30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/1

Euron kurssi (1)

29. marraskuuta 2006

(2006/C 291/01)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3157
JPY	Japanin jeniä	153,01
DKK	Tanskan kruunua	7,4547
GBP	Englannin puntaa	0,67430
SEK	Ruotsin kruunua	9,0801
CHF	Sveitsin frangia	1,5889
ISK	Islannin kruunua	90,61
NOK	Norjan kruunua	8,2520
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5780
CZK	Tšekin korunaa	27,988
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	257,16
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6978
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	3,8243
RON	Romanian leuta	3,4610
SIT	Slovenian tolaria	239,65
SKK	Slovakian korunaa	35,531
TRY	Turkin liiraa	1,9330
AUD	Australian dollaria	1,6800
CAD	Kanadan dollaria	1,4953
HKD	Hongkongin dollaria	10,2303
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,9398
SGD	Singaporin dollaria	2,0333
KRW	Etelä-Korean wonia	1 224,39
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,3790
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,3036
HRK	Kroatian kunaa	7,3532
IDR	Indonesian rupiaa	12 060,36
MYR	Malesian ringgitiä	4,7727
PHP	Filippiinien pesoa	65,430
RUB	Venäjän ruplaa	34,6550
THB	Thaimaan bahtia	47,477

(1)

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/2

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 391. kokouksessaan 30. toukokuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/A.37.507/B2 — AstraZeneca

(2006/C 291/02)

1.	Neuvoa-antavan komitean jäsenet ovat yhtä mieltä komission kanssa siitä, että asiassa sovelletaan sekä EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa että ETA-sopimuksen 54 artiklaa.

2.	Neuvoa-antavan komitean jäsenet ovat yhtä mieltä komission soveltamasta merkityksellisten tuotemarkkinoiden määritelmästä (toisin sanoen reseptillä määrättävät PPI-lääkkeiden suun kautta otettavat valmisteet, jolloin H2-salpaajia ei oteta lukuun).

3.	Neuvoa-antavan komitean jäsenet ovat yhtä mieltä komission soveltamasta merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmästä (erityisesti markkinoiden kansallisesta luonteesta).

4.	Neuvoa-antavan komitean jäsenet ovat yhtä mieltä komission kanssa siitä, että AstraZenecalla on määräävä markkina-asema kaikilla merkityksellisillä markkinoilla.

Neuvoa-antavan komitean jäsenten enemmistö on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että AstraZeneca on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa esittämällä pitkän ajan kuluessa virheellisiä tietoja Belgian, Tanskan, Saksan, Alankomaiden, Norjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan patenttivirastoille sekä kansallisille tuomioistuimille Saksassa ja Norjassa, kun otetaan huomioon, että virheellisten tietojen antaminen kuului AstraZenecan omepratsolia koskevaan strategiaan. Vähemmistö pidättyy ottamasta kantaa.

Neuvoa-antavan komitean jäsenten enemmistö on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että AstraZeneca on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa käyttämällä systemaattisesti väärin lääketuotteiden hyväksyntämenettelyjä siten, että se poisti valikoivasti rekisteristä Losec-tabletit Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa sekä vaihtoi Losec-tabletit Losec MUPS –tabletteihin osana yhtiön LPPS-strategiaa. Vähemmistö pidättyy ottamasta kantaa ja toinen vähemmistö on eri mieltä.

7.	Neuvoa-antavan komitean jäsenet ovat yhtä mieltä komission kanssa rikkomisen vakavuudesta.

8.	Neuvoa-antavan komitean jäsenet ovat yhtä mieltä komission kanssa sen esittämistä näkökohdista, jotka liittyvät lieventävien seikkojen olemassaoloon (toisin sanoen uudet piirteet).

9.	Neuvoa-antavan komitean jäsenet pyytävät komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

10.	Neuvoa-antavan komitean jäsenet pyytävät komissiota julkaisemaan tämän lausunnon.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/3

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/A/37.507 — AstraZeneca

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(2006/C 291/03)

Yllä mainittua asiaa koskevan päätösluonnoksen perusteella voidaan esittää seuraavat huomiot:

Tutkimuksen lähtökohtana oli yritysten Generics (UK) Ltd ja Scandinavian Pharmaceuticals Generics AB (molemmat jäljempänä ’Generics’ tai ’kantelija’) 12. toukokuuta 1999 tekemä EY:n perustamissopimuksen 82 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan mukainen yhteinen kantelu yrityksiä Astra AB (nykyisin AstraZeneca AB) (1)ja AstraZeneca Plc vastaan (molemmat jäljempänä ’AstraZeneca’) neuvoston asetuksen N:o 17/62 (2) 3 artiklan nojalla.

Asiassa on kyse siitä, että AstraZeneca käytti väärin julkisia menettelyjä tarkoituksenaan estää rinnakkaistuotteiden valmistajia ja rinnakkaiskaupan harjoittajia kilpailemasta AstraZenecan Losec-tuotetta vastaan. Järjestelmän väärinkäyttö toteutettiin patenttijärjestelmän osalta antamalla patenttivirastoille tarkoituksella virheellisiä tietoja Losecin peruspatenttisuojan pidentämiseksi. Lisäksi lääkkeiden markkinoinnin lupajärjestelmää väärinkäytettiin poistamalla Losecin alkuperäinen tablettiversio rekisteristä joissakin maissa. Näin pyrittiin estämään Losecin rinnakkaistuotteiden hyväksyminen sekä estämään rinnakkaiskauppa.

AstraZenecalle lähetettiin 29. heinäkuuta 2003 asetuksen (EY) N:o 2842/98 2 artiklan mukainen väitetiedoksianto (3). Samanaikaisesti AstraZenecalle toimitettiin luettelo komission asiakirja-aineistoon kuuluvista asiakirjoista sekä kahdella CD-ROM-levyllä jäljennökset luettelon ei-luottamuksellisista asiakirjoista.

AstraZeneca esitti yhteisen vastauksen 3. joulukuuta 2003 (saapumispäivä) ja pyysi komission asetuksen (EY) N:o 2842/98 5 artiklan nojalla suullista kuulemista.

Tässä yhteydessä on mainittava, että asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeutensa osalta AstraZeneca katsoi, että komission yksiköiden olisi tehtävä muistiinpanoja kantelijan kanssa pidetyistä tapaamisista ja että muistiinpanot pitäisi liittää asiakirja-aineistoon. Kilpailun pääosasto totesi, että lopullinen päätös perustuisi ainoastaan kantelijan kyseisten tapaamisten yhteydessä esittämiin kirjallisiin huomautuksiin. Kilpailun pääosaston näkemyksen mukaan sillä ei ollut velvollisuutta laatia tapaamisista muistiinpanoja, ellei niitä käytettäisi todisteina lopullisen päätöksen yhteydessä. Katson ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön tukevan tätä näkökantaa (yhdistetyt asiat T-191/98 ja T-212/98–T-214/98 — Atlantic Container Line, 377, 386, 394–395 kohta). Näistä asioista ilmenevän oikeuskäytännön mukaan komission mahdollisesti laatimat tai laatimatta jättämät muistiinpanot kantelijan kanssa pidetyistä tapaamisista ovat sisäisiä asiakirjoja, joita ei periaatteessa tarvitse antaa nähtäviksi, ellei komissio käytä niitä perusteena lopullista päätöstä tehdessään.

Kantelijalle toimitettiin 7. marraskuuta 2003 ei-luottamuksellinen versio väitetiedoksiannosta sekä 8. tammikuuta 2004 ei-luottamuksellinen versio AstraZenecan vastauksesta. Kantelija esitti 16. joulukuuta 2003 väitetiedoksiannosta huomautuksia, jotka toimitettiin AstraZenecalle.

Suullisen kuulemisen järjestäminen viivästyi jonkin verran, koska kahden AstraZenecan entisen työntekijän haluttiin osallistuvan kokoukseen. Suullinen kuuleminen järjestettiin 16. ja 17. päivänä helmikuuta 2004. Siihen osallistuivat sekä AstraZenecan että Genericsin edustajat. Sekä ennen suullista kuulemista että sen jälkeen, 9. maaliskuuta 2004, AstraZeneca toimitti uusia tietoja, tarkoituksenaan erityisesti antaa lisävastauksia suullisessa kuulemisessa esille tuotuihin kysymyksiin.

Komissio antoi AstraZenecalle 23. marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä mahdollisuuden esittää huomautuksia sellaisista tosiseikoista ja näkökohdista, joita ei erikseen mainittu väitetiedoksiannossa ja joihin komissio saattaisi viitata lopullisessa AstraZenecaa koskevassa päätöksessään (”asiaseikkoja koskeva kirje”). Pyynnöstä pidensin tätä kirjettä koskevien huomautusten esittämiselle asetettua määräaikaa 13. tammikuuta 2005 saakka. Lisäksi varmistin, että AstraZeneca sai tutustuttavakseen kaikki ei-luottamukselliset asiakirjat, jotka oli lisätty komission asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon väitetiedoksiannon antamisen jälkeen. AstraZeneca esitti huomautuksensa asiaseikkoja koskevaan kirjeeseen 21. tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä.

Katson, että päätösluonnos sisältää vain sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä.

Edellä olevan perusteella katson, että kaikkien menettelyyn osallistuneiden oikeutta tulla kuulluksi on noudatettu.

Brysselissä 31. toukokuuta 2005.

Serge DURANDE

(1) Astra AB sulautui Zeneca Group Plc:hen 6. huhtikuuta 1999, minkä tuloksena muodostui brittiläinen yritys AstraZeneca Plc.

(2) Neuvoston asetus N:o 17, annettu 6 päivänä helmikuuta 1962, perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan ensimmäinen täytäntöönpanoasetus (EYVL L 13, 21.2.1962, s. 204).

(3) Komission asetus (EY) N:o 2842/98, annettu 22 päivänä joulukuuta 1998, kuulemisesta tietyissä EY:n perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan mukaisissa menettelyissä (EYVL L 354, 30.12.1998, s. 18–21).

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/5

VALTIONTUKI — YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Valtiontuki C 39/06 (ex NN 94/05)

Uusien osakkeenomistajien järjestelmä

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(2006/C 291/04)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio on ilmoittanut 13. syyskuuta 2006 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee edellä mainittua tukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen

Euroopan komissio

Directorate General for Fisheries

DG FISH/D/3 ”Legal Issues”

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 295 19 42

Huomautukset toimitetaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

Komissio sai kesäkuussa 2004 tiedon Shetlandinsaarten valtuuston, Yhdistyneen kuningaskunnan Shetlandinsaarten julkisviranomaisen, myöntämästä tuesta, joka oli mahdollisesti sääntöjenvastaista valtiontukea.

Uusia osakkeenomistajia koskevassa järjestelmässä myönnettiin tukea osuutena omavastuuosuuteen osakkuuden hankkimiseksi olemassa olevasta tai uudesta kalastusaluksesta. Tukea, joka oli 50 prosenttia osakkeen hankintakustannuksista ja enintään 7 500 Englannin puntaa olemassa olevien alusten tapauksessa ja 15 000 Englannin puntaa uusien alusten tapauksessa sekä enintään 25 prosenttia aluksen arvosta, myönnettiin yli 18-vuotiaille henkilöille, joilla ei vielä ollut kalastusalusten osakkeita. Tuki myönnettiin sillä edellytyksellä, että alusta käytettiin täysipäiväiseen kalastukseen seuraavan viiden vuoden ajan ja tuensaaja säilytti osakkeensa viiden vuoden ajan tuen saamisesta.

EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, jos ne aikovat myöntää tai muuttaa tukea. Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan järjestelmä on ollut voimassa ainakin vuodesta 1982 vuoden 2005 tammikuun 14. päivään. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin vahvisti, ettei järjestelmää ole koskaan ilmoitettu komissiolle, mistä syystä tukitoimenpidettä on pidettävä uutena tukena.

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 659/1999 (1) ei aseteta mitään aikarajaa laittoman tuen tarkastelulle. Asetuksen15 artiklassa säädetään kuitenkin, että komission toimivaltuuksiin periä tuki takaisin sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa, että vanhentumisaika alkaa päivästä, jona sääntöjenvastainen tuki on myönnetty tuen saajalle, ja että komission toteuttamat toimet keskeyttävät vanhentumisajan. Tästä syystä komissio katsoo, ettei tässä tapauksessa ole tarpeen tarkastella tukea, joka on myönnetty yli kymmenen vuotta ennen sitä koskevien komission toimien toteuttamista. Komissio katsoo, että vanhentumisaika keskeytyi, kun se pyysi Yhdistyneeltä kuningaskunnalta tietoja 24. elokuuta 2004. Näin ollen vanhentumisaika koskee tuensaajille ennen 24. elokuuta 1994 myönnettyä tukea ja komissio tarkastelee jäljempänä ainoastaan tukia, jotka on myönnetty 24. elokuuta 1994 ja 14. tammikuuta 2005 välisenä aikana tehdyillä päätöksillä. Komission saamien tietojen mukaan järjestelmässä on tuona aikana myönnetty tukea noin 8 000 000 Englannin puntaa.

Toimenpiteet näyttävät olevan valtiontukia EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan merkityksessä. Valtiontuki voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, jos siihen voidaan soveltaa jotakin EY:n perustamissopimuksessa vahvistettua poikkeusta. Kalastusalan valtiontuen voidaan katsoa olevan yhteismarkkinoille soveltuva, jos se täyttää tuen myöntämisajankohtana voimassa olleiden kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevien suuntaviivojen edellytykset (2).

Osakkuuden hankkimiseen uudesta aluksesta myönnetyn tuen voidaan vuosien 1994, 1997 ja 2001 suuntaviivojen mukaan katsoa olevan yhteismarkkinoille soveltuva silloin, kun tuen tarkoituksena on se, että merikalastajat pystyvät hankkimaan omistusosuuden tai korvaamaan kokonaan menetetyn aluksen. Alus ei saa olla vanhempi kuin 20 vuotta ja sitä on voitavakäyttää vielä 10 vuotta. Vuoden 2004 suuntaviivoissa edellytykset ovat tiukemmat, ja niissä viitataan asetuksen (EY) N:o 2792/1999 12 artiklan 3 kohdan d alakohtaan ja 4 kohdan f alakohtaan, joissa on tuensaajan ikää ja aluksen kokonaispituutta koskevia lisäedellytyksiä. Vuosien 1994 ja 1997 suuntaviivojen mukaan myönnetyn tuen kokonaismäärä ei saa olla enempää kuin 30 prosenttia aluksen todellisista hankintakustannuksista. Vuoden 2001 suuntaviivoissa määrä on laskettu 20 prosentiksi.

Tässä vaiheessa tuki, joka myönnetään osakkuuden hankkimiseen käytetystä aluksesta, ei näytä täyttävän suuntaviivojen edellytyksiä. Lisäksi tuki voi järjestelmässä olla enintään 25 prosenttia aluksen todellisista hankintakustannuksista, mikä ei olisi vuoden 2001 suuntaviivojen edellytysten mukaista.

Osakkuuden hankkimiseen uudesta aluksesta myönnettävän tuen osalta tukea uusien kalastusalusten rakentamiseen voidaan vuosien 1994 ja 1997 suuntaviivojen 2.2.3.1 kohdan mukaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos se täyttää asetuksen (EY) N:o 3699/93 asiaa koskevat edellytykset. Alukset on rakennettava monivuotisten ohjausohjelmien tavoitteita noudattaen, ja niiden on oltava hygieniaa ja turvallisuutta koskevien asetusten ja direktiivien sekä alusten kokoa koskevien yhteisön säännösten mukaisia. Alukset on kirjattava kalastusalusrekisteriin.

Vuoden 2001 suuntaviivoissa viitataan asetuksen (EY) N:o 2792/1999 edellytyksiin, joissa todetaan, että uuden kapasiteetin käyttöönotto olisi korvattava poistamalla ilman julkista tukea kyseisistä laivastosegmenteistä kapasiteettia vähintään käyttöön otettua uutta kapasiteettia vastaava määrä. Vuoden 2001 loppuun asti, jolloin tavoitteita ei vielä noudatettu, kapasiteettia oli poistettava vähintään 30 prosenttia käyttöön otettua uutta kapasiteettia enemmän. Lisäedellytyksiin kuuluu se, että tukea voidaan myöntää ainoastaan, jos jäsenvaltio on antanut monivuotisen ohjausohjelman täytäntöönpanoa koskevat tiedot mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti ja täyttänyt kalastusalusten ominaisuuksia koskevat asetuksen (ETY) N:o 2930/86 mukaiset velvoitteensa sekä toteuttanut asetuksen (EY) N:o 2792/1999 6 artiklan mukaiset järjestelyt ja noudattanut monivuotisten ohjausohjelmien yleisiä tavoitteita.

Koska järjestelmässä ei mainita lainkaan kalastuslaivaston kokoa koskevia viitearvoja eikä hygienia- ja turvallisuusvaatimuksia eikä aluksia ole pakko rekisteröidä kalastusalusrekisteriin, komissio epäilee tässä vaiheessa vakavasti osakkuuden hankkimiseen uudesta aluksesta 1. heinäkuuta 2001 jälkeen myönnetyn tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

Edellä esitetyn perusteella komissio on päättänyt olla vastustamatta tätä tukijärjestelmää siltä osin, kun kyseessä on ennen 1. heinäkuuta 2001 myönnetty tuki osakkuuden hankkimiseen uudesta aluksesta. Sen sijaan komissio epäilee tässä vaiheessa vakavasti osakkuuden hankkimiseen uudesta aluksesta 1. heinäkuuta 2001 jälkeen myönnetyn tuen ja kaikkien osakkuuden hankkimiseen käytetystä aluksesta myönnetyn tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan mukaan sääntöjenvastainen tuki voidaan periä takaisin tuensaajalta.

KIRJEEN TEKSTI

”(1)	The Commission wishes to inform the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland that, having examined the information supplied by your authorities on the measure referred to above, it has decided to initiate the procedure laid down in Article 88 (2) of the EC Treaty.

1. PROCEDURE

(2)

By letter of 15 June 2004 the Commission was informed by a citizen of the UK of unlawful aid granted by the authorities of the Shetland Islands of the UK. By letters of 24 August 2004, 4 February, 11 May and 16 December 2005 the Commission has requested the UK authorities to provide information about these measures, to which the UK authorities responded by letters of 10 December 2004, 6 April, 8 September 2005 and 31 January 2006.

2. DESCRIPTION

(3)

The Shetland Islands Council (SIC), the public authority in Shetland, has made payments to the fisheries sector under the scope of two general aid measures named “Aid to the Fish Catching and Processing Industry” and “Aid to the Fish Farming Industry”, which actually consisted of several different types of aid schemes. One of these schemes is the so-called First time shareholders scheme. Under the First time shareholders scheme, which was applied from 1982 until 14 January 2005, grants could be given as contribution to matching own financial contribution for the purchase of a share in an existing or new fishing vessel. Aid was only granted to persons over 18 years old that did not yet own a share in a fishing vessel.

(4)

Aid was granted for 50 % of the acquisition costs of the share, with a maximum of GBP 7 500 in case of an existing vessel and GBP 15 000 in case of a new vessel. The other 50 % may only be financed by the beneficiaries own contribution, derived either from his own savings or from any interest-free family loan. The amount of aid may never exceed 25 % of the value of the vessel.

(5)	The aid was granted under the condition that the vessel is used for full time fishing for the next 5 years and that the beneficiary retained his share in the vessel for a period of five years from receipt of the aid.

3. COMMENTS FROM THE UNITED KINGDOM

(6)	The United Kingdom states that the aid measures concerned have already been applied already before the accession of the United Kingdom to the European Economic Community. The United Kingdom is however not able to provide any evidence of the existence of these measures at the time of accession.

(7)

The United Kingdom confirms that the aid measures have been changed over the years and that these changes have not been notified to the Commission in accordance with Article 88(3) of the EC Treaty (former Article 93(3)). The United Kingdom states however that the expenditure and application of the measures have been reported yearly to the Commission by way of the annual State aid inventory and that the officials responsible for the aids believed that by transmitting the annual reports no notification of the aid would be necessary.

(8)

Finally the United Kingdom states that where the measures and the amendments to the schemes might have been applied without prior notification to the Commission, they were applied in accordance with the conditions laid down in the Guidelines for the examination of State aid to fisheries and aquaculture applicable at the time aid was granted under the measures.

(9)

In addition, with regard to the First time shareholder scheme the United Kingdom states that the scheme was in operation until 14 January 2005, but that actually no assistance has been awarded during the financial years 2003/2004 and 2004/2005 as there were no applications. Furthermore, they state that they consider the aid to have been compatible with Guidelines for the examination of State aid to fisheries and aquaculture applicable at the times concerned.

4. ASSESSMENT

(10)	It must be determined first if the scheme can be regarded as State aid and if this is the case, if this aid is compatible with the common market.

(11)

Aid has been granted to a limited number of companies within the fisheries sector and is thus of a selective nature. The aids have been granted by the Shetland Islands Council, the public authority of Shetland, from State resources and are in the benefit of these companies which are in direct competition with other companies in the fisheries sector of both within the United Kingdom as well as in other Member States. Therefore, the measures distort or threaten to distort competition and appear to be State aid in the sense of Article 87 of the EC Treaty.

4.1. Legality

(12)

According to the United Kingdom, the two general schemes have been applied before the accession of the United Kingdom to the European Economic Community. However, the Commission notes that according to the provided information, the First time shareholders scheme was put in place only 1982. In any event, due to the absence of past records, the United Kingdom acknowledged that it is not able to provide evidence that the aid measures existed already before the United Kingdom joined the union and thus would have to be regarded as existing aids. In addition, the United Kingdom confirmed that the aid schemes have been changed over the years and that these changes have not been notified to the Commission in accordance with Article 88(3) of the EC Treaty (former Article 93(3)). As a result, the aid measures have to be considered as new aid.

(13)

The Commission regrets that the United Kingdom did not respect Article 88(3) of the EC Treaty, under which Member State are obliged to inform the Commission of any plans to grant or alter aid. In this respect the United Kingdom has stated that its authorities were mistakenly convinced that the inclusion of the measures into the annual State aid inventory, yearly submitted to the Commission, would be sufficient to inform the Commission of the aid in question. It must be noted however that such reporting to the Commission can not be considered as notification of the aid as required under Article 88(3) of the EC Treaty.

4.2. Basis for the assessment

(14)

Council Regulation (EC) No 659/1999 (3) does not lay down any limitation period for the examination of unlawful aid within the meaning of Article 1(f) thereof, i.e. aid implemented before the Commission is able to reach a conclusion about its compatibility with the common market. However, Article 15 of that Regulation stipulates that the powers of the Commission to recover aid is subject to a limitation period of ten years, that the limitation period begins on the day on which the aid is awarded to the beneficiary and that that limitation period is interrupted by any action taken by the Commission. Consequently, the Commission considers that it is not necessary in this case to examine the aid covered by the limitation period, i.e. aid granted more than ten years before any measure taken by the Commission concerning it.

(15)

The Commission considers that in this case the limitation period was interrupted by its request for information sent to the United Kingdom on 24 August 2004. Accordingly, the limitation period applies to aid granted to beneficiaries before 24 August 1994. Consequently, the Commission will asses below only the aid granted by decisions taken between 24 August 1994 and January 2005. It seems that during that time approximately GBP 8 000 000 have been granted under the scheme.

(16)

State aid can be declared compatible with the common market if it complies with one of the exceptions foreseen in the EC Treaty. As regards the State aid to the fisheries sector, State aid measures are deemed to be compatible with the common market if they comply with the conditions of Guidelines for the examination of State aid to fisheries and aquaculture. According to point 5.3 of the current Guidelines (4) an “unlawful aid” within the meaning of Article 1(f) of Regulation (EC) No 659/1999 will be appraised in accordance with the guidelines applicable at the time when the administrative act setting up the aid has entered into force. The aid is thus to be assessed on the compatibility with the Guidelines of 1994, 1997 and 2001 (5).

4.3. Used vessels

4.3.1. Guidelines of 1994, 1997 and 2001

(17)

With regard to aid for the acquisition of a share in a second hand vessel, according to point 2.2.3.3 of the 1994, 1997 and 2001 Guidelines, such aid may be deemed compatible with the common market when the vessel can be used for at least another 10 years. Under the 1994, 1997 Guidelines the vessel has to be at least 10 years old, under the 2001 Guidelines 20 years. According to all guidelines the aid should be intended to enable sea-fishermen to acquire part ownership or to replace a vessel after its total loss.

(18)

With regard to the aid rate, under the 1994 and 1997 Guidelines the total amount of aid to be granted may not exceed 50 % of the participation rate provided for in Annex IV to Regulation (EC) No 3699/93, applying the scale relating to construction aid set out in that Annex. As Shetland is an Objective I region, the maximum participation rate is set at 60 %. Thus the aid for sea-fishermen to acquire part ownership of a second hand vessel may not exceed 30 % of the actual costs of the acquisition of the vessel.

(19)	Under the 2001 Guidelines this provision is amended and it is stated that the rate of the aid may not exceed in subsidy equivalent 20 % of the actual cost of the acquisition of the vessel.

4.3.2. Compatibility

(20)

Under the scheme aid was granted for individuals who acquired for the first time a share in a second hand vessel. According to the Guidelines aid could only be granted with regard to vessels, not older than 20 years, that could be used for at least another 10 years. The scheme does not contain any conditions with regard to the age of the vessels. The fact that the beneficiaries of the aid are obliged to keep their share in the vessel for at least another five years and to use the vessel for fishing during those years seems to insure that aid is granted for vessels that are still operational and to be used for some years. However, this condition is insufficient to comply with the requirements established in point 2.2.3.3. of the 1994, the 1997 as well as the 2001 Guidelines.

(21)

In addition, according to the information provided, under the scheme the aid may not exceed 25 % of the value of the vessel. Under to the 1994 and 1997 Guidelines, applicable until 1 July 2001, it is allowed to grant aid with a maximum of 30 % of the actual costs of the acquisition of the vessel and thus the aid rate of the scheme of 25 % is compatible with that condition.

(22)

However the 2001 Guidelines, which Member States were to apply as from 1 July 2001, require that the aid shall not exceed 20 % of the actual costs of the acquisition of the vessel. The aid rate of the scheme of 25 % therefore no longer complies with the conditions established under the Guidelines. Therefore, from 1 July 2001, the aid rate of the scheme of 25 % exceeds seems no longer compatible.

(23)	With regard to the above, the Commission at this stage has serious doubts on the compatibility with the common market of the aid granted for the acquisition of a share in used vessels.

4.4. New vessels

4.4.1. Guidelines of 1994 and 1997

(24)

With regard to aid for the acquisition of a share in new vessels, point 2.2.3.1 of the 1994 and the 1997 Guidelines apply. According to those guidelines, aid for the construction of new fishing vessels may be deemed compatible with the common market provided that it complies with the relevant conditions of Regulation (EC) No 3699/93 (6).

Regulation (EC) No 3699/93

(25)

According to the conditions laid down in Articles 7 and 10 and Annex III (paragraph 1.3) of Regulation (EC) No 3699/93, the vessels must be built in compliance with the objectives set for the size of the fishing fleet of the Member State concerned under the mulitannual guidance programme (MAGP) and must comply with the regulations and directives governing hygiene and safety and Community provisions concerning the dimension of vessels. The vessels have to be registered in the fleet register.

4.4.2. Guidelines of 2001

(26)

With regard to aid for the acquisition of a share in new vessels, point 2.2.3.1 of the 2001 Guidelines applies. According to those guidelines, aid for the construction of new fishing vessels may be deemed compatible with the common market provided that it complies with the relevant conditions of Regulation (EC) No 2792/1999 (7).

Regulation (EC) No 2792/1999

(27)

Articles 6, 7, 9 and 10 and Annex III (point 1.3) of Regulation (EC) No 2792/1999 (8), as applicable until 1 January 2003, require that the entry of new capacity is compensated by the withdrawal of a capacity without public aid which is at least equal to the new capacity introduced in the segments concerned. Until 31 December 2001, where the objectives were not yet respected, the withdrawal of capacity should at least be 30 % more than the new capacity introduced.

(28)

The aid may only be granted where the Member State has submitted the information concerning the application of the Multi-annual Guidance Programme (MAGP) as required under Article 5 of that Regulation and furthermore, has complied with its obligations under Regulation (EEC) No 2930/86 concerning the characteristics of fishing vessels, has implemented the arrangements under Article 6 of Regulation (EC) No 2792/1999 and has complied with the overall MAGP-objectives.

(29)	When the vessel is deleted from the fishing vessel register of the Community, within 10 years from construction, the aid should be recovered pro rata temporis.

(30)	Finally, the vessels must be built to comply with the regulations and directives governing hygiene and safety and Community provisions concerning the dimension of vessels. The vessels have to be registered in the fleet register and must be entered in the Community fishing fleet register.

(31)	With regard to the compatibility of aid for the construction of new fishing vessels with the common market, the 2001 Guidelines aid also make reference to the provisions of Regulation (EC) No 2792/1999 as mentioned above.

Regulation (EC) No 2369/2002

(32)

However, on 1 January 2003 the relevant Articles and Annex of Regulation (EC) No. 2792/1999 were amended by Regulation (EC) No 2369/2002 (9). This amendment introduced the phasing out of aid for construction of new fishing vessels. According to the amended provisions, the conditions have been broadened in the sense that aid for the renewal of fishing vessels may only be granted until 31 December 2004 and for vessels of less than 400 GT.

4.4.3. Compatibility

(33)

Under the scheme grants can be given for the purchase of a share in a new fishing vessel. Aid can only be granted to persons over 18 years old that do not yet own a share in a fishing vessel. The beneficiary is obliged to use the vessel for fishing for the following 5 years and must retain their share in the vessel for at least the same period. In case of breach of the conditions under the scheme the authorities can require pro rata temporis repayment of the aid.

(34)

As the scheme seems to make no reference to the reference level for the size of the fishing fleet nor to the hygiene and safety requirement and there is obligation for the registration of the vessel in the fleet register, the Commission at this stage has serious doubts that the conditions for the acquisition of a share in a new vessel during the period starting from 1 July 2001 can be considered compatible with the Guidelines for the examination of State aid to fisheries and aquaculture.

(35)

Furthermore the scheme does not seem to contain any provisions with regard to the additional requirements introduced by Regulation (EC) No 2369/2002 (point 32), applicable as from 1 January 2003. Although the United Kingdom has stated that no aid has been granted under the scheme during the financial years 2003/2004 and 2004/2005, aid has been granted during the financial year 2002/2003 which could include aid granted after 1 January 2003. Therefore at this stage the Commission also has doubts whether the additional conditions established by Regulation (EC) No. 2369/2002 have been complied with.

(36)

With regard to the above, the Commission at this stage has serious doubts on the compatibility with the common market of the aid granted for the acquisition of a share in new vessels after 1 July 2001. Aid granted before that date however is deemed to be compatible with the guidelines in force at the time the aid was granted and thus compatible with the common market.

5. DECISION

(37)	In view of the foregoing analysis the Commission has decided not to raise any objections to this aid scheme as far as it concerns the aid granted for the acquisition of a share in a new vessel granted before 1 July 2001.

(38)

With regard to the aid granted under the scheme for the acquisition of a share in a new vessel after 1 July 2001 and all aid granted for the acquisition of a share in second hand vessels, the Commission observes that there exist, at this stage of the preliminary examination, as provided for by Article 6 of Council Regulation (EC) No 659/1999 of 22 March 1999 laying down detailed rules for the application of Article 88 of the EC Treaty, serious doubts on the compatibility of these aids with the Guidelines for the examination of State aid to Fisheries and aquaculture and, therefore, with the EC Treaty.

(39)

In the light of the foregoing conditions, the Commission, acting under the procedure laid down in Article 88 (2) of the EC Treaty and Article 6 of Regulation (EC) No 659/1999, requests the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland to submit its comments and to provide all such information as may help to further assess the aid, within one month of the date of receipt of this letter. It requests your authorities to forward a copy of this letter to the recipients of the aid immediately.

(40)

The Commission wishes to remind the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland that Article 88 (3) of the EC Treaty has suspensory effect and would draw your attention to Article 14 of Council Regulation (EC) No 659/1999, which provides that all unlawful aid may be recovered from the recipient.

(41)

The Commission warns the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland that it will inform interested parties by publishing this letter and a meaningful summary of it in the Official Journal of the European Union. It will also inform interested parties in the EFTA countries which are signatories to the EEA Agreement, by publication of a notice in the EEA Supplement to the Official Journal of the European Union and will inform the EFTA Surveillance Authority by sending a copy of this letter. All such interested parties will be invited to submit their comments within one month of the date of such publication.”

(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1), asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(2) EYVL C 260, 17.9.1994, s. 3; EYVL C 100, 27.3.1997, s. 12, ja EYVL C 19, 20.1.2001, s. 7; EUVL C 229, 14.9.2004, s. 5.

(3) Council Regulation (EC) No 659/1999 of 22 March 1999 laying down detailed rules for the application of Article 93 of the EC Treaty, OJ L 83, 27.3.1999, p. 1. Regulation as amended by the Act of Accession of 2003.

(4) OJ C 229, 14.9.2004, p. 5.

(5) OJ C 260, 17.9.1994, p. 3; OJ C 100, 27.3.1997, p. 12 and OJ C 19, 20.1.2001, p. 7.

(6) Council Regulation (EC) 3699/93 of 21 December 1993 laying down the criteria and arrangements regarding Community structural assistance in the fisheries and aquaculture sector and the processing and the marketing of its products, OJ L 346, 31.12.1993, p. 1.

(7) Council Regulation (EC) No 2792/1999 of 17 December 1999 laying down the detailed rules and arrangements regarding Community structural assistance in the fisheries sector OJ L 337, 30.12.1999, p.10, as last amended by Regulation (EC) No 485/2005, OJ L 81, 30.3.2005, p. 1.

(8) Council Regulation (EC) No 2792/1999 of 17 December 1999 laying down the detailed rules and arrangements regarding Community structural assistance in the fisheries sector OJ L 337, 30.12.1999, p.10, as last amended by Regulation (EC) No 485/2005, OJ L 81, 30.3.2005, p. 1.

(9) OJ L 358, 31.12.2002, p. 49.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/10

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

(2006/C 291/05)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

Asetuksen 5 artiklassa ja 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemus

”RISO DI BARAGGIA BIELLESE E VERCELLESE”

EY nro: IT/PDO/005/0337/26.2.2004

SAN ( X ) SMM ( )

Tämä yhteenveto on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin. Yksityiskohtaisten tietojen saamiseksi asianomaisia kehotetaan tutustumaan eritelmän täydelliseen toisintoon, joka on saatavissa jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta (ks. 1 kohta) ja Euroopan komissiosta (1).

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:	Ministero delle Politiche Agricole e Forestali
Osoite:	Via XX Settembre n. 20 — I-00187 Roma
Puhelin:	(39-06) 481 99 68
Faksi:	(39-06) 42 01 31 26
S-posti:	qtc3@politicheagricole.it

2. Hakijaryhmittymä:

Nimi:	Associazione Riso di Baraggia Biellese e Vercellese
Osoite:	Via F.lli Bandiera, 16 — c/o Consorzio di Bonifica della Baraggia Biellese e Vercellese — I-13100 Vercelli
Puhelin:	(39-0161) 28 38 11
Faksi:	(39-0161) 25 74 25
S-posti:	—
Kokoonpano:	Tuottaja/jalostaja ( X ) muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka 1.6 — Liitteessä II luetellut tuoreet ja jalostetut hedelmät, vihannekset ja viljat — Riisi

4. Eritelmä (yhteenveto 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1 Nimi: ”Riso di Baraggia Biellese e Vercellese”

4.2 Kuvaus: Suojattu maantieteellinen merkintä ”Riso di Baraggia Biellese e Vercellese” on tarkoitettu kuvaamaan yksinomaan riisituotteita, jotka on saatu jalostamalla raaka- tai paddyriisi kuorimattomaksi, valkoiseksi tai parboiled-riisiksi.

Viljeltävät riisilajikkeet ja niiden ominaisuudet on esitetty seuraavassa taulukossa:

Lajikkeiden biometriset ominaisuudet ja fysikaalis-kemialliset erityispiirteet on esitetty seuraavassa taulukossa:

4.3 Maantieteellinen alue: Suojatun alkuperänimityksen ”Riso di Baraggia Biellese e Vercellese” tuotantoalue sijaitsee Koillis-Piemontessa Biellan ja Vercellin maakunnissa ja käsittää seuraavien kuntien alueen taajamineen: Albano Vercellese, Arborio, Balocco, Brusnengo, Buronzo, Carisio, Casanova Elvo, Castelletto Cervo, Cavaglià, Collobiano, Dorzano, Formigliana, Gattinara, Ghislarengo, Gifflenga, Greggio, Lenta, Massazza, Masserano, Mottalciata, Oldenico, Rovasenda, Roasio, Salussola, San Giacomo Vercellese, Santhià, Villanova Biellese ja Villarboit.

4.4 Alkuperätodisteet: Jäljempänä 4.7 kohdassa tarkoitetun valvontaelimen on valvottava kaikkia tuotantovaiheita valvontasuunnitelman määräysten mukaisesti ja rekisteröitävä tuotteittain kaikki saapuvat ja lähtevät määrät. Tällä tavoin sekä merkitsemällä valvontaelimen ylläpitämiin asianmukaisiin rekistereihin lohkot, joilla tuotetta viljellään, tuotteiden käsittelijät/jalostajat ja pakkaajat ja ilmoittamalla asianmukaisena ajankohtana valvontaelimelle tuotannon sekä pakattujen ja merkittyjen tuotteiden määrät voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys. Valvontaelin valvoo tuotantoeritelmän ja siihen liittyvän valvontasuunnitelman määräysten mukaisesti kaikkien rekistereihin merkittyjen fyysisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden toimintaa.

4.5 Tuotantomenetelmä: Tuotantoeritelmässä määrätään muun muassa lannoituksesta, jolla on pyrittävä varmistamaan tuotteen terveys ja täydellinen kypsyysaste. Typpilannoitteiden sekä raskasmetalleja sisältävien valmisteiden ja yhdistelmälannoitteiden käyttö on kielletty. Voimassa olevan kasvinsuojelulainsäädännön mukaisesti viljelmien käsittelyn sieniä ja tuholaisia vastaan on tapahduttava vähintään 40 päivää ennen sadonkorjuuta. Lajikepuhtauden, loisten esiintymismahdollisuuden poissulkemisen ja itävyyden varmistamiseksi viljelmillä käytettävien siementen on oltava E.N.S.E.:n varmentamia.

Paddyriisin kuivaamisen on tapahduttava siten, että voidaan välttää mahdollisimman pitkälle polttoainejäämien ja vieraiden hajujen esiintyminen riisinjyvien ulkokuoressa. Mieluiten on käytettävä epäsuoralla lämmöllä toimivia kuivaamoja, joissa on mahdollista käyttää metaania, nestekaasua tai jotain muuta vastaavaa polttoainetta.

Varastoidun tai jalostettavaksi myytävän paddyriisin kosteuspitoisuus saa olla enintään 14 %.

Paddyriisiä varastoidessaan viljelijöiden on kaikin mahdollisin tavoin varmistettava, ettei riisissä esiinny tuholaisia, sieniä tai epänormaalia käymistä. Kesän lopussa ja joka tapauksessa ennen paddyriisin korjaamista ja sen jälkeen tapahtuvaa varastointia varastoissa, siiloissa ja niihin liittyvissä tiloissa on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

Paddyriisille sallitaan seuraavat jalostustoimenpiteet:

Kuorimattoman riisin valmistelua tai tuotteen myöhempää valkaisua varten

Jyvän kuoriminen: toimenpiteellä poistetaan akanat, minkä jälkeen riisi lajitellaan koon mukaan.

Valkaistun riisin valmistelua varten

Valkaisu/kiillottaminen: toimenpiteen tarkoituksena on poistaa hiomalla riisinjyvän pinnassa olevat perikarpin osat. Toimenpide on suoritettava niin, että saavutetaan valkaisuaste II.

Käytettävien menetelmien on oltava sellaisia, että niiden avulla voidaan estää riisinjyvien rikkoutuminen ja halkeileminen.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Edellä 4.3 kohdassa määritellyn tuotantoalueen voidaan katsoa olevan yhtenäinen alue, jonka maaperäolosuhteet ovat vaikeat maan savi-ja rautapitoisen rakenteen ja siitä johtuvan tulva-alttiuden vuoksi. Toinen tekijä on ilmasto, jolle ovat ominaisia kohtuullisen viileät kesäkuukaudet ja vuorilta tulevien tuulten aiheuttamat runsaat lämpötilanvaihtelut. Lisäksi Alppien juurella sijaitseva alue hyötyy ensimmäisenä vuoristopurojen kylmästä vedestä.

Näiden tuotantoalueen erityispiirteiden ansiosta ”Riso di Baraggia Biellese e Vercellese” -riisille on ominaista koossapysyvyys keitettäessä, hyvä koostumus ja vähäinen tahmeus. Kuluttajat arvostavat kiistämättä näitä ominaisuuksia, jotka johtuvat muun muassa muihin tuotantoalueisiin verrattuna alhaisemmasta tuotoksesta ja hitaammasta kasvuvauhdista.

Viime vuosisadan alusta lähtien riisiä — Baraggian perinteistä viljelykasvia — käytettiin tunnuksena myös erilaisten yleisö- ja urheilutapahtumien ja erityisesti polkupyöräajojen yhteydessä, joihin osallistui Coppin, Bartalin ja Magnin kaltaisia kuuluisuuksia.

Baraggian ja siellä viljellyn riisin erityisluonnetta kuvailtiin noin viiden vuosikymmenen ajan Vercellin riisinviljelyn kokeilutoimintaa harjoittaneen laitoksen kuukausittain vuodesta 1912 vuoteen 1952 toimittamassa ”Giornale di Risicoltura” -lehdessä. Siinä julkaistiin säännöllisesti teknillis-tieteellisiä artikkeleita, joissa korostettiin Baraggian alueen ja siellä tuotetun riisin erityisominaisuuksia. Kyseinen laitos hankki vuonna 1931 omistukseensa Villarboitin kunnasta (Baraggian riisinviljelyalueen keskus) riisinviljelytilan, jota se käytti tukimuskeskuksena alueen erityistuotannon parantamiseksi. Vuonna 1952 edellä mainitun kuukausijulkaisun tilalle tuli kansallisen riisintuotantoyhdistyksen (E.N.R) toimittama ”Il Riso” -lehti, jossa ilmestyi monia Baraggian alueella tuotetun riisin erityisiä laatuominaisuuksia käsitteleviä artikkeleita.

Riisinviljelyä on harjoitettu Baraggian alueella jo 1600-luvun alussa, ja se mainitaan myös kyseisellä alueella sijaitsevan Salussolan kunnan notaarin vahvistamissa asiakirjoissa vuodelta 1606.

4.7 Valvontaelin:

Nimi:	Ente Nazionale Risi
Osoite:	Piazza Pio XI — I-20123 Milano
Puhelin:	(39-02) 885 51 11
Faksi:	—
S-posti:	—

4.8 Merkintä: SAN-tuote ”Riso di Baraggia Biellese e Vercellese” voidaan saattaa kulutukseen ainoastaan sillä edellytyksellä, että pakkauksessa on täsmällisesti mainittu maantieteellisellä alueella viljelty lajike (eikä mitään muuta vastaavankaltaista lajiketta, vaikka se olisikin hyväksytty voimassa olevassa lainsäädännössä). Lopullisten markkinoiden mukaan on olemassa useampia tarjontamuotoja ja pakkaustapoja. Kulutukseen tarkoitetun SAN-tuotteen ”Riso di Baraggia Biellese e Vercellese” pakkauskoot kilogrammoina ilmaistuina ovat 0,250, 0,500, 1,0, 2,0, 5,0, 10,0 ja 25,0 kilogrammaa. Tuote on pakattava säkkeihin, hygieenisesti asianmukaisiin ja elintarvikekäyttöön soveltuviin muovi- tai kangaspusseihin tai eri materiaaleista valmistettuihin laatikoihin edellyttäen, että materiaalit täyttävät lainsäädännön elintarvikkeita koskevat hygienia- ja terveysvaatimukset.

Pakkauksiin on merkittävä painokirjaimin seuraavat tiedot:

Euroopan yhteisön SAN-merkintä;

SAN-tunnus ”Riso di Baraggia Biellese e Vercellese” kooltaan ja väriltään selkeästi erottuvin kirjaimin yhdessä edellä mainitun SAN-merkinnän kanssa;

riisimyllyjen ja valkaisulaitosten tunnukset ja toiminimet sekä maininta lajikkeesta.

Mainostavien tai harhaanjohtavien mainintojen käyttö on kielletty.

Tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty suojatulla alkuperänimityksellä ”Riso di Baraggia Biellese e Vercellese” varustettua tuotetta (myös jalostettuna tai muuten käsiteltynä), voidaan saattaa kulutukseen pakkauksissa, joissa viitataan kyseiseen nimitykseen ilman yhteisön tunnusta seuraavin edellytyksin:

varmennettu SAN-tuote on tuotteen ainoa kyseiseen tavaraluokkaan kuuluva ainesosa;

kyseisen suojatun alkuperänimityksen käyttäjillä on kyseisen nimityksen rekisteröinnin myötä vahvistetttujen teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden hyväksyntä. Viimeksi mainitut ovat muodostaneet maa- ja metsätalousministeriön tunnustaman ryhmittymän, joka myös huolehtii käyttäjien merkitsemisestä erityisiin rekistereihin ja valvoo suojatun alkuperänimityksen asianmukaista käyttöä. Mikäli tällaista valvovaa ryhmittymää ei ole nimetty, näistä toimista vastaa maa- ja metsätalousministeriö asetuksen (EY) N:o 2081/92 täytäntöönpanosta vastaavana kansallisena viranomaisena.

Suojatun alkuperänimityksen ”RISO DI BARAGGIA Biellese e Vercellese” tunnuksen värit on tarkasti määritelty tuotantoeritelmässä, ja tunnus muodostuu ympyrästä, jonka alaosassa on etualalla vierekkäin kolme pystyasennossa olevaa hiottua riisinjyvää, sellaisina kuin tuote yleensä tarjotaan kuluttajille. Riisinjyvien yläpäässä on pieni lovi kohdassa, jossa ennen jalostamista oli riisinjyvän alkio.

Tunnuksen valkoisessa sisäosassa on tyylitellen kuvattuna Monte Rosan vuori. Sen jäätiköiltä valuvat vedet kastelevat Baraggian riisiviljelmät, joilla tuotetaan suojatulla alkuperänimityksellä ”RISO DI BARAGGIA Biellese e Vercellese” varustettu riisi.

Tunnuksen yläosaa reunustaa nimi ”RISO DI BARAGGIA” ja alaosaa sitä vastaava hallinnollinen alue ”Biellese e Vercellese”.

4.9 Kansalliset vaatimukset: —

(1) Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, maataloustuotteiden laatupolitiikka, B-1049 Bryssel.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/15

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(2006/C 291/06)

Päätöksen tekopäivä

12.10.2006

Tuen numero

N 131/06

Jäsenvaltio

Alankomaat

Nimike

Groeifaciliteit

Oikeusperusta

Wet van 29 februari 1996, houdende vaststelling van regels inzake de verstrekking van subsidies door de Minister van Economische Zaken (Kaderwet EZ-subsidies);

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Pk-yritykset

Tuen muoto

Takaus

Talousarvio

Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 900 milj. EUR

Tuen intensiteetti

Toimenpide ei ole tukea

Kesto

1.6.2006—1.6.2012

Toimiala

Kaikki toimialat

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Ministry of Economic Affairs

Bezuidenhoutseweg 20

Postbus 20101

2500 EC Den Haag

Nederland

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	12.10.2006
Tuen numero	N 349/06
Jäsenvaltio	Ranska
Alue	Ile-de-France
Nimike	Aide à la formation en faveur de Rioglass France SA
Oikeusperusta	Protocole d'accord pour la formation des salariés Thomson Vidéoglass Bagneaux-sur-Loing du 21 octobre 2005
Toimenpidetyyppi	Yksittäinen tuki
Tarkoitus	Koulutus
Tuen muoto	Avustus
Talousarvio	Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 1,5 milj. EUR
Kesto	1.11.2005—1.4.2007
Toimiala	Tehdasteollisuus
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Ministère de l'emploi, de la cohésion sociale et du logement + Conseil régional Ile-de-France

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	11.1.2006
Tuen numero	N 613/05
Jäsenvaltio	Tšekki
Nimike	Změna úlevy spotřební daně a provozních subvencí na bionaftu (Česká republika)
Oikeusperusta	Nařízení vlády ze 7. prosince 2005, kterým se mění nařízení vlády č. 148/2005
Toimenpidetyyppi	Tukiohjelma
Tarkoitus	Ympäristönsuojelu
Tuen muoto	Avustus
Talousarvio	Suunnitellut vuosikustannukset: 77 milj. EUR
Kesto	1.1.2006—31.12.2006
Toimiala	Energia

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

20.10.2006

Tuen numero

N. 625/06

Jäsenvaltio

Italia

Alue

Piemonte

Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi)

Bando regionale sulla ricerca industriale e attività di sviluppo precompetitivo

Oikeusperusta

Determinazione dirigenziale n. 501 del 25.7.2006

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Tutkimus- ja kehitystyö

Tuen muoto

Avustus

Talousarvio

Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 32 milj. EUR

Tuen intensiteetti

50 %

Kesto

31.12.2008

Toimiala

Kaikki toimialat

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Regione Piemonte

Piazza Castello 165

Torino (Italia)

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	19.1.2006
Tuen numero	N 643/05
Jäsenvaltio	Alankomaat
Nimike	Milieu-investeringsaftrek (MIA)
Oikeusperusta	Artikel 3.42a van de Wet inkomstenbelasting 2001
Toimenpidetyyppi	Tukiohjelma
Tarkoitus	Ympäristönsuojelu
Tuen muoto	Veropohjan alennus
Talousarvio	Suunnitellut vuosikustannukset: 91—123 milj. EUR
Kesto	1.12.2006—31.12.2009

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	26.9.2006
Tuen numero	N. 51/06
Jäsenvaltio	Italia
Nimike	Poste Italiane SpA: valtion maksama korvaus postin yleispalveluvelvoitteista 2000—2005
Oikeusperusta	Contratto di programma 2000-2002 tra il Ministero del tesoro, del bilancio e della programmazione economica e le Poste italiane SpA, Contratto di programma 2003-2005 tra il Ministero delle comunicazioni di concerto con il Ministero dell'economia e delle finanze e la società per azioni Poste Italiane
Toimenpide-tyyppi	Yhteismarkkinoille soveltuva tuki
Tarkoitus	Yleishyödylliset taloudelliset palvelut
Tuen muoto	Suora tuki
Talousarvio	2,4 miljardia EUR ko. ajanjaksolla
Kesto	2000—2005
Toimiala	Postipalvelut
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Ministero dell'economia e delle finanze

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	8.11.2006
Tuen numero	NN 54/06
Jäsenvaltio	Tšekki
Alue	Olomouc
Nimike	Vysoká škola logistiky, o.p.s
Oikeusperusta	Väliaikaiset sopimukset
Toimenpidetyyppi	Toimenpide ei ole tukea
Talousarvio	229 000 EUR
Tuen intensiteetti	Toimenpide ei ole tukea
Toimiala	Koulutus
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Magistrát města Přerova, Česká republika

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/19

Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan okoumé-ristivanerin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta

(2006/C 291/07)

Komissio on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä ’perusasetus’ (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (2), 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön. Tarkastelu rajataan koskemaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää.

Pyynnön esitti European Federation of the Plywood Industry (FEIC), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

1. Tuote

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva, nykyisin CN-koodiin ex 4412 13 10 luokiteltava okoumé-ristivaneri, joka koostuu yksinomaan enintään 6 mm:n paksuisista puuviiluista ja jonka pintaviiluista ainakin yksi on okouméa ja jota ei ole pinnoitettu jotain muuta materiaalia olevalla pysyvällä kalvolla, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Annettu CN-koodi on ainoastaan ohjeellinen.

2. Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on neuvoston asetuksella (EY) N:o 1942/2004 (3) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli, joka kannetaan tuotaessa yhteisöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa, CN-koodiin ex 4412 13 10 (Taric-koodi 4412131010) kuuluvaa okoumé-ristivaneria, joka koostuu yksinomaan enintään 6 mm:n paksuisista puuviiluista ja jonka pintaviiluista ainakin yksi on okouméa ja jota ei ole pinnoitettu jotain muuta materiaalia olevalla pysyvällä kalvolla.

3. Tarkastelun perusteet

Pyynnön esittäjä on toimittanut riittävän näytön siitä, että voimassa oleva toimenpide ei enää ole riittävä vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin torjumiseksi.

Pyynnön esittäjä väittää, että markkinoille on ilmestynyt uusia, CN-koodeihin ex 4412 13 10, ex 4412 13 90 ja ex 4412 14 00 kuuluvia tuotelajeja kuten ristivaneria, joka koostuu yksinomaan enintään 6 mm:n paksuisista puuviiluista ja jonka pintaviiluista ainakin yksi on bintangoria, punaista canariumia (red canarium), kedondongia tai eräitä muita lajeja ja jota ei ole pinnoitettu jotain muuta materiaalia olevalla pysyvällä kalvolla. Annetut CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia. Kyseiset tuotteet olisi sisällytettävä toimenpiteen soveltamisalaan, koska niillä on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja loppukäyttötarkoitukset kuin voimassa olevan toimenpiteen kattamalla tuotteella. Näin ollen sekä tarkasteltavana olevaa tuotetta että näitä uusia tuotelajeja olisi pidettävä yhtenä ja samana tuotteena.

4. Menettely

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että on olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se panee perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla vireille tarkastelun, joka rajataan koskemaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää. Tutkimuksessa arvioidaan, onko voimassa olevan toimenpiteen soveltamisalaa muutettava.

a) Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksessaan tarvitsemansa tiedot komissio lähettää kyselylomakkeet pyynnön esittäjälle, tuojille, käyttäjille, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinan kansantasavallassa ja kyseessä olevan viejämaan viranomaisille. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 5 kohdan a alakohdassa asetetussa määräajassa.

b) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan kyselyvastauksia täydentäviä tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle 5 kohdan a alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä. Pyyntö on esitettävä 5 kohdan b alakohdassa asetetussa määräajassa.

5. Määräajat

a) Osapuolten ilmoittautuminen sekä kyselyvastausten ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa ja toimitettava täytetty kyselylomake tai muut tiedot 40 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei toisin ilmoiteta. On syytä huomata, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyjä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

b) Osapuolten kuuleminen

Asianomaiset osapuolet voivat myös samassa 40 päivän määräajassa esittää komissiolle kuulemispyynnön.

6. Kirjalliset huomautukset, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, jollei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin- ja faksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto on varustettava merkinnällä ”Limited” (4), ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen toisinto, joka varustetaan merkinnällä ”FOR INSPECTION BY INTERESTED PARTIES” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

Office: J -79 05/16

B-1049 Brussels

Faksi (32 2) 295 65 05

7. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja, ei toimita niitä määräajassa tai huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät — olivatpa ne sitten myönteisiä tai kielteisiä — voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, niitä ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii siinä vain osittain ja tämän vuoksi käytetään käytettävissä olevia tietoja, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä.

8. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17.

(3) EUVL L 336, 12.11.2004, s. 4.

(4) Tämä tarkoittaa asiakirjan olevan tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/21

ARVONLISÄVERO (ALV)

VEROTON SIJOITUSKULTA

Luettelo 17. toukokuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 12. lokakuuta 1998 annetulla neuvoston direktiivillä 98/80/EY, 26 b artiklan a kohdan ii alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävistä kultakolikoista (sijoituskultaa koskeva erityisjärjestelmä)

(2006/C 291/08)

Voimassa vuonna 2007

SELITTÄVÄ HUOMAUTUS

a)	Tähän luetteloon on sisällytetty kaikki jäsenvaltioiden komissiolle kuudennen arvonlisäverodirektiivin 26 b artiklan A kohdassa (sellaisena kuin se on muutettuna 12. lokakuuta 1998 annetulla direktiivillä 98/80/EY) asetetussa määräajassa toimittamat tiedot.

b)	Tässä luettelossa mainittujen kolikkojen katsotaan täyttävän 26 b artiklassa mainitut edellytykset, joten niitä kohdellaan sijoituskultana kyseisissä jäsenvaltioissa. Tästä syystä niiden luovutus vapautetaan arvonlisäverosta koko kalenterivuodeksi 2007.

c)	Vapautusta sovelletaan kaikkiin tässä luettelossa mainittujen kolikkojen liikkeellelaskuihin, lukuun ottamatta niiden kolikkojen liikkeellelaskuja, joiden puhtausaste on pienempi kuin 900 tuhannesosaa.

d)	Jos jotakin kolikkoa ei mainita tässä luettelossa, sen luovutus voidaan kuitenkin vapauttaa arvonlisäverosta, jos kolikko täyttää kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä verovapautukselle asetetut edellytykset.

e)	Luettelon tiedot ovat aakkosjärjestyksessä maittain ja kolikkojen valuuttalajin mukaisesti. Tietyn valuutan saman kolikkoluokan osalta kolikot esitetään luettelossa kasvavassa järjestyksessä.

f)	Kolikkojen valuuttalaji on niissä mainittu valuutta. Jos valuuttaa ei ole ilmoitettu kolikossa latinalaisilla kirjaimilla, valuuttalaji mainitaan mahdollisuuksien mukaan suluissa.

LIIKKEELLELASKUMAA	KOLIKOT
AFGANISTAN	(20 AFGHANI) 10 000 AFGHANI ( AMANI) (1 AMANI) (2 AMANI) (4 GRAMS) (8 GRAMS) 1 TILLA 2 TILLAS
ALANKOMAAT	( 2 DUKAAT ) 1 GULDEN 5 GULDEN
ALANKOMAIDEN ANTILLIT	5 GULDEN 10 GULDEN 50 GULDEN 100 GULDEN 300 GULDEN
ALBANIA	50 LEKE 100 LEKE 200 LEKE 500 LEKE
ALDERNEY	25 POUNDS
ANDORRA	50 DINERS 100 DINERS 250 DINERS 1 SOVEREIGN
ANGUILLA	5 DOLLARS 10 DOLLARS 20 DOLLARS 100 DOLLARS
ARGENTIINA	1 ARGENTINO
AUSTRALIA	5 DOLLARS 15 DOLLARS 25 DOLLARS 50 DOLLARS 150 DOLLARS 200 DOLLARS 250 DOLLARS 500 DOLLARS 1 000 DOLLARS 2 500 DOLLARS 3 000 DOLLARS 10 000 DOLLARS 1/2 SOVEREIGN (= POUND)
BAHAMA	10 DOLLARS 20 DOLLARS 25 DOLLARS 50 DOLLARS 100 DOLLARS 150 DOLLARS 200 DOLLARS 2 500 DOLLARS
BELGIA	10 ECU 25 ECU 50 ECU 100 ECU 100 EURO 5 000 FRANCS
BELIZE	25 DOLLARS 50 DOLLARS 100 DOLLARS 250 DOLLARS
BERMUDA	10 DOLLARS 25 DOLLARS 50 DOLLARS 60 DOLLARS 100 DOLLARS 200 DOLLARS 250 DOLLARS
BHUTAN	1 SERTUM 2 SERTUMS 5 SERTUMS
BOLIVIA	4 000 PESOS BOLIVIANOS
BOTSWANA	5 PULA 150 PULA 10 THEBE
BRASILIA	300 CRUZEIROS (4 000 REIS) ( 5 000 REIS) ( 6 400 REIS) (10 000 REIS) (20 000 REIS)
BRITTILÄISET NEITSYTSAARET	100 DOLLARS
BULGARIA	10 LEVA 100 LEVA
BURUNDI	10 FRANCS 25 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS
CAYMANSAARET	25 DOLLARS 50 DOLLARS 100 DOLLARS 250 DOLLARS
CHILE	2 PESOS 5 PESOS 10 PESOS 20 PESOS 50 PESOS 100 PESOS 200 PESOS
COOKINSAARET	100 DOLLARS 200 DOLLARS 250 DOLLARS
COSTA RICA	5 COLONES 10 COLONES 20 COLONES 50 COLONES 100 COLONES 200 COLONES 1 500 COLONES 5 000 COLONES 25 000 COLONES
DOMINIKAANINEN TASAVALTA	30 PESOS 100 PESOS 200 PESOS 250 PESOS
ECUADOR	1 CONDOR 10 SUCRES
EL SALVADOR	25 COLONES 50 COLONES 100 COLONES 200 COLONES 250 COLONES
ESPANJA	10 (ESCUDOS) 10 PESETAS 5 000 PESETAS 10 000 PESETAS 20 000 PESETAS 40 000 PESETAS 80 000 PESETAS 100 (REALES)
ETELÄ-AFRIKKA	1/10 KRUGERRAND 1/4 KRUGERRAND 1/2 KRUGERRAND 1 KRUGERRAND 1/10 oz NATURA 1/4 oz NATURA 1/2 oz NATURA 1 oz NATURA 1/10 PROTEA 1 PROTEA 1 RAND 2 RAND 1/2 SOVEREIGN (= POUND) 1 SOVEREIGN (= 1 POUND)
ETELÄ-KOREA	2 500 WON 20 000 WON 30 000 WON 50 000 WON
ETIOPIA	400 BIRR 600 BIRR 10 (DOLLARS) 20 (DOLLARS) 50 (DOLLARS) 100 (DOLLARS) 200 (DOLLARS)
FIDŽI	200 DOLLARS 250 DOLLARS
FILIPPIINIT	1 000 PISO 1 500 PISO 5 000 PISO
GABON	10 FRANCS 25 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS 1 000 FRANCS 3 000 FRANCS 5 000 FRANCS 10 000 FRANCS 20 000 FRANCS
GAMBIA	200 DALASIS 500 DALASIS 1 000 DALASIS
GIBRALTAR	2 CROWNS 25 POUNDS 50 POUNDS 100 POUNDS 1/25 ROYAL 1/10 ROYAL 1/5 ROYAL 1/2 ROYAL 1 ROYAL
GUATEMALA	5 QUETZALES 10 QUETZALES 20 QUETZALES
GUERNSEY	1 POUND 5 POUNDS 10 POUNDS 25 POUNDS 50 POUNDS 100 POUNDS
GUINEA	1 000 FRANCS 2 000 FRANCS 5 000 FRANCS 10 000 FRANCS
HAITI	20 GOURDES 50 GOURDES 100 GOURDES 200 GOURDES 500 GOURDES 1 000 GOURDES
HONDURAS	200 LEMPIRAS 500 LEMPIRAS
HONGKONG	1 000 DOLLARS
INDONESIA	2 000 RUPIAH 5 000 RUPIAH 10 000 RUPIAH 20 000 RUPIAH 25 000 RUPIAH 100 000 RUPIAH 200 000 RUPIAH
INTIA	1 MOHUR 15 RUPEES 1 SOVEREIGN
IRAK	(5 DINARS) (50 DINARS) (100 DINARS)
IRAN	(1/2 AZADI) (1 AZADI) (1/4 PAHLAVI) (1/2 PAHLAVI) (1 PAHLAVI) ( 2 1/2 PAHLAVI ) (5 PAHLAVI) (10 PAHLAVI) 500 RIALS 750 RIALS 1 000 RIALS 2 000 RIALS
ISLANTI	500 KRONUR
ISRAEL	20 LIROT 50 LIROT 100 LIROT 200 LIROT 500 LIROT 1 000 LIROT 5 000 LIROT 5 NEW SHEQALIM 10 NEW SHEQALIM 20 NEW SHEQALIM 5 SHEQALIM 10 SHEQALIM 500 SHEQEL
ITÄVALTA	20 CORONA (= 20 KRONEN) 100 CORONA (= 100 KRONEN) ( 4 DUCATS ) 10 EURO 25 EURO 50 EURO 100 EURO 4 FLORIN = 10 FRANCS (= 4 GULDEN) 8 FLORIN = 20 FRANCS (= 8 GULDEN) 25 SCHILLING 100 SCHILLING 200 SCHILLING 1 000 SCHILLING 2 000 SCHILLING
JAMAIKA	100 DOLLARS 250 DOLLARS
JERSEY	1 POUND 2 POUNDS 5 POUNDS 10 POUNDS 20 POUNDS 25 POUNDS 50 POUNDS 100 POUNDS 1 SOVEREIGN
JORDANIA	2 DINARS 5 DINARS 10 DINARS 25 DINARS 50 DINARS 60 DINARS
JUGOSLAVIA	20 DINARA 100 DINARA 200 DINARA 500 DINARA 1 000 DINARA 1 500 DINARA 2 000 DINARA 2 500 DINARA
KANADA	1 DOLLAR 2 DOLLARS 5 DOLLARS 10 DOLLARS 20 DOLLARS 50 DOLLARS 175 DOLLARS 200 DOLLARS 350 DOLLARS
KATANGA	5 FRANCS
KENIA	100 SHILLINGS 250 SHILLINGS 500 SHILLINGS
KIINA	5 (YUAN) 10 (YUAN) 25 (YUAN) 50 (YUAN) 100 (YUAN) 150 (YUAN) 200 (YUAN) 250 (YUAN) 300 (YUAN) 400 (YUAN) 450 (YUAN) 500 (YUAN) 1 000 (YUAN)
KIRIBATI	150 DOLLARS
KOLUMBIA	1 PESO 2 PESOS 2 1/2 PESOS 5 PESOS 10 PESOS 20 PESOS 100 PESOS 200 PESOS 300 PESOS 500 PESOS 1 000 PESOS 1 500 PESOS 2 000 PESOS 15 000 PESOS
KONGO	10 FRANCS 20 FRANCS 25 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS
KUUBA	4 PESOS 5 PESOS 20 PESOS 50 PESOS 100 PESOS
KYPROS	50 POUNDS
LATVIA	100 LATUS
LESOTHO	1 LOTI 2 MALOTI 4 MALOTI 10 MALOTI 20 MALOTI 50 MALOTI 100 MALOTI 250 MALOTI 500 MALOTI
LIBERIA	12 DOLLARS 20 DOLLARS 25 DOLLARS 30 DOLLARS 100 DOLLARS 250 DOLLARS
LUXEMBURG	5 EURO 20 FRANCS
LÄNSI-SAMOA	50 TALA 100 TALA
MACAO	500 PATACAS 1 000 PATACAS
MALAWI	250 KWACHA
MALESIA	100 RINGGIT 200 RINGGIT 250 RINGGIT 500 RINGGIT
MALI	10 FRANCS 25 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS
MALTA	5 (LIRI) 10 (LIRI) 20 (LIRI) 25 (LIRI) 50 (LIRI) 100 (LIRI)
MANSAARI	1/20 ANGEL 1/10 ANGEL 1/4 ANGEL 1/2 ANGEL 1 ANGEL 5 ANGEL 10 ANGEL 15 ANGEL 20 ANGEL 1/25 CROWN 1/10 CROWN 1/5 CROWN 1/2 CROWN 1 CROWN 1 POUND 2 POUNDS 5 POUNDS 50 POUNDS ( 1/2 SOVEREIGN ) (1 SOVEREIGN) (2 SOVEREIGNS) (5 SOVEREIGNS)
MARSHALLINSAARET	20 DOLLARS 50 DOLLARS 200 DOLLARS
MAURITIUS	100 RUPEES 200 RUPEES 250 RUPEES 500 RUPEES 1 000 RUPEES
MEKSIKO	2 PESOS 2 1/2 PESOS 5 PESOS 10 PESOS 20 PESOS 50 PESOS 250 PESOS 500 PESOS 1 000 PESOS 2 000 PESOS 1/20 ONZA 1/10 ONZA 1/4 ONZA 1/2 ONZA 1 ONZA
MONACO	20 FRANCS 100 FRANCS 200 FRANCS
MONGOLIA	750 ( TUGRIK ) 1 000 ( TUGRIK )
NEPAL	1 ASARPHI 1 000 RUPEES
NICARAGUA	50 CORDOBAS
NIGER	10 FRANCS 25 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS
NORJA	1 500 KRONER
NORSUNLUURANNIKKO	10 FRANCS 25 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS
OMAN	25 OMANI RIALS 75 OMANI RIALS
PAKISTAN	3 000 RUPEES
PANAMA	100 BALBOAS 500 BALBOAS
PAPUA-UUSI-GUINEA	100 KINA
PERU	1/5 LIBRA 1/2 LIBRA 1 LIBRA 5 SOLES 10 SOLES 20 SOLES 50 SOLES 100 SOLES
PORTUGALI	100 ESCUDOS 200 ESCUDOS 500 ESCUDOS 10 000 REIS
PUOLA	50 ZLOTY (Golden Eagle) 100 ZLOTY (Golden Eagle) 100 ZLOTY 200 ZLOTY (Golden Eagle) 200 ZLOTY 500 ZLOTY (Golden Eagle)
PÄIVÄNTASAAJAN GUINEA	250 PESETAS 500 PESETAS 750 PESETAS 1 000 PESETAS 5 000 PESETAS
RANSKA	10 EURO 20 EURO 50 EURO 5 FRANCS 40 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS
RHODESIA	10 SHILLINGS 1 POUND 5 POUNDS
RUANDA	10 FRANCS 25 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS
SALOMONSAARET	10 DOLLARS 25 DOLLARS 50 DOLLARS 100 DOLLARS
SAMBIA	250 KWACHA
SAN MARINO	1 SCUDO 2 SCUDI 5 SCUDI 10 SCUDI
SAUDI-ARABIA	1 GUINEA (= 1 SAUDI POUND)
SENEGAL	10 FRANCS 25 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS 250 FRANCS 500 FRANCS 1 000 FRANCS 2 500 FRANCS
SERBIA	10 DINARA
SEYCHELLIT	1 000 RUPEES 1 500 RUPEES
SIERRA LEONE	1/4 GOLDE 1/2 GOLDE 1 GOLDE 5 GOLDE 10 GOLDE 20 DOLLARS 50 DOLLARS 100 DOLLARS 250 DOLLARS 500 DOLLARS
SINGAPORE	1 DOLLAR 2 DOLLARS 5 DOLLARS 10 DOLLARS 20 DOLLARS 25 DOLLARS 50 DOLLARS 100 DOLLARS 150 DOLLARS 250 DOLLARS 500 DOLLARS
SLOVENIA	5 000 TOLARS 20 000 TOLARS
SOMALIA	20 SHILLINGS 50 SHILLINGS 100 SHILLINGS 200 SHILLINGS 500 SHILLINGS 1 500 SHILLINGS
SUDAN	25 POUNDS 50 POUNDS 100 POUNDS
SURINAME	100 GULDEN
SWAZIMAA	2 EMALANGENI 5 EMALANGENI 10 EMALANGENI 20 EMALANGENI 25 EMALANGENI 50 EMALANGENI 100 EMALAGENI 250 EMALAGENI 1 LILANGENI
SVEITSI	10 FRANCS 50 FRANCS 100 FRANCS
SYYRIA	(1/2 POUND) ( 1 POUND )
TANSANIA	1 500 SHILINGI 2 000 SHILINGI
THAIMAA	(150 BAHT) (300 BAHT) (400 BAHT) (600 BAHT) (800 BAHT) (1 500 BAHT) (2 500 BAHT) (3 000 BAHT) (4 000 BAHT) (5 000 BAHT) (6 000 BAHT)
TONGA	1/2 HAU 1 HAU 5 HAU 1/4 KOULA 1/2 KOULA 1 KOULA
TŠAD	3 000 FRANCS 5 000 FRANCS 10 000 FRANCS 20 000 FRANCS
TŠEKKI	1 000 KORUN (1 000 Kč) 2 000 KORUN (2 000 Kč) 2 500 KORUN (2 500 Kč) 5 000 KORUN (5 000 Kč) 10 000 KORUN (10 000 Kč)
TŠEKKOSLOVAKIA	1 DUKÁT 2 DUKÁT 5 DUKÁT 10 DUKÁT
TUNISIA	2 DINARS 5 DINARS 10 DINARS 20 DINARS 40 DINARS 75 DINARS 10 FRANCS 20 FRANCS 5 PIASTRES
TURKKI	(25 KURUSH) (= 25 PIASTRES ) (50 KURUSH) (= 50 PIASTRES) (100 KURUSH) (= 100 PIASTRES) (250 KURUSH) (= 250 PIASTRES) 1/2 LIRA 1 LIRA 500 LIRA 1 000 LIRA 10 000 LIRA
TURKS- JA CAICOSSAARET	100 CROWNS
TUVALU	50 DOLLARS
UGANDA	50 SHILLINGS 100 SHILLINGS 500 SHILLINGS 1 000 SHILLINGS
UNKARI	1 DUKAT 8 FORINT = 20 FRANCS 50 FORINT 100 FORINT 200 FORINT 500 FORINT 1 000 FORINT 5 000 FORINT 10 000 FORINT 20 000 FORINT 50 000 FORINT 100 000 FORINT 20 KORONA 100 KORONA
URUGUAY	5 000 NUEVO PESOS 20 000 NUEVO PESOS 5 PESOS
UUSI-SEELANTI	10 DOLLARS 150 DOLLARS
VATIKAANI	20 LIRE
VENEZUELA	(20 BOLIVARES) (100 BOLIVARES) 1 000 BOLIVARES 3 000 BOLIVARES 5 000 BOLIVARES 10 000 BOLIVARES 5 VENEZOLANOS
VENÄJÄ	25 ROUBLES 50 (ROUBLES) 200 (ROUBLES)
YHDISTYNEET ARABIEMIIRIKUNNAT	(500 DIRHAMS) (750 DIRHAMS) (1 000 DIRHAMS)
YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA	(1/3 GUINEA) (1/2 GUINEA) 50 PENCE 2 POUNDS 5 POUNDS 10 POUNDS 25 POUNDS 50 POUNDS 100 POUNDS (2 SOVEREIGNS) (5 SOVEREIGNS)
YHDYSVALLAT	25 DOLLARS 50 DOLLARS
ZAIRE	100 ZAIRES

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/34

Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Kazakstanista, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Venäjältä peräisin olevan ferropiin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta

(2006/C 291/09)

Komissio on vastaanottanut polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan mukaisen valituksen, jossa väitetään, että tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Kazakstanista, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Venäjältä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevan ferropiin tuonti tapahtuu polkumyynnillä ja aiheuttaa tästä syystä merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

1. Valitus

Valituksen teki 16. lokakuuta 2006 EUROALLIAGES (Comité de Liaison des Industries de Ferro-Alliages, jäljempänä ’valituksen tekijä’) edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia yhteisön koko ferropiin tuotannosta.

2. Tuote

Tuote, jota väitetään tuotavan polkumyynnillä, on Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Kazakstanista, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Venäjältä peräisin oleva ferropii, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka yleensä luokitellaan CN-koodeihin 7202 21 00, 7202 29 10 ja 7202 29 90. Annetut CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

3. Polkumyyntiä koskeva väite

Egyptin ja Venäjän osalta polkumyyntiä koskeva väite perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinahintojen perusteella määritetyn normaaliarvon ja yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen väliseen vertailuun.

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osalta polkumyyntiä koskeva väite perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen laskennallisen normaaliarvon ja yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen väliseen vertailuun.

Valituksen tekijä on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan säännösten mukaisesti määrittänyt normaaliarvon Kiinan kansantasavallan ja Kazakstanin osalta tämän ilmoituksen 5.1 kohdan d alakohdassa mainitun markkinatalousmaan laskennallisen normaaliarvon perusteella. Polkumyyntiä koskeva väite perustuu tarkasteltavana olevalle tuotteelle tällä tavoin määritetyn normaaliarvon ja tuotteen yhteisöön suuntautuvan viennin myyntihintojen vertailuun.

Tämän perusteella lasketut polkumyyntimarginaalit ovat huomattavat kaikkien asianomaisten viejämaiden osalta.

4. Vahinkoa koskeva väite

Valituksen tekijä on esittänyt näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Kazakstanista, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Venäjältä on kasvanut kokonaisuudessaan sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

Lisäksi väitetään, että tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen määrillä ja hinnoilla on muiden seurausten ohella ollut kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan markkinaosuuteen sekä sen myymiin määriin ja veloittamiin hintoihin, mikä puolestaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti yhteisön tuotannonalan kokonaistulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen.

5. Menettely

Komissio on neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan tullut siihen tulokseen, että valitus on yhteisön tuotannonalan tekemä tai sen puolesta tehty ja että on olemassa riittävä näyttö menettelyn aloittamiseksi, mistä syystä komissio panee vireille tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla.

5.1. Menettely polkumyynnin ja vahingon määrittämiseksi

Tutkimuksessa määritetään, tuodaanko Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Kazakstanista, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Venäjältä peräisin olevaa tarkasteltavana olevaa tuotetta polkumyynnillä ja onko kyseinen polkumyynti aiheuttanut vahinkoa.

a) Otanta

Koska tässä menettelyssä on ilmeisesti osallisena suuri määrä osapuolia, komissio voi päättää soveltaa otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

i) Tuojia koskeva otos

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyytää kaikkia tuojia tai niiden edustajia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan yrityksestään tai yrityksistään 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla seuraavat tiedot:

—	yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero sekä yhteyshenkilön nimi

—	yrityksen kokonaisliikevaihto euroina 1. lokakuuta 2005 ja 30. syyskuuta 2006 välisenä aikana

—	työntekijöiden kokonaismäärä

—	tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta

—	Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Kazakstanista, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavan tuotteen tuonnin ja jälleenmyynnin määrä yhteisön markkinoilla (tonneina) sekä sen arvo euroina 1. lokakuuta 2005 ja 30. syyskuuta 2006 välisenä aikana

—	kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuneiden etuyhteydessä olevien yritysten (2) nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta

—	muut asiaa koskevat tiedot, joista voi olla komissiolle hyötyä otoksen valinnassa

—

toimittaessaan edellä mainitut tiedot yritys antaa suostumuksensa siihen, että se voidaan valita otokseen. Jos yritys valitaan otokseen, sen edellytetään täyttävän kyselylomake ja suostuvan paikalla tehtävään vastausten tarkastukseen. Jos yritys ilmoittaa, ettei se suostu osallistumaan otokseen, sen katsotaan kieltäytyneen yhteistyöstä tutkimuksessa. Yhteistyöstä kieltäytymisen seuraukset esitetään jäljempänä 8 kohdassa.

Saadakseen tuojia koskevan otoksen valinnan kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio ottaa lisäksi yhteyttä tiedossa oleviin tuojien järjestöihin.

ii) Otoksen lopullinen valinta

Asianomaisten osapuolten on toimitettava otoksen valinnan kannalta merkitykselliset tiedot 6 kohdan b alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio aikoo valita otoksen lopullisesti kuultuaan niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen.

Otokseen valittujen yritysten on vastattava kyselyyn 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa, ja niiden on toimittava yhteistyössä tutkimuksessa.

Jos yhteistyö ei ole riittävää, komissio saattaa tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti. Kuten 8 kohdassa todetaan, käytettävissä olevien tietojen perusteella tehty päätelmä saattaa olla asianomaiselle osapuolelle epäedullisempi.

b) Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksen kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähettää kyselylomakkeet yhteisön tuotannonalalle sekä yhteisön tuottajia edustaville järjestöille, Kiinan kansantasavallassa, Egyptissä, Kazakstanissa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Venäjällä toimiville viejille/tuottajille, viejien/tuottajien järjestöille, otokseen valituille tuojille, valituksessa mainituille tuojien järjestöille ja asianomaisten viejämaiden viranomaisille.

Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinan kansantasavallassa, Egyptissä, Kazakstanissa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Venäjällä

Kaikkien asianomaisten osapuolten olisi mahdollisimman pian ja viimeistään 6 kohdan a alakohdan i alakohdassa asetettuun määräaikaan mennessä tiedusteltava komissiolta faksitse, onko ne mainittu valituksessa, ja pyydettävä tarvittaessa kyselylomake, koska tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa vahvistettua määräaikaa sovelletaan kaikkiin asianomaisiin osapuoliin.

c) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan kyselyvastauksia täydentäviä tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä. Nämä tiedot ja näyttö on toimitettava komissiolle 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä. Tämä pyyntö on esitettävä 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

d) Markkinatalousmaan valinta

Normaaliarvon määrittämisessä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti Kiinan kansantasavallan ja Kazakstanin osalta käytettäväksi markkinatalousmaaksi aiotaan valita Norja. Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään huomautuksensa valinnan sopivuudesta 6 kohdan c alakohdassa asetetussa erityisessä määräajassa.

e) Markkinatalousasema

Normaaliarvo määritetään perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti niiden Kiinan kansantasavallassa ja Kazakstanissa toimivien viejien/tuottajien osalta, jotka väittävät toimivansa markkinatalousolosuhteissa eli täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset ja esittävät asiasta riittävän näytön. Viejien/tuottajien, jotka aikovat esittää tätä koskevan asianmukaisesti perustellun pyynnön, on tehtävä se 6 kohdan d alakohdassa asetetussa erityisessä määräajassa. Komissio lähettää lomakkeen tällaisen pyynnön esittämistä varten kaikille valituksessa mainituille Kiinan kansantasavallassa toimiville viejille/tuottajille, otokseen kuuluville Kazakstanissa toimiville viejille/tuojille ja valituksessa mainituille viejien/tuottajien järjestöille sekä Kiinan kansantasavallan ja Kazakstanin viranomaisille.

5.2. Menettely yhteisön edun arvioimiseksi

Jos polkumyyntiä ja sen aiheuttamaa vahinkoa koskevat väitteet ovat perusteltuja, tehdään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti päätös siitä, olisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto yhteisön edun mukaista. Tämän vuoksi yhteisön tuotannonala, tuojat, niitä edustavat järjestöt, käyttäjien edustajat sekä kuluttajajärjestöt voivat 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa yleisessä määräajassa ilmoittautua ja toimittaa tietoja komissiolle, jos ne voivat osoittaa, että niiden toiminnan ja tarkasteltavana olevan tuotteen välillä on objektiivisesti havaittava yhteys. Osapuolet, jotka ovat toimineet edellisen virkkeen ohjeiden mukaisesti, voivat 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa pyytää kuulemista ja esittää erityiset syyt, miksi niitä olisi kuultava. On syytä huomata, että 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon vain, jos niiden tueksi on toimitettaessa esitetty tosiasioihin perustuva näyttö.

6. Määräajat

a) Yleiset määräajat

(i) Kyselylomakkeen tai muiden pyyntöjen esittämisessä käytettävien lomakkeiden pyytäminen

Kaikkien asianomaisten osapuolten olisi pyydettävä kyselylomake tai pyyntöjen esittämisessä tarvittavat lomakkeet mahdollisimman pian ja viimeistään 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(ii) Osapuolten ilmoittautuminen, kyselylomakkeiden palauttaminen ja muiden tietojen toimittaminen

Otokseen valittujen yritysten on palautettava kyselylomake 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

(iii) Osapuolten kuuleminen

Asianomaiset osapuolet voivat myös esittää komissiolle kuulemispyynnön samassa 40 päivän määräajassa.

b) Otantaa koskeva erityinen määräaika

(i)

Edellä olevan 5.1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaiset tiedot on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, koska komissio aikoo kuulla otoksen lopullisesta valinnasta niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen, 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(ii)	Kaikki muut otoksen valinnan kannalta merkittävät, 5.1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(iii)

Otoksiin valittujen osapuolten on palautettava kyselyvastaukset komissiolle 37 päivän kuluessa siitä, kun niille on ilmoitettu valinnasta.

c) Erityinen määräaika markkinatalousmaan valitsemiselle

Asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia siitä, onko Norja, jota tämän ilmoituksen 5.1 kohdan d alakohdassa ehdotetaan normaaliarvon määrittämisessä Kiinan kansantasavallan ja Kazakstanin osalta käytettäväksi markkinatalousmaaksi, sopiva vaihtoehto tähän tarkoitukseen. Nämä huomautukset on toimitettava komissiolle 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

d) Erityinen määräaika markkinatalousasemaa ja/tai yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen esittämiselle

Tämän ilmoituksen 5.1 kohdan e alakohdassa mainitut asianmukaisesti perustellut markkinatalousasemaa koskevat pyynnöt ja/tai perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaiset yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7. Kirjalliset huomautukset, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, jollei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin- ja faksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited (3)”, ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen toisinto, joka varustetaan merkinnällä ”For inspection by interested parties” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

Office: J -79 5/16

B-1049 Brussels

Faksi (32-2) 295 65 05

8. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, alustavat tai lopulliset päätelmät, riippumatta siitä, ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos todetaan, että asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseisen osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

9. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 6 artiklan 9 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Väliaikaiset toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2) Etuyhteydessä olevan yrityksen käsitettä selvitetään tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 143 artiklassa.

(3) Tämä tarkoittaa, että asiakirja on tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on perusasetuksen 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/38

Ranskan asettamien, Pariisin (Orly) ja Béziers'n välistä säännöllistä lentoliikennettä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden tarkistaminen

(2006/C 291/10)

Ranska on päättänyt tarkistaa Pariisin (Orly) ja Béziers'n väliselle säännölliselle lentoliikenteelle asetettuja julkisen palvelun velvoitteita, jotka on julkaistu 19. huhtikuuta 2002 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä C 95 yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23. heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tarkistus tulee voimaan 25. maaliskuuta 2007.

2. Julkisen palvelun velvoitteeseen liittyvät vaatimukset ovat seuraavat:

2.1. Vuorojen vähimmäismäärä

Yleisiä vapaapäiviä lukuun ottamatta on tarjottava vähintään seuraavat vuorot:

—	kaksi päivittäistä edestakaista lentoa maanantaista perjantaihin koko vuoden ajan

—	sunnuntaisin yksi edestakainen lento koko vuoden ajan

—	13 viikkoa vuodessa lisäksi 3 edestakaista lentoa viikossa

—	13 viikkoa vuodessa lisäksi 1 edestakainen lento joko lauantaina tai sunnuntaina.

Yleisinä vapaapäivinä on tarjottava vähintään yksi edestakainen lento.

2.2. Käytettävät ilma-alustyypit ja vähimmäiskapasiteetti

Lennot on liikennöitävä koneella, jonka matkustamo on paineistettu ja jossa on vähintään 48 matkustajapaikkaa.

2.3. Aikataulut

Aikataulut on laadittava siten, että matkustajat voivat lentää edestakaisen lennon saman päivän aikana niin, että perilläoloaika sekä Pariisissa että Béziers'ssä on vähintään seitsemän tuntia.

2.4. Lentojen myynti

Lentoja on myytävä vähintään yhden tietokonepohjaisen varausjärjestelmän kautta.

2.5. Palvelun jatkuvuus

Suoraan lentoliikenteen harjoittajasta johtuvista syistä peruutettujen lentojen määrä ei saa ylittää vuoden aikana kolmea prosenttia suunnitelluista lennoista, jollei kyse ole ylivoimaisesta esteestä.

Lentoliikenteen harjoittaja saa keskeyttää lentoliikenteen ainoastaan, jos se on ilmoittanut tästä vähintään kuusi kuukautta etukäteen.

Lentoliikenteen harjoittajille annetaan tiedoksi, että liikenteen harjoittaminen kyseisellä reitillä julkisen palvelun velvoitteeseen liittyviä vaatimuksia noudattamatta johtaa hallinnollisiin ja/tai oikeudellisiin seuraamuksiin.

Pariisin (Orly) lentoasemalla on varattu lähtö- ja saapumisaikoja Béziers'n säännöllistä liikennettä varten lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä 18 päivänä tammikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 9 artiklan mukaisesti. Reitistä kiinnostuneet lentoliikenteen harjoittajat voivat saada lisätietoja lähtö- ja saapumisajoista Pariisin lentoasemien koordinaattorilta.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/39

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(2006/C 291/11)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tuen numero

XT 38/06

Jäsenvaltio

Kreikka

Alue

Koko maa

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Kreikan teknologiaklusterialoitteet ovat kehitysministeriön aloite, jonka tarkoituksena on perustaa ja kehittää kilpailukykyisiä tietopohjaisia ja vientisuuntautuneita teknologiaklustereita kohdennetuilla aloilla. Valitut klusterit koostuvat etupäässä pk-yrityksistä.

Oikeusperusta

Νόμος 1514/85 όπως τροποποιήθηκε από το Νόμο 2919/01. Ο ρόλος του Ερευνητικού Κέντρου «Αθηνά» περιγράφεται στο Άρθρο 8 του Νόμου 2919/01 και το Προεδρικό Διάταγμα 145/03 όπως τροποποιήθηκαν από το άρθρο 9 του Νόμου 3438/06 και το άρθρο 15 του Νόμου 3460/06.

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Vuotuinen kokonaismäärä

2006: 200 000 EUR

2007: 200 000 EUR

2008: 106 000 EUR

Tuen kokonaismäärä

Vuosittaiset määrät voivat poiketa hiukan mainitusta määrästä, mutta kokonaismäärä on kiinteä.

287 000 EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

Tuen kokonaismäärä ei ylitä sitä, mikä säädetään asetuksessa N:o 68/2001, siten kuin se on muutettuna asetuksella N:o 363/2004.

Täytäntöönpanopäivä

Ohjelma julkistettiin elokuun 2006 alussa.

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2008 saakka Oikeudellisesti sitovat toimet 31.12.2006 mennessä

Tuen tarkoitus

Ohjelmasta myönnetään tukia klustereille lyhyenä ajanjaksona (2006—2008) yleiseen ja erityiskoulutukseen niin pk-yrityksille kuin muille. Tuen tarkoituksena on auttaa klusterien jäsenten toiminnan laajentamista, edistää teknologian ja tiedon levittämistä klusterien jäsenten välillä, kohdistaa toimia henkilövahvuuksien kehittämiseen ja kehittää kyseisten pk-yritysten osaamista.

Alat, joita tuki koskee

Mikroelektroniikka ja sulautetut järjestelmät lukuun ottamatta yrityksiä, jotka toimivat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tuotteiden tuotannossa, jalostamisessa tai kaupan pitämisessä.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Υπουργείο Ανάπτυξης, Γενική Γραμματεία Έρευνας και Τεχνολογίας, Ερευνητικό Κέντρο ”Αθηνά”

Γ. Αναστασίου 13

GR-11527 Αθήνα

(Kehitysministeriö, Tutkimuksen ja teknologian pääosasto, Tutkimuskeskus ”Αthina”

G. Anastasiou 13

GR-11527 Ateena)

Muut tiedot

Tukijärjestelmä on asetuksen (EY) N:o 68/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 363/2004, mukainen. Tuki kuuluu rakennerahastojen yhteisrahoittaman yritysten kilpailukykyä koskevan ohjelman toimeen 4.6.3.

Tuen numero

XT 47/06

Jäsenvaltio

Itävalta

Alue

Kärnten

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Kärntenin koulutusaloite yrityksiä varten

Oikeusperusta

Ziel-2-Programm Kärnten 2000 — 2006

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä (avustus)

n. 1,2 miljoonaa EUR

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–7 kohdan mukainen

Kyllä

Yleiskoulutus

—	suuryritykset 50 %

—	pk-yritykset 70 %

—	enimmäisintensiteetti 70 % tukikelpoisista kustannuksista

Erityiskoulutus

—	suuryritykset 25 %

—	pk-yritykset 35 %

—	enimmäisintensiteetti 35 % tukikelpoisista kustannuksista

Täytäntöönpanopäivä

1.6.2004

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2007 saakka

Tavoitteet

Yleiskoulutus

Henkilöresurssien kehittäminen koulutuksen avulla jatukemalla yritysten kasvumahdollisuuksia henkilöstön kehittämistä koskevalla pitkän aikavälin strategialla

Erityiskoulutus

Alat, joita tuki koskee

Rajattu tiettyihin aloihin

Kyllä

Muut teollisuusalat

Koneiden ja laitteiden valmistus (ÖNACE 29, 34, 35)

Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (ÖNACE 20)

Kemikaalien valmistus (ÖNACE 24)

Tutkimus ja kehittäminen (ÖNACE 73)

Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (ÖNACE 21)

Muut palvelut

Elektroniikka, it-ohjelmistot ja -laitteet sekä tietoliikenne (ÖNACE 30–33, 72)

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Amt der Kärntner Landesregierung, Unterabteilung 6 — Bildungs- und Arbeitsmarktpolitik

Mießtaler Straße 12

A-9020 Klagenfurt

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 5 artiklan kanssa

Kyllä

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/41

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(2006/C 291/12)

Päätöksen tekopäivä

18.9.2006

Tuen numero

N 556/06

Jäsenvaltio

Yhdistynyt kuningaskunta

Alue

Wales

Nimike (ja/tai tuensaajan nimi)

Naudanlihan laatu

Oikeusperusta

section 1 of The Welsh Development Agency Act 1975 (as amended)

Toimenpide-tyyppi

Ohjelma

Tavoite

Laatu

Tukimuoto

Avustus

Talousarvio

0,41 miljoonaa GBP (0,6 miljoonaa EUR)

Tuen intensiteetti

40 %

Kesto

2 vuotta

Toimialat

Maatalous

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Hybu Cig Cymru

Aberystwyth

Ceredigion SY233YA

United Kingdom

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	2.10.2006
Tuen viitenumero	N 18/06
Jäsenvaltio	Espanja
Nimike	Valtiontuet hevosalalla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten ja niiden toimialajärjestöjen kehittämistä varten
Oikeusperusta	Real Decreto 1200/2005, du 10 de octubre, por el que se establecen las bases reguladoras de las subvenciones estatales destinadas al sector equino Proyecto de Real Decreto …./2006, por el que se modifica el Real Decreto 1200/2005
Toimenpide-tyyppi	Järjestelmä
Tavoite	Investointien teko, tekninen tuki, laadukkaiden tuotteiden tarjoaminen, tuottajaryhmittymät, mainonta
Tukimuoto	Avustus
Talousarvio	7,35 miljoonaa EUR
Tuen intensiteetti	Vaihtelee
Kesto	5 vuotta
Toimiala	Maatalous
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Autoridades competentes de las 17 Comunidades Autónomas del Reino de España

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	18.9.2006
Tuen numero	N 154/06
Jäsenvaltio	Italia
Alue	Veneto
Nimike	Tukitoimet luonnonoloista (raekuurot, myrskytuuli ja trombi 29.6.—31.7.2005 Veneton alueella, Padouen provinssissa, Vicencessä ja Veronassa) kärsineillä maatalousalueilla
Oikeusperusta	Decreto legislativo n. 102/2004
Toimenpidetyyppi	Yksittäinen tuki
Tarkoitus	Epäsuotuisista sääoloista maatalouden rakenteille aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen.
Talousarvio	560 000 EUR
Intensiteetti	Enintään 100 prosenttia vahingoista
Kesto	Komission hyväksymän tukijärjestelmän soveltamistoimenpide
Toimialat	Maatalous
Muita tietoja	Komission valtiontuen NN 54/A/2004 yhteydessä hyväksymän järjestelmän soveltamistoimenpide (komission kirje C(2005)1622 lopullinen, 7. kesäkuuta 2005)

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	2.10.2006
Tuen numero	N 474/06
Jäsenvaltio	Italia
Alue	Campania
Nimike	Tuet luonnonmullistusten koettelemille maatalousalueille (halla eräissä Campaniassa sijaitsevan Salernen maakunnan kunnissa 25. ja 26. tammikuuta 2006)
Oikeusperusta	Decreto legislativo n. 102/2004
Toimenpidetyyppi	Järjestelmä
Tarkoitus	Epäsuotuisat ilmasto-olot
Tukimuoto	Tuki
Talousarvio	Ks. asiakirja NN 54/A/04
Tuen intensiteetti	Enintään 100 %
Kesto	Maksujen suorittamisen loppuun asti
Toimiala	Maatalous

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/43

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.4415 — Motorola/Symbol)

(2006/C 291/13)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio vastaanotti 23. marraskuuta 2006 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltainen yritys Motorola Inc. (Motorola) hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yhdysvaltalaisessa yrityksessä Symbol Technologies Inc. (Symbol) ostamalla osakkeita.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—	Motorola: langattomat puhelimet, viestintä- ja verkkojärjestelmät, laajakaistatuotteet,

—	Symbol: kovaan käyttöön tarkoitetut kannettavat tietokoneet, tiedonkeruulaitteet ja skannerit, langattoman lähiverkon infrastruktuuri, radiotaajuustunnistus.

3.	Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.4415 — Motorola/Symbol seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

J-70

B-1049 Bruxelles/Brussel

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/44

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.4481 — Onex Corporation/Sitel Corporation)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(2006/C 291/14)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio vastaanotti 22. marraskuuta 2006 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla kanadalainen yritys Onex Corporation (Onex) hankkii kokonaan omistamansa kanadalaisen tytäryrityksen ClientLogic Corporation (ClientLogic) välityksellä asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yhdysvaltalaisessa yrityksessä Sitel Corporation (Sitel) ostamalla osakkeita.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—	Onex: yritysosakkuuksien hankkiminen, hallinnointi ja myynti eri markkinoilla,

—	ClientLogic: ulkoistettujen asiakaspalvelujen tarjoaminen,

—	Sitel: ulkoistettujen asiakaspalvelujen tarjoaminen.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

J-70

B-1049 Bruxelles/Brussel

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2) EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/45

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.4421 — OJSC Novolipetsk Steel/Duferco/JV)

(2006/C 291/15)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio päätti 20. marraskuuta 2006 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32006M4421. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/45

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.4293 — Nordic Capital Fund VI/ICA MENY)

(2006/C 291/16)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio päätti 8. syyskuuta 2006 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32006M4293. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/46

ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklassa tarkoitettua kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitettä koskevista suuntaviivoista

(2006/C 291/17)

A.	Tämä tiedonanto on annettu Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’ETA-sopimus’) ja valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen (jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’) määräysten nojalla.

Euroopan komissio (jäljempänä ’komissio’) on antanut ”tiedonannon EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa tarkoitettua kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitettä koskevista suuntaviivoista” (1). Kyseisessä asiakirjassa, joka ei ole sitova, määritetään periaatteet EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa tarkoitetun kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteen tulkitsemiseksi. Tiedonannossa pyritään myös määrittämään menetelmä kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteen soveltamista varten ja opastamaan, miten käsitettä sovelletaan.

EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että edellä mainittu asiakirja on ETA:n kannalta merkityksellinen. Pitääkseen kilpailuolosuhteet samanlaisina ja varmistaakseen ETA:n kilpailusääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen koko Euroopan talousalueella EFTAn valvontaviranomainen antaa tämän tiedonannon käyttäen sille valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa annettuja valtuuksia. Valvontaviranomainen aikoo noudattaa tässä tiedonannossa määritettyjä periaatteita ja sääntöjä soveltaessaan ETA:n kilpailusääntöjä yksittäisiin asioihin (2).

Tiedonannossa määritetään periaatteet ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklassa tarkoitetun kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteen tulkitsemiseksi. Tiedonannossa pyritään myös määrittämään menetelmä kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteen soveltamista varten ja opastamaan, miten käsitettä sovelletaan.

E.	Tätä tiedonantoa sovelletaan asioihin, joissa EFTAn valvontaviranomainen on ETA-sopimuksen 56 artiklan nojalla toimivaltainen valvontaviranomainen.

1. JOHDANTO

1.	ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa sovelletaan yritysten horisontaalisiin ja vertikaalisiin sopimuksiin ja menettelytapoihin, ”jotka ovat omiaan vaikuttamaan ETA-sopimuksen osapuolten väliseen kauppaan”.

EFTAn tuomioistuin on ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa tulkitessaan ja yhteisöjen tuomioistuimet ovat EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaa tulkitessaan selkeyttäneet jo merkittävästi ETA-sopimuksen osapuolten (jäljempänä ’ETA-valtiot’) väliseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskevan käsitteen sisältöä ja soveltamisalaa (3).

Näissä suuntaviivoissa tarkastellaan EFTAn tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten kehittämiä periaatteita, jotka liittyvät ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan ja EY:n perustamissopimuksen vastaavien määräysten mukaisen kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteen tulkintaan. Lisäksi suuntaviivoissa selvennetään sääntöjä, joiden avulla määritetään, milloin sopimukset yleensä eivät ole omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan (sääntö siitä, milloin vaikutus kauppaan ei ole tuntuva, ns. NAAT-sääntö). Suuntaviivoja ei ole tarkoitettu tyhjentäviksi. Tavoitteena on määrittää menetelmä kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteen soveltamista varten ja opastaa, miten käsitettä sovelletaan usein toistuvissa tilanteissa. Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on myös antaa EFTA-valtioiden tuomioistuimille ja viranomaisille ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan mukaisen kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteen soveltamista koskevia ohjeita, jotka eivät kuitenkaan velvoita niitä.

Suuntaviivoissa ei tarkastella sitä, milloin on kyse 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tuntuvasta kilpailun rajoittamisesta. Tätä kysymystä, joka on erillinen sopimuksista, jotka ovat omiaan rajoittamaan tuntuvasti ETA-valtioiden välistä kauppaa, tarkastellaan EFTAn valvontaviranomaisen tiedonannossa vähämerkityksisistä sopimuksista, jotka eivät ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla rajoita tuntuvasti kilpailua (4) (de minimis -sääntö). Suuntaviivojen tarkoituksena ei ole myöskään selventää valtiontukea koskevan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitettä.

5.	Nämä suuntaviivat, NAAT-sääntö mukaan luettuna, eivät vaikuta EFTAn tuomioistuimen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen mahdollisiin tulkintoihin ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklasta.

2. KAUPPAAN KOHDISTUVAN VAIKUTUKSEN PERUSTE

2.1. Yleiset periaatteet

ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”tämän sopimuksen toimintaan soveltumattomia ja kiellettyjä ovat sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan sopimuspuolten väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tämän sopimuksen soveltamisalueella tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy siellä”. Yksinkertaisuuden vuoksi käsitteitä ”sopimukset”, ”yritysten yhteenliittymien päätökset” ja ”yhdenmukaistetut menettelytavat” kutsutaan yhteisesti ”sopimuksiksi”.

ETA-sopimuksen 54 artiklassa määrätään, että ”tämän sopimuksen toimintaan soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö tämän sopimuksen soveltamisalueella tai sen merkittävällä osalla, jos se voi vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan”. ”Menettelytavoilla” tarkoitetaan jäljempänä määräävässä asemassa olevan yrityksen käyttäytymistä.

8.	Myös ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetussa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan II luvun (jäljempänä ’pöytäkirjan II luku’) 3 artiklan soveltamisala määräytyy kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteen mukaan (5).

Pöytäkirjan II luvun 3 artiklan 1 kohdan mukaan EFTA-valtioiden kilpailuviranomaisten ja tuomioistuinten on sovellettava 53 artiklaa ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin, yritysten yhteenliittymien päätöksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, jotka saattavat vaikuttaa kyseisessä määräyksessä tarkoitettuun ETA-valtioiden väliseen kauppaan, jos ne soveltavat kansallista kilpailulainsäädäntöä mainitunlaisiin sopimuksiin, päätöksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin. Samaten jos EFTA-valtioiden kilpailuviranomaiset ja tuomioistuimet soveltavat kansallista kilpailulainsäädäntöä ETA-sopimuksen 54 artiklassa kiellettyihin väärinkäyttötapauksiin, niiden on myös sovellettava ETA-sopimuksen 54 artiklaa. EFTA-valtioiden kilpailuviranomaisten ja tuomioistuinten on sovellettava 53 ja 54 artiklaa 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti myös silloin, kun ne soveltavat kansallista kilpailulainsäädäntöä sellaisiin sopimuksiin ja sääntöjenvastaisiin menettelytapoihin, jotka saattavat vaikuttaa ETA-valtioiden väliseen kauppaan Toisaalta EFTA-valtioiden kansallisten kilpailuviranomaisten ja tuomioistuinten ei ole pakko soveltaa kansallista kilpailulainsäädäntöä, kun ne soveltavat 53 ja 54 artiklaa ETA-valtioiden väliseen kauppaan vaikuttaviin sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin tai sääntöjenvastaisiin menettelytapoihin. Tällöin ne voivat rajoittua soveltamaan vain ETA:n kilpailusääntöjä.

10.

Lisäksi 3 artiklan 2 kohdan perusteella kansallisen kilpailulainsäädännön soveltaminen ei saa johtaa sellaisten sopimusten, yritysten yhteenliittymien päätösten tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen kieltämiseen, jotka saattavat vaikuttaa ETA-valtioiden väliseen kauppaan, mutta jotka eivät rajoita kilpailua ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai jotka täyttävät ETA-sopimuksen 53 artiklan 3 kohdassa määrätyt edellytykset tai jotka kuuluvat ETA-sopimuksen liitteessä XIV mainitun EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi annetun yhteisön asetuksen piiriin. Pöytäkirjan II luvun nojalla ei kuitenkaan estetä EFTA-valtioita hyväksymästä ja soveltamasta alueellaan tiukempia kansallisia lakeja, joissa kielletään tai säädetään rangaistaviksi yritysten toteuttamat yksipuoliset toimet.

11.

Lopuksi olisi pantava merkille, että pöytäkirjan II luvun 3 artiklan 3 kohdassa säädetään, että 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, kun EFTA-valtioiden kilpailuviranomaiset ja kansalliset tuomioistuimet soveltavat yrityskeskittymien valvontaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä, eivätkä ne estä sellaisten kansallisen lainsäädännön määräysten soveltamista, joiden pääasiallinen tavoite eroaa ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklassa tarkoitetusta tavoitteesta, sanotun rajoittamatta ETA:n lainsäädännön yleisten periaatteiden ja muiden säännösten soveltamista.

12.

Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen peruste on ETA:n oikeuteen liittyvä itsenäinen peruste, jota on arvioitava erikseen kussakin tapauksessa. Se on sovellettavan lain valintaa koskeva peruste, jonka mukaan määräytyy ETA:n kilpailuoikeuden soveltamisala (6). ETA:n kilpailusääntöjä ei sovelleta sellaisiin sopimuksiin ja menettelytapoihin, jotka eivät ole omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan.

13.

Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen perusteen mukaan määräytyy, sovelletaanko 53 ja 54 artiklaa sellaisiin sopimuksiin ja menettelytapoihin, joilla saattaa olla vähäisiä rajatylittäviä vaikutuksia ETA-sopimuksen soveltamisalueella (jäljempänä ’Euroopan talousalueella’). Sopimuksen tai menettelytavan on oltava omiaan vaikuttamaan ”tuntuvasti” ETA-valtioiden väliseen kauppaan (7).

14.

ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamiseksi sopimuksen on oltava omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Edellytyksenä ei ole, että sopimuksen jokaisen yksittäisen, sopimuksesta johtuvia kilpailunrajoituksia sisältävän osan on oltava omiaan vaikuttamaan kauppaan (8). Jos sopimus kokonaisuudessaan on omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, koko sopimukseen sovelletaan ETA:n oikeutta, myös sellaisiin sopimuksen osiin, joilla ei ole yksinään vaikutusta ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Sellaisissa tapauksissa, joissa osapuolten sopimussuhteet koskevat useita toimintoja, näiden toimintojen on liityttävä suoraan toisiinsa ja oltava kiinteä osa samaa yleistä liiketoimintajärjestelyä, jotta ne olisivat osa samaa sopimusta (9). Ellei näin ole, jokainen toiminto muodostaa erillisen sopimuksen.

15.

On myös epäolennaista, onko tietyn yrityksen osallistumisella sopimukseen tuntuvaa vaikutusta ETA-valtioiden väliseen kauppaan (10). Yritys ei voi välttyä ETA:n oikeussääntöjen soveltamiselta pelkästään sen perusteella, että yrityksellä on merkityksetön osuus sopimuksessa, joka on itsessään omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan.

16.

ETA:n oikeussääntöjen soveltamiseksi ei ole tarpeen osoittaa yhteyttä väitetyn kilpailunrajoittamisen ja sen välillä, että sopimus on omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Myös ei-rajoittavat sopimukset voivat vaikuttaa ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Esimerkiksi valikoivat jakelusopimukset, jotka perustuvat yksinomaan tuotteen luonteella perusteltaviin laadullisiin valintakriteereihin ja joilla ei rajoiteta kilpailua 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, voivat kuitenkin vaikuttaa ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Väitteet sopimuksesta aiheutuvista kilpailunrajoituksista voivat olla selvä osoitus siitä, onko sopimus omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Esimerkiksi jakelusopimus, jossa kielletään tuonti, on luonteensa vuoksi omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, vaikka tällainen vaikutus ei välttämättä ole tuntuva (11).

17.

ETA-sopimuksen 54 artiklan soveltaminen edellyttää, että ETA-valtioiden väliseen kauppaan vaikutetaan väärinkäytöksellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaista yksittäistä toimea on arvioitava erikseen. Määräävässä asemassa olevan yrityksen kokonaisstrategian eri osia on arvioitava sen kokonaisvaikutuksen perusteella. Jos määräävässä asemassa oleva yritys omaksuu erilaisia menettelytapoja yhden ja saman tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi kilpailijoiden poistamiseksi tai sulkemiseksi markkinoilta, 54 artiklaa voidaan soveltaa kaikkiin menettelytapoihin, jotka ovat osa tätä kokonaisstrategiaa, jos vähintään yksi näistä menettelytavoista on omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan (12).

18.

ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan sanamuodosta ja yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännöstä seuraa, että kauppaan kohdistuvan vaikutuksen perusteen soveltamisessa on otettava huomioon etenkin seuraavat kolme käsitettä:

(a)	”sopimuspuolten välinen kauppa”

(b)	”on omiaan vaikuttamaan” ja

(c)	”tuntuva vaikutus”.

2.2. ”Sopimuspuolten välisen kaupan” käsite

19.

Käsitteellä ”kauppa” ei tarkoiteta ainoastaan perinteistä rajatylittävää tavaroiden ja palvelujen vaihdantaa (13). Se on laaja käsite, joka kattaa kaiken rajatylittävän taloudellisen toiminnan ja sisältää myös yritysten sijoittautumisen (14). Tämä tulkinta on yhdenmukainen ETA-sopimuksessa vahvistetun tavaroiden, palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta koskevan päämäärän kanssa.

20.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”kaupan” käsitteeseen kuuluvat myös tapaukset, joissa sopimuksilla tai menettelyillä on vaikutusta kilpailun rakenteeseen markkinoilla. Sopimuksiin ja menettelytapoihin, joilla suljetaan tai uhataan sulkea kilpailija ETA:n markkinoilta ja jotka vaikuttavat siten ETA:n sisäisen kilpailun rakenteeseen, voidaan soveltaa ETA:n kilpailusääntöjä (15). Jos yritys joutuu tai on vaarassa joutua poistumaan markkinoilta, sillä on vaikutusta ETA:n sisäisen kilpailun rakenteeseen ja siten myös yrityksen harjoittamiin taloudellisiin toimintoihin.

21.

Vaatimuksella, jonka mukaan menettelytavalla on vaikutettava ”sopimuspuolten väliseen” kauppaan, tarkoitetaan, että menettelyllä on oltava vaikutusta rajatylittävään taloudelliseen toimintaan vähintään kahden ETA-valtion välillä. Edellytyksenä ei ole, että sopimuksen tai menettelytavan on vaikutettava yhden ETA-valtion ja toisen ETA-valtion koko alueen väliseen kauppaan. ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa voidaan soveltaa myös tapauksiin, joissa osallisena on jonkin ETA-valtion osa, mikäli kauppaan kohdistuva vaikutus on tuntuva (16).

22.	Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen perusteen soveltaminen ei ole riippuvainen merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmästä. Myös kansallisilla tai alueellisilla markkinoilla toteutettavilla toimilla saattaa olla vaikutusta ETA-valtioiden väliseen kauppaan (17).

2.3. Käsite ”on omiaan vaikuttamaan”

23.

Käsitteellä ”on omiaan vaikuttamaan” määritellään ETA-valtioiden väliseen kauppaan kohdistuvan vaikutuksen luonne. Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan käsitteellä ”on omiaan vaikuttamaan” tarkoitetaan, että menettelytavan on objektiivisten oikeudellisten ja tosiasiallisten seikkojen perusteella annettava riittävästi aihetta epäillä, että sillä saattaa olla tosiasiallisesti tai mahdollisesti suoria tai välillisiä vaikutuksia ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteeseen (18) (19). Kuten edellä 19 kohdassa todetaan, yhteisöjen tuomioistuin tulkitsee lisäksi sitä, vaikuttaako sopimus tai menettelytapa kilpailun rakenteeseen. Sellaisissa tapauksissa, joissa sopimus tai menettelytapa on omiaan vaikuttamaan ETA:n sisäiseen kilpailun rakenteeseen, asia kuuluu ETA:n toimivaltaan.

24.

Yhteisöjen tuomioistuimen ”kaupan rakennetta” koskevassa tulkinnassa painotetaan seuraavia näkökohtia, joita käsitellään jäljempänä:

(a)	”objektiivisiin oikeudellisiin ja tosiasiallisiin seikkoihin perustuva riittävä todennäköisyys”,

(b)	vaikutus ”ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteeseen”,

(c)	”tosiasiallisesti tai mahdollisesti suora tai välillinen vaikutus” kaupan rakenteeseen.

2.3.1. Objektiivisiin oikeudellisiin ja tosiasiallisiin seikkoihin perustuva riittävä todennäköisyys

25.

Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen arviointi perustuu objektiivisiin tekijöihin. Edellytyksenä ei ole kyseisten yritysten subjektiivinen aikomus. Jos voidaan todistaa, että yritysten aikomuksena on ollut vaikuttaa ETA-valtioiden väliseen kauppaan, esimerkiksi ETA-valtioiden välistä vientiä tai tuontia estämällä, tämä olennainen tekijä on kuitenkin otettava huomioon.

26.

Ilmaisu ”on omiaan vaikuttamaan” ja yhteisöjen tuomioistuimen viittaus ”riittävään todennäköisyyteen” tarkoittavat sitä, että ETA:n toimivallan käyttö ei edellytä, että sopimus tai menettelytapa vaikuttaa tai on vaikuttanut tosiasiallisesti ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Riittää, että sopimus tai menettelytapa ”on omiaan” vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (20).

27.

Ei ole mitään velvoitetta tai tarvetta laskea sopimuksen tai menettelytavan vaikutusalaan kuuluvan ETA-valtioiden välisen kaupan tosiasiallista määrää. Jos esimerkiksi sopimuksilla estetään vienti muihin ETA-valtioihin, ei ole tarpeen arvioida kyseisten ETA-valtioiden välisen samankaltaisen kaupan määrää tällaisen sopimuksen puuttuessa. Tämä tulkinta on yhdenmukainen kauppaan kohdistuvan vaikutuksen perusteen lainvalintaan liittyvän luonteen kanssa. ETA:n toimivalta ulottuu sopimuksiin ja menettelyihin, joilla saattaa olla valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia riippumatta siitä, onko tietyllä sopimuksella tai menettelyllä tosiasiallisesti tällaisia vaikutuksia.

28.

Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen perusteen arviointi perustuu useisiin tekijöihin, joilla ei ole yksinään välttämättä ratkaisevaa merkitystä (21). Merkityksellisiä tekijöitä ovat sopimuksen ja menettelyn luonne, sopimuksen tai menettelyn vaikutusalaan kuuluvien tuotteiden luonne ja asianomaisten yritysten asema ja merkitys (22).

29.

Sopimuksen ja menettelyn luonne on laadullinen osoitus siitä, onko sopimus tai menettely omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Jotkin sopimukset ja menettelyt ovat jo luonteensa takia omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, toiset edellyttävät sen sijaan yksityiskohtaista arviointia vaikutuksen toteamiseksi. Valtioiden rajat ylittävät kartellit ovat yksi esimerkki ensin mainituista, kun taas pelkästään yhden ETA-valtion alueella toimivat yhteisyritykset ovat esimerkki jälkimmäisistä. Tätä näkökohtaa tarkastellaan yksityiskohtaisesti jäljempänä 3 jaksossa, jossa käsitellään eri ryhmiin kuuluvia sopimuksia ja menettelyjä.

30.

Sopimusten tai menettelyjen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luonteen perusteella voidaan myös arvioida, ovatko ne omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Jos tuotteilla on niiden luonteen vuoksi helppo käydä kauppaa rajojen yli tai jos ne ovat tärkeitä yrityksille, jotka haluavat päästä muiden ETA-valtioiden markkinoille tai laajentaa niillä toimintaansa, ETA:n toimivalta on helpompi määrittää kuin tapauksissa, joissa muihin ETA-valtioihin sijoittautuneiden toimittajien tarjoamien tuotteiden kysyntä on niiden luonteen vuoksi vähäistä ja jos tuotteilla on vähäinen merkitys toiseen jäsenvaltioon sijoittautumisen tai tällaisesta sijoittautumispaikasta toteutettavan taloudellisen toiminnan laajentamisen näkökulmasta (23). Sijoittautumiseen kuuluu mm. se, että yhteen ETA-valtioon sijoittautuneet yritykset perustavat myynti- tai sivukonttoreita tai tytäryhtiöitä toiseen ETA-valtioon.

31.

Asianomaisten yritysten markkina-asema ja niiden myynnin määrä ovat määrällisiä osoituksia siitä, onko kyseessä oleva sopimus tai menettelytapa omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tätä näkökohtaa, joka on olennainen osa vaikutuksen tuntuvuuden arviointia, tarkastellaan jäljempänä 2.4 jaksossa.

32.

Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi on välttämätöntä ottaa huomioon sopimukseen tai menettelyyn liittyvät oikeudelliset ja tosiasialliset seikat. Asiaa koskeva taloudellinen ja oikeudellinen asiayhteys antaa selvän käsityksen ETA-valtioiden välisen kaupan potentiaalista. Jos ETA-valtioiden välillä on absoluuttisia, sopimukseen tai menettelyyn nähden ulkoisia esteitä rajatylittävälle kaupalle, kauppaan saattaa kohdistua vaikutuksia vain, jos on todennäköistä, että nämä esteet häviävät lähitulevaisuudessa. Tapauksissa, joissa esteet eivät ole absoluuttisia vaan pelkästään vaikeuttavat rajatylittäviä toimintoja, on ensisijaisen tärkeää varmistaa, ettei sopimuksilla ja menettelyillä vaikeuteta edelleen tällaisia toimintoja. Tällaiset sopimukset ovat omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan.

2.3.2. Vaikutus ETA-valtioiden välisen ”kaupan rakenteeseen”

33.	Jotta 53 ja 54 artiklaa voidaan soveltaa, menettelyllä on oltava vaikutusta ETA-valtioiden välisen ”kaupan rakenteeseen”.

34.

”Kaupan rakenne” on neutraali käsite. Edellytyksenä ei ole, että kauppaa rajoitetaan tai kaupan määrää vähennetään (24). Kaupan rakenteisiin voi kohdistua vaikutuksia myös sopimuksesta tai menettelytavasta johtuvan kaupan kasvun vuoksi. Asia kuuluu ETA:n toimivaltaan, jos ETA-valtioiden välinen kauppa todennäköisesti kehittyy erilaiseksi sopimuksen tai menettelyn johdosta kuin se olisi todennäköisesti kehittynyt ilman sopimusta tai menettelyä (25).

35.

Tämä tulkinta osoittaa, että kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsite on lainvalintaan liittyvä käsite, jonka avulla voidaan erottaa yhtäältä ne sopimukset ja menettelyt, joilla saattaa olla rajatylittäviä vaikutuksia ETA:n kilpailusääntöjen mukaisen tutkinnan oikeuttamiseksi, ja toisaalta ne sopimukset ja menettelyt, joilla ei voi olla tällaisia vaikutuksia.

2.3.3. ”Tosiasiallisesti tai mahdollisesti suora tai välillinen vaikutus” kaupan rakenteeseen

36.	Sopimuksilla ja menettelyillä voi olla ”tosiasiallisesti tai mahdollisesti suora tai välillinen” vaikutus ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteisiin.

37.

Sopimuksen tai menettelyn soveltamisalaan kuuluvilla tuotteilla on tavallisesti suoria vaikutuksia ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Jos esimerkiksi eri ETA-valtioihin sijoittautuneet tietyn tuotteen valmistajat sopivat jakavansa markkinat, sillä on suoria vaikutuksia ETA-valtioiden väliseen kauppaan kyseisten tuotteiden markkinoilla. Suoria vaikutuksia aiheuttaa esimerkiksi myös menettely, jossa toimittaja rajoittaa jakelijoille myöntämiään alennuksia siinä ETA-valtiossa myytäviin tuotteisiin, johon jakelijat ovat sijoittautuneet. Tällaisilla menettelyillä lisätään vientiin tarkoitettujen tuotteiden suhteellista hintaa, vähennetään mielenkiintoa vientiin ja heikennetään vientituotteiden kilpailukykyä.

38.

Sopimuksen tai menettelyn soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin yhteydessä olevat tuotteet aiheuttavat usein välillisiä vaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia voi aiheutua esimerkiksi sopimuksista tai menettelyistä, joilla on vaikutusta sellaisten yritysten taloudellisiin rajatylittäviin toimintoihin, jotka käyttävät sopimuksen tai menettelyn soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai muutoin turvautuvat niihin (26). Tällaisia vaikutuksia voi aiheutua esimerkiksi, jos sopimus tai menettelytapa liittyy välituotteeseen, jolla ei käydä kauppaa mutta jota käytetään kaupankäyntiin tarkoitetun lopputuotteen tuotannossa. Yhteisöjen tuomioistuin on katsonut vastaavien EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan määräysten nojalla, että sopimus, jolla vahvistetaan konjakin tuotannossa käytettävien alkoholijuomien hinnat, on omiaan vaikuttamaan EY:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (27). Vaikka raaka-ainetta ei suunnattu vientiin, lopputuote — konjakki — suunnattiin vientiin. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan siten ETA:n kilpailulainsäädäntöä, jos lopputuotteella käytävään kauppaan voi kohdistua tuntuvia vaikutuksia.

39.

Sopimuksen tai menettelytavan soveltamisalaan kuuluvilla tuotteilla voi olla myös välillisiä vaikutuksia ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Esimerkiksi sopimukset, joissa valmistaja myöntää takuun vain jakelijoiden sijoittautumisvaltiossaan ETA:ssa markkinoimille tuotteille, eivät mitenkään kannusta muissa ETA-valtioissa olevia kuluttajia ostamaan kyseisiä tuotteita, sillä he eivät voisi vedota takuuseen (28). Näin vaikeutetaan virallisten jakelijoiden ja rinnakkaiskaupan harjoittamaa vientiä, sillä kuluttajien silmissä tuotteet, joilla ei ole valmistajan takuuta, ovat vähemmän houkuttelevia (29).

40.

ETA-valtioiden väliseen kauppaan kohdistuvilla tosiasiallisilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka aiheutuvat sopimuksen tai menettelytavan täytäntöönpanosta. Esimerkiksi samaan ETA-valtioon sijoittautuneen toimittajan ja jakelijan välisellä sopimuksella, jossa kielletään vienti toisiin ETA-valtioihin, aiheutetaan todennäköisesti tosiasiallisia vaikutuksia ETA-valtioiden väliselle kaupalle. Ilman sopimusta jakelijan olisi mahdollista harjoittaa vientiä. On kuitenkin muistettava, että tosiasiallisia vaikutuksia ei tarvitse todistaa. Riittää, että sopimuksella tai menettelytavalla saattaa olla tällaisia vaikutuksia.

41.

Mahdollisilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka ovat riittävän todennäköisesti mahdollisia tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että ennakoitavissa oleva markkinakehitys on otettava huomioon (30). Vaikka kauppaan ei voisikaan kohdistua vaikutuksia sopimuksen tekohetkellä tai menettelyn täytäntöönpanohetkellä, 53 ja 54 artiklaa sovelletaan, jos tähän päätökseen johtaneet tekijät todennäköisesti muuttuvat lähitulevaisuudessa. Tältä osin on syytä tarkastella ETA-sopimuksella hyväksyttyjen tai kyseisen ETA-valtion hyväksymien vapauttamistoimien vaikutusta ja muita ennakoitavissa olevia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on poistaa kaupan oikeudelliset esteet.

42.

Jos markkinaolosuhteet ovat tiettynä ajankohtana epäsuotuisia rajatylittävälle kaupalle, esimerkiksi koska hinnat ovat samat kyseisissä ETA-valtioissa, kauppaan saattaa silti kohdistua vaikutuksia, jos tilanne voi muuttua muuttuneiden markkinaolosuhteiden myötä (31). Ratkaisevaa on se, onko sopimus tai menettelytapa omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, eikä niinkään se, onko niillä jollakin tietyllä hetkellä tosiasiallisia vaikutuksia.

43.

Välillisten ja mahdollisten vaikutusten sisällyttäminen ETA-valtioiden väliseen kauppaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin ei tarkoita sitä, että arvio voi perustua etäisiin ja oletettuihin vaikutuksiin. Sen viranomaisen tai osapuolen, jonka mukaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan voi kohdistua tuntuvia vaikutuksia, on selvitettävä, kuinka todennäköistä on se, että sopimuksella tai menettelytavalla on välillisiä ja mahdollisia vaikutuksia. Oletetut ja teoretisoidut vaikutukset eivät ole riittäviä ETA:n toimivallan määrittämiseksi. Esimerkiksi sopimus, jolla nostetaan sellaisen tuotteen hintaa, jolla ei voida käydä kauppaa, vähentää kuluttajien käytettävissä olevia tuloja. Koska kuluttajilla on vähemmän rahaa käytettävissään, he saattavat ostaa vähemmän muista ETA-valtioista tuotuja tuotteita. Tällaisten tulovaikutusten ja ETA-valtioiden välisen kaupan välinen yhteys on yleensä sellaisenaan liian etäinen, jotta asia kuuluisi ETA:n toimivaltaan.

2.4. ”Tuntuvan vaikutuksen” käsite

2.4.1. Yleinen periaate

44.

Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen perusteeseen sisältyy kvantitatiivinen näkökohta, jolla ETA:n toimivalta rajataan sopimuksiin ja menettelytapoihin, joilla saattaa olla tietyn suuruisia vaikutuksia. ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa ei sovelleta sellaisiin sopimuksiin ja menettelytapoihin, jotka vaikuttavat markkinoihin ainoastaan merkityksettömällä tavalla, kun otetaan huomioon kyseessä olevien yritysten heikko asema kyseisten tuotteiden markkinoilla (32). Vaikutuksen tuntuvuutta onkin arvioitava ottaen erityisesti huomioon asianomaisten yritysten asema ja merkitys kyseisten tuotteiden markkinoilla (33).

45.

Vaikutuksen tuntuvuuden arvioinnissa on otettava huomioon kulloisenkin yksittäisen tapauksen olosuhteet ja etenkin sopimuksen ja menettelytavan luonne, niiden soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luonne ja asianomaisten yritysten markkina-asema. Jos sopimus tai menettelytapa on jo luonteensa vuoksi omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, niiden vaikutuksen tuntuvuutta koskeva raja-arvo on alempi kuin sopimusten ja menettelytapojen, jotka eivät ole luonteensa vuoksi omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Mitä suurempi on asianomaisten yritysten markkina-asema, sitä todennäköisemmin sopimus tai menettelytapa on omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan (34).

46.

Useissa tuontia ja vientiä koskevissa tapauksissa yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että tuntuvaa vaikutusta koskeva edellytys täyttyy, jos asianomaisten yritysten myynnin osuus markkinoista on noin viisi prosenttia (35). Markkinaosuutta ei ole kuitenkaan aina pidetty ratkaisevana tekijänä. On tarpeen ottaa huomioon myös yritysten liikevaihto kyseisten tuotteiden markkinoilla (36).

47.

Vaikutuksen tuntuvuutta voidaan siten arvioida sekä absoluuttisesti (liikevaihto) että suhteellisesti vertaamalla asianomaisten yritysten asemaa markkinoiden muiden toimijoiden asemaan (markkinaosuus). Arvioinnissa painotetaan asianomaisten yritysten asemaa ja merkitystä, mikä on yhdenmukaista käsitteen ”on omiaan vaikuttamaan” kanssa. Käsitteellä viitataan siihen, että arvioinnissa lähtökohtana on se, voiko sopimuksella tai menettelytavalla olla vaikutuksia ETA-valtioiden väliseen kauppaan, eikä niinkään se, kohdistuuko rajatylittäviin tavara- ja palveluvirtoihin tosiasiallisia vaikutuksia. Asianomaisten yritysten markkina-asema ja niiden liikevaihto kyseisten tuotteiden markkinoilla ovat osoituksena siitä, voiko sopimuksella tai menettelytavalla olla vaikutusta ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Jäljempänä 52 ja 53 kohdassa esitetyt olettamukset ilmentävät näitä kahta tekijää.

48.

Tuntuvan vaikutuksen arviointi ei välttämättä edellytä kyseessä olevien markkinoiden määrittämistä ja markkinaosuuksien laskemista (37). Yrityksen absoluuttinen myynti voi olla riittävä tukemaan sitä näkemystä, että vaikutus kauppaan on tuntuva. Tämä koskee etenkin sopimuksia ja menettelytapoja, jotka ovat jo luonteensa vuoksi omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, esimerkiksi siitä syystä, että ne liittyvät tuontiin tai vientiin tai että ne ulottuvat useisiin ETA-valtioihin. Tällaisissa tapauksissa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden liikevaihto voi olla riittävä sen päätelmän tekemiseksi, että ETA-valtioiden väliseen kauppaan kohdistuu vaikutuksia, mikä vastaa jäljempänä olevassa 53 kohdassa esitettyä positiivista olettamusta.

49.

Sopimuksia ja menettelytapoja on aina tarkasteltava niiden taloudellisessa ja oikeudellisessa asiayhteydessä. Vertikaalisissa sopimuksissa voi olla välttämätöntä ottaa huomioon samankaltaisten sopimusten rinnakkaisten verkostojen kumulatiiviset vaikutukset (38). Vaikka yksittäinen sopimus tai sopimusten verkosto ei olisikaan omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan, samankaltaisten sopimusten verkostolla saattaa kokonaisuudessaan olla tällaisia vaikutuksia. Tällöin edellytyksenä on kuitenkin, että yksittäisen sopimuksen tai sopimusten verkoston osuus kauppaan kohdistuvasta kokonaisvaikutuksesta on huomattava (39).

2.4.2. Vaikutuksen tuntuvuuden määrittäminen

50.

On mahdoton vahvistaa yleisiä määrällisiä sääntöjä, jotka kattaisivat kaikki sopimusryhmät ja joiden perusteella voitaisiin määrittää, milloin nämä ovat omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan. On kuitenkin mahdollista osoittaa, milloin kauppaan ei voi kohdistua huomattavia vaikutuksia. Ensinnäkin EFTAn valvontaviranomainen on todennut tiedonannossaan vähämerkityksisistä sopimuksista, jotka eivät ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla rajoita tuntuvasti kilpailua (de minimis -sääntö) (40), että sopimukset pienten ja keskisuurten yritysten välillä, siten kuin ne on määritelty 11 päivänä syyskuuta 1996 tehdyssä EFTAn valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 112/96/COL (41), ovat harvoin omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tämä oletus perustuu siihen, että pienten ja keskisuurten yritysten toiminnot ovat luonteeltaan yleensä paikallisia tai korkeintaan alueellisia. Pienet ja keskisuuret yritykset voivat kuitenkin kuulua ETA:n toimivallan piiriin etenkin, jos ne harjoittavat rajatylittävää taloudellista toimintaa. Toiseksi EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että on syytä vahvistaa yleinen periaate sille, milloin kauppaan ei yleensä voi kohdistua tuntuvia vaikutuksia, toisin sanoen standardi, jonka perusteella määritellään, milloin vaikutus ETA-valtioiden väliseen kauppaan ei ole tuntuva (ns. NAAT-sääntö). ETA-sopimuksen 53 artiklaa soveltaessaan EFTAn valvontaviranomainen katsoo tämän standardin negatiiviseksi olettamukseksi, jota sovelletaan kaikkiin 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin sopimukseen sisältyvien rajoitusten luonteesta riippumatta, myös rajoituksiin, jotka on määritetty vakaviksi rajoituksiksi ETA-sopimuksen liitteessä XIV mainituissa ryhmäpoikkeuksia koskevissa komission asetuksissa. Tämän olettamuksen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa EFTAn valvontaviranomainen ei yleensä aloita menettelyjä pyynnöstä eikä omasta aloitteestaan. Kun yritykset olettavat vilpittömässä mielessä sopimuksensa kuuluvan tämän negatiivisen olettamuksen soveltamisalaan, EFTAn valvontaviranomainen ei määrää sakkoja.

51.

Jäljempänä olevaa 53 kohtaa rajoittamatta tällä tuntuvan vaikutuksen negatiivisella määritelmällä ei kuitenkaan tarkoiteta, että sopimukset, jotka eivät täytä jäljempänä esitettyjä perusteita, ovat aina omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tapauskohtainen analyysi on välttämätön.

52.

EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että sopimukset eivät periaatteessa ole omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)	Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus sopimuksen alaan kuuluvilla relevanteilla markkinoilla on Euroopan talousalueella enintään viisi prosenttia, ja

(b)

horisontaalisissa sopimuksissa asianomaisten yritysten (42) Euroopan talousalueelta kertynyt yhteenlaskettu vuotuinen kokonaisliikevaihto sopimuksen alaan kuuluvien tuotteiden markkinoilla on enintään 40 miljoonaa euroa. Tuotteiden yhteisostoa koskevissa sopimuksissa relevantti liikevaihto käsittää osapuolten yhteenlasketut ostot sopimuksen alaan kuuluvien tuotteiden markkinoilla.

Vertikaalisissa sopimuksissa Euroopan talousalueelta kertynyt toimittajan yhteenlaskettu vuotuinen kokonaisliikevaihto sopimuksen alaan kuuluvien tuotteiden markkinoilla on enintään 40 miljoonaa euroa. Lisenssisopimuksissa relevantti liikevaihto on lisenssinhaltijoiden yhteenlaskettu liikevaihto lisensoitua tekniikkaa hyödyntävien tuotteiden markkinoilla ja lisenssinantajan oma liikevaihto tällaisten tuotteiden markkinoilla. Ostajan ja useampien toimittajien välisiä sopimuksia koskevissa asioissa relevantti liikevaihto käsittää ostajan yhteenlasketut ostot sopimuksen alaan kuuluvien tuotteiden markkinoilla.

EFTAn valvontaviranomainen soveltaa samaa olettamusta, jos kahden peräkkäisen kalenterivuoden aikana edellä mainittu liikevaihdon raja-arvo ylittyy enintään 10 prosentilla ja edellä mainittu markkinaosuutta koskeva raja-arvo ylittyy enintään kahdella prosenttiyksiköllä. EFTAn valvontaviranomainen ei sovella tätä olettamusta, jos sopimus koskee kehittyviä eikä vielä olemassa olevia markkinoita, joilla osapuolilla ei ole relevanttia liikevaihtoa eivätkä ne kerää relevanttia markkinaosuutta. Tällöin vaikutuksen tuntuvuutta voidaan joutua arvioimaan sen perusteella, mikä asema osapuolilla on läheisillä tuotemarkkinoilla tai kuinka vahvassa asemassa ne ovat sopimukseen liittyvään teknologiaan nähden.

53.

Jos sopimus on luonteensa vuoksi omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan esimerkiksi siksi, että se koskee tuontia ja vientiä tai ulottuu useisiin ETA-valtioihin, voidaan tehdä sellainen kumottavissa oleva myönteinen oletus, että kauppaan kohdistuvat vaikutukset ovat tuntuvia, jos yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinoilla 52 ja 54 kohdassa mainitulla tavalla. Jos sopimukset ovat luonteeltaan omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, monissa tapauksissa voidaan olettaa, että vaikutukset ovat tuntuvia, jos osapuolten markkinaosuus ylittää edellisessä kohdassa tarkoitetun viiden prosentin rajan. Tämä oletus ei kuitenkaan päde sopimuksiin, jotka koskevat vain ETA-valtion osaa (ks. jäljempänä 90 kohta).

54.

Liikevaihdon 40 miljoonan euron raja-arvon laskennassa (ks. edellä 52 kohta) perustana käytetään asianomaisten yritysten edellisen tilikauden yhteenlaskettua ETA:n laajuista kokonaismyyntiä ilman veroja sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden (sopimustuotteiden) markkinoilla. Samaan yhtiöön kuuluvien yritysten välistä myyntiä ei oteta huomioon (43).

55.

Markkinaosuutta koskevan raja-arvon soveltamiseksi on välttämätöntä määritellä merkitykselliset markkinat (44). Ne muodostuvat merkityksellisistä tuotemarkkinoista ja merkityksellisistä maantieteellisistä markkinoista. Markkinaosuudet tulee laskea myynnin arvoa koskevien tietojen tai, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, oston arvoa koskevien tietojen perusteella. Jos arvotietoja ei ole saatavilla, voidaan käyttää muuhun luotettavaan markkinatietoon, kuten määrätietoihin, perustuvia arvioita.

56.	Yhden toimittajan eri jakelijoiden kanssa tekemien sopimusten verkoston osalta on otettava huomioon koko verkoston myynti.

57.	NAAT-sääntöä sovellettaessa sopimukset, jotka ovat osa samaa liiketoimintajärjestelyä, katsotaan yhdeksi sopimukseksi (45). Yritykset eivät voi jakaa osiin yhden liiketaloudellisen kokonaisuuden muodostavaa sopimusta päästäkseen näiden raja-arvojen vaikutusalaan.

3. EDELLÄ MAINITTUJEN PERIAATTEIDEN SOVELTAMINEN YLEISIIN SOPIMUS- JA MENETTELYTAPARYHMIIN

58.

EFTAn valvontaviranomainen soveltaa edellisessä jaksossa tarkoitettua negatiivista olettamusta kaikkiin sopimuksiin, myös sopimuksiin, jotka luonteensa takia ovat omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, sekä sopimuksiin, jotka koskevat kauppaa ETA:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden yritysten kanssa (ks. edellä 53 kohta).

59.

Negatiivisen olettamuksen soveltamisalan ulkopuolella EFTAn valvontaviranomainen tulee ottamaan huomioon sopimuksen tai menettelyn luonteeseen liittyvät laadulliset tekijät sekä niiden tuotteiden luonteen, joita sopimukset tai menettelyt koskevat (ks. edellä 28 ja 29 kohta). Sopimuksen luonteen merkityksellisyyttä korostaa myös edellä 53 kohdassa määritelty positiivinen olettamus, joka koskee sellaisten sopimusten vaikutuksen tuntuvuutta, jotka ovat jo luonteensa takia omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitteen soveltamista koskevan lisäopastuksen tarjoamiseksi onkin hyödyllistä tarkastella erilaisia tavallisia sopimustyyppejä ja menettelytapoja.

60.

Jäljempänä tehdään ero yhtäältä useisiin ETA-valtioihin ulottuvien sopimusten ja menettelytapojen ja toisaalta yhteen ETA-valtioon tai yhden ETA-valtion alueelle rajoittuvien sopimusten ja menettelytapojen välillä. Nämä kaksi pääluokkaa jakaantuvat edelleen alaluokkiin kyseessä olevan sopimuksen tai menettelytavan luonteen mukaan. Myös sopimukset ja menettelyt, jotka ulottuvat ETA:n ulkopuolisiin maihin, ovat mukana tarkastelussa.

3.1. Sellaiset sopimukset ja väärinkäyttö, jotka ulottuvat useisiin ETA-valtioihin tai jotka pannaan täytäntöön useissa ETA-valtioissa

61.

Sopimukset ja menettelytavat, jotka ulottuvat useisiin ETA-valtioihin tai jotka pannaan täytäntöön useissa ETA-valtioissa, ovat lähes aina jo luonteensa perusteella omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Jos kyseessä oleva liikevaihto ylittää edellä 53 kohdassa tarkoitetun raja-arvon, useimmissa tapauksissa ei sen vuoksi ole välttämätöntä arvioida yksityiskohtaisesti, voiko ETA-valtioiden väliseen kauppaan kohdistua vaikutuksia. Tällaisia tapauksia koskevien neuvojen antamiseksi ja edellä 2 jaksossa määritettyjen periaatteiden havainnollistamiseksi on kuitenkin hyödyllistä selventää tekijöitä, joita yleensä käytetään sen osoittamiseksi, että asia kuuluu ETA:n toimivaltaan.

3.1.1. Tuonti- ja vientisopimukset

62.

Kahdesta tai useammasta ETA-valtiosta olevien yritysten väliset tuonti- tai vientisopimukset ovat jo luonteensa vuoksi omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tällaisilla sopimuksilla on suora vaikutus ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteeseen riippumatta siitä, rajoitetaanko niillä kilpailua vai ei. Esimerkiksi asiassa Kerpen & Kerpen, joka koski ranskalaisen valmistajan ja saksalaisen jakelijan välistä sopimusta, jonka vaikutusalaan kuului yli 10 prosenttia Ranskasta Saksaan suuntautuvasta sementin viennistä, jonka vuotuinen määrä oli yhteensä 350 000 tonnia, yhteisöjen tuomioistuin totesi, että on mahdotonta omaksua näkemystä, jonka mukaan tällainen sopimus ei olisi omiaan vaikuttamaan (tuntuvasti) EY:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (46).

63.

Tähän ryhmään kuuluvat sopimukset, joilla rajoitetaan tuontia ja vientiä, ostajien harjoittamaa aktiivista ja passiivista myyntiä ja jälleenmyyntiä toisissa ETA-valtioissa oleville asiakkaille koskevat rajoitukset mukaan luettuina (47). Tällaisissa tapauksissa väitetyn kilpailunrajoituksen ja kauppaan kohdistuvan vaikutuksen välillä on luontainen yhteys, sillä rajoituksen nimenomaisena tarkoituksena on estää tavaroiden ja palvelujen liikkuvuus ETA-valtioiden välillä, mikä muutoin olisi mahdollista. On merkityksetöntä, ovatko sopimuspuolet sijoittautuneet samaan ETA-valtioon vai eri ETA-valtioihin.

3.1.2. Useisiin ETA-valtioihin ulottuvat kartellit

64.

Useisiin ETA-valtioihin ulottuvat kartellisopimukset, joiden tarkoituksena on esimerkiksi hintojen vahvistaminen ja markkinoiden jakaminen, ovat jo luonteensa takia omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Rajatylittävillä kartelleilla yhdenmukaistetaan kilpailuedellytyksiä ja vaikeutetaan taloudellista vastavuoroisuutta lujittamalla perinteisiä kaupan rakenteita (48). Kun yritykset sopivat jakavansa maantieteelliset alueet, sopimuksella voidaan estää myynti muilta alueilta jaetuille alueille tai sopimus voi johtaa myynnin vähenemiseen. Kun yritykset sopivat hintojen vahvistamisesta, ne poistavat markkinoilta kilpailun ja sen myötä hintaerot, joilla houkuteltaisiin sekä kilpailijat että asiakkaat osallistumaan rajatylittävään kauppaan. Kun yritykset sopivat myyntikiintiöistä, ne pitävät samalla yllä perinteisiä kaupan rakenteita. Asianomaiset yritykset eivät laajenna tuotantoaan eivätkä siten palvele muiden ETA-valtioiden potentiaalisia asiakkaita.

65.

Rajat ylittävillä kartelleilla on yleensä luonteensa vuoksi tuntuva vaikutus kauppaan, sillä kartelliin osallistuvilla yrityksillä on merkittävä markkina-asema. Kartelleja perustetaan yleensä vain, jos siihen osallistuvilla yrityksillä on yhdessä suuri markkinaosuus, sillä kartellin avulla niiden on mahdollista nostaa hintaa tai vähentää tuotantoaan.

3.1.3. Useisiin ETA-valtioihin ulottuvat horisontaaliset yhteistyösopimukset

66.

Tämä jakso kattaa erityyppiset horisontaaliset yhteistyösopimukset. Horisontaalisia yhteistyösopimuksia voivat esimerkiksi olla sopimukset, joissa vähintään kaksi yritystä tekee yhteistyötä tietyn taloudellisen toiminnan toteuttamiseksi, esimerkiksi tuotannossa ja jakelussa (49). Tällaisia sopimuksia nimitetään usein yhteisyrityksiksi. Kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan pysyvästi hoitaviin yhteisyrityksiin sovelletaan sulautuma-asetusta (50). Euroopan talousalueella tällaisiin kaiken toiminnan hoitaviin yhteisyrityksiin sovelletaan ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa ainoastaan silloin, kun sovelletaan sulautuma-asetuksen 4 artiklan 2 alakohtaa (51). Siksi tässä jaksossa ei käsitellä kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitavia yhteisyrityksiä. Muut kuin kaiken toiminnan hoitavat yhteisyritykset eivät toimi markkinoilla itsenäisenä toimittajana (tai ostajana). Ne vain avustavat emoyhtiöitään, jotka toimivat itse markkinoilla (52).

67.

Yhteisyritykset, jotka osallistuvat liiketoimiin kahdessa tai useammassa ETA-valtiossa tai joiden tuotantoa emoyhtiöt myyvät kahdessa tai useammassa ETA-valtiossa, vaikuttavat osapuolten liiketoimintaan kyseisillä ETA:n alueilla. Tällaiset sopimukset ovat siten yleensä jo luonteensa takia omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan verrattuna tilanteeseen ilman sopimusta (53). Kaupan rakenteisiin kohdistuu vaikutuksia, kun yritykset siirtävät toimintojaan yhteisyrityksiin tai käyttävät yhteisyrityksiä perustaakseen uuden hankintalähteen Euroopan talousalueelle.

68.

Kauppaan saattaa kohdistua vaikutuksia myös, jos yhteisyritys tuottaa emoyhtiöitään varten tuotantopanoksen, jota jatkojalostetaan ja joka sisällytetään emoyhtiöiden tuotteeseen. Tämä on todennäköistä, jos kyseessä oleva tuotantopanos on aiemmin hankittu muiden ETA-valtioiden toimittajilta, jos emoyhtiöt ovat aiemmin tuottaneet tuotantopanoksen muissa ETA-valtioissa tai jos lopputuotteella käydään kauppaa useammassa kuin yhdessä ETA-valtiossa.

69.	Koska yhteisyritys ei toimi itsenäisenä yksikkönä millään markkinoilla, vaikutuksen tuntuvuuden arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon myös emoyhtiöiden niiden tuotteiden myynti, jotka liittyvät sopimukseen, eikä ainoastaan sopimuksella muodostetun yhteisyrityksen myynti.

3.1.4. Vertikaaliset sopimukset, jotka pannaan täytäntöön useissa ETA-valtioissa

70.

Vertikaaliset sopimukset ja samankaltaisten vertikaalisten sopimusten verkostot, jotka pannaan täytäntöön useissa ETA-valtioissa, ovat yleensä omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, jos kauppa kanavoituu niiden johdosta tietyllä tavalla. Esimerkiksi kahteen tai useampaan ETA-valtioon ulottuvat valikoivien jakelusopimusten verkostot kanavoivat kauppaa tietyllä tavalla, koska ne rajoittavat kauppaa vain verkoston jäseniin ja vaikuttavat siten kaupan rakenteisiin verrattuna tilanteeseen ilman sopimusta (54).

71.

Myös vertikaaliset sopimukset, joilla on markkinoilta sulkeva vaikutus, saattavat vaikuttaa ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sopimukset, joissa useissa eri ETA-valtioissa toimivat jakelijat sopivat ostavansa vain tietyltä toimittajalta tai myyvänsä vain tämän tuotteita. Tällaisilla sopimuksilla voidaan rajoittaa niiden ETA-valtioiden välistä kauppaa, joissa sopimukset pannaan täytäntöön, tai sopimusten vaikutusalan ulkopuolisten ETA-valtioiden harjoittamaa kauppaa. Markkinoiden sulkeminen voi johtua yksittäisistä sopimuksista tai sopimusten verkostosta. Kun useisiin ETA-valtioihin ulottuvilla sopimuksilla tai sopimusten verkostoilla on markkinoiden sulkemisvaikutuksia, sopimus tai sopimukset ovat yleensä luonteensa takia omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan.

72.

Toimittajien ja jakelijoiden väliset sopimukset, jotka koskevat jälleenmyyntihinnan määräämistä (resale price maintenance, RPM) ja jotka ulottuvat kahteen tai useampaan ETA-valtioon, ovat yleensä jo luonteensa perusteella omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan (55). Tällaisilla sopimuksilla muutetaan ilman sopimusta todennäköisesti vallitsevia hintoja ja vaikutetaan siten kaupan rakenteeseen.

3.1.5. Useisiin ETA-valtioihin ulottuvan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

73.

Määräävän markkina-aseman väärinkäytössä on syytä erottaa toisistaan yhtäältä väärinkäyttötapaukset, joissa asetetaan esteitä markkinoille pääsylle tai suljetaan kilpailijoita markkinoilta (kilpailijoiden markkinoilta sulkemiseen perustuva väärinkäyttö), ja toisaalta väärinkäyttötapaukset, joissa määräävässä asemassa oleva yritys käyttää hyväkseen markkinavoimaansa esimerkiksi määräämällä kohtuuttomia tai syrjiviä hintoja (markkinavoiman hyväksikäyttöön perustuva väärinkäyttö). Kumpikin väärinkäyttö voi toteutua joko sopimuksin, joihin sovelletaan 53 artiklan 1 kohdan määräyksiä, tai yksipuolisin toimin, joihin ETA:n kilpailuoikeuden kannalta sovelletaan ainoastaan 54 artiklan määräyksiä.

74.

Markkinavoiman hyväksikäyttöön perustuvissa väärinkäyttötapauksissa, kuten syrjivissä alennuksissa, vaikutukset kohdistuvat myöhemmän markkinavaiheen kauppakumppaneihin, jotka joko hyötyvät tai kärsivät alennuksista, ja niillä muutetaan siten näiden kilpailuasemaa ja vaikutetaan ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteisiin.

75.

Jos määräävässä asemassa oleva yritys syyllistyy useammassa kuin yhdessä ETA-valtiossa väärinkäyttöön, joka perustuu kilpailijoiden sulkemiseen markkinoilta, tällainen väärinkäyttö on yleensä jo luonteensa takia omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tällaisella käyttäytymisellä on kielteinen vaikutus kilpailuun yksittäisen ETA-valtion rajat ylittävällä tasolla, ja se todennäköisesti kääntää kauppaa suunnasta, johon se olisi kulkenut sopimuksen puuttuessa. Kaupan rakenteisiin saattaa kohdistua muutoksia esimerkiksi, jos määräävässä asemassa oleva yritys myöntää uskollisuusalennuksia. Kilpailijoiden sulkemiseen markkinoilta tähtäävien alennusjärjestelmien asiakkaat ostavat todennäköisesti vähemmän määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoilta, kuin ne muutoin ostaisivat. Menettely, jonka välittömänä tavoitteena on kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta (kuten markkinoiden valtaukseen tähtäävä hinnoittelu), on myös omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan ETA:n sisäiseen kilpailurakenteeseen kohdistuvan vaikutuksen vuoksi (56). Jos määräävässä asemassa oleva yritys pyrkii käyttäytymisellään poistamaan markkinoilta kilpailijan, joka toimii useammassa kuin yhdessä ETA-valtiossa, se on omiaan vaikuttamaan kauppaan usealla eri tavalla. Ensinnäkin on vaarana, että kilpailija ei pysty enää toimimaan hankintalähteenä ETA:ssa. Vaikka yritystä, johon toimet kohdistuvat, ei suljettaisikaan markkinoilta, väärinkäytöllä on todennäköisesti vaikutuksia sen kilpailukäyttäytymiseen tulevaisuudessa. Tällä saattaa olla vaikutuksia myös ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Toiseksi väärinkäytöllä voi olla vaikutuksia muihin kilpailijoihin. Väärinkäytöksi katsottavalla käyttäytymisellään määräävässä asemassa oleva yritys voi viestiä kilpailijoilleen, että se rankaisee kaikista yrityksistä harjoittaa todellista kilpailua. Kolmanneksi kilpailijan sulkeminen markkinoilta voi olla jo sinällään riittävä edellytys sille, että se on omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tämä voi koskea myös tapauksia, joissa yritys, joka on vaarassa joutua suljetuksi markkinoilta, harjoittaa vientiä pääasiassa ETA:n ulkopuolisiin maihin (57). Jos vaarana on ETA:n markkinoiden tehokkaan kilpailun rakenteen vahingoittuminen edelleen, asia kuuluu ETA:n toimivaltaan.

76.

Jos määräävässä asemassa oleva yritys syyllistyy useammassa kuin yhdessä ETA-valtioissa markkinavoiman hyväksikäyttöön tai kilpailijoiden markkinoilta sulkemiseen perustuvaan markkina-aseman väärinkäyttöön, väärinkäyttö on yleensä jo luonteensa perusteella omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Asianomaisen yrityksen määräävän markkina-aseman ja useisiin ETA-valtioihin ulottuvan väärinkäytön vuoksi ETA-valtioiden väliseen kauppaan saattaa kohdistua tuntuvia vaikutuksia, kun otetaan huomioon väärinkäytön laajuus ja kaupan rakenteisiin kohdistuvien vaikutusten todennäköisyys. Markkinavoiman hyväksikäyttöön perustuvissa väärinkäyttötapauksissa, kuten hintasyrjinnässä, väärinkäyttö muuttaa kauppakumppanien kilpailuasemaa useissa ETA-valtioissa. Väärinkäyttötapauksissa, jotka perustuvat kilpailijoiden sulkemiseen markkinoilta, kilpailijoiden harjoittamaan taloudelliseen toimintaan aiheutuu vaikutuksia useissa ETA-valtioissa. Useisiin ETA-valtioihin ulottuvan määräävän aseman olemassaolo osoittaa, että kilpailu on jo heikentynyt yhteismarkkinoiden merkittävällä osalla (58). Jos määräävässä asemassa oleva yritys heikentää väärinkäytön avulla (kuten sulkemalla kilpailijoita markkinoilta) edelleen kilpailua, väärinkäyttö on yleensä omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan.

3.2. Sellaiset sopimukset ja väärinkäyttö, jotka ulottuvat vain yhteen ETA-valtioon tai yhden ETA-valtion osaan

77.

Jos sopimukset tai sääntöjenvastaiset menettelytavat ulottuvat vain yhden ETA-valtion alueelle, voi olla välttämätöntä tutkia yksityiskohtaisesti, ovatko sopimukset tai sääntöjenvastaiset menettelyt omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. On pantava merkille, että ETA-valtioiden väliseen kauppaan saattaa kohdistua vaikutuksia, vaikka kaupan määrä ei vähentyisikään. Riittävä edellytys on, että ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteeseen saattaa kohdistua tuntuva muutos. Tästä huolimatta useissa vain yhteen ETA-valtioon ulottuvissa menettelyissä väitetyn sääntöjenvastaisuuden luonne ja etenkin sen taipumus johtaa kansallisten markkinoiden sulkemiseen on hyvä osoitus siitä, onko sopimus tai menettelytapa omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Jäljempänä mainitut esimerkit eivät ole tyhjentäviä. Ne antavat vain kuvan siitä, milloin vain yhden ETA-valtion alueelle ulottuvat sopimukset voivat olla omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan.

3.2.1. Vain yhteen ETA-valtioon ulottuvat kartellit

78.

Horisontaaliset kartellit, jotka ulottuvat yhden ETA-valtion koko alueelle, ovat yleensä omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Yhteisöjen tuomioistuimet ovat useissa tapauksissa todenneet, että sopimukset, jotka ulottuvat yhden EY:n jäsenvaltion koko alueelle, ovat jo luonteeltaan sellaisia, että ne tehostavat kansallisten markkinoiden eristämistä ja haittaavat näin EY:n perustamissopimuksessa tavoiteltua taloudellista vuorovaikutusta (59).

79.

Se, että tällaiset sopimukset ovat omiaan eristämään sisämarkkinoita, johtuu siitä, että vain yhteen ETA-valtioon ulottuvaan kartelliin osallistuvien yritysten on tavallisesti yritettävä sulkea markkinoilta muista ETA-valtioista olevat kilpailijansa (60). Jos ne eivät tee niin ja jos sopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla tuotteella voidaan käydä kauppaa (61), muista ETA-valtioista olevien yritysten harjoittama kilpailu voi heikentää kartellia. Myös tällaiset sopimukset ovat yleensä luonteensa takia omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan, sillä kartellin markkinaosuuden on oltava suuri, jotta se toimisi tehokkaasti.

80.

Koska kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsite sisältää myös mahdolliset vaikutukset, on merkityksetöntä, ryhtyykö yritys jossain vaiheessa tosiasiallisesti tällaisiin toimiin muista ETA-valtioista olevia kilpailijoitaan vastaan. Jos kartellihinta vastaa muissa ETA-valtioissa vallitsevia hintoja, kartellin jäsenten ei ehkä ole tarpeen ryhtyä välittömästi toimiin sulkeakseen markkinoilta muista ETA-valtioista olevat kilpailijansa. Ratkaisevaa on, onko todennäköistä, että ne ryhtyvät tällaisiin toimiin, jos markkinaolosuhteet muuttuvat. Todennäköisyys riippuu kaupan luonnollisten esteiden olemassaolosta tai puuttumisesta markkinoilla ja etenkin siitä, voidaanko kyseisellä tuotteella käydä kauppaa. Esimerkiksi tiettyjä vähittäispankkipalveluja koskevassa asiassa (62) yhteisöjen tuomioistuin totesi, että kauppaan ei voinut kohdistua tuntuvia vaikutuksia, koska mahdollisuudet käydä kauppaa kyseisillä tuotteilla olivat hyvin pienet eikä niillä ollut suurta merkitystä muihin EY:n jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten päätökselle sijoittautua mahdollisesti kyseiseen EY:n jäsenvaltioon (63).

81.

Se, missä määrin kartellin jäsenet seuraavat hintoja ja muihin ETA-valtioihin sijoittautuneita kilpailijoita, voi olla osoitus siitä, missä määrin kartellin vaikutusalaan kuuluvilla tuotteilla voidaan käydä kauppaa. Seuranta viittaa siihen, että kilpailu ja muista ETA-valtioista olevat kilpailijat nähdään mahdollisena uhkana kartellille. Jos lisäksi on todisteita siitä, että kartellin jäsenet ovat tarkoituksellisesti määränneet hintatason muissa ETA-valtioissa vallitsevan hintatason perusteella (rajahinnoittelu), se viittaa siihen, että kyseessä olevilla tuotteilla voidaan käydä kauppaa ja että ETA-valtioiden väliseen kauppaan saattaa kohdistua vaikutuksia.

82.

Kauppaan saattaa yleensä kohdistua vaikutuksia myös, jos kansallisen kartellin jäsenet lieventävät muista ETA-valtioista olevien kilpailijoiden asettamia kilpailunrajoituksia houkuttelemalla nämä mukaan rajoittavaan sopimukseen tai jos näiden sulkeminen sopimuksen ulkopuolelle asettaa kilpailijat epäedulliseen kilpailuasemaan (64). Tällaisissa tapauksissa sopimuksella joko estetään näitä kilpailijoita hyödyntämästä kilpailuetuaan tai lisätään niiden kustannuksia. Tällä on puolestaan kielteisiä vaikutuksia niiden kilpailukykyyn ja myyntiin. Molemmissa tapauksissa sopimuksella estetään muihin ETA-valtioihin sijoittautuneiden kilpailijoiden toiminta kyseisillä kansallisilla markkinoilla. Tämä koskee myös tapauksia, joissa muista ETA-valtioista tuotuja tuotteita jälleenmyyvät yritykset tekevät kartellisopimuksen, joka ulottuu vain yhteen ETA-valtioon (65).

3.2.2. Horisontaaliset yhteistyösopimukset, jotka ulottuvat vain yhteen ETA-valtioon

83.

Horisontaaliset yhteistyösopimukset ja etenkin muut kuin kaiken toiminnan hoitavat yhteisyritykset (ks. edellä 66 kohta), joiden vaikutusala ulottuu vain yhteen ETA-valtioon ja jotka eivät liity suoraan tuonti- ja vientitoimintaan, eivät kuulu sellaisten sopimusten ryhmään, jotka ovat luonteensa perusteella omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tämä voi edellyttää sen huolellista tarkastelua, voiko yksittäisellä sopimuksella olla vaikutusta ETA-valtioiden väliseen kauppaan.

84.

Horisontaaliset yhteistyösopimukset voivat olla omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, etenkin jos niillä on markkinoilta sulkevia vaikutuksia. Tällaisia voivat olla alakohtaisiin standardointi- ja sertifiointijärjestelmiin liittyvät sopimukset, joilla toisista ETA-valtioista olevat yritykset suljetaan markkinoilta tai jonka ehdot kyseessä olevan ETA-valtion yritykset täyttävät helpommin, koska ne perustuvat kansallisiin sääntöihin ja perinteisiin. Tällaisissa tilanteissa sopimuksilla vaikeutetaan muihin ETA-valtioihin sijoittautuneiden yritysten pääsyä kansallisille markkinoille.

85.

Kauppaan voi kohdistua vaikutuksia myös, jos yhteisyrityksen perustamisen seurauksena muista ETA-valtioista olevat yritykset suljetaan tärkeältä jakelukanavalta tai hankintalähteeltä. Jos esimerkiksi vähintään kaksi jakelijaa, jotka ovat sijoittautuneet samaan ETA-valtioon ja joiden osuus kyseessä olevien tuotteiden tuonnista on huomattava, perustavat ostotoimintaa harjoittavan yhteisyrityksen ja yhdistävät kyseiset tuoteostot, tästä johtuva jakelukanavien määrän pieneneminen pienentää muista ETA-valtioista olevien toimittajien mahdollisuutta päästä kyseisille kansallisille markkinoille. Tällä saattaa siten olla vaikutuksia kauppaan (66). Kauppaan voi kohdistua vaikutuksia myös, jos yritykset, jotka aiemmin toivat maahan tiettyä tuotetta, perustavat yhteistyrityksen, jonka tehtävänä on saman tuotteen valmistaminen. Tässä tapauksessa sopimuksella muutetaan ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteita verrattuna tilanteeseen ennen sopimusta.

3.2.3. Vertikaaliset sopimukset, jotka ulottuvat vain yhteen ETA-valtioon

86.

Vertikaaliset sopimukset, jotka ulottuvat yhden ETA-valtion koko alueelle, voivat olla omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteisiin erityisesti, jos ne vaikeuttavat muista ETA-valtioista olevien yritysten pääsyä kyseisille kansallisille markkinoille joko vientitoiminnalla tai maahan sijoittautumalla (sulkemisvaikutus). Jos vertikaaliset sopimukset aiheuttavat tällaisia sulkemisvaikutuksia, ne vahvistavat osaltaan kansallisten markkinoiden eristämistä ja estävät siten ETA-sopimuksessa tarkoitetun taloudellisen vuorovaikutuksen toteutumista (67).

87.

Markkinoilta sulkeva vaikutus syntyy esimerkiksi silloin, jos toimittajat määräävät ostajille yksinostovelvoitteita (68). Asiassa Delimitis (69), joka koski erään panimon ja anniskelupaikan omistajan välisiä sopimuksia, joiden nojalla anniskelupaikan omistaja velvoitettiin hankkimaan oluensa yksinomaan kyseiseltä panimolta, yhteisöjen tuomioistuin määritteli markkinoilta sulkemisen siten, että yrityksellä ei ole tosiasiallisia ja konkreettisia mahdollisuuksia päästä markkinoille sopimuksen vuoksi. Yleensä sopimuksilla muodostetaan merkittäviä esteitä markkinoille pääsylle vain, jos ne kattavat merkittävän osan markkinoista. Osoituksena tästä voidaan käyttää markkinaosuutta ja sopimusten kattavuutta markkinoilla. Arvioinnissa on otettava huomioon kyseessä olevan sopimuksen tai sopimusten verkoston lisäksi myös muiden vaikutuksiltaan samankaltaisten sopimusten verkostot (70).

88.

Myös vertikaaliset sopimukset, jotka ulottuvat yhden ETA-valtion koko alueelle ja liittyvät myytäviin tuotteisiin, voivat olla omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, vaikka ne eivät aiheuttaisikaan suoria kaupan esteitä. Jälleenmyyntihintojen määräämistä (RPM) koskevilla sopimuksilla voi olla suoria vaikutuksia ETA-valtioiden väliseen kauppaan, jos niillä lisätään tuontia muista ETA-valtioista ja vähennetään vientiä kyseessä olevasta ETA-valtiosta (71). Jälleenmyyntihintojen määräämistä koskevilla sopimuksilla voi olla vaikutuksia myös kaupan rakenteisiin pitkälti samaan tapaan kuin horisontaalisilla kartelleilla. Jos jälleenmyyntihintojen määräämisen seurauksena perittävät hinnat ovat korkeammat kuin muissa ETA-valtioissa vallitsevat hinnat, tämä hintataso pysyy vakaana vain, jos tuontia muista ETA-valtioista voidaan valvoa.

3.2.4. Sopimukset, jotka ulottuvat vain yhden ETA-valtion osaan

89.

Vain yhden ETA-valtion osaan ulottuvien sopimusten laadullisessa arvioinnissa on noudatettava samaa lähestymistapaa kuin ETA-valtion koko alueen kattavien sopimusten arvioinnissa. Myös tällöin sovelletaan 2 jakson mukaista arviointia. Vaikutuksen tuntuvuuden arvioinnissa on kuitenkin tehtävä ero näiden kahden eri ryhmän välillä niin, että otetaan huomioon sopimuksen ulottuminen vain yhden ETA-valtion osaan. Lisäksi on otettava huomioon, mikä osa valtion alueesta on avoin kaupalle. Jos esimerkiksi liikennekustannukset tai kaluston käyttöalueen säde ovat sellaisia, että muista ETA-valtioista olevien yritysten on taloudellisesti kannattamatonta palvella toisen ETA-valtion koko aluetta, kauppaan voi kohdistua vaikutuksia, jos sopimuksella suljetaan pääsy ETA-valtion sen osan markkinoille, joka on avoin kaupalle. Tämä edellyttää, että kyseinen osa ei ole merkityksetön (72).

90.

Jos sopimuksella estetään pääsy alueellisille markkinoille, sopimuksen vaikutusalaan kuuluvan myynnin määrän on tällöin oltava huomattava verrattuna kyseisten tuotteiden myynnin kokonaismäärään asianomaisessa ETA-valtiossa, jotta kauppaan voisi kohdistua tuntuvia vaikutuksia. Tässä arvioinnissa perustana ei voi käyttää yksinomaan maantieteellistä kattavuutta. Myös sopimuspuolten markkinaosuudelle on annettava suhteellinen painoarvo. Vaikka osapuolilla olisikin suuri markkinaosuus asianmukaisesti määritetyillä alueellisilla markkinoilla, myynnin määrä kyseisillä markkinoilla voi silti olla merkityksetön verrattuna kyseisten tuotteiden kokonaismyyntiin asianomaisessa ETA-valtiossa. Kansallisilta markkinoilta suljetun kaupan määrä on yleensä paras osoitus siitä, onko sopimus omiaan vaikuttamaan (tuntuvasti) ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Keskittyneillä markkinoilla sovellettavilla sopimuksilla on siten suurempi painoarvo kuin sopimuksilla, joita sovelletaan keskittymisasteeltaan alhaisilla markkinoilla. ETA:n toimivallan vahvistamiseksi kansallisilta markkinoilta suljetun osuuden on oltava merkittävä.

91.

Luonteeltaan paikalliset sopimukset eivät ole sinällään omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan, vaikka paikalliset markkinat sijaitsisivatkin raja-alueella. Sitä vastoin jos kansallisilta markkinoilta suljetun kaupan osuus on merkittävä, kauppaan voi kohdistua vaikutuksia, vaikka kyseiset markkinat eivät sijaitsisikaan raja-alueella.

92.

Tähän ryhmään kuuluvissa sopimuksissa lähtökohdaksi voidaan ottaa oikeuskäytäntö, joka liittyy EY:n perustamissopimuksen 82 artiklassa tarkoitettuun yhteismarkkinoiden merkittävää osaa koskevaan käsitteeseen (73). Esimerkiksi sopimuksilla, joilla estetään muista ETA-valtioista olevia kilpailijoita pääsemästä jonkin ETA-valtion alueelle, joka on merkittävä osa ETA:n markkinoita, on katsottava olevan tuntuva vaikutus ETA-valtioiden väliseen kauppaan.

3.2.5. Yhteen ETA-valtioon ulottuvan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

93.

Jos yrityksellä on määräävä markkina-asema, joka ulottuu yhden ETA-valtion koko alueelle ja johon liittyy kilpailijoiden sulkemiseen markkinoilta perustuvaa väärinkäyttöä, tämä on yleensä omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tällaisen väärinkäytön vuoksi muista ETA-valtioista olevien kilpailijoiden on vaikea päästä markkinoille, mikä on omiaan vaikuttamaan kaupan rakenteisiin (74). Esimerkiksi asiassa Michelin (75) yhteisöjen tuomioistuin totesi, että uskollisuusalennuksilla suljetaan markkinoilta muista EY:n jäsenvaltioista olevat kilpailijat ja vaikutetaan siten kauppaan EY:n perustamissopimuksen 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa Rennet (76), että väärinkäytöksi katsottava yksinostovelvoitteen määrääminen asiakkaille johti markkinoiden sulkemiseen muiden EY:n jäsenvaltioiden tuotteilta.

94.

Kilpailijoiden sulkemiseen markkinoilta perustuva väärinkäyttö, jolla vaikutetaan ETA-valtion sisäisen kilpailun rakenteeseen poistamalla tai uhkaamalla poistaa kilpailija markkinoilta, voi olla omiaan vaikuttamaan myös ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Jos yritys, joka on vaarassa tulla suljetuksi markkinoilta, toimii ainoastaan yhdessä ETA-valtiossa, väärinkäytöllä ei yleensä ole vaikutusta ETA-valtioiden väliseen kauppaan. ETA-valtioiden väliseen kauppaan saattaa kuitenkin kohdistua vaikutuksia, jos yritys, johon toimet kohdistuvat, harjoittaa ETA-valtioiden välistä vientiä tai tuontia (77) ja jos se toimii myös muissa ETA-valtioissa (78). Myös väärinkäytön varoittavalla vaikutuksella muihin kilpailijoihin saattaa olla vaikutuksia kauppaan. Jos määräävässä asemassa oleva yritys on toistuvalla käyttäytymisellään saanut mainetta yrityksenä, joka harjoittaa kilpailijoiden sulkemiseen markkinoilta tähtääviä menettelytapoja niitä kilpailijoita vastaan, jotka yrittävät osallistua kilpailuun, muista ETA-valtioista olevat kilpailijat eivät todennäköisesti harjoita yhtä voimakasta kilpailua. Tällöin kauppaan saattaa kohdistua vaikutuksia, vaikka kyseessä oleva kilpailija ei olisikaan toisesta ETA-valtiosta.

95.

Markkinavoiman hyväksikäyttöön perustuvissa väärinkäyttötapauksissa, kuten hintasyrjintä ja kohtuuttomien hintojen periminen, tilanne voi olla monimutkaisempi. Kotimaan asiakkaiden välillä harjoitettavalla hintasyrjinnällä ei yleensä ole vaikutusta ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Sillä voi kuitenkin olla vaikutusta, jos ostajat harjoittavat vientiä ja joutuvat epäedulliseen asemaan hintasyrjinnän vuoksi tai jos tällä menettelyllä pyritään estämään tuonti (79). Asettamalla alhaisemmat hinnat asiakkaille, jotka todennäköisimmin tuovat tuotteita muista ETA-valtioista, vaikeutetaan toisista ETA-valtioista olevien kilpailijoiden pääsyä markkinoille. Tällaisissa tapauksissa ETA-valtioiden väliseen kauppaan saattaa kohdistua vaikutuksia.

96.

Mikäli yrityksen määräävä markkina-asema ulottuu ETA-valtion koko alueelle, sillä ei yleensä ole merkitystä, että määräävässä asemassa olevan yrityksen väärinkäyttö kohdistuu vain ETA-valtion yhteen osaan tai vain tiettyihin kansallisiin ostajiin. Määräävässä asemassa oleva yritys voi hankaloittaa kauppaa merkittävästi väärinkäytöksi katsottavalla käyttäytymisellä sellaisilla aloilla tai sellaisten asiakkaiden osalta, joihin muista ETA-valtioista olevien kilpailijoiden toiminta kaikkein todennäköisimmin kohdistuu. Esimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa tietty jakelukanava on erityisen tärkeä keino päästä laajoille asiakasmarkkinoille. Tällaisten kanavien käytön estämisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Vaikutuksen tuntuvuuden arvioinnissa on myös otettava huomioon, että yritys, jonka määräävä asema ulottuu ETA-valtion koko alueelle, vaikeuttaa markkinoille pääsyä todennäköisesti pelkällä olemassaolollaan. Kaikenlaisen väärinkäytön, jolla vaikeutetaan pääsyä kansallisille markkinoille, on sen vuoksi katsottava vaikuttavan tuntuvasti kauppaan. Määräävässä asemassa olevan yrityksen markkina-asema ja sen käyttäytymisen kilpailunvastainen luonne viittaavat yhdessä siihen, että tällaisella väärinkäytöllä on yleensä jo luonteensa takia tuntuvia vaikutuksia kauppaan. Jos väärinkäyttö ulottuu kuitenkin yksistään paikalliselle tasolle ja koskee vain merkityksetöntä osaa määräävässä asemassa olevan yrityksen myynnistä kyseessä olevassa ETA-valtiossa, kauppaan ei ehkä voi kohdistua tuntuvia vaikutuksia.

3.2.6. Vain yhden ETA-valtion osaan ulottuvan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

97.

Jos määräävä markkina-asema ulottuu vain yhden ETA-valtion osaan, yhtenä periaatteena voidaan sopimuksia vastaavalla tavalla pitää 54 artiklassa vahvistettua edellytystä, jonka mukaan määräävän markkina-aseman on ulotuttava merkittävään osaan ETA:n markkinoita. Jos määräävä markkina-asema ulottuu sellaiseen ETA-valtion osaan, joka on merkittävä osa ETA:n markkinoita, ja jos väärinkäyttö hankaloittaa muista ETA-valtioista olevien kilpailijoiden pääsyä markkinoille, joilla yrityksellä on määräävä asema, tavallisesti lähtökohtana on, että ETA-valtioiden väliseen kauppaan saattaa kohdistua tuntuvia vaikutuksia.

98.

Tämän perusteen soveltamisessa on otettava huomioon etenkin kyseisillä markkinoilla käytävän kaupan määrä. Alueet ja jopa ETA-valtion satama tai lentokenttä voivat suuren merkityksensä vuoksi muodostaa merkittävän osan ETA:n markkinoita (80). Satamien ja lentokenttien osalta on otettava huomioon, käytetäänkö kyseessä olevaa infrastruktuuria rajatylittävien palvelujen tarjoamiseen, ja jos käytetään, niin missä määrin. Jos lentokenttien ja satamien kaltaiset infrastruktuurit ovat tärkeässä asemassa rajatylittävien palvelujen tarjoamisen kannalta, ETA-valtioiden väliseen kauppaan saattaa kohdistua vaikutuksia.

99.	Kuten koko ETA-valtiota koskevan määräävän markkina-aseman tapauksessa (ks. edellä 95 kohta), kauppaan ei todennäköisesti voi kohdistua tuntuvia vaikutuksia, jos väärinkäyttö on luonteeltaan täysin paikallista tai kyseessä on vain vähäinen osa määräävässä asemassa olevan yrityksen myynnistä.

3.3. Sellaiset sopimukset ja sääntöjenvastaiset menettelytavat, jotka liittyvät vientiin ja tuontiin ETA:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden yritysten kanssa, sekä sellaiset sopimukset ja menettelytavat, jotka liittyvät ETA:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneisiin yrityksiin

3.3.1. Yleisiä huomioita

100.

ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa sovelletaan sopimuksiin ja menettelytapoihin, jotka ovat omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan, vaikka yksi tai useampi osapuoli olisikin sijoittautunut ETA:n ulkopuolelle (81). Sopimukset ja menettelytavat, jotka pannaan täytäntöön ETA:ssa (82) tai joilla on vaikutuksia ETA:ssa (83), kuuluvat 53 ja 54 artiklan soveltamisalaan riippumatta siitä, mihin yritykset ovat sijoittautuneet tai missä sopimus on tehty. ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa voidaan soveltaa myös sellaisiin sopimuksiin ja menettelytapoihin, jotka ulottuvat ETA:n ulkopuolisiin maihin, mikäli ne ovat omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Edellä 2 jaksossa esitetty perusperiaate, jonka mukaan sopimuksella tai menettelytavalla on voitava olla tosiasiallisesti tai mahdollisesti tuntuva suora tai välillinen vaikutus ETA-valtioiden väliseen kauppaan, koskee myös sellaisia sopimuksia ja väärinkäyttöä, joissa osapuolena on ETA:n ulkopuolelle sijoittautunut yritys tai jotka liittyvät ETA:n ulkopuolisten maiden kanssa harjoitettavaan tuontiin tai vientiin.

101.

ETA:n toimivallan määrittämiseksi riittää, että sopimus tai menettelytapa, joka liittyy ETA:n ulkopuolisiin maihin tai ETA:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneisiin yrityksiin, on omiaan vaikuttamaan rajatylittävään taloudelliseen toimintaan ETA:ssa. Tuonti yhteen ETA-valtioon voi olla riittävä tällaisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Tuonnilla voidaan vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tuontia harjoittavassa ETA-valtiossa. Tällä voi puolestaan olla vaikutuksia muista ETA-valtioista tulevalle tai muihin ETA-valtioihin suuntautuvalle kilpailevien tuotteiden viennille tai tuonnille. Toisin sanoen sopimuksen tai menettelyn vaikutusalaan kuuluva, ETA:n ulkopuolisista maista tuleva tuonti voi johtaa ETA-valtioiden välisen kaupan vinoutumiseen ja vaikuttaa näin kaupan rakenteisiin.

102.	Sovellettaessa kauppaan kohdistuvan vaikutuksen perustetta edellä mainittuihin sopimuksiin ja menettelytapoihin, on tärkeää selvittää sopimuksen tai menettelytavan tavoite, siten kuin se on määritelty sopimuksen sisällössä, tai asianomaisten yritysten perimmäinen aikomus (84).

103.

Jos sopimuksen tavoitteena on rajoittaa ETA:n sisäistä kilpailua, vaadittu vaikutus ETA-valtioiden väliseen kauppaan on helpompi todeta kuin silloin, kun tavoitteena on ensisijaisesti säännellä kilpailua ETA:n ulkopuolella. Ensin mainitussa tapauksessa sopimuksella tai menettelyllä on suora vaikutus ETA:n sisäiseen kilpailuun ja ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Tällaiset sopimukset ja menettelytavat, jotka voivat koskea sekä tuontia että vientiä, ovat yleensä jo luonteensa takia omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden väliseen kauppaan.

3.3.2. Järjestelyt, joiden tavoitteena on rajoittaa ETA:n sisäistä kilpailua

104.

Tuonnin osalta tähän ryhmään kuuluvat sopimukset, jotka johtavat ETA-sopimuksen soveltamisalueen markkinoiden eristämiseen (85). Tällaisia ovat esimerkiksi sopimukset, joissa Euroopan talousalueelle ja sen ulkopuolisiin maihin sijoittautuneet kilpailijat jakavat markkinat, esimerkiksi sopimalla pidättyvänsä myyntitoiminnasta toistensa kotimarkkinoilla tai tekemällä vastavuoroisia (yksinoikeudellisia) jakelusopimuksia (86).

105.

Viennin osalta tähän ryhmään kuuluvat tapaukset, joissa kahdessa tai useammassa ETA-valtiossa kilpailevat yritykset sopivat vievänsä tiettyjä (ylijäämä-) määriä ETA:n ulkopuolisiin maihin ETA:n sisäisen markkinakäyttäytymisensä koordinoimiseksi. Tällaisten vientisopimusten tarkoituksena on vähentää hintakilpailua rajoittamalla ETA:n sisäistä tuotantoa, millä on vaikutusta ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Ilman vientisopimusta nämä määrät olisi voitu myydä ETA:n sisällä (87).

3.3.3. Muut järjestelyt

106.	Jos sopimuksilla ja menettelytavoilla ei pyritä rajoittamaan ETA:n sisäistä kilpailua, on yleensä arvioitava yksityiskohtaisesti, ovatko ne omiaan vaikuttamaan rajatylittävään ETA:n sisäiseen taloudelliseen toimintaan ja siten ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteisiin.

107.

Tältä osin on tärkeää tutkia sopimuksen tai menettelytavan vaikutuksia asiakkaisiin ja muihin ETA:n sisäisiin toimijoihin, jotka tukeutuvat sopimuksen tai menettelyn osapuolina olevien yritysten tuotteisiin (88). Asiassa Compagnie maritime belge (89), joka koski Euroopan yhteisön satamien ja Länsi-Afrikan satamien välillä liikennöivien laivayhtiöiden välisiä sopimuksia, sopimusten katsottiin olevan omiaan vaikuttamaan välillisesti EY:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska niillä muutettiin sopimusten soveltamisalaan kuuluvien yhteisön satamien vaikutusaluetta ja vaikutettiin muiden yritysten toimintoihin kyseisellä alueella. Tarkemmin sanottuna sopimuksilla oli vaikutusta niiden yritysten toimintaan, jotka olivat riippuvaisia osapuolten tarjoamista liikennepalveluista joko yhteisön ulkopuolisista maista ostettujen tavaroiden tai niihin myytyjen tavaroiden kuljettamisessa tai osapuolten merkittävästä osallistumisesta satamien omien palvelujen tarjontaan.

108.

Kauppaan voi kohdistua vaikutuksia myös, jos sopimuksella estetään jälleentuonti Euroopan talousalueelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ETA:n toimittajien ja ETA:n ulkopuolisten maiden jakelijoiden väliset vertikaaliset sopimukset, joissa määrätään sopimusalueen ulkopuolella, myös ETA:ssa, sovellettavista jälleenmyyntirajoituksista. Jos jälleenmyynti Euroopan talousalueelle olisi mahdollista ja todennäköistä ilman sopimusta, tällainen tuonti voi olla omiaan vaikuttamaan ETA-valtioiden välisen kaupan rakenteisiin (90).

109.

Jotta tällaiset vaikutukset olisivat todennäköisiä, ETA:ssa ja sen ulkopuolella perittävien hintojen välillä on kuitenkin oltava huomattava ero, eikä tämä ero saa poistua tullien ja kuljetuskustannuksen seurauksena. Lisäksi tuotteiden viennin määrän on oltava huomattava verrattuna kyseisten tuotteiden markkinoihin ETA:n alueella (91). Jos nämä tuotemäärät ovat merkityksettömiä verrattuna ETA:n sisäiseen myyntiin, takaisintuonnilla ei katsota olevan tuntuvia vaikutuksia ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Arvioinnissa on otettava huomioon olosuhteiden mukaan paitsi osapuolten tekemä yksittäinen sopimus myös samojen ja kilpailevien toimittajien tekemien samankaltaisten sopimusten kumulatiiviset vaikutukset. On mahdollista, että yksittäisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden määrät ovat melko pieniä, mutta useiden tällaisten sopimusten soveltamisalaan kuuluvat tuotemäärät voivat olla merkittäviä. Kun sopimuksia tarkastellaan tällöin yhtenä kokonaisuutena, ne voivat olla omiaan vaikuttamaan tuntuvasti ETA-valtioiden väliseen kauppaan. Olisi kuitenkin muistettava (ks. edellä 49 kohta), että yksittäisen sopimuksen tai sopimusten verkoston osuus kauppaan kohdistuvasta kokonaisvaikutuksesta on oltava huomattava.

(1) EYVL C 101, 27.4.2004, s. 81.

(2) ETA-sopimuksen 56 artiklassa määrätään, onko EFTAn valvontaviranomaisella vai komissiolla toimivalta käsitellä ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltamisalaan kuuluvaa yksittäistä asiaa. Ainoastaan yhdellä valvontaviranomaisella on toimivalta käsitellä tiettyä yksittäistä asiaa.

(3) ETA-sopimuksen 6 artiklassa määrätään, että siltä osin kuin tämän sopimuksen määräykset ovat sisällöltään samoja kuin vastaavat Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen tai Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen taikka näitä kahta perustamissopimusta sovellettaessa annettujen säädösten säännöt, määräyksiä tulkitaan niitä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennen tämän sopimuksen allekirjoittamista antamien merkityksellisten ratkaisujen mukaisesti, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeuskäytännön kehittämistä tulevaisuudessa. Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 3 artiklan 2 kohdasta seuraa, että EFTAn valvontaviranomainen ja EFTAn tuomioistuin ottavat aiheellisella tavalla huomioon ETA-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen annetuista merkityksellisistä ratkaisuista ilmenevät periaatteet.

(4) EFTAn valvontaviranomaisen tiedonanto vähämerkityksisistä sopimuksista, jotka eivät ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla rajoita tuntuvasti kilpailua, EYVL C 67, 20.3.2003, s. 20, ja ETA-täydennysosa 15, 20.3.2003, s. 11.

(5) Kun valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjaa 4 muuttava, 24 päivänä syyskuuta 2004 tehty sopimus on tullut voimaan, valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 oleva II luku vastaa pääosin EFTA-pilariin kuuluvaa neuvoston asetusta (EY) N:o 1/2003 (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(6) Ks. esim. yhdistetyt asiat 56/64 ja 58/64, Consten ja Grundig, Kok. 1966, s. 429, ja yhdistetyt asiat 6/73 ja 7/73, Commercial Solvents, Kok. 1974, s. 223.

(7) Ks. asia 22/71, Béguelin, Kok. 1971, s. 949, 16 kohta, ja EFTAn valvontaviranomaisen päätös asiassa NSF, EYVL L 284, 16.10.1997, s. 68, 77 kohta.

(8) Ks. asia 193/83, Windsurfing, Kok. 1986, s. 611, 96 kohta, ja asia T-77/94, Vereniging van Groothandelaren in Bloemkwekerijprodukten, Kok. 1997, s. II-759, 126 kohta.

(9) Ks. tuomio edellisessä alaviitteessä mainitussa asiassa Vereniging van Groothandelaren in Bloemenkwekerijprodukten, 142–144 kohta.

(10) Ks. esim. asia T-2/89, Petrofina, Kok. 1991, s. II-1087, 226 kohta.

(11) Tuntuvan vaikutuksen käsitettä tarkastellaan jäljempänä 2.4 jaksossa.

(12) Ks. asia 85/76, Hoffmann-La Roche, Kok. 1979, s. 461, 126 kohta.

(13) Näissä suuntaviivoissa käsitteellä ”tuotteet” tarkoitetaan sekä tavaroita että palveluja.

(14) Ks. asia 172/80, Züchner, Kok. 1981, s. 2021, 18 kohta. Ks. myös asia C-309/99, Wouters, Kok. 2002, s. I-1577, 95 kohta; asia C-475/99, Ambulanz Glöckner, Kok. 2001, s. I-8089, 49 kohta; yhdistetyt asiat C-215/96 ja 216/96, Bagnasco, Kok. 1999, s. I-135, 51 kohta; asia C-55/96, Job Centre, Kok 1997, s. I-7119, 37 kohta, ja asia C-41/90, Höfner ja Elser, Kok 1991, s. I-1979, 33 kohta.

(15) Ks. esim. yhdistetyt asiat T-24/93 ym., Compagnie maritime belge, Kok. 1996, s. II-1201, 203 kohta, ja alaviitteessä 6 mainittu tuomio asiassa Commercial Solvents, 23 kohta.

(16) Ks. esim. yhdistetyt asiat T-213/95 ja T-18/96, SCK ja FNK, Kok. 1997, s. II-1739, ja jäljempänä 3.2.4 ja 3.2.6 jakso.

(17) Ks. jäljempänä 3.2 jakso.

(18) Ks. esim. tuomio alaviitteessä 14 mainitussa asiassa Züchner, asia 319/82; Kerpen & Kerpen, Kok. 1983, s. 4173; yhdistetyt asiat 240/82 ym., Stichting Sigarettenindustrie, Kok. 1985, s. 3831, 48 kohta, ja yhdistetyt asiat T-25/95 ym., Cimenteries CBR, Kok. 2000, s. II-491, 3930 kohta.

(19) Joissakin lähinnä vertikaalisiin sopimuksiin liittyvissä tuomioissa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että sopimus oli omiaan haittaamaan EY:n jäsenvaltioiden välisten yhtenäismarkkinoiden tavoitteiden toteutumista, ks. esim. asia T-62/98, Volkswagen, Kok. 2000, s. II-2707, 179 kohta; alaviitteessä 14 mainittu tuomio asiassa Bagnasco, 47 kohta ja asia 56/65, Société Technique Minière, Kok. 1966, s. 337. Sopimuksen vaikutus ETA-sopimuksen toimintaan on siten yksi huomioon otettava tekijä.

(20) Ks. esim. asia E-7-01, Hegelstad Eiendomsselskap Arvid B. Hegelstad ym. ja Hydro Texaco AS, EFTAn oikeustapauskokoelma 2002, s. 310, ja asia T-228/97, Irish Sugar, Kok. 1999, s. II-2969, 170 kohta, ja asia 19/77, Miller, Kok. 1978, s. 131, 15 kohta.

(21) Ks. esim. asia C-250/92, Gøttrup-Klim, Kok. 1994, s. II-5641, 54 kohta.

(22) Ks. esim. asia C-306/96, Javico, Kok. 1998, s. I-1983, 17 kohta, ja alaviitteessä 7 mainittu tuomio asiassa Béguelin, 18 kohta.

(23) Vrt. alaviitteessä 14 mainitut tuomiot asioissa Bagnasco ja Wouters.

(24) Ks. esim. asia T-141/89, Tréfileurope, Kok. 1995, s. II-791; asia T-29/92, Vereniging van Samenwerkende Prijsregelende Organisaties in de Bouwnijverheid (SPO), Kok. 1995, s. II-289, vientien osalta ja komission päätös asiassa Volkswagen (II), EYVL L 262, 2.10.2001, s. 14.

(25) Ks. asia 71/74, Frubo, Kok. 1975, s. 563, 38 kohta; yhdistetyt asiat 209/78 ym., Van Landewyck, Kok. 1980, s. 3125, 172 kohta; asia T-61/89, Dansk Pelsdyravler Forening, Kok. 1992, s. II-1931, 143 kohta, ja asia T-65/89, BPB Industries ja British Gypsum, Kok. 1993, s. II-389, 135 kohta.

(26) Ks. asia T-86/95, Compagnie Générale Maritime ym., Kok. 2002, s. II-1011, 148 kohta, ja alaviitteessä 15 mainittu tuomio asiassa Compagnie Maritime Belge, 202 kohta.

(27) Ks. asia 123/83, BNIC v. Clair, Kok. 1985, s. 391, 29 kohta. Ks. myös EFTAn valvontaviranomaisen päätös asiassa NSF, 79 kohta, alaviite 7.

(28) Ks. komission päätös asiassa Zanussi, EYVL L 322, 16.11.1978, s. 36, 11 kohta.

(29) Ks. asia 31/85, ETA Frabrique d'Ebauches, Kok. 1985, s. 3933, 12 ja 13 kohta.

(30) Ks. yhdistetyt asiat C-241/91 P ja C-242/91 P, RTE (Magill), Kok. 1995, s. I-743, 70 kohta, ja asia 107/82, AEG, Kok. 1983, s. 3151, 60 kohta.

(31) Ks. edellä olevassa alaviitteessä mainittu tuomio asiassa AEG, 60 kohta.

(32) Ks. asia 5/69, Völk, Kok. 1969, s. 295, 7 kohta.

(33) Ks. esim. alaviitteessä 22 mainittu tuomio asiassa Javico, 17 kohta, ja alaviitteessä 25 mainittu tuomio asiassa BPB Industries ja British Gypsum, 138 kohta.

(34) Ks. alaviitteessä 25 mainittu tuomio asiassa BPB Industries ja British Gypsum, 138 kohta.

(35) Ks. esim. alaviitteessä 20 mainittu tuomio asiassa Miller, 9 ja 10 kohta ja alaviitteessä 30 mainittu tuomio asiassa AEG, 58 kohta.

(36) Ks. yhdistetyt asiat 100/80 ym., Musique Diffusion Française, Kok. 1983, s. 1825, 86 kohta. Kyseisessä tapauksessa kyseessä olevien tuotteiden osuus kyseisistä kansallisista markkinoista oli hieman yli kolme prosenttia. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen mukaan sopimukset, joilla estettiin rinnakkaiskauppa, olivat omiaan vaikuttamaan tuntuvasti EY:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun otetaan huomioon osapuolten suuri liikevaihto ja tuotteiden suhteellinen markkinaosuus verrattuna kilpailevien tavarantoimittajien valmistamien tuotteiden markkinaosuuteen.

(37) Ks. alaviitteessä 16 mainittu tuomio asiassa Volkswagen, 179 ja 231 kohta, ja asia T-213/00, CMA CGM ym., Kok. 2003, I-, 219 ja 220 kohta.

(38) Ks. esim. asia T-7/93, Langnese-Iglo, Kok. 1995, s. II-1533, 120 kohta.

(39) Ks. tuomio alaviitteessä 8 mainitussa asiassa Vereniging van Groothandelaren in Bloemenkwerkerijprodukten, 140 ja 141 kohta. Ks. myös alaviitteessä 20 mainittu tuomio asiassa Hegelstad.

(40) Ks. EFTAn valvontaviranomaisen tiedonanto vähämerkityksisistä sopimuksista, alaviite 4, 3 kohta.

(41) Tässä päätöksessä viitattiin Euroopan komission suosituksessa 96/280/EY esitettyyn pienten ja keskisuurten yritysten määritelmään (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4). Kyseinen suositus on korvattu 1.1.2005 alkaen komission suosituksella 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL 2003, L 124, s. 36). Suositus on sisällytetty ETA-sopimukseen 25 päivänä syyskuuta 2004 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 131/2004 (EUVL L 64, 10.3.2005, s. 67, ja ETA-täydennysosa 10.3.2005, s. 49).

(42) Käsitteellä ”asianomaiset yritykset” tarkoitetaan myös sidossuhteessa olevia yrityksiä, siten kuin ne on määritelty vähämerkityksisistä sopimuksista annetun EFTAn valvontaviranomaisen tiedonannon 12.2 kohdassa, ks. edellä alaviite 4.

(43) Ks. edellinen alaviite.

(44) Merkityksellisiä markkinoita määriteltäessä on otettava huomioon EFTAn valvontaviranomaisen tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä ETA:n kilpailuoikeuden kannalta, EYVL L 200, 16.7.1998, s. 48, ja ETA-täydennysosa 28, 16.7.1998, s. 3.

(45) Ks. myös edellä 14 kohta.

(46) Ks. alaviitteessä 18 mainittu tuomio asiassa Kerpen & Kerpen, 8 kohta. On huomattava, että yhteisöjen tuomioistuin ei viittaa markkinaosuuteen vaan Ranskan harjoittaman viennin osuuteen ja tuotemääriin.

(47) Ks. esim. alaviitteessä 16 mainittu tuomio asiassa Volkswagen ja asia T-175/95, BASF Coatings, Kok. 1999, s. II-1581. Ks. rinnakkaiskaupan estävien horisontaalisten sopimusten osalta yhdistetyt asiat 96/82 ym., IAZ International, Kok. 1983, s. 3369, 27 kohta.

(48) Ks. esim. asia T-142/89, Usines Gustave Boël, Kok.1995, s. II-867, 102 kohta.

(49) Horisontaalisia sopimuksia tarkastellaan EFTAn valvontaviranomaisen tiedonannossa suuntaviivoista ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamisesta horisontaalista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin, EYVL C 266, 31.10.2002. s. 1, ja ETA-täydennysosa 55, 31.10.2002, s. 1. Kyseisissä suuntaviivoissa arvioidaan erityyppisistä sopimuksista aiheutuvaa merkittävää vaikutusta kilpailuun, muttei käsitellä kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitettä.

(50) Ks. ETA-sopimuksen liitteessä XIV olevassa 1 kohdassa tarkoitettu säädös (asetus (EY) N:o 139/2004) yrityskeskittymien valvonnasta (EY:n sulautuma-asetus), EUVL L 24, 29.1.2004, s.1 (sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen 4 päivänä kesäkuuta 2004 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 78/2004, EUVL L 219, 19.6.2004, s. 13, ja ETA-täydennysosa 32, 19.6.2004, s. 1).

(51) Komissio on antanut tiedonannon kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitavien yhteisyritysten käsitteestä sulautuma-asetuksen mukaan, EYVL C 66, 2.3.1998, s. 1. Tiedonannossa selvennetään tämän käsitteen soveltamisalaa. EFTAn valvontaviranomainen ei ole vielä antanut yrityskeskittymiä koskevia tiedonantoja. EFTAn valvontaviranomainen soveltaa tarvittaessa yrityskeskittymiä koskevan komission tiedonannon periaatteita.

(52) Ks. esim. komission päätös asiassa Ford/Volkswagen, EYVL L 20, 28.1.1993, s. 14.

(53) Ks. edellä alaviitteessä 26 mainittu tuomio asiassa Compagnie Générale Maritime, 146 kohta.

(54) Ks. yhdistetyt asiat 43/82 ja 63/82, VBVB ja VBBB, Kok. 1984, s. 19, 9 kohta.

(55) Ks. asia T-66/89, Publishers Association, Kok. 1992, s. II-1995.

(56) Ks. alaviitteessä 6 mainittu tuomio asiassa Commercial Solvents, alaviitteessä 12 mainittu tuomio asiassa Hoffmann-La Roche, 125 kohta, ja alaviitteessä 30 mainittu tuomio asiassa RTE ja ITP sekä asia 6/72, Continental Can, Kok. 1973, s. 215, 16 kohta, ja asia 27/76, United Brands, Kok. 1978, s. 207, 197–203 kohta.

(57) Ks. alaviitteessä 7 mainittu tuomio asiassa Commercial Solvents, 32 ja 33 kohta.

(58) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määräävä asema on määritelty yrityksen taloudelliseksi valta-asemaksi, jonka ansiosta yritys voi estää tehokkaan kilpailun jatkumisen merkityksellisillä markkinoilla ja jonka perusteella se voi toimia riippumattomasti suhteessa kilpailijoihinsa, asiakkaisiinsa sekä myös tuotteensa kuluttajiin; ks. esim. alaviitteessä 12 mainittu tuomio asiassa Hoffmann-La Roche, 38 kohta.

(59) Ks. hiljattain annettu tuomio alaviitteessä 14 mainitussa asiassa Wouters, 95 kohta.

(60) Ks. esim. asia 246/86, Belasco, Kok. 1989, s. 2117, 32–38 kohta.

(61) Ks. edellisessä alaviitteessä mainittu tuomio asiassa Belasco, 34 kohta, ja yhdistetyt asiat T-202/98 ym., British Sugar, Kok. 2001, s. II-2035, 79 kohta. Tilanne on kuitenkin toisenlainen, jos markkinat eivät ole avoimet tuonnille, ks. alaviitteessä 14 mainittu tuomio asiassa Bagnasco, 51 kohta.

(62) Luoton avaaminen käyttelytilille ja yleisvakuudet.

(63) Ks. alaviitteessä 14 mainittu tuomio asiassa Bagnasco, 51 kohta.

(64) Ks. asia 45/85, Verband der Sachversicherer, Kok. 1987, s. 405, 50 kohta, ja asia C-7/95 P, John Deere, Kok. 1998, s I-3111. Ks. myös alaviitteessä 25 mainittu tuomio asiassa Van Landewyck, 172 kohta, jossa yhteisöjen tuomioistuin korosti, että kyseessä olevalla sopimuksella vähennettiin edelleen huomattavasti pyrkimyksiä suosia maahantuotujen tuotteiden myyntiä.

(65) Ks. alaviitteessä 18 mainittu tuomio asiassa Stichting Sigarettenindustrie, 49 ja 50 kohta.

(66) Ks. asia T-22/97, Kesko, Kok. 1999, s. II-3775, 109 kohta.

(67) Ks. esim. asia T-65/98, Van den Bergh Foods, Kok. 2003, s. II-, ja alaviitteessä 38 mainittu tuomio asiassa Langnese-Iglo, 120 kohta.

(68) Ks. esim. tuomio 7.12.2000, asia C-214/99, Neste, Kok. 2000, s. I-11121.

(69) Ks. tuomio 28.2.1991, asia C-234/89, Delimitis, Kok. 1991, s. I-935.

(70) Ks. alaviitteessä 38 mainittu tuomio asiassa Langnese-Iglo, 120 kohta. Ks. myös alaviitteessä 20 mainittu tuomio asiassa Hegelstad.

(71) Ks. alaviitteessä 24 mainittu komission päätös asiassa Volkswagen (II), 81 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

(72) Ks. alaviitteessä 16 mainittu tuomio asiassa SCK ja FNK, 177–181 kohta.

(73) Ks. alaviitteessä 14 mainittu tuomio asiassa Ambulanz Glöckner, 38 kohta; asia C-179/90, Merci convenzionali porto di Genova, Kok. 1991, s. I-5889, ja asia C-242/95, GT-Link, Kok. 1997, s. I-4449.

(74) Ks. esim. alaviitteessä 25 mainittu tuomio asiassa BPB Industries ja British Gypsum, 135 kohta.

(75) Ks. asia 322/81, Nederlandse Banden Industrie Michelin, Kok. 1983, s. 3461.

(76) Ks. asia 61/80, Coöperative Stremsel- en Kleurselfabriek, Kok. 1981, s. 851, 15 kohta.

(77) Ks. alaviitteessä 20 mainittu tuomio asiassa Irish Sugar, 169 kohta.

(78) Ks. alaviitteessä 30 mainittu tuomio asiassa RTE (Magill), 70 kohta.

(79) Ks. alaviitteessä 20 mainittu tuomio asiassa Irish Sugar.

(80) Ks. esim. alaviitteessä 73 mainittu oikeuskäytäntö.

(81) Ks. asia 28/77, Tepea, Kok. 1978, s. 1391, 48 kohta, ja alaviitteessä 56 mainittu tuomio asiassa Continental Can, 16 kohta.

(82) Ks. yhdistetyt asiat C-89/85 ym., Ahlström Osakeyhtiö (Woodpulp), Kok. 1988, s. 651, 16 kohta.

(83) Ks. asia T-102/96, Gencor, Kok. 1999, s. II-753, jossa sovelletaan vaikutusten arvioimista sulautumien alalla.

(84) Ks. alaviitteessä 22 mainittu tuomio asiassa Javico, 19 kohta.

(85) Ks. asia 51/75, EMI v. CBS, Kok. 1976, s. 811, 28 ja 29 kohta.

(86) Ks. komission päätös asiassa Siemens/Fanuc, EYVL L 376, 31.12.1985, s. 29.

(87) Ks. yhdistetyt asiat 29/83 ja 30/83, CRAM ja Rheinzinc, Kok. 1984, s. 1679, ja yhdistetyt asiat 40/73 ym., Suiker Unie, Kok. 1975, s. 1663, 564 ja 580 kohta.

(88) Ks. alaviitteessä 22 mainittu tuomio asiassa Javico, 22 kohta.

(89) Ks. alaviitteessä 15 mainittu tuomio asiassa Compagnie maritime belge, 203 kohta.

(90) Ks. alaviitteessä 22 mainittu tuomio asiassa Javico.

(91) Ks. alaviitteessä 22 mainittu tuomio Javico, 24–26 kohta.

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/66

EMAS

Ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä

Euroopan parlamentin ja neuvoston 19. maaliskuuta 2001 antaman asetuksen (EY) N:o 761/2001 mukainen luettelo rekisteröidyistä Norjan toimipaikoista

(2006/C 291/18)

Rekisterinumero

Yrityksen nimi ja osoite

Puhelin

Faksi

Sähköposti

Yhteyshenkilö

Teollisuudenala

NO-000005

Kraft Foods Norge AS, avd Disenå

N-2114 Disenå

(47) 62 96 82 00

(47) 62 96 82 50

kmellem@krafteurope.com

Kari Benterud Mellem

15.31

NO-000015

Rescon Mapei AS

Vallsetveien 6

N-2120 Sagstua

(47) 62 97 20 00

(47) 62 97 20 99

alan.ulstad@resconmapei.no

Alan K. Ulstad

24.66

NO-000016

Håg ASA

Sundveien

N-7460 Røros

(47) 72 40 72 00

(47) 72 40 72 72

mbf@hag.no

Maj Britt Fjerdingen

36.11

NO-000017

Gyproc AS

Habornv 59

N-1631 Gamle Fredrikstad

(47) 69 35 75 00

(47) 69 35 75 01

gyprocno@gyproc.com

Jon Gjerløw

26.62

NO-000034

Savo AS

Fyrstikkbakken 7

N-0667 Oslo

(47) 22 91 67 00

(47) 22 63 12 09

Birgit Madsen

31.11

NO-000044

Hydro Aluminium Profiler AS, Magnor

Gaustadveien

N-2240 Magnor

(47) 62 83 34 15

(47) 62 83 33 00

oyvind.aasen@hydro.com

Øyvind Aasen

27.422

NO-000059

Ørsta Gruppen AS

N-6151 Ørsta

(47) 70 04 70 00

(47) 70 04 70 04

firmapost@orstastaal.no

Rolf O. Hjelle

28.1

NO-000063

Pyrox AS

N-5685 Uggdal

(47) 53 43 04 00

(47) 53 43 04 04

Eirik Helgesen

29.2

NO-000071

Forestia AS

Avd Kvam

N-2650 Kvam

(47) 62 42 82 00

(47) 61 29 25 30

kvam@forestia.com

Harvey Rønningen

20.200

NO-000083

Total E & P Norge AS

Finnestadveien 44

N-4029 Stavanger

(47) 51 50 39 18

(47) 51 50 31 40

firmapost@ep.total.no

Ulf Einar Moltu

11.100

NO-000085

Kährs Brumunddal AS

Nygata 4

N-2380 Brumunddal

(47) 62 36 23 00

(47) 62 36 23 01

Knut Midtbruket

20.200

NO-000086

Grøset Trykk AS

N-2260 Kirkenær

(47) 62 94 65 00

(47) 62 99 65 01

firmapost@groset.no

Mari L Breen

22.22

NO-000087

Norske Skogindustrier ASA

Follum

N-3505 Hønefoss

(47) 32 11 21 00

(47) 32 11 22 00

astrid.broch-due@norske-skog.com

Astrid Broch-Due

21.12

NO-000090

AS Oppland Metall

Mattisrudsvingen 2

N-2827 Hunndalen

(47) 61 18 76 70

(47) 61 17 04 71

firmapost@opplandmetall.no

Knut Sørlie

37.00, 60.2

NO-000092

Forestia AS

Braskereidfoss

N-2435 Braskereidfoss

(47) 62 42 82 00

(47) 62 42 82 78

braskeriedfoss@forestia.com

Per Olav Løken

20.200

NO-000095

Grip Senter

Storgata 23 C

N-0184 Oslo

(47) 22 97 98 00

(47) 22 42 75 10

eva-britt.isager@grip.no

Eva Britt Isager

74.2

NO-000096

Gjøvik Land og Toten Interkommunale Avfallsselskap DA

Dalborgmarka 100

N-2827 Hunndalen

(47) 61 14 55 80

(47) 61 13 22 45

post@glt-avfall.no

Bjørn E. Berg

NO-000097

Hydro Polymers AS

Rafnes

N-3966 Stathelle

(47) 35 00 60 94

(47) 35 00 52 98

nils.eirik.stamland@hydro.com

Nils Eirik Stamland

24.140

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/68

Valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen muutokset

(2006/C 291/19)

Valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjaa 4 muuttavat sopimukset, jotka allekirjoitettiin Brysselissä 11. maaliskuuta 2005 ja 10. maaliskuuta 2006, tulivat voimaan 27. maaliskuuta 2006.

Nämä sopimukset samoin kuin valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen ajan tasalle saatettu konsolidoitu toisinto on nyt julkaistu EFTA-sihteeristön Internet-sivuilla.

Sopimuksiin pääsee tutustumaan seuraavien linkkien kautta:

http://secretariat.efta.int/Web/legaldocuments/ESAAndEFTACourtAgreement/Amendments

http://secretariat.efta.int/Web/legaldocuments/ESAAndEFTACourtAgreement/Documents/

30.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 291/69

Markkinoille saattamista koskevat luvat, jotka Euroopan talousalueen EFTA-valtiot myönsivät vuoden 2005 jälkipuoliskolla

(2006/C 291/20)

Toukokuun 28. päivänä 1999 tehdyn ETAn sekakomitean päätöksen N:o 74/1999 mukaisesti sekakomiteaa pyydetään ottamaan huomioon 2. kesäkuuta 2006 pidettävässä kokouksessaan jäljempänä olevat luettelot 1. kesäkuuta — 31. joulukuuta 2005 käsitellyistä markkinoille saattamista koskevista luvista:

Liite I	Uudet markkinoille saattamista koskevat luvat
Liite II	Uusitut markkinoille saattamista koskevat luvat
Liite III	Markkinoille saattamista koskevat luvat, joiden voimassaoloaikaa on pidennetty
Liite IV	Peruutetut markkinoille saattamista koskevat luvat
Liite V	Jäädytetyt markkinoille saattamista koskevat luvat

LIITE I

1. Uudet markkinoille saattamista koskevat luvat

Euroopan talousalueen EFTA-valtioissa myönnettiin 1. kesäkuuta — 31. joulukuuta 2005 seuraavat markkinoille saattamista koskevat luvat:

Lupanumero	Valmiste	Maa	Myöntämispvm
EU/1/00/129/001-003	Azopt	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/00/131/001-030	PegIntron	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/134/008-011	Lantus	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/135/002	DaTSCAN	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/142/009-010	NovoMix	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/142/011-016	NovoMix	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/00/142/017-022	NovoMix	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/01/198/007-010	Glivec	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/02/215/001/NO-010/NO	Pritor Plus	Norja	7.9.2005
EU/1/02/227/003	Neulasta	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/02/228/003	Neupopeg	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/03/255/001-003	Ventavis	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/03/258/013-014	Avandamet	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/03/263/001-003/IS	Dukoral, rokotesuspensio ja porerakeet oraaliliuosta varten	Islanti	6.10.2005
EU/1/03/265/003-004	Bonviva	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/03/266/003-004	Bondenza	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/03/269/001	Faslodex	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/03/270/003	Kentera	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/04/276/021-032	Abilify	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/04/276/033-035	Abilify	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/04/279/030-032	Lyrica	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/04/280/007	Yentreve	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/04/283/007	Ariclaim	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/04/289/002	Angiox	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/04/296/005-006	Cymbalta	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/04/297/005-006	Xeristar	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/05/310/001/NO-005/NO	Fosavance	Norja	6.9.2005
EU/1/05/310/001-005	Fosavance	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/05/310/001-005/IS	Fosavance, tabletit	Islanti	20.9.2005
EU/1/05/311/001/NO-003/NO	Tarceva	Norja	26.9.2005
EU/1/05/311/001-003	Tarceva	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/05/311/001-003/IS	Tarceva	Islanti	18.10.2005
EU/1/05/312/001/IS	Xyrem	Islanti	18.11.2005
EU/1/05/312/001/NO	Xyrem	Norja	18.11.2005
EU/1/05/313/001/NO-009/NO	Vasovist	Norja	14.10.2005
EU/1/05/313/001-009	Vasovist	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/05/313/001-009/IS	Vasovist	Islanti	2.11.2005
EU/1/05/314/001	Kepivance	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/05/314/001/IS	Kepivance	Islanti	24.11.2005
EU/1/05/314/001/NO	Kepivance	Norja	22.11.2005
EU/1/05/315/001	Aptivus	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/05/315/001/IS	Aptivus	Islanti	25.11.2005
EU/1/05/315/001/NO	Aptivus	Norja	2.11.2005
EU/1/05/316/001/NO-014/NO	Procoralan	Norja	10.11.2005
EU/1/05/316/001-014	Procoralan	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/05/316/001-014/IS	Procoralan	Islanti	24.11.2005
EU/1/05/317/001/NO-014/NO	Corlentor	Norja	10.11.2005
EU/1/05/317/001-014	Corlentor	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/05/317/001-014/IS	Corlentor	Islanti	24.11.2005
EU/1/05/318/001	Revatio	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/05/318/001/IS	Revatio	Islanti	28.11.2005
EU/1/05/318/001/NO	Revatio	Norja	11.11.2005
EU/1/05/319/001/NO-002/NO	Xolair	Norja	7.11.2005
EU/1/05/319/001-002	Xolair	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/05/319/001-002/IS	Xolair	Islanti	25.11.2005
EU/1/05/320/001	Noxafil	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/05/320/001/IS	Noxafil	Islanti	20.11.2005
EU/1/05/320/001/NO	Noxafil	Norja	23.11.2005
EU/1/05/321/001	Posaconazole SP	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/05/321/001/IS	Posaconazole SP	Islanti	24.11.2005
EU/1/05/321/001/NO	Posaconazole SP	Norja	23.11.2005
EU/2/01/030/003-004	Virbagen Omega	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/04/047/001-002/IS	Purevax RCPCh Fel V, injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten	Islanti	30.6.202005
EU/2/04/048/001-002/IS	Purevax RCP Fel V, injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten	Islanti	30.6.2005
EU/2/04/049/001-002/IS	Purevax RCCh, injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten	Islanti	30.6.2005
EU/2/04/050/001-002/IS	Purevax RCPCh, injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten	Islanti	30.6.2005
EU/2/04/051/001-002/IS	Purevax RC, injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten	Islanti	30.6.2005
EU/2/04/052/001-002/IS	Purevax RCP, injektiokuiva-aine ja liuotin, suspensiota varten	Islanti	30.6.2005
EU/2/05/053/001	Naxcel	Liechtenstein	31.7.2005
EU/2/05/053/001/IS	Naxcel, injektioneste, suspensio	Islanti	9.6.2005
EU/2/05/053/001/NO	Naxcel	Norja	17.6.2005
EU/2/05/054/001/NO-017/NO	Profender	Norja	30.8.2005
EU/2/05/054/001-017	Profender	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/05/054/001-017/IS	Profender, paikallisvaleluliuos	Islanti	26.8.2005
EU/2/05/055/001/NO-002/NO	Equilis Te	Norja	12.8.2005
EU/2/05/055/001-002	Equilis Te	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/05/055/001-002/IS	Equilis Te, injektioneste, suspensio	Islanti	2.8.2005
EU/2/05/056/001/NO-002/NO	Equilis Prequenza	Norja	12.8.2005
EU/2/05/056/001-002	Equilis Prequenza	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/05/056/001-002/IS	Equilis Prequenza, injektioneste, suspensio	Islanti	2.8.2005
EU/2/05/057/001/NO-002/NO	Equilis Prequenza Te	Norja	12.8.2005
EU/2/05/057/001-002	Equilis Prequenza Te	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/05/057/001-002/IS	Equilis Prequenza Te, injektioneste, suspensio	Islanti	2.8.2005
EU/2/97/004/011	Metacam	Liechtenstein	31.7.2005
EU/2/97/004/012-013	Metacam	Liechtenstein	30.9.2005

LIITE II

2. Uusitut markkinoille saattamista koskevat luvat

Euroopan talousalueen EFTA-valtioissa uusittiin 1. kesäkuuta — 31. joulukuuta 2005 seuraavat markkinoille saattamista koskevat luvat:

Lupanumero	Valmiste	Maa	Uusimispvm
EU/1/00/129/001/NO-003/NO	Azopt	Norja	30.6.2005
EU/1/00/129/001-003/IS	Azopt, silmätipat, suspensio, 1 %	Islanti	30.6.2005
EU/1/05/131/001/NO-005/NO	PegIntron	Norja	24.6.2005
EU/1/00/131/001-050/IS	PegIntron	Islanti	28.6.2005
EU/1/00/131/031-050	PegIntron	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/05/132/001/NO-005/NO	ViraferonPeg	Norja	24.6.2005
EU/1/00/132/001-050	ViraferonPeg	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/00/132/001-050/IS	ViraferonPeg	Islanti	28.6.2005
EU/1/00/133/001/NO-008/NO	Optisulin	Norja	27.7.2005
EU/1/00/133/001-008	Optisulin	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/133/001-008/IS	Optisulin	Islanti	29.8.2005
EU/1/00/134/001/NO-029/NO	Lantus	Norja	27.7.2005
EU/1/00/134/001-007, 012-029	Lantus	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/134/001-029/IS	Lantus	Islanti	29.8.2005
EU/1/00/135/001	DaTSCAN	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/135/001/NO-002/NO	DaTSCAN	Norja	20.9.2005
EU/1/00/135/001-002/IS	DaTSCAN	Islanti	11.10.2005
EU/1/00/137/001/NO-012/NO	Avandia	Norja	27.7.2005
EU/1/00/137/001-012	Avandia	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/137/001-012/IS	Avandia	Islanti	16.9.2005
EU/1/00/140/001	Visudyne	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/00/140/001/IS	Visudyne 15 mg, injektiokuiva-aine, liuosta varten	Islanti	14.7.2005
EU/1/00/140/001/NO	Visudyne	Norja	27.7.2005
EU/1/00/141/001	Myocet	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/141/001/IS	Myocet	Islanti	13.10.2005
EU/1/00/141/001/NO	Myocet	Norja	28.9.2005
EU/1/00/142/004/NO-005/NO	NovoMix Penfill	Norja	13.10.2005
EU/1/00/142/004-005	NovoMix	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/142/004-005/IS	NovoMix 30 Penfill	Islanti	21.10.2005
EU/1/00/142/009/NO-010/NO	NovoMix Flexpen	Norja	13.10.2005
EU/1/00/142/009-010/IS	NovoMix 30 FlexPen	Islanti	21.10.2005
EU/1/00/143/001/NO-006/NO	Kogenate Bayer	Norja	7.9.2005
EU/1/00/143/001-006	Kogenate	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/143/001-006/IS	Kogenate Bayer	Islanti	7.10.2005
EU/1/00/144/001/NO-003/NO	Helixate NexGen	Norja	7.9.2005
EU/1/00/144/001-003	Helixate	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/144/001-003/IS	Helixate NexGen	Islanti	7.10.2005
EU/1/00/145/001	Herceptin	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/145/001/IS	Herceptin	Islanti	28.11.2005
EU/1/00/145/001/NO	Herceptin	Norja	23.9.2005
EU/1/00/146/001/NO-029/NO	Keppra	Norja	8.8.2005
EU/1/00/146/001-029	Keppra	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/00/146/001-029/IS	Keppra	Islanti	12.9.2005
EU/1/00/148/001/NO-004/NO	Agenerase	Norja	12.12.2005
EU/1/00/148/001-004	Agenerase	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/00/148/001-004/IS	Agenerase	Islanti	16.12.2005
EU/1/00/149/001	Panretin	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/00/149/001/IS	Panretin	Islanti	16.12.2005
EU/1/00/149/001/NO	Panretin	Norja	9.12.2005
EU/1/00/150/001/NO-015/NO	Actos	Norja	2.11.2005
EU/1/00/150/001-015	Actos	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/00/150/001-015/IS	Actos	Islanti	11.11.2005
EU/1/00/151/001/NO-013/NO	Glustin	Norja	2.11.2005
EU/1/00/151/001-013	Glustin	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/00/151/001-013/IS	Glustin	Islanti	11.11.2005
EU/1/00/152/001-018	Infanrix hexa	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/00/153/001-010	Infanrix penta	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/00/153/001-010/IS	Infanrix penta	Islanti	16.12.2005
EU/1/00/153/001-010/NO	Infanrix penta	Norja	7.12.2005
EU/1/00152/001-018/NO	Infanrix hexa	Norja	7.12.2005
EU/1/95/001/001, 003-005, 009, 012, 021-022, 025-028, 031-035/IS	Gonal-F	Islanti	15.11.2005
EU/1/95/001/001/NO	Gonal-F	Norja	11.11.2005
EU/1/95/001/003/NO-006/NO	Gonal-F	Norja	11.11.2005
EU/1/95/001/009/NO	Gonal-F	Norja	11.11.2005
EU/1/95/001/012/NO	Gonal-F	Norja	11.11.2005
EU/1/95/001/021/NO-022/NO	Gonal-F	Norja	11.11.2005
EU/1/95/001/025/NO-028/NO	Gonal-F	Norja	11.11.2005
EU/1/95/001/031/NO-035/NO	Gonal-F	Norja	11.11.2005
EU/1/98/093/002	Forcaltonin	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/99/127/001/NO-044/NO	IntronA	Norja	20.6.2005
EU/1/99/127/001-044	IntronA	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/99/127/001-044/IS	IntronA	Islanti	27.6.2005
EU/1/99/128/001/NO-037/NO	Viraferon	Norja	20.6.2005
EU/1/99/128/001-037	Viraferon	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/99/128/001-037/IS	Viraferon	Islanti	27.6.2005
EU/2/00/018/001	Incurin	Liechtenstein	31.7.2005
EU/2/00/018/001/NO	Incurin	Norja	16.6.2005
EU/2/00/022//002b-03a	Ibaflin	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/00/022/001/NO-017/NO	Ibaflin	Norja	31.8.2005
EU/2/00/022/001-017/IS	Ibaflin	Islanti	15.7.2005
EU/2/00/022/001a	Ibaflin	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/00/022/001b-02a	Ibaflin	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/00/022/003b-04a	Ibaflin	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/00/022/004b	Ibaflin	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/00/022/005-017	Ibaflin	Liechtenstein	30.9.2005
EU/2/00/024/001/IS	Pruban	Islanti	16.12.2005
EU/2/99/016/001/NO-006/NO	Porcilis Pesti	Norja	18.7.2005
EU/2/99/016/001-006	Porcilis Pesti	Liechtenstein	31.7.2005
EU/2/99/016/001-006/IS	Porcilis Pesti	Islanti	13.7.2005
EU/2/99/017/001/NO-006/NO	Ibraxion	Norja	2.6.2005

LIITE III

3. Markkinoille saattamista koskevat luvat, joiden voimassaoloaikaa on pidennetty

Euroopan talousalueen EFTA-valtioissa pidennettiin 1. kesäkuuta — 31. joulukuuta 2005 seuraavien markkinoille saattamista koskevien lupien voimassaoloaikaa:

Lupanumero	Valmiste	Maa	Pidentämispvm
EU/1/00/142/011/NO-013/NO	NovoMix Penfill 50	Norja	1.11.2005
EU/1/00/142/001-013/IS	NovoMix 50 Penfill, injektioneste, suspensio	Islanti	5.10.2005
EU/1/00/142/014/NO-016/NO	NovoMix Flexpen 50	Norja	1.11.2005
EU/1/00/142/014-016/IS	NovoMix 50 FlexPen, injektioneste, suspensio	Islanti	5.10.2005
EU/1/00/142/017/NO-019/NO	NovoMix Penfill 70	Norja	1.11.2005
EU/1/00/142/017-019/IS	NovoMix 70 Penfill, injektioneste, suspensio	Islanti	5.10.2005
EU/1/00/142/020/NO-022/NO	NovoMix Flexpen 70	Norja	1.11.2005
EU/1/00/142/020-022/IS	NovoMix 70 FlexPen, injektioneste, suspensio	Islanti	5.10.2005
EU/1/03/265/003/NO-004/NO	Bonviva, kalvopäällysteiset tabletit	Norja	28.9.2005
EU/1/03/265/003-004/IS	Bonviva, kalvopäällysteiset tabletit	Islanti	25.10.2005
EU/1/03/266/003/NO-004/NO	Bondenza, kalvopäällysteiset tabletit	Norja	28.9.2005
EU/1/03/266/003-004/IS	Bondenza, kalvopäällysteiset tabletit	Islanti	21.10.2005
EU/1/04/276/021/NO-023/NO	Abilify, 5 mg tabletti, suussa hajoava	Norja	18.7.2005
EU/1/04/276/021-023/IS	Abilify, 5 mg tabletti, suussa hajoava	Islanti	14.7.2005
EU/1/04/276/024/NO-026/NO	Abilify, 10 mg tabletti, suussa hajoava	Norja	18.7.2005
EU/1/04/276/024-026/IS	Abilify, 10 mg tabletti, suussa hajoava	Islanti	14.7.2005
EU/1/04/276/027/NO-029/NO	Abilify, 15 mg tabletti, suussa hajoava	Norja	18.7.2005
EU/1/04/276/027-029/IS	Abilify, 15 mg tabletti, suussa hajoava	Islanti	14.7.2005
EU/1/04/276/030/NO-032/NO	Abilify, 30 mg tabletti, suussa hajoava	Norja	18.7.2005
EU/1/04/276/030-032/IS	Abilify, 30 mg tabletti, suussa hajoava	Islanti	14.7.2005
EU/1/04/276/033/NO-035/NO	Abilify 1mg/ml, oraaliliuos	Norja	9.11.2005
EU/1/04/276/033-035/IS	Abilify 1 mg/ml, oraaliliuos	Islanti	1.12.2005
EU/1/96/026/002/IS	Invirase, 500 mg kalvopäällysteinen tabletti	Islanti	19.7.2005
EU/1/96/026/002/NO	Invirase	Norja	9.6.2005
EU/2/97/004/012/NO-013/NO	Metacam, 0,5 mg/ml, oraalisuspensio koirille	Norja	5.9.2005
EU/2/97/004/012-013/IS	Metacam, 0,5 mg/ml, oraalisuspensio koirille	Islanti	2.9.2005

LIITE IV

4. Peruutetut markkinoille saattamista koskevat luvat

Euroopan talousalueen EFTA-valtioissa peruutettiin 1. kesäkuuta — 31. joulukuuta 2005 seuraavat markkinoille saattamista koskevat luvat:

Lupanumero	Valmiste	Maa	Peruuttamispvm
EU/1/00/158/001-034/IS	Opulis	Islanti	9.9.2005
EU/1/00/168/001/NO-006/NO	Tenecteplase	Norja	9.8.2005
EU/1/00/168/001-006	Tenecteplase	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/02/208/001-008/IS	Xapit	Islanti	9.9.2005
EU/1/02/210/001/NO-008/NO	Rayzon	Norja	22.7.2005
EU/1/02/210/001-008	Rayzon	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/02/210/001-008/IS	Rayzon	Islanti	5.7.2005
EU/1/02/242/001-024	Valdyn	Liechtenstein	30.9.2005
EU/1/02/242/001-024/IS	Valdyn, kalvopäällysteiset tabletit	Islanti	5.7.2005
EU/1/02/244/001/NO-024/NO	Valdyn	Norja	22.7.2005
EU/1/02/244/001-024/IS	Valdyn	Liechtenstein	31.7.2005
EU/1/96/009/010/NO-017/NO	Zerit	Norja	30.9.2005
EU/1/96/009/010-017/IS	Zerit, depotkapselit	Islanti	29.11.2005
EU/1/96/023/001	Cea-Scan	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/96/023/001/IS	CEA-Scan	Islanti	9.11.2005
EU/1/97/048/001-014/IS	Infanrix HepB, injektioneste, suspensio	Islanti	15.6.2005
EU/2/00/023/001-003	Pulsaflox	Liechtenstein	30.11.2005

LIITE V

5. Jäädytetyt markkinoille saattamista koskevat luvat

Euroopan talousalueen EFTA-valtioissa jäädytettiin 1. kesäkuuta — 31. joulukuuta 2005 seuraavat markkinoille saattamista koskevat luvat:

Lupanumero	Valmiste	Maa	Jäädyttämispvm
EU/1/00/147/001/NO-012/NO	Hexavac	Norja	17.11.2005
EU/1/00/147/001-008	Hexavac	Liechtenstein	30.11.2005
EU/1/00/147/001-008/IS	Hexavac	Islanti	17.11.2005

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 291

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	49. vuosikerta 30. marraskuuta 2006

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Komissio
2006/C 291/1	Euron kurssi	1

2006/C 291/2	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 391. kokouksessaan 30. toukokuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/A.37.507/B2 — AstraZeneca	2

2006/C 291/3	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/A/37.507 — AstraZeneca (laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)	3

2006/C 291/4	Valtiontuki — Yhdistynyt kuningaskunta — Valtiontuki C 39/06 (ex NN 94/05) — Uusien osakkeenomistajien järjestelmä — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	5

2006/C 291/5	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen	10

2006/C 291/6	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta	15

2006/C 291/7	Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan okoumé-ristivanerin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta	19

2006/C 291/8	Arvonlisävero (ALV) — Veroton sijoituskulta — Luettelo 17. toukokuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 12. lokakuuta 1998 annetulla neuvoston direktiivillä 98/80/EY, 26 b artiklan a kohdan ii alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävistä kultakolikoista (sijoituskultaa koskeva erityisjärjestelmä)	21

2006/C 291/9	Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Kazakstanista, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta ja Venäjältä peräisin olevan ferropiin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta	34

2006/C 291/0	Ranskan asettamien, Pariisin (Orly) ja Béziers'n välistä säännöllistä lentoliikennettä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden tarkistaminen	38

2006/C 291/1	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )	39

2006/C 291/2	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta	41

2006/C 291/3	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4415 — Motorola/Symbol) ( 1 )	43

2006/C 291/4	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4481 — Onex Corporation/Sitel Corporation) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	44

2006/C 291/5	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4421 — OJSC Novolipetsk Steel/Duferco/JV) ( 1 )	45

2006/C 291/6	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4293 — Nordic Capital Fund VI/ICA MENY) ( 1 )	45

	EUROOPAN TALOUSALUE
	EFTAn valvontaviranomainen
2006/C 291/7	ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklassa tarkoitettua kauppaan kohdistuvan vaikutuksen käsitettä koskevista suuntaviivoista	46

	EFTA-valtioiden pysyvä komitea
2006/C 291/8	EMAS — Ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä — Euroopan parlamentin ja neuvoston 19. maaliskuuta 2001 antaman asetuksen (EY) N:o 761/2001 mukainen luettelo rekisteröidyistä Norjan toimipaikoista	66

2006/C 291/9	Valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen muutokset	68

2006/C 291/0	Markkinoille saattamista koskevat luvat, jotka Euroopan talousalueen EFTA-valtiot myönsivät vuoden 2005 jälkipuoliskolla	69