30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/1

1.

Komissio hyväksyi 31 päivänä maaliskuuta 2010 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansalaisaloitteesta (3). Ehdotusta edelsi julkinen kuuleminen aiheesta 11 päivänä marraskuuta 2009 ja 31 päivänä tammikuuta 2010 välisenä aikana (4).

2.

Kansalaisaloite on yksi EU:n oikeuteen Lissabonin sopimuksella tehdyistä uudistuksista, joka antaa vähintään miljoonalle kansalaiselle merkittävässä määrässä jäsenvaltioita mahdollisuuden kehottaa komissiota tekemään säädösehdotuksen. Ehdotettu asetus perustuu SEU 11 artiklan 4 kohtaan ja SEUT 24 artiklan 1 kohtaan, joiden mukaan kansalaisaloitetta koskevat menettelyt ja edellytykset vahvistetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

3.

Ehdotus toimitettiin tietosuojavaltuutetulle asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti samana päivänä kuin se hyväksyttiin. Tietosuojavaltuutettua kuultiin epävirallisesti jo ennen ehdotuksen hyväksymistä. Tietosuojavaltuutettu suhtautui myönteisesti tähän epäviralliseen kuulemiseen ja pani tyytyväisenä merkille, että useimmat sen huomioista on otettu huomioon lopullisessa ehdotuksessa.

4.

Tietosuojavaltuutettu on yleisesti ottaen tyytyväinen tapaan, jolla tietosuojaa käsitellään asetusehdotuksessa. Yksityiskohtien tasolla tietosuojavaltuutetulla on muutama muutosehdotus. Niitä tarkastellaan tämän lausunnon II luvussa.

5.

Alustavana huomiona tietosuojavaltuutettu haluaa painottaa, että tietosuojasääntöjen ehdoton noudattaminen edistää merkittävästi tämän tärkeän uuden välineen luotettavuutta, vaikuttavuutta ja onnistumista.

6.

SEU 11 artiklan 4 kohdan ja SEUT 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdotuksessa määritellään kansalaisaloitetta koskevat menettelyt ja edellytykset. Asetusehdotuksessa vahvistetaan vähimmäismäärä jäsenvaltioita, kansalaisten vähimmäismäärä jäsenvaltiota kohden ja vähimmäisikäraja kansalaisille, jotka voivat osallistua aloitteeseen. Lisäksi ehdotuksessa määritellään asiasisältöä ja menettelyä koskevat edellytykset sille, että komissio ottaa aloitteen tutkittavaksi.

7.

Tässä lausunnossa keskitytään yksinomaan niihin säännöksiin, joilla on merkitystä tietosuojan kannalta. Niitä ovat kansalaisaloitteen rekisteröintiä koskevat säännöt (4 artikla), tuenilmausten keruuta koskevat menettelyt (5 ja 6 artikla) sekä tuenilmausten tarkastamista ja vahvistamista koskevat vaatimukset (9 artikla). Ehdotuksen 12 artiklassa kiinnitetään erityistä huomiota tietosuojaan. Lisäksi 13 artiklassa käsitellään kansalaisaloitteen järjestäjien vastuuta. Näitä säännöksiä analysoidaan jäljempänä yksityiskohtaisesti.

8.

Ennen kuin järjestäjä aloittaa tuenilmausten keruun allekirjoittajilta, sen on rekisteröitävä aloite komission sähköiseen rekisteriin. Sen on tällöin ilmoitettava asetusehdotuksen liitteessä II mainitut tiedot. Näihin tietoihin kuuluu järjestäjän henkilötietoja, kuten koko nimi, postiosoite ja sähköpostiosoite. Ehdotuksen 4 artiklan 5 kohdan mukaan ehdotettu kansalaisaloite julkaistaan rekisterissä. Vaikka asia ei käy selkeästi ilmi tekstistä, tietosuojavaltuutettu olettaa, ettei järjestäjän postiosoitetta ja sähköpostiosoitetta periaatteessa julkaista rekisterissä. Muussa tapauksessa tietosuojavaltuutettu kehottaa lainsäätäjää arvioimaan julkaisemisen tarpeellisuutta ja selittämään sitä sekä selkeyttämään 4 artiklan tekstiä tältä osin.

9.

Järjestäjä on vastuussa tarvittavien tuenilmausten keruusta allekirjoittajilta ehdotettua kansalaisaloitetta varten. 5 artiklan 1 kohdan mukaan tuenilmausten on oltava asetusehdotuksen liitteessä III vahvistetun mallin mukaisia. Mallilomakkeeseen on täytettävä joitakin allekirjoittajan (ilmeisiä) henkilötietoja, kuten etu- ja sukunimi, ja paperilomakkeessa allekirjoitus. Jotta toimivaltainen viranomainen voisi tarkastaa tuenilmauksen aitouden, tarvitaan vielä joitakin muita tietoja: allekirjoittajan asuinkaupunki ja -maa, syntymäaika ja -paikka, kansallisuus, henkilökohtainen tunnistenumero, tunnistenumeron/henkilöasiakirjan laji sekä jäsenvaltio, joka on myöntänyt kyseisen tunnistenumeron/henkilöasiakirjan. Mallilomakkeen muita kuin pakollisia kenttiä ovat katuosoite ja sähköpostiosoite.

10.

Tietosuojavaltuutetun mielestä kaikki muut mallilomakkeen pakolliset kentät kuin henkilökohtainen tunnistenumero ovat tarpeellisia kansalaisaloitteen järjestämiseksi ja tuenilmausten aitouden tarkastamiseksi. Jäsenvaltioissa säännellään eri tavoin tällaisten yksilöllisten tunnistenumeroiden käyttöä, silloin kuin sellaisia on. Tietosuojavaltuutettu ei joka tapauksessa näe, miten yksilöllinen tunniste helpottaa tuenilmauksen aitouden tarkastamista. Muiden vaadittavien tietojen voidaan katsoa riittävän tähän tarkoitukseen. Tästä syystä tietosuojavaltuutettu suosittelee kyseisen tietokentän poistamista liitteen III mallilomakkeesta.

11.

Tietosuojavaltuutettu myös epäilee muiden kuin pakollisten kenttien tarpeellisuutta vakiolomakkeessa ja suosittelee niiden poistamista liitteen III mallilomakkeesta, ellei niiden tarpeellisuutta voida osoittaa.

12.

Lisäksi tietosuojavaltuutettu suosittelee, että mallilomakkeen loppuun lisätään vakiomuotoinen tietosuojalauseke, josta ilmenevät rekisterinpitäjä, keruun tarkoitus, muut tiedon vastaanottajat ja säilytysaika. Direktiivin 95/46/EY 10 artiklan mukaan nämä tiedot on annettava rekisteröidylle.

13.

Asetusehdotuksen 6 artiklassa käsitellään tuenilmausten keruuta sähköisesti. Tässä 6 artiklassa vaaditaan, että järjestäjän on varmistettava ennen tuenilmausten keruun aloittamista, että sähköisen keruujärjestelmän tekniset ja turvallisuusominaisuudet riittävät takaamaan sen, että sähköisesti toimitetut tiedot tallennetaan turvallisesti muun muassa sen varmistamiseksi, ”että niitä ei voida muokata tai käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin tuenilmaukseksi tietylle kansalaisaloitteelle, ja henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta tai tietojen antamiselta” (5).

14.

Lisäksi 6 artiklan 2 kohdassa todetaan, että järjestäjä voi milloin tahansa pyytää asianomaista toimivaltaista viranomaista vahvistamaan, että sähköinen keruujärjestelmä on mainittujen vaatimusten mukainen. Järjestäjän on joka tapauksessa pyydettävä tällainen vahvistus, ennen kuin se toimittaa tuenilmaukset tarkastettaviksi (ks. jäljempänä 9 artikla).

15.

Asetusehdotuksen 6 artiklan 5 kohdassa vielä velvoitetaan komissio hyväksymään tekniset eritelmät näiden turvallisuussääntöjen täytäntöönpanemiseksi ehdotuksen 19 artiklan 2 kohdassa vahvistetun komiteamenettelyn mukaisesti.

