistalle otetuista asioista voidaan äänestää, jos kaikki perussopimuksissa määrätyt menettelyä koskevat säännöt on täytetty.

8. Jos jotain A-kohtaa koskeva kannanotto saattaa aiheuttaa uuden keskustelun tai jos neuvoston jäsen tai komissio sitä pyytää, kyseinen asia poistetaan kuitenkin esityslistalta, jollei neuvosto toisin päätä.

9. Kaikkiin ”muut asiat” -kohtaan otettavia asioita koskeviin pyyntöihin liitetään selittävä asiakirja.

4 artikla

Neuvoston jäsenen edustaminen

Jollei 11 artiklassa tarkoitettua äänioikeuden siirtämistä koskevista säännöksistä muuta johdu, voi neuvoston jäsentä, joka on estynyt osallistumasta istuntoon, edustaa sijainen.

5 artikla

Istunnot

1. Neuvoston istunnot ovat julkisia sen käsitellessä esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai äänestäessä siitä (12). Muissa tapauksissa neuvoston istunnot eivät ole julkisia 8 artiklassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta.

2. Komissio kutsutaan osallistumaan neuvoston istuntoihin. Sama koskee Euroopan keskuspankkia silloin, kun käsitellään asioita, joissa se käyttää aloiteoikeuttaan. Neuvosto voi kuitenkin päättää käsitellä asioita ilman komission tai Euroopan keskuspankin läsnäoloa.

3. Neuvoston ja komission jäsenillä voi olla mukanaan avustavia virkamiehiä. Heidän nimensä ja asemansa on ilmoitettava etukäteen pääsihteeristölle. Neuvosto voi päättää, kuinka monta henkilöä, neuvoston jäsenet mukaan luettuina, istuntosalissa saa samanaikaisesti enintään olla valtuuskuntaa kohden.

4. Neuvoston istuntoihin pääsy edellyttää pääsihteeristön myöntämän kulkuluvan esittämistä.

6 artikla

Salassapitovelvollisuus ja asiakirjojen esittäminen oikeudenkäynnissä

1. Jollei neuvosto toisin päätä, neuvoston käsittelyjä koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7, 8 ja 9 artiklan sekä yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevien säännösten soveltamista.

2. Neuvosto tai Coreper voi antaa luvan esittää oikeudenkäynnissä jäljennöksen tai otteen neuvoston asiakirjoista, joita ei ole vielä saatettu yleisön saataville niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin.

7 artikla

Lainsäädäntömenettely ja julkisuus

1. Neuvoston istunnot ovat julkisia sen käsitellessä esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai äänestäessä siitä. Tätä tarkoitusta varten neuvoston esityslistassa on osa, jonka otsikko on ”Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset”.

2. Neuvostolle toimitetut asiakirjat, jotka on luetteloitu jossain sen esityslistan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskevan osan kohdassa, julkistetaan, samoin kuin neuvoston pöytäkirjan tätä osaa koskevat tiedot.

3. Neuvoston istuntojen esityslistan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskevan osan avaaminen yleisölle toteutetaan julkisena lähetyksenä audiovisuaalisin menetelmin, erityisesti siihen varatussa salissa ja kaikilla Euroopan unionin toimielinten virallisilla kielillä virtausvideota käyttäen (video streaming). Lähetyksen tallennettu versio on saatavilla neuvoston internet-sivustolla vähintään kuukauden ajan. Äänestyksen tulos ilmoitetaan visuaalisessa muodossa.

Pääsihteeristö pyrkii ilmoittamaan yleisölle etukäteen tällaisten audiovisuaalisten lähetysten päivämäärät ja arvioidut kellonajat sekä pyrkii kaikin käytännön toimin varmistamaan tämän artiklan asianmukaisen täytäntöönpanon.

4. Neuvoston jäsenten tai heidän tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä määrätyssä sovittelukomiteassa olevien edustajansa suorittamien äänestysten tulos ja äänestysselitykset julkistetaan, samoin kuin neuvoston pöytäkirjaan merkittävät lausumat ja sovittelukomitean kokousta koskevat pöytäkirjan kohdat.

5. Kun neuvosto käsittelee lainsäädäntöehdotuksia tai -aloitteita, se pidättyy hyväksymästä muita kuin perussopimuksissa määrättyjä säädöksiä, kuten päätöslauselmia, päätelmiä tai muita kuin säädöksen hyväksymisen yhteydessä esitettyjä ja neuvoston pöytäkirjaan merkittäväksi tarkoitettuja lausumia.

8 artikla

Muut yleisölle avoimet neuvoston käsittelyt ja julkiset keskustelut

1. Kun neuvosto käsittelee muuta kuin lainsäädäntöä koskevaa ehdotusta jäsenvaltioita oikeudellisesti velvoittavien tai jäsenvaltioissa sovellettavien velvoittavien normien hyväksymisestä asetuksin, direktiivein tai päätöksin asiaa koskevien perussopimusten määräysten nojalla, yleisö voi seurata uusien merkittävien ehdotusten ensimmäistä käsittelyä neuvostossa, jollei kyse ole sisäisistä toimenpiteistä, hallinnollisista tai talousarviota koskevista taikka toimielinten välisiä tai kansainvälisiä suhteita koskevista säädöksistä tai sellaisista säädöksistä, jotka eivät ole sitovia, kuten päätelmät, suositukset tai päätöslauselmat. Puheenjohtaja määrittelee, mitkä uudet ehdotukset ovat tärkeitä, ja neuvosto tai Coreper voi tarvittaessa päättää toisin.

Puheenjohtaja voi päättää tapauskohtaisesti, että yleisö voi seurata tiettyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua ehdotusta koskevia myöhempiä neuvoston käsittelyjä, jollei neuvosto tai Coreper päätä toisin.

2. Neuvosto käy neuvoston tai Coreperin määräenemmistöllä tekemän päätöksen nojalla julkisia keskusteluja tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat Euroopan unionin ja sen kansalaisten etuja.

Puheenjohtajan, neuvoston jäsenten tai komission tehtävänä on ehdottaa erityisiä kysymyksiä tai aiheita tällaisia keskusteluja varten ottaen huomioon asian tärkeyden ja sen merkityksen kansalaisille.

3. Yleisten asioiden neuvosto käy julkisen periaatekeskustelun neuvoston 18 kuukauden ohjelmasta. Neuvoston muiden kokoonpanojen niiden omista painopisteistä käymät periaatekeskustelut ovat myös julkisia. Komission viisivuotisohjelman, vuosittaisen työohjelman ja vuotuisen toimintastrategian esittelyt sekä niitä seuraavat keskustelut ovat julkisia.

4. Edellä olevan 3 artiklan mukaisen esityslistaehdotuksen lähettämisestä alkaen:

a)	neuvoston esityslistalle otetut asiat, joiden käsittelyä yleisö voi seurata 1 kohdan mukaisesti, merkitään maininnalla ”julkinen käsittely”,

b)	neuvoston esityslistalle otetut asiat, joiden käsittelyä yleisö voi seurata 2 ja 3 kohdan mukaisesti, merkitään maininnalla ”julkinen keskustelu”.

Neuvoston käsittelyjen ja julkisten keskustelujen avaaminen yleisölle tämän artiklan mukaisesti toteutetaan 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kaltaisena julkisena lähetyksenä.

9 artikla

Äänestyksen, äänestysselitysten ja pöytäkirjojen julkisuus muissa tapauksissa

1. Kun neuvosto hyväksyy 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä, neuvoston jäsenten äänestyksen tulos ja äänestysselitykset sekä neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat ja pöytäkirjan kohdat, jotka koskevat tällaisten säädösten hyväksymistä, julkistetaan.

2. Äänestystulos julkistetaan lisäksi:

a)	kun neuvosto toimii SEU:n V osaston nojalla, neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin yksimielisellä päätöksellä;

b)	muissa tapauksissa neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin päätöksellä.

Jos neuvoston äänestyksen tulos julkistetaan ensimmäisen kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, asianomaisten neuvoston jäsenten pyynnöstä julkistetaan myös äänestyksen yhteydessä annetut äänestysselitykset, tämä työjärjestys, oikeusvarmuus ja neuvoston edut huomioon ottaen.

Neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat ja pöytäkirjan kohdat, jotka koskevat ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen säädösten hyväksymistä, julkistetaan neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin päätöksellä.

3. Neuvoa-antavaan äänestykseen tai valmisteluasiakirjojen hyväksymiseen johtavan asioiden käsittelyn yhteydessä toimitetun äänestyksen tulos ei ole julkinen lukuun ottamatta tapauksia, joissa yleisö voi seurata neuvoston käsittelyjä 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Yleisön oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin

Yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin koskevat erityissäännökset ovat liitteessä II.

11 artikla

Äänestysmenettely ja päätösvaltaisuus

1. Neuvosto äänestää puheenjohtajansa aloitteesta.

Puheenjohtaja on lisäksi velvollinen toimittamaan äänestyksen neuvoston jäsenen tai komission aloitteesta, jos neuvoston jäsenten enemmistö niin päättää.

2. Neuvoston jäsenet äänestävät perättäisten puheenjohtajien luettelon mukaisesti määrätyssä jäsenvaltioiden järjestyksessä alkaen siitä jäsenestä, joka tämän järjestyksen mukaan seuraa puheenjohtajan tehtävää hoitavaa jäsentä.

3. Neuvoston jäsen voi äänestyksessä edustaa vain yhtä muuta jäsentä (13).

4. Neuvoston äänestys edellyttää perussopimusten mukaisesti äänestykseen osallistuvien neuvoston jäsenten enemmistön läsnäoloa. Äänestyshetkellä puheenjohtaja varmistuu pääsihteeristön avustuksella siitä, että istunto on päätösvaltainen.

5. Kun neuvosto antaa päätöksen, joka edellyttää määräenemmistöä, ja jos joku neuvoston jäsen sitä pyytää, tarkistetaan 31 päivään lokakuuta 2014 saakka työjärjestyksen liitteessä III olevassa 1 artiklassa esitettyjen väestölukujen mukaisesti laskemalla, että tämän enemmistön muodostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia Euroopan unionin koko väestöstä. Tätä kohtaa sovelletaan myös 1 päivän marraskuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana, jos joku neuvoston jäsen sitä pyytää siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

12 artikla

Tavanomainen kirjallinen menettely ja hiljaisen hyväksynnän menettely

1. Kiireellisessä asiassa neuvoston säädökset voidaan hyväksyä kirjallisella äänestyksellä, jos neuvosto tai Coreper yksimielisesti päättää käyttää tätä menettelyä. Puheenjohtaja voi myös erityisissä tapauksissa ehdottaa tätä menettelyä; tällöin kirjallinen äänestys on mahdollinen, jos kaikki neuvoston jäsenet hyväksyvät tämän menettelyn.

Kirjallisen menettelyn noudattaminen edellyttää komission hyväksyntää, jos kirjallinen äänestys koskee asiaa, jonka komissio on saattanut neuvoston käsiteltäväksi.

Pääsihteeristö laatii kuukausittain luettelon kirjallisella menettelyllä hyväksytyistä säädöksistä. Luettelo sisältää mahdolliset neuvoston pöytäkirjaan merkittävät lausumat. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä koskevat luettelon osat julkistetaan.

2. Puheenjohtajan aloitteesta neuvosto voi toimia ”hiljaisen hyväksynnän menettelyksi” kutsuttua yksinkertaistettua kirjallista menettelyä noudattaen:

a)	Euroopan parlamentin jäsenen neuvostolle esittämään kirjalliseen kysymykseen tai tapauksen mukaan suulliseen kysymykseen annettavan vastauksen tekstin hyväksymiseksi sen jälkeen, kun Coreper on tarkastellut vastausehdotusta (14);

b)	talous- ja sosiaalikomitean jäsenten ja alueiden komitean jäsenten sekä heidän sijaistensa nimittämiseksi sen jälkeen, kun Coreper on tarkastellut päätösehdotusta;

c)	päätöksen tekemiseksi muiden toimielinten, elinten tai laitosten kuulemisesta, kun perussopimukset edellyttävät tällaista kuulemista;

d)	yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanemiseksi COREU-verkostoa (’COREU:n hiljaisen hyväksynnän menettely’) (15) käyttäen.

Tällöin asianomaista tekstiä pidetään hyväksyttynä puheenjohtajan asian kiireellisyyden mukaisesti asettaman määräajan päätyttyä, jollei joku neuvoston jäsen esitä vastalausetta.

3. Pääsihteeristö toteaa kirjallisen menettelyn päätökseen saattamisen.

13 artikla

Pöytäkirja

1. Kustakin istunnosta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittaa, sen tultua hyväksytyksi, pääsihteeri. Hän voi valtuuttaa pääsihteeristön jonkin pääjohtajan allekirjoittamaan pöytäkirjan puolestaan.

Pöytäkirja sisältää kunkin esityslistan kohdan osalta yleensä:

—	maininnan neuvoston käsiteltäväksi saatetuista asiakirjoista;

—	tehdyt päätökset tai neuvoston tekemät päätelmät;

—	neuvoston antamat lausumat ja ne lausumat, joiden merkitsemistä pöytäkirjaan neuvoston jäsen tai komissio on pyytänyt.

2. Pääsihteeristö laatii ehdotuksen pöytäkirjaksi 15 päivän kuluessa ja toimittaa sen neuvoston tai Coreperin hyväksyttäväksi.

3. Neuvoston jäsen tai komissio voi ennen pöytäkirjan hyväksymistä pyytää, että esityslistan jokin kohta merkitään yksityiskohtaisemmin pöytäkirjaan. Nämä pyynnöt voidaan esittää Coreperille.

4. Neuvoston istuntojen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä koskevista osista laaditut pöytäkirjat toimitetaan niiden tultua hyväksytyksi suoraan kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden hallituksille.

14 artikla

Voimassa olevan kieliä koskevan järjestelyn mukaisilla kielillä laadittujen asiakirjojen ja esitysten nojalla tapahtuva käsittely ja tehtävät päätökset

1. Jollei neuvosto yksimielisesti ja asian kiireellisyyden vuoksi toisin päätä, neuvosto käsittelee asioita ja tekee päätöksiä ainoastaan sellaisten asiakirjojen ja esitysten perusteella, jotka on laadittu voimassa olevan kieliä koskevan järjestelyn mukaisilla kielillä.

2. Neuvoston jäsen voi vastustaa asian käsittelyä, jos mahdollisten muutosehdotusten teksti ei ole laadittu 1 kohdassa tarkoitetuilla, jäsenen osoittamilla kielillä.

15 artikla

Säädösten allekirjoittaminen

Säädökset hyväksynyttä istuntoa johtanut puheenjohtaja ja pääsihteeri allekirjoittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksymät samoin kuin neuvoston hyväksymät säädökset. Pääsihteeri voi valtuuttaa pääsihteeristön jonkin pääjohtajan allekirjoittamaan säädökset puolestaan.

16 artikla (16)

Äänestykseen osallistumismahdollisuuden puuttuminen

Tämän työjärjestyksen soveltamisessa otetaan liitteen IV mukaisesti asiaan kuuluvalla tavalla huomioon ne tapaukset, joissa yksi tai useampi neuvoston jäsen ei perussopimusten mukaisesti voi osallistua äänestykseen.

17 artikla

Säädösten julkaiseminen virallisessa lehdessä

1. Pääsihteeri huolehtii seuraavien asiakirjojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jäljempänä ’virallinen lehti’:

a)	SEUT:n 297 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut säädökset;

b)	neuvoston tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen vahvistamat ensimmäisessä käsittelyssä esitettävät kannat sekä niiden perustelut;

c)	neuvostolle SEUT:n76 artiklan mukaisesti tehdyt aloitteet lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen hyväksymisestä;

d)	unionin tekemät kansainväliset sopimukset. Näiden sopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä;

unionin yhteisen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tekemät kansainväliset sopimukset, jollei neuvosto päätä toisin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (17) 4 ja 9 artiklan perusteella.

Virallisessa lehdessä julkaistujen sopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä.

2. Jollei neuvosto tai Coreper toisin päätä, pääsihteeri huolehtii seuraavien asiakirjojen julkaisemisesta virallisessa lehdessä:

a)	neuvostolle SEUT:n 76 artiklan mukaisesti tehdyt aloitteet, jotka koskevat muita kuin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tapauksia;

b)	SEUT:n 297 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut direktiivit ja päätökset sekä suositukset ja lausunnot lukuun ottamatta tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä.

3. Neuvosto tai Coreper päättää tapauskohtaisesti ja yksimielisesti, onko tarpeen, että pääsihteeri antaa julkaistavaksi virallisessa lehdessä SEU:n 25 artiklassa tarkoitetut päätökset.

4. Neuvosto tai Coreper päättää tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon perussäädöksen mahdollisen julkaisemisen, onko tarpeen, että pääsihteeri antaa julkaistavaksi virallisessa lehdessä:

a)	SEU:n 25 artiklassa tarkoitettujen päätösten täytäntöönpanoa koskevat päätökset;

b)	SEU:n 31 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan mukaisesti annetut päätökset;

d)	muut neuvoston asiakirjat kuten päätelmät tai päätöslauselmat.

5. Jos unionin tai Euroopan atomienergiayhteisön ja yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön välisellä sopimuksella perustetaan elin, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä, neuvosto päättää tällaisen sopimuksen tekemisen yhteydessä, onko kyseisen elimen tekemät päätökset tarpeen julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Asiakirjojen tiedoksianto

1. Pääsihteeri tai hänen puolestaan toimiva pääjohtaja antaa SEUT:n 297 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut direktiivit ja päätökset tiedoksi niille, joille ne on osoitettu.

2. Jollei seuraavia asiakirjoja julkaista virallisessa lehdessä, pääsihteeri tai hänen puolestaan toimiva pääjohtaja antaa ne tiedoksi niille, joille ne on osoitettu:

a)	suositukset;

b)	SEU:n 25 artiklassa tarkoitetut päätökset;

3. Pääsihteeri tai hänen puolestaan toimiva pääjohtaja toimittaa SEUT:n 297 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuista neuvoston direktiiveistä ja päätöksistä sekä suosituksista oikeaksi todistetut jäljennökset jäsenvaltioiden hallituksille ja komissiolle.

19 artikla (18)

Coreper, komiteat ja työryhmät

1. Coreper huolehtii neuvoston kaikkien istuntojen työn valmistelusta ja neuvoston sille antamien toimeksiantojen suorittamisesta. Se valvoo kaikissa tapauksissa (19) Euroopan unionin politiikkojen ja toimien yhtenäisyyttä sekä seuraavien periaatteiden ja sääntöjen noudattamista:

a)	laillisuus-, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate sekä periaate, jonka mukaan säädökset on perusteltava;

b)	unionin toimielinten, elinten ja laitosten toimivaltaa koskevat säännöt;

c)	talousarviota koskevat säännökset;

d)	menettelyä, avoimuutta ja lainsäädännön valmistelun laatua koskevat säännöt.

2. Jollei Coreper toisin päätä, se käsittelee ennakolta kaikki neuvoston istunnon esityslistalle otetut asiat. Coreper pyrkii omalla tasollaan saamaan aikaan yksimielisen kannan, joka saatetaan neuvoston hyväksyttäväksi. Se huolehtii siitä, että neuvostolle esitetään asianmukaiset asiakirjat, sekä esittää neuvostolle tarvittaessa suuntaviivoja, vaihtoehtoja tai ratkaisuehdotuksia. Kiireellisissä tapauksissa neuvosto voi yksimielisesti päättää käsitellä asian ilman tätä ennakkokäsittelyä.

3. Coreper voi perustaa tai sen suostumuksella voidaan perustaa komiteoita tai työryhmiä tiettyjä etukäteen määriteltyjä valmistelu- tai selvitystehtäviä varten.

Pääsihteeristö pitää valmistelevien elinten luettelon ajan tasalla ja julkistaa sen. Vain tässä luettelossa olevat komiteat ja työryhmät voivat kokoontua neuvoston työskentelyä valmistelevina eliminä.

4. Coreperin puheenjohtajana toimii, sen mukaan mitä kohtia esityslistalle on otettu, joko yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion pysyvä edustaja tai hänen sijaisensa.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa edustava henkilö.

Neuvoston eri kokoonpanojen muiden valmisteluelinten puheenjohtajana toimii kyseessä olevan neuvoston kokoonpanon, ulkoasiain kokoonpanoa lukuun ottamatta, puheenjohtajana kulloinkin toimivan jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä toisin. Edellä 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa luettelossa luetellaan myös niiden valmisteluelinten puheenjohtajat, joiden osalta neuvosto on tehnyt 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun Eurooppa-neuvoston päätöksen 4 artiklan päättänyt muun puheenjohtajan valinnasta.

5. Neuvoston niiden kokoonpanojen istuntojen valmistelua varten, joissa se kokoontuu kerran puolessa vuodessa, ja jos nämä istunnot pidetään puolivuotiskauden ensimmäisen puoliskon aikana, edellisen puolivuotiskauden aikana pidettävien muiden komiteoiden kuin Coreperin sekä työryhmien kokousten puheenjohtajana toimii sen jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen, joka toimii mainittujen neuvoston istuntojen puheenjohtajana.

6. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa on päätetty muun puheenjohtajan valinnasta, ja jos asia on keskeisiltä osin käsiteltävä tietyn puolivuotiskauden aikana, tänä puolivuotiskautena puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen voi toimia edellisen puolivuotiskauden aikana muiden komiteoiden kuin Coreperin sekä työryhmien kokousten puheenjohtajana silloin, kun niissä käsitellään kyseistä asiaa. Asianomaiset kaksi puheenjohtajavaltiota sopivat keskenään tämän kohdan käytännön täytäntöönpanosta.

Käsiteltäessä unionin talousarviota tietylle varainhoitovuodelle, toimii talousarvion käsittelyä koskevia neuvoston esityslistalla olevia asioita valmistelevien muiden neuvoston elinten kuin Coreperin puheenjohtajana poikkeuksellisesti sen jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen, joka toimii neuvoston puheenjohtajana kyseistä varainhoitovuotta edeltävän vuoden toisella puolivuotiskaudella. Sama koskee toisen puheenjohtajavaltion suostumuksella neuvoston istuntojen puheenjohtajana toimimista silloin, kun kyseisiä talousarvioon liittyviä asioita käsitellään. Asianomaiset puheenjohtajavaltiot neuvottelevat toistensa kanssa käytännön järjestelyistä.

7. Jäljempänä mainittujen asiaan kuuluvien säännösten mukaisesti Coreper voi tehdä seuraavia menettelyä koskevia päätöksiä edellyttäen, että niitä koskevat kohdat on otettu sen esityslistaehdotukseen vähintään kolme työpäivää ennen kokousta, mistä määräajasta poikkeaminen edellyttää Coreperin yksimielistä päätöstä (20):

a)	päätös pitää neuvoston istunto muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa (1 artiklan 3 kohta);

b)	lupa esittää oikeudenkäynnissä jäljennös tai ote neuvoston asiakirjasta (6 artiklan 2 kohta);

c)	päätös käydä neuvoston julkinen keskustelu tai olla käsittelemättä julkisesti jotakin neuvostossa käsiteltävää asiaa (8 artiklan 1, 2 ja 3 kohta);

d)	päätös julkistaa äänestystulos ja neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat 9 artiklan 2 kohdassa säädetyissä tapauksissa;

e)	päätös käyttää kirjallista menettelyä (12 artiklan 1 kohta);

f)	neuvoston pöytäkirjan hyväksyminen tai muuttaminen (13 artiklan 2 ja 3 kohta);

g)	päätös julkaista tai olla julkaisematta asiakirja tai säädös Euroopan unionin virallisessa lehdessä (17 artiklan 2, 3 ja 4 kohta);

h)	päätös kuulla jotakin toimielintä tai elintä, kun perussopimuksissa ei sitä edellytetä;

i)	päätös asettaa määräaika jonkin toimielimen tai elimen kuulemista varten tai pidentää sitä;

j)	päätös pidentää SEUT:n 294 artiklan 14 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja;

k)	jollekin toimielimelle tai elimelle osoitetun kirjeen sisällön hyväksyminen.

20 artikla

Puheenjohtaja ja työskentelyn sujuminen

1. Puheenjohtaja huolehtii tämän työjärjestyksen noudattamisesta ja valvoo keskustelujen asianmukaista sujumista. Puheenjohtaja huolehtii erityisesti siitä, että sekä se itse että muut noudattavat neuvoston työmenetelmiä koskevan liitteen V säännöksiä.

Keskustelujen asianmukaisen sujumisen varmistamiseksi ja jollei neuvosto toisin päätä, puheenjohtaja voi lisäksi toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta istuntoja varten käytettävissä oleva aika käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, ja erityisesti:

a)	rajoittaa kokoussalissa istunnon aikana läsnä olevien kutakin valtuuskuntaa edustavien henkilöiden lukumäärää tietyn kohdan käsittelyn osalta ja päättää, avataanko sali, josta käsittelyä voi seurata;

b)	päättää esityslistan kohtien käsittelyjärjestyksestä ja niitä koskevien keskustelujen kestosta;

c)	vahvistaa tietyn kohdan käsittelyyn käytettävän ajan erityisesti rajoittamalla osallistujien puheaikaa ja määrittämällä heidän puheenvuorojensa järjestyksen;

d)	pyytää valtuuskuntia tekemään ehdotuksensa käsiteltävänä olevan tekstin muuttamisesta kirjallisesti ennen tiettyä määräaikaa, tarvittaessa lyhyine selityksineen;

e)	pyytää valtuuskuntia, joilla on sama tai samanlainen kanta tiettyyn asiaan tai tekstiin tai tekstin osaan, valitsemaan joukostaan yhden, joka ilmoittaa niiden yhteisen kannan istunnossa tai kirjallisesti ennen istuntoa.

2. Edellä 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu etukäteen määritetyn kolmen jäsenvaltion ryhmän muut jäsenet avustavat puheenjohtajaa tämän kaikissa tehtävissä 18 kuukauden ohjelman tai keskinäisesti sovittujen muiden järjestelyjen mukaisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan 4–6 kohdan säännösten soveltamista, puheenjohtajavaltion toimivaltaa ja sen poliittista kokonaisvastuuta. Puheenjohtajaa avustaa tarvittaessa myös seuraavana puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion edustaja. Puheenjohtajavaltion pyynnöstä ja sen ohjeiden mukaisesti toimiva seuraavan puheenjohtajavaltion edustaja tai mainitun ryhmän jäsen toimii tarvittaessa puheenjohtajan tilalla, ottaa tarpeen tullen huolehtiakseen tietyistä tehtävistä sekä varmistaa neuvoston työskentelyn jatkuvuuden.

21 artikla (21) (22)

Komiteoiden ja työryhmien mietinnöt ja kertomukset

Tämäntyöjärjestyksen muiden säännösten estämättä puheenjohtaja järjestää eri komiteoiden ja työryhmien kokoukset siten, että niiden mietinnöt ja kertomukset ovat käytettävissä ennen sitä Coreperin kokousta, jossa niitä käsitellään.

Jollei asian kiireellisyys vaadi toimimaan toisin, puheenjohtaja siirtää johonkin Coreperin myöhempään kokoukseen niihin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin liittyvien esityslistan kohtien käsittelyn, joiden osalta komitea tai työryhmä ei ole saattanut työskentelyään päätökseen vähintään viisi työpäivää ennen Coreperin kokousta.

22 artikla

Lainsäädännön valmistelun laatu (23)

Oikeudellisen yksikön tehtävänä on, sen avustaessa neuvostoa sen tehtävässä huolehtia lainsäätämisjärjestyksessä hyväksymiensä säädösten valmistelun laadusta, varmistaa hyvissä ajoin säädösehdotusten ja -esitysten valmistelun laatu ja tehdä tarvittavia valmistelun laatua koskevia ehdotuksia neuvostolle ja sen elimille yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevista yhteisistä suuntaviivoista 22 päivänä joulukuuta 1998 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (24) mukaisesti.

Niiden, jotka esittävät neuvoston työskentelyä varten tekstejä, on koko lainsäädäntömenettelyn ajan kiinnitettävä erityistä huomiota niiden valmistelun laatuun.

23 artikla

Pääsihteeri ja pääsihteeristö

1. Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa pääsihteeri. Neuvosto nimittää pääsihteerin määräenemmistöllä.

2. Neuvosto päättää pääsihteeristön organisaatiosta (25).

Pääsihteeri toteuttaa neuvoston vastuulla kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen pääsihteeristön moitteettoman toiminnan.

3. Pääsihteeristö osallistuu tiiviisti ja jatkuvasti neuvoston työskentelyn järjestelyyn, yhteensovittamiseen ja sen yhtenäisyyden valvontaan sekä sen 18 kuukauden ohjelman täytäntöönpanoon. Pääsihteeristö avustaa puheenjohtaja sen vastuulla ja johdolla ratkaisujen hakemisessa.

4. Pääsihteeri tekee neuvostolle alustavan ehdotuksen pääsihteeristön arvioiduista kuluista niin hyvissä ajoin, että varainhoitoa koskevissa säännöksissä säädettyjä määräaikoja voidaan noudattaa.

5. Pääsihteerillä on kokonaisvastuu talousarvion pääluokkaan II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto – otettujen määrärahojen hallinnoinnista ja hänen on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet niiden asianmukaisen hallinnan varmistamiseksi. Hän hoitaa näitä määrärahoja unionin talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

24 artikla

Turvallisuus

Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä turvallisuutta koskevat säännöt.

25 artikla

Sopimusten tallettajan tehtävät

Jos pääsihteeri nimetään unionin tai Euroopan atomienergiayhteisön ja yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön välisen sopimuksen tallettajaksi, näiden sopimusten ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan neuvoston toimipaikkaan.

Näissä tapauksissa pääsihteeri hoitaa tallettajan tehtävät ja huolehtii myös siitä, että kyseisten sopimusten voimaantulopäivä julkaistaan virallisessa lehdessä.

26 artikla

Edustus Euroopan parlamentissa

Neuvostoa edustaa Euroopan parlamentissa ja sen valiokunnissa neuvoston puheenjohtajavaltio tai tämän suostumuksella 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun etukäteen määritetyn kolmen jäsenvaltion ryhmän jäsen, seuraava puheenjohtajavaltio taikka pääsihteeri. Puheenjohtajan toimeksiannosta neuvostoa voivat edustaa Euroopan parlamentin valiokunnissa myös pääsihteeristön ylemmät virkamiehet.

Ulkoasiainneuvoston osalta neuvostoa edustaa Euroopan parlamentissa ja sen valiokunnissa kyseisen neuvoston puheenjohtaja. Hänen tilallaan voi tarvittaessa toimia se tuon kokoonpanon jäsen, joka edustaa neuvoston puheenjohtajana kyseisenä kautena toimivaa jäsenvaltiota. Puheenjohtajansa toimeksiannosta ulkoasiainneuvostoa voivat Euroopan parlamentin valiokunnissa edustaa myös Euroopan ulkosuhdehallinnon tai tarvittaessa neuvoston pääsihteeristön ylemmät virkamiehet.

Neuvosto voi lisäksi antaa näkökantansa Euroopan parlamentin tietoon kirjallisella ilmoituksella.

27 artikla

Säädösten muotoa koskevat säännökset

Säädösten muotoa koskevat säännökset ovat liitteessä VI.

28 artikla

Neuvostolle osoitetut lähetykset

Neuvostolle tarkoitetut lähetykset osoitetaan puheenjohtajalle neuvoston toimipaikkaan seuraavaan osoitteeseen:

Conseil de l'Union européenne

rue de la Loi, 175

B-1048 Bruxelles

LIITE I

Luettelo neuvoston kokoonpanoista

1.	Yleiset asiat (26)

2.	Ulkoasiat (27)

3.	Talous- ja rahoitusasiat (28)

4.	Oikeus- ja sisäasiat (29)

5.	Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat

6.	Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (30)

7.	Liikenne, televiestintä ja energia

8.	Maatalous ja kalastus

Ympäristö

10.	Koulutus, nuoriso ja kulttuuri (31)

Kukin jäsenvaltio päättää itse omasta edustuksestaan neuvostossa SEU:n 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Useampi ministeri voi osallistua varsinaisena jäsenenä samaan neuvoston istuntoon, jolloin esityslistaa ja käsittelyjärjestelyjä mukautetaan tämän mukaisesti (32).

LIITE II

Erityissäännökset yleisön oikeudesta tutustua neuvoston asiakirjoihin

1 artikla

Soveltamisala

Kaikilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 määriteltyjen periaatteiden, edellytysten ja rajoitusten sekä tässä liitteessä olevien erityissäännösten mukaisesti.

2 artikla

Kolmannen osapuolen asiakirjoja koskeva kuuleminen

1. Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohtaa ja 9 artiklan 3 kohtaa, ja jollei asiakirjan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan perusteella tapahtuvan tarkastelun jälkeen ole selvää, ettei asiakirjaa julkisteta, asianomaista kolmatta osapuolta kuullaan, jos

a)	asiakirja on asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 1 kohdassa määritelty arkaluonteinen asiakirja;

asiakirja on peräisin jäsenvaltiosta ja

—	se on toimitettu neuvostolle ennen 3 päivää joulukuuta 2001, tai

—	kyseinen jäsenvaltio on pyytänyt, ettei sitä julkisteta ilman sen edeltä käsin antamaa suostumusta.

2. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa neuvostolle esitetään pyyntö tutustua sen hallussa olevaan kolmannen osapuolen asiakirjaan, pääsihteeristö kuulee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohtaa soveltaessaan asianomaista kolmatta osapuolta, jollei asiakirjan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan perusteella tapahtuvan tarkastelun jälkeen ole selvää, että asiakirja julkistetaan tai että sitä ei julkisteta.

3. Kolmatta osapuolta kuullaan kirjallisesti (myös sähköpostitse), ja tälle annetaan vastaamista varten kohtuullinen määräaika ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artiklassa asetettu määräaika. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kolmannen osapuolen lausunto pyydetään kirjallisena.

4. Jos asiakirja ei kuulu 1 kohdan a tai b alakohdan piiriin ja pääsihteeristö ei ole kolmannen osapuolen kielteisen lausunnon perusteella vakuuttunut siitä, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 tai 2 kohtaa voidaan soveltaa, asia saatetaan neuvoston käsiteltäväksi.

Jos neuvosto aikoo julkistaa asiakirjan, kolmannelle osapuolelle on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti neuvoston aikomuksesta julkistaa asiakirja vähintään kymmenen työpäivän määräajan kuluttua. Samalla kolmannen osapuolen huomio kiinnitetään SEUT:n 279 artiklaan.

3 artikla

Muilta toimielimiltä tai jäsenvaltioilta saadut kuulemispyynnöt

Kun toinen toimielin tai jäsenvaltio haluaa kuulla neuvostoa neuvoston asiakirjaa koskevasta pyynnöstä, se lähettää pyynnön sähköpostitse osoitteeseen access@consilium.europa.eu tai telekopioitse numeroon +32(0)2 281 63 61.

Pääsihteeristö esittää näkemyksensä neuvoston puolesta pikaisesti, ottaen huomioon kyseisen toimielimen tai jäsenvaltion päätöksen osalta vaadittavat määräajat, ja viimeistään viiden työpäivän kuluessa.

4 artikla

Jäsenvaltioilta peräisin olevat asiakirjat

Jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan nojalla esittämä pyyntö tehdään kirjallisena pääsihteeristölle.

5 artikla

Jäsenvaltioiden edelleen toimittamat pyynnöt

Kun jäsenvaltio toimittaa pyynnön edelleen neuvostolle, pyyntö käsitellään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 ja 8 artiklan ja tässä liitteessä olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Jos tutustumisoikeus evätään kokonaan tai osittain, hakijalle ilmoitetaan, että mahdollinen uudistettu pyyntö on esitettävä suoraan neuvostolle.

6 artikla

Hakemusten toimitusosoite

Pyyntö saada tutustua asiakirjaan on osoitettava kirjallisena neuvoston pääsihteerille osoitteeseen rue de la Loi 175, B-1048 Bryssel tai sähköpostitse osoitteella access@consilium.europa.eu taikka faksitse numeroon +32(0)2 281 63 61.

7 artikla

Alkuperäisten hakemusten käsittely

Jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, pääsihteeristö käsittelee neuvoston asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt.

8 artikla

Uudistettujen pyyntöjen käsittely

Jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, neuvosto tekee päätöksen uudistetun pyynnön johdosta.

9 artikla

Maksut

Pääsihteeri määrää neuvoston asiakirjojen jäljennösten tuottamisesta ja lähettämisestä perittävät maksut.

10 artikla

Neuvoston julkinen asiakirjarekisteri

1. Pääsihteeristön tehtävänä on huolehtia yleisön pääsystä neuvoston asiakirjarekisteriin.

2. Asiakirjojen viitenumeroiden lisäksi rekisterissä on ilmoitettava, mitkä 1 päivän heinäkuuta 2000 jälkeen laaditut asiakirjat on jo julkistettu. Jollei yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 45/2001 (33) sekä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 16 artiklasta muuta johdu, asiakirjojen sisältö on asetettava saataville internetin välityksellä.

11 artikla

Suoraan yleisön saatavissa olevat asiakirjat

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikkiin neuvoston asiakirjoihin edellyttäen, että ne eivät ole salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta tehdä kirjallinen hakemus asetuksen (EY) N:o 1049/2001 6 artiklan mukaisesti.

2. Tässä artiklassa tarkoitetaan:

—	’jakelulla’ asiakirjan lopullisen toisinnon jakamista neuvoston jäsenille, heidän edustajilleen tai valtuuskunnilleen;

—	’lainsäädäntöasiakirjalla’ asiakirjaa, joka koskee lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen käsittelyä tai hyväksymistä.

3. Pääsihteeristö saattaa seuraavat asiakirjat yleisön saataville heti, kun ne on jaettu:

a)	muut kuin neuvoston tai jäsenvaltion laatimat asiakirjat, jotka niiden laatija on julkistanut tai jotka on julkistettu laatijan suostumuksella;

b)	eri kokoonpanoissa kokoontuvan neuvoston istuntojen esityslistaehdotukset;

c)	kaikki asiakirjat, jotka neuvosto on hyväksynyt ja jotka julkaistaan virallisessa lehdessä.

4. Edellyttäen, että asiakirjat eivät selvästi kuulu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeusten piiriin, pääsihteeristö voi saattaa myös seuraavat asiakirjat yleisön saataville heti, kun ne on jaettu:

a)	komiteoiden ja työryhmien esityslistaehdotukset;

muut asiakirjat, kuten ilmoitukset, raportit, kertomukset ja tilannekatsaukset sekä käsittelyn etenemistä neuvostossa tai jossakin sen valmistelevista elimistä kuvaavat selvitykset, joissa valtuuskuntien yksittäiset kannat eivät tule esiin, lukuun ottamatta oikeudellisen yksikön kannanottoja ja lausuntoja.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen lisäksi pääsihteeristö saattaa yleisön saataville seuraavat lainsäädäntöasiakirjat ja muut asiakirjat heti, kun ne on jaettu:

muiden Euroopan unionin toimielinten tai elinten tai, jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltion neuvostolle osoittamat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ja työjärjestyksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä koskevat saatteet ja kirjeiden jäljennökset;

b)	neuvostolle toimitetut asiakirjat, jotka on luetteloitu sen esityslistan ”Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset” -osan jossain kohdassa tai merkitty maininnalla ”julkinen käsittely” tai ”julkinen keskustelu” työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti;

Coreperin ja/tai neuvoston hyväksyttäväksi toimitetut ilmoitukset (I/A- ja A-kohtia koskevat ilmoitukset), jotka koskevat esityksiä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi ja työjärjestyksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi säädöksiksi sekä niitä esityksiä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi ja työjärjestyksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi säädöksiksi, joihin niissä viitataan;

d)	neuvoston tavallista tai erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksymät säädökset ja sovittelukomitean tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa hyväksymät yhteiset tekstit.

6. Sen jälkeen kun jokin 5 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista säädöksistä on hyväksytty tai kun kyseinen säädös on lopullisesti annettu, pääsihteeristö saattaa yleisön saataville kaikki kyseistä säädöstä koskevat asiakirjat, jotka on laadittu ennen tätä säädöstä ja jotka eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 ja 2 kohdan eivätkä 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen poikkeusten piiriin, kuten ilmoitukset, raportit, kertomukset ja tilannekatsaukset sekä käsittelyn etenemistä neuvostossa tai jossakin sen valmistelevista elimistä kuvaavat selvitykset (”yhteenvedot asian käsittelystä”), lukuun ottamatta oikeudellisen yksikön kannanottoja ja lausuntoja.

Jäsenvaltion pyynnöstä sellaisia asiakirjoja, jotka kuuluvat ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan ja joista käy ilmi kyseisen jäsenvaltion valtuuskunnan yksittäinen kanta neuvostossa, ei saateta yleisön saataville.

LIITE III

Äänten painotusta neuvostossa koskevien säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1 artikla

Kunkin jäsenvaltion kokonaisväkiluku SEU:n 16 artiklan 5 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamista varten 1 päivän joulukuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana on:

Jäsenvaltio	Väkiluku (x 1 000)
Saksa	82 002,4
Ranska	64 350,8
Yhdistynyt kuningaskunta	61 576,1
Italia	60 045,1
Espanja	45 828,2
Puola	38 135,9
Romania	21 498,6
Alankomaat	16 485,8
Kreikka	11 260,4
Belgia	10 750,0
Portugali	10 627,3
Tšekin tasavalta	10 467,5
Unkari	10 031,0
Ruotsi	9 256,3
Itävalta	8 355,3
Bulgaria	7 606,6
Tanska	5 511,5
Slovakia	5 412,3
Suomi	5 326,3
Irlanti	4 450,0
Liettua	3 349,9
Latvia	2 261,3
Slovenia	2 032,4
Viro	1 340,4
Kypros	796,9
Luxemburg	493,5
Malta	413,6
Yhteensä	499 665,1
Kynnysarvo (62 %)	309 792,4

2 artikla

1. Jäsenvaltiot toimittavat kunkin vuoden syyskuun 1 päivään mennessä Euroopan unionin tilastotoimistolle kokonaisväestöä koskevat tietonsa meneillään olevan vuoden tammikuun 1 päivältä.

2. Neuvosto mukauttaa 1 artiklassa olevia lukuja joka vuosi ensimmäisestä päivästä tammikuuta alkaen niiden tietojen mukaisesti, jotka Euroopan unionin tilastotoimistolla oli käytössään edellisen vuoden syyskuun 30 päivänä. Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE IV

16 artiklassa tarkoitettu

Työjärjestyksen seuraavia säännöksiä sovellettaessa niissä tapauksissa, joissa yksi tai useampi neuvoston tai Coreperin jäsen ei perussopimusten mukaan voi osallistua äänestykseen, tällaisen yhden tai useamman jäsenen ääniä ei oteta huomioon:

a)	1 artiklan 3 kohdan toinen alakohta (neuvoston istunnon pitäminen muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa);

b)	3 artiklan 7 kohta (muun kuin esityslistaehdotuksessa olevan asian ottaminen esityslistalle);

c)	3 artiklan 8 kohta (A-kohdan, joka olisi muuten jouduttu poistamaan esityslistalta, pitäminen esityslistalla B-kohtana);

d)	5 artiklan 2 kohta vain Euroopan keskuspankin istuntoihin osallistumisen osalta (asian käsittely niin, että Euroopan keskuspankki ei ole edustettuna);

e)	9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta sekä toinen ja kolmas alakohta (äänestystulosten, äänestysselitysten, neuvoston pöytäkirjaan merkittyjen lausumien sekä niiden pöytäkirjan kohtien julkisuus, jotka liittyvät muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin tapauksiin);

f)	11 artiklan 1 kohdan toinen alakohta (äänestyksen toimittaminen);

g)	12 artiklan 1 kohta (kirjallisen menettelyn käyttäminen);

h)	14 artiklan 1 kohta (päätös käsitellä asiaa ja tehdä päätöksiä poikkeuksellisesti sellaisten asiakirjojen ja ehdotusten perusteella, joita ei ole laadittu kaikilla kielillä) (34)

i)	17 artiklan 2 kohdan a alakohta (jäsenvaltion SEUT:n 76 artiklan nojalla tekemän aloitteen jättäminen julkaisematta virallisessa lehdessä);

j)	17 artiklan 2 kohdan b alakohta (tiettyjen direktiivien, päätösten, suositusten ja lausuntojen jättäminen julkaisematta virallisessa lehdessä);

k)	17 artiklan 5 kohta (kansainvälisellä sopimuksella perustetun elimen tekemien päätösten julkaiseminen tai niiden jättäminen julkaisematta virallisessa lehdessä).

Neuvoston tai Coreperin jäsen ei voi vedota tämän työjärjestyksen seuraaviin säännöksiin sellaisten päätösten yhteydessä, joiden osalta tämä jäsen ei perussopimusten mukaisesti voi osallistua äänestykseen:

a)	3 artiklan 8 kohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus pyytää jonkin A-kohdan poistamista esityslistalta);

b)	11 artiklan 1 kohdan toinen alakohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus pyytää äänestyksen toimittamista);

c)	11 artiklan 3 kohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus edustaa äänestyksessä toista jäsentä);

d)	14 artiklan 2 kohta (neuvoston kunkin jäsenen mahdollisuus vastustaa asian käsittelyä, jos mahdollisia muutoksia koskeva teksti ei ole laadittu hänen osoittamallaan kielellä).

LIITE V

Neuvoston työmenetelmät

Kokousten valmistelu

Puheenjohtaja huolehtii siitä, että työryhmä tai komitea toimittaa asian Coreperille vasta sen jälkeen, kun asian edistymisestä ja kantojen selkiintymisestä kyseisellä tasolla voidaan olla kohtuullisen varmoja. Asia palautetaan toisaalta takaisin työryhmälle tai komitealle vain silloin kuin se on välttämätöntä, jolloin tehtävänanto joka tapauksessa käsittää täsmällisten ja tarkkaan yksilöityjen ongelmien käsittelyn.

Puheenjohtaja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asian käsittelyn edistämiseksi kokousten välisenä aikana. Se voi työryhmän tai komitean suostumuksella esimerkiksi toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti yksilöityjä ongelmia koskevia tarpeellisia kuulemisia voidakseen raportoida ratkaisuvaihtoehdoista asianomaiselle työryhmälle tai komitealle. Se voi myös toteuttaa kirjallisia kuulemisia pyytämällä valtuuskuntia ilmoittamaan ehdotusta koskevan kantansa kirjallisesti ennen työryhmän tai komitean seuraavaa kokousta.

Tarvittaessa valtuuskunnat esittävät kirjallisesti etukäteen kannan, jolle ne todennäköisesti asettuvat seuraavassa kokouksessa. Jos kantaan sisältyy tekstin muuttamista koskevia ehdotuksia, niiden on oltava sanamuodoltaan selkeitä. Samaa kantaa edustavat valtuuskunnat esittävät näkemyksensä yhdessä aina kun se on mahdollista.

Coreper välttää käsittelemästä uudelleen asioita, joita on jo käsitelty sen työskentelyn valmistelun yhteydessä. Tämä koskee erityisesti I-kohtia, tietoja Coreperin työn järjestelyistä ja käsiteltävien kohtien järjestyksestä sekä tulevien neuvoston istuntojen esityslistasta ja järjestelyistä. Valtuuskunnat ottavat mahdollisuuksien mukaan ”muut asiat” -kohdissa käsiteltävät asiat esiin mieluummin Coreperin työskentelyn valmistelun yhteydessä kuin itse Coreperissa.

Puheenjohtaja toimittaa valtuuskunnille mahdollisimman pian Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa kaikki Coreperin kokouksen perusteelliseen valmisteluun tarvittavat tiedot, myös tiedot siitä, mitä tuloksia puheenjohtaja odottaa kutakin esityslistan kohtaa koskevasta keskustelusta. Puheenjohtaja rohkaisee toisaalta tarvittaessa valtuuskuntia ilmoittamaan muille valtuuskunnille Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa kannan, jolle ne aikovat asettua Coreperissa. Näin toimien puheenjohtaja viimeistelee Coreperin esityslistan. Puheenjohtaja voi kutsua Coreperin työskentelyä valmistelevat ryhmät koolle useammin, jos olosuhteet sitä vaativat.

Kokousten kulku

6.	Neuvoston esityslistalle ei oteta asioita, jotka komission tai neuvoston jäsenten on vain aikomus esitellä, paitsi jos on tarkoitus keskustella merkittävästä uudesta aloitteesta.

Puheenjohtaja välttää ottamasta Coreperin esityslistalle kohtia, jotka on tarkoitettu vain tiedoksi. Nämä asiat, joita ovat esimerkiksi yhteenvedot toisella foorumilla tai kolmannen valtion tai toisen toimielimen kanssa pidetyistä kokouksista sekä menettelyä tai järjestelyjä koskevat tai muut kysymykset, olisi toimitettava sen sijaan valtuuskunnille Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa ja mahdollisuuksien mukaan kirjallisina, eikä niitä enää olisi toistettava Coreperin kokouksissa.

8.	Puheenjohtaja antaa kokouksen alussa tarvittavat lisätiedot kokouksen kulusta ja ilmoittaa erityisesti, kuinka paljon aikaa hän aikoo käyttää kunkin kohdan käsittelyyn. Hän pidättyy pitkistä aloituspuheenvuoroista ja välttää toistamasta tietoja, jotka jo ovat valtuuskuntien tiedossa.

9.	Tärkeästä asiasta käytävän keskustelun aluksi puheenjohtaja ilmoittaa tarvittavan keskustelun lajin mukaan valtuuskunnille, kuinka kauan niiden käsiteltävää kohtaa koskeva puheenvuoro saa enintään kestää. Puheenvuorot eivät yleensä saisi kestää kauemmin kuin kaksi minuuttia.

10.	Täydelliset puheenvuorokierrokset ovat periaatteessa kiellettyjä. Niitä voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti erityiskysymyksissä siten, että puheenjohtaja asettaa puheenvuoroille aikarajoituksen.

11.	Puheenjohtaja kohdentaa keskustelua mahdollisimman paljon erityisesti pyytämällä valtuuskuntia ilmoittamaan välitysratkaisua tai yksittäisiä ehdotuksia koskevat näkemyksensä.

12.	Puheenjohtaja pidättyy kokousten aikana ja niiden lopussa tekemästä pitkiä yhteenvetoja keskusteluista vaan ilmoittaa ainoastaan lopuksi lyhyesti saavutetut asiaa koskevat tulokset ja/tai menettelyä koskevat päätelmät.

13.	Valtuuskunnat välttävät toistamasta asioita, jotka aikaisemmat puhujat ovat todenneet. Niiden puheenvuorot ovat lyhyitä, asiapitoisia ja ytimekkäitä.

14.	Saman näkemyksen omaavia valtuuskuntia rohkaistaan neuvottelemaan keskenään, jotta yksi ainoa henkilö esittäisi niiden tiettyä kohtaa koskevan yhteisen kannan.

15.	Teksteistä keskusteltaessa valtuuskunnat antavat kirjallisesti konkreettisia muotoiluehdotuksia sen sijaan, että ne vain toteaisivat olevansa eri mieltä yksittäisestä ehdotuksesta.

16.	Jollei puheenjohtaja toisin ilmoita, valtuuskunnat pidättyvät käyttämästä puheenvuoroa, jos ne hyväksyvät yksittäisen ehdotuksen. Tällöin hiljaisuus katsotaan periaatteellisen hyväksymisen merkiksi.

LIITE VI

Säädösten muotoa koskevat säännökset

A. Asetusten muoto

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa sekä neuvoston asetuksissa on:

a)	nimike ”asetus”, järjestysnumero, antamispäivämäärä ja asetuksen kohde; Jos kyseessä on neuvoston SEUT:n 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti antama täytäntöönpanoasetus, asetuksessa on nimike ”täytäntöönpanoasetus”;

b)	joko ilmaisu ”Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto” tai ”Euroopan unionin neuvosto”;

c)	maininta niistä säännöksistä, joiden nojalla asetus on annettu ja näiden edellä sanat ”ottavat huomioon” tai ”ottaa huomioon”;

d)	viittaus saatuihin ehdotuksiin ja lausuntoihin;

e)	asetuksen perustelut, joita edeltää ilmaisu ”sekä katsovat seuraavaa:” tai ”sekä katsoo seuraavaa:” ja numeroidut johdanto-osan kappaleet;

f)	ilmaisu ”ovat hyväksyneet tämän asetuksen” tai ”on hyväksynyt tämän asetuksen”, jonka jälkeen seuraavat asetuksen säännökset.

2.	Asetukset jakautuvat artikloihin, jotka voidaan ryhmitellä luvuiksi ja jaksoiksi.

3.	Asetuksen viimeisessä artiklassa säädetään sen voimaantulopäivä, jos se on aikaisempi tai myöhäisempi kuin julkaisemista seuraava kahdeskymmenes päivä.

Asetuksen viimeistä artiklaa seuraa:

i)	ilmaisu ”Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.”, tai

ii)	jos säädöstä ei sovelleta kaikkiin jäsenvaltioihin tai kaikissa jäsenvaltioissa, ilmaisu ”Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti” (35)

b)	ilmaisu ”Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …”, jolloin päivämääränä on se päivä, jona neuvosto on antanut asetuksen; ja

jos kyseessä on

i)	Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antama asetus, ilmaisu: ”Euroopan parlamentin puolesta Puhemies” ”Neuvoston puolesta Puheenjohtaja” jota seuraavat Euroopan parlamentin puhemiehen nimi ja asetusta annettaessa neuvoston istuntoa johtaneen puheenjohtajan nimi,

ii)	neuvoston asetus, ilmaisu: ”Neuvoston puolesta Puheenjohtaja” jota seuraa asetusta annettaessa neuvoston istuntoa johtaneen puheenjohtajan nimi.

B. Direktiivien, päätösten, suositusten ja lausuntojen muoto

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa direktiiveissä ja päätöksissä sekä neuvoston direktiiveissä ja päätöksissä on nimike ”direktiivi” tai ”päätös”;

jos kyseessä on neuvoston SEUT:n 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti antama täytäntöönpanodirektiivi tai -päätös, siinä nimike ”täytäntöönpanodirektiivi” tai ”täytäntöönpanopäätös”.

2.	Neuvoston antamissa suosituksissa ja lausunnoissa on nimike ”suositus” tai ”lausunto”.

3.	Edellä A jaksossa säädettyjä, asetuksia koskevia säännöksiä sovelletaan direktiiveihin ja päätöksiin soveltuvin osin, jollei perussopimusten asiaa koskevista määräyksistä muuta johdu.

C. SEU:n 25 artiklassa tarkoitettujen päätösten muoto

Näissä päätöksissä on nimike ”Neuvoston päätös”, järjestysnumero (vuosi/numero/YUTP), hyväksymispäivä ja niiden kohde.

(1) Tässä kohdassa toistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, 237 artikla.

(2) Tässä kohdassa toistetaan Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijaintia koskevan pöytäkirjan ainoan artiklan b alakohta.

(3) Tässä kohdassa toistetaan neuvoston puheenjohtajuuden hoitamisesta 1. päivänä joulukuuta 2009 tehdyn Eurooppa-neuvoston päätöksen 1 artikla (EUVL L 315, 2.12.2009, s. 50).

(4) Näissä kahdessa virkkeessä toistetaan mukautetusti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, 16 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta ja SEUT:n 236 artiklan a alakohta.

(5) Näissä kahdessa virkkeessä toistetaan SEU:n 16 artiklan 6 kohdan toinen alakohta.

(6) Tässä kohdassa toistetaan neuvoston puheenjohtajuuden hoitamisesta 1. päivänä joulukuuta 2009 tehdyn Eurooppa-neuvoston päätöksen 3 artiklan ensimmäinen virke.

(7) Tässä virkkeessä toistetaan SEU:n 16 artiklan 6 kohdan kolmas alakohta.

(8) Katso seuraava lausuma a:

a)	2 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan osalta ”Ulkoasiainneuvoston kokoontuessa käsittelemään yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyviä asioita sen puheenjohtajan tilalla toimii 2 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuin tavoin kyseisen puolivuotiskauden puheenjohtajavaltion edustaja.”

(9) Katso seuraava lausuma b:

2 artiklan 6 kohdan osalta

”18 kuukauden ohjelmaan sisältyy yleinen johdantojakso, jossa ohjelma esitellään Euroopan unionin pitkän aikavälin strategisten suuntaviivojen taustaa vasten. 18 kuukauden ohjelman laatimisesta vastaavat kolme puheenjohtajavaltiota kuulevat tämän jakson osalta kolmea seuraavaa puheenjohtajavaltiota osana 6 kohdan kolmannessa virkkeessä tarkoitettua ’asianmukaisia kuulemisia’. Ehdotuksessa 18 kuukauden ohjelmaksi olisi myös otettava huomioon muun muassa komission aloitteesta käydyn, kyseisen vuoden poliittisia painopisteitä koskevan vuoropuhelun tulosten olennaiset kohdat.”

(10) Katso seuraavat lausumat b ja c:

3 artiklan 1 ja 2 kohdan osalta

”Puheenjohtaja pyrkii varmistamaan, että neuvoston jäsenet saavat neuvoston kunkin sellaisen istunnon, jossa käsitellään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan SEUT:n osaston määräysten täytäntöönpanoa, esityslistaehdotuksen ja kyseisellä esityslistalla oleviin asioihin liittyvät asiakirjat periaatteessa vähintään 21 päivää ennen istunnon alkua.”

1 ja 3 artiklan osalta

”Neuvosto on tietoinen siitä, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvat kysymykset on käsiteltävä nopeasti ja tehokkaasti, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artiklan 2 kohdan soveltamista, jossa määrätään, että neuvoston ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle erittäin lyhyen ajan kuluessa tapauksissa, joissa päätös on tehtävä nopeasti. 3 artiklassa tarkoitetut säännökset eivät estä tämän vaatimuksen noudattamista.”

(11) Tässä alakohdassa toistetaan kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan 4 artiklan viimeinen virke.

(12) Tässä virkkeessä toistetaan SEU:n 16 artiklan 8 kohdan ensimmäinen virke.

(13) Tässä kohdassa toistetaan SEUT:n 239 artikla.

(14) Katso seuraava lausuma e:

e)	12 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdan osalta ”Neuvoston vakiintuneen käytännön mukaisesti määräajaksi vahvistetaan yleensä kolme työpäivää.”

(15) Katso seuraava lausuma f:

f)	12 artiklan 2 kohdan d alakohdan osalta ”Neuvosto palauttaa mieleen, että COREU-verkostoa on käytettävä neuvoston työmenetelmistä 12 päivänä kesäkuuta 1995 annettujen neuvoston päätelmien (asiak. 7896/95) mukaisesti.”

(16) Katso seuraava lausuma g:

16 artiklan ja liitteen IV osalta

”Neuvosto sopii, että 16 artiklan ja liitteen IV säännöksiä sovelletaan niiden säädösten osalta, joiden hyväksymistä koskeviin äänestyksiin tietyt neuvoston jäsenet eivät perussopimusten mukaisesti voi osallistua. Nämä säännökset eivät kuitenkaan koske Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan soveltamista. Ensimmäisen tiiviimpää yhteistyötä koskevien määräysten soveltamista koskevan tapauksen yhteydessä neuvosto tarkastelee muilta alueilta saadun kokemuksen perusteella tämän työjärjestyksen 16 artiklan ja liitteen IV osalta mahdollisesti tarvittavia mukautuksia.”

(17) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(18) Nämä säännökset eivät vaikuta talous- ja rahoituskomitean asemaan sellaisena kuin siitä säädetään SEUT:n134 artiklassa ja neuvoston sitä koskevissa, voimassa olevissa päätöksissä (EYVL L 358, 31.12.1998, s. 109 ja EYVL L 5, 9.1.1999, s. 71).

(19) Katso seuraava lausuma h:

h)	19 artiklan 1 kohdan osalta ”Coreper huolehtii yhtenäisyydestä sekä 1 kohdassa esitettyjen periaatteiden noudattamisesta erityisesti niissä asioissa, joita käsitellään muissa elimissä.”

(20) Katso seuraava lausuma i:

i)	19 artiklan 7 kohdan osalta ”Jos neuvoston jäsen katsoo, että sellaista menettelyä koskevasta päätösesityksestä, joka on toimitettu Coreperin hyväksyttäväksi 19 artiklan 7 kohdan mukaisesti, aiheutuu asiakysymys, päätösesitys toimitetaan neuvoston hyväksyttäväksi.”

(21) Nämä säännökset eivät vaikuta talous- ja rahoituskomitean asemaan sellaisena kuin siitä säädetään SEUT:n 134 artiklassa ja neuvoston sitä koskevissa, voimassa olevissa päätöksissä (EYVL L 358, 31.12.1998, s. 109 ja EYVL L 5, 9.1.1999, s. 71).

(22) Katso seuraava lausuma j:

j)	21 artiklan osalta ”Työryhmien mietinnöt ja muut asiakirjat, joiden perusteella Coreper käsittelee asiaa, olisi toimitettava valtuuskunnille riittävän hyvissä ajoin niiden tarkastelua varten.”

(23) Katso seuraava lausuma k:

k)	22 artiklan osalta ”Neuvoston oikeudellisen yksikön tehtävänä on niin ikään avustaa jäsenvaltioita, jotka tekevät SEUT:n 76 artiklan b alakohdassa tarkoitetun aloitteen, muun muassa näiden aloitteiden valmistelun laadun varmistamiseksi, jos kyseinen jäsenvaltio pyytää tällaista apua.”

Katso seuraava lausuma l:

22 artiklan osalta

”Neuvoston jäsenten on tehtävä huomautuksensa säädöstekstien virallista kodifiointia koskevista ehdotuksista 30 päivän kuluessa siitä, kun pääsihteeristö on toimittanut nämä ehdotukset jäsenille. Neuvoston jäsenten on varmistettava, että uudelleenlaatimista tarkoittavien säädösehdotusten sellaisten säännösten, jotka otetaan suoraan aikaisemmasta säädöksestä ja joiden asiasisältöä ei muuteta, tarkastelu toteutetaan kodifiointia koskeviin ehdotuksiin sovellettavien periaatteiden mukaisesti.”

(24) EYVL C 73, 17.3.1999, s. 1.

(25) 1 kohdassa ja 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa toistetaan SEUT:n 240 artiklan 2 kohta.

(26) Tämä kokoonpano perustuu SEU-sopimuksen 16 artiklan 6 kohdan toiseen alakohtaan.

(27) Tämä kokoonpano perustuu SEU-sopimuksen 16 artiklan 6 kohdan kolmanteen alakohtaan.

(28) Käsittää myös talousarvion.

(29) Käsittää myös pelastuspalvelun.

(30) Käsittää myös matkailun.

(31) Käsittää myös audiovisuaalialan.

(32) Katso seuraava lausuma m:

Liitteen I toisen kohdan osalta

”Neuvoston esityslistoja laatiessaan puheenjohtaja ryhmittelee toisiinsa liittyvät asiakohdat yhteen, jotta jäsenvaltioiden asianomaisten edustajien osallistuminen olisi helpompaa, erityisesti silloin, kun neuvoston tietyn kokoonpanon on käsiteltävä selvästi erillisiä asiakokonaisuuksia.”

(33) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(34) Katso seuraava lausuma n:

n)	Liitteessä IV olevan 1 kohdan h alakohdan osalta ”Neuvosto vahvistaa, että nykyistä käytäntöä, jonka mukaan neuvoston käsittelyn perustana olevat tekstit laaditaan kaikilla kielillä, sovelletaan edelleen.”

(35) Katso seuraava lausuma o:

Liitteessä VI olevan A jakson 4 kohdan a alakohdan ii alakohdan osalta

”Neuvosto muistuttaa, että niissä perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa, joissa säädöstä ei voida soveltaa kaikkiin jäsenvaltioihin tai kaikissa jäsenvaltioissa, kyseisen säädöksen perusteluissa ja sisällössä on tarpeen selvästi esittää säädöksen alueellinen soveltaminen.”

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/62

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 7 päivänä joulukuuta 2009,

luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 167 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä

(2009/938/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ruotsin kuningaskunnalle, jäljempänä ’Ruotsi’, sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle, jäljempänä ’Yhdistynyt kuningaskunta’, on neuvoston päätöksellä 2007/133/EY (2) annettu direktiivin 2006/112/EY 167 artiklasta poikkeava lupa lykätä arvonlisäveron vähennysoikeuden syntymistä siihen saakka, kun kyseinen vero on maksettu tavaroiden luovuttajalle tai palveluiden suorittajalle, sellaisten verovelvollisten osalta, jotka soveltavat vaihtoehtoista järjestelmää, jossa niiden tekemistä tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista syntyy arvonlisäverosaatava maksun vastaanottamishetkellä mainitun direktiivin 66 artiklan b alakohdan mukaisesti (niin kutsuttu kassaperusteinen kirjanpitojärjestelmä). Tässä järjestelmässä verovelvollisten vuotuinen liikevaihto ei saa olla Ruotsissa yli 3 000 000 Ruotsin kruunua eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli 1 350 000 Englannin puntaa.

(2)

Ruotsi on hakenut lupaa jatkaa tämän poikkeavan erityistoimenpiteen soveltamista komission pääsihteeristön 3 päivänä maaliskuuta 2009 saapuneeksi kirjaamalla kirjeellä, ja Yhdistynyt kuningaskunta on puolestaan hakenut lupaa jatkaa tämän poikkeavan toimenpiteen soveltamista komission pääsihteeristön 15 päivänä tammikuuta 2009 saapuneeksi kirjaamalla kirjeellä. Yhdistynyt kuningaskunta on myös hakenut tässä järjestelmässä sovellettavan vuotuisen liikevaihdon rajan korottamista 1 500 000 Englannin puntaan.

(3)

Direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio toimitti 9 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyillä kirjeillä Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hakemukset muille jäsenvaltioille. Komissio ilmoitti 13 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyillä kirjeillä Ruotsille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle, että sillä oli kaikki arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(4)

Kassaperusteinen kirjanpitojärjestelmä on sellaisille pienyrityksille tarkoitettu yksinkertaistettu ja vaihtoehtoinen järjestelmä, jotka eivät saa verovapautusta. Kyseisessä järjestelmässä verovelvollisiin sovelletaan niiden tuotantopanosten ja myyntitapahtumien maksupäivään perustuvaa yksinkertaista sääntöä sen hetken määrittämiseksi, milloin niiden on käytettävä arvonlisäveron vähennysoikeutta ja milloin niiden on suoritettava kyseinen vero valtiolle. Kyseessä on siis näiden verovelvollisten osalta yksinkertaistamistoimenpide, joka voi lisäksi kasvattaa niiden kassavirtaa.

(5)

Komissio antoi 28 päivänä tammikuuta 2009 direktiiviehdotuksen, jolla on tarkoitus muuttaa direktiiviä 2006/112/EY laskutussääntöjen osalta ja jonka nojalla jäsenvaltiot voisivat myös lykätä arvonlisäveron vähennysoikeuden syntymistä siihen saakka, kun kyseinen vero on maksettu tavaroiden luovuttajalle tai palveluiden suorittajalle, sellaisten verovelvollisten osalta, joiden vuotuinen liikevaihto ei ylitä jäsenvaltioiden enintään 2 000 000 euroksi vahvistamaa enimmäismäärää ja joihin sovelletaan sen vuoksi vaihtoehtoista järjestelmää, jossa niiden liiketoimista syntyy arvonlisäverosaatava vasta maksun vastaanottamishetkellä.

(6)	Haettu poikkeava erityistoimenpide ei vaikuta Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan lopullisessa kulutusvaiheessa kantamista arvonlisäveroista saamiin tuloihin eikä unionin arvonlisäveroista saamiin omiin tuloihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 167 artiklassa säädetään, Ruotsille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle annetaan lupa lykätä arvonlisäveron vähennysoikeuden syntymistä toisessa kohdassa tarkoitettujen verovelvollisten osalta siihen saakka, kun kyseinen vero on maksettu tavaroiden luovuttajalle tai palveluiden suorittajalle.

Asianomaisten verovelvollisten on täytynyt valita järjestelmä, jossa niiden tekemistä tavaroiden luovutuksista ja palveluiden suorituksista syntyy arvonlisäverosaatava maksun vastaanottamishetkellä. Tässä järjestelmässä verovelvollisten vuotuinen liikevaihto ei saa olla Ruotsissa yli 3 000 000 Ruotsin kruunua eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli 1 500 000 Englannin puntaa.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010 sen direktiivin voimaantulopäivään saakka, jonka nojalla jäsenvaltiot saavat lykätä arvonlisäveron vähennysoikeuden syntymistä siihen saakka, kun kyseinen vero on maksettu tavaroiden luovuttajalle tai palvelujen suorittajalle, sellaisten verovelvollisten osalta, joiden vuotuinen liikevaihto ei ylitä tiettyä enimmäismäärää ja joihin sovelletaan sen vuoksi vaihtoehtoista järjestelmää, jossa niiden tekemistä tavaroiden luovutuksista ja palveluiden suorituksista syntyy verosaatava maksun vastaanottamishetkellä. Joka tapauksessa tätä päätöstä sovelletaan enintään 31 päivään joulukuuta 2012.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. MALMSTRÖM

(1) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(2) EUVL L 57, 24.2.2007, s. 12.

11.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/64

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 7 päivänä joulukuuta 2009,

luvan antamisesta Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 167 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä

(2009/939/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon direktiivin 2006/112/EY (1) ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Slovenian tasavallalle, jäljempänä ’Slovenia’, on neuvoston päätöksellä 2007/133/EY (2) annettu direktiivin 2006/112/EY 167 artiklasta poikkeava lupa lykätä arvonlisäveron vähennysoikeuden syntymistä siihen saakka, kun kyseinen vero on maksettu tavaroiden luovuttajalle tai palveluiden suorittajalle, sellaisten verovelvollisten osalta, jotka soveltavat vaihtoehtoista järjestelmää, jossa niiden tekemistä tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista syntyy arvonlisäverosaatava maksun vastaanottamishetkellä mainitun direktiivin 66 artiklan b alakohdan mukaisesti (niin kutsuttu kassaperusteinen kirjanpitojärjestelmä). Tässä järjestelmässä verovelvollisten vuotuinen liikevaihto ei saa olla yli 208 646 euroa.

(2)	Slovenia on hakenut lupaa jatkaa tämän poikkeavan erityistoimenpiteen soveltamista komission pääsihteeristön 23 ja 31 päivänä heinäkuuta 2009 saapuneeksi kirjaamilla kirjeillä. Slovenia on myös pyytänyt, että tämän järjestelmän vuosittaisen liikevaihdon enimmäismäärä korotettaisiin 400 000 euroon.

(3)

Direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio toimitti 25 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä Slovenian hakemuksen muille jäsenvaltioille. Komissio ilmoitti 29 päivänä syyskuuta 2009 päivätyllä kirjeellä Slovenialle, että sillä oli kaikki arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(4)

Kassaperusteinen kirjanpitojärjestelmä on sellaisille pienyrityksille tarkoitettu yksinkertaistettu ja vaihtoehtoinen järjestelmä, jotka eivät saa verovapautusta. Kyseisessä järjestelmässä verovelvollisiin sovelletaan niiden meno- ja tulotapahtumien maksupäivään perustuvaa yksinkertaista sääntöä sen määrittämiseksi, milloin niiden on käytettävä arvonlisäveron vähennysoikeutta ja milloin niiden on suoritettava kyseinen vero valtiolle. Kyseessä on siis näiden verovelvollisten osalta yksinkertaistamistoimenpide, joka voi lisäksi kasvattaa niiden kassavirtaa.

(5)

(6)	Haettu poikkeava erityistoimenpide ei vaikuta Slovenian lopullisessa kulutusvaiheessa kantamista arvonlisäveroista saamiin tuloihin eikä unionin arvonlisäveroista saamiin omiin tuloihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 167 artiklassa säädetään, Slovenialle annetaan lupa lykätä arvonlisäveron vähennysoikeuden syntymistä toisessa kohdassa tarkoitettujen verovelvollisten osalta siihen saakka, kun kyseinen vero on maksettu tavaroiden luovuttajalle tai palveluiden suorittajalle.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010 sen direktiivin voimaantulopäivään saakka, jonka nojalla jäsenvaltiot saavat lykätä arvonlisäveron vähennysoikeuden syntymistä siihen saakka, kun kyseinen vero on maksettu tavaroiden luovuttajalle tai palvelujen suorittajalle, sellaisten verovelvollisten osalta, joiden vuotuinen liikevaihto ei ylitä tiettyä enimmäismäärää ja joihin sovelletaan sen vuoksi vaihtoehtoista järjestelmää, jossa niiden tekemistä tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista syntyy verosaatava maksun vastaanottamishetkellä. Joka tapauksessa tätä päätöstä sovelletaan enintään 31 päivään joulukuuta 2012.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Slovenian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. MALMSTRÖM

(1) EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(2) EUVL L 57, 24.2.2007, s. 12.

Sisältö		II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista	Sivu
		PÄÄTÖKSET
		Euroopan parlamentti ja neuvosto
		2009/931/EY
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös, tehty 25 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan unionin globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti	1
		Neuvosto
		2009/932/EY
	*	Neuvoston päätös, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, alueiden komitean italialaisen jäsenen nimeämisestä	3

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
*	Neuvoston päätös 2009/933/YUTP, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen alueellisen soveltamisalan laajentamisesta Euroopan unionin puolesta	4
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN VI OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
*	Neuvoston päätös 2009/934/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä, jotka koskevat Europolin suhteita kumppaneihin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien	6
*	Neuvoston päätös 2009/935/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia	12
*	Neuvoston päätös 2009/936/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, Europolin analyysitietokantoja koskevien täytäntöönpanosääntöjen hyväksymisestä	14

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.325.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 325

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 11. joulukuuta 2009

	V Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen soveltamiseksi 1. joulukuuta 2009 alkaen annetut säädökset
	SÄÄDÖKSET, JOTKA ON JULKAISTAVA
	Komission asetus (EU) N:o 1205/2009, annettu 10 päivänä joulukuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	23
	Komission asetus (EU) N:o 1206/2009, annettu 10 päivänä joulukuuta 2009, rasvattoman maitojauheen vientituen myöntämättä jättämisestä asetuksessa (EY) N:o 619/2008 säädetyssä pysyvässä tarjouskilpailussa	25
	Komission asetus (EU) N:o 1207/2009, annettu 10 päivänä joulukuuta 2009, edustavien hintojen vahvistamisesta siipikarjanliha- ja muna-alalla sekä muna-albumiinille ja asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta	26
	Komission asetus (EU) N:o 1208/2009, annettu 10 päivänä joulukuuta 2009, muna-alan vientitukien vahvistamisesta	28
	Komission asetus (EU) N:o 1209/2009, annettu 10 päivänä joulukuuta 2009, vilja-alalla 1 päivästä joulukuuta 2009 kannettavien tuontitullien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1159/2009 muuttamisesta	30
	Komission asetus (EU) N:o 1210/2009, annettu 10 päivänä joulukuuta 2009, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta	33
	SÄÄDÖKSET, JOIDEN JULKAISEMINEN EI OLE PAKOLLISTA
	2009/937/EU
*	Neuvoston päätös, tehty 1 päivästä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä	35
	2009/938/EU
*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös, annettu 7 päivänä joulukuuta 2009, luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 167 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä	62
	2009/939/EU
*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös, annettu 7 päivänä joulukuuta 2009, luvan antamisesta Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 167 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä	64