ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 375

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

47. vuosikerta
23. joulukuuta 2004


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 2217/2004, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1788/2003 muuttamisesta

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 2218/2004, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

4

 

 

Komission asetus (EY) N:o 2219/2004, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, asetuksessa (EY) N:o 2033/2004 tarkoitetussa Réunioniin toimitettavan esikuoritun pitkäjyväisen B-riisin tukea koskevassa tarjouskilpailussa jätetyistä tarjouksista

6

 

 

Komission asetus (EY) N:o 2220/2004, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, tuontitodistusten myöntämisestä ruokosokerille tietyissä tariffikiintiöissä ja tiettyjen etuuskohtelusopimusten mukaisesti

7

 

*

Komission asetus (EY) N:o 2221/2004, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, vientitodistusten myöntämisestä tietyissä GATT-sopimuksiin perustuvissa kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2005 vietäville juustoille

9

 

*

Neuvoston direktiivi 2004/114/EY annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä

12

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

2004/889/EY:Neuvoston päätös, tehty 16 päivänä marraskuuta 2004, sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välisellä yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa

19

 

*

2004/890/EY:Neuvoston päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 2004, Euroopan yhteisön irtisanoutumisesta Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevasta yleissopimuksesta

27

 

 

Komissio

 

*

2004/891/EY:Komission päätös, tehty 19 päivänä marraskuuta 2004, kaupan esteitä koskevan tutkimusmenettelyn päättämisestä viinien tiettyihin maantieteellisiin merkintöihin liittyvien Kanadan harjoittamien kaupan käytäntöjen osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 4388)

28

 

*

2004/892/EY:Komission päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 2004, päätöksen 2004/614/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse lintuinfluenssaan liittyvien suojatoimenpiteiden soveltamisajasta Etelä-Afrikassa (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 5011)  ( 1 )

30

 

*

2004/893/EY:Komission päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 2004, Secale cereale -lajin sellaisten siementen tilapäisestä kaupan pitämisestä, jotka eivät täytä neuvoston direktiivin 66/402/ETY vaatimuksia (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 5027)  ( 1 )

31

 

*

2004/894/EY:Komission päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 2004, Triticum aestivum -lajin sellaisten siementen tilapäisestä kaupan pitämisestä, jotka eivät täytä neuvoston direktiivin 66/402/ETY vaatimuksia (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 5028)  ( 1 )

33

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan neuvoston asetus (EY) N:o 226/2004, annettu 10 päivänä helmikuuta 2004, tiettyjä maataloustuotteita koskevien yhteisön autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 2505/96 muuttamisesta (EUVL L 39, 11.2.2004)

35

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2217/2004,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2004,

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1788/2003 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kleinwalsertal (Mittelbergin alue) ja Jungholzin alue sijaitsevat Itävallan alueella, mutta niihin on maantieyhteys ainoastaan Saksasta. Tämän vuoksi näillä alueilla tuotettu maito on toimitettu saksalaisille ostajille.

(2)

Siitä asti, kun maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 804/68 (2), sellaisena kuin se oli muutettuna asetuksella (ETY) N:o 856/84 (3), otettiin käyttöön yhteisön maitokiintiöjärjestelmä, näiden tuottajien kaupan pitämä maito on otettu huomioon Saksan maidon viitemäärien vahvistamisessa.

(3)

Asetuksella (EY) N:o 1782/2003 (4) on kalenterivuodesta 2004 alkaen otettu käyttöön maitotuotealan suora tuki. Tätä tukea maksetaan asianomaisten tuottajien tilakohtaisten viitemäärien perusteella. Näitä viitemääriä hallinnoi Saksa, mutta edellä mainitun asetuksen mukaan lypsylehmäpalkkion maksaminen kuuluisi Itävallan viranomaisille niiden kansallisen viitemäärän mukaisesti, joka on vahvistettu 12 kuukauden jaksolle 1999/2000 maito- ja maitotuotealan lisämaksusta 28 päivänä syyskuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3950/92 (5), liitteessä I, sekä ylittämättä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 96 artiklan 2 kohdassa säädettyä talousarvon enimmäismäärää. Sekä viitemäärä että enimmäismäärä on Itävallan osalta laskettu ottamatta huomioon Kleinwalsertalin (Mittelbergin alue) ja Jungholzin alueen tilakohtaisia viitemääriä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 47 artiklan 2 kohdassa säädetään lypsylehmäpalkkion sisällyttämisestä kyseisessä asetuksessa säädettyyn tilatukijärjestelmään vuonna 2007. Saman asetuksen 62 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat kuitenkin aikaistaa tätä sisällyttämistä vuodesta 2005 alkaen. Saksassa lypsylehmäpalkkio on tarkoitus sisällyttää tilatukijärjestelmään vuodesta 2005, mutta Itävallassa vasta myöhemmin.

(5)

Jotta lypsylehmäpalkkioita voitaisiin hallinnoida käytännöllisellä tavalla ja oikein sekä sisällyttää ne tilatukijärjestelmään, asetus (EY) N:o 1782/2003 olisi muutettava siten, että 95 artiklan 4 kohdassa ja 96 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa viitemäärissä ja talousarvion enimmäismäärässä otetaan Saksan ja Itävallan osalta huomioon edellä mainittujen alueiden tuottajien maidon viitemäärät. Sen vuoksi on myös aiheellista muuttaa maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun asetuksen (EY) N:o 1788/2003 liite I, jotta asianomaisten tuottajien viitemäärät voidaan muuntaa Itävallan viitemääriksi maitokiintiövuodesta 2004/05.

(6)

Koska vuonna 2004 maksettavien tukien hakuaika on jo päättynyt, on kuitenkin aiheellista säätää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan b alakohtaa koskevasta poikkeuksesta, jonka mukaan Saksa saa maksaa palkkion Itävallan Kleinwalsertaliin (Mittelburgin alue) ja Jungholzin alueelle sijoittuneille tuottajille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1782/2003 seuraavasti.

1)

Lisätään 95 artiklan 4 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:

”Vuoden 1999/2000 12 kuukauden jakson viitemäärien perusteella vahvistettu enimmäismäärä on kuitenkin Saksan osalta 27 863 827,288 tonnia ja Itävallan osalta 2 750 389,712 tonnia.”

2)

Muutetaan 96 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

korvataan Saksaa koskeva rivi seuraavasti:

”Saksa

101,99

204,52

306,78”;

b)

korvataan Itävaltaa koskeva rivi seuraavasti:

”Itävalta

10,06

20,19

30,28”.

2 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1788/2003 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan b alakohdasta poiketen Saksa maksaa vuoden 2004 lypsylehmäpalkkion ja lisätuet Itävallan Kleinwalsertaliin (Mittelburgin alue) ja Jungholzin alueelle sijoittuneille tuottajille.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan seuraavasti:

a)

1 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005,

b)

2 artiklaa sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2004,

c)

3 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2004

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. VEERMAN


(1)  Lausunto annettu 14. joulukuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 148, 28.6.1968, s. 13. Asetus on kumottu asetuksella (EY) N:o 1255/1999 (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48).

(3)  EYVL L 90, 1.4.1984, s. 10.

(4)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 864/2004 (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 48).

(5)  EYVL L 405, 31.12.1992, s. 1. Asetus on kumottu asetuksella (EY) N:o 1788/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 123) ja sitä on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 739/2004 (EUVL L 116, 22.4.2004, s. 7).


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1788/2003 liite I seuraavasti:

1)

Muutetaan a kohta seuraavasti:

a)

korvataan Saksaa koskeva rivi seuraavasti:

”Saksa

27 863 827,288”;

b)

korvataan Itävaltaa koskeva rivi seuraavasti:

”Itävalta

2 750 389,712”.

2)

Muutetaan b kohta seuraavasti:

a)

korvataan Saksaa koskeva rivi seuraavasti:

”Saksa

27 863 827,288”;

b)

korvataan Itävaltaa koskeva rivi seuraavasti:

”Itävalta

2 750 389,712”.

3)

Muutetaan c kohta seuraavasti:

a)

korvataan Saksaa koskeva rivi seuraavasti:

”Saksa

28 003 146,424”;

b)

korvataan Itävaltaa koskeva rivi seuraavasti:

”Itävalta

2 764 141,661”.

4)

Muutetaan d kohta seuraavasti:

a)

korvataan Saksaa koskeva rivi seuraavasti:

”Saksa

28 142 465,561”;

b)

korvataan Itävaltaa koskeva rivi seuraavasti:

”Itävalta

2 777 893,609”.

5)

Muutetaan e kohta seuraavasti:

a)

korvataan Saksaa koskeva rivi seuraavasti:

”Saksa

28 281 784,697”;

b)

korvataan Itävaltaa koskeva rivi seuraavasti:

”Itävalta

2 791 645,558”.


23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/4


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2218/2004,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2004,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä joulukuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2004.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 22 päivänä joulukuuta 2004 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

94,4

204

75,8

999

85,1

0707 00 05

052

97,7

999

97,7

0709 90 70

052

103,1

204

74,1

999

88,6

0805 10 10, 0805 10 30, 0805 10 50

052

49,7

204

47,3

220

45,0

388

50,7

448

34,4

999

45,4

0805 20 10

204

56,2

999

56,2

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

052

72,9

204

47,0

400

86,0

624

80,4

999

71,6

0805 50 10

052

47,9

528

38,8

999

43,4

0808 10 20, 0808 10 50, 0808 10 90

388

149,8

400

80,2

404

105,4

720

63,7

999

99,8

0808 20 50

400

102,5

528

47,6

720

50,6

999

66,9


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/6


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2219/2004,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2004,

asetuksessa (EY) N:o 2033/2004 tarkoitetussa Réunioniin toimitettavan esikuoritun pitkäjyväisen B-riisin tukea koskevassa tarjouskilpailussa jätetyistä tarjouksista

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (1), ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Réunionin riisitoimituksiin liittyvistä yksityiskohtaisista soveltamista koskevista säännöistä 6 päivänä syyskuuta 1989 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2692/89 (2) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 2033/2004 (3) avataan tarjouskilpailu Réunioniin toimitettavan pitkäjyväisen esikuoritun riisin tuen määrittämistä varten.

(2)

Asetuksen (ETY) N:o 2692/89 9 artiklan mukaisesti komissio voi päättää jätettyjen tarjousten perusteella asetuksen (EY) N:o 1785/2003 26 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen olla ratkaisematta tarjouskilpailua.

(3)

Erityisesti asetuksen (ETY) N:o 2692/89 2 ja 3 artiklassa säädetyt arviointiperusteet huomioon ottaen tuen enimmäismäärää ei ole aiheellista vahvistaa.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 2033/2004 tarkoitettu Réunioniin toimitettavan CN-koodiin 1006 20 98 kuuluvan pitkäjyväisen esikuoritun B-riisin tukea koskeva tarjouskilpailu jätetään ratkaisematta 13 ja 16 päivänä joulukuuta 2004 välisenä aikana jätettyjen tarjousten osalta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä joulukuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2004.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96.

(2)  EYVL L 261, 7.9.1989, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1275/2004 (EUVL L 241, 13.7.2004, s. 8).

(3)  EUVL L 353, 27.11.2004, s. 9.


23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/7


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2220/2004,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2004,

tuontitodistusten myöntämisestä ruokosokerille tietyissä tariffikiintiöissä ja tiettyjen etuuskohtelusopimusten mukaisesti

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1),

ottaa huomioon luettelossa CXL olevien myönnytysten täytäntöönpanosta GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisesti käytyjen neuvottelujen päättymisen seurauksena 18 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1095/96 (2),

ottaa huomioon eräissä tariffikiintiöissä tai etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa ruokosokerin tuontia koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2003/2004, 2004/2005 ja 2005/2006 sekä asetusten (EY) N:o 1464/95 ja (EY) N:o 779/96 muuttamisesta 30 päivänä kesäkuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1159/2003 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 9 artiklassa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistujen, CN-koodiin 1701 kuuluvien tuotteiden AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen allekirjoittajamaista peräisin olevan tuonnin tullittoman toimitusvelvoitteen määrittämistä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 16 artiklassa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistujen, CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvien tuotteiden AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen allekirjoittajamaista peräisin olevan tuonnin tullittomien tariffikiintiöiden määrittämistä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 22 artiklassa avataan Brasiliasta, Kuubasta ja muista kolmansista maista tapahtuvan CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvien tuotteiden tuontia varten tariffikiintiöt, joissa tulli on 98 euroa tonnilta.

(4)

Toimivaltaisille viranomaisille on esitetty 13 ja 17 päivänä joulukuuta 2004 välisellä viikolla asetuksen (EY) N:o 1159/2003 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä ylittää yhden asianomaisen maan osalta AKT–Intia-sokerille asetuksen (EY) N:o 1159/2003 9 artiklan perusteella vahvistetun toimitusvelvoitteen määrän.

(5)

Näin ollen komission on vahvistettava vähennyskerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava kyseisten määrien täyttymisestä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuontitodistukset, joita on haettu asetuksen (EY) N:o 1159/2003 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti 13 ja 17 päivänä joulukuuta 2004 välisenä aikana, myönnetään tämän asetuksen liitteessä mainittujen määrien rajoissa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä joulukuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2004.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 2).

(2)  EYVL L 146, 20.6.1996, s. 1.

(3)  EUVL L 162, 1.7.2003, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1409/2004 (EUVL L 256, 3.8.2004, s. 11).


LIITE

Etuuskohteluun oikeutettu AKT–INTIA-sokeri

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 II osasto

Markkinointivuosi 2004/2005

Maa

Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 13.–17.12.2004

Raja

Barbados

100

 

Belize

100

 

Kongo

84,8727

Täynnä

Fidžisaaret

100

 

Guyana

100

 

Intia

0

Täynnä

Norsunluurannikko

100

 

Jamaika

100

 

Kenia

100

 

Madagaskar

100

 

Malawi

100

 

Mauritius

100

 

Mosambik

100

Täynnä

Saint Kitts ja Nevis

100

 

Swazimaa

100

 

Tansania

100

 

Trinidad ja Tobago

100

 

Zambia

100

 

Zimbabwe

0

Täynnä


Erityiseen etuuskohteluun oikeutettu sokeri

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 III osasto

Markkinointivuosi 2004/2005

Maa

Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 13.–17.12.2004

Raja

Intia

100

 

AKT

100

 


CXL-myönnytyksiin oikeutettu sokeri

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 IV osasto

Markkinointivuosi 2004/2005

Maa

Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 13.–17.12.2004

Raja

Brasilia

0

Täynnä

Kuuba

100

 

Muut kolmannet maat

0

Täynnä


23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/9


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2221/2004,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2004,

vientitodistusten myöntämisestä tietyissä GATT-sopimuksiin perustuvissa kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2005 vietäville juustoille

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 30 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 1847/2004 (2) aloitetaan tietyissä GATT-sopimuksiin perustuvissa kiintiöissä Amerikan yhdysvaltoihin vuonna 2005 vietävien juustojen vientitodistusten myöntämistä koskeva menettely.

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maito- ja maitotuotealan vientitodistusten ja vientitukien osalta 26 päivänä tammikuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 174/1999 (3) 20 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan kriteerit, joita on sovellettava väliaikaisten todistusten myöntämiseksi silloin, kun todistushakemuksia jätetään tuotteiden määrille, jotka ylittävät jonkin asianomaisen kiintiön kyseisenä vuonna. Yhteisön 1 päivänä toukokuuta 2004 tapahtuneen laajentumisen seurauksena asetuksen (EY) N:o 174/1999 20 artiklan 3 kohdassa säädetään myös edellä mainittuihin kriteereihin vuonna 2005 sovellettavista siirtymätoimenpiteistä.

(3)

Joitakin kiintiöitä ja tuoteryhmiä koskevien vientitodistusten kysyntä on lisääntynyt merkittävästi ja ylittää joskus selvästikin käytettävissä olevat määrät. Tämä voi johtaa hakijaa kohti myönnettävien määrien huomattavaan vähenemiseen, mikä puolestaan heikentää järjestelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kokemus on lisäksi osoittanut, että kun kullekin toimijalle myönnetyt määrät ovat hyvin pieniä, vaarana on, että toimija ei pysty tällaisissa olosuhteissa täyttämään velvoitettaan viedä tuotteita ja näin ollen menettää vakuutensa.

(4)

Tällaisen tilanteen selvittämiseksi on aiheellista soveltaa asetuksen (EY) N:o 174/1999 20 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kolmen kriteerin yhdistelmää ottaen huomioon myös säädetyt siirtymätoimenpiteet. Kyseisen alakohdan a ja b alakohdan mukaisesti todistukset olisi myönnettävä ensisijaisesti hakijoille, jotka ovat jo harjoittaneet toimintaa Amerikan yhdysvalloissa, joiden nimetyt maahantuojat ovat tytäryhtiöitä ja jotka ovat aiemmin vieneet asianomaisten tuotteiden määriä kyseiseen määräpaikkaan. Lisäksi olisi sovellettava vähennyskerrointa kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti.

(5)

Kun on kyse tuoteryhmistä ja kiintiöistä, joiden osalta haetut määrät ovat käytettävissä olevia määriä pienempiä, on aiheellista säätää asetuksen (EY) N:o 174/1999 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäljelle jäävien määrien jakamisesta hakijoille suhteessa haettuihin määriin. Kyseisten lisämäärien myöntämisen edellytyksenä olisi oltava, että asianomainen toimija jättää hakemuksen ja asettaa vakuuden.

(6)

Ottaen huomioon kyseisen menettelyn täytäntöönpanolle asetuksessa (EY) N:o 1847/2004 säädetty määräaika tätä asetusta olisi sovellettava mahdollisimman pian.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1847/2004 mukaisesti jätetyt väliaikaisia vientitodistuksia koskevat hakemukset tämän asetuksen liitteessä olevan 3 sarakkeen kohtiin 16-Tokio, 16-, 17-, 18-, 20- ja 21-Uruguay, 25-Tokio ja 25-Uruguay kuuluvien tuoteryhmien ja kiintiöiden osalta hyväksytään soveltaen samassa liitteessä olevassa 5 sarakkeessa esitettyjä jakokertoimia, jos

hakijat osoittavat vieneensä kyseisiä tuotteita Amerikan yhdysvaltoihin vähintään yhtenä edeltävistä kolmesta vuodesta ja niiden nimetyt maahantuojat ovat tytäryhtiöitä, tai

hakijoiden nimetyt maahantuojat katsotaan tytäryhtiöiksi asetuksen (EY) N:o 174/1999 20 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaisesti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut hakemukset hyväksytään liitteessä olevassa 6 sarakkeessa vahvistettujen jakokertoimien mukaisesti, jos

muut kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut hakijat osoittavat vieneensä kyseisiä tuotteita Amerikan yhdysvaltoihin kunkin edeltäneen kolmen vuoden aikana, tai

hakijoilta ei asetuksen (EY) N:o 174/1999 20 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti edellytetä aikaisempaa toimintaa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut hakemukset hylätään, jos ne jättää muu kuin ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu hakija.

2.   Jos 1 kohdan soveltamisen perusteella myönnettävä määrä on alle kaksi tonnia, hakijat voivat peruuttaa hakemuksensa. Siinä tapauksessa niiden on ilmoitettava asiasta toimivaltaisille viranomaisille viiden työpäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, minkä seurauksena niiden asettama vakuus vapautetaan välittömästi.

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle kahdeksan työpäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta määrät, joita koskevat hakemukset on peruutettu ja joihin liittyvät vakuudet on vapautettu.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1847/2004 mukaisesti jätetyt väliaikaisia vientitodistuksia koskevat hakemukset tämän asetuksen liitteessä olevan 3 sarakkeen kohtiin 22-Tokio ja 22-Uruguay kuuluvien tuoteryhmien ja kiintiöiden osalta hyväksytään haetuille määrille.

Väliaikaisia vientitodistuksia voidaan myöntää lisämäärille liitteessä olevassa 7 sarakkeessa vahvistetun jakokertoimen mukaisesti toimijan kymmenen työpäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta jättämästä lisähakemuksesta ja edellyttäen, että asianmukainen vakuus on asetettu.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2004.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2)  EUVL L 322, 23.10.2004, s. 19.

(3)  EYVL L 20, 27.1.1999, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1846/2004 (EUVL L 322, 23.10.2004, s. 16).


LIITE

Amerikan yhdysvaltojen yhtenäistetyn tariffinimikkeistön 4 luvun lisähuomautusten mukaiset ryhmät

Ryhmä ja kiintiö

Vuonna 2005 käytettävissä oleva määrä (t)

1 artiklan 1 kohdassa säädetty jakokerroin

2 artiklassa säädetty jakokerroin

Huomautuksen nro

Ryhmä

Ensimmäinen alakohta

Toinen alakohta

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

(7)

16

Not specifically provided for (NSPF)

16-Tokio

908,877

0,1328738

0,0442913

16-Uruguay

3 446,000

0,1194816

0,0398272

17

Blue Mould

17-Uruguay

350,000

0,1534639

0,0511546

18

Cheddar

18-Uruguay

1 050,000

0,8344371

0,2781457

20

Edam/Gouda

20-Uruguay

1 100,000

0,1843369

0,0614456

21

Italian type

21-Uruguay

2 025,000

0,1447704

0,0482568

22

Swiss or Emmenthaler cheese other than with eye formation

22-Tokio

393,006

 

 

1,1930821

22-Uruguay

380,000

 

 

1,2500000

25

Swiss or Emmenthaler cheese with eye formation

25-Tokio

4 003,172

0,3713669

0,1237890

 

25-Uruguay

2 420,000

0,3198238

0,1066079


23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/12


NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/114/EY

annettu 13 päivänä joulukuuta 2004,

kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan ensimmäisen kohdan 3 alakohdan a alakohdan ja 4 alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen asteittaista perustamista varten perustamissopimuksessa määrätään turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien suojelua koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta.

(2)

Perustamissopimuksessa määrätään, että neuvosto toteuttaa maahanmuuttopolitiikan alaan kuuluvia toimenpiteitä, jotka koskevat maahantulon ja oleskelun edellytyksiä sekä menettelyjä pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämisessä jäsenvaltioissa.

(3)

Eurooppa-neuvosto tunnusti Tampereen erityiskokouksessaan 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 tarpeen lähentää kolmansista maista peräisin olevien henkilöiden maahanpääsyn ja oleskelun edellytyksiä koskevaa jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja pyysi tätä varten neuvostoa tekemään pikaisesti päätöksiä komission ehdotusten perusteella.

(4)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita.

(5)

Jäsenvaltioiden olisi pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta.

(6)

Yhteisön tavoitteisiin koulutuksen alalla kuuluu markkinoida koko Eurooppaa merkittävänä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alan osaamiskeskuksena. Yhteisöön opiskelua varten tulevien kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuuden edistämisellä on ratkaiseva merkitys tämän strategian toteutumiselle. Tähän kuuluu myös maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön lähentäminen.

(7)

Muutto ulkomaille tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten, mikä on itsessään tilapäistä ja vastaanottavan maan työmarkkinoilla vallitsevasta tilanteesta riippumatonta, on hyödyksi niin muuttajalle itselleen kuin tämän lähtömaalle ja vastaanottavalle jäsenvaltiolle sekä parantaa yleisesti kulttuurien keskinäistä ymmärtämystä.

(8)

Maahanpääsyn käsitteellä tarkoitetaan kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten.

(9)

Uudet yhteisön säännöt perustuvat opiskelijan, harjoittelijan, koulutuslaitoksen ja vapaaehtoistyön käsitteiden määritelmiin, joita on jo käytetty yhteisön lainsäädännössä, varsinkin kyseisten henkilöiden liikkuvuutta edistävissä yhteisön ohjelmissa (kuten Sokrates ja nuorten eurooppalainen vapaaehtoistyö).

(10)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilta opiskelijoilta vaadittavien valmentavien opintojen kesto ja muut edellytykset kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

(11)

Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu sellaiset palkattomiksi harjoittelijoiksi ja vapaaehtoistyöntekijöiksi luokiteltavat kolmannen maan kansalaiset, joita kansallisen lainsäädännön mukaisesti pidetään työntekijöinä heidän toimintansa tai siitä saatavan korvauksen tai palkan perusteella. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytykset, jotka aikovat suorittaa lääketieteen alan erikoistumisopintoja.

(12)

Selvitys opiskelijan hyväksymisestä johonkin korkea-asteen oppilaitokseen voi olla muun muassa hänen kirjoittautumisensa vahvistava kirje tai todistus.

(13)

Apurahat voidaan ottaa huomioon arvioitaessa varojen saatavuuden riittävyyttä.

(14)

Maahanpääsy tässä direktiivissä säädettyjä tarkoituksia varten voidaan evätä asianmukaisesti perustelluista syistä. Maahanpääsy voidaan evätä varsinkin, jos jäsenvaltio katsoo tosiseikkoihin perustuvan arvion mukaisesti, että asianomainen kolmannen maan kansalainen on mahdollinen uhka yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle. Yleisen järjestyksen käsite voi kattaa vakavaan rikokseen syyllistymisen johdosta annetun tuomion. Tässä yhteydessä on huomattava, että yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden käsitteet kattavat myös ne tapaukset, joissa kolmannen maan kansalainen kuuluu tai on kuulunut kansainvälistä terrorismia tukevaan järjestöön, kannattaa tai on kannattanut tällaista yhdistystä tai hänellä on tai on ollut äärimmäisyyspyrkimyksiä.

(15)

Jos maahanpääsyä koskevan hakemuksen perusteista on epäilyksiä, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia kaiken tarvittavan selvityksen esittämistä, jotta voidaan arvioida hakemuksen johdonmukaisuutta erityisesti hakijan aikomien opintojen kanssa tässä direktiivissä säädetyn menettelyn väärinkäytön torjumiseksi.

(16)

On helpotettava sellaisten opiskelijoiden liikkuvuutta, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia ja opiskelevat useissa jäsenvaltioissa, samoin kuin sellaisten kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä, jotka osallistuvat sellaisiin yhteisön ohjelmiin, joilla pyritään edistämään liikkuvuutta yhteisössä tai yhteisöön tämän direktiivin mukaisia tarkoituksia varten.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi voitava, salliakseen ensimmäistä kertaa alueelleen tapahtuvan maahantulon, myöntää hyvissä ajoin oleskelulupa tai, jos ne myöntävät oleskelulupia ainoastaan alueellaan, viisumi.

(18)

Voidakseen rahoittaa osan opiskelukustannuksistaan on opiskelijoilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, oltava mahdollisuus päästä työmarkkinoille tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin. Periaatetta, jonka mukaan opiskelijoilla on oikeus päästä työmarkkinoille tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin, olisi noudatettava pääsääntönä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava ottaa kansallinen työmarkkinatilanteensa huomioon.

(19)

Etukäteisluvan käsite kattaa myös työlupien myöntämisen opiskelijoille, jotka haluavat harjoittaa taloudellista toimintaa.

(20)

Tämä direktiivi ei vaikuta osa-aikaistyötyötä koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön.

(21)

Opiskelua tai jäsenvaltioiden tunnustamien järjestöjen järjestämiä oppilasvaihto-ohjelmia varten tapahtuvaa maahanpääsyä varten olisi säädettävä nopeutetusta menettelystä.

(22)

Kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava, että yleisön saatavissa on, muun muassa Internetin kautta, mahdollisimman kattava ja säännöllisesti päivitettävä tiedosto, johon kootaan tietoja tässä direktiivissä määritellyistä oppilaitoksista ja opinnoista, joihin kolmansien maiden kansalaiset voidaan hyväksyä, sekä näitä tarkoituksia varten tapahtuvan maahantulon ja oleskelun edellytyksistä ja siihen liittyvistä menettelyistä.

(23)

Tämä direktiivi ei saisi missään olosuhteissa vaikuttaa kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 (4) soveltamiseen.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli kolmansien maiden opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvalle maahanpääsylle asetettavien edellytysten määrittelyä, vaan se voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteensaavuttamiseksi.

(25)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti kyseiset jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin antamiseen eikä se siten sido niitä eikä sitä sovelleta niihin, ellei mainitun pöytäkirjan 4 artiklasta muuta johdu.

(26)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tämän direktiivin tarkoituksena on määrittää:

a)

edellytykset, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä jäsenvaltioiden alueella yli kolmen kuukauden ajan tapahtuvaa opiskelua, oppilasvaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten;

b)

niitä menettelyjä koskevat säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot sallivat kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn alueelleen tällaista tarkoitusta varten.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)

’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen;

b)

’opiskelijalla’ kolmannen maan kansalaista, joka on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen ja jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan päätoimisesti kokopäiväiseen opinto-ohjelmaan, joka johtaa kyseisen jäsenvaltion tunnustamaan korkea-asteen tutkintoon, mukaan lukien korkeakoulu- tai tohtorintutkinto; kyseeseen voivat tulla myös tällaiseen koulutukseen valmentavat opinnot kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

c)

’oppilaalla’ kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan hyväksyttyyn opetusohjelmaan keskiasteen oppilaitoksessa osana vaihto-ohjelmaa, jonka asianomaisen jäsenvaltion kyseiseen tarkoitukseen kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti hyväksymä järjestö järjestää;

d)

’palkattomalla harjoittelijalla’ kolmannen maan kansalaista, jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle osallistumaan palkattomaan ammatilliseen koulutukseen kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

e)

’laitoksella’ julkista tai yksityistä oppilaitosta, jonka vastaanottava jäsenvaltio on hyväksynyt ja/tai jonka opinto-ohjelma on hyväksytty sen kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi;

f)

’vapaaehtoistyöohjelmalla’ valtion tai yhteisön järjestämään tai tunnustamaan ohjelmaan perustuvaa yleishyödyllisiä päämääriä toteuttavaa ohjelmaa, jolla pyritään yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin.

g)

’oleskeluluvalla’ mitä tahansa jäsenvaltion viranomaisten myöntämää lupaa, jonka perusteella kolmannen maan kansalainen voi laillisesti oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella asetuksen (EY) N:o 1030/20021 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat pääsyä jonkin jäsenvaltion alueelle opiskelua varten.

Jäsenvaltiot voivat myös päättää soveltaa tätä direktiiviä kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat maahanpääsyä oppilasvaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a)

kolmansien maiden kansalaisiin, jotka oleskelevat jäsenvaltiossa turvapaikanhakijoina tai toissijaisen suojelun tai tilapäisten suojelujärjestelyjen perusteella;

b)

kolmansien maiden kansalaisiin, joiden karkottamista on lykätty tosiseikkoihin perustuvista tai oikeudellisista syistä;

c)

kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä käyttäneiden unionin kansalaisten perheenjäseniä;

d)

kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat saaneet pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25 marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY mukaisen pitkään oleskelleen henkilön aseman (5) jäsenvaltiossa ja jotka käyttävät oikeuttaan oleskella toisessa jäsenvaltiossa opiskellakseen tai hankkiakseen ammatillisen koulutuksen;

e)

kolmansien maiden kansalaisiin, jotka asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti on määritelty työntekijöiksi tai itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.

4 artikla

Suotuisammat säännökset

1.   Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia säännöksiä, jotka sisältyvät:

a)

kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yhteisö tai yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa; tai

b)

kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yksi tai useampi jäsenvaltio on tehnyt yhden tai useamman kolmannen maan kanssa.

2.   Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen hyväksyä tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat sen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden kannalta suotuisampia.

II LUKU

MAAHANPÄÄSYN EDELLYTYKSET

5 artikla

Periaate

Kolmannen maan kansalaisen maahanpääsyn salliminen tämän direktiivin mukaisesti edellyttää hakemuksen sellaisen asiakirjanäytön tarkistamista, joka osoittaa, että hän täyttää 6 artiklassa sekä tapauksen mukaan 7–11 artiklassa säädetyt edellytykset.

6 artikla

Yleiset edellytykset

1.   Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee maahanpääsyä 7–11 artiklan nojalla, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

hänellä on kansallisen lainsäädännön mukainen voimassa oleva matkustusasiakirja. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että matkustusasiakirjan voimassaoloaika kattaa vähintään aiotun oleskelun keston;

b)

hänellä on huoltajan antama lupa aiottua oleskelua varten, jos hän on vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan alaikäinen;

c)

hänellä on sairausvakuutus kaikkien niiden riskien varalta, joiden osalta kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset yleensä on vakuutettu;

d)

häntä ei pidetä uhkana yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle;

e)

hän esittää jäsenvaltion vaatimuksesta tositteen hakemuksen käsittelystä tämän direktiivin 20 artiklan nojalla perittävän maksun suorittamisesta.

2.   Jäsenvaltioiden on helpotettava maahanpääsyä koskevia menettelyjä 7–11 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka osallistuvat sellaisiin yhteisön ohjelmiin, joilla pyritään edistämään liikkuvuutta yhteisöön tai yhteisössä.

7 artikla

Opiskelijoita koskevat erityisedellytykset

1.   Jäsenvaltioon opiskelua varten pyrkivän kolmannen maan kansalaisen on 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

hänet on hyväksytty korkea-asteen oppilaitokseen osallistumaan opinto-ohjelmaan;

b)

hän osoittaa jäsenvaltion vaatimuksesta, että hänellä on riittävät varat koko oleskeluajalleen toimeentuloaan, opintojaan ja paluumatkaansa varten. Jäsenvaltioiden on julkistettava tämän säännöksen soveltamiseksi vaadittavien varojen kuukausittainen vähimmäismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kunkin tapauksen tarkastelemista erikseen;

c)

hän osoittaa, jos jäsenvaltio sitä vaatii, että hänellä on riittävä kielitaito valitsemansa opinto-ohjelman seuraamiseksi;

d)

hän esittää, jos jäsenvaltio sitä vaatii, tositteen laitoksen vaatimien maksujen suorittamisesta.

2.   Opiskelijoiden, joilla on laitokseen kirjoittautumisen johdosta ilman eri toimenpiteitä sairausvakuutus kaikkien asianomaisen jäsenvaltion kansalaisten osalta yleensä vakuutettujen riskien varalta, katsotaan täyttävän 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn edellytyksen.

8 artikla

Opiskelijoiden liikkuvuus

1.   Kolmannen maan kansalaiselle, joka on jo hyväksytty opiskelijaksi ja joka hakee lupaa suorittaa osan aloittamastaan opinto-ohjelmasta tai täydentää opintojaan niihin liittyvällä opinto-ohjelmalla toisessa jäsenvaltiossa, on annettava pääsy tähän jälkimmäiseen jäsenvaltioon määräajassa, joka ei häiritse kyseisten opintojen harjoittamista mutta joka on kuitenkin riittävä, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävästi aikaa hakemuksen käsittelyyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 2 kohdan, 16 artiklan ja 18 artiklan 2 kohdan soveltamista,

a)

jos hän täyttää 6 ja 7 artiklassa vahvistetut edellytykset kyseisen jäsenvaltion osalta, ja

b)

jos hän on toimittanut maahanpääsyä koskevan hakemuksensa yhteydessä täydellisen asiakirjaselvityksen korkea-asteen opinnoistaan ja näytön siitä, että opinto-ohjelma, jota hän aikoo seurata, täydentää hänen jo suorittamaansa opinto-ohjelmaa, ja

c)

osallistuu yhteisön tai kahdenväliseen vaihto-ohjelmaan tai on hyväksytty opiskelijaksi jäsenvaltioon vähintään kahdeksi vuodeksi.

2.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelletaan opiskelijaan, jonka on opinto-ohjelmansa mukaisesti suoritettava osa opinnoista toisen jäsenvaltion oppilaitoksessa.

3.   Ensimmäisen jäsenvaltion on jälkimmäisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä toimitettava tarvittavat tiedot kyseisen opiskelijan oleskelusta ensimmäisen jäsenvaltion alueella.

9 artikla

Oppilaita koskevat erityisedellytykset

1.   Jollei 3 artiklan säännöksistä muuta johdu, oppilasvaihtoon hakevan kolmannen maan kansalaisen on täytettävä 6 artiklassa mainittujen yleisten edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset:

a)

hän täyttää asianomaisen jäsenvaltion asettamat vähimmäis- ja enimmäisikää koskevat vaatimukset;

b)

hän toimittaa todisteen hyväksymisestä keskiasteen oppilaitokseen;

c)

hän toimittaa selvityksen osallistumisesta hyväksyttyyn oppilasvaihto-ohjelmaan, jonka järjestää kyseiseen tarkoitukseen asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti hyväksymä järjestö;

d)

hän toimittaa selvityksen siitä, että vaihto-oppilasjärjestö vastaa hänestä koko hänen oleskelunsa ajan kyseisen jäsenvaltion alueella ja erityisesti hänen oleskelu-, koulunkäynti-, terveydenhoito- ja paluukustannustensa osalta;

e)

hänet majoitetaan koko oleskeluajakseen asianomaisen jäsenvaltion vahvistamia vaatimuksia vastaavaan perheeseen, joka on valittu sen oppilasvaihto-ohjelman sääntöjen mukaisesti, johon hän osallistuu.

2.   Jäsenvaltio voi rajoittaa vaihto-ohjelmaan osallistuvien oppilaiden maahanpääsyn vain sellaisten kolmansien maiden kansalaisiin, jotka tarjoavat vastaavan mahdollisuuden myös kyseisen jäsenvaltion kansalaisille.

10 artikla

Palkattomia harjoittelijoita koskevat erityisedellytykset

Jollei 3 artiklasta muuta johdu, palkattomaksi harjoittelijaksi hakevan kolmannen maan kansalaisen on täytettävä 6 artiklassa säädettyjen yleisten edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset:

a)

hän on allekirjoittanut koulutussopimuksen, jonka asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tarvittaessa hyväksynyt kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti, ja joka koskee palkatonta harjoittelua yksityisessä tai julkisessa yrityksessä taikka julkisessa tai yksityisessä ammatillista koulutusta järjestävässä laitoksessa, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti;

b)

hän osoittaa jäsenvaltion vaatimuksesta, että hänellä on riittävät varat koko oleskeluajalleen toimeentuloaan, harjoitteluaan ja paluumatkaansa varten. Jäsenvaltioiden on julkistettava tämän säännöksen soveltamiseksi vaadittavien varojen kuukausittainen vähimmäismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kunkin tapauksen tarkastelemista erikseen;

c)

hän seuraa, jos jäsenvaltio sitä vaatii, perustason kielenopetusta, jotta hänellä olisi riittävä kielitaito harjoittelun suorittamiseen.

11 artikla

Vapaaehtoistyöntekijöitä koskevat erityisedellytykset

Jollei 3 artiklan säännöksistä muuta johdu, vapaaehtoistyöntekijäksi hakevan kolmannen maan kansalaisen on täytettävä 6 artiklassa mainittujen yleisten edellytysten lisäksi seuraavat edellytykset:

a)

hän täyttää asianomaisen jäsenvaltion asettamat vähimmäis- ja enimmäisikää koskevat vaatimukset;

b)

hän on tehnyt sen järjestön kanssa, joka vastaa asianomaisessa jäsenvaltiossa vapaaehtoistyöohjelmasta, johon hän osallistuu, sopimuksen, josta ilmenevät hänen työtehtävänsä, hänen kyseisiin työtehtäviin perehdyttämiseensä liittyvät edellytykset, hänen työaikansa, varat, joilla katetaan hänen matka-, toimeentulo- ja majoituskulunsa sekä taskurahansa koko hänen oleskelunsa ajan, sekä tarvittaessa koulutus, jota hänelle annetaan työtehtäviensä suorittamista varten;

c)

hän toimittaa selvityksen siitä, että järjestö, joka vastaa vapaaehtoistyöohjelmasta, johon hän osallistuu, on ottanut vastuuvakuutuksen ja että kyseinen järjestö vastaa hänestä koko hänen oleskelunsa ajan ja erityisesti hänen toimeentulo-, terveydenhoito- ja paluukustannustensa osalta;

d)

hän seuraa, jos vastaanottava jäsenvaltio sitä erityisesti vaatii, tämän jäsenvaltion kieltä, historiaa sekä poliittisia ja yhteiskunnallisia rakenteita koskevaa perustason opetusta.

III LUKU

OLESKELULUVAT

12 artikla

Opiskelijoille myönnettävä oleskelulupa

1.   Oleskelulupa on myönnettävä opiskelijalle vähintään yhdeksi vuodeksi ja se voidaan uusia, jos sen haltija täyttää edelleen 6 ja 7 artiklan edellytykset. Jos opiskelijan seuraama opinto-ohjelma kestää alle vuoden, oleskelulupa on voimassa opiskeluajan.

2.   Rajoittamatta 16 artiklan soveltamista oleskelulupa voidaan evätä tai se voidaan peruuttaa, jos

a)

opiskelija ei noudata tämän direktiivin 17 artiklan mukaisia rajoituksia, jotka koskevat taloudellisen toiminnan harjoittamista;

b)

opiskelija ei kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti edisty riittävästi opinnoissaan.

13 artikla

Oppilaille myönnettävä oleskelulupa

Oleskelulupa myönnetään oppilaille korkeintaan yhdeksi vuodeksi.

14 artikla

Palkattomille harjoittelijoille myönnettävä oleskelulupa

Palkattomille harjoittelijoille myönnettävän oleskeluluvan voimassaoloajan on vastattava harjoitteluaikaa, tai se myönnetään enintään vuoden ajaksi. Tämä lupa voidaan poikkeustapauksissa uudistaa yhden kerran ja vain siksi ajaksi, jonka harjoittelija tarvitsee jäsenvaltiossa sen kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti tunnustetun ammattipätevyyden hankkimiseksi, edellyttäen, että luvan haltija täyttää edelleen 6 ja 10 artiklassa säädetyt edellytykset.

15 artikla

Vapaaehtoistyöntekijöille myönnettävä oleskelulupa

Oleskelulupa myönnetään vapaaehtoistyöntekijöille korkeintaan yhdeksi vuodeksi.

Jos asianomainen ohjelma kestää yli vuoden, voidaan oleskelulupa myöntää poikkeustapauksissa siten, että sen voimassaoloaika vastaa ohjelman kestoa.

16 artikla

Oleskeluluvan peruuttaminen tai uusimatta jättäminen

1.   Jäsenvaltiot voivat peruuttaa tai jättää uusimatta tämän direktiivin perusteella myönnetyn oleskeluluvan, jos se on hankittu vilpillisin keinoin tai jos käy ilmi, ettei luvan haltija ole täyttänyt tai ei enää täytä 6 artiklassa säädettyjä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä tai häntä koskevia 7–11 artiklan edellytyksiä.

2.   Jäsenvaltiot voivat peruuttaa tai jättää uusimatta oleskeluluvan yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen perustuvista syistä.

IV LUKU

ASIANOMAISTEN KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISTEN KOHTELU

17 artikla

Opiskelijoiden taloudellinen toiminta

1.   Opiskelijoille on annettava opiskeluun käyttämänsä ajan ulkopuolella oikeus toimia palkattuina työntekijöinä ja heille voidaan antaa oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa itsenäisinä ammatinharjoittajina asianomaiseen toimintaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavia sääntöjä ja edellytyksiä noudattaen. Vastaanottavan jäsenvaltion työmarkkinoilla vallitseva tilanne voidaan ottaa huomioon.

Jäsenvaltiot myöntävät tarvittaessa opiskelijoille ja/tai työnantajille edeltäkäsin luvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.   Kukin jäsenvaltio vahvistaa tällaisen toiminnan harjoittamiseen sallitun enimmäisajan joko tunteina viikossa taikka päivinä tai kuukausina vuodessa. Enimmäisajan on oltava vähintään 10 tuntia viikossa tai vastaava määrä päiviä tai kuukausia vuodessa.

3.   Vastaanottava jäsenvaltio voi rajoittaa taloudellisen toiminnan harjoittamista ensimmäisenä oleskeluvuonna.

4.   Jäsenvaltiot voivat vaatia, että opiskelijat ilmoittavat, etukäteen tai muulla tavoin, taloudellisen toiminnan harjoittamisesta kyseisen jäsenvaltion nimeämälle viranomaiselle. Heidän työnantajilleen voidaan myös asettaa velvollisuus ilmoittaa asiasta etukäteen tai muulla tavoin.

V LUKU

MENETTELY JA AVOIMUUS

18 artikla

Menettelyyn liittyvät takeet ja avoimuus

1.   Päätös oleskeluluvan hankkimista tai uusimista koskevan hakemuksen johdosta on tehtävä ja annettava hakijalle tiedoksi määräajassa, joka ei häiritse kyseisten opintojen harjoittamista mutta joka on kuitenkin riittävä, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävästi aikaa hakemuksen käsittelyyn.

2.   Jos hakemuksen tueksi esitetyt tiedot ovat puutteelliset, hakemuksen käsittely voidaan keskeyttää ja toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle, mitä lisätietoja ne tarvitsevat.

3.   Päätös oleskelulupahakemuksen hylkäämisestä on annettava asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle tiedoksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti määrättyjen tiedoksiantomenettelyjen mukaisesti. Tiedoksiannon yhteydessä hakijalle on kerrottava mahdollisuuksista muutoksenhakuun ja sitä koskevasta määräajasta.

4.   Jos oleskelulupahakemus hylätään tai tämän direktiivin mukaisesti myönnetty oleskelulupa peruutetaan, asianomaisella on oltava oikeus hakea päätökseen muutosta kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta.

19 artikla

Opiskelijoille ja oppilaille myönnettäviä oleskelulupia tai viisumeja koskeva nopeutettu menettely

Maahanpääsyä koskevan nopeutetun menettelyn käyttöönotosta voidaan tehdä sopimus, jonka mukaan oleskelulupa tai viisumi myönnetään asianomaisen kolmannen maan kansalaisen nimissä. Tämä sopimus tehdään jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaa opiskelijoiden tai oppilaiden, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, maahantulosta ja oleskelusta, ja korkea-asteen oppilaitoksen tai sellaisen oppilasvaihto-ohjelmasta vastaavan järjestön välillä, jonka kyseinen jäsenvaltio on hyväksynyt kyseiseen tarkoitukseen kansallisen lainsäädäntönsä ja hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti.

20 artikla

Maksut

Jäsenvaltiot voivat vaatia hakijoita suorittamaan maksuja tämän direktiivin mukaisesti tapahtuvasta hakemusten käsittelystä.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Kertomukset

Komissio toimittaa säännöllisesti ja ensimmäisen kerran viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamisesta.

22 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2007. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

23 artikla

Siirtymäsäännös

Edellä olevan III luvun säännöksistä poiketen jäsenvaltioilla ei kahden vuoden ajan 22 artiklassa säädetystä ajankohdasta lukien ole velvollisuutta myöntää direktiivin mukaisia lupia oleskelulupien muodossa.

24 artikla

Aikarajat

Jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta ottaa huomioon aikaa, jona opiskelija, vaihto-oppilas, palkaton harjoittelija tai vapaaehtoistyöntekijä on tässä ominaisuudessa oleskellut niiden alueella, myönnettäessä kansallisen lainsäädännön mukaisia lisäoikeuksia kyseisille kolmansien maiden kansalaisille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/109/EY 4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

26 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2004

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. R. BOT


(1)  EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 107.

(2)  EUVL C 133, 6.6.2003, s. 29.

(3)  EUVL C 244, 10.10.2003, s. 5.

(4)  EYVL L 157, 15.6.2002, s. 1.

(5)  EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/19


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä marraskuuta 2004,

sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välisellä yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa

(2004/889/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto teki huhtikuussa 1993 päätöksen, jolla se antoi komissiolle valtuudet neuvotella yhteisön puolesta tulliyhteistyösopimuksen Kanadan, Hongkongin, Japanin, Korean tasavallan ja Yhdysvaltojen kanssa, jotka valtuudet laajennettiin toukokuussa 1997 koskemaan ASEAN-maita ja Kiinaa.

(2)

Euroopan yhteisön ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välinen yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskeva sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Kiinan kansantasavallan hallituksen sopimus yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Komissio edustaa Euroopan yhteisöä jäsenvaltioiden edustajien avustamana sopimuksen 21 artiklalla perustetussa tulliyhteistyösekakomiteassa.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä henkilöt, joilla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisön puolesta ja ilmaista siten yhteisön suostumuksen sitoutua sopimukseen.

4 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa sopimuksen 22 artiklan mukaisen ilmoituksen Euroopan yhteisön puolesta (1).

Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. ZALM


(1)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


Kiinan kansantasavallan hallituksen ja Euroopan yhteisön

SOPIMUS

yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa

KIINAN KANSANTASAVALLAN HALLITUS

ja

EUROOPAN YHTEISÖ,

jäljempänä ’sopimuspuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisön ja Kiinan kansantasavallan välisten kaupallisten yhteyksien tärkeyden ja haluavat edistää kyseisten yhteyksien sopusointuista kehitystä molempien sopimuspuolten hyödyksi;

USKOVAT, että sitoumus tulliyhteistyön kehittämisestä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten välisen tullimenettelyjä koskevan tulliyhteistyön kehityksen;

KATSOVAT, että tullilainsäädännön vastaiset toimet tekijänoikeuksien loukkaukset mukaan lukien ovat haitallisia molempien sopimuspuolten taloudellisille, verotuksellisille ja kaupallisille eduille, ja tunnustavat, että on tärkeää varmistaa tullien ja muiden verojen tarkka arviointi etenkin tullausarvoa, alkuperää ja tariffiin luokittelua koskevien sääntöjen oikealla soveltamisella;

OVAT VAKUUTTUNEITA, että kyseisten toimien vastaisia toimenpiteitä voidaan tehostaa sopimuspuolten toimivaltaisten tulliviranomaisten yhteistyöllä;

OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten aikaisemmin hyväksymät tai niihin sovellettavat kansainvälisten yleissopimusten mukaiset velvoitteet samoin kuin Maailman kauppajärjestön tulliasioita koskevat toimet;

OTTAVAT HUOMIOON vuonna 1985 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja Kiinan kansantasavallan välisen kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan ilmaisulla:

a)

’tullilainsäädäntö’ Euroopan yhteisön tai Kiinan kansantasavallan lakeja, asetuksia ja muita oikeudellisesti sitovia asiakirjoja, jotka koskevat tavaroiden tuontia, vientiä, kauttakuljetusta ja muuhun tullimenettelyyn asettamista, mukaan luettuina kielto-, rajoitus- ja valvontatoimenpiteet;

b)

’tulliviranomainen’ Kiinan kansantasavallassa Kiinan kansantasavallan yleistä tullihallintoa (the General Administration of Customs of the People's Republic of China) ja Euroopan yhteisössä Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaisia yksiköitä sekä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaisia;

c)

’pyynnön esittävä / esittänyt viranomainen’ toimivaltaista tulliviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka pyytää hallinnollista avunantoa tämän sopimuksen mukaisesti;

d)

’pyynnön vastaanottava / vastaanottanut viranomainen’ toimivaltaista tulliviranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt tähän tarkoitukseen ja joka vastaanottaa pyynnön hallinnollisesta avunannosta tämän sopimuksen mukaisesti;

e)

’henkilötiedot’ kaikkia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa henkilöä koskevia tietoja;

f)

’tullilainsäädännön vastainen toimi’ mitä tahansa tullilainsäädännön rikkomista tai yritystä rikkoa kyseistä lainsäädäntöä;

g)

’henkilö’ luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä;

h)

’tieto’ tietoja, myös käsiteltyjä tai jäsenneltyjä, ja asiakirjoja, kertomuksia ja muita sähköisessä tai muussa muodossa olevia tiedonantoja tai niiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä.

2 artikla

Alueet, joihin sopimusta sovelletaan

Tätä sopimusta sovelletaan Kiinan kansantasavallan tullialueeseen ja alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta siinä määrättyjen edellytysten mukaisesti.

3 artikla

Tuleva kehitys

Sopimuspuolet voivat yhteisymmärryksessä laajentaa tätä sopimusta tulliyhteistyön syventämiseksi ja täydentämiseksi erityisaloja tai -kysymyksiä koskevin sopimuksin tullilainsäädäntönsä mukaisesti.

II OSASTO

SOVELTAMISALA

4 artikla

Yhteistyön ja avunannon toteuttaminen

Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tässä sopimuksessa tarkoitetut yhteistyö- ja avunantotoimet asiaa koskevien lakiensa, määräystensä ja muiden oikeudellisten asiakirjojensa mukaisesti. Lisäksi molemmat sopimuspuolet toteuttavat kaikki tässä sopimuksessa tarkoitetut yhteistyö- ja avunantotoimet toimivaltansa ja käytettävissä olevien voimavarojensa rajoissa.

5 artikla

Muista sopimuksista johtuvat velvoitteet

1.   Ottaen huomioon Euroopan yhteisön toimivallan ja sen jäsenvaltioiden toimivalta tämän sopimuksen määräyksistä todetaan seuraavaa:

a)

ne eivät vaikuta kansainvälisistä yleissopimuksista tai muista sopimuksista johtuviin sopimuspuolten velvoitteisiin;

b)

niitä pidetään yksittäisten jäsenvaltioiden ja Kiinan kansantasavallan välillä tehtyjä tai mahdollisesti tehtäviä yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevia sopimuksia täydentävinä;

c)

ne eivät vaikuta niiden yhteisön säännösten ja määräysten soveltamiseen, jotka koskevat tämän sopimuksen perusteella saatujen, yhteisölle mahdollisesti merkityksellisten tietojen toimittamista komission toimivaltaisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välillä.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan tapauksissa, joissa yksittäisten jäsenvaltioiden ja Kiinan kansantasavallan mahdollisten kahdenvälisten yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevien sopimusten määräykset ovat ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa.

3.   Tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan tämän sopimuksen 21 artiklalla perustetussa tulliyhteistyösekakomiteassa käytävin sopimuspuolten välisin neuvotteluin.

III OSASTO

TULLIYHTEISTYÖ

6 artikla

Yhteistyön soveltamisala

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään tulliyhteistyötä. Sopimuspuolet pyrkivät toimimaan yhteistyössä erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

a)

sopimuspuolten tulliviranomaisten välisten yhteydenpitokanavien luominen ja ylläpitäminen varman ja nopean tietojen vaihdon helpottamiseksi;

b)

sopimuspuolten tulliviranomaisten välisen tehokkaan yhteistoiminnan helpottaminen;

c)

mitkä tahansa muut tähän sopimukseen liittyvät hallinnolliset kysymykset, jotka saattavat ajoittain vaatia yhteisiä toimia sopimuspuolilta.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään kauppaa helpottavia toimia tullialalla ottaen huomioon kansainvälisten järjestöjen tekemän siihen liittyvän työn.

3.   Tulliyhteistyöhön kuuluvat tämän sopimuksen nojalla kaikki tullilainsäädännön soveltamiseen liittyvät kysymykset.

7 artikla

Tullimenettelyjä koskeva yhteistyö

Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa helpottaa laillista tavaroiden liikkuvuutta ja vaihtavat tullitekniikoiden ja -menettelyjen sekä tietokonejärjestelmien kehittämistoimenpiteisiin liittyvää tietoa ja asiantuntemusta sitoumuksen noudattamiseksi tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

8 artikla

Tekninen yhteistyö

Tulliviranomaiset voivat silloin, kun sen katsotaan hyödyttävän molempia osapuolia, antaa toisilleen teknistä apua, johon kuuluu:

a)

henkilö- ja asiantuntijavaihto toisen sopimuspuolen tullilain, -menettelyjen ja -tekniikoiden ymmärtämisen edistämiseksi;

b)

kouluttaminen ja etenkin tullivirkamiesten erityistaitojen kehittäminen;

c)

tullilainsäädäntöä ja tullimenettelyjä koskevan ammatillisen, tieteellisen ja teknisen tiedon vaihto;

d)

matkustajien ja rahdin selvitykseen liittyvät tekniikat ja parannetut menetelmät;

e)

mitkä tahansa muut yleiset hallinnolliset kysymykset, jotka saattavat ajoittain vaatia yhteisiä toimia sopimuspuolten tullihallinnoilta.

9 artikla

Toiminnan yhteensovittaminen kansainvälisissä järjestöissä

Tulliviranomaiset pyrkivät kehittämään ja lujittamaan yhteistyötään yhteisen edun mukaisissa kysymyksissä voidakseen ottaa näihin kysymyksiin yhdenmukaisen kannan silloin, kun niistä keskustellaan kansainvälisissä järjestöissä.

IV OSASTO

KESKINÄINEN HALLINNOLLINEN AVUNANTO

10 artikla

Soveltamisala

1.   Sopimuspuolet avustavat toisiaan antamalla asianmukaista tietoa, joka auttaa varmistamaan tullilainsäädännön moitteettoman soveltamisen ja tullilainsäädäntöä rikkovien toimien ehkäisemisen, tutkimisen ja torjumisen.

2.   Tässä sopimuksessa tarkoitettu avunanto tulliasioissa koskee sopimuspuolten hallintoviranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia soveltamaan tätä sopimusta. Se ei rajoita rikosasioissa annettavaa keskinäistä avunantoa koskevien säännösten ja määräysten soveltamista. Avunannon piiriin eivät myöskään kuulu tiedot, jotka on saatu oikeusviranomaisten pyynnöstä käytetyillä valtuuksilla.

3.   Tämän sopimuksen soveltamisalaan ei kuulu avunanto tullien, verojen ja sakkojen perinnässä, henkilön pidättämisessä ja säilöönotossa eikä omaisuuden takavarikoinnissa ja pidättämisessä.

11 artikla

Pyynnöstä annettava apu

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä kaikki tarvittavat tiedot, jotta tämä voi varmistaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan oikein, mukaan luettuina tiedot havaituista tai suunnitelluista toimista, jotka ovat tai saattaisivat olla tullilainsäädännön vastaisia. Erityisesti tulliviranomaisten on pyynnöstä toimitettava toisilleen tietoja toimista, jotka saattavat johtaa rikkomuksiin toisen sopimuspuolen alueella, kuten virheellisistä tulli-ilmoituksista, alkuperätodistuksista, laskuista ja muista asiakirjoista, joiden tiedetään tai epäillään olevan virheellisiä tai väärennettyjä.

2.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä:

a)

niiden virallisten asiakirjojen aitoudesta, jotka on esitetty pyynnön esittäneen sopimuspuolen tulliviranomaiselle tehdyn tavarailmoituksen tueksi;

b)

onko toisen sopimuspuolen alueelta viedyt tavarat tuotu laillisesti toisen sopimuspuolen alueelle, ja yksilöi tarvittaessa tavaroihin sovelletun tullimenettelyn;

c)

onko toisen sopimuspuolen alueelle tuodut tavarat viety laillisesti toisen sopimuspuolen alueelta, ja yksilöi tarvittaessa tavaroihin sovelletun tullimenettelyn.

3.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toteuttaa pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä tarvittavat omien lakiensa, määräystensä ja muiden oikeudellisesti sitovien asiakirjojensa mukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että erityistä valvontaa kohdistetaan:

a)

henkilöihin, joiden perustellusti uskotaan osallistuvan tai osallistuneen tullilainsäädännön vastaisiin toimiin;

b)

paikkoihin, joissa tavaroita on koottu tai varastoitu tai joissa niitä voidaan koota tai varastoida siten, että on perusteltua uskoa, että tavarat on tarkoitettu käytettäviksi tullilainsäädännön vastaisissa toimissa;

c)

tavaroihin, joita kuljetetaan tai voidaan kuljettaa siten, että on perusteltua uskoa, että ne on tarkoitettu käytettäviksi tullilainsäädännön vastaisissa toimissa;

d)

kuljetusvälineisiin, joita käytetään tai voidaan käyttää siten, että on perusteltua uskoa, että ne on tarkoitettu käytettäviksi tullilainsäädännön vastaisissa toimissa.

12 artikla

Oma-aloitteinen avunanto

Sopimuspuolet auttavat toisiaan oma-aloitteisesti omia lakejaan, määräyksiään ja muita oikeudellisesti sitovia asiakirjojaan noudattaen, jos ne pitävät sitä tullilainsäädännön oikean soveltamisen kannalta tarpeellisena, etenkin tilanteissa, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vahinkoa toisen sopimuspuolen taloudelle, kansanterveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai keskeiselle edulle, erityisesti toimittamalla seuraavista asioista saatuja tietoja:

a)

toimet, jotka ovat tai näyttävät olevan tullilainsäädännön vastaisia ja joilla saattaa olla merkitystä toiselle sopimuspuolelle;

b)

tullilainsäädännön vastaisissa toimissa käytettävät uudet keinot tai menetelmät;

c)

tavarat, joiden tiedetään olevan tullilainsäädännön vastaisten toimien kohteena;

d)

henkilöt, joiden perustellusti uskotaan osallistuvan tai osallistuneen tullilainsäädännön vastaisiin toimiin;

e)

kuljetusvälineet, joita perustellusti uskotaan käytetyn tai käytettävän tai voitavan käyttää tullilainsäädännön vastaisissa toimissa.

13 artikla

Avunantopyyntöjen muoto ja sisältö

1.   Tämän sopimuksen mukaiset pyynnöt tehdään kirjallisesti. Pyynnön täyttämiseksi tarvittavat asiakirjat liitetään pyyntöön. Myös suulliset pyynnöt voidaan hyväksyä asian kiireellisyyden perusteella, mutta ne on viipymättä vahvistettava kirjallisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa pyynnöissä on esitettävä seuraavat tiedot:

a)

pyynnön esittävän viranomaisen virallinen vahvistusmerkintä;

b)

pyydetty toimenpide;

c)

pyynnön tarkoitus ja aihe;

d)

asiaan liittyvät lait, asetukset ja muut oikeudellisesti sitovat asiakirjat;

e)

mahdollisimman tarkat ja laajat tiedot tutkimuksen kohteena olevista henkilöistä;

f)

yhteenveto asiaa koskevista merkityksellisistä seikoista ja jo suoritetuista tiedusteluista.

3.   Pyynnöt on tehtävä pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virallisella kielellä tai jollakin sen hyväksymällä kielellä. Tämä vaatimus ei koske 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön liitettyjä asiakirjoja.

4.   Jos pyyntö ei täytä edellä määrättyjä muotovaatimuksia, sen korjaamista tai täydentämistä voidaan vaatia; sillä välin voidaan määrätä toteutettaviksi varotoimenpiteitä.

14 artikla

Pyyntöjen täyttäminen

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimii avunpyynnön täyttämiseksi toimivaltansa ja käytettävissä olevien voimavarojensa mukaisesti samalla tavoin kuin se toimisi omaan lukuunsa tai oman osapuolensa muiden viranomaisten pyynnöstä ja toimittaa sillä jo olevia tietoja sekä tekee tai teettää tarkoituksenmukaisia tutkimuksia.

2.   Avunantopyynnöt täytetään pyynnön vastaanottavan viranomaisen lakien, asetusten ja muiden oikeudellisesti sitovien asiakirjojen mukaisesti.

3.   Sopimuspuolen asianmukaisesti valtuutetut virkamiehet voivat toisen sopimuspuolen suostumuksella ja sen määräämin edellytyksin olla tietyissä tapauksissa läsnä tutkimuksissa, jotka tehdään tämän tuomiovallan alueella.

4.   Jos avunpyyntöön ei voida vastata, pyynnön esittäneelle viranomaiselle on ilmoitettava asiasta viipymättä perusteluineen ja annettava kaikki muut tiedot, joista pyynnön vastaanottaneen viranomaisen mielestä saattaa olla apua pyynnön esittäneelle viranomaiselle.

15 artikla

Tietojen toimitusmuoto

1.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa tiedustelujen tulokset pyynnön esittäneelle viranomaiselle kirjallisesti ja liittää mukaan tarvittavat asiakirjat, oikeaksi todistetut jäljennökset tai muun aineiston.

2.   Nämä tiedot voivat olla sähköisessä muodossa, ja ne on tarpeen mukaan viipymättä vahvistettava kirjallisesti.

16 artikla

Poikkeukset avunantovelvollisuudesta

1.   Avunannosta voidaan kieltäytyä tai sen antamiselle voidaan asettaa edellytyksiä tai vaatimuksia, jos sopimuspuoli katsoo, että tämän sopimuksen mukainen avunanto:

a)

todennäköisesti vahingoittaa Kiinan kansantasavallan tai sellaisen Euroopan yhteisön jäsenvaltion täysivaltaisuutta, jolta on tämän sopimuksen perusteella pyydetty apua; tai

b)

todennäköisesti vahingoittaa yleistä järjestystä, turvallisuutta tai muita keskeisiä etuja, erityisesti 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa; tai

c)

loukkaa teollista, liike- tai ammattisalaisuutta.

2.   Pyynnön vastaanottanut viranomainen voi lykätä avun antamista, jos se katsoo avunannon häiritsevän vireillä olevia tutkimuksia, syytetoimia tai oikeuskäsittelyjä. Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on tällöin neuvoteltava pyynnön esittäneen viranomaisen kanssa sen selvittämiseksi, voidaanko apua antaa sen tarpeellisina pitämiä edellytyksiä tai vaatimuksia noudattaen.

3.   Jos pyynnön esittävä viranomainen pyytää apua, jota se ei itse voisi pyydettäessä antaa, se huomauttaa tästä seikasta pyynnössään. Pyynnön vastaanottanut viranomainen saa päättää, miten se vastaa tällaiseen pyyntöön.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyynnön vastaanottaneen viranomaisen päätös ja sen perustelut on ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle mahdollisimman nopeasti.

17 artikla

Tietojen vaihto ja luottamuksellisuus

1.   Kaikki tiedot, jotka annetaan missä tahansa muodossa tämän sopimuksen mukaisesti, ovat luonteeltaan luottamuksellisia tai rajoitettuun käyttöön tarkoitettuja riippuen kunkin sopimuspuolen alueella sovellettavista säännöistä. Niihin sovelletaan virka-asioita koskevaa salassapitovelvollisuutta ja niille on taattava tiedot vastaanottaneen sopimuspuolen asiaa koskevassa lainsäädännössä sekä yhteisön toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä samanlaisille tiedoille säädetty suoja.

2.   Henkilötietoja saa toimittaa ainoastaan, jos ne vastaanottava sopimuspuoli sitoutuu suojelemaan niitä vähintään samalla tavalla kuin tiedot toimittava sopimuspuoli suojelisi niitä kyseisessä tapauksessa. Se sopimuspuoli, joka voisi toimittaa tietoja, ei saa asettaa vaatimuksia, jotka ovat ankarampia kuin sen omalla oikeudenkäyttöalueella sovellettavat vastaavat vaatimukset. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen voimassa olevat sääntönsä, tarvittaessa myös yhteisön jäsenvaltioissa voimassa olevat säännökset.

3.   Mitkään tämän sopimuksen määräykset eivät estä tämän sopimuksen perusteella saatujen tietojen tai asiakirjojen käyttöä todisteina tullilainsäädännön vastaisten toimien toteamisen johdosta tuomioistuimissa vireille pantavissa hallinnollisissa menettelyissä. Tästä syystä sopimuspuolet voivat käyttää tämän sopimuksen määräysten mukaisesti saatuja tietoja ja tutkittuja asiakirjoja näyttönä todistusasiakirjoissa, kertomuksissa ja lausunnoissa sekä hallinnollisissa menettelyissä. Tällaisesta käytöstä ilmoitetaan tiedot toimittaneelle tai asiakirjat käyttöön antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.   Saatuja tietoja voidaan käyttää yksinomaan tässä sopimuksessa määrättyihin tarkoituksiin. Jos toinen sopimuspuoli haluaa käyttää tietoja muihin tarkoituksiin, sen on hankittava tiedot toimittaneelta tulliviranomaiselta kirjallinen ennakkosuostumus. Tietojen käytössä on tällöin noudatettava tämän viranomaisen asettamia rajoituksia.

5.   Jäljempänä 21 artiklan mukaisesti perustettu tulliyhteistyösekakomitea määrittää tarvittavat käytännön toimenpiteet tämän artiklan täytäntöön panemiseksi.

18 artikla

Asiantuntijat ja todistajat

Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virkamies voidaan valtuuttaa annetussa valtuutuksessa olevin rajoituksin esiintymään kuultavana asiantuntijana tai todistajana hallinnollisissa menettelyissä, jotka koskevat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvia asioita toisen sopimuspuolen alueella, ja esittämään esineitä, asiakirjoja tai niiden virallisesti oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, joita mahdollisesti tarvitaan näissä menettelyissä. Todistamis- tai kuulemispyynnössä on ilmoitettava selvästi, minkä hallinnollisen viranomaisen toimesta, minkä asian johdosta ja missä ominaisuudessa virkamiestä kuullaan.

19 artikla

Avunannosta aiheutuvat kustannukset

1.   Sopimuspuolet eivät vaadi toisiltaan mitään korvausta tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvista kustannuksista lukuun ottamatta tapauksen mukaan asiantuntijoiden ja todistajien sekä tulkkien ja kääntäjien kustannuksia silloin, kun nämä eivät ole julkishallinnon palveluksessa.

2.   Jos pyynnön täyttäminen aiheuttaisi huomattavia tai poikkeuksellisia kustannuksia, sopimuspuolten on neuvoteltava määritelläkseen, minkälaisin ehdoin pyyntö täytetään ja millä tavalla kustannuksista vastataan.

V OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

20 artikla

Täytäntöönpano

1.   Tämän sopimuksen täytäntöönpanosta vastaavat toisaalta Euroopan yhteisöjen komission tulliasioita käsittelevät virkamiehet ja soveltuvin osin Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaiset sekä toisaalta Kiinan kansantasavallan tulliviranomainen. Ne päättävät kaikista sopimuksen soveltamisessa tarvittavista käytännön toimenpiteistä ja järjestelyistä ottaen huomioon voimassa olevat erityisesti tietosuojaa koskevat säännöt. Ne voivat suositella toimivaltaisille elimille muutoksia, joita niiden käsityksen mukaan pitäisi tehdä tähän sopimukseen.

2.   Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään ja ilmoittavat sen jälkeen toisilleen tämän sopimuksen määräysten mukaisesti annetuista yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä.

21 artikla

Tulliyhteistyösekakomitea

1.   Perustetaan tulliyhteistyösekakomitea, joka muodostuu Kiinan kansantasavallan ja Euroopan yhteisön tulliviranomaisten edustajista. Tulliyhteistyösekakomitean kokoontumispaikasta ja -ajasta sekä asialistasta sovitaan yhdessä.

2.   Tulliyhteistyösekakomitean tehtävänä on muun muassa:

a)

huolehtia tämän sopimuksen asianmukaisesta toimivuudesta;

b)

tarkastella kaikkia sen soveltamisesta johtuvia kysymyksiä;

c)

toteuttaa tulliyhteistyön kannalta tarpeellisia toimenpiteitä tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisesti;

d)

vaihtaa näkemyksiä kaikista yhteistä etua koskevista tulliyhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien tulevat toimenpiteet ja niiden toteuttamiseksi käytettävissä olevat voimavarat;

e)

antaa suosituksia ratkaisuiksi, joilla edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden toteuttamista.

3.   Tulliyhteistyösekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Tulliyhteistyösekakomitea tiedottaa tarpeen mukaan Euroopan talousyhteisön ja Kiinan kansantasavallan välisen kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen 15 artiklalla perustetulle sekakomissiolle tähän sopimukseen liittyvistä toimista.

22 artikla

Voimaantulo ja voimassaoloaika

1.   Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

2.   Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti toiselle sopimuspuolelle. Sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona asiasta on ilmoitettu toiselle sopimuspuolelle. Ennen sopimuksen irtisanomista vastaanotettuihin avunpyyntöihin vastaaminen on kuitenkin saatettava päätökseen tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

23 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena espanjan, tšekin, tanskan, saksan, viron, kreikan, englannin, ranskan, italian, latvian, liettuan, unkarin, maltan, hollannin, puolan, portugalin, slovakian, slovenian, suomen ja ruotsin ja kiinan kielillä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

Tämän vakuudeksi asianmukaisesti valtuutetut allekirjoittajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Haagissa 8 päivänä joulukuuta 2004.

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Image

Image

Por el Gobierno de la República Popular China

Za vládu Činské lidové republiky

For Folkerepublikken Kinas regering

Im Namen der Regierung der Volksrepublik China

Hiina Rahvavabariigi valitsuse nimel

Για την κυβέρνηση της Λαϊκής Δημοκρατίας της Κίνας

For the Government of the People's Republic of China

Pour le gouvernement de la République populaire de Chine

Per il Governo della Repubblica popolare cinese

Kīnas Tautas Republikas vārdā

Kinijos Liaudies Respublikos Vyriausybės vardu

A Kínai Népköztársaság kormánya részéről

Voor de Regering van de Volksrepubliek China

W imieniu rządu Chińskiej Republiki Ludowej

Pelo Governo da República Popular da China

Za vládu Činskey ľudovej republiky

Za Vlado Ljudske republike Kitajske

Kiinan kansantasavallan hallituksen puolesta

På Folkrepubliken Kinas regerings vägnar

Image

Image


23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/27


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä joulukuuta 2004,

Euroopan yhteisön irtisanoutumisesta Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevasta yleissopimuksesta

(2004/890/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisö on sopimuspuolena Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevassa yleissopimuksessa (2) (Gdanskin yleissopimus).

(2)

Gdanskin yleissopimuksen 19 artiklassa määrätään sopimuspuolen irtisanoutumisesta yleissopimuksesta.

(3)

Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat vuoden 2003 liittymisasiakirjan 6 artiklan 12 kohdan mukaisesti velvollisia toteuttamaan tarvittavat toimet sanoutuakseen irti Gdanskin yleissopimuksesta 1 päivänä toukokuuta 2004 tai mahdollisimman pian sen jälkeen.

(4)

Kyseisten uusien jäsenvaltioiden irtisanoutumisen jälkeen yhteisö ja Venäjän federaatio ovat ainoat jäljelle jäävät Gdanskin yleissopimuksen sopimuspuolet, ja noin 95 prosenttia yleissopimuksen alueesta on yhteisön vesiä.

(5)

Kansainvälisen kalastusjärjestön ylläpitäminen kalastuksen hallintoa varten vesillä, jotka kuuluvat kokonaisuudessaan vain kahden osapuolen lainkäyttövaltaan, olisi suhteetonta ja tehotonta. Yhteisön olisi sen vuoksi sanouduttava irti Gdanskin yleissopimuksesta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Euroopan yhteisö sanoutuu irti Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevasta yleissopimuksesta.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään henkilö tai henkilöt, jolla tai joilla on valtuudet ilmoittaa Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen tallettajalle yhteisön irtisanoutumisesta kyseisestä yleissopimuksesta.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. VAN GEEL


(1)  Lausunto annettu 14. joulukuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 237, 26.8.1983, s. 4.


Komissio

23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/28


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä marraskuuta 2004,

kaupan esteitä koskevan tutkimusmenettelyn päättämisestä viinien tiettyihin maantieteellisiin merkintöihin liittyvien Kanadan harjoittamien kaupan käytäntöjen osalta (1)

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 4388)

(2004/891/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 (2) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

CIVB (Conseili Interprofessionel du vin de Bordeaux) jätti 6 päivänä joulukuuta 2001 neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94, jäljempänä ”asetus”, 4 artiklan mukaisen valituksen.

(2)

CIVB väitti, että yhteisön harjoittamaa Bordeaux- ja Médoc-viinin myyntiä Kanadassa haittasivat useat asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kaupan esteet eli ”kolmannen maan käyttöön ottamat tai harjoittamat kaupalliset käytännöt, joiden harjoittamisen oikeus kuuluu kansainvälisten kaupallisten sääntöjen soveltamisalaan”.

(3)

Väitetty este johtui Kanadan tavaramerkkilain muutoksesta C-57, jolla riistetään maantieteellisiltä merkinnöiltä Bordeaux ja Médoc se suoja, jonka WTO:n teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS-sopimuksen) määräykset antavat viinien maantieteellisille merkinnöille.

(4)

Komissio päätti, että valitus sisälsi riittävästi näyttöä tutkimusmenettelyn vireille panemiseksi. Asiaa koskeva ilmoitus julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä  (3).

(5)

Tutkimuksessa vahvistui valituksen tekijän oikeudellinen väite siitä, että Kanadan tavaramerkkilain muutos C-57 on ristiriidassa TRIPS-sopimuksen 23 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 24 artiklan 3 kohdan (ns. aiemman suojan heikentämiskielto) kanssa ja että nämä rikkomiset eivät ole perusteltavissa TRIPS-sopimuksen 24 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla.

(6)

Tutkimuksessa vahvistettiin myös, että muutoksesta C-57 on vaarassa aiheutua asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa ja 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja epäsuotuisia kauppaan kohdistuvia vaikutuksia valituksen tekijälle.

(7)

Asetuksella perustettu neuvoa-antava komitea tarkasteli 12 päivänä helmikuuta 2003 tutkimusmenettelyn loppukertomusta.

(8)

Komissio parafoi 24 päivänä huhtikuuta 2003 Kanadan kanssa viinien ja väkevien alkoholijuomien kauppaa koskevan kahdenvälisen sopimuksen, jonka mukaan erityisesti Kanadassa yleisniminä pidetyt nimitykset, ”Bordeaux”, ”Médoc” ja ”Medoc” mukaan luettuina, poistetaan lopullisesti luettelosta sopimuksen voimaan tullessa.

(9)

Heinäkuun 9 päivänä 2003 komissio päätti keskeyttää (4) tutkimusmenettelyn tarkoituksenaan tutkimuksen päättäminen heti kun Kanada on tosiasiallisesti poistanut edellä mainitut nimitykset muutoksen C-57 yleisnimien luettelosta.

(10)

Heinäkuun 30 päivänä 2003 neuvosto hyväksyi Euroopan yhteisöjen puolesta Kanadan kanssa tehdyn viinien ja väkevien alkoholijuomien kauppaa koskevan kahdenvälisen sopimuksen (5). Kahdenvälinen sopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004 (6).

(11)

Kanada on poistanut tavaramerkkilain 11.18. §:n 3 ja 4 momentin muuttamisesta annetulla asetuksella (7), nimitykset ”Bordeaux”, ”Médoc” ja ”Medoc” muutoksen C-57 yleisnimien luettelosta.

(12)

Sen vuoksi on aiheellista päättää tutkimusmenettely,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

Päätetään kaupan esteitä koskeva tutkimusmenettely viinien tiettyjen maantieteellisiin merkintöihin liittyvien Kanadan harjoittamien kaupan käytäntöjen osalta.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 2004.

Komission puolesta

Pascal LAMY

Komission jäsen


(1)  Kumoaa ja korvaa komission päätöksen 2004/806/EY (EUVL L 354, 30.11.2004, s. 30).

(2)  EYVL L 349, 31.12.1994, s. 71. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 356/95 (EYVL L 41, 23.2.1995, s. 3).

(3)  EYVL C 124, 25.5.2002, s. 6.

(4)  EUVL L 170, 9.7.2003, s. 29.

(5)  EUVL L 35, 6.2.2004, s. 1.

(6)  Kahdenvälisen sopimuksen 41 artiklan mukaan: ”Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisen päivänä, jona sopimuspuolet ovat vaihtaneet diplomaattinootit, joissa varmistetaan, että ne ovat saattaneet päätökseen tämän sopimuksen voimaantuloa varten tarvittavat menettelynsä”. EY:n nootti toimitettiin 16 päivänä syyskuuta 2003 ja Kanadan vastaus 26 päivänä huhtikuuta 2004.

(7)  Teollisuusministeriö julkaisi 5 päivänä toukokuuta 2004 Kanadan virallisen lehden (Canada Gazette) II osassa asetuksen tavaramerkkilain 11.18 §:n 3 ja 4 momentin muuttamisesta. Asetus on voimassa rekisteröintipäivästä eli 22 päivästä huhtikuuta 2004 alkaen.


23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/30


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä joulukuuta 2004,

päätöksen 2004/614/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse lintuinfluenssaan liittyvien suojatoimenpiteiden soveltamisajasta Etelä-Afrikassa

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 5011)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/892/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista ja direktiivien 89/662/ETY, 90/425/ETY ja 90/675/ETY muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/496/ETY (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY (2) ja erityisesti sen 22 artiklan 6 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio hyväksyi Etelä-Afrikan tasavallassa esiintyvään erittäin patogeeniseen lintuinfluenssaan liittyvistä suojatoimenpiteistä 24 päivänä elokuuta 2004 tekemällään päätöksellä 2004/614/EY (3) lintuinfluenssaan liittyviä suojatoimenpiteitä sileälastaisten lintujen parvissa Etelä-Afrikassa.

(2)

Sileälastaisten lintujen hävittämisen ja tartuntatilojen desinfioinnin jälkeen olisi kuluttava vähintään kuusi kuukautta ennen kuin sileälastaisten lintujen lihan ja niiden munien tuonti Etelä-Afrikasta yhteisöön voidaan jälleen sallia. Tilanne huomioon ottaen olisi jo hyväksyttyjä suojatoimenpiteitä jatkettava.

(3)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2004/614/EY 7 artiklassa oleva päivämäärä ”1 päivään tammikuuta 2005” päivämäärällä ”31 päivään maaliskuuta 2005”.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2004.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 882/2004 (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).

(3)  EUVL L 275, 25.8.2004, s. 20.


23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/31


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä joulukuuta 2004,

Secale cereale -lajin sellaisten siementen tilapäisestä kaupan pitämisestä, jotka eivät täytä neuvoston direktiivin 66/402/ETY vaatimuksia

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 5027)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/893/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viljakasvien siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston direktiivin 66/402/ETY (1) ja erityisesti sen 17 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Latviassa ei ole saatavilla sen tarpeisiin nähden riittävästi kansallisiin sääoloihin soveltuvia rukiin (Secale cereale) talvilajikkeiden siemeniä, jotka täyttävät direktiivin 66/402/ETY vaatimukset vahingollisen organismin Claviceps purpurea esiintymisen osalta.

(2)

Tämän lajin siementen kysyntää ei ole mahdollista kattaa tyydyttävästi sellaisilla muista jäsenvaltioista tai kolmansista maista tuotavilla siemenillä, jotka täyttävät kaikki direktiivissä 66/402/ETY säädetyt vaatimukset.

(3)

Näin ollen olisi sallittava väljemmät vaatimukset täyttävien tämän lajin siementen kaupan pitäminen Latviassa 30 päivään marraskuuta 2004 asti.

(4)

Lisäksi tällaisten siementen – riippumatta siitä, onko ne korjattu jäsenvaltiossa vai kolmansissa maissa siemenviljelmillä tehtyjen viljelystarkastusten vastaavuudesta ja kolmansissa maissa tuotettujen siementen vastaavuudesta 16 päivänä joulukuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/17/EY (2) kattamassa kolmannessa maassa – kaupan pitäminen olisi sallittava muissa jäsenvaltioissa, jotka pystyvät toimittamaan Latvialle tämän lajin siemeniä.

(5)

Latvian olisi toimittava koordinoijina ja varmistettava, että tämän päätöksen nojalla sallittu kokonaismäärä ei ylitä tässä päätöksessä vahvistettua enimmäismäärää.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhanviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Sallitaan tämän päätöksen liitteessä vahvistetuin edellytyksin talvirukiinsiementen, jotka eivät täytä direktiivissä 66/402/ETY vahvistettuja vaatimuksia vahingollisen organismin Claviceps purpurea esiintymisen osalta, kaupan pitäminen yhteisössä 30 päivään marraskuuta 2004 asti, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)

Claviceps purpurea -torajyvien tai niiden osasten enimmäismäärä luokkaan ”perussiemenet” tai ”varmennetut siemenet” kuuluvista siemenistä otetussa 500 gramman näytteessä on 15;

b)

virallisessa etiketissä ilmoitetaan direktiivin 66/402/ETY 2 artiklan 1 kohdan E alakohdan d alakohdan mukaisesta virallisesta siemenkokeesta laaditussa selosteessa ilmoitettu Claviceps purpurea -torajyvien tai niiden osasten lukumäärä;

c)

siemenet on saatettava ensimmäisen kerran markkinoille tämän päätöksen 2 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Siementoimittajan, joka haluaa saattaa 1 artiklassa tarkoitettuja siemeniä markkinoille, on osoitettava lupahakemus sille jäsenvaltiolle, johon kyseinen toimittaja on sijoittautunut.

Kyseisen jäsenvaltion on annettava toimittajalle lupa saattaa siemenet markkinoille, paitsi jos

a)

sillä on riittävä syy epäillä, ettei toimittaja pysty saattamaan markkinoille sitä määrää siemeniä, jota varten se on hakenut lupaa; tai

b)

siementen, joiden kaupan pitäminen sallitaan kyseisen poikkeuksen nojalla, kokonaismäärä ylittää liitteessä vahvistetun enimmäismäärän.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava toisilleen tämän päätöksen soveltamiseksi tarvittavaa hallinnollista apua.

Koordinoivana jäsenvaltiona toimii Latvia, jotta voidaan varmistaa, että sallittu kokonaismäärä ei ylitä liitteessä vahvistettua enimmäismäärää.

Kun jäsenvaltio saa 2 artiklan mukaisen lupahakemuksen, sen on välittömästi ilmoitettava koordinoivalle jäsenvaltiolle määrä, jota hakemus koskee. Koordinoivan jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle, ylittyisikö enimmäismäärä, jos lupa myönnettäisiin.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille tämän päätöksen mukaisesti kaupan pitämistä koskevan luvan saaneiden siementen määrät.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2004.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL 125, 11.7.1966, s. 2309/66. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/61/EY (EUVL L 165, 3.7.2003, s. 23).

(2)  EYVL L 8, 14.1.2003, s. 10. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2003/403/EY (EUVL L 141, 7.6.2003, s. 23).


LIITE

Laji

Lajike

Enimmäis-määrä

(tonnia)

Secale cereale

Kaupo, Puhovčanka, Valdai

800


23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/33


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä joulukuuta 2004,

Triticum aestivum -lajin sellaisten siementen tilapäisestä kaupan pitämisestä, jotka eivät täytä neuvoston direktiivin 66/402/ETY vaatimuksia

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 5028)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/894/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viljakasvien siementen pitämisestä kaupan 14 päivänä kesäkuuta 1966 annetun neuvoston direktiivin 66/402/ETY (1) ja erityisesti sen 17 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tanskassa ei ole saatavilla sen tarpeisiin nähden riittävästi kansallisiin sääoloihin soveltuvia vehnän (Triticum aestivum) talvilajikkeiden siemeniä, jotka täyttävät direktiivin 66/402/ETY vaatimukset itävyyden osalta.

(2)

Tämän lajin siementen kysyntää ei ole mahdollista kattaa tyydyttävästi sellaisilla muista jäsenvaltioista tai kolmansista maista tuotavilla siemenillä, jotka täyttävät kaikki direktiivissä 66/402/ETY säädetyt vaatimukset.

(3)

Näin ollen olisi sallittava väljemmät vaatimukset täyttävien tämän lajin siementen kaupan pitäminen Tanskassa 30 päivään marraskuuta 2004 asti.

(4)

Lisäksi tällaisten siementen – riippumatta siitä, onko ne korjattu jäsenvaltiossa vai kolmansissa maissa siemenviljelmillä tehtyjen viljelystarkastusten vastaavuudesta ja kolmansissa maissa tuotettujen siementen vastaavuudesta 16 päivänä joulukuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2003/17/EY (2) kattamassa kolmannessa maassa – kaupan pitäminen olisi sallittava muissa jäsenvaltioissa, jotka pystyvät toimittamaan Tanskalle tämän lajin siemeniä.

(5)

Tanskan olisi toimittava koordinoijina ja varmistettava, että tämän päätöksen nojalla sallittu kokonaismäärä ei ylitä tässä päätöksessä vahvistettua enimmäismäärää.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhanviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Sallitaan tämän päätöksen liitteessä vahvistetuin edellytyksin talvivehnänsiementen, jotka eivät täytä direktiivissä 66/402/ETY vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia itävyyden osalta, kaupan pitäminen yhteisössä 30 päivään marraskuuta 2004 asti, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)

itävyys on vähintään 75 prosenttia puhtaista siemenistä;

b)

virallisessa etiketissä ilmoitetaan direktiivin 66/402/ETY 2 artiklan 1 kohdan F alakohdan d alakohdan ja 2 artiklan 1 kohdan G alakohdan d alakohdan mukaisesta virallisesta siemenkokeesta laaditussa selosteessa ilmoitettu itävyys;

c)

siemenet on saatettava ensimmäisen kerran markkinoille tämän päätöksen 2 artiklan mukaisesti.

2 artikla

Siementoimittajan, joka haluaa saattaa 1 artiklassa tarkoitettuja siemeniä markkinoille, on osoitettava lupahakemus sille jäsenvaltiolle, johon kyseinen toimittaja on sijoittautunut.

Kyseisen jäsenvaltion on annettava toimittajalle lupa saattaa siemenet markkinoille, paitsi jos

a)

sillä on riittävä syy epäillä, ettei toimittaja pysty saattamaan markkinoille sitä määrää siemeniä, jota varten se on hakenut lupaa; tai

b)

siementen, joiden kaupan pitäminen sallitaan kyseisen poikkeuksen nojalla, kokonaismäärä ylittää liitteessä vahvistetun enimmäismäärän.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava toisilleen tämän päätöksen soveltamiseksi tarvittavaa hallinnollista apua.

Koordinoivana jäsenvaltiona toimii Tanska, jotta voidaan varmistaa, että sallittu kokonaismäärä ei ylitä liitteessä vahvistettuja enimmäismääriä.

Kun jäsenvaltio saa 2 artiklan mukaisen lupahakemuksen, sen on välittömästi ilmoitettava koordinoivalle jäsenvaltiolle määrä, jota hakemus koskee. Koordinoivan jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava ilmoituksen tehneelle jäsenvaltiolle, ylittyisikö enimmäismäärä, jos lupa myönnettäisiin.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille tämän päätöksen mukaisesti kaupan pitämistä koskevan luvan saaneiden siementen määrät.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2004.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL 125, 11.7.1966, s. 2309/66. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/61/EY (EUVL L 165, 3.7.2003, s. 23).

(2)  EYVL L 8, 14.1.2003, s. 10. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2003/403/EY (EUVL L 141, 7.6.2003, s. 23).


LIITE

Laji

Lajike

Enimmäismäärä (tonnia)

Triticum aestivum

Abika, Bill, Elvis, Globus, Grommit, Hattrick, Opus, Robigus, Senat, Smuggler, Solist, Tulsa, Tritex

45 000


Oikaisuja

23.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 375/35


Oikaistaan neuvoston asetus (EY) N:o 226/2004, annettu 10 päivänä helmikuuta 2004, tiettyjä maataloustuotteita koskevien yhteisön autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 2505/96 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 39, 11. helmikuuta 2004 )

Sivulla 5, liitteen I kolmannessa sarakkeessa ”Taric-koodi”, D-ksyloosiin viittaava järjestysnumero 09.2945:

korvataan:

”10”

seuraavasti:

”20”.