21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/1

(1)

Neuvosto tutki 10 päivänä maaliskuuta 2009 Suomen tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2012.

(2)

Suomen talouden ja kotimaisen rahoitussektorin perustekijät ovat kunnossa, mutta maailmanlaajuinen kriisi on leikannut rankasti maan hyvin vientikeskeisen teollisuuden tuotosta. Vaikka kotitaloudet hyötyvät vuosina 2009 ja 2010 huomattavista palkankorotuksista, veroleikkauksista ja inflaation hidastumisesta, kuluttajien ja yritysten luottamus on kärsinyt, mikä jarruttaa yksityistä kulutusta ja investointeja. Komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteen mukaan BKT supistuu yli 1 prosentin vuonna 2009, ja BKT:n kasvu elpyy hiljalleen vuonna 2010 samaan aikaan maailmanlaajuisten markkinoiden odotetun vakaantumisen kanssa. Vaikka talous on nopeasti taantumassa, verotulot pysyttelivät kokonaisuudessaan melko vakaina vuonna 2008, mikä heijastaa työmarkkinajoustoa varsinkin vuoden alkupuolella ja henkilökohtaisten tulojen tasaista kasvua. Julkisen talouden ylijäämän arvioidaan olevan 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Kun otetaan huomioon, että talouden notkahdus vuonna 2009 johtuu ulkomaisen kysynnän ja luottamuksen romahtamisesta mutta samaan aikaan Suomen talouden perustekijöiden odotetaan pysyttelevän yleisesti ottaen vakaina, ohjelmassa suunnitellaan huomattavia finanssipoliittisia elvytystoimia vuodeksi 2009. Tavoitteena on tukea kotimaista kysyntää ja samalla turvata työllisyys yli taantuman.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2008 2,6 prosentista 0,6 prosenttiin vuonna 2009, jonka jälkeen kasvu elpyy hieman yli 2 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Kun otetaan huomioon makrotalouden näkymien nopea heikkeneminen viime kuukausina (2), marraskuussa 2008 päivitetty skenaario (3) vaikuttaa nykyisellään perustuvan huomattavan suotuisiin kasvuoletuksiin, varsinkin vuoden 2009 osalta. Hallituksen esittämien, 30 päivältä tammikuuta 2009 peräisin olevaan elvytyspakettiin ja siihen liittyvään lisätalousarvioesitykseen sisältyvien viimeisimpien arvioiden mukaan BKT supistuu yli 2 prosenttia vuonna 2009. Ohjelman inflaatioennusteet ovat kaiken kaikkiaan realistisia.

(4)

Komission yksiköiden talousennusteessa julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kun edellisen tarkistetun vakausohjelman tavoitteeksi oli asetettu 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Odotettua parempi toteutuma selittyy suurelta osin määrärahojen siirrolla edellisvuodelta, jolloin talouskasvu ja verotulot ylittivät odotukset. Sosiaaliturvasektorin omaisuustulojen kirjaamisessa tehty muutos myös kasvatti ylijäämää lähes 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(5)

Ohjelmassa arvioidaan julkisen talouden ylijäämän pienenevän vuonna 2009 2,3 prosenttiyksikköä 2,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä vastaa pääpiirteissään komission yksiköiden väliennustetta (2,0 prosenttia suhteessa BKT:hen). Finanssipolitiikan virityksen arvioidaan olevan elvyttävä, noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen, mitattuna komission yksiköiden ohjelman tietojen perusteella uudelleen laskeman rakenteellisen rahoitusaseman supistumisella edellisvuodesta. Automaattisten vakauttajien vaikutuksen arvioidaan supistavan julkisen talouden ylijäämää vielä 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Arvio finanssipolitiikan virityksestä vastaa pääpiirteissään ohjelmassa ilmoitettua valtion elvytyspakettia, jonka suuruus on yhteensä 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Elvytyspaketista yli kolme neljäsosaa käytetään kuluttajien ostovoimaa tukeviin veroleikkauksiin. Näillä veroleikkauksilla palvellaan myös valtion pitkän aikavälin tavoitetta alentaa työhön kohdistuvaa, nykyisin suhteellisen korkeaa verorasitusta ja lisätä työllisyyskannustimia. Ohjelmatarkistukseen sisältyvät muut elvytystoimet ovat suhteellisen vähäisiä, noin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja ne on kohdennettu erilaisiin infrastruktuuri-investointeihin ja yritysrahoituksen turvaamiseen. Hallitus ilmoitti 30 päivänä tammikuuta 2009 uudesta elvytyspaketista, johon sisältyy useita infrastruktuuri- ja asuntoinvestointeihin kannustavia toimenpiteitä. Erityisenä tavoitteena on turvata työllisyys, lisätä koulutus- ja tutkimusalan rahoitusta ja alentaa työvoimakustannuksia pienentämällä työnantajien sosiaaliturvamaksuja. Lisätoimenpiteiden talousarviokustannukset arvioidaan 0,5 prosentiksi suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mutta ne eivät luonnollisesti näy ohjelmatavoitteessa (4).

(6)

Edellisen ohjelman tavoin Suomen julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi määritellään julkisen talouden 2 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa BKT:hen (eli suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä). Ohjelmassa arvioidaan kokonaisylijäämän, perusylijäämän ja rakenteellisen ylijäämän supistuvan jyrkästi vuosina 2009 ja 2010 mutta vakaantuvan sen jälkeen. Ohjelmassa arvioidaan, että yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti laskettu rakenteellinen ylijäämä pysyttelee muuttumattomana 1,5 prosentissa suhteessa BKT:hen ohjelmakauden loppuvuosina, mikä on hieman alle keskipitkän aikavälin tavoitteen. Kokonaisrahoitusaseman supistumiseen vuosina 2008–2012 vaikuttavat tulosuhteen aleneminen noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen lähinnä suunniteltujen veroleikkausten vaikutuksesta sekä menosuhteen kasvu 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tarkistettuun ohjelmaan ei sisälly toimenpiteitä, jotka koskisivat julkisen talouden säästöjä laskusuhdanteen päätyttyä.

(7)

Ohjelmassa ennakoituihin julkisen talouden toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä, sillä makrotalouden skenaario perustuu erittäin suotuisiin kasvuoletuksiin. Julkisen talouden ennusteisiin kohdistuvia negatiivisia riskejä pienentää kuitenkin jossakin määrin se, että joidenkin merkittävimpien veropohjien (yksityinen kulutus ja kotitalouksien tulot) sietokyvyn odotetaan olevan melko hyvä, kun talouden supistumisen syynä on ulkomaisen kysynnän romahtaminen.

(8)

Vaikka väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuva pitkän aikavälin vaikutus onkin suurempi kuin EU:ssa keskimäärin, tehdyt eläkeuudistukset ovat auttaneet hillitsemään eläkemenojen ennustettua kasvua seuraavina vuosikymmeninä. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2008 julkisen talouden rahoitusasema eli huomattava rakenteellinen ylijäämä lieventää omalta osaltaan huomattavasti vaikutuksia, joita väestön ikääntymisestä aiheutuu julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä, ja julkisiin eläkejärjestelmiin kertyneet merkittävät varat auttavat rahoittamaan osan eläkemenojen kasvusta. Ohjelmassa ennakoitu julkisen talouden kehitys synnyttäisi kuitenkin kestävyyskuilun. Suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä ja tarkoituksenmukaisten rakenneuudistusten täytäntöönpano rajoittaisi osaltaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia, nykyisin alhaisia riskejä.

(9)

Valtion nykyinen talousarviokehys on viime vuosina osoittautunut luotettavaksi välineeksi pyrittäessä välttämään menojen ylityksiä. Suomi on viime vuosina myös toteuttanut useita rakenneuudistuksia parantaakseen julkisen talouden laatua ja vähentääkseen pitkän aikavälin menopaineita.

(10)

Valtio on toteuttanut finanssikriisin vuoksi toimenpiteitä rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Näillä toimenpiteillä liikepankeille myönnetään huomattavia luottotakauksia (enintään noin 25 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja ne hyötyvät valtion pääomasijoituksista (enintään noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Lisäksi pankkitalletusten suoja on kaksinkertaistettu 50 000 EUR. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että maailmanlaajuinen kriisi näyttää vaikuttavan Suomen rahoitusalaan suhteellisen vähän, tosiasiallinen valtion varoihin turvautuminen saattaa loppujen lopuksi olla rajallista.

(11)

Eurooppa-neuvoston joulukuussa hyväksymän Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti Suomi on hyväksynyt vuoden 2009 osalta useita finanssipoliittisia elvytystoimia, joita pidetään pääpiirteissään riittävänä reaktiona talouden laskusuhdanteeseen. Kun otetaan huomioon julkisen talouden vahva lähtöasetelma ja talouden moitteettomat perustekijät, ohjelmaan sisältyvät elvytystoimet ja viimeisimmät tammikuussa 2009 ilmoitetut toimenpiteet vaikuttavat tarkoituksenmukaisilta edellyttäen, että keskipitkällä aikavälillä toteutetaan myös julkisen talouden säästötoimia pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Elvytyspaketti noudattaa pääpiirteissään Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yleisiä periaatteita. Toimenpiteet ovat oikein ajoitettuja, ne tulevat pääosin voimaan vuoden 2009 alusta ja vaikuttavat kotimaan talouden haasteisiin kohdennetuilta. Yleisten periaatteiden vastaisesti suurin osa finanssipoliittisista elvytystoimista sisältää pysyviä veroleikkauksia, joita ei ole tarkoitus peruuttaa. Tätä voidaan pitää osittain perusteltuna, kun otetaan huomioon julkisessa taloudessa oleva huomattava liikkumavara ja hallituksen pitkän aikavälin veropoliittiset tavoitteet. Vallitsevan talouskriisin ratkaisemiseen kohdennetuissa toimenpiteissä keskitytään kokonaiskysynnän ja työllisyyden turvaamiseen sekä kilpailukyvyn parantamiseen. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 tarkastelemaan, Suomea koskevaan keskipitkän aikavälin uudistussuunnitelmaan. Investointeihin kannustavissa toimenpiteissä keskitytään erityisesti myös energiatehokkuuden parantamiseen, ja veroleikkauksilla edistetään sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa.

(12)

Finanssipolitiikan viritys vuosina 2009 ja 2010 vaikuttaa elvyttävältä mitattuna rakenteellisen rahoitusaseman noin yhden prosenttiyksikön vuotuisella supistumisella sekä vuonna 2009 että 2010. Sen jälkeen finanssipolitiikan viritys on ohjelman mukaan neutraali. Ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys vaikuttaa pääpiirteissään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiselta, sillä ohjelmassa sallitaan finanssipoliittiset elvytystoimet tarkoituksenmukaisella tavalla taantuman vallitessa ja palataan neutraaliin finanssipolitiikan viritykseen sitten, kun talous on ennusteiden mukaan elpynyt arvioitua potentiaalia lähellä oleviin kasvulukuihin. Ohjelmakauden lopun finanssipolitiikan virityksellä säilytettäisiin huomattava varmuusmarginaali sen turvaamiseksi, ettei alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo ylity.

(13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (5).

i)

toteuttamaan vuoden 2009 finanssipolitiikka suunnitelmien mukaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa vastaavalla tavalla ja vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa;

ii)

varmistamaan sen jälkeen, etteivät finanssipoliittiset elvytystoimet enää vaikuta kielteisesti julkiseen talouteen, siirtymällä takaisin keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa ja panemalla tarkoituksenmukaiset rakenneuudistukset täytäntöön, jotta turvattaisiin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys.

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/6

(1)

Neuvosto tutki 10 päivänä maaliskuuta 2009 Irlannin tarkistetun vakausohjelman (2), joka kattaa vuodet 2008–2013.

(2)

Yli kymmenen vuotta jatkuneen, yhä suuremmassa määrin kotimaankysyntään perustuneen vahvan talouskasvun jälkeen Irlanti on nyt vaipunut vakavaan taantumaan. Laskusuhdanteen aiheutti asuntomarkkinoiden jyrkkä korjausliike, ja se on sittemmin levinnyt koko talouteen ja pahentunut maailmanlaajuisen finanssikriisin ja Irlannin tärkeimpien kauppakumppaneiden taantuman vuoksi.

Nämä tapahtumat ovat myös heikentäneet rajusti julkista taloutta (vuoden 2007 pieni julkisen talouden ylijäämä on vaihtunut vuonna 2008 alijäämään, joka on 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Tässä tilanteessa viranomaiset ovat hyväksyneet vakauttamistoimenpiteitä eri vaiheissa vuoden 2008 puolesta välistä lähtien. Tässä yhteydessä on myös toteutettu ostovoiman parantamiseen ja kiinteistömarkkinoiden hallittuun sopeuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja uudelleenkohdentamalla julkiset investoinnit keskeisiin hankkeisiin. Tulevien vuosien suurin haaste on uskottavan ja kestävän julkisen talouden vakauttamisstrategian toteuttaminen markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi; samaan aikaan pitäisi ohjata resursseja rakennusalalta tuottavammille sektoreille ja vahvistaa kilpailukykyä toteuttamalla tuottavuuden kasvua ja tarkoituksenmukaista palkkapolitiikkaa tukevia toimenpiteitä. Rahoitussektorin jatkuva epävakaus saattaa haitata sopeutusprosessia lyhyellä aikavälillä ja jarruttaa julkisen talouden elpymistä. Toinen suuri haaste on eläkejärjestelmän uudistaminen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotanto supistuu 1,4 prosenttia vuonna 2008 ja laskee edelleen 4,0 prosenttia vuonna 2009 ja 0,9 prosenttia vuonna 2010, kunnes lähtee jälleen kasvuun keskimäärin 2,9 prosentin vauhdilla jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Tämänhetkisten tietojen (3) perusteella kasvuoletukset vaikuttavat pääosin realistisilta vuoteen 2010 saakka. Vuoden 2011 ja sitä seuraavien vuosien talouskasvuennusteet ovat melko optimistisia. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta. Realistisia ovat myös ulkoista vajetta ja kilpailukykyä koskevat ennusteet.

(4)

Komission yksiköiden tammikuussa 2009 tekemässä väliennusteessa julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kun edellisessä tarkistetussa vakausohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen (4). Tämä huomattavasti odotettua heikompi toteutuma johtuu sekä saamatta jääneiden verotulojen suuresta määrästä että eräistä menoylityksistä (5). Verotulotavoitteisiin ei päästy, koska asuntomarkkinoiden kasvun pysähdyttyä tulot laskivat pysyvästi ja taloudellinen toiminta oli muutenkin odotettua vaisumpaa. Vaikka heinäkuussa 2008 ryhdyttiinkin toimenpiteisiin menojen kasvun hillitsemiseksi, erityisesti sosiaaliset tulonsiirrot, korkomenot ja julkiset investoinnit kasvoivat suunniteltua enemmän. Sosiaaliset tulonsiirrot toimivat automaattisina vakauttajina, mikä ilmenee korkeampina työttömyysmenoina.

(5)

Julkisen talouden alijäämän uskotaan syvenevän 9,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 pääasiassa talouden taantuman takia. Hallitus on päättänyt tiukennustoimenpiteistä, joiden suuruus on lähes 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samalla on toteutettu laskusuhdanteeseen reagoimiseksi talouden tukitoimenpiteitä, joiden suuruus on noin 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toteutetut toimenpiteet yhteensä tarkoittavat noin 2,5 prosentin tiukennusta suhteessa BKT:hen. Näihin tiukennustoimiin kuuluu ohjelman täydennyksessä ilmoitettu toimenpidepaketti, josta ei kuitenkaan annettu tarkempia yksityiskohtia, joten sitä ei ole otettu huomioon komission yksiköiden väliennusteessa. Komission arvion mukaan vuoden 2009 aikana kertyy nettosäästöä 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on hieman alle hallituksen ilmoittamasta 1 prosentista suhteessa BKT:hen (6). Tiukennustoimista huolimatta rakenteellisen alijäämän (jonka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelman tietojen perusteella) odotetaan syvenevän 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, mikä johtuu asuntomarkkinoiden sopeutuskauteen liittyvien verotulojen vähenemisestä, vaikeuksista saada menojen kasvu kuriin riittävän nopeasti sekä potentiaalisen kasvuvauhdin tuntuvasta tarkistuksesta alaspäin.

(6)

Hallituksen valitsemana julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiana on tuoda kokonaisalijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2013. Alijäämän supistuminen alkaisi vuonna 2010 ja nopeutuisi vuodesta 2011 eteenpäin. Ohjelmaan ei sisälly minkäänlaista viitettä siitä, milloin keskipitkän aikavälin tavoite on määrä saavuttaa (7). Vuotuisen vakauttamistavoitteen ilmoitetaan olevan kaikki toimenpiteet yhteenlaskettuina nimellisesti noin 7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 2010 eteenpäin, mutta täsmällisiä toimenpiteitä ei ilmoiteta. Ohjelman täydennyksessä esitetyissä ohjeellisissa ennusteissa kaavaillaan pääasiassa menoperusteista vakauttamisstrategiaa. Tulosuhteen odotetaan nousevan ohjelmakaudella hieman (0,75 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen), kun taas perusmenosuhteen ennustetaan laskevan selvästi (noin 5,25 prosenttiyksikköä) erityisesti sosiaalisissa tulonsiirroissa ja julkisessa kulutuksessa. Korkomenojen odotetaan kolminkertaistuvan suhteessa BKT:hen ohjelmakauden aikana: ne nousevat 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Alijäämän nopea syveneminen, nimellisen BKT:n lasku ja huomattava virta-varantokorjauserä yhdistettynä tietoiseen likviditeetin kasvattamiseen vaikuttivat vuonna 2008 siihen, että velkasuhde kaksinkertaistuu vuosien 2007 ja 2009 välillä ja 60 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylittyy vuodesta 2010 eteenpäin.

(7)

Julkisen talouden toteutumiin kohdistuu riskejä koko ohjelmakauden ajan. Huomattavia riskejä aiheuttaa ensinnäkin se, ettei vuoden 2009 jälkeisestä vakauttamisstrategiasuunnitelmasta eikä varsinkaan tulojen ja menojen kehityksestä ole annettu tietoja, vaikka menojen karsiminen on keskeisen tärkeää (8). Toiseksi talousskenaarion kasvuodotukset saattavat olla optimistisia erityisesti ohjelman loppuvuosina. Alijäämätavoitteisiin kohdistuvien negatiivisten riskien vuoksi myös velkasuhde kehittyy todennäköisesti ohjelmassa ennustettua heikommin. Erityisiä riskejä liittyy myös finanssikriisistä aiheutuviin vastuusitoumuksiin, erityisesti mahdollisiin tuleviin pankkien pääomankorotuksiin (velka) ja valtion pankeille myöntämiin takauksiin (alijäämä ja velka, jos takauksia vaaditaan maksuun).

(8)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Irlannissa selvästi EU:n keskiarvoa merkittävämmät johtuen lähinnä eläkemenojen suhteellisen suureksi ennustetusta kasvusta tulevina vuosikymmeninä. Vuoden 2008 julkisen talouden rahoitusasema on ohjelmassa esitetyn arvion mukaan selvästi edellisen ohjelman lähtöasetelmaa heikompi, mikä vuoksi väestön ikääntymisen vaikutukset julkisen talouden kestävyyskuiluun ovat vieläkin pahemmat. Jos lähtökohdaksi otetaan komission yksiköiden väliennusteessa esitetty vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema, kestävyyskuilu syvenee huomattavasti. Vaikka kansalliseen eläkerahastoon on kerätty varoja tulevien eläkemenojen rahoittamiseksi osittain etukäteen, bruttovelan ennustetaan ylittävän perustamissopimuksen viitearvon ohjelmakauden aikana. Suuren perusalijäämän supistaminen keskipitkällä aikavälillä ohjelmassa kuvatulla tavalla ja ikääntymiseen liittyvien menojen voimakasta kasvua hillitsevien uudistustoimenpiteiden toteuttaminen auttaisivat pienentämään julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia suuria riskejä. Edellä mainitut riskit, jotka aiheutuvat Irlannin käyttöönottamista rahoitusalan vakauttamistoimenpiteistä, saattavat vaikuttaa negatiivisesti julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Tämä johtuu ennen kaikkea niiden vaikutuksista julkiseen velkaan, jos julkisesta tuesta aiheutuneita kustannuksia ei saada tulevaisuudessa täysin katettua.

(9)

Irlannin keskipitkän aikavälin talousarviokehyksessä on joitakin puutteita. Yksi on se, että talousarvion kattaman ajanjakson jälkeisiä vuosia koskevia julkisen talouden tavoitteita, varsinkin menomäärärahoja, voidaan muuttaa myöhemmissä talousarvioissa. Kuten viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, poliittisten päättäjien on tämän seurauksena vaikeampi pysyttäytyä varovaisessa finanssipolitiikassa valtion saadessa (toistuvia) odottamattomia tuloja. Samaan aikaan se saattaa rajoittaa päättäjien mahdollisuuksia sitoutua uskottavasti vakauttamisstrategiaan vaikeina aikoina. Vaikka näitä asioita ei suoraan käsitelläkään ohjelmassa, hallitus on perustanut verotuskomitean (Commission on Taxation) antamaan suosituksia verotusjärjestelmän kehittämiseksi ja erityisen julkisen sektorin menoja ja lukuja tarkastelevan ryhmän (Special Review Group on Public Service Expenditure and Numbers) antamaan suosituksia julkisia menoja koskevien ohjelmien parantamiseksi. Näiden ryhmien selvitysten on määrä valmistua vuoden 2009 aikana, ja kansalliset viranomaiset ovat ilmoittaneet, että niissä esitetyt suositukset otetaan huomioon vuoden 2010 ja sitä seuraavien vuosien talousarviota käsittelevässä päätöksentekoprosessissa.

(10)

Irlanti toteutti useita toimenpiteitä rahoitusalan vakauden turvaamiseksi. Talletusten vakuusjärjestelmän lakisääteinen alaraja nostettiin 100 000 EUR/tallettaja. Pankit saivat takauksia arviolta 400 miljardin EUR edestä. Joulukuussa ilmoitettiin kolmen suuren pankin hyväksi toteutettavasta 10 miljardin EUR (5 prosenttia suhteessa BKT:hen) pääomasijoitusohjelmasta, joka on tarkoitus rahoittaa ainakin osittain kansallisesta eläkerahastosta. Myöhemmin yksi näistä pankeista siirtyi kuitenkin julkiseen omistukseen. Pääomankorotukset (joiden ilmoitettiin 11. helmikuuta olevan 7 miljardia EUR kahdelle jäljellä olevalle pankille) rahoitetaan kansallisesta eläkerahastosta ja siihen myöhemmin tehtävistä maksuista.

(11)

Vuoden 2009 finanssipolitiikalla vakautetaan kokonaisvaltaisesti talousarviota, mikä on tarkoituksenmukaista ja Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymän Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaista, suuren alijäämän ja jyrkästi kasvavan velan huomioon ottamiseksi. Irlanti toteutti lisäksi Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti joitakin toimenpiteitä taloudellisen toiminnan tukemiseksi ja rakenneuudistusten vauhdittamiseksi. Tämä paketti on tarkoituksenmukainen reaktio makrotaloudelliseen ja finanssipoliittiseen tilanteeseen. Irlannin viranomaisten toteuttamissa toimenpiteissä keskitytään tukemaan kotitalouksien ostovoimaa ja investointeja, ja ne ovat oikein ajoitettuja ja kohdennettuja. Asuntomarkkinoiden, joilta tämänhetkinen talouden laskusuhdanne alkoi, sopeutusprosessia tuettiin erityisin toimenpitein, ja muita toimenpiteitä, joihin kuuluu muun muassa sosiaaliapupaketti, kohdennettiin erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin väestönosiin, joihin kriisi todennäköisesti vaikuttaa pahiten. Toimenpiteet ovat luonteeltaan pikemminkin pysyviä kuin tilapäisiä, mutta tässä yhteydessä on otettava huomioon, että yleinen julkisen talouden strategia on alijäämää supistava. Elvyttämistä on tarkoitus tukea lisäksi rakenteellisin toimenpitein, joita ovat esimerkiksi suurten julkisten investointien jatkaminen Irlannin monivuotisen kansallisen kehityssuunnitelman puitteissa (noin 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen joka vuosi ohjelmakauden ajan) ja veroetuudet T&K-toiminnalle ja pienille vastaperustetuilla yrityksille. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana ehdottamaan keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaisiin suosituksiin.

(12)

Alijäämä syvenee vielä vuonna 2009, mutta sen jälkeen sen ennustetaan supistuvan vähitellen. Kokonaisalijäämän supistaminen ohjelman mukaisesti alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2013 mennessä vaatii kuitenkin edellä mainittujen julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvien merkittävien riskien torjumista ja valmiutta toteuttaa tarvittaessa lisätoimenpiteitä. Julkisen talouden vakauttamissuunnitelmia olisi tuettava toimenpitein.

(13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (9).

i)

rajoittamaan alijäämän kasvua vuonna 2009 sekä määrittämään kattavia vuotuisia toimia julkisen talouden vakauttamisohjelmaan vuodeksi 2010 ja sitä seuraaviksi vuosiksi ja toteuttamaan se tunnollisesti;

ii)

vahvistamaan keskipitkän aikavälin talousarviokehyksen sitovaa luonnetta sopeutukseen liittyvien riskien torjumiseksi sekä seuraamaan tarkasti julkisen talouden tavoitteiden toteutumista koko vuoden ajan;

iii)

parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä toteuttamalla uusia eläkeuudistustoimenpiteitä julkisen talouden vakauttamisen lisäksi, sillä väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoidaan kasvavan huomattavasti ja myös velan, joka tosin on vielä suhteellisen alhainen, odotetaan kasvavan ohjelmakauden aikana.

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/12

(1)

Neuvosto tutki 10 päivänä maaliskuuta 2009 Latvian tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2011.

(2)

Latvian kokonaistuotanto kasvoi 1990-luvun loppupuolelta jatkuneen, lähinnä kotimaankysyntään pohjautuneen korkean kasvun kauden myötä kaksinumeroisin luvuin vuosina 2005–2007, mikä oli reilusti yli sen potentiaalin. Kasvua ruokki ennen kaikkea luotonannon voimakas kasvu, mikä lisäsi yksityistä kulutusta ja kiinteistösijoituksia. Tilanne muuttui kuitenkin vuoden 2007 puoliväliin mennessä, kun kiinteistöjen ylihinnoittelu kävi kestämättömäksi. Näinä vuosina suuri kotimaankysyntä johti vakaviin ylikuumenemispaineisiin ja talouden rakenteessa tapahtui siirtymä pois avoimelta sektorilta suljetulle sektorille, mikä heikensi talouden ulkoista kestävyyttä. Maailmanlaajuinen finanssikriisi vahvisti häiriöitä, jotka syntyivät, kun Latvian oman luotonannon ja asuntojen hintojen voimakkaan kasvun kausi päättyi, kiristämällä entisestään luotonsaantia ja luottoehtoja, mikä puolestaan heikensi jyrkästi kotimaankysyntää vuonna 2008. Raha- ja luottopolitiikan ehdot kiristyivät kurssisidonnaisuuden puitteissa vuonna 2008, kun maakohtaiset riskit alettiin mieltää suuremmiksi ja reaalinen efektiivinen valuuttakurssi jatkoi voimistumistaan. Vientimarkkinoiden samanaikaisen taantumisen vaikutukset näkyvät suhteellisen pienellä avoimella sektorilla, jota kotimaan kustannusten erittäin suuri nousu oli jo heikentänyt edellisinä vuosina. Talouden nopean laskusuhdanteen vuoksi julkisen talouden tulot romahtivat vuonna 2008, mikä vaikutti julkisen talouden rahoitusasemaan noin 4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Kun asenteet nousevan talouden maita kohtaan koventuivat, hallituksen oli rahoitusmahdollisuuksien vaikeutumisen vuoksi päätettävä turvautumisesta kansainvälisten rahoituslaitosten rahoitukseen. Euroopan unioni, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja muut luotonantajat ovat myöntäneet Latvialle erittäin huomattavaa kansainvälistä rahoitustukea (yhteensä 7,5 miljardia EUR vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen ulottuvalla kaudella) edellyttäen, että sovittu poliittinen ohjelma toteutetaan (2). Kansainvälisen tuen antajille annettujen sitoumusten mukaisesti Latvian finanssipolitiikan tavoitteena on tukea maan huomattavan epätasapainon vuoksi tarvittavaa sopeutusta.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu 2 prosenttia vuonna 2008, minkä jälkeen se supistuu vielä 5 prosenttia vuonna 2009 ja edelleen 3 prosenttia vuonna 2010. Tämän jälkeen kasvu elpyy hienoisesti 1,5 prosenttiin vuonna 2011. Tämänhetkisten tietojen (3) perusteella makrotalouden skenaario näyttää perustuvan suotuisiin kasvuoletuksiin vuonna 2009. Tämän jälkeen kysyntä- ja tuotantoskenaario vaikuttaa realistiselta. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta. Ohjelman ulkoisen luotonoton nettoarvoa koskevat ennusteet ovat melko varovaisia mutta näyttävät vastaavan ohjelman kysyntää ja tuotantoa koskevia näkymiä.

(4)

Komission yksiköiden tammikuussa 2009 tekemässä väliennusteessa julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kun edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa (4) tavoitteeksi oli asetettu 0,7 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Tämä huomattavasti odotettua heikompi toteutuma johtuu ennen kaikkea saamatta jääneiden verotulojen suuresta määrästä. Yritykset ja yksityishenkilöt maksoivat vähemmän veroja vuoden loppupuolella talouden akuuttien maksuvalmiusongelmien takia.

(5)

Latvian parlamentti hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2008 vuoden 2009 tarkistetun talousarvion, joka vastaa EU:n maksutasetukea koskevia ehtoja ja muiden kansainvälisten luotonantajien vaatimuksia. Tähän talousarvioon sisältyi tarkistettuja vakauttamistoimenpiteitä, joiden määrä oli noin 7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska alkuperäinen talousarvio oli kasvuhakuinen, julkisen talouden vakauttaminen kaiken kaikkiaan vuonna 2009 on kuitenkin pienempi. Vuoden 2009 vakauttamispyrkimykset eivät näy rakenteellisessa rahoitusasemassa epävakaiden tulojen osalta tapahtuneiden merkittävien muutosten vuoksi. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat alv- ja valmisteverokorotukset sekä kokonaismenojen, erityisesti julkisen sektorin palkkojen, huomattava vähennys verrattuna vuoden 2009 alkuperäiseen talousarvioon, joka hyväksyttiin 14 päivänä marraskuuta 2008. Jotta vuodeksi 2009 asetettu julkisen talouden alijäämätavoite voitaisiin saavuttaa, maaliskuun 2009 loppuun mennessä vahvistetaan vielä yksityiskohtainen lisätalousarvio ja paikallishallinnon tasolla toteutetaan toimia talousarvioiden tarkistamiseksi. Automaattisten vakauttajien vaikutus on yleensä melko vaatimaton Latviassa, vaikkakin nykyisen taantuman aikana vaikutus on näkynyt erityisesti verotuloissa.

(6)

Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on saada julkisen talouden alijäämä vuonna 2011 alle Maastrichtin sopimuksen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, jotta siirtyminen euroon onnistuisi. Uusimmassa tarkistetussa ohjelmassa ei ennakoida, että keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen saavutettaisiin ohjelmakauden aikana. Julkisen talouden kokonaisalijäämän ennakoidaan supistuvan 5,3 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2009 4,9 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja edelleen 2,9 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Julkista taloutta on tarkoitus vakauttaa kasvattamalla tuloja 32,5 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2009 37,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Tätä tukee välillisistä veroista saatavien tulojen merkittävä kasvu suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja muiden tulosuhteiden suuri kasvu vuosina 2010 ja 2011. Samaan aikaan odotetaan, että menot suhteessa BKT:hen kasvavat — joskin vähemmässä määrin — 37,7 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2009 39,9 prosenttiin vuonna 2010 ja 40,7 prosenttiin vuonna 2011. Julkisen talouden bruttovelkasuhde oli 19,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, mikä on huomattavasti alle 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vaikka onkin kasvussa. Vuosien 2009–2010 velkaennusteissa oletetaan, että kansainvälinen rahoitustuki nostetaan kokonaisuudessaan osapuolten sopimassa aikataulussa.

(7)

Ohjelmassa ennakoituihin julkisen talouden toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä. Tämä koskee kaikkia ohjelmavuosia, ja vuonna 2009 suurin riski on se, että BKT voi olla ohjelmassa arvioitua alhaisempi. Tarkistettua talousarviota koskevat yksityiskohtaiset ehdotukset on esitettävä parlamentille maaliskuun loppuun mennessä. Suunniteltua julkisen talouden vakauttamista ei tueta vuosina 2010 ja 2011 yksityiskohtaisilla toimenpiteillä. Lisäksi ohjelmakaudella voi olla tarpeen toteuttaa rahoitusalan vakauttamistoimia, jotka saattavat vaikuttaa huomattavasti julkiseen talouteen.

(8)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat pienemmät kuin EU:ssa keskimäärin jo toteutettujen eläkeuudistusten ansiosta. Vuoden 2008 julkisen talouden rahoitusasema on kuitenkin ohjelmassa esitetyn arvion mukaan edellisen ohjelman lähtöasetelmaa paljon heikompi, minkä vuoksi väestön ikääntymisen vaikutukset julkisen talouden kestävyyskuiluun ovat vieläkin pahemmat. Ohjelmassa kaavailtu perusalijäämän supistaminen keskipitkällä aikavälillä vähentäisi julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia keskisuuria riskejä ja olisi tärkeä Latvian markkinakuvan paranemisen kannalta. Rahoitusalan vakauttamistoimenpiteet saattavat vaikuttaa Latviassa negatiivisesti julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen ennen kaikkea julkista velkaa kasvattavan vaikutuksensa vuoksi.

(9)

Latvian viimevuotiset julkisen talouden toteutumat voidaan selittää osittain sen julkisen talouden kehyksen institutionaalisilla heikkouksilla. Kansainvälisen rahoitustuen puitteissa on tarkoitus toteuttaa vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla toimenpiteitä julkisen talouden ohjausjärjestelmän lujittamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja julkisen varainhoidon parantamiseksi muun muassa tehostamalla talousarvion laatimisprosessia, lisäämällä valtiovarainministeriön varainkäyttöön kohdistamaa valvontaa ja tekemällä keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksestä toimiva. Lisäksi talousarvio- ja varainhoitolakia muutetaan budjettimenettelyjen suunnittelun ja toteutuksen lujittamiseksi. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä tarkistetaan tulojen hallintojärjestelmää kansainvälisen teknisen avun turvin, ja tämän jälkeen laaditaan kattava katsaus julkisesta varainhoidosta.

(10)

Latvia nosti latimääräisten pankkitalletusten suojan 20 000 EUR 50 000 EUR rahoitusalan vakauttamiseksi. Marraskuussa 2008 hallitus otti määräysvaltaansa Parex-pankin ja antoi sille maksuvalmiustukea. Latvia laatii parhaillaan lainsäädäntökehystä, joka koskee julkisten varojen käyttöä rahoituslaitosten tukemisessa.

(11)

Koska Latvialla on merkittävä ulkoinen ja sisäinen epätasapaino, se on pyrkinyt Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymän Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti korjaamaan finanssipolitiikallaan tällaista epätasapainoa. Ottaen huomioon, ettei julkisen talouden liikkumavaraa ole ja että talouden epätasapaino on korjattava, vuosiksi 2009–2011 suunniteltu rajoittava finanssipolitiikan viritys vaikuttaa riittävältä reaktiolta taloustilanteeseen. Sopeuttamisprosessia talouden avoimella sektorilla tuetaan erityisin toimenpitein. Julkisen sektorin palkkoja on leikattu huomattavasti, minkä pitäisi edistää yleistä palkkojen mukauttamista ja ulkoisen epätasapainon korjaamista. Latvian viranomaiset aikovat hyväksyä toimenpidepaketin elinkeinoelämän tukemiseksi keventämällä hallinnollista taakka ja parantamalla rahoituksen saatavuutta.

Elvyttämistä tuetaan lisäksi julkisin ja yksityisin investoinnein EU:n rakennerahastohankkeiden yhteydessä. Viranomaiset ovat sitoutuneet varmistamaan, että rakennerahasto-ohjelmat toteutetaan hyvissä ajoin ja määrätietoisesti. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana ehdottamaan keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaisiin suosituksiin.

(12)

Latvia on laatinut vakauttamisohjelman, joka vastaa ulkoisen ja sisäisen epätasapainon vähentämistä koskevaa tavoitetta, EU:n maksutasetukea koskevia vaatimuksia ja muiden kansainvälisten luotonantajien ehtoja. Vuoden 2009 erittäin voimakkaat julkisen talouden vakauttamispyrkimykset eivät näy rakenteellisen rahoitusaseman muutoksessa — laskettuna yhteisesti sovittuja menetelmiä soveltaen — pääasiassa poikkeuksellisen epävakaiden tulojen vuoksi. Lähentymisohjelman mukaan finanssipolitiikan virityksen arvioidaan olevan tämän jälkeen rajoittava. Ottaen huomioon, ettei julkisen talouden liikkumavaraa ole ja että talouden epätasapaino on korjattava, tämä vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta, vaikka finanssipolitiikan viritys voisi olla vuonna 2009 tarvittaessa vieläkin rajoittavampi kokonaisalijäämätavoitteen saavuttamiseksi. Koska Latvia on ERM II -jäsen ja talouden kustannuskilpailukykyä on tarpeen parantaa, viranomaiset ovat helpottaneet yksityisen sektorin palkkojen mukauttamista tuottavuuteen alentamalla julkisen sektorin palkkoja ja vähentämällä julkisen sektorin työntekijöiden lukumäärää. Ohjelmassa esitetty julkisen talouden skenaario näyttää vastaavan — vaikka siihen kohdistuukin riskejä — EU:n maksutasetukea koskevia sitoumuksia, joiden mukaan alijäämä on saatettava alle 3 prosentin vuoteen 2011 mennessä. Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä riittävän tarkkoja tietoja tavoitteiden saavuttamiseksi vuosina 2010 ja 2011 tarvittavista toimenpiteistä.

(13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (5).

i)

toteuttamaan täysin suunniteltu julkisen talouden vakauttaminen 12. joulukuuta 2008 hyväksytyssä lisätalousarviossa, toimittamaan parlamentille lisätalousarvion yksityiskohdat maaliskuun 2009 loppuun mennessä, toteuttamaan riittäviä lisätoimia julkisen talouden alijäämätavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2009 ja jatkamaan kohdennettua julkisen talouden sopeuttamista sen jälkeen;

ii)

toteuttamaan tunnollisesti julkisen sektorin nimellispalkkojen alennukset, jotta palkat koko taloudessa saadaan mukautettua tuottavuuteen, mikä puolestaan parantaa kustannuskilpailukykyä;

iii)

lujittamaan talouden ohjausjärjestelmää ja avoimuutta parantamalla keskipitkän aikavälin talousarviokehystä ja lisäämällä valtiovarainministeriön varainkäyttöön kohdistamaa valvontaa ja tehostamaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa;

iv)

vahvistamaan talouden tarjontapuolta laajoilla rakenneuudistuksilla ja käyttämällä saatavilla olevat EU:n rakennerahastovarat tehokkaasti.

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/17

(1)

Neuvosto tutki 10 päivänä maaliskuuta 2009 Espanjan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2011.

(2)

Komission yksiköiden tammikuussa 2009 tekemän väliennusteen mukaan Espanjan kokonaistuotannon kasvu supistui vuonna 2008 1,25 prosenttiin. Espanjaan kohdistuu maan sisäisiä ja ulkoisia sopeutuspaineita. Kotimaan asuntomarkkinat hiljenevät ja asuntojen hinnat laskevat. Ulkoisia paineita luo pitkittyneen vaihtotaseen alijäämän vuoksi nopeasti kasvava velkaantuminen, minkä seurauksena ulkomaille maksettavat korkomaksut nousevat. Espanjan viranomaiset alkoivat jo vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla toteuttaa erilaisia toimenpiteitä taloudellisen toiminnan piristämiseksi. Niitä ovat tilapäiset ja pysyvät veronalennukset ja investointihankkeet, joiden arvo on noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, sekä eräät rakenneuudistukset. Näiden harkinnanvaraisten toimenpiteiden lisäksi julkinen talous kärsii talouden laskusuhdanteesta, joka rajoittaa mahdollisuuksia harjoittaa muuta finanssipoliittista elvytystä vaarantamatta julkisen talouden rahoitusaseman terveyttä pitkällä aikavälillä. Espanjan haasteena onkin vauhdittaa potentiaalista kasvua pitkittyneessä laskusuhdanteessa ja edistää samalla käynnissä olevaa jo ennestään vallitsevan makrotalouden epätasapainon korjaamista.

(3)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu supistuu 1,6 prosenttia vuonna 2009 ja elpyy sitten niin, että kokonaistuotanto kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2010 ja 2,6 prosenttia vuonna 2011. Kasvuvauhti perustuu pääasiassa kotimaankysyntään. Ulkoisen vajeen odotetaan samaan aikaan pienenevän vuosien 2008 ja 2011 välillä yli 9 prosentista 5,25 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa otetaan huomioon talouden laskusuhdanteeseen reagoimiseksi toteutetut elvytystoimet, mutta ei arvioida niiden täsmällistä vaikutusta kokonaistuotannon kasvuun. Tämänhetkisten tietojen (2) perusteella skenaario näyttää perustuvan melko optimistisiin vuoden 2009 kasvuoletuksiin ja selvästi optimistisiin oletuksiin vuodesta 2010 alkaen. Ohjelman mukaan ulkoinen vaje pienenee vuosina 2008–2011 9,2 prosentista 5,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen tavara- ja palvelutaseen vajeen pienenemisen ansiosta.

(4)

Komission yksiköiden tammikuussa 2009 tekemässä väliennusteessa julkisen talouden vuoden 2008 alijäämäksi arvioidaan 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen (3) eli se on tarkistetussa vakausohjelmassa ilmoitetun mukainen. Se on kuitenkin paljon heikompi kuin edellisessä tarkistuksessa asetettu tavoite, joka oli 1,2 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden heikkeneminen johtuu sekä harkinnanvaraisista toimenpiteistä että paljon aiempaa vaisummasta taloudellisesta toiminnasta. Välittömistä veroista muodostuvien tulojen lasku johtuu toisaalta henkilö- ja yhtiöveronalennuksista ja toisaalta selvästi pienemmistä yritysvoitoista varallisuusmarkkinoiden, myös kiinteistömarkkinoiden, hiljennyttyä.

Välillisistä veroista saatavat tulot laskivat kulutuksen supistumisen ja erityisesti asuntokauppojen tyrehtymisen vuoksi. Niihin vaikuttivat myös kertaluontoiset tuloja vähentävät toimenpiteet, kuten muutokset alv-maksuihin ja -palautuksiin. Menoylitykset kertovat ennen kaikkea automaattisten vakauttajien toiminnasta eli sosiaalisten tulonsiirtojen, joihin kuuluvat myös työttömyysetuudet, lisääntymisestä.

(5)

Tarkistetun ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä olisi 5,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se komission yksiköiden väliennusteen mukaan on 6,2 prosenttia. Julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemisen ilmoitetaan johtuvan harkinnanvaraisista toimenpiteistä, joiden suuruus on noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta myös automaattisten vakauttajien toiminnasta talouden laskusuhdanteessa (arviolta noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen). Harkinnanvaraisiin toimenpiteisiin kuuluu marraskuun 2008 elvytyspaketti (hieman yli 1 prosentti suhteessa BKT:hen). Pakettiin sisältyy uusien julkisten rakennusurakoiden käynnistämiseen tarkoitettu keskushallinnon rahasto paikallistason julkisia investointeja varten (0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen). Tuloja pienentäviä kertaluonteisia toimenpiteitä ovat muun muassa ALV-palautusjärjestelmän muutos ja asuntovelkaisten verovelvollisten tuloverosta kannettavan lähdeveron leikkaus. Ne kasvattavat alijäämää noin 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikan viritys on kaiken kaikkiaan vuonna 2009 elvyttävä ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukainen.

(6)

Kokonaisalijäämän odotetaan saavuttavan huippunsa vuonna 2009 ja supistuvan sen jälkeen niin, että vuonna 2011 se on alle 4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusalijäämä noudattaa samankaltaista uraa: vuoteen 2011 mennessä se on enää 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2009 on 4,1 prosenttia. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa 3,5 prosentista suhteessa BKT:hen 4,75 prosenttiin vuosina 2008–2009 johtuen harkinnanvaraisten toimenpiteiden vaikutuksesta talousarvioon, mutta myös tulojen laskusta kiinteistöalalla parhaillaan tapahtuvan sopeutuksen seurauksena. Tämä ei sisällä vuoden

2009 budjettiin sisällytettyjä kertaluonteisia tuloja pienentäviä toimenpiteitä, jotka ovat 0,75 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Tarkistetussa ohjelmassa määritetään julkisen talouden sopeutusura, jonka mukaan rakenteellinen rahoitusasema kohenisi 1,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja hieman yli 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Tämän tuloksena rakenteellisen alijäämän pitäisi ohjelman mukaan supistua 2,75 prosenttiin vuonna 2011 (4). Ohjelman mukaan sopeutuksen tavoitteena on saavuttaa uudelleen keskipitkän aikavälin tavoite eli tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema, mutta siihen ei uskota päästävän ohjelmakauden aikana. Vuonna 2010 odotettavissa olevan kohennuksen selittää osin marraskuussa 2008 hyväksytyn elvytyspaketin tilapäinen luonne. Ohjelmassa ei kuitenkaan kuvailla muita toimenpiteitä, jotka tukisivat rakenteellisen alijäämän supistumista. Julkinen bruttovelka on vuonna 2008 arviolta 39,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen ennustetaan kasvavan noin 14 prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana. Velkasuhteen nousua vauhdittaa pääasiassa vuonna 2009 alijäämän syvenemisen ja BKT:n kasvun hidastumisen lisäksi myös pankkien varallisuuden hankinta rahoitusalan pelastuspaketin yhteydessä.

(7)

Julkisen talouden toteutumiin kohdistuu riskejä koko ohjelmakauden ajan. Ensinnäkin tarkistetussa ohjelmassa esitetty makrotalouden skenaario näyttää perustuvan varsin suotuisiin kasvuoletuksiin etenkin ohjelman myöhempinä vuosina. Toiseksi vuosien 2010 ja 2011 julkisen talouden tavoitteita ei tueta millään toimenpiteillä; ainoa ilmoitettu tapahtuma on marraskuun 2008 paketin vaikutusten päättyminen. Lisäksi alue- ja paikallishallinnoille on annettu lupa kerryttää alijäämää vuonna 2009 ilman tavanomaista velvoitetta esittää mukainen tasapainotussuunnitelma. Lupa noudattaa budjettivakauslakia, joka mahdollistaa tällaisen poikkeuksen silloin, kun reaalitalouden toiminta poikkeaa merkittävästi alustavista ennusteista. Velkasuhde ei välttämättä kehity yhtä suotuisasti kuin tarkistetussa ohjelmassa ennustetaan, kun otetaan huomioon makrotalouden skenaarioon ja julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät riskit sekä epävarmuus rahoitusalan pelastuspaketin yhteydessä myönnettyjen takauksien vaikutuksista. Rahoitusalan tukemiseksi toteutettavista toimenpiteistä johtuva velan kasvu kääntyisi kuitenkin laskuun, jos tukiohjelma ja siihen liittyvät rahoitustoiminnot onnistuvat.

(8)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat selvästi EU:n keskiarvoa merkittävämmät johtuen lähinnä eläkemenojen suhteellisen suuresta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Vuoteen 2007 jatkunut julkisen talouden vahva rahoitusasema auttoi osaltaan lieventämään ennakoituja väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia, mutta julkisen talouden kehittyminen ohjelmassa ennustetulla tavalla johtaisi päinvastaiseen tilanteeseen. On myös huomattava, että kestävyyskuilu syvenee huomattavasti viimeisimpään tarkistettuun ohjelmaan verrattuna, jos lähtökohdaksi otetaan komission yksiköiden väliennusteessa esitetty vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema. Julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia suuria pitkän aikavälin riskejä voitaisiin pienentää parantamalla perusjäämää keskipitkällä aikavälillä ja toteuttamalla ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa kasvua hillitseviä rakenteellisia lisätoimenpiteitä.

(9)

Keskipitkän aikavälin talousarviokehys on auttanut tarkoituksenmukaisen finanssipolitiikan suunnittelussa ja toteutuma on kaiken kaikkiaan ollut hyvä, vaikkakin se on heikentynyt vuodesta 2008 lähtien. Kehystä ei suunnitella uudistettavan. Ohjelma sisältää kuitenkin useita uudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa julkisen talouden laatua. Tulopuolella niitä ovat ansiotuloon kohdistuvan verorasituksen keventäminen henkilötuloverohyvityksellä, joka olisi enimmillään 400 EUR/verovelvollinen, mekanismi asuntolainan verohyvityksen myöntämiseksi ennakolta, varallisuusveron lakkauttaminen ja yhtiötuloverouudistuksen toinen vaihe sekä verotusjärjestelmän toimivuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten mahdollisuus saada alv-hyvitykset kuukausittain. Menopuolella etusijalle on asetettu tuottoon johtavat menot sekä tarve hillitä julkisen sektorin välituotekäyttöä. Ohjelmassa korostetaan julkisen sektorin toiminnan ja julkisten palvelujen laadun arvioinnista vastaavan valtion viraston merkitystä arviointikulttuurin edistäjänä ja julkisten palvelujen tehokkuuden ja laadun varmistajana.

(10)

Espanjan viranomaiset ovat toteuttaneet joitakin toimenpiteitä rahoitusalan vakauttamiseksi. Talletusten ja sijoitusten takausrahastoa kasvatettiin (20 000 EUR 100 000 EUR tilinomistajaa ja pankkia kohden), ja perustettiin rahoitusomaisuuden hankintarahasto, jonka tarkoituksena on edistää luotonantoa yrityksille ja yksityishenkilöille. Rahaston suuruus on 30 miljardia EUR (lähes 3 prosenttia suhteessa BKT:hen), ja se on mahdollista kasvattaa 50 miljardiin EUR. Lisäksi viranomaiset päättivät antaa talous- ja valtiovarainministeriölle poikkeuslupia, joiden nojalla valtio voi taata Espanjaan sijoittautuneiden pankkien uusia, kolmen kuukauden — kolmen vuoden kuluessa erääntyviä rahoitustapahtumia vuonna 2009 enimmillään yhteensä 100 miljardilla EUR (10 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja ostaa arvopapereita, joita Espanjaan sijoittautuneet pankit laskevat liikkeeseen omien varojensa vahvistamiseksi.

(11)

Espanjan hallitus toteutti laajamittaisia harkinnanvaraisia finanssipoliittisia toimenpiteitä talouden laskusuhdanteeseen vastaamiseksi. Vuodeksi 2009 tarkoitettu elvytyspaketti on Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymän Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukainen, ja se on tarkoituksenmukainen reaktio talouden laskusuhdanteeseen, sillä se tukee taloudellista toimintaa väliaikaisesti vuonna 2009. Siinä keskitytään ennen kaikkea investointeihin, kotitalouksien ostovoimaan sekä yritystoimintaan ja pk-yrityksiin Osa toimenpiteistä (noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen) sisältyi jo huhti- ja elokuussa 2008 laadittuihin erityisiin paketteihin; loput ovat uusia toimia, joista päätettiin marraskuussa 2008 esitetyssä finanssipoliittisessa elvytyssuunnitelmassa (hieman yli 1 prosentti suhteessa BKT:hen). Marraskuun 2008 paketti on oikein ajoitettu, kohdennettu ja tilapäinen. Toimenpiteet vastaavat pääpiirteittäin lyhyen aikavälin tärkeimpiä poliittisia tavoitteita. Tarkistettuun ohjelmaan sisältyy myös joitakin rakenteellisia toimenpiteitä, jotka ovat osa pidemmän aikavälin uudistussuunnitelmaa mutta jotka auttavat myös selviämään laskusuhdanteen asettamista nykyisistä haasteista. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana ehdottamaan keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaisiin suosituksiin. Niiden tavoitteena on parantaa kasvupotentiaalia, vahvistaa kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä tukea muita heikommassa asemassa olevien väestönosien tulotasoa. Samalla saatetaan palveludirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(12)

Ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on kaiken kaikkiaan elvyttävä vuonna 2009 ja lievästi rajoittava vuonna 2010. Ohjelmassa tavoitellaan erityisesti sitä, että vuoden 2009 talouden laajentumissuunta kääntyy vuonna 2010 ja että rakenteellinen rahoitusasema paranee edelleen vuonna 2011. Kun kuitenkin otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmiin kohdistuvat riskit, suunnan kääntäminen vuonna 2010 edellyttää lisätoimia. Ohjelmassa ennakoidaan, että kokonaisalijäämä pysyttelee viitearvon (3 prosenttia suhteessa BKT:hen) yläpuolella. Alijäämän on ohjelman mukaan tarkoitus supistua vuonna 2010 ja sen jälkeen, mutta tämän tueksi ei ole kaavailtu toimenpiteitä.

(13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (5).

i)

toteuttamaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa vastaavan vuoden 2009 finanssipolitiikan suunnitellulla tavalla ja vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa sekä välttämään julkisen talouden heikkenemistä edelleen vuonna 2009; jatkamaan päättäväisesti merkittävää rakenteellista vakautusta vuonna 2010 ja sitä seuraavina vuosina, ja tukemaan sitä toimenpitein;

ii)

parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä toteuttamalla väestön ikääntymiseen liittyvien menojen kasvua hillitsevät lisätoimenpiteet;

iii)

varmistamaan, että julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä parannetaan myös julkisen talouden laatua suunnitelmien mukaisesti, kun otetaan huomioon tarve korjata vallitsevaa epätasapainotilannetta.

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/23

(1)

Neuvosto tutki 10 päivänä maaliskuuta 2009 Ruotsin tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2008–2011.

(2)

Useiden vuosien suhteellisen vahvan talouskasvun jälkeen Ruotsin talouskasvu hidastui tuntuvasti vuonna 2008. Syynä tähän oli ulkomaankysyntää heikentävä maailmanlaajuinen talouden hidastuminen. Kotimaankysyntä säilyi suhteellisen hyvänä kesään saakka mutta on sittemmin heikentynyt huomattavasti, sillä yritysten ja kuluttajien luottamus on romahtanut merkittävimpien osakemarkkinaindeksien myötä. Talouden hidastuminen vaikuttaa kiihtyneen vuoden 2008 viimeisinä kuukausina ja työttömyys on alkanut nousta. Ruotsin makrotalouden kehys on varsin terve, ja osittain tämän ansiosta julkisen talouden rahoitusasema oli suhteellisen vahva talouden hidastumisen alkaessa ja Ruotsilla on sen vuoksi mahdollisuus antaa automaattisten vakauttajien toimia täydellä teholla ja toteuttaa harkinnanvaraisia elvytystoimia vaarantamatta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Koska Ruotsin julkinen talous on perinteisesti reagoinut suhteellisen herkästi suhdanteisiin ja työmarkkinakehitykseen, tulevien vuosien keskeisenä haasteena on varmistaa paluu täystyöllisyyteen, jottei odotetulla nopealla työttömyyden kasvulla ole pysyvää kielteistä vaikutusta julkiseen talouteen. Nostettuaan korkotasoa inflaatiouhan vuoksi useaan otteeseen syyskuuhun 2008 saakka Riksbank on höllentänyt rahapolitiikkaa alentamalla korkoja asteittain (4,75 prosentista nykyiseen 1,00 prosenttiin). Ruotsin kruunun nimellinen efektiivinen vaihtokurssi heikkeni noin 10 prosenttia vuonna 2008.

(3)

Ohjelmassa esitetään kolme erilaista skenaariota makrotalouden ja julkisen talouden ennusteita varten: perusskenaario ja kaksi vaihtoehtoista skenaariota. Vaihtoehtoisissa skenaarioissa makrotalouden ja julkisen talouden kehitystä koskevat ennusteet ovat varovaisempia. Perusskenaariota pidetään julkisen talouden ennusteiden viiteskenaariona, sillä se on ainoa täysimittainen, riittävästi yksityiskohtaisia ennusteita sisältävä skenaario. Viiteskenaario ottaa huomioon suurimman osan vuodelle 2009 suunnitelluista elvytystoimista, ja sen mukaan kokonaistuotannon kasvu supistuu vuoden 2008 1,5 prosentista 1,3 prosenttiin vuonna 2009 ennen elpymistä keskimääräiselle 3,3 prosentin tasolle jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Kun otetaan huomioon makrotalouden näkymien nopea heikkeneminen viime kuukausina (2), tämä syyskuussa päivitetty skenaario vaikuttaa perustuvan huomattavan suotuisiin kasvuoletuksiin varsinkin vuosien 2009 ja 2010 osalta. Tämä näkyy myös huomattavan suotuisissa työttömyysennusteissa. Kasvun koostumus tuntuu vakuuttavammalta kuin BKT:n kasvunäkymät yleensä, ja ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta. Inflaation odotetaan hidastuvan alle Riksbankin 2 prosentin tavoitteen vuonna 2009, mikä johtuu hyödykkeiden hintojen laskusta ja tuotantokuilun kasvusta, joka hillitsee kysyntäpuolelta tulevia hintapaineita.

(4)

Komission yksiköiden tammikuussa 2009 tekemässä väliennusteessa julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 2,3 prosenttia BKT:stä vuonna 2008, kun edellisessä lähentymisohjelman tarkistuksessa tavoitteeksi oli asetettu 2,8 prosenttia BKT:stä. Vaikka perusvaikutus oli positiivinen (vuoden 2007 toteutuma oli edellisessä ohjelmassa ennakoitua parempi), vuoden 2008 toteutuma on suunniteltua heikompi, mikä johtuu pääosin siitä, että kulutus- ja pääomatuloveroista saatavat tulot jäivät alle odotusten, mikä enemmän kuin kumoaa ennakoitua pienemmäksi jääneestä menojen kasvusta aiheutuneen positiivisen vaikutuksen. Tässä puolestaan näkyy kulutuksen ja investointien kasvun hidastuminen ja osakemarkkinaindeksien huomattava lasku vuoden 2008 jälkipuoliskolla.

(5)

Tarkistetun ohjelman mukaan julkisen talouden ylijäämä supistuu vuonna 2009 1,7 prosenttiyksikköä 1,1 prosenttiin BKT:stä, kun taas komission yksiköiden väliennusteessa arvioidaan alijäämän olevan 1,3 prosenttia BKT:stä. Tarkistetun ohjelman mukainen vuoden 2009 tavoite sisältää kyseisen vuoden talousarvioesitykseen sisältyvät finanssipoliittiset elvytystoimet, joiden suuruus on noin 1 prosentti BKT:stä ja jotka koostuvat lähinnä ansiotuloon kohdistuvista veroleikkauksista ja sosiaaliturvamaksujen pienenemisestä. Automaattisten vakauttajien arvioidaan supistavan julkisen talouden ylijäämää 0,6 prosenttia BKT:stä. Finanssipolitiikan tilan ennakoidaan muuttuvan elvyttäväksi vuonna 2009, kun rakenteellinen rahoitusasema supistuu noin 1 prosenttiyksikön BKT:stä. Komission ennusteissa esitetty rakenteellisen rahoitusaseman suhteellisesti voimakkaampi supistuminen, 2 prosenttiyksikköä BKT:stä, johtuu lähinnä lähentymisohjelman hyväksymisen jälkeen ilmoitetuista toimenpiteistä ja verotulojen menetyksistä.

(6)

Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on saavuttaa julkisen talouden keskimääräinen 1 prosentin ylijäämä BKT:stä suhdannekierron aikana, mitä edistävät valtionhallinnon monivuotiset menokatot ja paikallishallinnon tasapainoista rahoitusasemaa koskeva vaatimus. Ylijäämätavoite vastaa Ruotsin keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettua rakenteellista ylijäämää 1 prosentti BKT:stä. Vaikka julkisen talouden rahoitusasema heikkenee huomattavasti vuonna 2009, ohjelmassa ennakoidaan, että keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysytään reippaalla marginaalilla koko ohjelmakauden ajan. Tämä perustuu oletukseen, että politiikka säilyy ennallaan vuosina 2010 ja 2011. Ohjelman mukaan sekä kokonaisrahoitusasema että perusjäämä kohenevat vuodesta 2010 alkaen, kun kokonaisylijäämä kasvaa 1,6 prosenttiin BKT:stä vuonna 2010 ja 2,5 prosenttiin BKT:stä vuonna 2011.

(7)

Julkisen talouden toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä. Makrotalouden skenaariosta kumpuaa merkittävin ohjelmassa esitettyihin julkisen talouden ennusteisiin kohdistuva riski. Tämän riskin huomioon ottaen ohjelma sisältää kaksi vaihtoehtoista skenaariota, joiden kasvuoletukset ovat epäedullisempia sen seurauksena, että kansainvälinen finanssikriisi osoittautuu syvemmäksi ja kestää pidempään kuin viiteskenaariossa arvioidaan. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että jopa epäedullisimmassa näistä kahdesta vaihtoehtoisesta skenaariosta saatetaan aliarvioida skenaariossa ennakoidun talouden laskusuhdanteen vaikutukset julkisen talouden rahoitusasemaan. Tämä osoittaa huomattavan epävarmuuden siitä, miten herkästi julkisen talouden rahoitusasema reagoi talouden toimeliaisuuden muutoksiin nykyisessä suhdannetilanteessa. Vaikka epävarmuus koskee sekä tulo- että menopuolta, se on luultavasti suurempaa tulopuolella, kun otetaan huomioon joidenkin tuloerien, varsinkin pääomatuloveroista saatavien, viimeaikainen epävakaus. Menopuolella vallitsee epävarmuutta työttömyysturva- ja sairausvakuutusjärjestelmien viimeaikaisten uudistusten vaikutuksista julkisen talouden menoihin ja niistä mahdollisista vaikutuksista, joita rahoitussektorille myönnetyillä nimenomaisilla tai epäsuorilla takauksilla on julkiseen talouteen.

(8)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat EU:n keskiarvoa pienemmät. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2008 julkisen talouden rahoitusasema eli suuri perusylijäämä vaikuttaa osaltaan bruttovelan supistumiseen, ja julkisiin eläkejärjestelmiin kertyneet merkittävät varat auttavat rahoittamaan osan eläkemenojen kasvusta. Jos lähtökohdaksi kuitenkin otetaan komission yksiköiden väliennusteessa esitetty vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema, syntyy pieni kestävyyskuilu. Suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä rajoittaisi osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä, jotka ovat nykyisin alhaisia.

(9)

Ruotsin talousarviokehystä voidaan kaiken kaikkiaan pitää vahvana, ja se on käyttöönottonsa jälkeen osaltaan vaikuttanut velan huomattavaan supistumiseen. Avoimuuden lisäämiseksi hallitus on viime vuosina toteuttanut joitakin toimia kehyksen hienosäätämiseksi, ja se on sitoutunut tarkastelemaan kehyksen toimintaa jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi. Kun kehystä hiljattain tarkasteltiin uudelleen, perustettiin finanssineuvosto arvioimaan, kuinka hyvin hallitus on päässyt finanssipoliittisiin tavoitteisiinsa. Finanssineuvosto esitti ensimmäisen vuosiraporttinsa vuonna 2008. Loput puutteet liittyvät riskiin, että kehyksellä ei pystytä riittävästi ehkäisemään kasvuhakuista finanssipolitiikkaa hyvinä aikoina, kun ylijäämätavoite tai paikallishallinnon tasapainoista rahoitusasemaa koskeva vaatimus ei ole sitova. Tämä saattaa vähentää liikkumavaraa laskusuhdanteiden aikana. Hallitus on hiljattain myös tiukentanut menokattoa koskevia sääntöjä, ja sen nimenomaisena tavoitteena on vähitellen pienentää talouteen kohdistuvaa verorasitusta.

(10)

Rahoitussektorin vakauttamiseksi Ruotsin viranomaiset ovat hyväksyneet useita toimenpiteitä, mukaan lukien pankkitalletusten suojan kaksinkertaistaminen (500 000:een SEK tiliä kohden), luottotakausjärjestelmä pankkien keskipitkän aikavälin varainhankintaa varten (enintään 1 500 miljardia SEK eli lähes 50 prosenttia BKT:stä) ja järjestelmä, jolla helpotetaan vakavaraisten pankkien pääomapohjan vahvistamista (enintään 50 miljardia SEK eli noin 1,5 prosenttia BKT:stä).

(11)

Eurooppa-neuvoston joulukuussa hyväksymän Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti Ruotsi on hyväksynyt useita finanssipoliittisia elvytystoimia ja rakenneuudistustoimenpiteitä. Ruotsin vuodeksi 2009 hyväksymät finanssipoliittiset elvytyspaketit ovat sopiva reaktio talouden laskusuhdanteeseen. Vaikka toteutetut tai ehdotetut toimenpiteet ovat oikein ajoitettuja ja suhteellisen hyvin kohdennettuja, ne ovat periaatteessa pysyviä. Tämä koskee erityisesti tuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen alentamista osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa, jolla pyritään parantamaan kannustimia siirtyä toimettomuudesta työhön. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 tarkastelemaan, Ruotsia koskevaan Lissabonin rakenneuudistusohjelmaan. Täydennyslakiesityksessä ehdotetut toimenpiteet ovat sitä vastoin suurimmaksi osaksi väliaikaisia, ja niillä pyritään suoraan reagoimaan laskusuhdanteeseen.

(12)

Tarkistetun ohjelman sisältämien finanssipoliittisten toimenpiteiden perusteella rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan supistuvan noin 1 prosentin BKT:stä, mikä viittaa elvyttävään finanssipolitiikan tilaan. Kun otetaan huomioon täydennyslakiesityksessä ehdotetut lisätoimenpiteet, elvyttävä finanssipolitiikan tila käy selvemmäksi. Tämä on tarkoituksenmukaista, kun otetaan huomioon talousnäkymien viimekuukausien heikentyminen. Olettaen, että politiikka säilyy ennallaan, tarkistetussa ohjelmassa ennakoidaan, että rakenteellinen rahoitusasema kasvaa ainoastaan hieman vuonna 2010 ja noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2011, mikä viittaa hieman rajoittavaan tilaan kyseisellä ajanjaksolla.

(13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (3).

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/28

(1)

Neuvosto tutki 10 päivänä maaliskuuta 2009 Alankomaiden tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2008–20011.

(2)

Talouden toimeliaisuus hidastui vuonna 2008 tuntuvasti, kun talouden maailmanlaajuinen laskusuhdanne ja finanssikriisi leikkasivat sekä ulkomaan- että kotimaankysyntää. Vuotuinen kasvu oli yhä 1,9 prosenttia, mikä suurelta osalta johtui vuoden 2007 jälkipuoliskon vahvan kotimaankysynnän — joka oli yksityisen kulutuksen voimakkaan kasvun seurausta — huomattavista kerrannaisvaikutuksista. Komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteen mukaan talouden toimeliaisuus hidastunee vuonna 2009 huomattavasti eli 2 prosenttia. Maailmankaupan odotetun supistumisen vaikutukset näkyvät suhteellisen voimakkaina Alankomaiden hyvin avoimessa taloudessa. Laskusuhdanteessa keskeiset poliittiset haasteet liittyvät sekä rahoitusalaan (selviytyminen luottamuksen hyvin huomattavasta heikentymisestä ja eläkerahastojen omaisuuserien arvon alenemisesta) että reaalitalouteen (investointien ja kilpailukyvyn tukeminen). Laskusuhdanne vaikuttaa merkittävästi julkiseen talouteen, sillä vuoden 2008 ennakoidun ylijäämän odotetaan muuttuvan vuonna 2009 alijäämäksi, joka yhä syvenee vuonna 2010. Huomioon on myös otettu marraskuussa esitetyn, muun muassa yksityisiin investointeihin kohdennetun tukipaketin vaikutukset.

(3)

Alankomaat esitti 19 päivänä joulukuuta 2008 vakausohjelman täydennyksen, joka sisältää elvytyssuunnitelman ja makrotalouden skenaarion osittaisen päivityksen. Täydennyksen numerotiedot eivät ole lainkaan niin optimistisia kuin ohjelman tiedot, sillä vuonna 2009 BKT:n kasvu on – 0,75 prosenttia ja julkisen talouden alijäämä 1,2 prosenttia ja vuonna 2010 BKT:n kasvu on 1 prosentti ja julkisen talouden alijäämä 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Uusia numerotietoja ei kuitenkaan käytetä arvioinnin perustana, sillä makrotalouden skenaario ei ole kattava ja julkista taloutta koskevat tiedot on annettu tiedotustarkoituksissa eivätkä ne ole valtiovarainministeriön virallisesti hyväksymiä.

(4)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2008 2,25 prosentista 1,25 prosenttiin vuonna 2009, jonka jälkeen kasvu elpyy keskimäärin 2 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Kun otetaan huomioon makrotalouden näkymien nopea heikkeneminen viime kuukausina, syyskuussa päivitetty skenaario (2) vaikuttaa perustuvan huomattavan suotuisiin kasvuoletuksiin, kun sitä verrataan komission yksiköiden tammikuussa esittämään väliennusteeseen. Täydennyksessä esitetty vuoden 2009 BKT:n kasvuluku (– 0,75 prosenttia) on sekin suotuisa verrattuna komission yksiköiden ennusteeseen, joka osoittaa talouden näkymien hyvin nopeaa heikkenemistä. Viimeisimmät tiedot viittaavat erityisesti investointien huomattavaan vähenemiseen luottoehtojen kiristyessä sekä viennin nopeaan supistumiseen ulkomaankysynnän ollessa heikkoa. Tukipaketin (rajallinen) vaikutus julkiseen ja muuhun talouteen ei näy makrotalouden skenaariossa. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat korkeilta vuonna 2009 mutta realistisilta sen jälkeen.

(5)

Komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteen mukaan julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kun edellisen tarkistetun vakausohjelman tavoitteeksi oli asetettu 0,5 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Tilanteen koheneminen johtuu lähinnä vuoden 2007 odotettua paremmasta toteutumasta. Tulot kasvoivat lisäksi vuonna 2008 hieman odotettua enemmän, sillä finanssikriisistä johtuva verotulojen väheneminen verotti ainoastaan osittain kaasutulojen kasvua. Myös menot kasvoivat vuonna 2008 hieman odotettua enemmän, mikä heijastaa arvioitua suurempia korkomaksuja ja päivähoidon kustannuksia.

(6)

Tarkistetussa ohjelmassa vuoden 2009 julkisen talouden tavoitteena on 1,2 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Lukua voidaan verrata komission yksiköiden väliennusteessa esitettyyn arvioituun 1,4 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen. Tarkistettuun vakausohjelmaan sisältyviin tietoihin perustuvaan, komission yksiköiden uudelleen laskemaan rakenteelliseen rahoitusasemaan ennakoidaan noin 1 prosentin ylijäämää suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun vuonna 2008 ylijäämää oli noin 0,75 prosenttia. Ohjelmaan sisältyvää finanssipolitiikan viritystä voidaan pitää hieman rajoittavana. Komission yksiköiden väliennusteessa ennakoidaan elvyttävää finanssipolitiikan viritystä vuonna 2009 ja rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemistä 1 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, mikä johtuu talouden taantuman vuoksi toteutettujen harkinnanvaraisten toimenpiteiden vaikutuksesta (joka voi nousta 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen) sekä heikompaan kasvuun ja korkeampiin verojoustoihin liittyvistä kaasutulojen ja verotulojen menetyksistä.

(7)

Ohjelman julkisen talouden strategian päätavoitteena on luoda ohjelmakauden loppuun mennessä rakenteellinen ylijäämä (suhdannetasoitettu ylijäämä, josta on vähennetty kertaluonteisten ja väliaikaisten toimenpiteiden vaikutus), joka on 1 prosentti suhteessa BKT:hen. Alankomaat noudattaisi näin ollen koko ohjelmakauden ajan julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitettaan, joka on 0,5–1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa julkisen talouden ylijäämän odotetaan supistuvan vuoden 2009 1,2 prosentista 0,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja kohenevan tämän jälkeen uudelleen 1,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Perusjäämän odotetaan noudattavan samankaltaista uraa. Julkisen bruttovelan, jonka arvioidaan olevan 42,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ennustetaan vähenevän 6 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella. Ennusteet tehtiin kuitenkin ennen rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen tähtääviä julkisia toimia, joten niissä ei oteta näitä toimia huomioon. Nämä toimet, kuten Alankomaiden Fortis-pankin osto ja pankin pääomapohjan vahvistaminen, kasvattivat velkaa suhteessa BKT:hen noin 15 prosenttiyksikköä vuonna 2008. Komission yksiköiden väliennusteen mukaan velkasuhde oli vuonna 2008 57,3 prosenttia, se supistuu 53,2 prosenttiin vuonna 2009 erään lainan takaisinmaksun ansiosta ja kasvaa uudelleen 55,2 prosenttiin vuonna 2010. Joulukuun 2008 täydennyksessä esitettyjen tietojen mukaan vuosien 2009 ja 2010 kokonaisrahoitusaseman odotetaan nykyisellään olevan huomattavasti alle ohjelman tavoitteiden (jolloin alijäämää olisi 1,2 ja 2,4 prosenttia). Tämä viittaa siiten, että vuoden 2011 rahoitusasemaa koskeva arvio saattaa myös olla vanhentunut.

(8)

Ohjelmassa ennakoituihin julkisen talouden toteutumiin kohdistuu (huomattavia) heikkenemisriskejä. Makrotalouden näkymät perustuvat ennen kaikkea erittäin suotuisiin kasvuoletuksiin, minkä osoittavat viimeaikaiset heikot, esimerkiksi teollisuustuotantoa koskevat taloudelliset tiedot. Komission yksiköiden väliennusteeseen verrattuna talouskasvussa on 3,25 prosentin ero suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mikä viittaa huomattaviin julkisen talouden riskeihin ja myös näkyy täydennykseen sisältyvässä julkisen talouden heikkenevässä rahoitusasemassa. Finanssipoliittisia elvytystoimia ei ole myöskään vielä otettu huomioon ohjelmaan sisältyvissä julkisen talouden tavoitteissa. Niiden vaikutus on kuitenkin hyvin vähäinen. Takauksia sisältävillä toimenpiteillä on välittömiä talousarviovaikutuksia, minkä lisäksi ne merkitsevät huomattavaa välillistä riskiä, jos takauksiin turvaudutaan suuressa määrin. Kaasutulot voivat olla riski julkisen talouden toteutumalle, sillä ohjelmassa ne perustuvat optimistisempaan öljynhintaoletukseen kuin komission yksiköiden väliennusteessa. Kun otetaan huomioon julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvat negatiiviset riskit ja pankkialalle myönnetyt huomattavat takaukset, on suuri vaara, että velkasuhde kehittyy epäsuotuisammin kuin ohjelmassa ennakoidaan.

(9)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ylittävät Alankomaissa EU:n keskiarvon. Verotulojen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa suhteessa BKT:hen yksityisten eläkkeiden verotuksen lykkäämisen vuoksi, mikä osittain kompensoisi julkisten menojen kasvua pitkällä aikavälillä. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2008 julkisen talouden rahoitusasema on edellisen ohjelman lähtöasetelmaa parempi ja lieventää omalta osaltaan vaikutuksia, joita väestön ikääntymisestä ennakoidaan aiheutuvan julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Se ei kuitenkaan täysin riitä kattamaan tulevia menopaineita. Suuremmat perusylijäämät keskipitkällä aikavälillä ja ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitua kasvua hillitsevien uudistustoimenpiteiden toteuttaminen auttaisivat omalta osaltaan pienentämään julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia keskisuuria riskejä. Finanssikriisi voi myös vaikuttaa negatiivisesti julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen Alankomaiden käyttöönottamien rahoitusalan vakauttamisjärjestelmien (esimerkiksi pääomapohjan vahvistaminen, takaukset) vuoksi. Tämä johtuu ennen kaikkea näiden järjestelmien vaikutuksesta julkiseen velkaan, jos julkisesta tuesta aiheutuneita kustannuksia ei saada tulevaisuudessa täysin katettua.

(10)

Alankomaissa otettiin vuonna 1994 käyttöön trendiin perustuva talousarviokehys, joka on osoittautunut hyvin menestyksekkääksi (3). Kehys on saanut myös nykyisen hallituksen hyväksynnän, vaikka joitakin pieniä muutoksia tehtiin hallituskauden alkaessa vuonna 2007 (4). Hiljattain marraskuussa 2008 finanssipoliittista sääntöä muutettiin niin, että rahoitusalalla toteutetuista toimenpiteistä johtuvat mahdolliset menot ja muista kuin veroista saatavat tulot eivät sisälly menokattoon (5). Jos lisäksi alijäämän 2 prosentin signaaliarvo (6) suhteessa BKT:hen saavutetaan näiden julkisten toimenpiteiden seurauksena, korjaavia toimenpiteitä ei toteuteta. Tämän ylimääräisen julkisen talouden säännön tarkoituksena on minimoida finanssikriisin vuoksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset julkisen talouden tavanomaiseen päätöksentekoon. Sääntöjen muutokselle ei ole ilmoitettu viimeistä soveltamispäivämäärää. Hallitus myös ilmoitti, että muista kuin veroista saatavien kaasutulojen talousarviokäsittelyssä sovellettavia menetelmiä uudistettaisiin vuodesta 2012 alkaen. Kaasutuloista voidaan käyttää kiinteä määrä menoihin vuosina 2008–2011.

(11)

Alankomaiden hallitus on toteuttanut useita toimenpiteitä rahoitusalan vakauttamiseksi. Ensinnäkin se korotti talletussuojan 100 000 EUR. Toiseksi käyttöön otettiin 200 miljardin EUR suuruinen luottotakausjärjestelmä (33 prosenttia suhteessa BKT:hen) pankkien keskipitkän aikavälin velkainstrumentteja varten. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa pankkien rahoituksensaantia. Kolmanneksi luotiin 20 miljardin EUR rahasto (3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamiseksi. Hallitus kansallisti myös erään merkittävän pankin ja myönsi luottojärjestelyn eräälle suurelle rahoituslaitokselle.

(12)

Eurooppa-neuvoston joulukuussa vahvistaman Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti Alankomaat hyväksyi toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää yksityisiä investointeja veroleikkausten ja lainatakausten avulla, turvata työllisyys tarjoamalla mahdollisuus alentaa väliaikaisesti työtuntien määrää, parantaa takausten turvin luottojen tarjontaa ja alentaa sosiaaliturvamaksuja. Nämä toimenpiteet ovat oikein ajoitettuja ja kohdennettuja, noudattavat Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa ja ovat osittain väliaikaisia. Niiden ei näin ollen pitäisi vaikuttaa merkittävästi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Verrattuna rahoitusalan pelastuspaketteja koskeviin huomattaviin sitoumuksiin, ja kun huomioon otetaan, että julkisen talouden rahoitusaseman ja velan alkutilanne on suotuisa ja laskusuhdanteen odotetaan olevan jyrkkä, tukipaketti on kooltaan vaatimaton (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Tarkistettuun vakausohjelmaan sisältyy myös joitakin rakenteellisia toimenpiteitä, jotka lisäävät kysyntää mutta ovat myös yhteensopivia pidemmän aikavälin uudistussuunnitelman kanssa. Alentamalla sosiaaliturvamaksuja pyritään lisäämään kysyntää samalla kun parannetaan työvoiman tarjontaa. Lisäksi perustetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin perustuvia liikkuvuuskeskuksia, jotta henkilöstön vähennykset eivät olisi niin huomattavia ja helpotettaisiin siirtymistä työvoimamarkkinoilla. Toimenpiteet ovat yhteydessä komission 28 päivänä tammikuuta 2009 Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian osana ehdottamaan keskipitkän aikavälin uudistusohjelmaan ja maakohtaiseen suositukseen.

(13)

Finanssipolitiikan viritys on vuonna 2009 elvyttävä rakenteellisen rahoitusaseman muutoksella mitattuna ja ottaen huomioon julkisen talouden ennusteisiin kohdistuvat riskit. Tämä on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista, sillä sopimuksessa määrätään, että julkista taloutta olisi sopeutettava enemmän suhdannetilanteen ollessa hyvä ja sitä voidaan sopeuttaa vähemmän suhdannetilanteen ollessa huono. Kun huomioon kuitenkin otetaan julkisen talouden rahoitusaseman ja velan kehittymiseen kohdistuvat huomattavat riskit, vaarana on, että julkisen talouden heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Toisaalta pitkän aikavälin kestävyyden odotetaan jonkin verran hyötyvän suunnitelluista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on jatkossakin kasvattaa työvoimaosuutta. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yleisen verohyvityksen siirrettävyyden lakkauttaminen asteittain sekä ansiotulojen verohyvitysten käyttöönotto, jonka tarkoituksena on tehdä matalan osaamistason työntekijöiden työssäkäynnistä kannattavaa. Kun lopuksi otetaan huomioon edellä mainitut velkaennusteisiin kohdistuvat riskit, velkasuhde ei ehkä pysy viitearvon sisällä ohjelmakaudella.

(14)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista.

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/33

(1)

Neuvosto tutki 10 päivänä maaliskuuta 2009 Yhdistyneen kuningaskunnan tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2008/2009–2013/2014.

(2)

Kotimaankysynnän vauhdittamien usean vahvan kasvuvuoden jälkeen talouden toimeliaisuus hidastui Yhdistyneessä kuningaskunnassa jyrkästi vuoden 2008 aikana. Maailmanlaajuisen finanssikriisin mainingit ja kotimaan asuntomarkkinoiden raju korjausliike voimistivat toistensa taloudellista taantumavaikutusta. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus reagoi talous- ja finanssikriisiin hyväksymällä eräitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan rahoitussektorin vakaus ja lisätään luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille. Marraskuussa 2008 hallitus esitteli lisäksi Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymän Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisen finanssipoliittisen elvytyspaketin, jonka suuruus on 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja 1,5 prosenttia vuonna 2009, sen lisäksi, että annetaan automaattisten vakauttajien toimia täysimääräisesti. Englannin pankki on höllentänyt rahapolitiikkaansa laskemalla korkoja useaan otteeseen (heinäkuun 2007 5,75 prosentista tämänhetkiseen 1,00 prosenttiin) ja kasvattamalla tasettaan. Englannin punnan nimellinen efektiivinen valuuttakurssi laski yli 20 prosenttia vuoden 2008 aikana. Talouden laskusuhdanne, varallisuushintojen lasku ja elvyttävä finanssipolitiikan viritys ovat yhdessä johtaneet siihen, että Yhdistyneen kuningaskunnan julkinen talous on heikentynyt merkittävästi. Jo ennen kriisiä alijäämäisen julkisen talouden perusjäämän nopea heikentyminen on vaikuttanut Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisuuksiin ylläpitää löyhää finanssipolitiikkaa ja varmistaa julkisen talouden kestävyys. Maaliskuun 2008 talousarviossaan Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti julkisen talouden alijäämän ylittävän kaudella 2008/2009 viitearvon (3 prosenttia suhteessa BKT:hen), minkä seurauksena aloitettiin liiallista alijäämää koskeva menettely kesäkuussa 2008.

(3)

Ohjelmassa on kaksi makrotalouden skenaariota: keskiskenaario ja varovaisempi vaihtoehtoinen skenaario, jossa trendin mukaisen kasvun ennustetaan olevan 0,25 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin keskinäkemyksessä. Julkisen talouden ennusteet perustuvat vaihtoehtoiseen skenaarioon, jota on käytetty tarkistetusta ohjelmasta esitettävän arvion viiteskenaariona. Kyseinen skenaario osoittaa, että taantuma alkoi vuoden 2008 toisella puoliskolla ja jatkuu vuoden 2009 ensimmäiselle puoliskolle siten, että kokonaistuotannon ennakoidaan ohjelmassa laskevan 0,25 prosenttia kaudella 2008/2009 ja vielä 0,5 prosenttia kaudella 2009/2010. Sen jälkeen BKT lähtee jälleen kasvuun; kasvu on 2 prosenttia kaudella 2010/2011 ja vuosittain 3 prosenttia kaudesta 2011/2012 eteenpäin. Kun otetaan huomioon makrotalouden näkymien nopea heikkeneminen viime kuukausina, tämä varovaisempikin, marraskuussa 2008 valmistunut skenaario vaikuttaa nyt perustuvan optimistisiin kasvuoletuksiin etenkin vuosina 2009/2010 ja 2012/2011 (2). Ohjelmassa esitetty arvio, jonka mukaan finanssipoliittisen elvytyspaketin positiivinen vaikutus BKT:n kasvuun on noin 0,5 prosenttia vuonna 2009, on komission yksiköiden tekemien arvioiden mukainen. Inflaatioennusteet ovat hieman korkeampia kuin komission yksiköiden tammikuun 2009 väliennusteessa.

(4)

Julkisen talouden kauden 2008/2009 alijäämäksi arvioidaan komission yksiköiden tammikuussa 2009 tekemässä väliennusteessa 5,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja ohjelmassa 5,5 prosenttia, kun edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämän odottamaton kasvu johtuu etupäässä tulojen kasvua koskevien ennusteiden tarkistamisesta alaspäin makrotaloudellisen tilanteen dramaattisen heikkenemisen vuoksi ja automaattisten vakauttajien toiminnasta. Arvioiduista leimaverotuloista noin 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen jää saamatta vuonna 2008/2009 asuntokauppojen määrän romahduksen ja asuinkiinteistöjen hintojen laskun vuoksi, ja yhtiöverotulot, joiden osuus verotulojen kasvusta oli neljännes viitenä vuotena vuoteen 2007/2008 asti, ovat pudonneet jyrkästi rahoitussektorin kannattavuusongelmien vuoksi. Menopuolella tarkistetussa ohjelmassa arvioidaan, että valtion pääomamenot kasvavat aiemman ohjelman arvion 0,2 prosentilla suhteessa BKT:hen talouden tukitoimenpiteiden vaikutuksesta, ja korkomaksujen odotetaan olevan ennustettua suuremmat johtuen voimakkaamman inflaation vaikutuksesta inflaatiosidonnaisten valtionobligaatioiden velanhoitokustannuksiin. Myös Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2007 tarkistetusta ohjelmasta lähtien ilmoittamat harkinnanvaraiset toimenpiteet kasvattavat arvioitua alijäämää vuonna 2008/2009 noin 0,5 prosenttiyksikköä. Toimenpiteitä ovat maaliskuussa 2008 ilmoitettu henkilötuloveron leikkaus, yleisen arvonlisäverokannan alentaminen ja lisämaksut eläkeläisille. Julkisen bruttovelan arvioidaan kasvavan vuonna 2008/2009 lähes 10 prosenttiyksikköä noin 53 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Siitä puolet johtuu hallituksen rahoitussektoria koskevista tukitoimista, jotka eivät suoraan vaikuta alijäämään.

(5)

Viimeisimmän tarkistuksen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa vuonna 2009/2010 2,75 prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun komission yksiköiden väliennusteen mukaan se olisi 9,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden tulojen ennakoidaan laskevan nimellisesti 2 prosenttia ja menojen lisääntyvän lähes 5 prosenttia. Ohjelmassa arvioidaan, että rahoitussektorin ja asuntomarkkinoiden hiljeneminen vähentää muun muassa rahoitussektorin tuotoista kannettavasta henkilötuloverosta saatavia valtion tuloja yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosien 2007/2008 ja 2009/2010 välillä. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa on otettu huomioon myös finanssipoliittiset elvytystoimenpiteet, joiden suuruus on noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2009/2010. Toimenpiteitä ovat yleisen arvonlisäverokannan tilapäinen alentaminen, jonka osuus on puolet marraskuun 2008 elvytyspaketista, sekä investointimenojen aikaistaminen. Vuoden 2009/2010 rakenteellinen alijäämä (eli yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti laskettu suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) heikkenee arviolta 2 prosenttiyksikköä. Laskussa näkyvät lähes yhtä suurina osuuksina elvyttävien finanssipoliittisten toimenpiteiden yhteisvaikutukset ja verojouston vaikutukset rahoitussektorin ja asuntomarkkinoiden hiljennyttyä, sillä kyseiset alat tuottivat ennen laskusuhdannetta suuria verotuloja.

(6)

Tarkistetussa ohjelmassa ei esitetä julkisen talouden rahoitusasemaa koskevaa keskipitkän aikavälin tavoitetta. Ohjelmassa esitetyt julkisen talouden ennusteet viittaavat siihen, että rakenteellinen alijäämä supistuu keskimäärin lähes yhden prosenttiyksikön vuosittain vuosien 2010/2011 ja 2013/2014 välillä. Ohjelman keskipitkän aikavälin ennusteet perustuvat politiikan jatkumiseen entisenlaisena, ja niiden mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu tasaisesti. Ohjelmassa ennakoidaan, että julkisen talouden kokonaisalijäämä kohenee vuosittain keskimäärin noin 1,25 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosien 2010/2011 ja 2013/2014 välillä siten, että se on 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ohjelmakauden lopussa. Tavoitteena olevasta, vuosien 2010/2011 ja 2013/2014 välillä tapahtuvasta nimellisen rahoitusaseman sopeutuksesta noin kolme viidesosaa perustuu menosuhteen laskuun. Menojen nimellisen kasvun vuosivauhdin odotetaan hidastuvan vuosien 2011/2012 ja 2013/2014 välillä 4 prosenttiin, kun se edeltävällä kolmivuotiskaudella oli keskimäärin 5,25 prosenttia. Menojen kasvun jyrkkää hidastumista ei kuitenkaan ole vielä tuettu yksityiskohtaisilla ministeriöittäin jakautuvilla menosuunnitelmilla kulutusta mittaavan vahvistetun kolmivuotistarkistuksen mukaisesti. Hallitus on ilmoittanut verojen ja sosiaaliturvamaksujen noususta sekä julkisten palvelujen tehostamisen kautta saatavien suunniteltujen säästöjen lisäämisestä, jotka pannaan täytäntöön vuodesta 2010/2011 eteenpäin. Julkisen bruttovelan ennakoidaan kasvavan 15,5 prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana, niin että se on 68,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013/2014. Ohjelman tarkoituksena on vähentää velan osuutta suhteessa BKT:hen ohjelmakauden päätyttyä kauteen 2015/2016 mennessä.

(7)

Julkisen talouden toteutumiin kohdistuu heikkenemisriskejä. Komission yksiköiden tammikuussa 2009 esittämä vuosien 2009/2010 ja 2010/2011 talouskasvuennuste on selvästi heikompi kuin ohjelmassa, mistä seuraisi, että vuoden 2010/2011 alijäämä olisi noin 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin ohjelmassa arvioidaan. Lisäksi on todennäköistä, että talouden toimeliaisuus on vuonna 2010 vaisumpaa kuin ohjelmassa on ennustettu, jolloin riskinä on, että tilapäisiksi tarkoitettuja elvytystoimenpiteitä ei lopetetakaan vuonna 2010. Ohjelmassa myönnetään, että rahoitussektorin osallistuminen talouden toimeliaisuuteen on keskipitkällä aikavälillä aikaisemmin ennustettua vähäisempää ja että veroja tuova osuus kokonaiskysynnässä on todennäköisesti pienempi. Tulojen jousto, johon ohjelmassa viitataan vuoden 2010/2011 jälkeen, vaikuttaa kuitenkin suotuisalta, ja veroja tuova osuus kokonaiskysynnässä saattaa jopa olla pienempi kuin ohjelmassa esitetään. Kun otetaan huomioon nämä negatiiviset riskit, velkasuhdekaan tuskin kehittyy yhtä suotuisasti kuin ohjelmassa ennustetaan vuodesta 2009/2010 eteenpäin, mistä seuraa velanhoitoon kohdistuva korkeampi riski. Myös hallituksen rahoitussektoriin kohdistamiin tukitoimiin liittyy riski, että alijäämä ja/tai velka kasvaa suuremmaksi kuin ohjelmassa ennustetaan (3). Valtion velkaa eniten kasvattavien rahoitussektorin tukitoimien (ohjelman mukaan noin 5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen) ei kuitenkaan odoteta olevan pysyviä. Kun talous elpyy ja rahoitussektorin olosuhteet vakiintuvat, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten odotetaan purkavan rahoitussektorin tukitoimista aiheutuneen velan lisäyksen ainakin osittain myymällä rahoituslaitoksissa olevat pääomaosuudet takaisin yksityiselle sektorille ja vaatimalla lainojen takaisinmaksua.

(8)

Yhdistyneen kuningaskunnan lähtöasetelmana on suhteellisen alhainen julkinen velka, ja väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuva pitkän aikavälin vaikutus on Yhdistyneessä kuningaskunnassa lähellä EU:n keskiarvoa. Ohjelmassa arvioitu julkisen talouden vuoden 2008 rahoitusasema, joka on huomattavasti edellisen ohjelman alkuasetelmaa huonompi, aiheuttaa kuitenkin aiempaa suuremman riskin julkisen talouden kestävyydelle, vaikkei väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia edes otettaisi huomioon. Rahoituskriisi voi myös vaikuttaa kielteisesti julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, mikäli valtion tuen kustannuksia ei saada kaikilta osin takaisin. Jos lähtökohdaksi otetaan komission yksiköiden väliennusteessa esitetty vuoden 2009 julkisen talouden rahoitusasema, kestävyyskuilu syvenee huomattavasti. Bruttovelkasuhteen ennakoidaan ylittävän perustamissopimuksen viitearvon ennen ohjelmakauden loppua. Perusalijäämän pienentäminen auttaisi lieventämään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvia riskejä, jotka on yhteisesti sovittujen menetelmien pohjalta arvioitu suuriksi ja vallitsevasta suuresta rakenteellisesta alijäämästä johtuviksi.

(9)

Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen talouden viimeaikainen tuntuva heikennys on asettanut maan julkisen talouden kehyksen kovan paineen alle. Vuoden 2008 talousarvion valmisteluraportissa (Pre-Budget Report) kumottiin voimassa olevat kaksi julkisen talouden sääntöä toistaiseksi ja korvattiin ne väliaikaisella toimintasäännöllä. Uutta sääntöä on määrä soveltaa, kun talous lähtee takaisin nousuun, ja sen tavoitteena on parantaa kunakin vuonna toteutettavana olevaa suhdannetasoitettua talousarviota niin, että se saavuttaa tasapainon ja velka suhteessa BKT:hen supistuu. Sen tarkoituksena on mahdollistaa valtion kasvanut lainanotto talouden tukemiseksi lyhyellä aikavälillä, mutta se myös asettaa määrältään täsmentämättömiä rajoituksia julkisen talouden vakauttamisen vähimmäistasolle sitten, kun Yhdistyneen kuningaskunnan talous lähtee nousuun tämänhetkisestä taantumasta. Uusi kehys on määrä laatia ennen vuotta 2015/2016, mutta täsmällisestä ajankohdasta ei ole varmuutta. Tehokas ja uskottava tarkistettu julkisen talouden kehys on tärkeä Yhdistyneelle kuningaskunnalle, jotta se pystyy vastaamaan julkisen talouden vakauttamistarpeeseen keskipitkällä aikavälillä. Uusi tehokkuusohjelma, joka otettiin käyttöön vuoden 2007 julkisten menojen laajassa uudelleenarvioinnissa ja jota laajennettiin vuoden 2008 talousarvioraportissa ja talousarvion valmisteluraportissa, kertoo Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten aikeesta keskittyä edelleen parantamaan rahalle saatavaa vastinetta julkisella sektorilla. Ohjelmassa muun muassa asetetaan kunnianhimoisia tehostamistavoitteita ja otetaan käyttöön uusi seuranta- ja raportointikehys. Ohjelman tarkistuksessa määritellään joitakin konkreettisia tukitoimenpiteitä, mutta on epäselvää, missä määrin ne vaikuttavat eri ministeriöihin ja toiminnanaloihin.

(10)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat reagoineet finanssikriisiin hyväksymällä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vakauttaa rahoitusalaa ja tukea luotonantoa. Luottotakausjärjestelmästä myönnetään takauksia lyhytaikaisille sijoitustodistuksille, joita pankit laskevat liikkeeseen uudelleenrahoittaakseen erääntyviä rahan tukkumarkkinoiden velkojaan. Lisäksi Englannin pankin erityiseen likviditeettijärjestelmään osallistuneet pankit saivat tammikuuhun 2009 asti vaihtaa epälikvidejä varoja valtion velkasitoumuksiksi. Järjestelmän korvasi Englannin pankin discount window -lainajärjestely, josta pankit saavat edelleen pitkäaikaista likviditeettiä, mutta jossa on käytössä laajempi vakuusvalikoima. Kahden kansallisen rahoituslaitoksen kansallistamisen (Northern Rock helmikuussa 2008 ja Bradford & Bingley syyskuussa 2008) lisäksi hallitus sijoitti valtion pääomaa eräisiin muihin pankkeihin yhteensä 37 miljardia puntaa (2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Englannin pankki on saanut valtionvarainministeriöltä myös valtuudet ostaa yksityisen sektorin arvopapereita helmikuusta 2009 lähtien enimmillään 50 miljardilla punnalla (3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Lisäksi hallitus ilmoitti tammikuussa 2009 pankeille tarjottavasta vakuutusjärjestelmästä, joka kattaisi talouden taantuman armoille pahiten joutuneista omaisuuseristä aiheutuvat tappiot. Rahoituspalveluviranomainen (FSA) antoi puolestaan pääomavaatimusten sääntelyä käsittelevän julkilausuman, jossa täsmennetään, että pankit saavat käyttää pääomapuskureitaan talouden laskusuhdanteen aikana, jotta luotonantoa voitaisiin jatkaa.

(11)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti marraskuussa 2008 finanssipoliittisista elvytystoimenpiteistä, joiden suuruus on arviolta 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja joiden odotetaan hillitsevän BKT:n supistumista vuonna 2009 noin 0,5 prosenttiyksiköllä. Toimenpiteet vastaavat Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2008 hyväksymää Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa. Paketti on tilapäinen ja oikein ajoitettu, sillä toimenpiteet on kohdennettu kotimaankysynnän tukemiseen vuonna 2009. Julkisen talouden alijäämän ennustettu kasvu yhdistettynä julkisen talouden rajalliseen alkuvaiheen liikkumavaraan ja uskottavan keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen puuttumiseen merkitsevät sitä, että elvytystoimenpiteitä on olennaista korvata johdonmukaisella vakauttamisella keskipitkällä aikavälillä. Useimmilla elvytystoimenpiteillä pyritään tukemaan kotitalouksien ostovoimaa, ja ne on kohdistettu yleensä yksilöihin, joilla on suhteellisen hyvät kulutusmahdollisuudet. Muilla toimenpiteillä, joista osa on luonteeltaan rakenteellisia, on tarkoitus tukea yritys- ja sijoitustoimintaa sekä lisätä julkisten työvoimapalvelujen kapasiteettia ja työttömien koulutusmahdollisuuksia. Myös asuntomarkkinoiden sopeutusprosessin tukemiseksi aiotaan toteuttaa lisätoimenpiteitä syyskuussa 2008 annetun asunnonomistajien tukipaketin pohjalta. Nämä toimenpiteet vastaavat asetettua tavoitetta, joka on tuotannon vakauttaminen lyhyellä aikavälillä, ja ne ovat yhteydessä Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevaan Lissabonin rakenneuudistusohjelmaan.

(12)

Viime vuosien pääosin hyvinä taloudellisina aikoina sovelletun kasvuhakuisen finanssipolitiikan virityksen ja vuoden 2009 elvytyspaketin jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta aikoo jatkaa julkisen talouden vakauttamista siten, että rakenteellinen rahoitusasema kohenee noin yhden prosenttiyksikön vuosittain keskipitkällä aikavälillä. Tämän vakauttamisstrategian mukaisesti elvytystoimenpiteet on suunniteltu väliaikaisiksi. Riskinä kuitenkin on, että tilapäisiksi tarkoitettuja elvytystoimenpiteitä ei lopetetakaan vuonna 2010, jos talous ei elvykään Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten odottamalla tavalla vuonna 2010, mikä komission yksiköiden väliennusteen mukaan on mahdollista. Velkasuhteen odotetaan kasvavan huomattavasti ohjelmakauden aikana ja ylittävän viitearvon (60 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuodesta 2009/2010 lähtien.

(13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu monia pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (4).

i)

toteuttamaan finanssipoliittiset suunnitelmat, mukaan lukien elvytystoimenpiteet, Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti ja vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa julkista taloutta enää heikentämättä;

ii)

vakauttamaan julkista taloutta merkittävästi kaudella 2010/2011 ja sen jälkeen ja tarkentamaan edelleen sopeuttamista tukevia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että alijäämä saadaan nopeasti laskemaan viitearvon alapuolelle

iii)

esittämään, miten finanssipoliittista kehystä sovelletaan tulevaisuudessa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantaminen mahdollistaen.

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/39

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32009M5456. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/39

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32009M5474. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta (http://eur-lex.europa.eu).

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/40

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/41

21.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/42

1.

Komissio vastaanotti 16. maaliskuuta 2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla itävaltalaiseen RBSK-yhtymään (RBSK) kuuluva yritys Raiffeisen Bausparkasse G.m.b.H, saksalaisen Deutsche Zentral-Genossenschaftsbank -pankkiyhtymän (DZ) määräysvallassa oleva yritys Bausparkasse Schwäbisch Hall A.G. ja itävaltalaisen Raiffeisen Zentralbank österreich Aktiengesellschaft -yhtymän (RZB) määräysvallassa oleva romanialainen yritys Raiffeisen Bank S.A. (RBRO) hankkivat asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan romanialaisessa yrityksessä Raiffeisen Banca pentru Locuințe S.A. (RBL) ostamalla äskettäin perustetun yhteisyrityksen osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.5493 — RBSK/DZ Bank/RZB/RBL JV seuraavaan osoitteeseen: