ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2012.342.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 342

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

55. vuosikerta
14. joulukuuta 2012


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1194/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta suunnattujen lamppujen, loistediodilamppujen ja niihin liittyvien laitteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1195/2012, annettu 13 päivänä joulukuuta 2012, Trichoderma koningiin (MUCL 39203) tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasivalmisteen hyväksymisestä lihakalkkunoiden ja siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden lisäaineena (hyväksynnän haltija Lyven) ( 1 )

23

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1196/2012, annettu 13 päivänä joulukuuta 2012, asetuksen (EU) N:o 9/2010 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Trichoderma reesei (ATCC PTA 5588) -organismin tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasivalmisteen vähimmäispitoisuudesta muniville kanoille tarkoitetun rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Danisco Animal Nutrition) ( 1 )

25

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1197/2012, annettu 13 päivänä joulukuuta 2012, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineiden asetamipridi, alfa-sypermetriini, Ampelomyces quisqualis kanta: AQ 10, benalaksyyli, bifenatsaatti, bromoksyniili, klooriprofaami, desmedifami, etoksatsoli, Gliocladium catenulatum kanta: J1446, imatsosulfuroni, laminariini, mepanipyriimi, metoksifenosidi, milbemektiini, fenmedifami, Pseudomonas chlororaphis kanta: MA 342, kinoksifeeni, S-metolaklori, tepraloksimidi, tiaklopridi, tiraami ja tsiraami hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä ( 1 )

27

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1198/2012, annettu 13 päivänä joulukuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

31

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1199/2012, annettu 13 päivänä joulukuuta 2012, muna-alan vientitukien vahvistamisesta

33

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1200/2012, annettu 13 päivänä joulukuuta 2012, asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta edustavien hintojen vahvistamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen osalta

36

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1201/2012, annettu 13 päivänä joulukuuta 2012, täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 892/2012 markkinointivuodeksi 2012/2013 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

38

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1202/2012, annettu 13 päivänä joulukuuta 2012, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

40

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2012/778/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 4 päivänä joulukuuta 2012, liiallisen alijäämän olemassaolosta Maltassa tehdyn päätöksen 2009/587/EY kumoamisesta

43

 

 

2012/779/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 11 päivänä joulukuuta 2012, alueiden komitean alankomaalaisen jäsenen ja alankomaalaisen varajäsenen nimeämisestä

45

 

 

2012/780/EU

 

*

Komission päätös, annettu 5 päivänä joulukuuta 2012, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 996/2010 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustetun turvallisuussuosituksien ja niihin saatujen vastausten eurooppalaisen keskusrekisterin käyttöoikeuksista ( 1 )

46

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan komission asetus (EU) N:o 601/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista (EUVL L 181, 12.7.2012)

48

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/1


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1194/2012,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2012,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta suunnattujen lamppujen, loistediodilamppujen ja niihin liittyvien laitteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan,

on kuullut ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2009/125/EY mukaan komission olisi asetettava ekologista suunnittelua koskevia vaatimuksia eli ekosuunnitteluvaatimuksia energiaan liittyville tuotteille, jotka edustavat merkittävää myyntivolyymiä ja kauppaa ja aiheuttavat merkittävän ympäristövaikutuksen ja joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen tuotesuunnittelun avulla ilman, että siitä aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia.

(2)

Direktiivin 2009/125/EY 16 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että komissio ottaa 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, 15 artiklan 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti ja ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumia kuultuaan käyttöön tarpeen mukaan täytäntöönpanotoimenpiteitä alkaen tuotteista, joihin liittyy suuria mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Tällaisia ovat muun muassa kotitalouksien ja palvelusektorin valaistustuotteet, joihin sisältyvät suunnatut lamput, ledilamput ja niihin liittyvät laitteet.

(3)

Komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan suunnattujen lamppujen, ledilamppujen ja niihin liittyvien laitteiden teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia. Selvitys on tehty yhdessä unionista ja sen ulkopuolisista maista tulevien sidosryhmien ja intressitahojen kanssa ja sen tulokset on julkistettu. Ulkoisia tehonlähteitä koskevassa taustaselvityksessä tehtiin vastaava analyysi halogeenilamppujen liitäntälaitteista.

(4)

Pakollisia ekosuunnitteluvaatimuksia sovelletaan unionin markkinoille saatettuihin tuotteisiin riippumatta siitä, mihin ne on asennettu tai missä niitä käytetään, joten vaatimukset eivät voi olla riippuvaisia siitä sovelluksesta, jossa tuotetta käytetään.

(5)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet on pääasiassa tarkoitettu jonkin alueen täydelliseen tai osittaiseen valaistukseen siten, että niillä korvataan luonnonvalo tai täydennetään sitä keinovalolla näkyvyyden parantamiseksi kyseisellä alueella. Tässä asetuksessa vahvistettuja ekosuunnitteluvaatimuksia ei tulisi soveltaa erikoislamppuihin, jotka on tarkoitettu pääasiassa muuntyyppisiin sovelluksiin, kuten liikennevaloissa, terraariovalaistuksessa tai kodinkoneissa käytettävät lamput, ja jotka on selvästi merkitty sellaisiksi tuotteen mukana olevissa tuotetiedoissa.

(6)

Tätä asetusta tulisi soveltaa markkinoille tulossa oleviin uusiin teknologioihin kuten ledeihin.

(7)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ympäristönäkökohdat, joita pidetään tämän asetuksen soveltamisen kannalta merkityksellisinä, ovat käytönaikainen energiankulutus sekä elohopeapitoisuus ja elohopeapäästöt.

(8)

Käytössä olevien lamppujen elohopeapäästöiksi arvioitiin 0,7 tonnia vuonna 2007 lamppujen elinkaaren eri vaiheissa, kun huomioon otetaan käyttövaiheen sähköntuotanto ja ne 80 prosenttia elohopeaa sisältävistä suunnatuista pienloistelampuista, joiden oletetaan jäävän kierrättämättä käyttöiän lopussa. Jos erityistoimenpiteitä ei toteuteta, käytössä olevien lamppujen elohopeapäästöjen arvioidaan kasvavan 0,9 tonniin vuonna 2020. On kuitenkin osoitettu, että tätä määrää voidaan vähentää huomattavasti.

(9)

Vaikka pienloistelamppujen elohopeapitoisuutta pidetään merkittävänä ympäristönäkökohtana, sitä on asianmukaista säädellä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2011/65/EU (2). Lamppujen ultraviolettisäteilyä ja muita parametreja, joilla on mahdollisia terveysvaikutuksia, on asianmukaista säädellä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 2006/95/EY (3) ja 2001/95/EY (4).

(10)

Energiatehokkuusvaatimusten asettamisen lampuille pitäisi johtaa kokonaiselohopeapäästöjen laskuun.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU (5) 14 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kotitalouksissa sähkö- ja elektroniikkalaitteita käyttävät saavat tarvittavat tiedot sähkö- ja elektroniikkalaitteissa olevista vaarallisista aineista aiheutuvista mahdollisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Tätä säännöstä olisi täydennettävä tässä asetuksessa annettavilla tuotetietovaatimuksilla pienloistelamppujen elohopeapitoisuuden osalta.

(12)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sähkönkulutusta olisi vähennettävä olemassa olevilla kustannustehokkailla avoimilla teknologioilla, joilla saadaan alennettua laitteiden hankinta- ja käyttökustannuksia.

(13)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ekosuunnitteluvaatimukset olisi asetettava siten, että niiden avulla parannetaan asianomaisten tuotteiden ympäristönsuojelullista tasoa, parannetaan sisämarkkinoiden toimivuutta ja edistetään unionin tavoitetta vähentää energiankulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä verrattuna oletettuun energiankulutukseen kyseisenä vuonna, jos mitään toimenpiteitä ei toteuteta.

(14)

Tässä direktiivissä vahvistettujen ekosuunnitteluvaatimusten ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 874/2012 (6) arvioidaan yhdessä johtavan 25 terawattitunnin säästöihin suunnattujen lamppujen vuotuisessa sähkönkulutuksessa vuoteen 2020 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa mitään toimenpiteitä ei toteutettaisi.

(15)

Ekosuunnitteluvaatimusten ei tulisi vaikuttaa tuotteen toiminnallisuuteen käyttäjän näkökulmasta eikä aiheuttaa kielteisiä terveys-, turvallisuus- tai ympäristövaikutuksia. Erityisesti käyttövaiheen pienentyneestä sähkönkulutuksesta saatavan hyödyn olisi oltava merkittävämpi kuin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuotantovaiheessa mahdollisesti tapahtuva ympäristövaikutusten lisäys. Jotta voitaisiin varmistaa kuluttajien tyytyväisyys energiansäästölamppuihin, etenkin ledeihin, toimintavaatimuksia olisi asetettava suunnattujen lamppujen lisäksi myös ympärisäteileville ledeille, sillä ne jätettiin toimintavaatimusten soveltamisalan ulkopuolelle komission asetuksessa (EY) N:o 244/2009 (7). Tuotetietovaatimusten ansiosta kuluttajien pitäisi pystyä tekemään tietoon perustuvia valintoja.

(16)

Ledivalaisimien, joista ei voida irrottaa ledilamppua tai -moduulia erillistä testausta varten, ei tulisi tarjota ledien valmistajille keinoa kiertää tämän asetuksen vaatimuksia.

(17)

On asianmukaista vahvistaa erityisvaatimukset sellaiselle tasolle, että saatavilla olevia vaihtoehtoisia lamppuja voidaan edelleen käyttää kaikissa käytössä olevissa valaistuslaitteissa. Rinnakkain tämän kanssa olisi vahvistettava yleisiä vaatimuksia, jotka pannaan täytäntöön yhdenmukaistetuilla standardeilla ja joiden ansiosta uudet valaistuslaitteet ovat paremmin yhteensopivia energiansäästölamppujen kanssa ja energiansäästölamppuja voidaan käyttää laajemmassa valikoimassa valaistuslaitteita. Valaistuslaitteiden tuotetietovaatimukset voivat auttaa käyttäjiä löytämään sopivia lamppuja ja laitteita.

(18)

Ekosuunnitteluvaatimusten vaiheittaisen voimaantulon pitäisi antaa valmistajille riittävästi aikaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden uudelleensuunnitteluun. Voimaantulovaiheet olisi ajoitettava niin, että markkinoilla jo olevien laitteiden toiminnallisuuteen liittyvät kielteiset vaikutukset vältetään ja loppukäyttäjille ja valmistajille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvat kustannusvaikutukset otetaan huomioon samalla, kun varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutuminen kohtuullisessa ajassa.

(19)

Asianomaiset tuoteparametrit olisi mitattava käyttäen luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia mittausmenetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (8) liitteessä I lueteltujen eurooppalaisten standardointielinten hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jos niitä on saatavilla.

(20)

Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa olisi täsmennettävä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät.

(21)

Vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen helpottamiseksi valmistajien olisi annettava direktiivin 2009/125/EY liitteissä V ja VI tarkoitetussa teknisessä dokumentaatiossa myös tällä asetuksella asetettuihin vaatimuksiin liittyvät tiedot.

(22)

Tässä asetuksessa säädettyjen oikeudellisesti sitovien vaatimusten lisäksi olisi määriteltävä parasta saatavilla olevaa teknologiaa koskevat ohjeelliset viitearvot, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden elinkaarenaikaista ympäristönsuojelullista tasoa koskevat tiedot ovat laajasti ja helposti saatavilla.

(23)

Tämän asetuksen uudelleentarkastelussa olisi erityisesti otettava huomioon erikoislampputyyppien myynnin kehitys sen varmistamiseksi, ettei niitä käytetä muissa kuin erikoissovelluksissa, sekä uusien teknologioiden kuten ledien ja orgaanisten ledien kehitys. Siinä olisi myös arvioitava, onko mahdollista vahvistaa energiatehokkuusvaatimukset, jotka vastaavat asetuksessa (EU) N:o 874/2012 määriteltyä luokkaa A tai vähintään luokkaa B verkkojännitteellä toimivien suunnattujen halogeenilamppujen osalta (ottaen huomioon tämän asetuksen liitteessä III olevan 1.1 kohdan taulukossa 2 asetetut vaatimukset). Lisäksi olisi arvioitava, voidaanko muiden hehkulankalamppujen energiatehokkuusvaatimuksia merkittävästi kiristää. Uudelleentarkastelussa olisi myös arvioitava ledilamppujen värintoistoindeksiä koskevia toimintavaatimuksia.

(24)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/125/EY 19 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella vahvistetaan ekosuunnitteluvaatimukset seuraavien sähkövalaistustuotteiden markkinoille saattamiselle:

a)

suunnatut lamput,

b)

loistediodilamput (ledilamput),

c)

laitteet, jotka on suunniteltu asennettaviksi verkkovirtalähteen ja lampun välille, mukaan lukien lampun liitäntälaitteet, hallintalaitteet ja valaisimet (muut kuin loistelampuille ja suurpainepurkauslampuille tarkoitetut virranrajoittimet ja valaisimet),

myös silloin, kun ne on integroitu muihin tuotteisiin.

Tällä asetuksella vahvistetaan myös tuotetietovaatimukset erikoistuotteille.

Ledimoduulit vapautetaan tämän asetuksen vaatimuksista, jos niitä markkinoidaan osana valaisimia, joita saatetaan markkinoille alle 200 kappaletta vuodessa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivin 2009/125/EY 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

1.

’valaistuksella’ tarkoitetaan valon osoittamista paikkoihin, esineisiin tai niiden ympäristöön siten, että ihmiset voivat nähdä ne;

2.

’korostusvalaistuksella’ tarkoitetaan valaistuksen muotoa, jossa valo suunnataan siten, että sillä korostetaan jotain kohdetta tai alueen osaa;

3.

’sähkövalaistustuotteella’ tarkoitetaan tuotetta, joka on suunniteltu toimimaan sähköllä ja tarkoitettu käytettäväksi valaistukseen;

4.

’erikoistuotteella’ tarkoitetaan tuotetta, jossa käytetään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tekniikoita, mutta joka on tarkoitettu käytettäväksi erikoissovelluksissa teknisessä dokumentaatiossa kuvattujen teknisten parametriensa vuoksi. Erikoissovelluksia ovat sellaisia teknisiä parametreja vaativat sovellukset, joita ei tarvita tavallisten paikkojen tai esineiden valaisemiseen tavanomaisissa olosuhteissa. Ne kuuluvat seuraaviin tyyppeihin:

a)

sovellukset, joissa valon päätarkoitus ei ole valaistus, kuten

i)

valon säteily vaikuttavana tekijänä kemiallisissa tai biologisissa prosesseissa (esimerkiksi polymerointi, kuivaamisessa tai kovettamisessa käytetty ultraviolettivalo, fotodynaaminen terapia, puutarhaviljely, lemmikkieläinten hoito, hyönteistentorjuntatuotteet);

ii)

kuvan ottaminen ja kuvan heijastaminen (esimerkiksi kameroiden salamalaitteet, kopiokoneet, videoprojektorit);

iii)

lämmitys (esimerkiksi infrapunalamput);

iv)

merkinanto (esimerkiksi liikenteen ohjaus tai lentokentän lamput);

b)

valaistussovellukset, joissa

i)

valon spektrijakauma on tarkoitettu muuttamaan valaistun paikan tai esineen ulkonäköä sen lisäksi, että se tehdään näkyväksi (esimerkiksi näytteillä olevien elintarvikkeiden valaisu tai liitteessä I olevassa 1 kohdassa määritellyt värilliset lamput), lukuun ottamatta ekvivalentin värilämpötilan poikkeamia; tai

ii)

valon spektrijakauma on mukautettu tietyn teknisen laitteen erityistarpeisiin sen lisäksi, että paikka tai esine tehdään näkyväksi ihmisille (esimerkiksi studiovalaistus, tehostevalot, teatterivalaistus); tai

iii)

valaistu paikka tai esine vaatii erityistä suojelua valonlähteen kielteisiltä vaikutuksilta (esimerkiksi valoherkkien potilaiden tai valoherkkien museoesineiden valaistus erityisten suodattimien avulla); tai

iv)

valaistusta tarvitaan ainoastaan hätätilanteissa (esimerkiksi hätävalaisimet tai hätävalaistuksen liitäntälaitteet); tai

v)

valaistustuotteiden on siedettävä äärimmäisiä fyysisiä olosuhteita (kuten tärinää tai alle – 20 °C:n tai yli 50 °C:n lämpötiloja);

c)

valaistustuotteita sisältävät tuotteet, joiden päätarkoitus ei ole valaistus ja jotka ovat riippuvaisia energiansyötöstä täyttääkseen pääasiallisen käyttötarkoituksensa (esimerkiksi jääkaapit, ompelukoneet, endoskoopit, verianalysaattorit);

5.

’valonlähteellä’ tarkoitetaan pintaa tai esinettä, joka on suunniteltu säteilemään energiaa muuntamalla tuotettua pääasiassa näkyvää optista säteilyä. Käsite ’näkyvä’ tarkoittaa aallonpituutta 380–780 nm;

6.

’lampulla’ tarkoitetaan yksikköä, jonka suorituskykyä voidaan arvioida erikseen ja joka koostuu yhdestä tai useammasta valonlähteestä. Siihen saattaa sisältyä lisäkomponentteja, joita tarvitaan yksikön sytyttämiseen, virransyöttöön tai vakaaseen toimintaan taikka optisen säteilyn levittämiseen, suodattamiseen tai muuntamiseen, jos näitä komponentteja ei voida poistaa aiheuttamatta pysyviä vaurioita kyseiselle yksikölle;

7.

’lampun kannalla’ tarkoitetaan lampun osaa, joka muodostaa liitännän sähkönsyöttöön lampunpitimen tai lampunliittimen kautta ja voi myös pitää lampun lampunpitimessä;

8.

’lampunpitimellä’ tarkoitetaan laitetta, joka pitää lampun paikallaan, yleensä siten, että lampun kanta on työnnetty tai kierretty sen sisään, missä tapauksessa se toimii myös lampun liitäntänä sähkönsyöttöön;

9.

’suunnatulla lampulla’ tarkoitetaan lamppua, jossa vähintään 80 prosenttia säteilevästä valosta on π steradiaanin avaruuskulman sisällä (vastaa kartiota, jonka kulma on 120°);

10.

’ympärisäteilevällä lampulla’ tarkoitetaan lamppua, joka ei ole suunnattu lamppu;

11.

’hehkulankalampulla’ tarkoitetaan lamppua, jossa valo tuotetaan lankamaisella johtimella, joka kuumennetaan hehkuvaksi johtamalla sähkövirta sen läpi. Lamppu saattaa sisältää hehkumisprosessiin vaikuttavia kaasuja;

12.

’hehkulampulla’ tarkoitetaan hehkulankalamppua, jossa hehkulanka toimii tyhjiökuvussa tai on inertin kaasun ympäröimä;

13.

’halogeenilampulla’ tarkoitetaan hehkulankalamppua, jossa hehkulanka on valmistettu volframista ja on halogeenejä tai halogeeniyhdisteitä sisältävän kaasun ympäröimä. Halogeenilamppu voidaan toimittaa integroidun teholähteen kanssa;

14.

’purkauslampulla’ tarkoitetaan lamppua, jossa valontuotto perustuu, suoraan tai epäsuorasti, kaasussa, metallihöyryssä tai useiden kaasujen ja höyryjen seoksessa tapahtuvaan sähköpurkaukseen;

15.

’loistelampulla’ tarkoitetaan pienpaine-elohopeatyyppistä purkauslamppua, jossa suurin osa valosta emittoituu yhdestä tai useammasta loisteainekerroksesta, jonka purkauksen aiheuttama ultraviolettisäteily virittää. Loistelamput voidaan toimittaa sisäisen virranrajoittimen kanssa;

16.

’loistelampulla, jossa ei ole sisäistä virranrajoitinta’ tarkoitetaan yksi- ja kaksikantaista loistelamppua, johon ei kuulu kiinteänä osana virranrajoitinta;

17.

’suurpainepurkauslampulla’ tarkoitetaan sähköpurkauslamppua, jossa seinämän lämpötila stabiloi valoa tuottavan kaaren ja kaaresta kuvun seinämään kohdistuva tehotiheys on suurempi kuin 3 wattia neliösenttimetriä kohden;

18.

’loistediodilla (ledillä)’ tarkoitetaan valonlähdettä, joka koostuu epäorgaanisesta materiaalista valmistetuilla pn-liitoksilla varustetusta puolijohdelaitteesta. Liitokset säteilevät optista säteilyä sähkövirran vaikutuksesta;

19.

’ledikokoonpanolla’ tarkoitetaan kokoonpanoa, jossa on yksi tai useampia ledejä. Kokoonpanoon voi sisältyä optinen elementti sekä termisiä, mekaanisia ja sähköisiä liitäntöjä;

20.

’ledimoduulilla’ tarkoitetaan kokoonpanoa, jossa ei ole kantaa ja johon sisältyy yksi tai useampia ledikokoonpanoja piirilevyllä. Kokoonpanossa voi olla sähköisiä, optisia, mekaanisia ja termisiä komponentteja, liitäntöjä sekä liitäntälaite;

21.

’ledilampulla’ tarkoitetaan lamppua, johon sisältyy yksi tai useampia ledimoduuleja. Lamppu voi olla varustettu kannalla;

22.

’lampun liitäntälaitteella’ tarkoitetaan virtalähteen ja yhden tai useamman lampun välissä olevaa laitetta, joka suorittaa jotain lampun (lamppujen) toiminnallisuuteen liittyvää toimintoa, kuten muuntaa syöttöjännitettä, rajoittaa lamppuun (lamppuihin) tulevan virran vaadittuun arvoon, antaa syttymisjännitteen ja esihehkutusvirran, estää kylmäsytytyksen, korjaa tehokerrointa tai vähentää radiohäiriöitä. Laite voi olla suunniteltu liitettäväksi muihin lampun liitäntälaitteisiin näiden toimintojen toteuttamiseksi. Määritelmään eivät sisälly

hallintalaitteet;

komission asetuksen (EY) N:o 278/2009 (9) soveltamisalaan kuuluvat teholähteet;

23.

’hallintalaitteella’ tarkoitetaan sähköistä tai mekaanista laitetta, joka säätää tai valvoo lampun valovirtaa muulla tavoin kuin syöttötehoa muuttamalla, kuten ajastinkytkimet, läsnäoloanturit, valoanturit ja päivänvaloon reagoivat säätölaitteet. Myös vaiheleikkaushimmentimiä pidetään hallintalaitteina;

24.

’ulkopuolisella lampun liitäntälaitteella’ tarkoitetaan lampun liitäntälaitetta, joka ei ole lampun kiinteä osa ja joka on suunniteltu asennettavaksi lampun tai valaisimen kotelon ulkopuolelle tai poistettavaksi kotelosta ilman, että lampulle tai valaisimelle aiheutuu pysyviä vaurioita;

25.

’virranrajoittimella’ tarkoitetaan lampun ohjauslaitteistoa, joka on liitetty teholähteen ja yhden tai useamman purkauslampun väliin ja jota käytetään pääasiassa rajoittamaan lamppuun (lamppuihin) tuleva virta vaadittuun arvoon induktanssin, kapasitanssin tai induktanssin ja kapasitanssin yhdistelmän avulla;

26.

’halogeenilampun liitäntälaitteella’ tarkoitetaan lampun liitäntälaitetta, joka muuntaa verkkojännitteen halogeenilamppujen käyttämäksi pienoisjännitteeksi;

27.

’pienloistelampulla’ tarkoitetaan loistelamppua, joka sisältää kaikki lampun sytyttämiseen ja vakaaseen toimintaan tarvittavat komponentit;

28.

’valaisimella’ tarkoitetaan laitetta, joka levittää, suodattaa tai muuttaa yhdestä tai useammasta lampusta tulevaa valoa ja johon sisältyvät kaikki osat, joita tarvitaan lamppujen ja tarvittaessa kytkentäapulaitteiden tukemiseen, kiinnittämiseen ja suojaamiseen sekä niiden liittämiseen sähkönsyöttöön;

29.

’loppukäyttäjällä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ostaa tai jonka oletetaan ostavan tuotteen tarkoituksessa, joka ei kuulu hänen elinkeino- tai ammattitoimintaansa;

30.

’lopullisella omistajalla’ tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, joka omistaa tuotteen sen elinkaareen sisältyvässä käyttövaiheessa, tai tällaisen henkilön tai yhteisön puolesta toimivaa henkilöä tai yhteisöä.

Liitteissä III–V sovelletaan myös liitteessä II esitettyjä määritelmiä.

3 artikla

Ekosuunnitteluvaatimukset

1.   Edellä 1 artiklassa lueteltujen sähkövalaistustuotteiden on täytettävä liitteessä III esitetyt ekosuunnitteluvaatimukset, paitsi jos ne ovat erikoistuotteita.

Kutakin ekosuunnitteluvaatimusta sovelletaan seuraavien vaiheiden mukaisesti:

 

Vaihe 1: 1 päivästä syyskuuta 2013

 

Vaihe 2: 1 päivästä syyskuuta 2014

 

Vaihe 3: 1 päivästä syyskuuta 2016.

Jollei vaatimusta korvata tai jollei toisin mainita, kukin vaatimus pysyy voimassa yhdessä muiden myöhemmin käyttöönotettujen vaatimusten kanssa.

2.   Erikoistuotteiden on täytettävä liitteessä I asetetut tietovaatimukset 1 päivästä syyskuuta 2013 alkaen.

4 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

1.   Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on joko mainitun direktiivin liitteessä IV säädetty sisäinen suunnittelun valvonta tai mainitun direktiivin liitteessä V säädetty hallintajärjestelmä.

2.   Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavassa teknisessä dokumentaatiossa on

a)

oltava jäljennös tämän asetuksen liitteessä III olevan 3 osan mukaisesti annetuista tuotetiedoista;

b)

annettava mahdolliset muut tiedot, joiden on sisällyttävä tekniseen dokumentaatioon liitteiden I, III ja IV mukaisesti;

c)

eriteltävä vähintään yksi realistinen tuoteasetusten ja olosuhteiden yhdistelmä, jolla tuote täyttää tämän asetuksen vaatimukset.

5 artikla

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden on noudatettava tämän asetuksen liitteessä IV kuvattua tarkastusmenettelyä.

6 artikla

Ohjeelliset viitearvot

Markkinoiden parhaiten suoriutuvia tuotteita ja tekniikoita tämän asetuksen antamisajankohtana edustavat ohjeelliset viitearvot esitetään liitteessä V.

7 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen tekniikan kehityksen valossa viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja esittää uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2)  EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88.

(3)  EUVL L 374, 27.12.2006, s. 10.

(4)  EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

(5)  EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38.

(6)  EUVL L 258, 26.9.2012, s. 1.

(7)  EUVL L 76, 24.3.2009, s. 3.

(8)  EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

(9)  EUVL L 93, 7.4.2009, s. 3.


LIITE I

Erikoistuotteiden tuotetietovaatimukset

1.

Jos lampun värikoordinaatit ovat aina seuraavalla alueella:

x < 0,270 tai x > 0,530

Formula tai Formula

värikoordinaatit on ilmoitettava direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavassa teknisessä dokumentaatiossa, jossa on mainittava, että näiden koordinaattien vuoksi ne ovat erikoistuotteita.

2.

Kaikissa erikoistuotteissa niiden käyttötarkoitus on ilmoitettava kaikentyyppisissä tuotetiedoissa, joissa on myös annettava varoitus, ettei niitä ole tarkoitettu käytettäviksi muissa sovelluksissa.

Direktiivin 2009/125/EY 8 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavassa teknisessä dokumentaatiossa on lueteltava tekniset parametrit, joiden vuoksi tuote soveltuu ainoastaan ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Parametrit voidaan tarvittaessa luetella siten, että vältetään valmistajan teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien kaupallisesti arkaluonteisten tietojen paljastaminen.

Jos tuote saatetaan markkinoille pakkauksessa, joka sisältää tietoja, joiden on oltava loppukäyttäjän nähtävissä ennen tuotteen myyntiä, pakkauksessa ja kaikissa muuntyyppisissä tuotetiedoissa on ilmoitettava selkeästi ja näkyvästi seuraavat tiedot:

a)

käyttötarkoitus ja

b)

se, ettei tuote sovellu kotitalouden huonevalaistukseen.


LIITE II

Liitteissä III–V käytettävät määritelmät

Liitteissä III–V tarkoitetaan:

a)

’valovirralla’ (Φ) suuretta, joka johdetaan säteilytehosta arvioimalla säteilyä ihmisen silmän spektrisen herkkyyden perusteella. Jos ei toisin mainita, sillä tarkoitetaan alkuperäistä valovirtaa;

b)

’alkuperäisellä valovirralla’ lampun valovirtaa lyhyen käyttövaiheen jälkeen;

c)

’hyötyvalovirralla’ (Φuse) sen kartion sisään osuvaa lampun valovirran osaa, jota käytetään laskettaessa lampun energiatehokkuutta liitteessä III olevan 1.1 kohdan mukaisesti;

d)

’valovoimalla’ (kandela, cd) valonlähteestä tiettyyn avaruuskulmaan säteilevää valovirtaa suhteessa avaruuskulman kokoon;

e)

’säteilykulmalla’ kahden kuvitteellisen viivan välistä kulmaa, joka muodostuu säteilykeilan optisen akselin kautta kulkevalla tasolla, kun nämä viivat kulkevat lampun etupinnan keskikohdan ja sellaisten pisteiden kautta, joissa valovoima on 50 prosenttia keskisäteen intensiteetistä; keskisäteen intensiteetti on optisen säteilykeilan akselilla mitattu valovoiman arvo;

f)

’värilaadulla’ väriärsykkeen laatua, joka voidaan ilmaista joko värikoordinaattien avulla tai hallitsevan aallonpituuden tai komplementtiaallonpituuden ja ärsykepuhtauden avulla yhdessä;

g)

’ekvivalentilla värilämpötilalla’ (Tc [K]) sellaisen Planckin säteilijän (mustan kappaleen) lämpötilaa, jonka aistittu väri läheisimmin muistuttaa tietyn ärsykkeen väriä samalla valoisuudella ja samoissa määrätyissä katseluolosuhteissa;

h)

’värintoistolla’ (Ra) valonlähteen vaikutusta esineiden värin toistumiseen, kun sitä verrataan tietoisesti tai tiedostamatta värin toistumiseen vertailuvalossa;

i)

’värin yhtenäisyydellä’ yksittäisen lampun värikoordinaattien (x ja y) suurinta poikkeamaa värilaadun keskipisteestä (cx ja cy), ilmaistuna värilaadun keskipisteen (cx ja cy) ympärille muodostetun MacAdamin ellipsin suuruutena (ilmaistaan portaina);

j)

’valovirran alenemakertoimella’ (Lamp Lumen Maintenance Factor, LLMF) lampun määrätyn käyttöajan jälkeen emittoiman valovirran suhdetta alkuperäiseen valovirtaan;

k)

’lampun eloonjäämiskertoimella’ (Lamp Survival Factor, LSF) sitä määriteltyä osuutta lamppujen kokonaismäärästä, joka toimii edelleen määrätyn ajan jälkeen määrätyissä olosuhteissa ja määrätyllä sytytystiheydellä;

l)

’lampun eliniällä’ toiminta-aikaa, jonka jälkeen edelleen toimivien lamppujen osuus lamppujen kokonaismäärästä vastaa lampun eloonjäämiskerrointa määrätyissä olosuhteissa ja määrätyllä sytytystiheydellä. Ledilampuilla lampun elinikä tarkoittaa toiminta-aikaa lamppujen käyttöönottohetkestä hetkeen, jolloin enää 50 prosenttia lamppujen kokonaismäärästä toimii tai erän keskimääräinen valovirran alenemakerroin putoaa alle 70 prosentin, riippuen siitä, kumpi tapahtuu aikaisemmin;

m)

’lampun syttymisajalla’ aikaa syöttöjännitteen kytkemisestä siihen, kunnes lamppu on täysin syttynyt ja pysyy toiminnassa;

n)

’lampun lämpenemisajalla’ aikaa lampun syttymisestä siihen, kunnes lamppu säteilee määriteltyä osuutta vakiintuneesta valovirrastaan;

o)

’tehokertoimella’ pätötehon absoluuttisen arvon suhdetta näennäistehoon ajoittaisessa käytössä;

p)

’lampun elohopeapitoisuudella’ lampun sisältämää elohopeamäärää;

q)

’mitoitusarvolla’ spesifiointitarkoituksissa käytettyä määrällistä arvoa, joka on määritetty tuotteen määriteltyjä käyttöolosuhteita varten. Ellei toisin mainita, kaikki vaatimukset on ilmaistu mitoitusarvoina;

r)

’nimellisarvolla’ määrällistä arvoa, jota käytetään tuotteen nimeämiseen tai yksilöimiseen;

s)

’kuormittamattomalla tilalla’ lampun liitäntälaitteen tilaa, jossa se on kytketty syöttöjännitteeseen ja jossa sen antoliitin on tavanomaisessa käytössä kytketty irti kaikista pääkuormalaitteista tähän tarkoitetulla kytkimellä (viallinen tai puuttuva lamppu tai kuorman kytkeytyminen irti suojakytkimellä ei ole tavanomaista käyttöä);

t)

’valmiustilalla’ lampun liitäntälaitteen tilaa, jossa lamput on sammutettu ohjaussignaalilla tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Sitä sovelletaan lampun liitäntälaitteisiin, joissa on sisäänrakennettu kytkentätoiminto ja jotka on pysyvästi kytketty syöttöjännitteeseen tavanomaisessa käytössä;

u)

’ohjaussignaalilla’ analogista tai digitaalista signaalia, joka välitetään liitäntälaitteeseen langattomasti tai kiinteästi jännitemodulaation avulla erillisillä ohjauskaapeleilla tai moduloidulla signaalilla syöttöjännitteessä;

v)

’valmiustilateholla’ lampun liitäntälaitteen valmiustilassa kuluttamaa tehoa;

w)

’kuormittamattomalla teholla’ lampun liitäntälaitteen kuormittamattomassa tilassa kuluttamaa tehoa;

x)

’kytkentäjaksolla’ lampun peräkkäistä sytyttämistä ja sammuttamista määrätyin väliajoin;

y)

’ennenaikaisella vikaantumisella’ sitä, että lampun käyttöikä päättyy teknisessä dokumentaatiossa ilmoitettua mitoituselinikää lyhyemmän toiminta-ajan jälkeen;

z)

’häikäisysuojalla’ mekaanista tai optista, heijastavaa tai heijastamatonta, valoa läpäisemätöntä estettä, jonka tehtävänä on estää suunnatun lampun valonlähteen säteilemä suora näkyvä säteily, jotta voidaan välttää näkökyvyn tilapäinen ja osittainen menetys (estohäikäisy), jos havainnoitsija katsoo suoraan lamppuun. Tähän ei sisälly suunnatun lampun valonlähteen pinnoite;

aa)

’yhteensopivuudella’ sitä, että kun tuote on tarkoitettu asennettavaksi järjestelmään, kytkettäväksi toiseen tuotteeseen tai liitettäväksi siihen fyysisen kosketuksen tai langattoman yhteyden avulla,

i)

asennus, kytkentä tai liitäntä voidaan suorittaa; ja

ii)

pian sen jälkeen kun loppukäyttäjät ovat alkaneet käyttää tuotteita yhdessä, heillä ei ole syytä epäillä, että jokin tuotteista on viallinen; ja

iii)

tuotteiden yhteiskäytöstä aiheutuva turvallisuusriski ei ole suurempi kuin silloin, kuin samoja yksittäisiä tuotteita käytetään yhdessä muiden tuotteiden kanssa.


LIITE III

Ekosuunnitteluvaatimukset

1.   ENERGIATEHOKKUUSVAATIMUKSET

1.1   Suunnattujen lamppujen energiatehokkuusvaatimukset

Lampun energiatehokkuusindeksi (EEI) lasketaan seuraavasti ja pyöristetään kahteen desimaaliin:

Formula

jossa:

Pcor on mitoitusteho, joka on mitattu nimellissyöttöjännitteellä ja tarvittaessa korjattu taulukon 1 mukaisesti. Korjauskertoimet ovat tapauksen mukaan kumulatiivisia.

Taulukko 1

Korjauskertoimet

Korjauksen soveltamisala

Korjattu teho (Pcor)

Ulkopuolisella halogeenilampun liitäntälaitteella toimivat lamput

Formula

Ulkopuolisella ledilampun liitäntälaitteella toimivat lamput

Formula

Ulkopuolisella loistelampun liitäntälaitteella toimivat loistelamput, joiden läpimitta on 16 mm (T5-lamput), ja 4-nastaiset yksikantaiset loistelamput

Formula

Muut ulkopuolisella loistelampun liitäntälaitteella toimivat lamput

Formula

Ulkopuolisella suurpainepurkauslampun liitäntälaitteella toimivat lamput

Formula

Pienloistelamput, joiden värintoistoindeksi ≥ 90

Formula

Häikäisysuojalla varustetut lamput

Formula

Pref on viiteteho, joka saadaan lampun hyötyvalovirrasta (Φuse) seuraavilla kaavoilla:

Mallit, joiden Φuse < 1 300 luumenia: Formula

Mallit, joiden Φuse ≥ 1 300 luumenia: Formula

Φuse määritellään seuraavasti:

Suunnatut lamput (muut kuin hehkulankalamput), joiden säteilykulma ≥ 90° ja joiden pakkauksessa on tämän liitteen 3.1.2 kohdan j alakohdan mukainen varoitus: valovirran mitoitusarvo kartiossa, jonka kulma on 120° (Φ120°)

Muut suunnatut lamput: valovirran mitoitusarvo kartiossa, jonka kulma on 90° (Φ90°)

Suunnattujen lamppujen suurin energiatehokkuusindeksi esitetään taulukossa 2.

Taulukko 2

Soveltamispäivä

Suurin energiatehokkuusindeksi (EEI)

Verkkojännitteellä toimivat hehkulankalamput

Muut hehkulankalamput

Suurpainepurkauslamput

Muut lamput

Vaihe 1

Jos Φuse > 450 lm: 1,75

Jos Φuse ≤ 450 lm: 1,20

Jos Φuse > 450 lm: 0,95

0,50

0,50

Vaihe 2

1,75

0,95

0,50

0,50

Vaihe 3

0,95

0,95

0,36

0,20

Verkkojännitteellä toimivien hehkulankalamppujen vaihetta 3 sovelletaan ainoastaan, jos komissio esittää 30 päivään syyskuuta 2015 mennessä kuulemisfoorumille yksityiskohtaiseen markkina-arviointiin perustuvaa näyttöä siitä, että markkinoilla on verkkojännitteellä toimivia lamppuja, jotka ovat

vaiheen 3 suurinta energiatehokkuusindeksiä koskevan vaatimuksen mukaisia;

kohtuuhintaisia siten, ettei niistä aiheudu liiallisia kustannuksia suurimmalle osalle loppukäyttäjistä;

kuluttajalle merkityksellisten toimintaparametrien kannalta jokseenkin samankaltaisia tämän asetuksen voimaantulopäivänä saatavilla olevien verkkojännitteellä toimivien hehkulankalamppujen kanssa, myös siinä suhteessa, että valovirrat kattavat taulukossa 6 lueteltujen valovirran vertailuarvojen koko vaihteluvälin;

yhteensopivia tämän asetuksen voimaantulopäivänä saatavilla olevien verkkovirtalähteen ja hehkulankalamppujen välille asennettaviksi suunniteltujen laitteiden kanssa tekniikan viimeisintä kehitystä edustavien yhteensopivuusvaatimusten mukaisesti.

1.2   Lamppujen liitäntälaitteiden energiatehokkuusvaatimukset

Vaiheesta 2 alkaen lampun liitäntälaitteen, joka on tarkoitettu käytettäväksi verkkovirtalähteen ja lampun sytytykseen ja sammutukseen käytettävän kytkimen välissä, kuormittamaton teho saa olla korkeintaan 1,0 W. Vaiheesta 3 alkaen tämä raja on 0,50 W. Lampun liitäntälaitteen, jonka lähtöteho (P) on yli 250 W, kuormittamattoman tehon raja-arvot kerrotaan tekijällä P/250.

Vaiheesta 3 alkaen lampun liitäntälaitteen valmiustilateho saa olla enintään 0,50 W.

Vaiheesta 2 alkaen halogeenilamppujen liitäntälaitteen energiatehokkuuden on oltava vähintään 0,91 100 prosentin kuormalla.

2.   TOIMINTAVAATIMUKSET

2.1   Muiden suunnattujen lamppujen kuin ledilamppujen toimintavaatimukset

Lamppujen toimintavaatimukset esitetään taulukossa 3 suunnattujen pienloistelamppujen osalta ja taulukossa 4 muiden suunnattujen lamppujen kuin pienloistelamppujen, ledilamppujen ja suurpainepurkauslamppujen osalta.

Taulukko 3

Suunnattujen pienloistelamppujen toimintavaatimukset

Toimintaparametri

Vaihe 1

jollei toisin mainita

Vaihe 3

Lampun eloonjäämiskerroin 6 000 h:ssa

1. maaliskuuta 2014 alkaen: ≥ 0,50

≥ 0,70

Valovirran alenemakerroin

2 000 h:ssa: ≥ 80 %

2 000 h:ssa: ≥ 83 %

6 000 h:ssa: ≥ 70 %

Kytkentäjaksojen lukumäärä ennen vikaantumista

≥ puolet lampun eliniästä tunteina

≥ 10 000, jos lampun syttymisaika > 0,3 s

≥ lampun elinikä tunteina

≥ 30 000, jos lampun syttymisaika > 0,3 s

Syttymisaika

< 2,0 s

< 1,5 s, jos P < 10 W

< 1,0 s, jos P ≥ 10 W

Lampun lämpenemisaika 60 %:iin Φ:sta

< 40 s

tai < 100 s lampuilla, jotka sisältävät elohopeaa amalgaamimuodossa

< 40 s

tai < 100 s lampuilla, jotka sisältävät elohopeaa amalgaamimuodossa

Ennenaikainen vikaantumisaste

≤ 5,0 % 500 h:ssa

≤ 5,0 % 1 000 h:ssa

Lampun tehokerroin lampuille, joissa on integroitu liitäntälaite

≥ 0,50, jos P < 25W

≥ 0,90, jos P ≥ 25W

≥ 0,55, jos P < 25 W

≥ 0,90, jos P ≥ 25 W

Värintoistoindeksi (Ra)

≥ 80

≥ 65 jos lamppu on tarkoitettu ulko- tai teollisuussovelluksiin tämän liitteen 3.1.3 kohdan l alakohdan mukaisesti

≥ 80

≥ 65, jos lamppu on tarkoitettu ulko- tai teollisuussovelluksiin tämän liitteen 3.1.3 kohdan l alakohdan mukaisesti

Jos lampun kanta on standardoitua tyyppiä, jota käytetään myös hehkulankalampuissa, lampun on vaiheesta 2 alkaen täytettävä tekniikan viimeisintä kehitystä edustavat vaatimukset, jotka koskevat yhteensopivuutta verkkovirtalähteen ja hehkulankalamppujen välille asennettaviksi suunniteltujen laitteiden kanssa.

Taulukko 4

Toimintavaatimukset muille suunnatuille lampuille (pois lukien pienloistelamput, ledilamput ja suurpainepurkauslamput)

Toimintaparametri

Vaiheet 1 ja 2

Vaihe 3

Lampun eliniän mitoitusarvo 50 %:n eloonjäämisasteella

≥ 1 000 h (≥ 2 000 h vaiheessa 2) ≥ 2 000 h pienoisjännitelampuilla, jotka eivät täytä tämän liitteen 1.1 kohdassa esitettyä hehkulankalamppujen vaiheen 3 tehokkuusvaatimusta

≥ 2 000 h

≥ 4 000 h pienoisjännitelampuilla

Valovirran alenemakerroin

≥ 80 % 75 %:ssa lampun eliniän keskimääräisestä mitoitusarvosta

≥ 80 % 75 %:ssa lampun eliniän keskimääräisestä mitoitusarvosta

Kytkentäjaksojen lukumäärä

≥ neljä kertaa lampun eliniän mitoitusarvo tunteina

≥ neljä kertaa lampun eliniän mitoitusarvo tunteina

Syttymisaika

< 0,2 s

< 0,2 s

Lampun lämpenemisaika 60 %:iin Φ:sta

≤ 1,0 s

≤ 1,0 s

Ennenaikainen vikaantumisaste

≤ 5,0 % 100 h:ssa

≤ 5,0 % 200 h:ssa

Lampun tehokerroin lampuille, joissa on integroitu liitäntälaite

Teho > 25 W: ≥ 0,9

Teho ≤ 25 W: ≥ 0,5

Teho > 25 W: ≥ 0,9

Teho ≤ 25 W: ≥ 0,5

2.2   Ympärisäteilevien ja suunnattujen ledilamppujen toimintavaatimukset

Lamppujen toimintavaatimukset esitetään taulukossa 5 sekä ympärisäteilevien että suunnattujen ledilamppujen osalta.

Taulukko 5

Ympärisäteilevien ja suunnattujen ledilamppujen toimintavaatimukset

Toimintaparametri

Vaatimus vaiheesta 1, jollei toisin mainita

Lampun eloonjäämiskerroin 6 000 h:ssa

1. maaliskuuta 2014 alkaen: ≥ 0,90

Valovirran alenemakerroin 6 000 h:ssa

1. maaliskuuta 2014 alkaen: ≥ 0,80

Kytkentäjaksojen lukumäärä ennen vikaantumista

≥ 15 000, jos lampun eliniän mitoitusarvo ≥ 30 000 h muutoin:

≥ puolet lampun eliniän mitoitusarvosta tunteina

Syttymisaika

< 0,5 s

Lampun lämpenemisaika 95 %:iin Φ:sta

< 2 s

Ennenaikainen vikaantumisaste

≤ 5,0 % 1 000 h:ssa

Värintoistoindeksi (Ra)

≥ 80

≥ 65, jos lamppu on tarkoitettu ulko- tai teollisuussovelluksiin tämän liitteen 3.1.3 kohdan l alakohdan mukaisesti

Värin yhtenäisyys

Värikoordinaattien vaihtelu kuusiportaisessa tai pienemmässä MacAdamin ellipsissä

Lampun tehokerroin (PF) lampuille, joissa on integroitu liitäntälaite

P ≤ 2 W: ei vaatimusta

2 W < P ≤ 5 W: PF > 0,4

5 W < P ≤ 25 W: PF > 0,5

P > 25 W: PF > 0,9

Jos lampun kanta on standardoitua tyyppiä, jota käytetään myös hehkulankalampuissa, lampun on vaiheesta 2 alkaen täytettävä tekniikan viimeisintä kehitystä edustavat vaatimukset, jotka koskevat yhteensopivuutta verkkovirtalähteen ja hehkulankalamppujen välille asennettaviksi suunniteltujen laitteiden kanssa.

2.3   Verkkovirtalähteen ja lamppujen välille asennettaviksi suunniteltujen laitteiden toimintavaatimukset

Verkkovirtalähteen ja lamppujen välille asennettaviksi suunniteltujen laitteiden on vaiheesta 2 alkaen täytettävä tekniikan viimeisintä kehitystä edustavat vaatimukset, jotka koskevat yhteensopivuutta sellaisten lamppujen kanssa, joiden energiatehokkuusindeksi (laskettuna sekä suunnatuille että ympärisäteileville lampuille tämän liitteen 1.1 kohdassa esitetyllä menetelmällä) on enintään

0,24 ympärisäteileville lampuille (kun oletetaan, että Φuse = valovirran kokonaismitoitusarvo);

0,40 suunnatuille lampuille.

Kun himmennin on kytketty pienimmälle asetukselle, jolla käytetyt lamput kuluttavat virtaa, käytettyjen lamppujen on säteiltävä vähintään 1 prosentti niiden täyden kuorman valovirrasta.

Kun valaisin saatetaan markkinoille ja sitä on tarkoitus markkinoida loppukäyttäjille ja valaisimen mukana toimitetaan lamput, jotka loppukäyttäjä voi vaihtaa, näiden lamppujen on kuuluttava jompaankumpaan asetuksen (EU) N:o 874/2012 mukaisista kahdesta korkeimmasta energiatehokkuusluokasta, joiden kanssa valaisin on merkinnän mukaan yhteensopiva.

3.   TUOTETIETOVAATIMUKSET

3.1   Suunnattujen lamppujen tuotetietovaatimukset

Seuraavat tiedot on annettava vaiheesta 1 alkaen, jollei toisin mainita.

Näitä tietovaatimuksia ei sovelleta

hehkulankalamppuihin, jotka eivät täytä vaiheen 2 tehokkuusvaatimuksia;

ledimoduuleihin, kun niitä markkinoidaan osana valaisinta, josta loppukäyttäjän ei ole tarkoitus poistaa niitä.

Ilmausta ”energiansäästölamppu” tai muuta vastaavaa lampun tehokkuutta koskevaa myyntiväitettä saa käyttää kaikentyyppisissä tuotetiedoissa ainoastaan, jos lampun energiatehokkuusindeksi (laskettuna tämän liitteen 1.1 kohdassa esitetyllä menetelmällä) on 0,40 tai pienempi.

3.1.1   Lampussa esitettävät tiedot

Muissa lampuissa kuin suurpainepurkauslampuissa nimellishyötyvalovirran, värilämpötilan ja nimellissäteilykulman arvo ja yksikkö (”lm”, ”K” ja ”°”) on esitettävä helposti luettavalla kirjasinlajilla lampun pinnassa, jos turvallisuuteen liittyvien tietojen kuten tehon ja jännitteen merkitsemisen jälkeen niille on lampussa riittävästi tilaa ilman että ne peittävät tarpeettomasti lampusta tulevaa valoa.

Jos lampussa on tilaa vain yhdelle näistä kolmesta arvosta, on ilmoitettava nimellishyötyvalovirta. Jos lampussa on tilaa kahdelle arvolle, on ilmoitettava nimellishyötyvalovirta ja värilämpötila.

3.1.2   Tiedot, joiden on oltava ennen tuotteen myyntiä loppukäyttäjän nähtävissä pakkauksessa ja vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla

Jäljempänä a–o alakohdassa luetellut tiedot on annettava vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla ja muilla tavoilla, jotka valmistaja katsoo tarkoituksenmukaisiksi.

Jos tuote saatetaan markkinoille pakkauksessa, joka sisältää tietoja, joiden on oltava loppukäyttäjän nähtävissä ennen tuotteen myyntiä, myös nämä tiedot on ilmoitettava selkeästi ja näkyvästi pakkauksessa.

Tietoja annettaessa ei tarvitse käyttää sanatarkasti seuraavia sanamuotoja. Tekstin sijaan tiedot voidaan esittää kaavioina, kuvina tai symboleina.

a)

Nimellishyötyvalovirta esitettynä kirjasinlajilla, joka on vähintään kaksi kertaa suurempi kuin se, jota on käytetty lampun nimellistehon merkintään;

b)

Lampun nimelliselinikä tunteina (ei saa olla suurempi kuin eliniän mitoitusarvo);

c)

Värilämpötila Kelvineinä sekä myös graafisesti tai sanallisesti ilmaistuna;

d)

Kytkentäjaksojen lukumäärä ennen ennenaikaista vikaantumista;

e)

Lämpenemisaika 60 prosenttiin täydestä valotehosta (voidaan ilmoittaa ”syttyy heti”, jos lämpenemisaika on alle 1 sekunti);

f)

Varoitus, jos lamppua ei voi himmentää tai sitä voidaan himmentää ainoastaan tietyillä himmentimillä; viimeksi mainitussa tapauksessa valmistajan internetsivustolla on annettava myös luettelo yhteensopivista himmentimistä;

g)

Jos lampun optimaaliset käyttöolosuhteet poikkeavat vakio-olosuhteista (kuten ympäristön lämpötila Ta ≠ 25 °C tai jos tarvitaan erityistä lämmönseurantaa), tiedot näistä olosuhteista;

h)

Lampun mitat millimetreinä (pituus ja suurin halkaisija);

i)

Nimellissäteilykulma asteina;

j)

Jos lampun säteilykulma on ≥ 90° ja sen tämän liitteen 1.1 kohdan mukaisesti määritelty hyötyvalovirta mitataan kartiosta, jonka kulma on 120°, varoitus siitä, ettei lamppu sovellu korostusvalaistukseen;

k)

Jos lampun kanta on standardoitua tyyppiä, jota käytetään myös hehkulankalampuissa, mutta lampun mitat poikkeavat niiden hehkulankalamppujen mitoista, jotka lampun on tarkoitus korvata, piirros, jossa lampun mittoja verrataan niiden hehkulankalamppujen mittoihin, jotka se korvaa;

l)

Merkintä, jonka mukaan lamppu on taulukon 6 ensimmäisessä sarakkeessa lueteltua tyyppiä, voidaan lisätä ainoastaan siinä tapauksessa, että lampun valovirta kartiossa, jonka kulma on 90° (Φ90°), ei ole alhaisempi kuin wattiluvultaan pienimmälle kyseisen lampputyypin lampulle taulukossa 6 annettu valovirran vertailuarvo. Valovirran vertailuarvo kerrotaan taulukossa 7 annetulla korjauskertoimella. Ledilamppujen osalta se kerrotaan vielä taulukossa 8 annetulla korjauskertoimella.

m)

Väite, joka koskee tehovastaavuutta verrattuna korvattavaan lampputyyppiin, voidaan esittää ainoastaan siinä tapauksessa, että lampputyyppi on mainittu taulukossa 6 ja lampun valovirta kartiossa, jonka kulma on 90° (Φ90°), ei ole alhaisempi kuin taulukossa 6 annettu vastaava valovirran vertailuarvo. Valovirran vertailuarvo kerrotaan taulukossa 7 annetulla korjauskertoimella. Ledilamppujen osalta se kerrotaan vielä taulukossa 8 annetulla korjauskertoimella. Sekä valovirran että väitetyn vastaavan lampun tehon (täysiksi wateiksi pyöristettynä) väliarvot lasketaan käyttäen lineaarista interpolointia kahden peräkkäisen arvon välillä.

Taulukko 6

Valovirran vertailuarvo vastaavuusväitteitä varten

Pienoisjännitteinen heijastinkuputyyppinen

Tyyppi

Teho (W)

Vertailuarvo Φ90° (lm)

MR11 GU4

20

160

 

35

300

MR16 GU 5.3

20

180

 

35

300

 

50

540

AR111

35

250

 

50

390

 

75

640

 

100

785

Verkkojännitteinen heijastinkuputyyppinen (puhalletusta lasista)

Tyyppi

Teho (W)

Vertailuarvo Φ90° (lm)

R50/NR50

25

90

 

40

170

R63/NR63

40

180

 

60

300

R80/NR80

60

300

 

75

350

 

100

580

R95/NR95

75

350

 

100

540

R125

100

580

 

150

1 000

Verkkojännitteinen heijastinkuputyyppinen (puristelasista)

Tyyppi

Teho (W)

Vertailuarvo Φ90° (lm)

PAR16

20

90

 

25

125

 

35

200

 

50

300

PAR20

35

200

 

50

300

 

75

500

PAR25

50

350

 

75

550

PAR30S

50

350

 

75

550

 

100

750

PAR36

50

350

 

75

550

 

100

720

PAR38

60

400

 

75

555

 

80

600

 

100

760

 

120

900

Taulukko 7

Valovirran aleneman korjauskertoimet

Lampputyyppi

Valovirran korjauskerroin

Halogeenilamput

1

Pienloistelamput

1,08

Ledilamput

Formula

jossa LLMF on valovirran alenemakerroin nimelliseliniän jälkeen

Taulukko 8

Ledilamppujen korjauskertoimet

Ledilampun säteilykulma

Valovirran korjauskerroin

20° ≤ säteilykulma

1

15° ≤ säteilykulma < 20°

0,9

10° ≤ säteilykulma < 15°

0,85

säteilykulma < 10°

0,80

Jos lamppu sisältää elohopeaa:

n)

Lampun elohopeapitoisuus muodossa X,X mg;

o)

Internetosoite, josta saa ohjeita jätteiden hävittämisestä, jos lamppu särkyy.

3.1.3   Tiedot, jotka on asetettava saataville vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla ja muilla valmistajan tarkoituksenmukaisiksi katsomilla tavoilla

Vähintään seuraavat tiedot on esitettävä ainakin numeroarvoina:

a)

kohdassa 3.1.2 yksilöidyt tiedot

b)

mitoitusteho (0,1 watin tarkkuudella)

c)

hyötyvalovirran mitoitusarvo

d)

lampun mitoituselinikä

e)

lampun tehokerroin

f)

valovirran alenemakerroin nimelliseliniän jälkeen (lukuun ottamatta hehkulankalamppuja)

g)

syttymisaika (X,X sekuntia)

h)

värintoistoindeksi

i)

värin yhtenäisyys (ainoastaan ledilamput)

j)

suurimman valovoiman mitoitusarvo kandeloina (cd)

k)

mitoitussäteilykulma

l)

jos lamppu on tarkoitettu ulko- tai teollisuussovelluksiin, tieto tästä

m)

spektrinen tehojakauma alueella 180–800 nm

Jos lamppu sisältää elohopeaa:

n)

ohjeet jätteiden hävittämisestä, jos lamppu särkyy

o)

suosituksia lampun käsittelystä sen käyttöiän päättyessä, jotta se voidaan kierrättää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU (1) mukaisesti.

3.2   Tuotetietoja koskevat lisävaatimukset ledilampuille, joilla korvataan ilman sisäistä virranrajoitinta valmistettuja loistelamppuja

Tämän liitteen 3.1 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 244/2009 liitteessä II olevan 3.1 kohdan mukaisten tuotetietovaatimusten lisäksi sellaisten ledilamppujen valmistajien, joilla korvataan ilman sisäistä virranrajoitinta valmistettuja loistelamppuja, on vaiheesta 1 alkaen julkaistava vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla ja muilla tarkoituksenmukaisiksi katsomillaan tavoilla varoitus, jonka mukaan kaikkien tällaisia lamppuja käyttävien valaisinjärjestelmien yleinen energiatehokkuus ja valonjako riippuu järjestelmän suunnittelusta.

Väitteitä, joiden mukaan ledilamppu korvaa tietyn tehoisen ilman sisäistä virranrajoitinta valmistetun loistelampun, voidaan esittää ainoastaan, jos

valovoima ei missään suunnassa putken akselin ympärillä poikkea keskimääräisestä valovoimasta putken ympärillä enempää kuin 25 prosenttia, ja

ledilampun valovirta ei ole alhaisempi kuin väitetyn wattiluvun loistelampun valovirta. Loistelampun valovirta saadaan kertomalla väitetty wattiluku loistelamppua vastaavalla vähimmäistehokkuuden mitoitusarvolla, joka on annettu komission asetuksessa (EY) N:o 245/2009 (2), ja

ledilampun wattiluku ei ole suurempi kun sen loistelampun wattiluku, joka sillä väitetään korvattavan.

Teknisessä dokumentaatiossa on annettava tietoja tällaisten väitteiden tueksi.

3.3   Verkkovirtalähteen ja lamppujen välille asennettaviksi suunniteltujen muiden laitteiden kuin valaisimien tuotetietovaatimukset

Vaiheesta 2 alkaen, jos laite ei ole yhteensopiva minkään energiansäästölampun kanssa tämän liitteen 2.3 kohdan mukaisesti, vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla ja muilla valmistajan tarkoituksenmukaisiksi katsomilla tavoilla on julkaistava varoitus siitä, että laitteessa ei voi käyttää energiansäästölamppuja.

3.4   Lamppujen liitäntälaitteiden tuotetietovaatimukset

Vaiheesta 2 alkaen vapaasti käytettävissä olevilla internetsivustoilla ja muilla valmistajan tarkoituksenmukaisiksi katsomilla tavoilla on julkaistava seuraavat tiedot:

ilmoitus siitä, että tuote on tarkoitettu käytettäväksi lampun liitäntälaitteena;

tarvittaessa tieto siitä, että tuotetta voidaan käyttää kuormittamattomassa tilassa.


(1)  EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38.

(2)  EUVL L 76, 24.3.2009, s. 17.


LIITE IV

Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten

Suorittaessaan direktiivin 2009/125/EY 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja markkinavalvontatarkastuksia jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava tässä liitteessä kuvattuja tarkastusmenettelyjä. Markkinavalvontaviranomaisten on toimitettava testituloksia koskevat tiedot muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia mittausmenettelyjä, joissa otetaan huomioon yleisesti hyväksytyt mittausmenetelmät, mukaan luettuina niihin asiakirjoihin sisältyvät menetelmät, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.   TARKASTUSMENETTELY MUILLE LAMPUILLE KUIN LEDILAMPUILLE JA LEDILAMPUILLE, JOTKA LOPPUKÄYTTÄJÄ VOI VAIHTAA VALAISIMESSA

Jäsenvaltioiden viranomaisten on testattava otos, joka sisältää vähintään kaksikymmentä saman mallin lamppua samalta valmistajalta ja joka on mahdollisuuksien mukaan kerätty yhtä suurina osuuksina neljästä satunnaisesti valitusta lähteestä, ellei taulukossa 9 toisin mainita.

Mallin katsotaan olevan tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukainen, jos

a)

otoksen lampuissa on vaaditut ja paikkansa pitävät tuotetiedot, ja

b)

otoksen lamput ovat liitteessä III olevassa 2.1 ja 2.2 kohdassa annettujen yhteensopivuusvaatimusten mukaisia, kun yhteensopivuuden arviointiin sovelletaan tekniikan viimeisintä kehitystä edustavia menetelmiä ja arviointiperusteita, mukaan luettuina niihin asiakirjoihin sisältyvät menetelmät ja arviointiperusteet, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja

c)

otoksen lamppujen taulukossa 9 lueteltujen parametrien testauksessa ei tule ilmi minkään parametrin noudattamatta jättämistä.

Taulukko 9

Parametri

Menettely

Lampun eloonjäämiskerroin 6 000 h:ssa (ainoastaan ledilamput)

Testi päättyy, kun

vaadittu tuntimäärä täyttyy tai

useampi kuin kaksi lamppua vikaantuu,

riippuen siitä, kumpi tapahtuu aikaisemmin.

Vaatimusten mukainen: enintään kaksi lamppua otoksen kutakin 20:tä lamppua kohti vikaantuu ennen vaadittua tuntimäärää.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Kytkentäjaksojen lukumäärä ennen vikaantumista

Testi päättyy kun vaadittu kytkentäjaksojen lukumäärä saavutetaan tai kun useampi kuin yksi lamppu otoksen kutakin 20:tä lamppua kohti on tullut käyttöikänsä loppuun, riippuen siitä kumpi tapahtuu aikaisemmin.

Vaatimusten mukainen: vähintään 19 lamppua otoksen kutakin 20:tä lamppua kohti on vikaantumattomia sen jälkeen kun vaadittu kytkentäjaksojen lukumäärä on saavutettu.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Syttymisaika

Vaatimusten mukainen: testiotoksen lamppujen keskimääräinen syttymisaika on korkeintaan 10 prosenttia vaadittua syttymisaikaa pidempi eikä yhdenkään testiotoksen lampun syttymisaika ole kaksi kertaa vaadittua syttymisaikaa pidempi.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Lampun lämpenemisaika 60 %:iin Φ:sta

Vaatimusten mukainen: testiotoksen lamppujen keskimääräinen lämpenemisaika on korkeintaan 10 prosenttia vaadittua lämpenemisaikaa pidempi eikä yhdenkään testiotoksen lampun lämpenemisaika ole 1,5 kertaa vaadittua lämpenemisaikaa pidempi.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Ennenaikainen vikaantumisaste

Testi päättyy, kun

vaadittu tuntimäärä täyttyy tai

useampi kuin yksi lamppu vikaantuu, riippuen siitä, kumpi tapahtuu aikaisemmin.

Vaatimusten mukainen: enintään yksi lamppu otoksen kutakin 20:tä lamppua kohti vikaantuu ennen vaadittua tuntimäärää.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Värintoistoindeksi (Ra)

Vaatimusten mukainen: Testiotoksen lamppujen keskimääräinen Ra on enintään kolme pistettä vaadittua arvoa alhaisempi eikä yhdenkään testiotoksen lampun Ra-arvo ole yli 3,9 pistettä vaadittua arvoa alhaisempi.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Valovirran alenemakerroin eliniän jälkeen ja eliniän mitoitusarvo (ainoastaan ledilamput)

Tässä yhteydessä ’eliniällä’ tarkoitetaan hetkeä, johon saakka vain 50 prosentin lampuista odotetaan pysyvän elossa tai jolloin otoksen valovirran alenemakertoimen keskimääräisen arvon odotetaan putoavan alle 70 prosentin, riippuen siitä, kumpi tapahtuu aikaisemmin.

Vaatimusten mukainen: valovirran alenemakertoimen arvo eliniän jälkeen ja eliniän arvo, jotka on saatu ekstrapoloimalla lampun eloonjäämiskertoimesta ja testiotoksen lamppujen keskimääräisestä valovirran alenemakertoimesta 6 000 h:ssa, ovat enintään 10 prosenttia tuotetiedoissa ilmoitettua valovirran alenemakerrointa ja eliniän mitoitusarvoa alhaisemmat.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Liitteessä III olevan 3.1.2 kohdan l ja m alakohdan mukaiset korvaavien lamppujen vastaavuusväitteet

Jos ainoastaan vastaavuusväitteen vaatimustenmukaisuus tarkastetaan, riittää, että testataan 10 lamppua, jotka on mahdollisuuksien mukaan kerätty suunnilleen yhtä suurina osuuksina neljästä satunnaisesti valitusta lähteestä.

Vaatimusten mukainen: testiotoksen lamppujen keskimääräiset tulokset eivät poikkea enimmäis-, vähimmäis- tai ilmoitetuista arvoista yli 10:tä prosenttia.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Säteilykulma

Vaatimusten mukainen: testiotoksen lamppujen tulosten keskiarvo poikkeaa ilmoitetusta säteilykulmasta enintään 25 prosenttia eikä kunkin testiotokseen kuuluvan yksittäisen lampun säteilykulma-arvo poikkea mitoitusarvosta enempää kuin 25 prosenttia.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Suurin valovoima

Vaatimusten mukainen: kunkin testiotokseen kuuluvan yksittäisen lampun suurin valovoima on vähintään 75 prosenttia mallin valovoiman mitoitusarvosta.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Muut parametrit (mukaan lukien energiatehokkuusindeksi)

Vaatimusten mukainen: testiotoksen lamppujen keskimääräiset tulokset eivät poikkea enimmäis-, vähimmäis- tai ilmoitetuista arvoista yli 10:tä prosenttia.

Vaatimusten vastainen: muussa tapauksessa.

Muussa tapauksessa mallin ei katsota täyttävän vaatimuksia.

2.   TARKASTUSMENETTELY LEDIMODUULEILLE, JOITA LOPPUKÄYTTÄJÄN EI OLE TARKOITUS POISTAA VALAISIMESTA

Jäljempänä kuvattuja testejä varten jäsenvaltioiden viranomaisten on hankittava saman mallin testilaitteita (ledimoduuleja tai valaisimia, tapauksen mukaan) samalta valmistajalta, mahdollisuuksien mukaan yhtä suurina osuuksina satunnaisesti valituista lähteistä. Jäljempänä olevia 1, 3 ja 5 kohtia varten lähteitä on oltava vähintään neljä, jos mahdollista. Kohtaa 2 varten lähteitä on oltava vähintään neljä, jos mahdollista, paitsi jos 20 saman mallin ledimoduulin hankkimiseksi irrottamalla tarvitaan vähemmän kuin neljä valaisinta, missä tapauksessa lähteiden lukumäärä on sama kuin tarvittavien valaisimien määrä. Kohtaa 4 varten, jos kahden ensimmäisen valaisimen testi ei tuota hyväksyttävää tulosta, seuraavat kolme testattavaa valaisinta on hankittava kolmesta lähteestä, jos mahdollista.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava seuraavaa menettelyä jäljempänä esitetyssä järjestyksessä siihen sakka, kunnes voidaan päätellä, onko (ovatko) ledimoduulimalli(t) vaatimusten mukainen (mukaisia), tai ne tulevat tulokseen, ettei testejä voi suorittaa. ”Valaisimella” tarkoitetaan ledimoduulit sisältävää valaisinta, ja ”testillä” tämän liitteen 1 osassa kuvattua menettelyä, paitsi kohdassa 4. Jos sekä 1 että 2 kohdan mukainen testaus sallitaan teknisessä dokumentaatiossa, viranomaiset voivat valita parhaiten sopivan menetelmän.

1)

Jos valaisimen teknisen dokumentaation mukaan koko valaisin on testattava lamppuna, viranomaisten on testattava 20 valaisinta lamppuina. Jos valaisinmallin katsotaan olevan vaatimusten mukainen, ledimoduulimalli(e)n katsotaan olevan tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukainen (mukaisia). Jos valaisinmallin ei katsota täyttävän vaatimuksia, myöskään ledimoduulimalli(e)n ei katsota täyttävän vaatimuksia.

2)

Muussa tapauksessa, jos valaisimen teknisen dokumentaation mukaan ledimoduuli(t) voidaan irrottaa testausta varten, viranomaisten on hankittava riittävästi valaisimia hankkiakseen 20 kappaletta kustakin valaisimeen integroidusta ledimoduulimallista. Niiden on noudatettava teknisessä dokumentaatiossa annettuja ohjeita valaisinten purkamiseksi ja testattava kukin ledimoduulimalli erikseen. Ledimoduulimalli(e)n vaatimustenmukaisuutta koskeva päätelmä tehdään testi(e)n perusteella.

3)

Muussa tapauksessa, jos valaisimen teknisen dokumentaation mukaan valaisimen valmistaja on hankkinut valaisimeen integroidut ledimoduulit erillisinä CE-merkittyinä tuotteina unionin markkinoilta, viranomaisten on hankittava unionin markkinoilta 20 kappaletta kustakin ledimoduulimallista testausta varten ja testattava kukin ledimoduulimalli erikseen. Ledimoduulimalli(e)n vaatimustenmukaisuutta koskeva päätelmä tehdään testi(e)n perusteella. Jos malleja ei ole enää saatavilla unionin markkinoilla, markkinavalvontaa ei voi toteuttaa.

4)

Muussa tapauksessa, jos valaisimen valmistaja ei ole hankkinut valaisimeen integroituja ledimoduuleja erillisinä CE-merkittyinä tuotteina unionin markkinoilta, viranomaisten on pyydettävä valaisimen valmistajaa toimittamaan jäljennöksen ledimoduulien alkuperäisistä testitiedoista, joista käy ilmi, että ledimoduulit täyttävät vaatimukset, joita sovelletaan:

i.

kaikkiin ledimoduuleihin tämän asetuksen taulukossa 5;

ii.

suunnattuihin ledimoduuleihin tämän asetuksen taulukoissa 1 ja 2;

iii.

ympärisäteileviin ledimoduuleihin komission asetuksen (EY) N:o 244/2009 taulukoissa 1, 2 ja 3.

Jos testitietojen perusteella jokin valaisimeen sisältyvistä ledimoduulimalleista ei täytä vaatimuksia, kyseisen ledimoduulimallin ei katsota täyttävän vaatimuksia.

Muussa tapauksessa viranomaisten on purettava yksi valaisin tarkastaakseen, että valaisimeen sisältyvät ledimoduulit ovat samaa tyyppiä kuin testitiedoissa kuvatut. Jos jokin niistä on eri tyyppiä tai tyyppiä ei voida tunnistaa, ledimoduulimalli(e)n ei katsota täyttävän vaatimuksia.

Muussa tapauksessa taulukossa 5 annettujen kytkentäjaksoja, ennenaikaista vikaantumista, syttymisaikaa ja lämpenemisaikaa koskevien vaatimusten noudattaminen on testattava toisella valaisimella, jota käytetään mitoitusarvojen mukaisesti. Kun valaisinta käytetään mitoitusarvojen mukaisesti, myös ledimoduuli(e)n lämpötila on testattava suhteessa määrättyihin rajoihin. Jos testien tulokset (muut kuin ennenaikaista vikaantumista koskevat) poikkeavat raja-arvoista yli 10 prosenttia, tai valaisin vikaantuu ennenaikaisesti, on testattava vielä kolme valaisinta. Jos näiden kolmen testin tulosten keskiarvot (muut kuin ennenaikaista vikaantumista ja toimintalämpötilaa koskevat) eivät poikkea raja-arvoista yli 10:tä prosenttia, eikä yksikään valaisin ole vikaantunut ennenaikaisesti ja toimintalämpötila (°C) poikkeaa enintään 10 prosenttia määrätyistä rajoista kaikissa kolmessa valaisimessa, ledimoduulimallien katsotaan olevan vaatimusten mukaisia. Muussa tapauksessa niiden ei katsota täyttävän vaatimuksia.

5)

Jos 1–4 kohdan mukainen testaus ei ole mahdollista, koska valaisimesta ei voida erottaa erikseen testattavia ledimoduuleja, viranomaisten on testattava taulukossa 5 annettujen kytkentäjaksoja, ennenaikaista vikaantumista, syttymisaikaa ja lämpenemisaikaa koskevien vaatimusten noudattaminen yhdellä valaisimella. Jos testien tulokset poikkeavat raja-arvoista yli 10 prosenttia, tai valaisin vikaantuu ennenaikaisesti, on testattava vielä kolme valaisinta. Jos näiden kolmen testin tulosten keskiarvot (muut kuin ennenaikaista vikaantumista koskevat) eivät poikkea raja-arvoista yli 10:tä prosenttia eikä yksikään valaisin ole vikaantunut ennenaikaisesti, valaisimeen integroitujen ledimoduulimallien katsotaan olevan tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisia. Muussa tapauksessa niiden ei katsota täyttävän vaatimuksia.

3.   TARKASTUSMENETTELY VERKKOVIRTALÄHTEEN JA LAMPPUJEN VÄLILLE ASENNETTAVIKSI SUUNNITELLUILLE LAITTEILLE

Jäsenvaltion viranomaisten on testattava yksi laite.

Laitteen katsotaan olevan tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukainen, jos se on liitteessä III olevassa 2.3 kohdassa annettujen yhteensopivuusvaatimusten mukainen, kun yhteensopivuuden arviointiin sovelletaan tekniikan viimeisintä kehitystä edustavia menetelmiä ja arviointiperusteita, mukaan luettuina niihin asiakirjoihin sisältyvät menetelmät ja arviointiperusteet, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos laitteen ei todeta olevan yhteensopiva, mallin katsotaan silti olevan vaatimusten mukainen, jos se täyttää liitteessä III olevassa 3.3 kohdassa tai komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 874/2012 3 artiklan 2 kohdassa annetut tuotetietovaatimukset.

Lampun liitäntälaitteet on testattava yhteensopivuusvaatimusten lisäksi myös liitteessä III olevassa 1.2 kohdassa annettujen tehokkuusvaatimusten osalta. Testi on tehtävä yksittäiselle lampun liitäntälaitteelle eikä useiden lampun liitäntälaitteiden yhdistelmälle, vaikka malli olisi suunniteltu siten, että se on riippuvainen muista lampun liitäntälaitteista, jotta se voi ohjata lamppua (lamppuja) tietyssä valaisinjärjestelmässä. Mallin katsotaan olevan vaatimusten mukainen, jos tulokset eivät poikkea raja-arvoista yli 2,5:tä prosenttia. Jos tulokset poikkeavat raja-arvoista yli 2,5 prosenttia, on testattava vielä kolme laitetta. Mallin katsotaan olevan vaatimusten mukainen, jos kolmen jälkimmäisen testin tulosten keskiarvo ei poikkea raja-arvoista yli 2,5:tä prosenttia.

Valaisimet, jotka on tarkoitettu markkinoitaviksi loppukäyttäjille, on tarkastettava yhteensopivuusvaatimusten lisäksi myös sen suhteen, onko pakkauksessa mukana lamppuja. Mallin katsotaan olevan vaatimusten mukainen, jos lamppuja ei ole tai jos mukana olevat lamput kuuluvat liitteessä III olevassa 2.3 kohdassa vaadittuihin energialuokkiin.

Himmentimet on yhteensopivuusvaatimusten lisäksi testattava hehkulankalamppujen kanssa siten, että himmennin on alhaisimmalla asetuksella. Mallin katsotaan olevan vaatimusten mukainen, kun himmennin on asennettu valmistajan ohjeiden mukaisesti ja lamput tuottavat vähintään 1 prosentin niiden täyden kuorman valovirrasta.

Jos malli ei täytä edellä tarkoitettuja sovellettavia vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, sen ei katsota olevan vaatimusten mukainen.


LIITE V

6 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset viitearvot

Jäljempänä esitetään tämän asetuksen voimaantuloajankohtana paras markkinoilla saatavilla oleva teknologia niiden ympäristönäkökohtien osalta, joita pidetään merkityksellisinä ja jotka ovat mitattavissa. Tietyissä sovelluksissa tarvittavat ominaisuudet (kuten korkea värintoistoindeksi) voivat estää tällaisia ominaisuuksia tarjoavia tuotteita saavuttamasta viitearvoja.

1.   SUUNNATTUJEN LAMPPUJEN TEHOKKUUS

Tehokkaimpien lamppujen energiatehokkuusindeksi on 0,16.

2.   LAMPPUJEN ELOHOPEAPITOISUUS

On olemassa lamppuja, jotka eivät sisällä lainkaan elohopeaa ja kuuluvat energiatehokkaimpiin lamppuihin.

3.   HALOGEENILAMPPUJEN LIITÄNTÄLAITTEIDEN TEHOKKUUS

Tehokkaimpien halogeenilamppujen liitäntälaitteiden tehokkuus on 0,93.


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/23


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1195/2012,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2012,

Trichoderma koningiin (MUCL 39203) tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasivalmisteen hyväksymisestä lihakalkkunoiden ja siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden lisäaineena (hyväksynnän haltija Lyven)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Trichoderma koningii -organismin (MUCL 39203) tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasivalmisteen (EC 3.2.1.8) käyttö hyväksyttiin ilman määräaikaa broilerien ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 828/2007 (2).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koski Trichoderma koningii -organismin (MUCL 39203) tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasivalmisteen (EC 3.2.1.8) uutta käyttötapaa lihakalkkunoiden ja siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden lisäaineena ja jossa pyydettiin, että lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 4 päivänä heinäkuuta 2012 antamassaan lausunnossa (3), että Trichoderma koningii -organismin (MUCL 39203) tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasivalmisteen (EC 3.2.1.8) käyttö ehdotettujen käyttöedellytysten mukaisesti ei vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että sen käytöllä voidaan mahdollisesti parantaa rehun hyötysuhdetta lihakalkkunoiden osalta. Lisäksi siinä todettiin, että kyseinen päätelmä voidaan ulottaa koskemaan siitoseläimiksi kasvatettavia kalkkunoita. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Trichoderma koningii -organismin (MUCL 39203) tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasivalmisteen (EC 3.2.1.8) arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”ruuansulatusta edistävät aineet” kuuluva liitteessä määritelty valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EUVL L 184, 14.7.2007, s. 12.

(3)  EFSA Journal 2012; 10(7):2843


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

Aktiivisuusyksikköä/ kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: ruuansulatusta edistävät aineet

4a1642

Lyven

Endo-1,4-beetaksylanaasi

EC 3.2.1.8

 

Lisäaineen koostumus

Endo-1,4-beetaksylanaasivalmiste, jota tuottaa Trichoderma koningii (MUCL 39203) ja jonka vähimmäisaktiivisuus on:

 

kiinteänä: 1 500 AXC (1)/g

 

nestemäisenä: 200 AXC/ml

 

Tehoaineen kuvaus

Endo-1,4-beetaksylanaasi, jota tuottaa Trichoderma koningii (MUCL 39203)

 

Analyysimenetelmä  (2)

Trichoderma koningiin (MUCL 39203) tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasin kvantifiointiin rehussa:

Kolorimetrinen menetelmä, jolla kvantifioidaan värjätyt oligomeerit, jotka ovat muodostuneet endo-1,4-beeta-ksylanaasin vaikuttaessa Remazol-Brilliant-Blue-R-ksylaaniin (pH 4,7 ja lämpötila 30 °C).

Lihakalkkunat

Siitoseläimiksi kasvatettavat kalkkunat

75 AXC

1.

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.

Suositeltava suurin annostus / kg täysrehua lihakalkkunoita ja siitoseläimiksi kasvatettavia kalkkunoita varten: 100 AXC.

3.

Käytetään rehussa, jossa on paljon muita polysakkarideja kuin tärkkelystä (pääasiassa arabinoksylaaneja).

4.

Turvallisuus: käsittelyn aikana on käytettävä hengityssuojaa sekä suojalaseja ja -käsineitä.

3. tammikuuta 2023


(1)  1 AXC on entsyymimäärä, joka vapauttaa kauran ksylaanista 17,2 mikromoolia pelkistäviä sokereita (maltoosiekvivalentteina) minuutissa (pH 4,7; 30 °C).

(2)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: http://irmm.jrc.ec.europa.eu/EURLs/EURL_feed_additives/Pages/index.aspx


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/25


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1196/2012,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2012,

asetuksen (EU) N:o 9/2010 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Trichoderma reesei (ATCC PTA 5588) -organismin tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasivalmisteen vähimmäispitoisuudesta muniville kanoille tarkoitetun rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Danisco Animal Nutrition)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Trichoderma reesei (ATCC PTA 5588) -organismin tuottaman endo-1,4-beetaksylanaasin (EC 3.2.1.8), joka kuuluu lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”, käyttö hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi rehun lisäaineena broilerien, munivien kanojen, ankkojen ja lihakalkkunoiden ruokinnassa komission asetuksella (EU) N:o 9/2010, (2) ja vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen ruokinnassa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 528/2011 (3) ja muiden toissijaisten siipikarjalajien kuin ankkojen ruokinnassa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1021/2012 (4).

(2)

Hyväksynnän haltija on asetuksen (EY) N:o 1831/2003 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti ehdottanut kyseisen valmisteen hyväksynnän ehtojen muuttamista vähentämällä sen vähimmäispitoisuutta munivien kanojen rehun osalta 2 500 U/kg:sta 625 U/kg:aan. Hakemuksen mukana toimitettiin tarvittavat hakemusta tukevat tiedot. Komissio toimitti hakemuksen edelleen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’.

(3)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 22 päivänä toukokuuta 2012 antamassaan lausunnossa (5), että kun sovelletaan ehdotettuja uusia käyttöedellytyksiä, kyseinen valmiste on tehokas pyydetyllä 625 U/kg:n vähimmäisannostuksella. Elintarvikeviranomaisen mukaan erityiset markkinoilla saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(5)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 9/2010 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 9/2010 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EUVL L 3, 7.1.2010, s. 10.

(3)  EUVL L 143, 31.5.2011, s. 10.

(4)  EUVL L 307, 7.11.2012, s. 68.

(5)  EFSA Journal 2012; 10(6):2739.


LIITE

Korvataan asetuksen (EU) N:o 9/2010 liite seuraavasti:

”LIITE

Lisä-aineen tunniste-numero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

Aktiivisuusyksikköä/ kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: ruuansulatusta edistävät aineet.

4a11

Danisco Animal Nutrition

(Danisco (UK) Limited)

Endo-1,4-beetaksylanaasi

EC 3.2.1.8

 

Lisäaineen koostumus

Trichoderma reesei (ATCC PTA 5588) -organismin tuottama endo-1,4-beetaksylanaasi (EC 3.2.1.8), jonka vähimmäisaktiivisuus on 40 000 U (1) /g

 

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Trichoderma reesei (ATCC PTA 5588) -organismin tuottama endo-1,4-beetaksylanaasi (EC 3.2.1.8)

 

Analyysimenetelmä  (2)

Endo-1,4-beetaksylanaasin aktiivisuuden määrittäminen:

kolorimetrinen menetelmä, jolla kvantifioidaan vesiliukoiset värjätyt fragmentit, jotka ovat muodostuneet endo-1,4-beetaksylanaasin vaikuttaessa atsuriiniin ristisidottuun vehnän arabinoksylaaniin (pH 4,25 ja lämpötila 50 °C).

Broilerit

 

625 U

 

1.

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointilämpötila ja -aika sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

2.

Käytetään rehussa, jossa on paljon muita polysakkarideja kuin tärkkelystä (pääasiassa beetaarabinoksylaaneja.

13. tammikuuta 2020

Munivat kanat

625 U

Ankat

625 U

Lihakalkkunat

1 250 U


(1)  1 U on entsyymimäärä, joka vapauttaa ristisidoksisesta kaura–speltti-arabinoksylaanisubstraatista yhdessä minuutissa 0,5 μmol pelkistävää sokeria (ilmaistuna ksyloosiekvivalentteina) (pH 5,3 ja lämpötila 50 °C).

(2)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: http://irmm.jrc.ec.europa.eu/EURLs/EURL_feed_additives/Pages/index.aspx”


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/27


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1197/2012,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2012,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineiden asetamipridi, alfa-sypermetriini, Ampelomyces quisqualis kanta: AQ 10, benalaksyyli, bifenatsaatti, bromoksyniili, klooriprofaami, desmedifami, etoksatsoli, Gliocladium catenulatum kanta: J1446, imatsosulfuroni, laminariini, mepanipyriimi, metoksifenosidi, milbemektiini, fenmedifami, Pseudomonas chlororaphis kanta: MA 342, kinoksifeeni, S-metolaklori, tepraloksimidi, tiaklopridi, tiraami ja tsiraami hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 17 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta 25 päivänä toukokuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (2) liitteessä olevassa A osassa esitetään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla hyväksyttyinä pidettävät tehoaineet.

(2)

Tehoaineiden asetamipridi, alfa-sypermetriini, Ampelomyces quisqualis kanta: AQ 10, benalaksyyli, bifenatsaatti, bromoksyniili, klooriprofaami, desmedifami, etoksatsoli, Gliocladium catenulatum kanta: J1446, imatsosulfuroni, laminariini, mepanipyriimi, metoksifenosidi, milbemektiini, fenmedifami, Pseudomonas chlororaphis kanta: MA 342, kinoksifeeni, S-metolaklori, tepraloksimidi, tiaklopridi, tiraami ja tsiraami hyväksynnän voimassaolo päättyy 31 päivän heinäkuuta 2014 ja 30 päivän marraskuuta 2015 välisenä aikana. Näitä tehoaineita koskevaa uusimista varten on esitetty hakemukset. Koska säännösten vahvistamisesta tehoaineiden uusimismenettelyn täytäntöönpanemiseksi kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti 18 päivänä syyskuuta 2012 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 844/2012 (3) vahvistettuja vaatimuksia sovelletaan kyseisiin tehoaineisiin, on tarpeen varata riittävästi aikaa uusimismenettelyn toteuttamiseen kyseisen asetuksen mukaisesti. Näin ollen kyseisten tehoaineiden hyväksynnät todennäköisesti menisivät umpeen ennen kuin on tehty päätös niiden uusimisesta. Tämän vuoksi on tarpeen lykätä niiden hyväksynnän voimassaolon päättymistä.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 540/2011 olisi muutettava.

(4)

Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1107/2009 17 artiklan ensimmäisen kohdan tarkoituksen komissio vahvistaa niissä tapauksissa, joissa ei ole toimitettu täydentävää asiakirja-aineistoa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 844/2012 mukaisesti 30 kuukautta ennen kulloistakin tämän asetuksen liitteessä vahvistettua voimassaolon päättymispäivää, päättymispäiväksi saman päivän, joka oli voimassa ennen tätä asetusta, tai aikaisimman mahdollisen päivän sen jälkeen.

(5)

Ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1107/2009 17 artiklan ensimmäisen kohdan tarkoituksen komissio vahvistaa niissä tapauksissa, joissa komissio antaa asetuksen, jossa säädetään, että tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun tehoaineen hyväksyntää ei uusita, koska hyväksymisperusteet eivät täyty, voimassaolon päättymispäiväksi saman päivän, joka oli voimassa ennen tätä asetusta, tai tehoaineen hyväksynnän uusimatta jättämisestä annetun asetuksen hyväksymispäivän, sen mukaan kumpi päivämäärä on myöhäisempi.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä oleva A osa tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1.

(3)  EUVL L 252, 19.9.2012, s. 26.


LIITE

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä oleva A osa seuraavasti:

1)

Korvataan tiraamia koskevan 73 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. heinäkuuta 2014 päivämäärällä 30. huhtikuuta 2017.

2)

Korvataan tsiraamia koskevan 74 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. heinäkuuta 2014 päivämäärällä 30. huhtikuuta 2017.

3)

Korvataan kinoksifeeniä koskevan 82 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. elokuuta 2014 päivämäärällä 30. huhtikuuta 2017.

4)

Korvataan Pseudomonas chlororaphis kantaa: MA 342 koskevan 89 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 30. syyskuuta 2014 päivämäärällä 30. huhtikuuta 2017.

5)

Korvataan mepanipyriimiä koskevan 90 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 30. syyskuuta 2014 päivämäärällä 30. huhtikuuta 2017.

6)

Korvataan asetamipridia koskevan 91 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. joulukuuta 2014 päivämäärällä 30. huhtikuuta 2017.

7)

Korvataan tiaklopridia koskevan 92 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. joulukuuta 2014 päivämäärällä 30. huhtikuuta 2017.

8)

Korvataan klooriprofaamia koskevan 78 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. tammikuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

9)

Korvataan alfa-sypermetriinia koskevan 83 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 28. helmikuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

10)

Korvataan benalaksyylia koskevan 84 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 28. helmikuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

11)

Korvataan bromoksyniilia koskevan 85 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 28. helmikuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

12)

Korvataan desmedifamia koskevan 86 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 28. helmikuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

13)

Korvataan fenmedifamia koskevan 88 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 28. helmikuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

14)

Korvataan Ampelomyces quisqualis kantaa: AQ 10 koskevan 93 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. maaliskuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

15)

Korvataan imatsosulfuronia koskevan 94 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. maaliskuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

16)

Korvataan laminariinia koskevan 95 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. maaliskuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

17)

Korvataan metoksifenosidia koskevan 96 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. maaliskuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

18)

Korvataan S-metolakloria koskevan 97 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. maaliskuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

19)

Korvataan Gliocladium catenulatum kantaa: J1446 koskevan 98 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. maaliskuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

20)

Korvataan etoksatsolia koskevan 99 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. toukokuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

21)

Korvataan tepraloksimidia koskevan 100 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 31. toukokuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

22)

Korvataan bifenatsaattia koskevan 109 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 30. marraskuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.

23)

Korvataan milbemektiinia koskevan 110 kohdan kuudennessa sarakkeessa ”Hyväksynnän päättymispäivä” päivämäärä 30. marraskuuta 2015 päivämäärällä 31. heinäkuuta 2017.


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/31


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1198/2012,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

48,7

MA

84,8

TN

104,4

TR

89,6

ZZ

81,9

0707 00 05

AL

88,1

JO

174,9

MA

133,1

TR

141,0

ZZ

134,3

0709 93 10

MA

140,7

TR

104,3

ZZ

122,5

0805 10 20

TR

73,8

ZA

51,4

ZW

43,2

ZZ

56,1

0805 20 10

MA

70,6

ZZ

70,6

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

JM

129,1

MA

106,4

TR

82,4

ZZ

106,0

0805 50 10

TR

76,3

ZZ

76,3

0808 10 80

CA

157,2

MK

37,9

NZ

165,3

US

159,7

ZA

138,0

ZZ

131,6

0808 30 90

CN

100,5

TR

135,1

US

160,6

ZZ

132,1


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/33


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1199/2012,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2012,

muna-alan vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 164 artiklan 2 kohdan ja 170 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen liitteessä I olevassa XIX osassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja unionin markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Munien markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162, 163, 164, 167 ja 169 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuki voi vaihdella määräpaikan mukaan, erityisesti jos maailmanmarkkinatilanne, tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset tai perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat velvoitteet niin edellyttävät.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus unionissa ja jotka noudattavat elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (2) ja eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (3) säädettyjä vaatimuksia sekä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevan A kohdan merkintävaatimuksia.

(5)

Nyt sovellettavat vientituet on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 858/2012 (4). Koska olisi vahvistettava uudet tuet, mainittu asetus olisi kumottava.

(6)

Jotta estettäisiin häiriöt ja keinottelu markkinoilla sekä varmistettaisiin tehokas hallinnointi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 164 artiklassa säädettyjä vientitukia myönnetään tämän asetuksen liitteessä vahvistetuille tuotteille ja määrille, jollei tämän artiklan 2 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.

2.   Edellä 1 kohdan mukaisesti tukikelpoisten tuotteiden on täytettävä asetusten (EY) N:o 852/2004 ja (EY) N:o 853/2004 asiaa koskevat vaatimukset, ja erityisesti niiden on oltava hyväksytyssä laitoksessa valmistettuja ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä II olevassa I jaksossa vahvistettujen ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XIV olevassa A kohdassa määriteltyjen merkintävaatimusten mukaisia.

2 artikla

Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 858/2012.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1.

(3)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(4)  EUVL L 255, 21.9.2012, s. 18.


LIITE

Muna-alalla 14 päivänä joulukuuta 2012 alkaen sovellettavat vientituet

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä

0407 11 00 9000

A02

EUR/100 kpl

0,00

0407 19 11 9000

A02

EUR/100 kpl

0,00

0407 19 19 9000

A02

EUR/100 kpl

0,00

0407 21 00 9000

E09

EUR/100 kg

0,00

E10

EUR/100 kg

0,00

E19

EUR/100 kg

0,00

0407 29 10 9000

E09

EUR/100 kg

0,00

E10

EUR/100 kg

0,00

E19

EUR/100 kg

0,00

0407 90 10 9000

E09

EUR/100 kg

0,00

E10

EUR/100 kg

0,00

E19

EUR/100 kg

0,00

0408 11 80 9100

A03

EUR/100 kg

0,00

0408 19 81 9100

A03

EUR/100 kg

0,00

0408 19 89 9100

A03

EUR/100 kg

0,00

0408 91 80 9100

A03

EUR/100 kg

0,00

0408 99 80 9100

A03

EUR/100 kg

0,00

Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1).

Muiksi määräpaikoiksi on määritelty seuraavat:

E09

:

Kuwait, Bahrain, Oman, Qatar, Arabiemiirikunnat, Jemen, Hongkong EHA, Venäjä ja Turkki.

E10

:

Etelä-Korea, Japani, Malesia, Thaimaa, Taiwan ja Filippiinit.

E19

:

Kaikki määräpaikat, ei kuitenkaan Sveitsi eikä E09 ja E10 kohdassa tarkoitetut.


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/36


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1200/2012,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2012,

asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta edustavien hintojen vahvistamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 143 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

ottaa huomioon muna-albumiinin ja maitoalbumiinin yhteisestä kauppajärjestelmästä 7 päivänä heinäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 614/2009 (2) ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen perustana olevien tietojen säännöllisen tarkastuksen perusteella on välttämätöntä muuttaa eräiden tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1484/95 liite I tämän asetuksen liitteenä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 181, 14.7.2009, s. 8.

(3)  EYVL L 145, 29.6.1995, s. 47.


LIITE

”LIITE I

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Edustava hinta

(euroa/100 kg)

3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vakuus

(euroa/100 kg)

Alkuperä (1)

0207 12 10

Kanaa, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna (ns. 70-prosenttista kanaa), tai muussa muodossa, jäädytetty

132,2

0

AR

121,7

0

BR

0207 12 90

Kanaa, paloittelemattomana, kynittynä ja puhdistettuna (ns. 65-prosenttista kanaa), tai muussa muodossa, jäädytetty

139,3

0

AR

160,0

0

BR

0207 14 10

Luuttomat palat, kukkoa tai kanaa, jäädytetyt

265,2

10

AR

216,4

25

BR

324,9

0

CL

221,2

24

TH

0207 25 10

Kalkkunaa: kynittynä ja puhdistettuna, ilman päätä ja koipia, mutta kaulan, sydämen, maksan ja kivipiiran kanssa (ns. 80-prosenttista kalkkunaa), jäädytetty

193,1

0

BR

0207 27 10

Kalkkunaa, paloiteltu, luuton, jäädytetty

320,8

0

BR

304,8

0

CL

0408 91 80

Munankeltuainen

468,8

0

AR

1602 32 11

Kuorettomat linnunmunat, kuivatut

263,2

7

BR

312,6

0

CL

3502 11 90

Muna-albumiini (ovalbumiini), kuivattu

712,1

0

AR


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ’ZZ’ tarkoittaa ’muuta alkuperää’.”


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/38


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1201/2012,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2012,

täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 892/2012 markkinointivuodeksi 2012/2013 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2012/2013 on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 892/2012 (3). Kyseisiä hintoja ja tulleja on muutettu viimeksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1103/2012 (4).

(2)

Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklan mukaisesti.

(3)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 892/2012 markkinointivuodeksi 2012/2013 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3)  EUVL L 263, 28.9.2012, s. 37.

(4)  EUVL L 327, 27.11.2012, s. 22.


LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodin 1702 90 95 tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 14 päivästä joulukuuta 2012

(euroa)

CN-koodi

Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta

Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta

1701 12 10 (1)

33,26

1,17

1701 12 90 (1)

33,26

4,63

1701 13 10 (1)

33,26

1,31

1701 13 90 (1)

33,26

4,93

1701 14 10 (1)

33,26

1,31

1701 14 90 (1)

33,26

4,93

1701 91 00 (2)

38,40

6,03

1701 99 10 (2)

38,40

2,82

1701 99 90 (2)

38,40

2,82

1702 90 95 (3)

0,38

0,29


(1)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3)  Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/40


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1202/2012,

annettu 13 päivänä joulukuuta 2012,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 164 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan s alakohdassa tarkoitettujen ja kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa XIX osassa lueteltujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja unionin hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella, jos kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä XX olevassa V osassa lueteltuina tavaroina.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1216/2009 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 29 päivänä kesäkuuta 2010 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 578/2010 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XX olevassa V osassa mainittuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 578/2010 14 artiklan 1 kohdan mukaan tuen määrä 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta olisi vahvistettava samaksi ajanjaksoksi, joka otetaan huomioon vahvistettaessa näihin samoihin sellaisenaan vietäviin tuotteisiin sovellettavat tuet.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 162 artiklan 2 kohdassa määrätään, että tavaraan sisältyvälle tuotteelle myönnettävä vientituki ei saa olla suurempi kuin kyseiseen tuotteeseen sitä sellaisenaan vietäessä sovellettava tuki.

(5)

Nyt sovellettavat vientituet on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 861/2012 (3). Koska olisi vahvistettava uudet vientituet, kyseinen asetus olisi kumottava.

(6)

Jotta estettäisiin häiriöt ja keinottelu markkinoilla sekä varmistettaisiin tehokas hallinnointi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)

Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 578/2010 liitteessä I ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä I olevassa XIX osassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XX olevassa V osassa mainittuina tavaroina, sovellettavien tukien määrät on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 861/2012.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Daniel CALLEJA

Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 171, 6.7.2010, s. 1.

(3)  EUVL L 255, 21.9.2012, s. 27.


LIITE

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrät 14 päivänä joulukuuta 2012

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Määräpaikka (1)

Tuen määrä

0407

Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt:

 

 

– muut tuoreet munat

 

 

0407 21 00

– – kananmunat

 

 

a)

vietäessä CN-koodeihin 3502 11 90 ja 3502 19 90 kuuluvaa ovalbumiinia

02

0,00

03

0,00

04

0,00

b)

vietäessä muita tavaroita

01

0,00

0407 29

– – muut

 

 

0407 29 10

– – – muut siipikarjan munat kuin kananmunat

 

 

a)

vietäessä CN-koodeihin 3502 11 90 ja 3502 19 90 kuuluvaa ovalbumiinia

02

0,00

03

0,00

04

0,00

b)

vietäessä muita tavaroita

01

0,00

0407 90

– muut:

 

 

0407 90 10

– – siipikarjan munat

 

 

a)

vietäessä CN-koodeihin 3502 11 90 ja 3502 19 90 kuuluvaa ovalbumiinia

02

0,00

03

0,00

04

0,00

b)

vietäessä muita tavaroita

01

0,00

0408

Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:

 

 

– munankeltuainen:

 

 

0408 11

– – kuivattu:

 

 

ex 0408 11 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

 

 

makeuttamaton

01

0,00

0408 19

– – muu:

 

 

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

 

 

ex 0408 19 81

– – – – nestemäinen:

 

 

makeuttamaton

01

0,00

ex 0408 19 89

– – – – jäädytetty:

 

 

makeuttamaton

01

0,00

– muu:

 

 

0408 91

– – kuivattu:

 

 

ex 0408 91 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

 

 

makeuttamaton

01

0,00

0408 99

– – muu:

 

 

ex 0408 99 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

 

 

makeuttamaton

01

0,00


(1)  Määräpaikat:

01

Kolmannet maat. Kyseisiä määriä ei sovelleta Sveitsin ja Liechtensteinin osalta tavaroihin, jotka luetellaan 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II;

02

Kuwait, Bahrain, Oman, Qatar, Arabiemiirikunnat, Jemen, Turkki, Hongkong EHA ja Venäjä;

03

Etelä-Korea, Japani, Malesia, Thaimaa, Taiwan ja Filippiinit;

04

kaikki määräpaikat, ei kuitenkaan Sveitsi eikä 02 ja 03 kohdassa ilmoitetut.


PÄÄTÖKSET

14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/43


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 4 päivänä joulukuuta 2012,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Maltassa tehdyn päätöksen 2009/587/EY kumoamisesta

(2012/778/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 12 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti komission suosituksesta 7 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyssä päätöksessä 2009/587/EY (1) neuvosto totesi, että Maltassa oli liiallinen alijäämä. Neuvosto totesi, että Maltan julkisen talouden alijäämä oli kasvanut vuonna 2008 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja ylitti näin selvästi suhteessa BKT:hen määritellyn 3 prosentin viitearvon sekä että julkinen bruttovelka oli vuodesta 2003 alkaen ollut yli viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2008 se oli 64,1 prosenttia suhteessa BKT:hen (2).

(2)

Neuvosto antoi 7 päivänä heinäkuuta 2009 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (3) 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti Maltalle myös komission suositukseen perustuvan suosituksen tämän tilanteen lopettamiseksi viimeistään vuonna 2010. Suositus julkaistiin.

(3)

Neuvosto totesi 16 päivänä helmikuuta 2010 komission suosituksesta, että EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetun neuvoston suosituksen mukaisesti oli toteutettu tuloksellisia toimia mutta että odottamattomat taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen Maltassa neuvoston suosituksen antamisen jälkeen. Sen vuoksi neuvosto antoi Maltalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti tarkistetun suosituksen, jolla liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa jatketaan yhdellä vuodella eli vuoteen 2011. Suositus julkaistiin.

(4)

SEUT-sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan nojalla neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kumotaan, kun liiallinen alijäämä kyseisessä jäsenvaltiossa on neuvoston käsityksen mukaan korjattu.

(5)

SEUT-sopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan 4 artiklan nojalla komissio toimittaa menettelyn täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (4) 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava tuon pöytäkirjan soveltamisen osana tiedot julkisen talouden alijäämistä ja veloista sekä muista asiaan liittyvistä muuttujista kahdesti vuodessa, ennen 1 päivää huhtikuuta ja ennen 1 päivää lokakuuta.

(6)

Tarkastellessaan, olisiko liiallisen alijäämän olemassaoloa koskeva päätös kumottava, neuvoston olisi päätettävä asiasta ilmoitettujen tietojen perusteella. Liiallisen alijäämän olemassaoloa koskeva päätös olisi lisäksi kumottava ainoastaan, jos alijäämä ei komission ennusteiden mukaan ylitä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen ennustejaksolla.

(7)

Niiden tietojen perusteella, jotka komissio (Eurostat) on asetuksen (EY) N:o 479/2009 14 artiklan mukaisesti toimittanut Maltan ennen 1 päivää huhtikuuta 2012 antaman ilmoituksen jälkeen, ja komission yksiköiden syksyn 2012 talousennusteen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

Vuoden 2008 huippulukeman jälkeen julkisen talouden alijäämä on supistunut asteittain, ja se oli vuonna 2011 BKT:hen suhteutettuna 2,7 prosenttia eli alle 3 prosentin viitearvon. Huomattava parannus vuodesta 2010, jolloin julkisen talouden alijäämä oli 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, johtui pääosin siitä, että tulot kasvoivat 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kertaluonteisten alijäämää supistavien toimenpiteiden nettovaikutus vuonna 2011 on komission yksiköiden syksyn 2012 talousennusteen mukaan arviolta 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Rakenteellisen rahoitusaseman eli suhdannetasoitetun rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä arvioidaan parantuneen 1 prosenttiyksikön suhteessa BKT:hen vuonna 2011, mikä on enemmän kuin neuvoston suosittelemat vähintään ¾ prosentin toimet suhteessa BKT:hen.

Komission yksiköiden syksyn 2012 talousennusteessa alijäämän ennakoidaan vuonna 2012 supistuvan edelleen 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen pääosin sellaisten tuloja kasvattavien toimenpiteiden ansiosta, joista suurimman osan katsotaan olevan kertaluonteisia. Kertaluonteisten alijäämää supistavien toimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan olevan 1 prosentti suhteessa BKT:hen. Olettaen, ettei politiikkaa muutettaisi eli jollei talousennusteen koontipäivän jälkeen hyväksyttyyn vuoden 2013 talousarvioon sisältyviä vakauttamistoimenpiteitä otettaisi huomioon, julkisen talouden alijäämän ennakoidaan kasvavan 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja supistuvan taas tämän jälkeen 2,6 prosenttini suhteessa BKT:hen vuonna 2014, eli jäävän BKT:hen suhteutettuna alle 3 prosentin viitearvon ennustejaksolla. Huhtikuun 2012 vakausohjelmassa esitetyt alijäämätavoitteet ovat tätä paremmat eli BKT:hen suhteutettuna 2,2 prosenttia vuonna 2012, 1,7 prosenttia vuonna 2013 ja 1,1 prosenttia vuonna 2014. Komission yksiköiden syksyn 2012 ennusteessa ja vakausohjelman vuoden 2012 tavoitteessa oleva ero selittyy pääasiassa sillä, että vakausohjelmassa ennakoidaan dynaamisempaa tulojen kasvua.

Neuvoston asettaman vuoden 2011 määräajan jälkeisten vuosien osalta komission yksiköiden syksyn 2012 talousennusteessa esitetyt julkista taloutta koskevat ennusteet viittaavat siihen, ettei suhdannetasoitettu rahoitusasema (ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) parane vuonna 2012 ja että se paranee ¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Tämä jää alle vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevässä osiossa ja erityisesti julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 (5) edellytetyn julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeuttamiselle vahvistetun viitearvon, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hitaan sopeuttamisen taustalla on pitkälti tasapainoinen suhdannetilanne eli tuotantokuilun arvioidaan olevan lähellä nollaa. Kasvurakenteen odotetaan samaan aikaan tuottavan suhteellisen vähän verotuloja. Nettovienti kiihdyttää talouskasvua varsinkin vuonna 2012, kun taas kotimaan kysynnän ennakoidaan olevan suhteellisen heikkoa aiempaan verrattuna. Parannuksen ennakoidaan vuonna 2014 olevan ½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Lisäksi julkisen talouden menojen reaalikasvun (ilman tulopuolen harkinnanvaraisia toimenpiteitä) ennakoidaan vuonna 2012 pysyttelevän asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklassa määritellyn BKT:n potentiaalisen kasvun keskipitkän aikavälin viitearvon alapuolella. Jollei politiikkaa muuteta, menojen nettomääräinen reaalikasvu kuitenkin ylittäisi huomattavasti tämän viitearvon vuosina 2013 ja 2014.

Julkinen bruttovelka BKT:hen suhteutettuna on kasvanut vuodesta 2008 alkaen, ja se oli 70,9 prosenttia vuonna 2011. Komission yksiköiden syksyn 2012 talousennusteen mukaan velkasuhde jatkaa kasvuaan ja on BKT:hen suhteutettuna 72,4 prosenttia vuonna 2012, 73,1 prosenttia vuonna 2013 ja 72,8 prosenttia vuonna 2014. Vuoden 2012 vakausohjelmassa sen sijaan ennakoidaan, että velkasuhde alkaa alentua vuoden 2011 jälkeen ja on vuonna 2014 BKT:hen suhteutettuna 67,4 prosenttia. Näiden kahden ennusteen välinen ero johtuu alemmasta perusylijäämästä ja suuremmasta virta-varanto-korjauserästä syksyn talousennusteessa.

(8)

Neuvosto muistuttaa, että Maltan olisi vuodesta 2012, joka on liiallisen alijäämän korjaamista seuraava vuosi, edistyttävä kolmen vuoden aikana riittävästi velkaperusteen mukaisen vaatimuksen täyttämisessä asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 a kohdan mukaisesti.

(9)

Neuvoston käsityksen mukaan Maltan liiallinen alijäämä on korjattu vuoden 2011 määräaikaan mennessä, ja sen vuoksi päätös 2009/587/EY olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaistilanteen arviointi osoittaa, että Maltan liiallisen alijäämän tilanne on korjattu.

2 artikla

Kumotaan päätös 2009/587/EY.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Maltalle.

Tehty Brysselissä 4 päivänä joulukuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. SHIARLY


(1)  EUVL L 202, 4.8.2009, s. 42.

(2)  Vuoden 2008 julkisen talouden alijäämä tarkennettiin myöhemmin nykyiseen 4,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja velka 62,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen

(3)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(4)  EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1.

(5)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/45


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2012,

alueiden komitean alankomaalaisen jäsenen ja alankomaalaisen varajäsenen nimeämisestä

(2012/779/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Alankomaiden hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi ajaksi.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut C.H.J. (Cor) LAMERSin toimikauden päätyttyä.

(3)

Yksi varajäsenen paikka on vapautunut Frank de VRIESin toimikauden päätyttyä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2015:

a)

jäseneksi:

C.H.J. (Cor) LAMERS, Burgemeester (mayor) of the municipality of Schiedam

ja

b)

varajäseneksi:

J.H.M. (Jon) HERMANS-VLOEDBELD, Burgemeester (mayor) of the municipality of Almelo.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. D. MAVROYIANNIS


(1)  EUVL L 348, 29.12.2009, s. 22.

(2)  EUVL L 12, 19.1.2010, s. 11.


14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/46


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 5 päivänä joulukuuta 2012,

siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 996/2010 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustetun turvallisuussuosituksien ja niihin saatujen vastausten eurooppalaisen keskusrekisterin käyttöoikeuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/780/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan komissio on perustanut asetuksen (EU) N:o 996/2010 18 artiklan 5 kohdan nojalla turvallisuussuositusten eurooppalaisen keskusrekisterin, joka otettiin käyttöön helmikuussa 2012.

(2)

Edellä 1 kappaleessa mainittu tietokanta sisältää asetuksen (EU) N:o 996/2010 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki turvallisuustutkintaviranomaisen 17 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti antamat turvallisuussuositukset sekä niihin saadut vastaukset. Lisäksi se sisältää kolmansista maista saadut turvallisuustutkintaviranomaisen antamat turvallisuussuositukset.

(3)

Turvallisuustutkimusviranomaisilla on asetuksen (EU) N:o 996/2010 7 artiklan 3 kohdan g alakohdan perusteella täydet käyttöoikeudet 1 kohdassa mainittuun tietokantaan.

(4)

Komissio pyysi asetuksen (EU) N:o 996/2010 7 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan siviili-ilmailun turvallisuustutkintaviranomaisten verkoston lausuntoa.

(5)

Turvallisuussuositukset ovat luontaisesti julkisia, koska ne sisältävät usein tutkintaselostuksia, joilla on julkinen asema asetuksen (EU) N:o 996/2010 mukaisesti. Lisäksi turvallisuussuosituksia voidaan myös antaa kirjeiden, välilausuntojen tai -raporttien ja turvallisuuteen liittyvien tutkimusten avulla. Kaikissa näissä tapauksissa se, että turvallisuussuositukset ovat julkisesti saatavilla, antaa niille, joille ne on osoitettu, voimakkaita kannustimia vastata ja parantaa ilmailujärjestelmän turvallisuutta.

(6)

Turvallisuussuosituksiin saatujen vastausten asemaa ei ole määritetty asetuksessa (EU) N:o 996/2010,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä säädetään toimenpiteistä, jotka koskevat siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä annetun asetuksen (EU) N:o 996/2010 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustetun turvallisuussuositusten ja niihin saatujen vastausten eurooppalaisen keskusrekisterin käyttöoikeuksia; keskusrekisteri sisältää turvallisuustutkintaviranomaisten antamat tai vastaanottamat turvallisuussuositukset sekä niiden antamiin turvallisuussuosituksiin saadut vastaukset.

2 artikla

Turvallisuussuositusten asema

Kaikki 1 artiklassa mainitun tietokannan sisältämät turvallisuussuositukset saatetaan suuren yleisön saataville julkisen internetsivuston kautta.

3 artikla

Turvallisuussuosituksiin saatujen vastausten asema

1.   Turvallisuussuosituksiin saatujen vastausten käyttöoikeudet rajoitetaan niihin, joille turvallisuussuositukset on osoitettu.

2.   Edellä 1 artiklassa mainittuun tietokantaan sisältyvien vastausten käyttöoikeuksia voivat pyytää kaikki ne, joille turvallisuussuositus on osoitettu, erityisesti kansalliset siviili-ilmailuviranomaiset ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto. Turvallisuusturvallisuusviranomaiset Euroopan unionin ulkopuolella voivat myös pyytää 1 artiklassa mainitun tietokannan sisältämien vastausten käyttöoikeuksia.

3.   Niiden, joille turvallisuussuositukset on osoitettu, on esitettävä pyyntönsä Euroopan komissiolle.

4.   Euroopan komissio arvioi pyynnön ja päättää tapauskohtaisesti, onko pyyntö perusteltu ja voidaanko se toteuttaa.

4 artikla

Tietokantaan sisältyvien tietojen käyttö

Turvallisuussuosituksia ja niiden vastauksia ei pidä käyttää osoittamaan syyllisyyttä tai vastuuta.

5 artikla

Turvallisuussuosituksiin liittyvien siviili-ilmailualan poikkeamien asema

Edellä 1 artiklassa mainittuihin turvallisuussuosituksiin liittyvät siviili-ilmailualan poikkeamat määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY mukaisesti vaihdettujen siviili-ilmailualan poikkeamia koskevien tietojen keskusrekisteriin tallentamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 12 päivänä marraskuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1321/2007 (2) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun siviili-ilmailun alan poikkeamia koskevan tietojen levittämisen täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä syyskuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1330/2007 (3).

6 artikla

Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin ja henkilötietojen suoja

Tämän päätöksen soveltaminen ei vaikuta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (4) soveltamiseen.

Tätä päätöstä sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (5) ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) mukaisesti.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 5 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 295, 12.11.2010, s. 35.

(2)  EUVL L 294, 13.11.2007, s. 3.

(3)  EUVL L 295, 14.11.2007, s. 7.

(4)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(5)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(6)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.


Oikaisuja

14.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/48


Oikaistaan komission asetus (EU) N:o 601/2012, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista

( Euroopan unionin virallinen lehti L 181, 12. heinäkuuta 2012 )

Sivulla 49, 47 artiklan 8 kohdan kolmannessa alakohdassa:

korvataan:

”Toimivaltaisen viranomaisen on kuitenkin sallittava se, että toiminnanharjoittaja jatkaa yksinkertaistettua tarkkailua edellyttäen, toiminnanharjoittaja osoittaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, ettei 2 kohdassa tarkoitettua raja-arvoa ole ylitetty viiden kuluneen raportointikauden aikana ja ettei raja ylity seuraavasta raportointikaudesta alkaen.”

seuraavasti:

”Toimivaltaisen viranomaisen on kuitenkin sallittava se, että toiminnanharjoittaja jatkaa yksinkertaistettua tarkkailua edellyttäen, että toiminnanharjoittaja osoittaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, ettei 2 kohdassa tarkoitettua raja-arvoa ole ylitetty viiden kuluneen raportointikauden aikana ja ettei raja ylity seuraavasta raportointikaudesta alkaen.”

Sivulla 56, 68 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa:

korvataan:

”Ilma-aluksen on viivytyksettä toimitettava todennetut tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle.”

seuraavasti:

”Ilma-aluksen käyttäjän on viivytyksettä toimitettava todennetut tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle.”

Sivulla 102, liitteessä X olevan 1 kohdan 8 alakohdan g alakohdan ii alakohdassa:

korvataan:

”ii)

laitos/laitokset, johon/joihin siirretään hiilidioksidia tämän 8 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti,”

seuraavasti:

”ii)

laitos/laitokset, josta/joista vastaanotetaan hiilidioksidia tämän 8 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti,”.