ISSN 1977-1053 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 53 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
61. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
II Tiedonannot |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2018/C 53/01 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia M.8695 – PSA/TIL/PPIT) ( 1 ) |
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2018/C 53/02 |
||
2018/C 53/03 |
||
|
JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET |
|
2018/C 53/04 |
|
V Ilmoitukset |
|
|
KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
Euroopan komissio |
|
2018/C 53/05 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.8714 – P7S1 / TF1 / Mediaset / Channel 4 Group / EBX) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
|
MUUT SÄÄDÖKSET |
|
|
Euroopan komissio |
|
2018/C 53/06 |
||
2018/C 53/07 |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
Euroopan komissio
13.2.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 53/1 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen
(Asia M.8695 – PSA/TIL/PPIT)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2018/C 53/01)
Komissio päätti 6. helmikuuta 2018 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen sisämarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa ainoastaan englanniksi, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla
— |
komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot, |
— |
sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi) asiakirjanumerolla 32018M8695. EUR-Lex on Euroopan unionin oikeuden online-tietokanta. |
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
Euroopan komissio
13.2.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 53/2 |
Euron kurssi (1)
12. helmikuuta 2018
(2018/C 53/02)
1 euro =
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,2263 |
JPY |
Japanin jeniä |
133,23 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4458 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,88600 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
9,9195 |
CHF |
Sveitsin frangia |
1,1503 |
ISK |
Islannin kruunua |
125,40 |
NOK |
Norjan kruunua |
9,7475 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
CZK |
Tšekin korunaa |
25,358 |
HUF |
Unkarin forinttia |
311,97 |
PLN |
Puolan zlotya |
4,1748 |
RON |
Romanian leuta |
4,6524 |
TRY |
Turkin liiraa |
4,6648 |
AUD |
Australian dollaria |
1,5645 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,5427 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
9,5892 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,6918 |
SGD |
Singaporen dollaria |
1,6256 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 328,30 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
14,6721 |
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
7,7604 |
HRK |
Kroatian kunaa |
7,4525 |
IDR |
Indonesian rupiaa |
16 722,75 |
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,8368 |
PHP |
Filippiinien pesoa |
63,730 |
RUB |
Venäjän ruplaa |
71,0851 |
THB |
Thaimaan bahtia |
38,874 |
BRL |
Brasilian realia |
4,0415 |
MXN |
Meksikon pesoa |
22,8364 |
INR |
Intian rupiaa |
78,8940 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
13.2.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 53/3 |
Komission tiedote tämänhetkisistä valtiontuen takaisinperintäkoroista sekä viite- ja diskonttokoroista jokaiselle 28 jäsenvaltiolle 1. maaliskuuta 2018 lähtien
(Julkaistu 21. huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1) 10 artiklan mukaisesti)
(2018/C 53/03)
Peruskorot on laskettu viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevan komission tiedonannon (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) mukaisesti. Viitekoron käytöstä riippuen tämän tiedonannon mukaisesti määritellyt marginaalit on vielä lisättävä peruskorkoon. Diskonttokoron osalta tämä tarkoittaa sitä, että peruskorkoon on lisättävä 100 peruspisteen marginaali. Asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta 30. tammikuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 271/2008 säädetään, että erillisiä päätöksiä lukuun ottamatta myös takaisinperintäkorko lasketaan lisäämällä 100 peruspistettä peruskorkoon.
Muutetut korot on lihavoitu.
Edellinen taulukko on julkaistu EUVL:ssa C 14, 16.1.2018, s. 3.
Alkamispäivä |
Päättymispäivä |
AT |
BE |
BG |
CY |
CZ |
DE |
DK |
EE |
EL |
ES |
FI |
FR |
HR |
HU |
IE |
IT |
LT |
LU |
LV |
MT |
NL |
PL |
PT |
RO |
SE |
SI |
SK |
UK |
1.3.2018 |
… |
-0,18 |
-0,18 |
0,65 |
-0,18 |
0,95 |
-0,18 |
0,02 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
0,54 |
0,09 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
1,85 |
-0,18 |
2,21 |
-0,42 |
-0,18 |
-0,18 |
0,73 |
1.2.2018 |
28.2.2018 |
-0,18 |
-0,18 |
0,65 |
-0,18 |
0,75 |
-0,18 |
0,02 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
0,54 |
0,09 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
1,85 |
-0,18 |
2,21 |
-0,42 |
-0,18 |
-0,18 |
0,73 |
1.1.2018 |
31.1.2018 |
-0,18 |
-0,18 |
0,65 |
-0,18 |
0,75 |
-0,18 |
0,02 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
0,54 |
0,13 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
-0,18 |
1,85 |
-0,18 |
1,89 |
-0,42 |
-0,18 |
-0,18 |
0,73 |
JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET
13.2.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 53/4 |
Likvidaatiomenettely
Päätös seuraavaa yritystä koskevan likvidaatiomenettelyn aloittamisesta: Rapid life životná poisťovňa, a.s., virallinen osoite: Garbiarska 2, 040 71 Košice, yritysrekisterinumero: 31 690 904
(Ilmoituksen julkaiseminen vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY 280 artiklan nojalla)
(2018/C 53/04)
Vakuutusyritys |
Rapid life životná poisťovňa, a.s., virallinen osoite:
Yritysrekisterinumero: 31 690 904 |
|||
Päätöksen päiväys, voimaantuloajankohta ja laji |
Konkurssiinasettamispäätös 23. tammikuuta 2018 |
|||
Toimivaltaiset viranomaiset |
Alueellinen tuomioistuin Košice I, virallinen osoite:
|
|||
Valvontaviranomainen |
Slovakian keskuspankki, pääkonttori, virallinen osoite:
|
|||
Nimetty hallinnonhoitaja |
Varatuomari Dana Husťáková, toimipaikan osoite:
Hallinnonhoitajan viitenumero: S738 |
|||
Sovellettava laki |
Slovakian tasavallan laki 7/2005 konkurssista, saneerauksesta ja eräiden lakien muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna |
V Ilmoitukset
KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT
Euroopan komissio
13.2.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 53/5 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia M.8714 – P7S1 / TF1 / Mediaset / Channel 4 Group / EBX)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2018/C 53/05)
1. |
Komissio vastaanotti 2. helmikuuta 2018 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä. Ilmoitus koskee seuraavia yrityksiä:
ProSiebenSat.1 Media SE, Television francaise 1 SA, Mediaset SpA ja Channel Four Television Corporation hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yrityksessä yrityksessä European Broadcaster Exchange (EBX) Limited. Keskittymä toteutetaan ostamalla osakkeita. |
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — ProSiebenSat.1 Media SE: Saksan suurimpiin kuuluvan maksuttoman televisioverkon holdingyhtiö, joka toimii myös multimedian ja tuotteistamisen aloilla; — Television francaise 1 SA: Ranskan suurimpiin kuuluvan maksuttomia ja maksullisia televisiolähetyksiä tarjoavan verkon holdingyhtiö, joka harjoittaa monia audiovisuaalialaan liittyviä toimintoja; — Mediaset SpA: Italian ja Espanjan suurimpiin kuuluvan maksuttomia ja maksullisia televisiolähetyksiä tarjoavan verkon holdingyhtiö, joka harjoittaa monia audiovisuaalialaan liittyviä toimintoja; — Channel Four Television Corporation: Yhdistyneen kuningaskunnan suurimpiin kuuluvan televisioverkon holdingyhtiö, joka on julkisessa omistuksessa oleva, kaupallisesti rahoitettu julkisen palvelun yleisradioyhtiö; — European Broadcaster Exchange (EBX) Limited: yritys markkinoi ja myy kansainvälisesti videomainostilaa sellaisia mainoksia varten, joita lähetetään ennen digitaalisen median (esimerkiksi verkkosivut ja älypuhelinten tai äly-tv:n sovellukset) kautta esitettävää videosisältöä, samaan aikaan videosisällön kanssa tai sen jälkeen. |
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2). |
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautuksissa on aina käytettävä seuraavaa viitettä: M.8714 – P7S1 / TF1 / Mediaset / Channel 4 Group / EBX Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse, faksilla tai postitse. Yhteystiedot:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”sulautuma-asetus”).
(2) EUVL C 366, 14.12.2013, s. 5.
MUUT SÄÄDÖKSET
Euroopan komissio
13.2.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 53/7 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen
(2018/C 53/06)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
”ΑΓΚΙΝΆΡΑ ΙΡΊΩΝ” (AGKINARA IRION)
EU-nro: PGI-GR-02293 – 24.2.2017
SAN ( ) SMM ( X )
1. Nimi (nimet)
”Αγκινάρα Ιρίων” (Agkinara Irion)
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa
Kreikka
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus
3.1 Tuotelaji
Luokka 1.6: Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta
Suojattu maantieteellinen merkintä ”Agkinara Irion” tarkoittaa paikallista latva-artisokkalajia Prasini tou Argous tai Argitiki, joka kuuluu asterikasvien heimoon (Asteracea) Cynara scolymus L. -lajikkeeseen.
Tuoreen Agkinara Irionin muista lajeista erottaviin ominaispiirteisiin kuuluvat seuraavat:
— |
tiiviit ja sylinterimäiset kukinnot, joiden yläosassa on tunnusmainen aukko |
— |
kukinnon vähimmäiskorkeus on 10 cm ja sen vaakasuora halkaisija on vähintään 8 cm |
— |
uloimmat suojuslehdet: vihreät, joissa on mehevä kanta ja pyöreät haarautuvat päät, joissa joko ei ole oasta tai joissa on joskus pienikokoinen oas |
— |
sisemmät suojuslehdet, joiden väri vaihtelee asteittain vaaleanvihreästä keltaiseen ja violettiin lehden keskellä heikentyen vaaleankeltaisiksi haituviksi |
— |
kiinteä lieriömäinen varsi, jonka pituus on ≤ 40 cm ja halkaisija 1–4 cm |
— |
kukinnot ovat pehmeät, ja suojuslehtien kannat ja kiekon muotoinen kukkapohjus ovat meheviä, herkullisia ja erityisen makeita, ja ne voidaan kuluttaa kypsentämättöminä. |
3.3 Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)
—
3.4 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella
Agkinara Irionin kaikkien tuotantovaiheiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.
3.5 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt
—
3.6 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt
—
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus
Yksilöity maantieteellinen alue, jolla tuotetaan Agkinara Irionia, on muodoltaan kolmiomainen: se rajoittuu yhdeltä sivulta mereen ja kahdelta muulta vuorijonojen päihin. Alueella ovat Karnezaiikan ja Irian paikallisyhteisöt ja Kandian asutuskeskus, jotka kuuluvat hallinnollisesti Nafplion kuntaan.
Alue käsittää kaksi tasankoa, 1 000 hehtaarin kokoinen Irian tasanko ja 250 hehtaarin kokoinen Kandian tasanko Argoliin alueyksikön kaakkoisosassa, ja niitä erottaa matala kalkkikivisola (Lykalona). Maantieteellisen alueen luonnollisia rajoja ovat Arachnaio-vuoren juurella olevat kukkulat pohjoisessa ja koillisessa, Didymo-vuori etelässä ja kaakossa sekä Argoliinlahti lännessä.
Kaksi tasankoa on lounaan suuntaisia, ja ensimmäisen läpi kulkee Karnezaaiko- tai Dipotamos-puro ja toisen Kandia-puro. Purot virtaavat idästä länteen ja sen jälkeen mereen.
5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Luonnonoloihin liittyvät tekijät
Lähtöaineksen ja yksilöidyn maantieteellisen alueen erityisen maantieteelliseen mikroilmaston ansiosta voidaan tuottaa korkealaatuinen varhaissato.
Maaperä on hedelmällistä tasankojen halki virtaavien purojen lietteen ansiosta. Maa, jolla Agkinara Irionia viljellään, kuuluu entisolien laajaan maannosluokkaan (äskettäin muodostunut maannos, josta ei ole vielä kehittynyt erillistä kerrostumaa). Suurin osa maasta on hiekkapitoista savimultaa tai savipitoista hiesua.
Sen on hyvin hedelmällistä, ja sen syvyys vaihtelee 50–150 cm välillä, mikä suosii artisokan syvää juuristoa. Maaperä on muodostunut hiljattain, sen rakenne on keskinkertainen, ja luonnollinen vedenpoisto on hiekkaisen soran ansiosta hyvä. Maaperässä on paljon kalsiumia ja runsaasti magnesiumia. Korkea magnesiumpitoisuus auttaa säilyttämään näiden rannikon maiden rakenteen, koska magnesium pyrkii syrjäyttämään maaperän natriumin, joten Agkinara Irionia voidaan viljellä myös alueilla, joilla maaperän suolapitoisuus on korkea. Maa on tasaista, ja sen kaltevuus on 0–3 prosenttia.
Ilmasto on välimerellinen, eli lämmin ja kuiva, ja talvet ovat erittäin leudot.
Ilmasto-olosuhteita suosivat Argoliinlahden läheisyys, koska tämä tasoittaa äärilämpötiloja. Ylimmät lämpötilat ovat siten alhaisempia kesällä ja alimmat korkeampia talvella. Vuoden keskilämpötila on 18,5 °C, keskimääräinen alin lämpötila on 10,2 °C ja keskimääräinen ylin lämpötila 28,2 °C. Hallat ovat harvinaisia talvella alueen geomorfologisten ominaisuuksien vuoksi. Ympäröivät vuodet suojaavat viljeltävää aluetta talvella kylmiltä pohjoistuulilta, ja yleensä mereltä puhaltavat etelätuulet.
Alue on lounaan suuntainen, vuosittainen aurinkosäteily on noin 337,0 cal/cm2, ja aurinko paistaa keskimäärin yli 2 500 tuntia vuodessa.
Vuotuinen sademäärä on noin 400 mm, ja kesällä ja syksyllä ei sada usein ollenkaan.
Nämä olosuhteet ovat aikaiselle sadolle hyvin suotuisat, ja niiden ansiosta kasvit voivat menestyä ja tuottaa mahdollisimman suuren sadon talvikuukausina.
Inhimilliset tekijät
Inhimilliset tekijät ovat varhain korjattavan sadon tuotannossa erityisen tärkeät. Tuottajat ovat kehittäneet viljelymenetelmiä, joiden ansiosta Agkinara Irion antaa sadon yhä aikaisemmin. Näihin kuuluvat emokasvien huolellinen valinta uutta satoa varten, tietynlainen istutusväli, ajoitus ja kastelu sekä versojen harventaminen.
Tuotteen erityisyys
Agkinara Irionin erityispiirre on sen erittäin varhaisesta sadosta ja tunnusomaisesta makeasta mausta peräisin oleva maine.
Ensimmäinen sato syksyn puolivälissä tarjoaa sille etua, koska se on ainoa markkinoilla saatavilla oleva artisokka. Lisäksi tuotetta on talvikuukausina saatavilla ja markkinoilla suuria määriä, minkä vuoksi se tunnetaan laajalti.
Leuto ilmasto sekä tasankojen maantieteellisestä sijainnista ja lounaan suunnasta johtuva aurinkoisten tuntien runsaus suosii varhaista sadonkorjuuta. Sateen puutetta kesäkuukausina voidaan hallita kasvukauden alussa kastelun avulla, ja tuotanto alkaa siksi syksyllä. Kylmistä tuulista johtuvaa hallaa ei esiinny meren läheisyyden ja tasankoja suojaavien kukkuloiden vuoksi, joten talvet ovat melko leutoja. Agkinara Irion voi siksi menestyä ja tuottaa mahdollisimman suuren sadon talvikuukausina.
Agkinara Irionin erityispiirteenä ovat myös maistuvuus ja erityisesti makeus. Nämä aistinvaraiset ominaisuudet johtuvat hiilihydraattien muodostumisesta ja varastoitumisesta, eli polysakkarideista erilaistumisen ja kypsymisen aikaan varhain syksyllä, kun aurinkosäteily on voimakasta.
Hiilihydraattien varastoitumista edistää tasankojen lounaan suuntainen sijainti, jonka vuoksi kasvit saavat paljon auringonvaloa.
Näitä ominaisuuksia tehostetaan ihmisten suorittamilla toimilla, kuten kuivuutta sietävien kasvien huolellinen valinta, jotta Agkinara Irionin tuottamiseen käytettyä paikallista lajiketta suojellaan.
Varhaista satoa varten käytetyt tekniikat on kehitetty paikallisten tuottajien vuosia kestäneen havainnoinnin ja huolellisen toiminnan avulla. Ne ovat siirtyneet sukupolvelta toiseen, ja näin on voitu tuottaa korkealaatuinen tuote, jota saadaan markkinoilla varhain syksyllä ja joka hallitsee markkinoita talven loppuun asti lähestulkoon kattaen kotimaisen kulutuksen.
Alueen geomorfologia, paikallinen maaperä ja ilmasto-olosuhteet sekä perinteisen viljelymenetelmän säilyttäminen ovat tekijöitä, jotka edistävät Agkinara Irionin varhaista korjuuta, makua ja maittavuutta sekä muita laatuominaisuuksia, mitkä tekevät siitä tunnetun ja antavat sille lisäarvoa.
Aikakausilehdessä Froutonea, numero 169 (julkaistu helmikuussa 2013), viitataan Agkinara Irionin varhaiseen korjuuseen ja kuvataan Prasini tou Argous tai Argitiki-lajiketta seuraavasti ”… Kyse on Argoliin alueen sekä Peloponnesoksen muiden alueiden ja Kreetan yleisimmästä lajikkeesta, joka tuottaa sadon varhain, ja sato on runsas. Se tuottaa kukintoja marraskuusta lähtien (Iriassa lokakuun lopusta lähtien)…”
Agkinara Irion ominaisuudet mainitaan usein tiedotusvälineiden artikkeleissa.
Erityisesti sanomalehden Ta Nea tis Argolidas20. toukokuuta 2002 ilmestyneessä artikkelissa todettiin, että ”… Ateenan maatalouskorkeakoulun Christos Olympios mainitsi niiden ravitsemukselliset ja lääketieteelliset ominaisuudet ja huomautti, että Agkinara Irionin kukinnon syötävässä osassa on runsaasti proteiineja, hiilihydraatteja, C-vitamiinia, suoloja ja selluloosaa…”
Toinen viittaus esitettiin Argoliin sanomalehden Politistika [Kulttuuri] 17. maaliskuuta 2010 ilmestyneessä artikkelissa: ”tapahtuman aikana Turkista, Kyproksesta ja luonnollisesti Kreikasta peräisin olevat ammattikokit, jotka edustivat elimiä, jotka ovat Conservatoire international des cuisines méditerranéennes -verkoston [Välimeren ruokakulttuuria ylläpitävä kansainvälinen verkosto] jäseniä, osoittavat omalla ammattitaidollaan ja kokemuksellaan, miten Agkinara Irionin kaltainen erinomainen ja herkullinen tuote tarjoaa gastronomisen nautinnon.”
Tuotteen maineella on läheinen side Irian alueen taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuurielämään.
Tästä ovat osoituksena vakiintuneet vuosittaiset festivaalit, työpajat, monet tapahtumat ja tilaisuudet, keittiötaitoihin liittyvät kilpailut, maininnat painetuissa ja verkkojulkaisuissa, radiossa ja televisiossa, kirjoissa, aikakausilehdissä ja keittiöohjelmissa, maatalousalan lehdissä ja paikallisten ravintoloiden menyissä.
Kreikan ensimmäinen seminaari Agkinara Irionin kasvattamisesta ja sen mahdollisuuksista järjestettiin Iriassa toukokuussa 2002, ja siihen osallistui arvovaltaisia italialaisia ja kreikkalaisia tutkijoita.
Marraskuussa 2007 La Città del Carciofon [”Artisokkakaupunki”], artisokkakaupan edistämistä varten perustetun kansainvälisen yhdistyksen valtuuskunta vieraili Iriassa Italian Ladispolista. Vierailun tarkoitus oli perustaa tiedonvaihtofoorumi tuotteesta ja luoda ystävälliset suhteet artisokkaa tuottavien maiden välille sekä edistää matkailua.
Vuoden 2010 toukokuussa Iriassa pidettiin ensimmäinen artisokkaa koskeva ruokakulttuurifestivaali, jossa itäiseltä Välimereltä peräisin olevat keittiömestarit (jotka olivat Conservatoire international des cuisines méditerranéennes -verkoston jäseniä) valmistivat Agkinara Irionista ruokalajeja ja käyttivät taitoaan ja kokemustaan esitelläkseen paikallisen tuotteen erityislaatuisuutta ja makua.
Tuotteen mainetta korostetaan painetuissa ja verkkojulkaisuissa, ja siitä julkaistaan usein artikkeleita laajalevikkisissä ruoanlaittoon erikoistuneissa aikakausilehdissä ja suurten televisiokanavien ruoanlaitto-ohjelmissa. Tunnettu keittiömestari Ilias Mamalakis kirjoittaa verkossa julkaistussa reseptissään: ”Agkinara Irion, Irian artisokat ovat syystäkin kuuluisia. Niitä kannattaa etsiä paikallisilta toreilta, sillä ne ovat herkullisia.” Maatalousalan ja ammattilehdissä julkaistaan säännöllisesti uutisia kasvin markkinaosuudesta, hintakehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä.
Agkinara Irionia käytetään laajalti paikallisissa perinteisissä ruokalajeissa, mikä voidaan panna merkille Niki Tsekouran kirjan Agkinara, o thisavros tis gis ton Irion [Artisokka, Irian maan aarre] (julkaistu vuonna 2013) monissa resepteissä. Paikallisissa ravintoloissa tarjotaan kävijöille monenlaisia artisokkaruokalajeja, ja tämä edistää osaltaan paikallisen matkailutuotteen erityislaatuisuutta.
Agkinara Irionin merkitystä alueelle kuvaa Kandian ja Irian matkailuyhdistyksen symboli, joka on artisokka, ja Irian maatalousosuuskunnan virallisessa leimassa on tyylitelty latva-artisokka, joka on hyvin samankaltainen kasvuvaiheessa olevan artisokan kanssa.
Tämän paikallisen tuotteen makua ja makeutta ylistetään paikallisessa sananlaskussa ”Agkinara apo to Iri pou travaei to potiri” [Irian artisokkien kanssa hörpätään maljat], ja tunnetun taiteilijan Diana Antonakatoun vuonna 2000 tekemässä maalauksessa kuvataan työssä puurtavia paikallisia ja huomautetaan, että ”he jättivät herkullisten artisokkien vuoksi tomaatinviljelyn koko alueella”.
Historialliset tekijät
Tuotteen maineeseen ja korkeaan kaupalliseen arvoon viitattiin jo 1800-luvun loppupuolella: siihen viitattiin vientituotteena, jota viljeltiin Argoliin alueella ja vietiin Konstantinopoliin, Egyptiin ja Smyrnaan, ja sen katsottiin kuuluvan kannattavien ja haluttujen resurssien joukkoon (Taxidia ana tin Ellada, [Matkat Kreikassa] G. P. Paraskevopoulos, 1869).
Artisokkien järjestelmällinen viljely Irian ja Kandian alueilla alkoi toisen maailmansodan jälkeen, vuosina 1946–1947.
Irian kunnalla on virallista näyttöä siitä, että vuonna 1969 artisokkaa viljeltiin 800 hehtaarin alueella, mikä on kaksi kolmasosaa kahden tasangon alasta.
Seuraavina vuosina kasvattajat kehittävät erityistietämystään artisokanviljelystä, ja paikallinen talous ja yhteisö kehittyivät artisokantuotannon parissa.
Irian ja artisokan välinen läheinen yhteys vakiintui kahden vuosikymmenen aikana vuosina 1980–2000, kun Irian alue kärsi pitkään kuivuudesta, millä oli erityisen epäsuotuisa vaikutus sen maaperään ja vesivaroihin. Artisokat kestivät hyvin suolaisuutta ja pystyivät sopeutumaan erityisen hyvin vallitseviin erityisolosuhteisiin ja tarjoamaan paikalliselle hyvän tulonlähteen silloin, kun muuntyyppisiä hedelmiä tai kasviksia oli mahdotonta viljellä.
Tällä hetkellä Agkinara Irion kattaa suurimman osan kotimarkkinoiden tarpeista, mikä vahvistaa sen mainetta.
Eritelmän julkaisutiedot
(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)
http://www.minagric.gr/images/stories/docs/agrotis/POP-PGE/prod-agkinara-irion-pge.pdf
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
13.2.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 53/11 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen
(2018/C 53/07)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
AIDON PERINTEISEN TUOTTEEN TUOTE-ERITELMÄ
”KIEŁBASA KRAKOWSKA SUCHA STAROPOLSKA”
EU-nro: TSG-PL-02145 – 14.6.2016
1. Rekisteröitävä nimi / rekisteröitävät nimet
”Kiełbasa krakowska sucha staropolska”
2. Tuotelaji
Luokka 1.2 Lihavalmisteet (kuten kuumennetut, suolatut ja savustetut)
3. Rekisteröinnin perusteet
3.1 Onko tuote seuraavien vaatimusten mukainen
— |
☒ |
Se vastaa tuotanto- tai jalostusmenetelmän tai koostumuksen osalta perinteistä käytäntöä kyseisen tuotteen tai elintarvikkeen kohdalla. |
— |
☐ |
Se valmistetaan perinteisesti käytetyistä raaka-aineista tai ainesosista. |
”Kiełbasa krakowska sucha staropolska” on perinteinen tuote, joka vastaa tuotantomenetelmän osalta perinteistä käytäntöä. Sen tuotantomenetelmä perustuu karkearakenteisten makkaroiden krakovalaiseen valmistusperinteeseen, jota esiteltiin jo vuonna 1926 puolalaisen kirjailijan Andrzej Różyckin teoksessa Krakowskie wyroby wędliniarskie – praktyczne wskazówki o wyrobie wędlin (krakovalaiset lihavalmisteet – käytännön neuvoja lihavalmisteiden valmistamiseen). Makkaran korkean laadun ja hienojen ominaisuuksien vuoksi sen valmistusmenetelmä levisi myös muille alueille. Valmistuksessa noudatetaan perinteisiä prosesseja: suolaus, asettuminen, savustus ja kuivaus. Asettumisvaihe kestää kahdesta kolmeen tuntia, ja sillä on valmistuksessa tärkeä merkitys: asettumisen aikana tuotteessa tapahtuu monimutkaisia fysikaalis-kemiallisia prosesseja, jotka saavat aikaa erityisen maun ja tuoksun.
3.2 Onko nimi seuraavien vaatimusten mukainen
— |
☐ |
Se on ollut perinteisesti käytössä kyseiseen tuotteeseen viitattaessa. |
— |
☒ |
Se osoittaa tuotteen perinteisen luonteen tai erityisluonteen. |
Nimellä ”kiełbasa krakowska sucha staropolska” tarkoitetaan erityistä tuotetta, joka valmistetaan perinteisten karkearakenteisten krakovalaisten makkaroiden valmistusmenetelmän mukaisesti. Nimestä ”kiełbasa krakowska” on tullut yleisnimitys. Rekisteröidyissä tuotteissa ilmaisu ”staropolska” viittaa kuitenkin tuotantomenetelmään, ei maantieteelliseen alueeseen. Etymologisen sanakirjan mukaan ilmaisu ”staropolski” tarkoittaa Puolan historian menneeseen aikakauteen liittyvää.
4. Kuvaus
4.1 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta, mukaan lukien tärkeimmät fyysiset, kemialliset, mikrobiologiset tai aistinvaraiset ominaispiirteet, jotka osoittavat tuotteen erityisluonteen (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)
”Kiełbasa krakowska sucha staropolska” on kuivattu, karkearakenteinen makkara. Se on muodoltaan tyypillinen lieriömäinen makkara, joka on noin 300 mm pitkä tai lyhyemmäksi paloiteltu. Makkaran kuori on luonnonsuolta tai keinokuorta, joka on halkaisijaltaan 50–70 mm. Kuori on tasaisesti ryppyinen ja väriltään savustetuille tuotteille tyypillisen tummanruskea. Makkaran pinta on kiiltävä, hieman ryppyinen ja tuntuu koskettaessa kuivalta. Makkaran päät on sidottu tai niitattu kiinni.
Makkaran poikkileikkauksessa näkyy selvästi suurempia lihapaloja ja pienempiä, vaaleampia rasvapaloja jauhetun lihan keskellä. Poikkileikkauksessa näkyy selvästi suuria vähärasvaisen sianlihan paloja, jotka ovat väriltään vaaleanpunaisia tai tumman vaaleanpunaisia, ja niiden ympärillä hieman vaaleampia muiden luokkien lihapaloja. Kaikki liha-ainesosat ovat kiinnittyneet kiinteästi yhteen, joten tuotetta on helppo viipaloida.
Ohuet siivut näyttävät valossa hieman läpinäkyviltä, mistä syntyy tunnusomainen lasimaalauksen kaltainen vaikutelma.
Makkaran pinta tuntuu koskettaessa sileältä, kuivalta ja tasaisesti rypistyneeltä.
”Kiełbasa krakowska sucha staropolska” -makkaralle on ominaista suolatun, savustetun ja kypsytetyn lihan maku, johon yhdistyvät selvät pippuriset sävyt sekä valkosipulin ja muskottipähkinän hieno jälkimaku.
Siinä on voimakkaasti savustetulle makkaralle tyypillinen tuoksu ja erittäin hieno valkosipulin vivahde. ”Kiełbasa krakowska sucha staropolska” on pitkään säilyvä, savustettu, kypsytetty ja kuivattu makkara, jonka valmistuksessa käytetään perinteisiä reseptejä ja vain kaikkein laadukkainta lihaa. Sitä valmistetaan pääasiassa vähärasvaisesta sianlihasta. Suuria sianlihapaloja ympäröi täyte, johon on lisätty luonnollisten mausteiden seos. Kaikki mausteet, valitun lihan laatu, asettumis- ja savustusvaihe sekä viimeinen kuivausvaihe saavat aikaan erinomaisen ja ainutlaatuiselta maistuvan tuotteen.
4.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetyn tuotteen tuotantomenetelmästä, jota tuottajien on noudatettava, mukaan lukien tapauksen mukaan käytettyjen raaka-aineiden tai ainesosien laji ja ominaisuudet sekä menetelmä, jolla tuote valmistetaan (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)
Raaka liha (lihan kokonaispainon 100 kg:aa kohti):
I luokan sianliha – 70 kg
IIA luokan sianliha – 10 kg
III luokan sianliha – 10 kg.
Rasvaa voidaan käyttää enintään 10 kg.
10 kg I luokan sianlihaa voidaan korvata enintään 10 kg:lla II luokan naudanlihaa.
I luokka – vähärasvainen liha, ei jänteitä
IIA luokka – kohtalaisen rasvainen liha, ei jänteitä
III luokka – vähärasvainen tai kohtalaisen vähärasvainen liha, jänteitä
a) |
ulkoinen I luokka – ei rasvaa IIA luokka – enintään 8 mm:n kerros III luokka – rajallinen määrä, 9–11 mm |
b) |
lihaksensisäinen: I luokka – enintään 2 mm:n kerros IIA luokka – enintään 10 mm:n kerros III luokka – rajallinen määrä, enintään 15 mm |
c) |
kudoksensisäinen: sallittu kaikissa luokissa |
I luokka – enintään 15 %
IIA luokka – enintään 30 %
III luokka – enintään 25 %
Rasvan väri kaikissa luokissa: valkoinen, jossa vaaleanpunertava tai kermanvalkoinen sävy
I luokka – ei jänteitä
IIA luokka – rajallinen määrä jänteitä, enintään 10 %
III luokka – määrää ei rajoitettu
Lihan verekkyys kaikissa luokissa: kielletty
Imusolmukkeet kaikissa luokissa: kielletty
II luokka – lihassa jänteitä, ulkoinen rasvakerros enintään 2 mm ja lihaksensisäinen rasvakerros enintään 2 mm
a) |
ulkoinen – enintään 2 mm:n kerros |
b) |
lihaksensisäinen – enintään 2 mm:n kerros |
c) |
kudoksensisäinen – sallittu enintään 2 mm |
Analyyttinen rasvapitoisuus: 16 %
Rasvan väri: vaaleasta kermanvalkoisesta syvänkeltaiseen
Jänteet: ei paksuja jänteitä
Verekkyys ja imusolmukkeet: kielletty
Jäähdytetyn lihan väri: vaaleasta punaisesta tummaan punaiseen
Pääraaka-aine on vähärasvainen ja hyvälaatuinen sianliha ja/tai naudanliha.
Sianlihan on täytettävä seuraavat laatuvaatimukset:
— |
Vedensidontakyky: 2–5 %. |
— |
pH-arvo (5,5–5,9 mitataan 24 tunnin jäähdytyksen jälkeen). |
— |
Sellaisten sikojen raakaa lihaa, joilla on selviä myopatian oireita (kuten PSE, DFD, merkkejä fysiologisista prosesseista tai tapaturmista), ei saa käyttää. |
— |
Siitosemakkojen ja -karjujen lihaa ei saa käyttää. |
— |
Sellaisten eläinten lihaa, joilla on lainvastaisia ominaisuuksia (erityisesti sikojen stressialttiutta), jotka voidaan todeta eläimissä ja tuotteissa objektiivisesti ja post mortem -tarkastuksessa, ei saa käyttää. |
— |
Lihaa ei saa säilöä muutoin kuin jäähdyttämällä, eikä sitä saa pakastaa. |
— |
Jäähdyttämisellä tarkoitetaan sitä, että raaka liha säilytetään lastauksen ja kuljetuksen aikana –10 – +7 °C:een lämpötilassa. |
— |
Valmistuksessa käytettävä liha ei saa olla peräisin sioista, joiden teurastuksesta on kulut alle 48 tuntia tai yli 144 tuntia. |
mustapippuri – 0,05–0,10
valkopippuri – 0,15–0,20
muskottipähkinä – 0,05–0,10
tuore valkosipuli – 0,30–0,40
sokeri – 0,15–0,20
suolaussekoitus, jossa on vähintään 98,5 % suolaa ja 0,5–1,5 % nitraatteja (III) – noin 1,5 kg.
Raaka-aineen valmistelu ja valmistusprosessi:
— |
Ensin kaikki liha-ainesosat pilkotaan samankokoisiksi paloiksi (halkaisija enintään 5 cm). |
— |
Lihaa kuivasuolataan 24–72 tuntia, ja rasvaa suolataan 24–72 tuntia. |
— |
Mekaaninen käsittely: IIA luokan liha hienonnetaan lihamyllyssä noin 8–10 mm:n kokoisiksi paloiksi, III luokan liha hienonnetaan lihamyllyssä noin 3–4 mm:n kokoisiksi paloiksi ja/tai siihen lisätään 2 kg jäätä tai enintään 5 % vettä ja jauhetaan. |
— |
Osittain jäätynyt sianrasva hienonnetaan lihamyllyssä noin 8 mm:n kokoisiksi paloiksi (tai pilkotaan käsin pieniksi, noin 5–8 mm:n kokoisiksi paloiksi). |
— |
Kaikki liha-ainesosat ja mausteet sekoitetaan hyvin keskenään. |
— |
Makkaraseos pursotetaan kuoriin (luonnonsuoliin tai keinokuoriin). |
— |
Makkaroiden annetaan asettua kahdesta kolmeen tuntia enintään 30 °C:n lämpötilassa. |
— |
Makkaroiden pinta kuivatetaan ja makkaroita savustetaan polttamalla leppää, pyökkiä, hedelmäpuita tai niiden yhdistelmää. Paistamista jatketaan, kunnes makkaroiden sisälämpötila on vähintään 72 °C. Savuaromien käyttö on kielletty. |
— |
Makkaroita kuivataan, kunnes saavutetaan haluttu tuotos (lopputuotteen paino enintään 70 % valmistukseen käytettävistä raaka-aineista). Kuivausaika riippuu tuotteen koosta ja vallitsevista ulkoisista olosuhteista. |
— |
Rapsiöljyä tai auringonkukkaöljyä voidaan käyttää estämään valkoisen pintakerroksen muodostuminen varastoinnin aikana. Tämä on vapaaehtoista. Tuottajat voivat päättää lisätä öljyä makkaran pintaan valkoisen pintakerroksen aiheuttavan proteiinien koaguloitumisen estämiseksi. Valkoinen pinta syntyy luonnollisesti proteiinien koaguloituessa varastoinnin aikana. Tämä johtuu tuotteen korkeasta proteiinipitoisuudesta. Öljyllä lisätään tuotteen esteettisyyttä. Se ei vaikuta tuotteen laatuun tai erityisominaisuuksiin. |
4.3 Tuotteen perinteisen luonteen todistavat tärkeimmät tekijät (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)
Lihanjalostusperinne alkoi Puolassa jo varhaiskeskiajalla. Puolan kylmän ja kostean ilmaston vuoksi käytössä oli useita säilöntämenetelmiä, kuten suolaus, palvaus, liemisuolaus, savustus, kiehautus ja kuivaus, joita kaikkia käytettiin erityisin yhdistelmin erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Niin ylhäisön kartanoissa kuin talonpoikien maataloissakin eläimet teurastettiin kotitilalla. Sen jälkeen valmisteltiin ruokavarastot talvea ja raskasta peltotyökautta varten sekä poliittisia ja perheen tapahtumia, kuten sotia, matkoja, perhejuhlia ja retkikuntia, varten. Ajan kuluessa liian suuri lihamäärä aiheutti tarpeen valmistaa kaikki teurastuksesta saadut liha-ainesosat tuotteiksi, aluksi kotona, sitten työtiloissa ja nykyään pääasiassa tehtaissa. ”Kiełbasa krakowska sucha staropolska” -makkaran resepti ja ainutlaatuinen maku ovat syntyneet valikoitujen liha-ainesosien ja eri mausteiden jalostusperinteestä.
”Kiełbasa krakowska sucha staropolska” -makkaran ominaisuudet perustuvat perinteiseen valmistusmenetelmään, jossa noudatetaan perinteistä valmistusohjetta, erityisesti korkealaatuisen lihan käyttöön, suolaukseen ja pitkähköön asettumisaikaan. Tuotteen omaleimaisuuteen vaikuttaa myös savustusprosessi.
”Kiełbasa krakowska sucha staropolska” -makkaran perinteinen luonne syntyy sille ominaisista ainesosista ja tasapainoisista suhteista. Makkaran valmistuksessa käytetään korkealaatuista sianlihaa (noin 70 % ainesosista on I luokan lihaa). Suuret lihapalat korostavat raaka-aineen huippulaatua. Laatu ilmenee myös tuotteen maussa ja ulkomuodossa. Valmistuksessa käytettävä valkosipuli parantaa tuotteen makua ja pidentää samalla sen säilyvyysaikaa.
Tällaisen makkaran (”kiełbasa krakowska suszona oraz wędzona” eli kuivattu ja savustettu ”kiełbasa krakowska”) ainesosat ja valmistusohjeet on myös julkaistu muun muassa Tadeusz Kłossowskin vuoden 1985 teoksessa Domowe wyroby mięsne (kotitekoiset lihatuotteet) ja Władysław Poszepczyńskin vuoden 1987 teoksessa Domowe przetwory z mięsa (kotitekoiset lihavalmisteet). Kuivasuolausprosessi auttaa säilyttämään tuotteen värin, antaa lihalle sen ominaismaun ja -tuoksun sekä pidentää tuotteen säilyvyysaikaa.
Pitkähköllä asettumisajalla varmistetaan, että makkaran väri ja tuoksu tasoittuvat kauttaaltaan ennen savustamista. Tämä vaikuttaa tuotteen tunnusomaiseen lopulliseen makuun ja ulkonäköön.
”Kiełbasa krakowska sucha staropolska” -makkaran savustusprosessi on erityisen tärkeä tuotteen maun kannalta. Makkarat ripustetaan tankoihin ja savustetaan palavasta puusta ylös nousevan kuumuuden ja savun avulla.
Teknologian kehityksen myötä makkaroiden savustuksessa voidaan käyttää myös savutinta. Kuuman savun tuottamiseen käytetään silti samoja puulajeja. Myös puun muiden muotojen, kuten puuhakkeen, käyttö on kuitenkin mahdollista.
Savustusmenetelmästä riippumatta oikeiden puulajien käytöllä varmistetaan, että ”kiełbasa krakowska sucha staropolska” saa savustetulle ja kypsytetylle lihalle ominaisen maun ja tuoksun, ei ole kitkerä ja on väriltään tummanruskea.
Kaikki nämä valmistusvaiheet kuvattiin jo vuonna 1926 puolalaisen kirjailijan Andrzej Różyckin teoksessa ”Krakowskie wyroby wędliniarskie – praktyczne wskazówki o wyrobie wędlin” (krakovalaiset lihavalmisteet – käytännön neuvoja lihavalmisteiden valmistamiseen).
”Kiełbasa krakowska sucha staropolska” -makkaran valmistusmenetelmä ja -ohjeet vahvistetaan myös vuonna 1959 julkaistuissa puolalaisissa standardeissa sekä lihateollisuuden keskusjärjestön vuonna 1964 julkaisemissa sisäisissä säännöissä, jotka laadittiin jo ennen toista maailmansotaa käytössä olleiden sääntöjen ja valmistusohjeiden pohjalta.
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.