4.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/1

Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko (1):

2,00 % 1. maaliskuuta 2009

Euron kurssi (2)

3. maaliskuuta 2009

(2009/C 51/01)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2615
JPY	Japanin jeniä	123,64
DKK	Tanskan kruunua	7,4510
GBP	Englannin puntaa	0,89575
SEK	Ruotsin kruunua	11,4853
CHF	Sveitsin frangia	1,4826
ISK	Islannin kruunua
NOK	Norjan kruunua	9,0125
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	27,961
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	306,84
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,7087
PLN	Puolan zlotya	4,7350
RON	Romanian leuta	4,2990
TRY	Turkin liiraa	2,1802
AUD	Australian dollaria	1,9619
CAD	Kanadan dollaria	1,6219
HKD	Hongkongin dollaria	9,7866
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,5303
SGD	Singaporin dollaria	1,9550
KRW	Etelä-Korean wonia	1 968,44
ZAR	Etelä-Afrikan randia	13,2300
CNY	Kiinan juan renminbiä	8,6303
HRK	Kroatian kunaa	7,3747
IDR	Indonesian rupiaa	15 131,69
MYR	Malesian ringgitiä	4,6795
PHP	Filippiinien pesoa	61,560
RUB	Venäjän ruplaa	45,7697
THB	Thaimaan bahtia	45,603
BRL	Brasilian realia	3,0468
MXN	Meksikon pesoa	19,2631
INR	Intian rupiaa	65,5600

(1)

Korko, jota sovellettiin viimeiseen ennen ilmoitettua päivää suoritettuun rahoitusoperaatioon. Jos sovellettu korko on vaihtuva huutokauppakorko, korko on marginaalinen korko.

(2) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

4.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/4

Tiivistelmä komission päätös,

tehty 17 päivänä joulukuuta 2008,

keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi

(Asia COMP/M.5141 — KLM/Martinair)

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8458 lopullinen)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2009/C 51/04)

Komissio teki 17. joulukuuta 2008 päätöksen sulautuma-asiassa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (EY:n sulautuma-asetus) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan nojalla. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla asian todistusvoimaisella kielellä ja komission työkielillä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa:

http://ec.europa.eu/comm/competition/index_en.html

I OSAPUOLET

(1)

KLM Royal Dutch Airlines N.V., jäljempänä ’KLM’, on alankomaalainen yritys, jossa määräysvaltaa käyttää Air France-KLM Holding S.A., jäljempänä ’Air France-KLM’. Yritys on täyden palvelun reittilentoliikenteen harjoittaja, ja sen toiminnan keskuspaikka on Schipholin lentoasema Amsterdamissa. Sen kaksi keskeistä toimintoa ovat matkustajien ja rahdin lentokuljetus.

(2)

Martinair on alankomaalainen suoria lentoyhteyksiä (point-to-point) tarjoava liikenteenharjoittaja, jonka keskuspaikka on Schiphol. Martinair tarjoaa matkustajien ja rahdin lentokuljetusten tilaus- ja reittiliikennepalveluja. Se liikennöi vain mannertenvälisillä reiteillä. Martinairilla on matkustajalentoliikennettä Vancouveriin, Torontoon, Miamiin, Havannaan, Varaderoon, San Joséen, Punta Canaan, Puerto Plataan, Cancuniin, Curacaoon ja Arubaan. Se harjoittaa rahtilentoliikennettä Euroopan ja seuraavien mantereiden välillä: Afrikka, Lähi-itä, Kaukoitä, Pohjois-Amerikka ja Latinalainen Amerikka.

II TOIMENPIDE

(3)

KLM omistaa tällä hetkellä 50 prosenttia Martinairista. KLM:llä ja Maersk Holding B.V:llä, Alankomaissa toimivalla, tanskalaisen ensi sijassa meri- ja maakuljetuksia hoitavan A.P. Moller-Maersk A/S:n kokonaan omistamalla tytäryhtiöllä, jäljempänä ’Maersk’, on kummallakin 50 prosenttia Martinairin pääomasta. Martinairin organisaatio ja yritysjohto huomioon ottaen KLM:llä ja Maerskillä on tällä hetkellä yhteinen määräysvalta Martinairissa. KLM aikoo hankkia itselleen Maerskin 50 prosentin osakeomistuksen Martinairista.

(4)	Tämän johdosta komissio vastaanotti 17 päivänä heinäkuuta 2008 EY:n sulautuma-asetuksen 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla KLM hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan Martinairissa ostamalla osakkeita.

III YHTEISÖNLAAJUINEN ULOTTUVUUS

(5)	Ilmoitetulla keskittymällä on sulautuma-asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisönlaajuinen ulottuvuus.

IV MENETTELY JA TIIVISTELMÄ

(6)

Ensimmäisen vaiheen markkinatutkimuksen tulosten perusteella tekemissään päätelmissä komissio epäili vakavasti ehdotetun liiketoimen soveltuvuutta yhteismarkkinoille, sillä Amsterdamin sekä Aruban ja Curacaon välisessä lentomatkustajaliikenteessä havaittiin kilpailuongelmia. Osapuolet esittivät 18 päivänä elokuuta 2008 sitoumuksia, joihin sisältyi sitoumus verrata turistiluokan hintakehitystä sulautuman jälkeen reiteillä, jotka liittävät Amsterdamin Arubaan ja Curacaoon, turistiluokan hintojen kehitykseen tietyillä valituilla vertailukelpoisilla reiteillä. Osoittautui kuitenkin, että ehdotetun sitoumuksen avulla ei voitaisi poistaa komission esittämiä vakavia epäilyjä. Komissio päätti 8 päivänä syyskuuta 2008 aloittaa sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn.

V KILPAILUA KOSKEVAN ARVIOINNIN KÄSITTEELLISET PUITTEET

(7)

Ehdotetussa yrityskeskittymässä siirrytään yhteisestä määräysvallasta yksinomaiseen määräysvaltaan. Jo ennen tätä toimenpidettä KLM:llä on jonkin verran määräysvaltaa Martinairissa. Lisäksi KLM:n kannustimet kilpailla Martinairin kanssa vähenevät, sillä KLM:llä on oikeus saada puolet Martinairin voitosta.

(8)

Komissio katsoi kuitenkin Martinairin organisaation, yritysjohdon ja sisäisten asiakirjojen perusteella, että KLM:llä on vähän vaikutusvaltaa Martinairin päätöksiin, jotka koskevat hinnoittelua, liikennöinnin aloittamista tietyllä reitillä, kapasiteetin lisäämistä tai supistamista tai muita vastaavia toiminnallisia seikkoja. Itse asiassa KLM:n vaikutusvalta Martinairin markkinakäyttäytymiseen rajoittuu veto-oikeuteen kauaskantoisemmissa, strategisissa ja toimintaan liittyvissä päätöksissä, mukaan lukien erityisesti strategiset valinnat toimia tietyillä segmenteillä (esimerkiksi lyhyen tai pitkän matkan matkustajalentoliikenne, rahtilentoliikenne) ja päätökset lisätä tai vähentää Martinairin lentokalustoa. Lisäksi markkinatutkimuksessa vahvistui suurelta osin, että osapuolten kilpailijat ja asiakkaat yleensä katsovat KLM:n ja Martinairin kilpailevan sekä matkustaja- että rahtiliikenteessä.

(9)	Näiden olosuhteiden perusteella komissio analysoi huolellisesti vaikutuksia, joita KLM:n ja Martinairin välisen nykyisen kilpailun poistumisella olisi ehdotetun keskittymän seurauksena kilpailuun.

VI RAHTILENTOLIIKENNE

6.1 Merkitykselliset tuote- ja maantieteelliset markkinat

(10)

Markkinatutkimuksessa ilmeni, että merikuljetuksista on tulossa taloudellisesti entistä houkuttelevampi vaihtoehto ei vain Euroopan sisäisessä rahtiliikenteessä vaan myös mannertenvälisissä kuljetuksissa. Aikarajoitusten vuoksi monet rahtilajit on kuitenkin edelleen kuljetettava lentoteitse. Tässä päätöksessä ei ole tarpeen päättää, kuuluvatko mannertenväliset rahti-, lento- ja merikuljetukset samoille markkinoille, sillä ehdotettu yrityskeskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla riippumatta siitä, kumpaa markkinamääritelmää käytetään.

(11)

Markkinatutkimuksessa ilmeni myös, ettei ole tarpeen jakaa lentorahtikuljetusten markkinoita edelleen kuljetettujen hyödykkeiden luokan tai luonteen mukaan. Asiakkaat ostavat yleensä tilan, jonka ne täyttävät eri rahtityypeillä, esimerkiksi pilaantuvilla ja muilla tuotteilla, jotka saattavat vaatia erikoiskäsittelyn. Lisäksi samaa lentokonetta käytetään usein erilaisten rahtilajien kuljetukseen ja lentoyhtiöt voivat suhteellisen helposti mukauttaa palvelujaan vastaamaan tiettyjen hyödykkeiden erityisvaatimuksia. Tässä asiassa ei ole kuitenkaan tarpeen päättää tarkasta markkinamääritelmästä, sillä ehdotettu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla riippumatta siitä, kumpaa markkinamääritelmää käytetään.

(12)

Aikaisempien päätösten tapaan päätöksessä määritellään lentorahtikuljetusten markkinat mannertenväliseltä pohjalta rahdin mannertenvälisissä kuljetuksissa ainakin silloin, kun on kyse mantereista, joilla on riittävän kehittynyt infrastruktuuri jatkoyhteyksiä varten. Tämä vahvistettiin Pohjois-Amerikan ja Euroopan osalta kaikenlaisen rahdin ollessa kyseessä, mukaan lukien kiireelliset, pilaantuvat hyödykkeet, kuten kukat. Tältä osin markkinatutkimuksessa vahvistui, että Euroopan hyvin kehittyneen maantieinfrastruktuurin vuoksi monet eurooppalaiset rahtilentoasemat voivat korvata Schipholin kaikenlaisen rahdin, myös kukkien, osalta. Afrikan, Etelä-Amerikan ja eräiden Aasian osien osalta markkinatutkimuksessa ilmeni, että nämä mantereet on jaettava edelleen maittain.

(13)

Lisäksi markkinatutkimuksessa kävi ilmi, että lentorahtiliikenteen markkinat ovat luonteeltaan yhdensuuntaiset, sillä lentorahtiliikenteen kysyntä voi vaihdella huomattavasti reitin kummassakin päässä. Markkinatutkimuksessa vahvistuivat myös ne komission aikaisemmissa asioissa esittämät havainnot, joiden mukaan koneenvaihtoa edellyttävillä lennoilla voidaan yleensä korvata suorat lennot.

(14)	Edellä esitetyn perusteella lentorahtiliikenteen markkinat on jaettava päätöksessä yhdensuuntaisten mannertenvälisten parien pohjalta, kun on kyse Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisistä reiteistä, ja mantereen ja maan välisen liikenteen pohjalta kaikilla muilla reiteillä.

6.2. Kilpailuvaikutusten arviointi

(15)

Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisen lentorahtiliikenteen osalta osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet jäävät alle 25 prosentin ja osapuoliin kohdistuu jatkossakin vahvaa kilpailua monien muiden suurten yhdistelmälentoyhtiöiden, kuten Lufthansa ja British Airways, ja kokonaispalveluntarjoajien, kuten FedEx ja UPS, taholta. Samoin Euroopan ja niiden Kaukoidän maiden välisen lentorahtiliikenteen osalta, joissa osapuolten toiminnoissa on päällekkäisyyksiä, osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet ovat enintään 25 prosenttia ja osapuoliin kohdistuu vahvaa kilpailua monien muiden lentoliikenteenharjoittajien, esimerkiksi Lufthansa, Cargolux, Cathay Pacific ja Air China, taholta. Ehdotettu yrityskeskittymä ei näin ollen olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla millään näistä markkinoista.

(16)

Euroopan ja Etelä-Amerikan välisessä lentorahtiliikenteessä toimenpide vaikuttaa markkinoihin Euroopan ja seuraavien maiden välisillä reiteillä: Kolumbia, Peru ja Ecuador. Osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet näillä reiteillä ovat (30–40) prosenttia (Ecuadorista Eurooppaan suuntautuvalla reitillä) ja (60–70) prosenttia (Kolumbiasta Eurooppaan suuntautuvalla reitillä) ja markkinaosuudet kasvavat huomattavasti. Tilanne on samantapainen Euroopan ja eräiden Suur-Karibian maiden (erityisesti Meksiko ja Kuuba) välisten reittien osalta. Näillä reiteillä osapuolten markkinaosuudet vaihtelevat (20–30) prosentista (Kuubasta Eurooppaan suuntautuvalla reitillä) (50–60) prosenttiin (Meksikosta Eurooppaan suuntautuvilla reiteillä). Markkinaosuudet kasvavat huomattavasti myös näillä reiteillä. Euroopan ja Afrikan maiden välisten reittien osalta osapuolten markkinaosuudet ovat keskittymän jälkeen suuret erityisesti Euroopasta Keniaan suuntautuvilla reiteillä (yhteenlaskettu markkinaosuus (50–60) prosenttia) ja Euroopasta Sudaniin suuntautuvilla reiteillä (yhteenlaskettu markkinaosuus 60–70 prosenttia). Markkinaosuudet kasvavat huomattavasti myös näillä reiteillä.

(17)

Jopa niillä reiteillä, joilla osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet ovat suuret ja joilla markkinaosuudet kasvavat huomattavasti, osapuolilla on yleensä useita vahvoja kilpailijoita, jotka aiheuttavat niille kilpailupainetta yrityskeskittymän toteutumisen jälkeen. Lisäksi näyttää siltä, että merkityksellisillä reiteillä lentorahtiliikenteen markkinoille tulolle on suhteellisen vähän esteitä. Useat uudet toimijat ovatkin tulleet eräille näistä reiteistä. Lisäksi markkinatutkimuksen aikana asiakkaat, joista suurilla huolitsijoilla on jonkin verran neuvotteluvoimaa, totesivat olevansa valmiit vaihtamaan toimittajaa, jos osapuolet päättävät korottaa hintoja. Eräät osapuolten kilpailijat totesivat, että niillä on ylimääräistä kapasiteettia vastata kysynnän kasvuun.

(18)	Edellä esitetyistä syistä päätöksessä todetaan, että ehdotettu keskittymä ei todennäköisesti olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, kun on kyse reiteistä, joilla osapuolten lentorahtitoiminnoissa on päällekkäisyyksiä.

VII MATKUSTAJALENTOLIIKENNE

7.1 Merkitykselliset tuote- ja maantieteelliset markkinat

(19)	Osapuolten matkustajalentoliikenteessä on päällekkäisyyksiä reiteillä, jotka yhdistävät Amsterdamin seuraaviin kauko(loma)kohteisiin: Vancouver, Toronto, Miami, Punta Cana, Cancun, Havanna, Curacao ja Aruba.

(20)

Markkinatutkimus samoin kuin komission tässä asiassa tilaama asiakaskysely vahvistivat komission aikaisemmissa tapauksissa noudattaman käytännön, jonka mukaan matkanjärjestäjille suunnatun lentopaikkojen tukkutarjonnan markkinat ja loppuasiakkaille suunnatun reittiliikennepalvelujen tarjonnan markkinat ovat erilliset. Kysyntäpuolta tarkasteltaessa voidaan todeta, että asiakaskyselyn mukaan loppuasiakkaat eivät yleensä katso pakettilomien ja itsenäisten lomamatkojen korvaavan toisiaan. Tämän johdosta vain pieni osa pakettimatkoja ostavista asiakkaista vaihtaisi pelkkään lentoon ja vielä pienempi osa pelkän lennon ostavista asiakkaista harkitsisi pakettimatkan ostamista.

7.1.1 Reittilentoliikennepalvelujen tarjonta loppuasiakkaille

(21)

Loppuasiakkaille tarkoitettujen matkustajalentoliikennepalvelujen tarjonnan markkinoiden osalta markkinatutkimuksessa ja asiakaskyselyssä vahvistui, että ehdotettua keskittymää arvioitaessa tavanomainen lähtöpaikka/määräpaikka-lähestymistapa, jonka perusteella komissio määritteli merkitykselliset markkinat aikaisemmissa tapauksissa, ei ole asianmukainen. Lähtöpaikan osalta markkinatutkimuksessa ja asiakaskyselyssä ilmeni, että Düsseldorfin ja Brysselin lentoasemat on sisällytettävä merkityksellisiin markkinoihin ainakin niiden lentojen osalta, jotka suuntautuvat viiteen Suur-Karibian lomakohteeseen (Punta Cana, Cancun, Havanna, Curacao ja Aruba), sillä suuri osa näihin kohteisiin matkustavista katsoo, että kyseiset lentoasemat korvaavat Schipholin mainittuihin kohteisiin lennettäessä. Vancouveriin, Torontoon ja Miamiin suuntautuvien lentojen osalta ei ole tarpeen päättää tarkasta markkinamääritelmästä, sillä ehdotettu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, vaikka sovellettaisiin kapeinta markkinamääritelmää, joka kattaisi vain Amsterdamista lähtevät lennot.

(22)

Määräpaikan osalta markkinatutkimuksessa ja asiakaskyselyssä ilmeni, että ainakin viiden Suur-Karibian lomakohteen osalta kauko(loma)kohteiden välillä on jonkin verran korvaavuutta, mutta niistä ei selvinnyt tarkasti, mikä on määräpaikan tarkka laajuus. Tässä asiassa ei ole kuitenkaan tarpeen päättää tarkasta markkinamääritelmästä, sillä ehdotettu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla riippumatta siitä, kumpaa markkinamääritelmää käytetään.

(23)

Lisäksi markkinatutkimus vahvisti komission aikaisemmissa asioissa soveltaman käytännön, jonka mukaan koneenvaihtoa edellyttävät lennot on sisällytettävä merkityksellisiin markkinoihin sillä edellytyksellä, että niitä markkinoidaan tietokonepohjaisissa paikanvarausjärjestelmissä jatkolentoina lähtö- ja määräpaikkaparin osalta, niitä liikennöidään päivittäin ja ne pidentävät matkaa vain rajoitetusti (vaihtoaika enintään 150 minuuttia).

7.1.2 Matkanjärjestäjille suunnattu lentopaikkojen tukkutarjonta

(24)

Edellisissä päätöksissä komissio katsoi, että matkanjärjestäjille suunnatun lentopaikkojen tukkutarjonnan merkityksellisiin markkinoihin olisi sisällyttävä kaikkiin kaukokohteisiin tarjottujen lentopaikkojen tarjonta jakamatta markkinoita edelleen kohteen mukaan. Markkinatutkimuksessa ilmeni, että tukkumarkkinoiden jakaminen edelleen reiteittäin saattaisi olla asianmukaista. Tämä saattaa pitää paikkansa ainakin niillä reiteillä, joilla matkanjärjestäjät eivät voi harjoittaa arbitraasia kohteiden välillä, sillä ne ostavat lentopaikkoja lentoyhtiöiltä vain silloin, kun niiden asiakkaat haluavat ostaa pakettimatkan tiettyyn kohteeseen. Tässä päätöksessä ei ole kuitenkaan tarpeen päättää tarkasta markkinamääritelmästä, sillä ehdotettu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla riippumatta siitä, kumpaa markkinamääritelmää käytetään.

(25)

Loppuasiakkaille suunnatun reittilentoliikennepalvelujen tarjonnan markkinoiden osalta markkinatutkimuksessa vahvistui, että tässä asiassa Amsterdamin, Düsseldorfin ja Brysselin lentoasemat kuuluvat samoille merkityksellisille markkinoille, kun on kyse matkanjärjestäjille suunnatusta lentopaikkojen tukkutarjonnasta.

7.2 Kilpailuvaikutusten arviointi

7.2.1 Kontrafaktuaalinen analyysi arvioitaessa ehdotetun toimenpiteen vaikutusta osapuolten matkustajalentoliikennetoimintoihin

(26)

Komission markkinatutkimuksessa ilmeni, että Martinairin matkustajalentoliikenne on ollut viime vuosina tappiollista ja todennäköisesti jatkuu tappiollisena Martinairin viimeaikaisista huomattavista rakenneuudistustoimenpiteistä huolimatta. Itse asiassa näyttää siltä, että Martinairin on tehtävä suuria investointeja voidakseen jatkaa matkustajalentoliikennettä kahta vuotta kauemmin.

(27)

Pääasiallisin investointi, jonka Martinairin pitäisi tehdä matkustajalentoliikenteensä jatkamiseksi, koskee sen lentokaluston lähes täydellistä uusimista. Martinairin matkustajalentokalusto on hyvin vanha ja tehoton. Lentokoneiden teknisten ongelmien vuoksi Martinairin lennot ovat usein myöhässä. Tämän vuoksi Martinairin kilpailukyky kaukokohteisiin suuntautuvassa matkustajaliikenteessä on heikentynyt viime aikoina, ja ellei lentokalustoa uudisteta, se heikkenee edelleen. Martinairin taloudellisen tilanteen vuoksi on kuitenkin vaikea hankkia rahoitusta kalustoinvestointeihin. Kaluston uudistamisessa KLM:llä on veto-oikeus Martinairin yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Martinairin aseman vuoksi on todennäköistä, että Martinairin aiheuttama kilpailupaine heikkenee lähivuosina. Näiden seikkojen perusteella voidaan todeta, että ehdotetun keskittymän sulautumavaikutukset osapuolten matkustajalentoliikennetoimintoihin ovat todennäköisesti vähäiset.

7.2.2 Lentoliikennepalvelujen tarjonta loppuasiakkaille

(28)

Kolmeen pohjoisamerikkalaiseen kaupunkiin (Vancouver, Toronto ja Miami) suuntautuvien lentojen osalta osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet ovat suhteellisen suuret eli (70–80) prosenttia ja (70–80) prosenttia, jos vain Amsterdamista lähtevät lennot otetaan huomioon, ja (50–60) prosenttia, kun myös Düsseldorfista ja Brysselistä lähtevät lennot otetaan huomioon. Alankomaista näihin kolmeen kaupunkiin matkustavien loppuasiakkaiden käytettävissä on lukuisia todellisia vaihtoehtoja, kuten Air Canadan, United Airlinesin, British Airwaysin, Air Transatin, Lufthansan ja Continental Airlinesin tarjoamat lennot. Ne aiheuttavat jatkossakin kilpailupainetta sulautuman seurauksena syntyvälle yritykselle. Tämän johdosta ehdotettu toimenpide ei todennäköisesti olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla näiden kolmen reitin osalta.

(29)

Amsterdamista, Düsseldorfista ja Brysselistä Punta Canaan, Cancuniin ja Havannaan suuntautuvilla reiteillä osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet ovat (70–80) prosenttia, (80–90) prosenttia ja (80–90) prosenttia. Martinair liikennöi suoria reitti- ja tilauslentoja Amsterdamista, kun taas KLM:llä on näillä reiteillä vain koneenvaihtoa edellyttäviä lentoja. Amsterdamista, Brysselistä ja Düsseldorfista on useita kilpailevia suoria ja koneenvaihtoa edellyttäviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi LTU liikennöi Düsseldorfista suoraan Punta Canaan ja Cancuniin, ArkeFly liikennöi suoraan näihin kahteen kohteeseen Amsterdamista, Jetairfly liikennöi Punta Canaan suoraan Brysselistä ja Iberia tarjoaa koneenvaihtoa edellyttäviä lentoja Havannaan sekä Amsterdamista, Düsseldorfista että Brysselistä.

(30)

Lisäksi markkinatutkimuksessa ja asiakaskyselyssä ilmeni, että Cancunin ja Punta Canan osalta huomattavaa kilpailupainetta aiheuttavat muut tyypilliset aurinkolomakohteet. Havannan osalta asiakaskyselyssä ilmeni, että huomattava osa asiakkaista joko lopettaisi matkustamisen kokonaan tai vaihtaisi kohdetta, jos Havannan-lentojen hinnat kohoaisivat 5–10 prosenttia. Näiden seikkojen perusteella on pääteltävä, että myös kyseisten kolmen kohteen osalta on todennäköistä, ettei ehdotettu toimenpide olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

(31)

Amsterdamista Curacaoon ja Arubaan suuntautuvilla reiteillä molemmat osapuolet liikennöivät suoria reittilentoja. Näihin kahteen kohteeseen ei ole vaihtoehtoisia lentoja Düsseldorfista tai Brysselistä. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on (80–90) prosenttia molemmilla reiteillä, ja kolmannella kumpaakin reittiä liikennöivällä ArkeFlyllä on jäljelle jäävä (10–20) prosentin osuus. ArkeFly liikennöi reittilentoja molemmilla reiteillä lentäen Arubaan suoraan kolmesti viikossa ja Curacaoon kuudesti viikossa (seitsemän kertaa 1. marraskuuta 2008 alkaen).

(32)

Markkinatutkimuksessa ja asiakaskyselyssä ilmeni, että kyseiset kaksi reittiä eroavat jonkin verran muista kohteista, joihin osapuolet liikennöivät. Alankomaiden Antillien ja Alankomaiden välisten historiallisten ja kulttuurisiteiden vuoksi ystävien ja sukulaisten luona vierailevien osuus matkustajista on suhteellisen suuri näillä reiteillä ja monilla Alankomaissa asuvilla on loma-asunto näillä saarilla. Myös monet tavalliset lomailijat matkustavat näihin kohteisiin. Asiakaskyselyssä ilmeni Aruban ja Curacaon osalta myös, että jos näiden reittien lentohintoja korotettaisiin 5–10 prosenttia, huomattava osa matkustajista lopettaisi matkustamisen kokonaan, vaihtaisi ArkeFlyyn tai matkustaisi toiseen lomakohteeseen.

(33)	Ottaen huomioon nämä seikat sekä toisen vaiheen markkinatutkimuksen ja asiakaskyselyn myös näiden kahden reitin osalta voidaan todeta, että on todennäköistä, ettei toimenpide olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

7.2.3 Matkanjärjestäjille suunnattu lentopaikkojen tukkutarjonta

(34)

Matkanjärjestäjille suunnatun lentopaikkojen tukkutarjonnan osalta tilanne on samantapainen kuin loppuasiakkaille tarkoitettujen matkustajareittiliikennepalvelujen tarjonnan markkinoilla, kun on kyse joko pelkästään Amsterdamista tai Amsterdamista, Düsseldorfista ja Brysselistä kolmeen pohjoisamerikkalaiseen kaupunkiin (Vancouver, Toronto ja Miami) ja kolmeen lomakohteeseen (Punta Cana, Cancun ja Havanna) suuntautuvista lennoista. Kun otetaan huomioon vaihtoehtoisten liikenteenharjoittajien määrä näillä reiteillä, on todennäköistä, ettei ehdotettu toimenpide olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, kun on kyse näistä kohteista.

(35)

Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on Curacaon osalta (90–95) prosenttia ja Aruban osalta (90–95) prosenttia. Ainoa näillä reiteillä toimiva kilpailija, ArkeFly, käyttää suurimman osan kapasiteetistaan kytkösmarkkinoilla eli TUI:n tai muiden TUI:n ja ArkeFlyn kanssa samaan konserniin kuuluvien matkanjärjestäjien tarjoamiin pakettimatkoihin. Sen vuoksi sen markkinaosuus on vain (5–10) prosenttia ”myyntimarkkinoilla”. Jos myynti kytkösmarkkinoilla otettaisiin huomioon, ArkeFlyn markkinaosuus olisi yli (6–12) kertaa suurempi eli noin (40–60) prosenttia. Tässä yhteydessä on huomattava, että ArkeFly ilmoitti toisen vaiheen markkinatutkimuksen aikana, että olosuhteista riippuen se harkitsisi myynnin lisäämistä kilpaileville matkanjärjestäjille, jos jokin matkanjärjestäjien ryhmä pyytäisi sitä tarjoamaan paikkoja lennoillaan.

(36)

Tuotantoketjun loppupään markkinoilla loppuasiakkaiden eli matkanjärjestäjiltä pakettimatkoja ostavien asiakkaiden epäsuorasti aiheuttama kilpailupaine on myös otettava huomioon. Markkinatutkimus ja asiakaskysely ovat osoittaneet, että alankomaalaiset lomamatkailijat ovat yleensä hyvin hintatietoisia. Jos osapuolet nostavat matkanjärjestäjiltä veloitettavia hintoja toimenpiteen jälkeen, huomattava osa asiakkaista, jotka yleensä ostaisivat pakettimatkan joltain TUI:n kilpailijalta, todennäköisesti vaihtaisi TUI:n tarjoamaan pakettimatkaan. Tällaisessa tapauksessa myös sulautuman tuloksena syntynyt yritys menettäisi nämä matkustajat ja sen vuoksi se todennäköisesti välttäisi hintojen korotuksia.

(37)	Näiden seikkojen vuoksi on epätodennäköistä myös kyseisten kahden reitin osalta, että ehdotettu toimenpide olennaisesti estää tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

VIII PÄÄTELMÄT

(38)	Päätöksessä todetaan edellä esitetyistä syistä, että ilmoitettu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla eikä niiden merkittävällä osalla.

(39)	Keskittymän olisi tämän vuoksi katsottava soveltuvan yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan EY:n sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla.

4.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/9

Henkilökuljetukseen tarkoitetuista köysiratalaitteistoista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/9/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja viitenumerot)

(2009/C 51/05)

ESO:n viitenumero (1)	Yhdenmukaistetun standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja)	Korvattavan standardin viitenumero	Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa (Huomautus 1)
CEN	EN 1709:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Ennen käyttöönottoa tehtävä tarkastus, kunnossapito ja käyttötarkastukset	—
CEN	EN 1908:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Kiristyslaitteet	—
CEN	EN 1909:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Pelastaminen ja evakuointi	—
CEN	EN 12385-8:2002 Teräsköydet — Turvallisuus — Osa 8: Henkilökuljetukseen tarkoitettujen köysiratalaitteistojen köydet — Säikeistä punotut veto- ja kiristysköydet	—
CEN	EN 12385-9:2002 Teräsköydet — Turvallisuus — Osa 9: Henkilökuljetukseen tarkoitettujen köysiratalaitteistojen köydet — Suljetut vetoköydet	—
CEN	EN 12397:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitettujen köysiratojen turvallisuusvaatimukset — Käyttö	—
CEN	EN 12927-1:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Köydet — Osa 1: Köysien ja köysiliitosten valinta	—
CEN	EN 12927-2:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Köydet — Osa 2: Varmuuskertoimet	—
CEN	EN 12927-3:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Köydet — Osa 3: 6-säikeisen veto- ja kuljetusköyden pujotusliitos	—
CEN	EN 12927-4:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Köydet — Osa 4: Pääteliitokset	—
CEN	EN 12927-5:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Köydet — Osa 5: Varastointi, kuljetus, asennus ja kiristys	—
CEN	EN 12927-6:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Köydet — Osa 6: Hylkäämisperusteet	—
CEN	EN 12927-7:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Köydet — Osa 7: Tarkastus, korjaus ja kunnossapito	—
CEN	EN 12927-8:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Köydet — Osa 8: Rikkomaton aineenkoetus	—
CEN	EN 12929-1:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Yleiset ohjeet — Osa 1: Kaikkia laitteita koskevat vaatimukset	—
CEN	EN 12929-2:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Yleiset ohjeet — Osa 2: Lisävaatimukset pendeli-köysiradoille, joissa ei ole kannatusköysijarrua	—
CEN	EN 12930:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Laskelmat	—
CEN	EN 13107:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Rakenteet	—
CEN	EN 13223:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Käyttökoneistot ja muut mekaaniset laitteet	—
CEN	EN 13243:2004 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Sähkölaitteet käyttökoneistojen sähkölaitteita lukuun ottamatta	—
CEN	EN 13243:2004/AC:2005
CEN	EN 13796-1:2005 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Siirtolaitteet — Osa 1: Köysipuristimet, kulkulaitteistot, tarraajat, kabiinit, tuolit, vaunut, huoltokorit, vetolaitteet	—
CEN	EN 13796-1:2005/AC:2007
CEN	EN 13796-2:2005 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Siirtolaitteet — Osa 2: Köysipuristimien vetokokeet	—
CEN	EN 13796-3:2005 Henkilökuljetukseen tarkoitetut köysiradat — Turvallisuusvaatimukset — Siirtolaitteet — Osa 3: Väsytyskokeet	—

Huomautus 1

Yleensä korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa päivänä, jona eurooppalainen standardointielin poistaa kyseisen standardin käytöstä. Tällaisten standardien käyttäjiä pyydetään kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että joissakin poikkeustapauksissa asia voi olla toisin.

Huomautus:

—	Tietoja standardien saatavuudesta saa joko Euroopan standardointielimiltä tai kansallisilta standardointilaitoksilta, joita koskeva luettelo on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY (3), liitteenä.

—	Viitetietojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tarkoita sitä, että standardit ovat saatavana kaikilla yhteisökielillä.

—	Tämä luettelo korvaa kaikki aiemmin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut luettelot. Komissio huolehtii kyseisen luettelon ajan tasalle saattamisesta.

Lisätietoja yhdenmukaistetuista standardeista saa Internet-osoitteesta:

http://ec.europa.eu/enterprise/newapproach/standardization/harmstds/

(1) ESO: Eurooppalaiset standardointielimet:

—	CEN: rue de Stassart 36, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 550 08 11; faksi (32-2) 550 08 19 (http://www.cen.eu),

—	Cenelec: rue de Stassart 35, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 519 68 71; faksi (32-2) 519 69 19 (http://www.cenelec.org),

—	ETSI: 650, route des Lucioles, F-06921 Sophia Antipolis, puhelin (33) 492 94 42 00; faksi (33) 493 65 47 16 (http://www.etsi.org).

(2) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

(3) EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18.

4.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/12

Huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/25/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja viitenumerot)

(2009/C 51/06)

ESO:n viitenumero (1)	Yhdenmukaistetun standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja)	Korvattavan standardin viitenumero	Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa (Huomautus 1)
CEN	EN ISO 6185-1:2001 Ilmatäytteiset veneet — Osa 1: Veneet, joiden suurin moottoriteho on 4,5 kW (ISO 6185-1:2001)	—
CEN	EN ISO 6185-2:2001 Ilmatäytteiset veneet — Osa 2: Veneet moottorilla, jonka teho on yli 4,5 kW ja enintään 15 kW (ISO 6185-2:2001)	—
CEN	EN ISO 6185-3:2001 Ilmatäytteiset veneet — Osa 3: Veneet moottorilla, jonka teho on yli 15 kW (ISO 6185-3:2001)	—
CEN	EN ISO 7840:2004 Veneet — Palonkestävät polttoaineletkut (ISO 7840:2004)	EN ISO 7840:1995	Voimassaolo lakkaa (31.8.2004)
CEN	EN ISO 8099:2000 Veneet — Käymäläjäteveden varastointijärjestelmät (ISO 8099:2000)	—
CEN	EN ISO 8469:2006 Veneet — Ei palonkestävät polttoaineletkut (ISO 8469:2006)	EN ISO 8469:1995	Voimassaolo lakkaa (31.1.2007)
CEN	EN ISO 8665:2006 Veneet — Moottorit ja propulsiojärjestelmät — Tehon mittaus ja ilmoittaminen (ISO 8665:2006)	EN ISO 8665:1995	Voimassaolo lakkaa (31.12.2006)
CEN	EN ISO 8666:2002 Veneet — Perustiedot (ISO 8666:2002)	—
CEN	EN ISO 8847:2004 Veneet — Ohjauslaitteet — Vaijeriohjausjärjestelmät (ISO 8847:2004)	EN 28847:1989	Voimassaolo lakkaa (30.11.2004)
CEN	EN ISO 8847:2004/AC:2005
CEN	EN ISO 8849:2003 Veneet — Tasasähkökäyttöiset pilssipumput (ISO 8849:2003)	EN 28849:1993	Voimassaolo lakkaa (30.4.2004)
CEN	EN ISO 9093-1:1997 Veneet — Pohjaventtiilit ja runkoläpiviennit — Osa 1: Metalliset (ISO 9093-1:1994)	—
CEN	EN ISO 9093-2:2002 Veneet — Pohjaventtiilit ja rungon läpiviennit — Osa 2: Ei-metalliset (ISO 9093-2:2002)	—
CEN	EN ISO 9094-1:2003 Veneet — Palontorjunta — Osa 1: Veneet, joiden runkopituus on enintään 15 m (ISO 9094-1:2003)	—
CEN	EN ISO 9094-2:2002 Veneet — Palontorjunta — Osa 2: Veneet, joiden runkopituus on yli 15 m (ISO 9094-2:2002)	—
CEN	EN ISO 9097:1994 Veneet — Sähkökäyttöiset puhaltimet (ISO 9097:1991)	—
CEN	EN ISO 9097:1994/A1:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2001)
CEN	EN ISO 10087:2006 Veneet — Veneen merkintäjärjestelmä (ISO 10087:2006)	EN ISO 10087:1996	Voimassaolo lakkaa (30.9.2006)
CEN	EN ISO 10088:2001 Veneet — Kiinteästi asennetut polttoainejärjestelmät ja kiinteät polttoainesäiliöt (ISO 10088:2001)	—
CEN	EN ISO 10133:2000 Veneet — Sähköjärjestelmät — Matalajänniteasennukset tasavirtajärjestelmässä (ISO 10133:2000)	—
CEN	EN ISO 10239:2008 Veneet — Nestekaasulaitteet (LPG) (ISO 10239:2008)	EN ISO 10239:2000	Voimassaolo lakkaa (31.8.2008)
CEN	EN ISO 10240:2004 Veneet — Omistajan käsikirja (ISO 10240:2004)	EN ISO 10240:1996	Voimassaolo lakkaa (30.4.2005)
CEN	EN ISO 10592:1995 Veneet — Hydrauliset ohjauslaitteet (ISO 10592:1994)	—
CEN	EN ISO 10592:1995/A1:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2001)
CEN	EN ISO 11105:1997 Veneet — Bensiinimoottoreita ja/tai bensiinisäiliöitä sisältävien tilojen tuuletus (ISO 11105:1997)	—
CEN	EN ISO 11192:2005 Navires de plaisance — Symboles graphiques (ISO 11192:2005)	—
CEN	EN ISO 11547:1995 Veneet — Ulkolaitamoottorin käynnistämisen esto (ISO 11547:1994)	—
CEN	EN ISO 11547:1995/A1:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2001)
CEN	EN ISO 11591:2000 Moottoriveneet — Näkyvyys ohjauspaikasta (ISO 11591:2000)	—
CEN	EN ISO 11592:2001 Veneet, joiden runkopituus on alle 8 m — Suurimman propulsiokonetehon määritys (ISO 11592:2001)	—
CEN	EN ISO 11812:2001 Veneet — Vesitiiviit istuinkaukalot ja nopeasti tyhjentyvät istuinkaukalot (ISO 11812:2001)	—
CEN	EN ISO 12215-1:2000 Veneet — Rungon rakenne — Mitoitus — Osa 1: Materiaalit — Kertamuovihartsit, lasikuitulujitteet, vertailulaminaatti (ISO 12215-1:2000)	—
CEN	EN ISO 12215-2:2002 Veneet — Rungon rakenne — Mitoitus — Osa 2: Materiaalit: Kerrosrakenteen sisusmateriaalit, sisäänvaletut materiaalit (ISO 12215-2:2002)	—
CEN	EN ISO 12215-3:2002 Veneet — Rungon rakenne — Mitoitus — Osa 3: Materiaalit: Teräs, alumiiniseokset, puu, muut materiaalit (ISO 12215-3:2002)	—
CEN	EN ISO 12215-4:2002 Veneet — Rungon rakenne — Mitoitus — Osa 4: Valmistusolosuhteet (ISO 12215-4:2002)	—
CEN	EN ISO 12215-5:2008 Veneet — Rungon rakenne — Mitoitus — Osa 5: Yksirunkoisten veneiden suunnittelupaineet, suunnittelurasitukset, mitoituksen määrittely (ISO 12215-5:2008)	—
CEN	EN ISO 12215-6:2008 Veneet — Rungon rakenne ja mitoitus — Osa 6: Rakennejärjestelyt ja niiden yksityiskohdat (ISO 12215-6:2008)	—
CEN	EN ISO 12216:2002 Veneet — Ikkunat, valoventtiilit, kansiluukut, aukot ja ovet — Lujuus- ja tiiveysvaatimukset (ISO 12216:2002)	—
CEN	EN ISO 12217-1:2002 Veneet — Vakavuuden ja kelluvuuden arviointi ja luokittelu — Osa 1: Runkopituudeltaan 6 m tai suuremmat ei-purjeilla kulkevat veneet (ISO 12217-1:2002)	—
CEN	EN ISO 12217-2:2002 Veneet — Vakavuuden ja kelluvuuden arviointi ja luokittelu — Osa 2: Runkopituudeltaan 6 m tai suuremmat purjeveneet (ISO 12217-2:2002)	—
CEN	EN ISO 12217-3:2002 Veneet — Vakavuuden ja kelluvuuden arviointi ja luokittelu — Osa 3: Runkopituudeltaan alle 6 m veneet (ISO 12217-3:2002)	—
CEN	EN ISO 13297:2000 Veneet — Sähköjärjestelmät — Vaihtovirta-asennukset (ISO 13297:2000)	—
CEN	EN ISO 13590:2003 Veneet — Henkilökohtaiset vesikulkuneuvot — Rakenne- ja järjestelmäasennuksia koskevat vaatimukset (ISO 13590:2003)	—
CEN	EN ISO 13590:2003/AC:2004
CEN	EN ISO 13929:2001 Veneet — Ohjauslaitteet — Veto- ja vipuvarsijärjestelmät (ISO 13929:2001)	—
CEN	EN ISO 14509-1:2008 Veneet — Moottoriveneiden aiheuttama ilmaääni — Osa 1: Mittaukset ohi ajettaessa (ISO 14509-1:2008)	EN ISO 14509:2000	30.4.2009
CEN	EN ISO 14509-2:2006 Veneet — Moottoriveneiden aiheuttama ilmaääni — Osa 2: Äänen arviointi malliveneen avulla (ISO 14509-2:2006)	—
CEN	EN ISO 14895:2003 Veneet — Nestemäisellä polttoaineella toimivat liedet (ISO 14895:2000)	—
CEN	EN ISO 14945:2004 Veneet — Valmistajan kilpi (ISO 14945:2004)	—
CEN	EN ISO 14945:2004/AC:2005
CEN	EN ISO 14946:2001 Veneet — Suurin kuormankantokyky (ISO 14946:2001)	—
CEN	EN ISO 14946:2001/AC:2005
CEN	EN ISO 15083:2003 Veneet — Pilssipumppausjärjestelmät (ISO 15083:2003)	—
CEN	EN ISO 15084:2003 Veneet — Ankkurointi, kiinnitys ja hinaus — Kiinnityshelat (ISO 15084:2003)	—
CEN	EN ISO 15085:2003 Veneet — Laidan yli putoamisen ehkäiseminen ja veneeseen uudelleen nouseminen (ISO 15085:2003)	—
CEN	EN ISO 15584:2001 Veneet — Kiinteästi asennettujen bensiinimoottoreiden polttoaine- ja sähköjärjestelmät (ISO 15584:2001)	—
CEN	EN 15609:2008 Nestekaasulaitteet ja varusteet — Veneiden, laivojen ja muiden alusten nestekaasua käyttävät propulsiolaitteet — Asennusvaatimukset	—
CEN	EN ISO 15652:2005 Veneet — Kaapeliohjausjärjestelmä sisämoottorilla varustetuille Mini Jet -veneille (ISO 15652:2003)	—
CEN	EN ISO 16147:2002 Veneet — Diesel-käyttöiset sisämoottorit — Moottoriin asennetut polttoaine- ja sähkökomponentit (ISO 16147:2002)	—
CEN	EN ISO 21487:2006 Veneet — Kiinteästi asennetut polttoainesäiliöt bensiininille ja dieselöljylle (ISO 21487:2006)	—
CEN	EN 28846:1993 Veneet — Sähkölaitteet — Suojaus tulenarkojen kaasujen syttymistä vastaan	—
CEN	EN 28846:1993/A1:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2001)
CEN	EN 28848:1993 Veneet — Kauko-ohjauslaitteet	—
CEN	EN 28848:1993/A1:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2001)
CEN	EN 29775:1993 Veneet — Kauko-ohjauslaitteet yksittäisille ulkolaitamoottoreille, joiden teho on 15 kW 40 kW	—
CEN	EN 29775:1993/A1:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2001)
CENELEC	EN 60092-507:2000	—
CENELEC	Laivojen sähköasennukset — Osa 507: Huviveneet (IEC 60092-507:2000)

Huomautus 1

Huomautus 3

Kun kyseessä ovat muutokset, viitattuna standardina on EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset sekä tämä uusi muutos. Kumotuksi standardiksi (sarake 3) käsitetään EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset mutta ei tätä uutta muutosta. Ilmoitetusta päivästä lähtien korvattu standardi ei enää anna olettamusta direktiivin oleellisten vaatimusten mukaisuudesta.

HUOMAUTUS:

—	Tietoja standardien saatavuudesta saa joko Euroopan standardointielimiltä tai kansallisilta standardointilaitoksilta, joita koskeva luettelo on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY (3), liitteenä.

—	Viitetietojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tarkoita sitä, että standardit ovat saatavana kaikilla yhteisökielillä.

—	Tämä luettelo korvaa kaikki aiemmin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut luettelot. Komissio huolehtii kyseisen luettelon ajan tasalle saattamisesta.

Lisätietoja yhdenmukaistetuista standardeista saa Internet-osoitteesta:

http://ec.europa.eu/enterprise/newapproach/standardization/harmstds/

(1) ESO: Eurooppalaiset standardointielimet:

—	CEN: rue de Stassart 36, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 550 08 11; faksi (32-2) 550 08 19 (http://www.cen.eu),

—	Cenelec: rue de Stassart 35, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 519 68 71; faksi (32-2) 519 69 19 (http://www.cenelec.org),

—	ETSI: 650, route des Lucioles, F-06921 Sophia Antipolis, puhelin (33) 492 94 42 00; faksi (33) 493 65 47 16 (http://www.etsi.org).

(2) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

(3) EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18.

4.3.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/17

Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta

(2009/C 51/07)

Komissio on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön julkaistuaan ilmoituksen (2) Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan piin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä. Lisäksi komissio sai perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua koskevan pyynnön.

1. Tarkastelua koskevat pyynnöt

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua käsittelevän pyynnön jätti 1. joulukuuta 2008 Euroalliages (rautayhdisteteollisuuden yhdyskomitea) yhteisön piin koko tuotantoa edustavien yhteisön tuottajien puolesta.

Välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön esitti EUSMET (European Users of Silicon Metal, piimetallin eurooppalaiset käyttäjät), ja se koskee ainoastaan polkumyynnin tarkastelua.

2. Tuote

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva pii, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2804 69 00. Tämä CN-koodi esitetään ainoastaan ohjeellisena.

3. Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on neuvoston asetuksella (EY) N:o 398/2004 (3) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 42/2007 (4) lopullinen polkumyyntitulli laajennettiin koskemaan piin tuontia Korean tasavallasta riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta.

4. Tarkastelujen perusteet

4.1 Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

Euroalliages on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan säännösten mukaisesti määrittänyt Kiinan kansantasavallalle normaaliarvon sopivassa markkinatalousmaassa vallitsevan hinnan perusteella. Kyseinen maa mainitaan tämän ilmoituksen 5.1 kohdan d alakohdassa. Polkumyynnin jatkumista koskeva väite perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen edellisessä virkkeessä esitetyllä tavalla määritetyn normaaliarvon ja tuotteen yhteisöön viennin yhteydessä veloitettujen myyntihintojen vertailuun.

Tällä perusteella laskettu polkumyyntimarginaali on huomattava.

Euroalliages huomauttaa vielä, että tarkasteltavana olevan tuotteen viejät/tuottajat Kiinan kansantasavallassa yrittivät toimenpiteiden voimassaoloaikana heikentää voimassa olevien toimenpiteiden tehoa kiertämiskäytännöillä, joiden torjumiseksi annettiin neuvoston asetus (EY) N:o 42/2007 (4).

Euroalliages väittää lisäksi, että vahingollinen polkumyynti todennäköisesti lisääntyisi. Tältä osin se on toimittanut näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät todennäköisesti kasvavat nykyisestä, koska asianomaisessa maassa on käyttämätöntä kapasiteettia ja varastoja. Lisäksi väitetään, että vienti muihin kolmansiin maihin eli Japaniin, Kanadaan ja Norjaan tapahtuu polkumyyntihintaan.

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrän väitetään todennäköisesti lisääntyvän myös siksi, että asianomaisesta maasta peräisin olevien samankaltaisten tuotteiden tuontiin sovelletaan toimenpiteitä muilla perinteisillä markkinoilla kuin EU:ssa (eli Amerikan yhdysvalloissa). Kaikki tämä voi johtaa siihen, että vientiä ohjataan uudelleen muista kolmansista maista yhteisöön.

Lisäksi Euroalliages väittää, että vahingon poistuminen johtuu pääasiassa toimenpiteiden voimassaolosta ja että asianomaisesta maasta peräisin olevan polkumyyntihinnoilla tapahtuvan huomattavan tuonnin toistuminen johtaisi todennäköisesti yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

4.2 Välivaiheen tarkastelun perusteet

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukainen pyyntö perustuu EUSMETin toimittamaan alustavaan näyttöön siitä, että olosuhteet, joiden perusteella toimenpiteet otettiin käyttöön, ovat muuttuneet ja että muutokset ovat pysyviä.

EUSMETin mukaan olosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen muun muassa siksi, että kulutus on kasvanut merkittävästi. Lisäksi polkumyynnin taso on sen mukaan laskenut huomattavasti. Näin ollen toimenpiteiden soveltamisen jatkaminen niiden nykytasolla ei enää ole tarpeen polkumyynnin poistamiseksi.

5. Menettely

Komissio on neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan päättänyt, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja polkumyynnin tarkasteluun rajoittuvan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se panee tarkastelut vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla.

5.1 Menettely polkumyynnin sekä polkumyynnin ja vahingon todennäköisyyden määrittämiseksi

Tutkimuksessa määritetään, johtaako toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. Osittaisessa välivaiheen tarkastelussa määritetään, riittävätkö nykyisentasoiset toimenpiteet poistamaan polkumyynnin vahingolliset vaikutukset.

a) Otanta

Koska tässä menettelyssä on osallisena suuri määrä osapuolia, komissio voi päättää soveltaa otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

i) Asianomaisesta maasta olevien viejien/tuottajien otanta

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voidakseen tarvittaessa valita otoksen komissio pyytää kaikkia viejiä/tuottajia tai niiden edustajia ilmoittautumaan ottamalla yhteyttä komissioon ja toimittamalla yrityksestään tai yrityksistään 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

—	yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön vietäväksi myyty määrä tonneina ja tämän myynnin liikevaihto paikallisena valuuttana 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2008 välisenä aikana,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin määrä tonneina ja tämän myynnin liikevaihto paikallisena valuuttana 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2008 välisenä aikana,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen muihin kolmansiin maihin myyty määrä tonneina ja tämän myynnin liikevaihto paikallisena valuuttana 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2008 välisenä aikana,

—	tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon osalta, tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon määrä tonneina sekä tiedot tuotantokapasiteetista ja siihen tehdyistä investoinneista 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2008 välisenä aikana,

—	kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (vienti- ja/tai kotimarkkinoille) osallistuvien etuyhteydessä olevien yritysten (5) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

—	muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

Toimittaessaan edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan paikalla tehtävään vastausten tarkastukseen. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu osallistumaan otokseen, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset esitetään jäljempänä 8 kohdassa. Saadakseen viejiä/tuottajia koskevan otoksen valitsemiseksi tarvittavat tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä viejämaan viranomaisiin ja tiedossa oleviin viejien/tuottajien järjestöihin.

Koska yritys ei voi tietää varmasti tulevansa valituksi otokseen, sellaisia viejiä/tuottajia, jotka pyytävät perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla yksilöllisen polkumyyntimarginaalin vahvistamista, kehotetaan pyytämään kyselylomake tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja palauttamaan se tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan ii alakohdan ensimmäisessä kohdassa asetetussa määräajassa. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota tämän ilmoituksen 5.1 kohdan b alakohdan viimeiseen virkkeeseen.

ii) Tuojia koskeva otanta

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voidakseen tarvittaessa valita otoksen komissio pyytää kaikkia tuojia tai niiden edustajia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan yrityksestään tai yrityksistään 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

—	yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

—	yrityksen kokonaisliikevaihto euroina 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2008 välisenä aikana,

—	työntekijöiden kokonaismäärä,

—	tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta,

—

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tai Korean tasavallasta lähetetyn, riippumatta siitä, onko tuotteen alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin ja jälleenmyynnin määrä yhteisön markkinoilla tonneina sekä arvo euroina 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2008 välisenä aikana,

—	kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuvien etuyhteydessä olevien yritysten (5) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

—	muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa.

Toimittaessaan edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomakkeen ja suostuvan paikalla tehtävään vastausten tarkastukseen. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu osallistumaan otokseen, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset esitetään jäljempänä 8 kohdassa. Saadakseen tuojia koskevan otoksen valinnassa tarvittavat tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

iii) Otosten lopullinen valinta

Asianomaisten osapuolten on toimitettava otosten valinnan kannalta merkitykselliset tiedot 6 kohdan b alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio aikoo valita otokset lopullisesti kuultuaan niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otoksiin.

Otoksiin valittujen yritysten on palautettava täytetty kyselylomake 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa ja toimittava yhteistyössä tutkimuksessa.

Jos yhteistyö ei ole riittävää, komissio voi tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti. Kuten 8 kohdassa selitetään, käytettävissä olevien tietojen perusteella tehty päätelmä saattaa olla asianomaiselle osapuolelle epäedullisempi.

b) Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähettää kyselylomakkeet yhteisön tuotannonalalle sekä mahdollisille yhteisön tuottajien järjestöille, Kiinan kansantasavallassa toimiville otokseen valituille viejille/tuottajille, mahdollisille viejien/tuottajien järjestöille Kiinan kansantasavallassa, otokseen valituille tuojille sekä tiedossa oleville tuojien järjestöille.

Sellaisten Kiinan kansantasavallassa toimivien viejien/tuottajien, jotka pyytävät yksilöllisen marginaalin vahvistamista perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan ja 9 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi, on palautettava täytetty kyselylomake tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa. Tästä syystä niiden on pyydettävä kyselylomake 6 kohdan a alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa. Näiden osapuolten on kuitenkin huomattava, että jos viejiin/tuottajiin sovelletaan otantaa, komissio voi päättää olla laskematta niille yksilöllistä marginaalia, jos viejien/tuottajien määrä on niin suuri, että yksilöllinen tarkastelu olisi kohtuuttoman vaivalloista ja estäisi tutkimuksen saattamisen loppuun ajoissa.

c) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan kyselyvastauksia täydentäviä tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne sitä pyytävät ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on erityisiä syitä. Tämä pyyntö on esitettävä 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

d) Markkinatalousmaan valinta

Komissio aikoo käyttää Brasiliaa sopivana markkinataloutta toteuttavana kolmantena maana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta. Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään mielipiteensä kyseisen maan soveltuvuudesta 6 kohdan c alakohdassa asetetussa erityisessä määräajassa.

e) Markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt

Normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7kohdan b alakohdan mukaisesti niiden Kiinan kansantasavallassa toimivien viejien/tuottajien osalta, jotka väittävät toimivansa markkinatalousolosuhteissa eli täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset ja esittävät asiasta riittävän näytön. Viejien/tuottajien, jotka aikovat esittää tätä koskevan asianmukaisesti perustellun pyynnön, on tehtävä se 6 kohdan d alakohdassa asetetussa erityisessä määräajassa. Komissio lähettää lomakkeen tällaisen pyynnön esittämistä varten kaikille niille Kiinan kansantasavallan viejille/tuottajille, jotka kuuluvat otokseen, sekä valituksessa mainituille viejien/tuottajien järjestöille ja Kiinan kansantasavallan viranomaisille. Pyynnön esittäjä voi käyttää lomaketta myös yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön esittämiseen eli sen ilmoittamiseen, että se täyttää perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa esitetyt vaatimukset.

5.2 Menettely yhteisön edun arvioimiseksi

Jos polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen osoittautuu todennäköiseksi, määritetään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko polkumyyntitoimenpiteet yhteisön edun nimissä pidettävä voimassa. Tästä syystä komissio voi lähettää kyselylomakkeet tiedossa olevalle yhteisön tuotannonalalle, tuojille ja niitä edustaville järjestöille, käyttäjien edustajille sekä kuluttajia edustaville järjestöille. Tämän vuoksi nämä osapuolet, myös ne, jotka eivät ole komission tiedossa, voivat 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa yleisessä määräajassa ilmoittautua ja toimittaa tietoja komissiolle, jos ne voivat osoittaa, että niiden toiminnan ja tarkasteltavana olevan tuotteen välillä on objektiivisesti havaittava yhteys. Osapuolet, jotka ovat toimineet edellisen virkkeen ohjeiden mukaisesti, voivat 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa pyytää kuulemista ja esittää erityiset syyt, miksi niitä olisi kuultava. Olisi huomattava, että perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos ne on tosiasiallisilla todisteilla osoitettu oikeiksi tietoja toimitettaessa.

6. Määräajat

a) Yleiset määräajat

i) Kyselylomakkeen tai eri pyyntöjen esittämisessä käytettävien lomakkeiden pyytäminen

Kaikkien asianomaisten osapuolten olisi pyydettävä kyselylomake tai muut pyyntöjen esittämisessä käytettävät lomakkeet mahdollisimman pian ja viimeistään 10 päivänä kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii) Osapuolten ilmoittautuminen ja kyselylomakkeiden palauttaminen ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa, palautettava kyselylomakkeet ja toimitettava mahdolliset muut tiedot 40 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin ilmoiteta. Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää asianomaisen osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

Otokseen valittujen yritysten on palautettava kyselylomakkeet 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

iii) Kuuleminen

Asianomaiset osapuolet voivat myös pyytää saada tulla komission kuulemiksi samassa 40 päivänä määräajassa.

b) Otantaa koskeva erityinen määräaika

Edellä 5.1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 15 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, koska komissio aikoo kuulla otoksen lopullisesta valinnasta niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen, 21 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii)	Kaikki muut otoksen valinnan kannalta merkittävät, 5.1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 21 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

iii)	Otokseen valittujen osapuolten on palautettava täytetty kyselylomake komissiolle 37 päivänä kuluessa siitä, kun niille on ilmoitettu niiden valinnasta otokseen.

c) Erityinen määräaika markkinatalousmaan valitsemiselle

Asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia siitä, onko Brasilia, jota tämän ilmoituksen 5.1 kohdan d alakohdassa ehdotetaan markkinatalousmaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan kansantasavallan osalta, sopiva valinta tähän tarkoitukseen. Nämä huomautukset on toimitettava komissiolle kymmenen päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

d) Erityinen määräaika markkinatalouskohtelua ja/tai yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen esittämiselle

Tämän ilmoituksen 5.1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut asianmukaisesti perustellut markkinatalousasemaa koskevat pyynnöt ja/tai perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaiset yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt on toimitettava komissiolle 15 päivänä kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7. Kirjalliset huomautukset, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, jollei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin- ja faksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset näkökannat, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (6), ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen toisinto, joka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission osoite:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate H

Office: N-105 04/092

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 295 65 05

8. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se vaikeuttaa tutkimusta huomattavasti, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, niitä ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää saatavilla olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii yhteistyössä vain osittain ja tämän vuoksi käytetään käytettävissä olevia tietoja, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä.

9. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10. Henkilötietojen käsittely

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18. joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (7) mukaisesti.

11. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja

Jos puolustautumisoikeuksien käytössä ilmenee vaikeuksia, asianomainen osapuoli voi ottaa yhteyttä kuulemismenettelystä vastaavaan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö ja toimii tarvittaessa sovittelijana menettelytapakysymyksissä, jotka vaikuttavat osapuolten etujen suojaamiseen kyseisessä menettelyssä; tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä oikeus tutustua asiakirjoihin, salassapito, määräaikojen pidentäminen ja kirjallisten ja/tai suullisten näkökantojen käsittely. Yhteystiedot sekä lisätietoja on saatavilla kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilla kauppapolitiikan pääosaston sivustolla (http://ec.europa.eu/trade).

(1) EUVL C 254, 7.10.2008, s. 9.

(2) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1,

(3) EUVL L 66, 4.3.2004, s. 15.

(4) EUVL L 13, 19.1.2007, s. 1.

(5) Etuyhteydessä olevan yrityksen käsitettä selvitetään tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2. heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 143 artiklassa.

(6) Tämä merkitsee sitä, että asiakirja on tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

(7) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 51

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	52. vuosikerta 4. maaliskuu 2009

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
	Komissio
2009/C 051/01	Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko: 2,00 % 1. maaliskuuta 2009 — Euron kurssi	1

2009/C 051/02	Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessaan 3 päivänä joulukuuta 2008 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/M.5141 — KLM/Martinair — Esittelijä: Latvia	2

2009/C 051/03	Loppukertomus asiassa COMP/M.5141 — KLM/Martinair	3

2009/C 051/04	Tiivistelmä komission päätös, tehty 17 päivänä joulukuuta 2008, keskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia COMP/M.5141 — KLM/Martinair) (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 8458 lopullinen)	4

	JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
2009/C 051/05	Henkilökuljetukseen tarkoitetuista köysiratalaitteistoista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/9/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto ( 1 )	9

2009/C 051/06	Huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/25/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto ( 1 )	12

	V Ilmoitukset
	YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 051/07	Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta	17

	KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
	Komissio
2009/C 051/08	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5482 — GSN/FUN) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	22

2009/C 051/09	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.5445 — Mytilineos/Motor Oil/Corinthos Power) ( 1 )	23

	Oikaisuja
2009/C 051/10	Oikastaan vuoden 2009 vapaapäivät (EUVL C 14, 21.1.2009)	24