16.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/1

(1)

Komissio otti asetuksella (EU) N:o 1242/2009 (3), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien rahdinvalvontajärjestelmien tuonnissa.

(2)

Menettely aloitettiin valituksen perusteella, jonka oli 2 päivänä helmikuuta 2009 tehnyt Smiths Detection Group Limited, jäljempänä ’valituksen tekijä’, sen tuottajan puolesta, jonka tuotanto muodostaa yli 80 prosenttia tiettyjen rahdinvalvontajärjestelmien koko tuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet, useat asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(4)

Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä tekoon tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Erityisesti se jatkoi tutkimustaan EU:n kulutukseen liittyvien näkökohtien osalta. Tältä osin komissio otti yhteyttä asianomaisiin osapuoliin, erityisesti tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjiin sekä tuottajiin, voidakseen todentaa osapuolten yhdestä liiketoimien sarjasta esittämät väitteet.

(5)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 9 kappaleessa esitetään, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon arvioimisen kannalta merkityksellisten kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2004 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(6)

Ainoa yhteistyössä toimiva kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, jäljempänä ’kiinalainen tuottaja’, väitti, ettei ollut perusteltua käyttää 18 kuukauden pituista tutkimusajanjaksoa polkumyyntitutkimuksissa tavallisesti käytettävän 12 kuukauden sijasta. Kiinalainen tuottaja katsoi, että tutkimusajanjaksoon olisi pitänyt kuulua ainoastaan kalenterivuosi 2008.

(7)

Ensiksi on todettava, ettei kiinalainen tuottaja ollut tutkimuksen alustavassa vaiheessa kyseenalaistanut 18 kuukauden tutkimusajanjakson käyttöä. Väite esitettiin vasta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Tutkimusajanjakso ilmoitettiin kuitenkin menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ja kyselylomakkeissa eli jo aivan tutkimuksen alussa. Erityiset perustelut 18 kuukauden tutkimusajanjakson valinnalle on esitetty väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 9 kappaleessa. Osapuoli ei esittänyt minkäänlaisia väitteitä, jotka olisivat kyseenalaistaneet kyseisillä markkinoilla tapahtuneiden liiketoimien suhteellisen pientä määrää koskevan perustelun.

(8)

Jotta voitiin varmistaa, että tutkimusajanjaksoa koskevat numerotiedot ovat täysin vertailukelpoisia sitä edeltäviä vuosia koskevien tietojen kanssa, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevissa osissa tutkimusajanjakson osalta ilmoitetut numerotiedot on annualisoitu.

(9)

Kiinalainen tuottaja väitti myös, että tutkimusajanjakson valinnalla pyrittiin manipuloimaan vahinkotekijöitä. Väite on hylättävä.

(10)

Komissio ei ollut eikä se olisi voinut olla tutkimuksen alkaessa selvillä vahinkoindikaattoreihin liittyvästä monimutkaisesta asia- ja numerotietojen kokonaisuudesta. Kyseiset tiedot vahvistettiin vasta tutkimuksen kuluessa.

(11)

Olisi vielä pantava merkille, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, jolloin tutkimusajanjakso määrätään yli 12 kuukauden pituiseksi (esim. Kiinasta ja Venäjältä peräisin olevan kalsiummetallin osalta tutkimusajanjaksoksi asetettiin komission asetuksella (EY) N:o 892/94 (4) 16 kuukautta, ja Yhdysvalloista peräisin olevan dinatriumkarbonaatin osalta tutkimusajanjaksoksi asetettiin komission asetuksella (EY) N:o 823/95 (5) 18 kuukautta).

(12)

Kiinalainen tuottaja esitti myös, että sopimuksen allekirjoitus kattaa kaikki tietyn ajankohdan liiketoimet riippumatta siitä, tapahtuuko myynti tarjouskilpailumenettelyn kautta, ja että tästä syystä tutkimusajanjakson pidentämiseen ei ole tarvetta. Väite ei ole vakuuttava, koska siinä ei puututa perusongelmaan eli alan liiketoimien suhteellisen vähäiseen määrään näillä markkinoilla. Sopimuksen allekirjoituspäivää käytettiin vain, jotta saataisiin riittävän selkeää tietoa myynnin olennaisista osista ja jotta olisi käytettävissä tarkka päivämäärä, jonka avulla voitaisiin erottaa tutkimusajanjaksoon kuuluva aika ja sitä edeltäviin ajanjaksoihin kuuluva aika sekä niiden ulkopuolelle rajattava aika.

(13)

Koska tutkimusajanjaksosta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 9 kappale voidaan vahvistaa.

(14)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Kiinasta peräisin olevien rahdinvalvontajärjestelmien tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista. Osapuolille varattiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

(15)

Kaikkia asianomaisten osapuolten toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

(16)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tuotteen määritelmää tarkistettiin ottaen huomioon kiinalaisen tuottajan huomautukset sekä unionin tuotannonalan esittämien väitteiden yksityiskohtainen tarkastelu. Lopputuloksena pääteltiin, ettei rahdin läpivalaisussa voida käyttää alfa- tai beetateknologiaan perustuvia tuotteita. Tämän vuoksi pidetään perusteltuna sulkea kyseiset kaksi teknologian lajia pois tuotteen määritelmästä. Ei esitetty muita sellaisia huomautuksia, jotka kyseenalaistaisivat väliaikaiset päätelmät, että (alfa- ja beetateknologiaa lukuun ottamatta) kaikkia muita tuotteen määritelmään sisältyviä teknologioita voidaan käyttää rahdin läpivalaisulaitteissa ja että kaikkia tuotelajeja voidaan käyttää samaan tarkoitukseen eli rahdin läpivalaisuun käyttäen samaa pääperiaatetta, jossa säteilyemissio keskitetään rahdin läpivalaisuun. Tutkimusajanjaksolla EU:ssa myytiin gammasäteilyä käyttäviä tarkasteltavana olevan tuotteen tuoteyksiköitä.

(17)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että kaikilla rahdinvalvontajärjestelmälajeilla, joissa käytetään neutronitekniikkaa tai sellaisia röntgensäteitä, joissa röntgenlähde on vähintään 250 KeV, tai gammasäteilyä ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 9022 19 00, ex 9022 29 00, ex 9027 80 17 ja ex 9030 10 00, sekä tällaisilla järjestelmillä varustetuilla moottoriajoneuvoilla, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8705 90 90, on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset ja ne kilpailevat keskenään unionin markkinoilla. Tämän perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 10–15 kappaleessa esitetyt päätelmät siltä osin kuin niissä ei tarkoiteta alfa- tai beetasäteilyyn perustuvaa teknologiaa.

(18)

Koska muita samankaltaista tuotetta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(19)

Edellä esitetty huomioon ottaen päätellään lopullisesti, että kaikki edellä määritellyt rahdinvalvontajärjestelmien lajit ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(20)

Kiinalainen tuottaja ei vaatinut markkinatalouskohtelua vaan pyysi ainoastaan yksilöllistä kohtelua. Koska huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 ja 20 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(21)

Koska yksilölliseen kohteluun liittyviä huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21–25 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(22)

Yksikään osapuoli ei kyseenalaistanut Amerikan Yhdysvaltain, jäljempänä ’Yhdysvallat’, valintaa vertailumaaksi.

(23)

Kiinalainen tuottaja toisti huomautuksensa, jotka koskivat sitä, ettei yksi valituksen tekijään etuyhteydessä oleva Amerikan Yhdysvaltoihin, jäljempänä ’Yhdysvallat’, sijoittautunut yritys toiminut yhteistyössä. Se väitti, että valituksen tekijä käytti valituksessa ilmoitetun normaaliarvon laskemisessa tietoja, jotka liittyivät siihen etuyhteydessä olevaan Yhdysvalloissa sijaitsevaan yritykseen, kun taas valituksen tekijä ilmoitti tutkimuksen aikana, ettei siihen etuyhteydessä oleva yhdysvaltalaisyritys ole samankaltaisen tuotteen tuottaja. Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja esitti, että valituksen tekijään etuyhteydessä olevan yhdysvaltalaisen osapuolen olisi täytynyt toimia tutkimuksessa yhteistyössä ja että sitä, ettei se tehnyt näin, olisi pidettävä perusteena kohdella valituksen tekijää yhteistyöstä kieltäytyjänä ja tämän vuoksi menettely olisi päätettävä. Se väitti myös, että komission olisi pitänyt selventää ja tarkistaa, oliko yhdysvaltalaisyritys samankaltaisen tuotteen tuottaja. Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja kyseenalaisti vielä sen, että EU:n muuta kuin etuuskohtelun mukaista alkuperää koskevaa sääntöä käytettiin indikaattorina ratkaistaessa, voitiinko talouden toimijaa pitää tuotteen tuottajana.

(24)

Niiden huomautusten osalta, jotka koskevat valituksen tekijään etuyhteydessä olevalta yhdysvaltalaisyritykseltä saatujen tietojen käyttöä valituksessa, todetaan, että valituksessa ilmoitettua normaaliarvoa koskevat tiedot perustuivat Yhdysvaltain yleisiin hintoihin, jotka ovat julkisesti nähtävissä Yhdysvaltain viranomaisten GSA Advantages -verkkosivustolla. Samankaltaisen tuotteen kahden tuotelajin osalta kyseisiä hintoja ei ollut julkisesti käytettävissä, ja tästä syystä valituksen tekijän oli laskettava normaaliarvo käyttäen perustana tietoja omista EU:ssa syntyneistä tuotantokustannuksistaan, jotka oli oikaistu Yhdysvaltain tasolle valituksen tekijän Yhdysvaltain markkinoita koskevien tietojen perusteella.

(25)

Kiinalainen tuottaja ei myöskään esittänyt näyttöä, joka olisi voinut kyseenalaistaa väliaikaista tulia koskevan asetuksen johdanto-osan 32 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(26)

EU:n polkumyyntilainsäädäntöön ei kuitenkaan sisälly miltään osin sääntöä, jonka mukaan menettely olisi päätettävä, jos vertailumaassa toimiva tuottaja on päättänyt kieltäytyä yhteistyöstä tutkimuksessa. Kyseistä päätelmää ei muuta se, että tuottaja on etuyhteydessä valituksen tekijään. Oikeustapaus, johon kiinalainen tuottaja vetosi, eli asia T-249/06 (Interpipe), on tässä yhteydessä merkityksetön, koska siinä oli kyse siitä, missä määrin yhteisön tuottajan tytäryhtiö oli velvollinen toimimaan yhteistyössä vahinkoa määritettäessä. Kyseessä on eri asia kuin tietojen toimittaminen vertailumaan normaaliarvon määrittämistä varten.

(27)

Mitä tulee väitteeseen tuottajan käsitteen määrittelystä, on todettava, että tutkimuksessa vahvistettiin, että valituksen tekijä tuottaa samankaltaista tuotetta EU:ssa ja että kyseisessä tuotantotoiminnassa tuotteet saavat alkuperän, joka vastaa EU:n muuta kuin etuuskohtelun mukaista alkuperää koskevia sääntöjä. Laissa ei edellytetä päätelmien esittämistä sellaisten oikeushenkilöiden asemasta, jotka eivät ole tutkimuksen kohteena tässä menettelyssä ja jotka eivät ole sijoittautuneet EU:hun tai joiden tietoja ei käytetty tutkimuksen aikana päätelmiä vahvistettaessa.

(28)

Koska vertailumaan valinnasta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26–37 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(29)

Muistutettakoon, että normaaliarvo laskettiin vertailumaan (eli Amerikan Yhdysvaltain) ainoan yhteistyössä toimivan tuottajan sekä unionin tuotannonalan toimittamien tietojen pohjalta. Niinpä normaaliarvo määritettiin yhden EU:hun tuodun tuotelajin osalta Yhdysvalloissa tuotetun samankaltaisen tuotteen yhdysvaltalaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin hintojen perusteella. Yhteistyössä toimiva yhdysvaltalaistuottaja ei tuottanut muita tuotelajeja, joita olisi voitu verrata Kiinasta EU:hun tuotuihin tuotelajeihin. Saadakseen normaaliarvoa varten laajemman perustan komissio tutki myös, voitiinko muille tuotelajeille määrittää normaaliarvo jollakin muulla perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti (”millä tahansa muulla hyväksyttävällä perusteella”). Alustavassa vaiheessa todettiin, että todennettuja tietoja unionin tuotannonalan kustannuksista voitiin käyttää joidenkin tuotelajien osalta.

(30)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kiinalainen tuottaja esitti huomautuksia normaaliarvosta.

(31)

Kiinalainen tuottaja väitti, että normaaliarvoa olisi oikaistava alaspäin määrällä, joka vastaa itse tuotettujen ja ulkopuolelta ostettujen kiihdyttimien kustannuseroa, sillä kiinalaisyritys tuottaa kiihdyttimiä, kun taas yhdysvaltalainen tuottaja ja unionin tuotannonala ostavat kiihdyttimet.

(32)

Tämän väitteen osalta olisi huomattava, ettei sen tueksi esitetty tosiasioihin perustuvaa näyttöä, vaikka komissio sitä pyysi tutkimuksen aikana.

(33)

Kiinalainen tuottaja pyysi komissiota esittämään tarkan tuotespesifikaation normaaliarvon laskennassa käytettyjen tuotelajien malleista. Tässä yhteydessä huomautetaan, että unionin tuotannonala sekä vertailumaan tuottaja pitävät tämän tyyppisiä tietoja luottamuksellisina. Jos nimittäin mallien tarkat nimet ilmoitettaisiin ja kun otetaan huomioon, että mallit kuuluivat samaan sarjaan ja kyseisen sarjan erityspiirteet on jo kerrottu ja että normaaliarvon laskemiseen käytettyjä tuotelajien malleja oli vähäinen määrä, osapuolet pystyisivät kyseiset tiedot saatuaan johtamaan tietyistä malleista veloitetut tosiasialliset hinnat tai ne kustannukset ja hinnat, joiden perusteella normaaliarvo on laskettu eri malleille. On selvää, että kyseiset tiedot ovat luottamuksellisia, ja sen vuoksi pyyntö oli hylättävä.

(34)

Kiinalainen tuottaja piti kyseenalaisena tapaa, jolla komissio määritti normaaliarvon unionin tuotannonalan tietojen perusteella. Se esitti, että tarjouskilpailuihin liittyvien hintatarjousten sijasta olisi käytettävä tosiasiallisia myyntihintoja. On ensiksikin tärkeää muistaa, että käyttämällä unionin tuotannonalan tietoja pyrittiin lisäämään normaaliarvon sekä kiinalaisen tuottajan vientimyynnin välisen vertailun edustavuutta. Tästä syystä niille tarkasteltavana olevan tuotteen lajeille, joille ei voitu määrittää normaaliarvoa Yhdysvalloissa käytettävissä olevien tietojen perusteella, määritettiin normaaliarvo käyttäen perustana todennettuja unionin tuotannonalalta saatuja tietoja, jotka koskivat samoja tuotelajeja kuin mitä Kiinasta tuotiin.

(35)

Näin ollen tietyille tuotelajeille (ei kuitenkaan liikuteltaville läpivalaisujärjestelmille) laskettiin normaaliarvo standardikustannusten perusteella ottamatta huomioon mahdollisia rakennusteknisiä tai muita paikalla syntyviä kustannuksia ja lisäämällä tulokseen tavanomainen voittoprosentti, joka oli joka tapauksessa merkittävästi pienempi kuin vahinkomarginaalin määrittämisessä käytetty voittotavoite. Tutkimuksessa vahvistettiin, että unionin tuotannonala soveltaa standardikustannuksia kaikkiin tarjoamiinsa tuotelajeihin. Standardikustannusten valmistelua ja laskentatapaa sekä standardikustannuslaskennassa tehtyä standardikustannusten ja toteutuneiden kustannusten vertailua koskevat tiedot tarkistettiin ja todettiin asianmukaisiksi.

(36)

Unionin tuotannonalan kustannusrakennetta verrattiin samankaltaisen tuotteen yhdysvaltalaisen tuottajan kustannusrakenteeseen. Todettiin, että i) yhdysvaltalaistuottajan voittomarginaali oli korkeampi kuin normaaliarvon laskemisessa unionin tuotannonalan tietojen perusteella käytetty voittomarginaali, ja ii) unionin tuotannonalan kustannusrakenne on yleisesti ottaen samanlainen kuin vertailumaan tuottajan kustannusrakenne (luottamuksellisuussyistä eroa ei voida ilmoittaa tarkasti). Unionin tuotannonalan tietojen käyttö normaaliarvon määrittämiseksi oli näin ollen selvästi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan säännösten mukaista.

(37)

Kiinalainen tuottaja esitti huomautuksia myös julkisesta tarjouskilpailusta, jonka pohjalta samankaltaisen tuotteen yhdysvaltalainen tuottaja myi liikuteltavia rahdinvalvontajärjestelmiä Yhdysvaltain markkinoilla. Se väitti, että jos komissio käytti vuonna 2005 järjestettyyn tarjouskilpailuun perustuvaa normaaliarvoa ja vertasi sitä tutkimusajanjaksoon liittyvään vientihintaan, tällaista vertailua ei voitaisi pitää oikeana. Tutkimuksessa vahvistetut tosiseikat eivät tue kyseistä väitettä. Yhdysvalloissa julkisia tarjouskilpailuja järjestetään puitesopimuksen myöntämiseksi ja voittaja voi harjoittaa myyntiä puitesopimuksen mukaisesti tietyn ajan. Puitesopimuksessa ei kuitenkin esitetä hintoja. Puitesopimus todellakin tehtiin vuonna 2005, mutta yksittäiset hintatarjoukset tehtiin ja sopimukset allekirjoitettiin vuonna 2007 eli tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi komissio oli vakuuttunut siitä, että kyseinen tarjous olisi otettava huomioon tutkimusajanjakson yhteydessä ja että sitä koskevien tietojen olisi sisällyttävä tietoihin, joiden pohjalta polkumyyntimarginaali lasketaan.

(38)

Kiinalainen tuottaja pyysi myös selvennystä siihen, miksi liikuteltavalle järjestelmälle, kuten sen Latviassa myymälle järjestelmälle, ei johdettu normaaliarvoa yhdysvaltalaisen tuottajan myyntitiedoista vaan pikemminkin unionin tuotannonalan tiedoista. Tältä osin todetaan, ettei komissio voinut käyttää vertailumaan tietoja, koska yhteistyössä toimiva vertailumaan tuottaja ei ollut antanut asianomaisia tietoja käytettäväksi.

(39)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 38–45 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(40)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kiinalainen tuottaja esitti huomautuksia vientihinnasta.

(41)

Huomautukset liittyivät Alankomaissa, Suomessa ja Puolassa tehtyihin liiketoimiin, ja ne koskivat tiettyjä kustannuseriä. Huomautukset, jotka voitiin vahvistaa todennettujen tietojen avulla, hyväksyttiin, ja polkumyyntimarginaalilaskelmaa korjattiin sen mukaisesti. Huomautukset, jotka koskivat joitakin asennuskuluja, oli hylättävä. Tässä yhteydessä muistutetaan, että vaikka tutkimuksen eri vaiheissa pyydettiin tarkasteltavana olevan tuotteen eri osien tosiasiallisia hintatietoja, yritys ei missään vaiheessa tehnyt vakuuttavaa erittelyä sisältävää ehdotusta. Määrät, jotka esitettiin väliaikaisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ovat uutta tietoa, jota kirjanpitotiedot tai muu todennettavissa oleva näyttö eivät tue.

(42)

Kiinalainen tuottaja selvensi myös, että sillä oli yksi myyntitapahtuma julkisten tarjouskilpailujen ulkopuolella. Tämä huomautus vahvistettiin. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, ettei kyseinen myyntitapahtuma ollut tavanomaiseen liiketoimintaan sisältyvää myyntiä. Kyseessä oli itse asiassa korvaava tuote, ja sen yhteydessä viitataan hintaan, josta oli sovittu jo useampia vuosia ennen tutkimusajanjaksoa. Korvaava tuote kuului aivan erilaiseen tuotelajiin kuin alkuperäinen tuote. Kyseessä ei sen vuoksi ollut tutkimusajanjaksoon liittyvä liiketoimi vaan aiemmin tehdyn sopimuksen toteuttaminen. Näin ollen kyseiseen liiketoimeen liittyvää vientihintaa ei voitu ottaa huomioon laskelmassa.

(43)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 43–46 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(44)

Kiinalainen tuottaja väitti, että vertailun perustana oli käytetty tuotteiden katkaistuja valvontakoodeja, joissa eivät näy vertailtavien tuotteiden väliset fyysiset erot. Kiinalaisyritys esitti myös, että hintavertailussa olisi pitänyt ottaa huomioon myös kiihdyttimet sekä alustatyyppien ja energiatasojen erot.

(45)

Ensimmäisen väitteen osalta on syytä tuoda esille seuraavat seikat: unionin tuotannonalalta saatujen tietojen osalta muistutetaan, että laskelmissa käytettiin tietoja, jotka oli saatu suoraan asianomaisista julkisissa tarjouskilpailuissa tehdyistä tarjouksista, eli ne koskivat tuotelajeja, jotka kilpailivat keskenään samassa kaupan portaassa samaan aikaan ja joita tarjouskilpailusta vastaavat viranomaiset pitivät vertailukelpoisina. Mitä tulee samankaltaisen tuotteen yhdysvaltalaiselta tuottajalta saatuihin tietoihin, tutkimuksessa vahvistettiin, että kyseinen vertailussa käytetty tuotelaji täytti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan nojalla annetut tiukat säännöt, eli se on joka suhteessa tarkasteltavana olevan tuotteen kaltainen tuote. Tämän vuoksi se, etteivät kaikki fyysiset erot tule otetuiksi huomioon tuotteen valvontakoodissa tai katkaistussa tuotteen valvontakoodissa, ei estä komissiota tekemästä tasapuolista vertailua normaaliarvon ja vientihinnan välillä. Vielä tärkeämpää on huomata, että hintojen vertailukelpoisuuteen mahdollisesti vaikuttavia eroja tarkasteltiin. Tapausta koskevista tiedoista ilmenee, että yhteistyössä toimivan kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamilla tuotteilla on usein lisäominaisuuksia normaaliarvon perustana käytettyihin tuotteisiin verrattuna. Voidaan siis todeta, että normaaliarvo on määritetty tavanomaisella tavalla.

(46)

Kiihdyttimien, alustatyyppien ja energiatasojen osalta on huomattava, että pyydetyt oikaisut kuuluvat perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan soveltamisalaan mutta väitettyjen erojen ei ole osoitettu vaikuttaneen hintoihin eikä hintojen vertailukelpoisuuteen, sillä kiinalainen tuottaja ei toimittanut tietoja, joilla oikaisua voisi perustella.

(47)

Kiinalainen tuottaja esitti, että kiihdytin on tarkasteltavana olevan tuotteen tärkeä osa, joka olisi pitänyt ottaa huomioon tuotteen valvontakoodissa. Komissio ei sisällyttänyt kiihdytintä tuotteen valvontakoodiin, sillä yksikään asianomaisista osapuolista ei esittänyt näyttöä siitä, että kiihdytin olisi eri tuotelajeja erottava tekijä.

(48)

Kiinalainen tuottaja myös pyysi normaaliarvoon tehtyjen oikaisujen yksilöimistä ja niiden suuruuden määrittelyä normaaliarvon palauttamiseksi takaisin noudettuna lähettäjältä -tasolle. Vakuus- ja luottokustannusten osalta tehtiin oikaisuja normaaliarvoon, joka oli määritetty samankaltaisen tuotteen ainoan yhdysvaltalaisen tuottajan kotimarkkinoiden myyntihintojen perusteella. Kuljetus-, vakuus-, koulutus- ja dokumentointikustannusten sekä edustajan palkkioiden osalta tehtiin oikaisuja normaaliarvoon, joka oli määritetty unionin tuotannonalan tietojen perusteella. Mitä tulee kyseisten oikaisujen suuruuden määrittämistä koskevaan pyyntöön, komissio ei voi ilmoittaa kyseisiä tietoja, sillä ne katsotaan luonteeltaan luottamuksellisiksi. On syytä todeta, ettei myöskään noudettuna lähettäjältä -vientihintaa laskettaessa unionin tuotannonalalle ilmoitettu vastaavia tietoja.

(49)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 47 ja 48 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(50)

Kiinalainen tuottaja kritisoi sitä, että osa myynnistä jätettiin polkumyyntilaskelman ulkopuolelle. Tässä yhteydessä todetaan, että kyseisiin liiketoimiin sisältyvän myynnin arvo otettiin aluksi huomioon vientihintoja määritettäessä. Kyseisille liiketoimille ei kuitenkaan voitu määrittää normaaliarvoa. Siten normaaliarvon ja vientihinnan välistä vertailua ei voitu tehdä.

(51)

Kiinalainen tuottaja väitti myös, että johdanto-osan 50 kappaleessa mainitun myynnin CIF-arvot olisi pitänyt sisällyttää CIF-kokonaisarvoon, jota käytettiin polkumyyntilaskelmissa nimittäjänä. Väitettä ei voida hyväksyä. Polkumyynnin kokonaismäärä lasketaan jakamalla todettujen polkumyyntien (kun hintavertailu voidaan tehdä) summa vastaavien CIF-arvojen summalla. Jos myynnille ei ole normaaliarvon puuttumisen vuoksi voitu tehdä normaaliarvon ja vientihinnan vertailua, myynnin CIF-arvojen sisällyttäminen laskelmiin aiheuttaisi aritmeettisen virheen, koska osoittaja ja nimittäjä eivät enää viittaisi keskenään vertailukelpoisiin liiketoimiin.

(52)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 49 ja 50 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(53)

Edellä esitetty huomioon ottaen lopullinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana on 38,8 prosenttia.

(54)

Vahinkoa koskevista päätelmistä saatiin huomautuksia vain kiinalaiselta tuottajalta, ja muutamat huomautuksista olivat samoja kuin huomautukset, joita on jo käsitelty väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa.

(55)

Tässä asetuksessa ei toisteta väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa käsiteltyihin huomautuksiin liittyviä väitteitä.

(56)

Muistutetaan, että tässä tapauksessa esitetyt tiedot viittaavat kahteen unionin tuottajaan ja yhteen vientiä harjoittavaan tuottajaan, jotka edustavat olennaista osaa unionin markkinoista. Tämä huomioon ottaen täsmällisiä lukuja ei voida antaa, jotta yritysten luottamuksellisten tietojen suoja varmistettaisiin. Näin ollen indikaattorit esitetään indekseinä tai vaihteluväleinä.

(57)

Kiinalainen tuottaja pyysi vastauksessaan alustavia päätelmiä koskevaan ilmoitukseen, että vahinkoanalyysi esitettäisiin annualisoituna. Koska tämä ei muuta tiedon olennaista sisältöä vaan ainoastaan sen esitystapaa, väitettä pidettiin perusteltuna ja analyysi esitetään siten jäljempänä kokonaisuudessaan annualisoituna.

(58)

Kiinalainen tuottaja kyseenalaisti yrityskohtaisten alustavien päätelmien ilmoitusasiakirjassa esitetyt tiedot sen myynnin määristä tarkastelujakson ajalta (vuodesta 2004 tutkimusajanjakson loppuun saakka). Todettakoon, että komissio toimitti kiinalaiselle tuottajalle kattavan ja yksityiskohtaisen erittelyn kootuista tiedoista. Kiinalaisen tuottajan saamalle palautteelle tehtiin tämän jälkeen ristiintarkistus käytettävissä olevien, jäsenvaltioiden viranomaisten sekä unionissa toimivien tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien ja tuottajien toimittamien tietojen kanssa. Tästä syystä Kiinasta unioniin suuntautuvan myynnin ja sen vaikutusten yksityiskohdat olivat tiedossa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa.

(59)

Kiinalainen tuottaja väitti, että silloin, kun unionin tuotannonala ei tehnyt tarjousta, sen myynti olisi jätettävä vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevan analyysin ulkopuolelle. On kuitenkin todettava, etteivät toimielimet voi katsoa, että se, ettei unionin tuotannonala tehnyt tarjousta tietyssä tarjouskilpailussa mutta kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja teki, johti niin suureen itse aiheutettuun vahinkoon, että se poisti syy-yhteyden vahingon ja polkumyynnin väliltä. Lisäksi osallistuminen tarjouskilpailuun merkitsee kustannuksia (käännökset, edustaja, joskus maksu tarjouksen tekemisestä jne.), joten yritykset eivät tee tarjousta, elleivät ne ole varmoja mahdollisuuksistaan.

(60)

Väitettiin myös, että jos valituksen tekijä (Smiths Detection Group Limited) teki tarjouskilpailuissa täsmennetyn hintakaton ylittäviä tarjouksia, tämä olisi jätettävä vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevan analyysin ulkopuolelle. Tutkimuksessa ei kuitenkaan tullut esille todennettavissa olevaa tietoa, joka olisi vahvistanut, että tällaisia tarjouksia oli tehty.

(61)

Kiinalainen tuottaja esitti, että vahinkoa koskevat tiedot olivat epäsuhtaisia. Näin siksi, että myyntimäärät, markkinaosuus ja voitto viittaavat sopimuksen tekopäivänä tapahtuneeseen myyntiin, kun taas muut vahinkoa aiheuttavat tekijät johdettiin valituksen tekijän rahoituskirjanpidosta eivätkä sen vuoksi välttämättä viittaa samaan ajankohtaan. Tutkimuksen alussa komission yksiköiden oli asetettava myynnille selvä viiteajankohta, jota sovellettaisiin kaikkiin menettelyssä yhteistyössä toimiviin yrityksiin. Parhaaksi viiteajankohdaksi katsottiin sopimuksen tekopäivä, koska tarjouskilpailun käynnistämispäivän ja sopimuksen tekopäivän välillä ja myös sopimuksen tekopäivän ja loppumaksun päivän välillä on usein pitkä aika. Lisäksi yhteen sopimukseen liittyy monesti useita laskuja, ja sopimus voi kattaa useita vuosia.

