19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/1

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Espanja toimitti vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa, joka koskee vuosia 2011–2014, ja vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Talouskriisillä oli ankarat vaikutukset Espanjan talouteen, ja vuosina 2008 ja 2009 jouduttiin toteuttamaan jyrkkiä sopeutustoimia. Vuoden 2008 alun ja vuoden 2010 lopun välisenä aikana BKT:n määrä supistui 4,3 prosenttia ja työllisyysaste aleni yli 10 prosenttia. Tämän seurauksena työttömyysprosentti nousi vuoden 2010 lopulla 20,1 prosenttiin, joka on korkein taso koko EU:ssa. Espanjan taantuman pahimmat haittavaikutukset kohdistuivat nuorisoon (työttömyysprosentti 41,6) ja matalan koulutustason työntekijöihin (työttömyysprosentti 26,4). Valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjojen korot nousivat valtionvelkojen kehittyessä euroalueella epäsuotuisalla tavalla, ja asuntokuplan puhjettua ja rakennussektorin supistuttua jyrkästi pankkijärjestelmään, varsinkin säästöpankkeihin, kohdistui painetta. Meneillään oleva nousukauden aikana kehittyneiden suurten makroekonomisten epätasapainotekijöiden hallitsemiseen liittyvä prosessi jatkuu vielä jonkin aikaa. Vastauksena näihin haasteisiin Espanjan hallitus on käynnistänyt kunnianhimoisen uudistusohjelman, joka kattaa julkisen talouden vakauttamisen, valtion eläkejärjestelmän uudistamisen, säästöpankkien rakenneuudistuksen sekä työmarkkina- ja tuotemarkkinauudistuksia.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että vakausohjelman julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuosien 2011 ja 2012 osalta suotuisa. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä on tarkoitus supistaa alle 3 prosentin viitearvon vuoteen 2013 mennessä neuvoston huhtikuussa 2009 antamien suositusten mukaisesti ja edelleen 2,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Vakausohjelmassa ei ennakoida, että keskipitkän aikavälin tavoite, joka on edelleen tasapainoinen rahoitusasema, saavutettaisiin vakausohjelman loppuun mennessä. Tämä sopeutusura on asianmukainen. Rakenteellisen rahoitusaseman on tarkoitus parantua vuosittain keskimäärin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2010–2013, mikä vastaa neuvoston suositusta, ja vielä 0,3 prosenttia lisää suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Julkisen velan suhteessa BKT:hen ennustetaan nousevan 60,1 prosentista vuonna 2010 69,3 prosenttiin vuonna 2013 ja laskevan hieman vuonna 2014. Taustalla oleviin makroekonomisiin oletuksiin liittyvään vakauttamisuraan sekä julkisen talouden tavoitteiden noudattamiseen alueellisella tasolla kohdistuu riskejä. Alueiden osuus julkisen talouden kokonaismenoista on suuri, ja 9 aluetta 17:stä ei pysynyt finanssipoliittisissa tavoitteissaan vuonna 2010. Alueellisten viranomaisten käytössä olevia alijäämän ja julkisen velan hallintamekanismeja on kuitenkin jo vahvistettu, ja Espanjan hallitus on sitoutunut ryhtymään lisätoimenpiteisiin, jos se on tarpeen julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(9)

Julkisen talouden vakauttaminen suunnitellusti vuosina 2011 ja 2012 edellyttää, että alueellisia viranomaisia varten luotuja alijäämän ja julkisen velan hallintamekanismeja sovelletaan tiukasti. Jos makroekonominen kehitys ja julkisen talouden kehitys kääntyvät odotettua huonompaan suuntaan vuosina 2011 ja 2012, julkista taloutta koskeviin tavoitteisiin pääseminen edellyttää lisätoimenpiteitä, joiden toteuttamiseen Espanjan hallitus on sitoutunut. Menojen tarkistamista koskevassa suunnitelmassa määritetään vuodeksi 2013 muutamia toimenpiteitä, joilla tuetaan julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvät riskit vaikuttavat suurilta.

(10)

Espanjan keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksellä on ollut keskeinen merkitys monivuotisen julkisen talouden suunnittelun edistämiselle, ja tulokset ovat kaiken kaikkiaan hyvät. Talouskriisi on kuitenkin koetellut tätä kehystä, ja on käynyt ilmi, että julkisen talouden vakautta ja finanssipolitiikan ennaltaehkäisevää puolta on tarpeen lujittaa. Tämä tehostuisi, jos käyttöön otettaisiin menosääntö, joka perustuu keskipitkän aikavälin nimelliseen BKT:n kasvuun EU:n uuden talouden ohjauskehyksen mukaisesti. Espanjan viranomaisten vakausohjelmassa ehdottama sääntö sitoisi automaattisesti keskushallintoa ja aluehallintoja. Hallitus suunnittelee myös pyrkivänsä siihen, että finanssi- ja rahoituspolitiikan neuvostossa päästäisiin yhteisymmärrykseen säännön soveltamisesta itsehallintoalueisiin.

(11)

Ellei uudistusta toteuteta, väestön ikääntymisestä Espanjan julkiseen talouteen todennäköisesti aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset olisivat EU:n keskiarvoa suuremmat. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että eläkemenojen ennustetaan tulevina vuosikymmeninä kasvavan huomattavasti suhteessa BKT:hen. Väestön ikääntyminen johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että eläkeläisten määrä suhteessa työntekijöiden määrään kasvaa merkittävästi. Työmarkkinaosapuolten kanssa sovittu Espanjan hallituksen esitys eläkeuudistukseksi parantaa julkisen talouden kestävyyttä merkittävästi ja lisää työmarkkinoille osallistumisen kannustimia. Uudistukselle on kuitenkin vielä saatava parlamentin hyväksyntä, ja siihen saatetaan tehdä vielä vähäisiä muutoksia.

(12)

Espanja on toteuttanut merkittäviä toimia pankkijärjestelmänsä lujittamiseksi kohdistamalla sille julkista tukea ja ryhtymällä toimenpiteisiin, joilla uudistetaan säästöpankkien rakennetta, vahvistetaan pankkien vakavaraisuutta ja parannetaan niiden taseiden läpinäkyvyyttä. Pankkisektorilla on tapahtunut huomattavaa vakautumista tämän seurauksena, mikä koskee erityisesti säästöpankkeja, joiden osalta on havaittavissa myönteistä kehitystä niiden keskimääräisen koon, liiallisen konttori- ja työntekijämäärän vähentymisen, taseiden vahvistumisen, pääomasijoitusten sekä tehokkuuden ja kannattavuuden parantumisen kannalta. Äskettäin annetulla lainsäädännöllä on puututtu ongelmiin, jotka aiheutuvat paikallisviranomaisten roolista säästöpankkien hallinnossa, sillä useimmat niistä siirtävät varansa ja vastuunsa liikepankeille. Espanjan hallitus on sitoutunut saattamaan rakenneuudistusprosessin pääosan päätökseen syyskuun 2011 loppuun mennessä. Stressitestien seuraavan kierroksen kattavuus tulee jälleen olemaan yksi laajimmista EU:ssa.

(13)

Espanjassa käynnissä olevaa työmarkkinauudistusta on tarpeen täydentää muuttamalla nykyistä tehotonta kollektiivista palkkaneuvottelujärjestelmää perinpohjaisesti. Maakunnallisten ja toimialakohtaisten sopimusten vallitseva asema jättää vain vähän tilaa yritystason neuvotteluille. Työehtosopimusten automaattinen jatkaminen, uusimatta jätettyjen sopimusten voimassaoloaika sekä inflaation perusteella jälkikäteen sovellettavien indeksointilausekkeiden käyttö edistävät palkkarakenteiden jäykkyyttä ja estävät palkkajouston, jota tarvittaisiin talouden sopeutumisen nopeuttamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi. Espanjan hallitus on pyytänyt työmarkkinaosapuolia sopimaan kollektiivisen neuvottelujärjestelmän uudistuksesta kevään 2011 aikana. Koska sopimukseen ei päästy, hallitus hyväksyi 10 päivänä kesäkuuta kuninkaan asetuksen, joka on tullut välittömästi voimaan mutta joka parlamentin on vielä hyväksyttävä.

(14)

Hyvin laajan työttömyyden vuoksi Espanjassa käynnistettiin työmarkkinauudistus syyskuussa 2010 annetulla lailla. Lain tavoitteena on vähentää työmarkkinoiden kaksijakoisuutta ja nuorisotyöttömyyttä, parantaa heikommassa asemassa olevien väestöryhmien työllistettävyyttä, lisätä yritystason joustoa ja parantaa työnvälityksen tehokkuutta työmarkkinoilla. Helmikuussa 2010 hyväksyttiin aktiivisen työmarkkinapolitiikan uudistus, johon sisältyy myös toimenpiteitä työllisyyspalvelujen neuvonta- ja ohjaustehtävien vahvistamiseksi ja niiden koordinoimiseksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida täysin, onko uudistus riittävä työmarkkinoiden lohkoutumisen vähentämiseksi sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden supistamiseksi, sillä joitakin toimenpiteistä ei ole vielä toteutettu. Espanjan hallitus on sitoutunut toteuttamaan lisätoimia lokakuuhun 2011 mennessä.

(15)

Espanjan hinta- ja kustannuskilpailukyky ovat heikentyneet, joskin sen osuus vientimarkkinoilla on suhteellisen hyvä, ja tämä osuus on vahvistunut talouskriisin aikana ja sen jälkeen. Muuta euroaluetta nopeampi palkkojen nousu ja alhaisempi tuotannon kasvu sekä puuttuva kilpailu eräillä tuotemarkkinoilla ovat osaltaan johtaneet jatkuvasti korkeampaan inflaatioon Espanjassa. Kilpailukykyä voitaisiin parantaa etsimällä mahdollisuuksia lisätä verotuksen tehokkuutta. Edelleen vahvistuva kilpailu tuotemarkkinoilla ja kollektiivisen neuvottelujärjestelmän uudistaminen sen varmistamiseksi, että palkkojen nousu heijastaa paremmin tuottavuuden kehitystä yritystasolla, auttavat lisäämään kilpailukykyä.

(16)

Koulunkäynnin keskeyttämisen yleisyys Espanjassa (31,2 prosenttia vuonna 2009) on erityisen huolestuttavaa, sillä se heikentää ammattitaitoisen työvoiman määrää, vaikuttaa kyseisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksiin ja supistaa mahdollista kasvua. Kestävää taloutta koskeva laki, joka hyväksyttiin 15 päivänä helmikuuta 2011, sisältää toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä inhimillisen pääoman laatua ja määrää yleisellä koulutuksella ja ammattikoulutuksella. On kuitenkin epävarmaa, miten tehokkaasti näillä uusilla toimenpiteillä pystytään vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantamaan ammattikoulutusta, ja myös toimenpiteiden toteutus kaikilla hallinnon tasoilla saattaa osoittautua vaikeaksi.

(17)

Espanja on merkittävästi edistynyt kilpailuedellytysten parantamisessa tuote- ja palvelumarkkinoilla, ja näin puuttunut yhteen tuottavuuden hitaan kasvun syistä. Palveludirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on edistynyt Espanjassa hyvin ja se on toteutettu kunnianhimoisesti, mutta asiantuntijapalvelujen avaamista on tarpeen jatkaa edelleen. Kestävää taloutta koskevaan lakiin sisältyy laaja kirjo toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan liiketoimintaympäristöä, lujittamaan kilpailua ja edistämään ympäristön kestävyyttä. Tehokas täytäntöönpano edellyttää lisää ponnisteluja kaikilla hallinnon tasoilla ja asianmukaista koordinointia.

(18)

Espanja on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Julkisen talouden alalla Espanja sitoutuu laatimaan menosäännön julkisen talouden vakauden ja sen myötä kestävyyden parantamiseksi. Tukeakseen rahoitusjärjestelmän vakautta Espanja sitoutui saattamaan rahoitusalan rakenneuudistuksen päätökseen 30 päivään syyskuuta mennessä. Työllisyyden alalla toteutettavat toimenpiteet kohdistuvat ennen kaikkea aktiivista työmarkkinapolitiikkaa koskevien säädösten ja ammattikoulutuksen alan säännösten täytäntöönpanoon sekä epäviralliseen työhön puuttumiseen. Kilpailukykyyn liittyvät toimenpiteet kohdistuvat ennen kaikkea kollektiivisen neuvottelujärjestelmän uudistamiseen, säänneltyihin ammatteihin, kilpailukykyä käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustamiseen sekä konkurssilainsäädännön uudistamiseen. Edellä mainitut sitoumukset koskevat sopimuksen kaikkia neljää osa-aluetta. Ne tuovat käynnissä olevalle uudistusohjelmalle jatkuvuutta, sillä niiden myötä tiettyjen uudistusten toteuttamiselle määritetään sitovat määräajat sekä varmistetaan jo toteutettujen uudistusten täysimääräinen täytäntöönpano. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(19)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Espanjan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta ja lisäksi arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa EU:ssa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämä huomioon ottaen komissio katsoo, että Espanjan hallituksen laatimat julkisen talouden vakauttamissuunnitelmat vastaavat edellytettyjä tavoitteita, mutta että joitakin riskejä on edelleen olemassa. Julkisten menojen kasvu olisi pidettävä BKT:n keskipitkän aikavälin kasvua alhaisempana ja eläkeuudistus on hyväksyttävä. Jatkotoimet vuosina 2011 ja 2012 olisi kohdistettava ennen kaikkea rahoitusjärjestelmän vakaudesta huolehtimiseen (säästöpankkien rakenneuudistuksen ja vakauttamisen loppuunsaattamisella) ja kotimaisten kasvulähteiden lujittamiseen; tämä olisi toteutettava puuttumalla tämänhetkiseen työttömyysaaltoon erityisesti uudistamalla kollektiivisia neuvotteluja ja jatkamalla työmarkkinoiden käynnissä olevien uudistusten toteuttamista samalla seuraten ja arvioiden tarkasti niiden tehokkuutta. Palvelusektoria, elinkeinoja ja ammatteja olisi avattava kilpailulle suuremmassa määrin, ja yritysten hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä.

(20)

Neuvosto on tutkinut Espanjan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä kesäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen, ja neuvoston lausunto (3) esitetään alla erityisesti 1 suosituksessa. Neuvosto on tutkinut Espanjan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

toteuttaa julkisen talouden strategiaa vuosina 2011 ja 2012 sekä korjaa liiallisen alijäämän vuonna 2013 neuvoston liiaallista alijäämää koskevan menettelyn nojalla antaman suosituksen mukaisesti varmistamalla alijäämätavoitteiden saavuttamisen kaikilla hallinnon tasoilla, myös soveltamalla alueellisia viranomaisia koskevia voimassa olevia alijäämän ja julkisen velan hallintamekanismeja tiukasti; ryhtyy lisätoimenpiteisiin, elleivät julkisen talouden kehitys ja talouskehitys toteudu odotetulla tavalla; hyödyntää kaikki tilaisuudet, mukaan lukien taloudellisen tilanteen parantumisen myötä tarjoutuvat tilaisuudet, alijäämän supistamisen nopeuttamiseksi; esittää vuosia 2013 ja 2014 koskevien tavoitteiden tueksi konkreettisia toimenpiteitä, joiden olisi johdettava julkisen talouden korkea velkasuhde laskusuuntaan ja taattava riittävä edistyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta; pitää julkisten menojen kasvun BKT:n keskipitkän aikavälin kasvua alhaisempana ottamalla suunnitelmien mukaisesti käyttöön kaikkia hallinnon tasoja koskevan sitovan menosäännön; parantaa edelleen tietojen antamista alue- ja paikallishallintojen talousarvioista ja niiden toteuttamisesta;

2.

hyväksyy ehdotetun eläkeuudistuksen, jolla lakisääteistä eläkeikää nostetaan ja eläkkeiden laskemisessa käytettävien työvuosien määrää lisätään suunnitelmien mukaisesti; tarkastelee säännöllisesti uudelleen eläkejärjestelmän tekijöitä suhteessa elinajanodotteen muutoksiin suunnitelmien mukaisesti ja kehittää lisätoimenpiteitä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien parantamiseksi ikääntyneiden työntekijöiden osalta;

3.

seuraa tarkasti käynnissä olevaa rahoitusalan rakennemuutosta erityisesti säästöpankkien osalta, jotta se saataisiin suunnitelmien mukaisesti päätökseen 30 päivään syyskuuta 2011 mennessä;

4.

tutkii mahdollisuuksia parantaa verotusjärjestelmän tehokkuutta, esimerkiksi siirtymällä työn verottamisesta kulutus- ja ympäristöveroihin varmistaen samalla valtiontalouden vakauttamissuunnitelmien toteutumisen;

5.

työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen ja kansallisen käytännön mukaisesti hyväksyy ja toteuttaa kollektiivisen neuvottelujärjestelmän ja palkkojen indeksointijärjestelmän kattavan uudistuksen, jolla huolehditaan siitä, että palkkojen kasvu vastaa paremmin tuottavuuden kehitystä sekä paikallisia ja yritystason olosuhteita, ja jolla yrityksille myönnetään riittävästi joustoa, jotta ne voivat sisäisesti mukauttaa työehtoja ja -oloja taloudellisen ympäristön muutoksiin;

6.

arvioi vuoden 2011 loppuun mennessä syyskuussa 2010 toteutettujen työmarkkinauudistusten ja helmikuussa 2011 toteutetun aktiivisen työmarkkinapolitiikan uudistuksen vaikutuksia, ja täydentää arviota tarvittaessa ehdotuksilla, jotka koskevat työmarkkinoiden lohkoutumisen vähentämiseen ja nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen tähtääviä lisäuudistuksia; huolehtii siitä, että seurataan tarkasti kansallisessa uudistusohjelmassa esitettyjen, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen (muun muassa ennalta ehkäisevillä toimintalinjoilla) tähtäävien toimenpiteiden tehokkuutta, ja helpottaa siirtymistä ammatilliseen koulutukseen;

7.

jatkaa asiantuntijapalvelujen avaamista ja hyväksyy suunnitellun lainsäädännön, jolla on tarkoitus uudistaa sääntelykehys ja poistaa tämänhetkisiä kilpailun, tehokkuuden ja innovoinnin rajoituksia; panee kaikilla hallintotasoilla täytäntöön kestävää taloutta koskevan lain, erityisesti toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan liiketoimintaympäristöä ja lisäämään kilpailua tuote- ja palvelumarkkinoilla; ja parantaa aluehallintojen ja kansallisen keskushallinnon välistä koordinointia yritysten hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi.

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/5

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen. Strategia keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Tšekki toimitti vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011 ja vuosia 2011–2014 koskevan tarkistetun lähentymisohjelmansa 5 päivänä toukokuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(6)

Tšekin kaupan avoimuuden vuoksi maailmanlaajuinen finanssikriisi heikensi tuntuvasti BKT:n kasvua ja pahensi työttömyyttä maassa. Reaalinen BKT supistui 4,1 prosenttia vuonna 2009, koska vienti ja kotimaiset investoinnit supistuivat. Työttömyysaste kasvoi huomattavasti, sillä vuonna 2008 se oli 4,4 prosenttia ja 7,3 prosenttia vuonna 2010. Työllisyysaste puolestaan heikkeni 2 prosenttiyksiköllä vuodesta 2008 vuoteen 2010. Tšekin suuri avoimuus kansainväliselle kaupalle ja sen tärkeimpien kauppakumppanien nopea elpyminen ovat kuitenkin myös helpottaneet reaalisen BKT:n kasvun palautumista 2,3 prosenttiin vuonna 2010, ja nämä tekijät helpottavat edelleen kohtuullista elpymistä.

(7)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin perusteella, että lähentymisohjelman perustana olevat makrotalouden oletukset ovat kahden ensimmäisen ohjelmavuoden osalta uskottavia ja sen jälkeen suotuisia, kun niitä arvioidaan tuotannon kasvumahdollisuuksia koskevat ja komission yhteisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti laatimat keskipitkän aikavälin ennusteet huomioiden. Lähentymisohjelma perustuu vuoden 2012 osalta alempaan kasvuennusteeseen kuin komission yksiköiden kevään 2011 talousennuste. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että todelliset julkiset kulutusmenot supistuvat edelleen tasaisesti, mitä ei ole otettu huomioon vuotta 2012 koskevassa komission ennusteessa, joka perustuu oletukseen, jonka mukaan politiikka säilyy ennallaan. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja edelleen 1,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Suunniteltu vakauttaminen perustuu lähinnä menojen hillitsemiseen. Ehdotetut toimenpiteet ovat jokseenkin riittävät, jotta tavoitteeseen päästään neuvoston suosittamalla tavalla vuonna 2013, mutta siihen, miten lähentymisohjelmassa esitetyt toimenpiteet vaikuttavat talouden toteutumaan, liittyy kuitenkin riskejä. Lisäksi tavoitteiden saavuttaminen lähentymisohjelman loppuvuosina näyttää perustuvan suotuisiin suhdanneoloihin ja julkisen hallinnon jatkuvaan tehostamiseen, mitä voi olla yhä vaikeampi toteuttaa käytännössä. Keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoite oletetaan saavutettavan lähentymisohjelmakauden jälkeen. Keskimääräiset vuotuiset julkisen talouden toimet ovat hieman alle 1 prosentin BKT:sta vuosina 2011–2013 neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 liiallisen alijäämän menettelyn puitteissa antaman suosituksen mukaisesti.

(8)

Lähentymisohjelmassa asetetaan selkeä tavoite alentaa julkisen talouden alijäämä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2013 mennessä. Haasteena on varmistaa, että toimenpiteet, joiden avulla alijäämää saadaan supistettua vuosina 2011–2013 ja myös seuraavina vuosina, eivät vaaranna pitkän aikavälin kasvua. Tätä varten on erityisesti turvattava koulutusmenot ja julkiset T&K-menot sekä varmistettava, että niillä taataan riittävä puskuri väestönkehityksestä johtuvalle menojen kasvulle.

(9)

Julkisen talouden vakauttamisstrategiaan sisältyy toimenpiteitä, jotka vaikuttavat alv-tuloihin: alempaa alv-astetta on tarkoitus korottaa vuosina 2012 ja 2013 mutta korkeampaa sen sijaan alentaa vuonna 2013. Hallitus aikoo myös vuodesta 2013 alkaen lisätä arvonlisäverovelvollisten yritysten lukumäärää. Lähentymisohjelman mukaan verotulojen pitäisi näiden muutosten seurauksena kasvaa 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja edelleen 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Lisäksi näyttää olevan edellytyksiä lisätä välillisistä veroista saatavia tuloja, jotka olivat 11,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010, kun EU:n keskiarvo oli 13,4 prosenttia. Näin olisi mahdollista siirtää verorasitusta pois työn verotuksesta. Lisäksi todellisten alv-tulojen ja teoreettisen arvonlisäverovelvollisuuden välisen erotuksen arvioidaan olevan huomattavasti yli EU:n keskiarvon, mikä edellyttää toimenpiteitä verosäännösten noudattamisen parantamiseksi. Tšekki on tässä tarkoituksessa ottanut vuonna 2011 käyttöön uusia toimenpiteitä, joidan tarkoituksena on puuttua alv-petoksiin ja vähentää veronkiertoa.

(10)

Eläkejärjestelmän uudistaminen on tärkeä kysymys, sillä väestön ikääntymisen vaikutukset julkiseen talouteen arvioidaan selvästi EU:n keskiarvoa suuremmiksi. Hallitus on esittänyt kaksi ehdotuspakettia. Parlamentti hyväksynee ensimmäisen paketin syyskuuhun 2011 mennessä. Se koskee julkista jakojärjestelmäpilaria, joka on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Paketti käsittää muun muassa lakisääteisen eläkeiän korottamisen siten, että se on sekä naisille että miehille, jotka ovat syntyneet vuonna 1975, 66 vuotta 8 kuukautta vuonna 2041. Kutakin seuraavaa ikäluokkaa kohden eläkeikä nousee 2 kuukaudella, ilman ennalta määrättyä ylärajaa. Nämä parametrien muutokset voivat osaltaan korjata julkisen talouden kestävyysongelmaa jossain määrin, mutta ne eivät välttämättä ole riittävä vastaus väestön ikääntymisestä johtuviin haasteisiin. Toinen paketti, jota hallitus ei ole vielä hyväksynyt, muodostuisi vuonna 2013 käyttöön otettavasta toisesta vapaaehtoisesta yksityisestä pilarista. Tarkoituksena on lisätä eläketulojen monipuolisuutta ja tukea niiden riittävyyttä tulevaisuudessa edistämällä yksityisten säästöjen muodostumista. Pilari ei kuitenkaan ehdotetussa muodossaan juuri kannusta järjestelmään liittymistä, vaan saattaa itse asiassa lisätä edellä kuvattuja pitkän aikavälin paineita. Tällaisten eläkejärjestelmien toimintakustannuksia on niin ikään analysoitava huolellisesti, ja ne on järjestelmän tehokkuuden takaamiseksi pidettävä mahdollisimman alhaisina.

(11)

Työmarkkinoita pidetään kohtuullisen joustavina, eikä niillä ollut näkyvissä merkkejä suuremmista häiriöistä ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä. Eräät rakenteelliset heikkoudet ovat kuitenkin ilmeisiä. Keskeisen haasteen muodostavat äitiyslomalta työmarkkinoille palaavia naisia kohtaavat vaikeudet. Ongelman merkitystä lisäävät sen laajat taloudelliset oheisvaikutukset: pidemmät jaksot työelämän ulkopuolella, suuri sukupuolten välinen työllisyyskuilu ja hyvin suuri sukupuolten välinen palkkakuilu. Varhainen työhönpaluu on edelleen vaikeaa, vaikka hallitus on pyrkinyt antamaan vanhemmille enemmän valinnanvaraa vanhempainloman pituuden suhteen. Ongelma johtuu osittain siitä, että yritykset eivät ole kovin halukkaita tarjoamaan osa-aikaisia työsopimuksia, joita pienten lasten vanhempina olevat työntekijät usein hyödyntävät muissa jäsenvaltioissa ja osittain kohtuuhintaisten päivähoitopaikkojen rajoitetusta saatavuudesta. Kansallisessa uudistusohjelmassa on tuotu esiin joukko käytännön toimenpiteitä, joilla päivähoidon saatavuutta lisätään, myös alle kolmivuotiaiden lasten osalta.

(12)

Vaikka kokonaistyöttömyyden aste ja pitkäaikaistyöttömyyden aste ovat selvästi alle EU:n keskiarvon, jälkimmäinen on kasvanut kriisin johdosta erityisesti 20–29-vuotiaiden keskuudessa. Alhaisen koulutustason omaavilla ja muilla matalapalkkaisilla työntekijöillä on huomattavia vaikeuksia löytää työpaikka. Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan olisi ohjattava enemmän rahoitusta ja aktiiviseen osallistamiseen tähtääviin toimenpiteisiin osallistuvien osuutta olisi kasvatettava ja nämä toimenpiteet olisi kohdennettava paremmin.

(13)

Liiketoimintaympäristöä hankaloittavaan julkishallinnon tehottomuuteen voitaisiin puuttua panemalla voimassa olevat strategiat kattavasti täytäntöön. Hallitus käynnisti vuonna 2007 parempaa sääntelyä koskevan kampanjan ja korruptiontorjuntastrategian vuosiksi 2011–2012. Niihin sisältyvät toimenpiteet ovat tärkeitä, jotta voidaan parantaa Tšekin lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen laatua, joka kansainvälisten tutkimusten perusteella on EU:n keskiarvon alapuolella, ja vahvistaa yritysten luottamusta. Eräs haaste on julkishallinnon vakauttaminen, sillä toistuvat ja laajamittaiset uudelleenjärjestelyt heikentävät sen tehokkuutta. Tätä varten olisi tärkeää saada hyväksytyksi valtion virkamiehiä koskeva laki, jota on toistuvasti lykätty. Hallitus on äskettäin hyväksynyt toimenpiteitä, jotka lisäävät julkisten hankintamenettelyjen avoimuutta. Eräs sääntelykehyksen osatekijä, nimittäin tietynlaiset yrityksen osakkeet, joiden avulla varallisuutta voidaan siirtää täysin nimettömästi, vaatii kuitenkin edelleen huomiota.

(14)

Kriisin odotetaan vaikuttaneen potentiaaliseen kasvuun negatiivisesti. Inhimillisen pääoman kehittäminen on tärkeää, vaikka suuri osa nuorisosta on kirjoilla yliopistoissa, ja sitä haittaa koulutuksen puutteellinen laatu, mikä ilmenee Tšekin korkea-asteen oppilaitosten kansainvälisissä laatuarvioissa saamista huonoista arvosanoista. Lisäksi opiskelijaa kohti käytetyt menot kuuluvat vertailukelpoisina hintoina ilmaistuina jäsenvaltioiden alimpaan neljännekseen. Erityisen niukasti varoja käytetään perusasteen koulutukseen. Kansallisessa uudistusohjelmassa ehdotetaan toteutettavaksi kaikkia koulutusasteita koskevia toimenpiteitä. Korkea-asteen koulutuksen laaja-alaista uudistusta on valmisteltu jo vuosia. Laadukkaan ja tehokkaan korkea-asteen koulutuksen turvaaminen on tärkeää kilpailu- ja innovaatiokyvyn kannalta.

(15)

Komissio on arvioinut Tšekin lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Tšekin kestävän finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämä huomioiden komissio katsoo, että päähuomio olisi pidettävä julkisen talouden vakauttamisessa samalla kun suojataan kasvua edistäviä menoja. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys riippuu suurelta osin siitä, saadaanko tarpeellinen eläkejärjestelmän uudistus nyt toteutettua. On erityisen tärkeää lisätä erityisesti naisten osallistumista työmarkkinoille ja tarjota pitkäaikaistyöttömille työllistymismahdollisuuksia. Kilpailukyvyn kannalta on myös ratkaisevan tärkeää toteuttaa toimenpiteitä, joilla parannetaan edelleen julkisten palvelujen laatua ja sääntelykehystä sekä korkea-asteen koulutuksen laatua.

(16)

Neuvosto on tutkinut Tšekin tarkistetun vuoden 2011 lähentymisohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on otettu erityisesti huomioon jäljempänä 1 ja 2 kohdassa esitetyissä suosituksissa. Neuvosto on tutkinut Tšekin kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

panee täytäntöön kaavaillun vakautuksen vuonna 2011 ja toteuttaa pysyviä tasapainottavia toimenpiteitä siltä varalta, että tulot supistuvat tai menoissa lipsutaan; hyväksyy finanssipoliittisia toimenpiteitä vuotta 2012 koskevan lähentymisohjelman mukaisesti ja tukee vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden saavuttamista kohdennetummin toimenpitein; välttää tämä huomioiden kasvua edistävien menojen leikkaamista, parantaa julkisten investointien tehokkuutta ja jatkaa ponnisteluja, jotta voidaan hyödyntää käytettävissä olevaa liikkumavaraa välillisten verotulojen lisäämiseen, jotta voidaan siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta, parantaa verosäännösten noudattamista ja vähentää veronkiertoa; huolehtia liiallista alijäämää koskevien neuvoston suositusten mukaisesti keskimääräisestä julkisen talouden tasapainottamisesta 1 prosentilla BKT:sta, millä voidaan saavuttaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn määräajan saavuttaminen riittävän hyvin vuonna 2013;

2.

toteuttaa suunnitellun kattavan eläkeuudistuksen, jotta voidaan parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja varmistaa eläkkeiden riittävyys tulevaisuudessa; lisäponnisteluja olisi kohdistettava julkisen pilarin lisämuutoksiin, jottei järjestelmä olisi tulevaisuudessa syynä julkisen talouden epätasapainoon, sekä yksityisen säästämisen kehittämiseen; jotta todellista eläkkeellesiirtymisikää voidaan nostaa, voitaisiin harkita toimenpiteitä, kuten lakisääteisen eläkkeellesiirtymisiän ja ja odotettavissa olevan eliniän kytkemistä toisiinsa; varmistaa, että kaavailtuun rahastoitavaan järjestelmään osallistutaan laajalti ja että se on suunniteltu niin, että hallinnolliset kulut ovat selkeitä ja alhaisia;

3.

edistää työmarkkinoille osallistumista vähentämällä pienten lasten vanhempien esteitä palata työelämään siten, että lisätään kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen tarjontaa ja saatavuutta; lisää joustavampien työjärjestelyjen, kuten osa-aikatyön, houkuttelevuutta ja tarjontaa;

4.

parantaa julkisten työvoimapalvelujen tehokkuutta, jotta voidaan edistää ammatillisen koulutuksen, työnvälityspalvelujen ja yksilöllisten palvelujen laatua ja tehokkuutta sitomalla ohjelmien rahoitus niiden tuloksiin; ulottaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa yksilölliset koulutusohjelmat koskemaan iäkkäämpiä työntekijöitä, nuoria, matalan taitotason työntekijöitä sekä muita haavoittuvia ryhmiä koskeviksi;

5.

toteuttaa tarvittavat toimenpiteet julkisten palvelujen laadun parantamiseksi aloilla, jotka ovat keskeisiä liiketoimintaympäristön kannalta; tässä yhteydessä nopeuttaa korruptiontorjuntastrategian täytäntöönpanoa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti, hyväksyy valtion virkamiehiä koskevan lain, jotta voidaan edistää julkishallinnon vakautta ja tehokkuutta, ja toteuttaa toimenpiteitä nimetöntä osakkeenomistusta koskevan kysymyksen käsittelemiseksi;

6.

perustaa korkea-asteen oppilaitosten laatuarviointia varten avoimen järjestelmän ja sitoo sen oppilaitosten rahoitukseen, jotta voidaan parantaa korkea-asteen koulutuksen suorituskykyä.

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/9

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinniin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020-strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Saksa toimitti vuosia 2011–2015 koskevan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa 27 päivänä huhtikuuta 2011 sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 7 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Saksan talous oli kriisin alkaessa suhteellisen vakaa. Maailmankaupan taantuma kuitenkin johti vuonna 2009 viennin ja investointien romahtamiseen niin, että kokonaistuotanto supistui ennennäkemättömät 4,7 prosenttia. Työttömyys on kuitenkin pienen nousun jälkeen taas laskenut vuoden 2009 loppupuolelta alkaen. Työmarkkinoiden joustavuus on tulosta aikaisempien, työajan lyhentämistä helpottavien uudistusten edullisista vaikutuksista ja lyhennetyn työajan tukemisesta. Talous on lähtenyt taantuman jälkeen voimakkaaseen nousuun, ja vuonna 2010 kokonaistuotanto kasvoi 3,6 prosenttia. Vienti on pitkälti palautunut ennalleen vuonna 2009 koetun merkittävän vähenemisen jälkeen ja edistänyt laaja-alaisempaa elpymistä, mikä johtaa myös vaihtotaseen ylijäämän pienenemiseen. Talouden kilpailukyky on parantunut edelleen useimpiin muihin euroalueen jäsenvaltioihin nähden. Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni vuonna 2009 tasapainosta 3 prosenttia alijäämäiseksi suhteessa BKT:hen. Tämä johtui talouden laskusuhdannetta torjuvista täysimääräisesti toimivista automaattisista vakauttajista ja harkinnanvaraisista toimenpiteistä. Talouden elpyminen auttoi supistamaan alijäämää vuonna 2010 (3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, huolimatta mittavista finanssipoliittisista elvytystoimista ja rahoitusmarkkinoiden tukitoimenpiteistä.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että vakausohjelman taustalla oleva makrotalouden skenaario vuodeksi 2011 on varovainen mutta sitä seuraavien vuosien osalta realistinen, myös jos sitä arvioidaan komission kevään 2011 talousennusteiden perusteella. Vakausohjelmassa ennustetaan kokonaistuotannon kasvavan 2,3 prosenttia vuonna 2011, kunnes kasvu hidastuu 1,8 prosenttiin vuonna 2012 ja keskimäärin 1,5 prosenttiin vuosina 2013–2015. Vakausohjelmassa aiotaan saattaa alijäämä alle viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, jo vuonna 2011 eli kaksi vuotta ennen neuvoston asettamaa määräaikaa ja edistyä edelleen niin, että keskipitkän aikavälin tavoite – rakenteellinen alijäämä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen – saavutetaan vuonna 2014. Sen jälkeen, kun liiallinen alijäämä on odotetusti korjattu, sopeutusvauhti kohti vakausohjelman mukaista keskipitkän aikavälin tavoitetta laskee alle BKT:hen suhteutetun 0,5 prosentin viitearvon vuosina 2013 ja 2014. Julkisen talouden velka kasvoi suhteessa BKT:hen lähes 10 prosenttiyksikköä vuonna 2010 (3), mutta sen ennustetaan alkavan vähentyä vuonna 2011 niin, että vuonna 2015 se olisi 75,5 prosenttia suhteessa BKT:hen eli edelleen perussopimuksen viitearvon yläpuolella. Julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa vuonna 2011, mutta sen jälkeen toteutuma voi olla odotettua heikompi, sillä jotkut säästöt eivät ehkä toteudu suunnitelulla tavalla. Joistakin toimenpiteistä keskustellaan edelleen (esim. energiaverot ja pääomasiirtoihin kohdistuvat verot) ja joitakin toimenpiteitä on vielä määrittämättä (esim. julkishallinon tehokkuuden parantaminen). Uusia rahoitusmarkkinoiden tukitoimenpiteitä ei voida myöskään poissulkea. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvät riskit näyttävät olevan keskisuuria.

(9)

Koska äskettäisessä terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksessa otettiin käyttöön toimenpiteitä menojen kasvun hillitsemiseksi lähinnä vuosina 2011 ja 2012, lisätoimet julkisen terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menojen tehostamiseksi tukisivat suunniteltua vakautusuraa. Samalla pitkälti kasvua tukevan vakautusuran ylläpitäminen, myös varmistamalla riittävät koulutusmenot, auttaisi vahvistamaan pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

(10)

Vaikka Saksan finanssipoliittista kehystä onkin huomattavasti vahvistettu ottamalla käyttöön perustuslakiin sisältyvä talousarviosääntö sekä luomalla vakausneuvosto ja ennakkovaroitusjärjestelmä julkisen talouden vaikeuksien ehkäisemiseksi, talousarviosääntö on kuitenkin vielä pantava kaikilta osin täytäntöön osavaltiotasolla. Lisäksi siihen liittyvän seuranta- ja seuraamusmekanismin vahvistaminen entisestään lisäisi julkisen talouden uskottavuutta kokonaisuudessaan.

(11)

Kriisi paljasti pankkisektorilla vakavia heikkouksia. Raskaat tappiot ja arvonalennukset kansainvälisistä sijoituksista subprime-lainoihin ja strukturoituihin omaisuuseriin heikensivät joidenkin pankkien pääomapohjaa ja johtivat siihen, että tarvittiin merkittävää valtion väliintuloa. Kriisi toi esiin myös joidenkin Landesbank-pankkien heikkoudet. Nämä pankit olivat jo ennen kriisiä kärsineet tehokkaiden riskinhallintarakenteiden ja elinkelpoisen liiketoimintamallin puutteesta. Pankkisektorin uudistamisen jatkaminen, johon kuuluu elinkelpoista ja riittävästi rahoitettua liiketoimintamallia kaipaavien Landesbank-pankkien rakenneuudistus sekä sääntely- ja valvontakehyksen vahvistaminen, auttaisi säilyttämään rahoitussektorin vakauden ja myös varmistamaan kotimaisten säästöjen tehokkaamman kohdentamisen, jolla voitaisiin tukea kysyntää ja investointeja.

(12)

Saksan talouden kasvupotentiaali ja rakenteellinen kilpailukyky riippuvat suuressa määrin hyvin koulutetusta, ammattitaitoisesta työvoimasta. Työvoimapula saattaa kuitenkin kärjistyä väestönkehityksen seurauksena. Tämä korostaa, miten tärkeää on hyödyntää työvoimapotentiaali kaikilta osin poistamalla esteet tiettyjen ryhmien (vanhempien työntekijöiden, naisten, vähän koulutettujen ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten) osallistumiselta työmarkkinoille ja kehittämällä edelleen inhimillistä pääomaa. Erityisesti pieni- ja keskituloisten osalta leveänä pysyttelevän verokiilan kaventaminen kannustaisi työhön, kun suurempi palkka lisäisi käytettävissä olevia tuloja ja kotimaista kysyntää suuremmassa määrin. Avioparien yhteisestä tuloverotuksesta johtuvaa toisen työssä käyvän puolison korkea tuloveron marginaaliveroprosentti ei edistä työvoiman tarjontaa. Erityinen puolisoiden verotukseen sovellettava menettely (Faktorverfahren), joka otettiin käyttöön vuonna 2009, mahdollistaa sen, että henkilökohtainen kuukausittainen verotaakka vastaa kunkin yksityishenkilön henkilökohtaista tuloa, sekä sen, että kokonaisvuositulon verotus säilyy ennallaan. Tämän uudistuksen vaikutuksia työmarkkinoille osallistumiseen olisi seurattava. Tässä yhteydessä lisätoimenpiteet niiden tekijöiden vähentämiseksi, jotka mahdollisesti edelleen heikentävät hakeutumista työhön, saattavat olla tarpeen. Päivähoitopaikkojen lisääminen entisestään auttaisi myös parantamaan erityisesti naisten edelleen alhaista kokoaikaista osallistumista työmarkkinoille. Lisäksi ammatillisen koulutuksen saaneiden määrän kasvattaminen voisi parantaa vähän koulutettujen työntekijöiden mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

(13)

Saksa on äskettäin tehnyt kauaskantoisia päätöksiä tulevista energialähteistään. Energiakonseptin täytäntöönpano merkitsee energian tuotannon perusteellista muutosta, ja se vaikuttaa energian hintoihin ja talouden kilpailukykyyn keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Siksi energiakonseptia toteutettaessa olisi pidettävä keskeisenä ohjaavana periaatteena kustannustehokkuutta, joka perustuu tehokkaaseen energian kulutukseen, kustannustehokkaisiin tukijärjestelmiin ja riittäviin uusiutuvan energian sähköverkkoihin sekä kilpailukykyisiin energiamarkkinoihin.

(14)

Kilpailun lisääminen palvelusektorilla lisäisi tuottavuutta ja tukisi kotimaista kysyntää. Palvelusektorin dynaamisempi kasvu voisi myös osaltaan laajentaa kysynnän ja tarjonnan kasvupohjaa Saksassa. Huolimatta siitä, että viime vuosina on palveludirektiivin täytäntöönpanon myötä edistytty huomattavasti, näyttää siltä, että edelleen olisi syytä poistaa esteitä yritysten markkinoille tulolta ja sieltä poistumiselta muun muassa jatkamalla lisenssi- ja lupajärjestelmän yksinkertaistamista ja eräiden asiantuntijapalvelujen tarjoamista (esim. insinöörit, arkkitehdit, farmaseutit ja lakimiehet) koskevan sääntelyn yksinkertaistamista. Eräiden käsityöammattien sääntelyn perusteita ja riittävyyttä voitaisiin tarkastella. Verkkotoimialoista erityisesti kilpailua rautatiesektorilla voidaan parantaa. Liittovaltion verkkoviraston (Bundesnetzagentur) valvovan roolin vahvistaminen ja myynti- ja lippuinfrastruktuurin avaaminen kilpailijoille lisäisi kilpailua lyhyellä aikavälillä.

(15)

Lisäuudistukset koulutusjärjestelmään pääsyn ja koulutusjärjestelmän laadun parantamiseksi on keskeinen tekijä, jolla varmistetaan asianmukaisesti koulutetun työvoiman tarjonta myös väestönkehityksen huomioon ottaen. Erityisesti keskiasteen ja korkea-asteen matemaattisen, luonnontieteellisen ja teknisen koulutuksen omaavasta työvoimasta on ennustettu tulevan pulaa. Nuorten koulutustaso on Saksassa EU:n keskiarvon alapuolella sekä ylemmän keskiasteen että korkea-asteen koulutusta tarkasteltaessa. Esikouluopetuksen ja kokopäiväkoulujen tarjonnan lisääminen ja helpompi siirtyminen koulujärjestelmän eri osien välillä voi parantaa koulutustuloksia.

(16)

Saksa on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Julkisen talouden puolella sitoudutaan korjaamaan liiallinen alijäämä jo vuonna 2011 ja reilusti ylittämään kansallisessa talousarviosäännössä asetetut tavoitteet vuosina 2011 ja 2012. Rahoitusvakautta vahvistaviin toimenpiteisiin kuuluu pääomamarkkinoiden tehokas sääntely ja valvonta. Työllisyystoimenpiteissä keskitytään työmarkkinoille osallistumiseen (aktiivisten työmarkkinavälineiden uudistaminen, ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden kotouttamisen parantaminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen) ja koulutukseen (peruskoulutussopimus). Kilpailukykytoimenpiteissä keskitytään verkkotoimialoihin, energia-alaan ja palvelusektoriin (sähkö- ja kaasualan markkinoiden läpinäkyvyydestä huolehtiva virasto, sähköajoneuvoja koskeva ohjelma ja liikenneinfrastruktuurin lisärahoitus) sekä koulutukseen (tutkijakouluja edistävä huippuosaajahanke ja yliopistosopimuksen rahoitus). Sitoumukset koskevat sopimuksen neljää osa-aluetta. Niissä näkyy vakausohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa hahmoteltu laajempi uudistusohjelma. Sitoumuksissa jätetään kuitenkin useita osa-alueita huomiotta (esim. Landesbank-pankkien rakenneuudistus tai työn verokiila) tai vain vähälle huomiolle (palvelusektorin ja verkkotoimialojen avaaminen suuremmassa määrin kilpailulle). Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(17)

Komissio on arvioinut Saksan vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä sen Euro Plus -sopimuksen nojalla tekemät sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Saksan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän perusteella komissio katsoo, että Saksan julkisen talouden strategia olisi pantava suunnitellulla tavalla täytäntöön pysytellen samalla kasvua tukevalla vakautusuralla. Riittävät rakenteelliset mukautukset keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi olisi varmistettava myös sen jälkeen. Vuosina 2011–2012 toteutettavissa lisätoimissa olisi keskityttävä varmistamaan rahoitusjärjestelmän vakaus (esim. Landesbank-pankkien rakenneuudistuksella) ja vahvistamaan kotimaisia kasvun lähteitä lisäämällä osallistumista työmarkkinoille työhön kohdistuvan verokiilan kaventamisen avulla, parantamalla koulutukseen pääsyä ja koulutuksen laatua ja avaamalla palvelusektori, elinkeinoja ja ammatteja sekä verkkotoimialoja laajemmin kilpailulle.

(18)

Neuvosto on tutkinut Saksan tarkistetun vakausohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (4) on esitetty erityisesti alla olevassa suosituksessa 1. Neuvosto on tutkinut Saksan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

toteuttaa vuodesta 2012 alkavaa julkisen talouden strategiaa suunnitellusti, saattaen näin korkean valtionvelan asteen laskusuunnalle liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä annettujen neuvoston suositusten mukaisesti; varmistaa riittävät rakenteelliset mukautukset keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi sen jälkeen; vie loppuun talousarviosäännön täytäntöönpanon osavaltiotasolla ja vahvistaa edelleen vastaavaa seuranta- ja seuraamusmekanismia; pysyttelee kasvua tukevalla vakautusuralla, erityisesti turvaamalla riittävät koulutusmenot ja parantamalla edelleen terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitoon suunnattavien julkisten menojen tehokkuutta;

2.

puuttuu rahoitussektorin rakenteellisiin heikkouksiin erityisesti toteuttamalla sellaisten Landesbank-pankkien rakenneuudistuksen, joilla ei ole riittävästi rahoitettua elinkelpoista liiketoimintamallia;

3.

edistää osallistumista työmarkkinoille parantamalla yhdenvertaista pääsyä koulutusjärjestelmiin ja toteuttamalla lisätoimenpiteitä vähentääkseen matalapalkkaisten raskasta vero- ja sosiaaliturvataakkaa talousarvion kannalta neutraalilla tavalla ja parantaakseen matalapalkkaisten henkilöiden kannustimia työhön; lisää kokoaikaisten päivähoitopalvelujen ja kokopäiväkoulujen määrää; seuraa tarkasti äskettäisen kotitalouden toisen tulonsaajan työssäkäyntiä vähentävien verokäytäntöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä koskevan äskettäisen uudistuksen vaikutuksia;

4.

poistaa eräitä asiantuntijapalveluja ja käsityöammatteja koskevat perusteettomat rajoitukset; vahvistaa liittovaltion verkkoviraston valvovaa roolia rautatiesektorilla lisätäkseen kilpailua verkkotoimialoilla; ja keskittyy ilmoitetun kansallisen energiakonseptin puitteissa parantamaan uusiutuvaa energiaa koskevan lain pitkän aikavälin kustannustehokkuutta, varmistamaan energian tuotannon ja siirron riippumattomuuden ja parantamaan valtioiden rajat ylittäviä liitäntäverkkoja;

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/13

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Alankomaat toimitti vuosia 2011–2015 koskevan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Aiemmasta voimakkaasta kehityksestä huolimatta Alankomaiden erittäin avoin talous kärsi huomattavasti kriisin syventyessä: vuonna 2009 BKT supistui lähes 4 prosenttia. Talouden elpyminen alkoi vuoden 2009 jälkipuoliskolla ulkoisen kysynnän kasvun ansiosta ja se nopeutui vuoden 2010 alkupuoliskolla, jolloin BKT:n kasvu oli 1,8 prosenttia. Kriisin vaikutukset työmarkkinoihin olivat kuitenkin suhteellisen vähäiset. Työttömyyden odotetaan laskevan asteittain kahden seuraavan vuoden aikana 4,5 prosentista vuonna 2010 4 prosenttiin vuonna 2012. Kriisi vaikutti Alankomaiden julkiseen talouteen voimakkaasti. Julkisen talouden alijäämä nousi 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 5,4 prosenttiin vuonna 2010. Julkiset toimet rahoituslaitosten tukemiseksi ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi merkitsivät julkisen talouden velkasuhteen kasvua 15 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2009 velkasuhde oli 60,8 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Vakausohjelma perustuu hieman varovaisempiin kasvuennusteisiin vuosille 2011 ja 2012 kuin komission kevään 2011 talousennusteessa. Vakausohjelman tavoitteena on vähentää julkisen talouden alijäämä alle 3 prosentin viitearvon vuonna 2012, mikä olisi vuotta aikaisemmin kuin liiallisen alijäämän menettelyssä asetettu määräaika. Vakausohjelman lukujen perusteella keskipitkän aikavälin tavoite eli BKT:n 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä melkein saavutetaan vakausohjelman kattaman kauden lopussa, sillä komission laskema rakenteellinen rahoitusasema on – 0,8 prosenttia BKT:sta vuonna 2015. Julkisen talouden strategiaa tuetaan täysimääräisesti riittävän täsmällisillä toimenpiteillä vuoteen 2015 saakka. Toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyy kuitenkin joitakin riskejä, jotka koskevat pääosin valmiuksia korvata terveydenhuoltobudjetin ylitykset ja valvoa paikallishallintojen menoja. Keskimääräiset vuotuiset julkisen talouden toimet ovat 0,75 prosenttia BKT:sta vuosina 2011–2013 neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman liiallisen alijäämän menettelyn mukaisen suosituksen mukaisesti. Liiallisen alijäämän korjaamisen määräaikaa seuraavien vuosien (2014 ja 2015) osalta uudelleen lasketun rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan paranevan 0,25 prosenttia vuonna 2014 ja 0,5 prosenttia vuonna 2015. Luvut ovat vain hieman alle 0,5 prosenttia, joka vaaditaan julkisen talouden rahoitusaseman parantamiseksi kunnes keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan.

(9)

Alankomaiden viranomaisten suunnittelema ja täytäntöönpanema julkisen talouden tervehdyttäminen nojautuu suurelta osin rakennemenojen supistuksiin ja on noin 3 prosenttia BKT:sta vakausohjelman kattaman kauden lopulla (2015) perustasoon verrattuna. Tuloksena olevalla sopeuttamisuralla julkisen talouden alijäämää supistetaan 3,8 prosentista BKT:sta vuonna 2011 2,4 prosenttiin BKT:sta vuonna 2012, minkä jälkeen sitä supistetaan vielä vuosittain noin 0,5 prosenttia vuosina 2013–2015. Alankomaat on vahvasti sitoutunut saavuttamaan nämä tavoitteet. Koulutuksen kaltaisten kasvua lisäävien politiikan alojen suojelu budjettileikkauksilta estäisi tulevan talouden kasvupotentiaalin vahingoittamisen ja edistäisi liiallisen alijäämän kestävää korjaamista.

(10)

Lyhyen aikavälin tervehdyttämisen lisäksi yksi suurimmista haasteista on parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, johon vaikuttaa kielteisesti väestön ikääntymiseen liittyvien menojen voimakas kasvu. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat pitkän aikavälin kustannukset ovat selvästi yli EU:n keskiarvojen erityisesti pitkäaikaishoidon ja eläkkeiden osalta. Pitkäaikaishoidon menojen odotettu kasvu on selvästi Euroopan suurin. Tämä todettiin myös väestön ikääntymistä koskevassa kertomuksessa, jonka komissio laati vuonna 2009. Tärkein syy menojen kasvuun on se, että Alankomaissa on jo kattava virallinen pitkäaikaishoitojärjestelmä (esimerkiksi julkinen pitkäaikaisvakuutus, jolla katetaan henkilökohtainen hoito, sairaanhoitopalvelut, avustajat sekä hoito ja oleskelu laitoksessa), kun taas epävirallisilla hoitopalveluilla on Alankomaissa vähemmän merkitystä. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden kestävyyteen liittyvät riskit pitkällä aikavälillä vaikuttaisivat olevan suuria. Tervehdyttämissuunnitelmien ohella Alankomaiden hallitus on esittänyt parlamentille toimenpiteitä, jotka tukisivat pitkän aikavälin kestävyyttä, mukaan lukien lainsäädäntöön perustuvan eläkeiän nostaminen, jota ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty.

(11)

Osallistumisaste Alankomaiden työmarkkinoille on suhteellisen suuri, työn tuottavuusaste työtuntia kohti on korkea ja työttömyys on alhainen. Suurin haaste työmarkkinoille tulee kuitenkin olemaan käyttämättömän työvoimapotentiaalin hyödyntäminen erityisesti ikääntymisen johdosta tapahtuvan odotettavissa olevan työikäisen väestön vähenemisen korvaamiseksi. Viimeisimmissä tiedoissa vahvistettiin, että keskimääräiset vuosittaiset työtunnit ovat EU:n alhaisimmat. Alhainen työtuntien määrä johtuu siitä, että erittäin suuri määrä työtekijöitä, erityisesti naiset, pitää osa-aikaisuutta parempana vaihtoehtona, mutta syynä siihen on myös työmarkkinoille osallistumista tai työtuntien pidentämistä estävät taloudelliset tekijät. Tällä hetkellä pääasialliset esteet kotitalouden toisen tulonsaajan osallistumiselle työmarkkinoille tai työtuntimäärän lisäämiselle on Alankomaiden korkea toisen tulonlähteen marginaaliveroaste, joka joissakin tapauksissa voi olla yli 80 prosenttia. Tämä johtuu mm. yleisestä verohyvityksestä ja tuloon sidottujen etujen, kuten lastenhoitotuen, vähentämisestä.

(12)

Aktiivisen työmarkkinapolitiikan täytäntöönpanolla ei ilmeisesti ole ollut myönteisiä vaikutuksia jatkuvasti kasvavaan osittain vammautuneista ja pitkäaikaistyöttömistä koostuvaan heterogeeniseen ryhmään, joka on yhä lisääntyvässä vaarassa joutua rakennetyöttömyyden uhriksi. Muiden kuin EU:n kansalaisten jatkuvat työllisyys- ja työttömyyserot suurenevat heidän kokemiensa erityisvaikeuksien vuoksi.

(13)

Alankomaiden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on pystynyt säilyttämään innovaatiokykynsä, mutta yksityissektorin alhainen osuus tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista voi vaikuttaa kielteisesti Alankomaiden talouden tulevaan kasvuun ja kilpailukykyyn. Hallitus aikoo luoda suotuisat puitteet tutkimukseen ja innovaatioihin voimakkaasti panostaville yrityksille, myös ulkomaisille yrityksille, verokannustimien, yrittäjien mahdollisuuksien lisäämisen ja tutkimuksen alan huippuosaamisen avulla. Koska julkista taloutta on vakautettava tänä vuonna, joitakin yritystukia ei voida jatkaa, kun taas toisia tukia tehostetaan ja kohdennetaan ”talouden huippualoille” ja siirretään yleisimpiin verotusvälineisiin.

(14)

Maantie- ja rautatieliikenteen ruuhkat vaikuttavat kielteisesti liiketoimintaympäristöön. Liikenneruuhkat ovat EU:n pahimpia. Tässä yhteydessä suhteellisen tehoton liikenteen infrastruktuuri vaikuttaa kielteisesti työvoiman liikkuvuuteen ja siten mahdolliseen tuottavuuden kasvun myötä tapahtuvaan kasvuun. Työntekijöillä on pitkät työmatkat, aikataulut ovat epäluotettavia ja ruuhkautumiskustannukset ovat suuret. Ruuhkautumiskustannusten odotetaan vielä nousevan vuoteen 2020 saakka, jos politiikkaan ei tule muutosta. Infrastruktuurin käytön tehostaminen (esimerkiksi tietullien avulla) lisäisi työmarkkinoiden liikkuvuutta ja tuottavuutta sekä siten mahdollista kasvua.

(15)

Alankomaat ilmoittivat 4 päivänä huhtikuuta 2011 tehneensä useita Euro Plus -sopimuksen. mukaisia sitoumuksia. Niihin kuuluvat toimenpiteet kilpailukyvyn lisäämiseksi (uuden yrityspolitiikan käyttöönotto, joka perustuu verotuksen ja hallinnollisen taakan yleisempään vähentämiseen), työllisyyden parantamiseksi (aktivoivampi sosiaalipolitiikka ja pyrkiminen siihen, että riippuvuus työttömyyskorvauksista vähenee), julkisen talouden kestävyyden edistämiseksi (vakaus- ja kasvusopimuksen ottaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä) ja julkisen talouden vakauden vahvistamiseksi (enemmän valtaa valvontaelimille). Sitoumukset koskevat sopimuksen kaikkia osa-alueita. Ne merkitsevät jatkoa vakausohjelmissa ja kansallisissa ohjelmissa esitetylle laajemmalle uudistusohjelmalle. Aikataulun yksityiskohtia ei ole kuitenkaan esitetty eikä toimenpiteitä niiden täytäntöönpanemiseksi. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(16)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Alankomaiden finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Se katsoo, että kattavasti määritelty Alankomaiden julkisen talouden vakauttamisstrategia olisi pantava täytäntöön suunnitellusti ja samalla olisi säilytettävä määrärahat aloilla, jotka ovat suotuisimpia pitkän aikavälin kasvun kannalta. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi olisi toteutettava toimia erityisesti eläkkeiden ja pitkäaikaishoidon aloilla, työvoimaosuutta ja integraatiota olisi lisättävä ja liikenneruuhkia koskevia kysymyksiä olisi käsiteltävä.

(17)

Neuvosto on tutkinut Alankomaiden tarkistetun vakausohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Alankomaiden kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

toteuttaa vuotta 2012 koskevaa julkisen talouden strategiaa liiallisen alijäämän korjaamista koskevien neuvoston suositusten mukaisesti, saattaen näin valtion korkean velkaantumisasteen laskusuuntaan; pyrkii sen jälkeen kohti keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti, kunnioittaen kokonaismenoille asetettua kattoa sekä tervehdyttämisvaatimuksia varmistaen näin, että tervehdyttäminen on kestävää ja kasvulle suotuisaa eli menoja ei leikata aloilla, jotka ovat merkityksellisiä kasvun kannalta, kuten tutkimus ja innovaatio sekä koulutus;

2.

toteuttaa toimenpiteitä lakisääteisen eläkeiän nostamiseksi siten, että se nousee samaa tahtia elinajanodotteen kanssa, ja toteuttaa tämän tukemiseksi toimenpiteitä todellisen eläkeiän nostamiseksi ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi; laatii suunnitelman pitkäaikaishoidon uudistamiseksi väestön ikääntymisen huomioon ottamiseksi;

3.

parantaa työvoimaosuutta siten, että esteitä kotitalouden toisen tulonsaajan työssä käynnille vähennetään, ja laatii sosiaalihuoltojärjestelmien hajauttamisen puitteissa toimenpiteitä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien tukemiseksi ja heidän auttamisekseen osallistumaan uudelleen työmarkkinoille;

4.

edistää innovaatioita, yksityisiä T&K -investointeja ja tieteen ja liike-elämän välisten yhteyksien tiivistämistä antamalla sopivia kannustimia uuden yrityspolitiikan (”Naar de top”) puitteissa.

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/16

1)

Etäisyys Stoneyhillin laitoksesta lähimpään toisen jäsenvaltion, tässä tapauksessa Irlannin, alueeseen on 398 km.

2)

Poistolaitoksen ei tarvitse hakea nestemäisiä ja kaasumaisia radioaktiivisia päästöjä koskevaa päästölupaa. Poistolaitoksesta ei tavanomaisissa toimintaolosuhteissa pääse nestemäisiä radioaktiivisia päästöjä. Poistolaitoksesta pääsee kuitenkin ympäristöön luonnollista radioaktiivista kaasua (radonia) sekä vähäisiä määriä radioaktiivisia aerosoleja. Ne eivät todennäköisesti vaikuta toisen jäsenvaltion väestön terveyteen.

3)

Käsittelylaitoksen käyttöjakson aikana:

4)

Käsittelylaitoksen käyttöjakson jälkeen:

Yleisissä tiedoissa kuvattujen käsittelylaitoksen lopulliseksi sulkemiseksi suunniteltujen toimenpiteiden perusteella voidaan luottaa siihen, että 2 kohdassa esitetyt päätelmät pysyvät voimassa pitkällä aikavälillä.

5)

Jos ympäristöön pääsisi ennalta arvaamattomasti radioaktiivisia päästöjä yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisen ja laajuisen onnettomuuden seurauksena, säteilyannokset, joille muiden jäsenvaltioiden väestö todennäköisesti altistuisi, eivät todennäköisesti vaikuttaisi terveyteen.

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/18

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6175. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/18

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32011M6191. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/19

Council of the European Union

General Secretariat

DG K Coordination Unit (10 HN 43)

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/20

Council of the European Union

(Attn: CP 931 designations)

Rue de la Loi/Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/21

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/22

—

vastata paremmin haasteisiin, jotka liittyvät elintarviketurvaan, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja alueiden tasapainoiseen kehitykseen,

—

auttaa maatalousalaa selviytymään talouskriisin ja maataloustuotteiden lisääntyneen hintaheilahtelun vaikutuksista,

—

edistää Eurooppa 2020 -strategian mukaista älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

—

kansallisella tasolla toteutetut mittavat yhteishankkeet, joihin osallistuu useita kumppaneita,

—

toimet, joita toteutetaan vaikutuksen lisäämiseksi Euroopan tasolla mahdollisimman monessa jäsenvaltiossa.

—

levittää tietoa YMP:sta, erityisesti sen historiasta, kehityksestä ja uudistusehdotuksiin nivoutuvista kehitysnäkymistä asianomaisessa maassa/Euroopan tasolla,

—

herättää entistä suuremmassa mittakaavassa yleisön ja erityisesti kaupunkilaisten kiinnostus sitä kohtaan, millainen rooli maataloudella ja maaseudun kehittämisellä on yhteiskunnassamme, ja lisätä maanviljelijöiden moninaisen tehtävänkuvan arvostusta.

—

innovatiivisen ja omaperäisen multimedia- ja/tai audiovisuaalisen aineiston tuottaminen ja jakelu (radio- ja/tai televisio-ohjelmat (4), tosi-tv-ohjelmat, keskusteluohjelmat, videoleikkeet jne.) (5)

—

julistekampanjat vilkkailla paikoilla (metro, juna-asemat jne.)

—

”Maatila tulee kaupunkiin” -tyyppiset tapahtumat jne.

—

mediatapahtumat,

—

konferenssit, seminaarit ja työpajat tarkoin määritellyille kohdeyleisöille.

1)

siihen sisältyy jakelusuunnitelma, jolla varmistetaan tiedonjakelu mahdollisimman laajalle yleisölle vähintään kolmessa jäsenvaltiossa; vastaanottajamäärän on vastattava vähintään viittä prosenttia asianomaisten jäsenvaltioiden kansalaisten yhteismäärästä; toimen ennakoidusta ja toteutuneesta vaikutuksesta on esittää asianmukaiset ulkopuoliset todisteet (esim. kuulijatilastot);

2)

arviointikomitea antaa sille vähintään 75 pistettä liitteessä III olevassa 2 kohdassa esitettyjen myöntämisperusteiden mukaisista 100 pisteestä.

—

Hakijaorganisaation lainmukaisesti valtuutetun edustajan allekirjoittama hakemuskirje, jossa mainitaan ehdotetun tiedostustoimen nimi ja haetun rahoituksen määrä. Kirjeessä esitetyn rahoituksen määrän on oltava sama kuin tulotaulukossa (kohdat g ja h) esitetty Euroopan unionin rahoitusosuus.

—

Hakemuslomakkeet nro 1 (hakijaa koskevat tiedot), nro 2 (osajärjestäjiä koskevat tiedot – täytetään tarvittaessa) ja nro 3 (yksityiskohtainen kuvaus tiedotustoimesta). Jos jokin kysymys ei koske ehdotettua tiedotustoimea, kohtaan on ehdottomasti merkittävä ”ei aiheellinen” tai ”e.a.”. Ainoastaan näitä lomakkeita käyttäen laaditut hakemukset otetaan huomioon. Jos lomake nro 2 ei ole aiheellinen, sen ensimmäiselle sivulle on merkittävä ”e.a.” (ei aiheellinen).

—

Ehdotetun tiedotustoimen asianmukaisesti täytetty talousarvio (joka koostuu yksityiskohtaisesta menotaulukosta ja tulotaulukosta, jotka ovat tasapainossa), jonka on päivännyt ja allekirjoittanut hakijaorganisaatioon kuuluva lainmukaisesti valtuutettu edustaja.

—

Kaikki lisäasiakirjat, jotka mainitaan liitteessä I (tuen hakemista varten tarvittavat lisäasiakirjat).

European Commission

Unit AGRI. K.1.

Call for proposals 2011/C /…

Attn. Angela Filote

L130 4/148A

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/36

1.

Komissio vastaanotti 11 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalaiseen yritykseen KKR & Co. L.P. (KKR) ja Cofiden määräysvallassa olevaan konserniin kuuluvaan italialaiseen yritykseen Sorgenia SpA (Sorgenia) sidoksissa olevat sijoitusrahastot hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun välillisen yhteisen määräysvallan ranskalaisessa yrityksessä Sorgenia France SA (Sorgenia France), joka on tällä hetkellä Sorgenian yksinomaisessa määräysvallassa, ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6299 – KKR/Sorgenia/Sorgenia France seuraavaan osoitteeseen:

19.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 212/37

1.

Komissio vastaanotti 8 päivänä heinäkuuta 2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla saksalaisen yrityksen Deutsche Bank AG (Deutsche Bank) määräysvallassa oleva yritys RREEF Pan-European Infrastructure Fund II, LP (RREEF), hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan espanjalaisessa yrityksessä Arenales Solar PS, S.L. (Arenales) ostamalla osakkeita. Tällä hetkellä Arenales on saksalaisen yrityksen Solar Millennium AG (SMAG) ja espanjalaiseen yhtymään Villar Mir kuuluvan yrityksen OHL Industrial, S.L. (OHL/Villar) yhteisessä määräysvallassa.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6238 – RREEF/SMAG/OHL – Arenales seuraavaan osoitteeseen: