19.3.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 78/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 215/2008,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2008,

kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (1), jäljempänä ’AKT–EY-sopimus’, jota tarkistettiin Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 (2),

ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY (3), jäljempänä ’merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehty päätös’, ja erityisesti sen 23 artiklan neljännen kohdan,

ottaa huomioon 2 päivänä kesäkuuta 2006 tehdyn AKT–EY-ministerineuvoston päätöksen N:o 1/2006, jossa vahvistetaan vuosia 2008–2013 koskeva monivuotinen rahoituskehys ja muutetaan tarkistettua AKT–EY-kumppanuussopimusta (4),

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoituksesta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (5), jäljempänä ’sisäinen sopimus’, ja erityisesti sen 10 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon kymmenennen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti 14 päivänä toukokuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 617/2007 (6),

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (7),

ottaa huomioon Euroopan investointipankin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

On tarpeen laatia yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden osuuksien maksamisesta kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon, jäljempänä ’EKR’, joka on perustettu sisäisellä sopimuksella, samoin kuin taloudellisen avun kohdentamisesta niille merentakaisille maille ja alueille, joihin perustamissopimuksen neljättä osaa sovelletaan.

(2)

Olisi annettava säännöt aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista käyttämättä jääneiden varojen käsittelystä ja erityisesti yksityiskohtaisista järjestelyistä, jotka koskevat niiden siirtoa kymmenenteen EKR:oon, sekä niiden toteuttamista koskevat säännöt ja säännöt siitä, miten varoja koskevien sitoumusten purkaminen vaikuttaa jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

(3)	On tarpeen säätää edellytyksistä, joiden mukaisesti tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa EKR:n osalta.

(4)	On tarpeen säätää edellytyksistä, joiden mukaisesti Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, hallinnoi EKR:n varoja.

(5)	Säännösten, jotka koskevat tilintarkastustuomioistuimen suorittamaa EIP:n hoitamien EKR:n varojen tarkastusta, olisi oltava perustamissopimuksen 248 artiklan 4 kohdan mukaisen, tilintarkastustuomioistuimen, EIP:n ja komission välisen kolmikantasopimuksen mukaisia.

(6)	Olisi varmistettava AKT–EY-sopimuksen puitteissa rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden moitteeton, nopea ja tehokas toteutus sekä sellaisten hallinnointimenettelyjen käyttöönotto, jotka ovat avoimia ja helposti sovellettavia ja jotka helpottavat tehtävien ja vastuualueiden hajauttamista.

(7)	AKT–EY-sopimuksen sopimuspuolet ovat vahvistaneet sitoumuksensa asianomaisissa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksissa määriteltyihin sosiaalisiin ja eettisiin lausekkeisiin.

(8)	On tarpeen vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä tiiviissä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa vahvistaa järjestelyt, joita toimenpiteiden moitteeton toteuttaminen edellyttää.

(9)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (8), jäljempänä ’yleinen varainhoitoasetus’, on keskeinen osa komission sisäistä hallinnonuudistusta, ja se olisi otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon laadittaessa tätä asetusta, jotta toimintaa voidaan yksinkertaistaa ja tehostaa. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (9) olisi tietyissä tapauksissa sovellettava tarvittavin muutoksin.

(10)

Kaikilla yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavaan 27 päivänä maaliskuuta 2003 annettuun varainhoitoasetukseen (10) tehdyillä muutoksilla olisi edistettävä komission toteuttamiin uudistuksiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista, varmistettava moitteeton varainhoito tai tehostettava sitä, tehostettava yhteisön taloudellisten etujen suojaamista petoksilta ja muulta lainvastaiselta toiminnalta sekä lisättävä näin ollen rahoitustoimien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta.

(11)

Osa yhdeksännen EKR:n varainhoitoasetukseen tehdyistä muutoksista perustuu soveltamisesta saatuihin käytännön kokemuksiin, ja tavoitteena on helpottaa EKR:sta myönnettävän rahoituksen toteuttamista ja toimien taustalla olevien tavoitteiden toteutumista sekä mukauttaa joitakin menettelyihin ja asiakirjoihin liittyviä vaatimuksia. Erityisesti olisi lisättävä avoimuutta säätämällä yhteisön rahoituksen saajia koskevasta tiedottamisesta.

(12)	EKR:sta myönnettävän rahoituksen toteuttamista olisi moitteetonta varainhoitoa koskevan periaatteen mukaisesti valvottava vaikuttavasti ja tehokkaasti sisäisen valvontajärjestelmän avulla.

(13)	EKR:n varojen osalta jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus myöntää yhteisrahoitusjärjestelyjen lisäksi asetuksessa (EY) N:o 617/2007 tarkoitettuja vapaaehtoisia rahoitusosuuksia AKT–EY-kumppanuussopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(14)	EKR:oon olisi sovellettava erittelyperiaatetta.

(15)

EKR:sta myönnettävän rahoituksen toteuttamisen osalta olisi selvennettävä yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavaan varainhoitoasetukseen sisältyviä säännöksiä, jotka koskevat keskitettyä, hajautettua ja yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia, ja lisäksi olisi selkiytettävä joitakin vaatimuksia. Erityisesti olisi yksinkertaistettava yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia koskevia vaatimuksia, tehtävien siirtämistä koskevia edellytyksiä sekä kansallisten julkisoikeudellisten elinten käyttöä koskevia perusteita, jotta voidaan helpottaa niiden käyttöä ja täyttää kasvavat operatiiviset tarpeet.

(16)

Keskitetyn hallinnoinnin osalta olisi lievennettävä kieltoa, joka koskee rahoituksen toteuttamistehtävien siirtoa yksityisille yhteisöille, koska kyseisen kiellon ehdot ovat osoittautuneet tarpeettoman tiukoiksi. Komissiolla olisi oltava mahdollisuus siirtää konferensseihin osallistuvien henkilöiden kulujen korvaaminen matkatoimiston tai konferenssin järjestäjän tehtäväksi paikalla; olisi kuitenkin varmistettava, että yksityinen yritys ei voi käyttää harkintavaltaa tehtäviä suorittaessaan.

(17)

Olisi selkiytettävä tilinpitäjän velvollisuutta vahvistaa tilinpäätös tulojen ja menojen hyväksyjien toimittamien taloudellisten tietojen perusteella. Tätä varten tilinpitäjä olisi valtuutettava tarkistamaan siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivalta tulojen ja menojen hyväksyjältä saadut tiedot ja esittämään tarvittaessa varaumia.

(18)	Olisi selvennettävä ehtoja ja rajoituksia, jotka koskevat taloushallinnon henkilöstöön kuuluvien ja EKR:sta myönnettävän rahoituksen toteutukseen osallistuvien muiden henkilöiden taloudellista vastuuta.

(19)	Saamisten perintää koskevia sääntöjä olisi selkeytettävä ja tehostettava, jotta yhteisöjen taloudelliset edut voidaan suojata aiempaa paremmin. Erityisesti olisi määritettävä ehdot, joiden mukaisesti EKR:lle on maksettava viivästyskorkoa.

(20)

Saamisten vanhentumisajasta olisi annettava säännökset. Toisin kuin monissa jäsenvaltioissa, yhteisössä ei sovelleta vanhentumisaikaa, jonka kuluttua velkasaamiset lakkaavat. Myöskään yhteisön saamisten perimistä kolmansilta oikeusteitse ei rajoiteta vanhentumisajalla. Vanhentumisaikojen soveltamisen olisi vastattava moitteettoman varainhoidon periaatetta.

(21)

Hankintamenettelystä pois sulkemisesta annettuja sääntöjä olisi selkiytettävä yleisen varainhoitoasetuksen ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (11) mukaisesti. Tällöin olisi tehtävä selvä ero pakollisen poissulkemisen ja hallinnolliseen seuraamukseen perustuvan poissulkemisen välillä. Lisäksi olisi oikeusvarmuuteen ja oikeasuhteisuuteen liittyvistä syistä säädettävä poissulkemisen enimmäiskestosta. Poissulkemissääntöjen osalta voidaan säätää poikkeuksesta, jota sovelletaan ostettaessa hyödykkeitä poikkeuksellisen edullisin ehdoin liiketoimintaansa lopullisesti lopettavalta tavarantoimittajalta tai konkurssipesän hoitajalta tai selvitysmieheltä, tai kun käynnissä on velkojien kanssa toteutettava järjestely tai muu vastaava kansallisen lainsäädännön mukainen menettely.

(22)	EKR:n toiminnassa olisi annettava mahdollisuus käyttää poissulkemistapauksissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti perustettua keskustietokantaa, joka sisältää tiedot ehdokkaista ja tarjoajista.

(23)

Asetuksen 103 artiklaan olisi tehtävä avustuksia koskevia tarkennuksia, jotka koskevat erityisesti niiden soveltamisalaa. Avustusten hallinnoinnin parantamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi voitava myöntää avustuksia joko toimielimen päätöksillä tai edunsaajien kanssa tehtyjen kirjallisten sopimusten perusteella sekä sallia kertakorvaukset ja kiinteämääräiset maksut, jotka täydentävät perinteisempää tapaa korvata kustannukset vasta niiden toteutuessa. Myös tarkastuksia ja vakuuksia koskevat vaatimukset olisi suhteutettava paremmin taloudellisiin riskeihin.

(24)	Sääntö, jonka mukaan avustukset on myönnettävä ehdotuspyynnön perusteella, on osoittautunut onnistuneeksi. Tosin kokemusten mukaan tietyissä tilanteissa toimen luonne rajoittaa voimakkaasti edunsaajien valintaa. Tämän vuoksi olisi todettava selkeästi, että tällaisia erityistapauksia esiintyy.

(25)	Jos avustuksia myönnetään juokseviin kuluihin, sääntö, jonka mukaan sopimus on allekirjoitettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan tilikauden alkamisesta, on osoittautunut tarpeettoman joustamattomaksi. Määräajaksi olisi tämän vuoksi asetettava kuusi kuukautta.

(26)	Koska avustuksia olisi edelleen myönnettävä valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti, kyseisiä perusteita ei tarvitse kaikissa tapauksissa antaa komitean arvioitaviksi. Valintaperusteita arvioitaessa olisi voitava soveltaa joustavampia menettelytapoja.

(27)	Sääntöä, joka koskee avustusten saajien soveltamia hankintastandardeja, olisi yksinkertaistettava. Olisi lisäksi annettava erilliset säännökset tapauksista, joissa toimen toteuttaminen edellyttää taloudellisen tuen myöntämistä kolmansille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

SISÄLLYSLUETTELO

ENSIMMÄINEN OSA —

KESKEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO —

KOHDE JA SOVELTAMISALA

II OSASTO —

VARAINHOIDOSSA SOVELLETTAVAT PERIAATTEET

1 LUKU

KIRJANPIDON OIKEELLISUUDEN PERIAATE

2 LUKU

LASKENTAYKSIKÖN PERIAATE

3 LUKU

ERITTELYPERIAATE

4 LUKU

MOITTEETTOMAN VARAINHOIDON PERIAATE

5 LUKU

SEURATTAVUUSPERIAATE

III OSASTO —

VARAT JA JÄSENVALTIOIDEN RAHOITUSOSUUDET

1 LUKU

EKR:N VAROJEN MUODOSTUMINEN

IV OSASTO —

EKR:N VAROJEN HOITO

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 LUKU

RAHOITUKSEN TOTEUTTAMISTAVAT

1 jakso

Yleiset säännökset

2 jakso

Hajautettu hallinnointi

3 jakso

Keskitetty hallinnointi

4 jakso

Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa

3 LUKU

TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖ

1 jakso

Tehtävien eriyttämisen periaate

2 jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjä

3 jakso

Tilinpitäjä

4 jakso

Maksuasiamies

5 jakso

Maksujen hoitaja

4 LUKU

TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖN VASTUU

1 jakso

Yleiset säännöt

2 jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

3 jakso

Tilinpitäjiin ja maksujen hoitajiin sovellettavat säännöt

5 LUKU

TULOTAPAHTUMAT

1 jakso

EKR:n varojen käyttöön asettaminen

2 jakso

Saamisennuste

3 jakso

Saamisten vahvistaminen

4 jakso

Perinnän hyväksyminen

5 jakso

Perintä

6 LUKU

MENOTAPAHTUMAT

1 jakso

Yleiset säännökset

2 jakso

Menoihin sitoutuminen

3 jakso

Menoihin sitoutuminen keskitetyssä ja yhteistyössä toteutetussa hallinnoinnissa

4 jakso

Menoihin sitoutuminen hajautetussa hallinnoinnissa

5 jakso

Menojen vahvistaminen

6 jakso

Menojen hyväksyminen

7 jakso

Menojen maksaminen

8 jakso

Menotapahtumia koskevat määräajat

7 LUKU

TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT

8 LUKU

SISÄINEN TARKASTAJA

V OSASTO —

JULKISET HANKINNAT

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 jakso

Soveltamisala ja tarjouskilpailujen ratkaisuperiaatteet

2 jakso

Julkaiseminen

2 LUKU

HANKINTAMENETTELYT

VI OSASTO —

JULKISOIKEUDELLISEN YHTEISÖN SUORASSA TAI HAJAUTETUSTI VÄLILLISESSÄ VALVONNASSA TOTEUTETTAVAT TOIMET

VII OSASTO —

AVUSTUKSET

1 LUKU

AVUSTUSTEN SOVELTAMISALA JA MUOTO

2 LUKU

PERIAATTEET

3 LUKU

MYÖNTÄMISMENETTELY

4 LUKU

MAKSAMINEN JA VALVONTA

5 LUKU

TOTEUTTAMINEN

VIII OSASTO —

TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN JA KIRJANPITO

1 LUKU

TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN

2 LUKU

EKR:N VAROJEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT

3 LUKU

KIRJANPITO

IX OSASTO —

ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 LUKU

ULKOINEN TARKASTUS

3 LUKU

VASTUUVAPAUS

TOINEN OSA —

EIP:N HALLINNOIMIA EKR:N VAROJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

KOLMAS OSA —

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO —

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

1 LUKU

AIKAISEMMISTA EKR:ISTA JÄÄNEIDEN VAROJEN SIIRTÄMINEN

2 LUKU

KÄYTTÄMÄTTÄ JÄÄNEET AIKAISEMPIEN EKR:JEN VARAT

3 LUKU

AIKAISEMPIEN EKR:IEN TÄYTÄNTÖÖNPANOON SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

4 LUKU

SIIRTYMÄAIKA

II OSASTO —

LOPPUSÄÄNNÖKSET

ENSIMMÄINEN OSA

KESKEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

KOHDE JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kymmenennen Euroopan kehitysrahaston (EKR) varojen muodostumista ja käyttöä sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tarkastamista.

2 artikla

1.   Komissio hoitaa AKT–EY-sopimuksen 57 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä määritellyt yhteisön tehtävät.

Tätä varten se huolehtii, korkotukia lukuun ottamatta, EKR:n varoista myönnetyillä avustuksilla toteutettavien toimien rahoitusjärjestelyistä ja suorittaa maksut tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

2.   Komissio toimii tätä asetusta soveltaessaan omalla vastuullaan ja osoitettujen rahoitusvarojen rajoissa.

3 artikla

Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoi yhteisön puolesta investointikehyksen varoja ja korkotukia sekä toteuttaa siihen liittyvät toimet toisessa osassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Tässä yhteydessä EIP toimii yhteisön puolesta ja sen vastuulla.

EIP huolehtii sellaisten toimien rahoitusjärjestelyistä, joihin on myönnetty lainaa sen omista varoista ja joihin on mahdollisesti liitetty korkotuki EKR:n avustusvaroista.

4 artikla

Tämän osan ja kolmannen osan säännöksiä sovelletaan yksinomaan komission hallinnoimilla EKR:n varoilla toteutettavaan rahoitukseen. Kyseisiä säännöksiä ei voida tulkita niin, että niistä syntyisi komissiolle velvoitteita huolehtia EIP:n hallinnoimilla EKR:n varoilla toteutettavasta rahoituksesta.

5 artikla

1.   Jollei toisin säädetä, tämän asetuksen sisältämiä viittauksia AKT-valtioihin pidetään myös viittauksina niihin AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 13 ja 14 artiklassa määriteltyihin elimiin ja edustajiin, jotka AKT-valtiot voivat asianmukaisesti valtuuttaa käyttämään niillä mainitun sopimuksen mukaisesti olevaa toimivaltaa.

2.   Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

II OSASTO

VARAINHOIDOSSA SOVELLETTAVAT PERIAATTEET

6 artikla

EKR:n varat muodostetaan ja niitä käytetään seuraavien periaatteiden mukaisesti tässä asetuksessa säädetyllä tavalla:

a)	kirjanpidon oikeellisuuden periaate;

b)	laskentayksikön periaate,

c)	erittelyperiaate,

d)	moitteettoman varainhoidon periaate,

e)	seurattavuusperiaate.

1 LUKU

Kirjanpidon oikeellisuuden periaate

7 artikla

1.   Tulon saa periä ja menon saa suorittaa ainoastaan merkitsemällä se EKR:n kirjanpitoon jonkin määrärahan kohdalle.

2.   Menoista ei voida tehdä sitoumusta eikä niitä voida hyväksyä maksettaviksi, jos ne ylittävät määrärahat.

3.   EKR:lle kuuluvien varojen tuottamat korot merkitään kirjanpitoon EKR:n tuloina.

8 artikla

1.   Ennakkomaksujen tuottamat korot kohdennetaan asianomaiselle ohjelmalle tai toimelle ja vähennetään jäljellä olevista edunsaajalle maksettavista määristä.

2.   Yhteisöille ei tarvitse maksaa korkoa seuraavista:

a)	ennakkomaksut, joiden määrä ei ole huomattava;

b)	91 artiklassa tarkoitetun hankintasopimuksen mukaiset ennakkomaksut;

c)	Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaisesti toimielinten jäsenille ja henkilöstölle maksetut ennakot;

d)	20 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa suoritetut ennakkomaksut.

3.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 3, 4 ja 4 a artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanossa.

2 LUKU

Laskentayksikön periaate

9 artikla

1.   EKR:n varat muodostetaan ja käytetään euroina, ja tilinpäätös esitetään euroina.

Tilinpitäjä voi kuitenkin 39 artiklassa tarkoitetun kassanhallinnan vuoksi suorittaa maksutapahtumia euroina tai muina valuuttoina.

2.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 7 ja 8 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin 1 kohdan täytäntöönpanossa.

3 LUKU

Erittelyperiaate

10 artikla

EKR:n varat osoitetaan tiettyihin tarkoituksiin tärkeimpien yhteistyövälineiden mukaisesti, sellaisina kuin kyseiset välineet on esitetty AKT–EY-sopimuksen rahoituspöytäkirjassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä.

AKT-valtioiden osalta kyseisistä välineistä määrätään AKT–EY-sopimuksen liitteessä I b olevassa rahoituspöytäkirjassa. Varojen osoittamisessa otetaan huomioon myös sisäisen sopimuksen määräykset sekä ohjelmasuunnitteluun ja rahoituksen toteuttamiseen liittyviin tukimenoihin sen 6 artiklan mukaisesti varatut varat.

Merentakaisten maiden ja alueiden osalta kyseisistä välineistä määrätään merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen liitteessä II A a. Näitä varoja osoitettaessa otetaan huomioon myös mainitun liitteen 3 artiklan 4 kohdassa määrätty kohdentamaton varanto sekä tutkimuksiin ja teknisen avun toimiin sen 1 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti varatut varat.

4 LUKU

Moitteettoman varainhoidon periaate

11 artikla

1.   EKR:n varat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2.   Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat toimintojen toteuttamiseen ovat käytettävissä oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset sekä kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaate tarkoittaa, että käytetyillä varoilla saavutetaan parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaate tarkoittaa, että toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset saavutetaan.

3.   Toimien toteuttamiselle on asetettava erikseen määritetyt, mitattavissa ja saavutettavissa olevat, asianmukaiset ja aikataulusidonnaiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista on seurattava tulosmittarien avulla.

12 artikla

Päätöksenteon tehostamiseksi, erityisesti 57 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien määrittämisen perustelemiseksi ja erittelemiseksi, on toteutettava seuraavat arvioinnit:

a)	ennen EKR:n varojen käyttöä on suoritettava toimen ennakkoarviointi;

b)	toimesta on tehtävä jälkiarviointi sen varmistamiseksi, että varojen käyttö on perusteltua tavoitteena olevien tulosten vuoksi.

13 artikla

1.   Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaan EKR:n varojen käyttöä on valvottava kulloisenkin hallinnointimenettelyn tarpeisiin soveltuvalla tehokkaalla ja vaikuttavalla sisäisellä valvonnalla.

2.   EKR:n varojen käytön sisäinen valvonta määritellään prosessiksi, jota sovelletaan kaikilla hallinnointitasoilla ja jolla pyritään saamaan riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)	toimien vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus;

b)	raportoinnin luotettavuus;

c)	varojen ja tietojen turvaaminen;

d)	petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy ja havaitseminen;

e)	rahoitusjärjestelyjä koskevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta, ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja asianomaisten maksujen luonne.

5 LUKU

Seurattavuusperiaate

14 artikla

1.   EKR:n varojen hallinnoinnissa ja käytössä sekä tilinpäätöksen esittämisessä noudatetaan seurattavuusperiaatetta.

2.   Sisäisen sopimuksen 7 artiklan mukaisia maksusitoumuksia ja maksuja koskevat vuosiennusteet ja tämän asetuksen 118 artiklassa tarkoitettu EKR:n tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Komissio julkaisee asianmukaisella tavalla tiedot EKR:n varoin toteutettavan rahoituksen saajista, kun EKR:n varoja hallinnoidaan keskitetysti ja suoraan komission yksiköiden toimesta, sekä sellaisen rahoituksen saajista, jonka myöntäjä on yhteisö, jolle rahoituksen toteutustehtäviä on siirretty muiden hallinnointimenettelyjen mukaisesti.

Näitä tietoja julkaistaessa on otettava asianmukaisesti huomioon tietojen luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset, erityisesti henkilötietojen suojaaminen, josta säädetään yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (12) ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (13), sekä turvallisuutta koskevat vaatimukset, ottaen huomioon kunkin 20 artiklassa mainitun hallinnointimenettelyn erityispiirteet.

III OSASTO

VARAT JA JÄSENVALTIOIDEN RAHOITUSOSUUDET

1 LUKU

EKR:n varojen muodostuminen

15 artikla

EKR:n varat muodostuvat sisäisen sopimuksen 1 artiklan mukaisista määristä.

16 artikla

1.   Komissio voi asetuksen (EY) N:o 617/2007 9 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti hallinnoida jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajavaltioiden, mukaan lukien niiden valtiolliset ja vastaavat elimet, puolesta niiden rahoitusosuuksia tai kansainvälisten järjestöjen puolesta niiden tiettyihin EKR:n rahoittamiin hankkeisiin tai ohjelmiin osoittamia rahoitusosuuksia.

2.   Komissio voi myös hallinnoida jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 617/2007 9 artiklan 4 ja 5 kohdan ja asiaa koskevissa kahdenvälisissä rahoitussopimuksissa määrättyjen erityisjärjestelyjen mukaisesti myöntämiä vapaaehtoisia rahoitusosuuksia.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lisävaroja hallinnoidaan samoilla säännöillä, joita sovelletaan EKR:n varoihin.

IV OSASTO

EKR:N VAROJEN HOITO

1 LUKU

Yleiset säännökset

17 artikla

Komissio voi siirtää yksiköilleen EKR:n varojen hoitoon liittyviä valtuuksia tässä asetuksessa säädettyjen ja komission sisäisissä säännöissä asetettujen edellytysten mukaisesti ja komission valtuutusasiakirjassa vahvistamissa rajoissa. Valtuutetut henkilöt voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

18 artikla

1.   Taloushallinnon henkilöstöön kuuluvat ja muut EKR:n rahoitustoimien toteuttamiseen, hallinnointiin, tarkastamiseen tai valvontaan osallistuvat henkilöt eivät saa toteuttaa toimia, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja yhteisön etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen henkilön on pidättäydyttävä toimista ja jätettävä asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

2.   Eturistiriita vallitsee silloin, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jonka vuoksi asianomaisella ja edunsaajalla on yhteinen etu.

3.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 34 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanossa.

19 artikla

Tässä osastossa käsitteellä ’henkilöstö’ tarkoitetaan henkilöstösääntöjen alaisuuteen kuuluvia henkilöitä.

2 LUKU

Rahoituksen toteuttamistavat

1 jakso

Yleiset säännökset

20 artikla

1.   Komissio toteuttaa EKR:n varoista myönnettävän rahoituksen 21–29 artiklan säännösten mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:

a)	hajautettu hallinnointi;

b)	keskitetty hallinnointi;

c)	yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettava hallinnointi.

2.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 I osan IV osaston 2 luvun ”Toteuttamistavat” säännöksiä sovelletaan tarvittavin muutoksin tämän luvun täytäntöönpanossa.

2 jakso

Hajautettu hallinnointi

21 artikla

Komissio toteuttaa EKR:sta myönnettävän rahoituksen pääsääntöisesti yhdellä seuraavista tavoista:

a)	hajautetusti AKT-valtioiden kanssa AKT–EY-sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja soveltaen erityisesti kyseisen sopimuksen 57 artiklassa ja liitteessä IV olevassa 34, 35 ja 36 artiklassa määrättyä tehtävänjakoa;

b)	hajautetusti merentakaisten maiden ja alueiden kanssa merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä säädetyin edellytyksin.

22 artikla

1.   Hajautetussa hallinnoinnissa komissio toteuttaa EKR:sta myönnettävän rahoituksen tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kuten keskitetyssäkin hallinnoinnissa, komissio voi siirtää jäljelle jääviä tehtäviä 25 artiklan 2–5 kohdassa tarkoitetuille elimille.

2.   Edunsaajina olevien AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden ja alueiden on

a)	tarkastettava säännöllisesti, että EKR:n varoista rahoitettavat toimet on toteutettu oikein;

b)	toteutettava tarpeelliset toimet estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä tarvittaessa perittävä aiheettomasti maksetut varat takaisin oikeustoimin.

3.   Varmistaakseen, että varat käytetään asiaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti, komissio toteuttaa kyseisissä säännöissä sille myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelyjä tai tekee rahoitustoimien oikaisuja hoitaakseen tehtävät, jotka sille on osoitettu AKT–EY-sopimuksen, erityisesti kyseisen sopimuksen liitteessä IV olevan 34 artiklan 1 kohdan, nojalla sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen ja sen 20 ja 32 artiklan nojalla.

4.   Kumppanivaltioiden ja -alueiden, joille on siirretty rahoituksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, on 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti varmistettava, että EKR:n varoista rahoitusta saavien edunsaajien tiedot julkaistaan asianmukaisella tavalla jälkikäteen vuosittain.

23 artikla

Komissio valvoo, miten AKT-valtiot ja merentakaiset maat ja alueet toteuttavat EKR:n varoista rahoitettavia toimia.

Valvonta voidaan toteuttaa joko ennakkohyväksyntänä tai jälkitarkastuksina taikka näiden yhdistelmänä AKT–EY-sopimuksen sekä merentakaisten maiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti.

24 artikla

Riippuen siitä, kuinka paljon hallinnointia on hajautettu AKT–EY-sopimuksessa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä, komissio pyrkii edistämään sitä, että edunsaajina olevat AKT-valtiot ja merentakaiset maat ja alueet, jotka käyttävät AKT–EY-sopimuksessa ja merentakaisten maiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä niille annettuja valtuuksia, noudattavat 11 artiklassa vahvistettua moitteettoman varainhoidon periaatetta ja alkavat erityisesti soveltaa asteittain seuraavia vaatimuksia:

a)	avoimet hankintamenettelyt ja avustusten myöntämisessä sovellettavat menettelyt, jotka ovat syrjimättömiä ja kaikki eturistiriidat poissulkevia;

b)	toimien hallinnoinnin vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä, jossa huolehditaan siitä, että tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät on tehokkaasti erotettu tilinpitäjän tehtävistä tai että näitä vastaavat tehtävät on tehokkaasti erotettu toisistaan;

c)	kirjanpitojärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistua EKR:n varojen käytön moitteettomuudesta ja jota soveltamalla kirjanpidosta ilmenee varojen todellinen käyttö;

d)	riippumaton ulkoinen tilintarkastus, jonka suorittaa riippumattomaan ulkoiseen tilintarkastukseen erikoistunut kansallinen laitos;

e)

101 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja julkisoikeudellisten laitosten suorassa valvonnassa toteutettuja toimia varten on annettu tarkoituksenmukaiset säännökset paikallisten ennakkomaksutilien hallinnoinnista ja valvonnasta sekä ennakoiden paikallisten hoitajien ja paikallisten tilinpitäjien tehtäväalueiden määrityksestä.

Sovittuaan asiasta edunsaajina olevien AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa komissio sisällyttää 70 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin ensimmäisen alakohdan soveltamista koskevat asianmukaiset määräykset.

3 jakso

Keskitetty hallinnointi

25 artikla

1.   Kun komissio hoitaa EKR:n varoja keskitetysti, rahoitustoimet toteutetaan joko suoraan sen yksiköissä tai välillisesti tämän artiklan 2–4 kohdan sekä 26–29 artiklan mukaisesti.

Tämän artiklan 2–4 kohdan ja 27–29 artiklan mukaista välillistä rahoituksen toteutusta sovelletaan myös silloin, kun hajautetun hallinnoinnin yhteydessä on siirretty jäljelle jääviä tehtäviä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille elimille.

2.   Komissio ei siirrä kolmansille osapuolille AKT–EY-sopimukseen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehtyyn päätökseen perustuvia toimeenpanovaltuuksiaan, jos niihin sisältyy poliittisia valintoja edellyttävää laajaa harkintavaltaa. Kolmansille siirretyt rahoituksen toteuttamistehtävät on määriteltävä tarkasti ja niiden hoitamista on kokonaisuudessaan valvottava.

Rahoituksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä siirrettäessä on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja varmistettava, että yhteisön rahoitusosuus tuodaan esiin. Näin siirretyt toteuttamistehtävät eivät saa johtaa eturistiriitaan.

3.   Komissio voi 2 kohdassa säädetyin rajoituksin siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten rahoituksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, seuraaville toimijoille:

a)	neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (14) mukaisesti perustetuille toimeenpanovirastoille;

b)	kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai yksityisoikeudellisille yksiköille, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä ja jotka esittävät riittävät taloudelliset takeet niille siirrettyjen tehtävien hoitamisesta.

Komissio voi suorittaa näille elimille ja yksiköille EKR:n varoista rahallisen korvauksen niille aiheutuneista hallinnollisista kuluista.

Komissio ilmoittaa vuosittain neuvostolle kyseisistä tapauksista, virastoista ja elimistä. Komissio ilmoittaa riittävät perustelut kansallisten virastojen käytölle.

4.   Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun viraston hallinnoitaviksi annettujen EKR:n varojen toteuttamisesta vastaa kyseisen viraston johtaja.

5.   Kun edellä 3 kohdassa tarkoitetut virastot ja elimet suorittavat rahoituksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, niiden on tarkastettava säännöllisesti, että EKR:n varoista rahoitettavat toimet on toteutettu oikein.

Kyseisten virastojen ja elinten on toteutettava tarpeelliset toimet estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä tarvittaessa perittävä aiheettomasti maksetut varat takaisin oikeusteitse.

26 artikla

Kun komissio hoitaa EKR:n varoja käyttämällä välillistä keskitettyä hallinnointia, se hankkii ensin todisteet siitä, että yhteisöillä, joille se antaa rahoituksen toteutuksen tehtäväksi, on käytössä seuraavat menettelyt ja järjestelmät, jotka toimivat moitteettomasti:

a)	avoimet hankintamenettelyt ja avustusten myöntämisessä sovellettavat menettelyt, jotka ovat syrjimättömiä ja eturistiriidat poissulkevia ja jotka ovat V ja VII osaston säännösten mukaisia;

b)	toimien hallinnoinnin vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä, jossa huolehditaan siitä, että tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät on tehokkaasti erotettu tilinpitäjän tehtävistä tai että näitä vastaavat tehtävät on tehokkaasti erotettu toisistaan;

c)	kirjanpitojärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistua EKR:n varojen käytön moitteettomuudesta ja jota soveltamalla kirjanpidosta ilmenee varojen todellinen käyttö;

d)	riippumaton ulkoinen tarkastus;

e)	tietojen yleinen saatavuus yhteisön säännöstössä säädetyllä tasolla;

f)	EKR:n varoista rahoitusta saavien edunsaajien tietojen julkaiseminen asianmukaisella tavalla jälkikäteen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Komissio voi tunnustaa 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten elimien ja virastojen tarkastus- ja laskentajärjestelmät sekä hankinnoissa ja avustusten myöntämisessä sovellettavat menettelyt omiaan vastaaviksi ottaen tällöin huomioon kansainvälisesti hyväksytyt standardit.

27 artikla

1.   Komissio huolehtii muille siirrettyjen tehtävien toteuttamisen valvonnasta, arvioinnista ja tarkastuksesta. Komissio ottaa huomioon valvontajärjestelmien vastaavuuden suorittaessaan tarkastuksiaan omia valvontajärjestelmiään käyttäen.

2.   Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on niiden elinten suhteen, joille on siirretty tehtäviä, sama toimivalta kuin sillä on komission yksiköiden suhteen. Asianomaisten elinten on toteutettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi. Kaikissa tällaisten elinten toimissa, jotka liittyvät EKR:n varojen käyttöön, ja varsinkin kaikissa niiden tekemissä päätöksissä ja sopimuksissa on määrättävä erikseen 70 artiklan 4 kohdassa säädettyjä vastaavia tarkastuksia.

28 artikla

Komissio ei siirrä EKR:sta peräisin olevien varojen käyttöön liittyvien toimenpiteiden toteuttamista, kuten maksu- ja perintätehtäviä, muille kuin 25 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuille ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai elimille, tai muutoin kuin sellaisissa erityistapauksissa, joissa maksut suoritetaan komission määrittämille edunsaajille, komissio on määrittänyt maksujen ehdot ja suuruuden eikä maksut suorittava yksikkö tai elin joudu käyttämään harkintavaltaa.

Komissio voi siirtää muille kuin 25 artiklan 3 kohdan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetuille ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai elimille sopimuksin ainoastaan teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä harkintavallan käyttöä.

4 jakso

Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa

29 artikla

1.   Kun komissio hallinnoi EKR:n varoja yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, tiettyjä rahoituksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä on siirrettävä kansainvälisille järjestöille seuraavissa tapauksissa:

a)	kun komissiolla ja kansainvälisellä järjestöllä on pitkäaikainen puitesopimus, jossa määrätään niiden hallinnollisista ja taloudellisista yhteistyöjärjestelyistä;

b)	kun komissio ja kansainvälinen järjestö perustavat yhteisen hankkeen tai ohjelman;

c)	monenvälisissä toimissa eli toimissa, joissa usean avunantajan varat yhdistetään, eikä niitä ole osoitettu minkään tietyn menoerän tai -ryhmän rahoittamiseen.

Näiden järjestöjen on sovellettava kirjanpidossa, tilintarkastuksessa, sisäisessä valvonnassa ja julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä standardeja, jotka antavat samat takeet kuin kansainvälisesti tunnustetut standardit.

2.   Komissio valvoo, miten kansainväliset järjestöt toteuttavat EKR:n varoista rahoitettavat toimet. Valvonta suoritetaan joko ennakkohyväksyntänä tai jälkitarkastuksina taikka näiden yhdistelmänä.

3.   Kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtäviin rahoituksen myöntämistä koskeviin sopimuksiin on sisällytettävä yksityiskohtaiset säännökset kyseisille järjestöille uskottujen tehtävien hoitamisesta.

4.   Kansainvälisten järjestöjen, joille on siirretty rahoituksen toteuttamistehtäviä, on varmistettava 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että tiedot EKR:n rahoituksen saajista julkistetaan asianmukaisesti jälkikäteen vuosittain.

3 LUKU

Taloushallinnon henkilöstö

30 artikla

Komissio antaa kullekin taloushallinnon toimijalle hänen tehtäviensä hoidossa tarvittavat resurssit sekä toimenkuvauksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti hänen tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa.

1 jakso

Tehtävien eriyttämisen periaate

31 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävät on eriytettävä, eikä niitä voida yhdistää keskenään.

2 jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjä

32 artikla

1.   Edellä 2 artiklassa tarkoitettujen toimien rahoitusta toteutettaessa komissio vastaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä.

2.   Komissio määrittää asianmukaisen tasoisen henkilöstön, jolle se voi siirtää tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet, valtuuksien laajuuden sekä valtuudet saaneiden henkilöiden mahdollisuuden siirtää valtuudet edelleen.

3.   Tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet voidaan siirtää tai siirtää edelleen ainoastaan henkilöstöön kuuluville.

4.   Sellaiset tulojen ja menojen hyväksyjät, jotka toimivat siirrettyjen tai edelleen siirrettyjen valtuuksien perusteella, saavat toimia vain valtuuksien siirtoa tai edelleen siirtoa koskevassa asiakirjassa määrätyissä rajoissa. Toimivaltaista tulojen ja menojen hyväksyjää, joka toimii siirrettyjen tai edelleen siirrettyjen valtuuksien perusteella, voi avustaa hänen tehtävissään yksi tai useampi henkilöstöön kuuluva, jonka tehtävänä on suorittaa ensiksi mainitun vastuulla tiettyjä EKR:n rahoituksen toteuttamisen ja tilinpäätöksen esittämisen edellyttämiä toimia.

33 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjällä on seuraavat tehtävät:

a)	tulojen ja menojen käsittely moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

b)	laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevien vaatimusten noudattamisen varmistaminen.

34 artikla

1.   Siirrettyjen tai edelleen siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivat tulojen ja menojen hyväksyjät tekevät menojen toteuttamiseksi maksusitoumuksia ja tarvittaessa oikeudellisia sitoumuksia, vahvistavat menoja, hyväksyvät niitä maksettavaksi ja valmistelevat EKR:n varojen käyttöä.

2.   Tulojen toteuttamiseen kuuluvat saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten antaminen. Tulojen toteuttamiseen kuuluu tarvittaessa myös vahvistetuista saamisista luopuminen.

35 artikla

Lukuun ottamatta tapauksia, joissa hallinnointivastuu on keskitetty tai yhteinen kansainvälisten organisaatioiden kanssa, kansallinen tai alueellinen tulojen ja menojen hyväksyjä, joka on määritelty AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 35 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä, toteuttaa ohjelmien tai hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvät toimet läheisessä yhteistyössä komission kanssa mainitussa liitteessä IV olevan 34, 35 ja 36 artiklan mukaisesti.

36 artikla

1.   Jos siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä saa tietoonsa EKR:n varojen hallinnointimenettelyjen toteuttamisessa esille tulleen ongelman, hänen on kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa otettava yhteyttä tarvittaviin tahoihin asian korjaamiseksi ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet.

Siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä voi myös korvata kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän väliaikaisesti, jos tämä ei hoida tai ei kykene hoitamaan AKT–EY-sopimuksessa määrättyjä tehtäviään; tällöin komissio voi saada sille aiheutuneesta ylimääräisestä hallinnollisesta työstä rahallisen korvauksen, joka maksetaan asianomaiselle AKT-valtiolle osoitetuista varoista.

2.   Kaikki siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivan tulojen ja menojen hyväksyjän 1 kohdan nojalla toteuttamat toimenpiteet on toteutettava kyseisen kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän nimissä ja puolesta.

37 artikla

1.   Siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä ottaa käyttöön komission vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit tehtäviensä tarpeisiin muokatun organisaatiorakenteen sekä sisäistä hallinnointia ja valvontaa koskevat menettelyt, mukaan luettuina mahdolliset jälkitarkastukset.

2.   Ennen toimen hyväksymistä sen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat on tarkastettava muun henkilöstön kuin toimen aloittaneen henkilön toimesta. Toimen aloittaminen ja sen tarkastaminen etukäteen ja jälkikäteen on pidettävä erillään.

3.   Rahoitustoimia valvovalla henkilöstöllä on oltava tehtäviensä edellyttämä ammatillinen pätevyys. Kyseisen henkilöstön on noudatettava komission vahvistamaa johtosääntöä.

4.   Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilöstöön kuuluva henkilö katsoo, että päätös, jonka hänen esimiehensä antaa hänen täytäntöönpantavakseen tai hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita hänen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivalle tulojen ja menojen hyväksyjälle kirjallisesti ja, jos tämä ei puutu asiaan, 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle elimelle.

Jos kyseessä on petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka saattaa vahingoittaa yhteisön etuja, hänen on ilmoitettava asiasta voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille.

38 artikla

Siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä laatii komissiolle vuosittain tehtäviensä suorittamisesta toimintakertomuksen; kertomus sisältää taloutta ja hallinnointia koskevia tietoja, jotka vahvistavat sen, että kertomukseen sisältyvät tiedot antavat taloudesta oikean ja riittävän kuvan lukuun ottamatta varaumia, jotka on tehty määritellyistä tulojen ja menojen osa-alueista.

Kertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä toimiin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten tehokasta ja vaikuttavaa sisäinen valvonta on. Sisäinen tarkastaja tutustuu vuosittain annettavaan toimintakertomukseen sekä muihin annettuihin tietoihin. Komissio toimittaa vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenvedon edellisen vuoden toimintakertomuksesta.

3 jakso

Tilinpitäjä

39 artikla

1.   Komissio nimittää tilinpitäjän, jolla on seuraavat tehtävät:

a)	maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

b)	tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen VIII osaston mukaisesti;

c)	seuraavien erien kirjanpito: i) 15 artiklassa tarkoitetut määrärahat, lukuun ottamatta investointikehyksen varoja ja korkotukia; ii) 70 artiklassa tarkoitetut sitoumukset; iii) maksut, tulot ja velat;

d)	kirjanpidossa noudatettavien sääntöjen ja menetelmien sekä tililuettelon vahvistaminen VIII osaston mukaisesti;

e)	kirjanpitojärjestelmien määrittely ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivan tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja;

f)	kassanhallinta.

Tilinpitäjä valtuutetaan tarkastamaan, että 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun hyväksynnän edellytyksenä olevia vaatimuksia noudatetaan.

2.   Tilinpitäjä saa siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivalta tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä EIP:ltä kaikki näiden omalta osaltaan luotettaviksi vahvistamat tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea kuva EKR:n varoista järjestettävän rahoituksen toteuttamisesta.

40 artikla

1.   Ennen kuin komissio hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa sen allekirjoituksellaan ja osoittaa näin saaneensa riittävän varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta.

Tämän vuoksi tilinpitäjän on varmistettava, että

a)	tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu niitä EKR:n tilinpäätökseen sovellettavia tilinpäätössääntöjä, -menettelyjä ja -järjestelmiä, jotka tilinpitäjä on antanut tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä mukaisesti;

b)	kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa tilinpitäjälle kaikki tiedot, jotka tämä tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

Tulojen ja menojen hyväksyjä on kokonaisvastuussa hallinnoimiensa varojen asianmukaisesta käytöstä sekä valvonnassaan olevien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

41 artikla

Tilinpitäjä valtuutetaan tarkistamaan saamansa tiedot sekä tekemään sellaiset muut tarkistukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan. Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja tekee selkoa niiden luonteesta ja laajuudesta.

42 artikla

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, ainoastaan tilinpitäjä on valtuutettu hallinnoimaan käteisvaroja ja muita rahavaroja. Hän on vastuussa niiden säilyttämisestä.

43 artikla

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, ainoastaan tilinpitäjä voi tehtäviään suorittaessaan siirtää tiettyjä tehtäviä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle.

Heille siirretyt tehtävät määritellään valtuutusasiakirjassa.

4 jakso

Maksuasiamies

44 artikla

1.   AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 37 artiklan 1 ja 4 kohdassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkoitettujen maksujen suorittamiseksi tilinpitäjä avaa tarvittaessa tilejä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden rahoituslaitoksissa AKT-valtioiden kansallisen valuutan määräisiä tai merentakaisten maiden ja alueiden paikallisen valuutan määräisiä maksuja varten, sekä jäsenvaltioiden rahoituslaitoksissa euromääräisiä ja muiden valuuttojen määräisiä maksuja varten.

2.   Nämä maksuasiamiehinä toimivat rahoituslaitokset suorittavat maksuja tilinpitäjän ohjeiden mukaisesti.

3.   AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden rahoituslaitoksissa oleville tileille talletetut varat eivät kasva korkoa, eivätkä mainitut laitokset saa korvausta palveluistaan.

Sisäisen sopimuksen 1 artiklan 6 kohdan mukaan jäsenvaltioissa rahoituslaitosten tileillä olevat talletukset kasvavat korkoa. Korko hyvitetään jollekin kyseisessä artiklassa tarkoitetulle tilille.

45 artikla

Komission ja AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 37 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkoitettujen maksuasiamiesten suhteet perustuvat sopimuksiin. Kun sopimukset on allekirjoitettu, jäljennökset niistä on toimitettava tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle.

46 artikla

1.   Komissio siirtää 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti avatuilta erityistileiltä tarvittaessa varoja sen nimissä 44 artiklan mukaisesti avatuille tileille. Siirrot toteutetaan sen mukaan kuin hankkeita ja ohjelmia varten tarvitaan käteisvaroja.

2.   Komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan kohdentamaan 59 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilta erityistileiltä tehtävät nostot siten, että sen varojen jakautuminen näiden tilien kesken säilyy eri jäsenvaltioiden EKR:oon maksamien rahoitusosuuksien välisen suhteen mukaisena.

47 artikla

Niiden komission henkilöstöön kuuluvien henkilöiden allekirjoitukset, joilla on valtuudet käyttää EKR:n tilejä, toimitetaan asianomaisille pankeille tilejä avattaessa; niiden henkilöstöön kuuluvien henkilöiden allekirjoitukset, jotka valtuutetaan myöhemmin, toimitetaan silloin, kun heidät nimetään.

5 jakso

Maksujen hoitaja

48 artikla

1.   Jotta 44 artiklan mukaiset maksut voidaan suorittaa, tilinpitäjän on nimitettävä maksujen hoitaja, joka suorittaa paikalliset maksut maksuasiamiehen tililtä.

2.   Maksujen hoitajat valitaan virkamiehistä tai tarvittaessa ja ainoastaan riittävästi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa muusta henkilöstöstä.

49 artikla

1.   Maksujen hoitajan nimittämisestä päättää tilinpitäjä saatuaan toimivaltaiselta tulojen ja menojen hyväksyjältä asianmukaisesti perustellun ehdotuksen. Päätöksessä esitetään maksujen hoitajan ja tulojen ja menojen hyväksyjän vastuualueet ja velvollisuudet.

Päätöksessä on määritettävä vähintään

a)	liiteasiakirjojen esittämistä koskevat määräajat ja asiakirjoja esitettäessä sovellettava menettely;

b)	menettely, jota sovelletaan siirrettäessä varoja maksuasiamiehen tilille;

c)	tilinpitäjän maksujen hoitajalle antaman valtuutuksen voimassaoloaika;

d)	nimitetyn maksujen hoitajan henkilöllisyys.

Myös ensimmäisessä alakohdassa mainitun päätöksen muuttamisesta päättää tilinpitäjä saatuaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti perustellun ehdotuksen.

2.   Saatuaan ohjeet tilinpitäjältä maksujen hoitaja voi suorittaa asianmukaisesti hyväksyttyjä maksuja kolmansille maksuasiamiehen pankkitilin positiivisen saldon puitteissa.

50 artikla

Varojen siirtäminen paikallisille pankkitileille

Tilinpitäjän on siirrettävä varoja maksuasiamiesten tileille ja varmistettava seuranta niin pankkitilien avaamisen, allekirjoitusvaltuuksien antamisen kuin paikalla toimitettavien ja keskuskirjanpidon tarkastusten osalta.

Maksuasiamiesten tilejä voidaan rahoittaa suoraan erilaisilla paikallisilla tuloilla, joita saadaan

a)	erilaisista takaisinmaksuista; ja

b)	perintämääräyksistä.

4 LUKU

Taloushallinnon henkilöstön vastuu

1 jakso

Yleiset säännöt

51 artikla

1.   Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää peruuttaa siirrettyjen tai edelleen siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivan tulojen ja menojen hyväksyjien valtuudet väliaikaisesti tai lopullisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kurinpitotoimien toteuttamista.

2.   Komissio voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia.

3.   Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää pidättää maksujen hoitajat tehtäviensä hoidosta väliaikaisesti tai lopullisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kurinpitotoimien toteuttamista.

52 artikla

1.   Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka tämän asetuksen 51 artiklassa tarkoitetulle taloushallinnon henkilöstölle saattaa langeta asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja henkilöstön tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien säännösten perusteella.

2.   Tulojen ja menojen hyväksyjään, tilinpitäjään tai maksujen hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 53–56 artiklan soveltamista.

Jos kyseessä on petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka saattaa vahingoittaa yhteisön etuja, asiasta on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille tai elimille.

2 jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

53 artikla

Tämän asetuksen 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tulojen ja menojen hyväksyjän korvausvelvollisuutta sovelletaan erityisesti silloin, kun

a)	tulojen ja menojen hyväksyjä joko tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin seurauksena toteaa perittävät saamiset tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen jättäen noudattamatta tätä asetusta;

b)	tulojen ja menojen hyväksyjä joko tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin seurauksena ei laadi saamisen vahvistavaa asiakirjaa tai ei anna perintämääräystä taikka antaa sen viivästyneenä, tai viivästyttää maksumääräyksen antamista, minkä vuoksi komissio voi joutua vastuuseen kolmansiin nähden.

54 artikla

1.   Jos siirrettyjen tai edelleen siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen tehtäväkseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteiden vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa siirrettyjen tai edelleen siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivalle tulojen ja menojen hyväksyjälle kirjalliset perustellut ohjeet tehdä kyseinen päätös, tämä vapautuu vastuustaan.

2.   Yksikkönsä sisällä siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä, joka on siirtänyt valtuudet edelleen, on vastuussa sisäisten hallinnointijärjestelmien ja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ja edelleen siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivan tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

3.   Komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti perustamalla erityiselimellä on EKR:n osalta toimivalta selvittää, onko taloudellisia väärinkäytöksiä tapahtunut, ja päättää mahdollisista seuraamuksista. Komission hallinnoimiin EKR:n varoihin liittyvät asiat annetaan tämän elimen käsiteltäviksi siten, kuin on säädetty asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 75 artiklassa.

Komissio päättää mainitun elimen lausunnon perusteella, aloittaako se kurinpitomenettelyn tai saattaako se asianomaiset korvausvelvollisiksi. Jos elin on havainnut järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivalle tulojen ja menojen hyväksyjälle, edellyttäen että ongelmat eivät koske häntä, ja sisäiselle tarkastajalle kertomuksen, johon liittyy asiaa koskevia suosituksia.

3 jakso

Tilinpitäjiin ja maksujen hoitajiin sovellettavat säännöt

55 artikla

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Tilinpitäjä voidaan erityisesti saattaa vastuuseen, jos:

a)	hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvoaan;

b)	hän muuttaa pankki- tai postisiirtotilejä aiheettomasti;

c)	hänen suorittamansa perinnät tai maksut eivät ole asiaa koskevien perintä- tai maksumääräysten mukaisia;

d)	hän laiminlyö tulojen kantamisen.

56 artikla

Maksujen hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Maksujen hoitaja voidaan erityisesti saattaa vastuuseen, jos:

a)	hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvoaan;

b)	hänen suorittamiensa maksujen perustana ei ole asianmukaisia tositteita;

c)	hän on suorittanut maksuja muille kuin maksuun oikeutetuille;

d)	hän laiminlyö tulojen kantamisen.

5 LUKU

Tulotapahtumat

1 jakso

EKR:n varojen käyttöön asettaminen

57 artikla

1.   Sisäisen sopimuksen 7 artiklan määräysten mukaisesti rahoitusosuuksien vuotuinen enimmäismäärä vuoden n + 2 osalta ja rahoitusosuuden vuotuinen määrä vuoden n + 1 osalta vahvistetaan 2–7 kohdan mukaisesti. Vuotuiset rahoitusosuudet maksetaan kolmessa erässä. Ne vahvistetaan 2–7 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2.   Komissio esittää neuvostolle vuoden n lokakuun 15 päivään mennessä ehdotuksen, johon sisältyy:

—	rahoitusosuuden vuotuinen enimmäismäärä vuoden n + 2 osalta,

—	rahoitusosuuden vuotuinen määrä vuoden n + 1 osalta,

—	vuoden n + 1 rahoitusosuuden ensimmäisen erän määrä.

Neuvosto päättää ehdotuksesta vuoden n marraskuun 15 päivään mennessä.

Jäsenvaltioiden on maksettava vuoden n rahoitusosuuden ensimmäinen erä viimeistään vuoden n + 1 tammikuun 21 päivään mennessä.

3.   Komissio esittää vuoden n + 1 kesäkuun 15 päivään mennessä ehdotuksen, johon sisältyy:

—	vuoden n + 1 rahoitusosuuden toisen erän määrä,

—	todellisten tarpeiden mukaan tarkistettu rahoitusosuuden vuotuinen määrä vuoden n + 1 osalta siinä tapauksessa, että rahoitusosuus ei vastaa todellisia tarpeita sisäisen sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Neuvosto päättää ehdotuksesta viimeistään 21 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun komissio on esittänyt ehdotuksensa.

Jäsenvaltioiden on maksettava toinen erä viimeistään 21 kalenteripäivän kuluttua päivästä, jona neuvoston päätös saatettiin niille tiedoksi.

4.   Komissio laatii ja toimittaa neuvostolle vuoden n + 1 kesäkuun 15 päivään mennessä selostuksen sitoumuksista, maksuista sekä vuonna n esitettyjen ja vuonna n + 1 ja n + 2 esitettävien rahoitusosuuksia koskevien pyyntöjen vuotuisista määristä ottaen huomioon investointikehyksen hallinnointia ja toimia, myös korkotukia, koskevat EIP:n ennusteet. Nämä vuosia n + 1 ja n + 2 koskevat määrät perustuvat tosiasiallisiin valmiuksiin maksaa ehdotetun tasoiset varat.

5.   Komissio esittää vuoden n + 1 lokakuun 10 päivään mennessä ehdotuksen, johon sisältyy:

—	vuotuisen rahoitusosuuden kolmas erä vuoden n + 1 osalta,

—	todellisten tarpeiden mukaan tarkistettu rahoitusosuuden vuotuinen määrä vuoden n + 1 osalta siinä tapauksessa, että rahoitusosuus ei vastaa todellisia tarpeita sisäisen sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Neuvosto päättää ehdotuksesta viimeistään 21 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun komissio on esittänyt ehdotuksensa.

Jäsenvaltioiden on maksettava kolmas erä viimeistään 21 kalenteripäivän kuluttua päivästä, jona neuvoston päätös saatettiin niille tiedoksi.

6.   Tiettyyn vuoteen liittyvien erien summa ei voi ylittää kyseiselle vuodelle vahvistettua rahoitusosuuden vuotuista määrää. Rahoitusosuuden vuotuinen määrä ei voi ylittää kyseiselle vuodelle vahvistettua enimmäismäärää. Enimmäismäärää ei voi korottaa paitsi sisäisen sopimuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Enimmäismäärän mahdollisesta korottamisesta on tehtävä osa 2–5 kohdassa tarkoitettuja ehdotuksia.

7.   Rahoitusosuuksien vuotuisen määrän enimmäismäärässä vuoden n + 2 osalta, rahoitusosuuden vuotuisessa määrässä vuoden n + 1 osalta ja rahoitusosuuksien erissä on määritettävä 1–5 artiklan mukaisesti:

a)	komission hallinnoima määrä; ja

b)	EIP:n hallinnoima määrä, mukaan lukien korkotuet.

58 artikla

1.   Edellä 57 artiklassa tarkoitetut maksettavien rahoitusosuuksien erät vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osalta siten, että ne ovat suhteessa kyseisen valtion rahoitusosuuksiin EKR:ssa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetun mukaisesti.

2.   Rahoitusosuuksien maksupyynnöissä käytetään ensin aiemmille EKR:ille määrätyt määrät aikajärjestyksessä.

59 artikla

1.   Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet ilmaistaan euroina.

2.   Kunkin jäsenvaltion on suoritettava rahoitusosuutensa euroina.

3.   Kunkin jäsenvaltion on suoritettava komissiolle 57 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuutensa erityistilille, jonka nimi on ”Euroopan yhteisöjen komissio — Euroopan kehitysrahasto” ja joka on avattu kyseisen jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa. Rahoitusosuuksista saadut varat pidetään tällä erityistilillä, kunnes niitä tarvitaan AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 37 artiklassa tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkoitettujen maksujen suorittamiseen.

Kunkin jäsenvaltion on suoritettava EIP:lle 57 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuutensa 146 artiklan mukaisesti.

Komissio tarjoaa tarvittaessa teknistä apua 57 artiklassa tarkoitettujen neuvoston päätösten täytäntöönpanossa.

60 artikla

1.   Jos tämän artiklan nojalla maksettavia rahoitusosuuksien eriä ei ole maksettu 57 artiklan 2–5 kohdassa vahvistetussa määräajassa, asianomaiselta jäsenvaltiolta peritään maksamattomalta määrältä korko.

2.   Maksamattomista määristä peritään korkoa, joka on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistava korko, jota Euroopan keskuspankki soveltaa perusrahoitusoperaatioihinsa erääntymiskuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Korkoa korotetaan 0,25 prosenttiyksikköä viivästyskuukautta kohti.

Korko maksetaan koko viivästyksen ajalta, ja se lasketaan asianomaisen maksuerän maksamista koskevan määräajan päättymistä seuraavasta ensimmäisestä kalenteripäivästä.

3.   Komissiolle 57 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti maksettavista määristä kertyneet viivästyskorot maksetaan jollekin sisäisen sopimuksen 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista tileistä.

EIP:lle 57 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti maksettavista määristä kertyneet viivästyskorot maksetaan investointikehykseen.

61 artikla

AKT–EY-sopimuksen liitteessä I b olevan rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättyessä komissio pyytää tarvittaessa jäsenvaltioita suorittamaan maksettavaksi jääneet 57 artiklan mukaiset rahoitusosuutensa tässä asetuksessa vahvistetuin edellytyksin.

2 jakso

Saamisennuste

62 artikla

1.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii saamisennusteen jokaisesta toimenpiteestä tai tilanteesta, josta aiheutuu EKR:lle saamisia tai joka muuttaa EKR:n saamisia.

2.   Edellä 1 kohdasta poiketen saamisennustetta ei saa laatia ennen kuin jäsenvaltiot asettavat komission käyttöön EKR:n rahoitusosuutensa, jotka määritetään 57 ja 58 artiklassa. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii kyseisiä määriä koskevan perintämääräyksen.

3.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 77 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin 1 kohdan täytäntöönpanossa.

3 jakso

Saamisten vahvistaminen

63 artikla

1.   Saamisen vahvistaminen on toimi, jolla siirrettyjen tai edelleen siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä:

a)	varmistaa, että velallisella on velkaa;

b)	määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän;

c)	tarkastaa, että velka on riidaton.

2.   Komission käyttöön asetetut EKR:n varat ja selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet muut saamiset on vahvistettava tilinpitäjälle annetulla perintämääräyksellä ja velalliselle osoitetulla veloitusilmoituksella, jotka laatii toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä.

3.   Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

4.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 86 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin ehtoihin, joiden mukaisesti EKR:lle on maksettava viivästyskorkoa.

4 jakso

Perinnän hyväksyminen

64 artikla

1.   Perinnän hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen siirrettyjen tai edelleen siirrettyjen valtuuksien perusteella tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä vahvistamansa saaminen.

2.   Rajoittamatta AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden ja alueiden vastuuta komissio voi määrätä saamisen maksuvelvollisuuden muille kuin valtioille päätöksellä, joka on täytäntöönpanokelpoinen perustamissopimuksen 256 artiklassa määrätyin edellytyksin.

3.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 81 ja 84 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanossa.

5 jakso

Perintä

65 artikla

1.   Tilinpitäjä on vastuussa toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti vahvistamia saamisia koskevien perintämääräysten toteuttamisesta. Hän huolehtii siitä, että EKR:n tulot maksetaan kassaan asianmukaisesti ja että EKR:n oikeudet turvataan.

2.   Periessään EKR:n tai yhteisön saamisia tilinpitäjän on kuitattava ne niitä selviä, rahassa määriteltyjä ja erääntyneitä saamisia vastaan, joita velallisella on EKR:lta tai yhteisöltä.

3.   Jos VI osastossa tarkoitettuihin julkisoikeudellisten laitosten suorassa valvonnassa toteutettaviin toimiin ja välillisessä valvonnassa hajautetusti toteutettaviin toimiin liittyviä EKR:n saamisia ei peritä kansalliselta tulojen ja menojen hyväksyjältä määräajassa, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on toteutettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen erääntyneiden määrien perimiseksi, mukaan luettuna tarvittaessa kyseisen järjestelyn keskeyttäminen kyseisen valtion tai merentakaisen maan taikka alueen osalta.

4.   Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen tai sen osan perimisestä siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivan tulojen ja menojen hyväksyjän on varmistettava, että luopuminen toteutetaan asianmukaisesti ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteiden mukaisesti. Perimisestä luopumista koskevan päätöksen on oltava perusteltu. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää päätöksen tekemisen muulle henkilölle ainoastaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 mukaisesti.

5.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi peruuttaa vahvistetun saamisen tai muuttaa sen määrää.

6.   EKR:n saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset EKR:lta vanhenevat viidessä vuodessa.

7.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 82–85 ja 87–89 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin 1–6 kohdan täytäntöönpanossa.

6 LUKU

Menotapahtumat

1 jakso

Yleiset säännökset

66 artikla

Kaikista menoista tehdään sitoumus, jonka jälkeen meno vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

2 jakso

Menoihin sitoutuminen

67 artikla

Menoon sitoutumista edeltää rahoituspäätös, jonka tekee komissio tai jonka tekevät ne viranomaiset, joille komissio on siirtänyt tätä koskevan toimivallan.

68 artikla

1.   Komission rahoitussitoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat varat varaudutaan suorittamaan myöhemmin oikeudellisen sitoumuksen mukaisesti.

2.   Komission oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä luo kolmatta osapuolta koskevan velvoitteen, josta voi aiheutua meno EKR:lle.

3.   Rahoitussitoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen tekee sama tulojen ja menojen hyväksyjä. Tästä säännöstä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa:

a)	kun on kyse 69 artiklan 3 kohdan mukaisista komission hallintomenoista, joiden rahoitussitoumukset on jaettu 69 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)	kun kokonaissitoumukset koskevat 70 artiklan 3 kohdan mukaisia rahoitussopimuksia.

69 artikla

1.   Komission rahoituksesta tehdään yksittäissitoumus, jos edunsaaja ja menon määrä on määritelty.

Komission rahoituksesta tehdään kokonaissitoumus, jos ainakin yksi yksittäisen sitoumuksen tunnuspiirre on yksilöimättä.

2.   Komission hallintomenoja koskevat rahoitussitoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin. Vuotuisiin eriin jakamisesta mainitaan erikseen asianomaisissa oikeudellisissa sitoumuksissa.

3.   Edellä 68 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja hallintomenoja ovat:

a)	muuta kuin vakituista henkilöstöä koskevat menot;

b)	koulutusmenot;

c)	virkamatkakulut;

d)	edustuskulut;

e)	kokouskulut;

f)	freelancetulkkeihin ja/tai -kääntäjiin liittyvät kulut;

g)	virkamiesvaihtoon liittyvät kulut;

h)	irtaimiston ja kiinteän omaisuuden toistuvaisvuokrien määrä;

i)	erilaiset vakuutukset;

j)	siivoukseen ja ylläpitoon liittyvät kulut;

k)	tietoliikennepalvelujen käyttöön liittyvät kulut;

l)	vesi-, kaasu- ja sähkömenot;

m)	kausijulkaisujen menot.

70 artikla

1.   Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä rahoitussitoumus ennen kuin hän voi tehdä komission puolesta oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin nähden.

2.   Rahoituspäätökset, jotka komissio tekee AKT–EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen mukaisesti ja joilla komissio valtuutetaan myöntämään rahoitustukea EKR:sta, merkitsevät komission antamaa rahoitussitoumusta.

3.   Komission antamia oikeudellisia sitoumuksia ovat:

a)	rahoitussopimus, jonka komissio tekee yhteisön puolesta edunsaajana olevien AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden ja alueiden taikka näiden nimeämien elimien kanssa;

b)	hankinta- tai avustussopimus, jonka komissio tekee toimien toteuttamisesta vastaavien kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten elimien taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa.

4.   Jokaisessa rahoitus-, hankinta- tai avustussopimuksessa on määrättävä erikseen komission, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien EKR:n varoista rahoitusta saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden asiakirjoja ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä.

71 artikla

Rahoitussitoumusta tehdessään toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on huolehdittava, että:

a)	menokirjaus on tehty kirjanpitoon oikein;

b)	varat ovat käytettävissä;

c)	meno on asiaan sovellettavien säännösten ja määräysten, erityisesti AKT–EY-sopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen, sisäisen sopimuksen, tämän asetuksen sekä kaikkien näiden säännösten ja määräysten soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

d)	moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

72 artikla

Oikeudellista sitoumusta kirjatessaan tulojen ja menojen hyväksyjän on huolehdittava siitä, että:

a)	oikeudellista sitoumusta vastaa rahoitussitoumus;

b)	meno on asianmukainen ja asiaan sovellettavien säännösten ja määräysten, erityisesti AKT–EY-sopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen, sisäisen sopimuksen, tämän asetuksen sekä kaikkien näiden säännösten ja määräysten soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

c)	moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

3 jakso

Menoihin sitoutuminen keskitetyssä ja yhteistyössä toteutetussa hallinnoinnissa

73 artikla

Kun komissio hallinnoi EKR:n varoja keskitetysti tai yhteistyössä muiden osapuolten kanssa, menoihin sitoudutaan tämän jakson säännösten mukaisesti.

74 artikla

1.   Komissio tekee vuoden n yksittäisiin rahoitussitoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset viimeistään vuoden n joulukuun 31 päivänä, jollei 68 artiklan 3 kohdasta muuta johdu.

2.   Vuonna n tehdyt rahoitusta koskevat komission kokonaissitoumukset kattavat säännönmukaisesti niiden yksittäisten oikeudellisten sitoumusten kokonaiskulut, jotka komissio on tehnyt vuoden n + 1 joulukuun 31 päivään mennessä, jollei 68 artiklan 3 kohdasta muuta johdu.

Jos on kyse 70 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kokonaissitoumusten täytäntöönpanosta, komissio tekee niihin liittyvät yksittäiset sopimukset kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua rahoitussopimuksen tekemisestä.

Tarkastusta ja arviointia koskevat yksittäiset sopimukset voidaan tehdä myöhemmin. Sopimuksia voidaan täydentää myöhemmin lisäsopimuksilla.

Tämän artiklan 1 kohdassa ja tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa käyttämättömiä määriä koskevat rahoitussitoumukset.

75 artikla

1.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä merkitsee ennen komission kokonaissitoumuksen perusteella tehdyn komission antaman yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän EKR:n kirjanpitoon vähentämällä sen kokonaissitoumuksesta.

2.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin oikeudellisiin sitoumuksiin ja niitä vastaaviin rahoitussitoumuksiin sisältyy moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti asetettava määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen, paitsi jos on kyse 69 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista hallintomenoista.

Ne osat tällaisista sitoumuksista, joita ei ole käytetty kuuden kuukauden kuluttua määräajan päättymisestä, puretaan ja niitä vastaavat määrärahat peruutetaan.

Rahoitussitoumuksen määrä, joka vastaa oikeudellista sitoumusta ja jonka osalta ei ole suoritettu maksuja kolmen vuoden aikana oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamisesta, puretaan ja niitä vastaavat määrärahat peruutetaan.

3.   Edellä olevan 2 kohdan säännösten soveltaminen ei vaikuta niihin päätöksiin, joita neuvosto saattaa tehdä AKT–EY-sopimuksen 96 ja 97 artiklan nojalla.

76 artikla

Hanke on saatettava päätökseen ja 73, 74 ja 75 artiklan mukaisesti sidotut varat vapautettava, kun hanketta koskevat komission antamat oikeudelliset sitoumukset kolmansiin nähden ovat lakanneet ja niihin liittyvät maksut ja perinnät on viety EKR:n kirjanpitoon.

4 jakso

Menoihin sitoutuminen hajautetussa hallinnoinnissa

77 artikla

Kun EKR:n varoja hallinnoidaan hajautetusti, komissio sitoutuu menoihin tämän jakson säännösten mukaisesti.

78 artikla

1.   Vuonna n tehtyihin komission kokonaissitoumuksiin liittyvät rahoitussopimukset edunsaajina olevien AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden tai alueiden kanssa tehdään viimeistään vuoden n + 1 joulukuun 31 päivänä.

Jos rahoitussopimuksia ei tehdä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, niitä koskevat määrärahat peruutetaan.

2.   Komissiolla on velvollisuus suorittaa maksuja EKR:n varoista, kun toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy hankintasopimuksia, avustussopimuksia ja työsuunnitelmia 101 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä merkitsee ennen kokonaissitoumuksen perusteella antamansa yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän EKR:n kirjanpitoon. Hän vähentää kyseisen määrän kokonaissitoumuksesta.

3.   Edellä olevan 1 kohdan säännösten soveltaminen ei vaikuta niihin päätöksiin, joita neuvosto saattaa tehdä AKT–EY-sopimuksen 96 ja 97 artiklan nojalla.

79 artikla

Komissio vastaa 11 artiklassa tarkoitetun moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja toimivaltansa rajoissa seuraavista toimista:

a)

oikeudelliset sitoumukset, joilla 78 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rahoitussopimukset pannaan täytäntöön, tehdään viimeistään kolme vuotta sen jälkeen kun komissio on tehnyt vastaavan rahoitussopimuksen. Tarkastukseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia sekä voimassa olevien sopimusten lisäsopimuksia voidaan tehdä myöhemmin;

b)

jos 78 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen täytäntöönpanemiseksi tehtyjä oikeudellisia sitoumuksia vastaavien yksittäisten rahoitussitoumuksien määrärahoista ei ole suoritettu yhtään maksua kolmen vuoden aikana oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamisesta, kyseiset määrärahat vapautetaan.

Edellä ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettujen oikeudellisten sitoumusten tekemiselle rahoitussopimuksissa asetettujen määräaikojen päätyttyä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vapauttaa vastaavan rahoitussitoumuksen käyttämättömän määrän.

Edellä ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla oikeudellisilla sitoumuksilla tarkoitetaan hankintasopimuksia, avustussopimuksia ja työsuunnitelmia, joita AKT-valtio tai merentakainen maa tai alue taikka niiden viranomaiset tekevät tai komissio tekee niiden nimissä ja niiden puolesta. Sovittuaan asiasta edunsaajina olevien AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa komissio sisällyttää 78 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin tämän alakohdan soveltamista koskevat asianmukaiset määräykset.

80 artikla

AKT-valtio tai merentakainen maa tai alue taikka niiden viranomaiset ja/tai komissio, joka toimii hankkeen yhteydessä kolmansiin nähden edellä mainittujen lukuun ja niiden puolesta, saattavat hankkeen päätökseen ja vapauttavat 78 ja 79 artiklan mukaisesti sidotut varat, kun hanketta koskevat oikeudelliset sitoumukset ovat lakanneet ja niihin liittyvät maksut ja perintätoimet on viety EKR:n kirjanpitoon.

5 jakso

Menojen vahvistaminen

81 artikla

1.   Menojen vahvistaminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä

a)	tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen;

b)	määrittää tai tarkastaa saamisen aiheellisuuden ja sen määrän;

c)	tarkastaa ne edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi.

2.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 97–101 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin menoja vahvistettaessa.

6 jakso

Menojen hyväksyminen

82 artikla

1.   Menojen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa maksumääräyksellä tilinpitäjälle ohjeet maksaa vahvistamansa meno varmistettuaan, että tarvittavat varat ovat käytettävissä.

2.   Kun tarjotuista palveluista, mukaan luettuina vuokrauspalvelut ja tavarantoimitukset, suoritetaan säännöllisesti maksuja, tulojen ja menojen hyväksyjä voi riskianalyysin suoritettuaan päättää, että maksut suoritetaan suoraveloituksena.

3.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 102 ja 103 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin tämän artiklan täytäntöönpanossa.

7 jakso

Menojen maksaminen

83 artikla

1.   Maksu suoritetaan, jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on toteutettu perussäädöksen säännösten tai sopimusmääräysten mukaisesti. Maksu suoritetaan yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista:

a)	maksetaan koko erääntynyt määrä;

b)	maksetaan: i) ennakkomaksu, joka voidaan jakaa useaan maksuerään; ii) yksi tai useampi välimaksu; iii) loput erääntyneestä määrästä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan kirjanpidossa maksujen suorittamisajankohtana.

3.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 104 ja 105 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.

84 artikla

Tilinpitäjä suorittaa maksut käytettävissä olevien varojen puitteissa.

85 artikla

Maksut suoritetaan käyttäen 44 artiklassa tarkoitettuja pankkitilejä. Tilinpitäjä päättää kyseisten tilien avaamista, hoitoa ja käyttöä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

Säännöissä on mainittava, että tilisiirtomääräyksiin ja kaikkiin pankkimaksuihin tarvitaan allekirjoitus kahdelta tilinpitäjän asianmukaisesti valtuuttamalta henkilöstöön kuuluvalta henkilöltä.

86 artikla

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on varmistettava, että maksut, jotka maksujen hoitaja suorittaa, tarkastetaan ennen niiden suorittamista.

8 jakso

Menotapahtumia koskevat määräajat

87 artikla

1.   Menojen vahvistamis-, hyväksymis- ja maksamismenettelyt on saatettava päätökseen 90 päivän kuluessa maksun erääntymispäivästä. Kansallinen tai alueellinen tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy menon ja ilmoittaa asiasta komission toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle viimeistään 45 päivää ennen kyseisen määräajan päättymistä.

2.   Velkojat, joiden saamiset maksetaan myöhässä, ovat oikeutettuja viivästyskorkoon asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 106 artiklan mukaisesti.

3.   Komissio huolehtii niistä maksusuoritusten viivästymistä koskevista vaateista, joista se vastaa AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 37 artiklan mukaisesti, tämän asetuksen 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun tilin tai tarkoitettujen tilien varoilla.

7 LUKU

Tietojenkäsittelyjärjestelmät

88 artikla

1.   Jos tuloja ja menoja hallinnoidaan tietojenkäsittelyjärjestelmillä, allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti.

2.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 107 ja 108 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin tämän artiklan täytäntöönpanossa.

8 LUKU

Sisäinen tarkastaja

89 artikla

EKR:n sisäisenä tarkastajana toimii komission sisäinen tarkastaja. Tarkastaja hoitaa tehtäviään asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti. Hän vastaa komissiolle siitä, että komission 2 artiklan mukaisesti hallinnoimien EKR:n varojen käytössä sovellettavien järjestelmien ja menetelmien moitteeton toiminta tarkastetaan. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

90 artikla

1.   Sisäinen tarkastaja neuvoo komissiota riskienhallinnassa esittämällä riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antamalla suosituksia toimien toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen moitteetonta varainhoitoa.

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on erityisesti:

a)	arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta politiikkojen, ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta; ja

b)	arvioida EKR:n varojen käyttöön sovellettavien sisäisten valvonta- ja tarkastusjärjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

2.   Sisäinen tarkastaja saa käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi, tarvittaessa paikan päällä myös jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa.

3.   Sisäinen tarkastaja antaa komissiolle kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan. Komissio varmistaa, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan. Lisäksi sisäinen tarkastaja toimittaa komissiolle sisäistä tarkastusta koskevan vuosikertomuksen, jossa ilmoitetaan tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärä ja tyyppi, annetut suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut toimet.

4.   Komissio toimittaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain kertomuksen, jossa esitetään yhteenveto tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista toimista.

5.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 109–115 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin tämän artiklan täytäntöönpanossa.

V OSASTO

JULKISET HANKINNAT

1 LUKU

Yleiset säännökset

1 jakso

Soveltamisala ja tarjouskilpailujen ratkaisuperiaatteet

91 artikla

1.   Julkiset hankinnat ovat yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman 92 artiklassa tarkoitetun hankintaviranomaisen välisiä vastikkeellisia kirjallisia sopimuksia, jotka koskevat irtaimen tai kiinteän omaisuuden, työsuoritusten taikka palveluiden hankkimista EKR:n varoista osittain tai kokonaan rahoitettavaa maksua vastaan.

Tällaisia sopimuksia ovat:

a)	tavarahankintasopimukset;

b)	urakkasopimukset;

c)	palveluhankintasopimukset.

2.   Puitesopimus on yhden tai useamman hankintaviranomaisen sekä yhden tai useamman talouden toimijan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on määrittää ehdot, joita sovelletaan määrätyn ajanjakson kuluessa tehtäviin hankintasopimuksiin erityisesti hintojen ja tarvittaessa myös määrien osalta. Puitesopimukseen sovelletaan tähän osastoon sisältyviä ratkaisumenettelyä ja sopimuksen julkistamista koskevia säännöksiä.

92 artikla

1.   Tässä osastossa tarkoitetaan hankintaviranomaisilla:

a)	edunsaajana olevia AKT-valtioita tai näiden asianmukaisesti valtuuttamia elimiä, mukaan luettuina viralliset alueelliset elimet, tai niiden edustajia;

b)	komissiota sen omaan lukuunsa tekemien hankintojen osalta;

c)	komissiota, kun se toimii yhden tai useamman edunsaajana olevan AKT-valtion puolesta ja lukuun;

d)	kansallista tai kansainvälistä julkisoikeudellista elintä taikka luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on allekirjoittanut yhden tai useamman AKT-valtion tai komission kanssa rahoitus- tai avustussopimuksen ohjelman tai hankkeen toteuttamisesta.

2.   Hankintamenettelyistä on määrättävä 70 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa rahoitussopimuksissa.

2 jakso

Julkaiseminen

93 artikla

Komissio toteuttaa AKT–EY-sopimuksessa sille myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa ja sopimuksen liitteessä IV määrätyin edellytyksin tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kansainvälisistä tarjouskilpailuista julkaistaan ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja internetissä.

2 LUKU

Hankintamenettelyt

94 artikla

1.   Osallistuttaessa toimiin, joita EKR rahoittaa AKT-valtioiden hyväksi, ja tehtäessä tällaisia toimia koskevia hankintasopimuksia sovelletaan AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV määritettyjä menettelyjä.

Tehtäessä sellaisiin toimiin liittyviä hankintasopimuksia, joita EKR rahoittaa merentakaisten maiden ja alueiden hyväksi, sovelletaan merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä määriteltyjä hankintamenettelyjä.

2.   Kun komissio toimii hankintaviranomaisena humanitaarisen avun ja hätäavun antamiseksi AKT–EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen puitteissa, sen on noudatettava asiaa koskevia yhteisön hankintasääntöjä.

95 artikla

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on annettava täydellinen, selkeä ja täsmällinen määritelmä hankintasopimuksen kohteesta ja esitettävä hankintaan sovellettavat poissulkemis-, valinta- ja ratkaisuperusteet.

96 artikla

1.   Hankintamenettelyyn ei saa osallistua ehdokas tai tarjoaja, joka

a)

on konkurssissa tai selvitystilassa taikka on keskeyttänyt liiketoimintansa tai jolle on vahvistettu akordi tai jota koskeva konkurssi- tai akordihakemus tai hakemus yhtiön purkamiseksi on vireillä tai joka on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

b)	on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikkomuksesta lainvoimaisella tuomiolla;

c)	on syyllistynyt ammattiaan harjoittaessaan vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen;

d)	ei ole täyttänyt sijoittautumisjäsenvaltionsa, hankintaviranomaisen jäsenvaltion tai sen valtion, jonka alueella hankinta toteutetaan, lainsäädännön mukaisia sosiaaliturvamaksujen tai verojen maksamiseen liittyviä velvoitteita;

e)	on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa yhteisöjen taloudellisia etuja;

f)	on 99 artiklassa tarkoitetun hallinnollisen seuraamuksen kohteena.

Tämän artiklan 1 kohdan a–d alakohtaa ei sovelleta ostettaessa hyödykkeitä poikkeuksellisen edullisin ehdoin liiketoimintansa lopullisesti lopettavalta tavarantoimittajalta tai konkurssipesän hoitajalta tai selvitysmieheltä, tai kun käynnissä on velkojien kanssa toteutettava järjestely tai muu vastaava kansallisen lainsäädännön mukainen menettely.

2.   Ehdokkaan tai tarjoajan on osoitettava, että mikään 1 kohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. Hankintaviranomainen voi kuitenkin luopua tästä vaatimuksesta, jos hankinnan arvo on hyvin vähäinen.

Jotta 1 kohtaa sovellettaisiin oikein, ehdokkaan tai tarjoajan on hankintaviranomaisen pyynnöstä

a)	annettava tiedot omistussuhteista tai hallinnasta, valvonnasta ja edustusvaltuutuksesta, kun ehdokas tai hakija on oikeussubjekti;

b)	osoitettava alihankintaa suunniteltaessa, että alihankkijaa ei koske mikään 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista.

3.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 133 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin tämän artiklan täytäntöönpanossa.

97 artikla

Hankintamenettelyn ulkopuolelle suljetaan ehdokas tai tarjoaja, joka kyseisen hankintamenettelyn yhteydessä:

a)	on eturistiriitatilanteessa;

b)	on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintaviranomaiselle hankintamenettelyyn osallistumista varten vaadittuja tietoja tai ei ole toimittanut kyseisiä tietoja;

c)	on jossakin 96 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista hankintamenettelystä poissulkemiseen johtavista tilanteista.

98 artikla

Komissio toteuttaa AKT–EY-sopimuksessa sille annettujen toimivaltuuksien rajoissa toimenpiteitä käyttääkseen asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti perustettua keskustietokantaa, joka sisältää tiedot ehdokkaista ja tarjoajista, jotka ovat AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV vahvistettujen sääntöjen mukaisesti tilanteessa, joka sulkee heidät EKR:n varoista rahoitettuihin toimiin liittyvien hankintamenettelyjen ulkopuolelle.

99 artikla

1.   Rajoittamatta AKT–EY-sopimuksen liitteen IV soveltamista hankintaviranomainen voi määrätä hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia

a)	ehdokkaille tai tarjoajille 97 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tilanteissa;

b)	toimeksisaajalle, jonka on todettu rikkoneen vakavasti EKR:sta rahoitettavaan hankintaan liittyviä sopimusvelvoitteitaan.

Kaikissa tapauksissa hankintaviranomaisen on kuitenkin annettava asianomaiselle tilaisuus esittää huomautuksensa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten on oltava suhteessa hankinnan merkitykseen ja väärinkäytöksen vakavuuteen, ja ne voivat johtaa siihen, että:

a)	kyseinen ehdokas, tarjoaja tai toimeksisaaja suljetaan EKR:sta rahoitettavien hankintojen ja avustusten ulkopuolelle enintään kymmeneksi vuodeksi; ja/tai

b)	ehdokkaalle tai tarjoajalle taikka toimeksisaajalle määrätään taloudellisia seuraamuksia, joiden määrä ei kuitenkaan saa ylittää kyseisen sopimuksen arvoa.

3.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 134 b artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin EKR:n varoista rahoitettaviin hankintoihin.

VI OSASTO

JULKISOIKEUDELLISEN YHTEISÖN SUORASSA TAI HAJAUTETUSTI VÄLILLISESSÄ VALVONNASSA TOTEUTETTAVAT TOIMET

100 artikla

Tässä osastossa säädetään AKT–EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 24 artiklassa tarkoitetuista julkisoikeudellisen yhteisön suorassa tai hajautetusti välillisessä valvonnassa toteutettavista toimista. Osaston säännöksiä sovelletaan tarvittavin muutoksin myös merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään rahoitusyhteistyöhön.

101 artikla

1.   Julkisoikeudellisen yhteisön suorassa valvonnassa toteutettavilla toimilla tarkoitetaan hankkeita ja ohjelmia, joiden toteuttamista asianomaisten AKT-valtioiden julkisoikeudelliset yhteisöt valvovat itse.

Yhteisö osallistuu toteuttamisesta vastaavien yhteisöjen kustannuksiin antamalla niiden käyttöön puuttuvia laitteita ja/tai materiaaleja ja/tai varoja, joilla ne voivat hankkia tarvitsemaansa lisähenkilöstöä, kuten asiantuntijoita asianomaisista tai muista AKT-valtioista. Euroopan yhteisön osallistuminen kattaa ainoastaan täydentävistä toimenpiteistä aiheutuvat menot ja toimien toteuttamisesta aiheutuvat väliaikaiset menot, jotka liittyvät yksinomaan kyseisen hankkeen tarpeisiin.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti toteutettavan julkisoikeudellisen yhteisön suoraan valvoman hankkeen rahoituksen hallinnoinnissa on käytettävä paikallisia ennakkomaksutilejä, joita hallinnoivat kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän nimittämä paikallinen ennakoiden hoitaja ja tilinpitäjä; nimityksille on edeltäkäsin saatava komission toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän hyväksyntä.

2.   Julkisoikeudellisen yhteisön välillisessä valvonnassa hajautetusti toteutettavilla toimilla tarkoitetaan hankkeita tai ohjelmia, joiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä 92 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen siirtää asianomaisten AKT-valtioiden julkisoikeudellisille yhteisöille tai sellaisille yksityisoikeudellisille yhteisöille, jotka ovat oikeudellisesti erillisiä asianomaisista AKT-valtioista.

Tässä tapauksessa asianomainen yhteisö hoitaa hankkeen tai ohjelman hallinnoinnin ja toteuttamisen kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän puolesta. Toimeksiantoon voi kuulua valtuutus tehdä ja hallinnoida sopimuksia ja johtaa rakennustöitä asianomaisten AKT-valtioiden puolesta ja lukuun.

3.   Julkisoikeudellisten yhteisöjen suorassa valvonnassa toteutettavasta tai hajautetusti niiden välillisessä valvonnassa toteutettavista toimista laaditaan kustannusarvioon perustuva suunnitelma toteutettavista toimista, jäljempänä ’työsuunnitelma’. Työsuunnitelma on asiakirja, jossa esitetään julkisoikeudellisen yhteisön valvonnassa määrätyn ajan kuluessa hajautetusti ja tarvittaessa julkisena hankintana tai erityisavustuksin toteutettavaan hankkeeseen liittyvät toteutettavat toimenpiteet, henkilöstö- ja materiaaliresurssit, talousarvio sekä tekniset ja hallinnolliset yksityiskohdat.

Julkisoikeudellisen laitoksen suorassa valvonnassa toteutettavan toimen työsuunnitelman laativat 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut paikallinen ennakoiden hoitaja ja paikallinen tilinpitäjä; välillisessä valvonnassa hajautetusti toteutettavan toimen työsuunnitelman laatii 2 kohdassa tarkoitettu elin. Ennen toimien toteuttamista työsuunnitelman hyväksyvät kansallinen tai alueellinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja komission toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettuja työsuunnitelmia toteutettaessa on noudatettava V ja VII osaston säännöksiä julkisten hankintojen ja avustusten myöntämisen yhteydessä noudatettavista menettelyistä.

5.   Jos hanke tai ohjelma on tarkoitus toteuttaa julkisoikeudellisen laitoksen suorassa valvonnassa tai hajautetusti sen välillisessä valvonnassa, tästä on määrättävä 70 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa rahoitussopimuksessa.

102 artikla

Julkisoikeudellisen yhteisön välillisessä valvonnassa hajautetusti toteutettavien toimien yhteydessä 92 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tekee sopimuksen tehtävien siirtämisestä, kun niitä siirretään asianomaisten AKT-valtioiden julkisoikeudelliselle elimelle tai yksityisoikeudelliselle elimelle, jolla on julkisen palvelun tehtäviä. Hankintaviranomainen tekee palvelusopimuksen, kun kyseisiä tehtäviä siirretään yksityisoikeudelliselle elimelle. Komissio huolehtii siitä, että tehtävien siirrosta tehdyssä sopimuksessa tai palvelusopimuksessa:

a)	on asianmukaiset määräykset, joiden mukaisesti komissio, OLAF, kansallinen tai alueellinen tulojen ja menojen hyväksyjä, tilintarkastustuomioistuin ja asianomaisten AKT-valtioiden kansalliset tarkastuselimet valvovat EKR:n varojen käyttöä;

b)	määritellään selkeästi ja rajataan tarkkaan, mitkä valtuudet siirretään asianomaiselle elimelle ja mitkä jäävät kansalliselle tai alueelliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle;

c)	esitetään menettelyt, joita on noudatettava käytettäessä näin siirrettyjä valtuuksia, jotka koskevat esimerkiksi rahoitettavien hankkeiden valintaa, hankintamenettelyjen toteuttamista tai töiden valvomista;

d)	määrätään mahdollisuudesta tehdä jälkitarkastus ja määrätä taloudellisia seuraamuksia, kun asianomainen elin ei ole noudattanut c alakohdassa säädettyjä menettelyjä myönnettäessä rahoitusta ja toteutettaessa hankintamenettelyjä;

e)	määrätään toimien hallinnoinnin vaikuttavasta ja tehokkaasta sisäisestä valvontajärjestelmästä, jossa huolehditaan siitä, että tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät on tehokkaasti erotettu tilinpitäjän tehtävistä;

f)	määrätään kirjanpitojärjestelmästä, jonka avulla voidaan varmistua EKR:n varojen käytön moitteettomuudesta ja jota soveltamalla kirjanpidosta ilmenee varojen todellinen käyttö.

VII OSASTO

AVUSTUKSET

1 LUKU

Avustusten soveltamisala ja muoto

103 artikla

1.   Avustus on välitöntä vastikkeetonta rahoitusta, joka myönnetään EKR:n varoista

a)	joko toimelle, jolla edistetään AKT–EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen mukaisen tavoitteen taikka näiden mukaisesti hyväksytyn ohjelman tai hankkeen tavoitteen toteutumista;

b)	tai tällaista tavoitetta toteuttavan elimen toimintaan.

Avustuksista on laadittava kirjallinen sopimus tai niistä on tehtävä hakijalle tiedoksi annettava komission päätös.

2.   Tässä osastossa tarkoitettuja avustuksia eivät ole:

a)	70 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoitussopimukset;

b)	V osastossa tarkoitetut julkiset hankinnat ja VI osastossa tarkoitetut julkisoikeudellisen laitoksen suorassa valvonnassa toteutetut toimet;

c)	lainat, takaukset, osakkuudet ja osuudet, korkotuet sekä muut EIP:n hallinnoimat rahoitustukitoimet;

d)	suora tai välillinen talousarviotuki, velkahelpotustuki ja vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettävä tuki;

e)	maksut, joita on suoritettu 25–28 artiklassa tarkoitetuille elimille, joille komissio on siirtänyt rahoituksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, tai 29 artiklassa tarkoitetun yhteistyössä toteutetun hallinnoinnin puitteissa.

3.   Asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 160–184 a artiklaa (VI osasto, ”Avustukset”) sekä sen 253 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin tähän osastoon.

104 artikla

1.   Avustuksia ovat:

a)	korvaukset, jotka kattavat yksilöidyn osuuden tosiasiallisesti syntyneistä avustuskelpoisista kustannuksista;

b)	kertakorvaukset;

c)	kiinteämääräinen rahoitus;

d)	a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen avustusmuotojen yhdistelmät.

2.   Avustusten yhteenlaskettu arvo ei saa ylittää absoluuttisena arvona ilmaistua enimmäismäärää.

2 LUKU

Periaatteet

105 artikla

1.   Avustuksiin sovelletaan avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.

Päällekkäisiä tai taannehtivia avustuksia ei saa myöntää, ja avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä.

Avustussopimuksessa määrättyä avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärää ei saa ylittää missään tapauksessa.

2.   Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen saajalle.

Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta:

a)	luonnollisille henkilöille opiskelua, tutkimusta tai ammatillista koulutusta varten myönnettyihin apurahoihin;

b)	kilpailupalkintoihin;

c)	toimintaan, jonka tavoitteena on parantaa saajan taloudellista kapasiteettia tai tuottaa tuloa.

106 artikla

1.   Avustusten on perustuttava varainhoitovuoden alussa julkaistavaan vuotuiseen työohjelmaan.

Vuotuinen työohjelma on toteutettava julkaisemalla ehdotuspyyntöjä, paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei tämä ole epätarkoituksenmukaista avustuksen saajan tai toimen ominaispiirteiden vuoksi, tai kun edunsaaja on nimetty avustuksen saajaksi AKT–EY-sopimuksessa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta hätäapuun tai humanitaarisiin avustustoimiin.

2.   Kaikista varainhoitovuoden aikana myönnetyistä avustuksista on julkaistava vuosittain luettelo noudattaen luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

107 artikla

1.   Samalle saajalle voidaan myöntää samaa toimintaa varten ainoastaan yksi avustus EKR:n varoista.

2.   Avustuksen saaja voi saada EKR:n varoista ainoastaan yhden toiminta-avustuksen varainhoitovuotta kohti.

Hakijan on ilmoitettava välittömästi tulojen ja menojen hyväksyjälle tekemistään muista hakemuksista tai saamistaan muista avustuksista, jotka liittyvät samaan toimintaan tai työohjelmaan.

Samoja kustannuksia ei missään olosuhteissa saa rahoittaa kahdesti EKR:n varoista.

108 artikla

1.   Avustusta ei myönnetä jo aloitettuun toimintaan, ellei hakija voi osoittaa, että toiminta oli aloitettava ennen avustuksen myöntämistä.

Rahoitettavat menot eivät tässä tapauksessa kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen tekemispäivää, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tai jos on kyse menoista, joita tarvitaan hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien asianmukaiseen toteuttamiseen AKT–EY-sopimuksessa tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Päättyneeseen toimintaan ei myönnetä avustusta takautuvasti.

2.   Toiminta-avustus myönnetään kuuden kuukauden kuluessa edunsaajan varainhoitovuoden alkamisesta. Rahoitettavat menot eivät saa olla syntyneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää eivätkä ennen avustuksen saajan budjettivuoden alkamispäivää.

109 artikla

Avustuksella ei saa rahoittaa toimen kaikkia kustannuksia, paitsi jos se osoittautuu välttämättömäksi toimen toteuttamisen kannalta.

Avustuksella ei saa rahoittaa edunsaajayhteisön toimintamenoja kokonaan.

3 LUKU

Myöntämismenettely

110 artikla

1.   Avustushakemus on esitettävä kirjallisena.

2.   Avustushakemukset ovat hyväksyttäviä, jos niiden esittäjät ovat

a)

oikeushenkilöitä; avustushakemus voidaan hyväksyä, jos sen on tehnyt oikeussubjekti, jolla ei ole asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista oikeushenkilöllisyyttä edellyttäen, että sen edustajilla on valtuudet tehdä oikeudellisia sitoumuksia sen puolesta ja sen edustajat ottavat taloudellisen vastuun;

b)	luonnollinen henkilö, jos toiminnan luonne tai ominaisuudet tai hakijan tavoitteet sitä edellyttävät.

3.   Avustuksia ei saa myöntää hakijoille, joita koskee avustuksen myöntämismenettelyn aikana jokin 96 artiklan 1 kohdassa, 97 artiklassa tai 99 artiklan 2 kohdan a alakohdassa mainituista tilanteista.

Hakijoiden on osoitettava, että mikään ensimmäisessä alakohdassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä. Hankintaviranomainen voi kuitenkin luopua tästä vaatimuksesta, jos avustuksen arvo on hyvin vähäinen.

4.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi määrätä hakijoille tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

Tällaisia seuraamuksia voidaan määrätä myös edunsaajalle, joka on hakemuksen jättämisen tai avustussopimuksen täyttämisen yhteydessä syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan tulojen ja menojen hyväksyjälle tämän vaatimia tietoja tai ei ole toimittanut kyseisiä tietoja.

Edellä olevaa 99 artiklaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.

111 artikla

1.   Valintaperusteiden avulla on voitava arvioida hakijan valmiuksia toteuttaa ehdottamansa toimi tai toimintasuunnitelma.

2.   Avustusten myöntämisessä noudatettavien, ehdotuspyynnössä etukäteen ilmoitettujen perusteiden avulla on voitava arvioida ehdotusten laatua toiminnalle asetettujen tavoitteiden ja painopisteiden kannalta.

112 artikla

1.   Ehdotukset arvioidaan etukäteen ilmoitettujen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti sen määrittämiseksi, mille ehdotuksille voidaan myöntää rahoitusta.

2.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa tämän jälkeen 1 kohdassa säädetyn arvioinnin perusteella luettelon avustuksen saajista ja avustusten määristä.

3.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa hakijalle kirjallisesti hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos avustushakemus hylätään, tulojen ja menojen hyväksyjän on ilmoitettava syyt hakemuksen hylkäämiseen viittaamalla ennen kaikkea etukäteen ilmoitettuihin valinta- ja myöntämisperusteisiin.

4 LUKU

Maksaminen ja valvonta

113 artikla

Maksuaikataulu määräytyy rahoitukseen liittyvien riskien, toiminnan keston ja edistymisen tai edunsaajalle aiheutuneiden kulujen perusteella.

114 artikla

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi vaatia avustuksen saajalta etukäteen vakuuden ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi, jos hän pitää vakuuden vaatimista asianmukaisena ja oikeasuhteisena toimenpiteenä.

115 artikla

1.   Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sitten, kun komissio on hyväksynyt loppuraportin ja kustannusselvityksen, mikä ei kuitenkaan estä komissiota tekemästä myöhemmin tarkastuksia.

2.   Jos avustuksen saaja ei noudata velvoitteitaan, avustuksen maksaminen keskeytetään, sitä supistetaan tai se voidaan evätä kokonaan sen jälkeen, kun saajalle on annettu mahdollisuus esittää omat huomautuksensa.

5 LUKU

Toteuttaminen

116 artikla

1.   Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää avustuksen saajalta julkisia hankintoja, 103 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa avustussopimuksissa on oltava määräykset kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sovellettavien yhteisön hankintasääntöjen mukaisten menettelyjen noudattamisesta.

2.   Jos toimen toteuttaminen edellyttää taloudellisen tuen antamista kolmansille, avustuksen saaja voi antaa tällaista taloudellista tukea edellyttäen, että seuraavia ehtoja noudatetaan:

a)	taloudellinen tuki ei ole toiminnan ensisijainen tarkoitus;

b)	tällaisen tuen antamisen ehdot määritellään täsmällisesti avustuspäätöksessä tai saajan ja komission välisessä avustussopimuksessa, ja niissä ei ole harkintavaltaa;

c)	kyseiset määrät ovat vähäisiä.

3.   Jokaisessa avustuspäätöksessä tai -sopimuksessa on erikseen määrättävä komission ja OLAFin sekä tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien EKR:n varoista rahoitusta saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden asiakirjat ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä.

117 artikla

Komissio pyrkii 21–24 artiklassa tarkoitetun hajautetun hallinnoinnin puitteissa edistämään AKT-valtioissa ja merentakaisissa maissa ja alueilla hallinnointia, jonka tavoitteena on tämän osaston säännöksiä vastaavien säännösten soveltaminen.

VIII OSASTO

TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN JA KIRJANPITO

1 LUKU

Tilinpäätöksen esittäminen

118 artikla

1.   Komissio laatii vuosittain viimeistään 31 päivänä heinäkuuta EKR:n tilinpäätöksen, jossa esitetään päättyneen varainhoitovuoden taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta. EKR:n tilinpäätökseen sisältyvät:

a)	122 artiklassa tarkoitetut tilinpäätösasiakirjat;

b)	123 artiklassa tarkoitetut selvitykset rahoituksen toteutumisesta;

c)	tilinpäätösasiakirjat ja tiedot, jotka EIP on toimittanut 149 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   EKR:n tilinpäätöksen liitteenä on oltava kuluneen varainhoitovuoden varainhallintoa koskeva selvitys, jossa esitetään yksityiskohtaisesti:

a)	miten varainhoitovuoden tavoitteet on saavutettu moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen;

b)	taloudellinen asema ja tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi varainhoitovuoden aikana toteutettuihin toimiin.

119 artikla

Tilinpäätöksen on oltava asianmukainen, totuudenmukainen ja täydellinen. Sen on annettava oikea ja riittävä kuva

a)	tilinpäätöksen osalta varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista, taseen ulkopuolisista saamisista ja velvoitteista sekä rahavirrasta;

b)	rahoituksen toteutumisselvitysten osalta EKR:n rahoituksen toteuttamisesta tuloina ja menoina.

120 artikla

Jäljempänä 122 artiklassa tarkoitettujen tilinpäätösasiakirjojen laadinnassa on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteita, joita ovat:

a)	toiminnan jatkuvuus;

b)	varovaisuus;

c)	kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus;

d)	tietojen vertailtavuus;

e)	olennaisuus;

f)	bruttoperiaate,

g)	sisältöpainotteisuus;

h)	suoriteperusteinen kirjanpito.

121 artikla

1.   Jäljempänä 122 artiklassa tarkoitetuissa tilinpäätösasiakirjoissa on suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteen mukaisesti esitettävä varainhoitovuoden kulut ja tuotot niiden maksupäivästä riippumatta.

2.   Varojen ja velkojen arvo määritetään 129 artiklassa säädettyjä arvostussääntöjä noudattaen.

122 artikla

1.   Tilinpitäjä valmistelee tilinpäätöksen, joka esitetään miljoonina euroina. Siihen kuuluu

a)

tase, josta ilmenevät EKR:n varat ja velat sekä sen taloudellinen asema, ja taloudellinen tulos kuluneen varainhoitovuoden 31 päivältä joulukuuta; tase esitetään yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä vahvistettua rakennetta noudattaen siten, että samalla otetaan huomioon EKR:n toimintojen erityispiirteet;

b)	rahavirtalaskelma, josta ilmenevät varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä lopullinen kassatilanne varainhoitovuoden lopussa, ja selvitys kuluneen varainhoitovuoden pääoman muutoksista;

c)	EKR:n saamisia koskeva taulukko, josta ilmenee: i) varainhoitovuoden alussa perimättä olevat määrät; ii) varainhoitovuoden kuluessa vahvistetut saamiset; iii) varainhoitovuoden kuluessa perityt määrät; iv) vahvistettujen saamisten peruutukset; v) varainhoitovuoden lopussa perimättä olevat määrät.

2.   Tilinpäätöksen liitetiedoissa täydennetään 1 kohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa esitettyjä tietoja ja esitetään niitä koskevia huomautuksia sekä annetaan kaikki sellaiset kansainvälisesti hyväksytyn tilinpäätöskäytännön edellyttämät lisätiedot, joilla on merkitystä EKR:n tapauksessa.

123 artikla

1.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii yhdessä tilinpitäjän kanssa rahoituksen toteutumaselvityksen, joka esitetään miljoonina euroina. Siihen kuuluu:

a)	rahoituksen toteutumalaskelma, jossa esitetään kaikki varainhoitovuoden rahoitustapahtumat tuloina ja menoina;

b)	rahoituksen toteutumalaskelman liite, jossa täydennetään laskelmassa esitettyjä tietoja ja esitetään niitä koskevia huomautuksia.

2.   Rahoituksen toteutumalaskelma sisältää seuraavat taulukot:

a)	taulukko, jossa kuvataan liitteessä esitettyjen avustusosuuksien muutokset kuluneelta varainhoitovuodelta;

b)	taulukko, jossa esitetään avustusosuuden mukaan jaoteltuina varainhoitovuoden aikana toteutettujen sitoumusten, määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, sekä maksusuoritusten kokonaismäärät ja niiden yhteenlasketut määrät EKR:n toiminnan aloittamisesta lähtien;

c)

taulukot, joissa esitetään avustusosuuksittain, maittain sekä alueittain tai pienalueittain jaoteltuina varainhoitovuoden aikana toteutettujen sitoumusten, määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, sekä maksusuoritusten kokonaismäärät ja niiden yhteenlasketut määrät EKR:n toiminnan aloittamisesta lähtien.

124 artikla

Tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

Tilinpitäjä toimittaa viimeistään seuraavan varainhoitovuoden huhtikuun 30 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle 118 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen varainhoitovuoden varainhallinnosta.

125 artikla

1.   Tilintarkastustuomioistuin esittää viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita komissio hallinnoi 2 artiklan mukaisesti, jotta komissio voi tehdä korjaukset, joiden katsotaan olevan tarpeen lopullisen tilinpäätöksen laatimiseksi.

2.   Tilinpitäjä laatii lopullisen tilinpäätöksen ja liittää siihen laatimansa huomautuksen, jossa hän ilmoittaa, että tilinpäätös on laadittu noudattaen VIII osaston säännöksiä sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjä kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteita, -sääntöjä ja -menetelmiä.

3.   Komissio hyväksyy lopullisen tilinpäätöksen ja toimittaa sen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 31 päivään mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

4.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden marraskuun 15 päivään mennessä yhdessä tarkastuslausuman kanssa, jonka tilintarkastustuomioistuin on antanut niistä EKR:n varoista, joita komissio hallinnoi 2 artiklan mukaisesti.

2 LUKU

EKR:n varojen käyttöä koskevat tiedot

126 artikla

1.   Komissio ja EIP seuraavat kumpikin omalta osaltaan EKR:n avun käyttöä AKT-valtioissa, merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla ja muilla tukea saavilla alueilla sekä EKR:n rahoittamien hankkeiden toteuttamista ottaen erityisesti huomioon AKT–EY-sopimuksen 55 ja 56 artiklassa sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen vastaavissa säännöksissä tarkoitetut tavoitteet.

2.   EIP antaa komissiolle määräajoin tietoja hoitamistaan EKR:n varoista rahoitettujen hankkeiden toteuttamisesta investointikehystä koskevissa toimintaohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

3.   Komissio ja EIP toimittavat EKR:n komitealle tietoja siitä, miten EKR:n varat on käytetty liitteissä lueteltuina kansallisina ja alueellisina avustusosuuksina. Kyseiset tiedot käsittävät myös investointikehyksestä rahoitettuja hankkeita ja ohjelmia koskevat tiedot. Komissio toimittaa tiedot tilintarkastustuomioistuimelle sisäisen sopimuksen 11 artiklan 5 ja 7 kohdan mukaisesti.

3 LUKU

Kirjanpito

127 artikla

1.   Kirjanpito on järjestelmä, johon taloutta koskevat tiedot voidaan järjestää siten, että numerotietojen syöttäminen, tallentaminen ja kirjaaminen on mahdollista.

2.   Kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja rahoituskirjanpidosta. Kirjanpito laaditaan kalenterivuosittain ja euromääräisenä.

3.   Liikekirjanpidon ja rahoituskirjanpidon sisältämät numerotiedot vahvistetaan varainhoitovuoden päättyessä tämän osaston 1 luvussa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimiseksi.

4.   Sen estämättä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, siirrettyjen valtuuksien perusteella toimiva tulojen ja menojen hyväksyjä voi suorittaa kustannuslaskentaa.

128 artikla

Tilinpitäjä huolehtii jäsenvaltioiden suorittamien maksujen ja muiden tulojen seurannasta ja merkitsemisestä kirjanpitoon.

129 artikla

1.   Tilinpitäjä vahvistaa kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja menetelmät. Hän valmistelee ja, kuultuaan siirrettyjen valtuuksien perusteella toimivaa tulojen ja menojen hyväksyjää, vahvistaa EKR:n toimiin sovellettavan tililuettelon.

Tässä yhteydessä tilinpitäjä noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä julkisen sektorin tilinpäätösstandardeja. Tilinpitäjä voi kuitenkin poiketa näistä standardeista, jos se on EKR:n toimintojen erityispiirteiden vuoksi perusteltua.

2.   Kirjaukset tehdään tililuettelon mukaisesti käyttämällä nimikkeistöä, jossa tehdään selkeä ero liikekirjanpidon ja rahoituskirjanpidon välillä. Tililuettelo toimitetaan tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle.

130 artikla

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen kaikki tapahtumat ja toimenpiteet, jotka vaikuttavat EKR:n taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varoihin ja velkoihin, joiden saldot muodostavat EKR:n taseen.

131 artikla

1.   Tilitapahtumat ja saldot viedään kirjanpitoon.

2.   Kirjausten, myös niiden oikaisujen, on oltava yhteydessä tositteisiin.

3.   Kirjanpitojärjestelmästä on kyettävä selvittämään kaikkien kirjausten kirjausketju.

132 artikla

Tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen asianmukaiset, oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassastamaksuja tai kassaanmaksuja.

133 artikla

1.   Rahoituskirjanpito sisältää yksityiskohtaiset tiedot EKR:n varoilla järjestetyn rahoituksen toteuttamisesta.

Siihen on kirjattava kaikki:

a)	määrärahat;

b)	sitoumukset;

c)	kyseisen varainhoitovuoden maksut sekä vahvistetut ja perityt saamiset kokonaismääräisinä niitä toisistaan vähentämättä.

2.   Jos sitoumukset, maksut ja saamiset on ilmaistu kansallisena valuuttana, kansallisen valuutan määräiset rahamäärät on voitava tarvittaessa viedä kirjanpitojärjestelmään euromääräisen kirjauksen lisäksi.

3.   Edellä 70 artiklassa määritellyt sitoumukset viedään kirjanpitoon euromääräisinä komission tekemissä rahoituspäätöksissä vahvistettuun arvoon.

Edellä 78 artiklan 2 kohdassa määritellyt sitoumukset viedään kirjanpitoon euromääräisinä hankintasopimusten, avustussopimusten ja työsuunnitelmien vasta-arvoon. Tässä vasta-arvossa otetaan tarvittaessa huomioon:

a)	varaus korvattavien kulujen maksamiseksi tositteiden perusteella;

b)	varaus hintojen muutoksia ja EKR:sta rahoitetuissa sopimuksissa määriteltyjä ehdollisia menoja varten;

c)	rahoitusvaraus kurssivaihteluita varten.

4.   Kaikki kirjanpitotositteet, jotka koskevat sitoumuksen täyttämistä, on säilytettävä viiden vuoden ajan 142 artiklassa tarkoitetusta päivästä, jona EKR:n varoista järjestetyn rahoituksen toteuttamisesta on päätetty myöntää vastuuvapaus sen varainhoitovuoden osalta, jonka kirjanpitoon sitoumuksen päättäminen kuuluu.

IX OSASTO

ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS

1 LUKU

Yleiset säännökset

134 artikla

EIP:n 3 artiklan mukaisesti hallinnoimilla EKR:n varoilla rahoitetut toimet tarkastetaan ja niitä koskeva vastuuvapaus myönnetään EIP:n perussäännössä määriteltyjen menettelyjen mukaisesti, jotka koskevat kaikkia sen toimia. Tätä tilintarkastustuomioistuimen toimittamaa tarkastusta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä on määräykset kolmikantasopimuksessa. Euroopan investointipankki, komissio ja tilintarkastustuomioistuin sopivat näistä määräyksistä tällä hetkellä voimassa olevassa sopimuksessa, mahdollisesti tarkistetussa sopimuksessa tai muussa sen korvaavassa sopimuksessa.

Kun kyse on komission 2 artiklan mukaisesti hallinnoimilla EKR:n varoilla rahoitetuista toimista, tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa tämän osaston säännösten mukaisesti.

2 LUKU

Ulkoinen tarkastus

135 artikla

1.   Komissio antaa tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä tiedoksi kaikki päätökset ja säännökset, jotka se on antanut tämän asetuksen nojalla.

2.   Tilintarkastustuomioistuimelle on ilmoitettava tulojen ja menojen hyväksyjien, sisäisten tarkastajien, tilinpitäjien ja maksujen hoitajien nimittämisestä sekä 17, 39, 43, 48 ja 89 artiklan mukaisista tehtävien siirtämistä koskevista päätöksistä.

136 artikla

1.   AKT-valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden perustamissopimuksen, AKT–EY-sopimuksen ja sisäisen sopimuksen määräyksiin, tähän asetukseen ja kaikkiin niiden nojalla annettuihin säädöksiin nähden.

Merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden perustamissopimuksen määräyksiin, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehtyyn päätökseen, sisäisen sopimuksen määräyksiin, tähän asetukseen ja kaikkiin muihin sovellettaviin säädöksiin nähden.

2.   Hoitaessaan tehtäväänsä tilintarkastustuomioistuin voi 138 artiklan 4 ja 5 kohdassa määritellyin edellytyksin perehtyä kaikkiin yksiköiden ja elinten taloushallintoon liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin, jotka koskevat EKR:n varoista kokonaan tai osittain rahoitettuja toimia. Sillä on toimivalta kuulla jokaista virkamiestä, joka on vastuussa tulo- tai menotapahtumasta, ja käyttää kaikkia edellä mainittuihin yksiköihin ja elimiin soveltuvia tarkastusmenetelmiä.

Tilintarkastustuomioistuin voi omasta pyynnöstään olla läsnä tarkastuksissa, jotka komissio tekee rahoituksen toteuttamisen yhteydessä tai jotka toimitetaan tässä yhteydessä komission lukuun, saadakseen kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tehtävänsä hoitamiseksi.

Komissio valtuuttaa tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä rahoituslaitokset, joissa on talletettuna EKR:n varoja, varaamaan tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuuden varmistaa, että ulkopuolelta saadut tiedot täsmäävät kirjanpidon kanssa.

Tehtävänsä hoitamiseksi tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa komissiolle ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville viranomaisille niiden henkilöstöönsä kuuluvien nimet, joilla on toimivalta toimittaa tarkastus komissiossa tai kyseisten viranomaisten luona.

137 artikla

Tilintarkastustuomioistuin huolehtii siitä, että kaikki talletetut ja kassassa olevat arvopaperit ja varat tarkastetaan talletusten vastaanottajien allekirjoittamia kuitteja taikka rahavarojen tai arvopaperien virallisia talletussopimuksia vastaan. Se voi toimittaa tällaisia tarkastuksia itse.

138 artikla

1.   Komissio, EKR:n lukuun tuloja tai menoja hallinnoivat elimet ja EKR:n varoista suoritettujen maksujen lopulliset saajat avustavat tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antavat sille kaikki tiedot, jotka se katsoo tarvitsevansa tehtävänsä hoitamiseksi. Niiden on annettava tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki hankintasopimusten tekemistä ja täyttämistä koskevat asiakirjat ja kaikki rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevat tilit, kaikki kirjanpitoasiakirjat ja -tositteet sekä niitä koskevat hallinnolliset asiakirjat, kaikki tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, omaisuusluettelot ja osastojen hallintokaaviot, jotka tilintarkastustuomioistuin katsoo tarvitsevansa tarkastaakseen rahoituksen toteuttamista koskevat kertomukset asiakirjojen perusteella tai paikalla, sekä samaa tarkoitusta varten kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on laadittu tai joita säilytetään magneettisessa muodossa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös niihin luonnollisiin ja oikeushenkilöihin, joille suoritetaan maksuja EKR:n varoista.

2.   Henkilöstön, jonka toimia tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, on:

a)	esitettävä käteisvaroja, muita rahavaroja, arvopapereita ja kaikenlaista aineellista omaisuutta koskevat asiakirjat sekä heille uskottujen varojen hoitoon liittyvät asiakirjat ja kaikki näihin liittyvät tilikirjat, luettelot ja muut asiakirjat; ja

b)	esitettävä 1 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen täydelliseksi toimittamiseksi tarvittava kirjeenvaihto ja kaikki muut tarpeelliset asiakirjat. Tämän alakohdan ensimmäisessä lauseessa tarkoitettuja tietoja saa pyytää ainoastaan tilintarkastustuomioistuin.

3.   Tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tarkastaa sellaiset EKR:n tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, jotka ovat asiasta vastaavien komission yksiköiden hallussa.

4.   Tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden tarkastus koskee myös komission ulkopuolisten elinten avustuksina saamien EKR:n varojen käyttöä.

5.   Avustuksen saajille EKR:n varoista myönnetty rahoitus edellyttää komission ulkopuolisilta saajilta tai — jos ne eivät tähän suostu — toimeksisaajilta ja alihankkijoilta kirjallista suostumusta siihen, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, miten myönnetty rahoitus on käytetty.

6.   Integroitujen tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö ei saa heikentää tilintarkastustuomioistuimen oikeuksia tutustua kirjanpitoasiakirjoihin.

7.   AKT-valtioiden kansallisia tarkastusviranomaisia kannustetaan osallistumaan tilintarkastustuomioistuimen työskentelyyn.

139 artikla

1.   Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen sovelletaan tätä artiklaa.

2.   Tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa komissiolle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta kaikki sellaiset huomautukset, jotka olisi sen mukaan esitettävä vuosikertomuksessa. Näitä huomautuksia on käsiteltävä luottamuksellisina. Komissio toimittaa vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 15 päivänä lokakuuta.

3.   Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta.

4.   Tilintarkastustuomioistuin voi lisätä siihen yhteenvedon tai yleisluontoisia huomautuksia, jotka se katsoo aiheellisiksi.

5.   Tilintarkastustuomioistuin toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että komission vastaukset sen huomautuksiin julkaistaan välittömästi asianomaisten huomautusten jälkeen.

6.   Tilintarkastustuomioistuin toimittaa vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja komissiolle viimeistään 15 päivänä marraskuuta vuosikertomuksensa yhdessä komission vastausten kanssa ja varmistaa, että ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

140 artikla

1.   Tilintarkastustuomioistuin toimittaa komissiolle kaikki sellaiset huomautukset, jotka olisi sen mukaan esitettävä erityiskertomuksessa. Näitä huomautuksia on käsiteltävä luottamuksellisina.

Komissio toimittaa kahden ja puolen kuukauden kuluessa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksensa kyseisiin huomautuksiin.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa seuraavan kuukauden kuluessa kyseisen erityiskertomuksen lopullisen sisällön.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut erityiskertomukset ja niiden mukana olevat komission vastaukset toimitetaan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotka päättävät kumpikin osaltaan jatkotoimenpiteistä tarvittaessa yhdessä komission kanssa.

Jos tilintarkastustuomioistuin päättää julkaista erityiskertomuksiaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, niihin liitetään komission vastaukset.

3.   Tilintarkastustuomioistuin voi muiden toimielinten pyynnöstä antaa lausuntoja EKR:oon liittyvistä kysymyksistä.

141 artikla

Samanaikaisesti 139 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen kanssa tilintarkastustuomioistuin toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä niiden perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3 LUKU

Vastuuvapaus

142 artikla

1.   Kun komissio hallinnoi EKR:n varoja 2 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n + 2 toukokuun 15 päivää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta komissiolle vastuuvapauden EKR:n varoilla järjestetyn rahoituksen toteuttamisesta varainhoitovuonna n.

2.   Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto ilmoittaa komissiolle, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3.   Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, komissio pyrkii kaikin keinoin viipymättä poistamaan tämän päätöksen tiellä olevat esteet tai helpottamaan niiden poistamista.

143 artikla

1.   Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee 118 artiklassa tarkoitettua EKR:n tilinpäätöstä, lukuun ottamatta osuutta, joka kuluu EIP:n tilinpäätökseen 149 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii 118 artiklassa tarkoitetun tilinpäätöksen sen jälkeen kun neuvosto on tutkinut sen. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen ja siihen liitetyt komission vastaukset, kyseiseltä varainhoitovuodelta laaditut asian kannalta merkitykselliset tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset sekä tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta ja niiden perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3.   Komissio antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta kyseisen varainhoitovuoden osalta voidaan tarkastaa niiden EKR:n varojen käyttö, joita komissio hallinnoi 2 artiklan mukaisesti.

Luottamuksellisia tietoja luovutetaan ja käsitellään yksilön perusoikeuksien ja liikesalaisuutta, oikeudellisia menettelyjä ja kurinpitomenettelyjä koskevien säännösten sekä yhteisön etujen mukaisesti.

144 artikla

1.   Komissio pyrkii kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen sekä neuvoston antamaan vastuuvapaussuositukseen liitettyjen huomautusten mukaisesti.

2.   Komissio antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu edellä mainittujen huomautusten perusteella, ja erityisesti ohjeista, jotka se on antanut EKR:n varoilla järjestetyn rahoituksen toteuttamisesta vastaaville yksiköilleen. Tämä selvitys toimitetaan myös tilintarkastustuomioistuimelle.

3.   Päätös vastuuvapauden myöntämisestä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

TOINEN OSA

EIP:N HALLINNOIMIA EKR:N VAROJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

145 artikla

EIP toimittaa vuosittain ennen syyskuun 1 päivää sisäisen sopimuksen mukaisesti komissiolle investointikehyksestä rahoitettavia toimia, myös korkotukia, koskevista sitoumuksista ja maksuista ennakkoarviot, joita tarvitaan sisäisen sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komission tiedonannon laatimisessa.

Tarvittaessa EIP toimittaa komissiolle ajantasaistetut ennakkoarviot sitoumuksista ja maksuista. Tätä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä määrätään 152 artiklassa tarkoitetussa hallinnointisopimuksessa.

146 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on maksettava 58 artiklassa tarkoitetut ja neuvoston vahvistamat rahoitusosuudet ilman tuensaajalle koituvia kuluja EIP:n investointikehyksen nimissä avaamalle erityistilille 152 artiklassa säädetyssä hallinnointisopimuksessa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2.   Jollei neuvosto EIP:lle sisäisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti maksettavan palkkion osalta toisin päätä, tuotoilla, joita EIP:lle kertyy tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistilien positiivisesta saldosta, täydennetään investointikehystä ja ne otetaan huomioon 57 artiklassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia koskevia pyyntöjä varten.

3.   Jäsenvaltioilla on kaikki EKR:n varoilla rahoitetuista EIP:n toimenpiteistä johtuvat oikeudet, erityisesti oikeudet velkojana tai omistajana.

4.   EIP vastaa kassanhallinnasta 1 kohdassa tarkoitettujen varojen osalta 152 artiklassa säädetyssä hallinnointisopimuksessa olevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5.   Investointikehystä hallinnoidaan AKT–EY-sopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sisäisessä sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

147 artikla

EIP:lle korvataan kaikki kustannukset, jotka sille aiheutuvat investointikehyksen toimien hallinnoinnista. Neuvosto tekee päätöksen EIP:lle maksettavan korvauksen määrästä ja korvausmenettelystä sisäisen sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän päätöksen soveltamissäännöt sisällytetään tämän asetuksen 152 artiklassa säädettyyn hallinnointisopimukseen.

148 artikla

EIP toimittaa komissiolle säännöllisesti tietoja investointikehyksen puitteissa toteutetuista toimista, myös korkotuista, EIP:lle rahoitusosuuksien suorittamispyyntöjen perusteella maksettujen varojen käytöstä ja erityisesti sitoumusten, hankintojen ja maksujen neljännesvuosittaisista kokonaismääristä 152 artiklassa säädettyyn hallinnointisopimukseen sisältyvien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

149 artikla

1.   EIP huolehtii EKR:sta rahoitetun investointikehyksen, myös korkotukien, kirjanpidosta, jotta voidaan varmistaa varojen koko kierron kattava kirjausketju, joka alkaa niiden saamisesta ja ulottuu niiden maksamiseen sekä niiden tuottamiin tuloihin ja mahdolliseen myöhempään takaisinperintään asti. EIP laatii tarvittavat kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt ja -menetelmät kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti ja antaa ne tiedoksi komissiolle ja jäsenvaltioille.

2.   EIP toimittaa vuosittain neuvostolle ja komissiolle kertomuksen hallinnoimillaan EKR:n varoilla rahoitettujen toimenpiteiden toteutuksesta, sekä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen ja menetelmien mukaisesti laaditut tilinpäätökset ja 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Näiden asiakirjojen luonnokset on toimitettava viimeistään seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 28 päivänä ja lopulliset toisinnot viimeistään seuraavan varainhoitovuoden kesäkuun 30 päivänä, jotta komissio voi käyttää niitä laatiessaan tämän asetuksen 118 artiklassa tarkoitetun tilinpäätöksen sisäisen sopimuksen 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti. EIP toimittaa komissiolle kertomuksen hallinnoimiensa varojen hoidosta viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

150 artikla

EIP:n hallinnoimista EKR:n varoista rahoitettuihin hankintoihin sovelletaan EIP:n omia sääntöjä.

151 artikla

EIP voi siirtää jäsenvaltioille tai rahoituksen toteuttamisesta vastaaville jäsenvaltioiden elimille vastuun yhteisön avustusten hallinnoinnista, kun kyse on jäsenvaltioiden tai asianomaisten elimien osarahoittamista ohjelmista tai hankkeista, jotka vastaavat sisäisen sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanoasetuksessa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 20 artiklassa säädettyjen maakohtaisten yhteistyöstrategioiden ensisijaisia tavoitteita.

152 artikla

Tämän osan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tehdään hallinnointisopimus yhteisön puolesta toimivan komission ja EIP:n välillä.

KOLMAS OSA

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

1 LUKU

Aikaisemmista EKR:ista jääneiden varojen siirtäminen

153 artikla

Sellaiset seitsemättä (15), kahdeksatta (16) ja yhdeksättä (17) EKR:a, jäljempänä ’aikaisemmat EKR:t’, koskevien sisäisten sopimusten mukaisesti muodostetut varat, jotka ovat jääneet käyttämättä, siirretään kymmenenteen EKR:oon sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä kyseisen artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

154 artikla

Aikaisempien EKR:jen varojen tuottamista korkotuloista kertynyt ylijäämä siirretään kymmenenteen EKR:oon ja osoitetaan samoihin tarkoituksiin kuin sisäisen sopimuksen 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tulot. Samoin menetellään aikaisempien EKR:jen sekalaisten tulojen osalta; niitä muodostuu muun muassa viivästyskoroista, joita on peritty silloin kun jäsenvaltioiden rahoitusosuudet rahastoon on maksettu myöhässä, ja EIP:n hallinnoimista EKR:n varoista kertyvistä koroista.

2 LUKU

Käyttämättä jääneet aikaisempien EKR:jen varat

155 artikla

Määrät, jotka liittyvät yhdeksännestä tai aikaisemmista Euroopan kehitysrahastoista rahoitettuihin hankkeisiin ja joita ei ole sidottu sisäisen sopimuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai jotka on vapautettu, ellei neuvosto ole yksimielisesti toisin päättänyt sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti, vähennetään sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien osasta.

Kunkin jäsenvaltion rahoitusosuuteen kohdistuva vaikutus lasketaan suhteessa jäsenvaltion yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon maksamaan osuuteen. Vaikutus lasketaan vuosittain, ja se lasketaan ensimmäisen kerran AKT–EY-sopimuksen liitteessä 1 b määrätyn vuonna 2010 tehtävän toteutusta koskevan arvioinnin jälkeisenä vuonna.

3 LUKU

Aikaisempien EKR:ien täytäntöönpanoon sovellettavat säännöt

156 artikla

Kymmenennen EKR:n säännöksiä, jotka koskevat taloushallinnon henkilöstöä, tuloja, menojen vahvistamista, hyväksymistä ja maksamista, tietojenkäsittelyjärjestelmiä, tilinpäätöksen esittämistä ja kirjanpitoa sekä ulkoista tarkastusta ja vastuuvapauden myöntämistä, sovelletaan myös aikaisemmista EKR:ista rahoitettuihin toimiin.

4 LUKU

Siirtymäaika

157 artikla

Edellä 57–61 artiklassa säädettyjä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevia menettelyjä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden n + 2 rahoitusosuuteen sillä edellytyksellä, että kymmenes EKR tulee voimaan jaksolla, joka ulottuu vuoden n lokakuun 1 päivästä vuoden n + 1 syyskuun 30 päivään.

158 artikla

Edellä 98 artiklassa tarkoitettu keskustietokanta perustetaan 1 päivään tammikuuta 2009 mennessä.

II OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

159 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(2)  EUVL L 287, 28.10.2005, s. 4.

(3)  EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2007/249/EY (EUVL L 109, 26.4.2007, s. 33).

(4)  EUVL L 247, 9.9.2006, s. 22.

(5)  EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(6)  EUVL L 152, 13.6.2007, s. 1.

(7)  EUVL C 23, 28.1.2008, s. 2.

(8)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 9).

(9)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 478/2007 (EUVL L 111, 28.4.2007, s. 13).

(10)  EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

(11)  EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1422/2007 (EUVL L 317, 5.12.2007, s. 34).

(12)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(13)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(14)  EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(15)  EYVL L 229, 17.8.1991, s. 288.

(16)  EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(17)  EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.

---

19.3.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 78/35

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä helmikuuuta 2008,

Euroopan kehitysrahaston komitean työjärjestyksen hyväksymisestä

(2008/215/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (1), jäljempänä ’AKT–EY-kumppanuussopimus’, jota tarkistettiin Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005,

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoituksesta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (2), jäljempänä ’sisäinen sopimus’, ja erityisesti sen 8 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon kymmenennen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti 14 päivänä toukokuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 617/2007 (3), jäljempänä ’kymmenennen EKR:n täytäntöönpanoasetus’,

ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY (4), jäljempänä ’merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehty päätös’,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään liitteenä oleva Euroopan kehitysrahaston komitean työjärjestys.

2 artikla

Ennen sisäisen sopimuksen voimaantuloa Euroopan kehitysrahaston komitean työjärjestystä sovelletaan ainoastaan kymmenennen EKR:n täytäntöönpanoasetuksen II ja III osastossa sekä merentakaisten maiden ja alueiden osalta merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 20 ja 24 artiklassa tarkoitettuihin ohjelmasuunnittelun tarpeisiin ja niihin liittyviin päätöksentekomenettelyihin.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(2)  EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.

(3)  EUVL L 152, 13.6.2007, s. 1.

(4)  EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2007/249/EY (EUVL L 109, 26.4.2007, s. 33).

---

---