(62)

Vaikka viiteajankohdaksi oli asetettu sopimuksen tekopäivä, ei ollut mielekästä pyytää unionin tuottajia laatimaan kyselylomakevastauksiaan kokonaan sopimusten tekopäivien mukaisesti. Tällöin ne olisivat joutuneet laatimaan koko kirjanpitonsa uudelleen tavalla, joka ei ole tavanomaisen käytännön mukaista ja joka olisi aiheuttanut paljon epäselvyyttä, minkä seurauksena tietojen laatu olisi heikentynyt. Tässä tapauksessa vahinkoa koskevat tiedot toimitettiin kyseessä olevan tuotteen osalta parhaalla mahdollisella tavalla, kun muistetaan, että laskutuspäivien käyttö viiteajankohtana ei olisi ollut toimiva ratkaisu.

(63)

Tutkimuksen kymmenennen kuukauden aikana kiinalainen tuottaja kyseenalaisti alustavia päätelmiä koskevaan ilmoitukseen antamassaan vastauksessa myös sen, että tutkimusajanjakso kattoi 18 kuukautta, ja totesi, että tutkimusajanjakso olisi pitänyt rajata kalenterivuoteen 2008. Väite oli hylättävä 18 kuukauden ajanjakson valintaa tukevista syistä väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ja johdanto-osan 5–11 kappaleessa säädetyn mukaisesti. Tutkimusajanjakson muutos olisi sitä paitsi estänyt tutkimuksen päättämisen ajallaan, koska sen seurauksena kaikkia yhteistyössä toimivia yrityksiä olisi täytynyt pyytää laatimaan kyselylomakevastaukset muutetun tutkimusajanjakson pohjalta uudelleen.

(64)

Kiinalainen tuottaja esitti epäilyjä myös siitä, oliko kaikki valituksen tekijään etuyhteydessä olevat monet EU:n yritykset otettu asianmukaisesti huomioon komission tekemässä vahinkoanalyysissä. Valituksen tekijän kyselylomakevastausten tarkastus tehtiin kuitenkin täydessä yhteistyössä koko yritysryhmittymän kanssa, ja komissio oli vakuuttunut siitä, että vahinkoindikaattorit ja -laskelmat analysoitiin asianmukaisesti koko yritysryhmittymän osalta. Kuten kiinalaiselle tuottajalle selvennettiin ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, sen tarkoittamilla EU:n yrityksillä on korkeintaan hyvin vähäinen rooli asianomaisen tuotteen valmistuksessa ja markkinoinnissa. Niiden rooli on tosiasiassa rajattu joihinkin tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin kytkeytyviin tehtäviin (esim. huolto) ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomien tuotteiden myyntiin.

(65)

Kiinalainen tuottaja väitti vielä, että siltä osin kuin unionin tuotannonala ei kyennyt täyttämään tiettyjen tarjouskilpailujen teknisiä vaatimuksia tai ei osallistunut tarjouskilpailuihin lainkaan, asianomaisten liiketoimien yhteydessä ei ilmennyt EU:n tuotannonalalle vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntiä. Väitettä ei voitu hyväksyä.

(66)

Ensiksikin todetyakoon, ettei se, että joillekin vientitapahtumille ei voida määrittää normaaliarvoa, kyseenalaista vahingollisesta polkumyynnistä tehtyjä päätelmiä, jos laskelman perusta katsotaan edustavaksi. Näin oli varmasti tässä tapauksessa (ks. johdanto-osan 50 kappale). Kyseisistä liiketoimista olisi pantava merkille seuraavat seikat. Liiketoimi, jonka osalta viitataan ongelmiin teknisten vaatimusten yhteydessä, koskee yhtä tuotelajia, jonka myynti perustuu yhteen tarjouskilpailuun. Kiinalainen tuottaja ja kaksi unionin tuottajaa tulkitsivat tarjouskilpailua varsin eri tavalla. Kiinalainen tuottaja väitti lähellä tutkimuksen loppua, että kyseinen tuotelaji poikkesi liikuteltavasta läpivalaisulaitteesta melkoisesti, kun taas unionin tuotannonala oli asiasta eri mieltä. Sen vuoksi on selvää, että unionin tuotannonala osallistui tarjouskilpailuun uskoen vilpittömästi, että sen olisi tarjottava tiettyä tuotelajia. Vielä tärkeämpää on, että sen osallistumisesta aiheutui kustannuksia (käännökset, edustaja, maksu tarjouksen tekemisestä jne.). Vaikka lopullisena päätelmänä tarjouskilpailumenettelystä oli, ettei unionin tuotannonala tehnyt tarjousta samoin ehdoin, se ei automaattisesti merkitse, ettei kyseinen tuonti ole myötävaikuttanut vahingon syntyyn.

(67)

Muiden liiketoimien osalta kiinalainen tuottaja viittaa tutkimusajanjaksoon liittymättömään liiketoimeen, jolla johdanto-osan 42 kappaleessa selostetun mukaisesti itse asiassa toteutetaan aiemmin tehty sopimus. Se viittasi myös liiketoimeen, jota koskevaan tarjouskilpailuun unionin tuotannonala ei osallistunut. Ensiksi mainitun liiketoimen osalta ei todettu vahingon esiintymistä. Viimeksi mainitun liiketoimen osalta sovelletaan johdanto-osan 59 kappaleessa esitettyjä päätelmiä.

(68)

Tutkimuksen 11. kuukauden kuluessa eräs romanialainen yritys väitti olleensa tutkimusajanjakson aikana tiettyjä rahdinvalvontajärjestelmiä tuottava EU:n tuottaja. Komissio hankki ja tarkasti kyseisen yrityksen tosiasiallista asemaa koskevat tiedot. Sekä yrityksen että kyseisten markkinoiden muiden toimijoiden, mukaan luettuna kiinalainen tuottaja, toimittamien tietojen mukaan asianomaisen yrityksen samankaltaiseen tuotteeseen liittyvä toiminta kytkeytyy läheisesti asemansa vakiinnuttaneen rahdinvalvontajärjestelmiä tuottavan unionin tuottajan tuotantotoimintaan. Sen vuoksi ainoa romanialaisyrityksen tutkimusajanjakson aikana tekemä myyntitapahtuma katsotaan tässä tutkimuksessa sen rahdinvalvontajärjestelmiä tuottavan unionin tuottajan myynniksi, jonka kanssa romanialaisyritys on työskennellyt.

(69)

Makrotaloudellisista indikaattoreista, kuten kulutus, tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, varastot, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus ja palkat sekä vientimyynti, voidaan todeta, että analyysi kattoi kaikki unionin tuottajat.

(70)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52–56 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(71)

Kiinalainen tuottaja väitti, ettei väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ilmoitettu unionin kulutuksen taso ollut tarkka. Tässä yhteydessä komissio otti yhteyttä asianomaisiin osapuoliin, erityisesti käyttäjiin, saadakseen lisätietoja EU:n kulutuksesta tarkastelujakson aikana. Osapuolten toimittamien lisätietojen perusteella EU:n kulutuksen katsotaan kehittyneen seuraavasti:

(72)

Tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen kulutus EU:ssa kasvoi tarkastelujakson aikana 11 prosenttia.

(73)

Kiinalainen tuottaja väitti, että kulutuksesta olisi ennemminkin ilmoitettava tosiasiallisia kuin indeksoituja tietoja. Tältä osin todetaan, kuten jo väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54 kappaleessa selvästi selostettiin, että tiettyjen rahdinvalvontajärjestelmien tuotantoon osallistuu EU:ssa vain muutamia toimijoita ja tosiasiallisten kulutustietojen ilmoittaminen johtaisi osapuolten luottamuksellisiksi katsottavien tosiasiallisten myyntitietojen paljastumiseen.

(74)

Esitettiin myös, että kulutustiedoissa olisi otettava huomioon kaikki EU:n markkinoilla kulutetut tarkasteltavana olevan tuotteen yksiköt. Tältä osin todetaan, että unionin kulutusluvuissa otetaan huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen koko myynti (riippumatta siitä, perustuuko se tarjouskilpailumenettelyyn) kaikkien (komission tiedossa olleiden) osapuolten osalta. Tiedot ristiintarkistettiin ja todennettiin käytettävissä olevien eri lähteiden avulla. Kulutusluvut kattavat kuitenkin ainoastaan tosiasiallisen myynnin eikä pientä määrää komissiolle ilmoitettuja liiketoimia, joissa oli kyse vuokrauksesta tai lahjoituksesta. Jos kyseiset liiketoimet olisi otettu huomioon, kiinalaisen yrityksen markkinaosuus olisi ollut vielä suurempi.

(75)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, voidaan vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 57 ja 58 kappaleessa esitetyt päätelmät, sellaisina kuin ne ovat muutettuina edellä johdanto-osan 71–74 kappaleessa.

(76)

Kuten johdanto-osan 57 ja 58 kappaleessa selitetään, tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tulevan tuonnin määrää, hintaa ja markkinaosuutta tarkistettiin. Tietojen annualisointi ja määrien ajan tasalle saattaminen vahvistivat väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt päätelmät, joiden mukaan tuonti ja sen markkinaosuus ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2004. Kiinalaisosapuoli kyseenalaisti näiden tietojen indeksoinnissa käytetyt menetelmät. On tärkeää korostaa, että sekä alustavassa että lopullisessa vaiheessa käytetyt tosiasialliset tiedot, vaikkakin indeksoituina, osoittavat kyseisestä maasta peräisin olevan tuonnin määrän ja markkinaosuuden kasvaneen merkittävästi.

(77)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi tarkastelujakson aikana yli 150 prosenttia.

(78)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 60 kappaleessa todetaan, keskimääräinen vientihinta vaihteli suuresti rahdin läpivalaisulaitteen lajista riippuen, eikä tästä voitu johtaa mielekkäitä päätelmiä.

(79)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana yli kaksinkertaiseksi.

(80)

Kiinalainen tuottaja väitti, että myös tutkimusajanjakson jälkeen toteutuneet määrät (tutkimusajanjakson aikana voitetut tarjouskilpailut, joihin perustuvat sopimukset on allekirjoitettu tutkimusajanjakson jälkeen) olisi tutkittava. Perusasetuksen säännösten mukaisesti tutkimusajanjakson jälkeisiä tapahtumia otetaan huomioon vain poikkeustapauksessa. Kiinalainen tuottaja ei vedonnut poikkeustapaukseen. Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi olisi ollut tarpeen tutkia myyntimäärät uudelleen myös tutkimusjaksoa edeltävältä ajalta. Tämän vuoksi väitettä ei hyväksytty. Kun otetaan huomioon edellä todettu tuonnin määrän ja markkinaosuuden kasvu, päätös ei missään suhteessa vaikuttanut tässä tapauksessa tutkittuihin tekijöihin.

(81)

Kiinalainen tuottaja esitti, että hinnan alittavuuden laskemisessa alustavassa vaiheessa käytetyssä menetelmässä oli puutteita. Se katsoi, ettei sen tosiasiallisia myyntihintoja ollut mahdollista verrata unionin tuotannonalan tarjouskilpailussa tarjoamiin hintoihin. Tältä osin todetaan, että kyseistä menetelmää pidettiin soveltuvimpana, koska oli tarpeen tehdä tasapuolinen vertailu tuotteelle, joka on hyvin monimutkainen ja joka sisältyy julkisiin hankintoihin. Asianomaiset osapuolet eivät esittäneet muita toimivia menetelmiä.

(82)

On paikallaan todeta, että vaikka menetelmä säilyi samana kuin edellä selostettiin, laskelmaa mukautettiin hieman, ja tämä alensi unionin tuotannonalan hintoja, mistä ilmoitettiin asianomaisille osapuolille.

(83)

Tarkistettu vertailu osoittaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti myytiin tutkimusajanjakson aikana unionissa hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 15–20 prosentilla. On syytä todeta, että kiinalainen tuottaja väitti esittämissään huomautuksissa, että yhtenä syynä siihen, että se voitti itselleen sopimuksia, oli se, että se tarjosi parhaan tuotespesifikaation. Hintojen (tai viitehintojen) alittavuuden osalta tämä olisi voinut johtaa oikaisujen tekemiseen ja korkeamman vahinkomarginaalin laskemiseen. Oikaisuja ei tehty, koska väitteen oikeellisuutta ei osoitettu eikä määrälliseen arvioon tarvittavia tietoja ollut käytettävissä.

(84)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, voidaan vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 59–62 kappaleessa esitetyt päätelmät, sellaisina kuin ne ovat muutettuina edellä johdanto-osan 76–83 kappaleessa.

(85)

Olisi huomattava, että tiedot vahinkoindikaattoreita varten esitetään lopullisessa asetuksessa eri tavoin, jotta johdanto-osan 57 ja 69 kappaleessa todetun mukaisesti voitaisiin ottaa huomioon kaksi seikkaa eli kiinalaisen tuottajan pyyntö, joka koski 18 kuukauden tutkimusajanjaksoa koskevien tietojen annualisointia, sekä toiselta unionin tuottajalta saatujen tietojen kerääminen makrotaloudellisten indikaattorien analyysiä varten.

(86)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi tarkastelujaksolla 51 prosenttia. Positiivinen suuntaus johtuu pääasiassa samankaltaisen tuotteen hyvästä vientimyynnistä. Samasta syystä unionin tuotannonala kasvatti tuotantokapasiteettinsa tarkastelujaksolla kaksinkertaiseksi. Unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujakson aikana 24 prosenttia.

(87)

Kun muistetaan, että edellä esitetyt luvut liittyvät tuotantoon, josta huomattava osa myydään EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, niitä ei tässä tapauksessa pidetä tärkeinä indikaattoreina.

(88)

Unionin tuotannonalan varastojen kehityssuunta oli tarkastelujakson aikana kasvava ja vaihteleva. Tätä ei kuitenkaan pidetty merkittävänä indikaattorina, koska tuotannonala harjoittaa tuotantoa tilausten perusteella, varastot pidetään aina pieninä ja merkittävä osa varastoista oli varattu vientimarkkinoille.

(89)

Unionin tuotannonalan myynti laski tarkastelujaksolla, ja tutkimusajanjaksolla se oli lähes 25 prosenttia pienempi kuin alkuperäinen määrä. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson lopun välillä noin 20 prosenttiyksikköä.

(90)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleessa esitetyt päätelmät myyntihinnoista voidaan vahvistaa.

(91)

Kiinalainen tuottaja toisti pyyntönsä saada tietoja julkisista tarjouskilpailuista, joissa valituksen tekijän tarjous valittiin, sekä siitä, missä laajuudessa tietyt tarjoukset otettiin huomioon tämän tutkimuksen yhteydessä. Näin yksityiskohtaisten tietojen ilmoittamista ei kuitenkaan pidetty asianmukaisena luottamuksellisuussyistä. Yritys toivoi myös lisävahvistusta sille, että tarjouskilpailumenettelyyn perustuvien myyntisopimusten allekirjoituspäivää käytettiin määräävänä tekijänä unionin kulutusta laskettaessa. Tältä osin toimielimet vahvistavat, että kaikkien osapuolten osalta käytettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 57 kappaleessa selostettua menetelmää. Sama osapuoli toivoi myös selvennystä sille, että valituksen tekijän tiedot koskivat sen kumpaakin tuotantolaitosta. Tältä osin vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7 kappaleen a kohdan mukaisesti, että valituksen tekijän ilmoittamat tiedot oli kerätty sen kummaltakin tuotantolaitokselta.

(92)

Yhteisön tuotannonala alkoi tehdä tappiota tarkastelujakson aikana. Tilanne oli erityisen huono tutkimusajanjakson aikana.

(93)

Investoinnit pysyivät vähäisinä koko tarkastelujakson ajan. Suuri osa investoinneista kohdistettiin unionin tuotannonalan toimitilojen kunnossapitoon. Vuonna 2007 havaittu korkeampi investointitaso liittyi uuteen patenttiin tarkasteltavana olevan tuotteen suorituskyvyn parantamiseksi. On muistettava, että tuotannonala on osaamisvaltaista, ei investointivaltaista.

(94)

Investointien tuotto, ilmaistuna unionin tuotannonalan nettovoiton ja sen tekemien investointien kirjanpitoarvon suhteena, laski tarkastelujaksolla, mutta se ei ole hyvä vahinkoindikaattori, koska se osoittaa pääasiassa omaisuutta, joka on jo merkitty poistoihin.

(95)

Unionin tuotannonalan kassavirtatilanne heikkeni voimakkaasti tarkastelujakson aikana.

(96)

Ottaen huomioon, että rahdinvalvontajärjestelmien tuotanto muodosti pienen osan valituksen tekijän toiminnasta, kykyä pääoman hankintaan ei pidetty tässä tapauksessa tärkeänä indikaattorina.

(97)

Työllisyys, keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden sekä tuottavuus työntekijää kohden kasvoivat tarkastelujakson aikana. Kyseisiä indikaattoreita ei kuitenkaan pidetä tässä tapauksessa tärkeinä, koska suuri osa työllisyydestä liittyy sellaiseen tiettyjen rahdinvalvontajärjestelmien tuotantoon, joka myytiin vientimarkkinoilla.

(98)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(99)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, voidaan vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64–76 kappaleessa esitetyt päätelmät, sellaisina kuin ne ovat muutettuina edellä johdanto-osan 85–98 kappaleessa.

(100)

Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt päätelmät vahinkoindikaattorien merkityksen suuruuden vaihtelevuudesta nyt kyseessä olevassa menettelyssä pysyvät voimassa. Tärkeimpinä vahinkoa aiheuttavina tekijöinä pidetään kannattavuutta, markkinaosuutta ja hinnan alittavuutta, koska ne kuvastavat suoraan unionin tuotannonalan tilannetta suhteessa tuotannonalan toimintaan unionin markkinoilla. Syyt siihen, miksi tietyt muut indikaattorit eivät ole yhtä merkityksellisiä, selostetaan edellä.

(101)

Mitä tulee kannattavuuteen, unionin tuotannonala muuttui tarkastelujakson aikana tappiolliseksi ja unionin tuottajien markkinaosuus laski 24 prosenttia. Lisäksi kiinalaisen tuottajan hinnat alittivat valituksen tekijän hinnat 15–20 prosentilla.

(102)

Kiinalaisyrityksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen markkinoista unionissa kasvoi tarkastelujaksolla peräti 140 prosenttia, kun samaan aikaan unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vähenivät merkittävästi, edellinen 24 prosenttia ja jälkimmäinen 20 prosenttiyksikköä.

(103)

Kuten tätä vahinkoanalyysiä edeltävissä yleisissä huomioissa selostettiin, tiedot on esitetty eri tavalla kuin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. On selvää, että tietojen esittäminen annualisoidussa muodossa ei muuta asiasisältöä vaan ainoastaan esitystapaa. Edellä esitettyihin vahinkotietoihin sisältyy makroindikaattorien osalta kuitenkin myös toista unionin tuottajaa koskevia tietoja. Näin ollen päätellään, että edellä esitetyt tarkistetut tiedot vahvistavat vahinkoa koskevat alustavat päätelmät eli sen, että tarkastelujakson aikana vallitsi perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vahingollinen tilanne.

(104)

Edellä oleva huomioon ottaen katsotaan, että väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt unionin tuotannonalalle aiheutunutta merkittävää vahinkoa koskevat päätelmät eivät muutu johdanto-osan 85 kappaleessa tarkoitetun esitystavan muutoksen vuoksi. Koska muita huomautuksia ei tältä osin esitetty, voidaan vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77–80 kappaleessa esitetyt päätelmät, sellaisina kuin ne ovat muutettuina edellä johdanto-osan 100–103 kappaleessa

(105)

Huomautuksia syy-yhteyttä koskevista päätelmistä saatiin vain kiinalaiselta tuottajalta.

(106)

Muistutettakoon, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja muiden tekijöiden vaikutukset on annualisoitu johdanto-osan 85 kappaleessa esitetyistä syistä.

(107)

Polkumyyntituonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana 140 prosenttia, ja samaan aikaan unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 32 prosenttia. Nämä unionin tuotannonalan kannalta negatiiviset muutokset tapahtuivat samaan aikaan, kun EU:n kulutus kasvoi 11 prosenttia vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välillä (annualisoitu luku).

(108)

Unionin tuotannonalan viennin määrä kasvoi tarkastelujakson aikana. Tutkimusajanjaksolla valtaosa EU:n tuotannon kokonaismäärästä (85–95 prosenttia) meni vientiin.

(109)

Kiinalainen tuottaja esitti, ettei komissio ollut analysoinut Yhdysvalloista tulevaa tuontia ja että yhdysvaltalaisyritykset myivät tutkimusajanjakson aikana EU:lle enemmän rahdin läpivalaisulaitteita kuin kiinalaiset tuottajat, mutta väitteen tueksi ei esitetty tosiseikkoja eikä konkreettista todennettavissa olevaa näyttöä.

(110)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen komissio pyrki aktiivisesti saamaan enemmän tietoja Yhdysvalloista tulevasta tuonnista mutta vahvisti lopulta alustavassa vaiheessa vahvistetut Yhdysvalloista tulevan tuonnin määrää koskevat luvut.

(111)

Kiinalainen tuottaja kritisoi seurauksia siitä, että unionin tuotannonala ei osallistunut joihinkin tarjouskilpailuihin. Tältä osin todetaan, että tutkimuksessa otettiin huomioon se, etteivät kaikki osapuolet (unionin tuotannonala, kiinalainen tuottaja ja muut tiettyjen rahdinvalvontajärjestelmien tuottajat) tehneet tarjouksia jokaisessa tarjouskilpailumenettelyssä. Ei havaittu pakottavia syitä, joiden perusteella olisi syytä olettaa selvästi todetun tarkastelujaksolla aiheutuneen vahingon johtuneen siitä, että unionin tuotannonala ei osallistunut sellaisiin tarjouskilpailuihin, joita ei pidetty liiketoiminnan kannalta järkevinä vaihtoehtoina. Päätettäessä osallistumisesta tarjouskilpailuun on ratkaisevaa, onko se liiketoiminnan kannalta järkevää, koska osallistuminen aiheuttaa kustannuksia (käännökset, edustaja, joskus maksu tarjouksen tekemisestä jne.) eivätkä yritykset tee tarjousta, elleivät ne ole varmoja mahdollisuuksistaan.

(112)

Kiinalainen tuottaja väitti yhä, että muiden kuin hintatekijöiden, esimerkiksi muiden teknisten tekijöiden, vahingollisia vaikutuksia olisi vielä analysoitava syy-yhteyden osalta.

(113)

Unionin tuotannonalan olisikin ollut teknisesti mahdollista täyttää samat vaatimukset kiinalaisen tuotteen kanssa. Tämä olisi kuitenkin merkinnyt sitä, että unionin tuotannonalan olisi pitänyt tarjota tuotetta korkeampaan hintaan. Itse asiassa tämä seikka paljastaa sen, miten kiinalaisen tuottajan harjoittama polkumyynti kokonaisuudessaan vaikutti. Osa polkumyynnistä on seurausta siitä, että kiinalainen tuottaja yksinkertaisesti tarjoaa tuotetta, jolla on enemmän ominaisuuksia. Koska julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY (6) sallitaan ainoastaan kahden hankintasopimuksen tekoperusteen eli ”alhaisimman hinnan” ja ”kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen” soveltaminen, sopimus oli lähes automaattisesti myönnettävä polkumyyntiä harjoittavalle kiinalaiselle tuottajalle. Kiinalaisen tuottajan tarjoukset eivät enää olisi olleet taloudellisesti edullisia, jos niitä ei olisi tehty polkumyyntihinnoin eli jos ne olisi hinnoiteltu ainakin sen verran korkeammaksi, että niissä olisi otettu huomioon lisäominaisuudet.

(114)

Tutkimus osoitti lisäksi, että valituksen tekijä täytti kaikki tekniset vaatimukset niissä tarjouskilpailuissa, joissa sekä valituksen tekijä että kiinalainen tuottaja tekivät tarjouksen samoin ehdoin.

(115)

Kiinalainen tuottaja väitti myös, että joissakin tapauksissa sopimus myönnettiin kiinalaiselle tuottajalle, vaikka sen tarjouksen hinta oli valituksen tekijän hintaa korkeampi. Tästä syystä liiketoimien ei pitäisi katsoa aiheuttaneen vahinkoa.

(116)

Tältä osin on huomattava, että tutkimuksessa todettiin ainoastaan yksi tarjouskilpailumenettely, jossa ensi näkemältä vaikuttaa siltä, että kiinalainen tuottaja voitti kilpailun huolimatta siitä, että sen tekemän tarjouksen hinta oli korkeampi kuin valituksen tekijän tarjouksen hinta. Tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että todellisuudessa näin ei ollut, koska kiinalaisyrityksen tekemä tarjous kattoi monia lisäominaisuuksia samalla hinnalla. Jos kaikkien kyseisten lisäominaisuuksien osalta olisi tehty oikaisut, vientihinta olisi ollut alempi ja siten polkumyyntimarginaali olisi ollut korkeampi. Ei esitetty muuta todennettavissa olevaa näyttöä, joka olisi tukenut väitettä, jonka mukaan oli muitakin tarjouskilpailuja, joissa kiinalaisyrityksen tarjouksen hinta olisi ollut korkeampi kuin valituksen tekijän tarjouksen.

(117)

Kiinalainen tuottaja esitti, että toinen unionin tuottaja harjoitti saalistushinnoittelua ja aiheutti siten vahinkoa unionin tuotannonalalle ja ettei Kiinasta tuleva tuonti aiheuttanut vahinkoa kyseiselle osapuolelle, koska se on keskeyttänyt aktiivisen yhteistyön.

(118)

Ensinnäkin muistutetaan, että toinen unionin tuottaja on toimittanut tietoja tämän menettelyn yhteydessä ja että vahinkoanalyysi koski unionin koko tuotannonalaa. Lisäksi on syytä todeta, ettei saalistushinnoittelua koskevien kiinalaisen tuottajan väitteiden tueksi esitetty minkäänlaista tosiasioihin perustuvaa näyttöä eivätkä ne voi kumota tutkimuksen päätelmiä, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89 kappaleessa.

(119)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, voidaan vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 81–95 kappaleessa esitetyt päätelmät, sellaisina kuin ne ovat muutettuina edellä johdanto-osan 105–118 kappaleessa.

(120)

Edellä esitetty huomioon ottaen vahvistetaan alustavat päätelmät, joiden mukaan unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syynä oli polkumyynnillä tapahtuva tuonti.

(121)

Kaksi käyttäjää, jotka olivat esittäneet huomautuksia jo alustavassa vaiheessa, piti kiinni alkuperäisistä huomautuksistaan. Ne toivat esiin huolensa siitä, mitä tapahtuisi kilpailulle ja teknologiselle kehitykselle, jos lopulliset toimenpiteet otettaisiin käyttöön. Kumpaakin seikkaa käsiteltiin kuitenkin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, eikä sellaista uutta aineistoa toimitettu, joka voisi vahvistaa, että lopullisen tullin käyttöönotto haittaisi kilpailua ja teknologista kehitystä ainakaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

(122)

Edellä tarkoitetut kaksi huomautusta eivät ole muuttaneet alustavia päätelmiä. Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 96–113 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(123)

Ainoa yhteistyössä toimiva kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja esitti huomautuksia viitehinnan alittavuuden laskelmasta. Perustellut oikaisut tehtiin lopullisessa vaiheessa.

(124)

Kiinalainen tuottaja esitti vahinkomarginaalia koskevan väitteen, joka oli samankaltainen kuin tämän asetuksen johdanto-osan 51 kappaleessa tarkoitettu väite. Väite on hylättävä johdanto-osan 51 kappaleessa mainituista syistä.

(125)

Kiinalainen tuottaja halusi myös saada selvennystä menetelmästä, jota käyttäen laskettiin voittomarginaali ennen veroja, ja erityisesti siitä, mihin vuoteen kyseinen voittomarginaali viittaa. Tältä osin todetaan, että voitto ennen veroja laskettiin varainhoitovuosia 2006 ja 2007 koskevien tietojen analyysin pohjalta.

(126)

Lopullista polkumyyntimarginaalia ja lopullista vahingon korjaavaa tasoa koskevan laskelman mukaan jälkimmäinen oli edellistä alhaisempi. Koska muita huomautuksia ei esitetty, voidaan vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 114–117 kappaleessa esitetyt päätelmät, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tämän asetuksen johdanto-osan 123–126 kappaleessa.

(127)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti olisi otettava käyttöön lopullinen polkumyyntitulli alhaisimman havaitun polkumyynti- ja vahinkomarginaalin suuruisena alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa tulli olisi näin ollen määrättävä todettujen vahinkojen suuruiseksi. Se laskettiin 34 prosentiksi, joka on merkittävästi alempi kuin alustavassa vaiheessa, jolloin tulli vahvistettiin todetun polkumyynnin suuruiseksi.

(128)

Kiinaan sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin olisi edellä mainituin perustein oltava suuruudeltaan 34 prosenttia.

(129)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 120 kappaleen mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia pyydetään toimenpiteiden vaikuttavuuden huolellisen seurannan varmistamiseksi toimittamaan komissiolle luottamuksellisesti säännöllisin väliajoin tiedot sellaisista EU:n julkisista hankintamenettelyistä, jotka johtavat rahdinvalvontajärjestelmien myyntiin.

(130)

Koska todettu polkumyyntimarginaali on huomattavan suuri ja unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevalla asetuksella käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät tällä asetuksella käyttöön otettavan lopullisen tullin suuruisena. Koska lopullinen tulli on alhaisempi kuin väliaikainen tulli, lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät olisi vapautettava,

16.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/17

(1)

Komissio otti asetuksella (EU) N:o 1247/2009 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien molybdeenilankojen tuonnissa.

(2)

Menettely aloitettiin sen jälkeen, kun European Association of Metals (EUROMETAUX), jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt valituksen sellaisen tuottajan puolesta, jonka tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia molybdeenilankojen kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2008 ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi maaliskuun 2005 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(4)

Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet, monet asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Asianomaisten osapuolten toimittamat suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin, ja alustavia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(5)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Kiinasta peräisin olevien molybdeenilankojen tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia.

(6)

Koska huomautuksia tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14–17 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(7)

Koska markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevista päätelmistä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18–23 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(8)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja vastusti Yhdysvalloista muihin maihin (unioni mukaan luettuna) suuntautuvien vientihintojen käyttöä perustana Kiinan normaaliarvoa määritettäessä. Sen sijaan se ehdotti käytettäväksi samankaltaisesta tuotteesta unionissa tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa, koska se katsoi, että normaaliarvon määrittäminen tältä perustalta antaisi tulokseksi pienemmän polkumyyntimarginaalin Kiinalle.

(9)

Sama tuottaja väitti, että normaaliarvoa olisi oikaistava alaspäin, jotta otettaisiin huomioon ne tehokkuustekijät, joista se vertikaalisesti integroituneena tuottajana hyötyy verrattuna valituksen tekijään tai vertailumaan tuottajaan, joilla ei ole pääraaka-ainetta eli molybdeenimalmia tuottavia kaivoslaitoksia.

(10)

Ensimmäisen väitteen osalta on huomattava, että unionissa maksettujen tai maksettavien hintojen käyttäminen on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädetty vaihtoehto, jota voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun muita samassa artiklassa säädettyjä vaihtoehtoja ei voida soveltaa. Koska tässä menettelyssä oli mukana yhteistyössä toimiva kolmannen maan tuottaja ja koska sen vuoksi oli mahdollista käyttää vaihtoehtona kyseisen kolmannen maan, joka on markkinatalousmaa, muihin maihin suuntautunutta hintaa, ei ole laillista perustetta soveltaa 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan jäljelle jäävää vaihtoehtoa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(11)

Toisen väitteen osalta on huomattava, ettei yhteistyössä toimiva tuottaja toimittanut mitään näyttöä sen osoittamiseksi, että tuottajien integraatioaste on hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttava tekijä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(12)

Jotkin osapuolet kyseenalaistivat vertailumaan tuottajan valinnan sen perusteella, että kyseinen Yhdysvalloissa toimiva yritys on valituksen tekijän tytäryhtiö. Tässä suhteessa on huomattava, että se seikka, että ehdotetussa vertailumaassa toimiva yritys on valituksen tekijään etuyhteydessä oleva yritys, ei tarkoita sitä, etteivätkö saatavat tiedot voisi olla luotettavia ja todennettavissa.

(13)

Koska normaaliarvosta ei tehty muita huomautuksia, jotka muuttaisivat alustavia päätelmiä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 24 ja 25 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(14)

Koska vientihintaa koskevia huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(15)

On huomattava, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27 kappaleessa mainittu välillisiä veroja koskeva oikaisu on 5 prosenttia ja vastaa eroa kotimarkkinamyynnistä maksettavan ALV:n ja vientimyynnistä maksettavan ALV:n välillä, kun otetaan asianmukaisesti huomioon vientimyynnin ALV-palautusten määrä. Yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja vastusti tapaa, jolla tätä oikaisua sovellettiin, ja väitti, että se olisi laskettava pikemminkin vientihintaa pienentävänä tekijänä.

(16)

Tämän väitteen osalta on huomattava, että oikaisu perustui perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan säännöksiin, joiden mukaan normaaliarvo oikaistaan tuontimaksujen ja välillisten verojen suhteen – tähän joukkoon sisältyy ALV. Tämän perusteella väite hylättiin.

(17)

Koska vertailusta ei tehty muita huomautuksia, jotka muuttaisivat alustavia päätelmiä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(18)

Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28 ja 29 kappaleessa koko maata koskevaksi polkumyyntimarginaaliksi määritetty 68,4 prosenttia.

(19)

On huomattava, että ainoan tutkimuksessa täysin yhteistyössä toimineen unionin tuottajan liikesalaisuuksien suojelemiseksi kaikki arkaluonteisiin tietoihin liittyvät luvut ilmoitetaan jäljempänä indeksilukuina tai vaihteluvälinä.

(20)

Koska huomautuksia unionin tuotannosta ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 ja 31 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(21)

Koska huomautuksia unionin tuotannonalan määritelmästä ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 32 kappaleessa esitetty määritelmä vahvistetaan.

(22)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 33 kappaleen osalta on huomattava, että yhdeltä asianomaiselta osapuolelta saatujen huomautusten perusteella havaittiin kirjoitusvirhe. Unionin tuottajan tilikausi 2005 kattaa 1 päivän maaliskuuta 2005 ja 28 päivän helmikuuta 2006 välisen ajan eikä 1 päivän maaliskuuta 2004 ja 28 päivän helmikuuta 2005 välisen ajan, kuten kyseisessä johdanto-osan kappaleessa todetaan. Näin ollen vahingon arvioinnin alkamisajankohta oli tosiasiallisesti maaliskuu 2005.

(23)

Unionin kulutus määritettiin laskemalla yhteen tiedossa olevien unionin tuottajien myyntimäärä ja Eurostatilta saatuihin tietoihin perustuva kokonaistuontimäärä kolmansista maista. On myös muistettava, että koska CN-koodi, johon tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan, käsittää myös muita tuotteita, jotka jäävät tämän tutkimuksen ulkopuolelle, ja koska pelkästään tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia tuontitilastoja ei ole käytettävissä, Eurostatin tietoja oikaistiin valituksessa ehdotetun menetelmän mukaisesti. Tämä menetelmä perustuu Kiinasta tulevan tuonnin arvojen vertailuun unionin tuottajien myynnin arvojen kanssa.

(24)

Alustavassa vaiheessa käytetyt tuontitiedot vastasivat kuitenkin kalenterivuosia, kun taas tiedossa olevien tuottajien myyntimäärä perustui tilikausiin. Yksi asianomainen osapuoli vastusti tätä ristiriitaa kulutuksen määrittämiseen käytetyssä ajanjaksossa ja vaati, että myös tuonnin olisi perustuttava tilikausiin.

(25)

Tätä vaatimusta pidettiin pätevänä, ja sen vuoksi Eurostatin tietoja oikaistiin, jotta ne vastaisivat samoja ajanjaksoja eli tilikausia. Tämän tuloksena väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 1 esitettyjä unionin kulutuslukuja muutettiin; uudet luvut esitetään tässä olevassa taulukossa 1:

Taulukko 1

(26)

Kaiken kaikkiaan unionin molybdeenilankojen kulutus laski 11 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kysyntä laski hieman eli 2 prosenttia vuonna 2006 ja kohosi 9 prosenttia vuonna 2007, minkä jälkeen se putosi vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla, mikä liittyi talouskriisin kielteiseen vaikutukseen.

(27)

Johdanto-osan 25 kappaleessa mainitun perustelun hyväksymisen seurauksena jäljempänä olevassa taulukossa esitetään unionin markkinoille tarkastelujakson aikana tuotujen kiinalaisten molybdeenilankojen tarkistetut kokonaistuontiluvut, markkinaosuudet ja hinnat. On huomattava, että tämä tarkistus ei vaikuttanut asianomaisesta maasta tulleisiin tuontimääriin tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 2

(28)

Taulukossa 2 esitetyt tarkistetut luvut osoittivat, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36 kappaleessa olevassa taulukossa esitetyt asianomaisesta maasta tulevien tuontimäärien ja markkinaosuuksien suuntaukset pysyivät yleisesti ottaen muuttumattomina. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi merkittävästi eli yli kaksinkertaistui nousten 42 tonnista vuonna 2005 aina 100 tonniin vuonna 2008. Vuonna 2008 saavutetun huipun jälkeen tuonti väheni tutkimusajanjakson aikana unionin kulutuksen kehitystä vastaavasti. Lisäksi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus yli kaksinkertaistui tarkastelujakson aikana.

(29)

Keskimääräisiä tuontihintoja koskevat tarkistetut luvut osoittavat kuitenkin nyt laskusuuntausta vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä. Todettiin, että Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat tarkastelujakson aikana 4 prosenttia.

(30)

Koska hintojen alittavuuden osalta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 39 ja 40 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(31)

On muistettava, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 41 kappaleessa mainitaan, tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit arvioitaessa unionin tuotannonalan tilannetta maaliskuusta 2005 tutkimusajanjakson päättymiseen.

(32)

Koska tuotantoa, tuotantokapasiteettia ja kapasiteetin käyttöastetta koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 41–43 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(33)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen jälkeen ja taulukossa 1 tehdyn unionin kulutusta koskevan pienen tarkistuksen johdosta unionin tuotannonalan markkinaosuutta on tarkistettu seuraavasti samalla kun myyntimäärä ja keskimääräiset myyntihinnat pysyivät muuttumattomina:

Taulukko 3

(34)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 45 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan myyntimäärä riippumattomille asiakkaille unionin markkinoilla väheni huomattavasti eli 32 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämä vähennys oli huomattavasti suurempi kuin kulutuksen lasku; kuten taulukossa 2 esitetään, kulutus laski 11 prosenttia saman jakson aikana. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan markkinaosuus laski merkittävästi eli 23 prosenttia samalla jaksolla.

(35)

Koska unionin tuotannonalan myyntihintojen, varastojen, työllisyyden ja taloudellisen tuloksen indikaattorien kehitystä koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 46–57 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(36)

Vahvistetaan myös päätelmä siitä, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 58–61 kappaleessa esitetään.

(37)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkasteltiin alustavassa vaiheessa, onko Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä.

(38)

On muistettava, että samalla kun unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni, polkumyynnillä tapahtunut tuonti Kiinasta lisääntyi jyrkästi. Väliaikaisten toimenpiteiden jälkeen ja johdanto-osan 25 kappaleessa esitettyjen Kiinasta tulevaa tuontia koskevien lukujen tarkistusten johdosta kiinalaisten viejien tuontimäärä ja markkinaosuus yli kaksinkertaistui vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä.

(39)

Tarkistusten tuloksena polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat laskivat tarkastelujakson aikana 4 prosenttia ja pysyivät jatkuvasti unionin tuotannonalan hintojen alapuolella alittaen ne 30–35 prosentilla tutkimusajanjakson aikana. Tämän johdosta unionin tuotannonalaan kohdistui jatkuvasti kiinalaisten viejien aiheuttamaa hintapainetta, kun se pyrki säilyttämään kilpailukykynsä unionin markkinoilla.

(40)

Yksi asianomainen osapuoli kiisti syy-yhteyden olemassaolon Kiinasta tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja unionin tuotannonalan kärsimän merkittävän vahingon välillä. Se väitti, ettei unionin tuotannonalan taloudellisen tuloksen ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin voimakkaan kasvun välillä ollut korrelaatiota. Se painotti, että samalla kun Kiinasta tuleva tuonti oli kasvanut merkittävästi vuonna 2007 verrattuna aikaisempiin kausiin, unionin tuotannonala oli siirtynyt tappiollisesta kannattavaan tilanteeseen kyseisenä vuonna.

(41)

Tässä suhteessa on ensinnäkin todettava, että vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä – jolloin tuonti yli kaksinkertaistui – unionin tuotannonalan myyntimäärä laski merkittävästi eli 32 prosenttia, minkä johdosta markkinaosuutta menetettiin 33 prosenttia saman jakson aikana. Samanaikaisesti kaikki muut vahinkoindikaattorit kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, kannattavuus ja kassavirta osoittivat merkittäviä laskusuuntauksia kyseisellä jaksolla. Toiseksi tutkimus osoitti, että unionin tuotannonalan heikolla tuloksella oli yhteys hintojen laskemiseen sen yrittäessä voittaa takaisin kiinalaisille viejille menetettyjä merkittäviä asiakkaita. Mitä tulee vuoteen 2007, unionin tuotannonala jatkoi pyrkimyksiään asiakkaidensa takaisin voittamiseksi rationalisointitoimilla, jotta se saisi pidettyä omakustannushinnat alhaisina ja olisi kilpailukykyinen halvan polkumyyntituonnin kanssa. Näin ollen katsotaan, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 63–66 kappaleessa esitetyt päätelmät ovat pätevät, ja sen vuoksi tämä väite oli hylättävä.

(42)

Edellä esitetyn perusteella voidaan vahvistaa, että Kiinasta tulevan halvan polkumyyntituonnin voimakkaalla kasvulla oli merkittävä negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen tutkimusajanjaksolla.

(43)

On muistettava, että syy-yhteyttä koskevassa analyysissa tutkittiin myös muita tekijöitä, nimittäin kysynnän kehitystä, unionin tuotannonalan kustannusten kehittymistä, sen vientitulosta ja muista maista tulevan tuonnin mahdollista vaikutusta.

(44)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan kärsimän merkittävän vahingon aiheuttivat muut tekijät kuin polkumyynnillä tapahtunut tuonti, nimittäin i) kysynnän supistuminen talouskriisin ja tekniikan muutosten vuoksi sekä ii) unionin tuotannonalan vientitulos.

(45)

Mitä tulee kulutuksen vähenemiseen, on huomattava, että unionin tuotannonalan myyntimäärät vähenivät huomattavasti enemmän (– 32 %) kuin unionin kulutus (– 11 %), mikä johti siihen, että markkinosuutta menetettiin 33 prosenttia. Samanaikaisesti kiinalaisten viejien markkinaosuus kasvoi huomattavasti yli kaksinkertaiseksi. Näin ollen katsotaan, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleessa esitetty päätelmä voidaan vahvistaa, ja sen vuoksi tämä väite oli hylättävä.

(46)

Mitä tulee vientitulokseen, unionin tuotannonalan vientimyynti todellakin laski syistä, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 72 kappaleessa (mikä oli johdonmukaista vuonna 2008 alkaneen autoalan maailmanlaajuisen negatiivisen tilanteen kanssa). Tutkimus osoitti kuitenkin, ettei vientimyynti ollut unionin tuotannonalan keskeistä liiketoimintaa, koska kyseinen myynti ei milloinkaan ollut enempää kuin 17 prosenttia unionin tuotannonalan myynnistä unionissa tarkastelujakson aikana. Vielä tärkeämpää on kuitenkin todeta, että sen lisäksi, mitä väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 71 ja 72 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalan myyntihinnat vientimarkkinoilla pysyivät unionissa tapahtuneen myynnin hintoja korkeampina. Näin ollen vientimyynnin määrän vähenemisen mahdollisesti aiheuttamaa negatiivista vaikutusta pidetään hyvin vähäisenä. Tästä syystä tämä väite oli hylättävä.

(47)

Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67–80 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(48)

Koska unionin tuotannonalan etua koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83–86 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

(49)

On muistettava, että siitä huolimatta, että lukuisiin osapuoliin otettiin yhteyttä, yhteistyön taso tutkimuksen alustavassa vaiheessa oli tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien osalta hyvin alhainen. Ainoastaan yksi Saksassa sijaitseva kauppias ja yksi Italiassa sijaitseva käyttäjä oli tehnyt täysimääräisesti yhteistyötä alustavassa vaiheessa.

(50)

Yhteistyössä toimiva käyttäjä väitti, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden kielteistä vaikutusta sen liiketoimintaan on aliarvioitu alustavassa vaiheessa tehdyssä unionin etua koskevassa analyysissa ja että sillä olisi tosiasiallisesti vaikeuksia siirtää kohonneet kustannukset eteenpäin asiakkailleen.

(51)

On muistettava, että tämän käyttäjän kohdalla tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvän liiketoiminnan osuus on noin 15–25 prosenttia sen kaikesta liiketoiminnasta. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tehty tarkempi analyysi vahvisti, että vaikutus yrityksen kokonaisvoittoon olisi vähäinen. Tällä käyttäjällä on vahva asema tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvällä liiketoimintasegmentillä erityisesti sen asiakkaille tarjoaman luotettavuuden ja toimitusvarmuuden osalta. Tämä seikka osoittaa, että kyseinen käyttäjä kykenee todennäköisesti siirtämään ainakin osan kustannusten kohoamisesta eteenpäin asiakkailleen. Tästä syystä väite oli hylättävä.

(52)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen kaksi käyttäjää ja yksi tuoja ilmoittautui ja väitti, että polkumyyntitullin käyttöönotto tulee vaikuttamaan kielteisesti niiden toimintaan.

(53)

Toinen näistä kahdesta käyttäjästä toimitti tietoja, joiden mukaan liiketoimintasegmentti, johon molybdeenilanka kuuluu, muodostaa 10–20 prosenttia sen kaikesta toiminnasta. Esitettyjen seikkojen perusteella on viitteitä siitä, että vaikka polkumyyntitullin käyttöönotolla on todennäköisesti kielteinen vaikutus siihen toiminnan osaan, johon molybdeenilanka kuuluu, tämä käyttäjä pysyisi edelleen kannattavana. Toisen käyttäjän osalta ei toimitettu tietoja, jotka olisivat tukeneet sen väitettä.

(54)

Tuojan osalta on todettava, että se toimitti vain yleisiä perustietoja, joisti ilmeni Kiinasta tuotavan molybdeenilangan osuuden olevan 10–20 prosenttia Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla. Kun tarkastellaan molybdeeniliiketoiminnan osuutta yrityksen koko liiketoiminnasta, se on alle 7 prosenttia. Käytettävissä olevien tietojen perusteella voitiin siten päätellä, että vaikka polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä olisi kielteinen vaikutus liiketoimintasegmenttiin, johon molybdeenilanka kuuluu, kokonaisvaikutus yrityksen koko liiketoimintaan olisi vähäinen.

(55)

Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 93–96 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(56)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen jotkin osapuolet väittivät, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet johtaisivat rajoitettuun kilpailuun unionin markkinoilla.

(57)

Tämän väitteen osalta on syytä toistaa, että koska polkumyyntitullit palauttaisivat tasapuoliset toimintaedellytykset, Kiinasta tuleva tuonti unionin markkinoille oletettavasti jatkuisi, joskaan ei enää vahinkoa aiheuttavin hinnoin. Lisäksi on muistutettava, että joitain vaihtoehtoisia hankintalähteitä on olemassa. Mitään perusteltua näyttöä tämän päätelmän kumoamiseksi ei toimitettu, joten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97–99 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(58)

Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan, ettei tässä tapauksessa ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitulleja Kiinasta peräisin olevan molybdeenilangan tuonnissa.

(59)

Koska ei tehty perusteltuja huomautuksia, joiden perusteella vahingon korjaavaa tasoa koskevia päätelmiä olisi muutettava, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101–104 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

(60)

Edellä esitetyn ja perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan perusteella olisi otettava käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tasolla, joka on riittävä korjaamaan polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuvan vahingon ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Tässä tapauksessa tullin olisi näin ollen oltava todetun vahinkomarginaalin suuruinen eli 64,3 prosenttia.

(61)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa aiottiin suositella. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Osapuolten huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(62)

Yhteistyössä toimiva kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ilmaisi halunsa tarjota hintasitoumusta perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(63)

Tälle yritykselle ei kuitenkaan ollut myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, eikä komissio ole tällaisissa tapauksissa yleensä hyväksynyt sitoumusta, koska yksilöllistä marginaalin määrittämistä ei voida tehdä. Tällä perusteella hintasitoumuksia ei voitu tarkastella tarkemmin.

(64)

Todettujen polkumyyntimarginaalien suuruuden ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon tason vuoksi katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät,

16.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/24

(1)

Neuvosto otti 22 päivänä tammikuuta 2001 asetuksella (EY) N:o 132/2001 (3) käyttöön muun muassa Ukrainasta peräisin olevan CN-koodeihin 3102 30 90 ja 3102 40 90 kuuluvan ammoniumnitraatin tuonnissa lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’, jonka määrä oli 33,25 euroa tonnilta. Toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneesta tutkimuksesta käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto vapautti 17 päivänä toukokuuta 2004 asetuksella (EY) N:o 993/2004 (4) ammoniumnitraatin unioniin suuntautuvaan tuontiin sovellettavista polkumyyntitulleista, jotka oli otettu käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 132/2001, sellaisten yritysten valmistamat tuotteet, joiden sitoumukset komissio voisi hyväksyä. Sitoumukset hyväksyttiin 20 päivään toukokuuta 2005 saakka komission asetuksella (EY) N:o 1001/2004 (5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1996/2004 (6). Sitoumusten tarkoituksena oli ottaa huomioon eräät seuraukset siitä, että Euroopan unioni laajentui käsittämään 25 jäsenvaltiota.

(3)

Neuvosto antoi tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään rajatun välivaiheen tarkastelun jälkeen asetuksen (EY) N:o 945/2005 (7), jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää olisi selvennettävä ja voimassa olevia toimenpiteitä olisi sovellettava tarkasteltavana olevaan tuotteeseen silloin, kun sitä sisältyy muihin lannoitteisiin, suhteessa lannoitteen ammoniumnitraattipitoisuuteen yhdessä muiden marginaalisten aineiden ja ravinteiden kanssa.

(4)

Neuvosto antoi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen asetuksen (EY) N:o 442/2007 (8), jolla toimenpiteiden, sellaisina kuin ne ovat selvennettyinä asetuksessa (EY) N:o 945/2005, voimassaoloa jatkettiin kahdella vuodella.

(5)

Neuvosto otti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen asetuksella (EY) N:o 661/2008 (9) käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa.

(6)

Asetuksella (EY) N:o 662/2008 (10) neuvosto muutti asetusta (EY) N:o 442/2007 siten, että se hyväksyi yhden vientiä harjoittavan tuottajan tarjoaman hintasitoumuksen.

(7)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan 17 päivänä lokakuuta 2008 julkaistun ilmoituksen (11) jälkeen saatiin 22 päivänä tammikuuta 2009 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö. Pyynnön esitti Euroopan lannoitevalmistajien yhdistys EFMA, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, jotka edustavat valtaosaa eli tässä tapauksessa yli 50:ä prosenttia ammoniumnitraatin kokonaistuotannosta unionissa.

(8)

Pyynnön esittäjä väitti ja esitti riittävän alustavan näytön siitä, että polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen ja unionin tuotannonalalle aiheutuva vahinko on todennäköinen Ukrainasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa.

(9)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä23 päivänä huhtikuuta 2009 julkaistulla ilmoituksella (12) perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta.

(10)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2008 ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi vuoden 2005 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(11)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niiden järjestöille, viejämaan edustajille, pyynnön esittäjälle ja unionin tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(12)

Kaikkia niitä asiaan liittyviä osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(13)

Koska unionissa toimii suuri määrä tuottajia ja tuojia, katsottiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti asianmukaiseksi tutkia, olisiko syytä käyttää otantamenetelmää. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti 15 päivän kuluessa tutkimuksen aloittamisesta ja toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(14)

Koska 12 unionin tuottajaa ilmoitti yhteistyöhalukkuudestaan, päätettiin toimitettujen tietojen tarkastelun perusteella, että unionin tuottajista on valittava otos. Yksikään tuoja ei ilmoittautunut eikä toimittanut vireillepanoilmoituksessa pyydettyjä tietoja.

(15)

Kyseiset 12 unionin tuottajaa, jotka kattoivat noin 80 prosenttia unionin kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, toimittivat asianmukaisesti täytetyn otantalomakkeen määräajassa ja suostuivat virallisesti jatkamaan yhteistyötä tutkimuksessa. Tältä pohjalta komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otoksen, joka edustaa mahdollisimman suurta ammoniumnitraatin tuotanto- ja myyntimäärää unionissa ja joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevan ajan kuluessa. Otokseen valittiin viisi unionin tuottajaa, joiden tuotanto muodosti 57 prosenttia unionin kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(16)

Asianomaisia osapuolia kuultiin otoksen valinnassa perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eivätkä ne vastustaneet asiaa.

(17)

Viidelle otokseen valitulle unionin tuottajalle ja kaikille tiedossa olleille asianomaisen maan vientiä harjoittaville tuottajille lähetettiin kyselylomakkeet.

(18)

Vastaus kyselyyn saatiin kyseisiltä viideltä otokseen valitulta unionin tuottajalta sekä kolmelta asianomaisessa maassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta.

(19)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(20)

Tarkasteltavana olevan tuotteen muodostavat Ukrainasta peräisin olevat kiinteät lannoitteet, joiden ammoniumnitraattipitoisuus on suurempi kuin 80 painoprosenttia ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 3102 30 90, 3102 40 90, ex 3102 29 00, ex 3102 60 00, ex 3102 90 00, ex 3105 10 00, ex 3105 20 10, ex 3105 51 00, ex 3105 59 00 ja ex 3105 90 91. Ammoniumnitraatti on kiinteä typpilannoite, jota käytetään yleisesti maataloudessa. Sitä valmistetaan ammoniakista ja typpihaposta, sen typpipitoisuus on suurempi kuin 28 painoprosenttia ja se voi olla mikrorakeisessa tai rakeisessa muodossa.

(21)

Tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelyä on selvennetty asetuksessa (EY) N:o 945/2005.

(22)

Tarkastelua koskeva tutkimus vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa tehdyn päätelmän, jonka mukaan ammoniumnitraatti on puhdas hyödyketuote ja sen laatu sekä fyysiset perusominaisuudet ovat samat riippumatta siitä, mistä maasta se on peräisin. Tarkasteltavana olevalla tuotteella ja tuotteilla, joita vientiä harjoittavat tuottajat valmistavat ja myyvät kotimarkkinoillaan ja kolmansiin maihin, sekä tuotteilla, joita unionin tuottajat valmistavat ja myyvät unionin markkinoilla, on todettu olevan samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja pääasiassa sama käyttötarkoitus, ja niitä pidetään siksi perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(23)

Kolme ukrainalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa teki tutkimuksessa yhteistyötä. Neljäs tiedossa oleva vientiä harjoittava tuottaja kieltäytyi yhteistyöstä.

(24)

Kyseisen kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan viennin määrän ja Ukrainasta unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärän vertailu osoitti, että kyseisen kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vienti kattoi yli 90 prosenttia Ukrainasta unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhteistyössä toimimisen astetta voidaan näin ollen pitää korkeana.

(25)

Ukrainasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuontimäärät olivat alhaisia suhteessa unionin kokonaismarkkinoihin: niiden markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 1,1 prosenttia.

(26)

On muistettava, että aikaisemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, jossa vertailumaa oli Yhdysvallat, Ukrainaa ei vielä pidetty markkinatalousmaana, ja siksi normaaliarvo määritettiin yhteistyössä toimineelta yhdysvaltalaiselta tuottajalta saatujen tietojen perusteella.

(27)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa normaaliarvo määritettiin niiden tietojen perusteella, jotka saatiin ja tarkastettiin ukrainalaisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin tehdyillä tarkastuskäynneillä. Komissio tutki, voitiinko niiden kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten tarkasteltiin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien valmistaman ja kotimarkkinoillaan myymän tuotteen tuotantokustannuksia.

(28)

Kaasukustannusten osalta havaittiin, että Ukraina toi suurimman osan ammoniumnitraatin tuotannossa käytetystä kaasusta Venäjältä. Kaikki käytettävissä olevat ja tutkimuksen aikana tarkastetut tiedot osoittivat, että Ukraina toi Venäjältä maakaasua hintaan, joka oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 40 prosenttia alhaisempi kuin Venäjältä unioniin viedyn maakaasun hinta. Todettiin kuitenkin, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson viimeisellä neljänneksellä hinnat olivat samalla tasolla.

(29)

Todettiin, että yhden tuottajan viemää yhtä tuotelajia lukuun ottamatta kotimarkkinamyynti tapahtui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tavanomaisessa kaupankäynnissä. Sen vuoksi normaaliarvo määritettiin joko perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti etuyhteydettömän asiakkaan Ukrainan kotimarkkinoilla maksaman ja maksettavaksi tulevan hinnan tai ei-tavanomaisessa kaupankäynnissä myydyn tuotelajin osalta laskennallisen normaaliarvon perusteella. Normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä viedyn lajin tuotantokustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja muita kustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Myynti-, hallinto- ja muiden kustannusten sekä voittomarginaalin määrät perustuivat kyseisen tuottajan samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneesta myynnistä saatuihin tosiasiallisiin tietoihin.

(30)

On huomattava, että normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti tekemättä oikaisua ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kaasukustannusten huomioon ottamiseksi. Näin tehtiin, koska riippumatta ilmeisen vääristyneistä kaasun hinnoista ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien oikaisemattomien kustannusten ja kotimarkkinahintojen käyttäminen osoittaa selvästi, että polkumyyntiä esiintyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten johdanto-osan 32–34 kappaleessa todetaan. Koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkoituksena on tutkia, onko polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan, jotta voitaisiin päättää, onko nykyisin sovellettavat toimenpiteet pidettävä voimassa vai onko ne kumottava, edellä esitetyn perusteella katsottiin, ettei ollut tarpeen tutkia, oliko perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen oikaisu tässä tapauksessa perusteltu vai ei.

(31)

Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, jotka tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettiin tai jotka siitä oli maksettava, kun se myytiin yhteisöön vietäväksi. Kaikkien kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan koko myynti tapahtui suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa.

(32)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa ja todennetun näytön perusteella kuljetus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, vakuutus- ja pakkauskustannusten sekä palkkioiden erojen huomioon ottamiseksi.

(33)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vientihintojen painotettuun keskiarvoon.

(34)

Kolmen asianomaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta koko maata koskevaksi painotetuksi keskimääräiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 6–7 prosenttia.

(35)

Kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti vastasi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimäärin 46:ta prosenttia niiden tuotantokapasiteetista.

(36)

Vaikka kolme yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa myi suuren osan tuotannostaan kotimarkkinoilla, ne olivat riippuvaisia myös viennistä kolmansiin maihin. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla niiden käyttämätön kapasiteetti vastasi noin 6:ta prosenttia unionin kulutuksesta.

(37)

Tarkastelua koskevassa pyynnössä neljännestä tiedossa olevasta ukrainalaisesta tuottajasta, joka ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, annettujen tietojen perusteella Ukrainan käyttämättömän kapasiteetin arvioitiin olevan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 9 prosenttia unionin kulutuksesta.

(38)

Tietyt ukrainalaiset yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että ne menettivät koko ajan kotimarkkinaosuuttaan venäläisille tuottajille, jotka pystyivät tarjoamaan hyvin alhaisia hintoja Venäjän huomattavasti alhaisemman kaasun hinnan vuoksi. Siksi vaikuttikin epätodennäköiseltä, että Ukrainan kotimarkkinat imisivät suurimman osan käyttämättömästä kapasiteetista, jolloin mahdollinen lisätuotanto menisi todennäköisesti vientiin.

(39)

Kolme yhteistyössä toiminutta yritystä vei tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ammoniumnitraattia moniin muihin eri maanosissa sijaitseviin kolmansiin maihin. Olisi kuitenkin huomattava, että Ukrainasta tulevalla viennillä ei ole pääsyä monille perinteisille kolmansien maiden markkinoille joko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi (esimerkiksi Yhdysvalloissa yli 100 prosentin polkumyyntitulli) ja/tai turvallisuusrajoitusten vuoksi (esimerkiksi Kiinan kansantasavalta ja Australia). Joka tapauksessa unionin markkinat ovat suurimmat ja houkuttelevimmat vientimarkkinat, ja lisäksi ne sijaitsevat maantieteellisesti lähimpänä. Houkuttelevuutta lisäävät vielä logistiset edut, jotka johtuvat Ukrainan alhaisista rautatiemaksuista.

(40)

Edellä esitetyn perusteella ei voida sulkea pois sitä, että ilman polkumyyntitoimenpiteitä suuri osa Ukrainan käyttämättömästä kapasiteetistä päätyisi vietäväksi unioniin.

(41)

Kolmen ukrainalaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vientimyynnin tarkastelu osoitti, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hinnat (määritettynä CIF-tasolla käyttäen tarkastelua koskevassa pyynnössä esitettyjä kansainvälisiä rahtihintoja) olivat 25 prosenttia alhaisemmat kuin vallitseva unionin markkinahinta.

(42)

Tämän perusteella vaikutti siltä, että toimenpiteiden kumoaminen kannustaisi suuntaamaan Ukrainasta kolmansiin maihin tapahtunutta vientiä unioniin. Unionin markkinoiden korkeammat hinnat takaisivat ukrainalaisille viejille paremman voittomarginaalin.

(43)

Kolmen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien lukujen perusteella pystyttiin vahvistamaan myös, että koko maan osalta Ukrainasta muihin kolmansiin maihin suuntautuva vienti tapahtui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla polkumyynnillä.

(44)

Edellä esitettyjen havaintojen perusteella voidaan päätellä, että Ukrainasta tuleva vienti tapahtuu edelleen polkumyynnillä ja että polkumyynnin jatkuminen unionin markkinoilla on todennäköistä, jos nykyiset polkumyyntitoimenpiteet poistetaan. Ottaen huomioon Ukrainan käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus vaikuttaa siltä, että ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien olisi kannattavaa i) lisätä vientiään unionin markkinoille ja ii) ainakin kahden vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa suunnata polkumyynnillä tapahtuvaa ammoniumnitraatin vientiä muista kolmansista maista unioniin.

(45)

Lisäksi yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien vientihintojen painotetun keskiarvon todettiin olevan selvästi alhaisempi kuin unionissa vallitsevan hintatason. Tämä vahvistaa päätelmää, että Ukrainasta unioniin suuntautuva vienti todennäköisesti lisääntyisi, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(46)

Samankaltaista tuotetta valmistaa unionissa 16 yritystä tai yhtymää, joiden tuotanto muodostaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun koko unionin tuotannon.

(47)

Tässä tutkimuksessa yhteistyössä toimi 12 unionin tuottajaa:

(48)

Koska kyseiset 12 unionin tuottajaa muodostivat noin 80 prosenttia unionin kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, niiden katsotaan muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Niitä kutsutaan jäljempänä ’unionin tuotannonalaksi’.

(49)

Kuten johdanto-osan 14 ja 15 kappaleessa todettiin, näistä 12 unionin tuottajasta otokseen valittiin viisi. Kaikki otokseen valitut unionin tuottajat tekivät yhteistyötä ja lähettivät vastaukset kyselylomakkeeseen määräajassa. Lisäksi muut seitsemän yhteistyössä toimivaa tuottajaa toimittivat pyydettyjä yleisiä tietoja vahinkoa koskevaa tarkastelua varten.

(50)

Todennettavissa oleva unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymien määrien, muiden unionin tuottajien unionin markkinoilla myymien määrien, kokonaistuontia unioniin koskevien Eurostatin tietojen ja tarkasteltavana olevan tuotteen Ukrainasta tulevan tuonnin osalta yhteistyössä toimineiden yritysten kyselylomakevastauksissa antamien tietojen perusteella. Koska unioni laajentui vuonna 2007 kattamaan 27 jäsenvaltiota, kaikki vahinkoindikaattorit määritettiin tarkastelujaksolla analyysin selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi 27 jäsenvaltiosta muodostuvan EU:n markkinoiden pohjalta.

(51)

Vuoden 2005 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus väheni 10 prosenttia.

(52)

Ukrainasta tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja keskihinnat kehittyivät seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Määrää ja hintaa koskevat suuntaukset perustuvat yhteistyössä toimineiden yritysten kyselylomakevastauksissa antamiin tietoihin, tuontitilastoihin (Eurostat) ja Ukrainan vientitilastoihin.

(53)

Ukrainasta tulevan tuonnin määrä väheni koko ajan vuoteen 2007 saakka mutta nousi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes vuoden 2005 tasolle. Ukrainan markkinaosuus kasvoi hiukan vuoden 2005 1 prosentista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 1,1 prosenttiin. Yksikköhinnat kehittyivät tarkastelujaksolla myönteisesti 123 eurosta 230 euroon tonnilta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtunut hintojen nousu oli maailmanlaajuisen hintojen kehityksen sekä pääasiallisen raaka-aineen hintojen kehityksen mukaista.

(54)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintyneen hintojen alittavuuden määrittämiseksi verrattiin unionin tuotannonalan etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia noudettuna lähettäjältä -hintoja asianomaisen maan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien CIF unionin rajalla -tuontihintoihin, joita oli oikaistu asianmukaisesti, jotta ne vastaisivat hintoja määräsatamissa. Vertailu osoitti, että Ukrainasta tulevan tuonnin hinnat alittivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 22,5 prosentilla. Ukrainalaisten viejien hinnan alittavuuden marginaali oli edelleen 11 prosenttia, kun niiden unioniin suuntautuvan viennin hintoihin oli lisätty polkumyyntitulli.

(55)

Seuraavassa taulukossa esitetään tuontimäärät muista kolmansista maista tarkastelujaksolla. Seuraavat määrä- ja hintasuuntaukset perustuvat Eurostatin tietoihin.

(56)

Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat nousivat merkittävästi. Vaikuttaa siltä, että Venäjää lukuun ottamatta kaikki edellä olevassa taulukossa mainitut maat lisäsivät unioniin suuntautuvaa tuontiaan tarkastelujaksolla. Venäjältä tulevaan tuontiin sovellettiin kiinteää polkumyyntitullia, joka oli suuruudeltaan 47,07 euroa tonnilta, ja kyseisen tuonnin hinnat olivat Ukrainasta tulevan tuonnin hintojen lailla alhaisemmat kuin kaikista muista maista tulevan tuonnin hinnat.

(57)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(58)

Koska vahinkoa koskevassa tutkimuksessa käytettiin otantamenetelmää, tiettyjä vahinkoindikaattoreita, kuten tuotantoa, tuotantokapasiteettia, myyntiä, markkinaosuutta, tuottavuutta ja työllisyyttä tarkasteltiin koko unionin tuotannonalan tasolla, jäljempänä olevissa taulukoissa ’unioni’. Muita yksittäisten yritysten tulokseen liittyviä vahinkoindikaattoreita, kuten hintoja, varastoja, tuotantokustannuksia, kannattavuutta, palkkoja, investointeja, sijoitetun pääoman tuottoa, kassavirtaa ja pääoman saantia, tarkasteltiin otokseen valituilta unionin tuottajilta kerättyjen tietojen tasolla, jäljempänä olevissa taulukoissa ’otokseen valitut tuottajat’.

(59)

Unionin tuotannonalan tuotanto laski 18 prosenttia vuoden 2005 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, eli noin 7 miljoonasta tonnista vuonna 2005 noin 5,8 miljoonaan tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kytköskäyttöön tarkoitettu tuotanto pysyi vähäisenä tarkastelujaksolla, eikä se vaikuttanut unionin tuotannonalan tilanteeseen etenkään tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(60)

Tuotantokapasiteetti pysyi jotakuinkin vakaana koko tarkastelujakson ajan. Tuotanto laski, joten kapasiteetin käyttöaste väheni vuoden 2005 tasolta 55 prosentista 45 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, ammoniumnitraatin tuotannossa kapasiteetin käyttöasteeseen voi vaikuttaa muiden samoilla tuotantolaitteilla valmistettavien tuotteiden tuotanto. Sen vuoksi kapasiteetin käyttöasteen kehityssuuntauksella ei ole niin suurta merkitystä unionin tuotannonalan tilanteen arvioinnille.

(61)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla laski vuoden 2005 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 14 prosenttia. Kehitystä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että unionin kulutus väheni hieman samana ajanjaksona.

(62)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus säilyi vakaana vuodesta 2005 vuoteen 2008 mutta pieneni kolmella prosenttiyksiköllä vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(63)

Unionin tuotannonalan työllisyysaste laski 8 prosenttia vuoden 2005 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(64)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan keskimääräinen tuotos työntekijää kohti laski 11 prosenttia. Tämä selittyy sillä, että tuotos pieneni suhteellisesti enemmän kuin työllisyys laski.

(65)

Kun otetaan huomioon Ukrainasta tulevan tuonnin tämänhetkinen vähäisyys, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutuksen ei katsota olevan merkittävä, joten indikaattori ei ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukainen.

(66)

Otokseen valittujen unionin tuotannonalan tuottajien keskimääräiset nettomyyntihinnat nousivat selvästi vuonna 2008 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja kuvastivat näin vallitsevia ammoniumnitraatin suotuisia kansainvälisiä markkinaolosuhteita samalla kaudella.

(67)

Unionin tuotannonalan loppuvarastot pienenivät 26 prosenttia vuodesta 2005 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon. Jyrkkä kasvu vuonna 2006 johtui myyntimäärien voimakkaasta laskusta vuosien 2005 ja 2006 välillä.

(68)

Työntekijäkohtainen keskipalkka nousi 6 prosenttia vuoden 2005 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana jäljempänä olevan taulukon mukaisesti. Palkkojen nousua voidaan pitää maltillisena, kun otetaan huomioon inflaatio ja työvoiman yleinen vähentyminen.

(69)

Otokseen valittujen tuottajien samankaltaiseen tuotteeseen tekemät vuotuiset investoinnit kehittyivät myönteisesti tarkastelujaksolla kasvaen 70 prosenttia. Investoinnit kohdistuivat pääasiassa tiettyjen koneiden ajanmukaistamiseen. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonala pyrkii koko ajan parantamaan kilpailukykyään.

(70)

Otokseen valittujen tuottajien kannattavuus parani merkittävästi etenkin vuoden 2006 jälkeen, ja liikevaihtoon suhteutettuna se saavutti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 28,1 prosentin tason. Sijoitetun pääoman tuotto ilmaistuna voittoprosenttina sijoitetun pääoman nettokirjanpitoarvosta noudatti suunnilleen kannattavuuden myönteistä kehitystä tarkastelujaksolla.

(71)

Tarkastelujaksolla kassavirta lisääntyi merkittävästi, mikä vastasi kokonaiskannattavuuden kehitystä kyseisellä ajanjaksolla.

(72)

Tutkimuksessa ei havaittu, että otokseen valituilla unionin tuottajilla olisi ollut vaikeuksia saada pääomaa. Tässä yhteydessä on muistettava, että useat yrityksistä kuuluvat suurempiin yhtymiin ja rahoittavat toimintansa siinä yhtymässä, johon ne kuuluvat, joko konsernitilijärjestelmän kautta tai emoyhtiöiden myöntämillä yhtymän sisäisillä lainoilla.

(73)

Lähes kaikki vahinkoindikaattorit kehittyivät myönteisesti vuoden 2005 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana: yksikkömyyntihinnat nousivat, ja kannattavuus parani huomattavasti saavuttaen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 28,1 prosentin tason. Myös investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta kehittyivät myönteisesti.

(74)

Vaikka tuotanto ja myyntimäärät vähenivät tarkastelujaksolla huomattavasti, on huomattava, että unionin markkinat kutistuivat 10 prosenttia samaan aikaan.

(75)

Unionin tuotannonalan tilanne on kaiken kaikkiaan parantunut merkittävästi tilanteesta, joka vallitsi ennen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa asianomaisesta maasta tapahtuvassa ammoniumnitraatin tuonnissa vuonna 2001.

(76)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden osalta analysoitiin kahta parametria: i) todennäköisiä vientimääriä ja -hintoja asianomaisessa maassa sekä ii) asianomaisen maan arvioitujen määrien ja hintojen todennäköisiä vaikutuksia unionin tuotannonalaan.

(77)

Yhteistyössä toimineilla ukrainalaisilla tuottajilla tiedetään olevan käytössään noin 650 tuhatta tonnia käyttämätöntä kapasiteettia, joka vastaa 9:ää prosenttia unionin markkinoista, kuten johdanto-osan 37 kappaleessa todettiin. Ylimääräisen kapasiteetin turvin ukrainalaiset tuottajat voivat nopeasti lisätä nykyistä tuotantoaan ja siis myös ammoniumnitraatin vientiä.

(78)

Kun otetaan huomioon, että Ukrainan kotimarkkinat ovat suhteellisen pienet, maan tuottajat ovat vahvasti riippuvaisia viennistä kolmansiin maihin. Kuten johdanto-osan 41 kappaleessa esitetään, vienti tapahtui selvästi unionin markkinoilla vallitsevaa hintaa alemmilla hinnoilla.

(79)

Edellä esitetyn perusteella näyttäisi siltä, että unionin markkinat ovat ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta hinnoiltaan houkuttelevat kaikkiin muihin vientimarkkinoihin verrattuna. Tämän vuoksi voidaan kohtuudella odottaa, että merkittävä osa kolmansiin maihin viedystä määrästä suunnattaisiin erittäin todennäköisesti unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Unionin markkinoiden houkuttelevuutta lisää myös se, että ne ovat maantieteellisesti lähempänä kuin muut vientimarkkinat, mikä lisää todennäköisyyttä, että ukrainalaiset tuottajat ohjaisivat nyt kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä unioniin.

(80)

Koska ukrainalaisten tuotteiden markkina-asema unionissa on tällä hetkellä heikko, ukrainalaisten viejien olisi lisättävä markkinaosuuttaan tai laajennettava asiakaskuntaansa, mikä tapahtuisi todennäköisesti tarjoamalla ammoniumnitraattia polkumyyntihintaan, kuten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla todettiin.

(81)

Edellä esitetyn perusteella vaikuttaakin todennäköiseltä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, Ukrainassa tuotettua ammoniumnitraattia suunnattaisiin unionin markkinoille huomattavia määriä polkumyyntihinnoin, jotka selvästi alittaisivat unionin tuotannonalan hinnat.

(82)

Tutkimus osoitti, että ammoniumnitraatti on hyödyketuote, jonka hintoihin unionin tuotannonalan hinnat alittava halpatuonti voi vaikuttaa merkitsevästi. Toisin sanoen unionin ammoniumnitraattimarkkinat ovat varsin epävakaiset. Tarkastelujaksolla vallinneet maailmanlaajuisesti suotuisat ammoniumnitraatin markkinaolosuhteet pitivät hinnat korkeina ja sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet hillitsivät hintojen vääristymistä unionin markkinoilla. Kyseisenä ajanjaksona tarjonnan ja kysynnän välillä vallitsi tiukka tasapaino, joka piti kaikkien sellaisten typpilannoitteiden, jotka ovat hyödyketuotteita, hinnat korkealla. Ammoniumnitraatti on myös hyödyketuote, jonka hinnoitteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten kaasun hinta, joka on kustannusvaikutuksiltaan tärkein tarjonnan säätelijä, sääolosuhteet sekä vilja- ja rehukasvien varastot, jotka vähentävät tai lisäävät lannoitteiden kysyntää.

(83)

Voidaan olettaa, että erityisesti unionin markkinoilla ammoniumnitraatin kysyntä kasvaa hiukan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla todetusta tasosta. Koska ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien asettamat hinnat alittavat selvästi unionin tuotannonalan hinnat, Ukrainasta tulevan tuonnin todennäköinen lisääntyminen pakottaisi unionin tuotannonalan joko laskemaan merkittävästi hintojaan, mikä vähentäisi sen voittoja, tai tyytymään selvästi pienempään markkinaosuuteen ja vähempiin tuloihin taikka peräti tekemään molemmat. Unionin tuotannonalalla onnistuneesti toteutettu rakennemuutos riittäisi todennäköisesti tasoittamaan hintojen ilmeisen laskun vain osittain, mikä vaarantaisi koko elpymisprosessin. Toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi.

(84)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että nykyisten toimenpiteiden raukeaminen todennäköisesti johtaisi asianomaisesta maasta tapahtuvan viennin lisääntymiseen huomattavasti ja polkumyyntihintoihin, jotka alittavat unionin tuotannonalan hinnat. Tämä saisi mitä todennäköisimmin hinnat laskuun markkinoilla, mikä oletettavasti heikentäisi unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. Se vahingoittaisi erityisesti tarkastelujaksolla saavutettua taloudellista elpymistä ja johtaisi vahingon toistumiseen.

(85)

Tutkimuksessa selvitettiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisen jatkaminen ei ole unionin edun mukaista. Toimenpiteiden soveltamisen jatkamisen vaikutuksia kaikkiin tämän menettelyn soveltamisalaan kuuluviin osapuoliin sekä toimenpiteiden voimassaolon päättymisen seurauksia tarkasteltiin tästä syystä perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti kaiken käytettävissä olevan näytön pohjalta.

(86)

Jotta toimenpiteiden mahdollisen voimassa pitämisen vaikutuksia voitaisiin arvioida, kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(87)

Toimenpiteiden käyttöönottoa ei alkuperäisessä tutkimuksessa pidetty unionin edun vastaisena. Koska tämä tutkimus on tarkastelu, jossa siis analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa, voidaan arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(88)

Unionin tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi. Tätä vahvistaa myös sen taloudellisessa tilanteessa havaittu myönteinen kehitys sen jälkeen, kun polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2001. Unionin tuotannonala paransi tuottoaan vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja onnistui rakennemuutoksessaan.

(89)

Onkin perusteltua odottaa, että unionin tuotannonala jatkossakin hyötyy nykyisin voimassa olevista toimenpiteistä ja elpyy pitämällä yllä ja vakauttamalla kannattavuuttaan. Jos toimenpiteitä ei pidetä voimassa, on todennäköistä, että tuonti asianomaisesta maasta polkuhinnoilla lisääntyy ja aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle painamalla myyntihintoja alas, mikä vaikuttaa negatiivisesti tuotannonalan tällä hetkellä myönteiseen taloudelliseen tilanteeseen.

(90)

Kuten johdanto-osan 14 kappaleessa todettiin, yksikään tuojista ei halunnut kuulua otokseen ja toimittaa otantalomakkeessa pyydettyjä perustietoja. Aiemmissa tutkimuksissahan todettiin, että toimenpiteiden käyttöönoton vaikutukset eivät ole merkittäviä, koska tuojat eivät pääsääntöisesti käy kauppaa pelkästään ammoniumnitraatilla vaan merkittävässä määrin myös muilla lannoitteilla. Polkumyyntitoimenpiteiden poistaminen muiden lannoitteiden osalta voi vain vahvistaa edellä esitettyä. Tähän liittyen elokuussa 2007 lakkautettiin polkumyyntitoimenpiteet, joita sovellettiin Venäjältä peräisin olevan urean tuontiin, ja maaliskuussa 2008 lakkautettiin polkumyyntitoimenpiteet, joita sovellettiin Valko-Venäjältä, Kroatiasta, Libyasta ja Ukrainasta peräisin olevan urean tuontiin (13). Tuojien yhteistyöhaluttomuuden vuoksi ei kuitenkaan saatu pitävää näyttöä merkittävien kielteisten vaikutusten arvioimiseksi, ja sen vuoksi pääteltiin, että nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden säilyttämistä vastaan ei ole pakottavia syitä.

(91)

Käytettävissä ei ole luotettavia tietoja, jotka viittaisivat siihen, että toimenpiteiden voimassapito vaikuttaisi merkittävän kielteisesti tuojiin tai kauppiaisiin.

(92)

Unionissa maanviljelijät ovat ammoniumnitraatin käyttäjiä. Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että koska ammoniumnitraatin vaikutus viljelijöiden toimintaan on pieni, kustannusten noususta ei todennäköisesti aiheutuisi merkittävää kielteistä vaikutusta.

(93)

Tässä tutkimuksessa kaksi maanviljelijöiden järjestöä esitti huomautuksia, joissa kannatettiin toimenpiteiden päättämistä. Ne väittivät etenkin, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistus vuonna 2003 vähensi markkinainterventiojärjestelyiden käyttöä ja poisti yhteyden unionin tuen ja tuotannon väliltä. Vapauttamisprosessi pakotti unionin maanviljelijät toimimaan maailmanmarkkinoiden ehdoilla. Maataloustuotteiden hintojen merkittävä nousu voitaisiin estää vain siten, että ammoniumnitraatin toimittajan voi valita vapaasti.

(94)

Nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden mahdollinen jatkuminen ei kuitenkaan estä käyttäjiä valitsemasta vapaasti ammoniumnitraatin toimittajiaan, mutta se takaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin markkinoilla, joilla kilpailu tehostuu. Sen vuoksi edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Ukrainaan kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden jatkumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjiin.

(95)

Edellä esitetty huomioon ottaen päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista.

(96)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Kaikki toimitetut huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon, jos se oli perusteltua.

(97)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti voidaan todeta, että Ukrainasta peräisin olevan ammoniumnitraatin tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa. Nämä toimenpiteet ovat siis erityistulleja.

(98)

Kuten johdanto-osan 28 kappaleessa todetaan, maakaasun tuontihinnat Ukrainassa lähentyivät unionin markkinoilla vallitsevia kaasun hintoja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson viimeisellä vuosineljänneksellä. Sen vuoksi kotimarkkinoiden kaasun hintojen kehityksestä johtuvan tuotantokustannusten nousun vaikutus vientihintoihin voi vaikuttaa polkumyynnin mahdollisiin vahingollisiin vaikutuksiin, jos kaasun hinnan kehitys on luonteeltaan pysyvää. Sen vuoksi katsotaan parhaaksi, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen rajoitetaan kahteen vuoteen.

(99)

Komission päätöksellä 2008/577/EY (14) hyväksytyt sitoumukset pysyvät edelleen voimassa,

—

vientiä harjoittava tuottaja on valmistanut ne ja lähettänyt ne ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle unionissa ja laskuttanut tätä niistä suoraan; ja

—

tuontituotteiden mukana on sitoumuslasku, joka on kauppalasku, joka sisältää ainakin tämän asetuksen liitteessä tarkoitetut tiedot ja siinä määrätyn ilmoituksen; ja

—

tulliviranomaisille tulliselvitystä varten esitettävät tavarat vastaavat täsmälleen sitoumuslaskussa esitettyä kuvausta.

—

kun 2 kohdassa kuvatun tuonnin osalta todetaan, että yksi tai useampi mainitussa kohdassa luetelluista ehdoista ei täyty; tai

—

kun komissio peruuttaa sitoumukselle myöntämänsä hyväksynnän perusasetuksen 8 artiklan 9 kohdan nojalla asetuksella tai päätöksellä, jossa viitataan tiettyihin liiketoimiin ja ilmoitetaan, että asianomaiset sitoumuslaskut eivät ole päteviä.

16.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/40

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä VI vahvistetaan sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin kansalliset ja alueelliset tuotantokiintiöt. Kyseisiä kiintiöitä olisi mukautettava markkinointivuonna 2010/2011 ottaen huomioon Ranskan viranomaisten päätös soveltaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 60 artiklaa.

(2)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitettä VI olisi muutettava.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

16.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/42

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Tämän asetuksen liitteessä esitetyn valmisteen hyväksymistä varten jätettiin hakemus asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Pediococcus pentosaceus (DSM 16244) -valmisteen hyväksymistä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ”elintarviketurvallisuusviranomainen”, totesi 3 päivänä helmikuuta 2010 antamassaan lausunnossa (2), että Pediococcus pentosaceus (DSM 16244) -valmisteella ei ole haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että kyseisen valmisteen käyttö saattaa parantaa säilörehun tuotantoa. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun yhteisön vertailulaboratorion toimittaman raportin lisäaineen analyysimenetelmästä.

(5)

Pediococcus pentosaceus (DSM 16244) -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen lisäaineen käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

16.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/44

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään mahdollisuudesta muuttaa lisäaineen hyväksyntää hyväksynnän haltijan pyynnöstä ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, lausunnon perusteella.

(3)

Mikro-organismivalmisteen Bacillus subtilis DSM 17299 käyttö hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi broilereiden ruokinnassa Bacillus subtilis O35:n hyväksymisestä rehun lisäaineena 1 päivänä lokakuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1137/2007 (2).

(4)

Luvan haltija on tehnyt hakemuksen kyseisen valmisteen hyväksynnän muuttamiseksi siten, että sen käyttö sallittaisiin sellaisia kokkidiostaatteja kuten lasalosidinatrium, maduramisiiniammonium, monensiininatrium, narasiini, salinomysiininatriumi ja semduramisiininatrium sisältävässä broilerin rehussa. Luvan haltija toimitti asiaa koskevaa tietoa hakemuksensa tueksi.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 10 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan lausunnossa, että Bacillus subtilis DSM 17299 -lisäainetta voidaan käyttää yhdessä lasalosidinatriumin, maduramisiiniammoniumin, monensiininatriumin, narasiinin, salinomysiininatriumin ja semduramisiininatriumin kanssa (3).

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät.

(7)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1137/2007 olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

16.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/46

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 25 artiklassa vahvistetaan siirtymäsäännökset rehun lisäaineiden hyväksymistä koskeville hakemuksille, jotka on jätetty direktiivin 70/524/ETY mukaisesti ennen asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamispäivää.

(3)

Tämän asetuksen liitteessä mainitun lisäaineen hyväksymistä koskeva hakemus on jätetty ennen asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamispäivää.

(4)

Direktiivin 70/524/ETY 4 artiklan 4 kohdan mukaiset kyseistä hakemusta koskevat alustavat huomautukset toimitettiin komissiolle ennen asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamispäivää. Siksi hakemusta käsitellään edelleen direktiivin 70/524/ETY 4 artiklan mukaisesti.

(5)

Entsyymivalmisteen endo-1,3(4)-beeta-glukanaasi, jota tuottaa Aspergillus aculeatus (CBS 589.94), endo-1,4-beeta-glukanaasi, jota tuottaa Trichoderma longibrachiatum (CBS 592.94), alfa-amylaasi, jota tuottaa Bacillus amyloliquefaciens (DSM 9553), ja endo-1,4-beeta-ksylanaasi, jota tuottaa Trichoderma viride (NIBH FERM BP 4842), käyttö hyväksyttiin väliaikaisesti munivien kanojen ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 1458/2005 (3). Se hyväksyttiin ilman määräaikaa broilerien ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 358/2005 (4) ja lihakalkkunoiden ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 1284/2006 (5).

(6)

On toimitettu uusia tietoja, jotka tukevat hakemusta kyseisen entsyymivalmisteen hyväksymiseksi ilman määräaikaa munivien kanojen ruokinnassa.

(7)

Arviointi osoittaa, että direktiivin 70/524/ETY 3 a artiklassa tällaiselle hyväksymiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen entsyymivalmisteen käyttö olisi hyväksyttävä ilman määräaikaa tämän asetuksen liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

16.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/48

16.6.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/50

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99 (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002, ex 1005 (hybridisiemeniä lukuun ottamatta) ja ex 1007 (kylvämiseen tarkoitettua hybridiä lukuun ottamatta) kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 10 00, 1001 90 91, ex 1001 90 99, (korkealaatuinen tavallinen vehnä), 1002 00, 1005 10 90, 1005 90 00 ja 1007 00 90 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa.

(4)

Tuontitullit olisi vahvistettava 16 päivästä kesäkuuta 2010 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan,