ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.119.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 119 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
52. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
II Tiedonannot |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT |
|
|
Komissio |
|
2009/C 119/01 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen – (Asia COMP/M.5490 – MOL/INA) ( 1 ) |
|
|
IV Tiedotteet |
|
|
Neuvosto |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET |
|
2009/C 119/02 |
||
|
Komissio |
|
2009/C 119/03 |
||
|
V Ilmoitukset |
|
|
KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
Komissio |
|
2009/C 119/04 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – (Asia COMP/M.5541 – GE/NewsCorp/Disney/Hulu JV) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
2009/C 119/05 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – (Asia COMP/M.5523 – CVC/Belgian State/De Post-La Poste) – Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 ) |
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
Komissio
28.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 119/1 |
Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen
(Asia COMP/M.5490 – MOL/INA)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2009/C 119/01
Komissio päätti 18 päivänä toukokuuta 2009 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:
— |
kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot, |
— |
sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32009M5490. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu). |
IV Tiedotteet
Neuvosto
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
28.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 119/2 |
Neuvoston päätelmät, annettu 12 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020)
2009/C 119/02
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
|
PALAUTTAA MIELEEN Barcelonan Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2002 hyväksymän Koulutus 2010 -työohjelman, jolla luotiin – Lissabonin strategian puitteissa – ensimmäistä kertaa eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle vahvat puitteet, jotka perustuvat yhteisiin tavoitteisiin ja joilla pyritään ennen kaikkea tukemaan kansallisten koulutusjärjestelmien parantamista kehittämällä täydentäviä EU:n tason välineitä, keskinäisen oppimisen avulla ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä avoimen koordinointimenetelmän puitteissa; |
|
ja VAHVISTAA, että edellä mainitun työohjelman yhteydessä tehty yhteistyö, Kööpenhaminan prosessi ja Bolognan prosessiin kuuluvat aloitteet mukaan luettuina, on johtanut merkittävään edistymiseen erityisesti elinikäiseen oppimiseen liittyvien kansallisten uudistusten tukemisessa, korkeakoulutuksen nykyaikaistamisessa sekä laatua, avoimuutta ja liikkuvuutta edistävien yhteisten eurooppalaisten välineiden kehittämisessä, mutta merkittäviä haasteita on edelleen jäljellä, jos Eurooppa aikoo päästä kunnianhimoiseen tavoitteeseensa tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi osaamiseen perustuvaksi taloudeksi; |
KOROSTAA, että
1. |
koulutuksella on merkittävä tehtävä pyrittäessä vastaamaan niihin moniin sosioekonomisiin, demografisiin, ympäristöön liittyviin ja teknologisiin haasteisiin, jotka ovat Euroopan ja sen kansalaisten edessä nyt ja tulevina vuosina. |
2. |
tehokas panostaminen inhimilliseen pääomaan koulutusjärjestelmien avulla on olennainen osa Euroopan strategiaa Lissabonin prosessin keskeisen tavoitteen eli kestävän tietoperustaisen kasvun ja työpaikkojen korkean tason saavuttamiseksi, samalla kun edistetään henkilökohtaisten mahdollisuuksien toteuttamista, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta. |
TOTEAA, että
1. |
samalla kun annetaan arvoa Euroopan monimuotoisuudelle ja sen tarjoamille ainutlaatuisille mahdollisuuksille sekä kunnioitetaan täysin jäsenvaltioiden vastuuta omista koulutusjärjestelmistään, ajanmukaistetuilla eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisilla puitteilla, jotka perustuvat edistymiseen Koulutus 2010 -työohjelman yhteydessä, voitaisiin tehostaa yhteistyötä entisestään ja hyödyttää ja tukea jatkossakin jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiä vuoteen 2020 saakka. |
2. |
koulutus on edesauttanut merkittävästi Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Prosessin tulevaa kehitystä ajatellen olisikin pyrittävä jatkamaan ponnisteluja sen varmistamiseksi, että koulutuksen yhteys laajempaan strategiaan säilyy. Eurooppalaisten yhteistyöpuitteiden on myös ratkaisevan tärkeää pysyä riittävän joustavina, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, myös vuoden 2010 jälkeiseen mahdolliseen uuteen strategiaan liittyviin haasteisiin. |
PANEE MIELENKIINNOLLA MERKILLE
komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antaman tiedonannon Ajantasaiset strategiset puitteet eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle (1);
ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että
1. |
eurooppalaisella yhteistyöllä olisi vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla ennen kaikkea tuettava sellaisten koulutusjärjestelmien edelleen kehittämistä jäsenvaltioissa, joilla pyritään varmistamaan
|
2. |
näitä tavoitteita olisi tarkasteltava maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Jäsenvaltiot tunnustavat, että avoimuus muulle maailmalle on tärkeää ja edellytys globaalille kehitykselle ja vauraudelle, joka – tarjoamalla korkealaatuisia ja houkuttelevia koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia – auttaa Euroopan unionia saavuttamaan tavoitteensa tulla maailman johtavaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi. |
3. |
Euroopan koulutusyhteistyötä vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla olisi rakennettava strategisissa puitteissa, jotka käsittävät koulutusjärjestelmät kokonaisuudessaan elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Elinikäistä oppimista olisi pidettävä perusperiaatteena puitteille, joiden on tarkoitus kattaa oppiminen kaikissa yhteyksissä – virallinen, epävirallinen tai arkioppiminen – ja kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta ja kouluopetuksesta korkeakouluopetukseen, ammattikoulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Puitteissa olisi keskityttävä erityisesti seuraaviin neljään strategiseen tavoitteeseen (eritelty jäljempänä):
|
4. |
Näyttöön perustuvaan päätöksentekoon kuuluu olennaisena osana, että etenemistä kohti asetettua tavoitetta seurataan säännöllisesti. Edellä mainittuihin strategisiin tavoitteisiin olisikin liitettävä ajanjaksolla 2010–2020 indikaattorit ja keskimääräisen eurooppalaisen suoritustason viitearvot (”EU:n vertailuarvot”), jotka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä I. Ne perustuvat olemassa oleviin vertailuarvoihin ja auttavat mittaamaan yleistä edistymistä Euroopan tasolla ja osoittamaan, mitä on saavutettu. |
Strateginen tavoite 1: Tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta totta
Väestömuutosten asettamat haasteet ja tarve jatkuvasti päivittää ja kehittää taitoja muuttuvien taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden mukaan edellyttävät elinikäiseen oppimiseen perustuvaa lähestymistapaa oppimiseen ja koulutusjärjestelmiä, jotka reagoivat paremmin muutoksiin ja ovat avoimempia muuhun maailmaan nähden. Samalla kun elinikäisen oppimisen alalla voidaan kehittää uusia aloitteita tulevien haasteiden huomioon ottamiseksi, meneillään olevissa aloitteissa, erityisesti johdonmukaisten ja kattavien elinikäisen oppimisen strategioiden täytäntöönpanossa on vielä edistyttävä. Erityisesti on pyrittävä varmistamaan olennaisiin oppimistuloksiin perustuvien kansallisten tutkintoviitekehysten kehittäminen ja niiden linkittäminen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, joustavampien oppimisväylien luominen, myös helpompi siirtyminen eri koulutussektorien välillä, sekä suurempi avoimuus epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen suhteen ja parempi läpinäkyvyys ja oppimistulosten tunnustaminen. On myös pyrittävä edistämään aikuiskoulutusta, parantamaan ohjausjärjestelmien laatua ja lisäämään oppimisen houkuttelevuutta yleensä muun muassa kehittämällä uusia oppimisen muotoja ja käyttämällä uusia opetus- ja oppimistekniikkoja.
Koska oppijoiden, opettajien ja opettajankouluttajien liikkuvuus on olennainen osa elinikäistä oppimista ja merkittävä keino lisätä ihmisten työllistyvyyttä ja sopeutumiskykyä, sitä olisi laajennettava vähitellen siten, että oppimisjaksot ulkomailla sekä Euroopassa että muualla maailmassa olisivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Tässä olisi noudatettava liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa laatuperuskirjassa vahvistettuja periaatteita. Tämän saavuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta uusia ponnisteluja esimerkiksi riittävän rahoituksen turvaamiseksi.
Strateginen tavoite 2: Parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta
Korkeatasoisilla koulutusjärjestelmillä, jotka ovat sekä tehokkaita että tasapuolisia, on keskeinen merkitys Euroopan menestymisen ja työllistyvyyden edistämisen kannalta. Suurimpana haasteena on varmistaa, että kaikki omaksuvat avaintaidot, ja samalla kehittää kaikilla koulutusasteilla huippuosaamista ja vetovoimaa, jonka ansiosta Eurooppa voi säilyttää maailmanlaajuisesti vahvan asemansa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kestävällä tavalla on kiinnitettävä enemmän huomiota perustaitojen, kuten luku- ja laskutaidon tason nostamiseen, matematiikan, luonnontieteen ja tekniikan houkuttelevuuden lisäämiseen sekä kielitaidon vahvistamiseen. Samalla on varmistettava opetuksen korkea laatu, huolehdittava riittävästä opettajien peruskoulutuksesta ja opettajien ja kouluttajien jatkuvasta ammatillisesta kehityksestä sekä tehtävä opetusalasta houkutteleva uravalinta. On tärkeää myös parantaa oppilaitosten hallintoa ja johtoa ja kehittää tehokkaita laadunvarmistusjärjestelmiä. Korkeaan laatuun päästään vain käyttämällä julkisia ja tarvittaessa yksityisiä voimavaroja tehokkaalla ja kestävällä tavalla ja edistämällä näyttöön perustuvia koulutuspolitiikkoja ja -käytäntöjä.
Strateginen tavoite 3: Edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta
Koulutuspolitiikan olisi tarjottava kaikille kansalaisille henkilökohtaisista, sosiaalisista tai taloudellisista olosuhteista riippumatta tilaisuus hankkia, päivittää ja kehittää elämänsä aikana sekä suoraan työhön liittyviä taitoja että avaintaitoja, joita tarvitaan työllistymiseen, oppimisen jatkamiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja kulttuurienväliseen vuoropuheluun. Koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta olisi purettava tarjoamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja kohdennettua tukea ja tukemalla osallistavaa koulutusta. Koulutusjärjestelmissä olisi pyrittävä varmistamaan, että kaikki oppijat, myös heikommista lähtökohdista tulevat, erityisopetusta tarvitsevat ja maahanmuuttajat, saattavat opintonsa päätökseen, turvautumalla tarvittaessa uuden mahdollisuuden tarjoavaan koulutukseen ja yksilöityyn opetukseen. Koulutuksessa olisi edistettävä kulttuurienväliseen kanssakäymiseen liittyviä taitoja, demokraattisia arvoja ja perusoikeuksien ja ympäristön kunnioittamista sekä torjuttava kaikkia syrjinnän muotoja niin, että jokainen nuori pystyy myönteiseen kanssakäymiseen eritaustaisten tovereidensa kanssa.
Strateginen tavoite 4: Edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla
Sen lisäksi, että luovuus antaa henkilökohtaista tyydytystä, se on tärkein innovoinnin lähde, joka puolestaan tunnustetaan yhdeksi keskeisistä kestävän talouskehityksen edistäjistä. Luovuus ja innovointi ovat ratkaisevan tärkeitä yrityskehitystoiminnalle ja sille, että Eurooppa pystyy kilpailemaan kansainvälisesti. Ensiksi on edistettävä sitä, että kaikki kansalaiset hankkivat sellaisia monialaisia avaintaitoja kuin digitaaliset taidot, oppimistaidot, aloitekyky ja yrittäjyys sekä kulttuuritietoisuus. Toiseksi on varmistettava, että koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin muodostama osaamiskolmio toimii. Yritysmaailman ja koulutuksen ja tutkimuksen eri tasojen ja sektorien väliset kumppanuudet voivat auttaa painottamaan entistä paremmin niitä taitoja ja kykyjä, joita työmarkkinoilla tarvitaan, ja edistämään innovointia ja yrittäjyyttä kaikessa oppimisessa. Luovuuteen johtavan ilmapiirin aikaansaamiseksi ja ammatillisten ja sosiaalisten tarpeiden sekä yksilön hyvinvoinnin sovittamiseksi entistä paremmin yhteen olisi edistettävä laajempia oppimisyhteisöjä, joissa on mukana kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien edustajia.
ON LISÄKSI YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, että
1. |
pyrittäessä saavuttamaan edellä kuvatut strategiset tavoitteet ja sitä kautta varmistamaan todellinen vaikutus kansallisiin uudistuksiin, vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla olisi noudatettava seuraavia periaatteita:
|
2. |
Avoimen koordinointimenetelmän onnistuminen koulutuksen alalla riippuu jäsenvaltioiden poliittisesta tahdosta ja tehokkaista työmenetelmistä Euroopan tasolla. Tämä huomioon ottaen ja joustavuuden lisäämiseksi eurooppalaisessa yhteistyössä käytettyjen työmenetelmien olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin:
|
3. |
Neuvosto voi tarkistaa ja tarvittaessa mukauttaa strategisia puitteita, myös vertailuarvoja ja työmenetelmiä, ottaen huomioon mahdolliset uudet merkittävät kehityssuuntaukset Euroopassa, erityisesti vuoden 2010 jälkeistä EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaa koskevat päätökset. |
KEHOTTAA NÄIN OLLEN JÄSENVALTIOITA
1. |
työskentelemään yhdessä komission tuella ja näissä päätelmissä kuvattua avointa koordinointimenetelmää käyttäen eurooppalaisen koulutusyhteistyön tehostamiseksi vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella edellä kuvattujen neljän strategisen tavoitteen, periaatteiden ja työmenetelmien pohjalta sekä kutakin jaksoa varten sovittujen painopistealojen pohjalta (ensimmäisen, vuodet 2009–2011 kattavan jakson painopistealat on kuvattu liitteessä II). |
2. |
harkitsemaan kansallisten painopisteiden pohjalta kansallisen tason toimenpiteitä, joilla pyritään strategisissa puitteissa kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseen ja edesautetaan näiden päätelmien liitteessä I määritettyjen EU:n vertailuarvojen yhteistä saavuttamista. Pohtimaan myös, voiko vastavuoroinen oppiminen Euroopan tasolla olla innoittajana suunniteltaessa kansallisia koulutuspolitiikkoja. |
KEHOTTAA KOMISSIOTA
1. |
työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa ja tukemaan niitä vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella niiden tehdessä näissä puitteissa yhteistyötä edellä kuvattujen neljän strategisen tavoitteen, periaatteiden ja työmenetelmien sekä liitteissä I ja II kuvattujen vertailuarvojen ja sovittujen painopistealojen pohjalta. |
2. |
tarkastelemaan erityisesti yhteisissä edistymisraporteissa, missä määrin näiden puitteiden tavoitteet on saavutettu, ja tekemään lisäksi vuoden 2010 kuluessa arvion siitä, miten Koulutus 2010 -työohjelman yhteydessä hyväksyttyjen vertailuarvojen saavuttamisessa on edistytty. |
3. |
laatimaan ehdotuksia mahdollisiksi vertailuarvoiksi liikkuvuuden, työllistyvyyden ja kielten oppimisen alalla, kuten liitteessä I esitetään. |
4. |
työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa sen tarkastelemiseksi, miten voidaan parantaa olemassa olevia indikaattoreita, myös opintonsa keskeyttäneitä koskevia indikaattoreita, ja antamaan vuoden 2010 loppuun mennessä neuvostolle selvityksen siitä, missä määrin neuvoston toukokuussa 2007 (4) vahvistamien indikaattoreiden ja viitearvojen johdonmukaisia puitteita voitaisiin mukauttaa sen varmistamiseksi, että ne ovat johdonmukaisia nyt käsiteltävänä olevien puitteiden strategisten tavoitteiden kanssa. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden aloihin. |
(1) Asiak. 17535/08 + ADD 1 + ADD 2.
(2) Erityisesti Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus ja Euroopan koulutussäätiö.
(3) Kun tekstissä viitataan OECD:hen, se tarkoittaa, että olisi varmistettava, että kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus osallistua kyseisen järjestön toimintaan.
(4) Neuvoston päätelmät, annettu 25 päivänä toukokuuta 2007, Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden edistymisen seurantaan tarkoitettujen indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisesta luettelosta (EUVL C 311, 21.12.2007, s. 13–15.)
LIITE I
KESKIMÄÄRÄISEN EUROOPPALAISEN SUORITUSTASON VIITEARVOT
(EU:n vertailuarvot)
Edistyksen seuraamiseksi ja haasteiden tunnistamiseksi sekä osana näyttöön perustuvaa toimintapolitiikkaa edellä olevissa päätelmissä kuvattuja strategisia tavoitteita kaudelle 2010–2020 olisi tuettava joukolla keskimääräisen eurooppalaisen suoritustason viitearvoja (EU:n vertailuarvot).
Nämä vertailuarvot perustuvat olemassa oleviin arvoihin (1), jotka on vahvistettu Koulutus 2010 -työohjelmassa. Niiden tulisi perustua yksinomaan vertailukelpoisiin tietoihin ja ottaa huomioon yksittäisissä jäsenvaltioissa vallitsevat erilaiset tilanteet. Niitä ei pitäisi nähdä konkreettisina tavoitteina, joita yksittäisten maiden olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltioita pyydetään pikemminkin pohtimaan, miten ja missä määrin ne voivat kansallisin toimin vaikuttaa EU:n vertailuarvotavoitteiden yhteiseen saavuttamiseen kansallisten painopisteiden pohjalta ja vaihtuvat taloudelliset tilanteet huomioon ottaen.
Jäsenvaltiot hyväksyvät tältä pohjalta seuraavat viisi vertailuarvoa:
Aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen
Jotta lisättäisiin aikuisten, erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavien osallistumista elinikäiseen oppimiseen,
— |
vuoteen 2020 mennessä aikuisista keskimäärin vähintään 15 prosentin olisi osallistuttava elinikäiseen oppimiseen (2). |
Perustaidoissa heikosti menestyvät
Jotta varmistettaisiin, että kaikki oppijat saavuttavat riittävän tason perustaidoissa, erityisesti lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä,
— |
vuoteen 2020 mennessä lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä (3) heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia. |
Korkea-asteen opinnot suorittaneet
Ottaen huomioon, että korkeakoulutuksen suorittaneita tarvitaan lisääntyvässä määrin mutta että ammattikoulutus on yhtä lailla tärkeää,
— |
vuoteen 2020 mennessä vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista olisi oltava korkea-asteen koulutus (4). |
Opintonsa keskeyttäneet
Pyrittäessä varmistamaan, että mahdollisimman moni oppija saattaa opintonsa päätökseen,
— |
vuoteen 2020 mennessä opintonsa keskeyttäneiden osuuden (5) olisi oltava alle 10 prosenttia. |
Varhaiskasvatus
Pyrittäessä lisäämään erityisesti heikommista lähtökohdista olevien osallistumista myöhempää koulumenestystä helpottavaan varhaiskasvatukseen
— |
vuoteen 2020 mennessä vähintään 95 prosentin nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä olisi osallistuttava varhaiskasvatukseen. |
Lisäksi neuvosto pyytää komissiota jatkamaan työtä seuraavilla aloilla:
Liikkuvuus
Oppijoiden liikkuvuus on yleisesti tunnustettu lisäarvo, ja tällaisen liikkuvuuden lisäämiseksi komissiota pyydetään esittämään neuvostolle ehdotus vertailuarvoksi tätä alaa varten vuoden 2010 loppuun mennessä. Siinä olisi aluksi keskityttävä maiden väliseen fyysiseen liikkuvuuteen korkea-asteen koulutuksen alalla, otettava huomioon sekä määrälliset että laadulliset näkökohdat ja hyödynnettävä Bolognan prosessissa toteutettuja ponnisteluja ja sovittuja tavoitteita, kuten viimeksi Leuvenin ja Louvain-la-Neuven konferenssissa korostettiin (6). Komissiota pyydetään samalla tutkimaan mahdollisuutta sisällyttää tähän vertailuarvoon ammattikoulutus ja opettajien liikkuvuus.
Työllistyvyys
Työllistyvyyden edistäminen koulutuksen avulla on tärkeää nykyisiin ja tuleviin työmarkkinahaasteisiin vastaamiseksi. Komissiota pyydetäänkin esittämään neuvostolle ehdotus tätä alaa koskevaksi mahdolliseksi EU:n vertailuarvoksi vuoden 2010 loppuun mennessä.
Kielten oppiminen
Kuten Barcelonan Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2002 antamissa päätelmissä todetaan, kahden vieraan kielen oppiminen jo varhaisesta iästä on tärkeää. Komissiota pyydetään esittämään neuvostolle vuoden 2012 loppuun mennessä ehdotus tätä alaa koskevaksi mahdolliseksi vertailuarvoksi meneillään olevan kielitaitoa koskevan työn pohjalta (7).
(1) Neuvoston päätelmät, annettu 5. ja 6. toukokuuta 2003, keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista koulutuksen viitearvoista (benchmarks) (asiak. 8981/03).
(2) Niiden 25–64-vuotiaiden osuus, jotka ovat osallistuneet koulutukseen tutkimusta edeltävien neljän viikon aikana (Eurostat/työvoimatutkimus). Myös aikuiskoulutustutkimuksessa kerätyt tiedot aikuisten osallistumisesta elinikäiseen oppimiseen voivat olla hyödyllisiä.
(3) Lähde: OECD/PISA. (Olisi varmistettava, että kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus osallistua tällaiseen toimintaan). Asiaa koskevia indikaattoreita tarkastellaan erikseen.
(4) Niiden 30–34-vuotiaiden osuus, jotka ovat saattaneet onnistuneesti päätökseen korkea-asteen opinnot (kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) tasot 5 ja 6). (EUROSTAT, UOE).
(5) Niiden 18–24-vuotiaiden osuus, joilla on vain ylemmän perusasteen koulutus tai vähemmän ja jotka eivät ole enää missään koulutuksessa. (EUROSTAT/työvoimatutkimus). Olisi pyrittävä parantamaan tietojen laatua, myös tarkastelemalla täydentävien tietolähteiden käyttämisen soveltuvuutta.
(6) Korkea-asteen koulutuksesta vastaavien eurooppalaisten ministereiden konferenssin tiedote, Leuven ja Louvain-la-Neuve, Belgia, 28. ja 29. huhtikuuta 2009.
(7) Neuvoston päätelmät eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista, EUVL C 172, 25.7.2006, s. 1.
LIITE II
EUROOPPALAISEN KOULUTUSYHTEISTYÖN PAINOPISTEALAT ENSIMMÄISELLÄ JAKSOLLA 2009–2011
ET 2020 -puitteiden mukaisten neljän strategisen tavoitteen saavuttamiseksi olisi painopistealojen määrittelyllä tiettyä työskentelyjaksoa varten tehostettava eurooppalaista koulutusyhteistyötä ja otettava huomioon jäsenvaltioiden yksilölliset tarpeet erityisesti uusissa olosuhteissa ja uusien haasteiden ilmetessä.
Edellä olevan ”on lisäksi yhtä mieltä” -osion 2 kohdan b ja c alakohdassa mainitut ja jäljempänä eritellyt painopistealat vastaavat tarvetta:
i) |
jatkaa yhteistyötä aloilla, joilla on edelleen keskeisiä haasteita; |
ii) |
kehittää yhteistyötä tämän nimenomaisen työskentelyjakson aikana erityisen tärkeinä pidetyillä aloilla. |
Jäsenvaltiot valitsevat omien painopistealojensa mukaisesti ne työskentely- ja yhteistyöalueet, joihin ne haluavat osallistua yhteisessä seurantatyössä. Jos jäsenvaltiot katsovat sen tarpeelliseksi, työtä erityisillä painopistealoilla voidaan jatkaa seuraavilla työskentelyjaksoilla.
Strateginen tavoite 1: Tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta totta
|
Jatketaan työtä seuraavilla aloilla:
|
|
Kehitetään yhteistyötä seuraavilla aloilla:
|
Strateginen tavoite 2: Parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta
|
Jatketaan työtä seuraavilla aloilla:
|
|
Kehitetään yhteistyötä seuraavilla aloilla:
|
Strateginen tavoite 3: Edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta
|
Jatketaan työtä seuraavilla aloilla:
|
|
Kehitetään yhteistyötä seuraavilla aloilla:
|
Strateginen tavoite 4: Edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla
|
Jatketaan työtä seuraavilla aloilla:
|
|
Kehitetään yhteistyötä seuraavilla aloilla:
|
Komissio
28.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 119/11 |
Euron kurssi (1)
27. toukokuuta 2009
2009/C 119/03
1 euro =
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,3901 |
JPY |
Japanin jeniä |
132,48 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4442 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,87060 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
10,6540 |
CHF |
Sveitsin frangia |
1,5135 |
ISK |
Islannin kruunua |
|
NOK |
Norjan kruunua |
8,8710 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
CZK |
Tšekin korunaa |
26,725 |
EEK |
Viron kruunua |
15,6466 |
HUF |
Unkarin forinttia |
282,85 |
LTL |
Liettuan litiä |
3,4528 |
LVL |
Latvian latia |
0,7091 |
PLN |
Puolan zlotya |
4,4363 |
RON |
Romanian leuta |
4,1833 |
TRY |
Turkin liiraa |
2,1844 |
AUD |
Australian dollaria |
1,7773 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,5536 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
10,7770 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
2,2501 |
SGD |
Singaporin dollaria |
2,0188 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 759,31 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
11,5155 |
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
9,4917 |
HRK |
Kroatian kunaa |
7,3055 |
IDR |
Indonesian rupiaa |
14 441,13 |
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,8702 |
PHP |
Filippiinien pesoa |
65,698 |
RUB |
Venäjän ruplaa |
43,3886 |
THB |
Thaimaan bahtia |
47,799 |
BRL |
Brasilian realia |
2,7991 |
MXN |
Meksikon pesoa |
18,3082 |
INR |
Intian rupiaa |
66,2660 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
V Ilmoitukset
KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
Komissio
28.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 119/12 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia COMP/M.5541 – GE/NewsCorp/Disney/Hulu JV)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2009/C 119/04
1. |
Komissio vastaanotti 19 päivänä toukokuuta 2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalaiset yritykset General Electric (GE), News Corporation (NewsCorp) ja The Walt Disney Company (Disney) hankkivat asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan yhdysvaltalaisessa yrityksessä Hulu LLC (Hulu), joka on nykyään GE:n ja NewsCorpin yhteisessä määräysvallassa oleva olemassa oleva yritys, ostamalla osakkeita. |
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2). |
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 2 2964301 tai 2967244) tai postitse viitteellä COMP/M.5541 – GE/NewsCorp/Disney/Hulu JV seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
(2) EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32.
28.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 119/13 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia COMP/M.5523 – CVC/Belgian State/De Post-La Poste)
Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2009/C 119/05
1. |
Komissio vastaanotti 13 päivänä toukokuuta 2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla luxemburgilainen yritys CVC Capital Partners SICAV-FIS S.A. (CVC) hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan belgialaisessa yrityksessä De Post NV/La Poste SA (De Post-La Poste) ostamalla osakkeita. |
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2). |
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 2 2964301 tai 2967244) tai postitse viitteellä COMP/M.5523 – CVC/Belgian State/De Post-La Poste seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
(2) EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32.