24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/1

1.

ETSK tukee varauksetta kansalaisyhteiskunnan tärkeää toimintaa huolehdittaessa pakolaisista, jotka ovat joutuneet pakenemaan sodan runtelemista maista ja joilla on siis Geneven yleissopimuksen nojalla oikeus saada suojelua. Ilman näitä toimia monissa Euroopan maissa syntynyt traaginen humanitaarinen tilanne olisi voinut olla katastrofaalinen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on suoraviivaisesti sitoutunut välittämään tietoa tästä todellisuudesta ja varmistamaan, että EU:n toimielimet, jäsenvaltioiden hallitukset ja muut poliittiset toimijat ottavat sen asianmukaisesti huomioon.

2.

ETSK järjestää parhaillaan vierailuja pakolaisia yhdessätoista jäsenvaltiossa (Unkari, Puola, Malta, Kreikka, Saksa, Itävalta, Slovenia, Bulgaria, Ruotsi, Italia ja Kroatia) sekä Turkissa auttavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden luo, sillä pakolaisvirtojen vaikutukset ovat näissä maissa suurimmat. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana EU:n toimielinjärjestelmässä komitea välittää näiden tahojen näkemyksiä unionitasolle.

3.

ETSK:n mielestä nykyinen tilanne edellyttää, että EU avaa turvallisia humanitaarisia käytäviä sotaa käyvistä ja terrorismin uhkaamista maista lähteneille pakolaisille. Tämä on tehtävä yhteistyössä niiden maiden kanssa, joihin pakolaisia on kerääntynyt eniten. Lisäksi on luotava aito yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, joka perustuu yhdenmukaistettuihin menettelyihin kaikkialla EU:n alueella. Se käsittää yhdenmukaisen turvapaikka-aseman ja turvapaikkapäätösten vastavuoroisen tunnustamisen, jaetun vastuun ja solidaarisuuden, yhteiset toimet siirtojen ja uudelleensijoittamisen osalta sekä Dublinin-asetuksen tarkistamisen. Lisäksi tarvitaan yhteisvastuullisia ja kestäviä taakantasaamisjärjestelmiä, ja pysyvä, oikeudenmukainen ja sitova jakoperuste suojelua hakevien jakamiseksi kaikkien EU-maiden kesken olisi ensimmäinen askel tähän suuntaan. Pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia lisäkustannuksia ei poikkeuksellisen olosuhteiden vuoksi ja vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti pidä lukea osaksi jäsenvaltioiden julkistalouksien alijäämiä, kunhan asia ensin tutkitaan perusteellisesti.

4.

Lisäksi ETSK on erittäin huolissaan Schengenin sopimukseen ja vapaan liikkuvuuden periaatteeseen parhaillaan kohdistuvista uhista, sillä kyse on yhdestä tärkeimmistä EU:n kansalaisia hyödyttävistä saavutuksista. Schengen-maiden ulkorajojen asianmukainen turvaaminen on tärkeää, mutta sisäisten esteiden uudelleenpystyttäminen ja muurien rakentaminen ei millään tavalla edistä EU:n kansalaisten yhteenkuuluvuutta tai EU:n kansalaisuutta.

5.

On myös tärkeää ryhtyä pikaisesti toimiin tämänhetkisten pakolaisvirtojen perimmäisiin syihin puuttumiseksi. EU:n tulee tehdä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa yhteistyötä näiden ongelmien ratkaisemiseksi, ja ETSK painottaa, että komission tulee noudattaa tässä asiassa ihmisoikeuslähtöistä eikä yksinomaan turvallisuuden varmistamiseen pohjautuvaa suhtautumistapaa. ETSK painottaa myös tarvetta ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan kolmansien maiden kanssa käytävään vuoropuheluun.

6.

ETSK, jolla on pitkäaikaista kokemusta muuttoliikekysymyksistä – viime vuosina lähinnä Euroopan kotouttamisfoorumin ja muuttoliikefoorumin kautta –, katsoo, että pakolaisten kotouttamisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisen tulee olla kaksisuuntainen prosessi, jossa työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot sekä valtiovalta ja paikallisviranomaiset ovat keskeisessä asemassa. Etusijalle olisi asetettava työmarkkinoille pääsy ja erityisesti tutkintojen tunnustaminen sekä ammatillisen ja kielikoulutuksen antaminen tarvittaessa. Euroopan unionin olisi käynnistettävä vastaanottavissa maissa ja unionitasolla toimenpiteitä työtä, koulutusta ja osaamisen tunnustamista koskevien hakemusten keskittämiseksi.

7.

Tarvittavan yhteiskunnallisen konsensuksen aikaansaamiseksi kaikkialla Euroopassa on olennaista kohdella sekä EU:n kansalaisia että pakolaisia Euroopassa tasapuolisesti ja kunnioittaa heidän kaikkia sosiaalisia oikeuksiaan kiinnittäen erityishuomiota heikoimmassa asemassa oleviin. Varhaisessa vaiheessa tehtävät investoinnit pakolaisten kotouttamiseen ja työllistämiseen ovat tärkeitä pakolaisten auttamiseksi pääsemään elämässään uuteen alkuun. Näin toimien voidaan myös välttää mahdollisimman suuri osa ristiriidoista paikallisen väestön kanssa sekä suurempien kustannusten aiheutuminen myöhemmin. Riittävän rahoituksen osoittaminen paikallisiin julkisiin palveluihin ja pakolaisten ja paikallisen väestön välinen vuoropuhelu ovat keskeisiä asioita tässä yhteydessä.

24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/3

Esittelijä:

Seamus BOLAND

1.1

ETSK panee merkille, että Euroopan komissio on asettanut painopisteekseen yksinkertaistaa perinpohjaisesti yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) täytäntöönpanoa ja että se on jo ehdottanut ja ehdottaa jatkossakin tiettyjen komission säädösten yksinkertaistamista, jotta EU:n lainsäädäntöä on helpompi ymmärtää ja panna täytäntöön paikan päällä.

1.2

ETSK katsoo, että avoimuuden ja oikeusvarmuuden lisääminen sekä tarpeettomien hallintokustannusten ja niistä maataloustuottajille, muille edunsaajille, tuottajaorganisaatioille ja kansallisille hallintotahoille koituvien liitännäiskulujen alentaminen on yksinkertaistamisprosessin välttämätön osa.

1.3

Järjestelmän yksinkertaistukset on pantava täytäntöön mahdollisimman pian, ja niiden on tuotava helpotuksia etenkin maataloustuottajille. On tärkeää, että niihin liitetään tietoon ja koulutukseen perustuva tuki.

1.4

ETSK panee merkille komission toimet uuden YMP:n täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ottaen huomioon jäsenvaltioiden ilmoitukset ja päätökset. Nykyisellä lähestymistavalla YMP:tä on vaikea yksinkertaistaa huomattavasti maataloustuottajien kannalta vaarantamatta vaatimusten tiukkaa täyttämistä. Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan ole aina johdonmukaisia eivätkä perusteltuja, kun ajatellaan niiden muuntamista aidoiksi julkisiksi hyödykkeiksi ja ympäristöhyödyiksi.

1.5

Tarkastukset ja mahdolliset sakot on suhteutettava edunsaajan saamiin summiin, säännösten noudattamatta jättämisen syihin ja halukkuuteen toteuttaa korjaavia toimia. Selvästi tahallisia petoksia on käsiteltävä tavanomaisin menettelyin. ETSK suosittelee, että vähennetään pienistä rikkeistä johtuvan huomattavan tuen vähentämisen suhteettomuutta.

1.6

Viherryttämistoimissa on otettava huomioon odottamattomat tekijät, kuten sääolot, kuivuus tai muut vastaavat ilmiöt, joiden vuoksi toimia ei voida toteuttaa.

1.7

Silloin kun pysyvän nurmen kaltaisista kysymyksistä on tehty päätös Euroopan unionin tuomioistuimessa, on tärkeää, että päätöksen noudattamiseksi laaditut säännöt suunnitellaan siten, että määräyksiä pikemminkin vähennetään kuin lisätään.

1.8

Nykyinen lainsäädäntäprosessi (neuvoston asetus sekä delegoidut ja täytäntöönpanosäädökset) on erittäin monimutkainen, ja kansalaisten on vaikea ymmärtää sitä. Olisikin laadittava tutkimus siitä, miten tätä järjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa.

1.9

Sen jälkeen kun suorien tukien yhteydessä on otettu käyttöön vakiokantajärjestelmä, tukioikeuksien monimutkaista järjestelmää olisi tarkasteltava uudelleen.

1.10

Lyhytikäisen nurmen olisi voitava säilyttää viljelymaan asema riippumatta siitä, miten kauan sitä käytetään nurmena.

1.11

Nykyinen ”aktiiviviljelijän” määritelmä ei saa vaikuttaa kielteisesti maataloustuottajiin, ja sen tulisi perustua siihen, että kyseinen maataloustuottaja käyttää tukikelpoisia maa-aloja maataloustuotantoon.

1.12

ETSK on samaa mieltä siitä, että YMP:n yksinkertaistaminen on kunnianhimoinen hanke etenkin siksi, että niin maatalous- kuin maaseudun kehittämispolitiikka ovat luonteeltaan monimutkaisia. Yksinkertaistaminen on voitava mukauttaa laaja-alaisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten

1.13

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että virhetasoista johtuvia toimia ohjaava menetelmä suunnitellaan siten, että taataan oikeudenmukainen täytäntöönpano.

1.14

On tutkittava ja otettava välittömästi käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla helpotetaan nuorten viljelijöiden pääsyä nuorten viljelijöiden järjestelmään. Nuorten pääsyä maataloustuottajiksi olisi tuettava.

1.15

ETSK suosittaa, että laaditaan liiallista byrokratiaa rajoittava sääntö. Esimerkiksi voitaisiin hyväksyä sääntö, että olemassa oleva määräys voidaan poistaa, kun esitetään uusi määräys.

2.1

YMP:n budjetti, joka on 408 miljardia euroa vuosina 2014–2020, on 38 prosenttia EU:n koko talousarviosta. Ensimmäinen pilari, jonka osuus on 313 miljardia euroa, kattaa 77 prosenttia kaikista YMP:n menoista. Suorat tuet, joiden osuus on 294 miljardia euroa, kattavat 94 prosenttia ensimmäisen pilarin menoista.

2.2

Käsillä olevassa lausunnossa otetaan huomioon ETSK:n muut aiheesta antamat lausunnot (1).

2.3

Vuonna 2013 päätökseen saatu viimeisin merkittävä YMP:n uudistus hyväksyttiin osana yhteispäätösmenettelyä. Tämä tarkoittaa, että Euroopan parlamentti osallistui menettelyyn tasavertaisena lainsäätäjänä maatalousministerien kanssa; heidän määränsä oli noussut 15:stä 28:aan vuonna 2003 toteutetun edellisen suuren uudistuksen jälkeen.

2.4

On pantava merkille, että komissio ehdotti YMP:n edellisen uudistuksen yhteydessä suoria tukia koskevaa asetusta, joka olisi arvioiden mukaan lisännyt byrokraattista taakkaa 15–20 prosentin verran. Samalla talousarvioon tehtiin leikkauksia.

2.5

Aiempina vuosina oli jo toteutettu joukko tarkistuksia, joissa ei aina tehty selkeää eroa yksinkertaistamisen ja YMP:n toimenpiteiden purkamisen välille. Esimerkkinä voidaan mainita seuraavat:

2.6

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston mukaan maaseudun kehittämisen toimintalinjaan osoitetut varat jakautuvat seuraavasti:

3.1

Käsillä oleva valmisteleva lausunto liittyy Euroopan komission jäsenen Phil Hoganin vierailuun ETSK:n heinäkuussa 2015 pitämässä täysistunnossa, jossa Hogan totesi keskeiseksi painopisteekseen YMP:n yksinkertaistamisen lisäämisen, sekä tämän jälkeen saatuun Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kirjeeseen, jossa ETSK:ta pyydettiin antamaan valmisteleva lausunto YMP:n yksinkertaistamisesta.

3.2

Komission jäsenen mielestä yksinkertaistamisella varmistetaan, että YMP:n lisääntynyt monimutkaisuus sekä YMP:n johdosta maataloustuottajiin, muihin edunsaajiin ja hallintoviranomaisiin kohdistunut kasvanut hallintotaakka helpottuvat. Samalla pidetään kuitenkin kiinni YMP:n päätavoitteista.

3.3

Euroopan komissio viimeistelee parhaillaan kaikkien ehdotusten arviointia kolmen ohjaavan periaatteen pohjalta. Niiden mukaan toimissa olisi

3.4

On selvää, ettei yksinkertaistaminen saa uhata maatalousalan työllisyyttä.

3.5

YMP täyttää maaseudun kehittämistä koskevan pilarin avulla keskeisen sosiaaliseen osallisuuteen, köyhyyden torjuntaan ja talouskehitykseen liittyvän tehtävän. Siitä on hyötyä maaseutualueiden koko väestölle. ETSK on erittäin tyytyväinen 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (2) 5 artiklan 6 kohdan a–c alakohdassa mainittuihin tavoitteisiin luoda työpaikkoja, edistää paikallista kehitystä sekä parantaa tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuutta, käyttöä ja laatua. YMP:tä yksinkertaistettaessa onkin toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että tarvittavat varat asetetaan käyttöön yksinkertaisin menettelyin ja ilman byrokraattisia esteitä.

3.6

Komissio on käynnistänyt prosessin, johon sisältyy kaiken nykyisen lainsäädännön kattava seulonta niiden alojen kartoittamiseksi, missä voidaan toteuttaa mukautuksia ja parannuksia. Se on jo saanut ehdotuksia jäsenvaltioilta, Euroopan parlamentin jäseniltä ja maataloustuottajaorganisaatioilta koko EU:sta. Ehdotuksia on kertynyt tähän mennessä yli 1 500 sivua. Asiakirjojen tarkastelusta käy ilmi, että ehdotukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään:

3.7

ETSK panee merkille maatalousneuvoston ja puheenjohtajavaltion laatiman luettelon ensisijaisista yksinkertaistamistoimista. Tämä luettelo voisi toimia komission esittämien ehdotusten pohjana.

3.8

Komissio tekee selväksi, että jäsenvaltioilla on huomattava vapaus valita oma YMP:n hallinnointi- ja seurantamenetelmänsä ja että yksinkertaistaminen voidaan toteuttaa järkevällä tulkinnalla. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin pyrittävä edistämään yksinkertaistamista vaihtamalla parhaita käytänteitä.

4.1

On yleisesti hyväksytty näkemys, että yksinkertaistamista tarvitaan, jotta YMP:n täytäntöönpano ei olisi koskaan tarpeettoman monimutkaista.

4.2

Komissio aikoo esittää ehdotuksia, jotka liittyvät tietyn maatilan käsittämiin ekologisiin aloihin, viereisiin ekologisiin aloihin, ekologisista aloista maksettuihin korvauksiin väärän ilmoituksen tapauksessa sekä viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmään.

4.3

Komissio aikoo tutkia mahdollisuuksia yksinkertaistaa suoria tukia (etenkin viherryttämisen yhteydessä), maaseudun kehittämistä, hedelmä- ja vihannesalan järjestelmää ja laatupolitiikkaa.

4.4

Lisäksi komissio esittää paketin, joka kattaa suorien tukien osakokonaisuuksia, kuten nuoret viljelijät, tuotantosidonnainen tuki ja yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä. Näitä muutoksia on tarkoitus soveltaa mahdollisuuksien mukaan hakuvuodesta 2016 tai viimeistään hakuvuodesta 2017.

4.5

Pysyvää nurmea koskevat säännöt aiheuttavat ongelmia luokiteltaessa lyhytikäistä nurmea viljelymaaksi tai pysyväksi nurmeksi. Olisi oltava mahdollista säilyttää (viljelymaaksi luokitellun) lyhytikäisen nurmen asema silloinkin, kun maataloustuottaja päättää käyttää tätä maata jatkuvasti nurmena viisi vuotta tai kauemmin. Näin vältettäisiin se, että maataloustuottajien olisi kynnettävä maa, jotta siitä ei tulisi pysyvää nurmea. Kyseiset maa-alat voisivat näin jäädä pidemmäksi aikaa ekologisesti hyödylliseen nurmikäyttöön.

4.6

Markkinatoimenpiteiden osalta komissio noudattaa kunnianhimoista yksinkertaistamissuunnitelmaa laatimalla uusia delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä mukauttaakseen komission tason säännöt uuteen neuvoston asetukseen yhteisestä maatalouden markkinajärjestelystä (YMJ-asetus). Tavoitteena ei ole vain vähentää merkittävästi näiden sääntöjen määrää ja monimutkaisuutta vaan myös varmistaa todellinen yksinkertaistaminen niin maataloustuottajien kuin muiden toimijoiden osalta.

4.7

Komissio on äskettäin tehnyt kaksi oikea-aikaista muutosta nykyisiin sääntöihin hyväksymällä

4.8

Komissio aikoo esittää joukon ehdotuksia muutoksista, jotka voidaan toteuttaa nykyisten suuntaviivojen puitteissa. Esimerkkinä voidaan mainita seuraavat:

5.1

Suorien tukien viherryttäminen on nyt keskeinen osa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksia. Vaikka maataloustuottajat mukautuvat parhaillaan näihin muutoksiin, he ovat edelleen huolissaan siitä, etteivät tietyt toimet ehkä ole riittävän joustavia odottamattomissa olosuhteissa, jotka aiheutuvat sääoloista tai markkinahintojen vaihteluista.

5.2

Ennalta ilmoittamattomat tarkastukset ovat tosiasia. Niitä pidetään kuitenkin vähintään huomattavana haittana, ja ne voivat olla maataloustuottajalle jopa valtava henkinen taakka. On selvää, että maataloustuottajalle on kohtuuden nimissä ilmoitettava tarkastuksesta riittävän ajoissa.

5.3

Koska sääntöjen noudattamatta jättämisestä määrätyt sakot tulevat olemaan epätavallisen korkeita, maataloustuottajat pelkäävät, etteivät saa tukea etenkään asianmukaisen tiedon muodossa. Jäsenvaltioiden on tässä tapauksessa annettava tarkoituksenmukaista tietoa niille maataloustuottajille, joita muutokset koskevat eniten, ja keskityttävä etenkin sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa oleviin maataloustuottajiin.

5.4

Nykyinen lainsäädäntökehys ei ole tyydyttävä ”aktiiviviljelijän” määritelmän osalta ja edellyttää monimutkaista lisähallinnointia. Tämän vuoksi on olemassa vaara, että tuotantotoimintaa henkilökohtaisesti harjoittavia maataloustuottajia suljetaan määritelmän ulkopuolelle, kun taas tuotantotoimintaan itse osallistumattomia maataloustuottajia saattaa kuulua sen piiriin.

5.5

Maataloustuottajat pyrkivät edelleen suoriutumaan viherryttämistoimista, joita sovelletaan parhaillaan ensimmäistä vuotta, sekä niihin liittyvistä kolmesta maatalouskäytänteestä. Viljelyn monipuolistaminen, pysyvän nurmen säilyttäminen ja maa-alan viiden prosentin osuuden osoittaminen ekologiseksi alaksi ovat kolme uudistuksen kriteeriä, jotka viljelijöiden on toteutettava ollakseen tukikelpoisia.

5.6

Ei ole hyväksyttävää, että maataloustuottajia pidetään usein vastuussa virallisella tasolla tehdyistä virheistä. Etenkin maataloustuottajat, joiden tulot ovat alhaiset ja jotka ovat riippuvaisia tästä tulonlähteestä, saatetaan asemaan, jossa heidän toimeentulonsa on vaarassa.

5.7

”Seuraamusten suhteellisuus” on toistuva teema useimmille eurooppalaisille ammattijärjestöille.

5.8

Maataloustuottajat, joilla on maata alle 15 hehtaaria tai jotka saavat tukea alle 10 000 euroa, katsovat, että sääntöjen noudattamista olisi tutkittava kevyellä tarkastuksella ja että lisätarkastuksiin tulisi ryhtyä vain, jos on alustavaa näyttöä vakavasta sääntöjen noudattamatta jättämisestä.

5.9

Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2014 tekemän päätöksen johdosta esiin nousseet kysymykset pysyvän nurmen osalta on ratkaistava. Asian myötä tuotiin esiin monia ongelmallisia seikkoja, jotka liittyvät eristysvyöhykkeisiin (viljelymaa), viljeltävään nurmeen, viljelykäytöstä poistettuun maahan ja maatalouden ympäristötoimenpiteiden kohteen olevaan viljelymaahan. Maataloustuottajat näkivät näiden yhteydessä vaaran, että kyseinen maa julistettaisiin pysyväksi nurmeksi virallisesti viiden vuoden määritelmän perusteella.

5.10

Siellä, missä maataloustuottajaorganisaatiot pitävät yksinkertaistamista, joustoa ja suhteellisuutta tarpeellisina, ympäristöjärjestöt näkevät todellisia riskejä. ETSK:n näkökulmasta tämä tarkoittaa epäonnistumista pyrkimyksissä sovittaa yhteen ympäristön parantamistavoitteet sekä elintarviketuotanto perhetiloilla.

5.11

Horisontaalisten säännösten osalta tarkastusten intensiteettiin voitaisiin soveltaa suhteellisempaa ja riskiin vahvemmin perustuvaa lähestymistapaa ottaen huomioon riski ja asianomaiset rahasummat, kustannustehokkuus sekä erilaiset halutut tavoitteet ja toivotut tulokset.

5.12

Moninkertaisia tarkastuksia olisi vältettävä. Jos vaatimuksia ei noudateta, tukivähennysten ja hallinnollisten seuraamusten olisi etenkin vähäisissä rikkeissä oltava suhteellisia. Lisäksi:

5.13

Olisi keskityttävä kiireellistä huomiota edellyttäviin toimiin, kuten ohjeiden parantamiseen ja teknisen avun tarjoamiseen, sekä helpotettava viranomaisten välistä yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden vaihtoa.

5.14

Nuorilla viljelijöillä on vaikeuksia päästä mukaan nuorten viljelijöiden järjestelmään. Pääsyä tarpeettomasti haittaavat esteet todennäköisesti saavat nuoret luopumaan maataloustuottajan ammatista, ja ne on poistettava. Nuorten pääsyä maataloustuottajiksi olisi tuettava.

5.15

Nykyisen lainsäädäntökehyksen muutoksista on sovittava riittävän ajoissa, jotta maataloustuottajat voivat tehdä asianmukaisia suunnitelmia kylvökautta varten. Tämä tarkoittaa etenkin sitä, että vuoden 2017 hakemuksia koskevat muutokset olisi julkaistava kesällä 2016.

24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/11

Esittelijä:

Joost VAN IERSEL

1.1

Euroopan tulevaisuus on vahvasti riippuvainen huippuosaamisesta ja lahjakkaista ihmisistä, jotka toimivat avoimessa, tietoon perustuvassa yhteiskunnassa. Yliopistoilla on tässä prosessissa keskeinen rooli. Jos jokainen jäsenvaltio toimii yksin, ei tulos koskaan yllä parhaalle mahdolliselle tasolle.

1.2

ETSK korostaa, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimivaltuuksia olisi jaettava uudelleen ja täsmennettävä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseksi. Yhteiskunnallisen ja yrittäjyyteen valmentavan yliopiston käsite voi myös auttaa merkittävästi parantamaan korkeakoulutuksen laatua Euroopassa.

1.3

Tämänhetkinen tilanne osoittaa, että vaikka edistystä on saavutettu, jäljellä on vielä monia esteitä ja rajoituksia, jotka haittaavat myös EU:n tehokasta osallistumista. Erilaiset kulttuurit, kunkin omat intressit, rahoituksen puute ja väestörakenteen kehityssuuntaukset useissa tapauksissa hankaloittavat ajantasaista reagoimista dynaamisiin haasteisiin, kuten globalisaatioon, uuteen teknologiaan ja liikkuvuuteen.

1.4

ETSK katsoo, että EU:n toimielinten tulee esiintyä alullepanijana ja vauhdittaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen uudistamista sekä opetuksen että tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Yliopistoilla on riippumaton yleisen edun mukainen tehtävä. Yksi ainut kaikille sopiva ratkaisu ei ole mahdollinen toissijaisuusperiaatteen ja yliopistojen laajan kirjon vuoksi. EU-tasolta tuleva strateginen opastus ja tuki voivat kuitenkin ratkaisevasti auttaa parantamaan olosuhteita.

1.5

Ratkaisevan tärkeää on, että Euroopan komissio kannustaa ja vie eteenpäin prosessia, jossa tavoitteena on muuntaa eurooppalaiset yliopistot kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä yhteiskunnan hyvinvointia edistäviksi vetureiksi.

1.6

Korkeakoulutuksen uudistaminen olisi mainittava erikseen kansallisissa uudistusohjelmissa ja maakohtaisissa suosituksissa.

1.7

EU:n olisi osoitettava sitoutumisensa korkeakoulutukseen Eurooppa 2020 -strategiassa (myös EU-ohjausjaksossa), Erasmus+-ohjelmassa, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja alue- ja koheesiorahastoissa sekä helpottamalla opiskelijoiden ja yliopisto-opettajien liikkumista yli valtioiden rajojen.

1.8

EU:n tasolla olisi järjestettävä strategisia kuulemismenettelyjä täydentämään yksittäisissä maissa ja yliopistoissa ja niiden välillä käytäviä keskusteluja ja toteutettavia hankkeita tavoitteena parantaa eurooppalaisten yliopistojen laatua. Parhaita käytänteitä olisi levitettävä järjestelmällisesti.

1.9

ETSK korostaa jälleen korkea-asteen oppilaitosten todellisen riippumattomuuden, vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden tarvetta, sillä nämä ovat olennaisia ennakkoedellytyksiä uudistumiselle (1). Niitä ei voida saavuttaa ilman tarkoituksenmukaista ja riittävää rahoitusta.

1.10

Yliopistojen uudistaminen on pitkäkestoinen ja työläs prosessi, kun samaan aikaan tapahtuu syvällisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutoksia. Yliopistojen tulee oppia suhtautumaan avoimesti yhteiskunnan tarpeisiin ja tekemään yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa.

1.11

ETSK kannattaa yhteiskunnallisen yliopiston käsitettä ja nk. Triple Helix- ja Quadruple Helix -mallia (2). Keskeistä on korkeakoulutuksen avoimuus, pääsymahdollisuuksien laajentaminen, alueellisen kontekstin ottaminen huomioon, kaikkien (potentiaalisten) sidosryhmien ideoiden sisällyttäminen osaksi ohjelmia sekä järkevä, ajanmukainen suhde tutkimuksen ja opetuksen välillä.

1.12

Yhteiskunnallisella yliopistolla on yhteisiä piirteitä yrittäjyysyliopiston kanssa. Käsitteessä korostuu yliopiston itsenäinen tehtävä, avoimuus työmarkkinoiden suuntaan sekä opetusohjelmien ja tutkimuksen ja innovoinnin yhteiskunnallinen merkitys. Sidosryhmäfoorumit (3) voivat olla suureksi avuksi, sillä niissä voidaan määritellä vaatimuksia yhdessä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyt yliopistojen ja erilaisten yhteiskunnallisten ryhmittymien kanssa voivat myös olla hyödyllisiä.

1.13

Opetuksen taso ja riittävä valmius tuleviin työtehtäviin ovat ensisijaisia tavoitteita (huippu)yliopiston erikoisalasta riippumatta. Myös huippuopetuksesta on palkittava.

1.14

Komission tulisi kannustaa toteuttamaan rajat ylittäviä, vuorovaikutteisia hankkeita yliopistojen, yliopisto-opettajien ja opiskelijoiden välillä sekä edistää avoimuutta koko maailmaa kohtaan ja auttaa kehittämään välineitä (esim. U-Multirank) opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien tarpeisiin.

2.1

Huomattavan suuret erot yliopistojen välillä Euroopassa johtuvat hyvin erilaisista perinteistä ja kulttuureista (4). Vuonna 1999 aloitetussa Bolognan prosessissa on ryhdytty onnistuneesti uudistamaan opetusohjelmia.

2.2

Finanssi- ja talouskriisi on vuodesta 2008 pakottanut yliopistot arvioimaan toimintaansa uudelleen entistä tarkemmin ja etsimään uusia rahoituslähteitä ja kannattavuutta. Kilpailu niukoista resursseista on kiihtynyt. Riittävän rahoituksen puute on todellinen ongelma monille yliopistoille ja estää uudistamisohjelman toteuttamisen.

2.3

Yhteiskunnan parhaillaan läpikäymä perinpohjainen ja dynaaminen muutos on seurausta globalisaatiosta ja uusista teknologioista, ja se jättää jälkensä yliopistoihin. Korkea-asteen opetus, tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä talouden kestäväpohjaisen elpymisen kannalta, mutta taloudelliset rajoitukset ja muutosprosessi paljastavat myös selkeitä puutteita.

2.4

Yksi perustavanlaatuinen näkökohta on riippumattomuuden, vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden puute. Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja (5).

2.5

Parhaat käytänteet osoittavat, että rakenteiden ja opetusohjelmien tarkistaminen ja avoimuuden ja yhteistyön lisääminen parantavat laatua ja tuotosta.

2.6

Kaikilla lahjakkailla ihmisillä tulisi nykyisin olla mahdollisuus korkeakoulutukseen. Tasa-arvon periaate vaarantuu, kun pääsymahdollisuus riippuu yhä enemmän sosio-ekonomisesta taustasta. Korkeakoulutus ei kaikissa maissa myöskään takaa varmaa työpaikkaa. Korkeakoulutetut nuoret eivät suinkaan ole olleet turvassa työttömyydeltä kriisin aikana.

2.7

Väestörakenteen kehityssuunnat ovat haitallisia (yhä) harvemmin asutuille ja vähemmän kilpailukykyisille alueille. Tällä kehityksellä on usein vakavia seurauksia, kun ajatellaan opettajien ja opiskelijoiden houkuttelemista ja alueille tulevien opettajien ja opiskelijoiden laatua. Eräät maat kärsivät aivovuodosta. Kyseisissä maissa uudet yksityiset yliopistot, joilla ei ole riittävää laadunvarmistusta, tuottavat epätyydyttäviä tuloksia. Tilannetta pahentaa perinteisen korkeakoulutuksen rahoituspula.

2.8

Pyrkimykset tiivistää yliopistojen ja yhteiskunnan suhteita ovat herättäneet kaikkialla keskustelua yliopistojen roolista yhteiskunnassa ja sidoksista yliopistojen ja muiden sidosryhmien, kuten yritysten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan, välillä.

2.9

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden taitojen ja työmarkkinoiden tarpeiden eli tarjonnan ja kysynnän välillä on usein hankaluuksia aiheuttava epäsuhta. Yritykset valittavat ammattitaitoisten työntekijöiden puutteesta erityisesti teknisissä ammateissa ja IT-alalla. Nopeat muutokset globaalissa tietopohjassa merkitsevät, että 2000-luvun oikea taitoyhdistelmä on nyt tarpeen enemmän kuin koskaan, jotta tutkinnon suorittaneet voivat järjestelmällisesti kehittää osaamistaan.

2.10

Lisäksi uudet teknologiat ja digitalisointi pakottavat yliopistot mukauttamaan ja hienosäätämään käytössä olevia menetelmiä. Uudenlaiset opetus- ja oppimistavat, kuten oppilaskeskeinen oppiminen ja verkkokurssit, vakiintuvat. Konkreettisilla yliopistokampuksilla on kuitenkin vielä keskeinen rooli paikallis- ja alueyhteisöissä opetuksen, tutkimuksen ja verkottumisen mahdollistavina kokoontumispaikkoina.

2.11

Opiskelijat ja tutkijat/yliopisto-opettajat liikkuvat yhä enemmän maailmanlaajuisesti. Ylimmillä tasoilla käydään jatkuvaa ”kykykilpailua”, mutta yleinen suuntaus on laajempi. Eurooppalaisten yliopistojen laatu ja houkuttelevuus ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä ulkomaisten opiskelijoiden, koulutuksen ja tutkimuksen edistämisen ja pysyvien verkostojen luomisen näkökulmasta.

2.12

Parempaan tuotokseen pyrittäessä (huippu)yliopistot usein korostavat tutkimusta ensisijaisena tehtävänään, ja rahoitussäännöt tukevat tätä. Huomion kohdistaminen ensisijaisesti tutkimukseen vaarantaa usein optimaalisen tasapainon ja vuorovaikutuksen tutkimuksen ja opetuksen välillä.

3.1

Yliopistojen kehittäminen EU:n ekosysteemiin erottamattomasti kuuluviksi yhteiskunnan osaamiskeskuksiksi herättää keskustelua korkeakoulutuksen olennaisimmista piirteistä, joille jokapäiväisten käytänteiden tulee perustua.

3.2

Lähestymistapoja on monenlaisia, mutta yhteisenä suuntauksena näyttää olevan korkeakoulutuksen avaaminen siten, että huomioon otetaan yleisön sekä yksityisten sidosryhmien ja opiskelijoiden mielipiteet ja kiinnostuksenkohteet sekä muun muassa tutkimuksen ja opetuksen välinen vuorovaikutus ja yhteistyön ja kansainvälistymisen lisääminen.

3.3

Useimmille yliopistoille tämä on pitkäkestoinen ja työläs prosessi. Suurten, perinteisten instituutioiden on vaikea muuttaa toimintatapojaan. Lisäksi johdon sekä yliopisto-opettajien ja tutkijoiden nimittämiseen monissa maissa sovellettavat (poliittiset) menettelyt ovat esteenä muutoksille. Tällaisissa tapauksissa yliopistojen itsenäiset ratkaisut ovat harvinaisia. ETSK katsoo, että korkeakoulutuksen avoimuuden ja jatkuvan avarakatseisuuden tulisi olla korkeakoulutuksen ensisijainen tavoite koko Euroopassa.

3.4

Huippulaatuinen tutkimus sekä paremmin koulutettu ja erittäin pätevä väestö ovat välttämättömiä tekijöitä talouden kestokyvyn varmistamiseksi. Kriisi on vaikuttanut haitallisesti osaamiskeskusten tuloksiin, kun samaan aikaan analyysit osoittavat, että talouden suorituskyky on sidoksissa huipputason tutkimukseen ja opetukseen.

3.5

Yliopistoja ei ole enää tarkoitettu vain yhteiskunnan ylimmille luokille. Niiden lukumäärä ja koko on kasvanut voimakkaasti. Yliopistokenttä on monipuolistunut: erityyppisiä yliopistoja on enemmän, kun esimerkiksi soveltavien tieteiden oppilaitoksia on perustettu tutkimusyliopistojen rinnalle ja alueellisia yliopistoja valtakunnallisten ja kansainvälisten yliopistojen rinnalle. Myös tiedekuntia on enemmän erityisesti talous- ja tekniikka-aloilla.

3.6

Korkeakoulutukseen pääsyn laajentaminen on perusteltu poliittinen tavoite kaikkialla Euroopassa. EU:ssa on tavoitteena, että 40 prosenttia seuraavasta opiskelijasukupolvesta suorittaa yliopistotutkinnon. Suuria muutoksia aiempaan verrattuna on tapahtunut myös opetussuunnitelmissa, oppimisvälineissä (uuden median hyödyntäminen eri oppimistapojen yhdistelmissä jne.), tutkimuksen ja opetuksen välisessä suhteessa sekä muun muassa kansainvälistymisessä ja yleishyödyllisyydessä. Hallinnointimenetelmiä on mukautettava tämän mukaisesti.

3.7

Riippumattomilla, vastuuvelvollisilla ja avoimilla yliopistoilla tulisi olla mahdollisuus toimia mahdollisimman vapaasti sellaisessa oikeudellisessa kehyksessä, joka kannustaa alhaalta ylöspäin suuntautuvaan toimintaan ja kilpailuun tärkeänä laajempaan osallistumiseen ja älykkääseen erikoistumiseen johtavana osatekijänä.

3.8

Avoin suhtautuminen ja selkeä avautuminen muiden sidosryhmien suuntaan auttavat tekemään yliopistoista kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vetureita.

3.9

Yhteiskunnallisen yliopiston ja yrittäjyysyliopiston käsitteet voivat olla erittäin hyödyllisiä paikallis- ja alueyhteisöjen taloudellisen elinkelpoisuuden näkökulmasta. Käsitteet ovat kunnianhimoisia ja edellyttävät tiivistä yhteistyötä yliopistojen, sidosryhmien ja viranomaisten välillä.

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti yhteiskunnallisen yliopiston käsitteeseen (6). Se ulottuu opetusta, akateemista tutkimusta ja osaamista laajemmalle. Yhteiskunnallinen yliopisto on aktiivisesti yhteydessä yleisöön ja ympäröivään yhteiskuntaan – kaikilla tasoilla. Jokainen yliopisto voi lisätä yhteiskunnallisen ulottuvuuden toimintaansa ryhtymällä toisaalta älyllisiä tuotoksia tarjoavaksi yhteisön ”voimalaitokseksi” ja toisaalta vastaanottavaksi asemaksi, joka muuntaa muualta saadut erinomaiset ajatukset omaan erityistilanteeseensa sopiviksi.

4.2

Tällaisia prosesseja toteutetaan eri puolilla Eurooppaa kysyntälähtöisen tutkimuksen, ongelmakeskeisen oppimisen sekä yliopistojen ja paikallisyhteisöjen, koulujen, sairaalojen, yritysten ym. välisen yhteistyön kautta. Valmiuksien kehittämiseen on kuitenkin vielä runsaasti varaa (7).

4.3

Aluetasolla yliopistot voivat tukea kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja tuoda yhteen eri sidosryhmiä ratkomaan yhteisiä haasteita. Hyvin suunnitellulla yhteiskunnallisella yliopistolla voi olla myös tärkeä rooli vaikeuksissa olevien alueiden tuotoksen parantamisessa.

4.4

Malli vaihtelee yliopistosta toiseen. Tietyt yliopistot ovat suoraan kosketuksissa alueisiin, jotka ovat vähemmän vauraita ja joiden taloudellinen suorituskyky on heikko ja/tai väestökehitys epäedullista, mutta kriteerit, joiden perusteella yliopiston voidaan katsoa olevan ”yhteiskunnallinen”, pätevät laajemminkin. Yhteiskunnallinen sitoutuminen kiinnostaa nykyään yhä enemmän ja perustellusti myös maailmanluokan eurooppalaisia yliopistoja ja tälle tasolle pyrkiviä yliopistoja.

4.5

Yhteiskunnallinen yliopisto on malli yliopistosta, joka haluaa kehittyä ja päästä eroon vanhentuneista hallintomenetelmistä ja perinteisistä lähestymistavoista. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa nuoret kyvyt olisi haastettava tuomaan panoksensa kansalliseen tai alueelliseen talouteen. Syvällisempi yhteistyö asianomaisten sidosryhmien kanssa kaikilla alueilla on välttämätöntä, jotta saadaan aikaan avoimuutta ja uudistuksia.

4.6

Neuvoston eri puheenjohtajavaltiot ovat perustellusti hyväksyneet tämänkaltaisen lähestymistavan Lundin ja Rooman julkilausumissa (8), joissa korostetaan tarvetta keskittyä tutkimuksessa aikamme suuriin haasteisiin ja luopua jäykistä temaattisista toimintatavoista sekä ottaa mukaan sidosryhmiä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovointiunionin luomisessa keskeinen tavoite on vastuullinen tutkimus ja innovointi, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat alat ja toiminnot. Nämä periaatteet ovat myös Horisontti 2020 -puiteohjelman painopisteitä.

4.7

Triple Helix -mallin – jossa yhteistyötä tehdään yliopistojen, yksityissektorin ja julkishallinnon välillä – rinnalle on noussut Quadruple Helix -malli, jossa mukaan otetaan myös paikallisyhteisöt ja kansalaisyhteiskunta. Sille on ominaista voimakas paikkakeskeisyys ja päämäärätietoisuus sekä avoimuus ja vastuuvelvollisuus sidosryhmiä ja laajempaa yleisöä kohtaan. Malli tarjoaa uuden tilaisuuden kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle.

4.8

Yksi erityistä huomiota kaipaava ryhmä ovat entiset opiskelijat eli alumnit. Euroopassa voitaisiin hyödyntää enemmän heidän panostaan yliopistojen tuotoksien ja imagon parantamisessa. Eurooppa voisi tässä asiassa seurata Yhdysvalloissa yleistä käytäntöä.

4.9

Alumneja tulisi pitää erottamattomana osana yliopistoyhteisöä. He voivat olla yliopistonsa lähettiläitä aluetasolla, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ja viedä eteenpäin opetussuunnitelmista käytävää keskustelua, mikä on erityisen hyödyllistä dynaamisten muutosten aikana. He voivat olla keskeisesti mukana keskustelussa tutkimuksen ja opetuksen välisestä sekä tutkimuksen ja markkinoiden välisestä tasapainosta. Erityisenä tavoitteena voisi olla, että alumnit opastaisivat vastavalmistuneita ja erityisesti ensimmäisen sukupolven opiskelijoita, myös ulkomaalaistaustaisia.

4.10

Lisäämällä alumnien liikkuvuutta luodaan menestyviä kansainvälisiä verkostoja, jotka ovat hyödyksi sekä asianomaisille yliopistoille että teollisuudelle.

5.1

Yhteiskunnallisella yliopistolla ja yrittäjyysyliopistolla on yhteisiä piirteitä. Yliopistot eivät ole liikeyrityksiä. Niillä on riippumaton yleishyödyllinen tehtävä muun muassa kouluttaa, toteuttaa (huipputason) tutkimusta ja tuottaa tietoa laajasti koko yhteiskunnan käyttöön. Yrittäjyysyliopistolla on kahtalainen tavoite: ohjata ja hallinnoida oppilaitosta ja parantaa opiskelijoiden yrittäjätaitoja ja aloitekykyä.

5.2

Hyvin tärkeitä asioita ovat opetusohjelman merkittävyys työmarkkinoiden näkökulmasta sekä tutkimuksen ja innovoinnin yhteiskunnallinen merkitys. Viestintä ja vuorovaikutus yksityissektorin kanssa valtakunnallisella/alueellisella tasolla ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä yhteiskunnan kohtaamiin haasteisiin vastaamisessa.

5.3

Putkiajattelu ei ole enää kannattavaa. Teknologiset muutokset ja yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät jatkuvaa mukautumista. Kysyntäpuoli on yhä monimutkaisempi ja edellyttää alojen välistä ja alat ylittävää osaamista ja avoimuutta kaikille uusille kehityssuuntauksille. Ammatillisen pätevyyden lisäksi nousee esiin tarve kehittää taitoja. Yliopistoihin yhteydessä olevat sidosryhmäfoorumit voivat olla suureksi avuksi, sillä niissä voidaan määritellä vaatimuksia yhdessä. Opetushenkilökunnan tulee saada asianmukaista valmennusta tätä dynaamista toimintaympäristöä varten. Yrittäjyystaitoja (9) tulisi myös opettaa kaikenlaisissa korkea-asteen oppilaitoksissa eri puolilla Euroopan unionia.

5.4

Vastaavasti myös yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusrakenteet, joihin osallistuvat yliopistot ja yhteiskuntaelämän ryhmittymät kuten yritysmaailman ja terveysalan edustajat, voivat olla hyödyllisiä.

5.5

Tärkeä hanke yliopistoille olisivat nk. koulutuksen arvoketjut, jotka luotaisiin yhteistyössä elinkeinoalojen kanssa. Tällä on kaksi pääasiallista tavoitetta:

5.6

Myös eräissä jäsenvaltioissa käytetyt tulossopimukset tehostavat yliopistojen erikoistumista, profiloitumista ja imagoa. Niillä voi olla laaja kansainvälinen ja alueellinen kohde, ja ne voivat parantaa sekä ohjelmien että opiskelijoiden kunnianhimoa ja laatua. Tähän pääseminen edellyttää jatkuvaa sitoutumista asianomaisilta tahoilta (viranomaiset ja yliopistot).

5.7

Innovoinnin tulisi vaikuttaa tutkimukseen ja opetukseen sekä hallintoon. Hyvä esimerkki alhaalta ylöspäin suuntautuneesta parannuksesta on HEInnovate (10): se on Euroopan komission kehittelemä riippumaton verkkopohjainen itsearviointiväline. Välineen käytön laajentamista olisi tuettava.

5.8

Liikkuvuudesta kiinnostuneille opiskelijoille on tarjolla kansainvälisesti esiteltyjä yliopisto-ohjelmia sekä laaja valikoima kilpailevia verkkokursseja. Vertailukelpoisuus ja avoimuus edistävät epäilemättä kilpailua ja tulosten lähentymistä. Avoimuutta edistävät välineet, kuten U-Multirank EU:ssa, tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, ja yliopistojen tulee pohtia, miten tällaisia välineitä voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin.

5.9

Kaikilla lahjakkailla ihmisillä tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus päästä korkeakoulutukseen. Maksuperusteiset järjestelmät yleistyvät jatkuvasti. Tämän seurauksena opiskelijat suhtautuvat saamaansa opetukseen kriittisemmin. Maksujen aiheuttama sosiaalinen valikointi on kuitenkin estettävä. Tukemalla opiskelijoita (sosio-ekonomisen taustan perusteella) tulee varmistaa, että kaikki saavat yhtäläiset mahdollisuudet päästä soveltuvaan koulutukseen. Maksujärjestelmiä ei saa myöskään käyttää väärin olemassa olevan julkisen rahoituksen korvaamiseen.

5.10

Myös väestörakenteen kehityssuuntaukset edellyttävät lisätoimia, jotta tutkinnon suorittaneiden määrä saadaan nousuun alueilla, joita ongelma koskee, ja jotta näin tuetaan ennen kaikkea kyseisten alueiden kestokykyä ja tulevaa elinkelpoisuutta.

5.11

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulee olla vahvasti kytköksissä toisiinsa sekä opiskelijoiden että yritysten edun mukaisesti. Rahoitusmallit kuitenkin usein suosivat tutkimustuotoksia, minkä seurauksena yhä harvemmat yliopisto-opettajat käytännössä opettavat.

5.12

Yliopistojen tulee ottaa asianmukaisesti huomioon se tosiasia, että valtaosa alemman tai ylemmän tutkinnon ja jopa tohtorintutkinnon suorittaneista menee töihin yhteiskuntaan ja yritysmaailmaan eli tiedemaailman ulkopuolelle. Opetuksen vaatimustaso ja riittävä valmius työtehtäviin ovatkin siksi ensisijaisia tavoitteita (huippu)yliopiston erikoisalasta riippumatta. Euroopan ei tulisi tässä asiassa seurata Yhdysvaltojen esimerkkiä (11). Euroopan tulee pyrkiä huippuosaamiseen ja yhdenvertaisuuteen.

5.13

Digitalisaatio on ajattelutapamuutos, jolla on suuret vaikutukset korkeakoulutukseen eli opetukseen ja (eri tapoja yhdistelevään (12)) oppimiseen, opettajien ja opiskelijoiden taitoihin ja hallinnointirakenteisiin. Kaikilla tasoilla tarvitaan dynaamisempaa ja joustavampaa otetta. Läheinen yhteistyö korkeakoulutuksen ja yksityissektorin välillä on myös tästä syystä hyödyllistä tai jopa välttämätöntä.

6.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että kaikki edellä mainitut aiheet ja korkeakoulutuksen uudistaminen ovat yhä enemmän esillä EU:n asialistalla. Olisi suotavaa, että löydettäisiin yhteinen tapa varmistaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen onnistuminen.

6.2

Avoimet ja läpinäkyvät yliopistot ovat hyvin määritellyn eurooppalaisen ohjausstrategian lisäksi erittäin hyödyllisiä sisämarkkinoiden näkökulmasta ja tarpeen maailman mittakaavassa vahvemman eurooppalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi. Opiskelijoiden, tutkijoiden ja tiedon vapaa liikkuvuus on tässä suhteessa olennaista.

6.3

EU:n sitoutuminen korkeakoulutukseen alkoi tieteellisen tutkimuksen edistämisestä peräkkäisissä puiteohjelmissa. EU:n koulutusalan toiminta on sen jälkeen laajentunut. Vakaus- ja kasvusopimuksessa korostetaan tarvetta olla leikkaamatta kasvua aikaansaavia menoja, jotka kohdistuvat erityisesti korkeakoulutukseen.

6.4

Kaksi viidestä Eurooppa 2020 -yleistavoitteesta liittyy suoraan korkeakoulutukseen: investoiminen t&k-toimintaan ja innovointiin sekä koulutus. Niiden parissa työskentelee useita komissaareja. Maakohtaisissa suosituksissa paljastui vuonna 2014, että noin puolella jäsenvaltioista on vakavia ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuteen ja työmarkkinoiden tarpeiden huomiointiin liittyviä ongelmia, eikä yhteistyötä yliopistojen ja yritysten tai muiden sidosryhmien välillä tehdä vieläkään riittävästi.

6.5

Maakohtaisissa suosituksissa korostetaan tarvetta käsitellä työllistettävyyttä, yksityissektorin tarpeita sekä opiskelijoiden / tutkinnon suorittaneiden tarpeita tulevina työntekijöinä (tai työnantajina) sekä kilpailukykyä tekemällä tehokkaampaa yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. ETSK korostaa, että maakohtaisten suositusten noudattamista olisi seurattava tehokkaammin ja että komission ja neuvoston olisi keskusteltava tuloksista avoimesti.

6.6

Vaikka yliopistojen tulisi olla riippumattomia ja vastuuvelvollisia, jäsenvaltioissa on kuitenkin myös poliittisia liikkeitä, jotka vaativat päinvastoin lisää sääntelyä eli vähemmän itsenäisyyttä. Näissä tapauksissa vedotaan toissijaisuusperiaatteeseen, joka esitetään pidäkkeenä korkeakoulutusjärjestelmien yhdenmukaistamiselle Euroopassa. Tämä olisi haitallista opiskelijoille ja koko yhteiskunnalle.

6.7

EU:ssa ja sen ulkopuolellakin olisi hyödynnettävä ylempiä ja laaja-alaisempia pätevyyksiä. Se edellyttää yliopistojen, yliopisto-opettajien ja opiskelijoiden välistä rajat ylittävää vuorovaikutusta ja avoimuutta koko maailmaa kohtaan. Neuvoston, jäsenvaltioiden ja komission esittämä erillinen sitoumus auttaisi parantamaan korkeakoulutuksen tulostasoa, kun jäsenvaltioiden ja EU:n toimivaltuudet jaetaan paremmin ja niitä täsmennetään.

6.8

ETSK on johdonmukaisesti korostanut EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien tärkeyttä. Rajat ylittävä tutkimus tuo paremman tuoton investoinneille. EU:n ohjelmissa kannustetaan keskittymään keskeisiin teknologioihin ja strategisiin aiheisiin. Monikansallisen rahoituksen ansiosta saadaan parempia tuotoksia, ja eurooppalaiset tiedeyhtymät antavat tehoruiskeen Euroopan kilpailukyvylle. Tätä varten uutta osaamista on myös jaettava laajemmin erityisesti avoimen julkaisemisen kautta.

6.9

Euroopan tutkimusneuvosto on tukenut menestyksekkäästi seitsemännen puiteohjelman ja vuodesta 2014 Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta korkealaatuista tutkimusta kilpailutetulla rahoituksella. Rakenteelliset esteet haittaavat kuitenkin edelleen tutkijoiden, yliopisto-opettajien ja opiskelijoiden liikkumista valtioiden rajojen yli.

6.10

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tuloksellisuutta arvioidaan yhä enemmän ja esitellään maailmanlaajuisesti. Yliopistot tekevät yhteistyötä ja kilpailevat maailmanlaajuisesti, toteuttavat yhteisiä tutkimushankkeita, tavoittelevat huipputasoa ja yhä useammin rekrytoivat opiskelijoita ja henkilöstöä EU:n ulkopuolelta. Tämä on keskeinen asia, mutta kansalliset säännökset ja kannustimien puute voivat pysäyttää edistyksen tällä alalla. Kansainväliset mittaukset osoittavat, että ero Euroopan parhaiten menestyvien ja muiden välillä kasvaa.

6.11

Tarvitaan enemmän ponnisteluja, jotta saadaan huippututkijoita kaikkialta Euroopasta osallistumaan yhteisiin hankkeisiin. Eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien huippuosaamisyksiköiden välille on luotava yhteyksiä, ja niiden tulee osallistua Euroopan huippututkimushankkeisiin.

6.12

Yliopistoväen ja opiskelijoiden liikkuvuus on rajallista Euroopassa, sillä valtioiden rajat ylittävälle liikkuvuudelle on edelleen keinotekoisia esteitä. Tutkijoille ja opettajille on kiireellisesti turvattava yhdenvertaiset työskentelyolosuhteet, ja opetusohjelmia ja opiskelijoiden tutkintoja on lähennettävä Euroopassa.

6.13

Puutteellisia tilastoja olisi parannettava ja hyödynnettävä paremmin liikkuvuuden yleisyyden mittaamiseksi ja tukemiseksi.

6.14

Yliopistojen avaaminen ja niiden tason nostaminen sekä kulttuurinen monipuolistaminen kansainvälistymisen kautta ovat tervetulleita asioita. Lisäksi opiskelijoita kannustetaan tekemään täsmällisiä valintoja ajantasaisen sosiaalisen median, U-Multirankin kaltaisten avoimuusvälineiden ja yliopistojen erikoistumisen avulla. EU:n tason käytännölliset ratkaisut olisivat avuksi tässä asiassa.

6.15

Tiivis yhteistyö kiinnostuneiden tahojen välillä voi näyttää tietä eteenpäin. Yksi esimerkki on Benelux-maiden välillä hiljattain tehty sopimus tutkintojen automaattisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta. Se on ratkaiseva edistysaskel (13). Kehitys kohti yliopistotutkintojen ja eriasteisten tieteellisten tutkintojen vastavuoroista tunnustamista auttaa vähentämään yliopistojen välisiä esteitä ja luomaan avointa vaihdantaa.

6.16

On otettava käyttöön riittävät laadunvarmistusjärjestelmät kansainvälisellä tasolla, ja niissä on oltava selkeä yhteys Eurooppaan. Tähän sisältyy tarve tunnustaa hyväksymispäätökset. Kaikki tämänsuuntaiset aloitteet tulisi toivottaa tervetulleiksi (14). Vastavuoroisen tunnustamisen prosessin tulisi johtaa asteittain Euroopan laajuiseen hyväksyntään, ja se nostaa opetuksen laatua erityisesti heikommin suoriutuvissa yliopistoissa.

6.17

Tällaiset käytännöt olisivat hyödyllisiä kaikkialla Euroopassa sekä liikkuvuuden että työllistettävyyden näkökulmasta. Yliopistojen yhteiset ohjelmat, joissa luotaisiin yksi tutkinto useita yliopistoja varten, olisivat paljon nykyistä houkuttelevampia. Myös ystävyysjärjestelyjen tukemista olisi harkittava. Hallinnollisten ja opetukseen liittyvien käytäntöjen vaihto paikan päällä voi parantaa laatua.

6.18

Perusedellytys kansainvälistymiselle on yhteisten kielten käyttäminen. Kulttuurisyistä ja taloudellisesti on toivottavaa hallita useita kieliä (enemmän kuin kaksi). Englanti saattaa olla nykypäivän lingua franca. Edistyminen kielitaidon parantamisessa on liian hidasta. Olisi harkittava mahdollisuutta, että opiskelijoilta vaaditaan yhden vieraan kielen tuntemusta.

6.19

Erasmus+-ohjelma on ollut suuri menestys ja valtava askel eteenpäin liikkuvuuden helpottamisessa. Myös yritykset suhtautuvat siihen myönteisesti. Se sopii hyvin yhteen kasvua ja työllisyyttä koskevan komission pääperiaatteen kanssa. Ohjelman rahoituksessa olisi vastattava kasvavaan kysyntään. Mahdolliset opiskelijavaihtojen lainsäädännölliset esteet olisi poistettava.

6.20

Euroopan rakenne- ja investointirahastot keskittyvät perustellusti innovaatio- ja kasvutekijöihin, joista yksi on tutkimus. Komission on ohjattava yliopistojen osallistumista alueellisiin hankkeisiin ja näin parannettava sitä.

6.21

Yliopistot ovat pääsääntöisesti riippumattomia paikallis- ja alueviranomaisista, joskin päinvastaisiakin esimerkkejä tunnetaan. Ne olisi nostettava esiin. Erittäin myönteisen panoksen tuo myös ERI-ohjelma, jossa tutkimus kytketään älykkään erikoistumisen aloitteen (RIS3) (15) kautta EU:n alueellisiin ohjelmiin ja tuetaan näin innovointimyönteistä toimintaympäristöä.

6.22

Yliopistojen tulisi olla tietoisia RIS3-aloitteesta ja sen soveltamisesta eri tasoilla. Niiden tulisi osallistua aktiivisesti ohjelmaan yhdessä asialle omistautuneiden alueviranomaisten kanssa.

6.23

Valitettavasti yliopistot eivät vieläkään hallintosyistä hyödynnä ERI-ohjelmaa riittävästi. EU:n ohjelmien (ERI, Horisontti 2020 ja Erasmus+) välillä on pyrittävä löytämään synergiaa, mutta ristiriitaiset ehdot usein estävät sen.

24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/20

Esittelijä:

Antonello PEZZINI

Toinen esittelijä:

Zbigniew KOTOWSKI

1.1

ETSK katsoo, että eurooppalaiset insinöörit ja teknikot samoin kuin heidän kansalliset ja Euroopan tason järjestönsä ovat perustavan tärkeä voimavara prosessissa, jonka tavoitteena on Euroopan uudelleenteollistaminen. Nämä tahot vauhdittavat tutkimustulosten muuntamista innovatiivisiksi kaupallisiksi sovelluksiksi.

1.2

EU:n talouskehitys on yhä tiiviimmin sidoksissa uudelleenteollistamiseen, jolla tarkoitetaan siirtymästrategiaa kohti uusia ja kestäväpohjaisia tapoja suunnitella, tuottaa ja saattaa markkinoille innovatiivisia korkean lisäarvon tuotteita yhä digitaalisemmassa maailmassa. Tällaisissa tuotteissa yhdistyvät uudet ja laadukkaat tekniikat, materiaalit ja palvelut.

1.3

ETSK katsoo, että on korostettava ja tuotava selvemmin esiin insinöörien ja teknisten ammattien edustajien avainroolia prosessissa, jonka tavoitteena on ratkoa uudelleenteollistumisen haasteista eurooppalaiselle yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia. Komitea kehottaa käynnistämään osallistavan prosessin ammattialan tulevaisuuden ennakoimiseksi.

1.4

ETSK kehottaa edistämään eurooppalaista yrittäjyys- ja innovointikulttuuria vauhdittamalla konkreettisin toimin sivistystä ja hyvinvointia luovien insinöörin ja teknikon ammattien kehitystä.

1.5

ETSK pitää välttämättömänä laatia yhdenmukainen eurooppalainen kehys ammattialan eteenpäin viemiseksi. Sen olisi katettava mm. seuraavat seikat:

1.6

ETSK katsoo, että koulutuksen ja pätevyyksien korkea taso insinööritieteiden alalla on tehokkaan vastavuoroista tunnustamista koskevan järjestelmän olennainen ennakkoedellytys. Jotta kaikki maat voivat luottaa osaamisen pohjalta tapahtuvaan vastavuoroiseen ammatilliseen liikkuvuuteen, koulutuksen taso tulee pitää korkeana insinöörien kansallisten ja eurooppalaisten ammattijärjestöjen aktiivisella tuella. Tätä varten voidaan myös ottaa käyttöön 29. vapaaehtoisuuteen perustuva EU-tason sääntelyjärjestelmä vapaaehtoisilla unioninlaajuisilla ammattikorteilla (1) tehtyjen kokeilujen pohjalta.

1.6.1

Yhteiskunnan nykyinen kehitys synnyttää teknisen alan ulkopuolella lukuisia uusia työpaikkoja, jotka tiedotusvälineiden vaikutuksesta ja toivotun sosiaalisen suosion takia houkuttelevat nuoria, jotka tavoittelevat nopeaa ja arvostettua uraa. Tästä näkökulmasta insinöörin ammattia pidetään perinteisenä työnä, joka ei tarjoa mahdollisuuksia helppoon ja nopeaan urakehitykseen. Insinööritieteiden alat eivät näin ollen ole houkuttelevia tuleville sukupolville, mikä on vakava uhka Euroopan uudelleenteollistamisen onnistumiselle ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvylle. Tämä on suuri haaste nykyisille koulutusjärjestelmille ja osoittaa, että alemman perusasteen koulutusta on suunnattava merkittävästi kohti matematiikkaa, fysiikkaa ja tekniikkaa ja että on huolehdittava näiden oppiaineiden houkuttelevasta esille tuonnista, jotta herätetään nuorten sukupolvien uteliaisuus. Harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevään koulutusmalliin ja alan parhaisiin käytäntöihin (Saksa, Sveitsi ja Itävalta) on myös syytä kiinnittää erityistä huomiota kaikissa jäsenvaltioissa, joissa tällaista järjestelmää ei ole.

1.7

ETSK:n mielestä olisi luotava insinöörialan eurooppalaiset sisämarkkinat ja kehitettävä yhteinen ja jäsennelty lähestymistapa liikkuvuuden lisäämiseksi koko unionin alueella, kun otetaan huomioon vastavuoroisen tunnustamisen merkitys varsinkin itsenäisinä ja riippumattomina ammatinharjoittajina toimiville insinööreille.

1.8

ETSK suosittaa, että insinöörialan edustajille taataan vahva asema EU:n standardointipolitiikassa, jonka avulla pyritään vauhdittamaan, yksinkertaistamaan ja modernisoimaan menettelyjä sekä takaamaan järjestelmien ja verkkojen yhteentoimivuus.

1.9

ETSK katsoo, että insinöörejä työllistävien organisaatioiden olisi kehitettävä ammattipätevyyksiä koskevan eurooppalaisen kehyksen pohjalta uusille sukupolville soveltuvia sähköisen koulutuksen malleja sekä hallinto- ja arviointimenettelyjä, joissa otetaan huomioon uusien insinöörien ominaispiirteet ja joiden myötä työympäristö ja uramahdollisuudet ovat houkuttelevia.

1.10

ETSK katsoo, että alaa edustavien järjestöjen ja ammattialajärjestöjen olisi lähennyttävä yhä enemmän ja pyrittävä yhdessä viemään alaa eteenpäin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Lisäksi niiden olisi tarjottava jäsenilleen yhteisten eurooppalaisten vaatimusten mukaista täydennyskoulutusta.

1.11

ETSK kehottaa komissiota ryhtymään konkreettisiin jatkotoimiin vapaiden ammatinharjoittajien eurooppalaisen foorumin perustamiseksi. Insinöörien yhdistysten, ammattikamarien ja ammattialajärjestöjen tulee olla siinä laajasti edustettuina (2). Komitea toivoo, että perustettaisiin eurooppalainen insinööriportaali, jossa voidaan käsitellä esimerkiksi vastuukysymyksiin, teollis- ja tekijänoikeuksiin, verotukseen ja eläkekohteluun, täydennyskoulutukseen ja käytännesääntöihin liittyviä ongelmia.

1.12

ETSK kehottaa komissiota laatimaan insinöörialan eurooppalaiset käytännesäännöt tukeutuen insinöörien ja teknikoiden kansallisten järjestöjen kokemuksiin. Näin luotaisiin alan ammattilaisille – erityisesti pk-yrityksille ja t&k-toiminnan harjoittajille – oikeudellis-taloudelliset edellytykset toteuttaa innovatiivisia hankkeita.

1.13

ETSK katsoo, että ammattialan tulee suuntautua yhä voimakkaammin sellaisten monisyisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka liittyvät taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristökestävyyteen. Tässä yhteydessä tulee hyödyntää yhä tehokkaammin monialaisia ja pitkälle kehitettyjä lähestymistapoja sekä valmistusteollisuuden järjestelmien ja uuden teollisuus 4.0 -todellisuuden tarkoituksenmukaista yhteentoimivuutta.

1.14

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon 20.–21. maaliskuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa niitä kehotetaan korjaamaan ensi tilassa puutteet luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan – eli nk. STEM-tieteiden (science, technology, engineering and maths) – alalla ja lisäämään teollisuuden osallistumismahdollisuuksia.

2.1

Eurooppalainen insinööritaito juontaa juurensa pyrkimyksestä keksiä uutta. Erinomainen esimerkki tästä on Leonardo da Vincin nerous, joka kuvastaa eurooppalaisen yhteiskunnan avoimuutta uusille ideoille sekä kulttuuriympäristöä, jossa arvostetaan kansalaisten osallistumista, hyvää hallintoa ja uutteruutta.

2.2

Kuten EP korostaa, ”kriisi on koetellut rankasti Euroopan talouksia. – EU tarvitsee kattavan kasvustrategian selviytyäkseen näistä haasteista” (3).

2.3

EU:n uudelleenteollistamisstrategiassa keskitytään erityisesti innovointi-investointeihin, joiden yhteydessä insinöörit ovat avainroolissa etenkin nopeasti kasvavilla aloilla.

2.4

Digitaaliteknologian, viestintäjärjestelmien ja älykkäiden verkkojen lähentyminen, nanobioteknologia, kestäväpohjainen teollisuusteknologia, 3D-tulostimet ja puhdas, eri aloilla sovellettavissa oleva mahdollistava teknologia muuttavat perinpohjaisesti taloudellisia ja yhteiskunnallisia toimintamalleja. Tämä tapahtuu vauhdilla, jota maailmanlaajuistuminen kiihdyttää eksponentiaalisesti.

2.5

EU:n tulevaisuus on sidoksissa uudelleenteollistamiseen, jolla tarkoitetaan ennen muuta siirtymästrategiaa kohti uusia ja kestäväpohjaisia tapoja suunnitella, tuottaa ja saattaa yhä digitaalisemmassa maailmassa markkinoille korkean lisäarvon tuotteita, joissa yhdistyvät uudet tekniikat, materiaalit ja palvelut.

2.6

ETSK on vakuuttunut siitä, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita on vaikea saavuttaa ilman tekniikan ja tieteen alan henkilöstöä, jolla on tarvittava kokemus ja asiantuntemus. Myös tässä suhteessa on syytä korostaa insinöörien ja teknikoiden kansallisten ja Euroopan tason ammatillisten organisaatioiden ja yhdistysten roolia.

2.7

Euroopassa suurin osa teknisestä osaamisesta on teknisten alojen yrityksissä, joita on noin 130 000 ja jotka työllistävät yli 10 miljoonaa erittäin ammattitaitoista ja asiantuntevaa henkilöä. Yritysten vuosituotanto on noin 1 840 miljardia euroa, joka vastaa noin kolmannesta EU:n kaikesta viennistä. Insinööreillä ja teknikoilla on lisäksi tärkeä rooli kaikilla talouden aloilla (4).

2.8

EU:n politiikoissa tulee kehittää uusi, älykäs lähestymistapa, jossa annetaan uudenlainen rooli teknisten alojen ammattilaisille. EU:n uusissa ohjelmissa nimenomaisesti edellytetyn alueiden älykkään kehittämisen hallinnoinnille on yhä suurempi tarve.

2.9

EU:n on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kohennettava työvoiman osaamistasoa. Etenkin insinööritaitojen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Julkinen sektori tarvitsee lisää teknistä osaamista voidakseen vastata – soveltaen uusia direktiivejä julkisista hankintamenettelyistä sekä hyödyntäen yritysverkostojen yhteistyömuotoja, klusterimuotoista työskentelyä ja uusia ohjelmistoja – seuraavien alojen haasteisiin: energia, liikenne, terveydenhuolto, jätehuolto, koulutus, hiilijalanjälki, esineiden internet ja kiertotalous.

2.10

Myös yksityisen sektorin on vahvistettava teknistä osaamistaan, jos se haluaa hyötyä taitojen kehityksestä työpaikoilla. Kulutuskäyttäytymisen analyysien mukaan älytuotteiden ja -palvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti.

2.11

Osaamista ja teknistä asiantuntemusta on päivitettävä jatkuvasti, jotta voidaan vastata uusien teollisten prosessien haasteisiin. Tarvitaan uusia oppimisen muotoja ja menetelmiä ja uudenlaista koulutusta, jotta alan inhimillistä ja sosiaalista pääomaa voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja joustavasti. Asiantuntija- sekä tekniikan ja tieteen alan palveluja Euroopassa tarjoavien vapaiden ammatinharjoittajien työskentelyä tulee järjestää uudella tavalla.

2.12

Liikkuvuuden lisääminen kansallisilla, eurooppalaisilla ja globaaleilla työmarkkinoilla johtaa Euroopassa vetovoimaisella insinöörialalla käytettävissä olevan työvoiman parempaan hyödyntämiseen. Tässä yhteydessä voitaisiin ottaa käyttöön 29. vapaaehtoisuuteen perustuva EU-tason sääntelyjärjestelmä ja edistää EU:n ammattikortin yleistymistä, jotta erikoisalojen insinöörien olisi helpompaa hankkia ammattikokemusta Euroopan eri maista.

2.13

Jotta potentiaalisia insinööritieteiden opiskelijoita voidaan tutustuttaa insinöörin ammattiin, tarvitaan lisää yhteistyötä teollisuuden ja akateemisen maailman välillä sekä työnantajien ja julkisten ja yksityisten oppilaitosten välillä niin peruskoulutuksessa, toisen asteen koulutuksessa kuin t&k-toiminnassakin. Näin toteutettaisiin yritysten yhteiskuntavastuuta ja edistettäisiin asianmukaista koulutusta.

2.14

Yrittäjien mukaantulon ja uusien, yhä monisyisempien ongelmien kohtaamisen myötä nuorille käy selväksi, että matematiikkaa, tietotekniikkaa, fysiikkaa ja kemiaa tarvitaan välttämättä yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi ja että ne ovat avain uusiin, innovatiivisiin ratkaisuihin lääketieteessä ja terveydenhuollossa sekä liikenteessä ja saastumiseen ja energiansäästöön liittyvissä asioissa.

2.15

Tällaisen yhteistyön tulee viritä paikallistasolla, mutta kokemuksia ja parhaita käytänteitä pitää jakaa Euroopan laajuisesti. Tämä edistäisi uusien työpaikkojen ja työskentelymahdollisuuksien avautumista insinööreille ja voisi auttaa elävöittämään kyseisiä oppiaineita ja tekemään niistä kiinnostavampia uusille sukupolville.

2.16

Lisäksi tulee ottaa huomioon monien eri alojen samanaikainen edistyminen ja käytännön sovellusten monialaisuus sekä varmistaa laatu ja tehokkuus ja luoda toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa koulutusväyliä, joihin integroidaan myös muita oppiaineita, esimerkiksi sosiaalipsykologiaa ja ryhmänjohtamista, luovien prosessien edistämistä, nanoteknologiaa, biolääketieteellistä teknologiaa, tekniikan historiaa, talousmaantiedettä.

2.17

Koulutusohjelmien akkreditointi on yksi tapa taata vaatimustenmukaisuus kyseisissä ammateissa. Laadunvarmistusprosessiin kuuluu viite- ja arviointinormien laatiminen ammattipätevyyksiä koskevan eurooppalaisen ja kansallisen kehyksen mukaisesti.

2.18

Ulkoinen akkreditointi ja sisäinen laadunvarmistus ovat insinöörikoulutuksen laadun ylläpidon kannalta erittäin tärkeitä prosesseja.

3.1.1

ETSK katsoo, että samanaikaisesti on laadittava ammattialan eteenpäin viemiseksi eurooppalainen kehys, jossa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

3.2.1

ETSK katsoo, että insinöörikoulutuksen ja insinöörin pätevyysvaatimusten korkea taso on tehokkaan vastavuoroista tunnustamista koskevan järjestelmän perusedellytys: koulutusnormien madaltaminen liikkuvuuden lisäämiseksi saattaisi heikentää keskinäistä luottamusta siihen, että EU pohjautuu osaamiseen ja pystyy vastaamaan insinöörialan uusiin haasteisiin.

3.2.2

ETSK:n mielestä olisi kehitettävä yhteinen, moniulotteinen lähestymistapa ja eurooppalainen ammattikortti (6). Sitä ennen tulee lähentää koulutusväyliä, hyväksyä vapaaehtoista EU:n ammattikorttia koskeva rinnakkainen vapaavalintainen sääntelyjärjestelmä sekä laatia yhteiset koulutuspuitteet ja virallisen ja/tai arkioppimisen kautta saadun pätevyyden validointijärjestelmät.

3.2.3

ETSK suosittaa, että ryhdytään konkreettisiin toimiin insinöörin ja teknikon ammattien elvyttämiseksi, sillä ne ovat keskeisiä pyrittäessä vauhdittamaan tutkimustulosten muuntamista kaupallisiksi sovelluksiksi ja ratkaisuiksi yhteiskunnan ongelmiin. ETSK kehottaa vahvistamaan erityisesti Erasmus nuorille yrittäjille -aloitetta (EYE) ja mikroluottojärjestelyjä sekä lanseeraamaan luoville insinööreille jaettavan EU:n palkinnon, jolla voitaisiin lisätä ammattikunnan näkyvyyttä ja kannustettaisiin huipputason ideoiden ja hankkeiden kehittämiseen insinööritieteiden alalla.

3.3.1

Tekniikan nopea kehitys huomioon ottaen ETSK pitää tärkeänä, että EU tukee sellaisten koulutusmoduulien kehittämistä yhteistyössä teollisuuden kanssa, joiden avulla voidaan varmistaa erityisosaamisen korkea taso. Lisäksi tulee kehittää yhdessä oppimista (collaborative learning) ja tekemällä oppimiseen (learning by doing) liittyviä hankkeita henkilöviestinnän parantamiseksi, digitaalitekniikkaa koskevia verkkomoduuleja sekä viestintäverkostoja tietojen hankkimiseksi ja arvioimiseksi.

3.3.2

Olisi kehitettävä – EU-sääntelyn avulla – globaalit normit epävirallisen oppimisen kautta hankittujen johtamis- ja riskinottovalmiuksien validoinnille (7).

3.3.3

Uusien sukupolvien osaamisen hyödyntäminen: C-sukupolvi tarvitsee uudenlaisia tuotanto-, organisaatio-, viestintä- ja johtamisrakenteita.

3.4.1

ETSK katsoo, että on korostettava ja tuotava selvemmin esiin insinöörien ja teknisten ammattien edustajien avainroolia käsiteltäessä uudelleenteollistumisen haasteista Euroopan yhteiskunnalle aiheutuvia ongelmia. Komitea kehottaa käynnistämään osallistavan ennakointiprosessin, jossa ovat mukana kehittämiseen osallistuvat toimijat, hallinnon edustajat, poliittiset päättäjät ja sidosryhmät ja jossa yksilöidään ja tuodaan esiin tässä ammatissa tulevaisuudessa tarvittavia ongelmanratkaisuvalmiuksia sekä kykyä omaksua nopeasti uusia teknologioita ja muuntaa niitä sovelluksiksi.

3.4.2

Insinööreillä tulisi olla tähän liittyen erityinen merkitys pyrittäessä varmistamaan uudelleenteollistamisprosessin laatu taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristökestävyyden osalta ja siirtymään asteittain kiertotalouden malliin, ”johon sisältyy uudelleenvalmistus ja uudelleenkäyttö” (8).

3.5.1

ETSK katsoo, että eurooppalaiset insinöörit ja teknikot ovat perustavan tärkeä voimavara uudelleenteollistamisprosessissa. He vauhdittavat tutkimustulosten muuntamista innovatiivisiksi kaupallisiksi sovelluksiksi ja ratkaisevat monisyisiä ongelmia siirryttäessä kestäväpohjaiseen, terveeseen ja kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen. Komitean mielestä tämä voimavara on otettava huomioon ja sitä on tuettava innovatiivisten ratkaisujen avulla, joissa suositaan taloudellisuuden lisäksi myös laatua ja edistetään kaikentyyppistä verkosto- ja klusteriyhteistyötä EU:n politiikoissa ja ohjelmissa aloittaen seuraavista:

4.1

EU:lla on edessään merkittäviä haasteita, jotka ovat vaikeita myös eurooppalaisille insinööreille:

4.2

ETSK:n mielestä uuden C-sukupolven insinöörien pitäisi kouluttautua virallisen ja arkioppimisen kautta pidemmälle kuin mitä nykyisin tehdään ja hankkia enemmän taitoja, koska yksinkertainen ongelmanratkaisu tapahtuu tulevaisuudessa itsenäisissä digitaalisissa järjestelmissä. Lisäksi heidän tulisi kehittää monialaisia valmiuksia ja joustavuutta, joita tarvitaan monisyisten ongelmien ratkaisemisessa.

4.3

Insinöörejä työllistävien organisaatioiden olisi kehitettävä ammattipätevyyksiä koskevan eurooppalaisen kehyksen pohjalta digitaalisia koulutusmoduuleja sekä hallintojärjestelmiä, joissa otetaan huomioon uusien insinöörien ominaispiirteet. Näin voidaan edistää sitoutumista yrityksen arvoihin ja tavoitteisiin ja tehdä työympäristöstä ja uramahdollisuuksista houkuttelevia.

4.4

ETSK:n mielestä insinöörejä edustavien järjestöjen ja ammattialajärjestöjen olisi lähennyttävä Euroopan tasolla yhä useammissa asioissa, jotta ne voivat viedä alaa eteenpäin entistä tarmokkaammin sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, kun luodaan insinöörialan eurooppalaiset sisämarkkinat.

4.5

ETSK kehottaa ryhtymään konkreettisiin jatkotoimiin vapaiden ammatinharjoittajien eurooppalaisen foorumin perustamiseksi. Itsenäisesti ammattiaan harjoittavien insinöörien ja insinöörialan pk-yritysten yhdistysten, ammattikamarien ja ammattialajärjestöjen tulee olla siinä laajasti edustettuina (9). Komitea toivoo, että perustettaisiin eurooppalainen insinööriportaali, jossa voidaan käydä vuoropuhelua esimerkiksi vastuukysymyksiin, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan sekä verotus- ja eläkejärjestelmiin liittyvistä keskeisistä ongelmista.

24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/27

Esittelijä:

Egbert BIERMANN

Toinen esittelijä:

Tautvydas MISIŪNAS

1.1

ETSK kannattaa toimia eurooppalaisen teollisuuspolitiikan muotoilemiseksi, etenkin kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden edistämiseksi, sillä ne parantavat EU:n kilpailukykyä. Kun Eurooppa puhuu kansainvälisissä yhteyksissä yhdellä äänellä, sen rooli maailmanlaajuisessa vuoropuhelussa vahvistuu. Nanomateriaaleihin ja nanoteknologiaan perustuva innovointikyky – erityisesti kemianteollisuudessa – myötävaikuttaa asiaan merkittävästi.

1.2

Nanoteknologian edistämiseen tähtäävä aloite voi auttaa kehittämään yhteistä eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa edelleen. Tutkimus- ja kehitystoiminta on niin monitahoista, että yksittäiset yritykset tai laitokset eivät voi sitä yksin hoitaa vaan tarvitaan kattavaa yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja yrityshautomoiden kesken. Myönteinen toimintamalli ovat tutkimustoiminnan keskukset, joita on perustettu muun muassa kemian- ja lääkealalle. On myös varmistettava, että pk-yritykset pääsevät toimintaan mukaan.

1.3

Eurooppalaisten nanoteknologian huippuosaamiskeskittymien (nanoklustereiden) kehittämistä on jatkettava. Talouselämän, tiedemaailman, politiikan ja koulutusmaailman osaajien tulee verkostoitua teknologian siirron, digitaalisen ja henkilökohtaisen yhteistyön, paremman riskinarvioinnin, erityisen elinkaariarvioinnin tai nanotuotteiden turvallisuuden edistämiseksi.

Horisontti 2020 -tutkimuspuiteohjelman rahoitusvälineitä on nanoteknologian osalta yksinkertaistettava ja joustavoitettava ennen kaikkea pk-yrityksiä ajatellen. Julkinen rahoitus on vakiinnutettava, ja yksityisen rahoituksen tarjontaa on edistettävä.

1.4

Jotta monitieteinen nanoteknologia saataisiin juurrutettua paremmin koulutusjärjestelmiin, olisi esimerkiksi kemiassa, biologiassa, insinööritieteissä, lääketieteessä tai yhteiskuntatieteissä tukeuduttava päteviin tutkijoihin ja teknikoihin. Lisäksi yritysten on reagoitava henkilöstönsä kasvaviin pätevyysvaatimuksiin kohdennettujen koulutus- ja täydennyskoulutustoimenpiteiden avulla. Työntekijät kokemuksineen ja taitoineen on otettava toimintaan mukaan.

1.5

EU:n standardointiprosessia on edistettävä entisestään. Standardeilla on keskeinen rooli lainsäädännön noudattamisessa, erityisesti silloin kun työntekijöiden turvallisuus edellyttää riskinarviointia. Tämän vuoksi on kehitettävä välineitä varmennettuja vertailumateriaaleja varten, jotta nanomateriaalien ominaisuuksien mittausmenetelmiä voidaan testata.

1.6

Kuluttajille on annettava kattavasti tietoa nanomateriaaleista. Niihin liittyvien kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden hyväksynnän edistäminen yhteiskunnassa on välttämätöntä. Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjen, talouselämän ja politiikan edustajien on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua keskenään. Tätä varten on kehitettävä Euroopan laajuisia tiedotusfoorumeita ja hyväksyntää edistäviä välineitä.

1.7

ETSK odottaa Euroopan komission perustavan nanomateriaalien seurantakeskuksen, joka kartoittaa ja arvioi niiden kehittämisprosesseja ja sovelluksia, hyödyntämistä (kierrätystä) ja hävittämistä. Sen tulisi myös tarkkailla ja arvioida työllisyys- ja työmarkkinavaikutuksia sekä esitellä niiden pohjalta tehtäviä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia päätelmiä. Vielä ennen vuotta 2020 olisi esitettävä ajantasainen kertomus nanomateriaaleista ja nanoteknologiasta Euroopassa, ja siinä olisi esiteltävä mahdollisia kehityssuuntauksia vuoteen 2030 saakka.

2.1

Euroopan komissio on toteuttanut ja toteuttaa monenlaisia aloitteita innovoinnin ja kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden edistämiseksi, jotta kilpailukykyä saataisiin parannettua. Esimerkkeinä mainittakoon komission vuonna 2009 ja 2012 antamat tiedonannot kehitystä vauhdittavia keskeisiä teknologioita koskevasta yhteisestä strategiasta ja vuonna 2014 julkaistu tiedonanto tutkimuksesta ja innovoinnista. Lisäksi nanoteknologialle on annettu erityistä painoarvoa useissa ETSK:n lausunnoissa (1).

2.2

EU:n teollisuuspolitiikka ja näin ollen myös innovatiivisen teknologian edistäminen saivat erityisen aseman, kun Junckerin ohjelma hyväksyttiin vuonna 2014. Etusijalle asetetut teknologiat osoittavat, että kilpailukykyisessä eurooppalaisessa teollisuuspolitiikassa on panostettava strategisesti tulevaisuuden teknologioihin ja materiaaleihin. Tämä koskee kemian- ja lääkealaa aivan erityisesti.

2.3

Eurooppalainen kemian- ja lääketeollisuus toimii muiden alojen innovoinnin vauhdittajana, ja nanoteknologia on avainasemassa uusia tuotteita kehitettäessä. Tämä parantaa kilpailukykyä ja edistää teollisuuden kestävää kehitystä.

2.4

Nanomateriaaleja käytetään jo nykyään monissa arkipäivän tuotteissa (esim. urheiluvaatteissa, kosmetiikassa ja pinnoitteissa). Lisäksi ne tarjoavat innovointimahdollisuuksia uusien tuotteiden ja menetelmien kehittämiseksi (esim. kun on kyse energia- ja ympäristöteknologiasta, lääketieteellisestä teknologiasta, optiikasta, sirujen kehittämisestä ja valmistuksesta, teknisin ratkaisuin toteutettavasta tietosuojasta, rakennusteollisuudesta sekä lakoista ja maaleista tai lääkkeistä ja lääketieteellisestä teknologiasta).

2.5

Nanomateriaaleilla voi pienen koon ansiosta olla uudenlaisia optisia, magneettisia, mekaanisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia. Niiden avulla voidaan kehittää innovatiivisia tuotteita uusine toimintoineen ja erityisominaisuuksineen.

2.6

Euroopan komission antaman suosituksen mukaan ”nanomateriaalit” ovat materiaaleja, joiden tärkeimpien ainesosien koko on 1–100 metrin miljardisosaa. Tämä määritelmä on tärkeä edistysaskel, koska siinä kuvataan selvästi, mitä materiaaleja on pidettävä nanomateriaaleina, ja koska se mahdollistaa soveltuvimman testausmenetelmän valinnan (2).

2.7

Nanoteknologia tarjoaa suuria kasvumahdollisuuksia. Asiantuntijat odottavat alan kasvavan vuotuisista 8 miljardista 119 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuosina 2006–2021 (3).

3.1

Nanoteknologian kirjo kemiateollisuudessa on valtava. On syytä todeta, että suuri osa siitä, mitä nano-nimikkeen alle nykyään luokitellaan, ei ole mitään uutta, vaikka ”nanoteknologia” uudelta kuulostaakin. Esimerkiksi kirkkojen keskiaikaiset lasimaalaukset sisältävät kultananohiukkasia. Nykykäsityksen mukaisen nanoteknologian varsinainen uutuus liittyy siihen, että teknologian toimintatapa tunnetaan nyt paremmin.

3.2

Nanoteknologialla on lääketieteessä monia sovellusaloja. Toive saada vaikuttava aine kuljetettua kohdennetusti sairaaseen kudokseen on yhtä vanha kuin lääkkeiden valmistus ja johtuu siitä, että monet vaikuttavat aineet aiheuttavat voimakkaita sivuvaikutuksia. Tällaisten sivuvaikutusten syynä on usein se, että vaikuttavat aineet leviävät elimistöön epäspesifisesti. Nanomittakaavan lääkekuljetinjärjestelmien kehittäminen mahdollistaa sen, että vaikuttavat aineet voidaan keskittää kohdennetusti sairaaseen kudokseen, jolloin sivuvaikutuksia voidaan vähentää.

3.3

Biotieteiden alalla kehitellään konkreettisia nanosovelluksia. Esimerkiksi nk. biosiruja käytetään testeihin, joiden avulla Alzheimerin taudin, syövän, MS-taudin tai nivelreuman kaltaisia sairauksia voidaan havaita ja hoitaa jo varhaisessa vaiheessa (5). Nanohiukkaspohjaiset varjoaineet taas kiinnittyvät kohdennetusti sairaisiin soluihin ja mahdollistavat huomattavasti nopeamman ja paremman diagnostiikan. Nanogeelit nopeuttavat rustokudoksen uudistumista, ja nanohiukkasista, jotka kykenevät läpäisemään veri-aivoesteen, on apua esimerkiksi aivokasvainten kohdennetussa hoidossa (6).

3.4

Noin 20 nanometrin kokoisin huokosin varustettujen muovikalvojen avulla voidaan suodattaa vedestä bakteereja, viruksia ja muita taudinaiheuttajia. Tätä nk. ultrasuodatusta käytetään sekä juomaveden että prosessiveden eli teollisuustuotannossa käytettävän veden puhdistuksessa.

3.5

Nanoteknologia parantaa aurinkokennojen hyötysuhdetta merkittävästi jo lähitulevaisuudessa. Uudenlaisten pinnoitteiden ansiosta energiantuotantoa ja energiatehokkuutta voidaan lisätä huomattavasti.

3.6

Nk. nanoputket, hiilinanoputket tai grafeenit voivat tuoda materiaaleihin uusia ominaisuuksia, lisätäänpä niitä sitten muoveihin, metalleihin tai muihin aineisiin. Ne parantavat esimerkiksi sähkönjohtavuutta, lisäävät mekaanista lujuutta tai edistävät kevytrakentamista.

3.7

Myös tuulivoimaloiden käyttöä voidaan tehostaa nanoteknologian avulla. Uudet rakennusmateriaalit tekevät tuulivoimaloista kevyempiä, mikä johtaa sähköntuotantokustannusten pienenemiseen ja mahdollistaa tuulivoimaloiden optimaalisen rakentamisen.

3.8

Valaistuksen osuus maailmanlaajuisesta energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Koska nanotutkimus lupailee energiansäästölamppuja, jotka tarvitsevat huomattavasti nykyistä vähemmän sähköä, tätä energiankulutusta voitaneen pienentää yli kolmanneksella. Lisäksi vasta litiumioniakut, jotka eivät olisi mahdollisia ilman nanoteknologiaa, tekevät sähköautoista taloudellisia.

3.9

Betoni on yksi yleisimmin käytetyistä rakennusmateriaaleista. Nanoteknologiapohjaisten kalsiumkiteiden ansiosta on mahdollista valmistaa parempilaatuisia betonielementtejä erittäin nopeasti ja niin, että energiaa kuluu vähemmän.

3.10

Autoteollisuudessa käytetään jo nykyäänkin nanopinnoitteita, joilla on erityisominaisuuksia. Tämä koskee myös muita liikennevälineitä, kuten lentokoneita tai laivoja.

4.1

Kilpailutekijät maailmanmarkkinoilla muuttuvat jatkuvasti. Osittain tämä on suunniteltua, mutta joukossa on myös ennalta arvaamattomia muutoksia. Vakaan kehityksen aikaansaamiseksi laaditaan poliittisia ohjelmia, esimerkiksi vuonna 2010 sovittiin Eurooppa 2020 -strategiasta, jonka tavoitteena on kestävä ja osallistava kasvu ja Euroopan laajuisten toimien aiempaa parempi koordinointi. Näin on tarkoitus voittaa täydessä vauhdissa oleva kamppailu innovaatioista. Kyse on tutkimus- ja kehitystoiminnasta, patenttisuojasta sekä tuotanto- ja työpaikoista.

4.2

Kemianteollisuus on EU:n parhaiten menestyviä teollisuudenaloja. Vuonna 2013 sen myyntituotot olivat 527 miljardia euroa, mikä tekee siitä toiseksi suurimman tuotannonalan. Tästä vahvuudesta huolimatta nykyinen tilanne näyttää kuitenkin antavan aihetta huoleen. Tuotanto on kehityssuuntauksen nopean suhdannesidonnaisen muutoksen jälkeen polkenut paikoillaan vuoden 2011 alusta lähtien. EU:n osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta ja viennistä on pienentynyt jo pidemmän aikaa (7).

4.3

EU:n kemianteollisuus investoi tutkimukseen vuonna 2012 noin 9 miljardia euroa. Tutkimusmenot ovat pysytelleet tällä tasolla vuodesta 2010 lähtien. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mutta myös Japanissa ja Saudi-Arabiassa nanoteknologian tutkimisella ja kehittämisellä on sen sijaan yhä tärkeämpi asema, joten kilpailu alalla tulee kiristymään entisestään.

5.1

Ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta on olennainen kilpailutekijä eurooppalaisessa teollisuuspolitiikassa, tähdätäänpä sitten sisämarkkinoille tai maailmanmarkkinoille.

5.2

Moninaisten ominaisuuksiensa ansiosta nanomateriaalit auttavat niin lähtöaineina, väli- kuin lopputuotteinakin tehostamaan energian muuntamista ja vähentämään energiankulutusta. Lisäksi nanoteknologia tarjoaa mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä (8). Näin se edistää ilmastonsuojelua.

5.3

Hessenin osavaltio Saksassa on julkaissut tutkimuksen, jossa korostetaan nanoteknologian tarjoamia innovaatiomahdollisuuksia ympäristönsuojelun alalla (9), esimerkiksi veden käsittelyssä ja puhdistuksessa, jätteen syntymisen ehkäisyssä, energiatehokkuuden edistämisessä ja ilman puhdistamisessa. Nämä mahdollisuudet parantavat etenkin pk-yritysten toimeksiantotilannetta. Kemianteollisuus tutkii ja kehittää tarvittavaa perustaa sekä vastaavia lähtöaineita ja lopputuotteita.

5.4

Ympäristöelementti on sisällytettävä yritysten, myös pk-yritysten, strategioihin osana kestävyysajattelua, ja työntekijät on otettava aktiivisesti mukaan näihin prosesseihin.

5.5

Ennalta varautumisen periaate on olennainen osa Euroopassa nykyisin harjoitettavaa ympäristöpolitiikkaa ja terveydenhuoltopolitiikkaa. Sen mukaan ympäristöön tai ihmisten terveyteen kohdistuvat haittavaikutukset ja uhkat tulee minimoida etukäteen. Varautumistoimia toteutettaessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että kustannukset, hyödyt ja rasitteet ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Tämä on välttämätöntä erityisesti pk-yritysten suojelemiseksi.

6.1

Nanoteknologian työllistämispotentiaalia kemianteollisuudessa pidetään erittäin suurena kaikkialla maailmassa. EU:ssa arvioidaan jo nykyään olevan 300 000–400 000 (10) nanoteknologiaan liittyvää työpaikkaa.

6.2

Tämän kasvun ohella on kuitenkin myös tarkasteltava riskejä, joita työpaikkojen vähentäminen, tuotantopaikkojen siirtäminen muualle tai pätevyysprofiilien muuttuva kirjo aiheuttavat.

6.3

Työpaikkojen määrä on yksi asia, ja toinen on niiden laatu. Eri yritysten nanoteknisille toimialoille syntyy yleensä hyväpalkkaisia työpaikkoja ammattitaitoisille työntekijöille, eikä tämä koske vain kemianteollisuutta (11).

6.4

Tämä luo yrityksissä suuria koulutus- ja täydennyskoulutustarpeita, ja syntyy uusia yhteistyömuotoja. Jopa työmarkkinaosapuolten kumppanuudesta tulee tässä yhteydessä innovointiin vaikuttava tekijä siinä mielessä, että esimerkiksi työn organisoinnista, terveydensuojelusta ja täydennyskoulutuksesta on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua. Saksassa on tähän liittyen tehty kemianteollisuudessa erittäin laaja-alaisia työmarkkinaosapuolten sopimuksia (12).

7.1

Euroopan komissio käyttää jo nykyisin 20–30 miljoonaa euroa vuodessa nanoturvallisuuden tutkimiseen. Lisäksi jäsenvaltiot osoittavat siihen vuosittain noin 70 miljoonaa euroa (13). Tämä tarjoaa asianmukaiset ja riittävät rahoituspuitteet.

7.2

EU:n tasolla olisi koordinoitava kattavaa julkis- ja yksityissektorin pitkäaikaistutkimusten ohjelmaa, jotta voidaan laajentaa tietämystä nanomateriaaleista, niiden ominaisuuksista sekä potentiaalisista työntekijöiden ja kuluttajien terveyteen ja ympäristöön liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä.

7.3

Monet kemian alan yritykset ovat osana riskinhallintaansa ryhtyneet erilaisiin toimenpiteisiin huolehtiakseen kestäväpohjaisen työsuojelun ja tuoteturvallisuuden toteutumisesta vastuullisella tavalla. Tämä tapahtuu usein kemianteollisuuden maailmanlaajuisen Responsible Care -aloitteen (14) puitteissa. Vastaavanlaisia aloitteita on myös muilla aloilla.

7.4

Tuotevastuu ulottuu tutkimuksesta tuotteen loppukäsittelyyn. Yritykset tutkivat jo kehitysvaiheessa, miten niiden uusia tuotteita voidaan valmistaa ja käyttää turvallisesti. Tutkimukset on saatettava päätökseen ja tuotteen turvallisesta käytöstä on laadittava ohjeet, ennen kuin tuote saatetaan markkinoille. Lisäksi yritysten on ilmoitettava, miten tuotteet tulee asianmukaisesti hävittää.

7.5

Euroopan komissio korostaa nanomateriaalien turvallisuutta käsittelevissä kannanotoissaan, että tieteellisten tutkimusten mukaan nanomateriaaleja voidaan pohjimmiltaan pitää ”tavallisina kemikaaleina” (15). Tieto nanomateriaalien ominaisuuksista lisääntyy jatkuvasti, ja riskinarviointiin voidaan soveltaa nykyisin käytettävissä olevia menetelmiä.

7.6

Euroopan komissio katsoo REACH-asetuksen (16) tarjoavan parhaat puitteet nanomateriaaleihin liittyvien riskien hallinnalle. REACH-asetuksen liitteisiin ja Euroopan kemikaaliviraston REACH-oppaaseen on tehtävä muutamia nanomateriaaleihin liittyviä selvennyksiä ja täsmennyksiä, mutta asetuksen leipätekstiä ei tarvitse muuttaa (17).

7.7

Hyvillä tuotantotavoilla (GMP) on lääketeollisuudessa keskeinen merkitys nanomateriaalien jalostuksessa. Kyse on suuntaviivoista lääkkeiden ja vaikuttavien aineiden tuotantoprosessien laadun varmistamiseksi.

7.8

Kuluttajille on luonnollisestikin tiedotettava asioista. Suurten kemianalan yritysten ”nanoaiheiset” vuoropuhelutilaisuudet ovat tästä myönteisiä esimerkkejä (18). Näiden tilaisuuksien tavoitteena on välittää tietoa, edistää hyväksyntää sekä tunnistaa vaaroja. Jotta nanomateriaaleista olisi helpompi saada tietoa, Euroopan komissio avasi vuoden 2013 lopulla asiaa koskevan verkkofoorumin (19). Sen sivuilla on viitteet kaikkiin käytettävissä oleviin tietolähteisiin, myös kansallisiin tai alakohtaisiin rekistereihin.

8.1

Tutkimukselle ja innovoinnille suotuisa ilmapiiri on keskeinen kilpailutekijä. Tämä koskee sekä tuote- ja prosessi-innovaatioita että sosiaalisia uudistuksia. Nanoteknologian merkitykselle olisi annettava enemmän tunnustusta ja tukea myös EU:n painopisteissä sekä sen tutkimusohjelmissa ja alueellisissa tukiohjelmissa.

8.2

Tutkimus- ja kehitystoiminnalla on oltava EU:ssa keskeinen rooli. Euroopan laajuinen verkostoituminen, yhteistyö ja klustereiden muodostaminen aloittelevien yritysten, asemansa vakiinnuttaneiden yritysten, yliopistojen sekä perus- ja soveltavaan tutkimukseen keskittyvien tutkimuslaitosten kesken on tässä suhteessa tärkeää. Tällä tavoin voidaan nykyään luoda tehokasta innovointipotentiaalia. Yhteistyön optimoimiseksi perustetaan useita yrityksiä kattavia tutkimus- ja kehitystoiminnan keskuksia maantieteellisesti keskeisiin paikkoihin.

8.3

Koulutus sekä jatko- ja täydennyskoulutus ovat avainasemassa, kun on kyse erittäin innovatiivisista menetelmistä, kuten nanoteknologiasta. Ammattityöntekijöiden ja akateemisesti koulutettujen työntekijöiden yhdistelmä tuottaa suurimpia innovointivaikutuksia silloin, kun tiedonvaihtoa erilaista pätevyyttä omaavien kesken tuetaan täydentävillä henkilöstöpoliittisilla tai organisatorisilla toimilla, kuten tiimityöskentelyllä, työkierrolla ja päätösvallan delegoinnilla. Maailmanlaajuinen kilpailu innovaatioista tuo mukanaan myös kilpailun pätevästä ammattityövoimasta. Politiikan ja talouselämän toimijoiden onkin kehittävä asianmukaisia kannustinjärjestelmiä.

8.4

Joustavuuden lisääminen tutkimustoiminnan suuntaamisessa ja byrokraattisten vaatimusten vähentäminen turvaisivat kilpailukyvyn. Lääkkeillä, lääketieteellisellä teknologialla, pinnoitteilla ja ympäristöteknologialla on tärkeä merkitys EU:n viennin ja sisämarkkinoiden kannalta. Erityisesti suuntautuminen sisämarkkinoille alueellisten painopisteiden pohjalta avaa pk-yrityksille tältä osin moninaisia mahdollisuuksia.

8.5

Tuotannontekijöiden osalta työkustannuksia ei saa tarkastella pelkästään palkkakustannuksina, vaan arvioinnissa on otettava huomioon myös hallinnolliset kustannukset (esimerkiksi valvontatoimet ja laadunvarmistus).

8.6

Energiakustannukset ovat energiaintensiivisessä kemianteollisuudessa merkittävä kilpailutekijä. Kilpailukykyiset hinnat ja vakaa energiahuolto EU:ssa ovat etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn edellytys.

24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/33

Esittelijä:

Reine-Claude MADER

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission eri aloitteisiin, joilla edistetään talouden toimijoiden (yritysten, kuluttajien, työntekijöiden) etuja suojaavaa tervettä kilpailua.

1.2

ETSK kannattaa toimia, joiden avulla komissio pyrkii varmistamaan kilpailusääntöjen noudattamisen, ja etenkin toimia, joilla torjutaan kilpailunvastaisia käytäntöjä – kuten määräävän aseman väärinkäyttöä. Tällaiset käytännöt haittaavat EU:n talouskehitystä sekä erityisesti pk-yritysten – jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä kasvun ja työllisyyden kannalta – ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta luovien yhteisötalouden yritysten talouskehitystä.

1.3

Komitea pitää kuitenkin valitettavana, ettei komissio tälläkään kertaa ole ottanut käyttöön todellista oikeudellista mekanismia ryhmäkanteita varten, jotta kilpailunvastaisten käytäntöjen uhreille annettaisiin tosiasiallinen mahdollisuus käyttää oikeutta vahingonkorvaukseen.

1.4

Komitea suhtautuu myönteisesti komission työhön sen varmistamiseksi, että säännöt tunnettaisiin ja ne olisivat selkeitä. Tämä antaa vakaan pohjan yrityksille ja näin ollen myös markkinoille. Komitea haluaa muistuttaa tässä yhteydessä, että vähittäiskauppasektorin käytäntöihin on syytä kiinnittää jatkuvasti huomiota.

1.5

ETSK on tyytyväinen sysäykseen, jonka komissio antaa kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa tehtävälle yhteistyölle. Niillä on ratkaiseva rooli muun muassa ennaltaehkäisyssä ja kilpailuoikeutta koskevien tiedotuskampanjoiden kehittämisessä, ja niillä tulee komitean mielestä olla käytettävissään riittävät resurssit kyseisten tehtävien hoitamiseksi.

1.6

Kaupan globalisoituminen huomioon ottaen yhteistyötä tulee laajentaa kansainväliselle tasolle, jotta Eurooppa ei joutuisi kärsimään vilpillisestä kilpailusta.

1.7

Komitea toivoo, että EU:n eri elinten (EP, ETSK, alueiden komitea) välistä vuoropuhelua tiivistetään ja ehkä myös vahvistetaan.

1.8

ETSK kannattaa valtiontukisääntöihin tehtyjä muutoksia. Sääntöjä on mukautettu innovatiivisten yritysten tukemiseksi mm. digitaalialalla, mikä avaa hyvin laajoja mahdollisuuksia edistää talouskehitystä ja luoda työpaikkoja kuluttajien ja yritysten etujen mukaisesti.

1.9

ETSK tiedostaa komission toimintamahdollisuuksien rajallisuuden verosuunnitteluasioissa, mutta se toivoo, että komissio jatkaa ponnistelujaan verotuksellisten ja sosiaalisten vääristymien korjaamiseksi, rajoittamiseksi tai poistamiseksi toimivaltuuksiensa rajoissa. Tässä yhteydessä tulee huolehtia siitä, etteivät toimet johda kilpailuun alhaisimmasta sääntelytasosta.

1.10

ETSK katsoo, että energiamarkkinoihin on kiinnitettävä runsaasti huomiota. Se suhtautuu myönteisesti Euroopan energiaunionin perustamiseen toimitusvarmuuden ja kohtuuhintaisen energiahuollon varmistamiseksi kaikkialla unionissa.

1.11

Komitea pitää lisäksi tärkeänä toimenpiteitä, joilla edistetään energiansäästöä, energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden kehittämistä.

1.12

Se katsoo, että energiamarkkinoiden avaamisen tulee hyödyttää yksityisiä kuluttajia, joilla ei varsinaisesti ole neuvotteluvalmiuksia.

1.13

ETSK toivoo, että digitaalimarkkinoille pääsyn vapauden varmistamiseksi tehdään kaikki voitava, jotta mahdollistetaan maaseutualueiden taloudellinen kehittyminen. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä on perusteltua hyödyntää täydentävästi sekä yksityisiä investointeja että julkista tukea.

1.14

ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään myös jatkossa erityistä huomiota finanssipalvelujen tarjoamiseen reaalitalouden rahoitustarpeiden tyydyttämiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että kuluttajat voivat vastaisuudessakin saada palveluja mahdollisimman hyvin ehdoin.

1.15

ETSK muistuttaa lisäksi, että käynnistettyjen poliittisten toimien seuranta ja arviointi ovat välttämättömiä.

2.1

Tässä vuotuisessa kertomuksessa keskitytään lähinnä digitaalisiin sisämarkkinoihin, energiapolitiikkaan ja finanssipalveluihin. Siinä käsitellään myös kysymyksiä, jotka liittyvät Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen, valtiontukien valvontaan, kilpailukulttuurin edistämiseen EU:ssa ja sen ulkopuolella sekä toimielinten väliseen vuoropuheluun.

2.2

Kertomuksessa korostetaan digitaalitalouden merkitystä tekijänä, joka voisi edistää innovointia ja kasvua energia-alalla, liikenteessä, julkisissa palveluissa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Tässä tarkoituksessa hyödynnetään kaikkia kilpailuoikeudellisia välineitä infrastruktuurin kehittämisen ja uudenaikaistamisen tukemiseksi. Esimerkiksi ”seuraavan sukupolven” nopeiden verkkojen kehittämiseen on annettu valtiontukea varmistaen kuitenkin, että teknologianeutraaliuden periaatetta noudatetaan.

2.3

Älypuhelinten markkinat kehittyvät hyvin nopeasti, kuten Facebookin WhatsApp-osto yrityskeskittymän tutkinnan ensimmäisen vaiheen jälkeen osoittaa. Euroopan komissio hyväksyi keskittymän ilman ehtoja sulautuma-asetuksen (asetus N:o 139/2004 (1)) perusteella (2).

2.4

Vuonna 2014 voitiin jälleen todeta, että kilpailuoikeuden soveltamiseen digitaalialalla liittyy tyypillisesti monitahoisia yhteyksiä patentin tuottamien immateriaalioikeuksien soveltamiseen sekä tarve löytää tasapaino kilpailuoikeuden ja immateriaalioikeuksien kunnioittamisen välillä. Tämä ilmenee esimerkiksi Samsungia ja Motorolaa koskevista päätöksistä (3). Vastaavia oikeuksia voi tuottaa myös tekijänoikeus, kuten on osoittanut muodollisen menettelyn käynnistäminen useita suuria amerikkalaisia elokuvastudioita ja eurooppalaisia maksutelevisioyhtiöitä vastaan asiassa, joka koskee maksutelevisiosisällön saatavuutta rajojen yli (4).

2.5

Tämän jälkeen kertomuksessa käsitellään energia-alaa ja muistutetaan EU:n energiapolitiikan uudistamisen tarpeesta. Komissio aikoo tukea infrastruktuuri-investointeja luomalla puitteet valtiontuelle ja yksinkertaistamalla valtiontukitoimenpiteiden täytäntöönpanoa: uusi yleinen ryhmäpoikkeusasetus mahdollistaa tietyin edellytyksin sen, että komission ennakkohyväksyntää ei enää tarvita (5), kun kyseessä on tuki energiainfrastruktuurille, tuki rakennusten energiatehokkuutta koskeviin hankkeisiin, tuki uusiutuvan energian tuotantoon, tuki saastuneiden alueiden puhdistamiseen tai tuki jätteiden kierrätykseen.

2.6

Suuntaviivoihin ei sitä vastoin sisälly sääntöjä ydinenergian tuesta, vaan komissio tarkastelee sitä edelleen EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan perusteella. Näin tehtiin esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan suunnitelmille tukea uuden ydinvoimalan rakentamista ja toimintaa Hinkley Pointissa (6).

2.7

Lisäksi kilpailupolitiikan avulla pyrittiin madaltamaan energian hintaa rankaisemalla toimijoita määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä tai salaisesta yhteistyöstä. Kohteina ovat olleet esimerkiksi EPEX Spot ja Nord Pool Spot (NPS) (7), Romaniassa toimiva OPCOM (8), joka oli käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa, sekä Bulgarian Energy Holding (BEH) (9) ja Gazprom Keski- ja Itä-Eurooppaan suuntautuvien tuotantoketjun alkupään kaasuntoimitusten osalta (10).

2.8

Kilpailupolitiikan avulla pyrittiin vuonna 2014 myös lisäämään rahoitusalan avoimuutta ja edistämään pankkien sääntelyn ja valvonnan parantamista.

2.9

Komissio suoritti tähän liittyen valvontatoimia Kreikan, Kyproksen, Portugalin, Irlannin ja Espanjan myöntämien valtiontukien osalta ja varmisti, että kehityspankit eivät vääristä kilpailua (11).

2.10

Lisäksi komissio määräsi kahteen otteeseen seuraamuksia RBS- ja JPMorgan-pankeille, jotka olivat yhtäältä osallistuneet lainvastaiseen kahdenväliseen kartelliin tarkoituksenaan vaikuttaa Sveitsin frangin Libor-korkoon ja toisaalta osallistuneet UBS:n ja Crédit Suissen kanssa kartelliin, jossa oli kyse Sveitsin frangin määräisten korkojohdannaisten osto- ja myyntikurssien eroista Euroopan talousalueella (ETA) (12). Komissio määräsi niille 32,3 miljoonan euron sakot (13).

2.11

Komissio puuttui edelleen monenvälisiin siirtohintoihin perustuviin kilpailunvastaisiin liiketoimintamalleihin, joita Visa Europe, Visa Inc., Visa International ja MasterCard olivat harjoittaneet: yhtäältä se teki sitoviksi Visa Europen tarjoamat sitoumukset ja toisaalta se jatkaa Visa Inc:tä ja Visa Internationalia vastaan aloittamaansa menettelyä, jossa on kyse kansainvälisistä pankkien välisistä maksuista.

2.12

Kertomuksessa kerrotaan myös komission toimista, joiden tavoitteena on elvyttää eurooppalaisten yritysten, etenkin pk-yritysten, kilpailukykyä helpottamalla yritysten rahoituksensaantia niiden kehitysvaiheessa (14) sekä tukemalla tutkimusta ja innovointia uusilla puitteilla, joissa otetaan käyttöön ryhmäpoikkeus (15).

2.13

Pk-yritykset olivat etusijalla myös vähämerkityksisiä sopimuksia koskevan tiedonannon (”de minimis -tiedonannon”) tarkistamisessa. Tarkistetussa tiedonannossa annetaan niille ohjeita sen arvioimiseksi, kuuluvatko niiden sopimukset yritysten väliset lainvastaiset sopimukset kieltävän SEUTin 101 artiklan soveltamisalaan (16).

2.14

Lisäksi komissio tarkkaili vuonna 2014 erityisesti sitä, miten tietyt yritykset hyödynsivät tiettyjen jäsenvaltioiden erilaisia verojärjestelmiä pienentääkseen verovelvollisuuttaan. Se käynnisti muodollisen tutkintamenettelyn seuraavia yrityksiä vastaan: Apple Irlannissa, Starbucks Alankomaissa ja Fiat Finance & Trade Luxemburgissa.

2.15

Viime vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta asetuksen (EY) N:o 1/2003 voimaantulosta ja yrityskeskittymien valvontaa koskevan asetuksen tarkistamisesta (17). Kertomuksessa todetaan tähän liittyen, että olisi suotavaa edistää kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuutta ja parantaa välineitä, joiden avulla nämä viranomaiset voivat käynnistää menettelyjä ja määrätä seuraamuksia laittomien käytäntöjen johdosta. Siinä korostetaan myös tarvetta järkeistää edelleen yrityskeskittymien valvontaa.

2.16

Komissio toteaa lisäksi, että merkittävä kilpailupoliittinen saavutus vuonna 2014 oli kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvia vahingonkorvauskanteita koskevan direktiivin antaminen ja voimaantulo, kun otetaan huomioon, että kyseisen direktiivin ansiosta EU:n kansalaisten ja yritysten on entistä helpompi saada korvauksia vahingoista, jotka ovat seurausta kilpailusääntöjen rikkomisesta, kuten kartelleista ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

3.1

ETSK kannattaa digitaalisen kehityksen edistämispolitiikkaa sekä aloitteita innovoinnin ja kasvun vauhdittamiseksi. Se katsoo, että laajakaistayhteyksien tulee olla saatavilla kaikkialla EU:ssa ja että tämän toteuttamiseksi saatetaan tarvita valtiontukia yhdistettyinä EU:lta saatavaan täydentävään rahoitukseen. Valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä annetuista suuntaviivoista (18) on oletettavasti hyötyä tässä yhteydessä.

3.2

Koko unionin alueen kattava laajakaistaverkko on myös digitaalisten markkinoiden välttämätön edellytys. Komission tavoitteet ovat vaatimattomampia, sillä yksityisten toimijoiden kiinnostus tiettyjä alueita kohtaan ei ole riittävää. Tämä kokee etenkin maaseutualueita, joiden talouskehitystä on tuettava.

3.3

ETSK kannattaa komission tavoitetta määrätä seuraamuksia kilpailusääntöjen rikkomisesta ja katsoo, että seuraamusten tulee olla suuruudeltaan sellaisia, että niillä on pelotevaikutus, ja että seuraamuksia on kovennettava, jos rikkominen toistuu. Kilpailupolitiikasta on lisäksi tehtävä selkoa – myös yrityksissä –, jotta kilpailunvastaiseen toimintaan ei ryhdyttäisi.

3.4

ETSK toteaa komission tavoin, että älypuhelinten käyttäjämäärä kasvaa. Innovointi on tällä alalla ratkaisevan tärkeää, mutta toimijoille on laadittava pelisäännöt ja niiden on oltava selkeät ja kaikkien tiedossa. Komitea katsoo, että suurten kansainvälisten konsernien (joista yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Google) läsnäolo kaikkialla johtaa määräävän markkina-aseman väärinkäytön riskiin ja että on tärkeää varmistaa voimassa olevien sääntöjen noudattaminen, jotta markkinoille voi päästä uusia toimijoita.

3.5

Komitea katsoo lisäksi, että patentinhaltijoiden on tarjottava patenttilisenssisopimuksia oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

3.6

Komitea kannattaa tekijänoikeuslainsäädännön mukauttamista digitaaliajan tarpeita vastaavaksi (19): lainsäädännön on ”pysyttävä ajan tasalla”, kuten komissio aivan oikein korostaa.

3.7

Energiamarkkinoiden toiminnan osalta ETSK katsoo, että talous ei voi kehittyä ilman yhteistä energiapolitiikkaa. Se pitääkin ilahduttavana, että komissio ilmaisee tukevansa ajatusta Euroopan energiaunionin perustamisesta.

3.8

Komitea katsoo, että energiaunionista olisi etua yrityksille ja kuluttajille, joiden on niin ikään päästävä osallisiksi kohtuullisista hinnoista ja toimitusvarmuudesta.

3.9

Komitea suhtautuu myönteisesti komission valppaisiin toimiin aidon kilpailun takaamiseksi energiamarkkinoilla ja aloitteisiin kilpailun esteiden poistamiseksi näiltä sääntelemättömiltä markkinoilta. Se toivoo, että komissio pyrkii kaikin keinoin ehkäisemään markkinoiden toiminnan puutteet, sillä ne vaikuttavat talouteen.

3.10

Komitea pitää lisäksi erityisen tärkeänä toimenpiteitä, joilla edistetään energiansäästöä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvien energialähteiden ja bioenergian kehittämistä.

3.11

ETSK toivoo koko rahoitusalalta eettisempiä ja avoimempia toimintatapoja sekä kasvun tukemista.

3.12

Komitea pitää ilahduttavana, että valtiontukien valvonta on edesauttanut taloudellisten vaikeuksien ratkaisemiseen tähtäävien toimenpiteiden johdonmukaisuutta sekä kilpailuvääristymien vähentämistä ja samalla veronmaksajien rahojen käytön rajoittamista välttämättömään vähimmäismäärään. Se toteaa, että valtiontukien valvonnan avulla on kyetty vähentämään eräitä markkinoilla esiintyviä kilpailuvääristymiä, kun valvontamekanismeja ja niiden täytäntöönpanoa on tehostettu.

3.13

Komission toimet pankkikorttien käyttökustannusten pienentämiseksi ovat johtaneet maksutapahtumien kustannusten alenemiseen 30–40 prosenttia sisämarkkinoilla. Tätä on komitean mielestä syytä korostaa.

3.14

Tavoitteeksi asetettu talouskasvun edistäminen on ehdottoman välttämätöntä, ja sitä voitaisiin tukea tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskeviin puitteisiin sisältyvän innovaatiotukipolitiikan avulla.

3.15

ETSK on ilmaissut jo aiemmissa lausunnoissaan kannattavansa komission aloitetta valtiontukien uudistamisesta ja todennut, että uudet suuntaviivat (20) vastaavat paremmin jäsenvaltioiden tarpeita ja markkinoiden realiteetteja. Komitea katsoo, että avoimuuden lisäämisen myötä valtiontukien osoittamisesta saa tarkemman käsityksen. Komission suorittaman valvonnan avulla voidaan varmistaa, että tukia myönnetään asetettujen sääntöjen mukaisesti. Arvioinnin avulla jäsenvaltiot pystyvät varmistamaan, että myönnetyt tuet käytetään asianmukaisesti.

3.16

Komission tiedonanto eurooppalaisten hankkeiden edistämisen edellytyksistä sekä ilmoitus Euroopan strategisten investointien rahaston perustamisesta ovat omiaan edistämään tämän tavoitteen saavuttamista.

3.17

ETSK pitää lisäksi ilahduttavana, että tarve myöntää valtiontukea vaikeuksissa olevien mutta elinkelpoisten yritysten pelastamiseen ja uudelleenorganisointiin tunnustetaan. Se kannattaa toimia kehitystä – etenkin työpaikkoja luovien pk-yritysten kehitystä – haittaavien ja työllisyyteen ja hintoihin vaikuttavien laittomien sopimusten lopettamiseksi.

3.18

Komitea huomauttaa, että suuret yritykset harjoittavat yhä edelleen verosuunnittelua, jossa hyödynnetään verojärjestelmien eroja. Se suhtautuu myönteisesti toimiin, joiden avulla komissio pyrkii toimivaltuuksiensa rajoissa torjumaan tai rajoittamaan verojärjestelmien vääristymiin perustuvaa verojen välttelyä tai lopettamaan sen.

3.19

Komission ponnistelut sen varmistamiseksi, että kansalliset kilpailuviranomaiset lähentyvät toisiaan ja muita tahoja, ovat erityisen tärkeitä.

3.20

Komitea aikoo seurata tarkasti, millaisiin jatkotoimiin olemassa olevien välineiden parantamiseen tähtäävä valkoinen kirja ”Sulautumien valvonnan tehostaminen EU:ssa” johtaa.

3.21

Kun otetaan huomioon kaupan globalisoituminen, ETSK kannattaa monenkeskisen (OECD, kansainvälinen kilpailuviranomaisverkko ICN, UNCTAD) yhteistyön sekä yhteistyö- ja teknisen avun ohjelmien kehittämistä.

3.22

Vuoropuhelulla, jota kilpailun pääosasto käy EP:n, ETSK:n ja alueiden komitean kanssa, tulee varmistaa toteutettua politiikkaa koskevan toimielinten välisen keskustelun avoimuus.

3.23

Vuoropuheluhalukkuuden olisi säilyttävä myös sen johdosta, että puheenjohtaja Jean-Claude Juncker painotti tällaista poliittista kumppanuutta Margrethe Vestagerille osoittamassaan toimeksiantokirjeessä.

3.24

Toisin kuin komissio ETSK ei katso, että 26. marraskuuta 2014 annetulla direktiivillä 2014/104/EU (21) ja suosituksella kollektiivisia riidanratkaisumekanismeja koskevista yhteisistä periaatteista kilpailusääntöjen rikkomisen yhteydessä pystytään varmistamaan asianmukaisesti näiden rikkomusten uhrien kollektiivisen oikeussuojan toteutuminen.

4.1.1

Komission mukaan standardointimenettelyjen parantaminen ja yhteentoimivuuden lisääminen ovat keskeisiä sen laatiman digitaalistrategian tehon varmistamiseksi. Komission olisi vain määriteltävä, mitä se tarkoittaa standardointimenettelyjen ”parantamisella”.

4.1.2

Motorola-tapausta (22), joka on yksi älypuhelimia koskevaan ”patenttisotaan” liittyvistä tapauksista, käytetään malliesimerkkinä alan yritysten ohjeistamiseksi. Komissio päätti asiassa, että Motorola, jolla oli hallussaan GPRS-standardin kannalta olennaisia patentteja (SEP-patentteja), oli käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa hakiessaan saksalaiselta tuomioistuimelta kieltotuomiota Applea vastaan ja pyrkiessään panemaan sen täytäntöön. Kyseiset SEP-patentit katsottiin ”olennaisiksi”, koska ne olivat välttämättömiä GSM-standardin soveltamiseksi. SEP-patentteja hallussaan pitävillä yrityksillä on potentiaalisesti merkittävää markkinavoimaa, ja standardointielimet vaativatkin usein omalta osaltaan, että tällaiset yritykset sitoutuvat lisensoimaan patenttinsa oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin (fair, reasonable and non-discriminatory, FRAND) ehdoin, jotta kaikki markkinatoimijat voivat varmasti soveltaa kyseistä standardia.

4.1.3

Edellä mainitussa tapauksessa se, että Motorolan kilpailija Apple ei voinut käyttää Motorolan hallussa ollutta olennaista patenttia, esti sitä valmistamasta ja saattamasta markkinoille tietynlaisia älypuhelimia.

4.1.4

Patentin haltija on oikeutettu nostamaan kieltokanteen kansallisessa tuomioistuimessa, jos patenttia on loukattu, mutta tämä voidaan katsoa väärinkäytöksi, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät: SEP-patentin haltijalla on määräävä markkina-asema, se on sitoutunut mahdollistamaan patentin käytön FRAND-ehdoin, ja kieltokanteen kohteena oleva kilpailijayritys on halukas hankkimaan FRAND-ehtoisen lisenssin. Komissio ei tästä huolimatta määrännyt Motorolalle sakkoja, koska EU-tuomioistuimilla ei ole vielä oikeuskäytäntöä SEP-patentteihin liittyvien kieltokanteiden laillisuudesta SEUTin 102 artiklan perusteella ja koska kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytännöt ovat erilaisia, mutta se määräsi Motorolan lopettamaan asemansa väärinkäytön.

4.1.5

Samankaltaisessa tapauksessa komissio hyväksyi Samsungin tarjoamat sitoumukset pidättäytyä nostamasta Euroopan talousalueella kieltokanteita älypuhelimiin ja tabletteihin liittyvien SEP-patenttiensa perusteella sellaisia yrityksiä vastaan, jotka suostuvat noudattamaan tiettyä lisensointimenettelyä.

4.1.6

Nämä tapaukset havainnollistavat sitä, että tasapainoa kilpailun, patenttioikeuden ja innovoinnin välillä – kun perimmäisenä tavoitteena on, että kuluttajat voivat hankkia teknologiatuotteita kohtuuhintaan mahdollisimman laajasta yhteentoimivien tuotteiden valikoimasta – on hyvin hankala saavuttaa.

4.1.7

ETSK kannattaa komission toimia, joilla tähdätään tämänsuuntaiseen kehitykseen, ja kehottaa komissiota pitämään mielessä, että kilpailusääntöjen soveltamisen päämäärä ei ole kilpailu sinänsä vaan kilpailu, joka hyödyttää viime kädessä kuluttajia.

4.1.8

ETSK kannattaa ajatusta yksityisten investointien täydentämisestä julkisilla investoinneilla, jotta EU:hun ei syntyisi digitaalista kuilua. Edellytyksenä on, että valtiontuet eivät haittaa yksityisiä investointeja. ”EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä” (23), joka on ehkä merkki komission kiinnostuksesta tätä asiaa kohtaan, on ensimmäinen lopullisesti hyväksytty valtiontukiuudistukseen liittyvä asiakirja.

4.1.9

ETSK katsoo kuitenkin, että komission pyrkimys saavuttaa vuoteen 2020 mennessä se tavoite, että kaikilla unionin alueilla on tarjolla nopeat laajakaistapalvelut (30 Mbit/s) ja 50 prosenttia eurooppalaisista käyttää ultranopeita laajakaistapalveluja (100 Mbit/s), ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen.

4.2.1

Euroopan energiaomavaraisuuden varmistaminen ja yhdennettyjen energiamarkkinoiden synnyn edistäminen on ensiarvoisen tärkeää energian saannin, energiasaarekkeiden poistamisen ja energian toimitusvarmuuden kannalta. EU:lla tulee olla aitoa poliittista tahtoa saavuttaa tämä tavoite ja pyrkiä myös energialähteiden monipuolistamiseen edistäen uusiutuvan energian käyttöä. Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin tavoittelema Euroopan energiaunioni (24) tulee varmasti toimimaan tässä poliittisena kannustimena.

