22.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/1

1.

Neuvosto tutki 7 päivänä heinäkuuta 2009 Slovakian vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2011.

2.

Kokonaistuotannon kasvettua voimakkaasti usean vuoden ajan Slovakian talous alkoi tasaantua vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, kun kokonaistuotannon kasvu heikkeni 2,5 prosenttiin edellisvuoteen verrattuna. Slovakian pieni ja avoin talous on suhteellisen erikoistunut auto- ja elektroniikkateollisuuden aloilla, ja talouden laskusuhdanne on vaikuttanut siihen romahduttamalla ulkomaisen kysynnän. Vienti on vähentynyt jyrkästi vuoden 2008 viimeiseen neljännekseen verrattuna, mikä on vaikuttanut negatiivisesti teollisuustuotantoon ja yritysten luottamukseen. Eniten kriisistä on kärsinyt teollisuus, kun taas pankkialalla vaikutukset ovat olleet ainoastaan marginaalisia. Aiemman hitaan laskun jälkeen työttömyysaste alkoi kohota vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä talouden laskusuhdanteen aiheuttamien lomautusten vuoksi. Julkisen talouden ennustetaan heikkenevän huomattavasti vuosina 2009 ja 2010. Julkisen talouden kokonaisrahoitusaseman ja rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemisen vuoksi finanssipolitiikan liikkumavara kaventuu nopeasti. Slovakian viranomaisten kriisin vuoksi hyväksymien elvytyspakettien suuruus on arvioiden mukaan yhteensä noin ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Lisäksi Slovakian kilpailuasema on heikentynyt, koska koruna vahvistui ennen euron käyttöönottoa ja palkat kasvoivat suhteellisen voimakkaasti vuonna 2008, mikä saattaa muodostaa lisähaasteen.

3.

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu putoaa vuoden 2008 6,4 prosentista 2,4 prosenttiin vuonna 2009, jonka jälkeen kasvu elpyy vähitellen 4,5 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Ottaen huomioon vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen kokonaistuotantoa koskevat arviot, joiden mukaan kokonaistuotanto supistuu 5,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, tämä skenaario näyttää perustuvan erittäin suotuisiin kasvuoletuksiin (2). Komission yksiköiden mukaan kokonaistuotanto supistuu 2,6 prosenttia vuonna 2009, jonka jälkeen se elpyy vuonna 2010 hieman eli 0,7 prosenttia. Slovakian pääkauppakumppanien talousnäkymien viime kuukausina tapahtuneesta nopeasta heikkenemisestä johtuen viennin ennustetaan vähenevän paljon jyrkemmin ja elpyvän ohjelmassa ennustettua hitaammin. Lisäksi talouden elpyminen vuonna 2010 perustuu ohjelmassa siihen oletukseen, että nykyinen laskusuhdanne ei vaikuta kasvupotentiaaliin, mikä ei vaikuta kovin todennäköiseltä, sillä kiinteiden investointien odotetaan vähenevän.

Ohjelman mukaan inflaatio hidastuu vuonna 2009 2,2 prosenttiin ja kiihtyy tämän jälkeen 3,6 prosenttiin vuonna 2010 ja 4,1 prosenttiin vuonna 2011. Nämä arviot vaikuttavat realistisilta mutteivät vastaa täysin ohjelman suurempia kasvuoletuksia vuonna 2009.

4.

Vuonna 2008 julkisen talouden alijäämä oli 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa vahvistettuun 2,3 prosentin tavoitteeseen suhteessa BKT:hen. Hieman odotettua pienempi julkisen talouden alijäämä johtuu paremmasta lähtöasetelmasta vuonna 2007 (parannusta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja odotettua voimakkaammasta tulojen kasvusta, mutta myös odotettua suuremmasta menojen kasvusta. Tuloihin vaikuttivat erityisesti eläkemaksujen siirtäminen täysin rahastoivasta eläkejärjestelmästä jakojärjestelmään, ylimääräisten päästökiintiöiden myynti ja muista kuin veroista saadut jonkin verran korkeammat tulot. Odottamattomat menolisäykset johtuivat pääasiassa aiempiin yksityistämisiin liittyvistä veloista ja yritysten velkojen anteeksiantamisesta. Suotuisa työmarkkinakehitys ja paikallishallinnon suunniteltua pienemmät menot auttoivat kuitenkin rajoittamaan menojen kasvua.

5.

Ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi nykyisestä laskusuhdanteesta ja automaattisten vakauttajien toiminnasta. Komission yksiköiden mukaan valtion alijäämä kasvaa tätäkin enemmän eli 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä johtuu paljon epäsuotuisasta makrotalouden skenaariosta. Ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys mitattuna rakenteellisen rahoitusaseman muutoksena ja komission yksiköiden ohjelman tietojen perusteella uudelleenlaskemana on noin ½ prosenttia eli lievästi elvyttävä.

6.

Vakausohjelmassa ei täsmennetä keskipitkän aikavälin tavoitetta (3), vaan siinä keskitytään kokonaisalijäämän pitämiseen alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen ja siten liiallista alijäämää koskevan menettelyn välttämiseen. Vakauttamisen odotetaan jatkuvan vuonna 2010, kun suurin osa elvytystoimista lakkautetaan talouden elpyessä, ja varsinkin vuonna 2011. Kokonaisalijäämän odotetaan olevan 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Sopeuttamisessa keskitytään menopuoleen, ja menosuhteen ennustetaan laskevan 1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina 2009–2011 pääasiassa palkansaajakorvauksiin, välituotekäyttöön, sosiaaliavustuksiin ja tukiin liittyvien menojen pienenemisen vuoksi. Toteutettavia toimenpiteitä ei kuitenkaan täsmennetä. Tulojen ennustetaan laskevan 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen sosiaaliturvamaksujen leikkauksen vuoksi.

7.

Julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuu huomattavia heikkenemisriskejä. Makrotalouden skenaario on liian optimistinen. Sosiaalietuusmaksut todennäköisesti aliarvioidaan työttömyyden alhaiseksi oletetun tason vuoksi. Työttömien määrän kasvun vuoksi aiheutuu aktiivisten ja passiivisten työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden toteuttamisesta budjetoitua suuremmat menot. Palkansaajakorvausten ja välituotekäytön suunniteltua vähentämistä huomattavalla tavalla eli 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina 2009–2011 ei tueta antamalla tarkempia tietoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Makrotalouden ympäristön heikentymisen vuoksi voi olla vaikeaa vähentää tukia suunnitellulla tavalla. Tuloarvioihin on suhtauduttava varovasti kahdesta syystä. Ensinnäkin viimeaikaisen talouskehityksen vuoksi veronkanto voi olla huomattavasti odotettua heikompaa erityisesti vuonna 2009. Toiseksi vuoden 2009 talousarvio perustuu huomattaviin varansiirtoihin täysin rahastoivasta eläkejärjestelmästä jakojärjestelmään, mikä ei todennäköisesti toteudu, sillä vain harvat maksajat ovat päättäneet palata jakojärjestelmään.

8.

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat hieman EU:n keskiarvoa merkittävämmät johtuen lähinnä eläkemenojen suhteellisen suureksi ennustetusta kasvusta tulevina vuosikymmeninä. Sen vuoksi on tärkeää pitää kiinni jo toteutetusta eläkeuudistuksesta. Väestön ikääntymisen vuoksi on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden säilyttämiseksi jatkettava eläkejärjestelmän jakojärjestelmän uudistamista ja vältettävä heikentämästä täysin rahastoivan eläkejärjestelmän vakautta. Vaikka julkisen talouden rahoitusasema on vuonna 2008 ohjelmassa esitetyn arvion mukaan edellisen ohjelman arvioitua lähtöasetelmaa parempi, väestön ikääntymisen vaikutukset julkisen talouden kestävyyskuiluun ovat ennakoitua pahemmat. Jos lähtökohdaksi otetaan komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteessa esitetty vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema, kestävyyskuilu syvenee huomattavasti. Ohjelmassa kaavailtu suurempien perusylijäämien saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä vähentäisi julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä, jotka ovat nykyisin keskisuuria.

9.

Slovakian monivuotinen talousarviokehys ei ole sitova, ja siihen sovelletaan kolmivuotista suunnittelukautta. Huolimatta vuoden 2007 neuvoston lausunnossa annetusta suosituksesta sitovia sääntöjä, kuten menokattoja, ei ole otettu käyttöön. Aiemmissa lähentymisohjelmissa vahvistetut alijäämätavoitteet on saavutettu pääasiassa odotettua vahvemman talouskasvun ansiosta. Keskipitkän aikavälin talousarviokehyksessä esitetyt menosuunnitelmat ovat kuitenkin aina ylittyneet aikaisemmin, minkä vuoksi niitä on tarkistettu ylöspäin. Tästä syystä on suotavaa ottaa käyttöön oikeudellisesti sitova menosääntö kurinalaisen finanssipolitiikan varmistamiseksi, kun tulot pienentyvät. Institutionaalisten uudistusten toteuttamisen osalta vakausohjelmassa todetaan, ettei suuria muutoksia ole tehty viimeisen tarkistetun lähentymisohjelman jälkeen. Slovakian viranomaiset hyväksyivät kesäkuussa 2008 nykyaikaistamisohjelman (”Slovakia 21”), joka sisältää useita toimenpiteitä, joilla pyritään yksinkertaistamaan vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiä ja luomaan verojen, tullien sekä terveydenhuolto- ja sosiaaliturvamaksujen keruuta koskeva yhdennetty järjestelmä. Tässä tarkoituksessa perustetaan vuoteen 2013 mennessä yhteinen virasto veronkeruuta vasten. Lisäksi suunnitellaan reaaliaikaisen sähköisen tietojenvaihdon julkisen ja yksityisen sektorin välillä mahdollistavien tietotekniikkajärjestelmien toteuttamista. Nämä toimenpiteet parantaisivat julkishallinnon tehokkuutta.

10.

Slovakian viranomaiset ottivat finanssikriisin vuoksi käyttöön täyden talletustuojan. Slovakian keskuspankki vahvisti pankeille tiukemmat maksuvalmiusvaatimukset. Lieventääkseen luotonannon mahdollisen kiristämisen vaikutuksia yrityssektorilla varsinkin pk-yritysten osalta Slovakian viranomaiset vahvistivat kahden valtion omistaman pankin (Slovakian takaus- ja kehityspankki sekä Eximbanka) pääomapohjaa ja avasivat luottojärjestelyn Euroopan investointipankissa. Valtiovarainministeriö, Slovakian pankkiyhdistys, Eximbanka sekä Slovakin takaus- ja kehityspankki allekirjoittivat pk-yritysten yhteisrahoituksen alalla tehtävää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevan pöytäkirjan pankkitakausten tarjoamiseksi liikepankkien pk-yrityksille myöntämille lainoille.

11.

Koska finanssipolitiikan liikkumavaraa on ulkoisen epätasapainon vuoksi vain vähän, Slovakian vuosiksi 2009 ja 2010 hyväksymä suppea finanssipoliittinen elvytyspaketti vaikuttaa riittävältä reaktiolta talouden laskusuhdanteeseen. Keskeisiin tulopuolen toimenpiteisiin sisältyvät tulojen verovapaan osan tilapäinen korottaminen, paremmat työssäoloaikaiset etuudet pienituloisille työntekijöille, itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen ja verohelpotukset yritysten T&K-toiminnalle. Keskeisiä menopuolen toimenpiteitä ovat yritysten T&K-hankkeita koskevat tuet, pk-yritysten ja sosiaalisten yritysten lisärahoitus, autojen romuttamisjärjestelmä ja tuet työpaikkojen luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Slovakian viranomaiset arvioivat toimenpiteiden suuruuden olevan yhteensä noin ½ prosenttia suhteessa BKT:hen kumpanakin vuonna (2009 ja 2010). Finanssipoliittisten toimien nettovaikutus on 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi Slovakian viranomaiset haluavat parantaa EU:n varojen käyttöä ja vauhdittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttamista moottoriteiden rakentamisen alalla. Toteutetut toimenpiteet ovat Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisia siinä mielessä, että ne on kohdennettu muita heikommassa asemassa oleviin väestönosiin ja ne ovat useimmissa tapauksissa väliaikaisia. Määräaikojen osalta todettakoon, että elvytyspakettien toteuttaminen painottuu suhteellisen paljon ohjelman loppuvuosiin, sillä ainoastaan puolet finanssipoliittisesta kokonaisvaikutuksesta näkyy vuonna 2009. Vaikka julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksina toteutettavat liikenneinfrastruktuurihankkeet voivat vauhdittaa talouskasvua huomattavasti, niiden toteuttamista on ehkä lykättävä hallintoon ja luotonsaantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi. Elvytystoimet auttanevat kaiken kaikkiaan lieventämään kotimaankysyntään ja työmarkkinoihin kohdistuneita kriisin kielteisiä vaikutuksia.

Nämä toimet ovat yhteydessä keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaisiin suosituksiin, joita komissio ehdotti Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana 28 päivänä tammikuuta 2009 ja jotka kevään Eurooppa-neuvosto hyväksyi 19 päivänä maaliskuuta 2009.

12.

Suunniteltu finanssipolitiikan viritys on komission yksiköiden kevään 2009 talousennusteen mukaan lievästi elvyttävä vuonna 2009, mikä johtuu finanssipoliittisen elvytyspaketin täytäntöönpanosta. Rakenteellinen rahoitusasema kohentunee marginaalisesti vuoden 2009 jälkeen suunnitellun julkisen talouden vakauttamisen ja erityisesti menoleikkausten ansiosta. Varmuusmarginaalia, jolla varmistetaan, ettei 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity, ei kuitenkaan noudateta koko ohjelmakauden ajan. Julkisen talouden tavoitteiden saavuttaminen on todennäköisesti vaikeaa, kun otetaan huomioon ohjelman erittäin suotuisa makrotalouden skenaario ja menoleikkauksia tukevien konkreettisten toimenpiteiden puuttuminen.

13.

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään lähes kaikki pakolliset ja vapaaehtoiset tiedot (4).

i)

toteuttamaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa vastaavat kriisintorjuntatoimet suunnitellulla tavalla ja vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa;

ii)

varmistamaan vakauttaminen vuonna 2010 ja sen jälkeen talouden elvyttyä. Julkisen talouden strategia ja vakauttamisura olisi turvattava menojen supistamiseen tähtäävillä erityistoimenpiteillä vuodesta 2010 eteenpäin, ja sitä olisi tuettava ottamalla käyttöön oikeudellisesti sitovat julkisen talouden menokatot kurinalaisen finanssipolitiikan varmistamiseksi, kun tulot pienentyvät;

iii)

väestön ikääntymiseen liittyvien tulevien haasteiden vuoksi jatkamaan eläkejärjestelmän jakojärjestelmän uudistamista ja välttämään heikentämästä täysin rahastoivan eläkejärjestelmän vakautta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi.

22.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/6

1.

Neuvosto tutki 7 päivänä heinäkuuta 2009 Romanian tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2011.

2.

BKT kasvoi Romaniassa vuosittain keskimäärin 6,3 prosenttia vuosina 2002-2008. Ulkomaisten suorien sijoitusten ja muiden maahan suuntautuneiden pääomavirtojen ruokkima kasvu on johtanut talouden ylikuumenemiseen ja kestämättömään epätasapainoon. Vaihtotaseen alijäämä putosi peräti 13,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2007 ja koheni vain hieman 12,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Ulkoista luotonottoa kiihdytti myös myötäsyklinen finanssipolitiikka, jonka seurauksena valtion alijäämä yli kaksinkertaistui 2,5 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2007 5,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla ryhdyttiin harjoittamaan selvästi rajoittavampaa rahapolitiikkaa ja nostettiin ohjauskorkoa kerta toisensa jälkeen aina 10,25 prosenttiin heinäkuussa liiallisen kotimaankysynnän, valuutan heikentymisen ja tarjontapuolen häiriöiden takia. Vuoden 2009 alusta lähtien keskuspankki on harjoittanut maltillista rahapolitiikkaa ja on alentanut ohjauskorkoa helmikuusta 2009 lähtien kahdessa vaiheessa yhteensä 75 peruspistettä kysyntäpaineiden laskettua ja inflaatiopaineiden hellitessä. Talouden maailmanlaajuinen laskusuhdanne ja sijoittajien yhä suurempi haluttomuus ottaa riskejä maan talouden haavoittuvuuden vuoksi ovat johtaneet siihen, että pääomantuonti Romaniaan on vähentynyt jyrkästi. Tämän seurauksena BKT:n kasvu hidastui selvästi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja oli vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä 6¼ prosenttia hitaampaa kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Myös valuuttakurssipaineet kasvoivat, ja Romanian leun arvo aleni ensin 10 prosenttia vuonna 2008 ja vielä 7 prosenttia tammikuussa 2009. EU, IMF, Maailmanpankki, EIP ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki myönsivät Romanialle yksityisten pääomavirtojen tyrehtymisen seurausten lieventämiseksi ja ulkoisen vajeen hallitun sopeutuksen helpottamiseksi suuren (20 miljardia euroa) kansainvälisen rahoitusapupaketin (2). Pakettiin liittyvien talouspoliittisten ehtojen kulmakivenä on julkisen talouden vakauttaminen, ja tavoitteeksi on asetettu julkisen talouden alijäämän asteittainen supistaminen vuoden 2008 5,4 prosentista suhteessa BKT:hen 5,1 prosenttiin vuonna 2009, 4,1 prosenttiin vuonna 2010 ja alle 3 prosenttiin vuonna 2011. Lisäksi Romanian hallitus on sitoutunut toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä menovalvonnan ja julkisen talouden ohjauksen parantamiseksi muun muassa toteuttamalla julkisen sektorin korvausjärjestelmän rakenneuudistuksen, ottamalla käyttöön julkisen sektorin työntekijöiden yhdennetyn palkkajärjestelmän, uudistamalla julkisen eläkejärjestelmän, ottamalla käyttöön sitovan keskipitkän aikavälin talousarviokehyksen ja perustamalla riippumattoman finanssipoliittisen neuvoston. Myös rahoitussektorin valvontaa parannetaan ja rakenneuudistusta vauhditetaan.

3.

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu supistuu 4 prosenttia vuonna 2009, mutta kasvaa 0,1 prosenttia vuonna 2010 ja 2,4 prosenttia vuonna 2011. Tämä toukokuussa laadittu skenaario on yhdenmukainen komission yksiköiden kevään 2009 ennusteiden kanssa; sen taustalla olevat kasvuoletukset vaikuttavat nyt kuitenkin hieman optimistisilta, kun otetaan huomioon BKT:n kasvun odotettua voimakkaampi hidastuminen vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, maailmanlaajuiseen talouden laskusuhdanteeseen liittyvä epävarmuus ja tämänhetkinen talouden epätasapainon korjausliike Romaniassa. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta. Vaihtotaseen alijäämän odotetaan pienenevän 12,3 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2008 7,5 prosenttiin vuonna 2009, 6,5 prosenttiin vuonna 2010 ja 6,3 prosenttiin vuonna 2011, mikä näyttää olevan linjassa kotimaan- ja ulkomaankysyntää koskevien ennusteiden kanssa.

4.

Tarkistetussa ohjelmassa arvioidaan, että alijäämätoteutuma oli vuonna 2008 5,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä huomattava poikkeama johtuu ennen kaikkea talousarvion heikosta suunnittelusta ja toteutuksesta, minkä seurauksena juoksevat menot, erityisesti julkisen sektorin palkat ja sosiaaliset tulonsiirrot, olivat paljon kaavailtua suuremmat. Ylioptimistiset tuloennusteet eivät myöskään toteutuneet, ja odotettua heikompaa tulosta painoi myös talouskasvun hidastumisesta johtunut äkillinen tulojen romahdus vuoden viimeisinä kuukausina.

5.

Tarkistetussa lähentymisohjelmassa vuoden 2009 alijäämätavoitteeksi on asetettu 5,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Helmikuussa 2009 hyväksyttyyn vuoden 2009 talousarvioon sisältyy useita alijäämää supistavia toimenpiteitä, joita ovat muun muassa rekrytointien jäädyttäminen ja erilaisten bonusten vähentäminen julkisella sektorilla, tavara- ja palvelumenojen ja tukien leikkaukset, eläkevakuutusmaksuun tehtävä 3,3 prosenttiyksikön korotus ja valmisteveron korotuksen aikaistaminen. Huhtikuussa 2009 hyväksytyssä talousarvio-oikaisussa hallitus vahvisti muitakin menoperusteisia julkisen talouden sopeutustoimia, kuten lisäleikkauksia julkisen sektorin palkkamenoihin, tavara- ja palvelumenoihin, eräisiin pääomamenoihin ja tukiin. Tulopuolta pyritään tarkistetussa vuoden 2009 talousarviossa kohentamaan lakkauttamalla eräitä verovähennyksiä ja etuuksia (jotka kohdistuvat erityisesti työsuhdeajoneuvoihin ja uudelleenarvostettujen omaisuuserien arvonalentumiseen).

Toisaalta hallitus aikoo vuonna 2009 lisätä julkisia investointeja selvästi vuoteen 2008 verrattuna tukeakseen samalla talouden elpymistä. Finanssipoliittiset elvytystoimet rajoittuvat julkisen talouden vakauttamistarpeen vuoksi vain muutamiin yritysten, työmarkkinoiden ja kotitalouksien tulojen tukitoimiin (yhteensä noin — prosenttia suhteessa BKT:hen). Finanssipolitiikan yleisen virityksen (suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä), sellaisena kuin se on mitattuna komission yksiköiden yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti ohjelmassa esitettyjen tietojen pohjalta uudelleen laskeman rakenteellisen rahoitusaseman lähes 3 prosentin pudotuksella suhteessa BKT:hen, arvioidaan olevan voimakkaasti rajoittava vuonna 2009.

6.

Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on edistyä kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on 0,9 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen vuonna 2012 (eli ohjelmakauden jälkeen). Julkisen talouden kokonaisalijäämän ennakoidaan supistuvan vähitellen 5,1 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2009 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Perusjäämä noudattaa samankaltaista suuntausta. Sopeutusura perustuu siihen, että menot vähenevät 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen erityisesti palkansaajakorvauksiin ja välituotekäyttöön tehtävien merkittävien leikkausten myötä. Osa leikkausten vaikutuksista kumoutuu sillä, että julkisten investointien osuus suhteessa BKT:hen kasvaa selvästi. Tulojen odotetaan kasvavan 1,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2009 erityisesti EU-varojen oletetun kasvun ja sosiaaliturvamaksujen lisääntymisen tuloksena. Ohjelmassa ei täsmennetä alijäämän kaavailtuun supistukseen johtavia vuoden 2009 jälkeisiä konkreettisia toimenpiteitä ja niiden odotettuja talousarviovaikutuksia riittävän tarkasti varsinkaan palkansaajakorvauksiin tehtävien merkittävien alennusten osalta. Julkinen bruttovelka oli 13,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ja sen ennakoidaan ohjelmassa kasvavan jyrkästi ja saavuttavan 22 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 johtuen suurista perusalijäämistä ja julkisen velan korkomaksujen huomattavasta kasvusta.

7.

Kaikkien ohjelman kattamien vuosien julkisen talouden toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä. Vuonna 2009 riskit johtuvat makrotalouden näkymistä, jotka saattavat osoittautua ennakoitua huonommiksi. Lisäksi vuodeksi 2009 kaavailtujen menotoimenpiteiden käytännön täytäntöönpanoon liittyy riskejä, erityisesti kun otetaan huomioon, että julkisen sektorin palkkamenoissa on jo lipsuttu vuoden 2009 aikana ja että vaalivuosi saattaa asettaa menopaineita. Julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi vuosina 2010 ja 2011 konkreettisia toimenpiteitä. Velkasuhde voi näiden julkisen talouden tavoitteisiin liittyvien negatiivisten riskien vuoksi kasvaa ohjelmassa suunniteltua suuremmaksi.

8.

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat selvästi EU:n keskiarvoa merkittävämmät johtuen lähinnä eläkemenojen suhteellisen suuresta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Vuoden 2008 julkisen talouden rahoitusasema on ohjelmassa esitetyn arvion mukaan edellisen ohjelman lähtöasetelmaa heikompi, minkä vuoksi väestön ikääntymisen vaikutukset julkisen talouden kestävyyskuiluun ovat ennakoitua pahemmat. Julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia, nykyisellään suuria riskejä voitaisiin pienentää supistamalla perusalijäämää keskipitkällä aikavälillä, kuten ohjelmassa onkin kaavailtu, sekä uudistamalla eläkejärjestelmää edelleen ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavan kasvun hillitsemiseksi ja parantamalla terveydenhuoltomenojen tehoa.

9.

Julkisen talouden alijäämät ja Romanian finanssipolitiikan myötäsyklisyys selittyvät ennen kaikkea talousarvion suunnittelun ja toteutuksen heikkouksilla. Tulot on alkuperäisissä talousarvioissa arvioitu liian suuriksi, ja talousarviota on jouduttu oikaisemaan useita kertoja vuoden aikana juoksevien menojen lisäämiseksi ja pääoman siirtämiseksi juokseviin menoihin. Myös vuoden viimeisten kuukausien aikana toteutetut suuret menoerät lisäävät epävarmuutta. Juoksevien perusmenojen ylitykset sekä menorakenteen heikkoudet ovat rasittaneet julkisia varoja yhä enemmän ja vähentäneet mahdollisuuksia käyttää pääomaa kasvua tukeviin menoihin.

Juoksevien menojen ylitykset kertovat julkisen sektorin pitkän aikavälin palkka- ja eläkestrategian puuttumisesta, kun taas pääomamenoihin liittyvistä tavoitteista jääminen johtuu osittain heikosta hallinnollisesta julkisten investointihankkeiden suunnittelu- ja toteutuskapasiteetista. Romanian viranomaiset ovat sitoutuneet EU:n maksutasetuen yhteydessä toteuttamaan julkisen talouden ohjausta tehostavia toimenpiteitä, jotka parantavat julkisen talouden ennakoitavuutta ja tervehdyttävät finanssipolitiikan suunnittelua. Näiden toimenpiteiden osana on tarkoitus ottaa käyttöön sitova keskipitkän aikavälin talousarviokehys, joka kattaa julkisen talouden ja johon sisältyy sekä tuloihin että menoihin sovellettavia sitovia talousarviosääntöjä, ja perustaa riippumaton finanssipoliittinen neuvosto. Lähentymisohjelmassa ei kuitenkaan esitetä konkreettisia suunnitelmia siitä, miten nämä toimenpiteet aiotaan toteuttaa. Veronkantoa on lähentymisohjelman mukaan tarkoitus tehostaa uudistamalla verohallintoa ja laajentamalla veropohjaa muun muassa ympäristön ja maatalouden aloilla.

10.

Romanian viranomaiset ovat reagoineet finanssikriisiin hyväksymällä useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ylläpitää pankkialan vakautta ja höllentää rahoitusmarkkinoiden paineita. Talletussuojan raja nostettiin 20 000 eurosta 50 000 euroon. Romanian hallitus päätti parantaa pk-yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksia ja tukea vientiä nykyisessä suhdannetilanteessa kasvattamalla kahden valtion omistaman pankin (CEC ja EximBank) pääomaa summalla, joka vastaa 0,2:ta prosenttia suhteessa BKT:hen, ja perustamalla pk-yrityksille luottojen vastatakausjärjestelmän. Romanian leun määräisiin velkoihin liittyviä sääntelyvaatimuksia löysennettiin siten, että vähimmäisvarantovelvoite alennettiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Romanian viranomaiset sitoutuivat EU:n maksutasetuen yhteydessä myös muuttamaan pankki- ja konkurssilainsäädäntöä siten, että pankkikriiseihin voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti ja Romanian keskuspankki saa suuremmat korjaustoimivaltuudet.

11.

Koska Romanialla ei ole julkisen talouden liikkumavaraa, se on hyväksynyt Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 vahvistaman Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti vain joitakin finanssipoliittisia elvytystoimia, joiden suuruus on noin — prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja joiden tarkoituksena on tukea kotitalouksien tuloja, yritystoimintaa ja työmarkkinoita. Hallitus päätti tukea kotitalouksien tuloja jatkamalla työttömyysetuuksien maksukautta kolmella kuukaudella ja ottamalla käyttöön minimisosiaalieläkkeen, jota maksetaan pienituloisille eläkkeensaajille. Yritystoimintaa tuetaan uudelleensijoitettujen voittojen verovapaudella, autonromutusjärjestelmän laajennuksella ja vienninedistämistuella. Työmarkkinatoimenpiteillä tuetaan lähinnä työttömien ja työssäkäyvien ammatillista koulutusta. Hallitus aikoo myös osoittaa huomattavan osan vuoden 2009 talousarviomäärärahoista julkisiin investointeihin, joilla tuetaan talouden elpymistä. Romanian viranomaiset ovat Lissabonin strategian yhteydessä annettujen neuvoston maakohtaisten suositusten kattamien painopistealojen mukaisesti sitoutuneet EU:n maksutasetuen yhteydessä toteuttamaan rakenneuudistustoimenpiteitä, joilla parannetaan julkisen hallinnon tehoa ja vaikuttavuutta, lisätään EU:n varojen käyttöä, parannetaan liiketoimintaympäristöä ja puututaan pimeään työhön.

12.

Romania on laatinut julkisen talouden vakauttamisohjelman, jossa otetaan huomioon ulkoisen ja sisäisen epätasapainon vähentämistavoite ja EU:n ja muiden kansainvälisten luotonantajien myöntämän rahoitustuen vaatimukset. Finanssipolitiikan viritys, joka mitataan rakenteellisen rahoitusaseman muutoksella yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti, on lähentymisohjelman mukaan rajoittava koko ohjelmakauden ajan. Kun otetaan huomioon, ettei julkisen talouden liikkumavaraa ole ja että talouden epätasapaino on syytä korjata, tämä vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta. Tarkistetussa ohjelmassa ennakoidaan, että alijäämä ylittää viitearvon eli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2011 asti. Ohjelmaan sisältyvät julkisen talouden tavoitteet ovat johdonmukaisia EU:n maksutasetuen yhteydessä tehtyjen sitoumusten kanssa, vaikkakin julkisen talouden toteutumiin kohdistuu riskejä.

Lähentymisohjelmaan ei kuitenkaan ole selvästi sisällytetty maksutaseohjelmassa sovittuihin täydentäviin finanssipoliittisiin toimenpiteisiin liittyviä sitoumuksia, jotka koskevat muun muassa julkisen sektorin palkankorotuksista luopumista tai vastaavansuuruista työvoiman vähennystä sekä julkisille elimille myönnettävien tukien lisäleikkauksia. Tarkistetussa ohjelmassa eivät myöskään näy ne sitoumukset, jotka koskevat eläkejärjestelmän keskeisten piirteiden uudistusta (esim. julkisten eläkkeiden indeksointi ja eläkeikä), joka olisi ratkaisevan tärkeä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi. Ohjelmassa ei esitetä riittävän tarkkoja tietoja vuosien 2010 ja 2011 alijäämätavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista konkreettisista toimenpiteistä ja niiden talousarviovaikutuksista.

13.

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (3).

i)

varmistamaan, että liiallinen alijäämä korjaantuu vuoteen 2011 mennessä; tätä varten toteuttamaan finanssipoliittiset toimenpiteet helmikuun 2009 talousarviossa ja huhtikuun 2009 tarkistetussa talousarviossa esitetyn suunnitelman mukaisesti erityisesti julkisen sektorin palkkojen ja eläkeuudistuksen alalla; toteuttamaan muita korjaavia toimenpiteitä, jos se on tarpeen vuoden 2009 alijäämätavoitteen saavuttamiseksi ja yhteisön maksutasetukea saaneeseen ohjelmaan sisältyvien sitoumusten noudattamiseksi; ja määrittelemään toimenpiteet, joilla tuetaan alijäämän supistusta vuosina 2010 ja 2011 ja erityisesti varmistetaan julkisen sektorin palkkamenojen vähentäminen suunnitellulla tavalla;

ii)

vahvistamaan julkisen talouden ohjausta ja avoimuutta konkreettisin toimenpitein, erityisesti luomalla sitova keskipitkän aikavälin talousarviokehys, perustamalla riippumaton finanssipoliittinen neuvosto, asettamalla rajat vuoden aikana tehtäville talousarviotarkistuksille, ottamalla käyttöön julkista taloutta koskevat säännöt ja toteuttamalla julkisen sektorin korvausjärjestelmän, kuten palkkojen ja bonusten, rakenneuudistus; parantamaan veronkannon tehokkuutta uudistamalla verohallinto ja laajentamalla veropohjaa;

iii)

vauhdittamaan eläkejärjestelmän (erityisesti eläkkeiden indeksoinnin ja eläkeiän) uudistusta ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavan kasvun hillitsemiseksi ja julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien pienentämiseksi sekä parantamaan terveydenhuoltomenojen tehoa;

iv)

vahvistamaan talouden tarjontapuolta viemällä rakenneuudistuksia tuntuvasti eteenpäin ja erityisesti parantamalla julkishallinnon tehoa ja virtaviivaistamalla sitä, kohentamalla liiketoimintaympäristöä, puuttumalla pimeään työhön ja lisäämällä ja kehittämällä EU:n varojen käyttöä.

22.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/12

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32009M5522. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

22.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/12

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32009M5532. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

22.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/13

22.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/14

”—

pesänhoitajilla on valtuudet todeta tervehdyttämissuunnitelman edellytysten täyttyneen;

—

pesänhoitajilla on oikeus hyväksyä tervehdyttämissuunnitelmaan kuuluvien sopimusten sekä velvoitteita koskevien ehtojen ja edellytysten (Terms and Conditions) tekniset muutokset tai korjata selvät aineellisoikeudelliset virheet;

—

kunnes pankin jakautumissuunnitelmasta on äänestetty, pesänhoitajilla on oikeus saattaa päätökseen SPV KI Securities -yhtiön oikeudellista rakennetta koskevat tervehdyttämissuunnitelmaan liittyvät keskeneräiset neuvottelut, erityisesti mitä tulee SPV KI Securities -yhtiöön liittyvien oikeuksien ja velvoitteiden siirtämiseen toiselle pankin jakautumisessa syntyvälle yhtiölle;

—

sen jälkeen, kun tuomioistuin on hyväksynyt tervehdyttämissuunnitelman, siitä saatava hyöty on tarkoitettu ainoastaan pankille, ja pantinantajat, takaajat tai kolmannet henkilöt, jotka ovat antaneet tervehdyttämissuunnitelman piiriin kuuluvalle velkojalle vakuuksia uudelleenjärjestettävää velkaa tai sen osaa varten, eivät voi saada hyötyä tervehdyttämissuunnitelmasta; nimetään osakeyhtiö Pricewaterhouse Coopersin edustajina Emmanuelle CARUEL-HENNIAUX ja lakimies Franz FAYOT talletusasiamiehiksi, joiden tehtävänä on avata luxemburgilaisessa pankissa uskottuina miehinä tili, jolle valtiolta ja AGDL:ltä peräisin olevat varat voidaan siirtää, sekä sopia mainitun tilin käyttöä koskevista ehdoista valtion ja AGDL:n kanssa; todetaan, että pankin maksujen lykkäysjärjestely päättyy samanaikaisesti kun sen osakkaat hyväksyvät pankin jakautumissuunnitelman, jossa pankki purkautuu selvitysmenettelyttä.”

22.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/15

1.

Komissio vastaanotti 13 päivänä heinäkuuta 2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla brittiläinen yritys 3i Group plc (3i Group) ja yhdysvaltalaiseen rahastokonserniin H.I.G. Capital kuuluvat yritykset H.I.G. Europe Capital Partners, L.P. ja Bayside Debt & LBO Fund II, L.P. hankkivat asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan alankomaalaisessa yrityksessä Volnay B.V. ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 2 2964301 tai 2967244) tai postitse viitteellä COMP/M.5590 – 3i Group/H.I.G. Capital/Volnay B.V. seuraavaan osoitteeseen: