6.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 53/1

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/C 53/01)

Päätöksen tekopäivä	13.1.2009
Tuen numero	N 325/07
Jäsenvaltio	Slovenia
Alue	—
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)	Uvedba sistema davka na tonažo v korist pomorskemu prometu
Oikeusperusta	Zakon od davku na tonažo z dne 22. junija 2007
Toimenpidetyyppi	Verotoimenpide
Tarkoitus	Meriliikenteen edistäminen ja lippuvaltion vaihdon tukeminen Euroopassa
Tuen muoto	Yhtiöveron korvaaminen kertasuoritusperiaatteella
Talousarvio	—
Tuen intensiteetti	—
Kesto	10 vuotta
Toimiala	Meriliikenne
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	—
Muita tietoja	—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

12.11.2008

Tuen numero

N 388/08

Jäsenvaltio

Italia

Alue

Veneto

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Alpi Eagles SpA — Aiuti per il salvataggio

Oikeusperusta

Nuova disciplina dell'amministrazione straordinaria delle grandi imprese in stato di insolvenza, a norma dell'articolo 1 della legge del 30 luglio 1998, n. 274

Toimenpidetyyppi

Yksittäinen tuki

Tarkoitus

Ei sovelleta

Tuen muoto

Lainan takaus

Talousarvio

17 miljoonaa EUR

Tuen intensiteetti

100 %

Kesto

6 kuukautta

Toimiala

Lentoliikenne

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Ministero dell'Economia e delle Finanze

Via Molise, 2

I-00187 Roma

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

13.1.2009

Tuen numero

N 415/08

Jäsenvaltio

Itävalta

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Innovationsförderprogramm Kombinierter Güterverkehr

Oikeusperusta

Allgemeine Richtlinien für die Gewährung von Förderungen aus Bundesmitteln, 51. Verordnung des Bundesministers für Finanzen, Jahrgang 2004 and Innovationsförderprogramm Kombinierter Güterverkehr

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Tavoitteena on kehittää yhdistettyjä kuljetuksia, jotta rahtikuljetuksia saataisiin siirtymään tieliikenteestä muihin liikennemuotoihin

Tuen muoto

Avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin

Talousarvio

Enint. 24 miljoonaa EUR (4 miljoonaa EUR vuodessa)

Tuen intensiteetti

Enintään 30 % innovatiivisten teknologioiden ja laitteiden tukikelpoisista kustannuksista ja enintään 50 % toteutettavuustutkimusten tukikelpoisista kustannuksista

Kesto

1.1.2009-31.12.2014

Toimiala

Liikenneala

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Bundesministerium für Verkehr, Innovation und Technologie, Sektion Innovation und Telekommunikation

Abteilung III/14

Renngasse 5

A-1010 Wien

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

28.1.2009

Tuen numero

469/08

Jäsenvaltio

Tšekin tasavalta

Alue

—

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Interoperabilita v železniční dopravě

Oikeusperusta

Zákon č. 266/1994 Sb., o dráhách, ve znění pozdějších předpisů; zákon č. 218/2000 Sb., o rozpočtových pravidlech a o změně některých souvisejících zákonů (rozpočtová pravidla), ve znění pozdějších předpisů; zákon č. 215/2004 Sb., o úpravě některých vztahů v oblasti veřejné podpory a o změně zákona o podpoře výzkumu a vývoje; nařízení vlády č. 133/2005 Sb., o technických požadavcích na provozní a technickou propojenost evropského železničního systému, ve znění pozdějších předpisů; vyhláška č. 352/2004 Sb., o provozní a technické propojenosti evropského železničního systému, ve znění pozdějších předpisů; vyhláška č. 560/2006 Sb., o účasti státního rozpočtu na financování programů reprodukce majetku; sdělení Ministerstva dopravy č. 111/2004 Sb., o výčtu železničních drah zařazených do evropského železničního systému

Toimenpidetyyppi

—

Tarkoitus

Varmistaa vaiheittain Tšekin ja sen naapurialueiden rautatiejärjestelmien sekä yksittäisten rautatieliikenteen toimijoiden tekninen ja operatiivinen yhteenliittäminen (yhteentoimivuus)

Tuen muoto

Suora avustus

Talousarvio

1 miljardia CZK (40 miljoonaa EUR)

Tuen intensiteetti

50 %

Kesto

2009-2013

Toimiala

Rautatieliikenne

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Ministerstvo dopravy ČR Nábreží Ludvíka Svobody 12

CZ-110 15 Praha 1

Muita tietoja

—

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

6.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 53/4

Selittävä huomautus ”emoliikenteenharjoittajan” määritelmään, joka esitetään tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä koskevista käytännesäännöistä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2299/89 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 80/2009

(2009/C 53/02)

Johdanto

Tammikuun 14 päivänä 2009 annettu asetus (EY) N:o 80/2009 korvaa tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käyttöä koskevista käyttäytymissäännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 2299/89. Yksi muutos asetukseen (ETY) N:o 2299/89 verrattuna on tietokonepohjaisen paikanvarausjärjestelmän ”emoliikenteenharjoittajan” määritelmä. Tällä huomautuksella pyritään selittämään markkinatoimijoille uuden määritelmän tarkoitusta ja antamaan käsitys siitä, kuinka komission yksiköt määrittävät lentoliikenteen harjoittajan tai rautatieliikenteen harjoittajan aseman suhteessa tähän määritelmään.

2.	Tämä selittävä huomautus ei rajoita perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamista.

3.	Se ei myöskään rajoita sitä, kuinka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin mahdollisesti määrittelee emoliikenteenharjoittajan käsitteen.

1. ”EMOLIIKENTEENHARJOITTAJAN” MÄÄRITELMÄ

Emoliikenteenharjoittaja määritellään asetuksen (EY) N:o 80/2009 2 artiklassa, ja käsitettä selkeytetään myös ”määräysvallan” ja ”sijoitusosuuden” määritelmillä:

—

’Emoliikenteenharjoittajalla’ (tarkoitetaan) lentoliikenteen harjoittajaa tai rautatieliikenteen harjoittajaa, joka suoraan tai välillisesti joko yksin tai yhdessä muiden kanssa käyttää järjestelmätoimittajan yrityksessä määräysvaltaa tai jolla on siinä sijoitusosuus, jonka perusteella liikenteenharjoittajalla on oikeuksia tai edustus järjestelmätoimittajan johtokunnassa, hallintoneuvostossa tai muussa hallintoelimessä, sekä sellaista lentoliikenteen harjoittajaa tai rautatieliikenteen harjoittajaa, jossa se käyttää määräysvaltaa.

—

’Määräysvallalla’ (tarkoitetaan) suhdetta, joka perustuu oikeuksiin, sopimuksiin tai muihin keinoihin, joilla erikseen tai yhdistelmänä ja ottaen huomioon tosiasialliset ja lainsäädännölliset näkökohdat annetaan mahdollisuus käyttää ratkaisuvaltaa yrityksessä, erityisesti:

—	antamalla omistusoikeus tai käyttöoikeus yrityksen kaikkiin tai joihinkin varoihin,

—	oikeuksin tai sopimuksin, joiden nojalla saadaan ratkaisuvalta yrityksen toimielinten kokoonpanoon, äänestyksiin tai päätöksiin.

—

’Sijoitusosuudella sekä oikeuksilla tai edustuksella järjestelmätoimittajan johtokunnassa, hallintoneuvostossa tai muussa hallintoelimessä’ (tarkoitetaan) sijoitusta, johon liittyy oikeudet tai edustus järjestelmätoimittajan johtokunnassa, hallintoneuvostossa tai muussa hallintoelimessä ja jolla annetaan mahdollisuus käyttää yksin tai yhdessä muiden kanssa ratkaisuvaltaa järjestelmätoimittajan liiketoimien hoitamisessa.

Määritelmissä viitataan erilaisiin keinoihin, jotka antavat mahdollisuuden käyttää ratkaisuvaltaa (po. ratkaisevaa vaikutusvaltaa) järjestelmätoimittajan liiketoimien hoitamisessa, ja korostetaan erityisesti sijoitusosuuden merkitystä. ”Määräysvallan” määritelmä kattaa tilanteet, joissa omistusoikeus antaa mahdollisuuden käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa järjestelmätoimittajassa. Käytännesäännöissä annetussa ”emoliikenteenharjoittajan” määritelmässä tähän kuitenkin lisätään nimenomainen viittaus sijoitusosuuteen järjestelmätoimittajassa, siihen liittyviin oikeuksiin tai edustukseen hallintoelimessä sekä ratkaisevaan vaikutusvaltaan, jonka sijoitusosuus voi antaa lentoliikenteen harjoittajalle tai rautatieliikenteen harjoittajalle järjestelmätoimittajan liiketoimien hoitamisessa.

2. EMOLIIKENTEENHARJOITTAJAN ASEMAN ARVIOINTI

”Määräysvallan” ja ”ratkaisevan vaikutusvallan” käsitteet ovat keskeisiä emoliikenteenharjoittajan määritelmässä. Asetuksen (EY) N:o 80/2009 2 artiklassa annettu ”määräysvallan” määritelmä on sama kuin yrityskeskittymien valvonnasta 20. tammikuuta 2004 annetun asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) (”EY:n sulautuma-asetus”) 3 artiklan 2 kohdassa annettu määritelmä. Tästä seuraa, että ”määräysvallan” ja ”ratkaisevan vaikutusvallan” käsitteet on tulkittava samalla tavalla kuin Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 95, 16. huhtikuuta 2008 julkaistussa toimivaltakysymyksiä koskevassa komission konsolidoidussa tiedonannossa ja erityisesti sen II.2 ja II.3 kohdassa. Seuraavassa tuodaan esiin tärkeimmät näkökohdat, joilla on merkitystä asetuksen (EY) N:o 80/2009 soveltamisessa.

2.1 Ratkaisevan vaikutusvallan hankintakeinot

Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa yrityksessä. Ei ole välttämätöntä, että ratkaisevaa vaikutusvaltaa todella käytetään tai että sitä aiotaan käyttää. Mahdollisuus käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa voidaan hankkia eri keinoin:

Sijoitusosuus: Tavanomaisin määräysvallan tai ratkaisevan vaikutusvallan hankintakeino on osakkeiden hankinta, johon saattaa liittyä osakassopimus yhteisen määräysvallan ollessa kyseessä, tai omaisuuden hankinta. Sijoitusosuus voidaan hankkia joko suorana sijoituksena tai epäsuorasti omistusosuutena yrityksessä, jolla on suoria sijoituksia järjestelmätoimittajaan. Sijoitusosuuteen liittyvät oikeudet tai edustus johtokunnassa, hallintoneuvostossa tai muussa hallintoelimessä saattavat antaa sijoittajalle mahdollisuuden käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa eli antaa osakkeenomistajalle mahdollisuuden joko tehdä tai estää päätöksiä, jotka koskevat järjestelmätoimittajan liiketoimien hoitamista.

Sopimukset: Ratkaiseva vaikutusvalta voidaan hankkia myös sopimuksen perusteella. Jotta ratkaiseva vaikutusvalta siirtyisi, sopimusten on johdettava — pitkällä aikavälillä — samantapaiseen järjestelmätoimittajan johdon ja varojen määräysvaltaan kuin osakkeiden tai omaisuuden hankinta. Sen lisäksi, että sopimuksilla siirretään johtoon ja varoihin liittyvä määräysvalta, niiden on oltava voimassa erittäin kauan.

Muut keinot: Puhtaasti taloudellisilla suhteilla voi olla ratkaiseva rooli määräysvallan hankkimisessa. Esimerkiksi erittäin tärkeät pitkäaikaiset jakelusopimukset taikka jakelijoiden tai asiakkaiden myöntämät pitkäaikaiset luotot voivat tietyin edellytyksin antaa ratkaisevan vaikutusvallan järjestelmätoimittajassa.

2.2 Tapaus, jossa emoliikenteenharjoittajia on yksi

Yksi lentoliikenteen harjoittaja tai rautatieliikenteen harjoittaja voi käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa järjestelmätoimittajassa. Voidaan erottaa kaksi yleistä tilannetta, joissa yrityksellä on yksinomainen määräysvalta. Ensinnäkin yksinomaista määräysvaltaa käyttävällä yrityksellä on valta tehdä toisen yrityksen strategiset kaupalliset päätökset. Tällainen valta saadaan yleensä hankkimalla äänioikeuksien enemmistö. Tässä yhteydessä ratkaiseva vaikutusvalta tarkoittaa valtaa päättää yritykselle strategisesti tärkeistä toimista. Toiseksi yksinomaisesta määräysvallasta on kyse myös silloin, kun ainoastaan yhdellä osakkaalla on mahdollisuus veto-oikeuttaan käyttämällä estää yrityksen strategiset päätökset, mutta tällä osakkaalla ei ole valtaa yksinään tehdä tällaisia päätöksiä (ns. negatiivinen yksinomainen määräysvalta). Tällaisessa tilanteessa ratkaiseva vaikutusvalta tarkoittaa valtaa estää strategisten päätösten tekeminen.

9.	Yksinomainen määräysvalta voidaan hankkia oikeudellisesti ja/tai tosiasiallisesti.

10.

Yksinomainen määräysvalta saadaan tavallisesti oikeudellisesti siten, että yritys hankkii jonkin toisen yrityksen äänioikeuksien enemmistön. Myös vähemmistöosakkuudessa voi olla kyse oikeudellisesti yksinomaisesta määräysvallasta tilanteissa, joissa osakkuuteen liittyy erityisiä oikeuksia (esim. valtuus nimittää yli puolet hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenistä).

11.

Vähemmistöosakkaalla voi olla myös tosiasiallinen yksinomainen määräysvalta. Tällaisesta tapauksesta on kysymys esimerkiksi silloin, kun vähemmistöosakkaan osakkuuden, aiempien yhtiökokousten äänestyskäyttäytymisen ja muiden osakkaiden aseman perusteella vähemmistöosakkaalla on todennäköisesti vakaa ääntenenemmistö yhtiökokouksessa. Tämä riippuu muun muassa siitä, ovatko muut osuudet hajautuneet laajalle, onko osakkailla rakenteellisia tai taloudellisia siteitä toisiinsa ja onko muilla osakkailla strategisia intressejä yrityksessä. Näitä kriteerejä on arvioitava tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon osakkaiden osallistumisen ennustettavissa olevat muutokset, joita järjestelmätoimittajan määräysvalta- ja omistusrakenteen muuttuminen voi tulevaisuudessa aiheuttaa.

2.3 Tapaus, jossa emoliikenteenharjoittajia on useita

12.	Useilla lentoliikenteen harjoittajilla ja/tai rautatieliikenteen harjoittajilla voi olla yhteisesti ratkaiseva vaikutusvalta järjestelmätoimittajassa.

13.

Tällaisen yhteisen määräysvallan selkein muoto on tapaus, jossa kaksi emoyhtiötä jakavat äänioikeuden järjestelmätoimittajassa yhtä suurin osuuksin. Vaikka emoyhtiöillä ei olisikaan yhtäläistä äänioikeutta tai edustusoikeutta hallintoelimissä tai vaikka emoyhtiöitä olisi useampi kuin kaksi, kysymys voi olla yhteisestä määräysvallasta. Tällaisesta tapauksesta on kysymys, jos vähemmistöosakkailla on ylimääräisiä oikeuksia, jotka antavat niille mahdollisuuden vastustaa yhteisyritykselle strategisesti ratkaisevia päätöksiä. Tällaiset veto-oikeudet voi olla kirjattu yhteisyrityksen yhtiöjärjestykseen tai ne voi olla vahvistettu emoyhtiöiden välisellä sopimuksella (esim. osakassopimus).

14.

Näiden veto-oikeuksien on liityttävä yritykselle strategisesti tärkeitä asioita koskeviin päätöksiin. Niiden on oltava laajempia kuin vähemmistöosakkaille yleensä annetut veto-oikeudet, joilla suojataan yhteisyrityksen vähemmistöosakkaiden taloudellisia etuja. Vähemmistöosakkaiden oikeuksien tavanomainen suojelu liittyy yhteisyrityksen keskeisiä piirteitä koskeviin päätöksiin, kuten yhtiöjärjestyksen muuttamista, pääoman korottamista tai alentamista tai selvitystilaa koskeviin päätöksiin.

15.

Sen sijaan veto-oikeudet, jotka johtavat määräysvaltaan, koskevat yleensä päätöksiä kysymyksistä, jotka liittyvät talousarvioon, liiketoimintasuunnitelmaan (mikäli siinä annetaan yksityiskohtaisempia tietoja kuin pelkkiä yleisiä selvityksiä yrityksen tavoitteista), suuriin investointeihin (mikäli investointien taso ei ole niin korkea, että veto-oikeus muistuttaa enemmänkin tavallista vähemmistöosakkaan etujen suojelua) tai ylemmän johdon nimittämiseen.

16.

Vaikka erityisiä veto-oikeuksia ei olisi, kaksi tai useampaa yritystä, joilla on vähemmistöosuus järjestelmätoimittajasta, voi saada yhteisen määräysvallan. Näin voi olla, jos vähemmistöosakkailla on yhteensä ääntenenemmistö ja ne toimivat yhdessä äänioikeuksia käyttäessään. Tämä voi perustua oikeudellisesti velvoittavaan sopimukseen tai se voidaan — poikkeuksellisesti — osoittaa tosiseikkojen perusteella, jos vähemmistöosakkailla on merkittävä yhteinen intressi.

17.

Vähemmistöomistuksen osalta on syytä korostaa, että käytännesääntöjen tarkoituksena on erottaa selvästi toisistaan pelkkä taloudellinen sijoitusosuus järjestelmätoimittajan pääomasta ja lentoliikenteen harjoittajan aktiivisempi osallistuminen järjestelmätoimittajan liiketoimintaan. Lentoliikenteen harjoittajan tai rautatieliikenteen harjoittajan merkittävä osallistuminen järjestelmätoimittajan päätöksentekoprosessiin voi houkutella sitä vaikuttamaan järjestelmätoimittajan liiketoimintapäätöksiin tavalla, joka vääristää lento- tai rautatiesektorin kilpailua. Tuotteiden jakelun suhteen se saattaa luoda ”emoliikenteenharjoittajalle” merkittävän houkuttimen syrjiä muita tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä oman järjestelmänsä eduksi.

18.

Tämä erottelu on tärkeä, kun järjestelmätoimittajan vähemmistöosakkaina on lentoliikenteen harjoittajia tai rautatieliikenteen harjoittajia. Jos tällainen sijoitusosuus antaa lentoliikenteen harjoittajalle tai rautatieliikenteen harjoittajalle oikeuksia, jotka ovat laajempia kuin vähemmistöosakkaille yleensä annetaan niiden taloudellisten etujen suojaamiseksi, tai jos lentoliikenteen harjoittaja tai rautatieliikenteen harjoittaja pystyy yksin tai yhdessä muiden osakkaiden kanssa vaikuttamaan järjestelmätoimittajan liiketoimintapäätöksiin, jotka koskevat muita osallistuvia liikenteenharjoittajia, sen olisi katsottava olevan emoliikenteenharjoittaja.

3. MENETTELYTAPAKYSYMYKSET

19.

Komissio voi tutkia käytännesääntöjen epäiltyjä rikkomisia joko kantelun perusteella tai omasta aloitteestaan. Tutkinta suoritetaan hyvän hallintokäytännön periaatteen mukaisesti. Kun epäillyt rikkomiset liittyvät järjestelmätoimittajan emoliikenteenharjoittajien velvollisuuksiin, komission tutkinnassa arvioidaan ensin sitä, onko asianomaista lentoliikenteen harjoittajaa tai rautatieliikenteen harjoittajaa pidettävä järjestelmätoimittajan emoliikenteenharjoittajana.

20.

Käytännesääntöjen 14 artiklassa komissiolle annetaan kaikki tarvittavat tutkintavaltuudet, joiden nojalla se voi pyytää tässä arvioinnissa tarvittavat tiedot. Komissio voi pyytää yrityksiä tai yritysten yhteenliittymiä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot, mukaan luettuna erityisten tarkastusten järjestäminen muun muassa 10 artiklan soveltamisalaan kuuluvista seikoista. Mainitussa artiklassa asetetaan emoliikenteenharjoittajien velvollisuudet.

21.

Lisäksi 12 artiklan mukaan jokaisen järjestelmätoimittajan on toimitettava neljän vuoden välein riippumattoman tahon tarkastama selvitys omistusrakenteestaan ja hallintomallistaan. Komissio voi myös pyytää tällaista selvitystä milloin tahansa. Komissio voi siis 12 ja 14 artiklan nojalla kerätä kaikki tarvittavat tiedot, joiden pohjalta se voi arvioida lentoliikenteen harjoittajan tai rautatieliikenteen harjoittajan asemaa suhteessa emoliikenteenharjoittajan määritelmään.

22.

Yleensä arvioinnin pohjana on niiden asiakirjojen analysointi, joissa annetaan yksityiskohtaiset tiedot järjestelmätoimittajan omistus- ja määräysvaltarakenteesta. Näitä ovat muun muassa yhtiöjärjestys ja osakassopimukset. Komissio voi arvioida myös muita asiaan liittyviä asiakirjoja, kuten johtokunnan, hallintoneuvoston tai muiden hallintoelinten kokouspöytäkirjoja.

23.

Jos lentoliikenteen harjoittajan tai rautatieliikenteen harjoittajan todella katsotaan olevan emoliikenteenharjoittaja, komissio tutkii tämän emoliikenteenharjoittajan epäillyt käytännesääntöjen rikkomiset. Käytännesääntöjen 16 artiklassa vahvistetaan menettelyt ja taataan liikesalaisuuksien suoja, mikä parantaa komission mahdollisuuksia kerätä tarvittavat tiedot.

24.	Jos käytännesääntöjä on rikottu, komissio voi tehdä tarvittavan päätöksen sääntöjenvastaisuuden lopettamiseksi. Se voi myös määrätä sakkoja käytännesääntöjen rikkomisesta vastuussa olevalle yritykselle.

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1

6.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 53/8

Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

(2009/C 53/04)

Tuen numero: XA 221/08

Jäsenvaltio: Alankomaat

Alue: Provincie Limburg

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi: Wijnen Paprika's BV (Advieskosten Geothermisch onderzoek)

Oikeusperusta: Artikel 4:21 lid 3 onder c Algemene wet bestuursrecht

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 33 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanoajankohta: Sen jälkeen, kun vapautushakemuksen rekisteröintinumero on julkaistu Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston Internet-sivustossa

Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto: 1. maaliskuuta 2009 asti

Tuen tarkoitus: Tuki myönnetään asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan mukaisesti

Alat, joita tuki koskee: Maatalouden alkutuotanto (paprika)

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Provincie Limburg

Limburglaan 10

6229 GA Maastricht

Nederland

Internet-osoite: http://www.limburg.nl/nl/html/algemeen/beleid/Europa/KennisgevingenStaatssteun/KennisgevingenStaatssteun.asp#aU4J64XT47201JA40Q11W

Muita tietoja: Tuki myönnetään tutkimukseen, joka koskee mahdollisuutta lämmittää Wijnen Paprika's BV -nimisen yrityksen kasvihuoneet geotermisen energian avulla. Tukikelpoiset kustannukset liittyvät teknisiin neuvontapalveluihin.

Kyseessä ei ole viljelijälle suoraan maksettava tuki; tuki myönnetään tuettujen neuvontapalvelujen muodossa, eikä se liity pysyviin tai säännöllisiin palveluihin tai yrityksen tavanomaisiin toimintakustannuksiin. Tuki myönnetään Limburgin läänin maataloustukea koskevan asetuksen (Subsidieverordening Inrichting Landelijk Gebied van de provincie Limburg) nojalla, ja se on siten avoin kaikille yrityksille, jotka täyttävät asetuksessa mainitut edellytykset

Tuen numero: XA 374/08

Jäsenvaltio: Ranska

Alue: Bourgogne

Tukijärjestelmän nimike: Aides au traitement des animaux malades de la FCO dans élevages bovins, ovins et caprins

Oikeusperusta:

—	Code général des collectivités territoriales, articles L 1511-2-3-5,

—	arrêtés du ministre de l'agriculture et de la pêche des 19, 24 septembre et 9 octobre 2008 modifiant l'arrêté du 1er avril 2008 définissant les zones réglementées relatives à la fièvre catarrhale ovine,

—	neuvoston päätös 90/424/ETY, tehty 26 päivänä kesäkuuta 1990, tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista,

—	délibération du Conseil régional de Bourgogne

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset: 90 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: Bourgognen alueen myöntämän tuen määrä sinikielitaudin tartuttamaa ja hoidettua eläintä kohden on 45 EUR nautojen osalta ja 7,5 EUR lampaiden/vuohien osalta.

Julkisen tuen enimmäisintensiteetti on 100 prosenttia. Vakuutusjärjestelmien yhteydessä saadut määrät otetaan huomioon tuen enimmäisintensiteetin noudattamisen varmistamisessa.

Tuki maksetaan departementin terveydenhoitoryhmittymille, jotka esittävät luettelon seuraavat edellytykset täyttävistä maatiloista:

taudinpurkauksista ilmoitettiin vuonna 2007 tai vuonna 2008,

tuottajat osallistuvat kaikille tuottajille avoimeen CSSA-rahastoon (kansallinen eläinten terveyden yhteisvastuurahasto)

Täytäntöönpanoajankohta: Poikkeushakemuksen rekisteröintinumeron julkaisemisesta Euroopan unionin virallinen lehti:ssä ja kun Bourgognen alueneuvoston päätöksestä on äänestetty

Tukijärjestelmän kesto: 2008–2009

Tuen tarkoitus: Kyseisillä poikkeuksellisilla tuilla pyritään osittain kattamaan departementin terveydenhoitoryhmittymien perustaman, kaikille tuottajille avoimen kansallisen eläinten terveyden yhteisvastuurahaston (CSSA) toimintaan liittyvät kustannukset.

Tuella voidaan osittain korvata naudan-, lampaan- ja vuohenkasvattajille sinikielitautitartunnan saaneiden eläinten hoitamisesta aiheutuvat kustannukset asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artiklan mukaisesti

Alat, joita tuki koskee: Naudan-, lampaan- ja vuohenkasvatus

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Conseil régional de Bourgogne

Direction de l'agriculture et du développement rural

17, boulevard de la Trémouille

BP 1602

F-21035 Dijon cedex

Internet-osoite: http://www.cr-bourgogne.fr/doc/gda/2008-10/Rapport_modif_FCO_ind_ovins_SP_20_10_08.doc

Tuen numero: XA 375/08

Jäsenvaltio: Ranska

Alue: Bourgogne

Tukijärjestelmän nimike: Aides aux pertes entraînées de la FCO dans élevages ovins et caprins

Oikeusperusta:

—	Code général des collectivités territoriales, articles L 1511-2-3-5,

—	arrêtés du ministre de l'agriculture et de la pêche des 19, 24 septembre et 9 octobre 2008 modifiant l'arrêté du 1er avril 2008 définissant les zones réglementées relatives à la fièvre catarrhale ovine,

—	Neuvoston päätös 90/424/ETY, tehty 26 päivänä kesäkuuta 1990, tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista,

—	délibération du Conseil régional de Bourgogne

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset: 450 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: Bourgognen alueen myöntämän tuen määrä on 50 EUR eläintä kohden seuraaviin ryhmiin kuuluvien eläinten osalta:

pieniin märehtijöihin kuuluvat urospuoliset tai naaraspuoliset yli 6 kuukauden ikäiset kuolleet siitoseläimet,

yli 6 kuukauden ikäiset siitoskykynsä menettäneet urospuoliset siitoseläimet tai pukit.

Julkisen tuen enimmäisintensiteetti on 100 %. Vakuutusjärjestelmien yhteydessä saadut määrät otetaan huomioon tuen enimmäisintensiteetin noudattamisen varmistamisessa.

Tuki maksetaan seuraavat edellytykset täyttäville maatiloille:

taudinpurkauksista ilmoitettiin vuonna 2007 tai vuonna 2008,

maatilat saavat uuhi-/vuohipalkkioita,

maatilat ovat saaneet Ranskan valtion myöntämän korvauksen kuolleista eläimistä tai sellaisista urospuolisista siitoseläimistä, joiden osalta virologisten analyysien tulokset ovat positiivisia,

maatilat sitoutuvat hankkimaan uusia eläimiä karjaansa.

Vakuutusjärjestelmien yhteydessä saadut määrät otetaan huomioon tuen enimmäisintensiteetin noudattamisen varmistamisessa

Täytäntöönpanoajankohta: Poikkeushakemuksen rekisteröintinumeron julkaisemisesta Euroopan unionin virallinen lehti:ssä ja kun Bourgognen alueneuvosto päätöksestä on äänestetty

Tukijärjestelmän kesto: 2008–2009

Tuen tarkoitus: Tukien tarkoituksena on korvata lampaan- ja vuohenkasvattajille menetetyt eläimet, joista olisi tullut siitoseläimiä, helpottamalla uusien eläinten hankkimista tai karjan täydentämistä, jotta voidaan saavuttaa jälleen ennen taudin ilmenemistä omistettujen siitoseläinten määrä. Tuki myönnetään asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artiklan mukaisesti

Alat, joita tuki koskee: Lammas- ja vuohiala

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Conseil régional de Bourgogne

Direction de l'agriculture et du développement rural

17, boulevard de la Trémouille

BP 1602

F-21035 Dijon cedex

Internet-osoite: http://www.cr-bourgogne.fr/doc/gda/2008-10/Rapport_modif_FCO_ind_ovins_SP_20_10_08.doc

Tuen numero: XA 377/08

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Comunidad Valenciana

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Ayudas por arranque y destrucción de palmaceas afectadas por el Rhynchophorus ferrugineus (Oliver 1790)

Oikeusperusta:

—

Proyecto de Orden de la Consellería de Agricultura, Pesca y Alimentación por la que se modifica la Orden de 24 de febrero de 2004, de la Consellería de Agricultura, Pesca y Alimentación, por la cual se declara la existencia oficial de la Plaga Rhynchophorus ferrugineus (Oliver 1790) en la comunidad Valenciana, se califica de utilidad pública la lucha contra el género Rhynchophorus spp y se establecen las medidas obligatorias para su erradicación y control,

—	ley no 43/2002, de 20 de noviembre, de Sanidad Vegetal

Tukiohjelman arvioidut vuosittaiset menot tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Edellä mainitun säädöksen (orden) mukaiset tuet maksetaan aluehallinnon talousarvion nimikkeen 12.02.01.542.20 kohdista T6130 ja T2349. Maksettava kokonaismäärä on 300 000 EUR vuodessa.

Koko tukijärjestelmän voimassaoloaikana menot ovat yhteensä 1 800 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: Korvausten määrä riippuu lajikkeesta ja rungon korkeudesta:

BUTIA CAPITATA, BUTIA YATAI

Esimerkki: 50 EUR/rungon juoksumetri

TRITHRINAX CAMPESTRIS

Esimerkki: 50 EUR/rungon juoksumetri

Lajikkeessa Trithrinax campestris on useita oksia yhdessä kasvissa

Täytäntöönpanopäivä: Sinä päivänä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 31. joulukuuta 2013 saakka

Tuen tarkoitus: Maanviljelijöille ja yksityishenkilöille korvataan hyönteisen Rhynchophorus ferrugenius (Olivier, 1790) aiheuttamat tuhot.

Tuet myönnetään perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artiklassa säädetyn poikkeuksen nojalla (EUVL, 16.12.2006)

Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus (NACE):

0129	Muu monivuotisten kasvien viljely

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Consellería de Agricultura Pesca y Alimentación

C/ Amadeo de Saboya no 2

E-46010 Valencia

Internet-osoite: http://www.agricultura.gva.es/especiales/ayudas_agrarias/pdf/ORDEN%20MODIFICACION%202008%20%20RHYNCHOPHORUS%20V.pdf

Muita tietoja: —

Valencia, 22. lokakuuta 2008

El Director General de Investigación y Tecnología Agroalimentaria

Manuel LAINEZ ANDRÉS

Tuen numero: XA 385/08

Jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta

Alue: England-Cornwall

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäisen tuen saaneen yrityksen nimi: The Heath Project

Oikeusperusta: The Natural Environment and Rural Communities Act 2006

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman vuotuiset kokonaismenot ovat arviolta 110 000 GBP vuosina 2008–2009

Tuen enimmäisintensiteetti: Tuen intensiteetti on 100 % asetuksen (EY) N:o 1857/2006 5 artiklan mukaisesti

Täytäntöönpanopäivä: Ohjelma käynnistyy 17. marraskuuta 2008 tai silloin, kun tiivistelmä on ollut Euroopan komission hallussa 10 työpäivää, sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi

Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto: Ohjelma alkaa 17. marraskuuta 2008. Viimeinen maksu suoritetaan 31. joulukuuta 2008 ja ohjelma päätetään 31. joulukuuta 2008

Tuen tarkoitus: Tukiohjelman tavoitteena on kunnostaa nummialueiden perinteisiä, tuotannolliseen toimintaan liittymättömiä maisemapiirteitä kuten pensasaitoja ja vesilähteitä. Maisemapiirteiden kohentaminen on osa nummialueiden kestävän maankäyttömallin kehittämistä Cornwallin maiseman poikkeuksellisen laadun ja luonnon moninaisuuden parantamiseksi. Asetuksen (EY) N:o 1857/2006 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti ohjelmalla rahoitetaan useita tuotannolliseen toimintaan liittymättömien maatalous- ja maaseutukohteiden säilyttämiseksi tehtäviä infrastruktuuri-investointeja

Alat, joita tuki koskee: Hanke on tarkoitettu maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

The Heath Project

Natural England

Pydar House, Pydar Street

Truro

Cornwall TR1 1XU

United Kingdom

Internet-osoite: http://www.theheathproject.org.uk/news.html

Muita tietoja: —

6.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 53/12

(2009/C 53/05)

Tuen numero: XA 380/08

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Comunitat Valenciana

Tukiohjelman nimike tai yritykselle myönnettyä yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Asociación Vinos de la Tierra de Castellón

Oikeusperusta: Ayuda individual nominativa: Presupuestos de la Generalitat 2008, programa 714.60, Línea T2761000-”Impulso de la marca CV”

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 50 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: Sinä päivänä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: Marraskuu 2008

Tuen tarkoitus: Osallistuminen näyttelyihin ja messuihin. ”CV”-laatumerkillä varustettujen tuotteiden laadun edistämiseen tähtäävät toimet, joilla pyritään suojaamaan tuotteiden olennaisia ominaisuuksia ja lisäämään asianomaisten tuottajien ammattitaitoa sekä lisäämään ”CV”-laatumerkillä varustettujen tuotteiden tunnettuutta kuluttajien keskuudessa. Erilaisten tiedotus- ja promootiotilaisuuksien järjestäminen Pyhän Magdalenan päivän yhteydessä. Ensimmäistä kertaa palkataan viestintään erikoistunut ryhmä Castellónin viinien aseman parantamiseksi. Säännökset muutetaan 9. marraskuuta annetun asetuksen 222/2007 mukaisiksi ja lisäksi laaditaan laatukäsikirja. Mainitut toimet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1857/2006 14 ja 15 artiklan soveltamisalaan.

Asianomainen ala: Maatalouselintarvikealalla toimivat pk-yritykset Valencian itsehallintoalueella

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Consellería de Agricultura, Pesca y Alimentación

C/ Amadeo de Saboya, no 2

E-46010 Valencia

Internet-osoite: http://www.agricultura.gva.es/especiales/ayudas_agrarias/pdf/Asociaci%F3n%20vinos%20de%20la%20tierra%20de%20Castell%F3n.pdf

Muita tietoja: —

La Directora General de Comercialización

Marta VALSANGIACOMO GIL

Tuen numero: XA 381/08

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Comunitat Valenciana

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Asociación Prof. de Flores, Plantas y Tecnología Hortícola de la C.V.

Oikeusperusta: Ayuda individual nominativa: Presupuestos de la Generalitat 2008, programa 714.60, Línea T2761.000-”Impulso de la Marca CV”

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 60 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: Sinä päivänä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: Marraskuu 2008

Tuen tarkoitus: Osallistuminen seuraaviin näyttelyihin: Iberflora (Valencia), IPM (ESSEN-Saksa), Salon Végétal (Angers-Ranska), Four Oaks Trade Show (Manchester — Yhdistynyt kuningaskunta) ja Garden+landscaping (Dubai — Yhdistyneet Arabiemiirikunnat). Opastus- ja neuvontapalvelut: standardin soveltamisalaan kuuluvien lajien lisääminen. Mainitut toimet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1857/2006 soveltamisalaan

Asianomainen ala: Maatalouselintarvikealalla toimivat pk-yritykset Valencian itsehallintoalueella

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Consellería de Agricultura, Pesca y Alimentación

C/ Amadeo de Saboya, no 2

E-46010 Valencia

Internet-osoite: http://www.agricultura.gva.es/especiales/ayudas_agrarias/pdf/Asociacion%20profesional%20de%20Flores%20y%20Plantas.pdf

Muita tietoja: —

La Directora General de Comercialización

Marta VALSANGIACOMO GIL

Tuen numero: XA 382/08

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Comunitat Valenciana

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Asociación Pimiento Sol del Pilar

Oikeusperusta: Ayuda individual nominativa: Presupuestos de la Generalitat 2008, programa 714.60, Línea T2761000-”Impulso de la marca CV”

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 40 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %

Täytäntöönpanopäivä: Sinä päivänä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: Marraskuu 2008

Tuen tarkoitus: Osallistuminen näyttelyihin ja niiden järjestäminen. Tietojen antaminen geneerisestä tuotteesta ja sen ravitsemuksellisista eduista sekä suositusten antaminen sen käytöstä, kuten tietystä tuotteesta tietoja antavat julkaisut, esitteet ja verkkosivut. Tällä kaikella pyritään edistämään ”CV”-laatumerkillä varustettujen tuotteiden käyttöä ja suojamaan niiden olennaisia ominaisuuksia ja lisäämään niiden tunnettuutta kuluttajien keskuudessa. Lisäksi tarkoituksena on tehdä promootiovideo ja julkaista keittokirja. Mainitut toimet kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1857/2006 15 artiklan soveltamisalaan

Asianomainen ala: Maatalouselintarvikealalla toimivat pk-yritykset Valencian itsehallintoalueella

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Consellería de Agricultura, Pesca y Alimentación

C/ Amadeo de Saboya, no 2

E-46010 Valencia

Internet-osoite: http://www.agricultura.gva.es/especiales/ayudas_agrarias/pdf/Asociacion%20pimiento%20sol%20del%20pilar.pdf

Muita tietoja: —

La Directora General de Comercialización

Marta VALSANGIACOMO GIL

Tuen numero: XA 388/08

Jäsenvaltio: Saksan liittotasavalta

Alue: Land Brandenburg

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Förderung von Leistungsprüfungen und weiteren Maßnahmen in der Tierzucht

Oikeusperusta: Asetuksen (EY) N:o 1857/2006 16 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdat

Richtlinie des Ministeriums für Ländliche Entwicklung, Umwelt und Verbraucherschutz des Landes Brandenburg über die Gewährung von Prämien für die Förderung von Leistungsprüfungen und weiteren Maßnahmen in der Tierzucht vom 14. Februar 2007

Tukijärjestelmän arvioidut vuosittaiset menot: 0,63 miljoonaa EUR vuodessa

Tuen enimmäisintensiteetti:

—	70 prosenttia kantakirjojen hallinnollisiin perustamis- ja ylläpitokustannuksiin,

—	70 prosenttia kokeisiin, joilla määritetään kotieläinten perimän laatu tai niiden tuotos,

—	25 prosenttia kotieläinten innovatiivisten jalostustekniikoiden tai -käytäntöjen käyttöönotosta tilalle aiheutuneisiin kustannuksiin

Täytäntöönpanopäivä: 1.1.2009–31.12.2011

Tukijärjestelmän kesto: 1.1.2009–31.12.2011

Tuen tarkoitus: Brandenburgin osavaltio myöntää palkkioita yksilötestauksiin ja muihin kotieläinjalostukseen liittyviin toimenpiteisiin kotieläintuotannon alan tukemiseksi.

Tukikelpoisia ovat:

sellaisista kokeista aiheutuvat kustannukset, joilla määritetään kotieläinten perimän laatu tai niiden tuotos,

innovatiivisten jalostustekniikoiden tai -käytäntöjen käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset, lukuun ottamatta keinosiemennyksen käyttöönotosta tai toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia,

kantakirjojen perustamis- ja ylläpitokustannukset.

Avustusten saajat ovat tunnustettuja jalostusyhdistyksiä (ilmoitettu kotieläinjalostuslaki), yksilötestausjärjestöjä tai yhdistyksiä, jotka toteuttavat kotieläinjalostuslain mukaisia yksilötestauksia Brandenburgin osavaltion nimissä, ja joiden toimipaikka on Brandenburgissa. Palkkion saaja kuuluu Brandenburgin lainsäädännöstä vastaavan viranomaisen valvonnan alaisuuteen.

Tukijärjestelmään ei liity kotieläintuotannon alan yrityksille maksettavia suoria tukia.

Yksilötestauksien toteuttaminen on jatkuva ja ajankohtainen tehtävä. Palkkionmaksu suoritetaan kalenterivuosittain, ja sitä mukautetaan kulloinkin kyseessä olevaan eläintenjalostustoimenpiteeseen.

Palkkio myönnetään kiinteänä korvauksena. Sillä säännellään erityisesti toimenpiteen yleisiä etuja, ja siihen on käytettävissä talousarviovaroja.

Avustusosuus on ilmoitettu 27. joulukuuta 2006 annettujen maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien suuntaviivojen IV.L luvussa. Kotieläintuotannon alan tuet eivät saa ylittyä

Alat, joita tuki koskee: Maatalous (kotieläintuotanto)

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Landesamt für Verbraucherschutz, Landwirtschaft und Flurneuordnung

Ringstraße 1010

D-15236 Frankfurt/Oder

Internet-osoite: http://www.mluv.brandenburg.de/cms/media.php/2317/e_tiere.pdf

Muita tietoja:

Ministerium für ländliche Entwicklung, Umwelt und Verbraucherschutz des Landes Brandenburg

Referat 23

Herr Aust

Tuen numero: XA 389/08

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Galicia

Tukijärjestelmän nimike: Prórroga de régimen de Ayudas a Agrupaciones de Defensa Sanitaria (ADSG) registrada con no XA 54/08

Oikeusperusta: Orden … de … de … de …, por la que se establecen las bases reguladoras de las ayudas a las entidades reconocidas como Agrupaciones de Defensa Sanitaria (ADSG) de Galicia y se convocan para el año 2009

Tukijärjestelmän vuosittaiset menot: 3 591 332 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti: 50 prosenttia terveydenhoitoryhmittymän (ADSG) ohjelman kokonaiskustannuksista

Täytäntöönpanopäivä: Sinä päivänä, jona poikkeushakemuksen rekisteröintinumero julkaistaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston verkkosivustolla. Ei kuitenkaan ennen 1. tammikuuta 2009

Tukijärjestelmän kesto: 31. joulukuuta 2013 asti

Tuen tarkoitus: Tuen tarkoituksena on parantaa Galiciassa sijaitsevien karjatilojen terveydenhoitotilannetta toteuttamalla yhteisiä terveydenhoito-ohjelmia eläintautien estämiseksi ja torjumiseksi.

Tukea myönnetään eläinlääketieteen asiantuntijoiden palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä materiaalikustannuksiin.

Tuki on asetuksen (EY) N:o 1857/2006 10 artiklan mukaista. Kyseisen artiklan mukaan tuki, jota myönnetään viljelijöille eläintautien esiintymisen torjuntaan, on yhteismarkkinoille soveltuvaa

Asianomainen ala: Karjantuotanto

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite: Xunta de Galicia

Consellería de Medio Rural

Dirección General de Producción, Industrias y Calidad Agroalimentaria

Internet-osoite: http://mediorural.xunta.es/externos/proxecto_orde_axudas_adsg_2009.pdf

Muita tietoja: Sähköpostiosoite yhteydenottoa varten:

dxpica.mediorural@xunta.es

Maria.soledad.castro.diaz@xunta.es

6.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 53/17

VALTIONTUKI — PUOLA

Valtiontuki C49/08 (ex N 402/08) — Rakenneuudistustuki PZL Debicalle

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/C 53/07)

Komissio on ilmoittanut 19. joulukuuta 2008 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Puolalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittuun tukeen liittyvää koulutustukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa tuesta, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

European Commission

Directorate-General for Competition

State Aid Greffe

Rue de la Loi/Wetstraat 200

B-1049 Bruxelles/Brussel

Faksi: (32-2) 296 12 42

Huomautukset toimitetaan Puolalle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

MENETTELY

Puola ilmoitti 13. elokuuta 2008 päivätyllä kirjeellä komissiolle aikomuksestaan myöntää PZL Debica S.A.:lle, jäljempänä ’PZL Debica’, rakenneuudistustukea pääomasijoituksen, julkisen velan takaisinmaksun lykkäämisen ja halpakorkoisen lainan muodossa.

KUVAUS TUENSAAJASTA JA RAKENNEUUDISTUKSESTA

PZL Debica on suuri yritys, jonka omistavat yksittäiset, yksityiset sijoittajat, jotka toimivat jäähdytyslaitteiden tuotannon alalla. Tällaisia jäähdytyslaitteita ovat esimerkiksi maatalous-, laivanrakennus- ja sotilaallisille markkinoille tarkoitetut kompressorit ja jäähdyttimet. Yritys sijaitsee EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisella aluetukikelpoisella alueella.

Ilmoitetut valtiontukitoimenpiteet, joiden nimellisarvo on noin 13,5 miljoonaa PLN (3,5 miljoonaa EUR), koostuvat pääomasijoituksesta, valtion omistaman viraston myöntämästä lainasta ja julkisen velan takaisinmaksun lykkäämisestä. Tämän lisäksi Puola ilmoitti, että yritys on hyötynyt myös muista tuista, joiden yhteisnimellisarvo on 8,1 miljoonaa PLN (2,1 miljoonaa EUR). Komissio katsoo, että tästä summasta myönnettiin yritykselle 3,4 miljoonaa PLN ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin, joten tämän tuen myöntäminen jätetään tutkimuksen ulkopuolelle. Jäljelle jäävän tuen määrä, 4,7 miljoonaa PLN, myönnettiin yritykselle sen jälkeen kun Puola oli liittynyt EU:hun, joten tämän summan katsotaan olevan uutta tukea.

Puolan mukaan PZL Debica alkoi kärsiä vaikeuksista jo vuonna 2002, jolloin ensimmäinen rakenneuudistussuunnitelma vuosiksi 2002–2007 hyväksyttiin. Ilmoitetut toimenpiteet myönnetään uuden rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti, jota sovelletaan vuoteen 2013 asti. Rakenneuudistustoimenpiteet koko ajanjakson aikana koostuvat lähinnä taloudellisesta rakenneuudistuksesta. Tämän lisäksi PZL Debica on jo toteuttanut, ja suunnittelee edelleen, joitakin investointeja. Sama pätee ylimääräisten omaisuuserien myyntiin tai realisoimiseen.

ARVIOINTI

Komissio katsoo, että 13,5 miljoonan PLN arvoiset ilmoitetut toimenpiteet sekä 4,7 miljoonan PLN arvoiset, Puolan EU:hun liittymisen jälkeen yritykselle myönnetyt toimenpiteet ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea, ja komissio arvioi, ovatko tuet valtiontukisääntöjen mukaisia.

Komissio on tarkastellut tukea valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vuonna 2004 annettujen yhteisön suuntaviivojen perusteella.

Komissio on päättänyt aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, sillä se epäilee, etteivät kaikki edellytykset rakenneuudistustuen hyväksymiseksi täyty. Erityisesti komissio epäilee, että:

—	PZL Debica ei ole oikeutettu rakenneuudistustukeen, koska yritys on saanut aikaisemmin valtiontukea. Tuen ainutkertaisuuden periaatetta ei siis ole ehkä noudatettu,

—	rakenneuudistussuunnitelmilla ei onnistuta palauttamaan tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuutta, koska rakenneuudistuksessa keskitytään pääasiassa taloudelliseen uudistukseen ja siitä vaikuttaisi puuttuvan perusteellinen teollisuuden rakenneuudistus,

—	rakenneuudistustukea ei ole rajoitettu vähimmäismäärään, sillä oma rahoitusosuus ei vaikuta riittävältä ja varmalta. Liiketoimintasuunnitelman mukaan rakenneuudistukselle ei ole tarkoitus hankkia ulkoista rahoitusta, mikä olisi osoitus markkinoiden uskosta yrityksen elinkelpoisuusmahdollisuuksiin,

—	kilpailun perusteetonta vääristymistä ei ole vältetty, sillä ainakin osa vastasuoritteista näyttää olevan tarpeen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi.

Komissio on pyytänyt Puolalta lisätietoja edellä mainituista asioista.

KIRJEEN TEKSTI

”Komisja pragnie poinformować władze polskie, że po przeanalizowaniu dostarczonych przez nie informacji na temat środków zgłoszonych dnia 13 sierpnia 2008 r., podjęła decyzję o wszczęciu postępowania określonego w art. 88 ust. 2 Traktatu WE.

I. PROCEDURA

(1)	Pismem z dnia 13 sierpnia 2008 r. władze polskie poinformowały Komisję o planowanych środkach, które mają być przyznane na wsparcie restrukturyzacji przedsiębiorstwa PZL Dębica S.A. (zwanego dalej »PZL Dębica«).

(2)	Pismem z dnia 3 października 2008 r. Komisja zwróciła się do władz polskich o dostarczenie niektórych brakujących dokumentów. Zostały one przekazane w dniu 20 października 2008 r.

II. OPIS BENEFICJENTA I PROCESU RESTRUKTURYZACJI

Beneficjent

(3)

PZL Dębica jest dużym, całkowicie sprywatyzowanym przedsiębiorstwem będącym własnością prywatnych inwestorów indywidualnych, produkującym urządzenia chłodnicze, takie jak: sprężarki, chillery (agregaty do schładzania cieczy i wytwarzania wody lodowej) dla sektora rolniczego, przemysłu okrętowego i obronnego. Przedsiębiorstwo ma siedzibę na terenie województwa podkarpackiego, tzn. w regionie objętym zakresem art. 87 ust. 3 lit. a) Traktatu WE. Powstało ono w 1938 r., a od 1995 r. jest spółką akcyjną. Nie wchodzi w skład żadnej grupy przedsiębiorstw. W ciągu ostatnich 5 lat w PZL Dębica zmniejszono stan zatrudnienia o 73 osób, osiągając liczbę 424 pracowników w 2006 r.

(4)	W 2006 r. przedsiębiorstwo osiągnęło obrót w wysokości 15,9 mln PLN, a jego udział w polskim rynku wynosił 0,64 %.

Restrukturyzacja i działania restrukturyzacyjne

(5)	Zgodnie z informacjami przekazanymi przez polskie władze, przedsiębiorstwo znajduje się w trudnej sytuacji finansowej od roku 2002, w którym został przyjęty pierwszy plan restrukturyzacji na lata 2002–2007.

(6)

W ramach pierwszego planu restrukturyzacji przedsiębiorstwo skorzystało z wielu środków pomocy państwa, mających w głównej mierze formę odroczenia terminów płatności lub umorzenia należności publicznoprawnych w wysokości 6 866 501,83 PLN. Polskie władze twierdzą, że dokonano umorzenia należności publicznoprawnych jedynie w wysokości 3 422 479,68 PLN, natomiast w sprawie pozostałej kwoty należności publicznoprawnych, wynoszącej 3 444 022,15 PLN, nie podjęto jeszcze ostatecznej decyzji. Komisja przyjmuje więc, że ta kwota należności w dalszym ciągu nie została uregulowana (zob. część 1 i 2 tabeli 1 poniżej) i w związku z tym uważa, że PZL Dębica korzysta ze wsparcia ze strony państwa polegającego na trwałym nieegzekwowaniu zobowiązań publicznoprawnych.

(7)	Ponadto przedsiębiorstwo w dalszym ciągu korzysta ze środka pomocy, który według polskich władz stanowi pomoc de minimis o wartości nominalnej 1,2 mln PLN (zob. część 3 tabeli 1 poniżej).

(8)

Polskie władze twierdzą, że restrukturyzacja finansowa jest zasadniczym elementem całego procesu restrukturyzacji, ponieważ przedsiębiorstwo, mając nieuregulowane należności publicznoprawne, nie może brać udziału w zamówieniach publicznych ani korzystać ze środków finansowych pochodzących z banków prywatnych.

(9)	Polskie władze za najważniejszy powód trudności PZL Dębica uznają niewielki wzrost PKB przed 2005 r. i konieczność dostosowania przez przedsiębiorstwo jego produktów do wymagań ustanowionych w dyrektywach UE, po przystąpieniu Polski do UE.

(10)	Jako jedną z podstawowych słabych stron przedsiębiorstwa polskie władze wskazują również przestarzałe urządzenia nabyte w latach 1951–1989.

(11)

Przedsiębiorstwo, częściowo w efekcie dotychczasowej modernizacji i obniżenia kosztów, wykazało zysk netto w wysokości 0,13 mln PLN w 2006 r. i 0,27 mln PLN w pierwszej połowie 2007 r. Polskie władze przyznają jednak, że osiągnięcie tych dodatnich wyników końcowych było możliwe przede wszystkim dzięki przychodom ze sprzedaży aktywów, która miała miejsce w ciągu ostatnich lat.

Drugi plan restrukturyzacji

(12)

Polska zgłosiła teraz pomoc na restrukturyzację w ramach drugiego planu restrukturyzacji, który ma być realizowany do 2013 r. Z informacji przekazanych przez władze polskie wynika, że lata 2002–2013 należy traktować jako jeden okres restrukturyzacji i że ostatnio opracowany plan restrukturyzacji jest jedynie przedłużeniem pierwszego.

(13)

Pomoc państwa w wysokości 13,5 mln PLN, przewidziana na przyszłość w zgłoszonym planie restrukturyzacji (zob. tabela 2 poniżej), polega na:

a)	wniesieniu dodatkowego kapitału w wysokości 4 965 800 PLN przez spółkę skarbu państwa ARP. W wyniku tej operacji ARP będzie posiadała 80 % akcji przedsiębiorstwa do końca okresu restrukturyzacji (2013 r.), czyli do czasu, gdy ma ono zostać ponownie sprywatyzowane;

b)	udzieleniu przez ARP, na warunkach preferencyjnych, pożyczki w wysokości 5 534 200 PLN na pokrycie zadłużenia w funduszu ubezpieczeń społecznych;

c)	dalszym odroczeniu terminu spłaty należności z tytułu składek na ubezpieczenie społeczne w wysokości 3 mln PLN. Polskie władze wyliczyły, że wartość pomocy wynosi 262 300 PLN.

(14)	W całkowitych kosztach restrukturyzacji, wynoszących 34,5 mln PLN (1) (dla całego okresu 2002–2013) 72 % stanowią koszty restrukturyzacji finansowej zaległych zobowiązań. Pozostała kwota została przeznaczona przede wszystkim na inwestycje i modernizację przestarzałych urządzeń.

(15)	Polskie władze twierdzą, że niektóre działania restrukturyzacyjne zostały już podjęte: przedsiębiorstwo zbyło zbędne aktywa, dokonało częściowej modernizacji posiadanych urządzeń i zmniejszyło stan zatrudnienia o 71 pracowników.

(16)

Zgodnie z planem, zamierzone działania będą w głównej mierze polegały na restrukturyzacji finansowej, która powinna w największym stopniu przyczynić się do poprawy zdolności kredytowej przedsiębiorstwa. Ma ono ponadto zamiar skoncentrować się na działalności podstawowej i w związku z tym sprzedać zbędne aktywa i niepotrzebne urządzenia. Oczekuje się, że efektem tych działań będzie ograniczenie kosztów stałych, uzyskanie funduszy na restrukturyzację i lepsze funkcjonowanie przedsiębiorstwa.

(17)	Jako możliwe źródło finansowania restrukturyzacji Polska wskazuje przychód ze sprzedaży aktywów, którego część w wysokości 7,5 mln PLN już uzyskano w ramach pierwszego planu restrukturyzacji, oraz przychód w wysokości 7,6 mln PLN ze sprzedaży planowanej w latach 2008–2013 (2).

(18)

Władze polskie twierdzą, że zbyto dwie spółki zależne: zakład narzędziowy i ocynkownię, które były przedsiębiorstwami przynoszącymi zysk. Władze polskie argumentują, że oprócz tego zostały zastosowane również inne środki wyrównawcze, takie jak rezygnacja z produkcji gumowych uszczelek i pewnego typu urządzeń chłodniczych oraz zmniejszenie zdolności produkcyjnych w sferze produkcji sprężarek i agregatów.

Opis wszystkich środków restrukturyzacyjnych w okresie 2002–2013

(19)	Organami udzielającymi pomocy są organy podatkowe, władze miejskie, Zakład Ubezpieczeń Społecznych (ZUS), Państwowy Fundusz Rehabilitacji Osób Niepełnosprawnych (PFRON), urzędy skarbowe oraz Agencja Rozwoju Przemysłu S.A. (ARP).

(20)

Polskie władze przedłożyły wykaz różnorodnych środków (z podaniem ich wartości nominalnej i kwoty pomocy), które przedstawiono poniżej. Komisja ma wątpliwości co do metody zastosowanej w celu ilościowego ujęcia kwoty pomocy, ponieważ zgodnie z ustaloną praktyką Komisji, może ona osiągnąć do 100 % wartości nominalnej.

Tabela 1

Pomoc państwa w ramach pierwszego planu restrukturyzacji

A	B	C	D	E	F
Nr	Domniemana data umowy lub przyjęcia decyzji	Organ przyznający pomoc	Forma pomocy	Wartość nominalna (w PLN)	Kwota pomocy (w PLN)
Część 1. Pomoc państwa udzielona przed dniem przystąpienia
1	6.2.2004 r.	PFRON	Umorzenie zobowiązań	2 358 689,41	2 358 689,41
2	5.10.2001 r. (decyzja otrzymana przez przedsiębiorstwo w lipcu 2002 r.)	Rada Miejska Dębicy	Umorzenie zobowiązań	1 063 790,45	1 063 790,45
Całkowita wartość pomocy państwa udzielonej przed dniem przystąpienia				3 422 479,68	3 422 479,68
Część 2. Środki obiecane, lecz jeszcze nieprzyznane przez polskie władze — pomoc niezgłoszona
3	Nieznana	ZUS	Odroczenie terminu zapłaty	1 364 600	Dane niedostępne
4	Nieznana	Rada Miejska Dębicy	Odroczenie terminu zapłaty	1 164 900	Dane niedostępne
5	Nieznana (3)	Urząd Skarbowy w Dębicy	Odroczenie terminu zapłaty i planowane umorzenie zobowiązań	914 522,15	914 522,15 plus odsetki
Całkowita wartość pomocy obiecanej, lecz jeszcze nieprzyznanej przez polskie władze				3 444 022,15	Dane niedostępne
Część 3. Środki uznane przez polskie władze za pomoc de minimis — pomoc niezgłoszona
6	7.4.2006 r.	Burmistrz Miasta Dębica	Odroczenie terminu zapłaty podatku w wysokości 264 186 do 30.6.2006 r.	264 186	28,35
7	28.7.2006 r.	Burmistrz Miasta Dębica	Odroczenie terminu zapłaty podatku w wysokości 614 520 należnego w dniu 25.7.2008 r.. do dnia 10.8.6.2006 r.	264 186	42,80
8	8.9.2006 r.	Naczelnik Urzędu Skarbowego w Dębicy	Odroczenie terminu płatności podatku w wysokości 614 520 należnego w dniu 25.7.2008 r.do dnia 31.7.2006 r.	614 520	4,91
9	5.10.2006 r.	Burmistrz Miasta Dębica	Umorzenie należnego podatku w wysokości 20 772; odroczenie zapłaty podatku w wysokości 83 704 do dnia 15.12.2006 r.	104 476	16 979,75
Całkowita wartość środków uznanych przez polskie władze za pomoc de minimis				1 247 368	17 055,81
Ogółem				8 113 869,83	Co najmniej 4 371 113,45

Tabela 2

Pomoc państwa w ramach drugiego planu restrukturyzacji — zgłoszone środki pomocy

A	B	C	D	E	F
Nr	Domniemana data umowy lub przyjęcia decyzji	Organ przyznający pomoc	Forma pomocy	Wartość nominalna (w PLN)	Kwota pomocy (w PLN)
1	—	ARP	Wniesienie dodatkowego kapitału	4 965 800	4 965 800
2	—	ARP	Pożyczka na warunkach preferencyjnych	5 534 200	5 534 200
3	—	ZUS	Odroczenie terminu zapłaty zobowiązań	3 000 000	262 300
Całkowita wartość pomocy państwa zgłoszonej w ramach drugiego planu restrukturyzacji				13 500 000	10 762 300

III. OCENA

1. Stosowana procedura

(21)

Środki pomocy udzielonej przed dniem przystąpienia i niemające zastosowania po przystąpieniu nie mogą być badane przez Komisję ani w ramach procedur określonych w art. 88. Traktatu WE, ani w ramach procedury mechanizmu przejściowego. Mechanizm ten nie upoważnia Komisji ani nie wymaga od niej dokonywania przeglądu środków pomocy, które nie mają zastosowania po dniu przystąpienia.

(22)

Pomoc uznaje się za udzieloną przed dniem przystąpienia, jeżeli właściwy organ przyjął przed dniem 1 maja 2004 r. prawnie wiążący akt, na mocy którego zobowiązał się do udzielenia pomocy. Pomoc indywidualna nie ma zastosowania po dniu przystąpienia, jeżeli dokładne zaangażowanie ekonomiczne państwa jest znane momencie przyznawania pomocy.

(23)	Jeżeli natomiast środki zostały przyznane po dniu przystąpienia, wówczas stanowią one nową pomoc, której zgodność ze wspólnym rynkiem Komisja ocenia zgodnie z procedurą ustanowioną w art. 88 Traktatu WE.

(24)

Właściwym kryterium w celu ustalenia, czy środki pomocy zostały ostatecznie i bezwarunkowo przyznane w danej wysokości przed dniem przystąpienia jest prawnie wiążący akt, na mocy którego właściwe organy krajowe zobowiązują się do udzielenia pomocy. Jeżeli taki akt nie istnieje, uznaje się, że środek nie został przyznany przed przystąpieniem i stanowi on nową pomoc, której zgodność ze wspólnym rynkiem Komisja ocenia na podstawie art. 87 i 88 Traktatu WE.

(25)

Informacje przekazane przez władze polskie pozwoliły Komisji ustalić, które środki zostały przyznane przez dniem przystąpienia i nie mają zastosowania po przystąpieniu. Zostały one przedstawione w części 1 tabeli 1, a ich wartość wynosi 3 422 479,68 PLN. W odniesieniu do środków wykazanych w części 2 tabeli 1 nie został przedstawiony Komisji żaden prawnie wiążący akt, na mocy którego właściwe organy krajowe zobowiązują się do udzielenia pomocy, dlatego też Komisja nie może uznać tych środków za przyznane przed dniem przystąpienia (4). Jeżeli taki akt nie istnieje, oznacza to, że środek nie został przyznany przed dniem przystąpienia i stanowi on nową pomoc, której zgodność ze wspólnym rynkiem ocenia Komisja.

(26)

Komisja ma ponadto wątpliwości, czy środki wykazane w części 3 tabeli 1 są na poziomie de minimis i wobec tego nie zawierają elementu pomocy oraz czy ekwiwalent dotacji w ich przypadku został wyliczony prawidłowo. Nominalna wartość tych środków odpowiada kwocie 1 247 368 PLN (0,32 mln EUR (5)), która jest wyższa od progu de minimis ustalonego na poziomie 200 000 EUR na okres trzech lat. W związku z tym, że przedsiębiorstwo znajdowało się w trudnej sytuacji w czasie podejmowania środków, Komisja ma wątpliwości, czy wyliczenie elementu pomocy jest faktycznie prawidłowe.

(27)

Reasumując, Komisja traktuje niezgłoszoną pomoc, ujętą w części 1 tabeli 1, jako udzieloną przed dniem przystąpienia i niemającą zastosowania po przystąpieniu. Komisja ma wątpliwości, czy środki pomocy, przedstawione w części 2 tabeli 1, mogą być traktowane jako pomoc udzielona przed dniem przystąpienia i wobec tego uznaje je za nową pomoc. I wreszcie Komisja ma wątpliwości, czy pomoc wykazana w części 3 może być uznana za pomoc de minimis i wobec tego będzie ją traktować jako pomoc na restrukturyzację, a jej kwotę doda do całkowitych kosztów restrukturyzacji finansowej.

(28)	Środki pomocy zgłoszone przez władze polskie w ramach drugiego planu restrukturyzacyjnego przedstawiono w tabeli 2.

2. Pomoc państwa w rozumieniu art. 87 ust 1 Traktatu WE

(29)

W art. 87 ust. 1 Traktatu WE stwierdza się, że wszelka pomoc przyznawana przez państwo członkowskie lub przy użyciu zasobów państwowych w jakiejkolwiek formie, która zakłóca lub grozi zakłóceniem konkurencji, poprzez sprzyjanie niektórym przedsiębiorstwom lub produkcji niektórych towarów, i wpływa na wymianę handlową między państwami członkowskimi, jest niezgodna ze wspólnym rynkiem.

(30)

Pożyczka, wniesienie dodatkowego kapitału, umorzenie zobowiązań, odroczenie terminu zapłaty i ustalenia dotyczące rozłożenia na raty płatności zobowiązań wobec podmiotów publicznych stanowią pomoc z zasobów państwowych. Oprócz tego przynoszą one korzyść przedsiębiorstwu w formie obniżenia jego kosztów. PZL Dębica, jako przedsiębiorstwo znajdujące się w trudnej sytuacji, nie uzyskałoby na rynku tego rodzaju finansowania na takich warunkach. Taka korzyść zakłóca konkurencję. Władze polskie zgłosiły wniesienie dodatkowego kapitału jako pomoc na restrukturyzację i nie kwestionowały tego, że inne środki stanowią pomoc państwa. Komisja nie zgadza się ze stwierdzeniem władz polskich dotyczącym uznania niektórych środków za pomoc de minimis (zob. pkt 26 powyżej). Ponadto, art. 1 lit h) rozporządzenia nr 1998/2006 (6) dotyczącego pomocy de minimis stanowi: »(…) Niniejsze rozporządzenie stosuje się do pomocy przyznawanej podmiotom gospodarczym we wszystkich sektorach, z wyjątkiem: (…) h) pomocy przyznawanej podmiotom gospodarczym znajdującym się w trudnej sytuacji«. Co więcej, zgodnie z pkt 16 wytycznych: »od momentu, w którym plan restrukturyzacji lub likwidacji, dla którego wnioskowano o pomoc, został ustanowiony i jest wdrażany, każda kolejna pomoc jest uznawana za pomoc w celu restrukturyzacji«. W związku z tym Komisja zastanawia się, czy nie powinna uznać tej pomocy za niezgłoszoną pomoc przeznaczoną na restrukturyzację.

(31)	Beneficjent działa na rynku urządzeń chłodniczych i wywozu do innych państw członkowskich UE. Kryterium wpływu na wymianę handlową we Wspólnocie ma tu pełne zastosowanie.

(32)	W związku z powyższym środki, które nie zostały przyznane przed przystąpieniem i stanowią nową pomoc, uznaje się za pomoc państwa w rozumieniu art. 87 ust. 1 Traktatu WE. Nie zostało to zakwestionowane przez polskie władze.

3. Zwolnienie na mocy art. 87 ust. 3 Traktatu WE

(33)

W niniejszym przypadku nie mają zastosowania odstępstwa, o których mowa w art. 87 ust. 2 Traktatu WE. Z uwagi na to, że podstawowym celem pomocy jest przywrócenie długoterminowej rentowności przedsiębiorstwu znajdującemu się w trudnej sytuacji, spośród odstępstw przewidzianych w art. 87 ust. 3 Traktatu WE można zastosować jedynie odstępstwo określone w art. 87 ust. 3 lit. c) Traktatu WE, które zezwala na pomoc państwa przeznaczoną na ułatwianie rozwoju niektórych działań gospodarczych, jeżeli nie ma ona wpływu na zmianę warunków wymiany handlowej w zakresie sprzecznym ze wspólnym interesem. Dlatego też pomoc ta może być uznana za zgodną na mocy art. 87 ust. 3 lit. c) Traktatu WE tylko wtedy, gdy spełnione są warunki określone w Wytycznych wspólnotowych dotyczących pomocy państwa w celu ratowania i restrukturyzacji zagrożonych przedsiębiorstw (7) (zwanych dalej »wytycznymi«).

(34)

Warto zaznaczyć, że w celu oceny zgodności środków nowej pomocy na restrukturyzację, należy przeanalizować cały plan restrukturyzacji zatwierdzony przez władze i wszystkie środki pomocy, by można było stwierdzić, czy w wyniku realizacji planu i przy ograniczeniu pomocy do niezbędnej kwoty rentowność przedsiębiorstwa zostanie przywrócona. W związku z tym w ocenie zgodności nowej pomocy na podstawie kryteriów określonych w wytycznych pod uwagę należy wziąć wszystkie środki pomocy na restrukturyzację, a nie tylko środki nowej pomocy.

4. Przywrócenie rentowności

(35)

Aby środek został uznany za zgodny na podstawie pkt 34–37 wytycznych, w planie restrukturyzacji muszą być określone metody przywracania długoterminowej rentowności i dobrej kondycji przedsiębiorstwa w rozsądnych ramach czasowych. Taki plan należy przygotować w oparciu o realistyczne założenia dotyczące przyszłych warunków działania.

(36)	Komisja nie jest przekonana co do tego, czy w oparciu o przedstawiony plan przedsiębiorstwo zdoła przywrócić długoterminową rentowność.

(37)	Po pierwsze wydaje się, że proces restrukturyzacji jest ukierunkowany przede wszystkim na aspekty finansowe i nie uwzględniono w nim środków restrukturyzacji przemysłowej.

(38)

Ponadto Komisja na tym etapie ma wątpliwości, czy ocena problemów przedsiębiorstwa została dokonana w stopniu wystarczającym i czy w związku z tym wybór instrumentów, które mają doprowadzić do rozwiązania jego problemów jest właściwy. W planie restrukturyzacji w zasadzie nie określono prawidłowo powodów trudności przedsiębiorstwa. Jest w nim przede wszystkim mowa o aspektach zewnętrznych, a nie porusza się kwestii problemów o charakterze strukturalnym.

(39)

I wreszcie, ponieważ została opracowana druga wersja planu restrukturyzacji, wydaje się, że plan w poprzedniej wersji nie przyczynił się w wystarczającym stopniu do przezwyciężenia trudności beneficjenta, a to budzi wątpliwości dotyczące wiarygodności całego procesu restrukturyzacji i nasuwa przypuszczenie, że przedsiębiorstwo będzie potrzebowało w przyszłości kolejnej pomocy. Co więcej ze względu na to, że poprzednia wersja planu restrukturyzacji jest niedostępna, Komisja nie może ocenić szans powodzenia całego procesu restrukturyzacji (8).

5. Zasada »pierwszy i ostatni raz«

(40)

Zgodnie z pkt 3.3. wytycznych, pomoc na restrukturyzację powinna być przyznawana tylko jeden raz. Jeżeli dane przedsiębiorstwo w przeszłości otrzymało już pomoc na restrukturyzację i jeżeli upłynęło mniej niż 10 lat od momentu, w którym nastąpił koniec okresu restrukturyzacji, Komisja w normalnych warunkach zezwoli na udzielenie dalszej pomocy na restrukturyzację tylko w wyjątkowych i niedających się przewidzieć okolicznościach.

(41)

Przedsiębiorstwo korzystało już z pomocy państwa w 2001 r. (zob. środek 2 w tabeli 1) i Komisja ma wątpliwości, czy zasada »pierwszego i ostatniego razu« jest spełniona. Komisja przypuszcza, że przedsiębiorstwo w rzeczywistości znajduje się w trudnej sytuacji od 2001 r. i stąd nie jest przekonana, czy w istocie może rozpatrywać lata 2001–2013 jako jeden okres restrukturyzacji. Ten okres jest tak długi nie dlatego, że od początku przewidywano, że proces restrukturyzacji potrwa 12 lat, lecz ponieważ poprzedni plan nie doprowadził do przywrócenia długoterminowej rentowności przedsiębiorstwa. Jeśli przyjąć ten okres za jeden okres restrukturyzacji, czas trwania tego procesu wydaje się o wiele za długi. Punkt 35 wytycznych zawiera wyraźne stwierdzenie, że czas trwania planu restrukturyzacji musi być możliwie najkrótszy. W związku z tym wydaje się, że okres 13 lat nie może zostać przez Komisję zaakceptowany.

(42)

Nawet jeśli Komisja nie może oceniać zgodności części pomocy przyznanej przedsiębiorstwu PZL Dębica (jako że została ona udzielona przed przystąpieniem), nie przeszkadza jej to w dokonaniu oceny stanu faktycznego w związku z interpretacją zasady »pierwszy i ostatni raz«. Komisja jest zdania, że wspomniana zasada powinna znaleźć zastosowanie w niniejszej sprawie, mimo że pomoc na cele restrukturyzacji została przyznana przed przystąpieniem Polski do Unii Europejskiej. Dzieje się tak dlatego, że przy ocenie konieczności zastosowania tej zasady Komisja uwzględni jedynie stan faktyczny, tj. dokona rozpoznania, czy przedsiębiorstwo znajdowało się w trudnej sytuacji w ciągu ostatnich 10 lat i czy miało możliwość przezwyciężenia tych trudności. W związku z tym, jeśli władze polskie w omawianej sprawie nie przedstawią dowodów na istnienie wyjątkowych okoliczności, takich jak np. nieistnienie w 2001 r. efektywnej gospodarki rynkowej, Komisja będzie mieć wątpliwości, czy obecna pomoc restrukturyzacyjna nie jest niezgodna z zasadą »pierwszego i ostatniego razu«.

6. Ograniczenie pomocy do minimum

(43)

Zgodnie z pkt 43–45 wytycznych pomoc musi być ograniczona do ścisłego minimum, niezbędnego do umożliwienia restrukturyzacji przedsiębiorstwa. Pomoc nie może być udzielona w formie stanowiącej dla przedsiębiorstwa nadwyżkę środków pieniężnych, którą mogłoby ono wykorzystać do agresywnych działań zakłócających rynek, niezwiązanych z procesem restrukturyzacji.

(44)

W szczególności od beneficjenta pomocy oczekuje się wniesienia znaczącego wkładu w proces restrukturyzacji z środków własnych lub uzyskanych na warunkach rynkowych z zewnętrznych źródeł finansowania. W wytycznych podkreśla się, że znaczna część środków finansowych na restrukturyzację musi pochodzić z zasobów własnych, między innymi ze sprzedaży aktywów, które nie są niezbędne do dalszego istnienia przedsiębiorstwa, i uzyskanych na warunkach rynkowych z zewnętrznych źródeł finansowania.

(45)	Komisja ma wątpliwości, czy własny wkład beneficjenta jest znaczny, pozwala na ograniczenie pomocy do niezbędnego minimum i czy osiąga minimalny poziom 50 % całkowitych kosztów restrukturyzacji.

(46)

Na podstawie informacji przedstawionych przez polskie władze można przyjąć, że poziom udziału własnego w całkowitych kosztach restrukturyzacji nie mógł przekraczać 43 %. Ta wartość w dalszym ciągu budzi zastrzeżenia, ponieważ Komisja nie jest w pełni przekonana co do powodzenia sprzedaży aktywów przewidywanej w przyszłości.

7. Unikanie nadmiernego zakłócania konkurencji

(47)

Zgodnie z pkt 38–42 wytycznych należy przyjąć środki w możliwie największym stopniu łagodzące potencjalne negatywne skutki pomocy dla konkurentów. Pomoc nie może nadmiernie zakłócać konkurencji. Wiąże się to zazwyczaj z ograniczeniem obecności przedsiębiorstwa na rynku po zakończeniu restrukturyzacji. Obowiązkowe ograniczenie lub zmniejszenie obecności firmy na danym rynku jest czynnikiem kompensującym na korzyść jego konkurentów. Ograniczenie takie powinno być proporcjonalne do zakłócenia, które wywołała pomoc na rynku oraz do względnego znaczenia firmy na rynku lub rynkach.

(48)

Zgodnie z pkt 56 wytycznych warunki przyznania pomocy są mniej restrykcyjne w przypadku wdrożenia środków wyrównawczych na obszarach wspieranych. Analizując wpływ pomocy na restrukturyzację na rynek i konkurencję, Komisja weźmie pod uwagę to, że przedsiębiorstwo PZL Dębica jest zlokalizowane na obszarze wspieranym w rozumieniu art. 87 ust. 3 lit. a) Traktatu WE.

(49)

Komisja nie jest przekonana co do tego, czy proponowane środki mają charakter rzeczywiście wyrównawczy i nie są konieczne jedynie w celu przywrócenia długoterminowej rentowności przedsiębiorstwa, ponieważ gdyby było inaczej, nie kwalifikowałyby się jako środki wyrównawcze w rozumieniu wytycznych. Wątpliwość dotyczy w szczególności tych środków, w przypadku których Polska nie wykazała, że zaniechane formy działalności lub sprzedane spółki zależne nie przynosiły strat.

(50)	Ponadto wydaje się, że pozostałe środki mają na celu optymalizację zdolności produkcyjnych, obecnie częściowo niewykorzystanych, a zatem są przypuszczalnie również niezbędne do przywrócenia rentowności i jako takie, zgodnie z wytycznymi, nie mogą być uznane za środki wyrównawcze.

(51)	Pozostałe proponowane działania podejmowano już w przeszłości i nie wydaje się, by mogły one stanowić środki wyrównawcze w przypadku planowej pomocy, która ma być przyznana w przyszłości.

IV. DECYZJA

(52)

W związku z powyższym Komisja:

1)	uznała, że środki wykazane w części 1 tabeli 1 zostały przyznane przed dniem przystąpienia i nie mają zastosowania po tym dniu w rozumieniu załącznika IV pkt 3 Aktu przystąpienia; oraz

2)	postanowiła wszcząć procedurę na mocy art. 88 ust. 2 Traktatu WE w odniesieniu do środków wykazanych w części 2 i 3 tabeli 1 i zgłoszonych środków przedstawionych w tabeli 2, ze względu na wątpliwości co do ich zgodności ze wspólnym rynkiem.

(53)

W świetle niniejszych rozważań Komisja, działając na mocy procedury określonej w art. 88 ust. 2 Traktatu WE, zwraca się do władz polskich o przedłożenie uwag i dostarczenie wszelkich informacji, które mogą być pomocne w ocenie przedmiotowej pomocy, w terminie jednego miesiąca od otrzymania niniejszego pisma. Między innymi należy przedłożyć:

—	początkowy plan restrukturyzacji PZL Dębica opracowany w 2002 r.;

—	charakterystykę sytuacji finansowej PZL Dębica, począwszy od 2001 r. i załączyć brakujące uproszczone sprawozdanie finansowe za odpowiedni okres;

—	sprawozdania finansowe za 2007 r. i za pierwsze trzy kwartały 2008 r.

(54)	Komisja zwraca się do polskich władz z prośbą o niezwłoczne przekazanie kopii niniejszego pisma odbiorcy pomocy.

(55)	Komisja pragnie przypomnieć władzom polskim, że art. 88 ust. 3 Traktatu WE ma skutek zawieszający i zwraca uwagę na art. 14 rozporządzenia Rady (WE) nr 659/1999, który stanowi, że wszelka pomoc niezgodna z prawem może zostać odzyskana od beneficjenta.

(56)

Komisja uprzedza władze polskie, że udostępni zainteresowanym stronom informacje poprzez opublikowanie niniejszego pisma wraz z jego streszczeniem w Dzienniku Urzędowym Unii Europejskiej. Poinformuje również zainteresowane strony w krajach EFTA, będących sygnatariuszami porozumienia EOG, publikując zawiadomienie w Suplemencie EOG do Dziennika Urzędowego Unii Europejskiej oraz poinformuje Urząd Nadzoru EFTA, przesyłając kopię niniejszego pisma. Wszystkie zainteresowane strony zostaną wezwane do przedstawienia uwag w ciągu jednego miesiąca od dnia publikacji.”

(1) Zdaniem Komisji całkowite koszty restrukturyzacji są nieco wyższe od podanych przez polskie władze (30,3 mln PLN). W istocie Polska podaje koszty restrukturyzacji zaległych zobowiązań z odroczonym terminem spłaty jako kwotę pomocy przyznanej na ten cel. Zgodnie z ustaloną praktyką Komisja uważa, że do wyliczenia kosztów restrukturyzacji należy przyjąć nominalną kwotę zaległych zobowiązań z odroczonym terminem spłaty.

(2) Polska ostatnio poinformowała Komisję, że zrealizowano już sprzedaż aktywów o wartości 1 537 700 PLN.

(3) Władze polskie twierdzą, że ten środek został przyznany w dniu 20.10.2003 r. Nie przedstawiono jednak Komisji żadnego prawnie wiążącego aktu, w którym władze krajowe zobowiązują się do udzielenia pomocy, dlatego też Komisja nie może uznać tego środka za przyznany w tym dniu. Polska potwierdza również, że naliczane są odsetki i że do czasu podjęcia formalnej decyzji o umorzeniu zadłużenia kwota zobowiązania będzie rosła.

(4) Władze polskie wspominają jedynie o przyrzeczeniu administracyjnym, nie wydano jednak żadnego aktu prawnie wiążącego. Zobowiązania nie zostały jeszcze uregulowane i ich kwota rośnie w związku z naliczanymi odsetkami.

(5) Wszystkie kwoty podane przez polskie władze w złotych polskich (PLN) zostały przeliczone na euro (EUR) przy zastosowaniu kursu wymiany z dnia 18 listopada 2008 r. wynoszącego 1 EUR = 3,86 PLN.

(6) Rozporządzenie Komisji (WE) nr 1998/2006 z dnia 15 grudnia 2006 r. w sprawie stosowania art. 87 i 88 Traktatu do pomocy de minimis, Dz.U. L 379 z 28.12.2006, s. 5–10.

(7) Dz.U. C 244 z 1.10.2004, s. 2.

(8) Sprawozdania finansowe za 2007 r., takie jak bilans, rachunek zysków i strat oraz rachunek przepływów pieniężnych również nie zostały udostępnione Komisji.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 53

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 6. maaliskuu 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
	Komissio
2009/C 053/01	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	1

2009/C 053/02	Selittävä huomautus emoliikenteenharjoittajan määritelmään, joka esitetään tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä koskevista käytännesäännöistä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2299/89 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 80/2009	4

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 053/03	Euron kurssi	7

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2009/C 053/04	Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	8

2009/C 053/05	Jäsenvaltion toimittamat tiedot perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta	12

	V Ilmoitukset
	HALLINNOLLISET MENETTELYT
	Neuvosto
2009/C 053/06	Julkinen viranhakuilmoitus tuomarin nimittämiseksi Euroopan unionin virkamiestuomioistuimeen	15

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 053/07	Valtiontuki — Puola — Valtiontuki C49/08 (ex N 402/08) — Rakenneuudistustuki PZL Debicalle — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	17

2009/C 053/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5486 — Vodafone/Hutchison Whampoa/JV) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	25

2009/C 053/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5152 — Posten AB/Post Danmark A/S) ( 1 )	26

	MUUT ILMOITUKSET
	Komissio
2009/C 053/10	Ilmoitus direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan mukaisesta hakemuksesta — Hankintayksikön esittämä hakemus	27

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2555
JPY	Japanin jeniä	124,71
DKK	Tanskan kruunua	7,4506
GBP	Englannin puntaa	0,89030
SEK	Ruotsin kruunua	11,4825
CHF	Sveitsin frangia	1,4765
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	8,9060
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,744
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	311,63
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7071
PLN	Puolan zlotya	4,7225
RON	Romanian leuta	4,2793
TRY	Turkin liiraa	2,2080
AUD	Australian dollaria	1,9573
CAD	Kanadan dollaria	1,6139
HKD	Hongkongin dollaria	9,7405
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,5065
SGD	Singaporin dollaria	1,9531
KRW	Etelä-Korean wonia	1 963,60
ZAR	Etelä-Afrikan randia	13,2079
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,5885
HRK	Kroatian kunaa	7,4211
IDR	Indonesian rupiaa	15 222,94
MYR	Malesian ringgitiä	4,6799
PHP	Filippiinien pesoa	60,920
RUB	Venäjän ruplaa	45,0615
THB	Thaimaan bahtia	45,468
BRL	Brasilian realia	2,9954
MXN	Meksikon pesoa	19,1903
INR	Intian rupiaa	64,9970