ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
51. vuosikerta |
|
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista |
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
Neuvosto |
|
|
|
2008/971/EY |
|
|
* |
||
|
|
2008/972/EY |
|
|
* |
||
|
|
Komissio |
|
|
|
2008/973/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 2008, neuvoston direktiivin 2002/56/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse 21 artiklan 3 kohdassa säädetystä päivämäärästä, johon saakka jäsenvaltioille annetaan lupa pidentää kolmansista maista peräisin olevien siemenperunoiden vastaavuutta koskevien päätösten voimassaoloaikaa (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8135) ( 1 ) |
|
|
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset |
|
|
|
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET |
|
|
* |
||
|
* |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1322/2008,
annettu 28 päivänä marraskuuta 2008,
eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2009
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan,
ottaa huomioon TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan,
ottaa huomioon Itämeren turskakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta 18 päivänä syyskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1098/2007 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan ja 8 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 4 artiklassa edellytetään, että neuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan vesialueille pääsy ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeus sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittaminen, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot ja erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean laatima kertomus sekä Itämeren alueelliselta neuvoa-antavalta toimikunnalta mahdollisesti saadut lausunnot. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan mukaan neuvosto päättää kalastusmahdollisuuksista kalastus- tai kalastusryhmäkohtaisesti ja niiden jakamisesta jäsenvaltioille. |
(3) |
Kalastusmahdollisuuksien tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi vahvistettava kalastustoiminnan harjoittamista koskevat erityisedellytykset. |
(4) |
On tarpeen vahvistaa kalastusta koskevat periaatteet ja tietyt hallintomenettelyt yhteisön tasolla niin, että jäsenvaltiot voivat varmistaa lippunsa alla purjehtivien alusten hallinnon. |
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa säädetään kalastusmahdollisuuksien jakamisen kannalta merkityksellisiä määritelmiä. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaisesti on määriteltävä kannat, joihin sovelletaan siinä tarkoitettuja eri toimenpiteitä. |
(7) |
Kalastusmahdollisuudet olisi käytettävä yhteisön lainsäädännön ja erityisesti seuraavien asetusten mukaisesti: jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 1983 annettu komission asetus (ETY) N:o 2807/83 (4), kalastusalusten ominaisuuksista 22 päivänä syyskuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2930/86 (5), kalastusalusten merkitsemistä ja asiakirjoilla todistamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä 20 päivänä toukokuuta 1987 annettu komission asetus (ETY) N:o 1381/87 (6), Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 17 päivänä joulukuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3880/91 (7), yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93 (8), alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 2244/2003 (9), kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla 21 päivänä joulukuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005 (10) ja neuvoston asetus (EY) N:o 1098/2007. |
(8) |
Komission neuvostolle antamassa tiedonannossa, Vuoden 2009 kalastusmahdollisuudet: Euroopan komission poliittinen julkilausuma esitetyt suurimpien sallittujen saaliiden (TAC) vahvistamista ohjaavat periaatteet on otettu huomioon sen varmistamiseksi, että kalastusmahdollisuudet vahvistetaan tasolle, joka on oikeassa suhteessa luonnonvarojen kestävään käyttöön ympäristön sekä taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien kannalta. |
(9) |
Kalakantojen säilyttämisen edistämiseksi olisi vuonna 2009 pantava täytäntöön eräitä kalastuksen teknisiä edellytyksiä koskevia täydentäviä toimenpiteitä. |
(10) |
Yhteisön kalastajien toimeentulon turvaamiseksi on tärkeää avata nämä kalastusmahdollisuudet 1 päivänä tammikuuta 2009. Asian kiireellisyys huomioon ottaen on ehdottoman välttämätöntä myöntää poikkeus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusten liitteenä olevan kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa koskevan pöytäkirjan I osan 3 kohdassa tarkoitettuun kuuden viikon määräaikaan, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2009 eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet Itämerellä sekä niihin liittyvät edellytykset, joiden mukaisesti näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan käyttää.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä asetusta sovelletaan Itämerellä toimiviin yhteisön kalastusaluksiin (yhteisön alukset).
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa, jos kyseisestä toiminnasta on annettu ennakolta tieto komissiolle ja sille jäsenvaltiolle, jonka vesillä tutkimukset suoritetaan.
3 artikla
Määritelmät
Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa säädettyjen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
a) |
kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vyöhykkeet siten kuin ne määritellään asetuksessa (ETY) N:o 3880/91; |
b) |
”Itämerellä” tarkoitetaan ICES-osa-alueita 22–32; |
c) |
”suurimmalla sallitulla saaliilla (TAC)” tarkoitetaan sitä määrää, joka voidaan pyytää kustakin kannasta kunakin vuonna; |
d) |
”kiintiöllä” tarkoitetaan yhteisölle, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle TACista myönnettyä osuutta; |
e) |
”satamasta poissaolopäivällä” tarkoitetaan mitä tahansa yhtäjaksoista 24 tunnin jaksoa, jonka aikana alus on poissa satamasta, tai sellaisen ajanjakson osaa. |
II LUKU
KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET
4 artikla
Saalisrajat ja niiden jakaminen
Saalisrajat, niiden jakaminen jäsenvaltioiden kesken ja asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaiset lisäedellytykset vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.
5 artikla
Jakamista koskevat erityissäännökset
1. Liitteessä I vahvistettu saalisrajojen jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavia:
a) |
asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot; |
b) |
asetuksen (ETY) N:o 2847/93 21 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritetut kiintiöiden uudelleen jakamiset; |
c) |
asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallittavat saaliiden lisäpurkamiset; |
d) |
asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätettävät määrät; |
e) |
asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset. |
2. Vuodelle 2010 siirrettävien kiintiöiden pidättämistä varten voidaan asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohtaa mainitusta asetuksesta poiketen soveltaa kaikkiin kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia.
6 artikla
Saaliita ja sivusaaliita koskevat edellytykset
1. Aluksella saa pitää tai siitä saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajat, ainoastaan jos:
a) |
saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion aluksilla, jolla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai |
b) |
muut kalalajit kuin silakat ja kilohailit ovat sekoittuneina muihin kalalajeihin eikä niitä ole lajiteltu aluksella tai purkamisen yhteydessä ja nämä saaliit on pyydetty trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai niiden kaltaisilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on alle 32 millimetriä. |
2. Kaikki alukselta puretut määrät on luettava kiintiöön tai, jos yhteisön osuutta ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, yhteisön osuuteen, paitsi jos saalis on pyydetty 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.
3. Kun jäsenvaltiolle myönnetty silakkakiintiö on käytetty, kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat yhteisössä rekisteröidyt alukset, jotka harjoittavat kalastusta, johon sovelletaan asianomaista kiintiötä, eivät saa purkaa lajittelemattomia silakkaa sisältäviä saaliita.
4. Kun jäsenvaltiolle myönnetty kilohailikiintiö on käytetty, kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat yhteisössä rekisteröidyt alukset, jotka harjoittavat kalastusta, johon sovelletaan asianomaista kiintiötä, eivät saa purkaa lajittelemattomia kilohaileja sisältäviä saaliita.
7 artikla
Pyyntiponnistusrajoitukset
1. Pyyntiponnistusrajoitukset on vahvistettu liitteessä II.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia sovelletaan ICES-osa-alueisiin 27 ja 28.2, jollei komissio ei ole tehnyt asetuksen (EY) N:o 1098/2007 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti päätöstä kyseisten osa-alueiden jättämisestä mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3, 4 ja 5 kohdassa sekä 13 artiklassa säädettyjen rajoitusten ulkopuolelle.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia ei sovelleta ICES-osa-alueeseen 28.1, jollei komissio ole tehnyt asetuksen (EY) N:o 1098/2007 29 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätöstä siitä, että asetuksen (EY) N:o 1098/2007 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyjä rajoituksia on sovellettava kyseiseen osa-alueeseen.
8 artikla
Tekniset siirtymätoimenpiteet
Tekniset siirtymätoimenpiteet on vahvistettu liitteessä III.
III LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
9 artikla
Tietojen toimittaminen
Kun jäsenvaltiot lähettävät komissiolle pyydettyjen kantojen purettujen saaliiden määriin liittyviä tietoja asetuksen (ETY) N:o 2847/93 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I vahvistettuja kantojen koodeja.
10 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä marraskuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BARNIER
(1) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.
(2) EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.
(3) EUVL L 248, 22.9.2007, s. 1.
(4) EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1.
(5) EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1.
(6) EYVL L 132, 21.5.1987, s. 9.
(7) EYVL L 365, 31.12.1991, s. 1.
(8) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.
(9) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 17.
(10) EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1.
LIITE I
Yhteisön aluksiin sovellettavat saalisrajat ja niihin liittyvät edellytykset saalisrajojen vuosittaista hallinnointia varten alueilla, joilla on laji- ja aluekohtaisia saalisrajoja
Seuraavissa taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt (tonneina elopainoa, jollei toisin mainita) kannoittain, niiden jako jäsenvaltioille ja niihin liittyvät edellytykset kiintiöiden vuosittaista hallinnointia varten.
Kunkin alueen kalakannat mainitaan lajin tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Näissä taulukoissa eri lajeista käytettävät koodit ovat seuraavat:
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleisnimi |
Clupea harengus |
HER |
Silakka |
Gadus morhua |
COD |
Turska |
Platichthys flesus |
FLX |
Kampela |
Pleuronectes platessa |
PLE |
Punakampela |
Psetta maxima |
TUR |
Piikkikampela |
Salmo salar |
SAL |
Lohi |
Sprattus sprattus |
SPR |
Kilohaili |
|
|
|||||||
Suomi |
67 777 |
|
||||||
Ruotsi |
14 892 |
|
||||||
EY |
82 669 |
|
||||||
TAC |
82 669 |
Analyyttinen TAC. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
|
|
|||||||
Tanska |
3 809 |
|
||||||
Saksa |
14 994 |
|
||||||
Puola |
3 536 |
|
||||||
Suomi |
2 |
|
||||||
Ruotsi |
4 835 |
|
||||||
EY |
27 176 |
|
||||||
TAC |
27 176 |
Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
|
|
|||||||
Tanska |
3 159 |
|
||||||
Saksa |
838 |
|
||||||
Viro |
16 134 |
|
||||||
Latvia |
3 982 |
|
||||||
Liettua |
4 192 |
|
||||||
Puola |
35 779 |
|
||||||
Suomi |
31 493 |
|
||||||
Ruotsi |
48 032 |
|
||||||
EY |
143 609 |
|
||||||
TAC |
Ei sovelleta. |
Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
|
|
|||||||
Viro |
16 113 |
|
||||||
Latvia |
18 779 |
|
||||||
EY |
34 892 |
|
||||||
TAC |
34 892 |
Analyyttinen TAC. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
|
|
|||||||
Tanska |
10 241 |
|
||||||
Saksa |
4 074 |
|
||||||
Viro |
998 |
|
||||||
Latvia |
3 808 |
|
||||||
Liettua |
2 509 |
|
||||||
Puola |
11 791 |
|
||||||
Suomi |
784 |
|
||||||
Ruotsi |
10 375 |
|
||||||
EY |
44 580 |
|
||||||
TAC |
Ei sovelleta. |
Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
|
|
|||||||
Tanska |
7 130 |
|
||||||
Saksa |
3 487 |
|
||||||
Viro |
158 |
|
||||||
Latvia |
590 |
|
||||||
Liettua |
383 |
|
||||||
Puola |
1 908 |
|
||||||
Suomi |
140 |
|
||||||
Ruotsi |
2 541 |
|
||||||
EY |
16 337 |
|
||||||
TAC |
16 337 |
Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
|
|
|||||||
Tanska |
2 179 |
|
||||||
Saksa |
242 |
|
||||||
Puola |
456 |
|
||||||
Ruotsi |
164 |
|
||||||
EY |
3 041 |
|
||||||
TAC |
3 041 |
Varo-TAC. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
|
|
|||||||
Tanska |
64 184 (1) |
|
||||||
Saksa |
7 141 (1) |
|
||||||
Viro |
6 523 (1) |
|
||||||
Latvia |
40 824 (1) |
|
||||||
Liettua |
4 799 (1) |
|
||||||
Puola |
19 471 (1) |
|
||||||
Suomi |
80 033 (1) |
|
||||||
Ruotsi |
86 758 (1) |
|
||||||
EY |
309 733 (1) |
|
||||||
TAC |
Ei sovelleta. |
Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
|
|
|||||||
Viro |
1 581 (2) |
|
||||||
Suomi |
13 838 (2) |
|
||||||
EY |
15 419 (2) |
|
||||||
TAC |
Ei sovelleta. |
Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
|
|
|||||||
Tanska |
39 453 |
|
||||||
Saksa |
24 994 |
|
||||||
Viro |
45 813 |
|
||||||
Latvia |
55 332 |
|
||||||
Liettua |
20 015 |
|
||||||
Puola |
117 424 |
|
||||||
Suomi |
20 652 |
|
||||||
Ruotsi |
76 270 |
|
||||||
EY |
399 953 |
|
||||||
TAC |
Ei sovelleta. |
Analyyttinen TAC. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 847/96 5 artiklan 2 kohtaa. |
(1) Yksittäisinä kaloina ilmaistuna.
(2) Yksittäisinä kaloina ilmaistuna.
LIITE II
Pyyntiponnistusrajoitukset
1. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava niiden lipun alla purjehtivien alusten osalta, että kalastaminen trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai vastaavilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, taikka tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla tai riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 90 millimetriä, taikka pohjasiimoilla tai pitkäsiimoilla, ei kuitenkaan ajosiimoilla, käsisiimoilla ja vapavälineillä, sallitaan enintään
|
2. |
Sellaisten satamasta poissaolopäivien enimmäismäärä vuotta kohti, joina alus voi olla 1 kohdan a ja b alakohdassa määritellyillä kahdella alueella kalastaen 1 kohdassa tarkoitetuilla pyydyksillä, ei saa olla suurempi kuin jommallekummalle näistä alueista myönnettyjen päivien enimmäismäärä. |
LIITE III
Tekniset siirtymätoimenpiteet
Kampelan ja piikkikampelan kalastusta koskevat rajoitukset
1. |
Seuraavien kalalajien, jotka on pyydetty jäljempänä mainituilla maantieteellisillä alueilla ja mainittuina aikoina, aluksella pitäminen on kiellettyä:
|
2. |
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, aluksella saa 1 kohdassa tarkoitettuina pyyntikieltoaikoina pitää ja purkaa sivusaaliina saatua kampelaa ja piikkikampelaa elopainona ilmaistuna enintään 10 prosenttia aluksella pidetystä ja puretusta kokonaissaaliista, kun kalastetaan trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai muilla vastaavilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on vähintään 105 millimetriä, tai tavallisilla verkoilla, pussiverkoilla taikka riimuverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä. |
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/10 |
NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1323/2008,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,
Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2008
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan ja erityisesti sen 13 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, jotka on vahvistettu asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1), ja erityisesti henkilöstösääntöjen 63, 64, 65 ja 82 artiklan sekä liitteet VII, XI ja XIII ja palvelussuhteen ehtojen 20 artiklan 1 kohdan, 64 artiklan ja 92 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
Jotta Euroopan yhteisöjen virkamiehille ja muulle henkilöstölle voidaan taata jäsenvaltioiden kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä vastaava kehitys, on syytä mukauttaa Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoja ja eläkkeitä vuoden 2008 tarkistuksen yhteydessä,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa oleva ilmaisu ”1 päivästä heinäkuuta 2007” ilmaisulla ”1 päivästä heinäkuuta 2008”.
2 artikla
Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen 66 artiklassa oleva taulukko, joka koskee palkkojen ja eläkkeiden laskemiseen sovellettavia kuukausittaisia peruspalkkoja, seuraavalla taulukolla:
1.7.2008 |
PALKKATASO |
||||
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
16 |
16 299,08 |
16 983,99 |
17 697,68 |
|
|
15 |
14 405,66 |
15 011,01 |
15 641,79 |
16 076,97 |
16 299,08 |
14 |
12 732,20 |
13 267,22 |
13 824,73 |
14 209,36 |
14 405,66 |
13 |
11 253,14 |
11 726,01 |
12 218,75 |
12 558,70 |
12 732,20 |
12 |
9 945,89 |
10 363,83 |
10 799,33 |
11 099,79 |
11 253,14 |
11 |
8 790,51 |
9 159,90 |
9 544,81 |
9 810,36 |
9 945,89 |
10 |
7 769,34 |
8 095,82 |
8 436,01 |
8 670,72 |
8 790,51 |
9 |
6 866,80 |
7 155,35 |
7 456,03 |
7 663,46 |
7 769,34 |
8 |
6 069,10 |
6 324,13 |
6 589,88 |
6 773,22 |
6 866,80 |
7 |
5 364,07 |
5 589,48 |
5 824,35 |
5 986,40 |
6 069,10 |
6 |
4 740,94 |
4 940,16 |
5 147,76 |
5 290,97 |
5 364,07 |
5 |
4 190,20 |
4 366,28 |
4 549,76 |
4 676,34 |
4 740,94 |
4 |
3 703,44 |
3 859,06 |
4 021,22 |
4 133,10 |
4 190,20 |
3 |
3 273,22 |
3 410,76 |
3 554,09 |
3 652,97 |
3 703,44 |
2 |
2 892,98 |
3 014,55 |
3 141,22 |
3 228,61 |
3 273,22 |
1 |
2 556,91 |
2 664,35 |
2 776,31 |
2 853,56 |
2 892,98 |
3 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 2 mukaisesti.
Vahvistetaan 1 päivästä tammikuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 17 artiklan 3 kohdan nojalla virkamiesten ja muun henkilöstön palkansiirtoihin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 3 mukaisesti.
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 20 artiklan 1 kohdan nojalla eläkkeisiin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 4 mukaisesti.
Vahvistetaan 16 päivästä toukokuuta 2008 virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 5 mukaisesti.
Vahvistetaan 1 päivästä toukokuuta 2008 virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 6 mukaisesti.
Vahvistetaan 16 päivästä toukokuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 20 artiklan 1 kohdan nojalla eläkkeisiin sovellettavat korjauskertoimet jäljempänä olevan taulukon sarakkeen 7 mukaisesti.
Maa/paikkakunta |
Palkka 1.7.2008 |
Siirto 1.1.2009 |
Eläke 1.7.2008 |
Palkka 16.5.2008 |
Palkka 1.5.2008 |
Eläke 16.5.2008 |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
Bulgaria |
|
62,5 |
100,0 |
70,5 |
|
|
Tšekki |
98,1 |
91,1 |
100,0 |
|
|
|
Tanska |
139,4 |
136,4 |
136,4 |
|
|
|
Saksa |
98,9 |
99,4 |
100,0 |
|
|
|
Bonn |
98,0 |
|
|
|
|
|
Karlsruhe |
96,4 |
|
|
|
|
|
München |
105,3 |
|
|
|
|
|
Viro |
|
81,9 |
100,0 |
85,0 |
|
|
Kreikka |
95,0 |
94,9 |
100,0 |
|
|
|
Espanja |
101,6 |
96,0 |
100,0 |
|
|
|
Ranska |
115,5 |
106,3 |
106,3 |
|
|
|
Irlanti |
121,9 |
118,5 |
118,5 |
|
|
|
Italia |
111,5 |
107,6 |
107,6 |
|
|
|
Varese |
98,6 |
|
|
|
|
|
Kypros |
89,2 |
91,9 |
100,0 |
|
|
|
Latvia |
|
79,8 |
100,0 |
|
85,1 |
|
Liettua |
|
71,9 |
100,0 |
76,3 |
|
|
Unkari |
94,0 |
81,6 |
100,0 |
|
|
|
Malta |
85,0 |
86,7 |
100,0 |
|
|
|
Alankomaat |
109,1 |
101,5 |
101,5 |
|
|
|
Itävalta |
107,8 |
106,9 |
106,9 |
|
|
|
Puola |
|
84,6 |
100,0 |
93,8 |
|
|
Portugali |
91,7 |
91,0 |
100,0 |
|
|
|
Romania |
|
66,9 |
100,0 |
|
75,2 |
|
Slovenia |
|
86,0 |
100,0 |
90,2 |
|
|
Slovakia |
87,3 |
81,9 |
100,0 |
|
|
|
Suomi |
119,8 |
116,2 |
116,2 |
|
|
|
Ruotsi |
115,3 |
111,5 |
111,5 |
|
|
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
|
105,4 |
|
125,6 |
|
105,4 |
Culham |
|
|
|
100,9 |
|
|
4 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa tarkoitetun vanhempainloman aikaisen lisän määräksi 878,32 euroa ja yksinhuoltajavanhemmille 1 171,09 euroa.
5 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kotitalouslisän perusosaksi 164,27 euroa.
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun huollettavasta lapsesta maksettavan lisän määräksi 358,96 euroa.
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 243,55 euroa.
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi 87,69 euroa.
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen 69 artiklassa ja liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ulkomaankorvauksen vähimmäismääräksi 486,88 euroa.
6 artikla
Mukautetaan 1 päivästä tammikuuta 2009 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 8 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu kilometrikorvaus seuraavasti:
|
0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 0–200 km |
|
0,3651 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 201–1 000 km |
|
0,6085 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 1 001–2 000 km |
|
0,3651 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 2 001–3 000 km |
|
0,1216 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 3 001–4 000 km |
|
0,0586 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus on 4 001–10 000 km |
|
0 euroa kilometriltä matkaosuudelta, jonka pituus ylittää 10 000 km. |
Edellä oleviin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:
— |
182,54 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on 725–1 450 kilometriä, |
— |
365,04 euroa, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys rautateitse on yli 1 450 kilometriä. |
7 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivärahan määräksi
— |
37,73 euroa virkamiehelle, jolla on oikeus kotitalouslisään, |
— |
30,42 euroa virkamiehelle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään. |
8 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi
— |
1 074,14 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään, |
— |
638,68 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään. |
9 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 1 288,19 euroa, enimmäismääräksi 2 576,39 euroa ja kiinteämääräiseksi vähennykseksi 1 171,09 euroa.
10 artikla
Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2008 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 63 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva taulukko seuraavasti:
1.7.2008 |
|
PALKKATASO |
|||
URA-ALUE |
RYHMÄ |
1 |
2 |
3 |
4 |
A |
I |
6 565,32 |
7 378,56 |
8 191,80 |
9 005,04 |
II |
4 765,00 |
5 229,31 |
5 693,62 |
6 157,93 |
|
III |
4 004,25 |
4 182,62 |
4 360,99 |
4 539,36 |
|
B |
IV |
3 846,60 |
4 223,18 |
4 599,76 |
4 976,34 |
V |
3 021,43 |
3 220,60 |
3 419,77 |
3 618,94 |
|
C |
VI |
2 873,61 |
3 042,79 |
3 211,97 |
3 381,15 |
VII |
2 571,98 |
2 659,49 |
2 747,00 |
2 834,51 |
|
D |
VIII |
2 324,67 |
2 461,59 |
2 598,51 |
2 735,43 |
IX |
2 238,75 |
2 269,94 |
2 301,13 |
2 332,32 |
11 artikla
Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2008 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 93 artiklassa oleva kuukausittaisia peruspalkkoja koskeva taulukko seuraavasti:
TEHTÄVÄ RYHMÄ |
1.7.2008 |
PALKKATASO |
||||||
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
|
IV |
18 |
5 618,70 |
5 735,55 |
5 854,82 |
5 976,58 |
6 100,87 |
6 227,74 |
6 357,25 |
17 |
4 965,96 |
5 069,23 |
5 174,64 |
5 282,26 |
5 392,10 |
5 504,24 |
5 618,70 |
|
16 |
4 389,04 |
4 480,31 |
4 573,49 |
4 668,59 |
4 765,68 |
4 864,79 |
4 965,96 |
|
15 |
3 879,15 |
3 959,82 |
4 042,17 |
4 126,23 |
4 212,03 |
4 299,63 |
4 389,04 |
|
14 |
3 428,49 |
3 499,79 |
3 572,57 |
3 646,87 |
3 722,70 |
3 800,12 |
3 879,15 |
|
13 |
3 030,19 |
3 093,21 |
3 157,53 |
3 223,19 |
3 290,22 |
3 358,65 |
3 428,49 |
|
III |
12 |
3 879,08 |
3 959,75 |
4 042,09 |
4 126,14 |
4 211,95 |
4 299,53 |
4 388,94 |
11 |
3 428,46 |
3 499,75 |
3 572,53 |
3 646,82 |
3 722,65 |
3 800,06 |
3 879,08 |
|
10 |
3 030,18 |
3 093,19 |
3 157,51 |
3 223,17 |
3 290,20 |
3 358,62 |
3 428,46 |
|
9 |
2 678,17 |
2 733,86 |
2 790,71 |
2 848,74 |
2 907,98 |
2 968,45 |
3 030,18 |
|
8 |
2 367,05 |
2 416,27 |
2 466,52 |
2 517,81 |
2 570,17 |
2 623,61 |
2 678,17 |
|
II |
7 |
2 678,11 |
2 733,81 |
2 790,67 |
2 848,71 |
2 907,97 |
2 968,45 |
3 030,19 |
6 |
2 366,93 |
2 416,16 |
2 466,42 |
2 517,72 |
2 570,08 |
2 623,54 |
2 678,11 |
|
5 |
2 091,91 |
2 135,42 |
2 179,84 |
2 225,18 |
2 271,46 |
2 318,70 |
2 366,93 |
|
4 |
1 848,85 |
1 887,30 |
1 926,56 |
1 966,63 |
2 007,53 |
2 049,29 |
2 091,91 |
|
I |
3 |
2 277,64 |
2 324,91 |
2 373,16 |
2 422,41 |
2 472,69 |
2 524,01 |
2 576,39 |
2 |
2 013,53 |
2 055,32 |
2 097,98 |
2 141,52 |
2 185,96 |
2 231,33 |
2 277,64 |
|
1 |
1 780,05 |
1 816,99 |
1 854,70 |
1 893,20 |
1 932,49 |
1 972,59 |
2 013,53 |
12 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 94 artiklassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen vähimmäismääräksi
— |
807,93 euroa henkilölle, jolla on oikeus kotitalouslisään, |
— |
479,00 euroa henkilölle, jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään. |
13 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun työttömyyskorvauksen vähimmäismääräksi 966,15 euroa, enimmäismääräksi 1 932,29 euroa ja kiinteämääräiseksi vähennykseksi 878,32 euroa.
14 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (2) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyiksi korvauksiksi keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille 368,17 euroa, 555,70 euroa, 607,58 euroa ja 828,33 euroa.
15 artikla
Korjataan 1 päivästä heinäkuuta 2008 asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (3) 4 artiklassa tarkoitetut määrät kertoimella 5,314614.
16 artikla
Korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa oleva taulukko seuraavasti:
1.7.2008 |
PALKKATASO |
|||||||
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
16 |
16 299,08 |
16 983,99 |
17 697,68 |
17 697,68 |
17 697,68 |
17 697,68 |
|
|
15 |
14 405,66 |
15 011,01 |
15 641,79 |
16 076,97 |
16 299,08 |
16 983,99 |
|
|
14 |
12 732,20 |
13 267,22 |
13 824,73 |
14 209,36 |
14 405,66 |
15 011,01 |
15 641,79 |
16 299,08 |
13 |
11 253,14 |
11 726,01 |
12 218,75 |
12 558,70 |
12 732,20 |
|
|
|
12 |
9 945,89 |
10 363,83 |
10 799,33 |
11 099,79 |
11 253,14 |
11 726,01 |
12 218,75 |
12 732,20 |
11 |
8 790,51 |
9 159,90 |
9 544,81 |
9 810,36 |
9 945,89 |
10 363,83 |
10 799,33 |
11 253,14 |
10 |
7 769,34 |
8 095,82 |
8 436,01 |
8 670,72 |
8 790,51 |
9 159,90 |
9 544,81 |
9 945,89 |
9 |
6 866,80 |
7 155,35 |
7 456,03 |
7 663,46 |
7 769,34 |
|
|
|
8 |
6 069,10 |
6 324,13 |
6 589,88 |
6 773,22 |
6 866,80 |
7 155,35 |
7 456,03 |
7 769,34 |
7 |
5 364,07 |
5 589,48 |
5 824,35 |
5 986,40 |
6 069,10 |
6 324,13 |
6 589,88 |
6 866,80 |
6 |
4 740,94 |
4 940,16 |
5 147,76 |
5 290,97 |
5 364,07 |
5 589,48 |
5 824,35 |
6 069,10 |
5 |
4 190,20 |
4 366,28 |
4 549,76 |
4 676,34 |
4 740,94 |
4 940,16 |
5 147,76 |
5 364,07 |
4 |
3 703,44 |
3 859,06 |
4 021,22 |
4 133,10 |
4 190,20 |
4 366,28 |
4 549,76 |
4 740,94 |
3 |
3 273,22 |
3 410,76 |
3 554,09 |
3 652,97 |
3 703,44 |
3 859,06 |
4 021,22 |
4 190,20 |
2 |
2 892,98 |
3 014,55 |
3 141,22 |
3 228,61 |
3 273,22 |
3 410,76 |
3 554,09 |
3 703,44 |
1 |
2 556,91 |
2 664,35 |
2 776,31 |
2 853,56 |
2 892,98 |
|
|
|
17 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 14 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun huollettavasta lapsesta maksettavan lisän määräksi seuraava:
1.7.08–31.12.08 |
344,55 |
18 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 15 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun koulutuslisän määräksi seuraava:
1.7.08–31.8.08 |
70,14 |
19 artikla
Vahvistetaan 1 päivästä heinäkuuta 2008 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi ennen 1 päivää toukokuuta 2004 voimassa olleessa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa mainitun kiinteämääräisen korvauksen määräksi
— |
127,01 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 4 tai C 5, |
— |
194,73 euroa kuukaudessa virkamiehille, joiden palkkaluokka on C 1, C 2 tai C 3. |
20 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BARNIER
(1) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76, annettu 9 päivänä helmikuuta 1976, edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille (EYVL L 38, 13.2.1976, s. 1).
(3) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyjen vahvistamisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8).
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/17 |
NEUVOSTON ASETUS (EY, EURATOM) N:o 1324/2008,
annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,
Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän maksuosuuden mukauttamisesta 1 päivästä heinäkuuta 2008
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, jotka on vahvistettu asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1), ja erityisesti mainittujen henkilöstösääntöjen 83 a artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Eurostat esitti henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevan 13 artiklan mukaisesti 1 päivänä syyskuuta 2008 eläkejärjestelmän vuoden 2008 vakuutusmatemaattisen arviointiraportin, jossa ajantasaistetaan mainitussa liitteessä olevat muuttujat. Tämän arvioinnin mukaan eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen tasapainon varmistamiseen tarvittava maksuosuus on 10,9 prosenttia peruspalkasta. |
(2) |
Yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattisen tasapainon ylläpitämiseen tarvittavaa maksuosuutta olisi tästä syystä mukautettava 10,9 prosenttiin peruspalkasta. |
(3) |
Henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevan 12 artiklan mukaisesti koronkorkojen laskemisessa tarvittavan koron on oltava kyseisessä liitteessä olevassa 10 artiklassa tarkoitettu tosiasiallinen korko, ja sitä on näin ollen mukautettava, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Vahvistetaan henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi maksuosuudeksi 10,9 prosenttia 1 päivästä heinäkuuta 2008.
2 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklassa sekä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 40 artiklan neljännessä kohdassa ja 110 artiklan 3 kohdassa esitettävä koronkorkojen laskemisessa tarvittava korko on 3,1 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2009.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BARNIER
(1) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/18 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1325/2008,
annettu 22 päivänä joulukuuta 2008,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä joulukuuta 2008.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
CR |
110,3 |
MA |
79,8 |
|
TR |
84,6 |
|
ZZ |
91,6 |
|
0707 00 05 |
JO |
167,2 |
MA |
69,8 |
|
TR |
115,3 |
|
ZZ |
117,4 |
|
0709 90 70 |
MA |
127,3 |
TR |
81,0 |
|
ZZ |
104,2 |
|
0805 10 20 |
AR |
13,6 |
BR |
44,6 |
|
EG |
51,1 |
|
MA |
46,9 |
|
TR |
71,3 |
|
UY |
30,6 |
|
ZA |
41,3 |
|
ZW |
31,4 |
|
ZZ |
41,4 |
|
0805 20 10 |
MA |
74,4 |
TR |
64,0 |
|
ZZ |
69,2 |
|
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90 |
CN |
50,3 |
IL |
65,1 |
|
TR |
65,0 |
|
ZZ |
60,1 |
|
0805 50 10 |
MA |
64,0 |
TR |
54,7 |
|
ZZ |
59,4 |
|
0808 10 80 |
CA |
79,3 |
CN |
76,1 |
|
MK |
37,6 |
|
US |
86,9 |
|
ZA |
118,0 |
|
ZZ |
79,6 |
|
0808 20 50 |
CN |
71,5 |
TR |
107,0 |
|
US |
116,0 |
|
ZZ |
98,2 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/20 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1326/2008,
annettu 15 päivänä joulukuuta 2008,
erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän vähäisten muutosten hyväksymisestä (Chaource (SAN))
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja kyseisen asetuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla tutkinut Ranskan pyynnön muuttaa komission asetuksella (EY) N:o 1107/96 (2) rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Chaource” eritelmää. |
(2) |
Pyynnön tavoitteena on eritelmän muuttaminen tarkentamalla maidon käsittelyä ja lisäaineita koskevia käytäntöjä Chaource-juuston valmistuksessa. Käytännöillä varmistetaan alkuperänimityksellä suojatun juuston keskeisten ominaisuuksien säilyminen. |
(3) |
Komissio on tutkinut kyseessä olevan muutoksen ja katsonut sen olevan perusteltu. Koska muutos on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan mukaisesti vähäinen, komissio voi hyväksyä sen ilman kyseisen asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa kuvattua menettelyä. |
(4) |
Eritelmästä olisi julkaistava yhteenveto komission asetuksen (EY) N:o 1898/2006 (3) 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja asetuksen (EY) N:o 510/2006 17 artiklan 2 kohdan nojalla, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan suojatun alkuperänimityksen ”Chaource” eritelmä tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.
2 artikla
Koonnettu yhteenveto, joka sisältää eritelmän tärkeimmät kohdat, on tämän asetuksen liitteessä II.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.
(2) EYVL L 148, 21.6.1996, s. 1.
(3) EUVL L 369, 23.12.2006, s. 1.
LIITE I
Hyväksytään suojatun alkuperänimityksen ”Chaource” eritelmän muutokset seuraavasti:
”Tuotantomenetelmä”
Tuotantomenetelmän kuvausta koskevaa eritelmän 5 kohtaa täydennetään seuraavasti:
”(…) Maito voidaan juoksuttaa ainoastaan juoksuttimella.
Maidon tiivistäminen veden osittaisella poistamisella ennen hyytymistä on kielletty.
Maitoraaka-aineiden lisäksi maidossa tai valmistuksessa sallitaan ainesosina, valmistuksen apuaineina tai lisäaineina ainoastaan juoksutin, vaarattomat bakteeri-, hiiva- ja jalohomeviljelmät, kalsiumkloridi ja suola.
(…) Maitoraaka-aineiden, keskeneräisten tuotteiden, juustomassan ja tuoreen juuston säilytys miinusasteessa on kiellettyä.
Tuoreen ja kypsytettävän juuston säilytys suojakaasussa on kielletty.”
LIITE II
YHTEENVETO
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006
”CHAOURCE”
EY-N:o: FR-PDO-0217-0114/29.03.2006
SAN (X) SMM ( )
Tässä yhteenvedossa esitetään eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.
1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen
Nimi |
: |
Institut national de l’origine et de la qualité |
Osoite |
: |
51 rue d’Anjou, 75008 Paris, France |
Puhelin |
: |
(33) 153 89 80 00 |
Faksi |
: |
(33) 153 89 80 60 |
Sähköposti |
: |
info@inao.gouv.fr |
2. Ryhmittymä
Nimi |
: |
Syndicat de défense du fromage de Chaource |
Osoite |
: |
Ferme du Moulinet, 10150 Pont-Sainte-Marie, France |
Puhelin |
: |
(33) 325 49 90 48 |
Faksi |
: |
(33) 325 49 90 48 |
Sähköposti |
: |
syndicat-chaource@wanadoo.fr |
Kokoonpano |
: |
tuottaja/jalostaja (X) muu ( ) |
3. Tuotelaji
Luokka 1.3: |
Juustot |
4. Eritelmä
(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)
4.1. Nimi
”Chaource”
4.2. Tuotteen kuvaus
Lehmänmaidosta valmistettu pehmeä ja suolainen, homekuorinen juusto. Juustoa valmistetaan kahta eri kokoa, jotka ovat molemmat litteän sylinterinmallisia: isoa (halkaisija 11–11,5 cm, korkeus 6 cm, paino noin 450 grammaa) ja pientä (halkaisija 8,5–9 cm, korkeus 6 cm, paino noin 200 grammaa). Rasvapitoisuus on vähintään 50 prosenttia.
4.3. Maantieteellinen alue
Maantieteellinen alue on hyvin pieni alue Auben ja Yonnen departementeissa. Se kattaa Champagnen luonnonalueen, ja sen keskuksena on Chaourcen kunta.
|
Auben departementti Seuraavat kantonit kokonaisuudessaan: Aix-en-Othe, Bar-sur-Seine, Bouilly, Chaource, Ervy-le-Châtel, Mussy-sur-Seine, Les Riceys ja Troyes (7 kantonia) |
|
Yonnen departementti
|
4.4. Alkuperätodisteet
Kaikki toimijat täyttävät vaatimusten noudattamista koskevan ilmoituksen, jonka INAO rekisteröi. Ilmoituksen perusteella INAO pystyy tunnistamaan kaikki toimijat. Jokaisen toimijan on pidettävä INAO:n saatavilla rekisterit sekä kaikki maidon ja juustojen alkuperän, laadun ja tuotantoedellytysten tarkastamisen kannalta tarvittava aineisto.
Alkuperänimityksellä suojatun tuotteen ominaispiirteiden tarkastamisen yhteydessä tuotteiden laatu ja luonteenomaisuus varmistetaan analyyttisellä ja aistinvaraisella tutkimuksella.
4.5. Tuotantomenetelmä
Maidon tuotannon sekä valmistuksen ja kypsytyksen on tapahduttava maantieteellisellä alueella.
Juusto valmistetaan kypsytetystä ja juoksutetusta lehmänmaidosta pääosin maitohappokäymisellä. Se valutetaan luontaisesti ja hitaasti. Hyytymisaika on vähintään 12 tuntia. Juustoa kypsytetään vähintään kaksi viikkoa.
4.6. Yhteys maantieteelliseen alkuperään
Juusto tunnettiin jo keskiajalla. Chaourcen asukkaat tarjosivat sitä vuonna 1513 Langresin kuvernöörille, ja suullisessa perinteessä juusto mainitaan jo 1800-luvun alkupuolella, josta lähtien juustoa on myyty paikallisilla markkinoilla ja jopa Lyonin ja Pariisin kaltaisissa suurkaupungeissa. Alkuperänimitys hyväksyttiin vuonna 1970.
Alkuperänimityksen kattama alue sijaitsee jokilaaksossa, jolle on luonteenomaista lähinnä kalkkikivestä ja savesta muodostuva läpäisevä pohjamaa sekä useat vesiuomat ja lähteet. Lypsylehmiä laidunnetaan kesällä luonnonniityillä ja ruokitaan talvella alueelta kerätyllä heinällä. Perinteisten valmistusmenetelmien turvin juustonvalmistajat saavat juustolle lisäarvoa ja maataloustoiminta saadaan säilymään alueella.
4.7. Valvontaelin
Nimi |
: |
Institut national de l’origine et de la qualité |
Osoite |
: |
51 rue d’Anjou, 75008 Paris, France |
Puhelin |
: |
(33) 153 89 80 00 |
Faksi |
: |
(33) 153 89 80 60 |
Sähköposti |
: |
info@inao.gouv.fr |
Institut National de l’Origine et de la qualité on maatalousministeriön alainen hallinnollinen julkinen laitos, joka on oikeudelliselta muodoltaan oikeushenkilö.
Alkuperänimityksellä suojattujen tuotteiden tuotantoedellytysten valvonta on INAO:n vastuulla.
Nimi |
: |
Direction générale de la concurrence, de la consommation et de la répression des Fraudes (DGCCRF) |
Osoite |
: |
59 boulevard Vincent-Auriol, 75703 Paris Cedex 13, France |
Puhelin |
: |
(33) 144 87 17 17 |
Faksi |
: |
(33) 144 97 30 37 |
DGCCRF on talous-, valtiovarain- ja teollisuusministeriön yksikkö.
4.8. Merkinnät
Juustoon on lisättävä maininta ”Appellation d'Origine Contrôlée” (suojattu alkuperänimitys) ja tuotteen nimi.
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/24 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1327/2008,
annettu 19 päivänä joulukuuta 2008,
neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla annetun asetuksen (EY) N:o 1580/2007 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 103 h ja 127 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 (2) säädetään hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioita koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. |
(2) |
Sen varmistamiseksi, että kaikki tuottajat voisivat osallistua demokraattisesti tuottajaorganisaatiota koskeviin päätöksiin, jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä salliakseen oikeussubjektin valtuudet tai rajoittaakseen oikeussubjektin valtuuksia muuttaa tuottaja-organisaation päätöksiä tai hyväksyä tai hylätä tällaiset päätökset silloin, kun tuottajaorganisaatio on oikeussubjektin tarkoin määritelty osa, tai evätäkseen nämä valtuudet. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 32 artiklan 3 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta sallia tuottajaorganisaation muiden kuin tuottajajäsenten äänestää asioista, jotka liittyvät toimintarahastoihin, rajoittaa tällaista äänioikeutta tai evätä tällainen äänioikeus. On toivottavaa soveltaa tätä säännöstä myös mainitun asetuksen 36 artiklan 2 kohdan mukaisiin tuottajaorganisaatioiden liittojen jäseniin, jotka eivät ole tuottajaorganisaatioita, tuottajaorganisaatioiden liittojen osittaisten toimintaohjelmien toteuttamisen joustavoittamiseksi. Lisäksi viitattaessa toimintarahastoihin liittyviä päätöksiä koskevaan äänioikeuteen olisi selkeyden vuoksi viitattava toimintaohjelmiin liittyviin päätöksiin, sillä tuottajaorganisaatioiden liiton sijaan toimintarahastoihin liittyvien päätösten tulisi olla tuottajaorganisaation itsensä tekemiä. |
(4) |
Oikeusvarmuuden vuoksi olisi täsmennettävä, että asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty tuottajaryhmien muodostamisen kannustamista ja niiden hallinnoinnin helpottamista koskeva tuki on kiinteämääräinen maksu eikä tukihakemuksessa ole tarpeen esittää todisteita sen käytöstä. |
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 52 artiklan 5 kohdassa säädetään, että kaupan pidetyn tuotannon arvoon luetaan ainoastaan tuottajaorganisaation jäsenten tuotanto, jonka tuottajaorganisaatio pitää kaupan tai joka pidetään kaupan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 a artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti. Täten on sallittua sisällyttää jäsenten itsensä mainittujen kohtien mukaisesti kaupan pitämä tuotanto sen tuottajaorganisaation, jonka jäsen tuottaja on, kaupan pidetyn tuotannon arvoon, mutta jätettävä tämän arvon ulkopuolelle jäsenten itsensä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 125 a artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti kaupan pitämä tuotanto. Tuottajaorganisaatioiden etujen vuoksi viljelijöiden suoraan toisen tuottajaorganisaation välityksellä myymä tuotanto olisi sisällytettävä toisen tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvoon. Viljelijöiden suoraan markkinoilla myymää tuotantoa ei tulisi sisällyttää sen tuottajaorganisaation, jonka jäsen kyseinen tuottaja on, kaupan pidetyn tuotannon arvoon. |
(6) |
Oikeusvarmuuden vuoksi olisi täsmennettävä, että asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 a artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1580/2007 49 artiklassa säädetty tuottajaryhmien tukitaso voi tietyissä olosuhteissa olla suurempi kuin maaseudun kehittämisohjelmaan liittyviin toimenpiteisiin sovellettava tukitaso. |
(7) |
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 60 artiklan 2 kohdan kolmannessa ja neljännessä alakohdassa säädetään ympäristötoimiin myönnettävän tuen rajoittamisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (3) liitteessä säädettyihin enimmäismääriin. Tietynlaiset ympäristötoimet eivät liity suoraan tai välillisesti yksittäiseen lohkoon. Sen vuoksi 60 artiklan 2 kohtaa olisi muutettava siten, ettei rajoitusta sovelleta tällaisiin toimiin. |
(8) |
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 63 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että osittaisia toimintaohjelmia koskevat toimet rahoitetaan kokonaan jäseninä olevien tuottajaorganisaatioiden toimintavaroista maksetuilla maksuosuuksilla. On toivottavaa sallia, että tuottajaorganisaatioiden liittojen jäsenet, jotka eivät ole tuottajaorganisaatioita, rahoittavat tuottajaorganisaation liiton toteuttamia toimia tai investointeja sillä edellytyksellä, että kyseiset jäsenet ovat tuottajia tai niiden osuuskuntia. Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti ne voivat kuitenkin hyötyä ainoastaan välillisesti yhteisön rahoittamista toimenpiteistä esimerkiksi mittakaavaetujen vaikutuksen vuoksi. |
(9) |
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 120 artiklassa säädetään markkinoiltapoistotoimien ensimmäisen tason tarkastuksiin liittyvistä seuraamuksista. Varsinkin 120 artiklan a, b ja c alakohdassa on viittaus korvauksen määrään. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi säännöksessä olisi sen sijaan viitattava yhteisön rahoitusosuuden määrään. |
(10) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 f artiklan 2 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden velvoitteesta laatia kestäville toimintaohjelmille kansallinen strategia. Avoimuuden vuoksi minä tahansa vuonna sovellettava kansallinen strategia on sisällytettävä jäsenvaltioiden vuosikertomuksiin ja toimitettava komissiolle. |
(11) |
Monilla jäsenvaltioilla on erityisiä vaikeuksia huolehtia ajoissa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 f artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1580/2007 58 artiklassa tarkoitetun ympäristötoimia koskevan kansallisen säännöstön valmisteluista osana niiden kestävien toimintaohjelmien kansallista strategiaa. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi siirtymätoimenpiteenä sallittava lykätä vuoden 2009 toimintaohjelmia koskevia päätöksiä enintään 1 päivään maaliskuuta 2009 asti. Kaikkia toimintaohjelmia koskevat arvioidut määrät olisi toimitettava 31 päivään tammikuuta 2009 mennessä ja lopulliset hyväksytyt määrät 15 päivään maaliskuuta 2009 mennessä. |
(12) |
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 liitteessä VIII olevan 15 kohdan toisen alakohdan mukaisesti menekinedistämisaineistossa on oltava Euroopan yhteisön tunnus (ainoastaan, jos kyseessä on visuaalinen media), ja siihen on sisällyttävä seuraava kuvateksti: ”Euroopan yhteisön tuella rahoitettu kampanja”. Olisi täsmennettävä, että tämä velvoite koskee ainoastaan yleisluonteisia menekinedistämistoimia ja laatumerkkien edistämistoimia. Tuottajaorganisaatioita, tuottajaorganisaatioiden liittoja ja mainitun asetuksen 52 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja tytäryrityksiä olisi kiellettävä selkeästi käyttämästä Euroopan yhteisön tunnusta niiden tuote-/tavaramerkkien menekinedistämisessä. |
(13) |
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 liitteessä XIII olevan 2 kohdan a alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on ilmoitettava markkinoilta poistettujen tuotteiden määrä tuotteittain ja kuukausittain eriteltynä. Avoimuuden vuoksi on kuitenkin tarpeen eritellä nämä määrät ilmaisjakeluun toimitettuihin määriin ja kokonaismääriin. |
(14) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1580/2007 olisi muutettava. |
(15) |
Jotta asetuksen (EY) N:o 1580/2007 52 artiklan 5 kohtaan ja 63 artiklan 3 kohtaan tehdyt muutokset voitaisiin ottaa käyttöön ongelmitta, kyseisiä muutoksia olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen. |
(16) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1580/2007 seuraavasti:
1) |
Lisätään 33 artiklaan kohta seuraavasti: ”Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä rajoittaakseen oikeussubjektin valtuuksia muuttaa tuottaja-organisaation päätöksiä tai hyväksyä tai hylätä tällaiset päätökset silloin, kun tuottajaorganisaatio on oikeussubjektin tarkoin määritelty osa, tai evätäkseen tällaiset valtuudet.” |
2) |
Muutetaan 36 artiklan 2 kohta seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan 49 artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
4) |
Korvataan 52 artiklan 5 kohta seuraavasti: ”5. Kaupan pidetyn tuotannon arvoon sisällytetään ainoastaan tuottajaorganisaation jäsenten tuotanto, jonka tuottajaorganisaatio pitää kaupan. Tuottajaorganisaation jäsenten tuotanto, jonka oman organisaation osoittama toinen tuottajaorganisaatio pitää kaupan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (4) 125 a artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, sisällytetään toisen tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvoon. |
5) |
Muutetaan 60 artiklan 2 kohta seuraavasti:
|
6) |
Korvataan 63 artiklan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:
|
7) |
Korvataan 120 artiklan a, b ja c alakohdassa ilmaisu ”korvauksen” ilmaisulla ”yhteisön rahoitusosuuden”. |
8) |
Lisätään 152 artiklaan kohdat seuraavasti: ”9. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 65 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluista syistä tehdä päätöksen vuoden 2009 toimintaohjelmista ja rahastoista viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2009. Hyväksyntäpäätöksessä voidaan määrätä, että menot ovat tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen. 10. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 99 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden, jotka lykkäsivät vuoden 2009 toimintaohjelmia koskevia päätöksiä edellisen kohdan mukaisesti, on ilmoitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2009 arvio vuoden 2009 toimintarahaston määrästä kaikkien toimintaohjelmien osalta. Tiedonannossa on mainittava selkeästi toimintarahaston kokonaismäärä ja kokonaismäärä, jolla yhteisö rahoittaa kyseistä toimintarahastoa. Määrät on eriteltävä määriin, jotka johtuvat kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteistä ja muista toimenpiteistä. Edellisessä alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuoden 2009 toimintarahaston lopullinen hyväksytty määrä kaikkien toimintaohjelmien osalta edellä tarkoitettu jaottelu mukaan luettuna 15 päivään maaliskuuta 2009 mennessä.” |
9) |
Muutetaan liitteet VIII ja XIII tämän asetuksen liitteen mukaisesti. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Asetuksen 1 artiklan 4 ja 6 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.
(3) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.
(4) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.”
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1580/2007 liitteet seuraavasti:
1) |
Korvataan liitteessä VIII olevan 15 kohdan toinen alakohta seuraavasti: ”Yleisluonteisiin menekinedistämistoimiin ja laatumerkkien edistämistoimiin liittyvässä menekinedistämisaineistossa on oltava Euroopan yhteisön tunnus (ainoastaan, jos kyseessä on visuaalinen media), ja siihen on sisällyttävä seuraava kuvateksti: ”Euroopan yhteisön tuella rahoitettu kampanja”. Tuottajaorganisaatiot, tuottajaorganisaatioiden liitot ja 52 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut tytäryritykset eivät saa käyttää Euroopan yhteisön tunnusta niiden tuote-/tavaramerkkien menekinedistämisessä.”; |
2) |
Muutetaan liite XIII seuraavasti:
|
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/28 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1328/2008,
annettu 22 päivänä joulukuuta 2008,
tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 liitteiden I, II, III, V, VII ja VIII muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 (1) ja erityisesti sen 19 artiklan
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen tekstiilituotteiden tuontia koskevat yhteiset menettelyt olisi saatettava ajan tasalle viimeaikaisen kehityksen huomioon ottamiseksi. |
(2) |
Kiinan kanssa käyttöön otetun kaksinkertaisen tarkkailun järjestelmän soveltaminen päättyy 31 päivänä joulukuuta 2008. |
(3) |
Neuvosto hyväksyi päätöksellä 2008/939/EY (2) Euroopan yhteisön ja Valko-Venäjän tasavallan tekstiilituotekauppaa koskevan kahdenvälisen sopimuksen allekirjoittamisen ja väliaikaisen soveltamisen. |
(4) |
Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2658/87 (3) tehdyt muutokset vaikuttavat myös asetuksen (ETY) N:o 3030/93 liitteessä I oleviin tiettyihin koodeihin. |
(5) |
Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 3030/93 olisi muutettava. |
(6) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (ETY) N:o 3030/93 17 artiklalla perustetun tekstiilikomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 3030/93 liitteet I, II, III, V, VII ja VIII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Catherine ASHTON
Komission jäsen
(1) EYVL L 275, 8.11.1993, s. 1.
(2) EUVL L 335, 13.12.2008, s. 39.
(3) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.
LIITE I
Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 3030/93 liitteet I, II, III, V, VII ja VIII seuraavasti:
1) |
Korvataan liite I seuraavasti: ”LIITE I SOPIMUKSEN 1 ARTIKLASSA TARKOITETUT TEKSTIILITUOTTEET (1)
LIITE I A
LIITE I B
|
2) |
Korvataan liite II seuraavasti: ”LIITE II 1 ARTIKLASSA TARKOITETUT VIEJÄMAAT Valko-Venäjä Venäjä Serbia Uzbekistan” |
3) |
Muutetaan liite III seuraavasti:
|
4) |
Korvataan liite V seuraavasti: ”LIITE V YHTEISÖN MÄÄRÄLLISET RAJOITUKSET Sovelletaan vuonna 2009.
|
5) |
Korvataan liitteessä VII oleva taulukko seuraavasti: ”Taulukko Yhteisön määrälliset rajoitukset ulkoisessa jalostusmenettelyssä jälleentuoduille tavaroille Sovelletaan vuonna 2009.
|
6) |
Korvataan liitteessä VIII olevat taulukot seuraavasti:
|
(1) Huom.: Tämä koskee ainoastaan luokkia 1–114 lukuun ottamatta Valko-Venäjää, Venäjän federaatiota, Uzbekistania ja Serbiaa, joiden osalta se koskee luokkia 1–161.
(2) Sovelletaan ainoastaan Kiinasta peräisin olevaan tuontiin.
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/56 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1329/2008,
annettu 22 päivänä joulukuuta 2008,
yksityisen varastoinnin tukena toteutettavista sianlihamarkkinoiden kiireellisistä tukitoimenpiteistä Yhdistyneen kuningaskunnan osassa
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 37 artiklan, 43 artiklan a ja d alakohdan ja 191 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 37 artiklassa säädetään, että kun teurastettujen sikojen yhteisön markkinoiden keskihinta, joka on vahvistettu kussakin jäsenvaltiossa yhteisön edustavilla markkinoilla noteerattujen ja kunkin jäsenvaltion sikakarjan suhteellista merkitystä ilmaisevilla kertoimilla painotettujen hintojen perusteella, on alle 103 prosenttia viitehinnasta ja tulee todennäköisesti pysymään tällä tasolla, komissio voi päättää myöntää tukea yksityistä varastointia varten. |
(2) |
Markkinahinnat ovat laskeneet edellä mainitun tason alapuolelle, ja kausittaisen ja jaksottaisen kehityksen vuoksi tilanne saattaa jatkua samanlaisena. |
(3) |
Sianlihamarkkinoiden tilanne Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa on erityisen kriittinen ottaen huomioon äskettäin todetut korkeat dioksiinipitoisuudet Irlannista peräisin olevassa sianlihassa. Toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet erilaisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. |
(4) |
Irlantilaisille sikatiloille toimitettiin saastunutta rehua. Saastunut rehu muodostaa hyvin suuren osan sikojen ravinnosta, minkä seurauksena saastuneen rehun kanssa kosketuksissa olleilta tiloilta peräisin olevan sianlihan dioksiinipitoisuus on korkea. Ottaen huomioon sianlihan jäljittämiseen tuotantotiloille asti liittyvät vaikeudet ja saastuneessa sianlihassa todetut korkeat dioksiinipitoisuudet toimivaltaiset viranomaiset päättivät varotoimenpiteenä poistaa markkinoilta kaiken sianlihan ja kaikki sianlihatuotteet. |
(5) |
Nämä toimenpiteet aiheuttavat vakavia häiriöitä Pohjois-Irlannin sianlihamarkkinoilla. Ottaen huomioon Pohjois-Irlannin sianlihamarkkinoita koettelevat poikkeukselliset olosuhteet ja käytännön vaikeudet on aiheellista säätää kiireellisistä yhteisön markkinatukitoimenpiteistä myöntämällä Pohjois-Irlannissa yksityisen varastoinnin tukea rajoitetun ajan rajoitetulle määrälle tuotteita. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 31 artiklassa säädetään, että sianlihalle voidaan myöntää yksityisen varastoinnin tukea ja että komissio vahvistaa sen ennakolta tai tarjouskilpailumenettelyllä. |
(7) |
Koska Pohjois-Irlannin sianlihamarkkinoiden tilanne edellyttää ripeitä käytännön toimia, sopivin menettely yksityisen varastoinnin tuen myöntämiseksi on sen vahvistaminen ennakolta. |
(8) |
Yksityisen varastoinnin tuen myöntämistä koskevista yhteisistä säännöistä eräiden maataloustuotteiden alalla 20 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 826/2008 (2) vahvistetaan yksityisen varastoinnin tukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevat yhteiset säännöt. |
(9) |
Asetuksen (EY) N:o 826/2008 6 artiklan mukaisesti ennakolta vahvistettu tuki on myönnettävä mainitun asetuksen III luvussa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten mukaisesti. |
(10) |
Erityisolosuhteiden perusteella on tarpeen edellyttää, että varastoitavat tuotteet on saatu sioista, jotka on kasvatettu sellaisilla tiloilla, joiden osalta voidaan varmistaa, etteivät ne ole olleet kosketuksissa saastuneen rehun kanssa. Lisäksi on säädettävä, että kyseiset tuotteet ovat peräisin Irlannissa tai Pohjois-Irlannissa kasvatetuista ja Pohjois-Irlannissa teurastetuista sioista. |
(11) |
Toimenpiteen hallinnoinnin helpottamiseksi sianlihatuotteet luokitellaan varastointikustannusten tasoa vastaaviin ryhmiin. |
(12) |
Sopimusten tekemisestä johtuvien hallinnollisten ja valvontatehtävien helpottamiseksi olisi vahvistettava vähimmäismäärät tuotteille, jotka kunkin hakijan on toimitettava. |
(13) |
Olisi vahvistettava vakuus sen varmistamiseksi, että toimijat täyttävät sopimusvelvoitteensa ja että toimenpiteestä saadaan toivottu markkinavaikutus. |
(14) |
Sianlihatuotteiden vienti edistää markkinoiden tasapainottamista. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 826/2008 28 artiklan 3 kohdan säännöksiä olisi sovellettava, jos varastointijaksoa lyhennetään silloin, kun varastosta poistetut tuotteet on tarkoitettu vientiin. Olisi vahvistettava päivittäiset määrät, joita sovelletaan kyseisessä artiklassa tarkoitettuun tuen määrän vähentämiseen. |
(15) |
Asetuksen (EY) N:o 826/2008 28 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi ja jotta tilanne olisi toimijoiden kannalta johdonmukainen ja selkeä, kyseisessä alakohdassa tarkoitettu kahden kuukauden jakso on tarpeen ilmoittaa päivinä. |
(16) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Soveltamisala
1. Yksityisen varastoinnin tukea myönnetään sianlihatuotteille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:
a) |
ne on saatu sioista, joita on kasvatettu Irlannissa tai Pohjois-Irlannissa vähintään kahden Pohjois-Irlannissa tapahtuvaa teurastusta edeltäneen kuukauden ajan; |
b) |
ne ovat laadultaan virheettömiä, aitoja ja kauppakelpoisia ja peräisin sellaisilla tiloilla kasvatetuista sioista, joiden osalta voidaan osoittaa, ettei niillä ole käytetty korkean dioksiini- ja PCB-pitoisuuden saastuttamaa rehua. |
2. Tukikelpoiset tuotteet ja niihin liittyvät määrät luetellaan liitteessä.
2 artikla
Sovellettavat säännöt
Asetuksen (EY) N:o 826/2008 säännöksiä sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.
3 artikla
Hakemusten jättäminen
1. Pohjois-Irlannissa voidaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen jättää yksityisen varastoinnin tukea koskevia hakemuksia 1 artiklan mukaisesti tukikelpoisten sianlihatuotteiden ryhmien osalta.
2. Hakemusten on koskettava 90, 120, 150 tai 180 päivän varastointijaksoa.
3. Hakemusten on koskettava ainoastaan yhtä liitteessä lueteltua tuoteryhmää, ja niissä on ilmoitettava asianomainen CN-koodi kyseisessä ryhmässä.
4. Toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 artiklan 1 kohdan säännöksiä noudatetaan.
4 artikla
Vähimmäismäärät
Kunkin hakemuksen on koskettava vähintään
a) |
10:tä tonnia luuttomiksi leikattuja tuotteita; |
b) |
15:tä tonnia muita tuotteita. |
5 artikla
Vakuudet
Hakemusten mukana on toimitettava vakuus, joka vastaa 20:tä prosenttia liitteen sarakkeissa 3–6 vahvistetuista tuen määristä.
6 artikla
Kokonaismäärä
Kokonaismäärä, josta sopimukset voidaan tehdä asetuksen (EY) N:o 826/2008 19 artiklan mukaisesti, saa olla enintään 15 000 tuotepainotonnia.
7 artikla
Vientiin tarkoitettujen tuotteiden varastostapoisto
1. Asetuksen (EY) N:o 826/2008 28 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltaminen edellyttää 60 päivän pituisen varastoinnin vähimmäisajan päättymistä.
2. Asetuksen (EY) N:o 826/2008 28 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan soveltamiseksi päivittäiset määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteen sarakkeessa 7.
8 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 223, 21.8.2008, s. 3.
LIITE
Tuoteryhmät |
Tuotteet, joille tukea myönnetään |
Tuen määrä varastointikuukausittain (euroa/tonni) |
Vähennys (euroa) |
|||
90 päivää |
120 päivää |
150 päivää |
180 päivää |
päivää kohti |
||
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
Ryhmä 1 |
||||||
ex 0203 11 10 |
Puoliruhot, ilman eturaajoja, saparoa, munuaisia, pallealihaa ja selkäydintä (1) |
278 |
315 |
352 |
389 |
1,24 |
Ryhmä 2 |
||||||
ex 0203 12 11 |
Kinkut |
|
|
|
|
|
ex 0203 12 19 |
Lavat |
|
|
|
|
|
ex 0203 19 11 |
Kinkut |
|
|
|
|
|
ex 0203 19 13 |
Selät etuselkineen tai niitä ilman, tai ainoastaan etuselät, selät kärkiosineen tai niitä ilman (2) (3) |
337 |
379 |
421 |
463 |
1,41 |
ex 0203 19 55 |
Kinkut, lavat, etuosat, selät etuselkineen tai niitä ilman, tai ainoastaan etuselät, selät kärkiosineen tai niitä ilman, luuttomat (4) (5) |
|
|
|
|
|
Ryhmä 3 |
||||||
ex 0203 19 15 |
Kylki ja vatsa kokonaisena tai suorakulmaisesti leikattuna |
164 |
197 |
230 |
263 |
1,09 |
ex 0203 19 55 |
Kylki ja vatsa kokonaisena tai suorakulmaisesti leikattuna, ilman kamaraa ja kylkiluita |
|
|
|
|
|
Ryhmä 4 |
||||||
ex 0203 19 55 |
Palat, jotka vastaavat keskipaloja (middles) kamaroineen ja nahanalaisine rasvoineen tai niitä ilman, luuttomat (6) |
255 |
290 |
325 |
360 |
1,17 |
(1) Tukea voidaan myöntää myös Wiltshire-paloittelumenetelmän mukaisesti käsitellyille puoliruhoille, eli ilman päätä, poskia, kurkkua, sorkkia, saparoa, kylkirasvaa, munuaisia, sisäfileetä, lapaluuta, rintalastaa, selkärankaa, lonkkaluuta ja palleaa oleville puoliruhoille.
(2) Selkäpalat ja etuselät voivat olla kamaroineen tai niitä ilman, kiinni olevan nahanalaisen rasvakerroksen paksuus ei saa kuitenkaan ylittää 25:ttä millimetriä.
(3) Sopimusmäärä voi käsittää minkä tahansa mainittujen tuotteiden yhdistelmän.
(4) Selkäpalat ja etuselät voivat olla kamaroineen tai niitä ilman, kiinni olevan nahanalaisen rasvakerroksen paksuus ei saa kuitenkaan ylittää 25:ttä millimetriä.
(5) Sopimusmäärä voi käsittää minkä tahansa mainittujen tuotteiden yhdistelmän.
(6) Sama tarjontamuoto kuin CN-koodiin 0210 19 20 kuuluville tuotteille.
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/60 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1330/2008,
annettu 22 päivänä joulukuuta 2008,
tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 103. kerran
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä sekä Afganistaniin suuntautuvan tiettyjen tavaroiden ja palvelujen viennin kieltämisestä, Afganistanin Talebania koskevien lentokiellon ja varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen laajentamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 467/2001 kumoamisesta 27 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. |
(2) |
Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 21 ja 27 päivänä lokakuuta 2008 sekä 12 päivänä marraskuuta 2008 muuttaa luetteloa luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee, lisäämällä luetteloon seitsemän luonnollista henkilöä saatuaan tiedon heidän kuulumisestaan Al-Qaidaan. Muutoksien perustelut on toimitettu komissiolle. |
(3) |
Sen vuoksi liite I olisi muutettava vastaavasti. |
(4) |
Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, asetuksen on tultava voimaan välittömästi. |
(5) |
Koska YK:n luettelossa ei ole kyseisten luonnollisten henkilöiden nykyisiä osoitteita, Euroopan unionin virallisessa lehdessä olisi julkaistava ilmoitus, jotta kyseiset luonnolliset henkilöt voivat ottaa yhteyttä komissioon ja jotta komissio voi ilmoittaa kyseisille henkilöille syyt, joihin tämä asetus perustuu, antaa heille mahdollisuuden kommentoida näitä syitä ja tarkastella tätä asetusta saatujen kommenttien ja mahdollisten lisätietojen perusteella uudelleen, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Eneko LANDÁBURU
Ulkosuhteiden pääosaston pääjohtaja
(1) EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I seuraavasti:
Lisätään luonnollisten henkilöiden luetteloon seuraavat:
(1) |
Abdulbasit Abdulrahim (alias a) Abdul Basit Fadil Abdul Rahim, b) Abdelbasit Abdelrahim, c) Abdullah Mansour, d) Abdallah Mansour, e) Adbulrahim Abdulbasit Fadil Mahoud). Osoite: Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta. Syntynyt 2.7.1968 Gdabiassa, Libyassa. Passin nro 800220972 (Yhdistyneen kuningaskunnan passi). Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen. Muita tietoja: a) Yhdistyneen kuningaskunnan sosiaaliturvatunnus PX053496A; b) mukana Libyan islamilaisen taisteluryhmän (LIFG) varainkeruussa; c) ollut Yhdistyneessä kuningaskunnassa LIFG:n johtopaikoilla; d) yhteydessä SANABEL Relief Agencyn johtajiin Ghuma Abd’rabbahiin, Taher Nasufiin ja Abdulbaqi Mohammed Khalediin sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleviin LIFG:n jäseniin, kuten LIFG:n korkea-arvoiseen jäseneen Ismail Kamokaan, joka on tuomittu Yhdistyneessä kuningaskunnassa kesäkuussa 2007 terrorismin rahoittamisesta. |
(2) |
Redouane El Habhab (alias Abdelrahman). Osoite: Iltisstrasse 58, 24143 Kiel, Saksa (aiempi osoite). Syntynyt 20.12.1969 Casablancassa, Marokossa. Saksan kansalainen. Passin nro 1005552350 (myönnetty Kielissä, Saksassa 27.3.2001, voimassaolo päättyy 26.3.2011). Henkilötodistuksen nro 1007850441 (Saksan liittotasavallan henkilötodistus, myönnetty Kielissä, Saksassa 27.3.2001, voimassaolo päättyy 26.3.2011). Muita tietoja: Tällä hetkellä vankilassa Lyypekissä, Saksassa. |
(3) |
Maftah Mohamed Elmabruk (alias a) Muftah Al Mabrook, b) Mustah ElMabruk, c) Maftah El Mobruk, d) Muftah El Mabruk, e) Maftah Elmobruk, f) Al Hajj Abd Al Haqq, g) Al Haj Abd Al Hak). Osoite: Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta. Syntynyt 1.5.1950 Libyassa. Libyan kansalainen. Muita tietoja: a) Yhdistyneen kuningaskunnan sosiaaliturvatunnus PW503042C; b) kotipaikka Yhdistyneessä kuningaskunnassa; c) mukana Libyan islamilaisen taisteluryhmän (LIFG) varainkeruussa. Yhteydessä Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleviin LIFG:n jäseniin, kuten Mohammed Benhammediin ja LIFG:n korkea-arvoiseen jäseneen Ismail Kamokaan, joka on tuomittu Yhdistyneessä kuningaskunnassa kesäkuussa 2007 terrorismin rahoittamisesta. |
(4) |
Abdelrazag Elsharif Elosta (alias Abdelrazag Elsharif Al Usta). Osoite: Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta. Syntynyt 20.6.1963 Sogumassa, Libyassa. Passin nro 304875071 (Yhdistyneen kuningaskunnan passi). Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen. Muita tietoja: a) Yhdistyneen kuningaskunnan sosiaaliturvatunnus PW669539D; b) mukana Libyan islamilaisen taisteluryhmän (LIFG) varainkeruussa ja taloudellisessa tukemisessa. Yhteydessä Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleviin LIFG:n jäseniin, kuten Mohammed Benhammediin, Taher Nasufiin ja LIFG:n korkea-arvoiseen jäseneen Ismail Kamokaan, joka on tuomittu Yhdistyneessä kuningaskunnassa kesäkuussa 2007 terrorismin rahoittamisesta. |
(5) |
Fritz Martin Gelowicz (alias a) Robert Konars (syntynyt 10.4.1979 Liègessä, Belgiassa), b) Markus Gebert, c) Malik, d) Benzl, e) Bentley). Osoite: Böfinger Weg 20, 89075 Ulm, Saksa (aiempi osoite). Syntynyt 1.9.1979 Münchenissä, Saksassa. Saksan kansalainen. Passin nro 7020069907 (Ulmissa, Saksassa myönnetty Saksan passi, joka on voimassa 11. toukokuuta 2010 saakka). Henkilötunnus: 7020783883 (Ulmissa, Saksassa myönnetty Saksan liittotasavallan henkilötodistus, jonka voimassaolo päättynyt 10.6.2008). Muita tietoja: a) Yhteydessä islamilaiseen Jihadiin ainakin vuoden 2006 alusta lukien. Daniel Martin Schneiderin ja Adem Yilmazin liittolainen. Koulutettu räjähteiden valmistamiseen ja käyttöön; b) Pidätetty Medebachissa, Saksassa 4. syyskuuta 2007 ja säilöön otettuna Saksassa 5. syyskuuta 2007 alkaen (tilanne lokakuussa 2008). |
(6) |
Daniel Martin Schneider (alias Abdullah). Osoite: Petrusstrasse 32, 66125 Herrensohr, Dudweiler, Saarbrücken, Saksa (aiempi osoite). Syntynyt 9.9.1985 Neunkirchenissä (Saar), Saksassa. Saksan kansalainen. Passin nro 2318047793 (Friedrichsthalissa, Saksassa 17.5.2006 myönnetty Saksan passi, joka on voimassa 16.5.2011 saakka). Henkilötunnus: 2318229333 (Friedrichsthalissa, Saksassa 17.5.2006 myönnetty Saksan liittotasavallan henkilötodistus, joka on voimassa 16.5.2011 saakka (ilmoitettu kadonneeksi)). Muita tietoja: a) Yhteydessä islamilaiseen Jihadiin ainakin vuoden 2006 alusta lukien. Fritz Martin Gelowiczin ja Adem Yilmazin liittolainen; b) Pidätetty Medebachissa, Saksassa 4. syyskuuta 2007 ja säilöön otettuna Saksassa 5. syyskuuta 2007 alkaen (tilanne lokakuussa 2008). |
(7) |
Adem Yilmaz (alias Talha). Syntynyt 4.11.1978 Bayburtissa, Turkissa. Turkin kansalainen. Passin nro TR-P 614 166 (Turkin pääkonsulinviraston Frankfurt am Mainissa 22.3.2008 myöntämä Turkin passi, joka on voimassa 15.9.2009 saakka). Osoite: Südliche Ringstrasse 133, 63225 Langen, Saksa (aiempi osoite). Muita tietoja: a) Yhteydessä islamilaiseen Jihadiin ainakin vuoden 2006 alusta lukien. Fritz Martin Gelowiczin ja Daniel Martin Schneiderin liittolainen; b) Pidätetty Medebachissa, Saksassa 4. syyskuuta 2007 ja säilöön otettuna Saksassa 5. syyskuuta 2007 alkaen (tilanne lokakuussa 2008). |
DIREKTIIVIT
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/62 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/110/EY,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,
yhteisön rautateiden turvallisuudesta annetun direktiivin 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Rautatiekuljetuspalvelujen yhteismarkkinoiden luomiseen tähtäävien toimien jatkamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet direktiivin 2004/49/EY (3), jolla luodaan rautateiden turvallisuutta koskevat yhteiset sääntelypuitteet. |
(2) |
Rautateiden kalustoyksikköjen käyttöönottoa koskeviin lupamenettelyihin sovellettiin alun perin Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/48/EY (4) ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/16/EY (5) yhteisön rautatiejärjestelmän uusien tai uudistettujen osien osalta sekä direktiiviä 2004/49/EY jo käytössä olevien kalustoyksikköjen osalta. Paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti sekä yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja uudistamiseksi kaikki säännökset, jotka koskevat rautateiden kalustoyksikköjen käyttöönottoa koskevia lupamenettelyjä, olisi sisällytettävä yhteen säädökseen. Direktiivin 2004/49/EY nykyinen 14 artikla olisi näin ollen poistettava ja uusi säännös jo käytössä olevien kalustoyksikköjen käyttöönottoa koskevista lupamenettelyistä olisi sisällytettävä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2008/57/EY (uudelleen laadittu toisinto) (6), jäljempänä ’rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi’, joka on korvannut direktiivit 96/48/EY ja 2001/16/EY. |
(3) |
Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vuoden 1999 muutosten voimaantulo 1 päivänä heinäkuuta 2006 on tuonut mukanaan uusia sääntöjä, joita sovelletaan kalustoyksikköjen käyttöä koskeviin sopimuksiin. Sen liitteenä olevat vaunujen käyttöä kansainvälisessä rautatieliikenteessä koskevia sopimuksia koskevat yhdenmukaiset oikeussäännökset (CUV) eivät enää edellytä, että vaunujen haltijat rekisteröivät vaununsa rautatieyrityksessä. Aiempaa rautatieyritysten välistä sopimusta (”Regolamento Internazionale Veicoli”, RIV) ei enää sovelleta, vaan se on osittain korvattu rautatieyritysten ja vaunujen haltijoiden välisellä uudella yksityisellä ja vapaaehtoisella yleisellä sopimuksella vaunujen käytöstä (GCU-sopimus); sen mukaan vaunujen haltijat ovat vastuussa vaunujensa huollosta. Näiden muutosten huomioon ottamiseksi ja direktiivin 2004/49/EY täytäntöönpanon helpottamiseksi rautatieyritysten turvallisuustodistusten myöntämisen osalta olisi määriteltävä käsitteet ”haltija” ja ”kunnossapidosta vastaava yksikkö” sekä määritettävä näiden toimijoiden ja rautatieyritysten välinen suhde. |
(4) |
”Haltijan” määritelmän olisi vastattava mahdollisimman suurelta osin vuoden 1999 COTIF-yleissopimuksessa käytettyä määritelmää. Kalustoyksikköjen haltijat voivat olla monen tyyppisiä toimijoita, kuten omistaja, vaunuja liiketoiminnassa käyttävä yhtiö, kalustoyksikköjä rautatieyritykselle vuokraava yhtiö, rautatieyritys tai kalustoyksikköjä infrastruktuurinsa kunnossapitoon käyttävä infrastruktuurin haltija. Kalustoyksikkö on näiden toimijoiden määräämisvallassa sen käyttämiseksi rautatieyritysten ja infrastruktuurin haltijoiden kuljetusvälineenä. Epäselvyyksien välttämiseksi haltijan olisi oltava selvästi määritetty rautateiden yhteentoimivuusdirektiivin 33 artiklassa säädetyssä kansallisessa kalustorekisterissä. |
(5) |
Jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus jättää historiallisesti arvokkaat rautatiet, museorautatiet ja matkailijoille tarkoitetut rautatiet tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jotta taataan johdonmukaisuus nykyisen rautatielainsäädännön kanssa ja vältetään tarpeettomien rasitusten asettaminen. |
(6) |
Ennen kuin kalustoyksikkö otetaan käyttöön tai sitä käytetään verkossa, sen kunnossapidosta vastaava yksikkö olisi määritettävä kansallisessa kalustorekisterissä. Kunnossapidosta vastaava yksikkö voisi olla rautatieyritys, infrastruktuurin haltija tai kalustoyksikön haltija. |
(7) |
Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus täyttää kunnossapidosta vastaavan yksikön määrittelyä ja sertifiointia koskevat velvollisuudet vaihtoehtoisin toimenpitein siltä osin kuin tämä koskee kalustoyksikköjä, jotka on rekisteröity kolmannessa maassa ja joita ylläpidetään tuon maan lainsäädännön mukaisesti, ja kalustoyksikköjä, joita käytetään rautatieverkostoissa tai radoilla, joiden raideleveys on muu kuin yhteisön pääasiallisen rataverkoston ja joiden osalta vaatimus määritellä kunnossapidosta vastaava yksikkö on varmistettu vaihtoehtoisesti kolmansien maiden kanssa tehdyillä kansainvälisillä sopimuksilla, sekä kalustoyksikköjä, joita käytetään historiallisesti arvokkailla rautateillä, museorautateillä ja matkailijoille tarkoitetuilla rautateillä, tai sotamateriaalia sekä erikoiskuljetuksia, joilta vaaditaan kansallisen turvallisuusviranomaisen tapauskohtainen lupa ennen kuljetuksen suorittamista. Tällaisissa tilanteissa asianomaisilla jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus hyväksyä kalustoyksikköjä siinä verkossa, jonka osalta se on toimivaltainen, vaikkei kalustoyksiköille ole osoitettu kunnossapidosta vastaavaa yksikköä tai vaikka kunnossapidosta vastaavalla yksiköllä ei ole sertifiointia. Asianomaisen jäsenvaltion olisi kuitenkin nimenomaisesti päätettävä tällaisista poikkeuksista, ja Euroopan rautatieviraston, jäljempänä ”virasto”, olisi analysoitava niitä turvallisuustasoa koskevan kertomuksensa yhteydessä. |
(8) |
Jos rautatieyritys tai infrastruktuurin haltija käyttää kalustoyksikköä, jolle ei ole rekisteröity kunnossapidosta vastaavaa yksikköä tai jonka kunnossapidosta vastaavaa yksikköä ei ole sertifioitu, sen olisi valvottava kaikkia tällaisen kalustoyksikön käyttöön liittyviä riskejä. Rautatieyrityksen tai infrastruktuurin haltijan olisi osoitettava kykynsä tällaisten riskien hallintaan turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä sertifioinnilla ja tarvittaessa turvallisuustodistuksellaan tai -luvallaan. |
(9) |
Tavaravaunujen osalta kunnossapidosta vastaavan yksikön olisi oltava sertifioitu viraston kehittämän ja komission hyväksymän järjestelmän mukaisesti. Mikäli kunnossapidosta vastaava yksikkö on rautatieyritys tai infrastruktuurin haltija, tämän sertifioinnin olisi oltava osa turvallisuustodistuksen tai -luvan antamista koskevaa menettelyä. Tällaiselle toimijalle myönnetty todistus takaisi, että tämän direktiivin kunnossapitoa koskevat vaatimukset täyttyvät kaikkien niiden tavaravaunujen osalta, joista se on vastuussa. Tällaisen todistuksen olisi oltava voimassa koko yhteisössä ja sen myöntäjän olisi oltava elin, joka pystyy tarkastamaan tällaisten yksiköiden laatimia kunnossapitojärjestelmiä. Koska tavaravaunuja käytetään usein kansainvälisessä liikenteessä ja koska kunnossapidosta vastaava yksikkö voi haluta käyttää konepajoja, jotka ovat sijoittautuneet useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon, todistuksen antavan elimen olisi voitava suorittaa tarkastuksiaan koko yhteisössä. |
(10) |
Rautateiden yhteentoimivuusdirektiivin puitteissa kehitetään kunnossapitoa koskevia vaatimuksia erityisesti osana liikkuvan kaluston yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä (YTE). Tämän direktiivin voimaantulon seurauksena on tarpeen varmistaa näiden YTE:ien ja komission hyväksymien kunnossapidosta vastaavan yksikön sertifiointivaatimusten välinen yhdenmukaisuus. Komissio toteuttaa tämän muuttamalla tarvittaessa asiaan liittyviä YTE:iä käyttäen rautateiden yhteentoimivuusdirektiivissä tarkoitettua menettelyä. |
(11) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli turvallisuustodistuksia koskevien yhtenäisten periaatteiden vahvistamista, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(12) |
Direktiivin 2004/49/EY täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti (7). |
(13) |
Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta tarkistaa ja mukauttaa direktiivin 2004/49/EY liitteitä, hyväksyä ja tarkistaa yhteisiä turvallisuusmenetelmiä ja yhteisiä turvallisuustavoitteita sekä myös vahvistaa kunnossapitoa koskeva sertifiointijärjestelmä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa direktiivin 2004/49/EY muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
(14) |
Sellaisen jäsenvaltion osalta, jolla ei ole rautatiejärjestelmää ja joka ei aio rakentaa sellaista lähitulevaisuudessa, velvoite saattaa tämän direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna ne täytäntöön olisi suhteeton ja hyödytön. Tämän direktiivin kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista ja sen täytäntöönpanoa koskevan velvoitteen ei sen vuoksi pitäisi koskea tällaista jäsenvaltiota niin kauan kuin sillä ei ole rautatiejärjestelmää. |
(15) |
Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (8) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita rohkaistaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne. |
(16) |
Sen vuoksi direktiivi 2004/49/EY olisi muutettava vastaavasti, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Muutokset
Muutetaan direktiivi 2004/49/EY seuraavasti:
1) |
Lisätään 2 artiklan 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:
|
2) |
Lisätään 3 artiklaan alakohdat seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 4 artiklan 4 kohdassa ilmaisu ”vaunuvastaavan” ilmaisulla ”haltijan”. |
4) |
Korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Liite I on tarkistettava ennen 30 päivää huhtikuuta 2009 erityisesti yhteisiä turvallisuusindikaattoreita koskevien yhteisten määritelmien sekä onnettomuuksien kustannusten yhteisten laskentatapojen sisällyttämiseksi siihen. Tämä toimenpide, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 27 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.” |
5) |
Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
|
6) |
Muutetaan 7 artikla seuraavasti:
|
7) |
Muutetaan 10 artikla seuraavasti:
|
8) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”14 a artikla Kalustoyksikköjen kunnossapito 1. Kullakin kalustoyksiköllä on oltava ennen sen käyttöönottoa tai käyttämistä verkossa sille osoitettu kunnossapidosta vastaava yksikkö, ja tämän yksikön on oltava rekisteröity kansalliseen kalustorekisteriin rautateiden yhteentoimivuusdirektiivin 33 artiklan mukaisesti. 2. Kunnossapidosta vastaava yksikkö voi olla rautatieyritys, infrastruktuurin haltija tai kalustoyksikön haltija. 3. Yksikön on varmistettava kunnossapitojärjestelmän avulla, että kalustoyksiköt, joiden kunnossapidosta se on vastuussa, ovat turvallisessa käyttökunnossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklassa tarkoitettua rautatieyritysten ja infrastruktuurin haltijoiden vastuuta junan turvallisesta liikennöinnistä. Tämän vuoksi kunnossapidosta vastaavan yksikön on varmistettava, että kalustoyksikköä pidetään kunnossa
Kunnossapidosta vastaavan yksikön on tehtävä kunnossapitotyöt itse tai teetettävä ne sopimuskorjaamoilla. 4. Tavaravaunujen osalta kullakin kunnossapidosta vastaavalla yksiköllä on oltava sertifiointi, jonka on myöntänyt 5 kohdan mukaisesti valtuutettu tai hyväksytty elin tai kansallinen turvallisuusviranomainen. Valtuutusmenettelyn on perustuttava riippumattomuuden, pätevyyden ja puolueettomuuden perusteisiin, kuten asianmukainen eurooppalaisen EN 45000 -sarjan standardi. Myös tunnustamismenettelyn on perustuttava riippumattomuuteen, pätevyyteen ja puolueettomuuteen. Jos kunnossapidosta vastaava yksikkö on rautatieyritys tai infrastruktuurin haltija, asianomaisen kansallisen turvallisuusviranomaisen on valvottava 5 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen vaatimusten noudattamista 10 ja 11 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen yhteydessä ja tämä on vahvistettava näissä menettelyissä eritellyissä todistuksissa. 5. Komissio toteuttaa viraston suosituksen perusteella 24 päivänä joulukuuta 2010 mennessä toimenpiteen, jolla otetaan käyttöön tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavan yksikön sertifiointi sen kunnossapitojärjestelmän osalta. Tämän järjestelmän mukaisesti annetuissa todistuksissa on vahvistettava 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten noudattaminen. Toimenpiteeseen on sisällyttävä seuraavat vaatimukset, jotka koskevat
Tämä toimenpide, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 27 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Komissio tarkastelee viraston suosituksen perusteella 24 päivänä joulukuuta 2018 mennessä tätä toimenpidettä uudelleen kaikkien kalustoyksikköjen sisällyttämiseksi siihen ja saattaakseen tavaravaunuja koskevan sertifiointijärjestelmän tarvittaessa ajan tasalle. 6. Edellä olevan 5 kohdan mukaisesti annettujen todistusten on oltava voimassa koko yhteisössä. 7. Virasto arvioi 5 kohdan mukaisesti täytäntöönpantua sertifiointimenettelyä kertomuksessa, jonka se esittää komissiolle viimeistään kolmen vuoden kuluttua asianomaisen toimenpiteen voimaantulosta. 8. Jäsenvaltiot voivat päättää täyttää kunnossapidosta vastaavan yksikön määrittelemistä ja sertifiointia koskevat velvoitteensa vaihtoehtoisin toimenpitein seuraavissa tapauksissa:
Tällaiset vaihtoehtoiset toimenpiteet on pantava täytäntöön asianomaisen kansallisen turvallisuusviranomaisen myöntämän poikkeuksen nojalla
Tällaiset poikkeukset on määriteltävä ja perusteltava tämän direktiivin 18 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa turvallisuuskertomuksessa. Mikäli käy ilmi, että yhteisön rautatiejärjestelmässä otetaan epäasianmukaisia riskejä, virasto ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Komissio ottaa yhteyttä asianomaisiin osapuoliin ja pyytää tarvittaessa jäsenvaltioita peruuttamaan poikkeusta koskevan päätöksensä.” |
9) |
Muutetaan 16 artiklan 2 kohta seuraavasti:
|
10) |
Lisätään 18 artiklaan alakohta seuraavasti:
|
11) |
Korvataan 26 artikla seuraavasti: ”26 artikla Liitteiden mukauttaminen Liitteet mukautetaan tieteen ja tekniikan kehitykseen. Tämä toimenpide, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 27 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.” |
12) |
Muutetaan 27 artikla seuraavasti:
|
13) |
Poistetaan liitteessä II oleva 3 kohta. |
2 artikla
Täytäntöönpano ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattaminen
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 24 päivänä joulukuuta 2010. Niiden on viipymättä toimitettava kyseiset säännökset kirjallisina komissiolle.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
Velvoitteet, jotka koskevat tämän direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa, eivät koske Kyproksen tasavaltaa ja Maltan tasavaltaa niin kauan kuin niiden alueilla ei ole rautatiejärjestelmää.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. LE MAIRE
(1) EUVL C 256, 27.10.2007, s. 39.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 29. marraskuuta 2007 (EUVL C 297 E, 20.11.2008, s. 133), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 3. maaliskuuta 2008 (EUVL C 122 E, 20.5.2008, s. 10), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9. heinäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 1. joulukuuta 2008.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44). Oikaistu toisinto julkaistu EUVL L 220, 21.6.2004, s. 16.
(4) EYVL L 235, 17.9.1996, s. 6.
(5) EYVL L 110, 20.4.2001, s. 1.
(6) EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.
(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(8) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
(9) EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.”
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/68 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/112/EY,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,
neuvoston direktiivien 76/768/ETY, 88/378/ETY, 1999/13/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/53/EY, 2002/96/EY ja 2004/42/EY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettuun asetukseen (EY) N:o 1272/2008
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan ja 175 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2)
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 (3) säädetään aineiden ja seosten luokituksen ja merkintöjen yhdenmukaistamisesta yhteisössä. Kyseisellä asetuksella korvataan vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä kesäkuuta 1967 annettu neuvoston direktiivi 67/548/ETY (4) sekä vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 31 päivänä toukokuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY (5). |
(2) |
Asetus (EY) N:o 1272/2008 perustuu direktiiveistä 67/548/ETY ja 1999/45/EY saatuihin kokemuksiin, ja siihen on sisällytetty kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa hyväksytyn maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun luokitus- ja merkintäjärjestelmän (Globally Harmonised System of Classification and Labelling of Chemicals, GHS) mukaiset aineiden ja seosten luokitus- ja merkintäkriteerit. |
(3) |
Tietyt direktiiveissä 67/548/ETY ja 1999/45/EY vahvistetut luokitusta ja merkintöjä koskevat säännökset ovat perustana sovellettaessa muuta yhteisön lainsäädäntöä; tällaisia säädöksiä ovat muun muassa kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annettu neuvoston direktiivi 76/768/ETY (6), lelujen turvallisuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1988 annettu neuvoston direktiivi 88/378/ETY (7), orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 11 päivänä maaliskuuta 1999 annettu neuvoston direktiivi 1999/13/EY (8), romuajoneuvoista 18 päivänä syyskuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY (9), sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 27 päivänä tammikuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY (10) sekä orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/42/EY (11). |
(4) |
GHS-kriteerien sisällyttäminen yhteisön lainsäädäntöön johtaa siihen, että otetaan käyttöön vaaraluokkia ja -kategorioita, jotka vastaavat vain osittain direktiiveissä 67/548/ETY ja 1999/45/EY säädettyjä luokitus- ja merkintäjärjestelyjä. Tarkasteltaessa vaikutuksia, joita siirtyminen vanhasta luokitus- ja merkintäjärjestelmästä uuteen mahdollisesti aiheuttaa, on päätelty, että mukauttamalla direktiivien 76/768/ETY, 88/378/ETY, 2000/53/EY ja 2002/96/EY viittaukset luokituskriteereihin asetuksella (EY) N:o 1272/2008 käyttöön otettuun uuteen järjestelmään kyseisten säädösten soveltamisalan pitäisi säilyä muuttumattomana. |
(5) |
Lisäksi on tarpeen mukauttaa direktiivi 76/768/ETY, jotta otetaan huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (12) hyväksyminen. |
(6) |
On tarkoituksenmukaista saattaa direktiivi 1999/13/EY direktiivin 67/548/ETY mukaiseksi korvaamalla vaaralauseke R40 kahdella uudella vaaralausekkeella R40 ja R68, jotta varmistetaan asianmukainen siirtyminen asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 säädettyjen vaaralausekkeiden käyttöön. |
(7) |
Siirtyminen pois direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY sisältämien luokituskriteerien käytöstä olisi saatettava päätökseen 1 päivään kesäkuuta 2015 mennessä. Kosmetiikan, lelujen, maalien, lakkojen, ajoneuvojen korjausmaalaustuotteiden, ajoneuvojen ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajat ovat asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 tarkoitettuja valmistajia, maahantuojia tai jatkokäyttäjiä samoin kuin toimijat, joiden toimintaan sovelletaan direktiiviä 1999/13/EY. Kaikkien näiden olisi voitava laatia tämän direktiivin mukainen siirtymästrategia samanlaisissa aikarajoissa kuin asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla. |
(8) |
Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (13) 34 kohdan mukaan jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaistava ne. |
(9) |
Sen vuoksi direktiivit 76/768/ETY, 88/378/ETY, 1999/13/EY, 2000/53/EY, 2002/96/EY ja 2004/42/EY olisi muutettava, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Direktiiviin 76/768/ETY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 76/768/ETY seuraavasti:
1) |
Korvataan sana ”valmiste” tai ”valmisteet” asetuksen (EY) N:o 1907/2006, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 2006, 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä eri taivutusmuodoissaan sanalla ”seos” tai ”seokset” eri taivutusmuodoissaan kaikkialla direktiivin tekstissä. |
2) |
Korvataan 4 a artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 4 b artikla seuraavasti 1 päivästä joulukuuta 2010: ”4 b artikla Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (15) liitteessä VI olevassa 3 osassa kategorioihin 1A, 1B ja 2 kuuluviksi luokiteltujen syöpää aiheuttavien, sukusolujen perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten aineiden käyttö kosmeettisissa valmisteissa on kielletty. Tätä varten komissio hyväksyy tarvittavat toimenpiteet 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sääntelymenettelyn mukaisesti. Kategoriaan 2 kuuluvaksi luokiteltua ainetta voidaan käyttää kosmeettisissa valmisteissa, jos kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea on arvioinut sen ja todennut sen soveltuvan käytettäväksi kosmeettisissa valmisteissa. |
4) |
Korvataan 7 a artiklan 1 kohdan h alakohdan toisen alakohdan viimeinen virke 1 päivästä joulukuuta 2010 seuraavasti: ”Edellä a alakohdassa tarkoitetut julkisesti saataville asetettavat määrälliset tiedot annetaan ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevien minkä tahansa seuraavien vaaraluokkien tai -kategorioiden kriteerit täyttävistä aineista:
|
5) |
Korvataan liitteen IX ensimmäinen virke seuraavasti: ”Tässä liitteessä luetellaan Yhteisen tutkimuskeskuksen Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskuksen (ECVAM) validoimat vaihtoehtoiset menetelmät, jotka ovat käytettävissä tämän direktiivin vaatimusten täyttämiseksi ja joita ei mainita komission asetuksessa (EY) N:o 440/2008.” |
2 artikla
Direktiiviin 88/378/ETY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 88/378/ETY seuraavasti:
1) |
Korvataan sana ”valmiste” tai ”valmisteet” asetuksen (EY) N:o 1907/2006, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 2006, 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä eri taivutusmuodoissaan sanalla ”seos” tai ”seokset” eri taivutusmuodoissaan kaikkialla direktiivin tekstissä. |
2) |
Korvataan liitteessä II olevan II osan 2 jakson b kohta seuraavasti 1 päivästä joulukuuta 2010:
|
3) |
Korvataan liitteessä II olevan II osan 2 jakson b kohta seuraavasti 1 päivästä kesäkuuta 2015:
|
4) |
Korvataan liitteessä II olevan II osan 3 jakson 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti 1 päivästä joulukuuta 2010:
|
5) |
Korvataan liitteessä II olevan II osan 3 jakson 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti 1 päivästä kesäkuuta 2015:
|
6) |
Korvataan liitteessä IV olevan 4 jakson otsikko ja a kohta seuraavasti 1 päivästä joulukuuta 2010: ”4. Lelut, jotka niiden luonteesta johtuen sisältävät vaarallisia aineita tai seoksia. Kemialliset lelut
on oltava varoitus kyseisten aineiden tai seosten vaarallisuudesta ja maininta varotoimenpiteistä, jotka on selkeästi eriteltävä lelutyyppien mukaan, niihin liittyvien vaarojen välttämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1272/2008 säännösten soveltamista. Käyttöohjeissa on myös annettava ensiapuohjeet tällaisen lelun käytöstä mahdollisesti aiheutuvan vakavan onnettomuuden varalta. Ohjeissa on myös mainittava, että lelu on pidettävä poissa hyvin pienten lasten ulottuvilta.” |
7) |
Korvataan liitteessä IV olevan 4 jakson otsikko ja a kohta seuraavasti 1 päivästä kesäkuuta 2015: ”4. Lelut, jotka niiden luonteesta johtuen sisältävät vaarallisia aineita tai seoksia. Kemialliset lelut
on oltava varoitus kyseisten aineiden tai seosten vaarallisuudesta ja maininta varotoimenpiteistä, jotka on selkeästi eriteltävä lelutyyppien mukaan, niihin liittyvien vaarojen välttämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1272/2008 säännösten soveltamista. Käyttöohjeissa on myös annettava ensiapuohjeet tällaisen lelun käytöstä mahdollisesti aiheutuvan vakavan onnettomuuden varalta. Ohjeissa on myös mainittava, että lelu on pidettävä poissa hyvin pienten lasten ulottuvilta.” |
3 artikla
Direktiiviin 1999/13/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 1999/13/EY seuraavasti:
1) |
Korvataan sana ”valmiste” tai ”valmisteet” asetuksen (EY) N:o 1907/2006, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 2006, 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä eri taivutusmuodoissaan sanalla ”seos” tai ”seokset” eri taivutusmuodoissaan kaikkialla direktiivin tekstissä. |
2) |
Muutetaan 5 artikla seuraavasti:
|
4 artikla
Direktiiviin 2000/53/EY muuttaminen
Korvataan direktiivin 2000/53/EY 2 artiklan 11 kohta seuraavasti 1 päivästä joulukuuta 2010:
”11. |
’vaarallisella aineella’ mitä tahansa ainetta, joka täyttää kriteerit, jotka liittyvät johonkin seuraavista aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (21) liitteessä I vahvistetuista vaaraluokista tai -kategorioista;
|
5 artikla
Direktiiviin 2002/96/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2002/96/EY seuraavasti:
1) |
Korvataan sana ”valmiste” tai ”valmisteet” asetuksen (EY) N:o 1907/2006, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 2006, 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä eri taivutusmuodoissaan sanalla ”seos” tai ”seokset” eri taivutusmuodoissaan kaikkialla direktiivin tekstissä. |
2) |
Korvataan 3 artiklan l kohta seuraavasti 1 päivästä joulukuuta 2010:
|
3) |
Korvataan 3 artiklan l kohta seuraavasti 1 päivästä kesäkuuta 2015:
|
4) |
Korvataan liitteessä II olevan 1 jakson kolmastoista luetelmakohta seuraavasti:
|
6 artikla
Direktiiviin 2004/42/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivin 2004/42/EY 2 artikla seuraavasti:
a) |
korvataan 3 kohdassa sana ”valmisteilla” sanalla ”seoksilla”; |
b) |
korvataan 8 kohdassa sana ”valmistetta” sanalla ”seosta”. |
7 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2010. Niiden on toimitettava komissiolle viipymättä nämä säännökset kirjallisina.
Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä kesäkuuta 2010.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän direktiivin soveltamisalalla antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
8 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
9 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 16 päivänä joulukuuta 2008.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
H.-G. PÖTTERING
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. LE MAIRE
(1) EUVL C 120, 16.5.2008, s. 50.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 3. syyskuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 28. marraskuuta 2008.
(3) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.
(4) EYVL 196, 16.8.1967, s. 1.
(5) EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.
(6) EYVL L 262, 27.9.1976, s. 169.
(7) EYVL L 187, 16.7.1988, s. 1.
(8) EYVL L 85, 29.3.1999, s. 1.
(9) EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34.
(10) EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24.
(11) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 87.
(12) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1, oikaisu EUVL L 136, 29.5.2007, s. 3.
(13) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
(14) EUVL L 142, 31.5.2008, s. 1.”
(15) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.”
(16) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.”
(17) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.”
(18) EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.”
(19) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.”;
(20) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.”;
(21) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.”
(22) EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.
(23) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.”
(24) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.”
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/75 |
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/114/EY,
annettu 8 päivänä joulukuuta 2008,
Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (2),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Kesäkuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan kokonaisstrategian. Komissio hyväksyi tämän johdosta 20 päivänä lokakuuta 2004 tiedonannon ”Kriittisen infrastruktuurin suojelu terrorismin torjunnassa”, jossa on ehdotuksia siitä, miten Euroopassa voitaisiin entistä paremmin ehkäistä elintärkeään infrastruktuuriin kohdistuvia terrori-iskuja sekä varautua ja reagoida niihin. |
(2) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä marraskuuta 2005 vihreän kirjan Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmasta, jossa esitetään eri vaihtoehtoja suojaamisohjelman ja elintärkeän infrastruktuurin varoitusjärjestelmän (Critical Infrastructure Warning Information Network) toteuttamista varten. Vihreään kirjaan saadussa palautteessa korostettiin lisäarvoa, jota saadaan elintärkeän infrastruktuurin suojaamista koskevalla yhteisön kehyksellä. Siinä tuotiin esiin tarve parantaa valmiutta suojata elintärkeää infrastruktuuria Euroopassa ja vähentää sen haavoittuvuutta. Lisäksi korostettiin toissijaisuuden, suhteellisuuden ja täydentävyyden pääperiaatteiden samoin kuin sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun merkitystä. |
(3) |
Joulukuussa 2005 kokoontunut oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kehotti komissiota tekemään ehdotuksen elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevaksi Euroopan unionin ohjelmaksi, jäljempänä ’EPCIP’ (European Programme for Critical Infrastructure Protection). Neuvosto päätti, että ohjelman avulla olisi pyrittävä suojautumaan kaikkia uhkatekijöitä vastaan, vaikka ensisijaisena uhkatekijänä on pidettävä terrorismia. Tämän lähtökohdan mukaan elintärkeän infrastruktuurin suojaamisessa olisi otettava huomioon ihmisen aiheuttamat ja teknologiset uhkatekijät sekä luonnononnettomuudet, mutta terrorismia olisi pidettävä ensisijaisena uhkatekijänä. |
(4) |
Neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2007 EPCIP:iä koskevat päätelmät, joissa se toisti, että jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa kansallisten rajojensa sisäpuolella olevien elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevista järjestelyistä, samalla kun se suhtautui myönteisesti komission pyrkimyksiin kehittää eurooppalainen menettely Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien, jäljempänä ’EEI’, määrittämistä ja nimeämistä varten sekä sen arvioimiseksi, onko tarvetta parantaa sen suojaamista. |
(5) |
Tämä direktiivi on ensimmäinen askel EEI:ien määrittämistä ja nimeämistä sekä arviointia, joka koskee tarvetta parantaa niiden suojaamista, koskevassa asteittaisessa lähestymistavassa. Tällaisena direktiivin pääpaino on energian ja liikenteen toimialoilla, ja sitä olisi tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan arvioida sen vaikutusta ja tarvetta sisällyttää sen soveltamisalaan muita toimialoja, muun muassa tieto- ja viestintäteknologia-ala. |
(6) |
Ensisijainen ja viime käden vastuu EEI:ien suojaamisesta kuuluu jäsenvaltioille ja tällaisten infrastruktuurien omistajille/ylläpitäjille. |
(7) |
Yhteisössä on tietty määrä elintärkeitä infrastruktuureja, joiden vahingoittumisella tai tuhoutumisella olisi huomattavia rajat ylittäviä vaikutuksia. Tähän saattaa sisältyä sellaisia valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia, jotka johtuvat toisiinsa liitettyjen, eri alojen infrastruktuurien keskinäisestä riippuvuudesta. Tällaiset EEI:t olisi määritettävä ja nimettävä yhteisellä menettelyllä. Tällaisia infrastruktuureja koskevien turvallisuusvaatimusten arvioinnissa olisi noudatettava yhteisiä vähimmäisvaatimuksia. Elintärkeän infrastruktuurin suojaamista koskevat jäsenvaltioiden kahdenväliset yhteistyöjärjestelyt ovat vakiintunut ja tehokas keino vaikuttaa valtioiden rajat ylittävään elintärkeään infrastruktuuriin. EPCIP:n olisi nojauduttava tällaiseen yhteistyöhön. Tiedot, jotka liittyvät jonkin yksittäisen infrastruktuurin nimeämiseen EEI:ksi, olisi turvaluokiteltava asianmukaiselle tasolle voimassa olevan yhteisön ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti. |
(8) |
Koska eri aloilla on erityistä kokemusta ja asiantuntemusta elintärkeän infrastruktuurin suojaamisesta ja ne asettavat omat vaatimuksensa tälle toiminnalle, elintärkeän infrastruktuurin suojaamista koskevaa yhteisön lähestymistapaa olisi kehitettävä ja pantava täytäntöön ottamalla huomioon eri alojen erityisominaisuudet ja olemassa olevat toimialakohtaiset toimenpiteet, mukaan lukien ne, joita jo on yhteisön sekä kansallisella ja alueellisella tasolla, tarvittaessa myös sellaiset rajat ylittävät keskinäistä avunantoa koskevat sopimukset, joita on olemassa elintärkeiden infrastruktuurien omistajien/ylläpitäjien kesken. Koska yksityinen sektori on erittäin merkittävällä tavalla mukana riskien valvonnassa ja hallinnassa, liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelussa ja katastrofien jälkeisessä elpymisessä, yhteisön lähestymistavan on rohkaistava yksityistä sektoria osallistumaan toimintaan täysipainoisesti. |
(9) |
Energiatoimialan ja erityisesti sähkön tuotanto- ja jakelumenetelmien (sähköntoimitusten osalta) osalta sähköntuotanto voi, silloin kun se katsotaan tarpeelliseksi, käsittää osia, jotka liittyvät ydinvoimaloiden sähkönjakeluun mutta ei niitä, jotka liittyvät nimenomaisesti ydinvoimaan, ja jotka kuuluvat asiaa koskevan ydinalan lainsäädännön, mukaan lukien sopimukset ja yhteisön lainsäädäntö, piiriin. |
(10) |
Tällä direktiivillä täydennetään yhteisön tasolla ja jäsenvaltioissa voimassa olevia toimialakohtaisia toimenpiteitä. Jos käytössä on jo yhteisön mekanismeja, niiden käyttöä olisi jatkettava, ja ne edistävät osaltaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa. Eri toimien tai säännösten päällekkäisyyttä tai niiden välisiä ristiriitaisuuksia olisi vältettävä. |
(11) |
Kaikessa nimetyissä EEI:issa olisi oltava voimassa turvallisuussuunnitelmia tai vastaavia toimenpiteitä, jotka käsittävät luettelon tärkeistä hyödykkeistä, riskinarvioinnin sekä vastatoimenpiteiden ja -menettelyjen määrittelyn, valinnan ja tärkeysjärjestyksen. Tarpeettoman ja päällekkäisen työn välttämiseksi kunkin jäsenvaltion olisi ensiksi arvioitava, onko nimettyjen EEI:ien omistajilla/ylläpitäjillä asiaankuuluvia turvallisuussuunnitelmia tai samankaltaisia toimenpiteitä. Jollei tällaisia suunnitelmia ole, kunkin jäsenvaltion olisi toteutettava tarvittavat toimet, joilla varmistetaan asianmukaisten toimenpiteiden käyttöönotto. Kukin jäsenvaltio päättää itse asianmukaisimmasta toimintamuodosta turvallisuussuunnitelmien laatimiseksi. |
(12) |
Toimenpiteiden, periaatteiden ja suuntaviivojen, yhteisön toimenpiteet mukaan lukien, sekä kahdenvälisten ja/tai monenvälisten yhteistyöjärjestelyjen, jotka tarjoavat samankaltaisen tai vastaavan turvallisuussuunnitelman tai joissa määrätään turvallisuusyhteyshenkilöstä tai vastaavasta, olisi katsottava täyttävän tämän direktiivin turvallisuussuunnitelmaa tai turvallisuusyhteyshenkilöä koskevat vaatimukset. |
(13) |
Kaikissa nimetyissä EEI:issa olisi nimettävä turvallisuusyhteyshenkilöitä, jotta voidaan helpottaa yhteistyötä ja tietojenvaihtoa elintärkeän infrastruktuurin suojaamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa. Tarpeettoman ja päällekkäisen työn välttämiseksi kunkin jäsenvaltion olisi ensiksi arvioitava, onko nimettyjen EEI:ien omistajilla/ylläpitäjillä jo turvallisuusyhteyshenkilö tai vastaava. Jollei tällaista turvallisuusyhteyshenkilöä ole, kunkin jäsenvaltion olisi toteutettava tarvittavat toimet, joilla varmistetaan asianmukaisten toimenpiteiden käyttöönotto. Kukin jäsenvaltio päättää itse asianmukaisimmasta toimintamuodosta turvallisuusyhteyshenkilön nimeämiseksi. |
(14) |
Eri aloilla ilmenevien riskien, uhkatekijöiden ja haavoittuvuuksien tehokas määrittäminen edellyttää tietojenvaihtoa sekä EEI:ien omistajien/ylläpitäjien ja jäsenvaltioiden että jäsenvaltioiden ja komission välillä. Kunkin jäsenvaltion olisi kerättävä tietoja alueellaan sijaitsevista EEI:ista. Komission olisi saatava jäsenvaltioilta yleistä tietoa riskeistä, uhkatekijöistä ja haavoittuvuuksista aloilla, joilla EEI:ita on määritetty sekä tarvittaessa mahdollisista EEI:ia koskevista parannuksista ja eri alojen keskinäisistä riippuvuussuhteista, jotta se voisi näiden tietojen pohjalta tarvittaessa laatia yksityiskohtaisia ehdotuksia EEI:ien suojaamisen parantamiseksi. |
(15) |
EEI:ien suojaamista koskevien parannusten helpottamiseksi voidaan kehittää yhteisiä menetelmiä infrastruktuurihyödykkeisiin liittyvien riskien, uhkatekijöiden ja haavoittuvuuksien määrittämistä ja luokittelua varten. |
(16) |
EEI:ien omistajilla/ylläpitäjillä olisi oltava mahdollisuus tutustua, ensisijaisesti jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten välityksellä, elintärkeän infrastruktuurin suojaamista koskeviin parhaisiin käytänteisiin ja menetelmiin. |
(17) |
EEI:ien tehokas suojaaminen edellyttää tietojenvaihtoa, yhteensovittamista ja yhteistyötä sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Tähän voidaan päästä parhaiten nimeämällä kussakin jäsenvaltiossa EEI:ien suojaamisen yhteyspisteitä, joiden olisi sovitettava yhteen Euroopan elintärkeän infrastruktuurin suojaamiseen liittyviä kysymyksiä kansallisella tasolla sekä muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa. |
(18) |
Jotta Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen liittyviä toimia voidaan suunnitella luottamuksellisuutta edellyttävillä aloilla, on aiheellista varmistaa, että tietoja vaihdetaan tämän direktiivin puitteissa johdonmukaisesti ja turvallisesti. Elintärkeään infrastruktuuriin kuuluvia hyödykkeitä koskevien yksityiskohtaisten tietojen, joita voidaan käyttää hyväksi sellaisten toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa, ja joiden tarkoituksena on aiheuttaa infrastruktuurijärjestelmien toiminnalle kestämättömiä seurauksia, osalta on tärkeää noudattaa sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (3) mukaisia luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä. Turvaluokitellut tiedot olisi suojattava yhteisön ja jäsenvaltion asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Kunkin jäsenvaltion ja komission olisi noudatettava asiakirjojen luovuttajien niille antamaa asianmukaista turvaluokittelua. |
(19) |
EEI:ita koskevan tietojenvaihdon olisi tapahduttava luottamuksellisesti ja suojatussa ympäristössä. Tietojen jakaminen edellyttää luottamuksellisia suhteita, jotta yritykset ja organisaatiot tietävät, että niiden arkaluonteiset ja luottamukselliset tiedot ovat riittävästi suojattuja. |
(20) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat menettelyn luominen EEI:ien määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteisen lähestymistavan määrittely sellaista arviota varten, joka koskee tarvetta parantaa tällaisten infrastruktuurien suojaamista, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. |
(21) |
Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, |
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Kohde
Tällä direktiivillä otetaan käyttöön menettely Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien, ’EEI’, määrittämistä ja nimeämistä varten sekä yhteinen lähestymistapa sellaista arviointia varten, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista tarkoituksin edistää väestön suojaamista.
2 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan
a) |
’elintärkeällä infrastruktuurilla’ sellaisia jäsenvaltioissa sijaitsevia hyödykkeitä ja järjestelmiä tai niiden osia, jotka ovat keskeisiä yhteiskunnan välttämättömien toimintojen, terveydenhuollon, turvallisuuden, turvatoimien sekä väestön taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, ja joiden vahingoittumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus jäsenvaltioon sen vuoksi, että näitä toimintoja ei kyetä ylläpitämään; |
b) |
’Euroopan elintärkeällä infrastruktuurilla’ tai ’EEI’:lla sellaista jäsenvaltioissa sijaitsevaa elintärkeätä infrastruktuuria, jonka vahingoittuminen tai tuhoutuminen vaikuttaisi merkittävästi ainakin kahteen jäsenvaltioon. Vaikutuksen merkitystä on arvioitava horisontaalisin perustein. Tällaiset vaikutukset voivat johtua myös siitä, että toimialat ovat riippuvaisia muiden toimialojen infrastruktuureista; |
c) |
’riskianalyysillä’ asiaa koskevien uhkakuvien tarkastelua elintärkeän infrastruktuurin haavoittuvuuden ja sen vahingoittumisen tai tuhoutumisen mahdollisten seurausten arvioimiseksi; |
d) |
’elintärkeän infrastruktuurin suojaamiseen liittyvillä arkaluonteisilla tiedoilla’ elintärkeää infrastruktuuria koskevia tosiseikkoja, joita voitaisiin niiden paljastuttua käyttää sellaisten toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa, joiden tarkoituksena on elintärkeiden infrastruktuurijärjestelmien vahingoittuminen tai tuhoutuminen; |
e) |
’suojaamisella’ kaikkia toimia, joilla pyritään varmistamaan elintärkeän infrastruktuurin toimivuus, jatkuvuus ja eheys uhkatekijöiden, riskien tai haavoittuvuuden ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja poistamiseksi; |
f) |
’EEI:ien omistajilla/ylläpitäjillä’ tahoja, jotka vastaavat tämän direktiivin mukaisesti EEI:ksi nimettyä hyödykettä, järjestelmää tai sellaisen osia koskevista investoinneista ja/tai niiden päivittäisestä toiminnasta. |
3 artikla
Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien määrittäminen
1. Kunkin jäsenvaltion on liitteessä III säädetyn menettelyn mukaisesti määritettävä mahdolliset EEI:t, jotka täyttävät sekä horisontaaliset ja toimialakohtaiset arviointiperusteet että 2 artiklan a ja b alakohdassa olevat määritelmät.
Komissio voi pyynnöstä avustaa jäsenvaltioita niiden määrittäessä mahdollisia EEI:ita.
Komissio voi kiinnittää asianomaisen jäsenvaltion huomiota sellaisten mahdollisten kriittisten infrastruktuurien olemassaoloon, joiden voidaan katsoa täyttävän EEI:ksi nimeämistä koskevat vaatimukset.
Kukin jäsenvaltio sekä komissio huolehtivat jatkuvasti mahdollisten EEI:ien määrittämisestä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja horisontaalisia arviointiperusteita ovat seuraavat:
a) |
henkilövahinkoperuste (arvioidaan kuolleiden tai loukkaantuneiden mahdollisena lukumääränä); |
b) |
taloudellisten vaikutusten peruste (arvioidaan taloudellisina menetyksinä ja/tai tuotteiden tai palvelujen laadun heikkenemisen merkittävyytenä; tähän sisältyvät mahdolliset ympäristövaikutukset); |
c) |
väestövaikutusten peruste (arvioidaan kansalaisten luottamukseen kohdistuvana vaikutuksena, fyysisenä kärsimyksenä ja päivittäisen elämän häiriintymisenä sekä välttämättömien palvelujen menetyksenä). |
Horisontaalisten perusteiden kynnysarvot perustuvat tietyn infrastruktuurin vahingoittumisen tai tuhoutumisen vaikutusten vakavuuteen. Tietyn elintärkeän infrastruktuurin piirissä olevat jäsenvaltiot määrittelevät tapauskohtaisesti horisontaalisiin perusteisiin sovellettavat täsmälliset kynnysarvot. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava vuosittain komissiolle niiden toimialakohtaisten infrastruktuurien lukumäärä, joiden osalta on käsitelty horisontaalisten perusteiden kynnysarvoja.
Toimialakohtaisissa perusteissa on otettava huomioon eri toimialoilla vallitsevat EEI:n ominaispiirteet.
Komissio laatii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa horisontaalisten ja toimialakohtaisten perusteiden soveltamisohjeet ja EEI:ien määrittämisessä käytettävät likimääräiset kynnysarvot. Perusteet turvaluokitellaan. Tällaisten suuntaviivojen käyttäminen on jäsenvaltioille valinnaista.
3. Toimialat, joilla tämä direktiivi pannaan täytäntöön, ovat energia ja liikenne. Alatoimialat määritellään liitteessä I.
Muita tämän direktiivin täytäntöönpanon piiriin otettavia toimialoja voidaan tarvittaessa määrittää 11 artiklassa säädetyn uudelleentarkastelun yhteydessä. Tieto- ja viestintäteknologia-alaa pidetään ensisijaisena.
4 artikla
Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien nimeäminen
1. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava mahdollisesta EEI:sta toisille jäsenvaltioille, joihin tämä infrastruktuuri voi merkittävästi vaikuttaa, ja syistä, joiden perusteella se on nimetty mahdolliseksi EEI:ksi.
2. Kunkin jäsenvaltion, jonka alueella mahdollinen EEI sijaitsee, on käytävä kahdenvälisiä ja/tai monenvälisiä keskusteluja muiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin mahdollinen EEI voi merkittävästi vaikuttaa. Komissio voi osallistua näihin keskusteluihin, mutta sillä ei ole mahdollisuutta saada sellaisia yksityiskohtaisia tietoja, joiden perusteella tietyn infrastruktuurin voisi yksiselitteisesti tunnistaa.
Jos jäsenvaltio, jonka alueella mahdollinen EEI sijaitsee, ei ole määritellyt tätä infrastruktuuria mahdolliseksi EEI:ksi, toinen jäsenvaltio, jolla on syytä uskoa, että tämä EEI voi merkittävästi vaikuttaa siihen, voi ilmoittaa komissiolle halustaan käydä aiheesta kahdenvälisiä ja/tai monenvälisiä keskusteluja. Komissio ilmoittaa viipymättä tämän toiveen jäsenvaltiolle, jonka alueella mahdollinen EEI sijaitsee, ja pyrkii helpottamaan sopimukseen pääsyä osapuolten kesken.
3. Jäsenvaltion, jonka alueella mahdollinen EEI sijaitsee, on nimettävä se EEI:ksi muiden jäsenvaltioiden, joihin tämä infrastruktuuri voi merkittävästi vaikuttaa, kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.
Sen jäsenvaltion, jonka alueella EEI:ksi nimettävä infrastruktuuri sijaitsee, on annettava suostumuksensa.
4. Jäsenvaltion, jonka alueella nimetty EEI sijaitsee, on ilmoitettava vuosittain komissiolle nimettyjen EEI:ien lukumäärä kutakin toimialaa kohti sekä niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka ovat riippuvaisia kustakin nimetystä EEI:sta. Vain ne jäsenvaltiot, joihin EEI voi merkittävästi vaikuttaa, saavat sen tietoonsa.
5. Jäsenvaltion, jonka alueella EEI sijaitsee, on ilmoitettava infrastruktuurin omistajalle/ylläpitäjälle infrastruktuurin nimeämisestä EEI:ksi. EEI:n nimeämistä koskevat tiedot on turvaluokiteltava asianmukaisella tasolla.
6. Edellä olevan 3 artiklan ja tämän artiklan mukainen EEI:ien määrittämis- ja nimeämismenettely on saatettava päätökseen viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2011, ja sitä tarkistetaan säännöllisesti.
5 artikla
Turvallisuussuunnitelmat
1. Turvallisuussuunnitelmaa koskevassa menettelyssä on eriteltävä EEI:n elintärkeät infrastruktuurihyödykkeet ja ne turvallisuusratkaisut, jotka niiden suojaamiseksi ovat olemassa tai joita pannaan parhaillaan täytäntöön. EEI:n turvallisuussuunnitelmaa koskevassa menettelyssä käsiteltävä vähimmäissisältö esitetään liitteessä II.
2. Kunkin jäsenvaltion on arvioitava, onko kullakin sen alueella sijaitsevalla nimetyllä EEI:lla turvallisuussuunnitelma tai käytössä vastaavia toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon liitteessä II esitetyt seikat. Jos jäsenvaltio toteaa, että tällainen turvallisuussuunnitelma tai vastaava on olemassa ja sitä päivitetään säännöllisesti, ei muita täytäntööpanotoimia tarvita.
3. Jos jäsenvaltio toteaa, että tällaista turvallisuussuunnitelmaa tai vastaavaa ei ole laadittu, sen on asianmukaisiksi katsomillaan toimenpiteillä varmistettava, että liitteessä II esitetyt seikat huomioon ottava turvallisuussuunnitelma tai vastaava laaditaan.
Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että turvallisuussuunnitelma tai vastaava laaditaan ja että sitä tarkistetaan säännöllisesti vuoden kuluessa siitä, kun infrastruktuuri on nimetty EEI:ksi. Tätä määräaikaa voidaan poikkeustapauksissa pidentää sopimalla asiasta jäsenvaltion viranomaisen kanssa ja ilmoittamalla siitä komissiolle.
4. Jos EEI:n osalta on jo sovittu valvontajärjestelyistä, tämä artikla ei vaikuta niihin, ja tässä artiklassa tarkoitettu asianomainen jäsenvaltion viranomainen on näiden olemassa olevien järjestelyjen mukainen valvoja.
5. Toimenpiteiden, myös yhteisön toimenpiteiden, jotka tietyllä toimialalla edellyttävät samankaltaista tai vastaavaa turvallisuussuunnitelmaa ja asiaankuuluvan viranomaisen suorittamaa tällaisen suunnitelman valvontaa tai joissa viitataan tällaisen suunnitelman ja valvonnan tarpeellisuuteen, noudattamisen katsotaan täyttävän kaikki jäsenvaltioiden tämän artiklan mukaiset tai tämän artiklan nojalla vahvistetut vaatimukset. Edellä 3 artiklan 2 kohdassa mainitut täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat sisältävät alustavan luettelon tällaisista toimenpiteistä.
6 artikla
Turvallisuusyhteyshenkilöt
1. Turvallisuusyhteyshenkilö vastaa turvallisuuskysymyksiin liittyvästä yhteydenpidosta EEI:n omistajan/ylläpitäjän ja jäsenvaltion asianomaisen viranomaisen välillä.
2. Kunkin jäsenvaltion on arvioitava, onko kullakin sen alueella sijaitsevalla nimetyllä EEI:lla turvallisuusyhteyshenkilö tai vastaavaa. Jos jäsenvaltio toteaa, että tällainen turvallisuusyhteyshenkilö tai vastaava on olemassa, muita täytäntöönpanotoimia ei tarvita.
3. Jos jäsenvaltio toteaa, että nimetyllä EEI:lla ei ole tällaista turvallisuusyhteyshenkilöä tai vastaavaa, sen on varmistettava asianmukaisiksi katsomillaan toimenpiteillä, että turvallisuusyhteyshenkilö tai vastaava nimetään.
4. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava jäsenvaltion asianomaisen viranomaisen sekä turvallisuusyhteyshenkilön tai vastaavan välinen yhteydenpitojärjestelmä, jonka tarkoituksena on vaihtaa tietoa kyseiseen EEI:iin liittyvistä havaituista riskeistä ja uhkatekijöistä. Tämä yhteydenpitojärjestelmä ei rajoita arkaluonteiseen ja turvaluokiteltuun tietoon pääsyä koskevien kansallisten vaatimusten soveltamista.
5. Toimenpiteiden, myös yhteisön toimenpiteiden, jotka tietyllä toimialalla edellyttävät turvallisuusyhteyshenkilöä tai vastaavaa tai joissa viitataan tällaisen turvallisuusyhteyshenkilön tai vastaavan tarpeellisuuteen, noudattamisen katsotaan täyttävän kaikki jäsenvaltioiden tämän artiklan mukaiset tai tämän artiklan nojalla vahvistetut vaatimukset. Edellä 3 artiklan 2 kohdassa mainitut täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat sisältävät alustavan luettelon tällaisista toimenpiteistä.
7 artikla
Kertomukset
1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava EEI-alatoimialoja koskeva uhka-arvio vuoden kuluessa siitä, kun sen oman alueen infrastruktuuri on nimetty EEI:ksi noilla alatoimialoilla.
2. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kahden vuoden välein yleisluontoinen tiivistelmä kullakin toimialalla, jolla on sen alueella 4 artiklan mukaisesti nimetty EEI, havaituista riskeistä, uhkatekijöistä ja haavoittuvuuksista.
Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laatia yhteisen mallin näitä kertomuksia varten.
Kertomuksen laatineen jäsenvaltion on asianmukaisesti turvaluokiteltava kukin kertomus sopivaksi katsomalleen tasolle.
3. Komissio ja jäsenvaltiot arvioivat 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten perusteella, onko EEI:ien suojaamiseksi harkittava toimialakohtaisia yhteisön tason lisätoimenpiteitä. Tämä menettely toteutetaan yhdessä 11 artiklassa säädetyn tämän direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä.
4. Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laatia yhteisiä menetelmiä koskevia suuntaviivoja EEI:ita koskevien riskianalyysien tekemiseksi. Tällaisten suuntaviivojen käyttäminen on jäsenvaltioille valinnaista.
8 artikla
Komission tuki Euroopan elintärkeille infrastruktuureille
Komissio tukee jäsenvaltion asianomaisen viranomaisen välityksellä nimetyn EEI:n omistajia/ylläpitäjiä antamalla niille mahdollisuuden hyödyntää saatavilla olevia elintärkeän infrastruktuurin suojaamiseen liittyviä parhaita käytänteitä ja menetelmiä sekä tukee koulutusta ja elintärkeän infrastruktuurin suojaamiseen liittyvää uutta tekniikkaa koskevaa tietojenvaihtoa.
9 artikla
Euroopan elintärkeän infrastruktuurin suojaamiseen liittyvät arkaluonteiset tiedot
1. Jokaisesta henkilöstä, joka käsittelee jäsenvaltioiden tai komission puolesta turvaluokiteltuja tietoja tämän direktiivin mukaisesti, on laadittava asianmukainen turvallisuusselvitys.
Jäsenvaltioiden, komission ja asianomaisten valvontaelinten on varmistettava, että jäsenvaltioille tai komissiolle toimitettuja Euroopan elintärkeän infrastruktuurin suojaamista koskevia arkaluonteisia tietoja ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseen.
2. Tätä artiklaa sovelletaan myös arkaluonteisia aiheita käsittelevissä kokouksissa vaihdettuun muuhun kuin kirjalliseen tietoon.
10 artikla
Euroopan elintärkeän infrastruktuurin suojaamisesta vastaavat yhteyspisteet
1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä Euroopan elintärkeän infrastruktuurin suojaamisesta vastaava yhteyspiste.
2. Yhteyspiste vastaa Euroopan elintärkeän infrastruktuurin suojaamiseen liittyvien kysymysten yhteensovittamisesta jäsenvaltion sisällä sekä muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa. Euroopan elintärkeän infrastruktuurin suojaamisesta vastaavan yhteyspisteen nimeäminen ei estä jäsenvaltion muita viranomaisia osallistumasta Euroopan elintärkeän infrastruktuurin suojaamista koskevien kysymysten käsittelyyn.
11 artikla
Uudelleentarkastelu
Tämän direktiivin uudelleentarkastelu aloitetaan 12 päivänä tammikuuta 2012.
12 artikla
Täytäntöönpano
Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2011. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä ja toimitettava sille nämä toimenpiteet kirjallisina sekä tiedot niiden ja tämän direktiivin välisestä vastaavuudesta.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa toimenpiteissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
13 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
14 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
B. KOUCHNER
(1) Lausunto annettu 10. heinäkuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C 116, 26.5.2007, s. 1.
(3) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
LIITE I
Luettelo Euroopan elintärkeää infrastruktuuria käsittävistä toimialoista
Toimiala |
Alatoimiala |
|||||
|
|
Sähkön tuotanto- ja siirtoinfrastruktuurit ja -laitteistot sähköntoimitusten osalta |
||||
|
Öljyn tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi ja siirto putkijohtoja pitkin |
|||||
|
Kaasun tuotanto, jalostus, käsittely, varastointi ja siirto putkijohtoja pitkin LNG-laitokset |
|||||
|
|
|||||
|
||||||
|
||||||
|
||||||
|
Jäsenvaltiot määrittävät 3 artiklan mukaisesti sellaiset elintärkeät infrastruktuurit, jotka voidaan nimetä EEI:iksi. Näin ollen Euroopan elintärkeää infrastruktuuria käsittävien alojen luettelo ei sinänsä luo yleistä velvoitetta nimetä EEI kullekin toimialalle.
LIITE II
EEI:N TURVALLISUUSSUUNNITELMAA KOSKEVA MENETTELY
Turvallisuussuunnitelmassa on eriteltävä elintärkeän infrastruktuurin hyödykkeet ja ne turvallisuusratkaisut, jotka niiden suojaamiseksi ovat olemassa tai joita pannaan parhaillaan täytäntöön. Turvallisuussuunnitelmaa koskeva menettely käsittää ainakin
1) |
tärkeiden hyödykkeiden määrittelyn; |
2) |
sellaisen riskianalyysin suorittamisen, joka perustuu tärkeimpiin uhkakuviin, kunkin hyödykkeen haavoittuvuuteen ja mahdollisesti aiheutuviin seurauksiin; |
3) |
vastatoimenpiteiden ja -menettelyjen määrittelyn, valinnan ja tärkeysjärjestykseen asettamisen siten, että erotetaan toisistaan
|
LIITE III
Menettely, jota jäsenvaltiot noudattavat sellaisten elintärkeiden infrastruktuurien määrittämisessä, jonka ne voivat nimetä Euroopan elintärkeäksi infrastruktuuriksi 3 artiklan mukaisesti
Kunkin jäsenvaltion on 3 artiklan mukaisesti määritettävä sellaiset elintärkeät infrastruktuurit, jotka voidaan nimetä EEI:ksi. Kunkin jäsenvaltion on pantava tämä menettely täytäntöön seuraavien peräkkäisten vaiheiden avulla.
Sellaisen mahdollisen EEI:n, joka ei täytä jotain seuraavassa esitettyjen peräkkäisten vaiheiden vaatimuksista, ei katsota olevan EEI, ja se jätetään menettelyn ulkopuolelle. Sellaiseen mahdolliseen EEI:iin, joka täyttää nämä vaatimukset, sovelletaan tämän menettelyn seuraavia vaiheita.
Vaihe 1
Kunkin jäsenvaltion on sovellettava toimialakohtaisia perusteita valitakseen alustavasti tiettyyn toimialaan kuuluvat elintärkeät infrastruktuurit.
Vaihe 2
Kunkin jäsenvaltion on sovellettava 2 artiklan a alakohdan mukaista elintärkeän infrastruktuurin määritelmää vaiheessa 1 määritettyyn mahdolliseen EEI:iin.
Vaikutuksen merkitys määritellään asianmukaisella kansallisella tasolla käyttämällä joko kansallisia menetelmiä elintärkeän infrastruktuurin määrittämiseksi tai horisontaalisten perusteiden nojalla. Välttämättömiä palveluja tarjoavan infrastruktuurin osalta otetaan huomioon vaihtoehtojen saatavuus sekä vahingoittumisen/elpymisen kesto.
Vaihe 3
Kunkin jäsenvaltion on sovellettava 2 artiklan b alakohdan mukaista EEI:n määritelmän rajojen ylittävyyttä koskevaa osaa sellaiseen mahdolliseen EEI:iin, joka on läpäissyt tämän menettelyn kaksi ensimmäistä vaihetta. Sellaiseen mahdolliseen EEI:iin, joka vastaa kyseistä määritelmää, sovelletaan menettelyn seuraavaa vaihetta. Välttämättömiä palveluja tarjoavan infrastruktuurin osalta otetaan huomioon vaihtoehtojen saatavuus sekä vahingoittumisen/elpymisen kesto.
Vaihe 4
Kunkin jäsenvaltion on sovellettava horisontaalisia perusteita jäljelle jääneisiin mahdollisiin EEI:iin. Horisontaalisissa perusteissa otetaan huomioon: seurauksen vakavuus ja, välttämättömiä palveluja tarjoavan infrastruktuurin osalta, vaihtoehtojen saatavuus, sekä vahingoittumisen/elpymisen kesto. Sellaisen mahdollisen EEI:n, joka ei täytä horisontaalisia perusteita, ei katsota olevan EEI.
Mahdollinen EEI, joka on läpäissyt tämän menettelyn, ilmoitetaan ainoastaan niille jäsenvaltioille, joihin mahdollinen EEI voi merkittävästi vaikuttaa.
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
PÄÄTÖKSET
Neuvosto
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/83 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
tehty 16 päivänä joulukuuta 2008,
kolmansissa maissa tuotetun metsänviljelyaineiston vastaavuudesta
(2008/971/EY)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan 22 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/105/EY (1) ja erityisesti sen 19 artiklan 1 ja 2 kohdan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Kanadan, Kroatian, Norjan, Serbian, Sveitsin, Turkin ja Amerikan yhdysvaltojen metsänviljelyaineiston sertifiointia koskevissa kansallisissa säännöissä edellytetään, että siementen keräämisen ja käsittelyn sekä taimien tuottamisen aikana suoritetaan virallinen tarkastus. |
(2) |
Kyseisten sääntöjen mukaan perusaineiston hyväksymistä ja rekisteröintiä sekä sen jälkeistä viljelyaineiston tuottamista tästä perusaineistosta koskevien järjestelmien olisi oltava OECD:n metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevan sertifiointijärjestelmän (jäljempänä ’OECD-järjestelmä metsäpuiden siemenille ja taimille’) mukaisia. Lisäksi kyseisissä säännöissä edellytetään, että luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvat siemenet ja taimet varmennetaan virallisesti ja siemenpakkaukset suljetaan virallisesti metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän mukaisesti. |
(3) |
Kyseisten sääntöjen tarkastelu on osoittanut, että perusaineiston hyväksymisehdot täyttävät direktiivin 1999/105/EY vaatimukset. Lisäksi kyseisten kolmansien maiden säännöt siementen ja taimien laatua sekä lajipuhtautta koskevia vaatimuksia lukuun ottamatta antavat direktiivin 1999/105/EY mukaiset takeet luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluviin siemeniin ja taimiin sovellettavien vaatimusten osalta. Tästä syystä Kanadan, Kroatian, Norjan, Serbian, Sveitsin, Turkin ja Amerikan yhdysvaltojen luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvan metsänviljelyaineiston sertifiointia koskevien sääntöjen olisi katsottava vastaavan direktiivillä 1999/105/EY vahvistettuja sääntöjä edellyttäen, että siemeniä ja taimia koskevat lisävaatimukset täyttyvät. |
(4) |
Kyseisten kolmansien maiden sääntöjen ei kuitenkaan voida katsoa olevan vastaavia luokkien ”alustavasti testattu” ja ”testattu” osalta. Näihin luokkiin ei sovelleta OECD-järjestelmää metsäpuiden siemenille ja taimille. Sen vuoksi on aiheellista rajata tämän päätöksen soveltamisala luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvaan viljelyaineistoon. |
(5) |
Tätä päätöstä sovellettaessa olisi käytettävä direktiivissä 1999/105/EY annettuja määritelmiä näiden kahden säädöksen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. |
(6) |
Tämän päätöksen mukaisen metsänviljelyaineiston olisi täytettävä kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetussa neuvoston direktiivissä 2000/29/EY (2) säädetyt kasvinterveyttä koskevat vaatimukset. Geneettisesti muunnetun metsänviljelyaineiston olisi tarvittaessa noudatettava geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (3) vaatimuksia. |
(7) |
On tarkoituksenmukaista, että tässä päätöksessä vahvistetut siementen ja taimien laatua sekä lajipuhtautta koskevat lisävaatimukset vastaavat direktiivin 1999/105/EY vaatimuksia. |
(8) |
Jotta voidaan taata direktiivissä 1999/105/EY säädetty jäljitettävyyden taso, tähän päätökseen on aiheellista sisällyttää säännöt, jotka koskevat kantatodistuksen myöntämistä siemenille ja taimille yhteisöön tuonnin yhteydessä. Kyseisen kantatodistuksen olisi perustuttava viralliseen OECD:n lähtöisyystodistukseen, ja siinä olisi ilmoitettava, että aineiston tuonti perustuu vastaavuusjärjestelmään. |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Soveltamisala
Tässä päätöksessä määritellään vaatimukset, joita on noudatettava tuotaessa yhteisöön liitteessä I luetelluissa kolmansissa maissa tuotettua, luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa.
Päätöstä sovelletaan edellyttäen, että liitteessä II sekä direktiiveissä 2000/29/EY ja 2001/18/EY asetetut vaatimukset täyttyvät.
2 artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä sovelletaan direktiivin 1999/105/EY 2 artiklan mukaisia määritelmiä.
3 artikla
Vastaavuus
1. Perusaineiston hyväksymistä ja rekisteröintiä sekä sen jälkeistä viljelyaineiston tuottamista tästä perusaineistosta koskevien järjestelmien, joita sovelletaan tämän päätöksen liitteessä I tarkoitetuissa kolmansissa maissa ja joita valvovat kyseisessä liitteessä mainitut kolmansien maiden viranomaiset tai jotka ovat kyseisten viranomaisten virallisen valvonnan alaisia, katsotaan vastaavan jäsenvaltioissa direktiivin 1999/105/EY mukaisesti sovellettavia järjestelmiä.
2. Direktiivin 1999/105/EY liitteessä I lueteltujen lajien luokkiin ”siemenlähde tunnettu” ja ”valikoitu” kuuluvien siementen tai taimien, jotka on tuotettu tämän päätöksen liitteessä I luetelluissa kolmansissa maissa ja jotka kyseisessä liitteessä luetellut kolmansien maiden viranomaiset ovat virallisesti varmentaneet, katsotaan vastaavan direktiivin 1999/105/EY mukaisia siemeniä ja taimia edellyttäen, että tämän päätöksen liitteen II vaatimukset täyttyvät.
4 artikla
Kantatodistus
Kun siemeniä ja taimia tuodaan yhteisöön, niiden tuonnista vastaavan toimittajan on ilmoitettava etukäteen tuonnista kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä viralliseen OECD:n lähtöisyystodistukseen perustuva kantatodistus ennen aineiston markkinoille saattamista.
Kantatodistuksessa on ilmoitettava, että aineiston tuonti perustuu vastaavuusjärjestelmään.
5 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.
6 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
R. BACHELOT-NARQUIN
(1) EYVL L 11, 15.1.2000, s. 17.
(2) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.
(3) EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1.
LIITE I
Maat ja viranomaiset
Maa (1) |
Tuotannon hyväksymisestä ja valvonnasta vastaava viranomainen |
|||||
CA |
|
|||||
CH |
Federal Office for Environment (FOEN) Department of the Environment, Transport, Energy and Communications (UVEK) Forest Division Federal Plant Protection Service Birmensdorf |
|||||
HV |
|
|||||
NO |
|
|||||
SR |
|
|||||
TR |
Ministry of Environnement and Forestry (Çevre ve Orman Bakanlığı) – General directorate for afforestation and erosion control (Ağaçlandirma ve erozyon kontrolu genel müdürlüğü) Gazi – Ankara |
|||||
US |
National Tree Seed Laboratory USDA Forest Service Purdue University West Lafayette, Indiana |
(1) CA – Kanada, CH – Sveitsi, HV – Kroatia, NO – Norja, SR – Serbia, TR – Turkki, US – Amerikan yhdysvallat.
LIITE II
A. Kolmansissa maissa tuotettuja siemeniä koskevat vaatimukset.
1. |
Siemenet on virallisesti varmennettava hyväksytystä perusaineistosta saaduiksi siemeniksi, ja pakkaukset on suljettava metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevan OECD-järjestelmän soveltamisesta annettujen kansallisten sääntöjen mukaisesti. Jokaiseen siemenerään on kiinnitettävä virallinen OECD:n etiketti, ja siihen on liitettävä joko virallisen OECD:n lähtöisyystodistuksen jäljennös tai toimittajan asiakirja, joka sisältää kaikki virallisen OECD:n lähtöisyystodistuksen tiedot sekä toimittajan nimen. |
2. |
Siementen osalta OECD:n etiketin tai toimittajan asiakirjan on sisällettävä myös seuraavat lisätiedot, jotka on mahdollisimman pitkälle arvioitu kansainvälisesti hyväksytyillä menetelmillä:
|
3. |
Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, siementen tuonnista vastaava toimittaja voi toimittaa mainitut siementen testausmenettelyä kansainvälisesti hyväksytyillä menetelmillä koskevat lisätiedot ennen kuin ne saatetaan yhteisön markkinoille ensimmäistä kertaa. |
4. |
Jotta kuluvan vuoden siemenet olisivat nopeasti saatavilla, siementen tuonnista vastaava toimittaja voi myydä niitä ensimmäiselle ostajalle 2 kohdan b ja d alakohdan vaatimuksia noudattamatta. Aineiston tuonnista vastaavan toimittajan on ilmoitettava 2 kohdan b ja d alakohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttämisestä mahdollisimman pian. |
5. |
Neuvoston direktiivin 1999/105/EY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä pienten siemenerien määrittelemisen osalta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2301/2002 (1) tarkoitettuihin pieniin siemenmääriin ei sovelleta 2 kohdan b ja d alakohdan vaatimuksia. |
6. |
Siemenerien lajipuhtauden on oltava vähintään 99 prosenttia. Jos kyseessä ovat kuitenkin hyvin samankaltaiset lajit, keinotekoisia risteytymiä lukuun ottamatta, hedelmä- ja siemenerien lajipuhtaus on ilmoitettava toimittajan etiketissä tai asiakirjassa, mikäli se jää alle 99 prosentin. |
7. |
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asianmukaisia siemenmääriä voidaan hankkia hyväksymättömästä perusaineistosta:
|
B. Kolmansissa maissa tuotettuja taimia koskevat vaatimukset.
1. |
Taimien tuotannon on tapahduttava taimitarhoissa, jotka kunkin kolmannen maan tämän päätöksen liitteessä I tarkoitetut viranomaiset ovat rekisteröineet tai jotka ovat kyseisten viranomaisten virallisessa valvonnassa. Jokaiseen lähetykseen on kiinnitettävä OECD:n etiketti, ja siihen on liitettävä joko virallisen OECD:n lähtöisyystodistuksen jäljennös tai toimittajan asiakirja, joka sisältää kaikki virallisen OECD:n lähtöisyystodistuksen tiedot sekä toimittajan nimen. |
2. |
Taimien on täytettävä direktiivin 1999/105/EY liitteessä VII olevan D osan vaatimukset. |
3. |
Alueilla, joilla vallitsee Välimeren ilmasto loppukäyttäjille kaupan pidettävien taimien on täytettävä direktiivin 1999/105/EY liitteessä VII olevan E osan vaatimukset. |
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/88 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
tehty 18 päivänä joulukuuta 2008,
yhteisen konsuliohjeiston liitteen 13 muuttamisesta viisumitarran täyttöohjeiden osalta
(2008/972/EY)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon täytäntöönpanovallan varaamisesta neuvostolle viisumihakemusten käsittelyä koskevien tiettyjen yksityiskohtaisten määräysten ja käytännön menettelytapojen osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 789/2001 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Ranskan aloitteen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 13 vahvistetaan viisumitarran täyttämistä koskevat yhteiset säännöt yhtenäisten viisumien eri luokkia vastaavien esimerkkien muodossa. |
(2) |
Liitteessä 13 olevassa esimerkissä 9, joka koskee lyhytaikaista oleskelua varten myönnettyä toistuvaisviisumia, todetaan, että kyseinen viisumi on voimassa yli 6 kuukautta eli 1, 2, 3 tai 5 vuotta (C1, C2, C3 ja C5). |
(3) |
Nämä erot (C1, C2, C3 ja C5) eivät enää viisumihakemuksen käsittelyn hallinnollisten kulujen yhdenmukaistamisesta 1 päivänä kesäkuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/440/EY (2) jälkeen vastaa yhteisen konsuliohjeiston normatiivisia säännöksiä. Liitteessä annettua esimerkkiä olisi näin ollen muutettava vastaavasti. |
(4) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä päätös sen vuoksi sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on tehnyt tämän päätöksen, saattaako se päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään. |
(5) |
Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa tarkoitetun Schengenin säännöstön sellaisia määräyksiä, jotka kuuluvat mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (3) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan. |
(6) |
Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (4) tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä päätöksen 2008/146/EY (5) 3 artiklan ja päätöksen 2008/149/YOS (6) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. |
(7) |
Liechtensteinin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen koskevassa pöytäkirjassa (7) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä päätöksen 2008/261/EY (8) 3 artiklan ja päätöksen 2008/262/YOS (9) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. |
(8) |
Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (10) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen tekemiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä päätöstä sovelleta siihen. |
(9) |
Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (11) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen tekemiseen, päätös ei sido Irlantia eikä päätöstä sovelleta siihen. |
(10) |
Kyproksen osalta tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös. |
(11) |
Tämä päätös on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 13 olevan esimerkin 9 ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:
”— |
Lyhytaikaista oleskelua ja useita maahantulokertoja varten tarkoitettu toistuvaisviisumi, joka on voimassa enintään 5 vuotta. Oheisessa esimerkissä voimassaoloaika on vahvistettu 3 vuodeksi.”. |
2 artikla
Tätä päätöstä sovelletaan siitä päivästä lukien, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BARNIER
(1) EYVL L 116, 26.4.2001, s. 2.
(2) EUVL L 175, 29.6.2006, s. 77.
(3) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.
(4) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
(5) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.
(6) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 50.
(7) EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.
(8) EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.
(9) EUVL L 83, 26.3.2008, s. 5.
(10) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.
(11) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.
Komissio
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/90 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 15 päivänä joulukuuta 2008,
neuvoston direktiivin 2002/56/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse 21 artiklan 3 kohdassa säädetystä päivämäärästä, johon saakka jäsenvaltioille annetaan lupa pidentää kolmansista maista peräisin olevien siemenperunoiden vastaavuutta koskevien päätösten voimassaoloaikaa
(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8135)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2008/973/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon siemenperunoiden pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/56/EY (1) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivissä 2002/56/EY säädetään, että tietyistä päivämääristä lähtien jäsenvaltiot eivät enää itse saa päättää kolmansissa maissa korjattujen siemenperunoiden vastaavuudesta yhteisössä korjattuihin ja kyseisen direktiivin mukaisiin siemenperunoihin nähden. |
(2) |
Koska yhteisö ei ollut saattanut päätökseen työtä siemenperunoiden vastaavuuden määrittelemiseksi kaikkien asianomaisten kolmansien maiden osalta, jäsenvaltiot saivat direktiivin 2002/56/EY myötä luvan pidentää 31 päivään maaliskuuta 2008 saakka sellaisten vastaavuuspäätösten voimassaoloa, jotka ne olivat jo tehneet tietyistä kolmansista maista peräisin olevista siemenperunoista, joita yhteisön vastaavuus ei kattanut. Kyseinen päivämäärä valittiin ottaen huomioon siemenperunoiden markkinointikauden päättyminen. |
(3) |
Koska tätä työtä ei ole saatu vielä päätökseen ja uusi markkinointikausi alkaa vuoden 2008 loppuun mennessä, on tarpeen sallia jäsenvaltioiden pidentää kansallisten vastaavuuspäätösten voimassaoloa. |
(4) |
Direktiivi 2002/56/EY olisi sen vuoksi muutettava. |
(5) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan direktiivin 2002/56/EY 21 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ilmaisu ”31 päivään maaliskuuta 2008” ilmaisulla ”31 päivään maaliskuuta 2011”.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Androulla VASSILIOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 60.
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/91 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS 2008/974/YUTP,
18 päivänä joulukuuta 2008,
ballististen ohjusten leviämisen estävän Haagin käytännesäännöstön tukemisesta joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian, jonka III luvussa on lueteltu sekä Euroopan unionissa (EU:ssa) että kolmansissa maissa toteutettavia toimenpiteitä joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi. |
(2) |
EU panee aktiivisesti täytäntöön tätä strategiaa ja toteuttaa sen II ja III luvuissa lueteltuja toimenpiteitä esimerkiksi antamalla varoja sellaisten erityishankkeiden tukemiseen, jotka edistävät monenvälistä asesulkujärjestelmää ja monenvälisiä luottamusta lisääviä toimenpiteitä. Ballististen ohjusten leviämisen estävä Haagin käytännesäännöstö, jäljempänä ”Haagin käytännesäännöstö”, on olennainen osa tätä järjestelmää. Sen tavoitteena on ehkäistä ja lieventää joukkotuhoaseiden maaliin saattamiseen soveltuvien ballististen ohjusjärjestelmien ja niihin liittyvien teknologioiden leviämistä. |
(3) |
Neuvosto hyväksyi 17 päivänä marraskuuta 2003 yhteisen kannan 2003/805/YUTP (1) joukkotuhoaseiden ja maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämistä koskevien monenvälisten sopimusten saattamisesta maailmanlaajuisiksi ja niiden vahvistamisesta. Yhteisessä kannassa kehotetaan muun muassa edistämään sitä, että mahdollisimman monet valtiot ja erityisesti ne, joilla on ballistisia ohjuksia koskevia voimavaroja, sitoutuisivat noudattamaan Haagin käytännesäännöstöä, minkä lisäksi siinä kehotetaan kehittämään kyseistä säännöstöä ja panemaan se täytäntöön erityisesti luottamusta lisäävien toimenpiteiden osalta sekä edistämään tiiviimpien suhteiden luomista Haagin käytännesäännöstön ja YK:n monenvälisen asesulkujärjestelmän välille. |
(4) |
Neuvosto päätti 23 päivänä toukokuuta 2007 toteuttaa toimia Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuisen soveltamisen ja sen periaatteiden noudattamisen edistämiseksi. Tätä tarkoitusta varten Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden vuoden 2007 vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin seminaari, johon osallistui valtioita, joilla on ballistisia ohjuksia koskevia merkittäviä voimavaroja, ja näihin valtioihin kuului myös sellaisia valtioita, jotka eivät ole sitoutuneet noudattamaan Haagin käytännesäännöstöä. EU:lle on ensiarvoisen tärkeää jatkaa tätä vuoropuhelua Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden ja toisaalta niiden valtioiden välillä, jotka eivät ole sitoutuneet noudattamaan kyseistä säännöstöä, jotta voitaisiin edistää edelleen Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuista soveltamista sekä sen laajempaa täytäntöönpanoa ja tehokkuutta. Tämän päätöksen on tarkoitus tukea tätä prosessia. |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
1. Joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian tiettyjen osien jatkuvan ja tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi EU tukee Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden toimia edistääkseen seuraavia tavoitteita:
a) |
edistetään Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuista soveltamista ja erityisesti sitä, että kaikki valtiot, joilla on ballistisia ohjuksia koskevia voimavaroja, sitoutuisivat noudattamaan kyseistä säännöstöä |
b) |
tuetaan Haagin käytännesäännöstön täytäntöönpanoa |
c) |
edistetään Haagin käytännesäännöstön tehostamista edelleen. |
2. Tässä yhteydessä Euroopan unionin tukemat hankkeet kattavat seuraavat erityistoimet:
a) |
tuetaan kohdennettujen tiedotushankkeiden järjestämistä eli esimerkiksi seminaareja, joiden tavoitteena on edistää uusien valtioiden sitoutumista Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen alueella, jolla on vähiten kyseisen säännöstön noudattamiseen sitoutuneita valtioita |
b) |
annetaan taloudellista ja teknistä tukea, jolla pyritään helpottamaan Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden välistä tietojenvaihtoa ja toisaalta avaruuteen laukaisussa käytettävien kantorakettien koelaukaisupaikoille järjestettäviä kansainvälisten tarkkailijoiden käyntejä, joita Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneet valtiot ovat päättäneet tarkastella vapaaehtoiselta pohjalta kyseisen säännöstön 4 artiklan a kohdan ii alakohdan mukaisesti. |
c) |
tuetaan Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden pyrkimyksiä jatkaa keskustelua siitä, miten kyseinen säännöstö voitaisiin pitää asianmukaisena ja elinkelpoisena. Keskustelussa olisi erityisesti otettava huomioon ballististen ohjusten leviämisen alalla tapahtuva kehitys sekä ballistisiin ohjuksiin liittyvissä kansainvälisissä institutionaalisissa ja lainsäädännöllisissä puitteissa tapahtuva kehitys. |
Hankkeisiin osallistuu sekä Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneita valtioita että valtioita, jotka eivät ole sitoutuneet kyseisen säännöstön noudattamiseen.
Hankkeiden yksityiskohtainen kuvaus esitetään liitteessä.
2 artikla
1. Puheenjohtajavaltio, jota avustaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri, jäljempänä ”korkeana edustajana toimiva pääsihteeri”, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta. Komissio osallistuu tähän täysimääräisesti.
2. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden teknisestä täytäntöönpanosta vastaa Pariisissa sijaitseva Fondation pour la Recherche Strategique (strategisen tutkimuksen säätiö, jäljempänä ’FRS’).
FRS suorittaa tämän tehtävänsä puheenjohtajavaltiota avustavan korkeana edustajana toimivan pääsihteerin valvonnassa, puheenjohtajavaltion tukena ja tiiviissä yhteistyössä Haagin käytännesääntöjen noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden vuosikokouksen puheenjohtajan sekä Itävallan (Haagin käytännesäännöstön välitön keskusyhteyspiste ja toimeenpaneva sihteeristö) kanssa. Tätä varten korkeana edustajana toimiva pääsihteeri sopii tarvittavista järjestelyistä FRS:n kanssa.
3. Puheenjohtajavaltio, korkeana edustajana toimiva pääsihteeri ja komissio tiedottavat toisilleen säännöllisesti tämän päätöksen täytäntöönpanosta, kukin toimivaltansa mukaisesti.
3 artikla
1. Rahoitusohje 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi on 1 015 000 euroa.
2. Edellä 1 kohdassa mainitulla määrällä rahoitettavia menoja hallinnoidaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelytapojen ja sääntöjen mukaisesti.
3. Komissio valvoo, että 2 kohdassa tarkoitettuja, avustuksen muodossa myönnettyjä menoja hallinnoidaan asianmukaisesti. Tätä varten se tekee FRS:n kanssa rahoitussopimuksen. Rahoitussopimuksessa määrätään, että FRS:n on varmistettava EU:n osuuden näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.
4. Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle kyseisessä prosessissa mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista ja rahoitussopimuksen tekopäivästä.
4 artikla
Puheenjohtajavaltio, jota avustaa korkeana edustajana toimiva pääsihteeri, raportoi neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta FRS:n säännöllisin väliajoin laatimien raporttien perusteella. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille. Komissio osallistuu tähän täysimääräisesti. Se raportoi tämän päätöksen täytäntöönpanon rahoitusnäkökohdista.
5 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tämän päätöksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, paitsi jos komissio tekee FRS:n kanssa rahoitussopimuksen ennen kyseisen määräajan päättymistä, jolloin sen voimassaolo päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoitussopimuksen tekemisestä.
6 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BARNIER
(1) EUVL L 302, 20.11.2003, s. 34.
LIITE
EU:n tuki ballististen ohjusten leviämisen estävälle Haagin käytännesäännöstölle joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä
1. Tavoitteet
Euroopan unioni on tukenut Haagin käytännesäännöstöä voimakkaasti aivan alusta alkaen. Euroopan unioni pitää Haagin käytännesäännöstöä tärkeänä monenvälisenä välineenä, jonka tavoitteena on avoimuutta ja luottamusta lisäävien toimenpiteiden avulla hillitä ballististen ohjusjärjestelmien ja niihin liittyvien teknologioiden leviämistä. Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan Haagin käytännesäännöstöä ja soveltavat sitä hyvässä uskossa.
Euroopan unioni on yrittänyt aiemmin korjata Haagin käytännesäännöstön täytäntöönpanossa ja sen maailmanlaajuisessa soveltamisessa jäljellä olevat puutteet järjestämällä vuoden 2007 vuosikokouksen yhteydessä seminaarin, johon osallistui sekä Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneita valtioita että valtioita, jotka eivät ole sitoutuneet kyseisen säännöstön noudattamiseen. Seminaarin tulosten rohkaisemana Euroopan unioni haluaa jatkaa tätä aloitetta ja tukea Haagin käytännesäännöstöä seuraavien kolmen näkökohdan osalta:
— |
Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuinen soveltaminen |
— |
Haagin käytännesäännöstön täytäntöönpano |
— |
Haagin käytännesäännöstön tehostaminen ja sen toiminnan parantaminen. |
2. Hankkeiden kuvaus
2.1 Hanke 1: Haagin käytännesäännöstön maailmanlaajuisen soveltamisen edistäminen
2.1.1 Hankkeen tarkoitus
Vaikka Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden määrä kattaa jo kaksi kolmasosaa YK:n kaikista jäsenvaltioista, vielä on paljon tehtävää, jotta Haagin käytännesäännöstöä sovellettaisiin maailmanlaajuisesti. Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneet valtiot ovat vuosikokouksissa todenneet, että syyt, joiden takia valtiot, jotka eivät ole sitoutuneet noudattamaan Haagin käytännesäännöstöä, ovat haluttomia sitoutumaan kyseisen säännöstön noudattamiseen, vaihtelevat suuresti yleisestä mainittua säännöstöä koskevan tietoisuuden ja ymmärtämyksen puutteesta aina poliittisempiin syihin.
2.1.2. Hankkeen tulokset
— |
lisätään Haagin käytännesäännöstöä koskevaa tietoisuutta, ymmärtämystä ja tukea |
— |
tehostetaan vuorovaikutusta Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden ja toisaalta niiden valtioiden välillä, jotka eivät ole sitoutuneet kyseisen säännöstön noudattamiseen |
— |
lisätään Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden määrää. |
2.1.3. Hankkeen kuvaus
Hankkeessa järjestetään kaksi seminaaria:
— |
tietoisuuden lisäämistä edistävä seminaari alueelle, jolla on suurin määrä valtioita, jotka eivät ole sitoutuneet Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen. Afrikassa seuraavat valtiot eivät ole sitoutuneet noudattamaan Haagin käytännesäännöstöä: Algeria, Angola, Botswana, Egypti, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Kongon tasavalta, Lesotho, Namibia, Norsunluurannikko, Somalia, Swazimaa, Togo ja Zimbabwe. |
— |
yleinen seminaari, joka noudattaa Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden vuoden 2007 vuosikokouksen yhteydessä järjestetyn seminaarin mallia ja johon kuuluu kohdennettuja ja jäsenneltyjä keskusteluja ballististen ohjusten leviämiseen ja Haagin käytännesäännöstön merkitykseen liittyvistä teknisistä ja turvallisuuspoliittisista näkökohdista. |
2.2 Hanke 2: Haagin käytännesäännöstön täytäntöönpanon tukeminen Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneissa valtioissa
2.2.1 Hankkeen tarkoitus
Vaikka Haagin käytännesäännöstö on tärkeä väline ballististen ohjusten ja niihin liittyvien teknologioiden leviämisen hillitsemiseksi luottamusta ja avoimuutta lisäävien toimenpiteiden avulla, tarvitaan lisätoimia Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneidenvaltioiden välisen tiedonvaihdon parantamiseksi. Hankkeessa keskitytään niihin tiedonvaihdon näkökohtiin, joissa voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia.
2.2.2 Hankkeen tulokset
— |
luodaan Internet-pohjaisen turvallisen tieto- ja viestintäjärjestelmän, jäljempänä ”e-ICC”, prototyyppi, joka mahdollistaa nopeamman, helpomman ja turvatun tiedonvaihdon Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden kesken ja asiakirjojen sähköisen jakelun. |
— |
jos Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneet valtiot päättävät perustaa e-ICC:n vuosikokouksessaan, tämä prototyyppi voitaisiin saattaa toimintakykyiseksi. |
— |
lisätään tukea tarkkailijoiden käynneille avaruuteen laukaisussa käytettävien kantorakettien koelaukaisupaikoille. |
2.2.3 Hankkeen kuvaus
Hanke käsittää kahdentyyppisiä toimenpiteitä:
a) |
Helpotetaan Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden välistä tiedonvaihtoa ja viestintää luomalla e-ICC. Ranskan kokemukset ohjusteknologian valvontajärjestelyn, jäljempänä ”MTCR”, e-POC -järjestelmästä ovat erityisen merkittäviä tämän hankkeen kannalta. Koska Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden on vuosikokouksessa päätettävä tällaisen järjestelmän perustamisesta, hanke pannaan täytäntöön kahdessa vaiheessa. Toisen vaiheen täytäntöönpanossa otetaan huomioon Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden vuosikokouksessa e-ICC:stä käymät aiemmat keskustelut. Vaihe 1: EU:n ehdotus Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneille valtioille e-ICC:n perustamiseksi Laaditaan e-ICC:n prototyyppi, jotta se voidaan esittää Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneille valtioille mahdollisesti vuonna 2009 ja saada näiltä palautetta sen toiminnasta. Vaihe 2: e-ICC:n prototyypin saattaminen toimintakelpoiseksi Jos Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneet valtiot päättävät perustaa e-ICC:n vuosikokouksessaan, tämä prototyyppi voitaisiin saattaa toimintakykyiseksi. Tätä varten prototyyppiin liittyvä tietotaito ja aineelliset kysymykset siirretään välittömälle keskusyhteyspisteelle ja toimeenpanevalle sihteeristölle hallinnointia varten, minkä lisäksi välittömälle keskusyhteyspisteelle ja Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneille valtioille tarjotaan koulutusta. |
b) |
Tuetaan taloudellisestikansainvälisten tarkkailijoiden käyntejä EU:n jäsenvaltioiden avaruuteen laukaisussa käytettävien kantorakettien koelaukaisupaikoille. |
2.3 Hanke 3: Haagin käytännesäännöstön tehostamisen ja toiminnan edelleen kehittämisen tukeminen
2.3.1 Hankkeen tarkoitus
Turvallisuusympäristö kehittyy koko ajan, myös joukkotuhoaseiden maaliin saattamiseen soveltuvien välineiden leviämisen alalla. Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneet valtiot kokoontuvat vuosittain arvioimaan kyseisen säännöstön täytäntöönpanoa sekä ballististen ohjusten ja niihin liittyvien teknologioiden leviämisen uusia suuntauksia.
Hankkeella edistetään epävirallisissa puitteissa käytäviä Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden välisiä perusteellisia keskusteluja ottamalla niihin tarvittaessa mukaan valtioita, jotka eivät ole sitoutuneet Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen, sekä mahdollistetaan ballististen ohjusten leviämistä koskevan teknisen asiantuntemuksen saatavuus valtiollisen tason ulkopuolella. Hankkeen tuloksia voitaisiin käyttää pohdinnan perustana Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden vuosikokouksessa.
2.3.2 Hankkeen tulokset
— |
ymmärtämyksen lisääminen ballististen ohjusten leviämisen ja avaruuteen laukaisussa käytettäviä kantoraketteja koskevien ohjelmien nykysuuntauksista ja suositusten antaminen Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneille valtioille, |
— |
sen analysointi, kuinka motivoidaan Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneet valtiot osallistumaan ballistisia ohjuksia ja avaruuteen laukaisussa käytettäviä kantoraketteja koskeviin ohjelmiin, |
— |
ymmärtämyksen lisääminen yhteydestä Haagin käytännesäännöstön, MTCR:n sekä niiden kahdenvälisten ja alueellisten järjestelyjen välillä, jotka koskevat luottamusta lisääviä toimenpiteitä, joilla pyritään tavoitteena olevaan ohjusten leviämisen estämiseen ja toimintapoliittisten suositusten määrittelyyn. |
— |
seminaarien valmisteluasiakirjat tai muissa muodoissa oleva asiakirja-aineisto, jotka EU voi toimittaa Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden vuosikokoukseen. |
2.3.3 Hankkeen kuvaus
Hanke käsittää kahdentyyppisiä toimenpiteitä:
a) |
rahoitetaan ballististen ohjusten uusia suuntauksia ja niiden leviämisen kehitystä sekä avaruuteen laukaisussa käytettäviä kantoraketteja koskevia ohjelmia koskeva tutkimus, joka voitaisiin toimittaa pohdinnan perustaksi Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden vuosikokoukseen. Tutkimusta tehdessään FRS:n on varmistettava, ettei tehdä päällekkäistä työtä YK:n hallitustenvälisen asiantuntijaryhmän työn kanssa. |
b) |
rahoitetaan Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden ja niiden valtioiden, jotka eivät ole sitoutuneet kyseisen säännöstön noudattamiseen, valtiollisen ja valtiosta riippumattoman sektorin asiantuntijoiden seminaareja. Seminaarit voitaisiin järjestää vuosikokousten yhteydessä. Tulokset voitaisiin toimittaa valmisteluasiakirjana Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneiden valtioiden vuosikokoukselle. Seminaareissa käsitellään seuraavia asioita:
|
3. Kesto
Hankkeiden toteuttamisen arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.
4. Osallistujat
Tämän päätöksen mukaisiin hankkeisiin osallistuu sekä Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneita valtioita että valtioita, jotka eivät ole sitoutuneet kyseisen säännöstön noudattamiseen.
Hankkeet toteuttava organisaatio ja puheenjohtajavaltio, jota avustaa korkeana edustajana toimiva pääsihteeri tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa neuvoston toimivaltaisen työryhmän puitteissa, päättävät yhdessä hankkeisiin osallistuvien valtioiden lopullisesta valinnasta. Lopullisen päätöksen on perustuttava hankkeet toteuttavan organisaation tämän päätöksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatimiin ehdotuksiin.
5. Hankkeen toteuttava organisaatio
Hankkeiden tekninen toteuttaminen annetaan FRS:n tehtäväksi. Hankkeiden toteuttamisesta vastaa suoraan FRS:n tai sen yhteistyökumppaneiden eli Institut für Friedensforschung und Sicherheitspolitik an der Universität Hamburgin (Hampurin yliopistossa toimiva rauhantutkimuksen ja turvallisuuspolitiikan instituutti) ja Varsovassa toimivan Puolan avaruustutkimuskeskuksen henkilöstö.
Hankkeen toteuttava organisaatio laatii:
a) |
neljännesvuosittaiset raportit hankkeiden toteuttamisesta, |
b) |
loppuraportin kuukauden kuluessa hankkeiden toteuttamisen päättymisestä. |
Raportit lähetetään puheenjohtajavaltiolle, jota avustaa korkeana edustajana toimiva pääsihteeri.
FRS huolehtii EU:n osallistumisen näkyvyydestä asianmukaisessa laajuudessa panostuksen määrään nähden.
6. Hankkeeseen osallistuvat kolmannet osapuolet
Hankkeet rahoitetaan kokonaisuudessaan tällä päätöksellä. Asiantuntijoita, jotka tulevat Haagin käytännesäännöstön noudattamiseen sitoutuneista valtioista ja niistä valtioista, jotka eivät ole sitoutuneet kyseisen säännöstön noudattamiseen, voidaan pitää hankkeeseen osallistuvina kolmansina osapuolina. He noudattavat työssään FRS:n vakiosääntöjä.
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/96 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS 2008/975/YUTP,
tehty 18 päivänä joulukuuta 2008,
Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla (Athene)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan ja 28 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Helsingissä 10 ja 11 päivänä joulukuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti muun muassa, että EU-johtoisiin operaatioihin vapaaehtoisesti osallistuvien jäsenvaltioiden on kyettävä vuoteen 2003 mennessä saattamaan 60 päivässä toimintavalmiuteen kaikkiin Petersbergin tehtäviin kykenevät joukot aina 50 000 – 60 000 sotilaan vahvuuteen saakka ja ylläpitämään niitä vähintään vuoden ajan. |
(2) |
Neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2002 sellaisten EU-johtoisten kriisinhallintaoperaatioiden rahoitusta koskevat menettelytavat, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. |
(3) |
Neuvosto vahvisti 14 päivänä toukokuuta 2003 antamissaan päätelmissä nopean toiminnan voimavarojen tarpeen erityisesti humanitaarisissa tehtävissä ja pelastustehtävissä. |
(4) |
Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisyydellä merkille 19 päivänä toukokuuta 2003 kokoontuneen neuvoston päätelmät, joissa muun muassa vahvistettiin Euroopan unionin nopean toiminnan sotilaallisten voimavarojen tarve. |
(5) |
Neuvosto päätti 22 päivänä syyskuuta 2003, että Euroopan unionin olisi hankittava joustavat valmiudet eri laajuisten, vaikeudeltaan ja kiireellisyydeltään eri tasoisten sotilasoperaatioiden yhteisen kustannusten rahoituksen hoitamiseen muun muassa perustamalla 1 päivään maaliskuuta 2004 mennessä pysyvä rahoitusjärjestelmä tulevista EU:n sotilasoperaatioista johtuvien yhteisten kustannusten rahoittamiseksi. |
(6) |
Neuvosto teki 23 päivänä helmikuuta 2004 päätöksen 2004/197/YUTP Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla (1) (Athene). Tätä päätöstä on sen jälkeen muutettu useita kertoja. Tämän vuoksi neuvosto on kodifioinut kyseisen päätöksen 14 päivänä toukokuuta 2007 tekemällään päätöksellä 2007/384/YUTP (2). |
(7) |
EU:n sotilaskomitea määritteli yksityiskohtaisesti EU:n nopean sotilaallisen toiminnan toimintamallin 3 päivänä maaliskuuta 2004 antamassaan raportissa. Lisäksi se määritteli EU:n taisteluosastojen toimintamallin 14 päivänä kesäkuuta 2004. |
(8) |
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2004 Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan selvityksen, jossa korostetaan, että EU:n nopean toiminnan voimavaroja koskevaa työtä olisi jatkettava, jotta EU:lla olisi alustava toimintakyky vuoden 2005 alkupuolella. |
(9) |
Tämän kehityksen perusteella EU:n sotilasoperaatioiden ennakkorahoitusta olisi parannettava. Ennakkorahoitusjärjestelmä on näin ollen tarkoitettu ensisijaisesti nopean toiminnan operaatioiden rahoittamiseen. |
(10) |
Neuvosto päättää tapauskohtaisesti, onko operaatiolla sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla perustamissopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisessa merkityksessä, |
(11) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, että ne jäsenvaltiot, joiden edustaja on antanut neuvostossa virallisen lausuman 23 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, eivät ole velvollisia osallistumaan kyseessä olevan sellaisen operaation rahoitukseen, jolla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. |
(12) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden Euroopan unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla, eikä Tanska osallistu järjestelmän rahoitukseen. |
(13) |
Päätöksen 2007/384/YUTP 43 artiklan nojalla neuvosto on tarkastellut kyseistä päätöstä uudelleen ja sopinut siihen tehtävistä muutoksista. |
(14) |
Päätös 2007/384/YUTP olisi selkeyden vuoksi kumottava ja korvattava uudella päätöksellä. |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
a) |
”osallistuvilla jäsenvaltioilla” Euroopan unionin jäsenvaltioita Tanskaa lukuun ottamatta, |
b) |
”rahoitukseen osallistuvilla valtioilla” jäsenvaltioita, jotka osallistuvat kyseessä olevan sotilasoperaation rahoitukseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja kolmansia valtioita, jotka osallistuvat operaation yhteisten kustannusten rahoitukseen Euroopan unionin kanssa tekemiensä sopimusten nojalla, |
c) |
”operaatiolla” tarkoitetaan Euroopan unionin operaatiota, jolla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, |
d) |
”sotilasalan tukitoimilla” tarkoitetaan sellaisia Euroopan unionin operaatioita tai niiden osia, joilla neuvosto on päättänyt tukea kolmatta valtiota tai kolmatta järjestöä ja joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, mutta jotka eivät kuulu Euroopan unionin sotilasesikunnan alaisuuteen. |
1 LUKU
JÄRJESTELMÄ
2 artikla
Järjestelmän perustaminen
1. Perustetaan operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmä.
2. Järjestelmää kutsutaan nimellä Athene.
3. Athene toimii osallistuvien jäsenvaltioiden nimissä tai yksittäisten operaatioiden osalta 1 artiklassa määriteltyjen rahoitukseen osallistuvien valtioiden nimissä.
3 artikla
Oikeuskelpoisuus
Euroopan unionin sellaisten operaatioiden rahoituksen hallinnoimiseksi, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, Athenella on tarvittava oikeustoimikelpoisuus, jotta sillä muun muassa voi olla pankkitili ja jotta se voi hankkia, säilyttää tai luovuttaa omaisuutta, tehdä sopimuksia tai hallinnollisia järjestelyjä sekä esiintyä oikeudenkäynnin osapuolena. Athenen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.
4 artikla
Kolmansien osapuolten kanssa suoritettava yhteensovittaminen
Athene sovittaa toimintansa yhteen jäsenvaltioiden, yhteisön toimielinten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa siinä määrin kuin tämä on sen tehtävien hoitamiseksi tarpeen ja ottaen huomioon Euroopan unionin tavoitteet ja politiikat.
2 LUKU
ORGANISAATIORAKENNE
5 artikla
Hallintoelimet ja henkilöstö
1. Athenea hallinnoivat erityiskomitean alaisuudessa:
a) |
hallinnoija; |
b) |
kunkin operaation komentaja johtamansa operaation osalta, jäljempänä ”operaation komentaja”; |
c) |
tilinpitäjä. |
2. Athene hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin Euroopan unionin olemassa olevia hallintorakenteita. Athene käyttää EU:n toimielinten sen käyttöön osoittamaa tai jäsenvaltioiden lähettämää henkilöstöä.
3. Neuvoston pääsihteeri voi määrätä hallinnoijan tai tilinpitäjän avuksi näiden tehtäviensä hoitoon tarvitseman henkilöstön, tarvittaessa osallistuvan jäsenvaltion pyynnöstä.
4. Athenen elinten ja niiden henkilöstön aktivointi tapahtuu operatiivisten tarpeiden perusteella.
6 artikla
Erityiskomitea
1. Perustetaan erityiskomitea, jonka muodostavat yksi edustaja kustakin osallistuvasta jäsenvaltiosta, jäljempänä ”erityiskomitea”. Komissio osallistuu erityiskomitean kokouksiin osallistumatta sen äänestyksiin.
2. Athenea hallinnoidaan erityiskomitean alaisuudessa.
3. Komitean käsitellessä tietyn operaation yhteisten kustannusten rahoitusta:
a) |
erityiskomitean muodostavat yksi edustaja kustakin rahoitukseen osallistuvasta jäsenvaltiosta; |
b) |
rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden edustajat osallistuvat erityiskomitean työskentelyyn, mutta eivät osallistu äänestyksiin eivätkä ole niissä läsnä; |
c) |
operaation komentaja tai hänen edustajansa osallistuu erityiskomitean työskentelyyn osallistumatta sen äänestyksiin. |
4. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio kutsuu koolle erityiskomitean kokoukset ja toimii sen puheenjohtajana. Hallinnoija vastaa erityskomitean sihteeristöstä. Hän laatii komitean pöytäkirjan. Hän ei osallistu äänestyksiin.
5. Tilinpitäjä osallistuu tarvittaessa erityiskomitean työskentelyyn ottamatta osaa sen äänestyksiin.
6. Puheenjohtajavaltio kutsuu erityiskomitean koolle enintään 15 päivän määräajassa jonkin osallistuvan jäsenvaltion, hallinnoijan tai operaation komentajan pyynnöstä.
7. Hallinnoija ilmoittaa asianmukaisella tavalla erityiskomitealle kaikista Atheneen kohdistuvista korvausvaatimuksista tai riidoista.
8. Komitea tekee päätökset yksimielisesti ottaen huomioon sen kokoonpanon sellaisena kuin se on määritelty 1 ja 3 kohdassa. Sen päätökset ovat sitovia.
9. Erityiskomitea hyväksyy kaikki talousarviot ottaen huomioon asianomaiset rahoitusohjeet ja käyttää 19, 20, 21, 22, 25, 26, 28, 30, 32, 33, 37, 38, 39, 40, 41 ja 42 artiklassa säädettyä toimivaltaa.
10. Hallinnoija, operaation komentaja ja tilinpitäjä antavat tietoja erityiskomitealle tämän päätöksen säännösten mukaisesti.
11. Erityiskomitean 19, 20, 21, 22, 23, 25, 28, 30, 32, 33, 39, 40, 41 ja 42 artiklan nojalla hyväksymien säädösten tekstin allekirjoittavat sitä hyväksyttäessä erityiskomitean puheenjohtajana oleva henkilö sekä hallinnoija.
7 artikla
Hallinnoija
1. Tiedotettuaan asiasta erityiskomitealle neuvoston pääsihteeri nimittää hallinnoijan ja vähintään yhden apulaishallinnoijan kolmen vuoden toimikaudeksi.
2. Hallinnoija käyttää toimivaltaansa Athenen nimissä.
3. Hallinnoija:
a) |
valmistelee ja antaa erityiskomitean käsiteltäväksi talousarvioesitykset. Talousarvioesityksen operaation menoja koskeva osa laaditaan operaation komentajan ehdotuksen perusteella; |
b) |
vahvistaa talousarviot sen jälkeen, kun erityiskomitea on hyväksynyt ne; |
c) |
toimii tulojen, operaatioiden valmisteluvaiheen tai operaatioiden jälkeisten yhteisten kustannusten ja muuhun kuin operaation aktiiviseen vaiheeseen liittyvien yhteisten operatiivisten kustannusten hyväksyjänä; |
d) |
toteuttaa tulojen osalta kolmansien osapuolten kanssa tehdyt rahoitusjärjestelyt, jotka liittyvät unionin sotilasoperaatioiden yhteisten kustannusten rahoitukseen. |
4. Hallinnoija huolehtii, että tässä päätöksessä vahvistettuja sääntöjä noudatetaan ja että erityiskomitean päätöksiä sovelletaan.
5. Hallinnoija voi toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet Athenen kautta rahoitettujen menojen toteuttamiseksi. Hänen on ilmoitettava niistä erityiskomitealle.
6. Hallinnoija sovittaa yhteen unionin sotilasoperaatioiden rahoitukseen liittyvien kysymysten käsittelyn. Hän toimii kansallisten hallintojen ja tarvittaessa kansainvälisten järjestöjen yhteystahona näissä kysymyksissä.
7. Hallinnoija on toiminnastaan vastuussa erityiskomitealle.
8 artikla
Operaation komentaja
1. Operaation komentaja käyttää johtamansa operaation yhteisten kustannusten rahoitukseen liittyviä toimivaltuuksiaan Athenen nimissä.
2. Johtamansa operaation osalta operaation komentaja:
a) |
antaa hallinnoijalle ehdotuksensa talousarvioesitysten osaan ”yhteiset operatiiviset menot/kustannukset”; |
b) |
toteuttaa tulojen ja menojen hyväksyjänä yhteisiin operatiivisiin kustannuksiin liittyvät määrärahat; hän käyttää toimivaltaa kaikkiin kyseisten määrärahojen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden nähden, ennakkomaksut mukaan luettuina; hän voi tehdä hankintoja ja sopimuksia Athenen nimissä; hän avaa johtamalleen operaatiolle Athenen nimissä pankkitilin. |
3. Operaation komentaja voi tämän päätöksen nojalla toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet Athenen kautta rahoitettujen menojen toteuttamiseksi johtamansa operaation osalta. Hänen on ilmoitettava asiasta hallinnoijalle ja erityiskomitealle.
9 artikla
Tilinpitäjä
1. Neuvoston pääsihteeri nimittää tilinpitäjän ja vähintään yhden apulaistilinpitäjän kahden vuoden toimikaudeksi.
2. Tilinpitäjä käyttää toimivaltaansa Athenen nimissä.
3. Tilinpitäjän tehtävänä on:
a) |
suorittaa maksut asianmukaisesti, kantaa tulot ja periä vahvistetut saamiset; |
b) |
valmistella kunakin vuonna Athenen tilinpäätös ja kunkin operaation päätyttyä operaation tilinpäätös; |
c) |
avustaa hallinnoijaa tämän toimittaessa vuosittaisen tilinpäätöksen tai operaation tilinpäätöksen erityiskomitean hyväksyttäväksi; |
d) |
hoitaa Athenen kirjanpito; |
e) |
vahvistaa kirjanpitosäännöt ja -menetelmät sekä tililuettelo; |
f) |
vahvistaa ja validoida kirjanpitojärjestelmät tuloja varten sekä tarvittaessa validoida tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemät järjestelmät, joiden tarkoituksena on antaa tilitietoja tai niiden perusteluja; |
g) |
säilyttää kirjanpitotositteet; |
h) |
hoitaa käteisvaroja yhdessä hallinnoijan kanssa. |
4. Hallinnoija ja operaation komentaja antavat tilinpitäjälle kaikki tarvittavat tiedot sellaisen tilinpäätöksen laatimiseksi, joka antaa oikean kuvan Athenen varoista ja Athenen hallinnoimasta talousarvion toteuttamisesta. He vastaavat tietojen oikeellisuudesta.
5. Tilinpitäjä on toiminnastaan vastuussa erityiskomitealle.
10 artikla
Hallinnoijaan, tilinpitäjään ja Athenen henkilöstöön sovellettavat yleiset säännökset
1. Yhtäältä hallinnoijan tai apulaishallinnoijan ja toisaalta tilinpitäjän tai apulaistilinpitäjän tehtäviä ei voi hoitaa sama henkilö.
2. Apulaishallinnoijat toimivat hallinnoijan alaisuudessa. Apulaistilinpitäjät toimivat tilinpitäjän alaisuudessa.
3. Apulaishallinnoija toimii hallinnoijan sijaisena tämän ollessa poissa tai estynyt. Apulaistilinpitäjä toimii tilinpitäjän sijaisena tämän ollessa poissa tai estynyt.
4. Euroopan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevat heihin sovellettavat säännöt ja määräykset myös silloin, kun he hoitavat Athenen tehtäviä.
5. Jäsenvaltioiden Athenen käyttöön antamaan henkilöstöön sovelletaan sääntöjä, jotka on vahvistettu neuvoston päätöksessä palvelukseen määrättäviin kansallisiin asiantuntijoihin sovellettavista säännöistä, sekä säännöksiä, joista on sovittu heidän kansallisen hallintonsa ja yhteisön toimielimen tai Athenen kesken.
6. Athenen henkilöstön jäsenille on ennen heidän nimitystään tehtävä luotettavuusselvitys, jonka perusteella he voivat käsitellä neuvoston hallussa olevia luokiteltuja tietoja ainakin luokkaan ”secret UE” asti, tai vastaava jäsenvaltion teettämä luotettavuusselvitys.
7. Hallinnoija voi neuvotella ja sopia jäsenvaltioiden tai yhteisön toimielinten kanssa järjestelyistä, joilla voidaan etukäteen nimetä henkilöstö, joka tarvittaessa saadaan viipymättä Athenen käyttöön.
3 LUKU
HALLINNOLLISET JÄRJESTELYT JÄSENVALTIOIDEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, KOLMANSIEN VALTIOIDEN JA KANSAINVÄLISTEN JÄRJESTÖJEN KANSSA
11 artikla
Hallinnolliset järjestelyt
1. Jäsenvaltioiden, Euroopan unionin toimielinten, kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa voidaan neuvotella hallinnollisista järjestelyistä, joiden tarkoituksena on helpottaa operaatioihin liittyvien hankintojen tekemistä ja/tai keskinäiseen tukeen liittyviä rahoitusnäkökohtia mahdollisimman kustannustehokkaasti.
2. Kyseiset järjestelyt edellyttävät
a) |
erityiskomitean kuulemista tapauksissa, joissa niistä sovitaan jäsenvaltioiden tai Euroopan unionin toimielinten kanssa, |
b) |
erityiskomitean hyväksyntää tapauksissa, joissa niistä sovitaan kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. |
3. Athenea edustava operaation komentaja, tai jos komentajaa ei ole, hallinnoija, ja edellä mainittujen valtioiden tai järjestöjen toimivaltaiset hallintoviranomaiset allekirjoittavat järjestelyt.
12 artikla
Kolmansien valtioiden rahoitusosuuksien maksamiseen liittyvät pysyvät ja tapauskohtaiset hallinnolliset järjestelyt
1. Hallinnoija neuvottelee neuvoston nimeämien, EU:n operaatioiden rahoitukseen mahdollisesti osallistuvien kolmansien valtioiden kanssa pysyvät hallinnolliset järjestelyt, ja neuvoston nimeämien, tietyn EU:n operaation rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden kanssa tapauskohtaiset hallinnolliset järjestelyt EU:n ja kyseisten kolmansien valtioiden välillä tehtyjen sopimusten mukaisesti. Nämä järjestelyt toteutetaan Athenen ja kyseisten kolmansien valtioiden toimivaltaisten hallintoyksiköiden välisenä kirjeenvaihtona, jossa vahvistetaan tarvittavat menettelytavat unionin tulevia sotilasoperaatioita koskevien rahoitusosuuksien maksamiseksi nopeasti.
2. Hallinnoija voi toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden maksujen helpottamiseksi kunnes 1 kohdassa tarkoitetut sopimukset on tehty.
3. Hallinnoijan on ilmoitettava suunnitelluista järjestelyistä etukäteen erityiskomitealle ennen kuin hän allekirjoittaa ne Athenen nimissä.
4. Unionin käynnistäessä sotilasoperaation hallinnoija toteuttaa operaation rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden kanssa sovitut järjestelyt neuvoston päättämien rahoitusosuuksien mukaisesti.
4 LUKU
PANKKITILIT
13 artikla
Avaaminen ja tarkoitus
1. Hallinnoija avaa yhden tai useampia pankkitilejä Athenen nimissä.
2. Pankkitili tai pankkitilit avataan unionin jäsenvaltioon sijoittautuneessa ensiluokkaisessa rahoituslaitoksessa.
3. Rahoitukseen osallistuvien valtioiden rahoitusosuudet maksetaan näille tileille. Tileiltä voidaan maksaa Athenen hallinnoimat menot ja maksaa operaation komentajalle sotilasoperaation yhteisiin kustannuksiin liittyvien menojen toteuttamiseen tarvittavat ennakkomaksut. Pankkitilejä ei saa ylittää.
14 artikla
Varainhoito
1. Kaikki Athenen tililtä suoritettavat maksut edellyttävät sekä hallinnoijan tai apulaishallinnoijan että tilinpitäjän tai apulaistilinpitäjän allekirjoitusta.
2. Athenen hallinnoimia varoja, operaation komentajalle uskotut varat mukaan luettuina, saa tallettaa vain ensiluokkaiseen rahoituslaitokseen euromääräisenä ja käyttötilille tai lyhytaikaiselle tilille.
5 LUKU
YHTEISET KUSTANNUKSET
15 artikla
Yhteisten kustannusten määritelmä ja hyväksyttävien maksujen kaudet
1. Athene vastaa liitteessä I luetelluista yhteisistä kustannuksista riippumatta siitä, milloin ne ovat syntyneet. Kun kustannukset otetaan talousarvion momenttiin, josta käy ilmi operaatio, johon ne pääosin liittyvät, niitä pidetään kyseisen operaation ”operatiivisina kustannuksina”. Muutoin niitä pidetään ”operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden jälkeisinä yhteisinä kustannuksina”.
2. Lisäksi Athene vastaa liitteessä II luetelluista yhteisistä operatiivisista kustannuksista operaatiota koskevan kriisinhallinnallisen toimintaperiaatteen hyväksymisestä alkavan ja operaation komentajan nimittämiseen päättyvän kauden aikana. Erityiskomitea voi erityistapauksissa kuultuaan poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaa muuttaa kautta, jonka aikana Athene vastaa kyseisistä kustannuksista.
3. Operaation aktiivisen vaiheen aikana, joka alkaa operaation komentajan nimittämisestä ja päättyy päivään, jona operaatioesikunta lopettaa toimintansa, Athene vastaa yhteisinä operatiivisina kustannuksina
a) |
liitteessä III-A luetelluista yhteisistä kustannuksista; |
b) |
neuvoston niin päättäessä liitteessä III-B luetelluista yhteisistä kustannuksista; |
c) |
liitteessä III-C luetelluista yhteisistä kustannuksista tapauksissa, joissa operaation komentaja on niitä pyytänyt ja erityiskomitea on ne hyväksynyt. |
4. Sotilasalan tukitoimen aktiivisen vaiheen aikana, sellaisena kuin neuvosto on sen määritellyt, Athene vastaa yhteisinä operatiivisina kustannuksina neuvoston tapauskohtaisesti liitteen III perusteella määrittelemistä yhteisistä kustannuksista.
5. Operaation yhteisiä operatiivisia kustannuksia ovat myös liitteessä IV luetellut operaation loppuselvitykseen tarvittavat menot.
Operaatio on selvitetty loppuun, kun yhteisesti operaatiota varten rahoitetut varusteet ja infrastruktuurit on toimitettu niiden lopulliseen määränpäähän ja operaation tilinpäätös on laadittu.
6. Yhteisiksi kustannuksiksi ei hyväksytä mitään menoja sellaisten kustannusten kattamiseksi, jotka yksi tai useampi rahoitukseen osallistuva valtio, yhteisön toimielin tai kansainvälinen järjestö olisi operaation järjestämisestä riippumatta joka tapauksessa ottanut vastatakseen.
7. Erityiskomitea voi päättää tapauskohtaisesti, että tiettyjä muita kuin liitteen III osassa B lueteltuja lisäkustannuksia voidaan erityistapauksissa pitää tietyn operaation yhteisinä kustannuksina sen aktiivisen vaiheen aikana.
8. Jos erityiskomitea ei pääse asiasta yksimielisyyteen, se voi puheenjohtajavaltion aloitteesta siirtää asian neuvoston käsiteltäväksi.
16 artikla
Harjoitukset
1. Euroopan unionin harjoitusten yhteiset kustannukset rahoitetaan Athenen kautta niiden sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, joita sovelletaan sellaisiin operaatioihin, joiden rahoitukseen kaikki osallistuvat jäsenvaltiot osallistuvat.
2. Nämä harjoitusten yhteiset kustannukset koostuvat ensinnäkin toiminta-alueelle siirrettävistä tai kiinteistä esikunnista aiheutuvista lisäkustannuksista ja toiseksi lisäkustannuksista, jotka syntyvät Euroopan unionille harjoituksen käyttöön tarjottujen Naton yhteisten voimavarojen käyttämisestä.
3. Harjoitusten yhteisiin kustannuksiin eivät sisälly kustannukset, jotka liittyvät
a) |
pääomahankintoihin, mukaan lukien rakennuksiin, infrastruktuuriin ja varusteisiin liittyvät hankinnat; |
b) |
harjoitusten suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen; |
c) |
joukkojen kuljetukseen, kasarmeihin ja majoitukseen. |
17 artikla
Rahoitusohje
Jokaiseen yhteiseen toimintaan, jolla neuvosto päättää unionin toteuttamasta sotilasoperaatiosta, ja jokaiseen yhteiseen toimintaan tai päätökseen, jolla neuvosto päättää jatkaa unionin operaatiota, on sisällyttävä rahoitusohje kyseisen operaation yhteisten kustannusten kattamiseksi. Hallinnoija arvioi erityisesti unionin sotilasesikunnan ja operaation komentajan avustuksella, jos tämä on aloittanut tehtävänsä, operaation yhteisten kustannusten kattamiseksi suunnitellulla ajanjaksolla tarvittavan arvioidun määrän. Hallinnoija ehdottaa määrää puheenjohtajavaltion välityksellä neuvoston elimille, joiden tehtävänä on käsitellä ehdotusta yhteiseksi toiminnaksi tai päätökseksi. Samanaikaisesti hallinnoija ilmoittaa erityiskomitealle tehdystä ehdotuksesta.
6 LUKU
TALOUSARVIO
18 artikla
Talousarvion periaatteet
1. Euromääräisenä laadittava talousarvio on säädös, jolla ennakoidaan ja hyväksytään kullekin varainhoitovuodelle Athenen hallinnoimat yhteisiin kustannuksiin liittyvät kokonaistulot ja -menot.
2. Kaikki menot liitetään tiettyyn operaatioon lukuun ottamatta tarvittaessa liitteessä I lueteltuja kustannuksia.
3. Talousarvioon otetut määrärahat hyväksytään varainhoitovuodeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta samana vuonna.
4. Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.
5. Mitään yhteisiin kustannuksiin liittyvää tuloa tai menoa ei voida toteuttaa muutoin kuin osoittamalla se tiettyyn budjettikohtaan ja siihen otettujen määrärahojen rajoissa.
19 artikla
Vuosittaisen talousarvion laatiminen ja hyväksyminen
1. Hallinnoija laatii joka vuosi talousarvioesityksen seuraavaa varainhoitovuotta varten, ”yhteisiä operatiivisia kustannuksia” koskevilta osin kunkin operaation komentajan avustuksella. Hallinnoija esittää talousarvioesityksen erityiskomitealle viimeistään 31 päivänä lokakuuta.
2. Esitys sisältää:
a) |
arvioidut määrärahat operaatioiden valmisteluvaiheen tai operaatioiden jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseksi; |
b) |
arvioidut määrärahat meneillään olevien tai suunniteltujen operaatioiden yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseksi, tarvittaessa myös jonkun valtion tai kolmannen osapuolen ennakkoon rahoittamien yhteisten kustannusten korvaamiseen tarvittavat määrärahat; |
c) |
arvion menojen kattamiseen tarvittavista tuloista. |
3. Maksusitoumus- ja maksumäärärahat jaotellaan osastoihin ja lukuihin, joissa menot ryhmitellään laatunsa tai käyttötarkoituksensa mukaan ja jaotellaan tarvittaessa edelleen momentteihin. Talousarvioesitykseen sisältyy luvuittain tai momenteittain eritelty selvitysosa. Kutakin operaatiota varten on yksi osasto. Yksi osasto on talousarvion yleinen osa, johon kuuluvat operaatioiden valmisteluvaiheen tai operaatioiden jälkeiset yhteiset kustannukset.
4. Kussakin osastossa voi olla luku ”alustavat määrärahat”. Nämä määrärahat otetaan talousarvioon, kun vakavien perusteiden nojalla on epävarmuutta määrärahojen määrästä tai talousarvioon otettujen määrärahojen toteuttamismahdollisuudesta.
5. Tulot muodostuvat:
a) |
osallistuvien jäsenvaltioiden ja rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden sekä tarvittaessa rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden rahoitusosuuksista; |
b) |
sekalaisista tuloista, jotka jaotellaan osaston mukaan ja jotka käsittävät korkotuloja ja myyntituloja sekä edellisen varainhoitovuoden toteutuneen saldon sen jälkeen, kun erityiskomitea on sen määritellyt. |
6. Erityiskomitea hyväksyy talousarvioesityksen ennen joulukuun 31 päivää. Hallinnoija vahvistaa hyväksytyn talousarvion ja antaa sen tiedoksi osallistuville valtioille ja rahoitukseen osallistuville valtioille.
20 artikla
Lisätalousarviot
1. Väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa hallinnoija voi ehdottaa lisätalousarvioesitystä, erityisesti kun operaation toteuttamista harkitaan kesken varainhoitovuoden. Jos lisätalousarvioesitys ylittää huomattavasti kyseisen operaation rahoitusohjeen, erityiskomitea voi pyytää neuvostoa hyväksymään sen.
2. Lisätalousarvio laaditaan, esitetään, hyväksytään, vahvistetaan ja annetaan tiedoksi samaa menettelyä noudattaen kuin vuosittainen talousarvio. Kun lisätalousarvio liittyy unionin sotilasoperaation aloittamiseen, siihen on kuitenkin liitettävä operaation ennakoituja yhteisiä kustannuksia kokonaisuudessaan koskeva yksityiskohtainen rahoitusselvitys. Erityiskomitea käsittelee esityksen asian kiireellisyyden huomioon ottaen.
21 artikla
Määrärahasiirrot
1. Hallinnoija voi tarvittaessa operaation komentajan ehdotuksesta suorittaa määrärahasiirtoja. Hallinnoijan on ilmoitettava erityiskomitealle aikomuksestaan vähintään viikko etukäteen edellyttäen, että tämä on mahdollista asian kiireellisyys huomioon ottaen. Erityiskomitean ennakkohyväksyntä vaaditaan kuitenkin silloin, kun:
a) |
suunniteltu määrärahasiirto muuttaa operaation ennakoituja kokonaismäärärahoja; tai |
b) |
varainhoitokaudelle suunnitellut määrärahasiirrot luvusta toiseen ylittävät 10 prosenttia sen luvun määrärahoista, josta määrärahat siirretään, sellaisina kuin ne on otettu varainhoitovuoden talousarvioon päivänä, jona harkittava määrärahasiirtoehdotus tehdään. |
2. Operaation komentaja voi, katsoessaan sen operaation moitteettoman toiminnan kannalta tarpeelliseksi, kolmen kuukauden kuluessa operaation aloittamispäivästä toteuttaa operaatiolle osoitettujen määrärahojen siirtoja momentilta toiselle ja luvusta toiseen talousarvion osassa ”yhteiset operatiiviset kustannukset”. Hänen on ilmoitettava asiasta hallinnoijalle ja erityiskomitealle.
22 artikla
Määrärahojen siirto varainhoitovuodelta toiselle
1. Operaatioiden valmisteluvaiheen tai operaatioiden jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut määrärahat, joita ei ole sidottu, peruutetaan periaatteessa varainhoitovuoden lopussa.
2. Athenen hallinnoimien tarvikkeiden ja varusteiden varastointikulujen kattamiseen tarkoitetut määrärahat voidaan siirtää yhden kerran seuraavalle varainhoitovuodelle edellyttäen, että vastaava sitoumus on annettu ennen kuluvan varainhoitovuoden joulukuun 31 päivää. Yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut määrärahat voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle edellyttäen, että niitä tarvitaan operaatioon, jota ei ole selvitetty loppuun.
3. Hallinnoijan on annettava edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettäviä määrärahoja koskevat ehdotukset erityiskomitean hyväksyttäväksi ennen helmikuun 15 päivää. Ehdotukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei erityiskomitea päätä toisin maaliskuun 15 päivään mennessä.
23 artikla
Menojen aikaistettu toteuttaminen
Sen jälkeen kun vuosittainen talousarvio on hyväksytty, määrärahoja voidaan käyttää sitoumusten ja maksujen kattamiseen siinä määrin, kuin se on operaation kannalta välttämätöntä.
7 LUKU
RAHOITUSOSUUDET JA KORVAUKSET
24 artikla
Rahoitusosuuksien määrittäminen
1. Operaatioiden valmisteluvaiheen tai operaatioiden jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut maksumäärärahat, joita ei voida kattaa sekalaisilla tuloilla, rahoitetaan osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla.
2. Yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut maksumäärärahat katetaan operaation rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden rahoitusosuuksilla.
3. Operaation rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet ovat määrältään yhtä suuret kuin talousarvioon otetut, operaation yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut maksumäärärahat vähennettynä niiden rahoitusosuuksien määrällä, jotka rahoitukseen osallistuvat kolmannet valtiot ovat velvollisia maksamaan samaa operaatiota varten tämän päätöksen 12 artiklan mukaisesti.
4. Rahoitusosuuksien jakautuminen niiden jäsenvaltioiden kesken, joilta rahoitusosuuksia pyydetään, määräytyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohdassa määritellyn bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon ja Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom (3) tai muun, sen korvaavan neuvoston päätöksen mukaisesti.
5. Rahoitusosuuksien laskennassa käytetään Euroopan yhteisöjen viimeisimpään talousarvioon liitetyssä taulukossa ”Yleisen talousarvion rahoitus omien varojen lajien ja jäsenvaltioiden mukaan” olevassa sarakkeessa ”BKTL-varat” olevia tietoja. Kutakin jäsenvaltiota, jolta rahoitusosuutta pyydetään, koskeva rahoitusosuus on suhteessa kyseisen jäsenvaltion bruttokansantulon (BKTL) osuuteen niiden jäsenvaltioiden, joilta rahoitusosuuksia pyydetään, yhteenlasketusta BKTL:stä.
25 artikla
Rahoitusosuuksien maksuaikataulu
1. Kun neuvosto vahvistaa rahoitusohjeen unionin sotilasoperaatiolle, rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuuksinaan noin 30 prosenttia rahoitusohjeesta, jollei neuvosto päätä korkeammasta prosenttiosuudesta.
2. Erityiskomitea voi hallinnoijan ehdotuksesta päättää, että lisärahoitusosuuksia pyydetään ennen operaation lisätalousarvion vahvistamista. Erityiskomitea voi päättää siirtää asian neuvoston toimivaltaisten valmistelevien elinten käsiteltäväksi.
3. Kun operaation yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut määrärahat on otettu talousarvioon, jäsenvaltiot maksavat kyseistä operaatiota koskevien 25 artiklan mukaisten rahoitusosuuksiensa jäljellä olevan määrän, josta on vähennetty niiltä samaan operaatioon samana varainhoitovuonna jo maksuun pannut rahoitusosuudet. Jos operaation suunniteltu kesto on enemmän kuin kuusi kuukautta, rahoitusosuuksien jäljellä oleva määrä maksetaan kuitenkin puolivuosittaisina erinä. Tällöin ensimmäinen erä on maksettava kahden kuukauden kuluessa operaation aloittamisesta; toinen erä on maksettava määräajassa, jonka erityiskomitea asettaa hallinnoijan ehdotuksesta ottaen huomioon operatiiviset tarpeet. Erityiskomitea voi poiketa näistä säännöksistä.
4. Kun rahoitusohje tai talousarvio on vahvistettu, hallinnoija lähettää kirjallisesti sitä vastaavat rahoituspyynnöt kansallisille hallinnoille, joiden yhteystiedot on ilmoitettu hänelle.
5. Rahoitusosuudet on maksettava 30 päivän kuluessa vastaavan pyynnön lähettämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen muiden säännösten soveltamista.
6. Kukin rahoitukseen osallistuva valtio vastaa rahoitusosuuksien maksamiseen liittyvistä pankkikuluista omalta osaltaan.
7. Hallinnoija vahvistaa rahoitusosuudet vastaanotetuiksi.
26 artikla
Ennakkorahoitus
1. EU:n nopean toiminnan sotilasoperaation yhteydessä rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuuksinaan rahoitusohjetta vastaavan määrän. Maksut suoritetaan jäljempänä määritellyllä tavalla sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan 3 kohdan soveltamista.
2. EU:n nopean toiminnan sotilasoperaatioiden rahoittamiseksi ennakkoon operaatioon osallistuvien jäsenvaltioiden on:
a) |
joko maksettava Athenea koskevia rahoitusosuuksia ennakkoon; |
b) |
tai, kun neuvosto päättää toteuttaa EU:n nopean toiminnan sotilasoperaation, jonka rahoitukseen ne osallistuvat, maksettava rahoitusosuutensa kyseisen operaation yhteisiin kustannuksiin viiden päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä rahoitusohjeen suuruisena, jollei neuvosto toisin päätä. |
3. Edellä mainittua tarkoitusta varten alustavat määrärahat talousarvion erityiseen osastoon määrittää erityiskomitea, jossa on yksi edustaja kustakin niistä jäsenvaltioista, jotka ovat päättäneet maksaa rahoitusosuuksia ennakkoon (jäljempänä ”ennakkoon maksavat jäsenvaltiot”). Nämä alustavat määrärahat katetaan rahoitusosuuksilla, jotka ennakkoon maksavien jäsenvaltioiden on maksettava 90 päivän kuluessa kyseisiä rahoitusosuuksia koskevan pyynnön lähettämisestä.
4. Rahoitusosuudet, jotka ennakkoon maksavan jäsenvaltion on maksettava nopean toiminnan operaatiota varten ja joiden määrä vastaa enintään sen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin alustaviin määrärahoihin maksamaa rahoitusosuutta, on maksettava 90 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan 3 kohdan soveltamista. Samansuuruinen määrä voidaan osoittaa operaation komentajan käyttöön ennakkoon maksetuista rahoitusosuuksista.
5. Sen estämättä, mitä 21 artiklassa säädetään, tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut alustavat määrärahat, joita käytetään operaatioon, on täydennettävä 90 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä.
6. Ennakkoon maksava jäsenvaltio voi erityisolosuhteissa valtuuttaa hallinnoijan käyttämään sen ennakkoon maksettua rahoitusosuutta kyseisen jäsenvaltion rahoitusosuuden kattamiseksi sellaisessa muun kuin nopean toiminnan operaatiossa, johon se osallistuu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Kyseisen jäsenvaltion on täydennettävä ennakkoon maksettu rahoitusosuus 90 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä.
7. Jos varoja tarvitaan operaatioon, joka ei ole nopean toiminnan operaatio, ennen kuin rahoitusosuuksia kyseiseen operaatioon on vastaanotettu riittävästi:
a) |
operaation rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden ennakkoon maksamia rahoitusosuuksia voidaan kyseisten ennakkoon maksaneiden jäsenvaltioiden suostumuksella käyttää enintään 75 prosenttia operaation edellyttämien rahoitusosuuksien kattamiseksi. Ennakkoon maksavien jäsenvaltioiden on täydennettävä ennakkoon maksettavia rahoitusosuuksia 90 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä; |
b) |
edellä a kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole maksaneet rahoitusosuuksia ennakkoon, maksettava 25 artiklan 1 kohdan mukaiset operaatioon liittyvät rahoitusosuudet kyseisten jäsenvaltioiden suostumuksella viiden päivän kuluessa siitä, kun hallinnoija on lähettänyt sitä koskevan pyynnön. |
8. Sen estämättä, mitä 32 artiklan 3 kohdassa säädetään, operaation komentaja saa sitoa ja maksaa hänen käyttöönsä osoitetut määrärahat.
9. Jäsenvaltio voi peruuttaa tekemänsä valinnan ilmoittamalla siitä hallinnoijalle vähintään kolme kuukautta etukäteen.
27 artikla
Ennakkomaksujen korvaaminen
1. Jäsenvaltio, kolmas valtio tai soveltuvin osin kansainvälinen järjestö, jonka neuvosto on valtuuttanut rahoittamaan ennakkoon osan operaation yhteisistä kustannuksista, voi saada Athenelta korvauksen esittämällä hallinnoijalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua kyseisen operaation päättymisestä pyynnön, johon on liitetty tarvittavat tositteet.
2. Korvaus voidaan maksaa vain, jos operaation komentaja ja hallinnoija ovat hyväksyneet sen.
3. Jos rahoitukseen osallistuvan valtion korvauspyyntö hyväksytään, korvaus voidaan vähentää hallinnoijan kyseiselle valtiolle osoittamasta seuraavasta rahoitusosuuspyynnöstä.
4. Jos rahoitusosuuspyyntöjä ei ole suunnitteilla, kun pyyntö hyväksytään, tai mikäli hyväksytty korvauspyyntö ylittää suunnitellun rahoitusosuuspyynnön, hallinnoija maksaa korvattavan summan 30 päivän kuluessa ottaen huomioon Athenen käteisvarat ja kyseisen operaation yhteisten kustannusten rahoitustarpeet.
5. Korvaus maksetaan tämän päätöksen mukaisesti, vaikka operaatio olisi peruttu.
28 artikla
Athenen suorittama muiden kuin yhteisiin kustannuksiin kuuluvien menojen hallinnointi
1. Erityiskomitea voi hallinnoijan tai jäsenvaltion ehdotuksesta päättää, että tiettyjen operaatioon liittyvien menojen hallinnointi, erityisesti joukkojen huollon osalta, annetaan Athenelle, vaikka kukin jäsenvaltio vastaakin niistä edelleen omalta osaltaan.
2. Erityiskomitea voi päätöksellään valtuuttaa operaation komentajan tekemään operaatioon osallistuvien jäsenvaltioiden nimissä sopimuksia tarkoitettujen tarvikkeiden hankkimiseksi. Tällöin se päättää, että Athene kerää ennakkoon jäsenvaltioilta tarvittavat varat tekemiensä sopimusten noudattamiseksi.
3. Athene hoitaa jäsenvaltioiden vastuulla olevien menojen kirjanpidon siltä osin kuin niiden hallinnointi on annettu sille. Se lähettää joka kuukausi kullekin jäsenvaltiolle yhteenvedon jäsenvaltion vastuulla olevista menoista, joita jäsenvaltiolle tai sen henkilöstölle on koitunut edellisen kuukauden kuluessa, ja pyytää tarvittavat varat menojen hoitamiseksi. Jäsenvaltioiden on maksettava pyydetyt varat Athenelle 30 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä.
29 artikla
Viivästyskorko
1. Jos valtio ei ole hoitanut rahoitusta koskevia velvoitteitaan, siihen sovelletaan soveltuvin osin yhteisöjen talousarvio-osuuksien maksamiseen sovellettavia viivästyskorkoja koskevia yhteisön sääntöjä, jotka on vahvistettu Euroopan yhteisön yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) 71 artiklassa.
2. Jos maksu on myöhässä enintään kymmenen päivää, korkoa ei peritä. Jos maksu on myöhässä enemmän kuin kymmenen päivää, korkoa peritään koko viivästyksen ajalta.
8 LUKU
MENOJEN TOTEUTTAMINEN
30 artikla
Periaatteet
1. Athenen määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen.
2. Tulojen ja menojen hyväksyjien on toteutettava Athenen tulot ja menot moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen ja niiden laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistaen. Tulojen ja menojen hyväksyjät suorittavat budjettiin ja lakiin perustuvat sitoumukset, menojen maksatuksen ja hyväksymisen sekä määrärahojen toteuttamista edeltävät toimet. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää tehtäviään tekemällä päätöksen, josta käyvät ilmi
a) |
tehtävien hoitajat asianmukaisella tasolla; |
b) |
siirretyn toimivallan ulottuvuus; ja |
c) |
edunsaajien mahdollisuus siirtää saamaansa toimivaltaa edelleen toiselle. |
3. Määrärahojen toteuttaminen varmistetaan noudattamalla tulojen ja menojen hyväksyjän sekä tilinpitäjän tehtävien eriyttämisen periaatetta. Tulojen ja menojen hyväksyjän sekä tilinpitäjän tehtäviä ei voi hoitaa sama henkilö. Kaikki Athenen hallinnoimista varoista suoritettavat maksut edellyttävät tulojen ja menojen hyväksyjän sekä tilinpitäjän yhteistä allekirjoitusta.
4. Kun yhteisten menojen toteuttaminen annetaan jäsenvaltiolle, yhteisön toimielimelle tai soveltuvin osin kansainväliselle järjestölle, kyseinen valtio, toimielin tai järjestö soveltaa sääntöjä, joita sovelletaan sen omien menojen toteuttamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen soveltamista. Kun hallinnoija toteuttaa menoja suoraan, se noudattaa Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion neuvostoa koskevan osan toteuttamiseen sovellettavia sääntöjä.
5. Hallinnoija voi kuitenkin toimittaa puheenjohtajavaltiolle luonnoksia neuvostolle tai erityiskomitealle annettaviksi ehdotuksiksi yhteisten menojen toteuttamista koskevista säännöistä.
6. Erityiskomitea voi antaa yhteisten menojen toteuttamista koskevia sääntöjä, jotka poikkeavat 4 kohdasta.
31 artikla
Operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden toteuttamisen jälkeiset yhteiset kustannukset
Hallinnoija hoitaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät operaatioiden valmisteluvaiheen tai operaatioiden jälkeisten yhteisten kustannusten osalta.
32 artikla
Yhteiset operatiiviset kustannukset
1. Operaation komentaja hoitaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät johtamansa operaation yhteiset operatiiviset kustannukset kattavien menojen osalta. Hallinnoija hoitaa kuitenkin tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät niiden operaation yhteiset operatiiviset kustannukset kattavien menojen osalta, jotka ovat syntyneet yksittäisen operaation valmisteluvaiheen aikana ja jotka Athene toteuttaa suoraan tai jotka liittyvät operaatioon sen aktiivisen vaiheen jälkeen.
2. Hallinnoija siirtää operaation komentajalle tämän pyynnöstä operaation menojen kattamiseen tarvittavat määrät Athenen pankkitililtä Athenen puolesta avatulle pankkitilille, jonka operaation komentaja on hallinnoijalle ilmoittanut.
3. Edellä olevasta 18 artiklan 5 kohdasta poiketen rahoitusohjeen hyväksyminen antaa hallinnoijalle ja operaation komentajalle, kummallekin oman toimivaltansa puitteissa, oikeuden sitoa ja maksaa kyseisen operaation menoja enintään 30 prosentin määrän rahoitusohjeesta, jollei neuvosto vahvista korkeampaa prosenttiosuutta. Erityiskomitea voi hallinnoijan ehdotuksesta päättää lisämenojen sitomisesta ja maksatuksesta. Erityiskomitea voi päättää siirtää puheenjohtajavaltion välityksellä asian neuvoston toimivaltaisten valmistelevien elinten käsiteltäväksi. Tätä poikkeusta ei sovelleta enää sen jälkeen kun kyseisen operaation talousarvio on hyväksytty.
4. Ennen operaation talousarvion hyväksymistä hallinnoijan ja operaation komentajan tai hänen edustajansa on annettava, kummankin omalta osaltaan, erityiskomitealle kuukausittain selvitys menoista, joita voidaan käsitellä kyseisen operaation yhteisinä menoina. Erityiskomitea voi hallinnoijan, operaation komentajan tai jäsenvaltion ehdotuksesta antaa ohjeet menojen toteuttamiseksi tänä aikana.
5. Edellä olevasta 18 artiklan 5 kohdasta poiketen operaation komentaja voi, mikäli unionin sotilasoperaatioon osallistuva henkilöstö on välittömässä hengenvaarassa, ylittää talousarvioon otetut määrärahat toteuttaakseen näiden ihmishenkien säästämiseksi tarvittavat menot. Hänen on ilmoitettava asiasta hallinnoijalle ja erityiskomitealle mahdollisimman pian. Tässä tapauksessa hallinnoija ehdottaa yhdessä operaation komentajan kanssa tarvittavat määrärahasiirrot ennakoimattomien menojen kattamiseksi. Jos tällaisten menojen riittävää rahoitusta ei voida varmistaa määrärahasiirroin, hallinnoijan on tehtävä ehdotus lisätalousarvioksi.
9 LUKU
YHTEISESTI RAHOITETTUJEN LAITTEISTOJEN JA INFRASTRUKTUURIEN LOPULLINEN KÄYTTÖTARKOITUS
33 artikla
1. Operaation komentaja toteuttaa johtamansa operaation loppuselvitystä varten tarvittavat toimet lopullisen käyttötarkoituksen löytämiseksi operaatiota varten yhteisesti hankituille laitteistoille ja infrastruktuureille. Hänen on tarvittaessa ehdotettava erityiskomitealle asiaankuuluvaa arvonalennuskerrointa.
2. Hallinnoija hallinnoi operaation aktiivisen vaiheen päätyttyä olemassa olevia laitteistoja ja infrastruktuureja ja toteuttaa tarvittavat toimet näiden lopullisen käyttötarkoituksen löytämiseksi. Hänen on tarvittaessa ehdotettava erityiskomitealle asiaankuuluvaa arvonalennuskerrointa.
3. Erityiskomitea hyväksyy laitteistojen, infrastruktuurien ja muun omaisuuden arvonalennuskertoimet mahdollisimman nopeasti.
4. Erityiskomitea hyväksyy yhteisesti rahoitettujen laitteistojen ja infrastruktuurien lopullisen käyttötarkoituksen ja ottaa siinä huomioon operatiiviset tarpeet ja rahoitusta koskevat arviointiperusteet. Lopullinen käyttötarkoitus voi olla seuraava:
a) |
infrastruktuurit voidaan myydä tai luovuttaa Athenen välityksellä isäntävaltiolle, jäsenvaltiolle tai kolmannelle osapuolelle; |
b) |
laitteistot voidaan joko myydä Athenen välityksellä jäsenvaltiolle, isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle tai varastoida ja ylläpitää Athenen, jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen toimesta. |
5. Laitteistot ja infrastruktuurit myydään rahoitukseen osallistuvalle valtiolle, isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle soveltamalla markkina-arvoa tai, jos markkina-arvoa ei voida määrittää, ottamalla huomioon asiaankuuluva arvonalennuskerroin.
6. Myynti tai luovutus isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle toteutetaan ottamalla tarvittaessa huomioon erityisesti neuvostossa, rahoitukseen osallistuvissa valtioissa ja Natossa voimassa olevat turvallisuussäännöt.
7. Jos päätetään, että Athene säilyttää operaatiota varten hankitut laitteistot, rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot voivat pyytää muilta osallistuvilta jäsenvaltioilta taloudellista korvausta. Erityiskomitea, joka koostuu kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista, tekee tarvittavat päätökset hallinnoijan ehdotuksesta.
10 LUKU
KIRJANPITO JA OMAISUUSLUETTELO
34 artikla
Periaatteet
Kun yhteisten menojen toteuttaminen annetaan jäsenvaltiolle, yhteisön toimielimelle tai soveltuvin osin kansainväliselle järjestölle, kyseinen valtio, toimielin tai järjestö soveltaa sääntöjä, joita sovelletaan sen omien menojen kirjanpitoon ja omaisuusluetteloihin.
35 artikla
Yhteisten operatiivisten kustannusten kirjanpito
Operaation komentaja pitää kirjaa Athenelta saamistaan tilisiirroista sekä sitomistaan menoista ja suorittamistaan maksuista ja pitää yllä omaisuusluetteloa Athenen talousarviosta rahoitetusta irtaimesta omaisuudesta, jota käytetään hänen johtamassaan operaatiossa.
36 artikla
Konsolidoitu kirjanpito
1. Tilinpitäjä pitää kirjaa maksuun pantavista rahoitusosuuksista ja suoritetuista tilisiirroista. Lisäksi hän laatii kirjanpidon operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden toteuttamisen jälkeisistä yhteisistä kustannuksista ja välittömästi hallinnoijan vastuulla toteutetuista operatiivisista menoista.
2. Tilinpitäjä laatii konsolidoidun kirjanpidon Athenen tuloista ja menoista. Kukin operaation komentaja toimittaa hänelle sitä varten tilitiedot johtamansa operaation yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseksi sitomistaan menoista ja suorittamistaan maksuista sekä hyväksymistään ennakkomaksuista.
11 LUKU
TILINTARKASTUS JA TILINPÄÄTÖS
37 artikla
Säännöllinen tiedottaminen erityiskomitealle
Hallinnoija esittää joka kolmas kuukausi erityiskomitealle selvityksen viimeisten kolmen kuukauden kuluessa ja varainhoitovuoden alun jälkeen toteutetuista tuloista ja menoista. Tätä varten on kunkin operaation komentajan toimitettava ajoissa hallinnoijalle selvitys johtamansa operaation yhteisiin operatiivisiin kustannuksiin liittyvistä menoista.
38 artikla
Tilintarkastuksen suorittamista koskevat edellytykset
1. Athenen tulojen ja menojen tilintarkastuksesta vastaavien henkilöiden on ennen toimeksiantonsa suorittamista läpäistävä luotettavuusselvitys, jonka perusteella he voivat käsitellä neuvoston hallussa olevia luokiteltuja tietoja ainakin luokkaan ”secret UE” asti, tai vastaava jäsenvaltion tai Naton teettämä luotettavuusselvitys. Näiden henkilöiden on huolehdittava tilintarkastustehtävän kuluessa tietoonsa saamien tietojen salassapidosta ja tietosuojasta kyseisiin tietoihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
2. Athenen tulojen ja menojen tilintarkastuksesta vastaavilla henkilöillä on oikeus saada viipymättä ja ilman ennakkovaroitusta tutustua tuloja ja menoja koskeviin asiakirjoihin ja millä tahansa tietovälineillä tallennettuihin tietoihin sekä pääsy tiloihin, joissa kyseisiä asiakirjoja ja tietovälineitä säilytetään. He voivat tehdä niistä kopioita. Athenen tulojen ja menojen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden on avustettava hallinnoijaa ja tulojen ja menojen tilintarkastuksesta vastaavia henkilöitä siinä määrin kuin se on tarpeen näiden toimeksiannon toteuttamiseksi.
39 artikla
Ulkoinen tilintarkastus
1. Kun Athenen menojen toteuttaminen on annettu jäsenvaltiolle, yhteisön toimielimelle tai kansainväliselle järjestölle, kyseinen valtio, toimielin tai järjestö soveltaa sääntöjä, joita sovelletaan sen omien menojen tilintarkastukseen.
2. Hallinnoija tai hänen nimeämänsä henkilöt voivat kuitenkin koska tahansa suorittaa Athenen operaatioiden valmisteluvaiheen tai niiden toteuttamisen jälkeisiä yhteisiä kustannuksia tai operaation yhteisiä operatiivisia kustannuksia koskevan tilintarkastuksen. Lisäksi erityiskomitea voi koska tahansa hallinnoijan tai jäsenvaltion pyynnöstä nimetä ulkoisia tilintarkastajia, joiden toimeksiannon ja työehdot se määrittää.
3. Ulkoisia tilintarkastuksia varten perustetaan kuuden jäsenen tilintarkastuslautakunta. Erityiskomitea nimittää joka vuosi seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta lähtien kaksi jäsentä kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, jäsenvaltioiden ehdottamien ehdokkaiden joukosta. Erityiskomitea voi pidentää jäsenten toimikautta enintään kuudella kuukaudella. Ehdokkaiden on oltava jäsenvaltion kansallisen tilintarkastuselimen jäseniä ja heidän on annettava riittävät takuut turvallisuudesta ja riippumattomuudesta. Heidän on oltava tarpeen mukaan käytettävissä Athenen puolesta suoritettaviin tehtäviin. Näissä tehtävissä:
a) |
tilintarkastuslautakunnan jäsenten palkan maksaa tilintarkastuselin, jonka palveluksessa he ovat, mutta Athene maksaa heidän virkamatkakulunsa Euroopan yhteisöjen vastaavaan palkkaluokkaan kuuluviin virkamiehiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Ehdokkaiden on oltava jäsenvaltion korkeimman kansallisen tilintarkastuselimen jäseniä tai sen suosittelemia ja heidän on annettava riittävät takuut turvallisuudesta ja riippumattomuudesta; |
b) |
jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan neuvoja muilta kuin erityiskomitealta; tilintarkastustehtävässään tilintarkastuslautakunta ja sen jäsenet ovat täysin riippumattomia ja vastuussa ainoastaan ulkoisen tilintarkastuksen suorittamisesta; |
c) |
jäsenet selvittävät toimeksiantonsa tulokset vain erityiskomitealle; |
d) |
jäsenet tarkistavat varainhoitovuoden aikana sekä jälkikäteen paikalla suoritettavilla tarkastuksilla ja kirjapitotositteiden tarkastuksilla, että Athenen rahoittamat menot tai ennakkoon rahoittamat menot on toteutettu sovellettavaa lainsäädäntöä sekä moitteettoman varainhoidon eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen ja että sisäinen valvonta on riittävää. |
Tilintarkastuslautakunta valitsee joka vuosi keskuudestaan uuden puheenjohtajan tai jatkaa tämän kautta. Se hyväksyy jäsentensä suorittamiin tilintarkastuksiin sovellettavat säännöt, jotka ovat korkeimpien kansainvälisten normien mukaisia. Tilintarkastuslautakunta hyväksyy jäsentensä laatimat tilintarkastuskertomukset ennen niiden toimittamista hallinnoijalle ja erityiskomitealle.
4. Erityiskomitea voi tapauskohtaisesti ja erityisin perustein päättää käyttää muita ulkopuolisia elimiä.
5. Athenen nimissä toimivien tilintarkastajien toteuttamien tilintarkastusten kustannuksia pidetään Athenen vastuulla olevina yhteisinä kustannuksina.
40 artikla
Sisäinen tilintarkastus
1. Neuvoston pääsihteeri nimittää hallinnoijan ehdotuksesta ja ilmoitettuaan asiasta erityiskomitealle Athenelle sisäisen tilintarkastajan ja vähintään yhden varatilintarkastajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran; sisäisillä tilintarkastajilla on oltava tarvittava pätevyys ja heidän on annettava riittävät takuut turvallisuudesta ja riippumattomuudesta.
2. Sisäinen tilintarkastaja raportoi hallinnoijalle riskienhallinnasta, esittää riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia operaatioiden sisäisen valvonnan parantamiseksi ja moitteettoman varainhoidon edistämiseksi. Hänen tehtävänään on muun muassa arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden tuloksellisuutta politiikkojen ja tavoitteiden toteuttamisessa suhteessa niihin liittyviin riskeihin.
3. Sisäisen tilintarkastajan toimeksianto kattaa kaikki Athenen tulojen kantamiseen tai Athenen välityksellä rahoitettujen menojen toteuttamiseen osallistuvat yksiköt.
4. Sisäinen tilintarkastaja suorittaa tarpeen mukaan yhden tai useamman tilintarkastuksen varainhoitovuoden aikana. Hän raportoi hallinnoijalle ja ilmoittaa havaintonsa ja suosituksensa operaation komentajalle. Operaation komentaja ja hallinnoija vastaavat tilintarkastusten perusteella annettujen suositusten noudattamisesta.
5. Hallinnoija toimittaa erityiskomitealle vuosittain sisäistä tilintarkastusta koskevan yhteenvedon, jossa ilmoitetaan tehtyjen sisäisten tilintarkastusten lukumäärä ja tyyppi, tehdyt havainnot, annetut suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut jatkotoimet.
6. Lisäksi operaation komentaja huolehtii siitä, että sisäinen tilintarkastaja saa käyttöönsä kaikki hänen johtamaansa operaatiota koskevat tiedot. Sisäinen tilintarkastaja tarkastaa rahoitusta ja talousarviota koskevien järjestelmien ja menettelyjen moitteettoman toiminnan ja huolehtii vankkojen ja tehokkaiden sisäisen valvonnan järjestelmien toimimisesta. Sisäinen tilintarkastaja ei saa olla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä; hän ei saa osallistua tilinpäätösten laatimiseen.
7. Sisäisen tilintarkastajan työn tulokset ja raportit sekä kaikki niihin liittyvät tositteet saatetaan tilintarkastajakollegion käyttöön.
41 artikla
Vuosittainen tilinpäätös
1. Kunkin operaation komentaja toimittaa Athenen tilinpitäjälle yhteisiä kustannuksia koskevan vuosittaisen tilinpäätöksen 28 artiklan nojalla ennakkoon rahoitettuja ja takaisin maksettuja menoja koskevan vuosittaisen tilinpäätöksen sekä vuotuisen toimintakertomuksen laatimiseen tarvittavat tiedot varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivään mennessä tai neljän kuukauden kuluessa sen operaation päättymisestä, jonka komentaja hän on, riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi.
2. Hallinnoija laatii tilinpitäjän ja kunkin operaation komentajan avustuksella alustavan vuosittaisen tilinpäätöksen ja vuotuisen toimintakertomuksen ja toimittaa ne erityiskomitealle ja tilintarkastuslautakunnalle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan huhtikuun 30 päivään mennessä.
3. Tilintarkastuslautakunta toimittaa erityiskomitealle vuosittaisen tilintarkastuskertomuksen ja hallinnoija toimittaa tilinpitäjän ja kunkin operaation komentajan avustuksella erityiskomitealle Athenen lopullisen vuosittaisen tilinpäätöksen varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 31 päivään mennessä. Erityiskomitea tarkastelee varainhoitovuotta seuraavan syyskuun 30 päivään mennessä vuosittaista tilinpäätöstä tilintarkastuslautakunnan kertomuksen perusteella vastuuvapauden antamiseksi hallinnoijalle, tilinpitäjälle ja kunkin operaation komentajalle.
4. Tilinpitäjä ja kukin operaation komentaja säilyttävät kumpikin omalla tasollaan kirjanpidon ja omaisuusluettelon kokonaisuudessaan viiden vuoden ajan siitä päivästä, jona niitä koskeva vastuuvapaus on myönnetty.
5. Erityiskomitea tekee päätöksen, jolla varainhoitovuoden toteutunut saldo siirretään tilien hyväksymisen jälkeen lisätalousarvion avulla tilanteen mukaan tuloina tai menoina seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon.
6. Se osa varainhoitovuoden toteutunutta saldoa, joka on peräisin operaatioiden valmisteluvaiheen tai operaatioiden jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseksi tarkoitettujen määrärahojen toteuttamisesta, kirjataan osallistuvien jäsenvaltioiden seuraaviin rahoitusosuuksiin.
7. Se osa toteutunutta saldoa, joka on peräisin tietyn operaation yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseksi tarkoitettujen määrärahojen toteuttamisesta, kirjataan kyseisen operaation rahoitukseen osallistuneiden jäsenvaltioiden seuraaviin rahoitusosuuksiin.
8. Jos korvausta ei voida toteuttaa tekemällä vähennys Athenesta johtuviin rahoitusosuuksiin, toteutunut saldo palautetaan asianomaisille jäsenvaltioille.
9. Jokaisen operaatioon osallistuvan jäsenvaltion on annettava vapaaehtoisesti hallinnoijalle, tarvittaessa operaation komentajan välityksellä, kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä tiedot operaatiosta sille edellisenä varainhoitovuonna aiheutuneista lisäkustannuksista. Nämä tiedot on eriteltävä siten, että päämenoerät käyvät ilmi. Hallinnoija kokoaa tiedot yhteen ja antaa erityiskomitealle yleiskatsauksen operaation lisäkustannuksista.
42 artikla
Operaation tilinpäätös
1. Kun operaatio on loppuun suoritettu, erityiskomitea voi hallinnoijan tai jäsenvaltion ehdotuksesta päättää, että hallinnoija antaa tilinpitäjän ja kyseisen operaation komentajan avustuksella erityiskomitealle operaation tulostilin ja taseen ainakin sen loppuunsuorittamispäivään asti ja, jos mahdollista, loppuselvityspäivään asti. Hallinnoijalle annettavan määräajan on oltava vähintään neljä kuukautta operaation loppuunsuorittamispäivästä.
2. Jos operaation tulostiliin ja taseeseen ei voida annetussa määräajassa sisällyttää operaation likvidaatioon liittyviä tuloja ja menoja, nämä kirjataan Athenen vuosittaiseen tulostiliin ja taseeseen, ja erityiskomitea käsittelee ne vuosittaisen tilinpäätöksen yhteydessä.
3. Erityiskomitea hyväksyy sille annetun operaation tulostilin ja taseen. Se antaa kyseistä operaatiota koskevan vastuuvapauden hallinnoijalle, tilinpitäjälle ja operaation komentajalle.
4. Jos korvausta ei voida toteuttaa tekemällä vähennys Athenesta johtuviin rahoitusosuuksiin, toteutunut saldo palautetaan asianomaisille jäsenvaltioille.
12 LUKU
OIKEUDELLINEN VASTUU
43 artikla
1. Edellytykset, jotka koskevat operaation komentajan, hallinnoijan ja erityisesti yhteisön toimielinten tai jäsenvaltioiden käyttöön asettaman muun henkilöstön kurinpidollista ja rikosoikeudellista vastuuta talousarvion täytäntöönpanoa koskevan virheen tai laiminlyönnin vuoksi, määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa. Lisäksi Athene voi joko omasta aloitteestaan tai rahoitukseen osallistuvan valtion pyynnöstä saattaa edellä mainitun henkilöstön siviilioikeudelliseen vastuuseen.
2. Rahoitukseen osallistuva valtio ei missään tapauksessa voi saattaa Euroopan yhteisöjä eikä neuvoston pääsihteeriä vastuuseen sen johdosta, miten hallinnoija, tilinpitäjä tai heitä avustavat henkilöt ovat tehtäviään hoitaneet.
3. Rahoitukseen osallistuvat valtiot vastaavat Athenen välityksellä mahdollisesta sopimukseen perustuvasta vastuusta, joka perustuu talousarvion toteuttamiseksi tehtyihin sopimuksiin. Sopimukseen perustuva vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.
4. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun osalta rahoitukseen osallistuvat valtiot korvaavat Athenen välityksellä jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden ja operaatioalueella voimassa olevien joukkoja koskevien henkilöstösääntöjen mukaisesti vahingot, joita operaatio, kriisiorganisaatioon kuuluvat operaatioesikunnat, joukkojen esikunnat ja operaatioon asetetut puolustushaarojen yhteisesikunnat, joiden kokoonpanon operaation komentaja hyväksyy, tai niihin määrätyt henkilöt ovat tehtäviään hoitaessaan aiheuttaneet.
5. Rahoitukseen osallistuva valtio ei missään tapauksessa voi saattaa Euroopan yhteisöjä tai jäsenvaltioita vastuuseen talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä tehdyistä sopimuksista tai niistä vahingoista, joita kriisiorganisaatioon kuuluvat yksiköt ja osastot, joiden kokoonpanon operaation komentaja hyväksyy, tai niihin määrätyt henkilöt ovat tehtäviään hoitaessaan aiheuttaneet.
44 artikla
Uudelleentarkastelu ja tarkistaminen
Tätä päätöstä kokonaisuutena tai sen osia, liitteet mukaan luettuina, tarkastellaan uudelleen tarvittaessa, jäsenvaltion pyynnöstä tai kunkin operaation jälkeen. Sitä tarkistetaan vähintään kolmen vuoden väliajoin. Uudelleentarkastelun tai tarkistamisen yhteydessä voidaan käyttää apuna kaikkia hyödyllisiä asiantuntijoita, erityisesti Athenen hallintoelimiä.
45 artikla
Loppusäännökset
Kumotaan päätös 2007/384/YUTP.
46 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.
47 artikla
Julkaiseminen
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BARNIER
(1) EUVL L 63, 28.2.2004, s. 68.
(2) EUVL L 152, 13.6.2007, s. 14.
(3) EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42.
(4) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
LIITE I
ATHENEN VASTUULLA KAIKISSA TAPAUKSISSA OLEVAT YHTEISET KUSTANNUKSET
Jos seuraavia yhteisiä kustannuksia ei voida suoraan yhdistää tiettyyn operaatioon, erityiskomitea voi päättää niitä vastaavien määrärahojen merkitsemisestä vuosittaisen talousarvion ”yleiseen osaan”. Nämä määrärahat olisi mahdollisuuksien mukaan merkittävä budjettikohtiin, joista käy ilmi se operaatio, joihin määrärahat parhaiten liittyvät.
1. |
Operaation komentajan ja hänen alaistensa virkamatkakulut, jotka ovat aiheutuneet operaation tilinpäätöksen toimittamisesta erityiskomitealle |
2. |
Athenen kautta maksettavat vahingonkorvaukset ja vahingonkorvausvaatimuksista aiheutuneet kustannukset |
3. |
Operaatiota varten yhteisesti hankittujen tarvikkeiden varastoinnista aiheutuvat kustannukset (yhteys tiettyyn operaatioon on ilmoitettava silloin, kun nämä kustannukset merkitään vuosittaisen talousarvion ”yleiseen osaan”). |
Vuosittaisen talousarvion ”yleiseen osaan” voidaan tarvittaessa merkitä määrärahoja seuraavien yhteisten kustannusten kattamiseksi operaatioissa, joiden rahoitukseen operaatioon osallistuvat jäsenvaltiot osallistuvat:
1. |
Pankkikulut |
2. |
Tilintarkastuskustannukset |
3. |
Yhteiset kustannukset, jotka liittyvät operaation valmisteluvaiheeseen liitteessä II määritellyn mukaisesti. |
LIITE II
ATHENEN VASTUULLA OLEVAT OPERAATION VALMISTELUVAIHEESEEN LIITTYVÄT YHTEISET OPERATIIVISET KUSTANNUKSET
Sotilasjoukkojen tiettyä unionin sotilasoperaatiota varten suorittamiin tilanteenkartoitustehtäviin ja valmisteluihin (erityisesti tiedonkeruutehtävät ja tiedustelu) liittyvät lisäkustannukset: kuljetus, majoitus, operatiivisten viestintäkeinojen käyttö, paikallisen siviilihenkilöstön (tulkit, ajoneuvon kuljettajat jne.) palkkaus operaation toteuttamista varten.
Lääkintä: sotilasjoukkojen tiettyä unionin sotilasoperaatiota varten suorittamiin tilanteenkartoitustehtäviin ja valmisteluihin osallistuvien henkilöiden lääkinnällisistä syistä tapahtuvan kiireellisen evakuoinnin (Medevac) kustannukset, jos lääkinnällistä hoitoa ei voida antaa operaatioalueella.
LIITE III
III-A
ATHENEN VASTUULLA AINA OLEVAT OPERAATIOIDEN AKTIIVISEEN VAIHEESEEN LIITTYVÄT YHTEISET OPERATIIVISET KUSTANNUKSET
Jäljempänä määritellyt operaation toteuttamiseksi välttämättömät lisäkustannukset ovat kaikkien unionin sotilasoperaatioiden osalta Athenen vastuulla yhteisinä operatiivisina kustannuksina.
1. EU-johtoisten operaatioiden (siirrettävistä tai kiinteistä) esikunnista aiheutuvat lisäkustannukset
1.1 Niiden esikuntien määritelmät, joiden lisäkustannukset rahoitetaan yhteisesti:
a) |
: |
Esikunta |
: |
esikunta, operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) määritetyt olennaiset johto- ja palveluyksiköt. |
b) |
: |
Operaatioesikunta |
: |
kiinteä, operaatioalueen ulkopuolella sijaitseva operaation komentajan esikunta, joka vastaa EU-joukkojen kokoamisesta, sijoittamisesta, ylläpitämisestä ja paluusta. Tietyn operaation operaatioesikunnan osalta sovellettavaa yhteisten kustannusten määritelmää sovelletaan myös neuvoston pääsihteeristöön ja Atheneen siltä osin kuin niiden toiminta liittyy suoraan kyseiseen operaatioon. |
c) |
: |
Joukkojen esikunta |
: |
operaatioalueelle sijoitettujen EU-joukkojen johtamisesta vastaava esikunta. |
d) |
: |
Puolustushaaraesikunta |
: |
operaation käyttöön asetetun EU:n komentajan (esim. maa-, meri- ja ilmavoimien sekä muiden erikoisjoukkojen komentajat, joiden käyttöön asettaminen saatetaan katsoa tarpeelliseksi operaation luonteesta riippuen) esikunta. |
1.2 Yhteisesti rahoitettavien lisäkustannusten määritelmä:
a) |
: |
Kuljetuskustannukset |
: |
kuljetukset operaatioalueelle ja -alueelta joukkojen esikuntien ja puolustushaaraesikuntien sijoittamista, ylläpitoa ja paluuta varten; operaation kannalta välttämättömät operaatioesikunnan kuljetuskustannukset. |
b) |
: |
Hallinto |
: |
ylimääräiset toimisto- tai majoitustarvikkeet, sopimuksiin perustuvat palvelut ja yleiset peruspalvelut, esikuntien rakennusten ylläpitokustannukset. |
c) |
: |
Esikuntiin operaatiota varten palkattu siviilihenkilöstö |
: |
tavanomaisten operatiivisten tarpeiden lisäksi tarvittava Euroopan unionissa työskentelevä siviilihenkilöstö, kansainvälinen henkilöstö ja operaatioalueella palkattu paikallinen henkilöstö (mukaan lukien mahdolliset ylityökorvaukset). |
d) |
: |
Esikuntien ja esikuntien ja suoraan niiden alaisten joukkojen välinen viestintä |
: |
täydentävän tietotekniikka- ja viestintälaitteiston hankintaan ja käyttöön tarvittavat pääomamenot sekä suoritetuista palveluista aiheutuvat kustannukset (modeemien, puhelinyhteyksien, satelliittipuhelinten, kryptofaksien, suojattujen yhteyksien, Internet-yhteyksien, tiedonsiirtolinjojen, lähiverkkojen, jne. vuokraus ja ylläpito). |
e) |
: |
Kuljetukset ja matkustaminen (päivärahat pois lukien) esikuntien operaatio-alueella |
: |
ajoneuvokuljetuksiin ja muilla keinoilla matkustamiseen liittyvät menot sekä rahtikulut, kansallisten vahvistusten ja vierailijoiden kuljetus mukaan lukien; polttoaineen lisäkustannukset tavanomaisten operaatioiden kustannusten lisäksi; lisäajoneuvojen vuokraus; operaatioalueen ja Brysselin ja/tai EU:n järjestämien kokousten pitopaikkojen välisten virkamatkojen kustannukset; vastuuvakuutukset, joita tietyt maat edellyttävät alueellaan operaatioita toteuttavilta kansainvälisiltä järjestöiltä. |
f) |
: |
Kasarmit ja majoitus / infra-struktuuri |
: |
tarvittaessa esikuntien operaatioalueella tarvitsemien rakennelmien ja laitteiden hankinnasta, vuokraamisesta ja kunnostamisesta (rakennusten, suojien, telttojen vuokraus) aiheutuvat menot. |
g) |
: |
Yleisölle tiedottaminen |
: |
tiedotuskampanjoihin ja tiedotusvälineille tiedottamiseen liittyvät menot operaatioesikunnassa ja joukkojen esikunnassa operaatioesikunnan laatiman tiedotusstrategian mukaisesti. |
h) |
: |
Edustus ja edustaminen |
: |
edustuskulut; esikunnan tasolla operaation toteuttamiseen tarvittavat menot. |
2. Joukkojen yleisestä tukemisesta aiheutuvat lisäkustannukset:
Jäljempänä määritellyt kustannukset, jotka syntyvät joukkojen operaatioalueelle sijoittamisen seurauksena:
a) |
: |
Joukkojen sijoittamiseen liittyvät työt / infrastruktuurit |
: |
menot, jotka ovat aivan välttämättömiä, jotta joukot kokonaisuudessaan voivat suorittaa tehtävänsä (yhteisessä käytössä olevat lentokentät, rautatiet, satamat, tärkeimmät logistiset reitit, mukaan lukien purkamispaikat ja eteentyönnetyt kokoontumispaikat; vedenotto, -käsittely, -jakelu ja -poisto, vesi- ja energiahuolto, maansiirtotyöt ja joukkojen suojelu paikan päällä, varastointitilat erityisesti polttoaineille ja ampumatarvikkeille, logistiset kokoontumispaikat, yhteisesti rahoitettujen infrastruktuurien tekninen tuki). |
b) |
: |
Tunnusmerkinnät |
: |
erityiset tunnusmerkinnät, Euroopan unionin henkilöllisyystodistukset, henkilökortit, mitalit, Euroopan unionin väreissä olevat liput tai muut joukkojen tai esikunnan tunnisteet (vaatteet, päähineet tai univormut pois lukien). |
c) |
: |
Lääkintä |
: |
lääkinnällisistä syistä tapahtuva kiireellinen evakuointi (Medevac). Luokkien 2 ja 3 rakennelmat ja laitteet operaatioalueella, esim. lentokentät ja purkusatamat operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) hyväksytyn mukaisesti. |
d) |
: |
Tietojen hankkiminen |
: |
satelliittikuvat tiedustelua varten operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) hyväksytyn mukaisesti, jos niitä ei voida rahoittaa Euroopan unionin satelliittikeskuksen talousarviosta. |
3. Lisäkustannukset, joita aiheutuu EU:lle Naton EU-johtoisen operaation käyttöön tarjoamien yhteisten voimavarojen käyttämisestä.
Kustannukset, jotka syntyvät Euroopan unionille, kun johonkin sen sotilasoperaatioon sovelletaan niitä EU:n ja Naton välisiä sopimuksia, jotka koskevat Naton EU-johtoiselle operaatiolle tarjoamien yhteisten voimavarojen luovuttamista, valvontaa sekä palauttamista tai takaisinpyyntöä. Korvaukset Natolta EU:lle.
4. Lisäkustannukset, joita aiheutuu EU:lle niistä yhteisten menojen luetteloon sisältyvistä tavaroista, palveluista ja töistä, jotka jäsenvaltio, EU:n toimielin, kolmas valtio tai kansainvälinen järjestö on tarjonnut EU-johtoisen operaation käyttöön 11 artiklassa tarkoitetun järjestelyn mukaisesti. Korvaukset valtiolta, EU:n toimielimeltä tai kansainväliseltä järjestöltä tällaisen järjestelyn pohjalta.
III-B
ATHENEN VASTUULLA NEUVOSTON NIIN PÄÄTTÄESSÄ OLEVAT TIETYN OPERAATION AKTIIVISEEN VAIHEESEEN LIITTYVÄT YHTEISET OPERATIIVISET KUSTANNUKSET
Kuljetuskustannukset |
: |
kuljetukset operaatioalueelle ja -alueelta operaatioon tarvittavien joukkojen sijoittamista, ylläpitoa ja paluuta varten. |
Monikansallisten tehtäväkohtaisten joukkojen esikunta |
: |
operaatioalueelle sijoitettujen EU:n tehtäväkohtaisten joukkojen monikansallinen esikunta. |
III-C
ATHENEN VASTUULLA OLEVAT YHTEISET OPERATIIVISET KUSTANNUKSET TAPAUKSISSA, JOISSA OPERAATION KOMENTAJA ON NIITÄ PYYTÄNYT JA ERITYISKOMITEA ON NE HYVÄKSYNYT
a) |
: |
Kasarmit ja majoitus / infrastruktuuri |
: |
operaatioon tarvittavien joukkojen operaatioalueella tarvitsemien rakennelmien ja laitteiden hankinnasta, vuokraamisesta ja kunnostamisesta (rakennusten, suojien, telttojen vuokraus) aiheutuvat menot. |
b) |
: |
Välttämättömät lisävarusteet |
: |
operaation toteuttamisen kannalta välttämättömän erityislaitteiston ennalta suunnittelematon vuokraaminen tai hankinta operaation kuluessa edellyttäen, että hankittua laitteistoa ei palauteta kotimaahan operaation päätyttyä. |
c) |
: |
Lääkintä |
: |
luokan 2 rakennelmat ja laitteet operaatioalueella, liitteessä III-A mainittuja lukuun ottamatta. |
d) |
: |
Tietojen hankkiminen |
: |
tietojen hankkiminen (satelliittikuvat, operaatioalueen tiedustelutiedot, taktinen tiedustelu ja valvonta (ISR), mukaan lukien ilmasta maahan (AGSR), henkilötiedustelu). |
e) |
: |
Muut olennaiset operaatioalueen voimavarat |
: |
miinanraivaus operaatioalueella jos se on tarpeen operaation kannalta; kemiallinen, biologinen, säteily- ja ydinturva; operaatioalueelta kerättyjen aseiden ja ammusten varastointi ja tuhoaminen. |
LIITE IV
ATHENEN VASTUULLA OLEVIEN OPERAATION LOPPUSELVITYKSEEN LIITTYVÄT YHTEISET OPERATIIVISET KUSTANNUKSET
Kustannukset lopullisen käyttötarkoituksen löytämisestä operaatiota varten yhteisesti rahoitetuille laitteistoille ja infrastruktuureille.
Lisäkustannukset operaation tilinpäätöksen laatimisesta. Hyväksyttävät yhteiset kustannukset määritetään liitteen III mukaisesti ottaen huomioon, että tilinpäätöksen laatimiseen tarvittava henkilöstö kuuluu operaatioesikuntaan senkin jälkeen, kun tämä on lopettanut toimintansa.
Oikaisuja
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/115 |
Oikaistaan komission päätös 2008/936/EY, tehty 20 päivänä toukokuuta 2008, kalastukselle aiheutuvien riskien torjuntarahastolle (FPAP) ja kalastusalan yrityksille Ranskan myöntämistä tuista (valtiontuki C 9/06)
( Euroopan unionin virallinen lehti L 334, 12. joulukuuta 2008 )
Päätöksen otsikossa kansilehdellä ja sivulla 62:
korvataan:
”2008/936/EY”
seuraavasti:
”2008/964/EY”.
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/115 |
Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 1337/2007, annettu 15 päivänä marraskuuta 2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 992/95 muuttamisesta tiettyjä Norjasta peräisin olevia kalastustuotteita koskevien yhteisön tariffikiintiöiden osalta
( Euroopan unionin virallinen lehti L 298, 16. marraskuuta 2007 )
Sivulla 9, liitteessä, c kohdassa, taulukon neljännessä sarakkeessa:
korvataan:
”16.6.2008–14.2.2009: 30 500”
seuraavasti:
”16.6.–14.2.: 30 500”.
23.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 345/116 |
Oikaistaan komission direktiivi 95/45/EY, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1995, elintarvikkeissa sallittujen väriaineiden erityisistä puhtausvaatimuksista
( Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 226, 22. syyskuuta 1995 )
Direktiivin liitteessä olevassa B osassa ”Erityiset puhtausvaatimukset”:
— |
E 101 (ii) RIBOFLAVIINI-5′-FOSFAATTI – Tunnistaminen, A. Spektrometria:
|