19.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/1

NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2009,

nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018)

2009/C 311/01

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELIIN

neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 27 päivänä kesäkuuta 2002 antaman päätöslauselman nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista (1), johon sisältyy avoimen koordinointimenetelmän käyttö ja nuorisoa koskevien kysymysten huomioon ottaminen muissa politiikoissa, sekä Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2005 hyväksymän eurooppalaisen nuorisosopimuksen (2) yhtenä Lissabonin strategian kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista edistävänä välineenä;

uudistetun sosiaalipoliittisen toimintaohjelman, jossa lapset ja nuoret ovat yksi ensisijaisista aloista (3);

ja VAHVISTAA

neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 11 päivänä toukokuuta 2009 antamat päätelmät nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön nykyisten puitteiden arvioinnista ja uudistettujen puitteiden tulevaisuudennäkymistä (4);

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE

komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Uudistetulla avoimella koordinointimenetelmällä kiinni nuorison haasteisiin ja mahdollisuuksiin (5);

TOTEAA seuraavaa:

Nuorilla naisilla ja miehillä on hyvin tärkeä asema tartuttaessa niihin moniin sosioekonomisiin, demografisiin, kulttuuriin ja ympäristöön liittyviin sekä teknologisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, jotka ovat Euroopan unionin ja sen kansalaisten edessä nyt ja tulevina vuosina. Nuorten naisten ja miesten yhteiskunnallisen ja ammatillisen integroitumisen edistäminen on tärkeä keino pyrittäessä saavuttamaan Lissabonin strategian kasvu- ja työllisyystavoitteet samalla kun edistetään henkilökohtaisten odotusten toteutumista, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta.

EU:n nuorisoraportti 2009 (6) osoittaa, että vaikka valtaosalla eurooppalaisista nykynuorista on hyvät elinolosuhteet, haasteina ovat vielä sellaiset asiat kuin nuorisotyöttömyys, koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen osallistumattomat nuoret, köyhyys nuorten keskuudessa, nuorten heikko osallistuminen ja edustus demokratiaprosessissa sekä erilaiset terveysongelmat. Talouden laskukaudet, kuten vuonna 2008 alkanut laskukausi, vaikuttavat yleensä erityisen haitallisesti nuoriin, ja nämä vaikutukset saattavat olla pitkäaikaisia.

Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön nykyiset puitteet ovat osoittautuneet arvokkaaksi foorumiksi jäsenvaltioille nuorisokysymysten käsittelyssä, ja avoin koordinointimenetelmä, nuorisoa koskevien kysymysten huomioon ottaminen muilla politiikan aloilla ja erilaiset aloitteet, kuten eurooppalainen nuorisosopimus (7), ovat edistäneet nuorisoalalle sopivaa joustavaa lähestymistapaa, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden toimivalta ja toissijaisuusperiaate.

Uudet puitteet, joissa esitetään nuorisoalan eurooppalaista yhteistyötä tulevalla vuosikymmenellä koskeva strategia saavutetun edistymisen ja tähän mennessä saatujen kokemusten pohjalta sekä jäsenvaltioille kuuluvaa nuorisopoliittista vastuuta edelleen kunnioittaen, edistäisivät tällaisen yhteistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta ja niistä koituisi enemmän hyötyä nuorille Euroopan unionissa varsinkin vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian yhteydessä.

On erittäin tärkeää, että kaikilla nuorilla naisilla ja miehillä olisi mahdollisuus hyödyntää koko potentiaaliaan. Tämä ei ainoastaan edellytä investoimista nuoriin kohdistamalla enemmän resursseja sellaisten politiikan alueiden kehittämiseen, jotka vaikuttavat nuorten arkeen ja parantavat heidän hyvinvointiaan, vaan myös nuorten voimaannuttamista tukemalla heidän riippumattomuuttaan ja kykyään edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä ja eurooppalaisia arvoja ja tavoitteita. Olisi myös lisättävä yhteistyötä nuorisopolitiikan ja muiden asiaan liittyvien politiikan alojen, erityisesti koulutuksen, työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, kulttuurin ja terveyden, välillä.

ON NÄIN OLLEN YHTÄ MIELTÄ seuraavasta:

Vuoden 2018 loppuun asti nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön yleisinä tavoitteina tulisi olla seuraavat:

i)	luodaan kaikille nuorille enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja

ii)	edistetään kaikkien nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta.

Tärkeimmät toiminta-alat, joilla aloitteita olisi tehtävä, on esitetty yleisesti jäljempänä ja yksityiskohtaisesti tämän asiakirjan liitteessä I:

—	Koulutus ja ammatillinen koulutus

—	Työllisyys ja yrittäjyys

—	Terveys ja hyvinvointi

—	Osallistuminen

—	Vapaaehtoistoiminta

—	Sosiaalinen osallisuus

—	Nuoriso ja maailma

—	Luovuus ja kulttuuri

Kunnioittaen täysin jäsenvaltioiden vastuuta nuorisopolitiikasta sekä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön vapaaehtoista luonnetta olisi edellä mainittujen kahden toisiinsa liittyvän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi noudatettava kaksitahoista lähestymistapaa, jonka mukaan kehitetään ja viedään eteenpäin

i)	nuorisoalalla toteutettavia erityisaloitteita, eli politiikkoja ja toimia, joiden kohteena ovat nuoret sellaisilla aloilla kuin epävirallinen oppiminen, osallistuminen, vapaaehtoistoiminta, nuorisotyö, liikkuvuus ja nuorisotiedotus; ja toisaalta

ii)

valtavirtaistamisaloitteita sellaista monialaista lähestymistapaa varten, jossa nuorisokysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon politiikkojen ja toimien määrittelyssä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa muilla nuorten elämään merkittävästi vaikuttavilla politiikan aloilla. Eurooppalaisen nuorisosopimuksen esimerkin pohjalta nuorisoulottuvuus olisi edelleen sisällytettävä vuoden 2010 jälkeiseen Lissabonin strategiaan ja uudistettuun sosiaalipoliittiseen ohjelmaan sekä asiaan liittyviin EU:n strategioihin ja ohjelmiin, joita ovat eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet, työllisyyden suuntaviivat, terveysstrategia ja kulttuuria koskeva toimintasuunnitelma.

KOROSTAA, että

Nuorisopolitiikan alalla tehtävällä eurooppalaisella yhteistyöllä olisi oltava vankka perusta kansainvälisessä ihmisoikeusjärjestelmässä. Kaikissa nuorisoa koskevissa politiikoissa ja toimissa olisi noudatettava tiettyjä johtavia periaatteita; tärkeää olisi nimenomaan

a)	edistää sukupuolten tasa-arvoa ja torjua syrjintää kaikissa sen muodoissa sekä kunnioittaa niitä oikeuksia ja periaatteita, jotka on tunnustettu muun muassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa;

b)	ottaa huomioon nuorten elinolosuhteissa, tarpeissa, toiveissa, kiinnostuksen kohteissa ja asenteissa ilmenevät mahdolliset eroavaisuudet, jotka johtuvat eri tekijöistä, kiinnittäen erityistä huomiota eri syistä heikommassa asemassa oleviin;

c)	tunnustaa kaikki nuoret yhteiskunnan voimavaraksi ja tukea nuorten oikeutta osallistua heitä koskevien politiikkojen laatimiseen nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävän jatkuvan jäsennellyn vuoropuhelun avulla.

ON LISÄKSI YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, että

1.	Vuoteen 2018 ulottuvalla kaudella nuorisoalan eurooppalaista yhteistyötä olisi tehtävä uudistetun avoimen koordinointimenetelmän keinoin ja sen olisi perustuttava edellä esiteltyihin yleisiin tavoitteisiin, kaksitahoiseen lähestymistapaan ja tärkeimpiin toiminta-aloihin.

Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön tulisi olla näyttöön perustuvaa, asiaankuuluvaa ja konkreettista. Sen olisi tuotettava selviä ja näkyviä tuloksia, joita olisi esitettävä, tarkasteltava ja levitettävä säännöllisesti ja järjestelmällisesti luoden näin pohjaa jatkuvalle arvioinnille ja kehittämiselle.

Avoimen koordinointimenetelmän onnistunut soveltaminen nuorisoalalla riippuu jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta ja tehokkaista työmenetelmistä kansallisella ja EU:n tasolla. Tämän vuoksi eurooppalaisessa yhteistyössä käytettyjen työmenetelmien olisi perustuttava seuraaviin seikkoihin:

i)	Työskentelyjaksot: Vuoteen 2018 ulottuva kausi jaetaan kolmen vuoden jaksoihin, joista ensimmäinen kattaa vuodet 2010–2012.

ii)

Painopisteet: Kutakin jaksoa varten valitaan tietyt eurooppalaiset yhteistyön painopisteet, jotka edistävät näissä puitteissa määritettyjä toiminta-aloja. Neuvosto hyväksyy painopisteet neuvoston ja komission yhteisen raportin pohjalta jäljempänä esitetyn mukaisesti ja yhteistyössä asianomaisen työskentelyjakson kahden puheenjohtajakolmikon edustajien kanssa. Eurooppalaisen yhteistyön painopisteet suunnitellaan niin, että ne mahdollistavat yhteistyön kaikkien jäsenvaltioiden välillä tai tiiviimmän yhteistyön rajoitetun jäsenvaltioiden ryhmän (klusterit) välillä kansallisten painopisteiden mukaisesti. Näiden uusien puitteiden ensimmäisen työskentelyjakson ensimmäisen osan painopisteet esitetään tämän asiakirjan liitteessä II. Neuvosto esittelee ja hyväksyy tämän jakson toisen osan painopisteet myöhemmin.

iii)

Täytäntöönpanovälineet: Jotta yhteistyön puitteet voitaisiin panna täytäntöön tehokkaasti, tarvitaan sekä nimenomaan nuorisoalaa koskevia välineitä että muita asiaan liittyviä politiikan aloja koskevia välineitä.

Nuorisoalaa koskevat välineet on esitetty a–g alakohdassa. Niitä olisi käytettävä kaksitahoisen lähestymistavan tukemiseksi, eli nuorisoalan erityisten aloitteiden täytäntöönpanemiseksi ja toisaalta sellaisen monialaisen lähestymistavan edistämiseksi, jolla nuorisonäkökulma otetaan huomioon muilla asiaan liittyvillä politiikan aloilla. Valtavirtaistamisen yhteydessä näitä välineitä olisi käytettävä muiden politiikan alojen kanssa käytävän vuoropuhelun perustana ja tukena, jotta nuorisonäkökulma tulisi otetuksi huomioon tarvittavalla tavalla.

Tiedon keruu ja näyttöön perustuva nuorisopolitiikka: Nuorisopolitiikan tulisi perustua näyttöön. On lisättävä tietoa ja tuntemusta nuorten naisten ja miesten elinolosuhteista, arvoista ja asenteista ja jaettava tämä tieto ja tuntemus muiden asiaan liittyvien politiikan alojen kanssa, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia ja oikea-aikaisia toimenpiteitä. Tiedon hankintaa voidaan edistää muun muassa tukemalla Euroopan nuorisopolitiikan tietokeskusta ja sen yhteyshenkilöitä, EU:n laajuista analysointikapasiteettia (Eurydice), nuorisoa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä, erityisiä eurooppalaisia nuorisotutkimuksia sekä tutkijaverkostoja. Myös EU:n nuorisoraportti edistää olennaisesti näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Asiaankuuluvien viranomaisten, nuorisotutkijoiden, nuorten, nuorisojärjestöjen sekä nuorisotyön toimijoiden välistä yhteistyötä olisi tuettava.

Vastavuoroinen oppiminen: Vastavuoroinen oppiminen on näiden yhteistyöpuitteiden keskeinen tekijä. Sen avulla voidaan tunnistaa hyvät käytännöt eri jäsenvaltioissa ja ottaa niistä oppia. Vastavuoroisen oppimisen toteutuskeinoja ovat esimerkiksi vertaisoppimistoimet, konferenssit ja seminaarit, korkean tason foorumit tai asiantuntijaryhmät sekä tutkimukset ja analyysit ja internetpohjaiset verkostot, joihin asiaankuuluvat sidosryhmät osallistuvat. Tämän toiminnan kohteiden olisi liityttävä läheisesti kulloisenkin kolmivuotisen työskentelyjakson painopisteisiin. Kaikkien aloitteiden suunnittelun olisi perustuttava selkeisiin tavoitteisiin, selkeisiin toimeksiantoihin, aikatauluihin ja tuotossuunnitelmiin, joita komissio ehdottaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Toimintapoliittista vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa ja yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, OECD:n (8) ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa olisi jatkettava, koska niin saadaan uusia ideoita ja mahdollisuus vertailuun.

Edistymisraportit: Komission tulisi laatia Euroopan unionin nuorisoraportti kunkin työskentelyjakson lopussa siten, että ensimmäinen uusien puitteiden mukainen raportti laaditaan vuonna 2012. EU:n nuorisoraportissa tulee olla kaksi osaa: neuvoston ja komission yhteinen raportti (poliittinen osa) ja liiteasiakirjat (tilastollinen ja analyyttinen osa). EU:n nuorisoraportissa arvioidaan edistymistä puitteiden mukaisissa yleisissä tavoitteissa sekä viimeisimmän työskentelyjakson osalta määriteltyjen painopisteiden osalta ja nimetään hyvät käytännöt. EU:n nuorisoraportin olisi perustuttava jäsenvaltioiden laatimiin kansallisiin raportteihin nuorisoalalta ja muilta asiaan liittyviltä politiikan aloilta sekä muihin olemassa oleviin tietoihin ja tilastoihin. Päällekkäistä raportointivelvollisuutta olisi vältettävä. EU:n nuorisoraportteja tulisi myös käyttää seuraavan työskentelyjakson painopisteiden nimeämisen perustana.

Tulosten levittäminen: Näiden puitteiden mukaisen yhteistyön näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla yhteistyön tuloksia olisi levittävä laajasti kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kesken, ja tarvittaessa niistä olisi keskusteltava pääjohtaja- tai ministeritasolla.

Prosessin seuranta: Edistääkseen tuloksiin pääsemistä avoimen koordinointimenetelmän avulla ja menetelmän omaksumista sekä kansallisella että EU:n tasolla jäsenvaltiot ja komissio tekevät tiivistä yhteistyötä ohjatessaan, viedessään eteenpäin ja arvioidessaan prosessia ja sen tuloksia. Tässä yhteydessä olisi työskenneltävä nuorten tilanteeseen liittyvien nykyisten indikaattoreiden pohjalta sellaisilla aloilla kuin koulutus, työllisyys, terveys ja sosiaalinen osallisuus ja esitettävä tarvittaessa neuvoston harkittavaksi mahdollisia uusia indikaattoreita koskevia ehdotuksia.

Kuuleminen ja jäsennelty vuoropuhelu nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa: Nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa olisi jatkettava ja kehitettävä jäsenneltyä vuoropuhelua, jonka puitteissa voidaan jatkuvasti pohtia yhdessä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön painopisteitä, täytäntöönpanoa ja seurantaa.

Vuoropuhelun aiheet olisi sovitettava yhteen nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön yleisten tavoitteiden ja kunkin työskentelyjakson painopisteiden kanssa. Kutakin vuoropuhelujaksoa varten olisi asetettava selkeät tavoitteet ja valittava realistiset menettelyt jatkuvuuden ja seurannan varmistamiseksi. Vuoropuhelun olisi oltava mahdollisimman osallistavaa, sitä olisi käytävä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla ja siihen olisi saatava mukaan nuorisotutkijoita ja nuorisotyön toimijoita. Jäsenneltyä vuoropuhelua muilla politiikan aloilla nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa olisi myös tuettava. Jäsennellyn vuoropuhelun täytäntöönpanoa esitellään tarkemmin liitteessä III.

EU:n ohjelmien ja rahastojen hyödyntäminen: Olisi hyödynnettävä tehokkaasti käytettävissä olevia EU:n varoja, kuten rakennerahastoja, sekä asiaan liittyviä ohjelmia, joita ovat mm. Youth in Action -ohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, Kulttuuri-, Progress-, Media- ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmat sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmat kuten myös asiaankuuluvat EU:n ohjelmat ja rahastot ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön aloilla.

4.	Kullakin kolmen vuoden jaksolla välineitä olisi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti painopisteiden edistämiseksi.

Näissä yhteistyön puitteissa nuorisotyön tukeminen ja kehittäminen olisi nähtävä monialaisina kysymyksinä. Nuorisotyö on laaja käsite, joka kattaa laaja-alaisesti sosiaalisen, kulttuuriin ja koulutukseen liittyvän ja poliittisen toiminnan sekä nuorten toimesta, heidän kanssaan että heitä varten. Toimintaan sisältyy yhä enenevässä määrin urheilua ja nuorisolle suunnattuja palveluja. Nuorisotyö kuuluu koulun ulkopuolisen oppimisen piiriin, samoin kuin ammattimaisten tai vapaaehtoisten nuorisotyöntekijöiden ja nuoriso-ohjaajien ohjaama vapaa-ajan toiminta, ja se perustuu epävirallisiin oppimisprosesseihin ja vapaaehtoiseen osallistumiseen. Näissä puitteissa olisi tutkittava ja pohdittava sitä, miten nuorisotyöllä voidaan edistää edellä esitettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista, ja sitä, miten nuorisotyötä voidaan tukea ja palkita sen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta panoksesta. Pohdittavia aiheita ovat: nuorisotyöntekijöiden ja -ohjaajien asianmukainen koulutus ja heidän taitojensa tunnustaminen asianmukaisten eurooppalaisten välineiden avulla, nuorisotyöntekijöiden ja -ohjaajien liikkuvuuden tukeminen ja nuorisotyöhön liittyvien innovatiivisten palvelujen ja lähestymistapojen edistäminen.

6.	Neuvosto voi tarkistaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettuja puitteita ja tehdä tarpeellisia mukautuksia Euroopassa mahdollisesti ilmenevien merkittävien uusien muutosten, erityisesti vuoden 2010 jälkeiseen Lissabonin strategiaan liittyvien päätösten, huomioon ottamiseksi.

KEHOTTAA NÄIN OLLEN JÄSENVALTIOITA

työskentelemään yhdessä komission tuella ja tässä päätöslauselmassa kuvattua avointa koordinointimenetelmää käyttäen nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön tehostamiseksi vuoteen 2018 ulottuvalla kaudella edellä kuvattujen yleisten tavoitteiden, toiminta-alojen, kaksitahoisen lähestymistavan, periaatteiden ja täytäntöönpanovälineiden pohjalta sekä kutakin työskentelyjaksoa varten sovittujen painopisteiden pohjalta;

toteuttamaan kansallisten painopisteiden pohjalta kansallisen tason toimenpiteitä, joilla voidaan edesauttaa uudistetuissa puitteissa esitettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista, ja pohtimaan myös, voiko vastavuoroinen oppiminen EU:n tasolla olla innoittajana suunniteltaessa kansallisia nuorisoalan politiikkoja ja muita asiaan liittyviä politiikkoja.

KEHOTTAA KOMISSIOTA

työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa ja tukemaan niitä vuoteen 2018 ulottuvalla kaudella niiden tehdessä näissä puitteissa yhteistyötä edellä kuvattujen yleisten tavoitteiden, toiminta-alojen, kaksitahoisen lähestymistavan, periaatteiden ja täytäntöönpanovälineiden sekä kutakin työskentelyjaksoa varten sovittujen painopisteiden pohjalta;

tarkastelemaan erityisesti EU:n nuorisoraportissa, missä määrin näiden puitteiden yleiset tavoitteet on saavutettu. Tässä yhteydessä komissiota pyydetään perustamaan asiaan liittyviä politiikan aloja kuullen työryhmä keskustelemaan nuorison tilannetta koskevista saatavilla olevista tiedoista ja siitä, olisiko laadittava indikaattoreita niitä aloja varten, joilla niitä ei vielä ole tai joilla ei ole ilmeistä nuorisoulottuvuutta. Tämän työskentelyn tulokset ja mahdollisia uusia indikaattoreita koskevat ehdotukset olisi toimitettava neuvoston pohdittavaksi viimeistään joulukuussa 2010;

3.	ehdottamaan joustavia puitteita vertaisoppimistoimia varten sekä käynnistämään yleisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin liittyviä selvityksiä ja sekä raportoimaan näistä erilaisista toimista säännöllisesti neuvostolle;

4.	laatimaan vuonna 2017 yhdessä jäsenvaltioiden kanssa lopullisen arviointiraportin, joka kattaa nämä yhteistyön puitteet. Neuvoston olisi keskusteltava lopullisesta arviointiraportista vuonna 2018.

(1) EYVL C 168, 13.7.2002, s. 2.

(2) 7619/1/05.

(3) 11517/08.

(4) 9169/09.

(5) 9008/09.

(6) 9008/09 ADD 4.

(7) 7619/05: 22.–23. maaliskuuta 2005 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmien liite I.

(8) Kaikkien jäsenvaltioiden oikeus osallistua tällaiseen toimintaan olisi varmistettava.

LIITE I

NUORISOON LIITTYVIÄ TAVOITTEITA JA MAHDOLLISIA JÄSENVALTIOIDEN JA KOMISSION ALOITTEITA

ON NÄIN OLLEN YHTÄ MIELTÄ -osan 2 kohdassa luetelluista ja jäljempänä yksityiskohtaisemmin kuvatuista toiminta-aloista on monilla selvästi omat yleiset tavoitteensa ja painopisteensä. Niitä kuvataan erillisissä yhteistyöpuitteissa ja -strategioissa ja käsitellään kunkin oman avoimen koordinointimenetelmän mukaan. On kuitenkin pyrittävä varmistamaan, että nuorisonäkökulma otetaan asianmukaisesti huomioon kullakin alalla. Tältä pohjalta tämän liitteen A-osassa esitetään eräitä kaikkia aloja koskevia aloitteita ja B-osassa sellaisia erityisesti nuorisoon liittyviä tavoitteita, joiden tarkoituksena on selkeyttää nuorisoulottuvuutta kullakin luetellulla toiminta-alalla; lisäksi esitetään esimerkinomainen luettelo mahdollisista aloitteista, joita jäsenvaltiot ja/tai komissio voivat tehdä toimivaltansa puitteissa ja toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen.

a) Yleisluonteisia aloitteita

Seuraavia yleisluonteisia aloitteita olisi harkittava kaikilla nimetyillä toiminta-aloilla:

—	Kehitetään ja vahvistetaan kunkin toiminta-alan päätöksentekijöiden ja nuorisopolitiikan päättäjien välistä yhteistyötä, mm. parantamalla vuoropuhelua ja jakamalla tietoja ja asiantuntemusta.

—	Kannustetaan ja tuetaan nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumista politiikan laadintaan, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

—	Tarjotaan laadukkaita ohjaus- ja neuvontapalveluja.

—

Parannetaan laadukkaan nuorisoa koskevan tiedon saatavuutta ja levitetään tietoa kaikkia mahdollisia kanavia käyttäen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä Euroopan laajuisten organisaatioiden, esimerkiksi Eurodeskin, ERYICA:n, EYCA:n ja muiden eurooppalaisten verkostojen avulla.

—	Vahvistetaan yhteistyötä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.

—	Edistetään nuorten tilanteen parempaa tuntemusta, esim. tukemalla nuorisotutkimusta, tutkijaverkostoja, selvitysten tekemistä jne.

—	Tuetaan nuorisotyön kehittämistä ja tunnustetaan sen arvo.

—	Hyödynnetään tehokkaasti käytettävissä olevia EU:n varoja ja ohjelmia ja helpotetaan nuorten mahdollisuuksia hyötyä niistä.

—	Tuetaan koehankkeiden ja -ohjelmien kehittämistä uusien ja innovatiivisten ideoiden kokeilemiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi.

—	Tunnustetaan arvo, joka kahdenvälisellä ja monenvälisellä yhteistyöllä on nuorisopolitiikan alan eurooppalaiselle yhteistyölle.

—	Otetaan tarvittaessa mukaan lapsia koskevan politiikan ulottuvuus, kiinnittäen huomiota heidän oikeuksiinsa ja suojeluunsa ja ottaen huomioon, että lapsuudessa saadut mahdollisuudet, tuki ja turva vaikuttavat merkittävästi nuorten elämään ja tulevaisuudennäkymiin.

b) Nuorisoon liittyviä tavoitteita ja mahdollisia aloitteita kullekin toiminta-alalle

KOULUTUS JA AMMATILLINEN KOULUTUS

Tavoite: Olisi tuettava nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia korkeatasoiseen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kaikilla tasoilla ja mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen. Muodollisen koulutuksen ohella olisi edistettävä nuorten epävirallista oppimista ja annettava sille tunnustusta, ja muodollisen koulutuksen ja epävirallisen oppimisen välisiä yhteyksiä olisi kehitettävä. Olisi helpotettava ja tuettava nuorten siirtymistä koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta työmarkkinoille ja vähennettävä koulunkäynnin keskeyttämistä.

Jäsenvaltioiden ja komission aloitteita niiden toimivallan mukaisesti

—	Tuetaan nuorisotyön kehittämistä ja muita mahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen yhtenä keinona puuttua koulun keskeyttämiseen.

—	Hyödynnetään täysimääräisesti EU:n tasolla kehitettyjä taitojen avoimuuteen ja validoimiseen sekä tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamiseen liittyviä välineitä (1).

—	Edistetään kaikkien nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.

—	Puututaan sukupuoli- ja muihin stereotypioihin sekä muodollisessa koulutuksessa että epävirallisessa oppimisessa.

—	Käytetään muodollista koulutusta ja epävirallista oppimista eri ryhmien välisen yhteenkuuluvuuden ja ymmärtämyksen edistämiseen, edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja kavennetaan suoritustason eroja.

—	Kehitetään osallistavia järjestelyjä koulutukseen ja koulujen, perheiden ja paikallisyhteisöjen välistä yhteistyötä.

—	Kannustetaan muodollista koulutusta ja epävirallista oppimista nuorten innovoinnin, luovuuden ja yrittäjyyden tukemiseksi.

—	Lisätään suuren yleisön tietoisuutta epävirallisen oppimisen tulosten arvosta.

Komissio kehittää edelleen Europass-järjestelmää taitojen avoimuuteen liittyvänä eurooppalaisena välineenä, mukaan luettuina välineet taitojen itsearviointia varten ja kolmansien osapuolten suorittamaa taitojen arviointia varten, esimerkkeinä Europass-liikkuvuustodistuksen tukijaorganisaatiot.

TYÖLLISYYS JA YRITTÄJYYS

Tavoite: Olisi tuettava nuorten integroitumista työmarkkinoille työntekijöinä tai yrittäjinä. Olisi helpotettava ja tuettava siirtymistä koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta tai työttömyydestä tai joutenolosta työmarkkinoille. Olisi parannettava työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia. Vuoden 2010 jälkeisessä Lissabonin strategiassa olisi varmistettava nuorisoulottuvuus, ja eurooppalaisen nuorisosopimuksen yleisten tavoitteiden mukaista työtä olisi jatkettava.

Jäsenvaltioiden ja komission aloitteita niiden toimivallan mukaisesti

—	Lisätään ja parannetaan investointeja siihen, että ihmiset voivat hankkia sellaiset taidot, joita työmarkkinoilla tarvitaan. Taidot ja työpaikat on saatava kohtaamaan toisensa paremmin lyhyellä aikavälillä, ja taitotarpeita on pystyttävä ennakoimaan paremmin pitemmällä aikavälillä.

—	Otetaan huomioon nuorten erityistilanne joustoturvastrategioita laadittaessa.

—	Edistetään nuorten mahdollisuuksia rajatylittävään työskentelyyn.

—	Sisällytetään elvytyssuunnitelmiin nuorten työmarkkinoille integroitumista edistäviä lyhyen aikavälin toimenpiteitä sekä nuoret huomioon ottavia rakenteellisia toimenpiteitä.

—	Kehitetään uraohjaus- ja neuvontapalveluja.

—	Madalletaan esteitä, jotka haittaavat työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa.

—	Edistetään laadukkaitten harjoittelu- ja oppisopimusjaksojen käyttöä työmarkkinoille pääsyn ja siellä etenemisen helpottamiseksi.

—	Parannetaan lastenhoitopalveluja ja edistetään vastuun jakamista kumppaneiden välillä, jotta sekä nuoret naiset että nuoret miehet voisivat helpommin sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämänsä.

—	Tuetaan nuorten yrittäjyyttä muun muassa yrittäjyyskoulutuksen avulla, tuetaan starttirahoitusta ja mentorointiohjelmia ja kannustetaan nuorten yritysten tunnustamiseen.

—	Tuetaan eurooppalaisia verkostoja ja rakenteita nuorten yrittäjyyden edistämiseksi.

—	Tuetaan yrittäjyyttä kestävän kehityksen alalla.

TERVEYS JA HYVINVOINTI

Tavoite: Olisi tuettava nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mielenterveyden ja seksuaaliterveyden, urheilun, liikunnan ja terveellisten elintapojen edistämiseen sekä vammojen, syömishäiriöiden, riippuvuuksien ja päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Jäsenvaltioiden ja komission aloitteita niiden toimivallan mukaisesti

—	Varmistetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia koskevan neuvoston päätöslauselman (2) jatkotoimenpiteet sekä kannustetaan nuoria pitämään huolta kunnostaan ja harrastamaan liikuntaa EU:n liikuntaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti (3).

—	Otetaan nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimissa huomioon, että terveydellä tarkoitetaan kaikkinaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä vain sitä, että sairautta tai vammaa ei ole.

—	Kannustetaan nuoria omaksumaan terveelliset elintavat liikunnanopetuksen, ravintotietouden ja liikunnan avulla sekä koulujen, nuorisotyöntekijöiden, terveysalan ammattilaisten ja urheilujärjestöjen välisellä yhteistyöllä.

—	Painotetaan urheilun merkitystä toimintana, joka tukee ryhmätyötä, kulttuurienvälistä oppimista, reilun pelin sääntöjä ja vastuunottoa.

—	Lisätään nuorisotyöntekijöiden ja nuoriso-ohjaajien terveysasioiden tuntemusta.

—	Aktivoidaan kaikki paikalliset sidosryhmät riskitilanteessa olevien nuorten löytämiseksi ja auttamiseksi ja heidän ohjaamisekseen tarvittaessa muiden palvelujen piiriin.

—	Tuetaan vertaisryhmien antamaa terveyskasvatusta.

—

Edistetään lasten ja nuorten suojelua, erityisesti mitä tulee uusia viestimiä koskeviin taitoihin ja heidän suojeluunsa tietyiltä uusien viestinten käytöstä aiheutuvilta vaaroilta, tunnustaen myös hyödyt ja mahdollisuudet, joita uudet viestimet voivat tarjota nuorille, esimerkiksi medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä 21 päivänä toukokuuta 2008 ja 27 päivänä marraskuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien jatkotoimenpiteiden avulla.

—	Helpotetaan pääsyä olemassa oleviin terveyspalveluihin tekemällä niistä nuorisoystävällisempiä.

OSALLISTUMINEN

Tavoite: Olisi tuettava nuorten osallistumista edustukselliseen demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan sen kaikilla tasoilla ja yhteiskunnan toimintaan laajemmin.

Jäsenvaltioiden ja komission aloitteita niiden toimivallan mukaisesti

—	Kehitetään välineitä, joiden avulla nuorten kanssa voidaan käydä vuoropuhelua ja nuoret voivat osallistua kansallisiin nuorisopolitiikkoihin.

—	Kannustetaan nuorten osallistumista, nuorille tiedottamista ja nuorten kuulemista koskevien olemassa olevien suuntaviivojen käyttämistä tai sellaisten laatimista näiden toimien laadun varmistamiseksi.

—	Tuetaan poliittisesti ja taloudellisesti nuorisojärjestöjä sekä paikallisia ja kansallisia nuorisoneuvostoja ja edistetään sen merkittävän roolin tunnustamista, joka niillä on demokratiassa.

—	Edistetään useampien ja useammanlaisten nuorten osallistumista edustukselliseen demokratiaan, nuorisojärjestöihin ja muihin kansalaisyhteiskunnan järjestöihin.

—	Hyödynnetään tehokkaasti tieto- ja viestintäteknologioita nuorten osallistumisen laajentamiseksi ja syventämiseksi.

—	Tuetaan erilaisia osallistumisen oppimismuotoja lapsuusiästä lähtien muodollisen koulutuksen ja epävirallisen oppimisen avulla.

—	Järjestetään lisää mahdollisuuksia nuorten ja julkisten instituutioiden väliseen keskusteluun.

Komissio uudistaa Euroopan nuorisoportaalia ja edistää toimia nuorten tavoittamiseksi.

VAPAAEHTOISTOIMINTA

Tavoite: Olisi tuettava nuorten vapaaehtoistoimintaa ja sille olisi annettava enemmän arvoa tärkeänä epävirallisen oppimisen muotona. Olisi poistettava vapaaehtoistoiminnan esteet ja edistettävä nuorten rajatylittävää liikkuvuutta.

Jäsenvaltioiden ja komission aloitteita niiden toimivallan mukaisesti

—	Edistetään vapaaehtoistoiminnan kautta hankittujen taitojen tunnustamista sellaisten välineiden kuin Europass ja Youthpass sekä jäsenvaltioiden rahoittamien välineiden avulla.

—	Pannaan täytäntöön nuorten vapaaehtoisten liikkuvuutta Euroopassa koskeva neuvoston suositus (4).

—	Lisätään vapaaehtoistoiminnan arvoa koskevaa tietoisuutta myös vertaisprosessien avulla.

—	Edistetään nuorten vapaaehtoisten suojelua ja vapaaehtoistoiminnan laatua.

—	Otetaan nuoret ja nuorisojärjestöt mukaan tulevan aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuoden (2011) suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

—	Edistetään sukupolvien välistä yhteisvastuuta vapaaehtoistoiminnan keinoin.

SOSIAALINEN OSALLISUUS

Tavoite: Olisi ehkäistävä nuorten sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä näiden ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle ja vahvistettava yhteiskunnan ja nuorison keskinäistä yhteisvastuuta. Olisi edistettävä kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia ja torjuttava syrjintää kaikissa sen muodoissa.

Jäsenvaltioiden ja komission aloitteita niiden toimivallan mukaisesti

—	Hyödynnetään nuorisotyön ja nuorisotilojen koko potentiaali osallisuuden edistäjinä.

—	Omaksutaan monialainen lähestymistapa yhteisön yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun parantamiseksi ja nuorten sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi tarkastelemalla esimerkiksi nuorison koulutuksen ja työllisyyden ja heidän sosiaalisen osallisuutensa välisiä yhteyksiä.

—	Tuetaan muiden kulttuurien tuntemuksen ja monikulttuuristen taitojen kehittämistä kaikkien nuorten parissa ja torjutaan ennakkoluuloja.

—	Tuetaan nuorten oikeuksia koskevaa tiedotus- ja koulutustoimintaa.

—	Puututaan kodittomuuteen, asumiseen ja taloudelliseen syrjäytymiseen.

—	Edistetään laadukkaiden palveluiden saatavuutta esim. liikenteen, tietoyhteiskuntaan osallistumisen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen aloilla.

—	Edistetään erityisen tuen antamista nuorille perheille.

—	Otetaan nuoret ja nuorisojärjestöt mukaan köyhyyden torjuntaa ja sosiaalista syrjäytymistä koskevan Euroopan teemavuoden (2010) suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

NUORISO JA MAAILMA

Tavoite: Tuetaan nuorten osallistumista ja panosta maailmanlaajuisiin päätöksenteko-, täytäntöönpano- ja seurantaprosesseihin (esim. sellaisissa kysymyksissä kuin ilmastonmuutos, YK:n vuosituhattavoitteet, ihmisoikeudet jne.) ja nuorten yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten alueiden kanssa.

Jäsenvaltioiden ja komission aloitteita niiden toimivallan mukaisesti

—	Lisätään nuorten tietoisuutta maailmanlaajuisista asioista kuten kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksista.

—	Annetaan nuorille mahdollisuuksia vaihtaa näkemyksiä globaaleista kysymyksistä päätöksentekijöiden kanssa (esimerkiksi osallistumalla kansainvälisiin kokouksiin, virtuaalisiin foorumeihin jne.)

—	Edistetään kaikkialta maailmasta tulevien nuorten keskinäistä ymmärtämystä vuoropuhelun avulla ja sellaisilla tukitoimilla kuin koulutuskurssit, nuorisovaihto ja kokoukset.

—	Rohkaistaan nuoria osallistumaan ”vihreään” vapaaehtoistoimintaan ja omaksumaan ”vihreitä” kulutus- ja tuotantomalleja (esim. kierrätys, energiansäästö, hybridiajoneuvot jne.).

—	Edistetään mahdollisuuksia yrittäjyyteen, työllisyyteen, koulutukseen ja vapaaehtoistoimintaan Euroopan ulkopuolisten alueiden kanssa.

—	Edistetään eri mantereilla nuorisotyön toimijoiden välistä yhteistyötä ja vaihtoa.

—	Kannustetaan nuoria osallistumaan kehitysyhteistyötoimintaan joko asuinmaassa tai ulkomailla.

LUOVUUS JA KULTTUURI

Tavoite: Olisi tuettava nuorten luovuutta ja innovointikykyä parantamalla kulttuurin ja kulttuuri-ilmaisujen laadukasta saatavuutta ja osallisuutta niihin jo lapsuusiässä. Näin edistettäisiin henkilökohtaista kehitystä, suurempaa oppimiskykyä, kulttuurienvälisiä taitoja, kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämystä ja kunnioittamista sekä uusien ja joustavien taitojen kehittymistä tulevia työllistymismahdollisuuksia varten.

Jäsenvaltioiden ja komission aloitteita niiden toimivallan mukaisesti

—	Tuetaan nuorten luovuuden kehittymistä luovaa sukupolvea koskevien neuvoston päätelmien ”lasten ja nuorten luovuuden ja innovointikyvyn kehittäminen kulttuurisen ilmaisun ja kulttuurin saatavuuden kautta” jatkotoimenpitein (5).

—	Parannetaan kulttuurin ja luovien välineiden laadukasta saatavuutta, etenkin sellaisten, joissa hyödynnetään uutta teknologiaa, ja luodaan nuorille mahdollisuuksia kulttuurielämyksiin ja oman luovuuden ilmaisemiseen ja kehittämiseen koulussa ja sen ulkopuolella.

—	Saatetaan helposti saataville uutta teknologiaa, jonka avulla nuoret pääsevät toteuttamaan luovuuttaan ja innovointikykyään, ja lisätään kiinnostusta kulttuuria, taiteita ja luonnontieteitä kohtaan.

—	Tarjotaan pääsy ympäristöihin, joissa nuoret voivat kehittää luovuuttaan ja harrastuksiaan ja viettää vapaa-aikaa mielekkäästi.

—	Helpotetaan kulttuuria, koulutusta, terveyttä, sosiaalista osallisuutta, viestintää, työllisyyttä ja nuorisoa koskevien politiikkojen ja ohjelmien välistä kauaskantoista synergiaa nuorten luovuuden ja innovointikyvyn edistämiseksi.

—	Edistetään kulttuuria, uusia viestimiä ja kulttuurienvälisiä taitoja koskevaa nuorisotyöntekijöiden erityiskoulutusta.

—	Edistetään kulttuuri- ja luovien alojen sekä nuorisojärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden välisiä kumppanuuksia.

—	Helpotetaan ja tuetaan nuorten kykyjen ja yrittäjätaitojen kehittymistä työllistettävyyden ja tulevien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.

—	Edistetään nuorten tietämystä EU:n eri jäsenvaltioiden kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä muun muassa uutta teknologiaa hyödyntämällä.

(1) Taitojen avoimuuteen ja validoimiseen liittyviä välineitä ovat mm. Europass, Euroopan tutkintojen viitekehys ja ammatillisen koulutuksen ECVET-järjestelmä. Tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamiseen tarjoaa puolestaan välineen direktiivi 2005/36/EY.

(2) EUVL C 319, 13.12.2008, s. 1.

(3) Suositellut toimenpiteet terveyttä edistävän liikunnan tueksi (2008).

(4) EUVL C 319, 13.12.2008, s. 8.

(5) 14453/09.

LIITE II

NUORISOALAN EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN PAINOPISTEET AJANJAKSOLLE 1.1.2010–30.6.2011

Yleinen painopiste – Nuorisotyöllisyys

Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön yleinen temaattinen painopiste ajanjaksolle 1.1.2010–30.6.2011 on nuorisotyöllisyys. Näiden 18 kuukauden aikana kysymystä käsitellään jäsennellyn vuoropuhelun puitteissa. Erityisillä painopistealueilla olisi edistettävä kokonaan tai osittain yleistä temaattista painopistettä.

1.1.2010–30.6.2010 – Sosiaalinen osallisuus

Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla painotetaan seuraavia kysymyksiä:

—	eurooppalaisen nuorisosopimuksen vahvistaminen vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian puitteissa,

—	mahdollisuuksiltaan epäedullisessa asemassa olevien nuorten sosiaalinen osallisuus,

—	paikallisten ja alueellisten viranomaisten tehtävä nuorisopolitiikassa,

—	yhteistyö Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.

1.7.2010–31.12.2010 – Nuorisotyö

Vuoden 2010 toisella puoliskolla painotetaan seuraavia kysymyksiä:

—	nuorisotyö sekä köyhimpien lasten ja nuorten pääsy nuorisotyön ja -toiminnan piiriin,

—	nuorten mahdollisuudet osallistua kulttuurielämään.

1.1.2011–30.6.2011 – Osallistuminen

Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla painotetaan seuraavia kysymyksiä:

—	nuorten kansalaisuus ja osallistuminen painottaen erityisesti yhteiskunnallista, taloudellista, kulttuurista ja poliittista osallistumista sekä ihmisoikeuksia,

—	nuorten vapaaehtoistoiminta ja heidän panoksensa paikallisyhteisöjen kehittämiseen.

LIITE III

JÄSENNELLYN VUOROPUHELUN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävään jäsenneltyyn vuoropuheluun sovellettavat yleiset johtavat periaatteet on esitetty edellä ON LISÄKSI YHTÄ MIELTÄ SIITÄ -osan 3 kohdan iii alakohdan f alakohdassa. Tässä liitteessä kehitellään edelleen jäsennellyn vuoropuhelun täytäntöönpanoa kansallisella ja EU:n tasolla.

Jäsennellyn vuoropuhelun olisi perustuttava 18 kuukauden työskentelyjaksoihin, joilla on kyseessä olevan 18 kuukauden ajanjakson eurooppalaisen yhteistyön yleisiä painopisteitä vastaava yleinen teema. Kukin puheenjohtajavaltio voi myös valita yleiseen teemaan kytkeytyvän erityisteeman puheenjohtajuutensa ajaksi.

Jäsenneltyyn vuoropuheluun pitäisi liittää nuorten ja nuorisojärjestöjen kuulemisia kaikilla tasoilla jäsenvaltioissa ja puheenjohtajamaiden järjestämissä EU:n nuorten konferensseissa sekä Euroopan nuorisoviikolla.

Jäsennellyn vuoropuhelun täytäntöönpanon tehostamiseksi, toimivaltansa puitteissa toimien ja toissijaisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen:

—

komissiota pyydetään kutsumaan kutakin 18 kuukauden jaksoa varten koolle eurooppalainen ohjauskomitea, joka muodostuu muun muassa puheenjohtajavaltiokolmikon nuorisoasiainministeriöiden, kansallisten nuorisoneuvostojen ja nuorisotoimintaohjelmasta vastaavien kansallisten virastojen edustajista sekä Euroopan komission ja Euroopan nuorisofoorumin edustajista. Nuorisotutkijoita ja nuorisotyöntekijöitä kuullaan tarpeen mukaan. Eurooppalainen ohjauskomitea vastaa jäsennellyn vuoropuhelun yleisestä koordinoinnista. Ohjauskomitea perustaa tukirakenteen, jossa on kouluttajia ja välittäjiä, jotka kykenevät antamaan menetelmätukea ja varmistamaan EU:n tasolla käytävän jäsennellyn vuoropuhelun järjestämisen jatkuvuuden;

—

jäsenvaltioita pyydetään tukemaan pienen kansallisen työryhmän perustamista. Nämä työryhmät voivat soveltuvissa tapauksissa käyttää olemassa olevia rakenteita ja koostua muun muassa nuorisoasiainministeriöiden, kansallisten nuorisoneuvostojen, paikallisten ja alueellisten nuorisoneuvostojen ja nuorisojärjestöjen edustajista sekä nuorisotyön toimijoista, monenlaisista nuorista ja nuorisotutkijoista. Jäsenvaltioita kannustetaan tarjoamaan kansallisille nuorisoneuvostoille johtoasema näissä työryhmissä aina kun se on mahdollista. Kansallisten työryhmien tehtäväksi annetaan osallistumismahdollisuuksien varmistaminen jäsenvaltioissa;

—	komissiota ja jäsenvaltioita kannustetaan jäsennellyn vuoropuhelun jatkuvaan seurantaan sekä hyvien käytänteiden kokoamiseen ja levittämiseen yhteistyössä kaikkien hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kanssa.

19.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/16

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2009/C 311/07

Valtion tuen viitenumero

X 377/09

Jäsenvaltio

Espanja

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Aragon

87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

Consejero de Economía, Hacienda y Empleo del Gobierno de Aragón

Plaza de los Sitios, 7

50001 Zaragoza

ESPAÑA

http://portal.aragon.es/portal/page/portal/DGA/INICIO

Tukitoimenpiteen nimike

Decreto 22/2009, de 24 de febrero, del Gobierno de Aragón, por el que se establecen las bases reguladoras para la concesión de subvenciones complementarias de incentivos regionales

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Decreto 22/2009, de 24 de febrero, del Gobierno de Aragón

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

10.3.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

13,30 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

15 %

20 %

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.boa.aragon.es/cgi-bin/BOAE/BRSCGI?CMD=VEROBJ&MLKOB=339833434141

Valtion tuen viitenumero

X 380/09

Jäsenvaltio

Malta

Jäsenvaltion viitenumero

SAMB/82/07

Alueen nimi (NUTS)

Malta

87 artiklan 3 kohdan a alakohta

Myöntävä viranomainen

Tourism and Sustainable Development Unit — Office of the Prime Minister

Auberge d'Italie

Merchant Street

Valletta

MALTA

http://www.tourismschemes.gov.mt

Tukitoimenpiteen nimike

Grant Scheme for Sustainable Tourism Projects by Enterprises.

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

The Scheme is an administrative measure.

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.2.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Majoitus, Ravitsemistoiminta, Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut, Kulttuuri- ja viihdetoiminta, Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta, Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

10,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

ERDF - 2007MT161PO001 - EUR 8,50 (f'miljuni)

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

30 %

50 %

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.tourismschemes.gov.mt

Valtion tuen viitenumero

X 382/09

Jäsenvaltio

Saksa

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Deutschland

87 artiklan 3 kohdan a alakohta,

87 artiklan 3 kohdan c alakohta,

Tukialueiden ulkopuolella sijaitsevat alueet

Myöntävä viranomainen

KfW-Bankengruppe

Palmengartenstraße 5—9

60325 Frankfurt

DEUTSCHLAND

http://www.kfw.de

Tukitoimenpiteen nimike

Förderung der Nutzung erneuerbarer Energien — Maßnahmen im KfW-Programm Erneuerbare Energien, Programmteil Premium, Komponenten 2 und 5

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

Nummer 3.2 Buchstaben a, b, d und e in Verbindung mit Nummern 14.1.1, 14.1.3, 14.1.4 und 14.1.5 der Richtlinien zur Förderung von Maßnahmen zur Nutzung erneuerbarer Energien im Wärmemarkt vom 20. Februar 2009

KfW-Gesetz BGBl. I, S. 2427

Programm-Merkblatt KfW-Programm Erneuerbare Energien

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

1.3.2009–31.12.2012

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

250,00 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Suora avustus, Edullinen laina

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

20 %

—

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen tehtäviin investointeihin myönnettävä ympäristönsuojelutuki (23 artikla)

45 %

20 %

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.erneuerbare-energien.de/inhalt/43273/4590/

Valtion tuen viitenumero

X 903/09

Jäsenvaltio

Tšekki

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Czech Republic

87 artiklan 3 kohdan a alakohta,

87 artiklan 3 kohdan c alakohta

Myöntävä viranomainen

Ministerstvo průmyslu a obchodu

Na Františku 32

110 15 Praha 1

ČESKÁ REPUBLIKA

http://www.mpo.cz

Tukitoimenpiteen nimike

Investiční pobídky

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

zákon č. 72/2000 Sb., o investičních pobídkách

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

2.7.2007–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

suuret yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

2 000,00 CZK (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Verotoimenpide

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Alueellinen investointi- ja työllisyystuki (13 artikla) Ohjelma

40,00 %

20 %

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://www.mpo.cz/cz/podpora-podnikani/investovani/#category221

Valtion tuen viitenumero

X 920/09

Jäsenvaltio

Ranska

Jäsenvaltion viitenumero

—

Alueen nimi (NUTS)

Herault

Yhdistelmäalue

Myöntävä viranomainen

Conseil général de l’Hérault

Direction de l’agriculture et du développement rural

Hôtel du département

1000 rue d’Alco

34087 Montpellier Cedex 4

FRANCE

http://herault.fr/economie/agriculture/Traçabilité%20des%20produits.pdf

Tukitoimenpiteen nimike

Aides en faveur de l’équipement des coopératives agricoles pour assurer la traçabilité des produits (département de l'Hérault)

Kansallinen oikeusperusta (mainitaan julkaisuviite)

—	articles L 1511-2 et 5 du Code général des collectivités territoriales (CGCT);

—	convention cadre entre le département et la région Languedoc-Roussillon

Toimenpiteen tyyppi

Ohjelma

Voimassa olevan tukitoimenpiteen muutos

—

Kesto

16.12.2009–31.12.2013

Toimiala(t)

Kaikki tukikelpoiset toimialat

Tuensaajatyyppi

Pk-yritykset

Ohjelman mukainen suunniteltu vuosibudjetin kokonaismäärä

0,05 EUR (miljoonaa)

Takaukset

—

Tukiväline (5 artikla)

Avustus

Viittaus komission päätökseen

—

Jos yhteisön varoista saadaan yhteisrahoitusta

—

Tavoitteet

Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai enimmäismäärä kansallisessa valuutassa

Pk-yrityksille myönnet-tävät lisät prosentteina

Pk-yrityksille myönnettävä investointi- ja työllisyystuki (15 artikla)

40,00 %

—

Internet-linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin:

http://herault.fr/economie/agriculture/Traçabilité%20des%20produits.pdf

19.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 311/21

Ehdotuspyyntö – ENT/CIP/09/E/N08S03

Naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalainen verkosto

2009/C 311/08

1. Tavoitteet ja kuvaus

Tällä toimella pyritään tukemaan eurooppalaisten pk-yritysten hyväksi toteutettavan Small Business Act -aloitteen ja erityisesti sen periaatteen 1 täytäntöönpanoa: ”luodaan toimintaympäristö, jossa yrittäjät ja perheyritykset menestyvät ja yrittäjyys palkitaan”. Sen tarkoituksena on luoda naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalainen verkosto, jonka avulla kannustetaan naisia ryhtymään yrittäjiksi.

Tämä on jatkoa ehdotuspyynnölle ENT/CIP/09/E/N08S00. Naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalainen verkosto laajennetaan nyt kattamaan jäljellä olevat Euroopan komission kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelmaan osallistuvat maat.

Lähettiläiden verkoston tarkoituksena on saada menestyviä yrittäjiä kannustamaan naisia – myös aktiivisesti työelämässä olevia ja opiskelevia naisia – oman yrityksen perustamiseen. Lähettiläiden tehtävänä on saada naiset suhtautumaan luottavaisemmin mahdollisuuksiinsa perustaa menestyviä yrityksiä. Kertomalla oman tarinansa he innostavat muita naisia ryhtymään yrittäjiksi ja toimivat esikuvina. Ehdotuspyyntö on osoitettu pelkästään organisaatioille, joiden pääasiallisena tehtävänä on aktiivisesti edistää ja/tai tukea yrittäjyyttä. Sen tarkoituksena on luoda verkosto, jonka avulla saatetaan yhteen eri puolilla Eurooppaa menestyviä yrittäjiä, jotka toimivat paikallisella ja valtakunnallisella tasolla inspiroiden ja kannustaen naisia harkitsemaan yrittäjyyttä varteenotettavana uravaihtoehtona ja noudattamaan näiden esimerkkiä.

Tämän ehdotuspyynnön tavoitteena on parantaa verkoston maantieteellistä kattavuutta, ja se on siksi osoitettu maille, jotka eivät vielä kuulu verkostoon (ks. luku 6.1: ehdotuspyynnön maantieteelliset kelpoisuusehdot).

Tähän ehdotuspyyntöön vastaavien on nimettävä lähettiläät, valittava kunkin osallistujamaan kohderyhmät (eli mahdollisesti yrittäjiksi ryhtyvät naiset), määritettävä millaisiin tapahtumiin lähettiläiden pitäisi osallistua, valmistella ohjelma ja johtaa sitä sekä raportoida edistymisestä säännöllisesti komissiolle. Verkoston toiminnan arvioimiseksi on määritetty valtakunnallisia ja unionitason indikaattoreita.

Millaista toimintaa tuetaan?

Kussakin projektissa perustetaan yksi kansallinen verkosto, jotka yhdessä muodostavat eurooppalaisen verkoston. Hakijoiden tulee esittää lähettiläät ja kohderyhmät. Lähettiläät edistävät naisten yrittäjyyttä kohderyhmissä. Kussakin projektissa valitaan lähettiläitä ja yksilöidään kohderyhmä.

2. Hakukelpoisuus

a)	Hakemuksia voivat jättää ainoastaan oikeushenkilöt.

b)	Yhteisömuotoisen hakijan on oltava kotimaansa lainsäädännön mukaisesti muodostettu ja rekisteröity.

Tähän ehdotuspyyntöön voi osallistua mikä tahansa julkinen tai yksityinen taho, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää ja/tai tukea yrittäjyyttä. Tämä koskee erityisesti seuraavia:

—	taloudesta, yritystoiminnasta, yritysten tukipalveluista tai niihin liittyvistä kysymyksistä vastaavat tai niiden parissa aktiivisesti toimivat viranomaiset,

—	kauppa- ja teollisuuskamarit, käsiteollisuusorganisaatiot ja vastaavat elimet,

—	yritystukijärjestöt ja uusyrityskeskukset,

—	yritysten yhdistykset ja yritystukiverkostot,

—	yritystukipalveluja tarjoavat julkiset ja yksityiset yksiköt.

Ehdotuksia voivat tehdä hakijat, jotka ovat sijoittautuneet seuraaviin maihin, joita ensimmäinen ehdotuspyyntö ei koskenut:

—	seuraavat EU:n jäsenvaltiot: Belgia, Bulgaria, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Romania, Slovenia, Suomi, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta.

—	seuraava ETA-maa: Liechtenstein.

—

liittymisneuvotteluja käyvät maat, ehdokasmaat ja muut kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan osallistuvat maat: Albania, Israel, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki. (Näihin maihin sijoittautuneet organisaatiot voivat esittää ehdotuksia yhteenliittyminä samoin edellytyksin kuin EU:n jäsenvaltioihin sijoittautuneet organisaatiot.) (1)

Projekteja johtavat yhteenliittymät, jotka koostuvat tämän ehdotuksen mukaisista kumppaniorganisaatioista. Eri kumppanit voivat tehdä ehdotuksia, jotta maan kattavuus olisi hyvä. Kunkin maan kaikkien kumppaneiden on kuitenkin muodostettava yksi yhteenliittymä. Yhteenliittymien on oltava ehdotuspyynnössä määritettyjen mahdollisten yhdistelmien mukaisia.

3. Talousarvio ja hankkeen kesto

Toiminnalle myönnettävä enimmäisbudjetti on noin 545 000 euroa.

—	Projektien suunniteltu määrä: arviolta kymmenen kansallista projektia, joissa keskimäärin kymmenen naisyrittäjien lähettilästä verkostoa kohden.

—	EU:n rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia projektin tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

—	Keskimääräinen EU:n rahoitusosuus on todennäköisesti noin 50 000 euroa projektia kohti.

—

Alustava aikataulu on seuraava:

Sopimusten allekirjoittaminen	Heinäkuu 2010
Lähettiläiden valinta kansallisella tasolla	Elo–syyskuu 2010
Aloitustapahtuma naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalaisen verkoston uusille osallistujamaille	Lokakuu 2010
Verkoston toiminta	Marraskuusta 2010 alkaen

—	Enimmäiskesto on 24 kuukautta. Osallistuvien kumppaneiden odotetaan tämän jälkeen ryhtyvän johtamaan kansallista verkostoa ja varmistavan sen toiminnan jatkuvuuden.

4. Määräaika

Hakemukset on lähetettävä komissiolle viimeistään 12 päivänä maaliskuuta 2010.

5. Muita tietoja

Ehdotuspyynnön lyhentämätön versio ja hakuopas ovat saatavissa seuraavasta internet-osoitteesta: http://ec.europa.eu/enterprise/newsroom/cf/itemlongdetail.cfm?item_id=3917&lang=en

Hakemuksissa on noudatettava lyhentämättömän ehdotuspyynnön ohjeita, ja hakemus on laadittava sitä varten tarkoitetulle lomakkeelle.

(1) Tuoreimmat tiedot EU:n ulkopuolisten maiden osallistumisesta yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan (EIP) ovat saatavilla kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman sivustossa osoitteessa: http://ec.europa.eu/enterprise/international_relations/competitiveness_innovation/index_en.htm. Tukea voivat saada niistä maista olevat organisaatiot, joiden sopimus EIP-ohjelmaan osallistumisesta on tullut voimaan.

		ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.311.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		C 311

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 19. joulukuuta 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	LAUSUNNOT
	Neuvosto
2009/C 311/01	Neuvoston Päätöslauselma, annettu 27 päivänä marraskuuta 2009, nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018)	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2009/C 311/02	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5643 – Arcelormittal/Miglani/JV) ( 1 )	12

2009/C 311/03	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.5694 – DCC Energy/Shell Direct Austria) ( 1 )	12

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 311/04	Euron kurssi	13

2009/C 311/05	Eurokolikon uusi kansallinen puoli	14

2009/C 311/06	Eurokolikoiden uusi kansallinen puoli	15

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2009/C 311/07	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ( 1 )	16

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Komissio
2009/C 311/08	Ehdotuspyyntö – ENT/CIP/09/E/N08S03 – Naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalainen verkosto	21

2009/C 311/09	Ehdotuspyyntö 2010 – Pelastuspalvelun rahoitusväline – Valmiuteen ja ennaltaehkäisyyn liittyvät hankkeet	24

	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 311/10	Komission ilmoitus tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa voimassa olevista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä: yksilöllisen polkumyyntitullin alaisena olevan yrityksen nimen muuttaminen	25

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 311/11	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5739 – EQT V/Springer Science + Business Media) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	26

2009/C 311/12	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5676 – SevenOne Media/G + J Electronic Media Service/Tomorrow Focus Portal/IP Deutschland/JV) ( 1 )	27

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,4337
JPY	Japanin jeniä	129,68
DKK	Tanskan kruunua	7,4415
GBP	Englannin puntaa	0,88700
SEK	Ruotsin kruunua	10,4580
CHF	Sveitsin frangia	1,4958
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,3955
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	26,285
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	277,05
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7068
PLN	Puolan zlotya	4,1930
RON	Romanian leuta	4,2088
TRY	Turkin liiraa	2,1810
AUD	Australian dollaria	1,6156
CAD	Kanadan dollaria	1,5295
HKD	Hongkongin dollaria	11,1208
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,0227
SGD	Singaporin dollaria	2,0102
KRW	Etelä-Korean wonia	1 684,65
ZAR	Etelä-Afrikan randia	10,8502
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,7893
HRK	Kroatian kunaa	7,2887
IDR	Indonesian rupiaa	13 627,79
MYR	Malesian ringgitiä	4,9283
PHP	Filippiinien pesoa	66,818
RUB	Venäjän ruplaa	43,9685
THB	Thaimaan bahtia	47,635
BRL	Brasilian realia	2,5716
MXN	Meksikon pesoa	18,5217
INR	Intian rupiaa	66,9970