4.2.2

ETSK katsoo, että kolmas energiapaketti on pantava ripeästi täytäntöön, etenkin koska rajatylittävään energiakauppaan sovellettavat säännöt ovat edelleen epäyhtenäisiä.

4.2.3

ETSK korostaa, että rakenteelliset uudistukset, joita tarvitaan infrastruktuureihin – etenkin rajojen yli ulottuviin infrastruktuureihin – tehtäviä investointeja haittaavien esteiden purkamiseksi, tulee toteuttaa viipymättä.

4.2.4

ETSK ei epäile sitä, ettei kilpailusääntöjen noudattamisesta huolehtiminen edistäisi kansallisten energiamarkkinoiden avaamista. Tästä ovat osoituksena komission kertomuksessa mainitut asiat ”Sähköpörssit” ja ”OPCOM / Romanian sähköpörssi” (25), joiden yhteydessä komissio yhtäältä määräsi SEUTin 101 artiklan nojalla sakkoja kahdelle sähköpörssille, jotka olivat sopineet, etteivät ne kilpaile, ja jakaneet alueet keskenään, ja toisaalta määräsi Romanian sähköpörssille OPCOMille SEUTin 102 artiklan nojalla sakkoja muissa jäsenvaltioissa toimivien sähkökauppiaiden syrjimisen takia.

4.2.5

Komiteaa askarruttaa kuitenkin väite siitä, että sähkön tukkuhintojen alentuminen kilpailun lisääntymisen johdosta ei ole useinkaan johtanut loppukäyttäjien maksamien hintojen yleisen tason madaltumiseen (26).

4.2.6

ETSK suhtautuu tähän liittyen myönteisesti komission SEUTin 102 artiklan perusteella käynnistämiin Gazpromia koskeviin tutkimuksiin, joissa selvitetään määräävän aseman väärinkäyttöä maakaasutoimituksissa Keski- ja Itä-Eurooppaan (27).

4.3.1

Vuonna 2014 jatkettiin pankkien sääntelyn ja valvonnan perinpohjaista uudelleentarkastelua. Ehdotettujen sääntöjen avulla on eritoten tarkoitus lisätä rahoitusmarkkinoiden avoimuutta.

4.3.2

Komissio on myös pitänyt huolen siitä, että valtiontukea saaneet rahoituslaitokset uudistavat rakenteitaan tai poistuvat markkinoilta, ja kiinnittänyt erityistä huomiota kyseisten rahoituslaitosten välisen kilpailun vääristymisen riskiin (28).

4.3.3

ETSK on seurannut kiinnostuneena kilpailunvastaisiin liiketoimintamalleihin kohdistuvia komission tutkimuksia, ja se on ilahtunut toimitusmaksuja koskevista komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten päätöksistä.

4.3.4

ETSK on ilmaissut tyytyväisyytensä EU:n tuomioistuimen MasterCard-asiassa antamaan tuomioon (29), joka vahvistaa komission tekemän analyysin. Pankkien väliset toimitusmaksut, joita kuluttajat joutuvat maksamaan pankkikorttimaksuista, ovat käytännössä yhä korkeampia, monilukuisempia ja epäselvempiä.

4.3.5

Lisäksi tällaiset liiketoimintamallit ovat haitanneet muiden talouden toimijoiden kuin pankkien pääsyä maksumarkkinoille. Tämäntyyppiset toimijat voisivat tarjota kuluttajille muita mobiileja ja turvallisia sähköisiä maksuvälineitä esimerkiksi älypuhelinten kautta.

4.3.6

MasterCard-tapaus oli erityinen myös siinä suhteessa, että monenvälisten siirtomaksujen asettamismekanismi katsottiin vaikutuksiin perustuvaksi rajoitukseksi eikä tarkoitukseen perustuvaksi rajoitukseksi.

4.3.7

ETSK pitää ilahduttavana, että niin unionin tuomioistuin kuin unionin yleinenkin tuomioistuin katsoivat, että monenvälisiä toimitusmaksuja ei voida pitää objektiivisesti tarpeellisina MasterCard-järjestelmän toiminnalle.

4.4.1

ETSK on iloinen pk-yrityksiin kohdistetusta huomiosta, sillä niillä on ratkaiseva rooli kasvun edistämisessä ja ne ovat tärkeitä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Se kannattaa komission päätöksiä, joiden tavoitteena on tukea pk-yritysten toiminnan rahoittamista ja mukauttaa sääntöjä niiden erityistarpeisiin.

4.4.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että tällaiset toimet on avattu myös asiantuntija-ammattien harjoittajien suuntaan, ja tunnustaa eurooppalaisten vapaiden ammatinharjoittajien merkittävän roolin kasvun kannalta. Kyseiset ammatinharjoittajat varmistavat edustamillaan aloilla keskeiseltä osin osaamisen, jota tarvitaan kansalaisten ja yritysten monitahoisten ongelmien ratkaisemisessa. Komitea suosittaakin, että komissio jatkaa ja mahdollisuuksien mukaan vahvistaa tämänsuuntaisia toimia.

4.4.3

Esimerkiksi valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi annetut suuntaviivat (30) voisivat tarjota jäsenvaltioille mahdollisuuksia helpottaa pk-yritysten rahoituksensaantia yrityksen käynnistämisvaiheessa. Vaikuttaa myös siltä, että suuntaviivat vastaavat paremmin markkinoiden realiteetteja.

4.4.4

Komitea suhtautuu myönteisesti myös komission toimiin määräävän markkina-aseman hyväksikäytön torjumiseksi, sillä se voi luoda esteen pk-yrityksen perustamiselle ja kehittämiselle ja vaikuttaa pk-yritysten toimintaan.

4.4.5

Vuoden 2014 de minimis -tiedonannossa (31) myönnetään poikkeus (safe harbour) sopimuksille, joilla ei ole tuntuvaa vaikutusta kilpailuun, koska niitä toteuttavat yritykset, joiden markkinaosuudet eivät ylitä tiettyjä raja-arvoja. Komissio on myös julkaissut pk-yrityksille tarkoitetun ohjeasiakirjan. Kentällä toteutettavat tiedotustoimet olisivat ETSK:n mielestä kuitenkin tervetulleita.

4.5.1

ETSK arvostaa komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten laadukasta yhteistyötä. Se katsoo, että yhteistyö mahdollistaa vuorovaikutuksen, joka on välttämätöntä markkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta.

4.5.2

Komitea tukee kaikkia kansallisten kilpailuviranomaisten yhteistyön vaatimia toimenpiteitä. Kilpailuviranomaisilla on oltava tarvittavat resurssit, ja niiden on oltava riippumattomia.

4.5.3

ETSK kannattaa komission aloitteita aidon eurooppalaisen kilpailualueen luomiseksi. Se edellyttää kansallisten lainsäädäntöjen sisältämien perussääntöjen yhdenmukaistamista, sillä näin luodaan varma pohja taloudelliselle toiminnalle sisämarkkinoilla.

4.5.4

Komitea katsoo myös, että jäsenvaltioilla tulee olla käytettävissään kattavat oikeudelliset välineet, jotta ne voivat suorittaa tarvittavat tarkastukset ja määrätä tehokkaita ja oikeasuhteisia sakkoja.

4.5.5

Sakkolievennys- ja sakkovapautusohjelmat ovat osoittaneet toimivuutensa kartellien torjunnassa, ja niitä olisikin ryhdyttävä soveltamaan kaikissa jäsenvaltioissa.

4.5.6

Monenkeskistä yhteistyötä OECD:n, kansainvälisen kilpailuviranomaisverkon ICN:n ja UNCTADin kanssa tulee jatkaa aktiivisesti, ja komission on pyrittävä siinä keskeiseen rooliin.

4.5.7

ETSK korostaa lisäksi, että ehdokasmaiden kanssa käytävien liittymisneuvottelujen yhteydessä tulee antaa nykyistä enemmän teknistä apua.

24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/42

Esittelijä:

Petru Sorin DANDEA

Toinen esittelijä:

Paulo BARROS VALE

1.1

Aggressiivisen verosuunnittelun torjuminen on ollut viime vuosina eräs sekä jäsenvaltioiden että Euroopan komission suurimmista huolenaiheista. Komission esittämä toimintasuunnitelma oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhtiöverojärjestelmän käyttöönottamiseksi on tärkeä virstanpylväs pyrittäessä torjumaan tätä haitallista ilmiötä. ETSK on tyytyväinen suunnitelmaan ja tukee komissiota sen pyrkimyksissä korjata tämä asiaintila, joka rapauttaa osaltaan jäsenvaltioiden veropohjaa ja edistää vilpillistä kilpailua.

1.2

Kuten ETSK on jo aiemmin todennut (1), se kannattaa rajat ylittävää toimintaa harjoittaville yrityksille pakollista yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa (CCCTB). Vapaaehtoinen yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja heikentäisi toimenpiteen tehoa, sillä yhtiöt, jotka tekevät voitonsiirtoja maksaakseen vähemmän veroja, kieltäytyisivät ottamasta sitä käyttöön.

1.3

ETSK kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan laajentamista tulevaisuudessa koskemaan kaikkia yrityksiä, jotta vältettäisiin tilanne, jossa on rinnakkain kaksi erilaista verojärjestelmää. Ennen kuin yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja laajennetaan kattamaan kaikki yritykset, on tehtävä perusteellinen vaikutustenarviointi, jossa selvitetään ennen kaikkea järjestelmän vaikutuksia paikallisesti toimiviin mikro- ja pienyrityksiin.

1.4

ETSK suosittaa, että komissio huolehtii direktiiviluonnoksen laatimisen yhteydessä siitä, että yhteisen veropohjan määritelmät ja käsitteet ovat selkeitä. Selkeät määritelmät ovat itse asiassa ehdoton edellytys, jotta voidaan varmistaa laatu, kun unionin lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja välttää jäsenvaltioiden välille syntyvät merkittävät erot, jotka saattavat heikentää huomattavasti säädöstekstin tehoa.

1.5

ETSK katsoo, ettei rajat ylittävän tappiovähennyksen, jonka komissio haluaa ottaa käyttöön siihen asti, kunnes yhdistämisjärjestelmä hyväksytään, pidä rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta verottaa niiden alueella harjoitetusta toiminnasta saatua voittoa.

1.6

ETK on tyytyväinen siihen, että komissio on julkaissut tarkasteltavana olevan tiedonannon liitteenä luettelon oikeudenkäyttöalueista, jotka eivät ole yhteistyöhaluisia verotusalalla. Komitea muistuttaa lisäksi aiemmissa lausunnoissaan esittämästä ehdotuksesta, että EU:n tulisi säätää seuraamuksista niille yrityksille, jotka jatkavat liiketoimintojensa johtamista veroparatiiseista käsin ja välttävät näin maksamasta veroja niiden jäsenvaltioiden verotusjärjestelmien nojalla, joissa ne harjoittavat toimintaansa.

1.7

ETSK suosittaa, että kun CCCTB-direktiivi on hyväksytty ja yhdistämismekanismi on otettu käyttöön, komissio tekee uusien säännösten vaikutusten arvioinnin. Jos siitä käy ilmi, etteivät voitonsiirrot alhaisemman verokannan jäsenvaltioihin ole vähentyneet, ETSK ehdottaa tarkoituksenmukaisten täydentävien toimien toteuttamista.

1.8

ETSK kannustaa verotusalan hyvän hallintotavan foorumin mandaatin tarkistamisen yhteydessä komissiota harkitsemaan myös sitä, että foorumin otetaan mukaan eurooppalaisten työmarkkinaosapuolien edustajia, jotka voivat antaa merkittävän panoksen foorumin työskentelyyn.

2.1

Euroopan komissio julkaisi 17. kesäkuuta 2015 tiedonannon (2), jossa esitetään toimintasuunnitelma oikeanmukaisen ja tehokkaan yhtiöverojärjestelmän käyttöönottamiseksi Euroopan unionissa. Se on jatkoa Euroopan komission maaliskuussa esittämälle verotuksen avoimuutta koskevalle toimenpidepaketille, johon sisältyi myös direktiiviluonnos pakollisesta jäsenvaltioiden välisestä automaattisesta tietojenvaihdosta verotusta koskevien ennakkopäätösten kohdalla.

2.2

Suunnitelmalla on neljä tavoitetta, joilla pyritään edistämään uutta lähestymistapaa yhtiöverotukseen nähden EU:ssa: palautetaan verotuksen ja taloudellisen toiminnan sijainnin välinen yhteys; varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat arvioida niiden toimivaltaan kuuluvalla alueella tapahtuvan yritystoiminnan todellisen arvon; luodaan EU:hun kilpailukykyinen ja kasvua edistävä verotusympäristö yrityksille; suojataan sisämarkkinoita ja turvataan vahva EU:n lähestymistapa yritysten verotukseen liittyviin ulkoisiin kysymyksiin, mukaan lukien toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumista koskevan OECD:n BEPS-hankkeen täytäntöönpanemiseksi.

2.3

Toimintasuunnitelmassa esitetään joukko toimenpiteitä, joilla on tarkoitus helpottaa tavoitteiden toteuttamista: yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB) käyttöönotto; tehokkaan verotuksen varmistaminen siellä, mistä voitot ovat peräisin; lisätoimenpiteet yritysten verotusympäristön parantamiseksi; lisäparannukset verotuksen avoimuuden alalla; EU:n verotusalan koordinointivälineiden hyödyntämisen parantaminen.

2.4

Komissio haluaa myös käsitellä jäsenvaltioiden patenteille myöntämiä verohelpotuksia. Se aikoo pitää huolta siitä, etteivät ne aiheuta vääristymiä sisämarkkinoille, ja pyrkii lisäksi ohjaamaan kyseiset jäsenvaltiot kohti uutta lähestymistapaa. Jos komissio toteaa, etteivät ne sovella lähestymistapaa systemaattisesti, se ottaa käyttöön sitovia lainsäädäntötoimia.

2.5

Komissio jatkaa yhteistyötä muiden kansainvälisten kumppanien kanssa ja korostaa OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tärkeyttä. Näin on tarkoitus luoda tasapuoliset toimintaedellytykset monikansallisten yritysten verotuksen alalla. Tämä koskee myös kehitysmaita.

3.1

Komission suunnitelman tavoitteena on torjua haitallista voitonsiirtoa, jota rajan ylittävää toimintaa harjoittavat yritykset tekevät siirtäessään tuloja hyvin matalan tai olemattoman verotuksen maihin tai alueille ja edistävät näin osaltaan jäsenvaltioiden veropohjan rapautumista ja ajavat ne nostamaan verojaan. Näin tunnollisten veronmaksajien – sekä luonnollisten henkilöiden että pk-yritysten – verorasitus kasvaa. ETSK on tyytyväinen toimintasuunnitelmaan ja tukee komissiota ilmiön torjumisessa.

3.2

Komission tärkein ehdotus toimintasuunnitelmassa on ottaa käyttöön pakollinen yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB). Komission vuonna 2011 esittämässä ehdotuksessa direktiiviksi ehdotettiin vapaaehtoista yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa. ETSK antoi aikoinaan aiheesta lausunnon (3), jossa se teki yhteiseen yhdistettyyn yhtiöveropohjaan liittyviä oleellisia ehdotuksia, joiden takana se on edelleenkin.

3.3

Komissio pitää välttämättömänä, että yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta tehdään sitova, sillä aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat ylikansalliset yritykset eivät ota sitä käyttöön, jos se jää vapaaehtoiseksi. ETSK kannattaa ehdotusta yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan sitovuudesta ja suosittaa, että komissio tutkii mahdollisuutta, että sitä sovellettaisiin tulevaisuudessa kaikkiin yrityksiin, jotta voitaisiin välttää tilanne, jossa jäsenvaltiot käyttävät kahta erilaista veropohjaa.

3.4

Ottaen huomioon jäsenvaltioiden kanssa järjestetyt kuulemiset komissio ehdottaa, että ensimmäisessä vaiheessa luodaan yhteinen perusta ja että yhdistäminen tehdään vasta seuraavassa vaiheessa. Koska aggressiivinen verosuunnittelu haittaa vakavasti kilpailua sisämarkkinoilla ja aiheuttaa huomattavia tulonmenetyksiä jäsenvaltioille, ETSK suosittaa täytäntöönpanoaikataulun nopeuttamista.

3.5

Ehdotus direktiiviksi olisi aiheellista esittää ensi vuonna. ETSK kehottaa komissiota huolehtimaan luonnoksen laatimisen yhteydessä siitä, että yhteisen veropohjan määritelmät ja käsitteet ovat selkeitä. Selkeät määritelmät ovat itse asiassa ehdoton edellytys, jotta voidaan varmistaa laatu, kun unionin lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja välttää jäsenvaltioiden välille syntyvät merkittävät erot, jotka saattavat heikentää huomattavasti säädöstekstin tehoa.

3.6

Komissio ehdottaa, että direktiiviluonnokseen sisältyisi myöhempään yhdistämisvaiheeseen asti rajat ylittävä tappiovähennys. Koska yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan pääasiallinen taloudellinen hyöty tulee yhdistämisestä, olisi ollut aiheellista tehdä yhdistäminen heti alussa. Asiassa on kuitenkin vaikea päästä sopimukseen, joten ETSK kannattaa ehdotettua mekanismia. Kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin sekä jäsenvaltioiden esittämät vaatimukset sen puolesta, että voitot verotettaisiin siellä, missä ne syntyvät, ETSK katsoo, ettei tämän vähennysmekanismin pidä kohtuuttomasti rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta verottaa niiden alueella harjoitetusta toiminnasta saatua voittoa.

3.7

Komission tekemistä analyyseistä käy ilmi, että on tilanteita, joissa rajat ylittävää toimintaa harjoittavat yritykset siirtävät voittonsa jäsenvaltioihin, joissa on alhaisempi verokanta. Tätä ilmiötä edistävät voimassa olevan yrityslainsäädännön (4) säännökset. Jos tämä yritysten käytäntö jatkuu sisämarkkinoilla vielä yhdistämisen jälkeen, ETSK katsoo, että on tarpeen ottaa lisäksi käyttöön asiaankuuluvia oikeuskeinoja.

4.1

Jäsenvaltiot menettävät budjeteistaan vuosittain satoja miljardeja euroja siksi, että tietyt rajat ylittävää toimintaa harjoittavat yritykset tekevät aggressiivista verosuunnittelua. ETSK kannattaa yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan käyttöönottoa ja katsoo, että siitä pitäisi tulla yleinen vaatimus voittojen verottamisen alalla EU:ssa. Se yksinkertaistaisi yhtiöverojärjestelmää ja auttaisi välttämään tilannetta, jossa jäsenvaltioiden pitäisi soveltaa yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa rajat ylittävää toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja eri järjestelmää muihin yrityksiin.

4.2

ETSK suosittaa, että kun CCCTB-direktiivi on hyväksytty ja yhdistämismekanismi on otettu käyttöön, komissio tekee uusien säännösten vaikutusten arvioinnin. Jos siitä käy ilmi, etteivät voitonsiirrot alhaisemman verokannan jäsenvaltioihin ole vähentyneet, ETSK ehdottaa tarkoituksenmukaisten täydentävien lainsäädäntötoimien toteuttamista, mikä vähentäisi rajat ylittävää toimintaa harjoittavien yritysten halua jatkaa voittojensa siirtämistä jäsenvaltioihin, jotka soveltavat alhaisempaa verokantaa.

4.3

Komissio ehdottaa yrityksen ”kiinteän toimipaikan” käsitettä koskevien säännösten parantamista. ETSK katsoo, että jäsenvaltion alueella harjoitetusta toiminnasta saatujen voittojen verottaminen on ainoa keino poistaa yrityksiltä kaikki mahdollisuudet välttää tietyissä olosuhteissa keinotekoisesti sitä, että niillä on veronalaista toimintaa kyseisessä jäsenvaltiossa. OECD:n BEPS-hankkeen hyväksyminen voisi vähentää huomattavasti tilanteita, joissa yritykset onnistuvat välttämään yhtiöveron maksamisen vetoamalla voimassa olevan EU-lainsäädännön säännöksiin.

4.4

Yhdistäminen on toimenpide, jonka avulla yrityksen voitot ja tappiot voidaan koota yhteen koko EU:n alueella. ETSK toteaa, että kun yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja on otettu käyttöön, siitä tulee keskeinen väline pyrittäessä torjumaan monimutkaisia siirtohinnoittelutekniikoita, joihin unionin alueella rajat ylittävää toimintaa harjoittavat yritykset turvautuvat maksaakseen vähemmän veroja. Komitea kehottaa kuitenkin komissiota turvaamaan jäsenvaltioiden oikeuden kantaa veroa voitoista, jotka on saatu toiminnasta, jota yritykset harjoittavat niiden alueella.

4.5

Komission tiedonannon liitteessä esitetään luettelo valtioista ja alueista, jotka ovat yhteistyöhaluttomia verotuksen alalla. ETSK katsoo, että tämä on ensimmäinen askel taistelussa yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita eli ns. veroparatiiseja vastaan. Komitea muistuttaa lisäksi aiemmissa lausunnoissaan (5) esittämästä ehdotuksesta, että EU:n tulisi säätää seuraamuksista niille yrityksille, jotka jatkavat liiketoimintojensa johtamista veroparatiiseista käsin ja välttävät näin maksamasta veroja niiden jäsenvaltioiden verotusjärjestelmien nojalla, joissa ne harjoittavat toimintaansa.

4.6

Komissio antaa tunnustusta yhteistyöstä jäsenvaltioiden kanssa verotuksen alalla huolehtivien ryhmien tärkeälle roolille. Näitä ovat muun muassa yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmä ja verotusalan hyvän hallintotavan foorumi. ETSK suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot tutkisivat mahdollisuutta sisällyttää säännöt unionin lainsäädäntöön, jolloin niistä tulisi velvoittavat.

4.7

ETSK kannustaa verotusalan hyvän hallintotavan foorumin mandaatin tarkistamisen yhteydessä komissiota harkitsemaan sen lisäksi, että foorumin toimikautta pidennetään yli vuoden 2016, myös sitä, että foorumin otetaan mukaan eurooppalaisten työmarkkinaosapuolien edustajia, jotka voivat antaa merkittävän panoksen foorumin työskentelyyn.

4.8

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan nykyisen lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Tällä voi olla kannustava vaikutus investoimiseen Euroopan tasolla, kun luodaan tarvittavat olosuhteet kestävälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle.

24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/46

Esittelijä:

Stefano MALLIA

Toinen esittelijä:

Cristian PÎRVULESCU

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission laatimaan ”Euroopan muuttoliikeagendaan”, joka komitean mielestä ilmentää uudenlaista tietoisuutta tarpeesta puuttua muuttoliikekysymykseen Euroopan tasolla, ja kannustaa jäsenvaltioita yhteistuumin tukemaan tämän agendan täytäntöönpanoa.

1.2

EU:n välittömänä haasteena on saada nykyinen kaoottinen tilanne hallintaan ja varmistaa, että kansainvälistä suojelua hakevia ihmisiä kohdellaan asianmukaisesti. ETSK kannattaa järjestelykeskusten (hotspots) välitöntä perustamista, jotta tuetaan maita, joihin kohdistuu laajamittainen muuttajien virta, ja painottaa, että keskuksille on annettava tarvittavat resurssit ja tarpeenmukainen tuki.

1.3

ETSK:n mielestä nykyinen tilanne edellyttää, että EU luo aidon yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, joka perustuu yhdenmukaistettuihin menettelyihin kaikkialla EU:n alueella. Se käsittää yhdenmukaisen turvapaikka-aseman ja turvapaikkapäätösten vastavuoroisen tunnustamisen, jaetun vastuun ja yhteiset toimet siirtojen ja uudelleensijoittamisen osalta sekä Dublinin-asetuksen tarkistamisen. Tarvitaan yhteisvastuullisia ja kestäviä taakantasaamisjärjestelmiä, ennen kaikkea pysyvä, oikeudenmukainen ja sitova jakoperuste suojelua hakevien jakamiseksi kaikkien EU-maiden kesken. Lisäksi on myös pyrittävä kauaskantoisiin ratkaisuihin sen varalta, että ihmisten joukkomuutto jatkuu tai alkaa joskus vielä uudelleen.

1.4

Eurooppa kärsii väestön ikääntymisestä ja osaamisvajeesta. Näitä ongelmia voidaan ratkaista muuttoliikkeen avulla. EU:n on kuitenkin otettava käyttöön nykyistä tehokkaampi maahanmuuttopolitiikka, ja sen olisi kehitettävä kattava laillisen maahanmuuton politiikka, jossa tähdätään uusien tulokkaiden vastaanottamiseen ja joka on avoin, ennustettava ja oikeudenmukainen. Samaan aikaan on todettava, ettei maahanmuutto ole ainoa vastaus työmarkkinoiden työvoimapulaan ja väestönkehityksen haasteisiin ja että jäsenvaltiot voivat harkita myös muita, tarkoituksenmukaisempia ratkaisuja.

1.5

Muuttajien ja pakolaisten integroiminen on hyvin merkittävä haaste, johon EU:n ja sen jäsenvaltioiden on vastattava kehittämällä tehokkaita kotouttamisjärjestelmiä. ETSK katsoo, että integroitumattomuuden kustannukset ylittävät huomattavasti integroimisen kustannukset. ETSK, joka on jo pitkään sitoutunut Euroopan muuttoliikefoorumiin ja kotouttamisfoorumiin, katsoo, että kotouttamisen tulee olla kaksisuuntainen prosessi, jossa työmarkkinaosapuolet, paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunta ovat keskeisessä asemassa. Etusijalle olisi asetettava työmarkkinoille pääsy ja erityisesti tutkintojen tunnustaminen sekä ammatti- ja kielikoulutus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten integraatioon.

1.6

EU:n on turvattava ulkorajansa. Nykyisen monimutkaisen turvallisuustilanteen johdosta tarvitaan ennemminkin eurooppalaisia kuin maakohtaisia toimia, mikä voi edellyttää sitä, että tiettyjä jäsenvaltioiden toimivaltuuksia tällä alalla jaetaan.

1.7

Kaikkia EU:n ulkopoliittisia linjauksia on johdonmukaistettava, ja niissä on tähdättävä alkuperämaiden auttamiseen, jotta ne saavuttavat inhimillisesti katsottuna kohtuullisen turvallisuus-, vakaus- ja vauraustason. ETSK on hyvin tietoinen siitä, että tämä on pitkän aikavälin tavoite, johon liittyy suunnattomia vaikeuksia.

1.8

On vahvistettava yhteistyötä takaisinoton alalla, jotta varmistetaan palauttamisdirektiivin tehokas ja oikea-aikainen täytäntöönpano.

1.9

Kansalaisyhteiskunnalla on ensiarvoisen tärkeä rooli muuttoliikekriisin käsittelemisessä, sillä se esimerkiksi huolehtii muuttajille suunnatuista välttämättömistä ensivaiheen toimista heidän saavuttuaan ja organisoi sen jälkeisen toiminnan muuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. On olennaisen tärkeää, että valtiovalta, paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pyrkivät luomaan kulttuurisen ja yhteiskunnallisen yhteisymmärryksen Euroopan maiden välillä siitä, että on tärkeää ja hyödyllistä panostaa maahanmuuttajien integroimiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille.

1.10

ETSK kehottaakin EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta ja aineellista tukea kansallisille valtiovallasta riippumattomille järjestöille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille.

1.11

Tarvittavat rahoitusvarat on hankittava kaikkien valtioiden yhteisvoimin. Tässä yhteydessä on tehtävä selväksi, että jäsenvaltioille turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanottamisesta ja kotouttamisesta aiheutuvat menot eivät ole pysyviä tai rakenteellisia menoja eikä niitä siksi myöskään tule ottaa huomioon julkistalouden rakenteellisia alijäämiä laskettaessa. Tarvittavien resurssien hankinta ei saa tapahtua niiden varojen kustannuksella, joita EU:ssa nykyään käytetään sosiaalisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tämä kyseenalaistaisi hyväksynnän joidenkin väestöryhmien keskuudessa.

2.1

Euroopan komissio julkaisi tiedonantonsa aiheesta ”Euroopan muuttoliikeagenda”13. toukokuuta 2015. Tiedonantoa ja sitä seuranneita täytäntöönpanoehdotuksia käsiteltiin sen jälkeen neuvoston eri kokoonpanoissa kesä- ja lokakuun välisenä aikana. ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ja katsoo, että se on kattava ja että siinä keskitytään olennaisiin seikkoihin.

2.2

Agendassa ehdotettujen toimien täytäntöönpano on käynnissä, ja useimmat jäsenvaltiot ovat alkaneet vähitellen oivaltaa, että ainoastaan solidaarisuuden ja jaetun vastuun periaatteille perustuvan yhteistoiminnan avulla voidaan selviytyä tehokkaasti muuttoliikkeen synnyttämästä haasteesta. Tehokas toiminta edellyttää, että varojen käyttöä EU:n talousarviosta lisätään ja että jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia korotetaan. Tässä yhteydessä on tehtävä selväksi, että jäsenvaltioille turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanottamisesta ja kotouttamisesta aiheutuvat menot eivät ole pysyviä rakenteellisia menoja eikä niitä siksi myöskään tule ottaa huomioon julkistalouden rakenteellisia alijäämiä laskettaessa.

2.3

Rahoituksen osalta EU on kolminkertaistanut Frontexin yhteisoperaatioiden, Poseidonin ja Tritonin, määrärahat. Tämän lisäyksen ohella useat jäsenvaltiot luovuttavat käyttöön resursseja (meri- ja ilma-aluksia). Euroopan komissio on myös myöntänyt 1,8 miljardia euroa EU:n talousarviosta hätärahaston perustamiseksi, jotta voidaan vakauttaa tilannetta ja puuttua laittoman muuttoliikkeen perussyihin Afrikassa; osoittanut 60 miljoonaa euroa hätäapua etulinjan jäsenvaltioille, ehdottanut 50 miljoonan euron uudelleensijoitusjärjestelmää ja vapauttanut 30 miljoonaa euroa alueelliseen kehitys- ja suojeluohjelmaan.

2.4

EU:n johtajat ovat luvanneet entistä enemmän varoja Frontexille, Europolille ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO), jotta vahvistetaan EU:n ulkorajoja panemalla järjestelykeskuksiin erityistä painoa muuttajien tunnistamisen, rekisteröinnin ja sormenjälkien ottamisen varmistamiseksi. EU:n rahoitustuki on kuitenkin välttämätöntä, jotta varmistetaan, että järjestelykeskukset toimivat tehokkaasti ja saavuttavat tavoitteensa.

2.5

Neuvoston kokouksissa heinä- ja syyskuussa päästiin sopimukseen 160 000 muuttajan siirrosta Kreikasta ja Italiasta ja lisäksi 22 000 kansainvälistä suojelua tarvitsevan henkilön uudelleensijoittamisesta. Onnistuminen näiden alkuvaiheessaan olevien päätösten täytäntöönpanossa on EU:n mahdollisen tulevan muuttoliikepolitiikan tuloksekkuuden kannalta ratkaisevan tärkeää.

2.6

Syyskuun 23 päivänä 2015 Euroopan komissio antoi 40 rikkomista koskevaa päätöstä useita eri jäsenvaltioita vastaan sen johdosta, etteivät ne olleet panneet täytäntöön lainsäädäntöä Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän perustamisesta. ETSK on tyytyväinen tähän päätökseen mutta on hyvin huolestunut siitä, että komission oli turvauduttava tähän mekanismiin saadakseen jäsenvaltiot panemaan EU:n lainsäädännön asianmukaisesti täytäntöön tällä ensiarvoisen tärkeällä alalla.

2.7

Kansainvälisellä tasolla useat päätökset voivat mahdollisesti johtaa yleistilanteen paranemiseen. Niistä voidaan mainita mm. seuraavat: pakolaisille annettavaan välittömään apuun osoitettavien EU:n määrärahojen lisääminen, vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistaminen kolmansien maiden, kuten Libanonin, Jordanian ja Turkin sekä Länsi-Balkanin alueella sijaitsevien ehdokasmaiden, kanssa sekä humanitaarisen avun lisääminen vuonna 2016 ja Afrikka-hätärahaston perustaminen. Tarvittavien resurssien hankinta ei kuitenkaan saa tapahtua niiden varojen kustannuksella, joita EU:ssa nykyään käytetään sosiaalisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tämä kyseenalaistaisi hyväksynnän joidenkin väestöryhmien keskuudessa. ETSK pitää tervetulleena sitä, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23. syyskuuta 2015 Turkin kanssa yhteisen toimintasuunnitelman osana kattavaa yhteistyöohjelmaa, joka perustuu jaettuun vastuuseen, molemminpuolisiin sitoumuksiin ja niiden toteuttamiseen.

3.1.1

Älykkäiden rajojen käsite on tervetullut, ja sitä olisi kaivattu jo kauan sitten. Suurimpana haasteena entistä varmempien ja älykkäämpien rajojen osalta on varmistaa, ettei muuttajien ihmisoikeuksia loukata. Palauttamiskiellon periaatetta ei niin ikään tulisi kyseenalaistaa, vaikka tämä voikin olla vaikea tavoite, sillä eron tekeminen pakolaisten ja taloudellisista syistä muuttavien välillä ei ole aina selkeää ja yksiselitteistä. Älykkäiden rajojen puitteissa on kunnioitettava kaikilta osin perusoikeuksia ja -vapauksia.

3.1.2

Schengenin sopimus on yksi EU:n pilareista, ja sillä on enemmän kuin symbolista merkitystä Euroopan yhdentymisen kannalta. Kyseessä on yksi näkyvimmistä EU:n kansalaisten nauttimista oikeuksia, joka antaa heille esimakua siitä, millainen on Eurooppa, josta rajat on poistettu. ETSK toivoo, että Schengen-järjestelmän toiminnassa palataan mahdollisimman pikaisesti normaaliin päiväjärjestykseen, ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla estetään järjestelmän lopullinen romahtaminen.

3.1.3

Tähän mennessä on päästy sopimukseen 160 000 pakolaisen uudelleensijoittamisesta EU:ssa. Panemalla sopimus nopeasti täytäntöön hankittaisiin paljon arvokasta kokemusta ajatellen kauaskantoisten ratkaisujen laatimista sen varalta, että ihmisten joukkomuutto jatkuu tai alkaa joskus vielä uudelleen. ETSK katsoo, että on asetettava kunnianhimoisempia tavoitteita. Globaali joukkomittainen muuttoliike ei laannu vielä vuosiin.

3.1.4

Kaikkien jäsenvaltioiden intressissä on, että otetaan käyttöön pohjaltaan kestävä ja yhteisvastuullisuuteen perustuva järjestelmä, jonka avulla voidaan löytää ratkaisuja, mikäli joukkomittainen muuttoliike jatkuu tulevaisuudessa. Välittömänä toimenpiteenä on oltava pysyvä, oikeudenmukainen ja sitova taakantasaamisjärjestelmä, jonka puitteissa suojelua hakevat jaetaan kaikkien EU-maiden kesken. Sen tukena on oltava pysyvä jakoperuste, joka pohjautuu joukkoon seuraavanlaisia näkökohtia: maan talouden koko ja sen pinta-ala, bkt, työllistymismahdollisuudet ja osaamisvajeet sekä muut kansalliset/etniset yhteisöt ja vähemmistöt vastaanottavassa maassa. Tämänkaltaista jakoperustetta olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin. Turvapaikanhakijoiden toivomukset olisi myös otettava huomioon, mikäli ne liittyvät näkökohtiin, jotka helpottaisivat integroitumista (esim. kielitaito, perhesiteet maahan jne.). Näin saadaan toivottavasti loppu toistuville ja eripuraisille neuvoston kokouksille, jotka ovat tahranneet mielikuvaa EU:sta.

3.1.5

ETSK pitää tervetulleena ehdotusta käynnistää pelastuspalvelumekanismi ja ottaa käyttöön muuttoliikkeen hallinnan tukitiimejä ja nopeita rajainterventioryhmiä, jotta jäsenvaltioita autetaan selviytymään hätätilanteista.

3.1.6

ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti EU:n rahoituksen lisäykseen Frontexille, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle ja Europolille vuonna 2015 sekä 600 miljoonan euron lisäykseen näille kolmelle virastolle vuonna 2016, eniten kärsineiden maiden auttamiseksi. Näitä toimia on täydennettävä tehokkaalla palauttamispolitiikalla. Nykyisin vain noin 38 prosenttia henkilöistä, joiden ei ole katsottu olevan suojelun tarpeessa, on palautettu kotimaahansa.

3.1.7

EU:n on sidottava yhä enemmän tuki kehitysmaille sisäisiin uudistuksiin ja edistettävä tehokasta yhteistyötä muuttoliikettä koskevista kysymyksistä, erityisesti laillisesta maahanmuutosta (tilapäinen liikkuvuus ja viisumit mukaan luettuina) ja palauttamispolitiikasta. On kuitenkin tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot noudattavat sitoumustaan osoittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysapuun.

3.1.8

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen tehostaa diplomatiaa, jotta alkuperä- ja kauttakulkumaat saadaan osallistumaan yhteistyössä toteutettaviin toimiin haasteeseen vastaamiseksi. Ensimmäinen vaihe tässä pyrkimyksessä oli muuttoliikettä käsittelevä huippukokous, joka pidettiin Vallettassa 11.–12. marraskuuta 2015.

3.1.9

Tältä osin on tärkeää painottaa, että EU:n on yhtä lailla kuunneltava kumppaneitaan kuin sen on keskusteltava niiden kanssa ja että sen on kohdeltava niitä nimenomaan kumppaneina. EU:n ja sen Afrikassa ja Lähi-idässä sijaitsevien kumppanien välillä on edelleen monia väärinkäsityksiä ja erilaisia näkemyksiä niin tavoitteista kuin keinoista niiden saavuttamiseksi.

3.1.10

ETSK on tyytyväinen siihen, että EU on sitoutunut jatkamaan tiivistä yhteistyötä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR), YK:n kehitysohjelman (UNDP), Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) ja Punaisen ristin kaltaisten kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Se panee kuitenkin merkille, että monet EU:n jäsenvaltiot eivät täytä velvollisuuksiaan, mistä yhtenä varteenotettavana esimerkkinä on valitettava asiaintila Maailman elintarvikeohjelmalle annettavan tuen suhteen.

3.1.11

ETSK pitää tervetulleena myös komission ehdotusta lisätä humanitaarista apua 300 miljoonalla eurolla vuonna 2016, jotta voidaan vastata pakolaisten perustarpeisiin.

3.1.12

ETSK kannattaa periaatetta turvapaikkapäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan mukaan EU:n olisi kehitettävä kansainvälistä suojelua koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy ”koko unionissa voimassa oleva yhdenmukainen turvapaikka-asema”. Mikäli tällaista EU:n laajuista asemaa ei myönnä EU:n virasto, ainoana vaihtoehtona on kansallisten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen.

3.1.13

ETSK kannattaa varauksetta komission sitoumusta tehdä ehdotuksia Dublin-asetuksen muuttamiseksi maaliskuuhun 2016 mennessä. Se myös kannattaa komission sitoumusta esittää samanaikaisesti laillista maahanmuuttoa koskeva uusi paketti, joka käsittää myös sinistä korttia koskevan direktiivin tarkistuksen.

3.1.14

EU:n ulkorajojen suojelun tulisi olla yhteinen ponnistus, jota varten jäsenvaltiot yhdistävät fyysiset ja henkiset voimavaransa.

3.1.15

ETSK kannattaa varauksetta järjestelykeskusten välitöntä perustamista. Niiden käyttöön on kuitenkin annettava riittävä henkilöstö sekä kaikki tarvittavat resurssit, jotta ne voivat toimia tehokkaasti. Italian ja Kreikan kaltaisissa maissa, joihin saapuu päivittäin tuhansia muuttajia, täysi kaaos voidaan estää ainoastaan kokoamalla taloudelliset ja fyysiset resurssit laaja-alaisesti yhteen.

3.1.16

ETSK on UNHCR:n tavoin vakavasti huolissaan rekisteröinti- ja valintamenettelystä, jota sovelletaan järjestelykeskuksissa heti kun maahanmuuttajat saapuvat EU:n rajoille.

3.2.1

EU voi vähentää muuttovirtoja hallittaviin mittasuhteisiin vain, jos se osallistuu merkittävällä tavalla alkuperämaita vaivaavien monien ongelmien ratkaisemiseen. Pitkän aikavälin tavoite: vakauden, rauhan ja vaurauden saavuttaminen edellyttää ennennäkemättömiä ponnisteluja niin EU:lta kuin koko kansainväliseltä yhteisöltä. EU:n on pyrittävä vahvistamaan kansainvälisiä ponnisteluja erityisesti YK:n kautta.

3.2.2

On välttämätöntä, että EU ulottaa institutionaalisen läsnäolonsa keskeisiin alkuperä- ja kauttakulkumaihin perustamalla erityisiä muuttoliikeasiain keskuksia väliaikaisiksi tai pysyviksi yksiköiksi turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. On kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota Algerian, Marokon, Malin, Libyan, Libanonin ja Turkin kaltaisiin maihin ja lisättävä niille annettavaa apua.

3.2.3

ETSK katsoo, että yksi muuttoliikeagendan tärkeimmistä tavoitteista on käynnistää EU:n muuttoliikepolitiikka, joka mahdollistaa laillisen maahanmuuton, samalla kun edistetään muuttajien tehokasta integroitumista. ETSK odottaa ensimmäisiä lainsäädäntö- ja toimintaehdotuksia näillä aloilla ja on valmis tukemaan Euroopan komissiota sen pyrkimyksissä kehittää näitä ehdotuksia.

3.2.4

ETSK kannustaa jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti vuonna 1951 tehtyä Geneven yleissopimusta ja panemaan sen aktiivisesti täytäntöön sekä vastustamaan paineita alentaa pakolaisille myönnetyn suojelun ja heille tarjottavien palvelujen tasoa.

3.2.5

ETSK kannattaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, joka perustuu yksinkertaistettuihin, yhteisiin menettelyihin. Tällaisen politiikan on myös pohjauduttava yhteiseen määritelmään pakolaisasemasta sekä tähän asemaan liittyviin oikeuksiin, jotta vältetään se, että pakolaiset hakeutuvat aktiivisesti maihin, missä järjestelmä on heidän kannaltaan edullisin.

3.2.6

Alkuperämaita koskevaa tietojärjestelmää on kehitettävä edelleen. Turvapaikkahakemukset saman alkuperämaan kansalaisilta, joiden tilanne on oletettavasti samanlainen, johtavat useissa tapauksissa erilaisiin tuloksiin. Voimassa olevan järjestelmän tulisi olla riittävän joustava ja luotettava, jotta kehitystä alkuperämaissa voidaan analysoida ja käsitellä reaaliaikaisesti. Jäsenvaltioiden turvallisuuspalvelut ovat tärkeä tietolähde, joten niiden yhteistyötä on jatkuvasti tiivistettävä.

3.2.7

Nykyistä enemmän tulisi painottaa laillisen maahanmuuton organisoimista ja viisumipolitiikkaa, prosessin digitalisoimista, pätevyyksien tunnustamista sekä koulutuksellisen liikkuvuuden edistämistä.

3.2.8

EU:n olisi osallistuttava nykyistä enemmän palautusten hallinnointiin ja uudelleenkotouttamistoimenpiteiden tukemiseen. Palautuksia Pakistaniin ja Bangladeshiin koskevalla kokeiluhankkeella on vain vähäinen merkitys nykyisen hätätilanteen kannalta. ETSK suosittaa painokkaasti, että suunnitellaan ja toteutetaan samankaltaisia hankkeita, joihin osoitetaan asianmukainen rahoitus ja institutionaalinen tuki.

3.2.9

Rajavalvonnan vahvistaminen kauttakulkumaissa, merivalvonnan lisääminen ja salakuljettajien alusten tuhoaminen voivat olla avuksi mutta eivät ole ainoa kestäväpohjainen keino puuttua ongelmaan. EU etenee oikeaan suuntaan soveltaessaan kattavaa lähestymistapaa, jonka avulla voidaan paremmin hyödyntää unionin erilaisia välineitä ja sen huomattavia resursseja.

3.3.1

Kansalaisyhteiskunnalla on ensiarvoisen tärkeä rooli muuttoliikekriisin käsittelemisessä. Kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat tarjota olennaisen tärkeää apua huolehdittaessa muuttajille suunnatuista välttämättömistä ensivaiheen toimista heidän saavuttuaan. Kansalaisyhteiskunnalla on kuitenkin mahdollisesti vielä tätäkin merkittävämpi rooli, kun ajatellaan tarvittavia pidemmän aikavälin toimia muuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan. Kansalaisyhteiskunta voi toteuttaa ihmisten väliseen kanssakäymiseen perustuvia toimia, joilla on niin ratkaiseva merkitys pakolaisten vastaanoton ja sijoittamisen kaikissa vaiheissa.

3.3.2

ETSK antaa suurta arvoa solidaarisuudelle, jota ovat osoittaneet turvapaikanhakijoita vapaaehtoisesti auttaneet kansalaisyhteiskunnan tahot ja yksityishenkilöt. Tämä myönteinen ja spontaani reaktio ei ole kuitenkaan riittävän laaja, jotta se mahdollistaisi tehokkaan vastauksen edessä oleviin haasteisiin. ETSK kehottaa EU:n jäsenvaltioita tunnustamaan kansalaisyhteiskunnan roolin ja antamaan sille arvoa lisäämällä tukeaan kansallisille valtiovallasta riippumattomille organisaatioille ja kansalaisyhteiskunnalle entistä järjestelmällisempien ja tehokkaampien toimien varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden viranomaisilla on erityinen vastuu kartoittaa kansalaisyhteiskunnan toimijat alueellaan ja luoda näihin yhteyksiä sekä lisätä näille antamaansa tukea, jotta varmistetaan, että näiden valmiuksia vahvistetaan.

3.3.3

ETSK suosittaa niin ikään, että komissio pyrkii tarjoamaan jäsenvaltioille enemmän resursseja rakennerahastoja koskevien kumppanuussopimusten puitteissa, jotta Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta voidaan kanavoida enemmän varoja muuttovirtojen hallintaan ja integrointitoimiin. Valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja ruohonjuuritasolla toimivien järjestöjen tulisi olla kyseisten varojen ensisijaisia saajia. Näiden varojen tulisi täydentää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta nykyisin annettavaa rahoitusta.

3.3.4

ETSK kiinnittää huomiota Euroopan muuttoliikefoorumiin, joka korvaa ETSK:n ja Euroopan komission vuonna 2009 perustaman Euroopan kotouttamisfoorumin. Foorumi tarjoaa puitteet EU:n toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan väliselle vuoropuhelulle maahanmuutosta, turvapaikka-asioista ja muuttajien kotouttamisesta.

4.1

ETSK:n mielestä on tärkeää ja erittäin tarkoituksenmukaista huolehtia siitä, että EU:hun luodaan avoin, ennustettava ja oikeudenmukainen laillisen maahanmuuton järjestelmä. Euroopan väestö ikääntyy ja kasvaa vain noin 0,2 prosenttia vuodessa, mikä on huomattavasti alle väestön uusiutumistason. Arvioiden mukaan Eurooppa menettää noin 30 miljoonaa työikäistä vuoteen 2050 mennessä, ja ellei jotakin tehdä nopeasti, huoltosuhde useimmissa EU:n jäsenvaltioissa jatkaa nopeaa nousuaan, tuottavuus heikkenee, yritykset lopettavat toimintansa ja erityisesti ikääntyvälle väestölle suunnattujen palvelujen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset nousevat huomattavasti.

4.2

Yhteisvastuuseen perustuvin yhteisin ja organisoiduin toimin EU voi muuttaa nykyisen tilanteen mahdollisuudeksi nykyisen väestörakenteen kehityksen ja sen sosioekonomisten vaikutusten suunnan kääntämiseksi. Muuttajien integroiminen työmarkkinoille johtaa talouskasvuun ja edistää muuttajien itsenäistymistä. Sitä vastoin toimintapolitiikat, joissa integroiminen laiminlyödään, siirtävät muuttajien tukemisesta syntyvän taakan julkisille palveluille ja voisivat johtaa yhteiskunnallisiin jännitteisiin, joista olisi merkittäviä seurauksia.

4.3

ETSK on tietoinen siitä, että kotoutuminen riippuu vahvasti työmarkkinoille integroitumisesta. On kuitenkin aiheellista selvittää eräitä tekijöitä, jotka liittyvät maahanmuuton työmarkkinavaikutuksiin ja joita ovat muun muassa maahanmuuttajien vaikutus palkkatasoihin, työpaikkojen saatavuus, verotusjärjestelmään kohdistuva paine (terveydenhuolto ja koulutus) sekä monikulttuurisuuden vaikutukset.

4.4

Komitea on jo laatinut aiheesta valmistelevan lausunnon (1), joka loi perustan valmisteltaessa Zaragozassa vuonna 2010 järjestettyä ministerikokousta (2), jossa hyväksyttiin merkittävä julkilausuma maahanmuuttajien integroimisesta työmarkkinoille sekä EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten haasteista.

4.5

Tutkimukset osoittavat, että muuttajien talouteen antama panos on kaiken kaikkiaan suurempi kuin heidän siitä saamansa hyöty, että heidän vaikutuksensa verotusjärjestelmiin on minimaalinen ja että he auttavat Eurooppaa ratkaisemaan väestökato-ongelman ja edistävät talouskasvua. Muuttoliike ei kuitenkaan vaikuta kaikkiin EU:n alueisiin samalla tavoin, ja sen vaikutuksia paikallistasolla on arvioitava huolellisesti. Vallitsee myös selkeä ero toimintapolitiikkaa toteuttamalla tapahtuvan muuttajien järjestäytyneen saapumisen ja sellaisen tuhansien maahanmuuttajien äkillisen tulvan välillä, jota on vaikea hallita ja joka koettelee paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia rakenteita, kuten viime viikkoina on voitu nähdä.

4.6

Muuttajien integroiminen työmarkkinoille riippuu useista tekijöistä, joista voidaan mainita muun muassa työttömyysaste vastaanottavissa maissa, muuttajien osaaminen ja ammattitaito, maahantuloa edeltävä valmistautuminen kielitaidon ja virallisen koulutuksen osalta sekä järjestelyt ja rakenteet vastaanottavissa maissa maahanmuuttajien, pakolaiset mukaan luettuna, työmarkkinoille integroitumisen helpottamiseksi. Nimenomaan näillä aloilla kansalaisyhteiskunnalla on ratkaisevan tärkeä rooli.

4.7

On kuitenkin muita tekijöitä, jotka haittaavat nopeaa integroitumista, kuten ongelmat pätevyyksien tunnustamisessa, byrokraattiset esteet, avoimuuden puute, yleiset väärinkäsitykset muuttajista, hyväksikäyttö sekä oikeudelliset esteet, jotka johtuvat vanhentuneesta lainsäädännöstä ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyömisestä tai sen hitaasta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

4.8

Ammattijärjestöt ja työnantajajärjestöt ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä vastaamaan maahanmuuttajien työmarkkinoille integroimista koskevaan haasteeseen. ETSK suosittaa, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat täysimääräisesti kotouttamispolitiikan laatimiseen, kehittämiseen, toteuttamiseen ja seurantaan sekä siihen liittyviin toimenpiteisiin paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitasolla.

4.9

Valtiovallan, paikallis- ja alueviranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten on toimittava yhdessä, jotta saavutetaan yhteiskunnallinen yhteisymmärrys siitä, millä tavoin ja keinoin muuttajat integroidaan talouteen ja yhteiskuntaan ennen kaikkea erilaisten muita heikommassa asemassa olevien ryhmien välisten selkkausten välttämiseksi.

4.10

Kansalaisyhteiskunnalla on ensiarvoisen tärkeä rooli autettaessa maahanmuuttajia pääsemään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä työelämän piiriin ja torjuttaessa syrjintää koulutuksessa, työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa.

24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/53

Esittelijä:

Cristian PÎRVULESCU

1.1

Pakolaiskriisi EU:ssa on saavuttanut vaiheen, jossa ihmisoikeuksien suojelun ja demokratian perusperiaatteet asetetaan kyseenalaisiksi. Vaikeuksista huolimatta ETSK on vahvasti sitä mieltä, että näissä periaatteissa on pitäydyttävä ja että niitä on toteutettava asianmukaisesti.

1.2

ETSK katsoo, että eräiden valtioiden taipumusta puolustaa kansallista itsemääräämisoikeuttaan ja yhä useampien kansalaisten kielteisiä käsityksiä muuttoliikkeestä ja pakolaisista voidaan hillitä kattavilla ja välttämättömillä toimilla eurooppalaisten perusarvojen ja EU:n institutionaalisten saavutusten vaalimiseksi. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa tarvitsemme enemmän Eurooppaa, enemmän demokratiaa ja enemmän yhteisvastuullisuutta.

1.3

Vaikka nykyinen pakolaiskriisi oli ennakoitavissa, se syntyi, koska puuttui yhteinen turvapaikkapolitiikka, jonka viivästymisen syynä oli koordinoitujen Euroopan tason poliittisten toimien puuttuminen. Tässä yhteydessä ETSK kehottaa Eurooppa-neuvostoa, Euroopan komissiota ja Euroopan parlamenttia panemaan täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 2 kohdan ja 78 artiklan, joissa vahvistetaan edellytykset, joiden turvin EU voi luoda todellisen turvapaikkapolitiikan.

1.4

ETSK on johdonmukaisesti korostanut tarvetta solidaarisuuteen, vastuullisuuteen ja yhteisiin toimiin sekä perusoikeuksien keskeistä asemaa.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimyksiin koordinoida yhteistä vastausta pakolaiskriisiin, johtohahmojen kokous Länsi-Balkanin reitin pakolaisvirtojen tiimoilta mukaan luettuna.

1.6

Hätätilanteessa sovellettava sisäisten siirtojen järjestelmä Kriisitilanteen siirtomekanismi on konkreettinen esimerkki yhteistyöstä, joka perustuu solidaarisuuteen ja vastuuntuntoisuuteen. ETSK toivoo kuitenkin, että tämä siirtomekanismi ja muut vastaavanlaiset aloitteet sisällytetään osaksi yleistä strategiaa johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Erityisesti tarvitaan yhteisvastuullisia ja kestävällä pohjalla olevia vastuunjakojärjestelmiä ja ennen kaikkea pysyvä oikeudenmukainen ja velvoittava järjestelmä suojaa etsivien jakamiseksi kaikkiin EU-maihin.

1.7

Euroopan komission ja muiden EU:n toimielinten on tuettava aktiivisesti jäsenvaltioiden hallituksia, jotta luodaan asianmukaiset edellytykset ja mahdollisuudet unionin sisällä siirrettyjen turvapaikanhakijoiden integroimiselle. Tässä yhteydessä on muun muassa selvennettävä, etteivät turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen liittyvät jäsenvaltioiden menot ole pysyviä rakenteellisia menoja ja ettei niitä siksi tule ottaa huomioon laskettaessa rakenteellisia julkisen talouden alijäämiä.

2.1

Nykyinen pakolaiskriisi on sekä hallinnollinen haaste – koska jo pelkästään ilmiön laajuus on ennennäkemätön – että oikeudellinen haaste. EU on saavuttanut vaiheen, jossa ihmisoikeuksien suojelun ja demokratian perusperiaatteet asetetaan kyseenalaisiksi. Jäsenvaltioiden halukkuuteen panna kansainväliset sopimukset täysimääräisesti täytäntöön on vaikuttanut lisääntynyt kansainvälinen liikkuvuus, joka on talouden globalisoitumisen seuraus. ETSK katsoo, että eräiden valtioiden taipumusta puolustaa kansallista itsemääräämisoikeuttaan ja yhä useampien kansalaisten kielteisiä käsityksiä muuttoliikkeestä ja pakolaisista voidaan hillitä kattavilla ja välttämättömillä toimilla eurooppalaisten perusarvojen ja EU:n institutionaalisten saavutusten vaalimiseksi. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa tarvitsemme enemmän Eurooppaa, enemmän demokratiaa ja enemmän yhteisvastuullisuutta.

2.2

Euroopan turvapaikkajärjestelmään kohdistuu huomattava paine useiden kasautuneiden kriisien johdosta. Eräät niistä juontavan juurensa 2000-luvun kansainvälisestä politiikasta, kun taas toiset ovat talous- ja rahoituskriisin luonnottomia seurauksia. Viimeisimmät kriisit – arabikevät, poliittinen epävakaus Libyassa ja Syyrian sisällissota – ovat suoraan johtaneet pakolaisten määrän huomattavaan lisääntymiseen.

2.3

Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiota ovat velvollisia noudattamaan ihmisoikeuksia koskevia määräyksiä ja varmistamaan, että kaikkia ihmisiä suojellaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan (1) mukaisesti. Sitä vastoin pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa vuodelta 1951 myönnetään suojelu ainoastaan tietylle ryhmälle henkilöitä, jotka määritellään 1 artiklassa, ja tämän suojelun voi helpommin menettää. Yleissopimuksen mukaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevilla henkilöillä on kuitenkin tiettyjä oikeuksia. Eräissä jäsenvaltioissa, esimerkiksi Romaniassa, perustuslain säännökset antavat kansainvälisille sopimuksille etusijan kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 18 artiklassa (2), josta tuli sitova Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklan nojalla, vahvistetaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden oikeus.

2.4

Dublin-järjestelmä on johtanut siihen, että turvapaikkahakemusten käsittelystä aiheutuva taakka on kohdistunut suhteettomasti joukkoon etulinjan valtioita (Malta, Italia, Kypros, Kreikka, Espanja ja viime aikoina Unkari). Näissä olosuhteissa eräiden jäsenvaltioiden on yhä vaikeampi noudattaa käytännössä palauttamiskiellon periaatetta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, EU:n perusoikeuskirjassa ja siihen perustuvissa direktiiveissä vahvistettuja periaatteita. Vaikeuksista huolimatta ETSK on vahvasti sitä mieltä, että näissä periaatteissa on pitäydyttävä ja että niitä on toteutettava asianmukaisesti.

2.5

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 2 kohdassa ja 78 artiklassa vahvistetaan edellytykset, joiden turvin EU voi luoda todellisen turvapaikkapolitiikan. Näiden artiklojen perusteella päätavoitteena ei ole laatia vähimmäisvaatimuksia vaan ennemminkin luoda yhteinen järjestelmä yhdenmukaisine menettelytapoineen. Vaikka nykyinen pakolaiskriisi oli ennakoitavissa, se syntyi, koska puuttui yhteinen turvapaikkapolitiikka, jonka viivästymisen syynä oli koordinoitujen Euroopan tason poliittisten toimien puuttuminen. Tässä yhteydessä ETSK kehottaa Eurooppa-neuvostoa, Euroopan komissiota ja Euroopan parlamenttia panemaan kyseiset artiklat täytäntöön.

2.6

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimyksiin koordinoida yhteistä vastausta pakolaiskriisiin, johtohahmojen kokous Länsi-Balkanin reitin pakolaisvirtojen tiimoilta mukaan luettuna. Kokouksessa, joka keräsi yhteen valtion- ja hallitusten päämiehiä EU:sta ja EU:n ulkopuolisista maista, pyrkimyksenä oli parantaa toiminnan koordinointia alueella kolmella keskeisellä alalla: majoituksen järjestäminen, muuttovirtojen yhteinen hallinta ja rajavalvonta (3).

2.7

ETSK toivoo, että hätätilanteessa sovellettava sisäisten siirtojen järjestelmä auttaa EU:ta siirtymään yhteisymmärryksessä kohti mekanismia, joka on riittävän tehokas ja joustava, jotta voidaan vastata haasteisiin, joita muuttoliike eri muodoissaan synnyttää.

2.8

ETSK on johdonmukaisesti korostanut tarvetta solidaarisuuteen, vastuuntuntoisuuteen ja yhteisiin toimiin sekä perusoikeuksien keskeistä asemaa. Se on myös painottanut, että on ryhdyttävä merkittäviin ponnisteluihin, jotta edistetään muuttajien ja pakolaisten kotouttamista.

2.9

Hätätilanteessa sovellettava sisäisten siirtojen järjestelmä on konkreettinen esimerkki yhteistyöstä, joka perustuu solidaarisuuteen ja vastuuntuntoisuuteen. ETSK kuitenkin toivoo, että tämä mekanismi ja muut vastaavanlaiset aloitteet sisällytetään osaksi yleistä strategiaa johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Erityisesti tarvitaan yhteisvastuullisia ja kestävällä pohjalla olevia vastuunjakojärjestelmiä ja ennen kaikkea pysyvä oikeudenmukainen ja velvoittava järjestelmä suojaa etsivien jakamiseksi kaikkiin EU-maihin. Euroopan komission laatima ”Euroopan muuttoliikestrategia” on myönteinen askel tähän suuntaan.

3.1

Jokaisen jäsenvaltion, joka ei osallistu mekanismiin, olisi selvitettävä syyt siihen. Mikäli syy on lähinnä taloudellinen tai perustuu siihen, että valmistautuminen turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen on puutteellista, olisi säädettävä jonkin muotoisesta etukäteen annettavasta taloudellisesta tuesta.

3.2

EU:n tuki pakolaiskriisin ja muuttajien integroimisen parissa toimiville kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on edelleen riittämätön. Byrokraattiset säännöt ja menettelyt haittaavat niiden mahdollisuuksia toimia tehokkaasti ruohonjuuritasolla.

3.3

Varmistaakseen, että kyseessä on kriisitilanne, Euroopan komissio tutkii, onko tilanne sellainen, että jäsenvaltio, jolla on ”hyvin valmistautunut turvapaikkajärjestelmä”, ei siitä huolimatta pysty selviytymään tilanteesta. Kuinka tämä määritellään? Millä perustein turvapaikkajärjestelmää kuvaillaan ”hyvin valmistautuneeksi”? Ehdotuksessa esitetään muutamia kriteerejä, jotka Euroopan komissio voi ottaa huomioon, mutta ne ovat joustavia, eikä niitä pidetä tyhjentävinä.

3.4

Ehdotus ei ole riittävän täsmällinen, kun on kyse unionin sisäisestä siirrosta hyötyvän jäsenvaltion, siirron kohteena olevan jäsenvaltion ja hakijoiden toivomusten yhteensovittamisesta. Ei ole selvää, miten järjestelmä toimii käytännössä.

3.5

Suositellaan, että hakijoiden saatavilla on siirroista hyötyvien jäsenvaltioiden viranomaisten ja siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden tarjoamaa tarpeellista tietoa ja neuvontaa.

3.6

Ei ole selvää, miten siirron kohteena olevia jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan vastaan ja integroimaan siirretyt hakijat asianmukaisella tavalla. Infrastruktuurin kunto, mm. terveydenhuolto- ja koulutuspalvelujen saatavuus ja taloudelliset avustukset vaikuttavat hakijoiden halukkuuteen tulla siirretyiksi tiettyyn maahan. Euroopan komission ja EU:n muiden toimielinten on tuettava aktiivisesti jäsenvaltioiden hallituksia, jotta luodaan asianmukaiset edellytykset ja mahdollisuudet unionin sisällä siirrettyjen hakijoiden integroimiselle.

3.7

Ehdotuksen on oltava tältä osin täsmällisempi, ja siinä on esitettävä menettelytapa, jonka avulla arvioidaan ja edistetään turvapaikkainfrastruktuurin ja -palvelujen kehittämistä kaikissa jäsenvaltioissa.

3.8

Järjestelmässä on joiltain osin otettava huomioon turvapaikanhakijoiden esittämät toivomukset unionin sisäisen siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden osalta. Toivomusten on liityttävä selkeästi ja osoitettavissa olevalla tavalla onnistuneen kotoutumisen mahdollisuuksiin (maassa oleskelevat perheenjäsenet, kielitaito ja aiemmat yhteydet maahan esimerkiksi opiskelun tai liiketoiminnan yhteydessä).

3.9

Kulttuuriset siteet mainitaan seikkana, joka on otettava huomioon, kun henkilö siirretään tiettyyn jäsenvaltioon. ETSK katsoo, että tätä kriteeriä ei tulisi käyttää turvapaikanhakijoiden torjumisen perustelemiseksi heidän uskontonsa perusteella.

3.10

Ehdotuksessa ei täsmennetä, miten järjestelmä toimii sellaisten maiden, kuten Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, osalta, joilla on selkeät jäsenyysnäkymät ja joita koettelee huomattavan suuri muuttajien ja turvapaikanhakijoiden tulva.

24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/57

Esittelijä:

Antonello PEZZINI

1.1

Komitea on vakuuttunut siitä, että kestäväpohjainen uudelleenteollistuminen sekä kilpailukykyinen kasvu, joka tuottaa uusia ja parempia työpaikkoja, ovat keskeisiä Euroopan kannalta ja että EU:n soveltama hiilidioksidin päästökauppajärjestelmä on nivottava tähän kehykseen yhtenä ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan ja vähähiiliseen maailmantalouteen tähtäävän EU-politiikan tärkeimmistä välineistä.

1.2

Komitea katsoo, että EU:n päästökauppajärjestelmällä (EU Emissions Trading Scheme, EU ETS), jonka avulla pyritään vähentämään EU:n energia-alan päästöjä, tulee antaa hintasignaali hiilen osalta ja myös edistää kestäväpohjaisia investointeja uusiin, vähähiilisiin teknologioihin.

1.3

ETSK katsoo, että hiilidioksidimarkkinoiden vakautta ja joustavuutta olisi lisättävä ja markkinat tulisi avata maailman kaikille merkittäville toimijoille. Tätä varten tulee laatia hyvin yksityiskohtainen ja koordinoitu kehys, jonka avulla voidaan varmistaa kilpailukykyistä ja kestävyysperiaatteiden mukaista valmistusteollisuuden järjestelmää koskevan tavoitteen saavuttaminen.

1.4

Komitean mielestä komission tulee noudattaa tiukasti toimeksiantoa, jonka Eurooppa-neuvosto 23.–24. lokakuuta 2014 määritteli vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa – etenkin selkeissä linjauksissa, jotka se antoi hiilivuotoa koskevien säännösten laatimisesta EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

1.5

Komitea pitää tarpeellisena, että luodaan asianmukaiset siirtymämekanismit EU:n teollisuudenalojen kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä investointipaon ja sen riskin ehkäisemiseksi, että EU:n teollisuus joutuu epäterveeseen kilpailuun sellaisten maiden kanssa, joissa ei ole vastaavia ilmastopoliittisia sääntelyvälineitä.

1.6

ETSK suosittaa, että laaditaan asianmukainen sääntökehys, jotta voidaan taata 100-prosenttisesti päästöoikeuksien ilmaisjako sekä välillisten kustannusten täysimääräinen hyvittäminen merkittävälle hiilivuodon riskille alttiina olevilla aloilla kaikissa jäsenvaltioissa laitoskannan tehokkaimman 10 prosentin osalta. Sääntökehyksen tulee koskea etenkin ilmaisjakomääriä, hiilivuodon hyväksyttävyyttä, vertailuarvojen tarkistusta ja sähkön hintaan siirrettyjen kustannusten hyvittämistä.

1.7

ETSK kehottaa painottamaan uudistuksen yhteydessä seuraavia seikkoja:

1.8

Lisäksi komitea kehottaa pyrkimään EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistusta koskevissa uusissa säännöksissä sekä niiden kanssa rinnakkain, täydentävästi ja vuorovaikutuksessa sovellettavissa säännöksissä mahdollisimman suureen johdonmukaisuuteen, täyteen synergiavaikutukseen, mahdollisimman vähäiseen päällekkäisyyteen ja ylimääräisen byrokratian karsimiseen.

1.9

ETSK katsoo, että olisi luotava puitteet kansainvälisten hyvitysten vaihdolle. Tällaisilla hyvityksillä olisi oltava oma roolinsa, kun Euroopassa pyritään laajempiin päästöjen vähentämistavoitteisiin monen- ja kahdenvälisten kansainvälisten sopimusten tuella.

1.10

Komitea pitää tärkeänä laatia tästä aiheesta erillinen oma-aloitteinen lausunto vuoden 2015 lopulla pidettävän Pariisin kokouksen jälkeen.

2.1

EU:n päästökauppajärjestelmä (EU Emissions Trading System, EU ETS) aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2005. Se on yksi EU:n ilmastopolitiikan tärkeimmistä välineistä, sillä sen avulla voidaan vähentää päästöjä.

2.2

Päästökauppajärjestelmän tarkoituksena on sen perustamisesta lähtien ollut asettaa hiilidioksidille viitearvo, jotta voidaan vähentää päästöjä kaikilla Euroopan talouden aloilla (ne tuottavat noin puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä).

2.3

ETSK on aina pitänyt päästökauppajärjestelmää unionin ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisenä EU:n teollisuuden päästöjen vähentämistä edistävänä välineenä ja vaatinut järjestelmän aitoa uudistamista, jotta sen avulla voidaan saavuttaa vuoteen 2030 ulottuvat EU:n ilmastotavoitteet niin, että turvataan unionin teollisuuden kilpailukyky ja ehkäistään investointien siirtyminen muualle.

2.4

Maaliskuun 21 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto toivoi toimenpiteitä, joilla varmistetaan EU:n ilmastopolitiikasta johtuvien suorien ja välillisten kustannusten täysi kompensoiminen maailmanlaajuiselle kilpailulle alttiilla aloilla, kunnes kansainvälisellä ilmastosopimuksella vahvistetaan maailmanlaajuisesti yhtäläiset toimintaedellytykset.

2.4.1

ETSK yhtyy kuitenkin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen huomioihin, joiden mukaan ”EU:n päästökauppajärjestelmän toteutuksessa on huomattavia heikkouksia”. Komitea esittää joukon suosituksia, joiden tarkoituksena on parantaa päästökauppajärjestelmän eheyttä ja täytäntöönpanoa, ja painottaa teollisuuden tehokkuutta, sillä sen avulla varmistetaan EU:n talouden täysimääräinen kilpailukyky.

2.5

Eurooppa-neuvosto sopi 23.–24. lokakuuta 2014 vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista. Se hyväksyi myös päätelmät ja erityisesti vahvisti esimerkiksi seuraavat tärkeät tavoitteet:

2.5.1

Ympäristöneuvoston 6. maaliskuuta 2015 virallisesti hyväksymä EU:n tavoite vähentää unionin kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia muodostaa perustan EU:n panokselle uudesta maailmanlaajuisesta ilmastonmuutossopimuksesta käytäviin neuvotteluihin.

2.5.2

Neuvosto tarkastelee säännöllisin väliajoin uudestaan kaikkia edellä mainittuja ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden osia ja antaa edelleen strategialinjauksia niin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien alojen kuin sen piiriin kuulumattomien alojen osalta sekä yhteenliitäntöjen ja energiatehokkuuden osalta.

2.5.3

Välineiden ja toimenpiteiden tulee tähdätä kattavaan ja teknisesti neutraaliin lähestymistapaan päästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden edistämiseksi.

2.6

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät 13. toukokuuta 2015 sopimukseen EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamisesta päätöksellä markkinavakausvarannosta:

2.7

Komissio on esittänyt energiaunionistrategiassa ja Pariisin ilmastokokousta silmällä pitäen toimenpidepaketin, jonka tavoitteena on mm. tarkastella uudelleen EU:n päästökauppajärjestelmää neuvoston linjausten mukaisesti säilyttäen painopisteenä Euroopan talouden uudelleenteollistamisen ja niiden teollisuudenalojen kansainvälisen kilpailukyvyn, missä tuotannon muualle siirtymisen riski on suurin.

2.8

EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamista koskevat toimenpiteet liittyvät energiapolitiikan lisäksi moniin muihinkin EU-politiikkoihin.

2.9

ETSK on laatinut EU:n ympäristövälineiden avulla rahoitettavien toimenpiteiden vaikutuksista selvityksen (2), jossa se korostaa markkinalähtöisten välineiden tuottamien tulojen tehokkaan hyödyntämisen merkitystä vihreän talouden edistämiseen liittyvien ympäristöparannusten aikaansaamiseksi. Komitea korostaa selvityksessä myös EU:n päästökauppajärjestelmästä saatavien tulojen tehokkaan hyödyntämisen merkitystä, sillä ne tarjoavat erityisen merkittävän mahdollisuuden rahoittaa ympäristöparannuksia ja edistää teollisuuden ja toimialojen siirtymää kohti hiiletöntä taloutta.

3.1

Komission aloite EU:n päästökauppajärjestelmää koskevan direktiivin 2003/87/EY muuttamiseksi tähtää siihen, että erinäisten ehdotettujen toimien avulla lisätään sallittujen päästöjen vuotuista vähennystä siten, että koko Euroopan talousalueelle (ETA) myönnettyjen vuotuisten päästöoikeuksien määrä pienenee vuodesta 2021 alkaen yli 2,2 prosentin suuruisen lineaarisen kertoimen mukaisesti ja saavuttaa vuonna 2030 tason, joka vastaa 43 prosentin vähennystä vuoden 2005 tasosta.

3.2

Ehdotuksessa esitetään useita rahoitusmekanismeja sellaisten talouden toimijoiden tukemiseksi, joiden on ponnisteltava hiilivuodon ehkäisemiseksi ja vastattava mittaviin haasteisiin, joita tuotantolaitosten uudistamiseen ja päästöjen vähentämistä edistävään energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät innovointi- ja investointitarpeet aiheuttavat.

4.1

Päästökauppajärjestelmät lisääntyvät kaikkialla maailmassa, ja EU:n lisäksi monissa eri maissa on jo toiminnassa valtakunnallisia tai alueellisia järjestelmiä.

4.2

Yhdysvalloissa presidentti Obama on julkistanut Clean Power Plan -järjestelmää koskevat säännöt, joiden mukaan kullekin osavaltiolle laaditaan erilliset normit sähkövoimaloiden – jotka toimivat pääasiassa hiilellä ja kaasulla – hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä.

4.2.1

Kaliforniassa on ollut vuodesta 2012 alkaen cap and trade -järjestelmä. Connecticutin, Delawaren, Mainen, Marylandin, Massachusettsin, New Hampshiren, New Yorkin, Rhode Islandin ja Vermontin osavaltioissa on käynnistetty Regional Greenhouse Gas Initiative (RGGI).

4.3

Australiassa sovelletaan päästökauppajärjestelmää, joka yhdistetään Euroopan komission kanssa vuonna 2012 tehdyn sopimuksen mukaisesti EU:n järjestelmään vuoteen 2018 mennessä.

4.4

Kanadassa otettiin vuonna 2012 käyttöön Québecin Cap-and-Trade System for Greenhouse Gas Emissions. Se on kattanut vuodesta 2013 alkaen 85 prosenttia Québecin päästöistä.

4.5

Uudessa-Seelannissa on käynnistetty vuonna 2008 NZ ETS -päästökauppajärjestelmä, joka kattaa myös metsät ja maatalouden, nestemäiset fossiiliset polttoaineet, sähkövoimalat ja teollisuuden prosessit.