31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/1

1.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti kesäkuussa 2007, että olisi ryhdyttävä toimiin tieto- ja viestintätekniikoiden käytön kehittämiseksi oikeusalalla Euroopan tasolla muun muassa luomalla eurooppalainen portaali.

2.

Näiden uusien tekniikoiden käyttö auttaa järkiperäistämään ja yksinkertaistamaan oikeudellisia menettelyjä. Sähköisen järjestelmän käyttö tällä alalla auttaa lyhentämään menettelyjen kestoa ja alentamaan kustannuksia kansalaisten, yritysten, oikeuden alan toimijoiden ja oikeushallinnon hyödyksi. Näin edistetään myös oikeussuojan saatavuutta.

3.

Komission tekemien tutkimusten mukaan (1) noin 10 miljoonaa henkilöä on tällä hetkellä osallisina valtioiden rajat ylittävissä siviilioikeudellisissa menettelyissä. Tämä määrä kasvaa entisestään henkilöiden liikkuvuuden lisääntyessä Euroopan unionin alueella.

4.

Oikeusalan tietojenkäsittelytyöryhmä (sähköinen oikeus) on jo 18 kuukauden ajan työskennellyt tiiviisti täyttääkseen neuvoston sille antamat peräkkäiset toimeksiannot. Tässä yhteydessä muutamat jäsenvaltiot ovat kehitelleet pilottihankkeita ja erityisesti hanketta, jonka tavoitteena on luoda Euroopan sähköisen oikeuden portaali.

5.

Komissio julkaisi 2. kesäkuuta 2008 neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle osoitetun tiedonannon ”Tavoitteena sähköisen oikeudenkäytön strategia Euroopalle (2).”

6.

Euroopan parlamentti on myöskin aloittanut sähköisen oikeuden tarkastelun. Euroopan parlamentin on tarkoitus antaa valiokunta-aloitteinen mietintö ennen vuoden 2008 loppua.

7.

Neuvosto kehotti 5.–6. kesäkuuta 2008 pidetyssä istunnossaan oikeusalan tietojenkäsittelytyöryhmää (sähköinen oikeus) tarkastelemaan komission tiedonannon pohjalta (3) sellaisen koordinointi- ja hallintorakenteen luomista koskevia näkökohtia, jonka avulla sähköisen oikeuden alalla voidaan kehittää monia laajoja hankkeita kohtuullisessa ajassa, ja käynnistämään keskustelun monivuotisen työohjelman laatimisesta.

8.

Eurooppa-neuvosto pani 18.–19. kesäkuuta 2008 pidetyssä kokouksessaan merkille aloitteen sähköisen oikeuden yhtenäisen EU-portaalin käyttöön ottamisesta asteittain vuoden 2009 loppuun mennessä.

9.

Sähköisen oikeuden kehittämisessä on otettava huomioon seuraavat kolme asiayhteyttä:

10.

Sähköistä oikeutta käsittelevän työryhmän työskentelyä edelsivät Euroopan unionin puitteissa jo toteutetut toimet, joilla pyrittiin erityisesti takaamaan EU-tiedon saatavuus (unionin toimielinten verkkosivustot). On toteutettu tai ollaan toteuttamassa myös spesifisempiä toimia, muun muassa neuvoston hyväksymien siviilioikeuden alan säädösten (siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto) ja rikosoikeuden alan säädösten (esimerkiksi rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto tai Euroopan rikosrekisterien yhteenliittäminen) täytäntöönpanon yhteydessä sekä oikeusalan ammattikuntien aloitteiden pohjalta (esimerkiksi eurooppalainen testamenttirekisterien verkosto) tai vielä jossakin toisessa yhteydessä, esimerkiksi Eurooppalaisen kaupparekisteripalvelun EBR:n kautta yhteenliitettyjen yritysrekistereiden ja EULISin kautta yhteenliitettyjen kiinteistörekisterien verkottamisen yhteydessä.

11.

Näiden aloitteiden sisällyttäminen sähköisen oikeuden monivuotiseen ohjelmaan on tehtävä yhteistyössä niiden kanssa, jotka vastaavat aloitteiden täytäntöönpanosta.

12.

Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän luomisessa on noudatettava oikeuden riippumattomuuden periaatetta.

13.

Tekniseltä kannalta sähköisessä oikeudessa on kuitenkin otettava huomioon sähköisen hallinnon (e-Government) yleisemmät puitteet (4). Suojattua infrastruktuuria ja todentamista koskevista hankkeista on karttunut luotettavaa tietoa, jota on syytä soveltaa käytännössä. On edistettävä tiiviissä yhteistyössä komission kanssa järjestelmien eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (European Interoperability Framework, EIF) toteutumista HVTYK-ohjelman puitteissa (5). Sähköistä allekirjoitusta ja sähköistä henkilöllisyyttä (6) koskevilla eurooppalaisilla hankkeilla on erityistä merkitystä oikeudenhoidon alalla, jolla asiakirjojen todentaminen on ehdottoman välttämätöntä.

14.

Monivuotinen ohjelma on siis laadittava nämä yleiset seikat huomioon ottaen. Sen on vastattava vaatimuksiin lyhyellä aikavälillä, mutta myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, niin että tieto- ja viestintätekniikoiden käytön avulla voidaan edistää Euroopan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kehittämistä.

15.

Sähköiseen oikeuteen liittyvät kysymykset eivät rajoitu vain tietyille oikeuden aloille. Ne koskevat useita yksityis-, rikos- ja hallinto-oikeuden aloja. Sähköinen oikeus on laaja-alainen kysymys, joka koskee useita aloja rajat ylittävissä eurooppalaisissa menettelyissä.

16.

Sähköistä oikeutta koskevan hankkeen eurooppalaista ulottuvuutta on syytä korostaa. Sähköisen oikeuden järjestelmälle olisikin annettava uusi nimi: Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmä.

17.

Jäsenvaltioilla on luonnollisesti perustamissopimusten mukaisten toimivaltuuksien mukaisesti oikeus käynnistää keskenään hankkeita, jotka voivat kuulua sähköisen oikeuden järjestelmän piiriin mutta eivät välttämättä Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän piiriin. Hankkeet eivät kuitenkaan voi saada eurooppalaista statusta eivätkä esimerkiksi yhteisön rahoitusta, elleivät ne täytä tiettyjä edellytyksiä.

18.

Ottaen huomioon Euroopan sähköisen oikeuden laaja-alaisen ulottuvuuden sähköisen oikeuden työryhmä on koordinaattorin asemassa tarkastellessaan neuvoston muiden elinten kokouksissa esille otettuja teknisiä kysymyksiä. Varsinainen lainsäädäntöön liittyvä työ olisi tehtävä asianomaisissa työryhmissä kuten rikosasiayhteistyöryhmässä tai yksityisoikeuskomiteassa.

19.

Kansalaisilla, talouden toimijoilla, oikeusalan toimijoilla ja oikeusviranomaisilla on oltava pääsy sähköisen oikeuden järjestelmään, niin että ne voivat hyötyä uudesta teknologiasta. On vahvistettava kolme perustetta:

20.

Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmä edistää Euroopan oikeusalueen luomista tieto- ja viestintätekniikoiden käytön avulla. Kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden on voitava osallistua Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän puitteissa kehitettyihin hankkeisiin.

21.

Hankkeiden on edistettävä Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin jo hyväksymien oikeusalan lainsäädäntövälineiden täytäntöönpanoa syrjäyttämättä kuitenkaan muita hankkeita, jotka tuovat lisäarvoa Euroopan oikeusalueen luomiselle.

22.

Lisäksi Euroopan sähköisen oikeuden olisi oltava oikeusalan toimijoiden ja oikeusviranomaisten työväline, joka tarjoaa foorumin ja yksittäiset toiminnot tehokasta ja suojattua tietojenvaihtoa varten.

23.

On olennaista, että Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän kehittäminen palvelee suoraan Euroopan kansalaisia, jotka hyötyvät sen tuomasta lisäarvosta erityisesti portaalin kautta. Hankkeita valittaessa tai niiden toteuttamisjärjestystä määrättäessä onkin syytä valvoa, että kansalaiset voivat hyötyä nopeasti ja konkreettisesti Euroopan sähköisen oikeuden välineistä. Tätä varten on mitä pikimmin käynnistettävä useita hankkeita liitteen mukaisesti, tämän vaikuttamatta muihin hankkeisiin, joita mahdollisesti otetaan mukaan tässä toimintasuunnitelmassa määriteltyjen järjestelyjen mukaisesti.

24.

Kaikki hankkeet, joiden avulla Euroopan kansalaiset saavat paremmin tietoa oikeuksistaan, täyttävät tämän tavoitteen. Näin on oltava myös niiden hankkeiden kohdalla, joiden avulla oikeudet toteutuvat (oikeusapu, sovittelu, käännökset jne.).

25.

Tulevan Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän toiminnot voidaan määritellä selkeästi sähköistä oikeutta käsittelevän työryhmän toimien ja komission tiedonannon pohjalta. Olisi luotava seuraavat kolme pääasiallista toimintoa:

26.

Nämä tiedot koskevat erityisesti EU:n lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä (7) sekä jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä ja oikeuskäytäntöjä.

27.

Euroopan sähköinen oikeus mahdollistaa yhteenliitäntäjärjestelmän kautta myös niiden tietojen saatavuuden, joita jäsenvaltioiden oikeusviranomaiset hallinnoivat (esimerkkinä mainittakoon jäsenvaltioiden rikosrekisteritietokantojen yhteenliittäminen, tämän hankkeen toimintasäännöt huomioon ottaen).

28.

Paperittomat valtioiden rajat ylittävät oikeudenkäynti- ja muut menettelyt (esimerkiksi sähköinen sovittelu) tarkoittavat sitä, että tuomioistuin ja asianosaiset ovat sähköisesti yhteydessä erityisesti neuvoston hyväksymien eurooppalaisten välineiden täytäntöönpanoa silmällä pitäen (8).

29.

Jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten yhteydenpidon yksinkertaistaminen ja siihen kannustaminen, erityisesti Euroopan oikeusalueella hyväksyttyjen välineiden ollessa kyseessä, on erityisen tärkeää (esimerkiksi videokonferenssien tai suojatun eurooppalaisen verkon välityksellä).

30.

Sähköisen oikeuden työryhmä on tehnyt huomattavan määrän työtä yhtenäisen Euroopan sähköisen oikeuden portaalin kehittämiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti. Ryhmä jäsenvaltioita on toteuttanut tätä koskevan koehankkeen. On tärkeää, että portaalin toteutuksessa jatketaan kyseisen koehankkeen yhteydessä tähän mennessä noudatettua linjaa.

31.

Portaali mahdollistaa pääsyn koko Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmään, eli eurooppalaisen ja kansallisen tiedon verkkosivuille ja/tai palveluihin. Portaali ei kuitenkaan saisi jäädä pelkästään sarjaksi linkkejä.

32.

Oikeusalan ammattilaiset pääsevät yhtenäisen todentamismenettelyn kautta käyttämään heille varattuja eri toimintoja, joihin heille annetaan mukautetut oikeudet. Voisi olla hyödyllistä laajentaa todentamismahdollisuus koskemaan myös muita kuin alan ammattilaisia.

33.

Lisäksi portaali mahdollistaa pääsyn kansallisiin toimintoihin monikielisen, helppokäyttöisen käyttöliittymän kautta, jonka avulla toiminnot ovat Euroopan kansalaisten ymmärrettävissä.

34.

Portaalin kautta tarjoutuvien toimintojen sisältö ja hallinnointi määräytyvät luonnollisesti sen mukaan, mitä toimintoja neuvosto valitsee Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmään ja millaisiin hallinnoinnin järjestelyihin se päätyy.

35.

Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän perustaminen edellyttää, että tietyt laaja-alaiset tekniset kysymykset saadaan ratkaistua. Nämä kysymykset on määritelty erityisesti neuvoston 5. kesäkuuta 2007 hyväksymässä selvityksessä (9).

36.

Dresdenissä tammikuussa 2007 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa suurin osa oikeusministereistä asetti tavoitteeksi hajautetun järjestelmän, jossa jäsenvaltioiden järjestelmät verkotetaan Euroopan tasolla.

37.

On varmistettava mahdollisimman suuri yhteensopivuus jäsenvaltioiden oikeusalan sovelluksia koskevien erilaisten teknisten ja organisatoristen ratkaisujen välillä niin, että samalla säilytetään mahdollisimman suuri joustavuus. On kuitenkin sovittava standardoiduista formaateista ja yhteyskäytännöistä yhteentoimivan, tehokkaan, suojatun ja nopean vaihdon mahdollistamiseksi alhaisemmin kustannuksin ottaen huomioon nykyiset asiaa koskevat eurooppalaiset ja kansainväliset standardit.

38.

Yksi olennainen edellytys sähköisen oikeuden käyttämiseksi tehokkaasti kansallisten rajojen yli on yhdenmukaisten standardien tai rajapintojen kehittäminen tunnistustekniikoille ja allekirjoituskomponenteille. Tämä vaatimus on välttämätön ainakin niiden Euroopan sähköisen oikeuden toimintojen kannalta, jotka ylittävät pelkän oikeudellisen tiedon julkisen saatavuuden. On tarkasteltava edelleen jäsenvaltioiden erilaisia voimassa olevia säännöksiä ja niiden käyttämiä tekniikoita. Näistä tiedoista ja kokemuksista on pääteltävä, miten oikeudellisesti mahdollisimman varma sähköinen asiakirjojen vaihto jäsenvaltioiden välillä voidaan toteuttaa.

39.

Kun oikeusviranomaisten välistä tai oikeusviranomaisten ja kansalaisten taikka alan ammattilaisten välistä tiedonvälitystä koskeva Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmä luodaan, tiedot on vaihdettava suojatussa ympäristössä. Myös tältä osin voitaisiin ottaa huomioon HVTYK-ohjelman puitteissa tehty työ.

40.

Koska nämä tiedot ovat lisäksi useimmiten henkilökohtaisia Euroopan lainsäädännön mukaan, on ehdottomasti valvottava, että kyseisen lainsäädännön periaatteita noudatetaan.

41.

Euroopan unionin toimielimissä käytetään 23:a kieltä. Koska Euroopan kansalaisten halutaan pääsevän helposti Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmään, on harkittava kohdennettuja oikeusalan käännös- ja tulkkaustyötä koskevia toimia.

42.

On turha kuvitella, että kansalaisten pääsyn helpottaminen jonkin muun kuin heidän oman jäsenvaltionsa sähköisen oikeuden sivustolle olisi riittävä ratkaisu: tiedon saannista ei kielimuurin vuoksi ole paljon hyötyä.

43.

Tähän kielelliseen haasteeseen voisi löytyä ratkaisu erityisesti konekäännöksistä, joita käytettäisiin esimerkiksi säädöksiin sisältyvien lomakkeiden sisällön kääntämiseen, ja kansallisten käännösresurssien verkottamisesta.

44.

Lisäksi on syytä luoda työmenetelmä, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksessä voimassa olevien oikeudellisten käsitteiden tarkan käännöksen Euroopan yhteisön toimielinten 23:lle kielelle ottaen täysin huomioon semanttiset kysymykset.

45.

Nämä näkökohdat edellyttävät, että luodaan menettely sellaisten teknisten standardien valitsemiseksi, joita voidaan käyttää jäsenvaltioiden järjestelmien välisen yhteentoimivuuden takaamiseen, ja että tehdään ero — kuten tieto- ja viestintätekniikkahankkeiden suhteen on tapana — seuraavien välillä:

46.

Tähän rakenteeseen tulisi kuulua tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, ja käännöstyö pitäisi pystyä hoitamaan. On useita mahdollisuuksia, jotka tarvittaessa täydentävät toisiaan:

47.

Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän toteutus edellyttää huomattavia varoja, joita käytettäisiin pääasiallisesti:

48.

Rahoitusta voitaisiin saada yksityisoikeutta koskevasta rahoitusohjelmasta ja rikosoikeutta koskevasta rahoitusohjelmasta 45 miljoonaa EUR vuosina 2008 ja 2009. Tätä määrää tulisi lisätä huomattavasti tulevina vuosina. Olisi myös määritettävä tarkasti muut Euroopan yhteisöjen talousarviosta käytettävissä olevat määrärahat, jotka voitaisiin heti osoittaa Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmälle.

49.

Lisäksi on harkittava komission ehdotuksen mukaisesti, että laadittaisiin yksi ainoa, niin siviili- kuin rikosoikeuden alan kattava horisontaalinen ohjelma mahdollisimman pian. Talousarviomäärärahoja tulisi lisätä huomattavasti, jotta Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmää luotaessa voitaisiin vastata sekä kansallisiin että yhteisön tason vaatimuksiin. On myös tärkeää, että yksityisoikeutta koskevassa erityisohjelmassa ja rikosoikeutta koskevassa erityisohjelmassa nykyisin käytettyjä valintakriteerejä selvennetään ja yhdenmukaistetaan, jotta voidaan ottaa huomioon tämän asiakirjan III luvussa määritetyt Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän perusteet.

50.

Tässä toimintasuunnitelmassa tarkoitetut Euroopan sähköiseen oikeuteen liittyvät hankkeet, jota eivät sisälly 49 kohtaan, saavat mahdollista muissa yhteisön ohjelmissa määriteltyä rahoitusta, jotka on saatavissa siltä osin kuin hankkeet täyttävät tällaisissa ohjelmissa määritellyt ehdot.

51.

Monivuotisen toimintasuunnitelman laadinta edellyttää, että

52.

Tämä edellyttää, että neuvosto tekee kunkin toimielimen riippumattomuutta kunnioittaen ja EY:n perustamissopimuksen 5 ja 7 artiklan mukaisesti joitakin päätöksiä tässä asiakirjassa esitetyistä asioista, kuten:

53.

Tässä yhteydessä puheenjohtajavaltio haluaa tuoda esiin, että nykyisistä sähköisen oikeuden järjestelmistä saadut vähäiset kokemukset (rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto, rikosrekistereiden yhteenliittäminen) osoittavat, että yhden tai usean jäsenvaltion aloite on usein ollut hankkeiden käynnistyksen kannalta olennainen.

54.

Kuitenkin hankkeen edettyä tietyn vaiheen ohi useiden jäsenvaltioiden osallistuminen mutkistaa työskentelyä. Hankkeen kehittäminen, hallinnointi ja jatkokehittäminen tarvitsevat siis eurooppalaista ulottuvuutta.

55.

Edellä esitetyt tekniset näkökohdat osoittavat myös, että tietyt laaja-alaiset tehtävät olisi parempi hoitaa Euroopan tasolla. Kun sähköisen oikeuden palvelujen määrä kasvaa, voidaan lisäksi saavuttaa huomattavia mittakaavaetuja.

56.

Puheenjohtajavaltio ehdottaa eJustice-ohjelmalle uutta nimeä ”Euroopan eJustice”.

57.

Tässä toimintasuunnitelmassa esitetyt pohdinnat huomioon ottaen ja jotta monivuotinen ohjelma Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän toteuttamiseksi voidaan toteuttaa, puheenjohtajavaltio ehdottaa, että perustetaan seuraavanlainen yleinen työskentelyrakenne:

58.

Neuvosto vastaa tässä toimintasuunnitelmassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti monivuotisen ohjelman toteutuksen seurannasta. Se tekee tässä toimintasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat päätökset. Erityisesti neuvoston tehtävänä on kohdassa III määritettyjen kriteerien pohjalta ja kiinteässä yhteistyössä komission kanssa laatia luettelo uusista hankkeista, joita neuvosto itse tai jäsenvaltiot (c-kohta) taikka komissio ehdottavat.

59.

Komissio toteuttaa omasta aloitteestaan tai neuvoston pyynnöstä asianmukaisiksi katsomansa tutkimukset.

60.

Neuvosto voi määrittää hankkeiden toimintoja koskevat eritelmät.

61.

Komissio ottaa yhteisön rahoituksen suhteen täysin huomioon neuvoston antamat ohjeet ja päätökset sovellettavia menettelyjä noudattaen.

62.

Euroopan komissio antaa neuvoston käyttöön projektinhallintaa varten tarvittavan organisaation, jonka tehtävänä on:

63.

Jäsenvaltiot voivat ehdottaa ja käynnistää uusia Euroopan sähköisen oikeuden hankkeita mahdollisesti käytettävissä olevan yhteisön rahoituksen avulla, neuvoston yhdessä komission kanssa määrittelemien teknisten eritelmien mukaisesti ja tiiviissä yhteydessä siihen erityisesti teknisten standardien noudattamiseksi ja monikielisten käyttöliittymien toteuttamista ajatellen — tämän vaikuttamatta a kohdassa esitettyjen sääntöjen soveltamiseen.

64.

Sähköisen oikeuden työryhmä arvioi projektinhallinnan organisaation työtä vuoden 2010 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana ja tekee tarvittaessa neuvostolle asianmukaiset ehdotukset sen toiminnan parantamiseksi.

65.

Liitteenä olevaa monivuotista ohjelmaa tarkistetaan säännöllisesti töiden etenemisen mukaan.

66.

Pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään hyväksymään tämä Euroopan sähköistä oikeutta koskeva toimintasuunnitelma.

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/13

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/14

1.

Asetuksessa (ETY) N:o 574/72 eri valuutoissa osoitettujen määrien muuntaminen valuutaksi tapahtuu komission laskeman kurssin mukaisesti, joka perustuu Euroopan keskuspankin julkaisemien valuuttojen viitekurssien kuukausittaiseen keskiarvoon 2 kohdassa säädetyn viiteajanjakson aikana.

2.

Viitekausi on:

Kurssit valuuttojen muuntamiseksi julkaistaan helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun toisessa Euroopan unionin virallisessa lehdessä (C-sarja).

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/16

1.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu toimenpide muodostaa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 139/2004 tarkoitetun keskittymän.

2.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitetulla toimenpiteellä on neuvoston asetuksessa (EY) N:o 139/2004 tarkoitettu yhteisönlaajuinen ulottuvuus.

3.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkityksellisten tuotemarkkinoiden määrittelyt ovat seuraavat:

4.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määrittelyt ovat seuraavat:

5.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotettu keskittymä on omiaan olennaisesti estämään tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla seuraavien markkinoiden osalta:

6.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotettu keskittymä ei todennäköisesti olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla seuraavien markkinoiden osalta:

7.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että esitetyt sitoumukset ovat riittävät poistamaan olennaiset kilpailun esteet seuraavilla markkinoilla:

8.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotettu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos osapuolet noudattavat antamiaan sitoumuksia kaikilta osin.

9.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ilmoitettu keskittymä olisi todettava yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti.

10.

Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/19

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/21

(1)

Friesland Foods -osuuskuntaan kuuluu 9 417 jäsentä (vuonna 2007), ja se myy maitotuotteita kuluttajille Euroopassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Afrikassa sekä valmistusaineita ammatti- ja teollisuusasiakkaille kautta maailman.

(2)

Campina on meijeriosuuskunta, jonka jäseninä on 6 885 maataloustuottajaa (vuonna 2007), ja se toimii tuoreiden maitotuotteiden, juuston, voin, tuoreiden ja kauan säilyvien maustettujen juomien sekä emulsioiden alalla eri maissa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa.

(3)

Komissio vastaanotti 12. kesäkuuta 2008 sulautuma-asetuksen 4 artiklan mukaisen muodollisen ilmoituksen, joka koski Zuivelcoöperatie Campina U.A. -osuuskunnan, jäljempänä ’Campina’, ja Zuivelcoöperatie Friesland Foods U.A. -osuuskunnan, jäljempänä ’Friesland Foods’, sulautumista oikeudelliselta kannalta täydellisellä sulautumalla. Campinaan ja Friesland Foodsin viitataan jatkossa yhdessä nimityksellä ’ilmoituksen tekijät’.

(4)

Tutkittuaan ilmoituksen komissio teki 17. heinäkuuta 2008 päätöksen, jonka päätelmissä se totesi toimenpiteen kuuluvan EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan ja ilmaisi vakavia epäilyjä sen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan ja jolla se aloitti asiassa sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn.

(5)

Ilmoituksen tekijöille lähetettiin EY:n sulautuma-asetuksen 18 artiklan mukainen väitetiedoksianto 3. lokakuuta 2008. Friesland Foods ja Campina vastasivat väitetiedoksiantoon 17. lokakuuta 2008. Ilmoituksen tekijöiden pyynnöstä järjestettiin suullinen kuuleminen 21. lokakuuta 2008.

(6)

Ilmoituksen tekijät tarjosivat 28. lokakuuta 2008 sitoumuksia tehdäkseen ehdotetusta keskittymästä yhteismarkkinoille soveltuvan. Sitoumuksia muutettiin ja niiden lopullinen versio toimitettiin komissiolle 27. marraskuuta 2008.

(7)

Maitoala kattaa useita toisiinsa liittyviä tuotemarkkinoita, mikä kuvastaa maitopohjaisten lopputuotteitten laajaa kirjoa. Meijeriyhtiöiden, varsinkin meijeriosuuskuntien tyypillinen liiketoimintamalli on hyödyntää maataloustuottajilta kerätty raakamaito jalostamalla siitä monenlaisia maitotuotteita. Yhteinen raaka-aine, raakamaito, merkitsee sitä, että maitotuotteiden hinnat noudattavat samoja kehityssuuntia.

(8)

Raakamaito koostuu useista ravintoaineista: rasvasta, proteiineista, laktoosista (=maitosokeri) ja mineraaleista. Joihinkin maitotuotteisiin käytetään ainoastaan muita ainesosia kuin rasvoja (erityisesti proteiineja ja laktoosia). Jotkin tuotteet, erityisesti voi ja kerma, perustuvat maidon rasvaan. Monet olennaiset tuotteet kuten juusto ja maito sisältävät sekä rasvaa että muita ainesosia. Jotkin tuotteet, erityisesti kerma, kirnupiimä ja hera, ovat pohjimmiltaan ensisijaisten maitotuotteiden, kuten kulutukseen tarkoitetun maidon ja juuston, tuotannossa syntyviä sivutuotteita.

(9)

Merkityksellisten tuotemarkkinoiden osalta markkinatutkimus osoitti, että kysyntäpuolella luomuraakamaito ja tavanomaisesti tuotettu raakamaito eivät ole maidonjalostajille toisensa korvaavia vaihtoehtoja. Tarjontapuolella luomumaidontuottajilla ei ole kannustimia siirtyä tuottamaan tavanomaisesti tuotettua maitoa, koska he saavat luomumaidosta hintalisää ja ovat investoineet luomumaidon tuotantoon. Tavanomaista maitoa tuottavan maidontuottajan on mahdollista siirtyä tuottamaan luomumaitoa, mutta tämä vaatii merkittäviä investointeja laidunmaihin (laajempi käyttö) ja keskimäärin kahden vuoden siirtymäkauden. Näin ollen on päätelty, että tavanomaisesti tuotetun maidon hankinta ja luomumaidon hankinta muodostavat erilliset tuotemarkkinat.

(10)

Merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden osalta (sekä tavanomaisesti tuotetun että luomumaidon) on todettu, että osapuolten toiminnassa on päällekkäisyyttä ainoastaan Alankomaissa. Campinan vuosittain Saksasta ja Belgiasta Alankomaihin kuljettamat määrät ovat vähäpätöisiä verrattuna ilmoituksen tekijöiden Alankomaista ostaman raakamaidon kokonaismäärään (yli 8 000 miljoonaa kiloa vuodessa). Sen vuoksi on katsottu, ettei sulautumalla ole olennaista vaikutusta hankintamarkkinoihin Alankomaiden alueen ulkopuolella, ja arvioinnissa on keskitytty Alankomaihin.

(11)

Merkityksellisistä tuotemarkkinoista on päätelty, että on tarpeen erottaa toisistaan tuoreet ja kauan säilyvät perusmaitotuotteet. Kunkin luokan sisällä tuotteet voidaan jaotella edelleen luomu- ja muihin kuin luomutuotteisiin.

(12)

Muiden kuin luomu- sekä luomutuotettujen tuoreiden perusmaitotuotteiden alalla tuore maito, tuore kirnupiimä, luonnonjogurtti ja vaniljakastike ovat erillisiä merkityksellisiä tuotemarkkinoita asiakkaiden näkökulmasta vallitsevan korvattavuuden puutteen sekä tarjontapuolen korvattavuuden puutteen vuoksi. Vaniljakastiketta käsitellään tuoreiden maitopohjaisten jälkiruokien yhteydessä. Kun kyse on tuoreesta maidosta, tuoreesta kirnupiimästä ja luonnonjogurtista, sekä omalla tuotemerkillä että tuotemerkillä varustetut tuotteet kuuluvat samoille tuotantoketjun alkupään markkinoille. Mahdollinen jaottelu jakelukanavan mukaan vähittäiskauppaan ja myyntiin päivittäistavarakaupan ulkopuolisille asiakkaille jätetään avoimeksi muiden kuin luomutuotettujen tuoreiden perusmaitotuotteiden osalta. Luomutuotettujen tuoreiden perusmaitotuotteiden osalta myynti päivittäistavarakaupan ulkopuolisille asiakkaille ja vähittäiskauppa kuuluvat samoille markkinoille.

(13)

Merkityksellisistä maantieteellisistä markkinoista on päätelty, että markkinat ovat (luomutuotetun sekä muun kuin luomutuotetun) tuoreen maidon, tuoreen kirnupiimän ja luonnonjogurtin tuotantoketjun alkupään markkinoiden osalta kansalliset.

(14)

Koska kauan säilyvien perusmaitotuotteiden kohdalla ainoa päällekkäisyys esiintyy kauan säilyvän maidon alalla eikä sen paremmin kysyntä- kuin tarjontapuolellakaan ole korvattavuutta, merkitykselliset tuotemarkkinat ovat kauan säilyvän maidon markkinat, joilla ei eroteta toisistaan omalla tuotemerkillä varustettuja ja tuotemerkillä varustettuja tuotteita. Mahdollinen jaottelu jakelukanavan mukaan vähittäiskauppaan ja myyntiin päivittäistavarakaupan ulkopuolisille asiakkaille jätetään avoimeksi. Merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat kansallisia markkinoita laajemmat ja kattavat Belgian, Saksan ja Alankomaat.

(15)

Merkityksellisten tuotemarkkinoiden osalta olisi hollantilaistyyppisen juuston tapauksessa määriteltävä erilliset tuotemarkkinat sellaiselle myynnille, joka on suunnattu erikoistuneille juuston tukkumyyjille, ja sellaiselle, joka on suunnattu uudenaikaistyyppiselle vähittäiskaupalle (supermarketit, hypermarketit, alennusmyymälät). Hollantilaistyyppisen juuston myynnin tarkempi jaottelu erikoistuneille juuston tukkukauppiaille (Gouda/Maasdam/Edam, luonnonjuusto, kuoreton juusto, 15 päivää vanha luonnonjuusto/muu luonnonjuusto) ja uudenaikaisille vähittäiskaupoille (Gouda/Maasdam/Edam, luonnonjuusto/kuoreton juusto) jätetään avoimeksi, koska sillä ei olisi merkittävää vaikutusta kilpailuvaikutusten arviointiin.

(16)

Kun kyse on hollantilaistyyppisen juuston (mukaan lukien kaikki tarkemmat jaottelut, paitsi kuorettoman juuston osalta) myynnistä erikoistuneille juuston tukkumyyjille ja uudenaikaisille vähittäiskaupoille, merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat kansalliset. Sen sijaan, kun on kyse kuorettoman hollantilaistyyppisen juuston (mukaan lukien kaikki tarkemmat jaottelut) myynnistä erikoistuneille juuston tukkumyyjille ja uudenaikaisille vähittäiskaupoille, markkinat ovat kansallisia laajemmat, ja niihin kuuluvat vähintään Alankomaat ja Saksa.

(17)

On todettu, että voin merkitykselliset tuotemarkkinat olisi ensisijaisesti jaettava erillisiin irtomyynnissä olevan voin ja palavoin markkinoihin. Irtomyynnissä oleva maidosta valmistettu voi kuuluu irtomyynnissä olevista kasvirasvoista erillisille markkinoille. Lisäksi se voidaan jakaa perusvoihin (rasvapitoisuus 82 %), fraktioimattomaan voiöljyyn (tai yksinkertaisesti voiöljyyn, jonka rasvapitoisuus on 99,8 %) ja fraktioituun voiöljyyn (tai yksinkertaisesti fraktioituun voihin, joka on lajiteltu sen sulamispisteen mukaisesti). Kun on kyse palavoista, maidosta valmistettu voi ja kasvirasvat kuuluvat eri markkinoille, ja maidosta valmistetun palavoin markkinat on jaettava edelleen vähittäiskauppiaille myytävään palavoihin ja päivittäistavarakaupan ulkopuolisille asiakkaille myytävään palavoihin. Tuotemerkillä ja omalla tuotemerkillä varustetun palavoin kuuluminen samoille markkinoille on jätetty avoimeksi, sillä jaottelulla ei olisi vaikutusta kilpailuvaikutusten arviointiin.

(18)

Merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat irtomyynnissä olevan voin, fraktioidun voiöljyn ja fraktioimattoman voiöljyn markkinoiden kohdalla ETA:n laajuiset. Palavoin merkitykselliset maantieteelliset markkinat kattavat vähintään Alankomaat, Belgian ja Saksan. Kysymys siitä, kattavatko palavoin merkitykselliset maantieteelliset markkinat ETA-alueen, voidaan jättää avoimeksi, sillä kysymys ei vaikuta ratkaisevasti kilpailuvaikutusten arviointiin.

(19)

Kun tarkastellaan merkityksellisiä tuotemarkkinoita, lisäarvoa sisältävillä jogurteilla ja rahkoilla on erilliset markkinat, jotka määräytyvät jakelukanavan mukaan. Jaottelu lisäarvoa sisältävän jogurtin ja rahkan välillä sekä jaottelu terveys-/hemmottelutuotteisiin sekä omalla tuotemerkillä ja tuotemerkillä varustettuihin tuotteisiin voidaan jättää avoimeksi, sillä se ei vaikuttaisi kilpailuvaikutusten arviointiin. Koska Friesland Foods ei toimi terveysvaikutteisten tuotteiden segmentillä, terveydellistä lisäarvoa sisältävien jogurttien ja rahkan markkinoita ei ole käsitelty tarkemmin.

(20)

Lisäarvoa sisältävän jogurtin ja rahkan merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat kansalliset, kun kyse on päivittäistavarakaupan ulkopuolisille asiakkaille suunnatun tukkukaupan tuotantoketjun alkupään markkinoista, ja kansallisia laajemmat, kun kyse on vähittäiskaupan tuotantoketjun alkupään markkinoista.

(21)

Näillä markkinoilla tehtiin alustava jaottelu tuoreisiin maustettuihin maitopohjaisiin juomiin ja kauan säilyviin maustettuihin maitopohjaisiin juomiin.

(22)

Merkityksellisistä tuotemarkkinoista todetaan, että ne ovat erilliset terveyteen liittyvillä tuoreilla maustetuilla maitopohjaisilla juomilla ja muilla tuoreilla maustetuilla maitopohjaisilla juomilla, jotka voidaan edelleen jakaa tuotemerkillä varustettujen ja omalla tuotemerkillä varustettujen tuotteiden tarjontaan sekä jakelukanavan perusteella (vähittäiskauppa/päivittäistavarakaupan ulkopuoliset asiakkuudet). Koska ehdotettu sulautuma ei johtaisi tehokkaan kilpailun estymiseen terveyteen liittyvien tuoreiden maustettujen maitopohjaisten juomien markkinoilla eikä sillä ole vaikutusta omalla tuotemerkillä varustettujen tuotteiden markkinoihin, kilpailuvaikutusten arvioinnissa keskitytään tuotemerkillä varustettujen muiden kuin terveyteen liittyvien tuoreiden maustettujen maitopohjaisten juomien markkinoihin.

(23)

Kauan säilyvien maustettujen maitopohjaisten juomien osalta havaittiin, että suklaanmakuiset ja hedelmänmakuiset maitopohjaiset juomat kuuluvat erillisille tuotemarkkinoille. Ei ole tarpeen tehdä päätelmää siitä, kuuluuko tuotemerkillä varustettujen ja omalla tuotemerkillä varustettujen kauan säilyvien maitopohjaisten juomien hankinta eri tuotemarkkinoille. Jakelukanavan mukainen jaottelu vähittäiskauppaan ja päivittäistavarakaupan ulkopuolisiin asiakkuuksiin voidaan sekin jättää avoimeksi.

(24)

Merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat kansalliset terveyteen liittymättömien tuoreiden maustettujen maitopohjaisten juomien tuotantoketjun alkupään markkinoiden osalta. Kauan säilyvien maustettujen maitopohjaisten juomien osalta todettiin, että sekä omalla tuotemerkillä varustettuja että tuotemerkillä varustettuja tuotteita sisältävien markkinoiden maantieteellinen ulottuvuus on kansallista laajempi ja kattaa Alankomaat, Belgian ja Saksan. Jos tuotantoketjun alkupään tuotemarkkinat rajoitetaan tuotemerkillä varustettuihin tuotteisiin, nämä markkinat ovat laajuudeltaan kansalliset, koska tuotemerkit eri maissa eroavat suuresti toisistaan.

(25)

Merkityksellisillä tuotemarkkinoilla on erilliset tuoreen vaniljakastikkeen, vanukkaiden ja annospakattujen jälkiruokien merkitykselliset tuotemarkkinat. Vaniljakastikkeen osalta ei ole tarpeen tehdä jakoa omalla tuotemerkillä ja tuotemerkillä varustettuihin tuotteisiin. Tarve jakaa markkinat edelleen jakelukanavan perusteella voidaan jättää avoimeksi, sillä se ei vaikuttaisi kilpailuvaikutusten arviointiin.

(26)

Merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat vaniljakastikkeen ja vanukkaiden markkinoiden osalta kansalliset.

(27)

Kerman merkityksellisistä tuotemarkkinoista todettiin, että ne olisi ensisijaisesti jaettava erillisiin nestemäisen kerman ja spraykerman markkinoihin. Nestemäinen kerma jaotellaan maidosta valmistettuun nestemäiseen kermaan ja nestemäiseen kermaan, joka ei ole maitotuote, ja kumpikin näistä segmenteistä myyntikanavan mukaan vähittäiskaupan, päivittäistavarakaupan ulkopuolisen myynnin ja teollisuuden kautta myytävään nestemäiseen kermaan. Maidosta valmistetun nestemäisen kerman markkinat sisältävät sekä vähärasvaisen että runsaasti rasvaa sisältävän nestemäisen kerman. Maidosta valmistetun nestemäisen kerman osalta jaottelu tuoreeseen kermaan ja kauan säilyvään kermaan on jätetty avoimeksi, koska sillä ei olisi vaikutusta kilpailuvaikutusten arviointiin. Samoin avoimeksi on jätetty kysymys tuotemerkillä varustetun ja omalla tuotemerkillä varustetun nestemäisen kerman erosta, koska sillä ei olisi vaikutusta liiketoimen vaikutuksia koskevaan lopulliseen päätelmään. Koska osapuolten toiminnassa ei ole päällekkäisyyttä sellaisen nestemäisen kerman markkinoilla, joka ei ole maitotuote, arvioinnissa keskityttiin maidosta valmistetun nestemäisen kerman arviointiin.

(28)

Spraykerman osalta erotetaan kahdet merkitykselliset tuotemarkkinat: vähittäiskaupalle myytävä maitotuote-spraykerma ja päivittäistavarakaupan ulkopuolisille asiakkaille myytävä maitotuote-spraykerma. Spraykerman vähittäismarkkinoihin kuuluvat sekä tuotemerkillä varustetut että omalla tuotemerkillä varustetut tuotteet, kun taas kysymys tuotemerkkien ja omien tuotemerkkien välisestä jaottelusta voidaan jättää päivittäistavarakaupan ulkopuolisen myynnin osalta avoimeksi, koska sillä ei olisi vaikutusta kilpailuvaikutusten arviointiin.

(29)

Päivittäistavarakaupan ulkopuolisille asiakkaille, vähittäiskaupalle ja teollisuusasiakkaille myytävän maidosta valmistetun nestemäisen kerman ja vähittäiskaupalle ja päivittäistavarakaupan ulkopuolisille asiakkaille myytävän spraykerman merkitykselliset maantieteelliset markkinat ylittävät kansalliset rajat, ja niihin kuuluvat ainakin Alankomaat, Belgia ja Saksa.

(30)

Merkityksellisillä tuotemarkkinoilla erotetaan kahvimaidon ja kahvikerman erilliset merkitykselliset tuotemarkkinat. Näitä tuotteita ei ole tarpeen jakaa omalla tuotemerkillä ja tuotemerkillä varustettuihin tuotteisiin. Tuotteet olisi jaoteltava jakelukanavan mukaan vähittäiskauppaan ja päivittäistavarakaupan ulkopuoliseen myyntiin.

(31)

Kahvimaidon ja kahvikerman merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat kansallisia markkinoita laajemmat, ja niihin kuuluvat Alankomaat, Belgia ja Saksa.

(32)

Nestemäiset emulsiot ja sumukuivatut emulsiot muodostavat erilliset merkitykselliset tuotemarkkinat. Lisäksi sumukuivattujen emulsioiden eri luokat kuten rasvasekoitteet sekä vaahto- ja kuorrutevalmisteet (creamers, foamers, toppings) kuuluvat erillisille tuotemarkkinoille. Koska Campina ei toimi rasvatiivisteiden eikä kapseloitujen ravintoöljyjen alalla ja Friesland Foods taas ei toimi vispauksessa käytettävien stabilointiaineiden segmentillä, näiden kolmen tuotteen tarkkaa tuotemarkkinamääritelmää ei käsitellä.

(33)

Merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat sekä rasvasekoitteiden että vaahto- ja kuorrutevalmisteiden (creamers, foamers, toppings) että vispauksessa käytettävien stabilointiaineiden osalta ETA:n laajuiset.

(34)

Elintarvikekäyttöön tarkoitettu laktoosi ja lääkelaatua oleva laktoosi muodostavat kahdet erilliset merkitykselliset tuotemarkkinat. Lääkelaatua olevan laktoosin osalta tärkkelyksen, mannitolin ja MCC:n kaltaiset täyteaineet eivät ole asiakkaille tehokkaita vaihtoehtoja eivätkä sen vuoksi voi aiheuttaa kilpailupainetta. Koska liiketoimi ei myöskään johtaisi kilpailuongelmiin lääkelaatua olevan laktoosin markkinoilla eikä mahdollisilla kapeammilla suorapuristettavan lääkelaatua olevan laktoosin eikä kostearakeistettavan lääkelaatua olevan laktoosin markkinoilla, jos nämä markkinat määriteltäisiin, jaottelu jätetään avoimeksi. Inhalaatiojauheissa käytettävälle laktoosille olisi kuitenkin määriteltävä erilliset merkitykselliset tuotemarkkinat. Inhalaatiojauheissa käytettävän laktoosin tapauksessa olisi määriteltävä erilliset merkitykselliset markkinat pitkälle kehitetylle ja vähemmän pitkälle kehitetylle inhalaatiojauheissa käytettävälle laktoosille.

(35)

Elintarvikelaatua olevan laktoosin merkityksellisistä maantieteellisistä markkinoista ei ole tarpeen tehdä päätelmää, sillä riippumatta merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määrittelystä kilpailuongelmia ei ilmene. Lääkelaatua olevan laktoosin ja inhalaatiojauheissa käytettävän laktoosin maantieteellisten markkinoiden määrittely jätettiin avoimeksi. Sekä lääkelaatua olevan laktoosin että inhalaatiojauheissa käytettävän laktoosin maailmanlaajuisilla markkinoilla sulautuman tuloksena syntyneen yrityksen asema olisi käytännössä sama kuin ETA:n laajuisilla markkinoilla. Liiketoimi ei olennaisesti estäisi tehokasta kilpailua lääkelaatua olevan eikä inhalaatiojauheissa käytettävän laktoosin maailmanlaajuisilla markkinoilla eikä ETA:n laajuisilla markkinoilla riippumatta markkinoiden maantieteellisen laajuuden tarkasta määrittelystä.

(36)

Ehdotetun sulautuman vaikutuspiiriin kuuluvien maitotuotemarkkinoiden rakennetta ja toimintaa tutkittiin perusteellisesti. Tutkimuksen tuloksena oli, että sulautuma ei todennäköisesti olennaisesti estäisi tehokasta kilpailua kauan säilyvän maidon, tuoreiden luomuperusmaitotuotteiden, irtomyynnissä olevan voin ja palavoin, nestemäisen kerman ja spraykerman, nestemäisten kahvimaidon ja -kerman, sumukuivattujen emulsioiden, elintarvikekäyttöön tarkoitetun laktoosin, lääkelaktoosin ja inhalaatiojauheissa käytettävän laktoosin markkinoilla.

(37)

Ehdotettu sulautuma johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen seuraavilla markkinoilla: raakamaidon hankinta, tuoreet perusmaitotuotteet, juusto, lisäarvoa sisältävä jogurtti ja rahka, tuoreet maustetut maitopohjaiset juomat, kauan säilyvät maitopohjaiset juomat sekä tuore vaniljakastike ja vanukkaat.

(38)

Raakamaidon hankinnan osalta sulautumassa yhdistyisivät Alankomaiden kaksi merkittävintä raakamaidon hankkijaa, joiden määräysvallassa olisi noin (70–80 %) markkinoista.

(39)

Kilpailuongelmana ei ole se, että sulautuman tuloksena syntyvä yritys pystyisi käyttämään markkinavoimaa tuotantoketjun alkupään markkinoilla ja alentamaan maataloustuottajille maksettavia hintoja. Ongelmana olisi pikemminkin se, että uuden toimijan hallussa tuotantoketjun loppupään markkinoilla oleva markkinavoima antaisi sille mahdollisuuden saada lisävoittoa ja sen myötä maksaa maataloustuottajille korkeampia hintoja. Sulautuman tuloksena syntyvä yritys pystyisi sen vuoksi houkuttelemaan lisää maataloustuottajia ja näin säilyttämään maataloustuottajajoukkonsa ja/tai vahvistamaan sitä. Tämä tilanne lisäisi markkinoille pääsyn ja/tai laajentumisen esteitä ensisijaisilla tuotantoketjun loppupään maitotuotemarkkinoilla, joilla tarvitaan alankomaalaista raakamaitoa tehokkaasti kilpailemiseksi.

(40)

Tuoreiden maitotuotteiden käsite sisältää tuoreet perusmaitotuotteet (tuore maito, tuore kirnupiimä ja luonnonjogurtti), lisäarvoa sisältävät jogurtit ja rahkat, tuoreet maustetut maitopohjaiset juomat, vaniljakastikkeet ja vanukkaat.

(41)

Ehdotettu liiketoimi estäisi tehokasta kilpailua olennaisesti, koska sen tuloksena syntyisi määräävä asema tuoreen maidon, tuoreen kirnupiimän ja luonnonjogurtin markkinoilla Alankomaissa, joka muodostaa merkittävän osan yhteismarkkinoita riippumatta siitä, olisiko nämä markkinat jaoteltava edelleen jakelukanavan mukaan. Tämä päätelmä perustuu muun muassa osapuolten suuriin yhteenlaskettuihin markkinaosuuksiin, siihen, että niiden katsottiin olevan toistensa tärkeimpiä kilpailijoita, asiakkaiden vaikeuksiin siirtyä vaihtoehtoisten toimittajien käyttäjiksi sekä asiakkaiden vaikeuksiin laajentaa tuotantoaan, jos hintoja korotetaan.

(42)

Edellä mainitut syyt johtaisivat myös siihen, että ilmoitettu keskittymä estäisi tehokasta kilpailua olennaisesti, koska sen tuloksena syntyisi määräävä asema päivittäistavarakaupan ulkopuoliselle segmentille toimitettavan lisäarvoa sisältävän jogurtin ja rahkan markkinoilla Alankomaissa sekä tuotemerkillä varustettujen, muiden kuin terveysvaikutteisten tuoreiden maustettujen maitopohjaisten juomien markkinoilla Alankomaissa jaoteltuna jakelukanavan mukaan vähittäiskauppaan ja päivittäistavarakaupan ulkopuoliseen myyntiin.

(43)

Kun tarkastellaan tuoreiden jälkiruokien markkinoita, ilmoitettu keskittymä todennäköisesti estäisi tehokasta kilpailua olennaisesti i) tuoreen vaniljakastikkeen markkinoilla Alankomaissa ja ii) vanukkaiden markkinoilla Alankomaissa. Alankomaat muodostaa merkittävän osan yhteismarkkinoita, riippumatta siitä, onko näitä markkinoita tarpeen jaotella edelleen jakelukanavan mukaan. Myös tältä osin päätelmä perustui muun muassa osapuolten markkina-asemaan ja siihen, että niiden katsottiin olevan toistensa tärkeimmät kilpailijat, minkä vuoksi asiakkaiden oli vaikeaa siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia toimittajia.

(44)

Keskittymä johtaisi tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen erikoistuneille juuston tukkukauppiaille suunnatun, hollantilaistyyppisen juuston myynnin markkinoilla (mukaan lukien tarkempi jaottelu luonnonjuustoon, Goudaan ja 15 päivää vanhaan juustoon) sekä uudenaikaisille vähittäiskaupoille suunnatun myynnin markkinoilla (mukaan lukien tarkemmat jaottelut luonnonjuustoon ja Gouda-juustoon) Alankomaissa. Jokainen näistä markkinoista muodostaa merkittävän osan yhteismarkkinoista.

(45)

Erikoistuneille juuston tukkukauppiaille suunnatun myynnin osalta tämä arvio perustuu muun muassa osapuolten suuriin markkinaosuuksiin (40–70 %), osapuolten välisen kilpailun tiiviyteen, erikoistuneiden juuston tukkukauppiaiden rajallisiin mahdollisuuksiin siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia kotimaisia tai ulkomaisia toimittajia, markkinoille pääsyn ja laajentumisen rajallisiin näkymiin lähitulevaisuudessa sekä siihen, että kaikki osapuolten esiin tuomat tasapainottavat tekijät (esimerkiksi kysynnän väheneminen ja alun perin vientiin tarkoitetun juuston jälleentuonnin/myynnin kasvu, jos hintoja korotetaan, sekä väitetty riippuvuus tukkukauppiaiden varastointi- ja kypsytyskapasiteetista) ovat riittämättömiä estämään sulautumassa olevia osapuolia korottamasta hintoja.

(46)

Uudenaikaisille vähittäiskauppiaille suunnatun myynnin osalta tämä arvio perustuu muun muassa osapuolten suuriin markkinaosuuksiin (60–70 %), osapuolten välisen kilpailun tiiviyteen, osapuolten ja erikoistuneiden juuston tukkukauppiaiden välisen kilpailun rajallisuuteen, uudenaikaisten vähittäiskauppiaiden rajallisiin mahdollisuuksiin siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia kotimaisia tai ulkomaisia toimittajia, markkinoille pääsyn ja laajentumisen rajallisiin näkymiin lähitulevaisuudessa sekä siihen, että kaikki osapuolten esiin tuomat tasapainottavat tekijät (esimerkiksi neuvotteluvoima, alun perin vientiin tarkoitetun juuston jälleentuonnin/myynnin kasvu sekä kuorettoman juuston käytön kasvu, jos hintoja korotetaan) ovat riittämättömiä estämään sulautumassa olevia osapuolia korottamasta hintoja.

(47)

Kilpailuongelmia ei havaittu erikoistuneille juuston tukkumyyjille ja uudenaikaisille vähittäiskauppiaille suunnatun Maasdam-juuston ja kuorettoman hollantilaistyyppisen juuston (mukaan lukien tarkemmat alajaottelut) myynnin markkinoilla Alankomaissa.

(48)

Kauan säilyvien maitopohjaisten juomien markkinoista päätellään, että ilmoitettu keskittymä todennäköisesti estää tehokasta kilpailua olennaisesti seuraavilla markkinoilla: tuotemerkillä varustettujen kauan säilyvien suklaanmakuisten maitopohjaisten juomien markkinat Alankomaissa, tuotemerkillä varustettujen kauan säilyvien hedelmänmakuisten maitopohjaisten juomien markkinat Alankomaissa, tuotemerkillä varustettujen kauan säilyvien suklaanmakuisten maitopohjaisten juomien markkinat Belgiassa, tuotemerkillä varustettujen kauan säilyvien hedelmänmakuisten maitopohjaisten juomien markkinat Belgiassa, tuotemerkillä ja omalla tuotemerkillä varustettujen kauan säilyvien suklaanmakuisten maitopohjaisten juomien markkinat Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa, tuotemerkillä ja omalla tuotemerkillä varustettujen kauan säilyvien hedelmänmakuisten maitopohjaisten juomien markkinat Alankomaissa, Belgiassa ja Saksassa riippumatta siitä, onko nämä markkinat jaoteltava edelleen jakelukanavan perusteella.

(49)

Tämä päätelmä perustuu muun muassa siihen havaintoon, että sulautumassa olevilla yrityksillä on suuret markkinaosuudet, niitä pidetään toistensa tärkeimpinä kilpailijoina ja niillä on vahvoja tuotemerkkejä. Lisäksi markkinatutkimuksessa kävi ilmi, että asiakkaat eivät todennäköisesti vaihda tarjoajaa ja että uusien yritysten markkinoille pääsy on epätodennäköistä.

(50)

Havaittujen liiketoimesta aiheutuvien kilpailuongelmien poistamiseksi Campina ja Friesland Foods ovat ehdottaneet EY:n sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisia sitoumuksia. Ensimmäinen sitoumuskokonaisuus esitettiin 28. lokakuuta 2008 ja sitä täydennettiin 5. marraskuuta 2008, jotta komissio hyväksyisi liiketoimen. Korjaustoimenpidepaketti koostuu tuoreisiin maitotuotteisiin, juustoon, kauan säilyviin maitopohjaisiin juomiin ja raakamaidon saantiin liittyvän liiketoiminnan luovuttamisesta.

(51)

Tämän jälkeen komissio testasi sitoumuksia markkinoilla. Ensimmäisen markkinatestin tulokset osoittivat, että sitoumuksia oli parannettava huomattavasti. Tämän seurauksena osapuolet esittivät tarkistetun sitoumuspaketin 19. marraskuuta. Tässä paketissa puututtiin ensimmäisessä korjaustoimenpidepaketissa havaittuihin heikkouksiin, jotka koskivat tuoreiden maitotuotteiden liiketoiminnan luovuttamista, juustoliiketoiminnan luovuttamista sekä kauan säilyviin maitopohjaisiin juomiin liittyvää pakettia sinänsä. Komissio epäili kuitenkin edelleen, että raakamaidon saatavuuden puute saattaisi aiheuttaa olennaisen esteen tehokkaalle kilpailulle tuoreiden perusmaitotuotteiden ja hollantilaistyyppisen juuston tuotantoketjun loppupään markkinoilla Alankomaissa yleensä ja johtaisi etenkin siihen, etteivät tuotantoketjun loppupään luovutettavat liiketoiminnot ole elinkelpoisia. Toisen paketin markkinatestaus vahvisti, että sitä oli vielä parannettava tältä osin.

(52)

Osapuolet toimittivat 27. marraskuuta 2008 lopullisen sitoumuspaketin.

(53)

Edellä esitettyä taustaa vasten lopullinen sitoumuspaketti sisältää seuraavaa:

(54)

Pakettiin kuuluu Friesland Foodsin koko tuoremaitotuoteliiketoiminta Alankomaissa, joka kattaa seuraavat tuotteet: tuore maito, tuore kirnupiimä, luonnonjogurtti, lisäarvoa sisältävät jogurtit ja rahka, tuore vaniljakastike, vanukkaat, tuoreet maustetut maitopohjaiset juomat, tuore kerma ja tuoreet luomuperusmaitotuotteet, jäljempänä ’luovutettava tuoretuotteiden liiketoiminta’.

(55)

Lisäksi pakettiin kuuluu Friesche Vlag -tuotemerkin yksinoikeudellinen, uusittavissa oleva viiden vuoden käyttölupa Alankomaissa Friesland Foodsin nykyiselle tuoreiden tuotteiden valikoimalle, minkä jälkeen seuraa pysyvä black-out-jakso, jonka aikana tuotemerkkiä ei ole lupa käyttää.

(56)

Luovuttaminen kattaa Campinan Melkunie-tuotemerkin omistuksen, kaikkien Friesche Vlag -tuotemerkin alaisten tuotemerkkien omistuksen ja kaikkien Friesland Foodsin tuoretuotevalikoimaan sisältyvien (lukuun ottamatta itse Friesche Vlag -tuotemerkkiä) tuotemerkkien omistuksen.

(57)

Pakettiin kuuluu Campinan Bleskensgraafissa sijaitsevan tuotantolaitoksen luovuttaminen sekä yhden myyntiyksikön ja muiden tutkimus- ja kehitystehtävissä, suunnittelussa ja logistiikassa sekä yleisessä toimintatuessa toimivan henkilöstön eriyttäminen sulautuman tuloksena syntyneen yrityksen myyntiorganisaatiosta (jäljempänä ’luovutettava juustoliiketoiminta’).

(58)

Paketti kattaa kauan säilyvien maitopohjaisten juomien osalta Campinan suklaanmakuisten juomien segmenttiin kuuluvan Choco Choco -tuotemerkin luovuttamisen ja hedelmänmakuisten juomien segmenttiin kuuluvan Yogho Yogho -tuotemerkin luovuttamisen Alankomaissa.

(59)

Luovutettaviin liiketoimintoihin kuuluvat muun muassa kaikki aineellinen ja aineeton omaisuus (mukaan lukien immateriaalioikeudet), joka on osa kyseessä olevaa liiketointa. Lisäksi siihen kuuluvat kaikki viranomaisorganisaatioiden myöntämät lisenssit ja luvat, samoin kuin kaikki luovutettavien liiketoimintojen sopimukset, vuokrasopimukset, sitoumukset ja asiakastilaukset sekä sen asiakas-, luotto- ja muut tiedot. Siihen kuuluu myös henkilöstö.

(60)

Tuotantoketjun loppupään kilpailijoiden ja luovutettavien liiketoimintojen raakamaidon saanti pyritään takaamaan kolmella osatekijällä. Ensinnäkin laaditaan siirtymäkauden toimitussopimus, jolla taataan raakamaidon toimitukset molemmille tuotantolaitoksille. Luovutettavat liiketoiminnat voivat tämän sopimuksen mukaan hankkia raakamaitoa sulautuman tuloksena syntyneeltä yritykseltä ”takuuhinnalla” (hinta, jonka sulautuman tuloksena syntynyt yritys takaa omille maidontuottajilleen) vähennettynä yhdellä prosentilla.

(61)

Toiseksi siirtymäkauden toimitussopimuksen kattaman jakson jälkeen perustetaan säätiö (Nederlands Melkfonds) varmistamaan raakamaidon saatavuus 1,2 miljardin kilon vuotuiseen enimmäismäärään saakka. Tämä perustuu tuotantoketjun loppupään kilpailijoiden käyttöoikeuksien järjestelmään. Luovutettavalla tuoretuotteiden liiketoiminnalla ja luovutettavalla juustoliiketoiminnolla on ensisijaisia käyttöoikeuksia parannettujen sitoumusten mukaisesti, toisin sanoen aina siihen määrään saakka, joka vastaa kyseisten liiketoimintojen kokonaistuotantokapasiteettia. Samalla tavoin raakamaidon hinta on tämän järjestelyn kautta ensimmäisten viiden vuoden aikana ”taattu hinta” vähennettynä yhdellä prosentilla.

(62)

Kolmannella osatekijällä pyritään rakenteelliseen muutokseen. Sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen maataloustuottajille aiheutuvia toiminnan lopettamisen esteitä vähennetään, jotta taataan i) raakamaidon hankinta sulautuman tuloksena syntyvästä yrityksestä riippumatta ja ii) tuotantoketjun loppupään luovutettavien liiketoimintojen mahdollisuudet luoda pitkäaikainen rakenteellinen ratkaisu raakamaidon hankinnalle. Se koostuu poistumismaksusta (käynnistämismaksu), joka on suuruudeltaan 5 EUR/100 kg ja jota maksetaan kaikille sulautuman tuloksena syntyvästä yrityksestä poistuville jäsenille niin kauan, että FrieslandCampinasta poistuneiden jäsenten määrä vastaa 1,2 miljardia kiloa raakamaitoa.

(63)

Päätöksessä todetaan edellä esitetyistä syistä, että ilmoitettu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla eikä niiden merkittävällä osalla.

(64)

Keskittymän olisi tämän vuoksi katsottava soveltuvan yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan EY:n sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla.

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/28

Sächsische Aufbaubank — Förderbank

Pirnaische Straße 9

01069 Dresden

DEUTSCHLAND

Sächsisches Staatsministerium für Wirtschaft und Arbeit

Referat 36, Verwaltungsbehörde des EU-Programms „Grenzübergreifende Zusammenarbeit“

Wilhelm Buck Straße 2

01097 Dresden

DEUTSCHLAND

Minister für Ernährung und Ländlichen Raum des Landes Baden-Württemberg

Postfach 10 34 44

70029 Stuttgart

DEUTSCHLAND

Bayerischen Staatsminister für Landwirtschaft und Forsten

Postfach 22 00 12

80535 München

DEUTSCHLAND

Senatsverwaltung für Gesundheit, Umwelt und Verbraucherschutz

Brückenstr. 6

10179 Berlin

DEUTSCHLAND

Minister für Ländliche Entwicklung, Umwelt und Verbraucherschutz des Landes Brandenburg

Postfach 60 11 50

14411 Potsdam

DEUTSCHLAND

Senator für Wirtschaft und Häfen der Freien Hansestadt Bremen

Postfach 10 15 29

28015 Bremen

DEUTSCHLAND

Senator für Wirtschaft und Arbeit der Freien und Hansestadt Hamburg

Postfach 11 21 09

20421 Hamburg

DEUTSCHLAND

Minister für Umwelt, ländlichen Raum und Verbraucherschutz des Landes Hessen

Postfach 31 09

65021 Wiesbaden

DEUTSCHLAND

Minister für Landwirtschaft, Umwelt und Verbraucherschutz des Landes Mecklenburg-Vorpommern

Postfach

19048 Schwerin

DEUTSCHLAND

Minister für Ernährung, Landwirtschaft, Verbraucherschutz und Landesentwicklung des Landes Niedersachsen

Postfach 2 43

30002 Hannover

DEUTSCHLAND

Minister für Umwelt und Naturschutz, Landwirtschaft und Verbraucherschutz des Landes Nordrhein-Westfalen

Postfach

40190 Düsseldorf

DEUTSCHLAND

Minister für Wirtschaft, Verkehr, Landwirtschaft und Weinbau des Landes Rheinland-Pfalz

Postfach 3269

55022 Mainz

DEUTSCHLAND

Minister für Umwelt des Saarlandes

Postfach 10 24 61

66024 Saarbrücken

DEUTSCHLAND

Sächsischen Staatsminister für Umwelt und Landwirtschaft

Postfach

01076 Dresden

DEUTSCHLAND

Ministerin für Landwirtschaft und Umwelt des Landes Sachsen-Anhalt

Postfach 37 62

39012 Magdeburg

DEUTSCHLAND

Minister für Landwirtschaft, Umwelt und ländliche Räume des Landes Schleswig-Holstein

Postfach 5009

24062 Kiel

DEUTSCHLAND

Minister für Landwirtschaft, Naturschutz und Umwelt des Freistaates Thüringen

Postfach 90 03 65

99106 Erfurt

DEUTSCHLAND

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/31

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/32

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/33

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/34

—

Ala 8:

Euroopan laajuisen liikenneverkon ensisijainen hanke N:o 21 — Merten moottoritiet. Valituille hankkeille myönnettävän kokonaisrahoituksen enimmäismäärä vuonna 2009 on 30 miljoonaa EUR.

—

Ala 9:

Tieliikenteen älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevat hankkeet. Valituille hankkeille myönnettävän kokonaisrahoituksen enimmäismäärä vuonna 2009 on 100 miljoonaa EUR.

—

Ala 10:

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää (ERTMS) koskevat hankkeet. Valituille hankkeille myönnettävän kokonaisrahoituksen enimmäismäärä vuonna 2009 on 240 miljoonaa EUR.

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/35

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/36

1.

Komissio vastaanotti 23. maaliskuuta 2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys General Motors Corporation (GM) hankkii neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä määräysvallan yhdysvaltalaisen yrityksen Delphi Corporation maailmanlaajuisessa ohjausjärjestelmiä koskevassa liiketoiminnassa (Delphi Steering Business) ostamalla osakkeita ja omaisuutta.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon +32 22964301 tai 2967244) tai postitse viitteellä COMP/M.5500 — General Motors/Delphi Steering Business seuraavaan osoitteeseen:

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/37

—

menemällä suoraan ministeriön www-sivuston etusivulle (www.politicheagricole.it) ja klikkaamalla ensin ”Prodotti di Qualità” (vasemmalla) ja sen jälkeen ”Disciplinari di Produzione all'esame dell'UE (Reg CE 510/2006)”.

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/41

a)

Aistinvaraiset ominaisuudet: sisus voimakkaan keltainen, ulkopinta paahtunut, rakenne tiiviin pehmeä, makea, maussa tuntuu selkeästi voin aromi.

b)

Morfologiset ominaisuudet: painon mukaan tuote voidaan luokitella seuraavasti:

c)

Tarjontamuoto: Sobao Pasiego pakataan neliskulmaiselle paperialustalle, jonka taitellut reunat muodostavat pakkaukselle tyypilliset siivekkeet.

—

Tuotteen ominaisuudet: Tyypillisistä valmistusmenetelmistä johtuvat Sobao Pasiegon erityisominaisuudet, jotka on esitetty kohdissa 4.2 ja 4.5.

—

Valvonta, jolla taataan tuotteen jäljitettävyys ja siten myös alkuperä.

—

Sobao-leivonnaiset valmistetaan ja pakataan yksinomaan SMM-tuotteen valmistajien rekisteriin merkityissä laitoksissa.

—

Laitokset on tarkastettava ennen niiden merkitsemistä rekisteriin ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin niiden pitämiseksi SMM-tuotteen valmistajien rekisterissä.

—

Sobao-leivonnaiset on valmistettava kohdassa 4.5 kuvaillun menetelmän mukaan.

—

Ainoastaan sobao-leivonnaiset, jotka ovat läpäisseet kaikki menettelyssä edellytetyt tarkastukset, voidaan saattaa markkinoille alkuperätakuulla ja numeroidulla etiketillä tai vastaetiketillä varustettuina.

—

Valvontaelin tekee säännöllisesti valmistusmenetelmään ja kaupan pitämiseen liittyviä tarkastuksia ja arviointeja.

—

Havaittaessa sääntöjenvastaisuuksia sovelletaan tarvittaessa asetuksessa säädettyä seuraamusjärjestelmää.

—

Tuotteelle tehdään fysikaalis-kemiallisia, aistinvaraisia ja mikrobiologisia testejä.

1.

Sobao Pasiego valmistetaan seuraavista ainesosista: voi (26 % ± 3), sokeri (26 % ± 4) (sakkaroosi), tuore muna (19 % ± 6), vehnäjauho (26 % ± 4). Pieninä määrinä käytetyt ainesosat: dekstroosi, glukoosi ja suola (0,3 % ± 0,3), ja taikinaan voidaan lisätä myös raastettua sitruunankuorta, anista tai rommia.

2.

Seuraavien lisäaineiden käyttö sallitaan:

Leivinjauhe: (1,5 % ± 1,5), säilöntäaine: kaliumsorbaatti, enintään 1,5 grammaa taikinakiloa kohti, voiaromi ja kosteuttava aine.

1.

Taikinan sekoittaminen.

2.

Annostelu.

3.

Paistaminen.

4.

Jäähdyttäminen.

5.

Pakkaaminen: tuotantolaitoksista lähtevät tuotteet pakataan asianmukaisiin pakkauksiin ja etiketöidään ja merkitään asiaankuuluvalla tavalla kuljetusta varten.

6

Säilytys: tuotetta ei saa säilyttää pakastettuna.

—

maantieteellisen merkinnän nimi: ”Sobao Pasiego”,

—

teksti ”Indicación Geográfica Protegida” tai ”IGP” (suojattu maantieteellinen merkintä — SMM).

—

maantieteellisen merkinnän tunnus,

—

valvontaelimen antama numero,

—

valvontaelimen nimi.

31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/45