16.

Tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, miten 6 artiklassa on painotettu sähköisten keruujärjestelmien turvallisuutta. Velvollisuus varmistaa tietojenkäsittelyn turvallisuus on yksi niistä tietosuojavaatimuksista, jotka esitetään direktiivin 95/46/EY 17 artiklassa. Tietosuojavaltuutettu panee tyytyväisenä merkille, että tietosuojavaltuutetun epävirallisten huomioiden mukaisesti komissio on saattanut ehdotuksen 6 artiklan 4 kohdan tekstin vastaamaan direktiivin 95/46/EY 17 artiklan 1 kohdan tekstiä. Tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti siihen, että 6 artiklan 4 kohtaan on sisällytetty velvollisuus varmistaa, ettei tietoja käytetä muuhun tarkoitukseen kuin tuenilmaukseksi tietylle kansalaisaloitteelle. Tietosuojavaltuutettu kuitenkin kannustaa lainsäätäjää sisällyttämään 12 artiklaan vastaavan velvoitteen yleisesti sovellettavaksi (ks. jäljempänä 27 kohta).

17.

Tietosuojavaltuutettu suhtautuu epäilevästi asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen tekemän vahvistamisen ajoitukseen. Järjestäjällä on velvollisuus pyytää vahvistamista ainoastaan, ennen kuin se toimittaa tuenilmaukset kyseisen viranomaisen tarkastettaviksi. Se voi pyytää vahvistamista jo aiemmin. Jos sähköisen järjestelmän vahvistamisesta on hyötyä, se pitäisi tietosuojavaltuutetun mielestä tehdä ennen tuenilmausten keruuta, jotta vähintään miljoonalta kansalaiselta ei kerättäisi henkilötietoja sellaisella järjestelmällä, jonka turvallisuus osoittautuu jälkeenpäin riittämättömäksi. Tästä syystä tietosuojavaltuutettu kehottaa lainsäätäjää sisällyttämään kyseisen velvollisuuden 6 artiklan 2 kohdan tekstiin. Samalla pitäisi tietenkin varmistaa, ettei vahvistamismenettelystä aiheudu tarpeetonta hallinnollista taakkaa järjestäjälle.

18.

Tässä yhteydessä tietosuojavaltuutettu haluaa tuoda esiin direktiivin 95/46/EY 18 artiklan, jossa velvoitetaan rekisterinpitäjä ilmoittamaan kansalliselle tietosuojaviranomaiselle käsittelytoimet ennen niiden toteuttamista tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. On epäselvää, miten tämä ilmoitusvelvollisuus, johon on poikkeuksia, vaikuttaa asetusehdotuksen mukaiseen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tekemään vahvistamiseen. Hallinnollisen taakan minimoimiseksi tietosuojavaltuutettu pyytää lainsäätäjää selventämään direktiivin 95/46/EY 18 artiklan mukaisen ilmoitusmenettelyn suhdetta asetusehdotuksen 6 artiklan mukaiseen vahvistamismenettelyyn.

19.

Mitä tulee teknisten eritelmien täytäntöönpanosääntöihin, tietosuojavaltuutettu haluaa tulla kuulluksi ennen niiden hyväksymistä. Erityisesti siksi, että vihreän kirjan tuloksia käsittelevässä komission työasiakirjassa mainitaan useita julkisen kuulemisen aikana ehdotettuja järjestelmiä, joilla voidaan varmistaa sähköisten allekirjoitusten aitous ja joista yksi on sähköisen allekirjoituksen mahdollistava Euroopan kansalaisten älykortti. Tällaiseen järjestelmään liittyy tietenkin uusia tietosuojanäkökohtia (6).

20.

Kun järjestäjä on kerännyt allekirjoittajilta tarvittavat tuenilmaukset, sen on toimitettava ne asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tarkastamista ja vahvistamista varten. Järjestäjä toimittaa allekirjoittajien henkilötiedot sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on myöntänyt tuenilmauksessa mainitun henkilötodistuksen allekirjoittajalle. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava tuenilmaukset kolmen kuukauden kuluessa ”sopivilla tarkastuksilla” ja annettava järjestäjälle todistus (7). Todistusta tarvitaan, kun aloite toimitetaan komissiolle.

21.

Tietosuojavaltuutettu suhtautuu myönteisesti tähän hajautettuun järjestelmään, jonka takia komissio ei saa haltuunsa allekirjoittajien henkilötietoja vaan ainoastaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten myöntämät todistukset. Tällaisella järjestelmällä vähennetään henkilötietojen asiattoman käsittelyn riskiä, kun sillä minimoidaan tietojen vastaanottajien määrä.

22.

Tekstistä ei käy selvästi ilmi, mitä toimivaltaisen viranomaisen ”sopivilla tarkastuksilla” tarkoitetaan. Myöskään asiaan liittyvässä johdanto-osan 15 kappaleessa ei selvennetä tätä asiaa. Tietosuojavaltuutettu ihmettelee, miten toimivaltaiset viranomaiset aikovat tarkastaa tuenilmausten aitouden. Tietosuojavaltuutettua kiinnostaa erityisesti tietää, voivatko toimivaltaiset viranomaiset verrata tuenilmauksia muista lähteistä, kuten kansallisista tai alueellisista rekistereistä, saataviin kansalaisten henkilötietoihin. Tietosuojavaltuutettu kehottaa lainsäätäjää tarkentamaan tätä kohtaa.

23.

Asetusehdotuksen 12 artikla on kokonaan omistettu henkilötietojen suojalle. Tässä säännöksessä korostetaan, että niin järjestäjän kuin toimivaltaisen viranomaisenkin on noudatettava direktiiviä 95/46/EY ja sen nojalla annettuja kansallisia säännöksiä. Johdanto-osan 20 kappaleessa viitataan myös asetuksen (EY) N:o 45/2001 sovellettavuuteen silloin, kun komissio käsittelee henkilötietoja aloitteen järjestäjän rekisteröinnin yhteydessä. Tietosuojavaltuutettu pitää näitä lausumia hyvinä.

24.

Tässä säännöksessä tehdään yksiselitteisesti selväksi, että järjestäjä ja toimivaltainen viranomainen katsotaan rekisterinpitäjiksi, kun ne käsittelevät henkilötietoja. Tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen tähän tarkennukseen. Rekisterinpitäjä on ensisijaisesti vastuussa tietosuojasääntöjen noudattamisesta. Ehdotuksen 12 artiklalla vältetään kaikki epäselvyys siitä, kenet on katsottava rekisterinpitäjäksi.

25.

Asetusehdotuksen 12 artiklassa säädetään myös enimmäisajat kerättyjen henkilötietojen säilyttämiselle. Järjestäjälle enimmäisaika on kuukausi siitä, kun se on toimittanut aloitteen komissiolle, tai ainakin 18 kuukautta siitä, kun ehdotettu kansalaisaloite on rekisteröity. Toimivaltaisen viranomaisen on tuhottava tiedot viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on antanut todistuksen. Tietosuojavaltuutettu pitää näitä rajoituksia hyvinä, sillä ne varmistavat direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan noudattamisen.

26.

Tietosuojavaltuutettu on lisäksi tyytyväinen siihen, että 12 artiklassa toistetaan direktiivin 95/46/EY 17 artiklan 1 kohdan teksti tietojen käsittelyn turvallisuudesta. Näin tehdään selväksi, ettei kyseisiä velvoitteita sovelleta ainoastaan silloin, kun käytetään sähköistä järjestelmää (ks. edellä 13 kohta ja sitä seuraavat kohdat), vaan kaikissa asetusehdotuksen kattamissa tilanteissa.

27.

Kuten edellä 16 kohdassa esitettiin, tietosuojavaltuutettu suosittelee lainsäätäjälle uuden kohdan lisäämistä 12 artiklaan sen varmistamiseksi, ettei järjestäjän (sähköisesti tai muulla tavalla) keräämiä henkilötietoja käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin tuenilmaukseksi tietylle kansalaisaloitteelle ja että toimivaltaisen viranomaisen vastaanottamia tietoja käytetään vain tiettyyn kansalaisaloitteeseen saatujen tuenilmausten aitouden tarkastamiseen.

28.

Asetusehdotuksen 13 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että niiden alueella asuvat tai niiden alueelle sijoittautuneet järjestäjät ovat niiden kansallisten siviili- tai rikoslakien nojalla vastuussa asetusehdotuksen rikkomisesta, erityisesti puutteista sähköisen keruujärjestelmän vaatimustenmukaisuudessa ja tietojen väärinkäytöstä. Johdanto-osan 19 kappaleessa viitataan direktiivin 95/46/EY III lukuun, jossa käsitellään oikeuskeinoja, vastuuta ja sanktioita, ja todetaan, että kyseistä lukua sovelletaan kaikilta osin, kun tietoja käsitellään asetusehdotuksen mukaisesti. Ehdotuksen 13 artiklan on katsottava täydentävän tätä siten, että – toisin kuin direktiivin 95/46/EY III luvussa – siinä mainitaan selkeästi jäsenvaltioiden siviili- ja rikoslait. Tietosuojavaltuutettu on tietenkin tyytyväinen tähän säännökseen.

29.

Kuten johdannossa todettiin ja kuten tämän lausunnon II luvun analyysistä käy ilmi, tietosuojavaltuutettu on yleisesti ottaen tyytyväinen tapaan, jolla tietosuojaa on käsitelty kansalaisaloitteesta valmistellussa asetusehdotuksessa. Tietosuoja on selkeästi otettu huomioon, ja ehdotus on muotoiltu siten, että siinä noudatetaan varmasti tietosuojasääntöjä. Tietosuojavaltuutettu on erityisen tyytyväinen 12 artiklaan, joka on kokonaan omistettu tietosuojalle ja jossa esitetään selvästi vastuut ja säilytysajat. Tietosuojavaltuutettu haluaa painottaa, että tietosuojasääntöjen ehdoton noudattaminen edistää merkittävästi tämän tärkeän uuden välineen luotettavuutta, vaikuttavuutta ja onnistumista. Vaikka tietosuojavaltuutettu on yleisesti ottaen tyytyväinen ehdotukseen, siinä on vielä parannettavaakin.

30.

Tietosuojavaltuutettu suosittelee, että lainsäätäjä muuttaa 6 artiklaa siten, että järjestäjän on pakko pyytää sähköisen keruujärjestelmän turvallisuuden vahvistamista, ennen kuin se alkaa kerätä tuenilmauksia. Tällaiset vahvistamismenettelyt eivät saisi muodostaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa järjestäjälle. Tietosuojavaltuutettu kehottaa lisäksi selventämään direktiivin 95/46/EY 18 artiklan mukaisen ilmoitusmenettelyn suhdetta asetusehdotuksen 6 artiklan mukaiseen vahvistamismenettelyyn.

31.

Ehdotuksen parantamiseksi entisestään tietotuojavaltuutettu suosittelee, että lainsäätäjä

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/6

1.

Komissio hyväksyi 29 päivänä maaliskuuta 2010 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja puitepäätöksen 2004/68/YOS kumoamisesta (3) (jäljempänä ehdotus).

2.

Ehdotuksella on tarkoitus kumota 22 päivänä joulukuuta 2003 tehty puitepäätös lainsäädännössä olleiden puutteiden takia. Uusi teksti sisältää parannuksia lasten hyväksikäytön torjuntaan seuraavilla aloilla: vakavimpien lasten hyväksikäytön muotojen säätäminen rangaistaviksi muun muassa seksiturismin yhteydessä ja ilman huoltajaa olevien lasten suojelu; rikosten tutkinta ja syytteeseenpanon koordinointi; tietotekniikkaympäristössä tapahtuvat uudet rikokset; uhrien suojelu; rikosten ehkäiseminen.

3.

Yksi rikosten ehkäisemisen väline olisi pääsyn rajoittaminen lapsipornografiaan internetissä.

4.

Euroopan tietosuojavaltuutettu panee merkille ehdotuksen päätarkoituksen. Hän ei kyseenalaista tarvetta luoda paremmat puitteet riittäviä toimenpiteitä varten lasten suojelemiseksi hyväksikäytöltä. Hän haluaa kuitenkin painottaa joidenkin ehdotuksessa suunniteltujen toimenpiteiden – kuten verkkosivustojen eston ja vihjelinjojen perustamisen – vaikutuksia asiaan liittyvien eri henkilöiden yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviin perusoikeuksiin. Tästä syystä hän on päättänyt antaa tämän lyhyen lausunnon omasta aloitteestaan.

5.

Tietosuojaongelmat liittyvät tässä ehdotuksessa kahteen seikkaan, jotka eivät rajoitu lasten hyväksikäytön torjuntaan vaan liittyvät kaikkiin sellaisiin aloitteisiin, jotka tähtäävät yksityissektorin yhteistyöhön lainvalvonnassa. Euroopan tietosuojavaltuutettu on jo aiemmin analysoinut näitä ongelmia erilaisissa yhteyksissä, erityisesti internetin laittoman sisällön torjunnassa (4).

6.

Ehdotuksessa näitä kahta huolenaihetta käsitellään johdanto-osan 13 kappaleessa ja 21 artiklassa. Niitä voidaan kuvata seuraavasti.

7.

Ehdotuksessa kaavaillaan kahta vaihtoehtoa, joilla voidaan estää pääsy EU:n alueelta internetsivuille, joiden on todettu sisältävän tai levittävän lapsipornografiaa: toimivaltaisille oikeus- tai poliisiviranomaisille voidaan antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet määrätä estämään pääsy internetsivuille, ja internetpalveluntarjoajat voivat menettelysääntöjen ja ohjeiden pohjalta vapaaehtoisesti estää pääsyn tietyille internetsivuille.

8.

Euroopan tietosuojavaltuutettu kyseenalaistaa pääsyn estämisestä tehtävän päätöksen kriteerit ja ehdot. Hän voisi tukea poliisin tai oikeusviranomaisten toimia tarkoin määritellyissä lainsäädännöllisissä puitteissa, mutta hän epäilee vahvasti oikeusvarmuuden toteutumista siinä tapauksessa, että pääsyn estäminen jäisi yksityisten osapuolten tehtäväksi.

9.

Ensinnäkin häntä epäilyttää se, miten internetiä valvottaisiin tällaista pääsyn rajoittamista varten. Valvonta ja pääsyn rajoittaminen saattavat edellyttää erilaisia toimia, kuten internetin skannausta tai laittomien tai epäilyttävien verkkosivustojen tunnistamista ja sulkemista loppukäyttäjiltä, mutta myös loppukäyttäjien verkkokäyttäytymisen seurantaa, kun he yrittävät katsoa tai ladata tällaista sisältöä. Käytettävät välineet ovat erilaisia ja edellyttävät eriasteista yksityisyyden loukkaamista, mutta ne herättävät samankaltaisia kysymyksiä internetpalveluntarjoajien roolista sisältötietojen käsittelyssä.

10.

Nämä valvontatoimet vaikuttavat tietosuojaan, sillä niissä käsitellään erilaisten henkilöiden – uhrien, todistajien, käyttäjien tai sisällöntuottajien – henkilötietoja. Euroopan tietosuojavaltuutettu on jo aiemmissa lausunnoissaan ilmaissut huolensa siitä, miten yksityisen sektorin edustajat (esimerkiksi tekijänoikeuden haltijat tai internetyhteyden tarjoajat) valvovat yksityishenkilöitä sellaisillakin alueilla, jotka kuuluvat periaatteessa lainvalvonnasta vastaavien viranomaisten toimivaltaan (5).

11.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on jo useaan otteeseen todennut seuraavaa: ”Internetin käyttäjien toiminnan valvonta ja vieläpä heidän IP-osoitteidensa kerääminen merkitsee puuttumista käyttäjien yksityiselämän ja kirjeenvaihdon suojaa koskevaan oikeuteen – tämä näkemys vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä” (7). Tämän yksityiselämään puuttumisen johdosta tarvitaan parempia suojatoimia sen varmistamiseksi, että valvonta ja/tai esto tapahtuu tarkasti kohdennetusti ja tuomioistuinvalvonnassa ja että tämän mekanismin väärinkäyttö estetään riittävillä turvatoimilla.

12.

Ehdotuksen johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, että verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevassa ohjelmassa on luotu vihjelinjaverkosto, josta Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut edellä mainitun lausunnon. Yksi Euroopan tietosuojavaltuutetun huomautuksista koski juuri niitä ehtoja, joilla tietoja voidaan kerätä, keskittää ja vaihtaa. On määriteltävä tarkasti, millaista sisältöä pidetään laittomana tai haitallisena, kuka saa kerätä ja säilyttää tietoja ja millaisia suojatoimia sovelletaan.

13.

Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon ilmoittamisen seuraukset. Lapsiin liittyvän tiedon lisäksi kyseeseen saattavat tulla kenen tahansa verkossa olevaan tietoon jollakin tavalla liittyvän henkilön henkilötiedot, kuten sopimattomasta käyttäytymisestä epäillyn henkilön – internetin käyttäjän tai sisällöntuottajan – tiedot tai epäilyttävästä sisällöstä ilmoittavan henkilön tai hyväksikäytön uhrin tiedot. Kenenkään tällaisen henkilön oikeuksia ei saa väheksyä, kun ilmoitusmenettelyä suunnitellaan, vaan ne on otettava huomioon voimassa olevan tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

14.

Vihjelinjojen kautta kerättyä tietoa käytetään todennäköisesti myös syytteeseenpanossa, kun asia etenee tuomioistuinvaiheeseen. Tietojen laatua ja eheyttä koskevien vaatimusten kannalta tarvitaan lisää suojatoimia sen varmistamiseksi, että tämä digitaalisena todistusaineistona pidettävä tieto on kerätty ja säilytetty asianmukaisesti ja että sitä voidaan näin ollen käyttää tuomioistuimessa.

15.

Järjestelmän valvontaan, jota periaatteessa suorittavat lainvalvontaviranomaiset, liittyviä takeita on ehdottomasti noudatettava. Myös avoimuus ja riippumattomat oikeussuojakeinot on tärkeää turvata.

16.

Euroopan tietosuojavaltuutetulla ei ole mitään syytä kyseenalaistaa vahvan ja tehokkaan lainsäädännön kehittämistä lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumiseksi, mutta hän painottaa tarvetta turvata oikeusvarmuus kaikille asianosaisille, myös internetpalveluntarjoajille ja verkon käyttäjille.

17.

On hyvä, että ehdotuksessa mainitaan tarve ottaa huomioon loppukäyttäjien perusoikeudet, mutta se ei riitä, vaan jäsenvaltiot pitäisi lisäksi velvoittaa varmistamaan yhtenäiset, selkeät ja tarkoin määritellyt menettelyt, joilla laitonta sisältöä torjutaan riippumattomien viranomaisten valvonnassa.

—

Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksestä internetiä ja muita viestintäteknologioita käyttävien lasten suojelua koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta (EUVL C 2, 7.1.2009, s. 2).

—

Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto, annettu 22 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan unionin tällä hetkellä käymistä väärentämisenvastaista kauppasopimusta (ACTA) koskevista neuvotteluista.

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/9

1.

Heinäkuun 12 päivänä 2010 komissio hyväksyi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi talletusten vakuusjärjestelmistä (uudelleenlaadittu toisinto) (3).

2.

Ehdotus lähetettiin sen hyväksymispäivänä Euroopan tietosuojavaltuutetulle asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Ennen ehdotuksen hyväksymistä Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultiin epävirallisesti. Euroopan tietosuojavaltuutettu piti epävirallista kuulemista myönteisenä ja panee nyt tyytyväisenä merkille, että lopullisessa ehdotuksessa kaikki hänen esittämänsä huomautukset on otettu huomioon.

3.

Tässä lausunnossa Euroopan tietosuojavaltuutettu selittää ja analysoi lyhyesti ehdotuksen tietosuojaan liittyviä näkökulmia.

4.

Jos luottolaitos on suljettava, talletusten vakuusjärjestelmistä maksetaan talletukset takaisin talletusten tekijöille tiettyyn määrään saakka. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat 30 päivänä toukokuuta 1994 hyväksyneet direktiivin 94/19/EY, joka velvoittaa jäsenvaltiot perustamaan alueelleen ainakin yhden talletusten vakuusjärjestelmän. Pian talouskriisin puhkeamisen jälkeen vuonna 2008 neuvosto kehotti komissiota tekemään sopivan ehdotuksen, jolla voitaisiin edistää talletusten vakuusjärjestelmien keskinäistä lähentymistä ja vahvistettaisiin näin osaltaan rahoitusalaa kohtaan tunnettua luottamusta. Hätätoimenpiteenä direktiiviä 94/19/EY muutettiin 11 päivänä maaliskuuta 2009 direktiivillä 2009/14/EY. Näkyvin muutos oli tallettajien talletussuojan tason nostaminen 20 000 EUR 100 000 EUR siinä tapauksessa, että pankki on suljettava. Kyseisen ehdotuksen perusteluiden sivulla 5 komissio toteaa, että koska direktiiviä 2009/14/EY ei ole vielä kokonaan pantu täytäntöön, komissio katsoo välttämättömäksi konsolidoida ja muuttaa direktiivejä 94/19/EY ja 2009/14/EY tekemällä niistä uudelleenlaaditun toisinnon.

5.

Ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa erityisesti talletussuojan laajuuteen ja korvausten maksamiseen liittyviä kansallisia säädöksiä. Säännöksiä muutetaan, jotta tallettajille suoritettavien korvausten maksuaika lyhenee entisestään ja jotta talletusten vakuusjärjestelmille voidaan taata paremmat mahdollisuudet saada tietoja jäsenistään (pankeista ja muista luottolaitoksista). Muutosten tarkoituksena on lisäksi taata, että talletusten vakuusjärjestelmät ovat perustaltaan terveitä, luotettavia ja riittävästi rahoitettuja (4).

6.

Parannetun tallettajien varojen takaisinmaksumenettelyn johdosta tallettajien henkilötietoja käsitellään jatkossa entistä enemmän paitsi yksittäisten jäsenvaltioiden sisällä, myös jäsenvaltioiden välillä. Ehdotuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaan ”jäsenvaltioiden on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät saavat jäseniltään milloin tahansa ja sitä pyytäessään kaikki tiedot, jotka tarvitaan tallettajille maksettavien korvausten valmisteluun”. Kyseisiä tietoja voidaan ehdotuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti myös vaihtaa eri jäsenvaltioissa sijaitsevien talletusten vakuusjärjestelmien kesken.

7.

Jos tallettaja on luonnollinen henkilö, ovat tallettajan tiedot henkilötietoja direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kyseisten tietojen siirtäminen luottolaitosten ja talletusten vakuusjärjestelmien välillä tai pelkästään talletusten vakuusjärjestelmien kesken on henkilötietojen käsittelyä direktiivin 95/46/EY 2 artiklan b kohdassa tarkoitetulla tavalla. Direktiivin 95/46/EY säännöksiä siinä muodossa, jossa ne on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, voidaan siis soveltaa kyseisiin käsittelytoimiin. Euroopan tietosuojavaltuutettu panee tyytyväisenä merkille, että tämä seikka vahvistetaan ja sitä korostetaan ehdotuksen johdanto-osan 29 kappaleessa.

8.

Euroopan tietosuojavaltuutettu panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että eräitä tietosuojaan liittyviä näkökohtia käsitellään myös ehdotuksessa laajemmin. Ehdotuksen 3 artiklan 7 kohdassa säädetään, että korvausten valmistelua varten saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan kyseiseen tarkoitukseen, eikä tietoja saa säilyttää kauemmin kuin niitä tarvitaan tähän tarkoitukseen. Näin annetaan tarkempi määrittely direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainitulle käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatteelle sekä direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa mainitulle velvoitteelle, jonka mukaan tietoja saa säilyttää ainoastaan sen ajan, kuin on tarpeen niiden tarkoitusten toteuttamista varten, joita varten tiedot kerättiin tai joissa niitä myöhemmin käsitellään.

9.

Ehdotuksen 3 artiklan 7 kohdassa mainitaan nimenomaan, että korvausten valmistelua varten saadut tiedot sisältävät myös 4 artiklan 2 kohdassa mainitut merkinnät. Jälkimmäisen artiklan perusteella luottolaitoksilla on velvollisuus merkitä talletukset, jos talletus ei jostain syystä kelpaa takaisinmaksettavaksi esimerkiksi siksi, että talletus on syntynyt sellaisista toiminnoista, joihin liittyvänä on annettu tuomio neuvoston direktiivin 91/308/ETY 1 artiklan c kohdassa määritellystä rahanpesusta (ks. ehdotuksen 4 artiklan 1 kohta). Koska tietojenvaihdon tarkoituksena on nimenomaan talletuksen takaisinmaksu, voidaan tällaisesta merkinnästä ilmoittamista pitää välttämättömänä toimenpiteenä. Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo siis, että kun kyseinen merkintä katsotaan henkilötiedoiksi, sen siirtäminen ei riko tietosuojasta annettuja määräyksiä, kunhan itse merkinnästä ilmenevät vain välttämättömät tiedot. Tarkoitukseen riittää yksinkertainen merkintä, joka ilmaisee, että talletus ei kelpaa takaisinmaksettavaksi. Direktiiviin 95/46/EY perustuvat säännökset siis täyttyvät, kun ehdotuksen 4 artiklan 2 kohtaan sisältyvää velvoitetta sovelletaan mainitulla tavalla.

10.

Ehdotuksen 3 artiklan 7 kohdassa mainitaan myös talletusten vakuusjärjestelmien oma tiedonkeruu, jota tarvitaan säännöllisten stressitestien vuoksi. Luottolaitokset toimittavat kyseisiä tietoja talletusten vakuusjärjestelmille jatkuvasti. Epävirallisen kuulemisen aikana Euroopan tietosuojavaltuutettu ilmaisi olevansa huolissaan siitä, että kyseisiin tietoihin kuuluu mahdollisesti myös henkilötietoja. Euroopan tietosuojavaltuutettu uskoo, että stressitestit voidaan tehdä myös ilman henkilötietojen käsittelyä. Komissio on muuttanut ehdotuksen tätä kohtaa ja lisännyt maininnan siitä, että kyseiset tiedot on muutettava nimettömiksi. Tietosuojan kannalta tämä tarkoittaa, että kun huomioon otetaan kaikki todennäköisesti käytettävät keinot, ei tietoja voi liittää tunnistettavaan luonnolliseen henkilöön (5). Euroopan tietosuojavaltuutettu hyväksyy tämän vakuutuksen.

11.

Stressitestejä varten saaduista tiedoista mainitaan 3 artiklan 7 kohdassa myös, että saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan kyseiseen tarkoitukseen, eikä tietoja saa säilyttää kauemmin kuin niitä tarvitaan tähän tarkoitukseen. Euroopan tietosuojavaltuutettu huomauttaa, että nimettömiksi muutetut tiedot eivät enää täytä henkilötietojen määritelmää, eivätkä direktiivin 95/46/EY säännökset sen vuoksi enää päde niihin. Tietojen käytön rajoittaminen saattaa kylläkin olla tarpeen, mutta Euroopan tietosuojavaltuutettu haluaa kuitenkin ilmoittaa selkeästi, että tietosuojasta annetut määräykset eivät tällaista edellytä.

12.

Talletusten vakuusjärjestelmien välinen toimiva yhteistyö myös 3 artiklan 7 kohdassa mainituissa tiedonvaihtokysymyksissä halutaan taata edellyttämällä ehdotuksen 12 artiklan 5 kohdassa, että talletusten vakuusjärjestelmillä tai tarvittaessa toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava voimassa olevat kirjalliset yhteistyösopimukset. Kyseiset yhteistyösopimukset ovat oikea paikka antaa tarkempia ohjeita tietosuojaa koskevien määräysten soveltamisesta. Euroopan tietosuojavaltuutettu panee tyytyväisenä merkille, että 12 artiklan 5 kohtaan on lisätty ylimääräinen virke, jossa painotetaan, että ”kyseisissä sopimuksissa on otettava huomioon direktiivissä 95/46/EY asetetut vaatimukset”.

13.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen tapaan, jolla tietosuojanäkökohdat on otettu direktiiviehdotuksessa huomioon, ja viittaa lopuksi tämän lausunnon 9 ja 11 kohdissa tekemiinsä huomioihin.

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/11

1.

Lukutaidon parantaminen oli yksi 13 tavoitteesta, jotka sisältyivät vuonna 2002 Koulutus 2010 -työohjelmaan. Se oli myös yksi viidestä keskimääräisen eurooppalaisen suoritustason viitearvosta (”EU:n vertailuarvot”), jotka neuvosto asetti vuonna 2003: vuoteen 2010 mennessä heikon lukutaidon omaavien 15-vuotiaiden osuuden piti vähentyä Euroopan unionissa ainakin 20 prosentilla vuoteen 2000 verrattuna. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan osalta oli tarkoitus saavuttaa vuoteen 2010 mennessä toinen vertailuarvo eli näissä aineissa loppututkinnon suorittaneiden kokonaismäärän lisääminen vähintään 15 prosentilla.

2.

Maaliskuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jälleen jäsenvaltioita vähentämään huomattavasti puutteellisen lukutaidon omaavien nuorten määrää ja parantamaan maahanmuuttajataustaisten tai lähtökohdiltaan heikompien oppilaiden tulostasoa (3).

3.

Marraskuussa 2008 annetuissa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmissä (4) esitettiin koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma ja toistettiin, että edistyminen oli ollut riittämätöntä lukutaidon osalta asetettujen tavoitteiden suhteen. Neuvosto oli yhtä mieltä tarpeesta taata lukutaidon ja laskutaidon hankkiminen ja parantaa niitä avaintaitojen olennaisina osina. Jäsenvaltioita kehotettiin kohdentamaan yhteistyö luku- ja kirjoitustaidon ja laskutaidon tason parantamiseen ja oppilaiden mielenkiinnon lisäämiseen matematiikkaan, luonnontieteeseen ja tekniikkaan.

4.

Toukokuussa 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (5) vahvistettiin luku- ja kirjoitustaidon sekä laskutaidon merkitys avaintaitojen perusosina ja matematiikan, luonnontieteen ja tekniikan houkuttelevuuden lisäämisen tärkeys. Puitteiden yhteydessä hyväksytyn uuden vertailuarvon tavoitteena on riittävä taso lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden perustaidoissa pyrkimällä lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien osuuden vähentämiseen alle 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

5.

Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevassa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa vuonna 2010 (6) korostettiin oppilaitosten ja työelämän välisten kumppanuuksien merkitystä taitojen parantamisessa ja ammatilliseen elämään ja työuriin tutustumisessa. Asiantuntijat ovat todenneet koulujen, yliopistojen ja teollisuuden yhteistyöjärjestelyjen vaikuttavan myönteisesti matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan oppimiseen.

6.

Kesäkuussa 2010 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa jäsenvaltiot asettivat tavoitteeksi koulutustason parantamisen Euroopan 2020 kasvu- ja työllisyysstrategian yhteydessä (7). Strategian mukaan perustaitojen hankkiminen on erottamaton osa sekä älykkään kasvun että osallistavan kasvun strategioita ja edistää uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman sekä digitaalistrategian kaltaisten lippulaivahankkeiden toteuttamista.

1.

Vaikkakin EU:ssa on yleensä suoriuduttu koulutuksen alalla entistä paremmin viimeisen vuosikymmenen aikana, edistyminen on ollut riittämätöntä vuodelle 2010 sovittujen EU:n vertailuarvojen saavuttamiseksi. Eurooppalaisten 15-vuotiaiden lukutaito ja matemaattiset taidot ovat todellisuudessa keskimäärin heikentyneet. Heikosti suoriutuvien osuus kasvoi lukemisen osalta vuoden 2000 21,3 prosentista 24,1 prosenttiin vuonna 2006 (8) ja matematiikan osalta 20,2 prosentista 24 prosenttiin (9). Luonnontieteissä heikosti suoriutuvien keskimääräinen osuus jäsenvaltioissa oli 20,2 prosenttia vuonna 2006 (10).

2.

On myös todisteita siitä, että oppilaan sosioekonominen tausta ja vanhempien koulutustaso vaikuttavat perustaitojen osaamiseen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuvat lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikommin kuin syntyperäiset oppilaat kaikissa jäsenvaltioissa, joista on vertailukelpoisia tietoja (11).

3.

Pätevien inhimillisten voimavarojen kysyntä matematiikan, luonnontieteen ja teknologian alalla on viime vuosikymmeninä kasvanut jatkuvasti Euroopassa. Tätä koskeva EU:n vertailuarvo vuodelle 2010 on saavutettu, mutta näillä aloilla on edelleen tarpeita. Loppututkinnon suorittaneiden osuus on kaiken kaikkiaan noussut, pitkälti tietotekniikan ja laajentumisen ansiosta, mutta kasvu on ollut paljon vähäisempää matematiikan, tilastotieteen ja tekniikan aloilla, ja fysiikassa se on itse asiassa laskenut. Tämän lisäksi naispuoliset opiskelijat ovat edelleen selvästi aliedustettuina näissä aineissa (12).

4.

Jäsenvaltioissa on monia aloitteita lukutaidon parantamiseksi samoin kuin kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joiden tarkoituksena on parantaa sekä suhtautumista matematiikkaan ja luonnontieteisiin että niissä saavutettuja tuloksia. Tämän lisäksi monet jäsenvaltiot ovat viime vuosina lisänneet toimintapoliittisiin ohjelmiinsa aiheita, jotka liittyvät tulostasoon matematiikassa ja luonnontieteissä sekä suhtautumiseen näihin aineisiin. Ne ovat myös osoittaneet merkittäviä voimavaroja luonnontieteiden opetuksen parantamiseen kouluissa. Useimmissa maissa on jo nimenomaisina strategioina ohjelmia, jotka tähtäävät perustaitojen varhaiseen oppimiseen sekä yksilöityyn lähestymistapaan oppimisessa (13).

1.

Avoimen koordinointimenetelmän puitteissa tehdyssä työssä matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alalla on todettu, että innovatiiviset opetusmenetelmät ja pätevät opettajat voivat parantaa sekä oppilaiden asenteita matematiikkaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan että tuloksia näissä aineissa. Tämä voi puolestaan johtaa siihen, että useammat oppilaat jatkavat korkeamman tason opintoja näillä aloilla, ja lopulta matematiikassa, luonnontieteissä ja tekniikassa loppututkinnon suorittaneiden määrän lisääntymiseen.

2.

Komission vuonna 2007 toimittamassa raportissa Luonnontieteellinen koulutus nyt: uudet opetusmenetelmät Euroopan tulevaisuutta varten  (14) suositeltiin tutkimukseen perustuvan luonnontieteiden opetuksen lisäämistä, luonnontieteiden opettajien eristyneisyyden vähentämistä verkostojen avulla, erityisen huomion kiinnittämistä tyttöjen asenteisiin matematiikkaan, luonnontieteisiin ja tekniikkaan sekä koulujen avaamista laajemman yhteisön suuntaan.

1.

Perustaitojen hankkiminen – perusta avaintaitojen kehittämiselle kaikille elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti – on keskeisessä asemassa, kun parannetaan kansalaisten työllistyvyyttä, sosiaalista osallisuutta ja henkilökohtaista kehitystä. Siksi on toimittava koulutuksellisen alisuoriutumisen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

2.

Hyvä luku- ja kirjoitustaito sekä laskutaito yhdessä luonnon perusperiaatteiden ja luonnontieteiden peruskäsitteiden hyvän hallinnan kanssa antavat perustan keskeisten taitojen hankkimiselle elinikäistä oppimista varten, ja niihin on näin ollen tähdättävä nuoresta lähtien.

3.

Lukemisen ja matematiikan perustaidot ovat myös ”oppimaan oppimisen” rakenneosia, niiden avulla yksilöt voivat lähestyä, hankkia, käsitellä, omaksua ja välittää uusia tietoja ja taitoja, ja ne auttavat yksilöitä tulemaan itsenäisiksi oppijoiksi.

4.

Kansainvälisissä selvityksissä, myös PISA- ja TIMSS-tutkimuksissa, on todettu järjestelmään liittyvien seikkojen, kuten koulujen erojen ja oppilaiden taustojen (esimerkiksi sosioekonomiset olosuhteet, oppilaiden vanhempien koulutustaso, tietotekniikan käyttömahdollisuudet kotona jne.) vaikuttavan lukutaitoon sekä matemaattisiin ja luonnontieteellisiin taitoihin.

5.

Opettajien, koulunjohtajien ja opettajien kouluttajien pätevyys, taidot ja sitoutuneisuus ovat tärkeitä pyrittäessä tasokkaisiin oppimistuloksiin. Näin ollen on ensisijaisen tärkeää tarjota opetushenkilöstölle ja koulunjohtajille mahdollisimman korkeatasoista peruskoulutusta, perehdytystä ja jatkuvaa ammatillista kehitystä.

6.

ET2020:n strategisissa puitteissa asetetun uuden ja kunnianhimoisen vertailuarvon saavuttaminen edellyttää tehokkaampia kansallisia aloitteita. Ottaen huomioon taloustaantuma sekä väestökehityksen haasteet on tärkeää parantaa mahdollisimman laajasti koulujärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta sekä jatkaa tehokasta investoimista koulutukseen, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin talouden ja yhteiskunnan haasteisiin.

1.

Laatimaan tai kehittämään edelleen strategisia kansallisia lähestymistapoja oppilaiden lukutaitoon sekä matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyvien tulosten parantamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota oppilaisiin, joiden sosioekonominen tausta on heikompi.

2.

Analysoimaan ja arvioimaan nykyisten lähestymistapojen tehokkuutta kansallisella tasolla tietopohjan kehittämiseksi edelleen päätöksentekoa varten.

1.

Perustamaan korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka tulisi analysoida olemassa olevia tutkimuksia ja kansainvälisiä selvityksiä lukutaidosta erityisesti näissä päätelmissä esitettyjen kysymysten osalta. Ryhmän tulisi tarkastella tehokkaimpia ja tuloksellisimpia tapoja lukutaidon tukemiseksi osana elinikäistä oppimista ja ottaen huomioon hyvät toimintamallit tehdä johtopäätöksiä ja laatia ehdotuksia vuoden 2012 puoliväliin mennessä jäsenvaltioiden politiikan tukemiseksi.

2.

Perustamaan avoimeen koordinointimenetelmään liittyvän matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan klusterin (MST Cluster) työn pohjalta jäsenvaltioiden päättäjistä ja asiantuntijoista koostuvan aihekohtaisen työryhmän tukemaan uuden ET2020-vertailuarvon saavuttamista.

3.

Helpottamaan vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen määrittelyä ja levittämistä jäsenvaltioiden välillä perustaitojen hankkimisen alalla sekä seuraamaan edistystä ET2020-vertailuarvon saavuttamisessa ja raportoimaan siitä.

1.

Varmistamaan, että kouluopetuksesta vastaavat pääjohtajat tapaavat tarvittaessa, jotta voidaan tarkastella koulualan eurooppalaisen poliittisen yhteistyön edistymistä, antaa tietoa kansallista päätöksentekoa varten ja keskustella tämän alan toiminnan tulevista painopisteistä EU:n tasolla ja jotta tällaisten keskustelujen tulokset voidaan levittää laajasti kaikille asiaankuuluville sidosryhmille ja keskustella niistä tarvittaessa ministerien tasolla.

2.

Edistämään mahdollisuuksia kehittää jäsenvaltioiden välisiä yhteisiä pilottihankkeita nuorten perustaitojen parantamiseksi innovatiivisten lähestymistapojen avulla. Hankkeet organisoitaisiin vapaaehtoiselta pohjalta yhteisesti sovittujen perusteiden mukaisesti, niistä tehtäisiin yhteinen arviointi ja niissä käytettäisiin olemassa olevia EU:n välineitä.

3.

Käyttämään edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi kaikkia asiaankuuluvia välineitä kuten niitä, jotka sisältyvät avoimeen koordinointimenetelmään, elinikäisen oppimisen ohjelmaan, seitsemänteen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaan ja kansallisten painopisteiden mukaisesti Euroopan rakennerahastoihin.

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/15

—

komission 2 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyn valmisteluasiakirjan Euroopan elokuvaperinnön analogisen ja digitaalisen aikakauden haasteista (elokuvaperinnöstä annettua suositusta koskeva toinen täytäntöönpanokertomus) (1),

—

komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan digitaalistrategiasta (2) ja erityisesti siinä esitetyn näkemyksen, että ”elokuvateattereiden digitointia on tarpeen tukea kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi”,

—

komission 27 päivänä huhtikuuta 2010 annetun vihreän kirjan ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” (3),

—

kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen (4);

—

komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisen elokuvan mahdollisuuksista ja haasteista digitaalisella aikakaudella (5);

—

Digitaalitekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia elokuvien levitykseen sekä taidefilmejä esittäville ja harvemmin asutuilla alueilla sijaitseville saleille ja edistää täten eurooppalaisia ja kansallisia tavoitteita, jotka liittyvät eurooppalaisten teosten myynninedistämiseen ja saatavuuteen, kulttuurillisen ja kielellisen monimuotoisuuden tukemiseen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

—

Euroopan elokuvanäytösmarkkinat ovat pirstoutuneet, mikä asettaa monia haasteita, jotka voivat vaikuttaa elokuvateattereiden digitointia koskevien suunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon kansallisella ja/tai eurooppalaisella tasolla.

—

Elokuvateattereiden digitointi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia elokuvien esittäjille, kun taas eräät elokuvien levittäjät voivat saada aikaan säästöjä digitaalikopioiden alempien kustannusten ansiosta. Tämän epäsymmetrian tasoittamiseksi markkinat ovat luoneet elokuvateattereiden digitointiin yksityiselle rahoitukselle perustuvia rahoitusmalleja, joista esimerkkeinä mainittakoon niin sanotut VPF-mallit (Virtual Print Fee) (6). Nämä mallit eivät kuitenkaan aina sovellu pienille teattereille, etenkään yhden salin teattereille, jotka esittävät taide-elokuvia ja/tai elokuvaperintöön kuuluvia elokuvia sekä uusintoja. Juuri näillä teattereilla saattaa olla suurimpia taloudellisia vaikeuksia digitaalisessa esittämisessä käytettävien laitteiden hankinnassa, vaikka ne toteuttavat merkittävää yhteiskunnallista ja kulttuurista tehtävää esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla, joissa kulttuuritarjonta on rajoitettua;

—

Digitaalisen esittämisen ansiosta eri kieliversioiden (tekstitys- ja jälkiäänitys mukaan lukien) ja kuvailutulkkaustekniikkojen käyttö on joustavampaa ja halvempaa, mikä helpottaa teosten, myös pieniltä kielialueilta tulevien teosten, saatavuutta ja levittämistä.

—

Elokuvateattereiden digitointi tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia eurooppalaiselle elokuvalle, mutta se saattaa aiheuttaa markkinoiden uudelleenjärjestelyjä, mikä vaikuttaa epäsuhteisesti edellä mainittuihin elokuvateattereihin ja johtaa täten elokuvien valikoiman supistumiseen ja siihen, että osa väestöstä menettää mahdollisuudet nauttia elokuvatuotteista. Se saattaa myös heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sikäli kuin elokuvateattereilla on joillakin alueilla merkittävä asema keskustelu- ja kohtaamispaikkoina. Siitä saattaa myös syntyä sosiaalisia kustannuksia erityisesti mitä tulee työllisyyteen teknisen tuotannon ja elokuvakoneiden käytön aloilla.

—

Elokuvateattereiden digitointi tarjoaa lisäksi mahdollisuuksia Euroopan elokuvaperinnön myynnin ja saatavuuden edistämiselle. Näiden mahdollisuuksien, muun muassa opetustarkoituksiin tapahtuva, maksimointi edellyttää näin ollen asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista eri tasoilla.

—

Digitaaliseen esittämiseen siirtymisen helpottamiseksi niin paljon kuin mahdollista on varmistettava rahoituslähteiden hankinta ja niiden joustavuus, olivatpa ne sitten yksityisiä tai julkisia, paikallisia, kansallisia tai eurooppalaisia, jotta erityyppiset elokuvateatterit voivat saada erityisesti niiden tarpeita vastaavaa tukea;

—

Elokuvateatterin digitointi edellyttää myös erilaisia laitteita ja välineitä esittämisessä käytettävien laitteiden (palvelin, ääni, valkokangas, konehuoneen kuntoon paneminen jne.) lisäksi.

—

Laitteiden elinkaarta ei vielä tiedetä, mikä herättää kysymyksiä laitteiden ylläpitokustannuksista ja niiden päivityksen ja/tai korvaamisen rahoituksesta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mukaan lukien mahdollinen siirtyminen digitaalituotannosta uusiin formaatteihin;

—

siirtyminen digitaaliseen elokuvateatteriin on kiireellistä ja välttämätöntä. Tätä siirtymistä olisi tuettava julkisissa politiikoissa ottaen huomioon seuraavat yleistä etua koskevat tavoitteet:

—

toteuttaa eurooppalaisten elokuvateattereiden siirtymistä elokuvien digitaaliseen esittämiseen koskeva toimintasuunnitelma eurooppalaisen elokuvan mahdollisuuksista ja haasteista digitaalisella aikakaudella antamansa tiedonannon mukaisesti ja erityisesti

—

pohtimaan tarvetta tukea elokuvateattereiden digitointia ottaen huomioon edellä mainitut yleistä etua koskevat tavoitteet,

—

harkitsemaan tässä yhteydessä elokuvateattereiden digitointiin tarkoitettujen tukijärjestelmien toteuttamista yksityisen rahoituksen täydennykseksi noudattaen eurooppalaisia kilpailusääntöjä. Näissä suunnitelmissa olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion erityispiirteet. Vaihtoehtoihin voisivat kuulua seuraavat:

—

harkitsemaan, että elokuville annettavan valtiontuen edellytykseksi asetettaisiin digitaalisen masterkopion valmistaminen digitoitujen eurooppalaisten elokuvien kokonaistarjonnan lisäämiseksi,

—

tutkimaan, miten Euroopan unionin rakennerahastoja voitaisiin tarvittaessa käyttää digitointihankkeiden ja koulutusaloitteiden rahoittamiseen;

—

tarkastelemaan edelleen nykyiset elokuvien digitaalista esittämistä koskevat ISO-standardit huomioon ottaen, miten saadaan aikaan tarvittavat ja asianmukaiset tulokset elokuvien esittämisen laadussa ja asiaan liittyvän kysynnän tyydyttävässä elokuvien levityksessä; tämä olisi tehtävä teknologianeutraaliutta koskevan periaatteen mukaisesti,

—

ottamaan huomioon, että käytettävä tekniikka muuttuu ja uudistuu jatkuvasti ja että digitaalisen esittämisen rahoitukseen liittyvät kysymykset eivät koske ainoastaan tämänhetkistä siirtymäkautta,

—

huolehtimaan mahdollisuuksien mukaan ja kilpailusäännöt huomioon ottaen siitä, että elokuvateattereiden digitointia koskevien yksityisten ja julkisten rahoitusmekanismien toteuttaminen ei estä elokuvien esittäjiä vapaasti valitsemasta ohjelmistoaan,

—

edistämään elokuvateattereiden omistajille ja elokuvien levittäjille tarkoitettujen uudelleenkoulutusohjelmien ja digitaalitekniikan koulutusohjelmien perustamista; kyseiset ohjelmat koskevat erityisesti elokuvien esittämistä, digitaalisen elokuvateatterin uusia liiketoimintamalleja, vaihtoehto-ohjelmiston markkinointia ja teknistä ylläpitoa,

—

tutkimaan mahdollisuuksia helpottaa elokuvien esittäjien ja muiden digitaaliseen esittämiseen siirtymiseen osallistuvien yhtiöiden luotonsaantia erityisesti Euroopan investointipankin kautta, kun se tulee mahdolliseksi.

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/18

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/19

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/20

Transatlanttista vaihtoa edistäville kumppanuushankkeille (TEP) myönnetään tukea EU:n ja Kanadan korkea-asteen oppilaitosten ja ammatillisten oppilaitosten yhteisten opinto- ja harjoitteluohjelmien sekä opiskelijoiden liikkuvuuden ja tiedekuntien välisten vaihtojen toteuttamiseen. Tuki sisältää apurahoja hankkeiden hallintoon, opiskelijoille sekä opetus- ja hallintohenkilöstölle (”tiedekunta”). TEP-hankkeiden enimmäiskesto on 36 kuukautta.

Hankkeiden yksityiskohtainen kuvaus on ohjelmaoppaan kohdassa 5.

Transatlanttisia tutkintoja edistäville kumppanuushankkeille (TDP) myönnetään tukea kaksois- ja yhteistutkinto-ohjelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tuki sisältää apurahoja kehittämistyöhön ja hallintoon, opiskelijoille sekä opetus- ja hallintohenkilöstölle (”tiedekunta”). TDP-hankkeiden enimmäiskesto on 48 kuukautta.

Hankkeiden yksityiskohtainen kuvaus on ohjelmaoppaan kohdassa 6.

The Education, Audiovisual and Culture Executive Agency

EU-CANADA Call 2011

Avenue du Bourget/Bourgetlaan 1 — BOUR 02/17

1140 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

Canada-EU Programme for Co-operation in Higher Education, Training and Youth

International Academic Mobility

Learning Branch

Human Resources and Skills Development Canada

200 Montcalm Street, Tower 2, Ground Floor

Gatineau, Québec

K1A OJ9

CANADA

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/23

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/24

—

yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

—

kokonaisliikevaihto 1. lokakuuta 2009 ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana,

—

tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta,

—

tarkasteltavana olevan, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevan tuotteen unioniin tuonnin ja unionin markkinoilla jälleenmyynnin määrä tonneina ja arvo euroina 1. lokakuuta 2009 ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana,

—

kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuneiden etuyhteydessä olevien yritysten (3) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

—

muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

i)

Edellä 5 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, koska komissio aikoo kuulla otoksen lopullisesta valinnasta niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen, 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii)

Kaikki muut otoksen valinnan kannalta merkittävät, 5 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

iii)

Otokseen valittujen osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake komissiolle 37 päivän kuluessa siitä, kun niille on ilmoitettu niiden valinnasta otokseen.

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: N-105 4/92

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

F. +32 22956505

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/28

1.

Komissio vastaanotti 18 päivänä marraskuuta 2010 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Shell-konserniin kuuluva brittiläinen yritys Shell Brazil Holding BV (Shell) ja Cosan-konserniin kuuluva brasilialainen yritys Cosan SA Indústria e Comércio (Cosan) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan äskettäin perustetussa brasilialaisessa yhteisyrityksessä ostamalla sen osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.5846 – Shell/Cosan/JV seuraavaan osoitteeseen:

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/29

1.

Komissio vastaanotti 17 päivänä marraskuuta 2010 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla japanilaisen yhtymän Mitsui Group (Mitsui) määräysvallassa oleva brittiläinen yritys Mitsui Renewable Energy Europe Limited (Mitsui Renewable) ja espanjalaisen yhtymän Fomento de Construcciones y Contratas, SA (FCC Group) määräysvallassa oleva espanjalainen yritys FCC Energia, SA (FCCE) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan espanjalaisessa yrityksessä Guzman Energia, SL (Guzman) ostamalla yhteisyrityksen muodostavan olemassa olevan yrityksen osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Guzman tulee toimimaan aurinkolämpövoiman tuotannon alalla Espanjassa.

4.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

5.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6069 – Mitsui Renewable/FCCE/Guzman seuraavaan osoitteeseen:

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/30

1.

Komissio vastaanotti 23 päivänä marraskuuta 2010 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Brose-konserniin kuuluva saksalainen yritys Brose Fahrzeugteile GmbH & Co. KG (Brose) ja saksalainen yritys SEW-Eurodrive GmbH & Co KG (SEW) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan äskettäin perustetussa yhteisyrityksessä.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.6042 – Brose/SEW/JV seuraavaan osoitteeseen:

30.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 323/31

Luokka 1.1

Tuore liha (ja muut eläimenosat)

a)

Paino: ruhon paino on pässikaritsoilla alle 16 kg ja uuhikaritsoilla alle 14 kg

b)

Rasvaisuus: luokkien ”Ohut” (2) ja ”Keskinkertainen” (3) välillä (asetus (EY) N:o 1249/2008)

c)

Väri: vaaleanpunaisen ja hennon vaaleanpunaisen välillä

d)

Lihakkuus: luokka ”O” (melko hyvä) ja sitä korkeammat luokat (asetus (EY) N:o 1249/2008)

e)

Käsitelty virheettömästi, ei verenpurkaumia

f)

Rasvan ominaisuudet:

—

Liha hennon vaaleanpunaisesta vaaleanpunaiseen

—

Aistinvaraiset ominaisuudet: erinomainen syyrakenne, joka tuntuu hyvin miellyttävältä suussa ja sisältää kohtuullisesti lihaksensisäistä rasvaa. Liha on erittäin mureaa ja vähärasvaista. Makua, aromi ja mehukkuus ovat erinomaiset, koska rasva on jakautunut hyvällä tavalla ja on hyvälaatuista.

a)

Kasvatusmenetelmä

Käytetään laajaperäistä menetelmää, jossa karitsat pysyvät emänsä kanssa käyttäen ravinnokseen tämän maitoa. Vierotukseen asti ne voivat saada täydennykseksi rehutiivisteitä, jotka koostuvat pääasiassa vilja- ja palkokasveista.

Teuraseläinten loppuruokinta tapahtuu sisätiloissa, ja siinä käytetään tiivisteitä ja viljanolkea.

Karitsojen teurastusikä on enintään 100 päivää.

b)

SMM Cordero de Extremadura -karitsojen vanhempien rodulle on asetettu seuraavat vaatimukset:

—

Teos Historia Universal de la Primitiva y Milagrosa Imagen de Ntra. Sra. de Guadalupe, 1743, sisältää viittauksia keisari Kaarle V:n gastronomisista mieltymyksistä:

”Hänen jo vetäydyttyä Yusten luostariin priori kävi hänen luonaan joka kuukausi koska oli hyvin kiintynyt paikkaan mutta myös siksi, että hänen keisarillinen korkeutensa piti kovasti karitsanlihasta, jota siellä tuotettiin …”

—

Dionisio Pérezin vuonna 1952 ilmestyneessä espanjalaisen ruoan oppaassa (Guía del buen comer español) tunnettu lääkäri Thebusse esittelee extremaduralaisen keittiön ja nostaa esille kaksi ruokalajia, joita hän kuvailee ”majesteetillisiksi”: caldereta de los pastores (lammasmuhennos) ja pollo caminero (kanaruoka).

—

Caracterización de la calidad de la canal de los corderos con D. E.”Cordero de Extremadura” y ”Cordero Manchego” (Alonso, I.; Sánchez, C.; Pardos, J. F.; Pardos, J. J.; Delfa, R.; Sierrra, I.; Fisher, A., 1999)

—

Identificación y adecuación de la calidad y la composición de la carne de diferentes tipos ovinos europeos. Adaptación a las preferencias de los consumidores. Proyecto FAIR3-CT96-1768 ”OVAX” (Sañudo, C y col., 1999)

—

Evaluación de los caracteres cuantitativos y cualitativos de las canales de corderos obtenidas en distintos sistemas de explotación. (Maria de la Montaña López Parra, 2006).