14.11.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 333/1

---

KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2010

2011/C 333/01

SISÄLLYSLUETTELO

Tilinpäätökseen liitetty ilmoitus

Euroopan kehitysrahastojen varojen käyttö ja niitä koskeva kirjanpito

OSA I —

EKR:n tilinpäätös: Euroopan Komission h allinnoimat varat

1.	KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

1.1	Kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes EKR: Konsolidoitu tase, tuotto- ja kululaskelma ja rahavirtalaskelma sekä konsolidoitu laskelma nettovarojen muutoksista

1.2	Kahdeksas EKR: Tase, tuotto- ja kululaskelma ja laskelma nettovarojen muutoksista

1.3	Yhdeksäs EKR: Tase, tuotto- ja kululaskelma ja laskelma nettovarojen muutoksista

1.4	Kymmenes EKR: Tase, tuotto- ja kululaskelma ja laskelma nettovarojen muutoksista

1.5	Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

2.	RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS

2.1	Määrärahat

2.2	Konsolidoidut tilit

2.3.	Varojen hallinnointia koskevat muut tiedot

OSA II —

EKR:n tilinpäätös: Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat

3.	INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1	Tuotto- ja kululaskelma

3.2

Tase

3.3	Laskelma rahoittajien varojen muutoksista

3.4	Rahavirtalaskelma

3.5	Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

LIITE OSAAN I —

LUKU 2 (Selvitys rahoituksen toteutumisesta): Tilanne maittain ja välineittäin

TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

Vakuutan, että kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2010 tilinpäätös on laadittu kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitteessä esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä ja Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahastojen varat ja velat sekä niiden talousarvioiden toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta.

EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO

1.   TAUSTAA

Euroopan unioni tekee kehitysyhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän kehitysyhteistyön päätavoitteena on tukea talouden ja yhteiskunnan kehittämistä ja etenkin vähentää köyhyyttä pitkällä aikavälillä. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. Unioni laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamiseen. Kehitystyöhön osoitetut varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat

—	Euroopan unionin talousarvio

—	Euroopan kehitysrahasto

—	Euroopan investointipankki.

Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline, jolla unioni tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot), sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n perustamisesta määrättiin vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa. Rahastosta myönnettiin teknistä ja taloudellista tukea alun perin Afrikan maille, jotka olivat tuolloin vielä siirtomaita ja joihin joillakin jäsenvaltioilla oli historiallisia yhteyksiä.

EKR ei saa rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Rahastoon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, ja sitä hallinnoi erityiskomitea. Euroopan komissio vastaa EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta, ja Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoi investointikehystä.

AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille myönnettävä maantieteellinen tuki rahoitetaan myös vuosina 2008–2013 pääasiassa EKR:n varoilla. Kukin EKR-sopimus tehdään yleensä noin viideksi vuodeksi. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta lähtien kehitysrahastojen ohjelmakausi on yleensä vastannut kumppanuussopimusten voimassaoloaikoja. Kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään rahaston tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Jokaisesta EKR:sta laaditaan erilliset tilinpäätöslaskelmat siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joita Euroopan komissio hallinnoi. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, jotta saadaan kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen käytöstä.

Cotonoun sopimuksella luotiin investointikehys, ja sitä hallinnoi Euroopan investointipankki. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen johonkin muuhun toimintaan. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska Euroopan komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän selvityksen rahoituksen toteutumisesta. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa 2), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva. Kymmenes EKR kattaa vuodet 2008–2013, ja sen kokonaismäärärahat ovat 22 682 miljoonaa euroa. Tästä summasta 21 966 miljoonaa euroa on osoitettu AKT-maille, 286 miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille ja 430 miljoonaa euroa komissiolle tukimenoihin, jotka liittyvät EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja sen varojen käyttöön (1).

2.   MITEN EKR RAHOITETAAN?

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15. ja 16. joulukuuta 2005 pitämässään kokouksessa rahoitusnäkymät vuosiksi 2007–2013. Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta Euroopan unionin talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta myös vuosina 2008–2013.

Euroopan unionin talousarvio laaditaan vuosittain, ja vuotuisperiaatteen mukaan menot ja tulot budjetoidaan ja hyväksytään aina yhdeksi vuodeksi. EKR:n toiminta perustuu Euroopan unionin talousarviosta poiketen kuitenkin monivuotisuuteen. Jokainen EKR perustuu jäsenvaltioiden tekemään kumppanuussopimukseen ja kokonaisrahastoon, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin.

EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestetään hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätetään rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkastellaan, miten varat on käytetty. Rahaston hallinnointi annetaan tämän jälkeen komission tehtäväksi. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien lisäksi omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oman toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan. Vuonna 2010 maksettaviksi tulleet rahoitusosuudet liittyivät yhdeksänteen EKR:oon, ja niiden suorittamista pyydettiin kyseisen rahaston rahoittamiseen osallistuvilta 15 jäsenvaltiolta. Vuonna 2011 maksettaviksi tulevat ensimmäiset kymmenenteen EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet, ja niiden suorittamista pyydetään rahaston rahoittamiseen osallistuvilta 27 jäsenvaltiolta.

Suurin osa 10. EKR:n varoista varataan ohjelmia varten, joskin varoja osoitetaan jonkin verran myös odottamattomien tarpeiden kattamiseen. Ohjelmista laaditaan suuntaa antavat monivuotiset puitteet, jotka ovat pääasiassa maantieteellisiä mutta joiden joukossa on myös temaattisia puitteita. Tämänhetkiset puitteet koskevat vuosia 2008–2013. Komissio on hyväksynyt maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat sekä AKT-valtioiden väliset strategia-asiakirjat edellä mainittujen puitteiden mukaisesti. Strategioiden toteuttamista seurataan vuosittain ja strategioista tehdään sekä väliarviointi (vuonna 2010, parhaillaan käynnissä) että loppuarviointi (vuonna 2012). Komissio voi näiden arviointien perusteella tarkistaa EU:n puolesta kyseisiä strategioita ja kohdentaa varoja uudelleen asianomaisten AKT-maiden ja -alueiden senhetkisten tarpeiden ja suoriutumisen perusteella.

Jäsenvaltiot voivat maksamiensa rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon.

3.   MITEN EKR:N VAROJA HALLINNOIDAAN JA MITEN NIITÄ KÄYTETÄÄN?

3.1   Toimintamenot

EKR:lla on erityyppisiä toimintamenoja sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan. Varainhoitoasetuksen mukaan komissio voi käyttää EKR:n varoja seuraavassa luetelluilla tavoilla.

Hajautettu hallinnointi: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamistehtävät kolmansille maille sen mukaan, millainen rahoituksen saajan paikallinen tilanne on.

Keskitetty hallinnointi: komission yksiköt toteuttavat talousarviota joka suoraan itse tai komissio toteuttaa sitä välillisesti siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä EU:n tai kansallisen lainsäädännön mukaisille elimille, kuten Euroopan unionin julkisoikeudellisille virastoille tai julkisen palvelun tehtävää hoitaville yksiköille.

Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansainvälisille järjestöille.

3.2   Taloushallinnon toimijat

Valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. Hän mm. päättää, miten käynnistettyjä toimia on hallinnoitava niille asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja vastaa sekä varsinaisten toimien että niihin osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista. Hänen tehtäviinsä kuuluu näin mm. oikeudellisten sitoumusten tekeminen, tulosten seuranta, maksujen suorittaminen ja tarvittaessa myös varojen takaisinperintä.

Euroopan unionin edustuston päällikkö on kentällä toimiva paikallinen yhteyshenkilö komission sekä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kansallisten tai alueellisten viranomaisten välillä. Hän tekee läheistä yhteistyötä kansallisella tai alueellisella tasolla toimivien tulojen ja menojen hyväksyjien kanssa laadittaessa toteutusstrategioita, suunniteltaessa alakohtaista toimintapolitiikkaa sekä valmisteltaessa, tutkittaessa ja arvioitaessa EKR:n ohjelmia ja hankkeita.

Rahoitusta saavan valtion kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on kyseisen AKT-valtion tai merentakaisen maan tai alueen nimittämä johtavassa asemassa oleva virkamies, joka edustaa oman maansa viranomaisia asioissa, jotka koskevat EKR:sta rahoitettavia ja komission tai EIP:n hallinnoimia toimia. Useimmissa tapauksissa kansallisena tulojen ja menojen hyväksyjänä toimii hallituksen jäsen, yleensä suunnittelusta vastaava ministeri tai valtiovarainministeri. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä hoitaa EKR:n ohjelmien ja hankkeiden hallintoon, teknisiin kysymyksiin ja rahoitukseen liittyviä tehtäviä.

Tilinpitäjä toteuttaa tulojen ja menojen hyväksyjien antamat maksu- ja perintämääräykset ja vastaa kassanhallinnasta, kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen ja -menetelmien laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien hyväksymisestä, kirjanpidosta sekä tilinpäätösten laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjä varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan vakuuttaen, että se antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta.

3.3   EKR varojen käyttäminen

EKR:sta osoitetaan varoja AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille lähinnä avustuksina. Euroopan unioni ilmoittaa AKT-valtioille sekä merentakaisille maille ja alueille kunkin EKR:n toimintakauden alussa, miten paljon näille on tarkoitus myöntää avustuksia rahaston toimintakaudella. Varoja jaettaessa otetaan huomioon kunkin maan erityistarpeet sekä varoja saavan maan oma politiikka ja sen tekemä kehitystyö.

Varoja saava maa laatii yhteistyöstrategian joko neuvotellessaan tai neuvoteltuaan kehitysyhteistyökumppaneidensa (rahoittajien) kanssa. Euroopan unionin kanssa sovitut yhteistyöstrategiat sisältävät yleensä maan oman keskipitkän aikavälin kehitysstrategian, poliittisista ja sosioekonomisista olosuhteista tehdyn analyysin sekä Euroopan unionin oman arvion tilanteesta. Euroopan komission henkilökunta antaa kansallisille viranomaisille teknistä tukea yhteistyöstrategiaa koskevan asiakirjan laadinnassa.

Yhteistyöstrategian toteuttamiseksi laaditaan tämän jälkeen maaohjelma. Maaohjelmassa keskitytään rahoitettaviin aloihin ja osa-alueisiin, kuvataan, miten rahoitusavulla saavutetaan sille asetetut tavoitteet, annetaan toteutusaikataulu sekä ilmoitetaan, miten muut kumppanit (esim. kansainväliset järjestöt tai kansalaisjärjestöt) mahdollisesti osallistuvat ohjelman toteuttamiseen. Maaohjelmaa arvioidaan vuosittain, ja siitä tehdään lisäksi väliarviointi ja EKR:n toimintakauden päättyessä loppuarviointi. Maaohjelmaa voidaan sen toteuttamiskaudella tarvittaessa muuttaa ja parantaa.

3.4   Sitoutuminen EKR:n varojen käyttämiseen

EKR:n varoja ei voida käyttää ennen kuin komissio ja mahdollinen varojen vastaanottaja ovat tehneet kirjallisen oikeudellisen sitoumuksen.

Kolmannen kanssa voidaan tehdä oikeudellinen sitoumus (esimerkiksi hankinta- tai avustussopimus) vain silloin, kun talousarviossa on kyseistä toimintoa vastaava riittävästi varoja sisältävä budjettikohta. Jos tämä edellytys täyttyy, talousarviosta varataan tarvittavat määrärahat kirjanpitojärjestelmään tehtävällä talousarviositoumuksella. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta liikekirjanpitoon (ts. pääkirjaan), koska kulua ei vielä ole syntynyt. Syynä tähän on se, että EKR:n kirjanpitojärjestelmä muodostuu kahdesta erillisestä mutta toisiinsa yhteydessä olevasta järjestelmästä:

(a)	talousarviokirjanpito, josta saadaan yksityiskohtaiset tiedot talousarvion toteuttamisesta ja

(b)	liikekirjanpito, jonka perusteella laaditaan tase sekä tuotto- ja kululaskelma.

Talousarviokirjanpitoon kirjataan sitoumukset ja suoritetut maksut. Talousarviokirjanpito pohjautuu maksuperusteisen kirjanpidon periaatteeseen, jonka mukaan meno tai tulo kirjataan vasta kun varoista tehdään sitoumus tai kun ne maksetaan tai saadaan. Tämän tyyppistä kirjanpitoa käytetään etenkin julkisella sektorilla, jolla painopiste on perinteisesti ollut talousarviossa ja sen toteuttamisessa.

Liikekirjanpito (joka perustuu suoritusperusteiseen kirjanpitoon) sisältää kaikki varainhoitovuoden menot ja tulot (joten sen perusteella voidaan laatia tuotto- ja kululaskelma). Liikekirjanpito on perustana myös EKR:n taseelle, joka antaa kuvan EKR:n varoista ja veloista ja sen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta.

3.5   Maksun suorittaminen

Maksua ei voida suorittaa ennen kuin tulojen ja menojen hyväksyjä on hyväksynyt vastaavan talousarviositoumuksen.

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Jos maksettua ennakkoa ei käytetä sopimuksessa määrätyllä ajanjaksolla siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty, se on maksettava takaisin. Näin ollen jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajan on palautettava ennakkomaksu EKR:oon. Maksettu ennakkomaksu on näin lopullinen meno vasta kun siihen liittyvät sopimusehdot on täytetty. Ennakkomaksu kirjataan tämän vuoksi taseen vastaaviin alkuperäisen maksun suoritusajankohtana. Taseeseen kirjattuun ennakkomaksumäärään tehdään (osittainen tai koko määrän suuruinen) vähennys, kun tukikelpoiset menot (jotka kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan) hyväksytään tai ennakkomaksuna suoritetut määrät palautetaan.

Vuoden lopussa on erityisesti arvioitava EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä siirtyvät erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtoveloiksi, ja sellaiset määrät, jotka eivät ole tukikelpoisia, jätetään avoimiksi niiden määrien tileille, joiden tukikelpoisuus on vielä tarkistettava. Nämä määrät on esitetty lyhytaikaisissa veloissa, jotta varojen ja velkojen määrää ei arvioitaisi liian suureksi.

3.6   Aiheettomien maksujen takaisinperintä

EKR:sta rahoitettavien menojen tukikelpoisuus tarkistetaan kulloinkin sovellettaviksi tulevien sääntöjen tai avustusehtojen mukaisten asiakirjojen perusteella. Jotta tarkastusjärjestelmistä saataisiin mahdollisimman kustannustehokkaita, lopullisten maksupyyntöjen perustana olevat asiakirjat tarkastetaan yleensä perusteellisemmin kuin välimaksupyyntöihin liitetyt asiakirjat. Lopullisten maksupyyntöjen tarkastuksissa voidaan tämän vuoksi havaita myös välimaksuihin liittyviä virheitä, jotka korjataan oikaisemalla lopullista maksua. Lisäksi komissiolla on oikeus varmistaa maksupyyntöön liitettyjen asiakirjojen moitteettomuus tekemällä maksupyynnön esittäjän tiloissa tarkastuksia rahoitettavan hankkeen toteuttamisen aikana ja/tai sen päätyttyä (jälkitarkastukset). Toteutusjakson aikana todetut virheet voidaan korjata seuraavissa maksupyynnöissä. Toteutuksen päätyttyä todetut virheet korjataan perintämääräyksellä.

4.   TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI

4.1   Tilinpäätös

Tilinpitäjä on vastuussa tilinpäätöksen laatimisesta ja sen varmistamisesta, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätös esitetään seuraavasti:

Osa I:

Euroopan komission hallinnoimat varat — kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tilinpäätöslaskelmat — kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n rahoituksen toteutumista koskevat selvitykset

Osa II:

Euroopan investointipankin hallinnoimat varat — investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat.

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä erillisessä osassa, jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva.

Komissio hyväksyy tilinpäätöksen seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tilintarkastustuomioistuimelle tarkastettavaksi ja tämän jälkeen neuvostolle ja parlamentille vastuuvapauden myöntämistä varten.

4.2   Vuotuinen toimintakertomus

Tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava vuotuinen toimintakertomus vastuullaan olevista toiminnoista. Toimintakertomuksessa kuvataan toiminnan tuloksia ja arvioidaan sitä, onko olemassa riittävä varmuus siitä, että kertomuksessa kuvattujen toimintojen toteuttamiseen myönnetyt resurssit on käytetty tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevin valvontamenettelyin voidaan varmistaa, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia.

5.   TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

5.1   Tilintarkastus

EKR:n tilinpäätöstä ja resurssienhallintaa valvoo ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka laatii vuosikertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen päätehtävänä on toimittaa riippumaton ulkoinen tarkastus EKR:n tilinpäätöksestä. Tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin kuuluu mm. seuraavien asiakirjojen laatiminen:

(1)	vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista toimista

(2)	tarkastusten perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii) tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta

(3)	erityiskertomukset, joissa esitetään tiettyjä hallinnoinnin osa-alueita koskevia tarkastushavaintoja.

Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, joita se tarvitsee tarkastuksissaan. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset kattavat kaikki EKR:n toiminnan osa-alueet, ja niissä voidaan tutkia myös yksittäisten toimien ja maksujen laillisuus ja asianmukaisuus. Tilintarkastustuomioistuin huolehtii myös varsinaisen tilinpäätöksen tarkastamisesta ja tarkastaa tarvittaessa myös yksittäiset tasetilit ja tuotto- ja kululaskelman tilit sekä tilinpäätöslaskelmien esittämisen kokonaisuudessaan. Tilintarkastustuomioistuin voi sen vuoksi antaa lausunnon paitsi esitetyistä numerotiedoista myös käytössä olevasta järjestelmästä ja valvonnan ja tarkastusten järjestämisestä.

5.2   Vastuuvapauden myöntäminen

Tarkastusten viimeisenä vaiheena on EKR:n varojen käyttöä koskevan vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta. Vastuuvapauden myöntäjänä on EKR:n tapauksessa Euroopan parlamentti. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman), komission antamiin vastauksiin sekä komissiolle esitettyihin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin.

Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää varojen käyttöön kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. Neuvoston suosituksen perusteella tekemällään päätöksellä Euroopan parlamentti vapauttaa komission varojen käyttöön liittyvästä vastuusta tietyn vuoden osalta. Vastuuvapauden myöntämismenettely johtaa jompaankumpaan seuraavista tuloksista: vastuuvapaus myönnetään tai sen myöntämistä lykätään. Parlamentti voi vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä tuoda esille tärkeinä pitämiään havaintoja ja suosittaa toimenpiteitä, joita komission olisi toteutettava kyseisillä osa-alueilla. Komissio esittelee toteuttamansa toimenpiteet laatimassaan seurantaraportissa ja toimintasuunnitelmassa, jotka se toimittaa sekä parlamentille että neuvostolle.

OSA I

EKR:N TILINPÄÄTÖS: EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT  (2)

1.   KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EUROOPAN KEHITYSRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

1.1   KAHDEKSAS, YHDEKSÄS JA KYMMENES EKR: KONSOLIDOITU TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA RAHAVIRTALASKELMA SEKÄ KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n

KONSOLIDOITU TASE

(milj. euroa)
	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
PITKÄAIKAISET VARAT
Pitkäaikaiset ennakkomaksut	2.1	353	196
LYHYTAIKAISET VARAT
Lyhytaikaiset ennakkomaksut	2.2	1 096	800
Lyhytaikaiset saamiset	2.3	247	66
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.5	808	523
Varat yhteensä		2 503	1 585
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset velat	2.6	(1 045)	(860)
Velat yhteensä		(1 045)	(860)
Nettovarat		1 458	724
RAHASTOJEN VARAT JA VARANNOT
Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty	2.7	23 879	20 381
Muut varannot	2.8	2 252	2 252
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos		(21 909)	(18 814)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(2 765)	(3 094)
Nettovarat		1 458	724

Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n

KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA

(milj. euroa)
	Liitetieto	2010	2009
TOIMINNAN TUOTOT	3.1	140	49
TOIMINNAN KULUT
Toimintakulut	3.2	(2 914)	(3 103)
Hallintokulut	3.3	(86)	(90)
Toiminnan ylijäämä/(alijäämä)		(2 860)	(3 144)
Rahoitustuotot	3.4	95	49
Rahoitustoiminnan ylijäämä/(alijäämä)		95	49
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(2 765)	(3 094)

Kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n

KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA

(milj. euroa)
	Liitetieto	2010	2009
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(2 765)	(3 094)
TOIMINNAN RAHAVIRTA	4.2
Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet		3 420	3 294
Jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuudet		65	2
Saamisten arvonalentumistappio (arvonalentumistappion peruuttaminen)		2	0
Pitkäaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		(157)	72
Lyhytaikaisten ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen		(296)	(150)
Lyhytaikaisten saamisten (lisäys)/väheneminen		(62)	(45)
Lyhytaikaisten velkojen lisäys/(väheneminen)		78	152
Nettorahavirta		285	230
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/ (-vähennys)		285	230
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	2.5 & 4.3	523	293
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	2.5	808	523

KONSOLIDOITU LASKELMA

kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n nettovarojen muutoksista

(milj. euroa)
	Rahastojen pääoma	Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty	Kertyneet varannot	Muut varannot	Nettovarat yhteensä
	(a)	(b)	(c) = (a) – (b)	(d)	(e)	(c) + (d) + (e)
Saldo 31. Joulukuuta 2008	45 694	28 615	17 079	(18 814)	2 252	517
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	—	(3 300)	3 300	—	—	3 300
Pääoman lisäys – yhteisrahoitusosuudet	68	66	2	—	—	2
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	—	—	—	(3 094)	—	(3 094)
Saldo 31. Joulukuuta 2009	45 761	25 381	20 381	(21 909)	2 252	724
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	—	(3 500)	3 500	—	—	3 500
Uudelleenluokitellut yhteisrahoitusosuudet (3)	(70)	(69)	(2)	—	—	(2)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	—	—	—	(2 765)	—	(2 765)
Saldo 31. Joulukuuta 2010	45 691	21 812	23 879	(24 674)	2 252	1 458

1.2   KAHDEKSAS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

Kahdeksannen EKR:n

TASE

(milj. euroa)
	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
LYHYTAIKAISET VARAT
Lyhytaikaiset ennakkomaksut	2.2	100	54
Lyhytaikaiset saamiset	2.3	9	6
Yhdystilit	2.4	497	708
Varat yhteensä		605	768
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset velat	2.6	(45)	(65)
Velat yhteensä		(45)	(65)
Nettovarat		560	703
RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty	2.7	12 840	12 840
Muut varannot	2.8	(2 237)	(2 153)
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos		(9 985)	(9 825)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(58)	(159)
Nettovarat		560	703

Kahdeksannen EKR:n

TUOTTO- JA KULULASKELMA

(milj. euroa)
	Liitetieto	2010	2009
TOIMINNAN TUOTOT	3.1	54	20
TOIMINNAN KULUT	3.2	(116)	(180)
Toiminnan ylijäämä/(alijäämä)		(61)	(160)
Rahoitustuotot	3.4	4	1
Rahoitustoiminnan ylijäämä/(alijäämä)		4	1
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(58)	(159)

LASKELMA

kahdeksannen EKR:n nettovarojen muutoksista

(EUR millions)
	Rahaston pääoma	Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty	Kertyneet varannot	Muut varannot	Nettovarat yhteensä
	(a)	(b)	(c) = (a) – (b)	(d)	(e)	(c) + (d) + (e)
Saldo 31. Joulukuuta 2008	12 840	—	12 840	(9 825)	(2 153)	862
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	—	—	—	—	—	—
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	—	—	—	(159)	—	(159)
Saldo 31. Joulukuuta 2009	12 840	—	12 840	(9 985)	(2 153)	703
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	—	—	—	—	—	—
Siirrot kymmenenteen EKR:oon	—	—	—	—	(85)	(85)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	—	—	—	(58)	—	(58)
Saldo 31. Joulukuuta 2010	12 840	—	12 840	(10 042)	(2 237)	560

1.3   YHDEKSÄS EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

Yhdeksännen EKR:n

TASE

(milj. euroa)
	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
PITKÄAIKAISET VARAT
Pitkäaikaiset ennakkomaksut	2.1	158	129
LYHYTAIKAISET VARAT
Lyhytaikaiset ennakkomaksut	2.2	742	507
Lyhytaikaiset saamiset	2.3	233	59
Yhdystilit	2.4	2 516	653
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.5	7	11
Varat yhteensä		3 655	1 359
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset velat	2.6	(392)	(366)
Velat yhteensä		(392)	(366)
Nettovarat		3 263	993
RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty	2.7	11 039	7 539
Muut varannot	2.8	4 157	4 308
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos		(10 854)	(8 970)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(1 078)	(1 884)
Nettovarat		3 263	993

Yhdeksännen EKR:n

TUOTTO- JA KULULASKELMA

(milj. euroa)
	Liitetieto	2010	2009
TOIMINNAN TUOTOT	3.1	82	26
TOIMINNAN KULUT
Toimintakulut	3.2	(1 230)	(1 880)
Hallintokulut	3.3	(6)	(77)
Toiminnan ylijäämä/(alijäämä)		(1 155)	(1 931)
Rahoitustuotot	3.4	77	47
Rahoitustoiminnan ylijäämä/(alijäämä)		77	47
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(1 078)	(1 884)

LASKELMA

yhdeksännen EKR:n nettovarojen muutoksista

(milj. euroa)
	Rahaston pääoma	Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty	Kertyneet varannot	Muut varannot	Nettovarat yhteensä
	(a)	(b)	(c) = (a) – (b)	(d)	(e)	(c) + (d) + (e)
Saldo 31. Joulukuuta 2008	11 699	7 460	4 239	(8 970)	4 308	(424)
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	—	(3 300)	3 300	—	—	3 300
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	—	—	—	(1 884)	—	(1 884)
Saldo 31. Joulukuuta 2009	11 699	4 160	7 539	(10 854)	4 308	993
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	—	(3 500)	3 500	—	—	3 500
Siirrot kymmenenteen EKR:oon	—	—	—	—	(151)	(151)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	—	—	—	(1 078)	—	(1 078)
Saldo 31. Joulukuuta 2010	11 699	660	11 039	(11 932)	4 157	3 263

1.4   KYMMENES EKR: TASE, TUOTTO- JA KULULASKELMA JA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

Kymmenennen EKR:n

TASE

(milj. euroa)
	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
PITKÄAIKAISET VARAT
Pitkäaikaiset ennakkomaksut	2.1	195	67
LYHYTAIKAISET VARAT
Lyhytaikaiset ennakkomaksut	2.2	255	239
Lyhytaikaiset saamiset	2.3	5	1
Käteisvarat ja muut rahavarat	2.5	801	512
Varat yhteensä		1 255	819
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset velat	2.6	(608)	(430)
Yhdystilit	2.4	(3 013)	(1 361)
Velat yhteensä		(3 621)	(1 791)
Nettovarat		(2 366)	(971)
RAHASTON VARAT JA VARANNOT
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty	2.7	—	2
Muut varannot	2.8	333	97
Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos		(1 070)	(19)
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(1 629)	(1 051)
Nettovarat  (4)		(2 366)	(971)

Kymmenennen EKR:n

TUOTTO- JA KULULASKELMA

(milj. euroa)
	Liitetieto	2010	2009
TOIMINNAN TUOTOT	3.1	4	2
TOIMINNAN KULUT
Toimintakulut	3.2	(1 567)	(1 042)
Hallintokulut	3.3	(80)	(13)
Toiminnan ylijäämä/(alijäämä)		(1 643)	(1 053)
Rahoitustuotot	3.4	14	2
Rahoitustoiminnan ylijäämä/(alijäämä)		14	2
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos		(1 629)	(1 051)

LASKELMA

kymmenennen EKR:n nettovarojen muutoksista

(milj. euroa)
	Rahaston pääoma	Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty	Kertyneet varannot	Muut varannot	Nettovarat yhteensä
	(a)	(b)	(c) = (a) – (b)	(d)	(e)	(c) + (d) + (e)
Saldo 31. Joulukuuta 2008	21 154	21 154	—	(19)	97	78
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	—	—	—	—	—	—
Pääoman lisäys – yhteisrahoitusosuudet	68	66	2	—	—	2
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	—	—	—	(1 051)	—	(1 051)
Saldo 31. Joulukuuta 2009	21 222	21 221	2	(1 070)	97	(971)
Pääoman lisäys – varsinaiset rahoitusosuudet	—	—	—	—	—	—
Uudelleenluokitellut yhteisrahoitusosuudet (5)	(70)	(69)	(2)	—	—	(2)
Siirrot kahdeksannesta ja yhdeksännestä EKR:sta	—	—	—	—	236	236
Varainhoitovuoden taloudellinen tulos	—	—	—	(1 629)	—	(1 629)
Saldo 31. Joulukuuta 2010	21 152	21 152	—	(2 699)	333	(2 366)

1.5   KAHDEKSANNEN, YHDEKSÄNNEN JA KYMMENENNEN EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT

1.   TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1.   LAINSÄÄDÄNTÖ JA VARAINHOITOASETUS

Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kymmenenteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti. Tämän asetuksen 121 artiklassa säädetään, että tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisena.

Nämä tilinpäätöslaskelmat on laadittu EKR:n kirjanpitosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti. Ne perustuvat IPSASB:n (International Public Sector Accounting Standards Board) antamiin julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja IASB:n (International Accounting Standards Board) antamiin IFRS-standardeihin (International Financial Reporting Standards). EKR:n tilinpitäjän vahvistamia arvostussääntöjä ja tilinpäätösmenettelyjä on sovellettu siltä osin kuin on kyse Euroopan komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta.

EKR:n tilinpitäjän on esitettävä alustava tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31. päivänä. Tilintarkastustuomioistuin esittää huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä komissiolle viimeistään 15. kesäkuuta (125 artikla). Komissio hyväksyy huomautusten perusteella lopullisen tilinpäätöksen 31. heinäkuuta mennessä ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Tilinpäätös ja tarkastuslausuma, jonka tilintarkastustuomioistuin antaa komission hallinnoimasta EKR:n varojen osasta, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 15. marraskuuta.

1.2.   TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöslaskelmien tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EKR on julkisoikeudellinen yhteisö, sen tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että se on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti.

Jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan varainhoitovuodesta, siinä on esitettävä olennaiset tiedot organisaation toiminnan luonteesta ja laajuudesta, kerrottava toiminnan rahoituksesta sekä annettava täsmällistä tietoa yksittäisistä toiminnoista. Lisäksi tietojen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä ja eri varainhoitovuosien tietojen keskenään vertailukelpoisia. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

EKR:n kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarviokirjanpito antaa yksityiskohtaisen kuvan talousarvion toteutuksesta. Talousarviokirjanpito on maksuperusteista. Liikekirjanpidosta käyvät ilmi suoriteperusteisina kaikki varainhoitovuoden kulut ja tuotot. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan tämän vuoksi liikekirjanpidon perusteella. Liikekirjanpidosta saadaan myös tase, jossa esitetään rahaston taloudellinen asema 31. joulukuuta.

EKR:n varainhoitoasetuksen 120 artiklassa säädetään tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavista periaatteista, jotka ovat

—	toiminnan jatkuvuus,

—	varovaisuus,

—	kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus,

—	tietojen vertailtavuus,

—	olennaisuus,

—	bruttoperiaate,

—	sisältöpainotteisuus

—	suoriteperusteinen kirjanpito.

1.3.   LAATIMISPERUSTA

1.3.1.    Toiminta- ja raportointivaluutta

EKR:n toiminta- ja raportointivaluutta on euro, joten tilinpäätöslaskelmat laaditaan miljoonina euroina.

1.3.2.    Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita valuuttakursseja:

Valuutta	31.12.2010	31.12.2009
BGN	1,9558	1,9558
CZK	25,0610	26,4730
DKK	7,4535	7,4418
EEK	15,6466	15,6466
GBP	0,8607	0,8881
HUF	277,9500	270,4200
LVL	0,7094	0,7093
LTL	3,4528	3,4528
PLN	3,9750	4,1045
RON	4,2620	4,2363
SEK	8,9655	10,2520
CHF	1,2504	1,4836
JPY	108,6500	133,1600
USD	1,3362	1,4406

1.3.3.    Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa varaukset, saamisten arvonalentumistappiot sekä siirtovelat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioiden muutokset otetaan huomioon kirjanpidossa sinä varainhoitovuonna, jonka aikana ne tulevat tietoon.

1.4.   TASE

1.4.1    Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä ennakkomaksusopimuksessa kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko maksetaan takaisin tai käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EKR:oon. Ennakkomaksu selvitetään (kokonaan tai osittain) vähentämällä siitä hyväksytyt tukikelpoiset menot ja palautetut määrät.

Vuoden lopussa avoinna olevat ennakkomaksut arvostetaan alkuperäisiin maksettuihin määriin, joista on vähennetty seuraavat erät: palautetut määrät, ennakkomaksuja vastaan kuitatut tukikelpoiset menot sekä arvioidut vuoden lopussa ennakkomaksuista vielä kuittaamatta olevat tukikelpoiset menot ja arvonalennukset.

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella kunkin varainhoitovuoden lopussa.

1.4.2    Saamiset

Saamiset kirjataan alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Saamisten arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei koko määrää pystytä perimään saamisen alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän (joka on vastaavilta lainanottajilta perittävällä markkinakorolla diskontattujen odotettujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo) erotus. Lisäksi kirjataan yleinen arvonalennus niistä keskeneräisistä perintämääräyksistä, joista ei siihen mennessä ole tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Yleinen arvonalennus perustuu aikaisempaan tappiokehitykseen. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.4.3    Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvaroja ja muita rahavaroja pidetään lyhytaikaisina varoina. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset.

1.4.4    Velat

Huomattava osa EKR:n veloista ei liity tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, vaan velat ovat pääasiassa maksamattomia menoilmoituksia tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta rahoitusta. Ne kirjataan menoilmoituksessa esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun menoilmoitus vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden. Tässä vaiheessa menoilmoitukset arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun tavara- tai palvelutoimitus on vastaanotettu ja hyväksytty.

1.4.5    Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun EKR:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois EKR:sta ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä.

1.4.6    Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot

Suoriteperusteisessa kirjanpidossa on varmistettava, että liiketoimet kirjataan sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat. Tämä tarkoittaa sitä, että eri tilikaudet on tilikautta päätettäessä erotettava toisistaan. Erityisesti on arvioitava sellaiset EKR:n rahoitusta saaneiden tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu rahastolle (siirtovelat). Vastaavasti tiettynä varainhoitovuonna on voitu suorittaa maksuja, jotka liittyvät tuleviin kausiin (menoennakot). Myös tällaiset maksut on erotettava ja kirjattava sille varainhoitovuodelle, jolle ne kuuluvat.

EKR:n kirjanpitosääntöjen mukaan liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöslaskelmia laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Siirtovelkojen määrä lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätöslaskelmat antavat tilanteesta oikean ja riittävän kuvan.

Myös tulot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EKR:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöslaskelmiin merkitään vastaava siirtosaaminen.

Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.5.   TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.5.1    Tuotot

EKR:lla ei ole tuloja koskevaa talousarviota. Jäsenvaltioiden maksamat varsinaiset rahoitusosuudet katsotaan rahaston pääomaksi. EKR:n tuotot muodostuvat takaisin perityistä varoista ja korkotuotoista.

Varojen takaisinperintä

Sellaisista EKR:sta maksetuista määristä, jotka lopullisen tuensaajan tai kolmannen maan on maksettava takaisin, annetaan perintämääräykset tai ne vähennetään myöhemmistä maksuista ja merkitään kirjanpitoon seuraavasti:

—	kun kyseessä on varojen takaisinperintä, perintämääräyksen seurauksena syntyy saaminen, joka kirjataan tuotoksi kyseisen vuoden tuotto- ja kululaskelmaan tai

—	kun kyseessä on ennakkomaksujen takaisinperintä, takaisinperittävä määrä sisällytetään taseessa ennakkomaksuihin.

Korkotuotot

Korkotuotot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkotuotot muodostuvat liikepankeissa olevien käteistilien ja vaadittaessa maksettavien talletusten tuottamista koroista ja EKR:lle myöhässä suoritettujen maksujen viivästyskoroista. Korkotuotot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät.

1.5.2    Menot

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EKR vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon.

Muut kuin vaihtoon perustuvat menot ovat tyypillisiä EKR:lle, ja ne muodostavat valtaosan rahaston menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset sekä rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus tai muu säädös) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö tai menoilmoitus vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka rahasto on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole ilmoitettu, arvioidaan ja merkitään taseeseen siirtoveloiksi.

Korkokulut

Korkokulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut muodostuvat maksetuista ja maksettavista koroista, ja ne kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät.

1.6.   EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.6.1    Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä, kun se tuottaa todennäköisesti taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

Ehdolliset varat arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen varmistamiseksi, että niiden muutokset otetaan asiamukaisesti huomioon tilinpäätöslaskelmissa. Jos on käytännössä varmaa, että omaisuuserästä saadaan taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja omaisuuserän arvo voidaan määrittää luotettavasti, omaisuuserä ja siihen liittyvät tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin kaudella, jonka aikana muutos tapahtuu.

Vakuudet ovat potentiaalisia omaisuuseriä, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo riippuu vakuuden kohteena olevan tapahtuman toteutumisesta. Vakuudet voivat siten olla ehdollisia varoja. Vakuuden voimassaolo lakkaa, kun sen kohdetta ei enää ole. Vakuus realisoituu, kun sen ehtojen mukaan voidaan vaatia maksua vakuuden antajalta.

1.6.2    Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti. Ehdolliset velat ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta.

Ehdollisia velkoja arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtyminen pois rahastosta tullut todennäköiseksi. Jos käy todennäköiseksi, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois rahastosta vaaditaan sellaisen velvoitteen täyttämiseksi, jota on käsitelty kirjanpidossa ehdollisena velkana, tilinpäätöslaskelmiin tehdään varaus kaudella, jonka aikana todennäköisyys muuttuu.

2.   TASEEN LIITETIEDOT

PITKÄAIKAISET VARAT

2.1   PITKÄAIKAISET ENNAKKOMAKSUT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Pitkäaikaiset ennakkomaksut	—	158	195	353	196
Yhteensä	—	158	195	353	196

Useissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa.

Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti EKR:n suorittamat ennakkomaksut luokitellaan varoiksi. Tilinpäätöksessä esitettävistä ennakkomaksuista on vähennetty ennakkomaksuihin liittyvät keskeneräiset perintämääräykset ja arvioidut määrät, joita ei ole vuoden loppuun mennessä vielä kuitattu ennakkomaksuja vastaan.

Ennakkomaksun takaisinperinnälle tai käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun palauttamiselle tai käytölle asetettu määräaika on alle 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi, ja se kuuluu lyhytaikaisiin varoihin.

Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tällaiset ennakkomaksut esitetään sen vuoksi pitkäaikaisissa varoissa.

Pitkäaikaisten ennakkomaksujen määrän 157 miljoonan euron lisäys verrattuna tilanteeseen 31. joulukuuta 2009 johtuu pääasiassa AKT-maiden välisiin hankkeisiin (118 miljoonaa euroa) ja ohjelmoitavaan apuun (58 miljoonaa euroa) liittyvien pitkäaikaisten ennakkomaksujen kasvusta. Alakohtaisen politiikan pitkäaikaiset ennakkomaksut puolestaan vähenivät (13 miljoonaa euroa).

LYHYTAIKAISET VARAT

2.2   LYHYTAIKAISET ENNAKKOMAKSUT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Lyhytaikaiset ennakkomaksut (brutto)	172	2 211	732	3 115	2 957
— Arvio ennakkomaksuja vastaan kuitattavasta määrästä	(72)	(1 469)	(477)	(2 019)	(2 158)
Yhteensä	100	742	255	1 096	800

Ennakkomaksua vastaan kuitattava määrä vastaa arviota avoinna olevien ennakkomaksujen saajille vuoden loppuun mennessä aiheutuneiden mutta rahastolle vielä ilmoittamatta olevien tukikelpoisten kustannusten määrästä. Myös nämä määrät kirjataan kuluksi raportointikauden tuotto- ja kululaskelmaan.

Lyhytaikaisten ennakkomaksujen nettomäärän 296 miljoonan euron lisäys johtuu pääasiassa yhdeksännen EKR:n nettomääräisten ennakkomaksujen kasvusta (235 miljoonalla eurolla). Määrä koostuu AKT-maiden välisiin hankkeisiin (191 miljoonaa euroa), alakohtaiseen politiikkaan (76 miljoonaa euroa), aikaisempien Euroopan kehitysrahastojen muihin avustusohjelmiin (19 miljoonaa euroa) ja hätäapuun (14 miljoonaa euroa) liittyvien ennakkomaksujen lisääntymisestä. Tämä lisäys kompensoitui osittain ohjelmoitavaan apuun liittyvien nettomääräisten ennakkomaksujen vähenemisellä (76 miljoonaa euroa).

Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu. Vakuuksilla on sekä nimellisarvo että käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan.

EKR:lle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2010 oli 674 miljoonaa euroa. Vakuuksien vastaava käypä arvo oli 363 miljoonaa euroa. Vastaavat arvot olivat 31. joulukuuta 2009: 684 miljoonaa euroa ja 414 miljoonaa euroa.

2.3   LYHYTAIKAISET SAAMISET

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Saamiset tuensaajilta	6	4	0	10	14
Saamiset jäsenvaltioilta	—	125	—	125	4
Siirtosaamiset ja menoennakot	2	104	6	112	47
Yhteensä	9	233	5	247	66

Saamiset tuensaajilta

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Saamiset tuensaajilta	7	11	0	18	20
— Tuensaajilta olevien saamisten arvon alentuminen	(1)	(6)	(1)	(8)	(6)
Yhteensä	6	4	0	10	14

Nämä ovat perintämääräyksiä, jotka on viety kirjanpitoon 31. joulukuuta 2010 vahvistettuina, perimättä olevina saamisina ja joita ei vielä ole otettu mihinkään muuhun kohtaan taseen vastaavaa-puolella. Perintämääräysten loppusaldo on maksamatta olevien annettujen perintämääräysten arvo vuoden lopussa.

Tilinpitäjä tekee lisäksi arvion arvonalennuksesta, joka vastaa sitä osaa tuensaajien velasta, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Tämä arvio perustuu kahteen tekijään:

—	yhteistyössä tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa arvioitavaan riskiin siitä, että velkaa ei pystytä perimään

—	siihen, miten vanhasta velasta on kysymys; sellaisiin saamisiin, joista ei tehdä erillistä arvonalentumiskirjausta, sovelletaan aikaisempaan tappiokehitykseen perustuvaa yleistä arvonalennusta.

Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että EKR luopuisi kyseisten määrien perimisestä.

Seuraavassa on jaottelu keskeneräisten perintämääräysten muutoksista.

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Keskeneräiset perintämääräykset vuoden alussa	7	13	0	20	23
Annetut perintämääräykset	24	58	83	164	60
Päätökseen saatetut perintämääräykset	(24)	(60)	(83)	(166)	(63)
Maksettu	(15)	(50)	(78)	(143)	(45)
Luovuttu (varainhoitoas. 73 art.)	0	(1)	—	(1)	(1)
Peruutettu	(4)	(1)	0	(5)	(1)
Kuitattu	(5)	(8)	(4)	(17)	(16)
Keskeneräiset perintämääräykset vuoden lopussa	7	11	0	18	20

Saamiset jäsenvaltioilta

Yhdeksänteen kehitysrahastoon liittyvä saaminen jäsenvaltioilta muodostuu Italialta saamatta olevasta 125 miljoonan euron rahoitusosuudesta, joka saatiin tammikuussa 2011.

Siirtosaamiset ja menoennakot

Siirtosaamiset ja menoennakot koostuvat pääasiassa ennakkomaksuille kertyneistä koroista sekä myöhässä maksettujen perintämääräysten viivästyskoroista. Erä sisältää lisäksi pankkitileiltä kertyneet korkotuotot.

Siirtosaamisten ja menoennakkojen määrän 65 miljoonan euron lisäys johtuu siitä, että ennakkomaksuille kertyi enemmän korkoa (62 miljoonaa euroa). Tämä muutos on linjassa pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten ennakkomaksujen saldojen kasvun kanssa (ks. liitetieto 2.1 ja 2.2).

2.4   YHDYSTILIT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Siirrot kuudenteen EKR:oon / kuudennesta EKR:sta	(2 065)	(214)	—	(2 279)	(2 279)
Siirrot seitsemänteen EKR:oon / seitsemännestä EKR:sta	—	2 279	—	2 279	2 279
Siirrot kahdeksanteen EKR:oon / kahdeksannesta EKR:sta	—	(3 076)	513	(2 563)	(2 773)
Siirrot yhdeksänteen EKR:oon / yhdeksännestä EKR:sta	3 076	—	(3 526)	(450)	1 412
Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta	(513)	3 526	—	3 013	1 361
Yhteensä	497	2 516	(3 013)	0	0

Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu 10. EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välisillä yhdystileillä.

Vuonna 2010 yhdystilien tärkeimpiin tilitapahtumiin kuuluivat 8. ja 9. EKR:n täytäntöönpanemiseksi 10. EKR:sta suoritetut maksut sekä 10. EKR:oon suoritettu maksu, joka liittyi 9. EKR:n aikana maksettaviksi pyydettyihin rahoitusosuuksiin.

2.5   KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT  (6)

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Pankkitalletukset	—	—	781	781	444
Stabex-vakuustilit	—	—	17	17	65
Yhteisrahoituksen pankkitilit	—	7	2	10	13
Kongo-erityisvarat (7)	—	—	0	0	1
Yhteensä	—	7	801	808	523

Pankkitalletukset

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Erityistilit – jäsenvaltioiden rahoituslaitokset	—	—	599	599	392
Käyttötilit – liikepankit	—	—	180	180	48
Paikalliset maksuasiamiehet	—	—	1	1	3
Yhteensä	—	—	781	781	444

Pankkitalletusten lisäys johtuu lähinnä siitä, että varoja on käytetty vuonna 2010 suunniteltua vähemmän.

Lisäksi loppuvuoteen 2010 ajoittuneiden ylimääräisten yleisten vapaapäivien vuoksi valtiokonttorit eivät olleet avoinna vuoden viimeisellä viikolla. Tämän vuoksi EKR:n oli varmistettava, että sillä oli riittävästi käteiskassavaroja käytettävissään vuoden viimeisellä viikolla mahdollisesti osoitettavien maksujen kattamiseksi. Tämä johti suurempiin saldoihin sekä jäsenvaltioiden rahoituslaitosten käteistileillä että liikepankkien käyttötileillä vuoden lopussa.

Paikallisten maksuasiamiesten tilit käsittävät AKT-maissa sekä merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla pankkitileillä olevat varat, joilla hoidetaan maksut paikallisessa valuutassa tuensaajavaltioissa. Tilit ovat joko euromääräisiä tai jonkin unionin jäsenvaltion valuutan määräisiä. Maksujen hallinnointia on pyritty entisestään keskittämään, ja paikallisten maksuasiamiesten jäljellä olevista 17 tilistä suljettiin vuonna 2010 yhteensä 9.

STABEX-vakuustilit

(milj. euroa)
	Saldo 31.12.2010	Saldo 31.12.2009
Sudan	0	36
Saint Lucia	7	15
Saint Vincent ja Grenadiinit	4	4
Zimbabwe	0	3
Norsunluurannikko	2	2
Malawi	1	1
Muut maat	2	3
Yhteensä	17	65

Lyhenne Stabex tarkoittaa Euroopan unionin kompensoivaa rahoitusjärjestelmää, jolla tasoitetaan AKT-valtioiden vientitulojen vaihtelua. Stabex otettiin käyttöön vuonna 1975 tehdyllä Lomén sopimuksella. Tavoitteena oli AKT-valtioiden maataloustuotteista saamien vientitulojen epävakaudesta johtuvien haittojen korjaaminen. Stabex-vakuustilien saldo muodostuu käytettävissä olevien Stabex-varojen kokonaismäärästä, ja varat siirretään tuensaajina oleville AKT-maille tulevaisuudessa. Kyseinen määrä on kohdennettu kymmenenteen EKR:oon. Vuonna 2010 suljettiin neljä Stabex-vakuustiliä Stabex-tukivälineen asteittaisen lakkauttamisen seurauksena.

Näiden varojen lisäksi on muitakin tuensaajiin kuuluvien AKT-valtioiden hallussa olevia Stabex-varoja. Kun komissio ja tuensaajavaltio (AKT) sopivat siitä, miten Stabex-varat käytetään, ne allekirjoittavat siirtosopimuksen. Neljännen Lomén sopimuksen (8) (sellaisena kuin se on tarkistettuna) 211 artiklan mukaan varat siirretään AKT-valtion nimissä avatulle korolliselle tilille, jota varten edellytetään sekä AKT-valtion että Euroopan komission edustajan allekirjoitusten esittämistä. Varoja säilytetään näillä kahta allekirjoitusta edellyttävillä tileillä, kunnes ne voidaan siirtää hankkeelle keskinäisistä velvoitteista tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Tiliin liittyvä allekirjoitusoikeus säilyy komission tulojen ja menojen hyväksyjällä, joka varmistaa näin, että varat maksetaan suunnitellulla tavalla. Kahta allekirjoitusta edellyttävällä tilillä olevat varat ovat AKT-valtion omaisuutta, joten niitä ei kirjata varoiksi EKR:n tileille. Näille tileille tehtävät siirrot kirjataan Stabex-maksuiksi.

Vuonna 2010 kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden tileiltä siirrettiin takaisin EKR:oon 32 miljoonaa euroa kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti (9). Varat siirrettiin Senegalista (26 miljoonaa euroa) ja Kamerunista (2 miljoonaa euroa). Lisäksi kahta allekirjoitusta edellyttävältä Lesothon tililtä palautettiin tilintarkastuksen perusteella 3 miljoonaa euroa. Nämä tulot sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kymmenennen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa.

Yhteisrahoituksen pankkitilit

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Yhteisrahoituksen pankkitilit	—	7	2	10	13
Yhteensä	—	7	2	10	13

Näillä pankkitileillä pidetään vuonna 2007 ja sitä ennen tehtyihin yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät varat. Nämä varat ovat asianomaisten jäsenvaltioiden omaisuutta, ja vastaava määrä on sen vuoksi merkitty velkoihin. Ne eivät tämän vuoksi vaikuta nettovarojen määrään.

Yhdeksänteen EKR:oon kuuluva Italian yhteisrahoitushanke on yhä käynnissä Somaliassa. Tansaniassa toteutettava, samaan yhteisrahoitukseen liittyvä hanke saatiin päätökseen vuonna 2010.

Kymmenennen EKR:n yhteisrahoituspankkitilit liittyvät aikaisempiin yhteisrahoitushankkeisiin, joita ollaan päättämässä. Nämä varat palautetaan jäsenvaltioille, kun tulojen ja menojen hyväksyjältä on saatu tarvittavat ohjeet.

LYHYTAIKAISET VELAT

2.6   LYHYTAIKAISET VELAT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Lyhytaikaiset velat	25	189	273	487	343
Siirtovelat	20	203	63	286	286
Pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat	—	—	272	272	232
Yhteensä	45	392	608	1 045	860

Lyhytaikaisten velkojen 185 miljoonan euron lisäys johtuu siitä, että lyhytaikaiset velat ovat kasvaneet 144 miljoonalla eurolla ja Irlannin pääomaosuuteen liittyvä siirtovelka on noussut 40 miljoonaa euroa.

Lyhytaikaiset velat

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Tuensaajat ja toimittajat	25	182	193	400	320
Yhteisrahoitukseen liittyvät velat jäsenvaltioille	—	7	68	75	13
Muut velat	—	—	12	12	10
Yhteensä	25	189	273	487	343

Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan EKR:n saamat, avustusten ja hankintatoimien yhteydessä toimitetut menoilmoitukset. Menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velkoihin, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Hankintoihin liittyvät veloitus- ja hyvityslaskut käsitellään samaa menettelyä noudattaen. Tilikaudelle kuuluvat menoilmoitukset on otettu huomioon tilikautta päätettäessä. Nämä siirtyvät erät on arvioitu ja arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjattu siirtovelkoihin.

Tuensaajat ja toimittajat

Tähän kohtaan sisältyvät tuensaajille maksettavien määrien lisäksi julkisille organisaatioille ja kolmansille valtioille maksettavat määrät.

Yhteensä 80 miljoonan euron lisäys aikaisempaan raportointikauteen verrattuna koostuu 40 miljoonan euron lisäyksestä tuensaajille, 21 miljoonan euron lisäyksestä kolmansille valtioille ja 14 miljoonan euron lisäyksestä julkisille organisaatioille maksettavissa määrissä.

Yhteisrahoitukseen liittyvät velat jäsenvaltioille

Maksetut yhteisrahoitusosuudet esitetään velkoina jäsenvaltioille, sillä ne täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa ehdollisiksi tuloiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista. EKR:n edellytetään käyttävän nämä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille tai sen on palautettava käyttämättömät varat (maksetut rahoitusosuudet) jäsenvaltioille. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat kuvaavat maksettuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään.

Yhteensä 10 miljoonaa euroa yhteisrahoitusosuuksiin liittyvistä veloista jäsenvaltioille perustuu vuonna 2007 ja sitä ennen tehtyihin sopimuksiin. Nämä varat säilytetään erillisillä pankkitileillä (ks. liitetieto 2.5, yhteisrahoituksen pankkitilit).

Vuonna 2010 maksettujen uusien yhteisrahoitusosuuksien määrä oli 65 miljoonaa euroa (Ranska 39 miljoonaa euroa, Espanja 12 miljoonaa euroa, Belgia 11 miljoonaa euroa, Tanska 2 miljoonaa euroa ja Alankomaat 1 miljoona euroa). Vuonna 2008 ja sen jälkeen tehtyihin yhteisrahoitussopimuksiin liittyviä varoja ei säilytetä erillisillä pankkitileillä.

Varannoista siirrettiin 2 miljoonaa euroa yhteisrahoitusosuuksiin (ks. liitetieto1.1, konsolidoitu laskelma nettovarojen muutoksista).

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyviä velkoja supistettiin miljoonalla eurolla yhteisrahoitushankkeiden aiheuttamien menojen kompensoimiseksi (ks. liitetieto 3.1 ja 3.2).

Muut velat

Muut velat sisältävät lähinnä kohdentamattomia saatuja maksuja ja palautettuja määriä.

Siirtovelat

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Siirtovelat	20	203	63	286	286
Yhteensä	20	203	63	286	286

Vuoden lopussa arvioidaan EKR:sta rahoitusta saaneiden sellaiset tukikelpoiset menot, joita ei ole vielä ilmoitettu. Kun nämä kyseiselle tilikaudelle kuuluvat erät on arvioitu, arvioiden mukaiset tukikelpoiset määrät kirjataan siirtovelkoihin. Sellaisista siirtoveloista, jotka on katettu ennakkomaksulla, esitetään arvio ennakkomaksua vastaan kuitattavasta määrästä (ks. liitetieto 2.2).

Rahaston pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Yhdistynyt kuningaskunta	—	—	269	269	228
Irlanti	—	—	3	3	3
Yhteensä	—	—	272	272	232

Erä sisältää jäsenvaltioiden etukäteen maksamat rahoitusosuudet.

NETTOVARAT

2.7   RAHASTON PÄÄOMA, JONKA MAKSAMISTA ON PYYDETTY

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä
Rahaston pääoma	12 840	11 699	21 152	45 691
Yhteisrahoitukseen liittyvä rahaston pääoma (10)	—	—	70	70
Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	—	(4 160)	(21 152)	(25 312)
Yhteisrahoitukseen liittyvä rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty (10)	—	—	(69)	(69)
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2009	12 840	7 539	2	20 381
Rahaston pääoma	12 840	11 699	21 152	45 691
Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty	—	(660)	(21 152)	(21 812)
Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2010	12 840	11 039	0	23 879

Rahaston pääoma tarkoittaa kunkin EKR:n saamisia jäsenvaltioilta. Määrät perustuvat jäsenvaltioiden välisiin sisäisiin sopimuksiin.

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa alkuperäistä määrärahaa, jonka maksamista ei ole vielä pyydetty jäsenvaltioilta.

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa alkuperäisiä määrärahoja, joiden siirtämistä kassatileille on pyydetty jäsenvaltioilta kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 16 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Kahdeksannen EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty, ja se on maksettu kokonaisuudessaan.

Yhdeksännen EKR:n alkuperäistä määrärahaa, joka oli 10 555 miljoonaa euroa, korotettiin 105 miljoonalla eurolla vuonna 2004. EIP maksoi korotuksen neuvoston päätöksen 2003/583/EY mukaisesti. Tämä lisämääräraha on tarkoitettu Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettaville toimille.

Yhdeksättä EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa varataan lisäksi 1 000 miljoonan euron summa, joka otettiin käyttöön vuosina 2004–2007 useilla neuvoston päätöksillä (11). AKT/EU-yhteisneuvoston vuonna 2007 tekemän päätöksen (12) mukaisesti komissio päätti pyytää vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia, joilla tuetaan Afrikan rauhanrahastoa AKT-valtioiden välisen yhteistyön puitteissa. Yhdeksännen EKR:n varoihin on näin tehty 39 miljoonan euron lisäys.

Kymmenes EKR tuli voimaan vuonna 2008, ja sen pääoma on kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen mukaisesti 21 152 miljoonaa euroa.

Rahaston pääoma

(milj. euroa)
Rahoitusosuudet	%	Maksua ei pyydetty 9. EKR 31.12.2009	Pyydetty vuonna 2010	Maksua ei pyydetty 9. EKR 31.12.2010
Itävalta	2,65	(111)	93	19
Belgia	3,92	(165)	137	27
Tanska	2,14	(90)	75	15
Suomi	1,48	(62)	52	10
Ranska	24,30	(1 021)	851	170
Saksa	23,36	(981)	818	164
Kreikka	1,25	(53)	44	9
Irelanti	0,62	(26)	22	4
Italia	12,54	(487)	439	88
Luxemburg	0,29	(12)	10	2
Alankomaat	5,22	(219)	183	37
Portugali	0,97	(41)	34	7
Espanja	5,84	(245)	204	41
Ruotsi	2,73	(115)	96	19
Yhdistynyt kuningaskunta	12,69	(533)	444	89
EIP	N.A.	—	—	(40)
Yhteensä	100,00	(4 160)	3 500	(660)

Edellä olevassa taulukossa on esitetty sellaiset 9. EKR:n varsinaiset rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty rahaston toimintaan osallistuvilta 15 jäsenvaltiolta vuosina 2009 ja 2010.

Vuonna 2011 maksettavaksi tulevat viimeiset yhdeksänteen EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet ja ensimmäiset kymmenenteen EKR:oon liittyvät rahoitusosuudet, joiden suorittamista pyydetään rahaston rahoittamiseen osallistuvilta 27 jäsenvaltiolta.

2.8   MUUT VARANNOT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Siirrot kuudenteen EKR:oon / kuudennesta EKR:sta	94	490	—	584	584
Siirrot seitsemänteen EKR:oon / seitsemännestä EKR:sta	533	1 135	—	1 668	1 668
Siirrot kahdeksanteen EKR:oon / kahdeksannesta EKR:sta	—	2 762	102	2 864	2 779
Siirrot yhdeksänteen EKR:oon / yhdeksännestä EKR:sta	(2 762)	—	231	(2 531)	(2 682)
Siirrot kymmenenteen EKR:oon / kymmenennestä EKR:sta	(102)	(231)	—	(333)	(97)
Yhteensä	(2 237)	4 157	333	2 252	2 252

Kymmenes EKR tuli voimaan vuonna 2008, ja kaikki edellisistä EKR:ista vapautuvat varat siirretään 10. EKR:n suoritusvaraukseen. Tästä varauksesta voidaan sitoa varoja ainoastaan 10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Vuonna 2010 kahdeksannesta EKR:sta siirrettiin 85 miljoonaa euroa ja yhdeksännestä EKR:sta 151 miljoonaa euroa vapautuvia varoja kymmenenteen EKR:oon.

3.   TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

3.1   TOIMINNAN TUOTOT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Varojen takaisinperintä	8	20	0	29	24
STABEX-varojen takaisinperintä	32	—	—	32	—
Kurssivoitot	14	61	3	78	25
Yhteisrahoitustoiminnan tuotot	—	—	1	1	—
Yhteensä	54	82	4	140	49

Tässä kohdassa esitetään EKR:n kirjanpitojärjestelmään kirjatut EKR:n antamat perintämääräykset ja tulevista maksuista tehtävät vähennykset, jotka koskevat maksettuja takaisinperittäviä määriä ja jotka perustuvat tehtyihin tarkastuksiin, tilintarkastuksiin tai tukikelpoisuustarkastuksiin. Takaisin perittyjä ennakkomaksuja ei sen sijaan kirjata tuottoihin, vaan niillä hyvitetään taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää.

Aiheettomien maksujen takaisinperintä

Vuonna 2010 aiheettomien maksujen takaisinperintää koskevien perintämääräysten määrä oli 11 miljoonaa euroa, kun se oli 3 miljoonaa euroa vuonna 2009. Näistä perintämääräyksistä 7 miljoonan euron osuus koski takaisin perittyjä kuluja, ja se kirjattiin tämän vuoksi toiminnan tuottoihin. Loput 4 miljoonaa euroa olivat takaisin perittyjä ennakkomaksuja, ja niillä hyvitetään taseessa olevaa ennakkomaksuista muodostuvaa erää.

Aiheettomien maksujen takaisinperinnästä voidaan esittää seuraava yhteenveto:

(milj. euroa)
	Tuotot	Ennakkomaksut	Yhteensä 2010	Tuotot	Ennakkomaksut	Yhteensä 2009
Virheet	1	1	2	0	0	1
Sääntöjenvastaisuudet	5	3	8	0	1	1
OLAFin ilmoitukset	1	—	1	1	—	1
Yhteensä	7	4	11	2	1	3

STABEX-varojen takaisinperintä

Vuonna 2010 kahta allekirjoitusta edellyttäviltä AKT-maiden tileiltä siirrettiin takaisin EKR:oon 32 miljoonaa euroa kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti (13). Varat siirrettiin Senegalista (26 miljoonaa euroa) ja Kamerunista (2 miljoonaa euroa). Lisäksi kahta allekirjoitusta edellyttävältä Lesothon tililtä palautettiin tilintarkastuksen perusteella 3 miljoonaa euroa. Nämä tulot sisältyvät (Stabex-tukivälineen) toiminnan tuottoihin kymmenennen EKR:n tuotto- ja kululaskelmassa.

Kurssivoitot

Kurssivoittoja syntyy rahaston jokapäiväisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssivoitot voivat olla joko toteutuneita tai toteutumattomia.

Yhteisrahoitustoiminnan tuotot

Yhteisrahoitustoiminnan tuotot kuvaavat käytettyjä maksuosuuksia (ks. liitetieto 3.2). Kaikki nämä rahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa ehdollisiksi tuloiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista. Tämän vuoksi rahoitusosuus kirjataan yhteisrahoitushankkeen toteutuksen perusteella.

3.2   TOIMINNAN KULUT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Toiminnan kulut – tukivälineet	105	1 188	1 559	2 852	3 058
Yhteisrahoitustoiminnan kulut			1	1	0
Kurssitappiot	10	41	7	58	44
Saamisten arvon alentuminen	0	2	1	3	1
Yhteensä	116	1 230	1 567	2 914	3 103

Toiminnan kulut – tukivälineet

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Ohjelmoitava apu	13	114	1 000	1 127	877
Makrotaloudellinen tuki	0	35	—	35	93
Alakohtaiset politiikat	3	762	—	765	1 139
AKT-valtioiden sisäiset hankkeet	—	181	154	336	364
Hätäapu	—	78	364	442	464
Pakolaisapu	(1)	—	—	(1)	0
STABEX	46	—	—	46	23
Sysmin	10	—	—	10	3
Aiempiin Euroopan kehitysrahastoihin liittyvät muut tukiohjelmat (14)	—	(17)	—	(17)	40
Velanhuojennukset – Voimakkaasti velkaantuneet köyhät maat (HICP) ja Maailmanpankki	14	—	—	14	(5)
Institutionaalinen tuki	—	3	41	44	31
Vientitulojen kompensaatio	21	16	—	37	34
Kongo-erityisvarat	—	15	—	15	(6)
Yhteensä	105	1 188	1 559	2 852	3 058

Yhteisrahoitustoiminnan kulut

Nämä ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2010 liittyviä kuluja. Maksetut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa ehdollisiksi tuloiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista. Tämän vuoksi vastaava rahoitusosuuksien määrä on kirjattu toiminnan tuotoiksi (ks. liitetieto 3.1).

EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin ja menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan.

Kurssitappiot

Kurssitappioita syntyy rahaston jokapäiväisen toiminnan ja siihen liittyvien muiden kuin euromääräisten transaktioiden yhteydessä sekä tilinpäätöksen laadintaa varten tehtävässä vuoden lopun uudelleenarvostuksessa. Kurssitappiot voivat olla joko toteutuneita tai toteutumattomia.

Kurssivoittojen nettomäärä oli 20 miljoonaa euroa (summa on saatu vähentämällä 78 miljoonan euron kurssivoitoista 58 miljoonan euron kurssitappiot). Suurin osa kurssivoitoista liittyi seuraaviin valuuttoihin: NGN (Nigerian naira), 4 miljoonaa euroa; NAD (Namibian dollari), 3 miljoonaa euroa; FJD (Fidžin dollari), 2 miljoonaa euroa; PGK (Papua-Uuden-Guinean kina), 2 miljoonaa euroa; HTG (Haitin gourde), 2 miljoonaa euroa ja SZL (Swazimaan lilangeni), 2 miljoonaa euroa.

Saamisten arvon alentuminen

Tämä erä sisältää pääasiassa ennakkomaksuihin tehtyjä oikaisuja ja velallisilta oleviin saamisiin tehtyjä arvonalennuksia.

3.3   HALLINTOKULUT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Hallintokulut	0	6	80	86	90
Yhteensä	0	6	80	86	90

Tämä erä sisältää tukimenot, jotka ovat EKR:jen ohjelmasuunnitteluun ja niiden varojen käyttöön liittyviä hallintokuluja. Tällaisiin kuluihin kuuluvat hankkeiden valmisteluun, seurantaan ja arviointiin liittyvät kustannukset sekä tietotekniikkaan ja tekniseen apuun liittyvät kustannukset.

3.4   RAHOITUSTUOTOT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 2010	Yhteensä 2009
Korkotuotot – eurooppalaiset keskuspankit	—	0	0	1	1
Korkotuotot – STABEX (15)	0	—	—	0	1
Viivästyskorkotuotot perintämääräyksistä	0	0	2	3	1
Ennakkomaksuista kertyneet korot	3	76	12	91	47
Yhteensä	4	77	14	95	49

Korkotuotot säilyivät vuonna 2010 vähäisinä, sillä korkotaso oli edelleen alhainen (lähinnä eoniakorko ja EKP:n perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama marginaalikorko).

Viivästyskorkotuotot perintämääräyksistä

Nämä korot kertyvät perintämääräyksiin liittyvistä velallisten myöhästyneistä maksuista. Nämä varat voidaan käyttää hankkeiden rahoittamiseen kymmenenteen EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 ja 6 artiklan mukaisesti.

Ennakkomaksuista kertyneet korot

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan 10. EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti sitä mukaa kuin ne kertyvät. Tämä ennakkomaksujen tuottamien korkojen lisäys verrattuna vuoteen 2009 on linjassa pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten ennakkomaksujen saldojen kasvun kanssa (ks. liitetieto 2.1 ja 2.2).

4.   RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT

4.1   RAHAVIRTALASKELMAN TARKOITUS JA LAATIMISPERIAATTEET

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EKR kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tilikauden nettoyli- tai nettoalijäämää oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, sekä aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla.

Ulkomaanvaluutan määräisten toimien rahavirrat kirjataan EKR:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

4.2   TOIMINNAN RAHAVIRTA

EKR:n rahavirtalaskelma sisältää ainoastaan toiminnan rahavirrat, koska EKR:lla ei ole sijoitus- eikä rahoitustoimintaa. EKR:n toiminnan tavoitteena on tukea asetettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

5.   EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

5.1   EHDOLLISET VARAT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Suoritustakuut	33	270	57	360	287
Sopimusvakuudet	15	192	20	227	186
Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset varat	—	1	—	1	—
Yhteensä	48	462	77	587	473

Suoritustakuut

Tuensaajilta vaaditaan toisinaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että EKR:n rahoitusta saavat tuensaajat noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

Suoritustakuiden 73 miljoonan euron lisäys johtuu uusista takuista yhdeksänteen EKR:oon (29 miljoonaa euroa, lähinnä alakohtaisen politiikan apuun) ja kymmenenteen EKR:oon (43 miljoonaa euroa, lähinnä ohjelmoitavaan apuun).

Sopimusvakuudet

Sopimusvakuudet koskevat ainoastaan urakkasopimuksia. Tuensaajille suoritettavista välimaksuista pidätetään yleensä 10 prosenttia sen varmistamiseksi, että toimeksisaaja täyttää sopimusvelvoitteensa. Tällaiset pidätetyt määrät esitetään velkoina. Toimeksisaaja voi hankintaviranomaisen suostumuksella kuitenkin asettaa sopimusvakuuden, jolla korvataan välimaksuista tehtävä pidätys. Tällaiset sopimusvakuudet esitetään ehdollisina varoina.

Sopimusvakuuksien 41 miljoonan euron lisäys johtuu uusista vakuuksista yhdeksänteen EKR:oon (23 miljoonaa euroa, pääasiassa alakohtaisen politiikan apuun) ja kymmenenteen EKR:oon (19 miljoonaa euroa, ohjelmoitavaan apuun).

5.2   EHDOLLISET VELAT

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Oikeustapauksiin liittyvät määrät	0	6	—	6	1
Yhteensä	0	6	—	6	1

Edellä esitetyt määrät liittyvät EKR:a vastaan nostettuihin käsiteltävinä oleviin vahingonkorvauskanteisiin ja muihin oikeusriitoihin sekä näihin liittyviin arvioituihin oikeuskuluihin. Kaikki ehdolliset velat ja sitoumukset rahoitetaan niiden toteutuessa tulevien EKR:jen varoista. Jäsenvaltiot puolestaan rahoittavat EKR:t.

5.3   MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

Talousarviositoumukset

(milj. euroa)
	8. EKR	9. EKR	10. EKR	Yhteensä 31.12.2010	Yhteensä 31.12.2009
Maksattamatta olevat talousarviositoumukset	267	2 562	3 161	5 991	5 920
Tuotto- ja kululaskelmaan kirjatut määrät	(46)	(404)	(264)	(714)	(605)
Yhteensä	221	2 158	2 897	5 277	5 314

Maksattamatta olevat talousarviositoumukset ovat avoimia sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia sitoumuksia syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä. Näitä sitoumuksia oli 31. joulukuuta 2010 yhteensä 5 991 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa katettava määrä saadaan vähentämällä näiden sitoumusten määrästä niihin liittyvät, vuoden 2010 tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät, jolloin tulokseksi saadaan 5 277 miljoonaa euroa.

6.   RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat tiedot liittyvät kassatoimintoihin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.

6.1   RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

EKR:n kassatoimintojen säännöt ja periaatteet vahvistetaan kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 215/2008 ja sisäisessä sopimuksessa.

Edellä mainitun asetuksen mukaisesti noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

—	Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi.

—	Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muissa valuutoissa, joihin kuuluu myös vähemmän tunnettuja valuuttoja.

—	Komission EKR:n nimissä avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä.

Erityistilien lisäksi komissio on neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008 44 artiklan mukaisesti (ks. jäljempänä oleva 6.4 kohta) avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa (keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden maksuosuuksiin.

Kaikki liikepankit, joissa komissio on avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä kuin erityistilejä, on valittu komission järjestämillä tarjouskilpailuilla.

Kassa- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Kassa- ja maksutoimintojen hallinnointia säännellään kirjallisilla ohjeilla ja menettelyillä. Tavoitteena on minimoida operatiiviset ja rahoitusriskit sekä varmistaa riittävä valvonta. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti.

6.2   MARKKINARISKI

6.2.1    Valuuttakurssiriski

Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassatoimintoihin ei kohdistu valuuttakurssiriskiä.

6.2.2    Korkoriski

EKR ei ota lainoja, joten siihen ei kohdistu korkoriskiä.

EKR saa kuitenkin pankkitileillään oleville varoille kertyvän koron. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden vaihteluja.

Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa, joka perustuu eoniakorkoon (Euro Over Night Index Average) ja jossa on otettu huomioon kyseisen koron vaihtelut. Eräillä tileille maksettu korko perustuu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaan marginaalikorkoon. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa.

6.3   LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI)

Suurin osa EKR:n kassavaroista on talletettu neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 215/2008 mukaisesti erityistileille, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet maksuosuuksiensa suorittamista varten. Suurin osa näistä tileistä on jäsenvaltioiden valtiokonttoreissa tai keskuspankeissa. EKR:oon kohdistuu näiden laitosten osalta erittäin vähäinen vastapuoliriski (riski liittyy EKR:n toimintaan osallistuviin jäsenvaltioihin).

Kun kyse on liikepankeissa olevista EKR:n kassavaroista, joilla katetaan suoritettavat maksut, näille tileille siirretään varoja vain tarpeen mukaan, ja kyseisiä kassavaroja hallinnoidaan automaattisesti komission kassanhallintajärjestelmällä. Kullakin tilillä pidetään käteisvaroja vähimmäismäärä, joka on suhteessa tililtä päivittäin suoritettavien maksujen keskimäärään. Näiden tilien yliyön-saldo on tämän vuoksi jatkuvasti hyvin alhainen, joten EKR:oon kohdistuva riski on pieni.

EKR:oon kohdistuva vastapuoliriski pyritään lisäksi minimoimaan valitsemalla liikepankit erityisohjeiden mukaisesti.

Liikepankit valitaan aina tarjouskilpailulla. Liikepankin lyhytaikaisen luottoluokituksen on oltava vähintään Moody’s P-1 tai vastaava (S&P A-1 tai Fitch F1), jotta se voi osallistua tarjouskilpailuun. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa alhaisempikin luokitus voi riittää.

6.4   LIKVIDITEETTIRISKI

EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina kauden kaikkien maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan budjettikauden maksumäärärahojen määrä.

Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle kuitenkin kolmena vuosieränä, ja EKR:sta suoritettaviin maksuihin liittyy tiettyä kausittaisuutta.

Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti tietoja kassatilanteesta varmistaakseen, että tiettynä ajanjaksona suoritettavat maksut eivät ylitä käytettävissä olevia kassavaroja.

Edellä mainitun lisäksi EKR:n päivittäisessä kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.

7.   LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Sellaisia lähipiiriä koskevia ilmoitettavia tietoja ei ole, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä erässä.

8.   TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen hyväksymispäivään mennessä ollut tullut sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

9.   VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTTÄMINEN

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisena. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin varainhoitoasetuksen mukaisesti. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin perustuvat samoihin toimiin, ne on syytä täsmäyttää. Alla olevassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät.

(milj. euroa)
	2010	2009
VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS	(2 765)	(3 094)
TULOT
Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan	(33)	—
Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu	(4)	(3)
Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot	10	13
Ennakkomaksujen nettovaikutus	53	24
Siirtosaamisten nettomäärä	(173)	(75)
MENOT
Maksamatta olevat kuluvan vuoden menot	178	228
Kuluvana vuonna maksetut aikaisempien vuosien menot (16)	(155)	—
Maksujen peruutukset	39	12
Ennakkomaksujen nettovaikutus	(353)	(506)
Siirtovelkojen nettomäärä	(31)	331
TALOUSARVION TOTEUTUMA	(3 233)	(3 069)

Täsmäytyserät – Tulot

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella.

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida talousarviossa lukea tuloiksi, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varaukseen eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä.

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu selvitetyistä ennakkomaksuista. Kyseessä on tuloihin kuuluva maksu, jolla ei ole vaikutusta taloudelliseen tulokseen.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli kuluvan vuoden siirtosaamisista vähennetään aiempien vuosien peruutetut siirtosaamiset.

Täsmäytyserät – Menot

Kuluvan vuoden maksamatta olevat menot on täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Kuluvana vuonna maksetut aiempien vuosien menot on sen sijaan vähennettävä täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat kuluvan vuoden talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen.

Maksujen peruutuksista saatavat varat eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion toteutumaan.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu kuluvan vuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista kuluvan vuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista, jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperusteisia menoja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu kirjattiin talousarviomenoksi jo silloin kun maksu suoritettiin.

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli kuluvan vuoden siirtoveloista vähennetään aiempien vuosien peruutetut siirtovelat.

2.   RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS

JOHDANTO

Aiemmat EKR:t

—

Siirtymäkauden toimenpiteistä 27. heinäkuuta 2000 tehdyssä AKT–EY-ministerineuvoston päätöksessä N:o 1/2000 säädetään, että osa aiempien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään Cotonoun sopimuksen asianomaisten määräysten mukaisiin ohjelmiin ja että eräiden Cotonoun sopimuksen sisältämien määräysten soveltamista aikaistetaan siirtymätoimenpiteiden mukaisesti.

—

Komission 16. maaliskuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 410/2001 määritetään AKT-valtioiden maa- ja alueohjelmille kohdennettavat määrärahat AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti. Päätöksessä säädetään, että aiempien vuosien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomista varoista käytetään täytäntöönpanoon enintään 1,2 miljardia euroa asianomaisten EKR:jen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Tämä koskee ajanjaksoa, joka edeltää yhdeksännen EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa.

—	Komission 15. kesäkuuta 2001 tekemässä päätöksessä N:o 1033/2001 vahvistetaan määrärahat alueellisille ohjelmille ja AKT-valtioiden väliselle yhteistyölle AKT–EY-kumppanuussopimukseen sisältyvän rahoituspöytäkirjan mukaisesti.

—

Komission 11. heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1252/2002 lisätään AKT-valtioiden välistä yhteistyötä varten tarkoitettuja määrärahoja kuudennen ja seitsemännen EKR:n yleisestä varannosta otetuilla 60 miljoonalla eurolla. Päätöksessä säädetään myös, kuinka näitä ylimääräisiä varoja on käytettävä ennen yhdeksännen EKR:n rahoituspöytäkirjan voimaantuloa alkuperäisten EKR:jen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

—	AKT-EY-ministerineuvoston 23. joulukuuta 2002 tekemän päätöksen N:o 3/2002 mukaan kahdeksannen EKR:n kohdentamattomista varoista (yleinen varanto) 25 miljoonaa euroa käytetään alueelliseen yhteistyöhön AKT-EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti.

—	Koska kuudennen EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja seitsemännen EKR:n tilit vuonna 2008, tilinpäätös ei enää sisällä kyseisten EKR:jen rahoituksen toteutumiseen liittyviä taulukoita. Siirrettyjen varojen toteutusta koskevat tiedot ilmoitetaan kuitenkin yhdeksännen EKR:n yhteydessä.

—

Jotta varainhoitovuoden 2009 tilinpäätöksestä saadaan mahdollisimman läpinäkyvä, jäljempänä olevissa taulukoissa on edellisten vuosien tapaan esitetty kahdeksannen EKR:n osalta erikseen Lomén sopimuksen ja Cotonoun sopimuksen mukaisiin ohjelmiin käytetyt varat. Cotonoun sopimukseen liittyvät varat on yksittäisten maiden osalta merkitty kirjanpitoon ja esitetty tilinpäätöksessä AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseisen artiklan mukaan AKT-valtioille myönnetään määräraha A kattamaan makrotaloudellinen tuki sekä ohjelmille ja hankkeille myönnettävä tuki. Lisäksi myönnetään määräraha B kattamaan ennakoimattomat tarpeet, joihin kuuluvat mm. hätäapu, velanhuojennusaloitteet ja tuki vientitulojen vaihtelun haittavaikutusten kompensoimiseksi. (17) Alueiden osalta tilinpäätös laaditaan AKT-EY-kumppanuussopimuksen 2 luvussa tarkoitetun alueellisen ohjelmasuunnittelun mukaisesti (alueelliset ohjelmat ja AKT-valtioiden välinen yhteistyö).

—

Rahastojen käyttämättä jääneet varat sekä joulukuun 31. päivän 2007 ja 10. EKR:n voimaantulon välisenä aikana purettuja rahastojen sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä I b (vuosien 2008–2013 monivuotinen rahoituskehys) olevan 4 kohdan mukaisesti 9. EKR:oon sen varmistamiseksi, että EU pystyy jatkamaan varojen hallinnointia ja että käynnissä olevien hankkeiden juoksevat kustannukset voidaan kattaa ennen 10. EKR:n voimaantuloa.

10. EKR

AKT–EY-kumppanuussopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT) allekirjoittivat Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003. Cotonoun sopimusta muutettiin samojen valtioiden Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 allekirjoittamalla sopimuksella.

Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös (2001/822/EY) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19. maaliskuuta 2007 (päätös 2007/249/EY).

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2008–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät 17. heinäkuuta 2006, tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008.

Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan toisella kaudella (2008–2013) 10. EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 22 682 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

—	AKT-valtioille kohdennetaan 21 966 miljoonaa euroa tarkistetun Cotonoun sopimuksen liitteessä I b olevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti;

—	merentakaisille maille ja alueille kohdennetaan 286 miljoonaa euroa merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyssä tarkistetussa neuvoston päätöksessä olevan liitteen II Aa mukaisesti;

—	komissiolle kohdennetaan 430 miljoonaa euroa 10. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

Kymmenennen EKR:n voimaantulopäivänä näitä määriä täydennettiin käyttämättömillä varoilla, ja niitä täydennetään edelleen 9. EKR:a edeltävien rahastojen mukaisesta maatalouden perustuotteiden vientitulojen vakauttamisjärjestelmästä (Stabex) vapautuvilla varoilla. Kyseiset käyttämättömät varat ja vapautuneet varat olisi käytettävä ja niitä olisi hallinnoitava tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja sisäisen sopimuksen mukaisesti.

Määrärahat 10. EKR:sta AKT-valtioille ja alueille jakautuvat seuraavasti:

—

maaohjelmille yhteensä 15 300 miljoonaa euroa: — josta A-määrärahoja 13 500 miljoonaa euroa; summasta otettiin käyttöön 12 385 miljoonaa euroa ja tästä käyttöön otetusta summasta 33 miljoonaa euroa siirrettiin alueellisiin määrärahoihin (PALOP-maat, useita alueita kattavat toimenpiteet); lisäksi Senegalin A-määrärahoja korotettiin 26 miljoonalla eurolla, jotka saatiin käyttämättömistä Stabex-varoista — josta B-määrärahoja 1 800 miljoonaa euroa; summa sisältää 601 miljoonaa euroa alkuperäisiä määrärahoja sekä ennakoimattomia tarpeita varten varatut 1 199 miljoonan euron määrärahat (jota käytetään mm. seuraavien välineiden rahoitukseen: vuotuinen FLEX-väline, maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutusten lieventämistä varten perustettu väliaikainen Vulnerability FLEX -väline sekä elintarvikkeiden hintakriisin lievittämiseksi toteutettavat toimet)

—	alueohjelmille 1 783 miljoonaa euroa; koko summa on otettu käyttöön

—	AKT-maiden välisille ohjelmille ja hankkeille 2 700 miljoonaa euroa; summasta on otettu käyttöön 2 330 miljoonaa euroa

—	683 miljoonaa euroa varantona väli- ja loppuarviointien jälkeen maa- ja alueohjelmiin osoitettavia myöhempiä määrärahoja varten.

10. EKR:n suoritusvarauksen varat, jotka eivät ole käytettävissä

Kun 10. EKR tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008, 9. EKR:n ja aikaisempien EKR:jen mukaisten hankkeiden käyttämättä jääneet varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat siirrettiin 10. EKR:n suoritusvaraukseen. Poikkeuksena tästä ovat Stabex-varat ja 9. EKR:n hallintomäärärahat. Tätä varausta voidaan käyttää 10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Varauksessa oli 31. joulukuuta 2010 seuraavat varat:

(miljoonaa euroa)
10. EKR:n suoritusvaraukseen siirretyt varat, jotka eivät ole käytettävissä, yhteensä	318
— + varat, jotka on vapautettu mutta joita ei ole vielä siirretty 31.12.2010	22
— – varat, jotka neuvosto on jo päättänyt osoittaa Sudanille (neuvoston päätös 2010/406/EU, annettu 12. heinäkuuta 2010)	– 150
Varauksessa käytettävissä olevat varat yhteensä (AKT + MMA)	190

10. EKR:n Stabex-varaus

Stabex-tilien päättämisen jälkeen käyttämättömät/vapautuneet varat siirretään 10. EKR:n A-määrärahojen Stabex-varaukseen (10. EKR:oon sovellettavan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohta) ja sieltä kyseisten maiden maaohjelmille.

Näitä vapautuneita ja siirrettyjä varoja oli 31. joulukuuta 2010 seuraavasti:

(miljoonaa euroa)
Maa	A-määrärahojen STABEX-varaus	A-määrärahat
Kamerun	2,28
Jamaika	0,06
Lesotho	3,44
Senegal		26,31
Yhteensä	5,78	26,31

10. EKR:n yhteisrahoitus

Kymmenenteen EKR:oon liittyviä, jäsenvaltioilta saatavan yhteisrahoituksen maksamista koskevia sopimuksia allekirjoitettiin ja maksusitoumusmäärärahoja otettiin käyttöön yhteensä 74,83 miljoonan euron arvosta. Maksumäärärahoja otettiin käyttöön 54,38 miljoonan euron maksuja vastaava määrä.

Yhteisrahoitusmäärärahojen tilanne 31. joulukuuta 2010 on esitetty seuraavassa taulukossa:

(miljoonaa euroa)
	Maksusitoumus-määrärahat	Maksumäärärahat
Yhteisrahoitus – A-määrärahat	61,12 (18)	52,85
Yhteisrahoitus – AKT:n sisäinen	12,15	0,64
Yhteisrahoitus – Hallintomenot	1,56	0,89
	74,83	54,38

Seuraavat taulukot, jossa ilmoitetaan päätetyt, sidotut ja maksetut määrät, perustuvat nettomääräisiin lukuihin.

Tilanne maittain ja välineittäin esitetään liitteessä olevissa taulukoissa.

2.1   MÄÄRÄRAHAT

Taulukko 1.1

Kahdeksas EKR

Määrärahojen kehitys: tilanne 31. joulukuuta 2010

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

(miljoonaa euroa)
Väline	Alkuperäiset määrärahat	Varojen kumulatiivinen lisäys tai vähentyminen 31.12.2009	Varojen lisäys tai vähentyminen vuonna 2010	Liitetieto	Nykyiset määrärahat
AKT
Lomé
Maa- ja alueohjelmat yhteensä	7 562	(2 347)	(49)	(19)	5 166
Korkotuet	370	(278)			92
Hätäapu	140	(4)	(0)	(19)	136
Pakolaisapu	120	(10)	(2)	(19)	109
Riskipääoma	1 000	67	(31)	(19)	1 037
Stabex	1 800	(1 077)	0	(20)	723
Sysmin	575	(463)	(0)	(19)	112
Rakennesopeutus	1 400	97			1 497
Voim. velkaantuneet köyhät maat		1 060			1 060
Korkotulojen käyttö		37	(0)	(19)	37
Cotonou
A-määrärahat		430	(1)	(19)	429
B-määrärahat		255			255
AKT Yhteensä	12 967	(2 231)	(83)		10 653
MMA
Maa- ja alueohjelmat yhteensä	115	(75)	(2)	(19)	38
Korkotuet	9	(7)			1
Hätäapu	3	(3)
Pakolaisapu	1	(1)
Riskipääoma	30	(24)	(1)	(19)	6
Stabex	6	(4)			1
Sysmin	3	(0)			2
MMA Yhteensä	165	(114)	(2)		49
8. EKR Yhteensä	13 132	(2 345)	(85)		10 702

Taulukko 1.2

Yhdeksäs EKR

Määrärahojen kehitys: tilanne 31. joulukuuta 2010

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

(miljoonaa euroa)
Väline	Alkuperäiset määrärahat	Varojen kumulatiivinen lisäys tai vähentyminen	Varojen lisäys tai vähentyminen vuonna 2010	Liitetieto	Nykyiset määrärahat
AKT
A-määrärahat	5 318	4 197	(102)	(21)	9 413
B-määrärahat	2 108	(801)	(6)	(21)	1 301
Kansallisten määrärahojen varanto	1 224	(1 224)
CDE, CTA ja yht. edustajakokous	164	12	(5)	(21)	171
Varanto (pitkän aikavälin kehitystyö)	258	(258)			0
Alueelliset määrärahat	904	25	(19)	(21)	911
AKT-valtioiden väliset määrärahat	300	2 945	(10)	(21)	3 236
Täytäntöönpanomenot	125		(0)	(21)	125
Korot ja muut tulot		69			69
Hallintomenot		46			46
Erityismäärärahat (Kongo)		108			108
Siirrot 6. EKR:sta - Lomé		24	(1)	(21)	24
Siirrot 7. EKR:sta - Lomé		737	(5)	(21)	731
Vapaaeht. rahoitusosuudet rauhanrahastoon		39			39
AKT Yhteensä	10 401	5 919	(147)		16 173
MMA
A-määrärahat	0	250	(1)	(21)	249
B-määrärahat / C-varannon käyttö	0	7			7
Varanto (pitkän aikavälin kehitystyö)	144	(144)
Alueelliset määrärahat	8	42	(1)	(21)	49
Teknisen avun määrärahat	2		(1)	(21)	1
Siirrot 6. EKR:sta - Lomé		0			0
Siirrot 7. EKR:sta - Lomé		4	(1)	(21)	3
MMA Yhteensä	154	158	(4)		308
9. EKR Yhteensä	10 555	6 078	(151)		16 482

Taulukko 1.3

Kymmenesekr

Määrärahojen kehitys: tilanne 31. joulukuuta 2010

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

(miljoonaa euroa)
Väline	Alkuperäiset määrärahat	Varojen kumulatiivinen lisäys tai vähentyminen 31.12.2009	Varojen lisäys tai vähentyminen vuonna 2010	Liitetieto	Nykyiset määrärahat
AKT
A-määrärahat		11 516	862	(22)	12 378
A-määrärahojen varanto	13 500	(11 549)	(836)	(23)	1 115
B-määrärahat		1 089	375	(23)	1 464
B-määrärahojen varanto	1 800	(1 089)	(375)	(23)	336
Alueelliset määrärahat		1 816		(27)	1 816
Alueellisten määrärahojen varanto	1 783	(1 783)
Kansallisten määrärahojen varanto, A-määrärahat, Stabex			6	(24)	6
Maa- ja alueohjelmien varanto	683				683
AKT-valtioiden väliset määrärahat		2 330			2 330
AKT-valtioiden välisten määrärahojen varanto	2 700	(2 330)			370
Täytäntöönpanomenot	430				430
Korot ja muut tulot		30	2		32
Yhteisrahoitus		63	12	(25)	75
Suoritusvaraus, ei käytettävissä, AKT		81	230	(26)	311
AKT Yhteensä	20 896	174	276		21 345
MMA
A-määrärahat
A-määrärahojen varanto	195				195
B-määrärahat			4	(23)	4
B-määrärahojen varanto	15		(4)	(23)	11
Alueellisten määrärahojen varanto	40				40
Tutkimukset / tekninen apu, MMA	6				6
Suoritusvaraus, ei käytettävissä, MMA		1	6	(26)	7
MMA Yhteensä	256	1	6		263
10. EKR Yhteensä	21 152	175	282		21 609

2.2   KONSOLIDOIDUT TILIT

Taulukko 2.1

EKR:n konsolidoitu tilinpäätös 31.12.2010

VÄLIRAPORTTI

(miljoonaa euroa)
	Määrärahat	8. EKR	9. EKR	10. EKR	8. 9. ja 10. EKR
Lomé	Ohjelmoitava apu	5 204			5 204
	Muu kuin ohjelmoitava apu	4 777			4 777
	Siirrot muista rahastoista		758		758
	Satunnaiset tulot	37			37
Cotonou	A-määrärahat	429	9 662	12 378	22 469
	B-määrärahat	255	1 308	1 468	3 030
	Alueelliset määrärahat		960	1 816	2 776
	AKT-valtioiden väliset määrärahat		3 236	2 330	5 566
	CDE, CTA ja yht. edustajakokous		171		171
	Erityismääräraha (neuv. päätös 4/04)		108		108
	Vapaaeht. rahoitusos. rauhanrahastoon		39		39
	Yhteisrahoitus (maksusitoumukset)			75	75
	Täytäntöönpanomenot ja korot		240	468	708
	Maa- ja alueohjelmien varanto			683	683
	Alueellisten määrärahojen varanto			40	40
	AKT-valt. välisten määrärahojen varanto			370	370
	Maakohtaisten määrärahojen varanto			1 657	1 657
	Stabex - maaohjelmien varanto, A-määrärah.			6	6
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä			318	318
	Yhteensä	10 702	16 482	21 609	48 792

	EKR	Kertynyt kokonaismäärä		Vuotuiset määrät
		Tilanne 31.12.2010	% määrärahoista	2006	2007	2008	2009	2010
Päätökset
	8	10 699	100 %	(265)	(211)	(53)	(42)	(45)
	9	16 463	100 %	3 187	3 455	775	(54)	(116)
	10	10 617	48 %			4 766	3 501	2 349
Yhteensä		37 778		2 921	3 244	5 488	3 405	2 187
Määrärahat (päätösvalta siir.)
	8	10 508	98 %	202	35	55	(42)	8
	9	15 683	95 %	2 915	3 317	3 163	997	476
	10	6 134	28 %			130	3 184	2 820
Yhteensä		32 324		3 117	3 352	3 348	4 140	3 304
Maksut
	8	10 240	96 %	737	483	323	152	158
	9	13 121	80 %	1 861	2 294	3 253	1 806	1 304
	10	2 973	14 %			90	1 111	1 772
Yhteensä		26 334		2 598	2 777	3 666	3 069	3 233
Negatiiviset luvut kuvaavat maksusitoumusten vapauttamista.

Taulukko 2.2

EKR:n konsolidoitu tilinpäätös 31.12.2010

TUEN LUOKITTELU

		8. EKR	%	9. EKR	%	10. EKR	%	Yhteensä	%
			(28)		(28)		(28)		(28)
Lomé	Ohjelmoitava apu (maaohjelmat)
	Määrärahat	5 204						5 204
	Päätökset	5 201	100 %					5 201	100 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)	5 089	98 %					5 089	98 %
	Maksut	4 945	95 %					4 945	95 %
	Muu kuin ohjelmoitava apu
	Määrärahat	4 777						4 777
	Päätökset	4 776	100 %					4 776	100 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)	4 759	100 %					4 759	100 %
	Maksut	4 670	98 %					4 670	98 %
	Siirrot muista rahastoista
	Määrärahat			758				758
	Päätökset			757	100 %			757	100 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)			723	95 %			723	95 %
	Maksut			655	86 %			655	86 %
	Satunnaiset tulot
	Määrärahat	37						37
	Päätökset	37	100 %					37	100 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)	36	98 %					36	98 %
	Maksut	35	94 %					35	94 %
	Yhteensä
	Määrärahat	10 018		758				10 776
	Päätökset	10 015	100 %	757	100 %			10 772	100 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)	9 885	99 %	723	95 %			10 607	98 %
	Maksut	9 650	96 %	655	86 %			10 305	96 %
Cotonou	A-määrärahat
	Määrärahat	429		9 662		12 378		22 469
	Päätökset	429	100 %	9 647	100 %	7 416	60 %	17 492	78 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)	423	99 %	9 194	95 %	4 288	35 %	13 905	62 %
	Maksut	416	97 %	7 906	82 %	1 648	13 %	9 970	44 %
	B-määrärahat
	Määrärahat	255		1 308		1 468		3 030
	Päätökset	255	100 %	1 308	100 %	1 003	68 %	2 565	85 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)	200	78 %	1 261	96 %	829	56 %	2 290	76 %
	Maksut	174	68 %	1 078	82 %	677	46 %	1 929	64 %
	CDE, CTA ja yht. edustajakokous
	Määrärahat			171				171
	Päätökset			171	100 %			171	100 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)			167	98 %			167	98 %
	Maksut			153	90 %			153	90 %
	Alueelliset hankkeet
	Määrärahat			960		1 816		2 776
	Päätökset			956	100 %	361	20 %	1 317	47 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)			880	92 %	92	5 %	972	35 %
	Maksut			591	62 %	9	1 %	601	22 %
	AKT-valtioiden väliset määrärahat
	Määrärahat			3 236		2 330		5 566
	Päätökset			3 236	100 %	1 560	67 %	4 795	86 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)			3 082	95 %	705	30 %	3 787	68 %
	Maksut			2 384	74 %	454	19 %	2 838	51 %
	Vapaaehtoinen rahoitusosuus rauhanrahastoon
	Määrärahat			39				39
	Päätökset			39	100 %			39	100 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)			37	95 %			37	95 %
	Maksut			24	62 %			24	62 %
	Erityismääräraha, neuv. päätös 2003/583/EY
	Määrärahat			108				108
	Päätökset			108	100 %			108	100 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)			105	97 %			105	97 %
	Maksut			105	97 %			105	97 %
	Täytäntöönpanomenot ja korot
	Määrärahat			240		468		708
	Päätökset			240	100 %	216	46 %	455	64 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)			234	98 %	205	44 %	439	62 %
	Maksut			225	94 %	184	39 %	409	58 %
	Yhteensä
	Määrärahat	684		15 723		18 460		34 867
	Päätökset	684	100 %	15 705	100 %	10 555	57 %	26 944	77 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)	623	91 %	14 960	95 %	6 120	33 %	21 703	62 %
	Maksut	590	86 %	12 466	79 %	2 972	16 %	16 028	46 %
	MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO					683		683
	ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO					40		40
	AKT-VALTIOIDEN VÄLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO					370		370
	Stabex - maaohjelmien varanto, A-määrärah.					6
	MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO					1 657		1 657
	Yhteisrahoitus
	Määrärahat					75		75
	Päätökset					62	83 %	62	83 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)					14	19 %	14	2 %
	Maksut					1	1 %	1	0 %
	Suoritusvaraus, ei käytettävissä					318		318
	Yhteensä
	Määrärahat	10 702		16 482		21 609		48 792
	Päätökset	10 699	100 %	16 463	100 %	10 617	49 %	37 778	77 %
	Määrärahat (päätösvalta siirretty)	10 508	98 %	15 683	95 %	6 134	28 %	32 324	66 %
	Maksut	10 240	96 %	13 121	80 %	2 973	14 %	26 334	54 %

Taulukko 2.3

EKR:n konsolidoitu tilinpäätös 31.12.2010

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

AKT + MMA - 8. EKR

(miljoonaa euroa)
		Määrärahat	Päätökset			Määrärahat (päätösvalta siirretty)			Maksut
			Kumul. Yhteensä	Vuotuinen	%	Kumul. Yhteensä	Vuotuinen	%	Kumul. Yhteensä	Vuotuinen	%
		(1)	(2)	%	(2) : (1)	(3)	%	(3) : (2)	(4)	%	(4) : (3)
Lomé	AKP
	Maa- ja alueohjelmat yhteensä	5 166	5 163	(36)	100 %	5 054	7	98 %	4 909	79	97 %
	Muu kuin ohjelmoitava apu yhteensä	4 803	4 803	(8)	100 %	4 785	3	100 %	4 694	59	98 %
	Korkotuet	92	92		100 %	91	(1)	99 %	68		75 %
	Hätäapu	136	136	(0)	100 %	136	(0)	100 %	136		100 %
	Pakolaisapu	109	109	(0)	100 %	107	(1)	98 %	100	(2)	94 %
	Riskipääoma	1 037	1 037	(8)	100 %	1 029	(8)	99 %	991		96 %
	Stabex	723	723	0	100 %	719	13	99 %	706	46	98 %
	Sysmin	112	112		100 %	110	(1)	98 %	101	0	92 %
	Rakennesopeutus	1 497	1 497		100 %	1 497	(0)	100 %	1 497	(0)	100 %
	Voim. velkaantuneet köyhät maat	1 060	1 060		100 %	1 060		100 %	1 060	14	100 %
	Korkotulojen käyttö	37	37		100 %	36	(0)	98 %	35	0	96 %
	Yhteensä	9 969	9 966	(44)	100 %	9 839	10	99 %	9 604	138	98 %
Cotonou	A-määrärahat	429	429	(1)	100 %	423	(0)	99 %	416	2	98 %
	B-määrärahat	255	255		100 %	200	(0)	78 %	174	18
	Yhteensä	684	684	(1)	200 %	623	(0)	177 %	590	20	98 %
	AKT Yhteensä (a)	10 653	10 650	(45)	100 %	10 461	9	98 %	10 194	158	97 %
	MMA
	Maa- ja alueohjelmat yhteensä	38	38	(1)	100 %	35	(1)	93 %	35	0	100 %
	Muu kuin ohjelmoitava apu yhteensä	11	11	0	100 %	11	0	100 %	11	0	100 %
	Korkotuet	1	1		100 %	1		100 %	1		100 %
	Hätäapu
	Pakolaisapu
	Riskipääoma	6	6		100 %	6		100 %	6		100 %
	Stabex	1	1		100 %	1		100 %	1		100 %
	Sysmin	2	2		100 %	2	0	99 %	2	0	98 %
	MMA Yhteensä (b)	49	49	(1)	100 %	46	(1)	95 %	46	0	100 %
	Yhteensä (a) + (b)	10 702	10 699	(45)	100 %	10 508	8	98 %	10 240	158	97 %

Taulukko 2.4

EKR:n konsolidoitu tilinpäätös 31.12.2010

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

AKT + MMA - 9. EKR

(miljoonaa euroa)
	Määrärahat	Päätökset			Määrärahat (päätösvalta siirretty)			Maksut
		Kumul. Yhteensä	Vuotuinen	%	Kumul. Yhteensä	Vuotuinen	%	Kumul. Yhteensä	Vuotuinen	%
	(1)	(2)	%	(2) : (1)	(3)	%	(3) : (2)	(4)	%	(4) : (3)
AKT
A-määrärahat	9 413	9 399	(86)	100 %	8 979	231	96 %	7 728	741	86 %
Makrotaloudellinen tuki		2 280	(25)		2 258	(15)		2 138	26
Alakohtaiset politiikat		7 118	(61)		6 721	246		5 591	716
B-määrärahat	1 301	1 301	(5)	100 %	1 254	48	96 %	1 072	104	85 %
Vientitulojen vaihtelun kompensaatio		170	(0)		161	18		129	15
Hätäapu		1 119	(5)		1 082	30		932	89
Voim. velkaantuneet köyhät maat		11			11			11
Alueelliset määrärahat	911	907	(5)	100 %	833	64	92 %	564	81	68 %
AKT-valtioiden väliset määrärahat	3 236	3 236	(8)	100 %	3 082	119	95 %	2 384	300	77 %
Muut	171	171	(5)	100 %	167	(2)	98 %	153	3	92 %
Täytäntöönpanomenot/hallintomenot	170	170	(0)	100 %	169	(0)	99 %	163	2	96 %
Korot ja muut tulot	69	69	0	100 %	65	(1)	94 %	61	3	95 %
Erityismääräraha (Kongo)	108	108		100 %	105	(0)	97 %	105	1	100 %
Vapaaeht. rahoitusosuus rauhanrahastoon	39	39		100 %	37	0	95 %	24	0	65 %
Siirrot 6. EKR:sta – Lomé	24	23	(1)	97 %	21	(0)	90 %	19	2	92 %
Siirrot 7. EKR:sta – Lomé	731	731	(3)	100 %	699	(3)	96 %	633	14	91 %
AKT Yhteensä (a)	16 173	16 154	(114)	100 %	15 410	456	95 %	12 906	1 252	84 %
MMA
A-määrärahat	249	249	(1)	100 %	215	18	87 %	177	43	82 %
Makrotaloudellinen tuki		15	0		14	3		9	0
Alakohtaiset politiikat		234	(1)		201	15		169	43
B-määrärahat	7	7	0	100 %	7	0	98 %	6	0	90 %
Alueelliset määrärahat	49	49	(1)	100 %	47	1	96 %	27	9	58 %
Tutkimukset / tekninen apu	1	1		100 %	1		100 %	1		100 %
Siirrot 6. EKR:sta – Lomé	0	0		100 %	0		100 %	0		100 %
Siirrot 7. EKR:sta – Lomé	3	3	(1)	100 %	3	(0)	100 %	3		99 %
MMA Yhteensä (b)	308	308	(2)	100 %	273	20	89 %	214	52	79 %
Yhteensä (a) + (b)	16 482	16 463	(116)	100 %	15 683	476	95 %	13 121	1 304	84 %

Taulukko 2.5

EKR:n konsolidoitu tilinpäätös 31.12.2010

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

AKT + MMA - 10. EKR

(miljoonaa euroa)
	Määrärahat	Päätökset			Määrärahat (päätösvalta siirretty)			Maksut
		Kumul. Yhteensä	Vuotuinen	%	Kumul. Yhteensä	Vuotuinen	%	Kumul. Yhteensä	Vuotuinen	%
	(1)	(2)		(2) : (1)	(3)		(3) : (2)	(4)		(4) : (3)
AKT
A-määrärahat	12 378	7 416	977	60 %	4 288	1 834	58 %	1 648	1 074	38 %
B-määrärahat	1 464	998	496	68 %	829	435	83 %	677	400	82 %
Vientitulojen vaihtelun kompensaatio		64	63		40	40		30	30
Hätäapu		324	137		268	161		180	115
Voim. velkaantuneet köyhät maat		49	2		49	14		34	15
Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt		561	293		473	220		433	240
Alueelliset määrärahat	1 816	361	206	20 %	92	92	26 %	9	9	10 %
AKT-valtioiden väliset määrärahat	2 330	1 560	647	67 %	705	354	45 %	454	210	64 %
Institutionaaliset menot ja tukimenot	300	160	46	53 %	128	35	80 %	77	23	60 %
Rauhanrahasto	1 730	1 100	601	64 %	428	245	39 %	264	107	62 %
Muut AKT-valtioiden väliset välineet (ohjelmoitu apu)	300	300	0	100 %	149	73	50 %	113	80	76 %
Täytäntöönpanomenot	430	189	0	44 %	182	77	96 %	171	71	94 %
Korot ja muut tulot	32	24	7	76 %	21	12	87 %	12	7	56 %
Yhteensä	18 449	10 548	2 333	57 %	6 118	2 805	58 %	2 971	1 771	49 %
MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO – COTONOU	1 452
MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO	683
Stabex - Maaohjelmien varanto, A-määrärah.	6
ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO
AKT-VALTIOIDEN VÄLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	370
Yhteisrahoitus, A-määrärahat	61	60	12	98 %	13	13		0	0
Yhteisrahoitus, AKT-valtioiden välinen	12	1		5 %	1	0	100 %	1	0	98 %
Yhteisrahoitus, hallintomenot	2	1	0	69 %
Yhteisrahoitus Yhteensä	75	62	12	83 %	14	14	23 %	1	0	5 %
AKT Yhteensä	21 035	10 610	2 345	50 %	6 132	2 819	58 %	2 972	1 771	48 %
AKT-suoritusvaraus, ei käytettävissä	311
AKT Yhteensä + suoritusvaraus (a)	21 346	10 610	2 345	50 %	6 132	2 819	58 %	2 972	1 771	48 %
MMA
A-määrärahat
B-määrärahat	4	4	4	100 %
Vientitulojen vaihtelun kompensaatio
Hätäapu		4	4
Voim. velkaantuneet köyhät maat
Muut julkiseen talouteen vaikuttavat häiriöt
Alueelliset määrärahat
Tutkimukset / tekninen apu, MMA	6	2		33 %	2	1	85 %	1	1	40 %
Yhteensä	10	6	4	61 %	2	1	27 %	1	1	40 %
MAAKOHTAISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	206
ALUEELLISTEN MÄÄRÄRAHOJEN VARANTO	40
MAA- JA ALUEOHJELMIEN VARANTO
MMA Yhteensä	256	6	4	2 %	2	1	27 %	1	1	40 %
MMA-suoritusvaraus, ei käytettävissä	7
MMA Yhteensä + suoritusvaraus (b)	263	6	4	2 %	2	1	27 %	1	1	40 %
Yhteensä (a) + (b)	21 609	10 617	2 349	49 %	6 134	2 820	58 %	2 973	1 772	48 %

2.3   VAROJEN HALLINNOINTIA KOSKEVAT MUUT TIEDOT

Italian yhteisrahoitus (1985)

Euroopan komissio allekirjoitti Italian hallituksen kanssa vuonna 1985 sopimuksen komission hallinnoimien kehityshankkeiden yhteisrahoituksesta.

Sopimusta jatkettiin useaan otteeseen (aina 31. joulukuuta 2004 saakka) Italian hallituksen ja kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen välisellä kirjeenvaihdolla.

Komissio teki tämän jälkeen kirjallisessa menettelyssä (E/1588/2004) päätöksen yhteisrahoitusta koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanosta. Päätöksen tarkoitus oli määrittää budjetti- ja sääntelykehys sopimuksen mukaisesti tehtäville sitoumuksille. Päätöksessä säädetään tätä varten, että komissio panee yhteisrahoitusjärjestelyt täytäntöön EKR:n varainhoitoasetuksessa säädetyllä tavalla ja että EKR:n valtuutetut tai edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät hallinnoivat päätöksen mukaisesti Italian maksuosuuksia yhteisrahoitusjärjestelyssä. He määrittävät myös täytäntöönpanon lopullisen määräajan sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Euroopan komission ja Italian hallituksen välisen heinäkuussa 1985 tehdyn sopimuksen 4 artiklan 4 kohdan, joka on vahvistettu päätöksen E/1588/2004 3 artiklan 3 kohdassa, mukaisesti Italian hallitus pyysi 15. joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä komissiota maksamaan päätökseen saatettujen hankkeiden jäljellä olevat varat. Kyseisiä varoja oli yhteensä 4 708 867,66 euroa. Tämä määrä maksettiin Italian valtiolle maaliskuussa 2008.

AKT-maissa toteutettaviin hankkeisiin liittyvät komission hallinnoimat Italian varat jakautuivat 31. joulukuuta 2010 jäljempänä esitetyllä tavalla.

Italia on osallistunut kaikkiaan 52 hankkeen rahoitukseen AKT-valtioissa edellä mainitun sopimuksen voimaantulon jälkeen. Hankkeista ainoastaan yksi (Neljäs uudistusohjelma – Somalia) on vielä kesken. Kyseistä hanketta hallinnoi Keniassa sijaitseva EU:n lähetystö.

(euroa)
Hanke nro	Maa	Hanke	Saldo 31.12.2009	Rahoitusosuus 2010	Maksut 2010	Saldo 31.12.2010
ITALIA YHT. RAH. 37	SOMALIA	Yhteisrahoituksen korko	317 230,20	1 922,22	20 695,45	298 456,97
ITALIA YHT. RAH. 40		Hallintomenot	408 990,37	95,97	—	409 086,34
ITALIA YHT. RAH. 50		Kunnostustyöt	8 411 323,52	—	1 689 159,97	6 722 163,55
Yhteensä			9 137 544,09	2 018,19	1 709 855,42	7 429 706,86

Tansaniassa toteutettavaa Bogamoyon tiehanketta koskeva viimeinen maksu suoritettiin vuonna 2010 ja tili päätettiin.

(euroa)
Hanke nro	Maa	Hanke	Saldo 31.12.2009	ITALIA YHT. RAH. 37 – rahoitusosuus	Maksut	Saldo 31.12.2010
ITALIA YHT.RAH. 51	TANSANIA	Bogamoyon tie	1 386 304,54	20 695,45	1 407 000	—

OSA II

EKR:N TILINPÄÄTÖS: INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.   INVESTOINTIKEHYKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1   TUOTTO- JA KULULASKELMA

(tuhatta euroa)
	Liitetieto	1.1.2010– 31.12.2010	1.1.2009– 31.12.2009
Korkotuotot ja vastaavat tuotot	5	54 601	49 923
Korkokulut ja vastaavat kulut	5	–2 591	–1 878
Korkokate ja vastaavat tuotot		52 010	48 045
Palkkiotuotot	6	11 775	1 985
Palkkiokulut	6	– 372	–
Palkkiotuotot, netto		11 403	1 985
Rahoitustoiminnan nettotulos	7	–15 823	9 124
Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen muutos, netto	11	25 428	–44 350
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen	12	–3 714	–2
Yleiset hallintokulut	8	–34 086	–36 410
Varainhoitovuoden ylijäämä/alijäämä		35 218	–21 608

3.2   TASE

(tuhatta euroa)
	Liitetieto	31.12.2010	31.12.2009
VARAT
Käteisvarat ja muut rahavarat	9	411 587	330 057
Johdannaissopimukset	10	1 376	12 870
Lainat ja muut saamiset	11	844 428	693 441
Myytävissä olevat rahoitusvarat	12	194 828	164 606
Saamiset rahoitusosuuksista	13/18	100 000	87 310
Muut varat	14	3 172	925
Varat yhteensä		1 555 391	1 289 209
VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT
VELAT
Johdannaissopimukset	10	6 110	5 522
Tuloennakot	15	29 579	24 317
Velat kolmansille	16	298 415	213 850
Muut velat	17	940	1 560
Velat yhteensä		335 044	245 249
RAHOITTAJIEN VARAT
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	18	1 131 309	995 000
Kertyneet voittovarat		64 468	29 250
Käyvän arvon rahasto		24 570	19 710
Rahoittajien varat yhteensä		1 220 347	1 043 960
Velat ja rahoittajien varat yhteensä		1 555 391	1 289 209

3.3   LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA

(tuhatta euroa)
	Rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	Kertyneet voittovarat	Käyvän arvon rahasto	Yhteensä
Tilanne 1. tammikuuta 2010	995 000	29 250	19 710	1 043 960
Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat nettovoitot ja -tappiot	—	—	4 860	4 860
Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus	130 000	—	—	130 000
Käyttämättömät korkotuet	6 309	—	—	6 309
Varainhoitovuoden 2010 ylijäämä	—	35 218	—	35 218
Rahoittajien varojen muutokset	136 309	35 218	4 860	176 387
Tilanne 31. joulukuuta 2010	1 131 309	64 468	24 570	1 220 347
Tilanne 1. tammikuuta 2009	845 000	50 858	15 122	910 980
Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat nettovoitot ja -tappiot	—	—	4 588	4 588
Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus	150 000	—	—	150 000
Varainhoitovuoden 2009 alijäämä	—	–21 608	—	–21 608
Rahoittajien varojen muutokset	150 000	–21 608	4 588	132 980
Tilanne 31. joulukuuta 2009	995 000	29 250	19 710	1 043 960

3.4   RAHAVIRTALASKELMA

(tuhatta euroa)
	1.1.2010 – 31.12.2010	1.1.2009 – 31.12.2009
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Varainhoitovuoden ylijäämä/alijäämä	35 218	–21 608
Oikaisuerät
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen	3 714	2
Lainojen ja muiden saamisten arvon alentumisen nettomuutos	–25 428	44 350
Lainoista ja muista saamisista kertyneet aktivoidut korot	–13 239	–4 889
Lainojen ja muiden saamisten korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos	– 466	890
Tuloennakoiden lisäys	5 262	4 131
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin	–24 626	10 963
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset myytävissä oleviin rahoitusvaroihin	– 538	1 935
Toiminnan tulos ennen operatiivisten varojen ja velkojen muutoksia	–20 103	35 774
Lainojen nostot	– 212 180	– 158 400
Lainojen lyhennykset	119 724	61 094
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset	12 082	–14 599
Myytävissä olevien rahoitusvarojen lisäys	–50 952	–40 306
Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynti	22 414	7 497
Muiden varojen lisäys	–2 247	– 400
Muiden velkojen vähennys	– 620	–2 717
Euroopan investointipankille maksettavien muiden määrien vähennys/lisäys	–2 324	669
Toiminnan nettorahavirta	– 128 978	– 111 388
RAHOITUSTOIMINTA
Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet	187 310	128 581
Jäsenvaltioilta saadut korkotuet	40 000	40 000
Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet	–16 802	–20 552
Rahoitustoiminnan nettorahavirta	210 508	148 029
Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys	81 530	36 641
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa	330 057	293 416
Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa	411 587	330 057

3.5   TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT

1.   YLEISET TIEDOT

Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Sopimus tehtiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä tarkistettiin 25. kesäkuuta 2005 ja 23. kesäkuuta 2010.

Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan jäsenvaltioiden talousarvioista, ja maksut suoritetaan peräkkäisille 5–6 vuoden jaksoille laadittujen rahoituspöytäkirjojen mukaisesti. Cotonoun sopimuksen ja 1. heinäkuuta 2008 voimaan tulleen toisen (vuodet 2008–2013 kattavan) rahoituspöytäkirjan eli 10. Euroopan kehitysrahaston (EKR) mukaan Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, hallinnoi seuraavia välineitä:

—	investointikehys eli 3 137 miljoonan euron arvoinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan yksityisen sektorin investointeja AKT-maissa;

—	korkotukien rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joiden arvo on 400 miljoonaa euroa; tästä summasta 40 miljoonaa euroa voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen.

EIP:n hallintoneuvosto päätti 10. maaliskuuta 2011 hyväksyä tilinpäätöslaskelmat ja toimittaa ne EIP:n valtuustolle hyväksyttäväksi 15. kesäkuuta 2011 pidettävässä valtuuston kokouksessa.

2.   TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

2.1.    Laatimisperusteet

Investointikehyksen hallinnointisopimuksen mukaisesti kehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa noudatetaan Euroopan unionin hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat on laadittu seuraavassa kuvattujen keskeisten tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti.

2.2.    Merkittävät kirjanpidolliset arviot

Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa tarvitaan eräitä ratkaisevan tärkeitä kirjanpidollisia arvioita. Lisäksi on tarpeen, että EIP:n johto käyttää harkintaa soveltaessaan kehyksen tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavia menetelmiä. Tässä kohdassa käsitellään sellaisia osa-alueita, joilla harkintaa tarvitaan keskimääräistä enemmän, jotka ovat keskimääräistä monimutkaisempia tai joilla tehdään tilinpäätöslaskelmien kannalta tärkeitä oletuksia ja arvioita. Harkintaa ja arvioita tarvitaan etenkin seuraavilla osa-alueilla:

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Tällaiset harkintaan perustuvat arviot liittyvät muun muassa likviditeettiin ja mallin syöttötietoihin, kuten pitempään voimassa olevien johdannaissopimusten korrelaatioon ja volatiliteettiin.

Arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista

Investointikehyksestä myönnettyjä ongelmallisia lainoja ja muita saamisia arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen määrittämiseksi, onko arvonalennuksen vuoksi tehtävä varaus tuotto- ja kululaskelmaan. Varausta määritettäessä EIP:n johdon on käytettävä harkintaansa erityisesti arvioidessaan vastaisten rahavirtojen määrää ja ajankohtaa. Nämä arviot perustuvat lukuisia tekijöitä koskeviin oletuksiin, ja todelliset määrät voivat poiketa arvioista, minkä vuoksi varauksen määrää voidaan tulevaisuudessa joutua muuttamaan. Yksittäisiä huomattavia lainoja ja saamisia koskevien erillisten varausten lisäksi investointikehyksen kirjanpitoon voidaan myös tehdä yleinen arvonalentumisvaraus. Se koskee sellaisia vastuita, joihin liittyvä riski on ajan mittaan kasvanut, mutta ei vielä edellytä erillisen varauksen tekemistä.

Laina katsotaan periaatteessa järjestämättömäksi luotoksi, jos korkojen ja pääoman maksu on vähintään 90 päivää myöhässä ja jos EIP:n johto katsoo, että arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä.

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen perustuu yleensä johonkin seuraavista:

—	viimeaikaiset toisistaan riippumattomien osapuolten väliset liiketoimet

—	keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo

—	niiden tase-erien, joilla on vastaava voimassaoloaika ja riskiominaisuudet, käyvällä korkokannalla diskontatut odotetut rahavirrat; tai

—	muut arvostusmallit.

Noteeraamattomien, myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten rahavirtojen ja diskonttokorkojen määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti, ja niiden käyttökelpoisuutta testataan keräämällä hintatietoja samalla instrumentilla markkinoilla toteutetuista viimeaikaisista transaktioista tai muita saatavilla olevia markkinatietoja.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon alentuminen

Myytävissä oleviin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin tehdään investointikehyksen kirjanpidossa arvonalennus silloin, kun käyvässä arvossa on tapahtunut merkittävä tai pitkäaikainen aleneminen, jonka seurauksena sijoituksen arvo on alentunut alle hankintamenon, tai jos arvon alentumisesta on muuta objektiivista näyttöä. Päätös siitä, mikä on ”merkittävä” tai ”pitkäaikainen” arvonalennus, perustuu harkintaan. Investointikehyksen tapauksessa arvonalennuksen katsotaan yleensä olevan ”merkittävä”, jos se on vähintään 30 prosenttia, ja ”pitkäaikainen”, jos sen kesto on yli 12 kuukautta. Investointikehyksen tapauksessa arvioidaan myös muita tekijöitä, joihin kuuluvat noteerattujen osakkeiden normaali hintavolatiliteetti sekä noteeraamattomien osakkeiden tulevat rahavirrat ja diskonttaustekijät.

2.3.    Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat yhdenmukaiset edellisinä varainhoitovuosina noudatettujen periaatteiden kanssa.

2.4.    Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

2.4.1.   Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina, joka on myös kehyksen toimintavaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia.

Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin. Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon määrityspäivänä.

Kurssierot, jotka syntyvät liiketoimien selvittämisestä niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä ulkomaan valuutan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät realisoitumattomat kurssierot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Tuotto- ja kululaskelmaan liittyvät tapahtumat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden viimeisen päivän kurssia.

2.4.2   Käteisvarat ja muut rahavarat

Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

2.4.3   Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset)

Rahoitusvarat kirjataan selvityspäivän perusteella.

Lainat

Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainat kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (maksettu nettomäärä) eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen tuoton menetelmää ja vähentämällä kaikki arvonalentumista ja maksun saamatta jäämistä varten tehdyt varaukset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat on joko nimetty sellaisiksi tai niitä ei voida luokitella tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi eriksi, eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi tai lainoiksi ja muiksi saamisiksi. Niihin kuuluvat muun muassa oman pääoman ehtoiset instrumentit, sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin ja muut vieraan pääoman ehtoiset instrumentit.

Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen arvostamisen jälkeen käypään arvoon. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypä arvo olisi määritettävä seuraavasti, kun sitä ei ole saatavilla toimivilta markkinoilta:

a.   Pääomasijoitusrahastot

Kunkin pääomasijoitusrahaston käypä arvo perustuu rahaston ilmoittamaan tuoreimpaan käytettävissä olevaan nettoarvoon (net asset value) silloin kun tämä arvo on laskettu noudattamalla IFRS-standardin mukaisia kansainvälisiä arvostussääntöjä, esimerkiksi Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (European Venture Capital Association) julkaisemia IPEV-sääntöjä (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines). Pääomasijoitusrahaston ilmoittamaa nettoarvoa voidaan kuitenkin päättää oikaista, jos esille tulee seikkoja, jotka voivat vaikuttaa arvostukseen.

b.   Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Sijoituksen käypä arvo perustuu tuoreimpiin käytettävissä oleviin tilinpäätöslaskelmiin. Arvostuksessa käytetään soveltuvin osin samaa arvostusmallia kuin pääomaosuuden hankinnan yhteydessä.

Pääomarahastoista ja suorista oman pääoman ehtoisista sijoituksista syntyneet realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan rahoittajien varoihin siihen asti, kunnes sijoitus myydään, peritään tai muutoin luovutetaan tai kunnes sen arvon todetaan alentuneen. Jos myytävissä olevan sijoituksen arvon katsotaan alentuneen, aiemmin omaan pääomaan merkitty kumulatiivinen realisoitumaton voitto tai tappio kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Noteeraamattomien sijoitusten käypä arvo määritetään käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (kuten diskontattua kassavirtaa tai kertoimiin perustuvia menetelmiä). Tällaiset sijoitukset arvostetaan hankintamenoon silloin, kun niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää.

Vakuudet

Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana vakuudet kirjataan käypään arvoon, joka vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettoarvoa. Nettoarvo lasketaan kunkin liiketoimen aloituspäivänä ja kirjataan taseessa vakuuksiin, muihin varoihin tai muihin velkoihin.

Näitä vakuuksia koskevat investointikehyksen vastuut merkitään alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista:

—	paras arvio määrästä, joka on maksettava vakuuteen perustuvan taloudellisen velvoitteen täyttämiseksi; arvio perustuu kaikkiin tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin tekijöihin ja tietoihin;

—	alun perin kirjattu määrä, josta on vähennetty kertyneet jaksotukset; alun perin kirjattu määrä jaksotetaan käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää.

Vakuuksiin liittyvän vastuun lisääntyminen tai väheneminen kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kohtaan ”palkkiotuotot”.

Tällaisten vakuuksien kohteena olevat investointikehyksen varat jaksotetaan sen jälkeen käyttämällä vakuutusmatemaattista menetelmää, ja niille tehdään arvonalentumistesti.

Lisäksi kun vakuussopimus allekirjoitetaan, se esitetään investointikehyksen ehdollisena velkana, ja kun vakuus otetaan käyttöön, se esitetään investointikehyksen sitoumuksena.

2.4.4   Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Investointikehyksen kirjanpidossa arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, voidaanko rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsoa alentuneen objektiivisen näytön perusteella. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon katsotaan alentuneen ainoastaan silloin, jos arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena, ja tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumilla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. Näytöksi arvon alentumisesta voidaan katsoa muun muassa seuraavat: tiedot velallista tai velallisten ryhmää kohtaavista merkittävistä talousvaikeuksista tai korkojen tai pääoman takaisinmaksun laiminlyönnistä sekä konkurssin tai muun taloudellisen uudelleenjärjestelyn todennäköisyyden kasvu. Arvon alentumista voidaan epäillä myös silloin kun vastaiset rahavirrat käytettävissä olevien tietojen mukaan pienentyvät huomattavasti esimerkiksi maksurästien kasvun tai maksulaiminlyönteihin vaikuttavien taloudellisten olosuhteiden vuoksi.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaan lainakantaan tehdään varainhoitovuoden lopussa arvonalennus, kun voidaan objektiivisesti osoittaa, että on olemassa riski siitä että lainattuja tai arvoltaan vastaavia varoja ei osittain tai kokonaisuudessaan saada takaisin alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Jos voidaan objektiivisesti osoittaa, että omaisuuserän arvo on alentunut, tappion määrä lasketaan vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvo. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan varaustilin kautta, ja tappion määrä kirjataan tulosvaikutteisesti. Alennetulle kirjanpitoarvolle kertyy korkoa omaisuuserän efektiivisen korkokannan mukaan. Lainan määrä sekä siihen liittyvä varaus poistetaan kirjanpidosta, kun takaisinperinnän ei oleteta olevan käytännössä mahdollista. Jos alkuperäisen arvonalentumistappion määrä kasvaa tai pienenee arvonalentumiskirjauksen jälkeisinä vuosina jonkin tapahtuman seurauksena, aiemmin kirjattua arvonalentumistappiota suurennetaan tai pienennetään varaustilin kautta.

Investointikehyksen kirjanpidossa tehdään luottoriskiarvioita, minkä vuoksi ryhmäkohtaista arvonalennusta ei ole tarpeen tehdä.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että sijoituksen arvo on alentunut. Objektiivisena näyttönä voidaan pitää esimerkiksi sijoituksen käyvän arvon huomattavaa tai pitkäaikaista alentumista alle hankintamenon. Jos arvon alentumisesta on objektiivista näyttöä, kumulatiivinen tappio (joka määritetään vähentämällä hankintamenosta käypä arvo ja mahdollinen sijoituksesta aiemmin tuotto- ja kululaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio) poistetaan rahoittajien varoista ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti; niiden käyvän arvon kasvu, joka tapahtuu arvonalentumiskirjauksen jälkeen, merkitään suoraan rahoittajien varoihin.

Euroopan investointipankin riskienhallintatoiminto tarkistaa vähintään kerran vuodessa, onko rahoitusvarojen arvo alentunut. Tarkistuksen perusteella tehdään oikaisuja, joihin kuuluvat mm. diskonttauksen purkaminen tuotto- ja kululaskelmassa omaisuuserän vaikutusajalle sekä kaikki alkuperäisen arvonalennuksen uudelleenarviointiin liittyvät oikaisut.

2.4.5   Johdannaissopimukset

Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, valuuttatermiinejä ja valuuttawarrantteja.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan muita kuin euromääräisiä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita, silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Näin voidaan tasata valuuttakurssivaihtelujen vaikutuksia.

Investointikehyksen yhteydessä ei ole tehty suojauslaskennan soveltamisalaan kuuluvia transaktioita (tilanne 31. joulukuuta 2009 ja 31. joulukuuta 2010). Kaikki johdannaiset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Käyvän arvon määrittäminen perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin.

Johdannaiset kirjataan käypään arvoon varoiksi silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan kohtaan ”rahoitustoiminnan nettotulos”.

2.4.6   Rahoitusosuudet

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen tekopäivä, jossa vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat rahoitusosuudet.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi oman pääoman ehtoisiksi sijoituksiksi:

—	rahoitusosuuksia koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan;

—	rahoitusosuudet kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa;

—	kaikilla rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet;

—	rahoitusinstrumentti ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi; ja

—

instrumentista aiheutuvat sen voimassaoloaikana odotettavissa olevat kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin voittoon tai tappioon, tilinpäätökseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai tilinpäätökseen merkityn ja merkitsemättömän nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana.

2.4.7   Lainoista saatavat korkotuotot

Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista saatavat korot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan (”korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”lainat ja muut saamiset”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saatavaksi tai suoritettavaksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon.

2.4.8   Korkotuet ja tekninen apu

Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun.

Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan korkotukien maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään veloista kolmansille.

Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi investointikehykseen.

2.4.9   Kassavarojen tuottamat korkotuotot

Kassavarojen tuottamat korot kirjataan investointikehyksen tuotto- ja kululaskelmaan suoriteperusteisesti.

2.4.10   Palkkiot ja osingot

Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä. Luotonvarauspalkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti lainan maksun ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottamat osingot kirjataan niiden saantihetkellä.

2.4.11   Verotus

Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehtyyn sopimukseen liitetyssä Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista.

3.   RISKIENHALLINTA

3.1.    Luottoriski

Tässä osassa esitetään tiedot investointikehyksen sijoituksista.

3.1.1.   Lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvät vastuut (maksettu osuus) velallisen/liikkeeseenlaskijan mukaan (tuhatta euroa)

Seuraavassa taulukossa on jaoteltu investointikehyksen vastuut (maksettu osuus) velallistyypeittäin.

	31.12.2010	31.12.2009
Pankit ja rahoituslaitokset	272 217	267 986
Hankerahoitus ja strukturoitu toiminta	421 318	330 654
Valtiot ja julkiset viranomaiset	154 371	100 042
Pääomasijoitusrahastot	155 764	136 179
Yritykset	35 586	23 186
Yhteensä	1 039 256	858 047

3.1.2.   Lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvät vastuut (maksettu osuus) instrumentin mukaan (tuhatta euroa)

Seuraavassa taulukossa on jaoteltu investointikehyksen vastuut (maksettu osuus) sijoitusinstrumentin mukaan.

	31.12.2010	31.12.2009
Paremmassa etuoikeusasemassa olevat lainat	761 882	604 354
josta globaalilainat ja edustussopimukset	233 437	224 859
Huonommassa etuoikeusasemassa olevat lainat	82 546	89 087
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	194 828	164 606
Yhteensä	1 039 256	858 047

3.1.3.   Lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvien vastuiden (maksettu osuus) riskikeskittymät (tuhatta euroa)

Seuraavassa taulukossa on jaoteltu investointikehyksen vastuut (maksettu osuus) sektoreittain. Määrät, jotka maksetaan ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle, on ilmoitettu globaalilainoissa.

	31.12.2010	31.12.2009
Globaalilainat ja edustussopimukset	233 437	224 858
Lentoyhtiöt ja lentokoneiden valmistus	729	695
Lentoasemat ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät	30 062	—
Raaka-aineet ja kaivosteollisuus	154 258	145 566
Juomavesi, vedenkäsittely	17 074	2 998
Sähkö, hiili ja muut	320 491	236 198
Elintarvikeketju	1 491	734
Investointihyödykkeet ja kestokulutushyödykkeet	3 751	—
Merikuljetukset ja muut	6 779	7 243
Materiaalien käsittely, rakentaminen	64	—
Paperiteollisuus	2 603	2 422
Tiet ja moottoritiet	23 125	—
Televiestintä	26 621	26 911
Palvelusektori ja muut	218 771	210 422
Yhteensä	1 039 256	858 047

3.2.    Likviditeettiriski ja rahoituksen hallinnointi

Seuraavassa taulukossa on esitetty investointikehyksen varat ja velat maturiteettiryhmittäin sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan (tuhatta euroa).

Tilanne 31. joulukuuta 2010	Enintään 3 kk	3–12 kk	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Ei määritelty	Yhteensä
VARAT
Käteisvarat ja muut rahavarat	411 587	—	—	—	—	411 587
Johdannaissopimukset	—	3	572	801	—	1 376
Lainat ja muut saamiset	7 431	7 146	131 222	698 629	—	844 428
Myytävissä olevat rahoitusvarat	—	—	—	171 637	23 191	194 828
Saamiset rahoitusosuuksista	100 000	—	—	—	—	100 000
Muut varat	2 822	—	—	—	350	3 172
Varat yhteensä	521 840	7 149	131 794	871 067	23 541	1 555 391
VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT
Velat
Johdannaissopimukset	—	10	1 300	4 800	—	6 110
Tuloennakot	—	—	—	92	29 487	29 579
Velat kolmansille	298 415	—	—	—	—	298 415
Muut velat	169	419	—	352	—	940
Velat yhteensä	298 584	429	1 300	5 244	29 487	335 044
Rahoittajien varat
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	—	—	—	—	1 131 309	1 131 309
Kertyneet voittovarat	—	—	—	—	64 468	64 468
Käyvän arvon rahasto	—	—	—	10 113	14 457	24 570
Rahoittajien varat yhteensä	—	—	—	10 113	1 210 234	1 220 347
Velat ja rahoittajien varat yhteensä	298 584	429	1 300	15 358	1 239 721	1 555 391

Tilanne 31. joulukuuta 2009	Enintään 3 kk	3–12 kk	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Ei määritelty	Yhteensä
VARAT
Käteisvarat ja muut rahavarat	330 057	—	—	—	—	330 057
Johdannaissopimukset	2 454	736	5 885	3 795	—	12 870
Lainat ja muut saamiset	8 164	5 100	86 565	593 612	—	693 441
Myytävissä olevat rahoitusvarat	—	—	—	151 049	13 557	164 606
Saamiset rahoitusosuuksista	87 310	—	—	—	—	87 310
Muut varat	490	—	—	435	—	925
Varat yhteensä	428 475	5 836	92 450	748 891	13 557	1 289 209
VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT
Velat
Johdannaissopimukset	379	155	320	4 668	—	5 522
Tuloennakot	—	—	—	24 317	—	24 317
Velat kolmansille	36 410	—	—	—	177 440	213 850
Muut velat	707	418	—	435	—	1 560
Velat yhteensä	37 496	573	320	29 420	177 440	245 249
Rahoittajien varat
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	—	—	—	—	995 000	995 000
Kertyneet voittovarat	—	—	—	—	29 250	29 250
Käyvän arvon rahasto	—	—	—	14 887	4 823	19 710
Rahoittajien varat yhteensä	—	—	—	14 887	1 029 073	1 043 960
Velat ja rahoittajien varat yhteensä	37 496	573	320	44 307	1 206 513	1 289 209

3.3.    Markkinariski

3.3.1.   Korkoriski (tuhatta euroa)

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto investointikehyksen lainoihin ja muihin saamisiin liittyvästä korkoriskistä.

	31.12.2010	31.12.2009
Kiinteä korko	412 428	354 638
Vaihtuva korko	432 000	338 803
Yhteensä	844 428	693 441

3.3.2.   Valuuttakurssiriski (tuhatta euroa)

Tilanne 31. joulukuuta 2010	euroa	USD	CAD	AKT/MMA -valuutat	Yhteensä
VARAT
Käteisvarat ja muut rahavarat	378 570	33 017	—	—	411 587
Johdannaissopimukset	332 399	– 331 023	—	—	1 376
Lainat ja muut saamiset	385 187	403 417	—	55 824	844 428
Myytävissä olevat rahoitusvarat	40 184	137 505	12 444	4 695	194 828
Saamiset rahoitusosuuksista	100 000	—	—	—	100 000
Muut varat	2 742	—	—	430	3 172
Varat yhteensä	1 239 082	242 916	12 444	60 949	1 555 391
VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT
Velat
Johdannaissopimukset	–69 815	75 925	—	—	6 110
Tuloennakot	29 235	344	—	—	29 579
Velat kolmansille	298 415	—	—	—	298 415
Muut velat	577	1	—	362	940
Velat yhteensä	258 412	76 270	—	362	335 044
Rahoittajien varat
Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty	1 131 309	—	—	—	1 131 309
Kertyneet voittovarat	64 468	—	—	—	64 468
Käyvän arvon rahasto	24 570	—	—	—	24 570
Rahoittajien varat yhteensä	1 220 347	—	—	—	1 220 347
Velat ja rahoittajien varat yhteensä	1 478 759	76 270	—	362	1 555 391
Valuuttapositio 31. joulukuuta 2010	– 239 677	166 646	12 444	60 587	—
Valuuttapositio 31. joulukuuta 2009	–21 415	–56 616	7 782	70 249	—
SITOUMUKSET
Nostamatta olevat lainat ja suorittamatta olevat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	858 279	236 035	—	—	1 094 314
Realisoituneet vakuudet	—	—	—	9 484	9 484
EHDOLLISET VELAT
Realisoitumattomat vakuudet	45 000	—	—	—	45 000

4.   SEGMENTTIRAPORTOINTI

Investointikehyksen ensisijaisena segmenttinä on liiketoimintasegmentti ja toissijaisena segmenttinä on maantieteellinen segmentti.

4.1.    Liiketoimintasegmentit (tuhatta euroa)

Investointikehyksen toiminta jaetaan maailmanlaajuisesti kahteen liiketoimintasegmenttiin:

—	Pankkitoiminta kattaa sijoitukset hankkeisiin, joilla tuetaan yksityisten yritysten ja kaupallisesti johdettujen julkisen sektorin toimijoiden sijoituksia. Tärkeimmät sijoitusmuodot ovat lainat, myytävissä olevat oman pääoman ehtoiset sijoitukset ja vakuudet.

—	Rahamarkkinasijoittamiseen kuuluu ylimääräisten likvidien varojen sijoittaminen ja investointikehyksen valuuttakurssiriskin hallinta.

Tilanne 31. joulukuuta 2010	Rahamarkkinat	Pankkitoiminta	Yhteensä
Tuotot segmenteistä	16 553	63 629	80 182
Kulut segmenteistä	–3 883	–6 995	–10 878
Kohdentamattomat menot			–34 086
Varainhoitovuoden ylijäämä			35 218
Segmenttien varat	421 043	1 034 348	1 455 391
Kohdentamattomat varat			100 000
Varat yhteensä			1 555 391
Segmenttien velat	6 689	29 940	36 629
Kohdentamattomat velat			298 415
Velat yhteensä			335 044
Muut tiedot segmenteistä
Ehdolliset velat ja sitoumukset	—	1 148 798	1 148 798

Tilanne31. joulukuuta 2009	Rahamarkkinat	Pankkitoiminta	Yhteensä
Tuotot segmenteistä	10 904	51 225	62 129
Kulut segmenteistä	–2 975	–44 352	–47 327
Kohdentamattomat menot			–36 410
Varainhoitovuoden alijäämä			–21 608
Segmenttien varat	343 417	858 483	1 201 900
Kohdentamattomat varat			87 309
Varat yhteensä			1 289 209
Segmenttien velat	39 325	25 336	64 661
Kohdentamattomat velat			180 588
Velat yhteensä			245 249
Muut tiedot segmenteistä
Ehdolliset velat ja sitoumukset	—	1 153 366	1 153 366

4.2.    Maantieteellinen segmentti (tuhatta euroa)

Investointikehyksen toiminta on jaettu viiteen alueeseen toiminnan sisäistä hallinnointia varten.

Tilanne 31. joulukuuta 2010	Tuotot (29)	Varat yhteensä	Velat yhteensä	Sitoumukset
Karibian ja Tyynenmeren maat	–2 306	164 771	793	62 554
Keski- ja Itä-Afrikka	15 848	330 557	20 692	234 512
Afrikan ja AKT-valtioiden alueet	5 975	179 827	—	526 596
Eteläinen Afrikka ja Intian valtameri	32 157	204 279	4 005	86 662
Länsi-Afrikka ja Sahel	4 960	154 914	4 450	238 474
Muut (30)	—	521 043	305 104	—
Yhteensä	56 634	1 555 391	335 044	1 148 798

Tilanne 31. joulukuuta 2009	Tuotot (29)	Varat yhteensä	Velat yhteensä	Sitoumukset
Karibian ja Tyynenmeren maat	–22 796	102 363	1 173	143 297
Keski- ja Itä-Afrikka	9 410	249 261	21 425	371 286
Afrikan ja AKT-valtioiden alueet	3 260	153 006	—	340 437
Eteläinen Afrikka ja Intian valtameri	13 195	202 809	524	104 654
Länsi-Afrikka ja Sahel	3 804	151 043	2 214	193 692
Muut (30)	—	430 727	219 913	—
Yhteensä	6 873	1 289 209	245 249	1 153 366

5.   KORKOTUOTOT, NETTO (tuhatta euroa)

Korkotuotot ja vastaavat tuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	1.1.2010 – 31.12.2010	1.1.2009 – 31.12.2009
Käteisvarat ja muut rahavarat	1 878	2 978
Lainat ja muut saamiset	50 299	45 359
Korkotuet	2 424	1 586
Korkotuotot ja vastaavat tuotot yhteensä	54 601	49 923

Korkokulut ja vastaavat kulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	1.1.2010 – 31.12.2010	1.1.2009 – 31.12.2009
Johdannaissopimukset	–2 591	–1 878
Korkokulut ja vastaavat kulut yhteensä	–2 591	–1 878

6.   PALKKIOTUOTOT, NETTO (tuhatta euroa)

Palkkiotuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	1.1.2010 – 31.12.2010	1.1.2009 – 31.12.2009
Palkkiot lainoista ja muista saamisista	11 510	1 709
Palkkiot vakuuksista	265	276
Palkkiotuotot yhteensä	11 775	1 985

Palkkiokulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	1.1.2010 – 31.12.2010	1.1.2009 – 31.12.2009
Myytävissä olevaan portfolioon liittyvät komission maksut kolmansille	– 372	—
Palkkiokulut yhteensä	– 372	—

7.   RAHOITUSTOIMIEN NETTOTULOS (tuhatta euroa)

Rahoitustoimien nettotulos muodostuu pääasiassa seuraavista eristä:

	1.1.2010 – 31.12.2010	1.1.2009 – 31.12.2009
Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos	–12 082	14 599
Valuuttaoperaatiot	–5 556	–6 673
Myytävissä olevien rahoitusvarojen osinkotuotot ja toteutuneet voitot	1 815	1 198
Rahoitustoiminnan nettotulos	–15 823	9 124

8.   YLEISET HALLINTOKULUT (tuhatta euroa)

Yleiset hallintokulut ovat menoja, joita EIP:lle aiheutuu investointikehyksen hallinnoinnista. Näistä kuluista vähennetään tuotot vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan investointikehyksen tuensaajilta.

	1.1.2010 – 31.12.2010	1.1.2009 – 31.12.2009
EIP:lle aiheutuneet todelliset kustannukset	–36 028	–37 653
Tulot investointikehyksen tuensaajilta suoraan veloitetuista arviointipalkkioista	1 942	1 243
Yleiset hallintokulut, netto	–34 086	–36 410

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen voimaantulon (1. heinäkuuta 2008) jälkeen jäsenvaltiot eivät enää ole kattaneet yleisiä hallintokuluja.

9.   KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT (tuhatta euroa)

Rahavirtalaskelmassa käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat eristä, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta hankintapäivästä.

Käteisvarat ja muut rahavarat voidaan jakaa seuraaviin kahteen ryhmään: varat, jotka on saatu jäsenvaltioilta mutta joita ei ole vielä maksettu tuensaajille, ja varat, jotka on saatu investointikehyksen operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta.

	31.12.2010	31.12.2009
Jäsenvaltioilta saadut, vielä maksamatta olevat rahoitusosuudet	33 128	120 807
Kehyksen operatiivisesta toiminnasta ja rahoitustoiminnasta saadut varat	378 459	209 250
Käteisvarat ja muut rahavarat	411 587	330 057

10.   JOHDANNAISSOPIMUKSET (tuhatta euroa)

Johdannaissopimukset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

Tilanne 31. joulukuuta 2010	Käypä arvo		Nimellismäärä
	Varat	Velat
Valuutanvaihtosopimukset	1 235	– 945	47 526
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	141	–5 165	57 681
Valuuttatermiinit	—	—	458 000
Johdannaissopimukset	1 376	–6 110

Tilanne 31. joulukuuta 2009	Käypä arvo		Nimellismäärä
	Varat	Velat
Valuutanvaihtosopimukset	8 542	– 237	87 720
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	2 041	–5 285	95 713
Valuuttatermiinit	2 287		290 000
Johdannaissopimukset	12 870	–5 522

11.   LAINAT JA MUUT SAAMISET (tuhatta euroa)

Lainat ja muut saamiset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	Globaalilainat (31)	Paremmassa etuoikeusasemassa olevat lainat	Huonommassa etuoikeusasemassa olevat lainat	Yhteensä
Nimellisarvo 1. tammikuuta 2010	230 989	406 799	145 482	783 270
Suoritetut maksut	39 596	171 009	1 575	212 180
Takaisinmaksut	–33 573	–46 053	–40 098	– 119 724
Aktivoidut korot	—	—	13 239	13 239
Valuuttakurssiero	9 488	10 567	3 712	23 767
Nimellisarvo 31. joulukuuta 2010	246 500	542 322	123 910	912 732
Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2010	–8 371	–30 217	–59 556	–98 144
Tuotto- ja kululaskelmaan varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen	–6 522	—	– 582	–7 104
Arvonalentumisen peruuttaminen	266	13 843	18 423	32 532
Valuuttakurssiero	– 379	–1 682	–2 308	–4 369
Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2010	–15 006	–18 056	–44 023	–77 085
Jaksotettu hankintameno	–1 727	–2 047	– 118	–3 892
Kertynyt korko	3 670	6 226	2 777	12 673
Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2010	233 437	528 445	82 546	844 428

	Globaalilainat (32)	Paremmassa etuoikeusasemassa olevat lainat	Huonommassa etuoikeusasemassa olevat lainat	Yhteensä
Nimellisarvo 1. tammikuuta 2009	205 430	334 397	153 109	692 936
Suoritetut maksut	67 275	91 125		158 400
Takaisinmaksut	–37 035	–14 361	–9 698	–61 094
Aktivoidut korot	—	553	4 336	4 889
Valuuttakurssiero	–4 681	–4 915	–2 265	–11 861
Nimellisarvo 31. joulukuuta 2009	230 989	406 799	145 482	783 270
Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2009	–2 996	–19 749	–31 947	–54 692
Tuotto- ja kululaskelmaan varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen	–5 375	–11 018	–27 957	–44 350
Valuuttakurssiero	—	550	348	898
Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2009	–8 371	–30 217	–59 556	–98 144
Jaksotettu hankintameno	–1 355	–1 801	–1 628	–4 784
Kertynyt korko	3 596	4 714	4 789	13 099
Lainat ja muut saamiset 31. joulukuuta 2009	224 859	379 495	89 087	693 441

12.   MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

Myytävissä olevat oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	Pääomasijoitusrahastot	Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1. tammikuuta 2010	116 652	30 462	147 114
Suoritetut maksut	48 040	2 912	50 952
Takaisinmaksut	–22 414	—	–22 414
Valuuttakurssiero	654	–24	630
Hankintameno 31. joulukuuta 2010	142 932	33 350	176 282
Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2010	18 138	– 644	17 494
Realisoitumattomat nettovoitot ja -tappiot	–6 803	11 663	4 860
Valuuttakurssiero	—	–92	–92
Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2010	11 335	10 927	22 262
Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2010	–2	—	–2
Tuotto- ja kululaskelmaan varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen	—	–3 714	–3 714
Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2010	–2	–3 714	–3 716
Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2010	154 265	40 563	194 828
Hankintameno 1. tammikuuta 2009	89 920	26 195	116 115
Suoritetut maksut	36 624	3 682	40 306
Takaisinmaksut	–7 497	—	–7 497
Valuuttakurssiero	–2 395	585	–1 810
Hankintameno 31. joulukuuta 2009	116 652	30 462	147 114
Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2009	20 190	–7 159	13 031
Realisoitumattomat nettovoitot ja -tappiot	–2 052	6 640	4 588
Realisoitunut valuuttakurssiero	—	– 125	– 125
Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2009	18 138	– 644	17 494
Arvon alentuminen 1. tammikuuta 2009	—	—	—
Tuotto- ja kululaskelmaan varainhoitovuonna kirjattu arvonalentuminen	–2	—	–2
Arvon alentuminen 31. joulukuuta 2009	–2	—	–2
Myytävissä olevat rahoitusvarat 31. joulukuuta 2009	134 788	29 818	164 606

Myytävissä olevat rahoitusvarat jakautuivat noteerattuihin ja noteeraamattomiin instrumentteihin seuraavasti:

	Käypä arvo 31.12.2010	Käypä arvo 31.12.2009
Noteeratut instrumentit	23 190	13 557
Noteeraamattomat instrumentit	171 638	151 049
Yhteensä	194 828	164 606

13.   SAAMISET RAHOITUSOSUUKSISTA (tuhatta euroa)

Saamiset rahoitusosuuksista muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	31.12.2010	31.12.2009
Rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty mutta joita ei ole vielä maksettu	100 000	87 310
Saamiset rahoitusosuuksista yhteensä	100 000	87 310

14.   MUUT VARAT (tuhatta euroa)

Muut varat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	31.12.2010	31.12.2009
Saamiset EIP:ltä	2 743	490
Vakuudet	429	435
Muut varat yhteensä	3 172	925

15.   TULOENNAKOT (tuhatta euroa)

Tuloennakot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	31.12.2010	31.12.2009
Korkotukiin liittyvät tuloennakot	29 073	23 888
Lainojen ja muiden saamisten palkkioihin liittyvät tuloennakot	506	429
Tuloennakot yhteensä	29 579	24 317

16.   VELAT KOLMANSILLE (tuhatta euroa)

Nämä velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	31.12.2010	31.12.2009
EIP:lle maksettavat yleiset hallintomenot, netto	34 086	36 410
Jäsenvaltioille vielä maksamatta olevat korkotuet	264 329	177 440
Velat kolmansille yhteensä	298 415	213 850

17.   MUUT VELAT (tuhatta euroa)

Muut velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

	31.12.2010	31.12.2009
Vakuudet	351	435
Muut	589	1 125
Muut velat yhteensä	940	1 560

18.   JÄSENVALTIOIDEN RAHOITUSOSUUDET, JOIDEN MAKSAMISTA ON PYYDETTY (tuhatta euroa)

Jäsenvaltio	Rahoitusosuus, investointikehys	Rahoitusosuus, korkotuet	Rahoitusosuus yhteensä	Pyydetty, mutta maksamatta (33)
Itävalta	29 979	8 843	38 822	2 650
Belgia	44 347	13 081	57 428	3 920
Tanska	24 210	7 141	31 351	2 140
Suomi	16 743	4 939	21 682	1 480
Ranska	274 909	81 086	355 995	24 300
Saksa	264 275	77 949	342 224	23 360
Kreikka	14 142	4 171	18 313	1 250
Irlanti	7 014	2 069	9 083	620
Italia	141 866	41 845	183 711	12 540
Luxemburg	3 281	968	4 249	290
Alankomaat	59 054	17 419	76 473	5 220
Portugali	10 974	3 237	14 211	970
Espanja	66 068	19 488	85 556	5 840
Ruotsi	30 884	9 110	39 994	2 730
Yhdistynyt kuningaskunta	143 563	42 345	185 908	12 690
Yhteensä 31. joulukuuta 2010	1 131 309	333 691	1 465 000	100 000
Yhteensä 31. joulukuuta 2009	995 000	230 000	1 225 000	87 310

Varainhoitovuonna 2010 käyttämättömiä korkotukia on siirretty investointikehyksen rahoitusosuuksiin 6 309 000 euroa.

19.   EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET (tuhatta euroa)

	31.12.2010	31.12.2009
Sitoumukset
Nostamattomat lainat	808 865	784 612
Myytävissä olevat rahoitusvarat, joista on tehty sitoumus mutta ei suoritusta	285 449	251 954
Realisoituneet vakuudet	9 484	11 800
Ehdolliset velat
Realisoitumattomat vakuudet	45 000	105 000
Yhteensä	1 148 798	1 153 366

20.   TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia taseeseen olennaisesti vaikuttavia tapahtumia, jotka edellyttäisivät tietojen antamista tai 31. joulukuuta 2010 laadittujen tilinpäätöslaskelmien oikaisemista.

---

(1)  EUVL L 247, 9.9.2006.

(2)  Kaikki numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin. Pyöristämisen vuoksi osa tiedoista ei näytä täsmäävän. Taulukoissa nollana esitetty määräon todellisuudessa alle 500 000 euroa. Jos määrä on nolla, se ilmoitetaan ajatusviivalla (–).

(3)  Vuonna 2010 yhteisrahoitusosuudet luokiteltiin uudelleen ja esitettiin velkoina jäsenvaltioille. Yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa ehdolllisiksi tuloiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista, ja ne olisikin esitettävä tällä tavoin. Uudelleenluokiteltu määrä vastaa vuosien 2008 ja 2009 yhteenlaskettuja yhteisrahoitusosuuksia.

(4)  Kymmenennen EKR:n nettovaroja kuvaava luku on negatiivinen, koska rahaston rahoitusosuuksien maksamista ei ole vielä pyydetty.

(5)  Vuonna 2010 yhteisrahoitusosuudet luokiteltiin uudelleen ja esitettiin velkoina jäsenvaltioille. Yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa ehdollisiksi tuloiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista, ja ne olisikin esitettävä tällä tavoin. Uudelleenluokiteltu määrä vastaa vuosien 2008 ja 2009 yhteenlaskettuja yhteisrahoitusosuuksia.

(6)  Kymmenennen EKR:n varainhoitoasetuksen 153 artiklan mukaisesti kassavarat esitetään kymmenennen EKR:n taseessa. Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä luvussa 6.

(7)  Tähän kohtaan sisältyvät määrät, jotka on osoitettu Kongon demokraattiselle tasavallalle neuvoston päätöksen 2003/583/EY mukaisesti. Nämä varat on varattu tietylle tuensaajavaltiolle tiettyyn tarkoitukseen.

(8)  EYVL L 156, 29.5.1998, s. 3.

(9)  EUVL L 247, 9.9.2006.

(10)  Vuonna 2010 yhteisrahoitusosuudet luokiteltiin uudelleen ja esitettiin velkoina jäsenvaltioille. Yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa ehdollisiksi tuloiksi muista kuin vaihtoon perustuvista toimista, ja ne olisikin esitettävä tällä tavoin. Uudelleenluokiteltava määrä vastaa vuosien 2008 ja 2009 yhteenlaskettuja yhteisrahoitusosuuksia.

(11)  Neuvoston päätös 2004/289/EY sekä AKT–EY-ministerineuvoston 22. marraskuuta 2005 tekemät päätökset N:o 6/2005 ja N:o 7/2005.

(12)  Yhteisneuvoston päätös N:o 2/2007, tehty 25. toukokuuta 2007, ATK–EY-ministerineuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta komission hallinnoiman kahdenvälisen lisärahoituksen sallimiseen Afrikan rauhanrahaston tavoitteiden tukemiseksi.

(13)  EUVL L 247, 9.9.2006.

(14)  Aikaisempien Euroopan kehitysrahastojen muiden avustusohjelmien negatiivinen saldo johtuu lepääviksi määriteltyjen hankkeiden peruutetuista siirtosaamisista.

(15)  Tämä erä sisältää Stabex-tileiltä kertyneet korot. Korkotuotot näyttävät kasvattavan rahaston varoja, mutta on muistettava, että näiden tilien tuotot on varattu erityistarkoituksiin asianomaisille tuensaajavaltioille.

(16)  Kaikki vuoden 2008 ja sitä edeltävien vuosien menot maksettiin poikkeuksellisesti ennen 31. joulukuuta 2008, koska vuonna 2009 otettiin käyttöön uusi ABAC/SAP-kirjanpitojärjestelmä. Tästä syystä tätä kohtaa ei ole oikaistu vuonna 2009.

(17)  Aiempien Euroopan kehitysrahastojen kohdentamattomiin varoihin sisältyvät jäljellä olevat Sysmin-varat, joiden määrä on AKT-valtioiden ja EU:n jäsenvaltioiden ministerikomitean tekemän päätöksen N:o 3/2000 mukaan 410,926 miljoonaa euroa. Komission päätöksen PE/410/2001 mukaan nämä varat sisällytetään kansallisiin alustaviin määrärahoihin (osa B) AKT–EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesti.

(18)  Ruotsin kruunun (SEK) määräisestä yhteisrahoituksesta allekirjoitettiin yksi maksusopimus (85 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 8 miljoonaa euroa), mutta kurssitappioiden välttämiseksi määrärahoista otettiin käyttöön vain suoritettujen maksujen mukainen määrä eli 0,96 miljoonaa euroa.

(19)  Kaikki vähennykset johtuvat sitoumusten purkamisesta ja niitä vastaavien määrärahojen siirtämisestä 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä.

(20)  Stabex-tilien korot.

(21)  Kaikki vähennykset johtuvat sitoumusten purkamisesta ja niitä vastaavien määrärahojen siirtämisestä 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä.

(22)  836 miljoonaa euroa siirretty A-määrärahojen varannosta ja 26 miljoonaa euroa Stabex-määrärahojen kansallisesta varannosta (10. EKR).

(23)  Siirrot 10. EKR:n varantoihin/varannoista.

(24)  Stabex-tilien sulkemisesta saadut käteisvarat (10. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohta).

(25)  Yhteisrahoituksesta on esitetty ainoastaan maksusitoumusmäärärahoja koskevat tiedot.

(26)  Yhdeksännen ja sitä edeltäneiden EKR:jen hankkeisiin liittyviä purettuja sitoumuksia vastaavien määrärahojen siirtäminen 10. EKR:n suoritusvaraukseen, joka ei ole käytettävissä (10. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 4 kohta).

(27)  Summasta 33 miljoonaa euroa siirrettiin vuonna 2009 A-määrärahojen varannosta (MTR-maat).

(28)  % osuus määrärahoista.

(29)  Tuotot vastaavat investointikehyksen pankkitoiminnasta saatua nettotuottoa (eli korkotuotot ja vastaavat tuotot, korkotuet, palkkioista saatavat nettotuotot, lainojen ja muiden saamisten arvon aleneminen ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon aleneminen).

(30)  Maantieteellinen segmentti ”muut” sisältää jäsenvaltioille tai Euroopan investointipankille maksettavat ja niiden maksettaviksi tulevat määrät sekä investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat.

(31)  sisältää edustussopimukset

(32)  sisältää edustussopimukset

(33)  Neuvosto vahvisti 17. marraskuuta 2010 jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka näiden oli maksettava 21. tammikuuta 2011 mennessä.

---

---