31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/1

(1)

Neuvosto otti 2 päivänä helmikuuta 2001 annetulla asetuksella (EY) N:o 230/2001 (2), jäljempänä ’väliaikainen asetus’, käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet tiettyjen Thaimaasta, Tšekistä, Turkista ja Venäjältä peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden, jäljempänä ’teräsvaijerit’, tuonnissa (Thaimaasta, Turkista ja Venäjästä käytetään nimitystä ’asianomaiset maat’). Neuvosto otti 2 päivänä elokuuta 2001 annetulla asetuksella (EY) N:o 1601/2001 (3), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin teräsvaijerien tuonnissa. Tšekistä peräisin olevien teräsvaijereiden tuonnissa käyttöönotetut toimenpiteet lakkasivat olemasta voimassa 1 päivänä toukokuuta 2004 tapahtuneen Euroopan unionin laajentumisen jälkeen.

(2)

Komissio hyväksyi 26 päivänä heinäkuuta 2001 tehdyllä päätöksellä 2001/602/EY (4) Venäjällä toimivan ja Thaimaassa toimivan viejän johdanto-osan 1 kappaleessa tarkoitettujen polkumyyntitoimenpiteiden yhteydessä esittämät sitoumukset.

(3)

Neuvosto otti 8 päivänä marraskuuta 2005 asetuksella (EY) N:o 1858/2005 (5) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, Intiasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien tietynlaisten teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa, jäljempänä ’rinnakkainen menettely’.

(4)

Komissio sai vuonna 2004 kaksi perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista osittaista välivaiheen tarkastelua, jäljempänä ’välivaiheen tarkastelut’, koskevaa pyyntöä. Polkumyynnin tarkasteluun rajoittuvien pyyntöjen esittäjät olivat Open Joint Stock Company Cherepovetsky Staleprokatny Zavod, jäljempänä ’ChSPZ’, ja Joint Stock Company Beloretsk Iron & Steel Works, jäljempänä ’BMK’, joista kumpikin on Venäjällä toimiva vientiä harjoittava teräsvaijereiden tuottaja.

(5)

Kuten Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa ilmoituksessa (6) tiedotettiin, ChSPZ:n nimi muutettiin muotoon Closed Joint Stock Company Severstal-Metiz, jäljempänä ’SSM’, ChSPZ:n sekä Open Joint Stock Company Orlovsky Staleprokatny Zavod-, jäljempänä ’OSPAZ’, ja Closed Joint Stock Company Severstal-Metiz -nimisten yritysten sulauduttua toisiinsa. Tämä nimenmuutos tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

(6)

Pyyntöjen esittäjien mukaan olosuhteet, joiden perusteella toimenpide otettiin käyttöön, ovat muuttuneet ja muutokset ovat pysyviä. Lisäksi kumpikin vientiä harjoittava tuoja väitti, ettei nykyisen tasoisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä enää tarvita polkumyynnin vastapainona.

(7)

Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö kahden välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, ja pani vireille nämä tarkastelut 10 päivänä elokuuta 2004 (7).

(8)

Sen jälkeen, kun ilmoitus toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (8) oli julkaistu, komissio vastaanotti 28 päivänä huhtikuuta 2006 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön (yhdessä tämän pyynnön kanssa vastaanotettiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaista tarkastelua, jäljempänä ’voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, koskeva pyyntö, johon viitataan jäljempänä johdanto-osan 12–15 kappaleissa).

(9)

Pyynnön esitti Liaison Committee of European Union Wire Rope Industries, jäljempänä ’EWRIS’ tai ’pyynnön esittäjä’, niiden tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia tiettyjen rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden kokonaistuotannosta yhteisössä.

(10)

Pyynnön esittäjän välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö rajoittui yhden ainoan Turkissa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan harjoittaman polkumyynnin tasoon (johon sovelletaan parhaillaan nollatullia). Pyynnön esittäjän mukaan toimenpiteet eivät enää riitä torjumaan vahingollista polkumyyntiä.

(11)

Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, ja pani vireille tämän tarkastelun 3 päivänä elokuuta 2006 (9).

(12)

Sen jälkeen, kun ilmoitus toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä oli julkaistu, komissio vastaanotti 28 päivänä huhtikuuta 2006 voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua koskevan pyynnön (yhdessä tämän pyynnön kanssa vastaanotettiin välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö, johon viitataan edellä johdanto-osan 8–11 kappaleessa).

(13)

Pyynnön esitti Liaison Committee of European Union Wire Rope Industries, jäljempänä ’EWRIS’ tai ’pyynnön esittäjä’, niiden tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia tiettyjen rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden kokonaistuotannosta yhteisössä.

(14)

Pyyntö koski kaikkia alkuperäisen asetuksen soveltamisalaan nyt kuuluvia maita ja perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(15)

Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, ja pani vireille tämän tarkastelun 3 päivänä elokuuta 2006.

(16)

Komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön. Polkumyynnin tarkasteluun rajoittuvan pyynnön esittäjä oli Thaimaassa toimiva vientiä harjoittava teräsvaijereiden tuottaja Usha Siam Steel Industries Public Company Ltd.

(17)

Pyynnön esittäjän mukaan olosuhteet, joiden perusteella toimenpide otettiin käyttöön, ovat muuttuneet ja muutokset ovat pysyviä. Lisäksi vientiä harjoittava tuoja väitti, ettei nykyisen tasoisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä enää tarvita polkumyynnin vastapainona.

(18)

Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, ja pani vireille tämän tarkastelun 22 päivänä maaliskuuta 2007 (10).

(19)

Komissio ilmoitti virallisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja osittaisten välivaiheen tarkastelujen vireillepanosta vientiä harjoittaville tuottajille, viejämaiden edustajille, tuojille, yhteisön tuottajille, käyttäjille sekä voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua ja osittaisia välivaiheen tarkasteluja koskevan pyynnön esittäjille. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja ilmoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(20)

Yhteisön tuottajien ilmeisen suuren määrän vuoksi katsottiin aiheelliseksi selvittää, olisiko käytettävä perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantamenetelmää. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi yhteisön tuottajia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti 15 päivän kuluessa asianomaisten tarkastelujen vireille panemisesta ja toimittamaan sille vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(21)

Kun 17 yhteisön tuottajan toimittamat tiedot oli tutkittu, päätettiin otokseen valita viisi yritystä erityisesti niiden tutkimusajanjakson aikaisen tuotannon ja myynnin laajuuden perusteella. Otokseen kuuluvat seuraavat yritykset:

(22)

Yhteisön tuottajien ilmeisen suuren määrän (hakemuksessa oli lueteltu 32 tuojaa) vuoksi katsottiin aiheelliseksi selvittää, olisiko käytettävä perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantamenetelmää. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi yhteisön tuojia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti 15 päivän kuluessa asianomaisten tarkastelujen vireille panemisesta ja toimittamaan sille vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(23)

Koska vain yksi tuoja ilmoittautui vastaamalla otantakyselyyn, päätettiin olla käyttämättä otantamenetelmää.

(24)

Kyselylomakkeet lähetettiin sen vuoksi kaikille tiedossa oleville asianomaisissa maissa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, edellä johdanto-osan 23 kappaleessa mainitulle tuojalle sekä käyttäjille ja otokseen kuuluneille yhteisön tuottajille.

(25)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset

(26)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tekemänsä analyysin kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(27)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymisen tarkastelua varten tehty polkumyynnin ja vahingon jatkumisen ja/tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisen ajanjakson, jäljempänä ’toimenpiteiden päättymisen tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’ tai ’ERIP’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2003 ja ERIP:n lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(28)

Tutkimus, joka koski kahden Venäjällä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan tuotteiden tuonnin osittaista välivaiheen tarkastelua perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kattoi 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisen ajanjakson, jäljempänä ’Venäjään liittyvän välivaiheen tarkastelun ajanjakso’.

(29)

Tutkimus, joka koski Turkissa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan tuotteiden tuonnin osittaista välivaiheen tarkastelua perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kattoi saman ajanjakson kuin ERIP, jäljempänä ’Turkkiin liittyvän välivaiheen tarkastelun ajanjakso’.

(30)

Tutkimus, joka koski Thaimaassa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan tuotteiden tuonnin osittaista välivaiheen tarkastelua perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kattoi 1 päivän huhtikuuta 2006 ja 31 päivän maaliskuuta 2007 välisen ajanjakson, jäljempänä ’Thaimaahan liittyvän välivaiheen tarkastelun ajanjakso’.

(31)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tietynlaisten Venäjältä peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa sekä Thaimaasta ja Turkista peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskevien tutkimusten päättämistä. Niille asetettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Niiden huomautuksia tarkasteltiin ja huomautukset otettiin soveltuvin osin huomioon.

(32)

Tämän voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin perusasetuksessa määritelty tuote eli asianomaisista maista peräisin olevat rauta- tai teräsköydet ja -kaapelit, myös lukitut köydet, ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli kolme millimetriä ja joissa voi olla liitos- ja muita osia, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Teräsvaijerit luokitellaan CN-koodeihin ex 7312 10 81, ex 7312 10 83, ex 7312 10 85, ex 7312 10 89 ja ex 7312 10 98.

(33)

Yksi asianomainen osapuoli katsoi, että tarkasteltavana olevat tuotteet olisi jaettava kahteen ryhmään: a) yleiskäyttöön soveltuviin teräsvaijereihin ja b) erityisominaisuuksia omaaviin teräsvaijereihin. Se väitti myös, että viimeksi mainitut tuotteet, joiden väitettiin olevan viejämaiden ulkopuolella valmistettuja, olisi jätettävä menettelyjen ulkopuolelle, koska eräiden tuojien mukaan kyseiseen luokkaan kuuluvat teräsvaijerilajit olivat erilaisia kuin ensiksi mainittuun luokkaan kuuluvat teräsvaijerit eikä näiden kahden terävaijeriryhmän välillä ollut kilpailua.

(34)

Asianomainen osapuoli ei ensinnäkään pystynyt osoittamaan, että asianomaisista maista tuotu tuote ei olisi samanlainen kuin yhteisön tuotannonalan valmistama tuote tai että kyseessä olevat teräsvaijerit eivät kilpailisi keskenään tai eivät olisi vaihdettavissa keskenään. Näin ollen vaatimus oli hylättävä.

(35)

Osapuoli ei myöskään pystynyt osoittamaan, että väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 10–13 kappaleessa määritellyn tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä ja kuvaus olisivat olleet harhaanjohtavia.

(36)

Alkuperäisessä asetuksessa oleva tarkastelevana olevan tuotteen määritelmä vahvistetaan sen vuoksi.

(37)

Alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 14–19 kappaleessa pääteltiin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella, yhteisön tuottajien valmistamilla ja myymillä teräsvaijereilla sekä asianomaisista maista peräsin olevilla kotimarkkinoilla myydyillä ja yhteisöön tuoduilla teräsvaijereilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet. Näiden tuotteiden katsottiin olevan samankaltaiset perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(38)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että tuodut teräsvaijerit eroavat merkittävästi yhteisössä valmistettavista ja myytävistä teräsvaijereista eikä niitä voi verrata keskenään nykyisten tutkimusten tarkoituksia varten. Asianomainen osapuoli väitti, että yhteisöön tuodut tuotteet eivät olleet suoraan kilpailevia yhteisössä valmistettujen teräsvaijereiden kanssa.

(39)

Samat perusteet oli esitetty väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa esitettyihin päätelmiin johtaneissa tutkimuksissa. Koska asianomainen osapuoli ei tuonut esille uusia asioita, jotka olisivat osoittaneet, että asianomaisista maista tuotu tuote ei ole samanlainen kuin yhteisössä valmistettu ja myyty tuote, vaatimus oli hylättävä.

(40)

Alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 14 ja 19 kappaleessa esitetyt päätelmät, jotka koskevat samankaltaista tuotetta, voidaan näin ollen vahvistaa.

(41)

Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin johdonmukaisuussyistä, tapahtuuko polkumyyntiä tällä hetkellä ja johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen. Toisessa vaiheessa tutkittiin perusasetuksen mukaisesti välivaiheen tarkastelujen mahdollisia maakohtaisia vaikutuksia perusasetuksen päätelmiin.

(42)

Jäljempänä esitettyjä yleisiä menetelmiä on sovellettu kaikkiin asianomaisten maiden vientiä harjoittaviin tuottajiin, ja ne ovat samat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Polkumyyntiä koskevien päätelmien esittelyssä kuvataan näin ollen kunkin asianomaisen maan osalta ainoastaan kyseistä viejämaata koskevat erityistiedot.

(43)

Normaaliarvon määrittämiseksi selvitettiin kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta ensin, oliko tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla sen yhteisöön vietäväksi tarkoitettuun kokonaismyyntiin verrattuna edustavaa. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti yrityksen kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan edustavaa, jos kunkin vientiä harjoittavan tuottajan myynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia yhteisöön suuntautuneen viennin kokonaismäärästä.

(44)

Tämän jälkeen yksilöitiin ne tarkasteltavana olevan tuotteen lajit, joita kotimarkkinoiden kokonaismyynnin osalta edustavat vientiä harjoittavat tuottajat myivät kotimarkkinoillaan ja jotka ovat samanlaisia kuin yhteisöön vietäviksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(45)

Kunkin sellaisen tuotelajin, joita vientiä harjoittavat tuottajat myivät kotimarkkinoillaan, ja yhteisöön vietäviksi myytyihin teräsvaijerilajeihin suoraan verrattavissa olevan tuotelajin osalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti ollut riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tietyn teräsvaijerilajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos sen kokonaismäärä oli ERIP:n tai asianomaisen välivaiheen tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana vähintään 5 prosenttia siihen verrattavissa olevan yhteisöön vietäväksi myydyn teräsvaijerilajin koko myyntimäärästä.

(46)

Lisäksi tutkittiin, voitaisiinko kunkin teräsvaijerilajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä varten määritettiin kunkin asianomaisissa maissa vientiä harjoittavan tuottajan osalta, kuinka suuri osuus tutkimusajanjakson aikana riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneesta kunkin viedyn tuotelajin myynnistä oli ollut kannattavaa.

(47)

Tapauksissa, joissa normaaliarvot määritettiin laskennallisesti, ne muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti eli lisäämällä kyseisen tuotetyypin tuotantokustannuksiin kohtuullinen osuus myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voittomarginaali. Myynti- hallinto- ja yleiskustannusten määräksi määritettiin samankaltaisen tuotteen vientiä harjoittavalle tuottajalle aiheutuneet kustannukset, ja voiton määräksi vientiä harjoittavan tuottajan keskimääräinen voitto samankaltaisen tuotteen myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(48)

Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety yhteisöön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(49)

Tapauksissa, joissa myynti järjestettiin etuyhteydessä olevan tuojan tai kauppiaan välityksellä, vientihinta muodostettiin laskennallisesti niiden jälleenmyyntihintojen perusteella, jotka kyseinen etuyhteydessä oleva tuoja veloitti riippumattomilta asiakkailta. Oikaisuja tehtiin kaikkien maahantuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, sekä kohtuullisen voittomarginaalin huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Asianmukainen voittomarginaali määritettiin yhteistyössä toimineiden yhteisön markkinoilla toimivien etuyhteydettömien kauppiaiden ja/tai tuojien antamien tietojen perusteella.

(50)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin vapaasti tehtaalla -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin asianmukaisesti huomioon eroavuudet, jotka vaikuttivat hintaan ja hintojen vertailukelpoisuuteen, tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niitä pidettiin kohtuullisina ja paikkansa pitävinä ja joissa niistä esitettiin näyttö.

(51)

Oikaisuja tehtiin sisämaa- ja merirahtikustannusten, vakuutuskustannusten, käsittely- ja pakkauskustannusten, luottokustannusten ja tuontitullien huomioon ottamiseksi, ja nämä kaikki erät vähennettiin jälleenmyyntihinnoista vapaasti tehtaalla -hinnan määrittämiseksi.

(52)

Polkumyyntimarginaali laskettiin kullekin yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle yritykselle perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan.

(53)

Niiden maiden osalta, joiden yhteistyössä toimimisen aste oli korkea (yli 80 prosenttia ERIP:n aikana tai asianomaisen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson, jäljempänä ’RIP’, aikana yhteisöön tuotujen tuotteiden kokonaismäärästä), eikä ollut syytä uskoa, että yksikään vientiä harjoittava tuottaja olisi kieltäytynyt yhteistyöstä, kyseisten maiden jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistettiin yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetyn korkeimman polkumyyntimarginaalin suuruiseksi, jotta toimenpiteiden tehokkuus voitiin varmistaa.

(54)

Niiden maiden osalta, joiden yhteistyössä toimimisen asteen katsottiin olevan matala (alle 80 prosenttia ERIP:n aikana tai asianomaisen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana yhteisöön tuotujen tuotteiden kokonaismäärästä), jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti eli käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(55)

Kahden vientiä harjoittavan tuottajan tiedetään tuottavan teräsvaijereita Venäjällä. Ne ovat Severstal-Metiz, Cherepovets, jäljempänä ’SSM’, ja BMK, Beloretsk, jäljempänä ’BMK’. Niiden osuus kokonaistuotannosta on näin ollen 100 prosenttia, ja ERIP:n aikana niiden osuus yhteisön markkinoille suuntautuneesta tuonnista oli 1,5 prosenttia. Kumpikin tuottaja osallistui välivaiheen tarkasteluun, mutta vain toinen niistä osallistui voimassaolon päättymisen tarkastelua koskevaan tutkimukseen. Toinen tuottaja ilmoitti, ettei halunnut osallistua voimassaolon päättymisen tarkasteluun. Se väitti ensinnäkin, että määrät, jotka yritys vei EU:hun Venäjää koskeneen välivaiheen tarkastelun ajanjaksolla, olivat pieniä ja lisäksi että yrityksen tilanne ei muuttunut merkittävästi elokuussa 2004 vireille pannun välivaiheen tarkastelun jälkeen (ks. edellä johdanto-osan 4–7 kappale).

(56)

Osittaiset välivaiheen tarkastelut rajoittuivat kummankin Venäjällä toimivan tiedossa olevan tuottajan harjoittaman EU:hun suuntautuvan polkumyynnin tasoon. Kummaltakin tuottajalta saatiin täydelliset vastaukset kyselylomakkeeseen.

(57)

Normaaliarvo määritettiin edellä johdanto-osan 43 ja 47 kappaleessa kuvattujen yleisten menetelmien mukaisesti.

(58)

Toisen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta normaaliarvon perusteena käytettiin tosiasiallisia kotimarkkinahintoja edellä johdanto-osan 46 kappaleessa esitetyn menetelmän mukaisesti. Toisen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta normaaliarvon perusteena käytettiin suurelta osin tosiasiasiallisia kotimarkkinahintoja, mutta tietyille tuotelajeille normaaliarvo oli muodostettava edellä johdanto-osan 47 kappaleessa esitetyn menetelmän mukaisesti.

(59)

Vientihinnan määrittämiseen sovellettiin edellä johdanto-osan 48–49 kappaleessa yksityiskohtaisesti kuvattuja yleisiä periaatteita.

(60)

Toisen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan yhteisöön suuntautuvalle viennille, jota se harjoitti etuyhteydessä olevan Sveitsissä toimivan kauppayhtiön välityksellä, vientihinta määritettiin niiden jälleenmyyntihintojen perusteella, jotka ensimmäinen yhteisössä toimiva riippumaton ostaja tosiasiallisesti oli maksanut tai tuli maksamaan edellä mainitulle kauppayhtiölle Venäjää koskeneen välivaiheen tarkastelun ajanjaksolla.

(61)

On syytä tuoda esiin, että toisen venäläisen viejän toteuttama yhteisöön suuntautunut vienti tapahtui lähes kokonaan komission elokuussa 2001 hyväksymän hintasitoumuksen puitteissa. Tämän vuoksi vientihintojen määrityksessä ei tyydytty tarkastelemaan pelkästään viejien aiempaa hinnoittelua vaan lisäksi tarkasteltiin vientihintojen todennäköistä kehitystä tulevaisuudessa. Erityisesti tutkittiin, oliko kyseinen sitoumus vaikuttanut vientihintojen tasoon siten, ettei niitä voitaisi käyttää perustana määritettäessä tulevaa vientihinnoittelua.

(62)

Lisäksi tutkittiin, olivatko viejän yhteisöön sijoittautuneilta asiakkailta veloittamat vientihinnat luotettavia ja voitiinko niitä käyttää sen polkumyyntimarginaalin laskennan perustana nykyisen tutkimuksen yhteydessä hintasitoumuksesta huolimatta. Erityisesti aiottiin tutkia, olivatko yhteisöön suuntautuvan viennin hinnat keinotekoisesti määritettyjä suhteessa vähimmäistuontihintoihin ja näin ollen myös, tulisivatko kyseiset hinnat olemaan pysyviä. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että tuotteiden valvontakoodien (PCN) luomiseen tässä tutkimuksessa käytetty järjestelmä oli kehittyneempi kuin luokitusjärjestelmä, jota sovellettiin sitoumuksen hyväksymisen aikaan vuonna 2001. Näin jouduttiin toteamaan, että vähimmäistuontihintojen tuotevalvontakoodien ja nykyisen tutkimuksen tuotevalvontanumeroiden välinen vertailu ei ollut luotettava.

(63)

Yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen ja muihin kolmansiin maihin sovellettujen hintojen välillä tehtiin lajikohtainen vertailu. Se osoitti, että kolmansiin maihin sovelletut vientihinnat olivat keskimäärin huomattavasti alhaisemmat. Tästä syystä pääteltiin, että asianomaisen yrityksen yhteisöön suuntatuvan viennin vientihintaa ei voitu tässä tarkastelussa käyttää luotettavien vientihintojen määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Koska myynnistä EU:n 15 jäsenvaltioon ei ollut käytettävissä luotettavia vientihintatietoja, myynti muihin maihin otettiin kyseisten vientihintojen viitearvoksi.

(64)

Normaaliarvon ja vientihinnan välisessä vertailussa noudatettiin johdanto-osan 50 kappaleessa kuvattua toimintamallia.

(65)

Koska toiseen venäläiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä olevan Sveitsissä toimivan kauppiaan tehtävät ovat samankaltaiset kuin palkkioperusteisesti toimivan yrittäjän, tehtiin vientihinnalle perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti palkkioon perustuva oikaisu. Palkkio laskettiin sellaisten välittömien todisteiden perusteella, joilla osoitettiin kyseisistä tehtävistä aiheutuva hinnankorotus.

(66)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti verrattiin normaaliarvon painotettua keskiarvoa lajikohtaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan lajin vientihintojen painotettuun keskiarvoon.

(67)

Kuten jäljempänä johdanto-osan 104–107 kappaleessa esitetään, vertailu osoitti, että BMK:n osalta esiintyi jatkuvaa polkumyyntiä. SSM:n osalta jatkuvan polkumyynnin olemassaolon osoitti vertailu normaaliarvon painotetun keskiarvon ja sellaisiin maihin suuntautuneen myynnin hintojen painotetun keskiarvon välillä, joissa sitoumus ei ollut voimassa.

(68)

BMK:n polkumyyntimarginaalin ilmaistuna prosentteina vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta määritettiin olevan 36,2 prosenttia, SSM:n polkumyyntimarginaaliksi määritettiin samoin perustein 9,7 prosenttia.

(69)

Välivaiheen tarkastelua koskevissa tutkimuksissa toteutetun polkumyyntimarginaalien määrittämisen tulosten valossa katsotaan tarpeelliseksi muuttaa BMK:hon sovellettavaa polkumyynnin vastaista tullia 36,2 prosenttiin ja SSM:ään 9,7 prosenttiin.

(70)

Venäjällä toimivista kahdesta tiedossa olevasta teräsvaijereiden tuottajasta vain SSM osallistui toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun. Kerättyjen tietojen perusteella tämän yrityksen osuus oli lähes 100 prosenttia Venäjän kokonaisviennistä yhteisöön tarkastelua koskevan tutkimuksen ajanjaksolla. Yrityksen osuus kyseisten tuotteiden kokonaistuotannosta Venäjällä oli noin 50 prosenttia. Tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana tapahtunut vienti yhteisöön oli noin 3 300 tonnia. Sen taso oli näin ollen alhainen, ja se muodosti noin 1,5 prosenttia EU:n kokonaiskulutuksesta. Tämä ilmeisen vähäinen markkinaosuus ei saisi estää näkemästä sitä, että Venäjällä on runsaasti käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. Yhteisöön suuntatuvan viennin osuus oli alle 5 prosenttia yhteistyössä toimineen yrityksen kokonaismyynnistä. Kuten edellä johdanto-osan 61 kappaleessa mainittiin, yhteistyössä toimineen yrityksen yhteisöön suuntautuva vienti tapahtuu lähes kokonaan hintasitoumussopimuksen puitteissa.

(71)

Kun SSM:n myymän tietyn tuotelajin kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää normaaliarvon määrittämiseen, koska sen osalta kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa, oli sovellettava toista menetelmää. Koska ei ollut muita tarkoituksenmukaisia menetelmiä, käytettiin lajikohtaista laskennallista normaaliarvoa, jonka SSM oli antanut ja komissio tarkastanut.

(72)

SSM väitti tuotantokustannusten osalta, että EU:hun suuntautuneen viennin kustannusrakenne oli erilainen, koska yhteisössä ja Venäjän markkinoilla sovelletaan keskenään erilaisia teknisiä vaatimuksia. Yrityksen mukaan yhteisön markkinoilla myytyjen teräsvaijereiden on oltava niin sanottujen DIN-standardien mukaiset, mitä Venäjällä ei vaadita. Taulukko, jossa on esitetty kotimarkkinoilla ja yhteisöön myytyjen teräsvaijereiden tuotantokustannukset, osoitti, ettei eri lajien välillä ollut merkittäviä eroja. Joidenkin tuotelajien osalta kotimarkkinoilla myytyjen tuotteiden tuotantokustannukset olivat hieman suuremmat, joidenkin tuotetyyppien osalta taas yhteisössä myytyjen hieman alemmat. Sen vuoksi todettiin, ettei tämä väitetty ero voinut vaikuttaa polkumyyntilaskelmiin.

(73)

Yhteisöön suuntautuvan viennin osalta tuottaja myi tarkasteltavana olevaa tuotetta yhtä kauppaa lukuun ottamatta suoraan yhteisöön käyttämättä etuyhteydessä olevia osapuolia. Viejä toimitti todisteet siitä, että kauppa ei koskenut tarkasteltavana olevaa tuotetta eikä sitä sen vuoksi otettu huomioon laskennassa.

(74)

Normaaliarvon ja vientihinnan välisen vertailun tasapuolisuuden varmistamiseksi otettiin hintaan ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(75)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti tuotelajikohtaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja vientihintojen painotettua keskiarvoa. Tässä vertailussa ei todettu polkumyyntiä toimenpiteiden voimassaolon päättymisen tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana.

(76)

Vertaamalla tietoja, jotka koskevat yhteisöön suuntautuvaa vientiä harjoittavien tuottajien toteuttamaa vientiä, ja Eurostatin tuontitilastoista saatua tuonnin kokonaismäärää saatiin selville, että yhteistyön taso oli korkea, koska yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuojan osuus kaikesta Venäjältä yhteisöön suuntautuvasta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli lähes 100 prosenttia.

(77)

Normaaliarvo määritettiin sen hinnan perusteella, jonka kotimarkkinoilla toimivat riippumattomat asiakkaat ovat maksaneet tai maksavat tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Thaimaata koskevaa välivaiheen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana yritys myi tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan loppukäyttäjille kotimarkkinoilla. Normaaliarvo määritettiin vain kannattavan myynnin perusteella.

(78)

Normaaliarvo määritettiin sen hinnan perusteella, jonka riippumattomat asiakkaat ovat maksaneet tai maksavat tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(79)

Pyynnön esittäjä ja yhteistyössä toiminut tuottaja Usha Siam vei vähäisen määrän teräsvaijereita yhteisöön Thaimaata koskevan väliaikaisen tarkastelun ajanjaksolla. Tähän vientiin sovellettiin hintasitoumusta.

(80)

Yhteisön markkinoille tapahtuvan välittömän myynnin osalta vientihinnat määritettiin sen hinnan perusteella, jonka riippumattomat asiakkaat ovat maksaneet tai maksavat yhteisössä tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(81)

Etuyhteydessä olevan tuojan, Usha Martin UK:n, kautta tapahtunutta vientimyyntiä varten vientihinnat muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomille käyttäjille yhteisössä. Oikaisuja tehtiin kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten huomioon ottamiseksi mukaan luettuna myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä etuyhteydessä olevan tuojan yhteisössä saama voitto tutkimusajanjakson aikana.

(82)

Normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin keskimääräiseen vientihintaan vapaasti tehtaalla ja samassa kaupan portaassa. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti ja tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon tekijät, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintaan ja hintojen vertailukelpoisuuteen. Oikaisuja tehtiin sisämaa- ja merirahtikustannusten, vakuutuskustannusten, käsittely- ja pakkauskustannusten, luottokustannusten ja tuontitullien huomioon ottamiseksi, ja nämä kaikki erät vähennettiin jälleenmyyntihinnoista vapaasti tehtaalla -hinnan määrittämiseksi.

(83)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti tuotelajikohtaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja vientihintojen painotettua keskiarvoa samassa kaupan portaassa. Tässä vertailussa ei todettu polkumyyntiä välivaiheen tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana.

(84)

Thaimaassa toimivista kolmesta tiedossa olevasta teräsvaijereiden tuottajasta yksi osallistui tutkimukseen. Kerättyjen tietojen perusteella tämän yrityksen osuus Thaimaan kokonaisviennistä yhteisöön oli lähes 100 prosenttia ERIP:n aikana. Yrityksen osuus kyseisten tuotteiden kokonaistuotannosta Thaimaassa oli noin 80 prosenttia. Vienti yhteisöön oli erittäin alhaisella tasolla tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana. Yhteistyössä toimineen yrityksen yhteisöön suuntautuva vienti tapahtuu hintasitoumuksen puitteissa.

(85)

Kunkin viedyn tuotelajin kokonaistuotantokustannusten todettiin olevan kotimarkkinahintaa korkeammat ERIP:n aikana. Thaimaassa toimivan vientiä harjoittavan yhteistyössä toimineen tuottajan viemille teräsvaijerilajeille ei näin ollen voitu määrittää normaaliarvoa riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla maksamien tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(86)

Kotimarkkinahinnat laskettiin vientiä harjoittavan tuottajan omien tuotantokustannusten sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja kohtuullisen 5 prosentin voittomarginaalin perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan ja 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(87)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja vei tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön etuyhteydessä olevan yrityksen kautta. Sen vuoksi vientihinta muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomille käyttäjille yhteisössä. Oikaisuja tehtiin kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten huomioon ottamiseksi mukaan luettuna myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä tuontiyritysten yhteisössä saama voitto tutkimusajanjakson aikana.

(88)

Normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin keskimääräiseen vientihintaan vapaasti tehtaalla ja samassa kaupan portaassa. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti ja tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon eroavuudet, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintaan ja hintojen vertailukelpoisuuteen. Oikaisuja tehtiin sisämaa- ja merirahtikustannusten, vakuutuskustannusten, käsittely- ja pakkauskustannusten, luottokustannusten ja tuontitullien huomioon ottamiseksi, ja nämä kaikki erät vähennettiin jälleenmyyntihinnoista vapaasti tehtaalla -hinnan määrittämiseksi.

(89)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti tuotelajikohtaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja vientihintojen painotettua keskiarvoa samassa kaupan portaassa. Tämä vertailu osoitti, että ERIP-ajanjaksona esiintyi suhteellisen vähäistä polkumyyntiä suhteessa alkuperäiseen asetukseen. Keskimääräinen painotettu polkumyyntimarginaali prosentteina Cif-hinnasta yhteisön rajalla oli 7,6 prosenttia.

(90)

Turkissa on kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa; sekä Celik Halat, jäljempänä ’Halat’, että Has Celik, jäljempänä ’Has’, toimivat yhteistyössä toimenpiteiden päättymisen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa, ja Has toimi yhteistyössä sen polkumyynnin tasoa koskeneessa osittaisessa välivaiheen tarkastelussa. Näiden kahden tuottajan osuus Turkin viennistä EU:hun on 100 prosenttia.

(91)

Edellä johdanto-osan 10 kappaleessa mainittu osittainen välivaiheen tarkastelu koskee yhtä turkkilaista viejää, jonka väitetään harjoittavan teräsvaijereiden polkumyyntiä yhteisössä.

(92)

Tutkimus osoitti, että kotimarkkinahinnat, joiden perusteella määritetään normaaliarvo kyseisen turkkilaisen viejän viemille tuotelajeille, olivat kannattavat. Normaaliarvon määrittämiseen käytettiin näin ollen riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla maksamia tai maksettaviksi tulevia hintoja perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(93)

Normaaliarvon muodostamiseen laskennallisesti tietyille tuotelajeille käytettiin tuottajan omia tuotantokustannuksia, mukaan luettuna myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä kohtuullinen 5 prosentin voittomarginaali perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(94)

Yhteisöön suuntautuneessa viennissä kyseinen turkkilainen tuottaja myi tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön suoraan ilman etuyhteydessä olevia osapuolia. Huomioon otettu vientihinta oli sen vuoksi tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta tuotteesta, joka on myyty vientiin viejämaasta yhteisöön perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(95)

Normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin keskimääräiseen vientihintaan vapaasti tehtaalla ja samassa kaupan portaassa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi laskennassa otettiin huomioon eroavuudet, joiden todettiin vaikuttavan hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen. Oikaisuja tehtiin sisämaa- ja merirahtikustannusten, vakuutuskustannusten, käsittely- ja pakkauskustannusten, luottokustannusten ja tuontitullien huomioon ottamiseksi, ja nämä kaikki erät vähennettiin jälleenmyyntihinnoista vapaasti tehtaalla -hinnan määrittämiseksi.

(96)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti tuotelajikohtaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja vientihintojen painotettua keskiarvoa samassa kaupan portaassa. Tämä vertailu osoitti kaiken kaikkiaan, että keskimääräinen painotettu polkumyyntimarginaali prosentteina Cif-hinnasta yhteisön rajalla oli 0,12 prosenttia, jolloin se vastasi vähimmäistasoa.

(97)

Edellä olevan johdanto-osan 46 kappaleen mukaisissa yleisissä menetelmissä kuvattujen testien suorittamisen jälkeen todettiin, että normaaliarvo olisi määritettävä laskennallisesti valtaosalle turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan yhteisöön viemistä teräsvaijerilajeista. Normaaliarvon määrittäminen perustui näin ollen tuottajan omiin tuotantokustannuksiin mukaan luettuna kohtuullinen 5 prosentin voittomarginaali perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(98)

Edellä johdanto-osan 92–93 kappaleessa esitetyn selvityksen mukaisesti voitiin kotimarkkinoiden myyntihintaa käyttää toisen tuottajan osalta normaaliarvon määrittämiseen suurimmalle osalle tuotelajeja. Normaaliarvon määrittämiseen käytettiin näin ollen riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla maksamia tai maksettaviksi tulevia hintoja perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(99)

Yhteisöön suuntautuneessa viennissä turkkilaiset tuottajat myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön suoraan ilman etuyhteydessä olevia osapuolia. Huomioon otettu vientihinta oli tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta tuotteesta, joka on myyty vientiin viejämaasta yhteisöön perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(100)

Normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin keskimääräiseen vientihintaan vapaasti tehtaalla ja samassa kaupan portaassa. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti ja tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon eroavuudet, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintaan ja hintojen vertailukelpoisuuteen. Oikaisuja tehtiin sisämaa- ja merirahtikustannusten, vakuutuskustannusten, käsittely- ja pakkauskustannusten, luottokustannusten ja tuontitullien huomioon ottamiseksi, ja nämä kaikki erät vähennettiin jälleenmyyntihinnoista vapaasti tehtaalla -hinnan määrittämiseksi.

(101)

Vertaamalla keskimääräistä vientihintaa tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin normaaliarvoon todettiin toisen Turkissa toimivan viejän osalta esiintyvän polkumyyntiä, ja toisen tuottajan osalta määritettiin vähimmäistason marginaali (ks. johdanto-osan 96 kappale). Polkumyyntimarginaali prosentteina Cif-hinnasta yhteisön rajalla oli 33,6 prosenttia edellä mainitun viejän osalta.

(102)

On syytä tuoda esiin, että alkuperäisessä tutkimuksessa määritetty polkumyyntimarginaali oli korkea (yli 50 prosenttia) ja johti vahinkomarginaaliin perustuvaan tulliin perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tässä tarkastelussa toteutettu tutkimus osoittaa polkumyynnin jatkuvan edelleen myös viennin määrän ollessa vähäisempi, tosin alhaisemmalla tasolla.

(103)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkittiin myös, voidaanko asiaan liittyvissä tarkasteluissa todettuja muuttuneita olosuhteita kohtuudella pitää luonteeltaan pysyvinä.

(104)

Yhtiö maksaa nykyään 50,7 prosentin jäännöstullia, joka on määritetty alkuperäisen tutkimuksen aikana toista venäläistä viejää koskevien tietojen perusteella, koska BMK ei osallistunut yhteistyöhön kyseisen tutkimuksen aikana. Nykyinen polkumyyntimarginaali, joka on 36,2 prosenttia, laskettiin kuitenkin BMK:n osalta koko tarkastelujakson aikana saatujen tietojen perusteella.

(105)

Ei myöskään ollut mitään merkkejä siitä, että nykyisessä tutkimuksessa BMK:lle määritetty normaaliarvo tai vientihinta olisi epäluotettava. Todettiin, että BMK peri yhteisöltä tutkimusaikana saman vientihinnan kuin muilta mailta, joihin vietiin huomattavasti enemmän tarkastelujakson aikana.

(106)

Vaikka tarkastelujaksolla todettu polkumyyntimarginaali johtuu siitä, että teräsvaijereiden vienti yhteisöön oli suhteellisen vähäistä, on syitä, joiden johdosta katsotaan, että todettua polkumyyntimarginaalia koskevat olosuhteet ovat muuttuneet pysyvästi.

(107)

On tärkeä muistaa, että SSM:n yhteisöön sovellettaviin vientihintoihin vaikuttaa hintasitoumus, jota alettiin soveltaa niihin 10 uuteen jäsenvaltioon (EU10) kohdistuvaan vientiin, jotka liittyivät EU:hun Venäjän välivaiheen tarkastelun kahden viimeisen kuukauden alussa eli toukokuussa 2004. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 EU:n muodostaneisiin 15 jäsenvaltioon sijoittautuneilta asiakkailta perittävät vientihinnat olivat sitoumuksen edellyttämällä tasolla, sen sijaan myynnissä EU10-valtioiden asiakkaille todettiin olevan alhaisemmat hinnat. Lisäksi huomattiin, että Venäjän välivaiheen tarkastelussa hinnat olivat huomattavasti alemmat ja määrät huomattavasti suuremmat muihin kolmansiin maihin kohdistuvassa viennissä kuin yhteisöön kohdistuvassa viennissä.

(108)

SSM:n vähäisen yhteisöön kohdistuvan teräsvaijereiden viennin Venäjän välivaiheen tarkastelussa ei voida katsoa johtuvan kapasiteettiongelmista, sillä havaittiin, että yhtiöllä oli käytettävissä huomattava vapaa tuotantokapasiteetti. Näyttääkin ilmeiseltä, että viennin vähäisyys johtuu hintasitoumuksissa käyttöön otetuista hinnoista. Tästä voi päätellä, että jos hintasitoumus lakkaisi olemasta voimassa, SSM todennäköisesti myisi suurempia määriä tuotteita alemmalla hinnalla (eli polkumyyntihinnalla) yhteisön markkinoilla.

(109)

Kuten edellä todettiin, tässä tutkimuksessa otettiin huomioon kaikki vienti – sekä yhteisöön että kolmansiin maihin kohdistuva vienti.

(110)

Tutkimus osoitti, että SSM:llä on vapaata kapasiteettia lisätä vientiään huomattavasti sekä yhteisöön että kolmansiin maihin. On todennäköistä, että SSM haluaa voittaa takaisin markkinaosuuden, joka sillä oli yhteisön markkinoilla ennen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Tämän se voi tehdä alkamalla myydä tuotteita polkumyyntihinnalla yhteisön markkinoille. Lisäksi muihin maihin sovellettavat hinnat olivat keskimäärin halvempia kuin EU-markkinoilla perittävät hinnat, ja tutkimuksessa pääteltiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin polkumyyntihinnalla muihin kuin EU-valtioihin.

(111)

SSM:n normaaliarvo tarkastelujaksona perustui siihen, että suuri määrä eli suurin osa tuotannosta myytiin tavanomaisessa kaupankäynnissä kilpailluilla kotimarkkinoilla. Tämä osoittaa nykyisessä tutkimuksessa todetun normaaliarvon tason olevan luonteeltaan pysyvä.

(112)

Tämän johdosta katsotaan, että ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä SSM:n vienti yhteisöön lisääntyisi jyrkästi ja että vientihinnat laskisivat merkittävästi. Näin ollen pääteltiin, että olosuhteiden muutosta SSM:n vientihintojen osalta ei voida kohtuudella pitää luonteeltaan pysyvänä.

(113)

Välivaiheen tarkastelua koskeva tutkimus osoitti, että yhteistyöhön osallistuneen thaimaalaisen viejän vienti yhteisöön ei tapahtunut polkumyyntihinnalla. Todettiin myös, että thaimaalaisen viejän vientihinnat yhteisölle olivat samat kuin vientihinnat muille kolmansille maille, joihin myytiin suurempia määriä tuotteita.

(114)

Lisäksi todettiin, että thaimaalainen viejä kehitti jakeluverkkoaan ja toimitti teräsvaijereita laajemmalle asiakaskunnalle muualla maailmassa. Myyntiyhtiöitä perustettiin Australiaan, Singaporeen ja Yhdysvaltoihin. Näin ollen Ushan yhteisölle myymien teräsvaijereiden vähäisen määrän ei voi katsoa johtuvan kapasiteettiongelmista, sillä yhtiöllä ei ole käytännössä yhtään vapaata kapasiteettia.

(115)

Katsotaan, että ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä (eli nykyistä hintasitoumusta), Ushan vientimäärät yhteisöön eivät lisääntyisi kovin merkittävästi eivätkä sen vientihinnat juurikaan muuttuisi. Edellä mainittujen tosiasioiden ja näkökohtien perusteella voidaan päätellä, että koska merkittävää vapaata kapasiteettia ei ole ja koska yhtiö kohdistaa vientiään yhteisön sijasta pääasiassa useille muille vientimarkkinoille, joilla vientihinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin yhteisön markkinoilla, Ushan osalta havaittua olosuhteiden muutosta voidaan pitää luonteeltaan pysyvänä.

(116)

Turkista peräisin olevien teräsvaijereiden vienti yhteisöön on kasvanut merkittävästi vuodesta 2005. Tällöin tehdyssä välivaiheen tarkastelussa pääteltiin, että koska polkumyyntiä ei tapahdu, polkumyynnin vastaiset toimenpiteet voidaan kumota sitä pyytäneen turkkilaisen viejän osalta.

(117)

Samaa tuottajaa koskevassa nykyisessä välivaiheen tarkastelussa varmistui, että tuottajan vienti yhteisöön tapahtui hinnoilla, joissa ei todettu polkumyyntiä. Lisäksi yhtiön tuotantokapasiteetti todettiin rajalliseksi yhteisön kulutus huomioon ottaen. Tästä johtuen voidaan päätellä, että välivaiheen tarkastelussa todettu muutos olosuhteissa on luonteeltaan pysyvä.

(118)

Tähän tutkimukseen osallistuvien tuottajien joukossa on edustettuna asianomaisista maista EU:hun tapahtuva tuonti lähes kokonaisuudessaan. Se vuoksi tutkimus polkumyynnin mahdollisesta jatkumisesta, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan, perustui suuressa määrin näiden yhteistyöhön osallistuvien vientiä harjoittavien tuottajien antamiin tietoihin. Erityisesti tutkittiin yhteistyöhön osallistuvien vientiä harjoittavien tuottajien muihin vientimarkkinoihin kohdistuvan viennin hinnoittelua sekä yhtiöiden tuotantoa, tuotantokapasiteettia ja varastoja.

(119)

Määrittääkseen, oliko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, komissio tarkasteli asianomaisten maiden nykytilannetta ja tutkimuksessa mukana oleva osapuolia. Se etsi myös tarpeen mukaan yhteisöön kohdistuvassa viennissä mahdollisesti esiintyvää polkumyyntiä. Myös tutkimuksen kohteena olevien maiden muiden vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelua, tuotantoa ja tuotantokapasiteettia analysoitiin. Analyysi perustui yhteisön tuotannonalan ja vientiä harjoittavien tuottajien antamiin markkinatietoihin, Eurostatin vientitilastoihin ja asianomaisten maiden vientitilastoihin, jos sellaisia oli saatavilla.

(120)

SSM pystyi lisäämään tuotantoaan ERIP:n aikana 7 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna.

(121)

Venäjän tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujaksona vakaana, sen sijaan kapasiteetin keskimääräisen käyttöasteen todettiin olevan siellä noin 60–65 prosenttia ERIP:n aikana. Voidaankin päätellä, että Venäjän vientiä harjoittavilla tuottajilla on kapasiteettia lisätä vientiään yhteisön markkinoille, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(122)

Lisäksi Venäjän kyseessä olevaa tuotetta koskevan yleisen kapasiteetin arvellaan olevan suurin piirtein samalla tasolla kuin yhteisön kokonaiskulutus ERIP:n aikana eli 220 000 tonnia. Koska Venäjän markkinat eivät pysty selviytymään näin suuresta tarjonnasta, venäläiset tuottajat haluavat ehkä suunnata vapaan kapasiteetin yhteisöön polkuhinnalla, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(123)

Johdanto-osan 61–62 kappaleessa todettiin, että vienti yhteisöön ei ollut polkumyyntihintaista hintasitoumusten ansiosta. Siinä osoitettiin myös, että hintasitoumuksessa määrätyt vähimmäistuontihinnat vaikuttivat kyseessä olevan venäläisen yhtiön hinnoitteluun yhteisön markkinoilla. Tämän vuoksi pääteltiin, että yhteisöön suuntautuvan viennin vientihinta ei ollut luotettava perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(124)

Kolmansiin maihin sovellettavia vientihintoja pidettiinkin luotettavampina, koska niihin ei kohdistunut vaatimuksia ERIP:n aikana.

(125)

Venäjän kolmansilta mailta perimät vientihinnat olivat myös ERIP:n aikana yleensä yhteisön hintatasoa alemmat. Näin ollen venäläiset viejät vievät teräsvaijereita yhteisöön todennäköisesti suuria määriä alle nykyisen hintasitoumuksen hintojen, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan. Tästä johtuen näyttää olevan todennäköistä, että polkumyynti alkaa uudelleen, jos voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan. Tämä on erityisen merkityksellistä, kun otetaan huomioon hintasitoumusta koskeva nykytilanne.

(126)

Venäläisten viejien käyttäytyminen ja hintasitoumuksen vaikutus yhteisöön sovellettavaan vientihintaan, vallitseva alhainen hintataso kolmansilta mailta perittävissä hinnoissa ja käytettävissä olevat suuret vapaat kapasiteetit ovat selviä merkkejä siitä, että venäläiset tuottajat alkavat todennäköisesti jälleen myydä suuria tuotemääriä polkuhinnoilla yhteisön markkinoilla, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

(127)

Yhteistyöhön osallistuva thaimaalainen tuottaja on johtava tuottaja Thaimaassa, sillä se edustaa valtaosaa eli 80 prosenttia käytössä olevasta teräsvaijereiden tuotantokapasiteetista ja nykyisestä tuotannosta Thaimaassa. Tutkimus osoitti, että tuottajan koko kapasiteetti oli käytössä ja että kaksi muuta tunnettua thaimaalaista tuottajaa eivät juuri toimineet yhteisön markkinoilla eikä niiden käytettävissä ollut suurta tuotantokapasiteettia.

(128)

Tutkimus osoitti, että vaikka yhteistyöhön osallistuva vientiä harjoittava tuottaja myikin polkuhinnoilla, sen myyntimäärät olivat erittäin alhaiset. Yhtiön koko maailman vientitietojen perusteella havaittiin, että sen vienti kohdistuu yhteisön sijasta useille muille vientimarkkinoille, joista huomattavimmat ovat Yhdysvallat, Singapore, Indonesia, Australia, Japani ja Malesia. Näihin maihin oli myös perustettu myyntiyhtiöitä.

(129)

Yhteistyöhön osallistuva vientiä harjoittava tuottaja noudatti hintasitoumusta ja myi sovittua vähimmäishintaa korkeammalla hinnalla useissa tapauksissa nykyisistä korkeista markkinahinnoista johtuen. Mikään muu thaimaalainen yhtiö ei tuo tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille.

(130)

ERIP:n aikana Ushan muuhun maailmaan suuntautuva myynti oli huomattavasti suurempi kuin myynti yhteisöön huolimatta siitä, että vientihinta yhteisössä oli keskimäärin 9,5 prosenttia korkeampi kuin muualla maailmassa.

(131)

Edellä mainittujen tosiasioiden ja näkökohtien perusteella on epätodennäköistä, että yhteistyöhön osallistuva vientiä harjoittava thaimaalainen tuottaja vie yhteisön markkinoille suuria tuotemääriä, vaikka polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan. Kahdella muulla thaimaalaisella tuottajalla ei näytä olevan kansainvälistä jakeluverkkoa, jonka avulla ne voisivat pyrkiä tehokkaasti yhteisön markkinoille ja saavuttaa osuutta markkinoista.

(132)

Tutkimuksen aikana kerätyistä tiedoista selviää, että tuotantokapasiteetti pysyi muuttumattomana tutkimusjaksona ja että kapasiteetin käyttöaste on noussut. Tämän johdosta todettiin, että kummankin turkkilaisen yhtiön tuotantokapasiteetista on käytössä noin 90 prosenttia. Turkissa ei ole muita tuottajia, joilla olisi vastaava tuotantokapasiteetti.

(133)

Lisäksi todettiin, että Turkista (Celik Halatista) peräisin olevan polkumyyntituonnin osuus EU:n markkinoilla oli alle 0,5 prosenttia ja että siitä 10 prosenttia ei edes kilpaillut yhteisön tuotannonalan kanssa, koska kyse oli tuotetyypeistä, joita yhteisön tuotannonala ei valmista. Has-yhtiön ei todettu harjoittavan polkumyyntiä, joten Turkista peräisin olevan polkumyyntiin perustuvan tuonnin markkinaosuus oli hyvin pieni. Näin ollen vain pieni osa Turkista peräisin olevasta tuonnista perustuu polkumyyntiin ja kilpailee suoraan yhteisön tuotannonalan kanssa.

(134)

Edellä mainitut perustelut huomioon ottaen on epätodennäköistä, että yhteistyöhön osallistuvat vientiä harjoittavat tuottajat veisivät yhteisöön suuria määriä vientituotteita, vaikka polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin. Näin ollen polkumyynnin uudelleen alkaminen tai jatkuminen ei ole todennäköistä.

(135)

Yhteisössä teräsvaijereita valmistaa 29 yhteisön tuottajaa. Tuotannon määrän todettiin ERIP:n aikana olleen noin 202 000 tonnia.

(136)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa, myös nykyisessä tutkimuksessa joidenkin yhteisön tuottajien todettiin tuovan maahan tarkasteltavana olevaa tuotetta. Maahantuodut määrät olivat kuitenkin merkityksettömän pieniä verrattuna niiden tuotantoon (tuonti oli alle 1 prosentti tuotantomäärästä), eikä tuotteita tuotu asianomaisista maista. Tämän vuoksi pääteltiin, että ei ollut perusteita jättää mitään näistä tuottajista yhteisön tuotannon käsitteen ulkopuolelle.

(137)

Näiden 29 yhteisön tuottajan valmistamat teräsvaijerit muodostavat näin ollen perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisen koko yhteisön tuotannon.

(138)

Pyyntöä välivaiheen tarkastelujen ja voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen suorittamiseksi tuki 22 yhteisön tuottajaa, ja he suostuivat kaikki toimimaan yhteistyössä tutkimuksen puitteissa. Tutkittaessa, edustivatko nämä yhteistyössä olevat tuottajat pääosaa tarkasteltavana olevan tuotteen koko yhteisön tuotannosta, havaittiin niiden osuuden olevan 87 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta yhteisössä ERIP:n ja välivaiheen tarkasteluja koskevien tutkimusjaksojen aikana.

(139)

Näin ollen katsottiin, että yhteistyössä toimineet ja tarkasteluja tukeneet 22 yhteisön tuottajaa edustivat yhteisön tuotannonalaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Jäljempänä niihin viitataan termillä ’yhteisön tuotannonala’.

(140)

Yhteisön kulutuksen määrittelyn perustana olivat

(141)

Yhteisön kulutus kasvoi vuoden 2003 ja ERIP:n välisenä aikana yli 46 000 tonnia eli 26 prosenttia, ja kulutuksen kokonaismäärä nousi yli 222 000 tonniin tarkastelujaksona.

Taulukko 1

(142)

Venäjän federaatiosta tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät ja markkinaosuudet kehittyivät alla olevan taulukon mukaisesti.

Taulukko 2

(143)

Tarkastelujaksona tuonti Venäjän federaatiosta kasvoi 51 prosenttia eli 2 198 tonnista 3 323 tonniin vuoden 2003 ja ERIP:n välisenä aikana. Tuonnin osuus yhteisön kulutuksesta kasvoi tänä aikana 1,2 prosentista 1,5 prosenttiin eli 25 prosenttia.

(144)

Alihinnoittelun laskemisessa on tässä tapauksessa noudatettu väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 136–140 kappaleessa määriteltyä tapaa. Asianomaisten viejien yhteisön rajalla perimää hintaa on verrattu tuotelajin perusteella yhteisön tuotannonalan vapaasti tehtaalla -hintaan. Vertailun tulos on ilmaistu prosentteina yhteisön tuotannonalan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

(145)

SSM:n yhteisöön sijoittautuneilta asiakkailta veloittamien hintojen tasoon on hyvin todennäköisesti vaikuttanut se, että sitoumus on hyväksytty alkuperäisen asetuksen yhteydessä. On kuitenkin todettu huomattavaa eli 49 prosentin alihinnoittelua.

(146)

Edellä mainittujen havaintojen perusteella näyttää siltä, että Venäjän viennin suhteellisen alhainen markkinaosuus johtuu epäilemättä Venäjään sovellettavista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä. Kun otetaan huomioon Venäjän hintataso ja Venäjän kohdalla nykyään todettava polkumyynnin laajuus, on hyvin todennäköistä, että maan käytettävissä olevaa suurta vapaata kapasiteettia voitaisiin käyttää helposti viennin lisäämiseen yhteisön markkinoille.

(147)

Johdanto-osan 131 ja 134 kappaleessa pääteltiin, että Thaimaasta ja Turkista peräisin olevien teräsvaijereiden tuonnissa ei ole polkumyynnin toistumisen riskiä. Myös muista tämän tarkastelun piiriin kuuluvista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin suuntaukset tutkittiin. Muiden tämän tarkastelun piiriin kuuluvien maiden tuontimäärät ja markkinaosuudet ovat kehittyneet seuraavasti:

Taulukko 3

(148)

Taulukosta näkyy, että Thaimaasta peräisin oleva tuonti on ollut merkityksetöntä tarkastelujaksona. Sen markkinaosuus oli 0,1 prosenttia ERIP:n aikana.

(149)

Kokonaistuonti Turkista kasvoi 2 248 tonnista 4 805 tonniin eli 113 prosenttia vuodesta 2003 ERIP:n loppuun mennessä. Tuonnin markkinaosuus lähes kaksinkertaistui 1,3 prosentista 2,2 prosenttiin. Kun otetaan huomioon yhteisön markkinoiden kokonaislaajuus, tuonti Turkista ei kuitenkaan ole kovin merkittävää.

(150)

On kuitenkin huomattava, että Turkin tärkeimmän vientiä harjoittavan tuottajan vientituotteisiin sovelletaan nollatullia. Näin vientiä harjoittava tuottaja on mahdollisesti voinut lisätä myyntiä EU:hun suhteellisen korkeilla hinnoilla.

(151)

Alihinnoittelun laskemisessa on tässä tapauksessa noudatettu väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 136–140 kappaleessa määriteltyä tapaa. Asianomaisten viejien yhteisön rajalla perimää hintaa on verrattu tuotelajin perusteella yhteisön tuotannonalan vapaasti tehtaalla -hintaan. Vertailun tulos on ilmaistu prosentteina yhteisön tuotannonalan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

(152)

Edellä mainituista huomioista huolimatta polkumyynnillä tapahtuvassa tuonnissa Turkista on havaittu 24 prosentin alihinnoittelua. Thaimaasta peräisin olevassa tuonnissa todettiin noin 1 prosentin alihinnoittelua.

(153)

Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kohdistuvat Etelä-Afrikasta, Intiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontiin. Näitä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä sovellettiin koko tarkastelujaksona:

Taulukko 4

(154)

On huomattava, että tuonti maista, joihin sovellettiin polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, kasvoi huomattavasti tarkastelujaksona sekä tuonnin määränä että markkinaosuuksina. Tuonnin määrä kasvoi 135 prosenttia ja markkinaosuus 3,7 prosentista 7,2 prosenttiin samana aikana.

(155)

Muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 5

(156)

Tuonti maista, joihin ei ole kohdistunut polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, on kasvanut noin 19 000 tonnia eli 44 prosenttia tarkastelujaksona. Suurin osa tuonnista on peräisin Etelä-Koreasta.

(157)

Koska yhteisön tuotannonalan muodostaa suuri määrä yhteisön tuottajia, päätettiin valita perusasetuksen 17 artiklan mukainen otos yhteisön tuottajista, kuten edellä johdanto-osan 20 ja 21 kappaleessa on esitetty. Otokseen sisältyvät viisi yhteisön tuottajaa valittiin, koska niiden edustama tuotanto on määrältään suurin mahdollinen, joka voi kohtuullisesti olla tutkimuksen kohteena, ottaen huomioon käytettävissä oleva aika. Ne on lueteltu edellä 26 kappaleessa.

(158)

Jäljempänä annetut vahinkoja koskevat tiedot perustuvat näin ollen sekä otokseen kuuluvista yhteisön tuottajista tehtyihin päätelmiin että yhteisön tuotannonalan muodostavista 22 tuottajasta tehtyihin päätelmiin. Selvyyden vuoksi mainitaan erikseen, jos vahinkotekijät viittaavat otoksesta saatuihin tietoihin. Ellei kyseisiä viitetietoja ole, tiedot on saatu yhteisön tuotannonalan muodostavilta 22:lta yhteisön tuottajalta.

(159)

Taulukko 6

(160)

Tarkastelujaksona koko yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi noin 26 000 tonnia eli 17 prosenttia. Lisäystä tarkasteltaessa olisi otettava huomioon yhteisön kulutus, joka lisääntyi 46 000 tonnia eli 26 prosenttia, ja yhteisön tuotannonalan viennin kasvu samana aikana.

(161)

Tuotannon lisäys aiheutti myös 8 prosentin nousun tuotantokapasiteetissa, joka oli lähes 248 000 tonnia ERIP:n aikana.

(162)

Kapasiteetin käyttöaste pysyi suhteellisen vakaana tarkastellun ajanjakson ensimmäisinä vuosina. ERIP:n aikana kapasiteetin käyttöaste kuitenkin lisääntyi 65 prosentista yli 70 prosenttiin tuotannon kasvun vuoksi.

(163)

Varastojen taso on pysynyt suhteellisen vakaana tarkastelujaksona erityisesti myynti huomioon ottaen.

(164)

Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla pysyi suhteellisen vakaana absoluuttisina lukuina tarkastelujaksona. ERIP:n aikana pantiin merkille myyntimäärien 9 prosentin kasvu, mutta tulosta tarkasteltaessa on otettava huomioon yhteisön kulutuksen 26 prosentin lisäys.

(165)

Yhteisön kulutuksen kehityksestä ja myynnin määrän lisääntymisestä huolimatta yhteisön tuotannonalan markkinaosuus on pienentynyt huomattavasti koko tarkastelujakson aikana. Yhteisön tuotannonalan osuus yhteisön kulutuksesta on tänä aikana vähentynyt yli 8 prosenttiyksikköä.

(166)

Yhteisön tuotannonalan kokonaisliikevaihto on kasvanut 36 prosenttia tarkasteltuna aikana. Ensisijaisena syynä on pidettävä myyntihinnan nousua tonnia kohti, mikä kuvastaa kustannusten ja raaka-aineiden hankintahintojen nousua.

(167)

Yhteisön tuotannonalalla vallitseva keskimääräinen myyntihinta yhteisön markkinoilla nousi tarkastelujaksona 240 euroa tonnilta eli 13 prosenttia. Tutkimus osoitti, että tämä johtui selvästi raaka-aineiden, varsinkin teräsvalssilangan, hinnannoususta. Valssilangan hankintahinta nousi tarkasteltuna aikana 223 euroa tonnilta eli 43 prosenttia verrattuna kustannuksiin tarkastellun ajan alussa.

(168)

Yhden yhteisön tuotannonalan määritelmään kuuluvista tuottajista todettiin ostavan raaka-aineita, muun muassa valssilankaa, etuyhteydessä olevilta osapuolilta (”vertikaalisesti yhdentyneet teräsalan toimijoiden ryhmät”). Tämän vuoksi tutkittiin, olivatko näiden etuyhteydessä olevien toimittajien yhteisön tuottajilta veloittamat hinnat yhdenmukaiset niiden riippumattomilta asiakkailta veloittaminen hintojen kanssa. Huomattiin, että yhteisön tuottajilta veloitetut hinnat olivat yhdenmukaiset riippumattomilta asiakkailta veloitettujen hintojen kanssa ja että tämä hinnannousu johtui myös teräksen hintojen yleisestä noususta tarkasteltuna aikana. Tämän vuoksi pääteltiin, että vertikaalisesti yhdentyneiden yhteisön tuottajien ostamien raaka-aineiden keskimääräiset kustannukset olisi myös sisällytettävä laskelmiin.

(169)

Yhteisön tuotannonalan työntekijöiden määrä kasvoi edellä mainitun tuotannon ja myynnin määrän kasvun ansiosta 6 prosenttia tarkastelujaksona.

(170)

Työntekijää kohti maksettava palkka nousi myös tarkastelujaksona samana aikana tapahtuneen palkkojen yleisen nousun myötä. Todettiin kuitenkin, että keskimääräiset palkkakustannukset tuotettua tonnia kohti saattoivat hieman pienentyä tarkasteltuna aikana.

(171)

Yhteisön tuotannonalan tuottavuuden tason huomattiin nousseen merkittävästi tarkastelujaksona. Tämä osoittaa, että tuotannonala pystyy mukautumaan yhteisön markkinoiden tilanteeseen.

(172)

Kun otetaan huomioon asianomaisista maista peräisin olevien tuontituotteiden määrä ja hinnat, nykyisen suuruusluokan polkumyyntimarginaalin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei pidä aliarvioida.

(173)

Kannattavuus kehittyi myönteisesti tarkasteltuna aikana, ja näin ollen myös kassavirta ja pääoman tuottoaste olivat tällöin menossa parempaan suuntaan. Yhteisön tuotannonalan toiminta oli vuonna 2003 lievästi tappiollinen, mutta sen jälkeen se on pystynyt hitaasti mutta varmasti parantamaan niin myynnin kuin pääomankin tuottoa. Tämä saavutus johtuu todennäköisesti tuottavuuden voimakkaasta paranemisesta.

(174)

On kuitenkin syytää muistaa, että tilanne voi muuttua nopeasti teräsmarkkinoilla vallitsevan korkean hintatason vuoksi erityisesti silloin, jos polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä luovutaan ja markkinoille päästetään suuria määriä polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia.

Taulukko 13

(175)

Otokseen valittujen yritysten investointien havaittiin lisääntyneen 21 prosenttia tarkasteltuna aikana. Tämän voi katsoa johtuvan tuotantokapasiteetin kasvusta.

(176)

Yksikään yhteisön tuottajista ei ole ilmoittanut erityisistä pääoman saantiin liittyvistä ongelmista.

(177)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonala on pystynyt kohentamaan taloudellista tilannettaan siitä lähtien kun teräsvaijereita koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettiin käyttöön. Useimpia vahinkoa koskevia tekijöitä kuten myynnin määrää, tuotantoa ja tuotantokapasiteettia sekä tuottavuutta pystyttiin lisäämään. Edistys saavutettiin noususuhdanteen markkinatilanteessa, jolloin kulutus kasvoi 26 prosenttia tarkasteltuna aikana.

(178)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden pieneneminen osoittaa kuitenkin, ettei se pystynyt täysin hyödyntämään yhteisön markkinoilla vallitsevaa suotuisaa tilannetta.

(179)

Tutkimus osoitti myös, että yhteisön tuotannonala on pystynyt kohentamaan yleistä taloudellista tilannettaan. ERIP:n aikana tapahtuneen myyntihintojen 13 prosentin nousun ansiosta tuotannonalasta on tullut kannattava raaka-ainehintojen merkittävästä kasvusta huolimatta. Tämän vuoksi myös pääoman tuottoaste ja kassavirta paranivat tarkastelujaksona. Niinpä pääteltiin, että vaikka yhteisön tuotannonalan tilanne on kohentunut verrattuna aikaan ennen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, se on yhä epävakaa.

(180)

Otokseen sisältyvän yhteisön tuotannonalan vientitulos parani huomattavasti tarkasteltuna aikana. Vienti lisääntyi kyseisenä aikana 57 prosenttia. Myös suhteessa yhteisön tuotannonalan kokonaismyyntiin vienti kasvoi 15 prosentista 22 prosenttiin.

(181)

Keskimääräinen vientihinta tonnia kohden on myös huomattavasti korkeampi kuin yhteisön markkinoiden keskimääräinen myyntihinta (ks. johdanto-osan 167 kappale). Teräsvaijereiden korkeammat vientihinnat johtuvat siitä, että kyseessä ovat pitkälle kehitetyt tuotteet, joiden raaka-aine- ja valmistuskustannukset nousevat korkeiksi. Korkeammista tuotantokustannuksista huolimatta yhteisön tuotannonalan hyvä vientitulos lisäsi huomattavasti yhteisön tuotannonalan yleistä kannattavuutta.

(182)

Tutkimus osoitti, että Venäjän käytettävissä oleva vapaa kapasiteetti on huomattava ja ettei nähtävissä ole tekijöitä, jotka estäisivät tämän kapasiteetin aktivoitumista, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet lakkaavat olemasta voimassa. Lisäksi Venäjän tuottajat siirtävät todennäköisesti merkittävän määrän tämänhetkisestä myynnistään kolmansien maiden markkinoilta yhteisöön, jossa hintataso on korkeampi. Yhdessä nämä määrät olisivat huomattavan suuria, ja prosessia helpottaisi se, että Venäjän viennillä on hyvin vakiintuneet jakelukanavat yhteisössä.

(183)

Polkumyynnin ja alihinnoittelun on todettu olevan määrältään merkittävää, sitoumukset näyttävät toimivan pohjahinnan määrääjinä ja Venäjän vientiyritykset soveltavat alhaista hintatasoa muihin kolmansiin maihin. Näiden seikkojen perusteella voisi olettaa, että edellä mainitut huomattavasti suuremmat vientimäärät yhteisöön myytäisiin polkumyyntihinnoilla, jotka ovat paljon yhteisön tuotannonalalla vallitsevia hintoja ja kustannuksia alhaisemmat.

(184)

Suurten määrien ja alhaisten hintojen yhteisvaikutus heikentäisi todennäköisesti yhteisön tuotannonalaa, jonka tilanne on yhä epävakaa. Yhteisön tuotannonala reagoisi tähän joko vähentämällä myyntiä (ja tästä johtuen tuotantoa) tai alentamalla hintoja, tai kummallakin tavalla. Joka tapauksessa taloudellinen tilanne heikkenisi huomattavasti, mikä johtaisi samoihin ongelmiin, joita oli ennen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoa.

(185)

Tällä perusteella pidetään hyvin todennäköisenä, että vahingollinen polkumyynti toistuu, jos Venäjän federaatiosta peräisin oleviin teräsvaijereihin kohdistuvista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä luovutaan.

(186)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, onko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kaiken kaikkiaan yhteisön edun vastaista. Yhteisön edun määrittely perustui kaikkien asiaan liittyvien etujen arviointiin. Tässä tutkimuksessa analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä on jo ollut käytössä, ja tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, onko nykyisillä polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä kohtuuttomia kielteisiä vaikutuksia asianomaisiin osapuoliin.

(187)

Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole yhteisön edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan vahingollinen polkumyynti todennäköisesti jatkuu tai toistuu.

(188)

Kuten edellä on kuvattu, vahingollinen polkumyynti todennäköisesti toistuu, jos Venäjän vientiyrityksiin sovellettavat toimenpiteet kumotaan.

(189)

Jopa 22 prosenttia yhteisössä toimivista tuottajista, jotka edustavat noin 87:ää prosenttia yhteisön teräsvaijereiden kokonaistuotannosta, toimi yhteistyössä komission kanssa ja ilmoitti kannattavansa nykyään sovellettavia toimenpiteitä.

(190)

Asianomaisista maista peräisin olevaa tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkuminen vahvistaisi yhteisön tuotannonalan mahdollisuuksia säilyttää ja jopa lujittaa nykyistä tilannettaan. On varsin todennäköistä, että vahingollinen polkumyynti toistuu niin laajana, että se voi käydä ylivoimaiseksi yhteisön tuotannonalalle. Näin ollen yhteisön tuotannonala hyötyisi jatkossa nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden säilyttämisestä erityisesti siksi, että toimenpiteitä sovelletaan myös Etelä-Afrikasta, Intiasta, Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontiin.

(191)

Väliaikaisen asetuksen (johdanto-osan 202 kappale) mukaan teräsvaijereiden jakelulle on ominaista, että yhteisössä on suuri määrä alan maahantuojia/toimijoita. Pyynnössä, joka koski tätä voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua, oli lueteltu 32 maahantuojaa/toimijaa, joihin kaikkiin otettiin yhteyttä, mutta siitä huolimatta tutkimukseen osallistui vain kolme maahantuojaa, joista yhden todettiin tuovan maahan tarkasteltavana olevaa tuotetta.

(192)

Kyseisen maahantuojan päätoiminta keskittyi teräsvaijereihin (55–85 prosenttia tuotteista), ja huomattiin, etteivät voimassa olevat toimenpiteet olleet vaikuttaneet paljonkaan sen liiketoiminnan tulokseen.

(193)

Kuten väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 197 ja 198 kappaleessa selvitettiin yksityiskohtaisesti, teräsvaijereiden valmistuksessa käytetty tärkein raaka-aine on teollisuuskäyttöön tarkoitettu teräslanka, jota valmistetaan teräsvalssilangasta.

(194)

Joidenkin yhteisön teräsvaijereiden tuottajien todettiin olevan vertikaalisesti yhdentyneitä, toisin sanoen niillä oli etuyhteydessä olevia teollisuuskäyttöön tarkoitetun teräslangan toimittajia. Kaksi etuyhteydessä olevista toimittajista vastasi hintoja ja raaka-aineita koskeviin kysymyksiin (ks. edellä oleva johdanto-osan 168 kappale), sen sijaan yksikään etuyhteydettömistä raaka-aineen toimittajista ei ilmoittautunut.

(195)

On selvää, että kyseiset yhteisön tavarantoimittajat, riippumatta siitä, ovatko ne etuyhteydessä yhteisön tuotannonalaan olevia raaka-aineen toimittajia vai eivät, kärsisivät huomattavia vahinkoja, jos toimenpiteistä luovuttaisiin. Tämän seurauksena myös yhteisön tuotannonalan myynnin määrä vähenisi. On sen vuoksi aivan selvää, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkaminen on yhteisön raaka-aineen toimittajien edun mukaista.

(196)

Komissio otti yhteyttä suoraan 21:een teräsvaijereiden käyttäjään yhteisössä, mutta yksikään käyttäjä ei ilmoittautunut eikä osallistunut tutkimukseen.

(197)

Tämän perusteella tehtiin johtopäätös, että käyttäjillä ei ollut pakottavia syitä, joiden vuoksi polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei voitaisi säilyttää.

(198)

Kun otetaan huomioon kaikki edellä mainitut tekijät, voidaan päätellä, että pakottavia syitä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden poistamiseen ei ole.

(199)

Kuten edellä johdanto-osan 2 kappaleessa todettiin, komissio hyväksyi SSM:n sitoumusesityksen 26 päivänä heinäkuuta 2001 tekemällään päätöksellä 2001/602/EY. Välivaiheen tarkastelu paljasti, että vuonna 2001 hyväksytyn sitoumuksen jälkeen SSM:n tuotevalikoima on muuttunut huomattavasti.

(200)

Sitoumuksessa luokiteltiin SSM:n tuottamat teräsvaijerit lukuisiin tuotetyyppeihin, joiden hinnat vaihtelivat huomattavasti. Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa varmistui, että yrityksellä oli suuria vaikeuksia luokitella eri tuotetyypit järjestelmällisesti sitoumusehtoja noudattaen. Osittain tämä johtui riittämättömästä kirjanpitojärjestelmästä, jossa erilaisten teräsvaijerituotetyyppien erittely ei ollut mahdollista. Samanlaisia ongelmia oli todettu jo sitoumuksen valvonnan yhteydessä, jolloin seurauksena oli ollut varoituskirje.

(201)

Sen vuoksi on tultu siihen tulokseen, että sitoumus nykymuodossaan ei enää toimi ja että se on peruutettava komission päätöksellä.

(202)

Molemmat venäläiset viejät tarjosivat sitoumusta lopullista ilmoitusta seuranneen määräajan puitteissa, mutta kumpikaan ei tarjonnut perusasetuksen 8 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa hyväksyttävää sitoumusta eli sitoumusta, joka vastaisi tarkasteluissa todettuja seikkoja ja jossa yksittäiset tuotteet olisi ryhmitelty käytännössä toimiviin tuoteluokkiin ilman suuria hintavaihteluita.

(203)

Koska sitoumuksen peruuttamiseen liittyvät seikat on annettu tiedoksi menettelyn myöhäisvaiheessa, kummankin venäläisen viejän olisi poikkeuksellisesti sallittava täydentää sitoumustarjoustaan normaalien määräaikojen jälkeen mutta 10 vuorokauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Tarvittaessa komissiolla on oikeus ehdottaa vastaavaa muutosta tähän asetukseen.

(204)

Kaikille osapuolille annettiin tiedoksi olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella aiottiin suositella, että Venäjältä peräisin olevaa tuontia koskevia nykyisiä toimenpiteitä jatketaan ja että toimenpiteiden tasoa voidaan tarkistaa perustelluissa tapauksissa. Osapuolille annettiin aikaa huomautuksiin ja pyyntöihin tiedoksi saamisen jälkeen. Huomautuksia, jotka olisivat vaikuttaneet edellä oleviin päätelmiin, ei tullut ilmi.

(205)

Edellä olevasta seuraa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että asianomaisista maista peräisin olevien teräsvaijereiden tuontiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä on jatkettava Venäjän osalta ja että ne on kumottava Turkin ja Thaimaan osalta.

(206)

Kun otetaan huomioon tehdyt päätelmät polkumyynnin jatkumisesta, vahingon toistumisen todennäköisyydestä ja yhteisön edusta, Venäjältä peräisin olevien teräsvaijereiden tuontia koskevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä on vahvistettava, jotta voitaisiin estää polkumyyntinä tapahtuvan tuonnin yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman vahingon toistuminen.

(207)

Kahdesta venäläisestä yrityksestä tehtyjen välivaiheen tarkastelujen tulosten valossa katsotaan aiheelliseksi, että BMK:hon sovellettavaa polkumyyntitullia muutetaan 36,2 prosenttiin ja SSM:ään 9,7 prosenttiin.

(208)

Turkkia koskevien päätelmien johdosta on sen sijaan todettava, että Turkista peräisin olevien teräsvaijereiden tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi kumottava, koska näyttöä polkumyynnin toistumisriskistä ei ole.

(209)

Lisäksi ottaen huomioon Thaimaata koskevat päätelmät, eli sen, että polkumyyntiä ei havaittu Thaimaata koskeneessa välivaiheen tarkastelussa ja että näyttöä polkumyynnin toistumisriskistä tulevaisuudessa ei ole, Thaimaasta peräisin olevien teräsvaijereiden tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi myös kumottava,

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/26

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/28

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1913/2006 31 artiklan mukaisesti kansallisessa valuutassa olevan, asetuksen (EY) N:o 318/2006 5 artiklassa tarkoitetun sokerijuurikkaan vähimmäishinnan muuntamisessa euroalueen ulkopuolisissa maissa sovelletaan markkinointivuonna 2006/2007 yksityiskohtaisia sääntöjä, joista säädetään erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä maatalouden muuntokurssin soveltamiseksi sokerialalla 30 päivänä kesäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1713/93 (3) 1 artiklassa. Sen vuoksi tässä asetuksessa noudatetaan asetuksen (ETY) N:o 1713/93 1 artiklassa säädettyjä perusteita ja menettelyä.

(2)

Asetuksen (ETY) N:o 1713/93 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti sokerijuurikkaan vähimmäishinnat muunnetaan kansallisiksi valuutoiksi käyttäen erityistä maatalouden muuntokurssia, joka on yhtä suuri kuin kyseisenä markkinointivuonna sovellettujen maatalouden muuntokurssien keskiarvo ajan mittaan suhteellisesti laskettuna.

(3)

Maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (4) mukaan 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen on syytä vahvistaa ainoastaan sellaiset erityiset maatalouden muuntokurssit, joita sovelletaan euroon ja niiden jäsenvaltioiden valuuttoihin, jotka eivät ole ottaneet käyttöön yhtenäisvaluuttaa.

(4)

Sen vuoksi olisi vahvistettava sokerijuurikkaan vähimmäishintojen erityinen muuntokurssi markkinointivuodeksi 2006/2007 eri kansallisissa valuutoissa,

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/30

(1)

Interventiovarastosta tulevien elintarvikkeiden yhteisön kaikkein varattomimpien hyväksi toimittamisen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3149/92 (2) 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että vähävaraisimpien henkilöiden hyväksi toteutettavan vuotuisen elintarvikkeiden jakeluohjelman toteutusaika päättyy sen hyväksymistä seuraavan vuoden 31 päivänä joulukuuta.

(2)

Komission asetuksella (EY) N:o 1539/2006 (3) hyväksyttiin ohjelma 31 päivänä joulukuuta 2007 päättyvälle kaudelle.

(3)

Markkinointivuoden 2006/2007 aikana vilja- ja maitotuotemarkkinoilla vallinneet poikkeukselliset olosuhteet ovat aiheuttaneet ongelmia toimijoiden kanssa tehtyjä toimitussopimuksia toteutettaessa vuoden 2007 ohjelmassa Italialle myönnettyjen 61 232,50 viljatonnin, 1 618 voitonnin ja rasvattoman maitojauheen markkinoilta hankkimista koskevan 10 991 578 euron ja Ranskalle myönnettyjen 4 000 voitonnin ja rasvattoman maitojauheen markkinoilta hankkimista koskevan 10 miljoonan euron osalta. Jotta asetuksessa (EY) N:o 1539/2006 säädetty vuotuinen ohjelma voitaisiin toteuttaa suunnitellusti, olisi vuotuisen ohjelman toteuttamisen päättymistä lykättävä näissä tapauksissa 29 päivään helmikuuta 2008.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/31

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku,

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/33

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/35

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisessä liitteessä mainitun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/37

(1)

Monsanto Europe S.A. toimitti 1 päivänä kesäkuuta 2004 Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen maissia NK603xMON810 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille, jäljempänä ’hakemus’.

(2)

Hakemus kattaa myös sellaisten muiden maissia NK603xMON810 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille, joita viljelyä lukuun ottamatta käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia. Näin ollen asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan säännösten mukaisesti hakemus sisältää geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (2) liitteissä III ja IV vaaditut tiedot sekä direktiivin 2001/18/EY liitteessä II säädettyjen periaatteiden mukaisesti suoritetun riskinarvioinnin tiedot ja päätelmät.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi 31 päivänä maaliskuuta 2006 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti myönteisen lausunnon ja esitti päätelmänään, ettei hakemuksessa kuvattua maissia NK603xMON810 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden, jäljempänä ’tuotteet’, saattamisesta markkinoille todennäköisesti aiheudu haittavaikutuksia ihmisten tai eläinten terveydelle taikka ympäristölle. (3) Lausunnossaan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että oli hyväksyttävää käyttää yksittäisiä tapahtumia koskevia tietoja tuotteiden turvallisuuden tukena, ja tarkasteli kaikkia niitä erityisiä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin lausunnoissa, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset olivat esittäneet kyseisen asetuksen 6 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(4)

Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi lokakuussa 2006 komission pyynnöstä yksityiskohtaiset selvitykset siitä, miten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kommentit oli otettu huomioon sen lausunnossa. Se julkaisi myös lisätietoja elintarviketurvallisuusviranomaiseen kuuluvan geneettisesti muunnettuja organismeja käsittelevän tiedelautakunnan tarkastelemista eri osatekijöistä sekä syyn siihen, miksi joitakin erityisiä lisätutkimuksia, kuten rotilla tehtävää 90 päivän toksikologiatutkimusta, ei pidetty tarpeellisina.

(5)

Lausunnossaan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että hakijan toimittama ympäristönseurantasuunnitelma, joka koostuu yleisestä seurantasuunnitelmasta, on tuotteiden aiotun käyttötarkoituksen mukainen.

(6)

Kyseiset seikat huomioon ottaen tuotteille olisi myönnettävä lupa.

(7)

Jokaiselle muuntogeeniselle organismille olisi osoitettava yksilöllinen tunniste järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille 14 päivänä tammikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 65/2004 (4) mukaisesti.

(8)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen antaman lausunnon perusteella maissia NK603xMON810 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun osalta ei näytä olevan tarpeen esittää muita erityisiä merkitsemisvaatimuksia kuin ne, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1829/200313 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa. Jotta kuitenkin varmistetaan tuotteiden käyttö tässä päätöksessä säädetyn luvan rajoissa, niiden muuntogeenistä organismia sisältävien tai siitä koostuvien rehujen sekä elintarvikkeisiin ja rehuihin kuulumattomien tuotteiden, joille haetaan lupaa, merkintöjä olisi täydennettävä selkeällä maininnalla, että kyseisiä tuotteita ei saa käyttää viljelyyn.

(9)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon perusteella ei ole tarpeen asettaa markkinoille saattamista koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia ja/tai käyttöä ja käsittelyä koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia, markkinoille saattamisen jälkeen toteutettavaa seurantaa koskevat vaatimukset mukaan luettuina, eikä asettaa tiettyjen ekosysteemien tai ympäristöjen ja/tai maantieteellisten alueiden suojelua koskevia erityisiä ehtoja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 5 kohdan e alakohdan ja 18 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(10)

Kaikki tuotteiden lupaa koskevat oleelliset tiedot olisi kirjattava yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti.

(11)

Muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 (5) 4 artiklan 6 kohdassa vahvistetaan muuntogeenisistä organismeista koostuvien tai niitä sisältävien tuotteiden merkitsemisvaatimukset.

(12)

Tästä päätöksestä on ilmoitettava bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmän kautta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan sopimuspuolille muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1946/2003 (6) 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(13)

Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, minkä vuoksi komissio toimitti neuvostolle 12 päivänä heinäkuuta 2007 neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) 5 artiklan mukaisesti ehdotuksen, johon neuvostolla oli kolme kuukautta aikaa vastata.

(14)

Neuvosto ei kuitenkaan vastannut vaaditussa määräajassa, joten komission olisi tehtävä asiaa koskeva päätös,

a)

elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia MON-ØØ6Ø3-6xMON-ØØ81Ø-6, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

b)

rehu, joka sisältää maissia MON-ØØ6Ø3-6xMON-ØØ81Ø-6, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

c)

muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia MON-ØØ6Ø3-6xMON-ØØ81Ø-6 tai koostuvat siitä, samoihin käyttötarkoituksiin kuin mikä tahansa muu maissi viljelyä lukuun ottamatta.

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/42

(1)

Pioneer Overseas Corporation toimitti 24 päivänä tammikuuta 2005 Pioneer Overseas Corporationin ja Dow AgroSciences Europen puolesta Alankomaiden toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen maissia 59122 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille, jäljempänä ’hakemus’.

(2)

Hakemus kattaa myös sellaisten muiden maissia 59122 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille, joita viljelyä lukuun ottamatta käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia. Näin ollen asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan säännösten mukaisesti hakemus sisältää geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (2) liitteissä III ja IV vaaditut tiedot sekä direktiivin 2001/18/EY liitteessä II säädettyjen periaatteiden mukaisesti suoritetun riskinarvioinnin tiedot ja päätelmät.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi 2 päivänä huhtikuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti myönteisen lausunnon ja esitti päätelmänään, ettei hakemuksessa kuvattua maissia 59122 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden, jäljempänä ’tuotteet’, saattamisesta markkinoille todennäköisesti aiheudu haittavaikutuksia ihmisten tai eläinten terveydelle taikka ympäristölle (3). Lausunnossaan elintarviketurvallisuusviranomainen tarkasteli kaikkia niitä erityisiä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin lausunnoissa, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset olivat esittäneet kyseisen asetuksen 6 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(4)

Lausunnossaan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että hakijoiden toimittama ympäristönseurantasuunnitelma, joka koostuu yleisestä seurantasuunnitelmasta, on tuotteiden aiotun käyttötarkoituksen mukainen.

(5)

Kyseiset seikat huomioon ottaen tuotteille olisi myönnettävä lupa.

(6)

Jokaiselle muuntogeeniselle organismille olisi osoitettava yksilöllinen tunniste järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille 14 päivänä tammikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 65/2004 (4) mukaisesti.

(7)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen antaman lausunnon perusteella maissia 59122 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun osalta ei näytä olevan tarpeen esittää muita erityisiä merkitsemisvaatimuksia kuin ne, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa. Jotta kuitenkin varmistetaan tuotteiden käyttö tässä päätöksessä säädetyn luvan rajoissa, niiden muuntogeenistä organismia sisältävien tai siitä koostuvien rehujen sekä elintarvikkeisiin ja rehuihin kuulumattomien tuotteiden, joille haetaan lupaa, merkintöjä olisi täydennettävä selkeällä maininnalla, että kyseisiä tuotteita ei saa käyttää viljelyyn.

(8)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon perusteella ei ole tarpeen asettaa markkinoille saattamista koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia ja/tai käyttöä ja käsittelyä koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia, markkinoille saattamisen jälkeen toteutettavaa seurantaa koskevat vaatimukset mukaan luettuina, eikä asettaa tiettyjen ekosysteemien tai ympäristöjen ja/tai maantieteellisten alueiden suojelua koskevia erityisiä ehtoja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 5 kohdan e alakohdan ja 18 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(9)

Kaikki tuotteiden lupaa koskevat oleelliset tiedot olisi kirjattava yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti.

(10)

Muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 (5) 4 artiklan 6 kohdassa vahvistetaan muuntogeenisistä organismeista koostuvien tai niitä sisältävien tuotteiden merkitsemisvaatimukset.

(11)

Tästä päätöksestä on ilmoitettava bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmän kautta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan sopimuspuolille muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1946/2003 (6) 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(12)

Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, minkä vuoksi komissio toimitti neuvostolle 9 päivänä heinäkuuta 2007 neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) 5 artiklan mukaisesti ehdotuksen, johon neuvostolla oli kolme kuukautta aikaa vastata.

(13)

Neuvosto ei kuitenkaan vastannut vaaditussa määräajassa, joten komission olisi tehtävä asiaa koskeva päätös,

a)

elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia DAS-59122–7, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

b)

rehu, joka sisältää maissia DAS-59122–7, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

c)

muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia DAS-59122–7 tai koostuvat siitä, samoihin käyttötarkoituksiin kuin mikä tahansa muu maissi viljelyä lukuun ottamatta.

a)

Pioneer Overseas Corporation, Belgia, joka edustaa seuraavaa yritystä: Pioneer Hi-Bred International, Yhdysvallat;

sekä

b)

Dow AgroSciences Europe, Yhdistynyt kuningaskunta, joka edustaa seuraavaa yritystä: Mycogen Seeds, Yhdysvallat.

a)

Pioneer Overseas Corporation, Avenue des Arts 44, B-1040 Bryssel, Belgia;

sekä

b)

Dow AgroSciences Europe Ltd, European Development Centre, 3 Milton Park, Abingdon, Oxon OX14 4RN, Yhdistynyt kuningaskunta.

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/47

(1)

Pioneer Overseas Corporation toimitti 27 päivänä syyskuuta 2004 Pioneer Overseas Corporationin ja Dow AgroSciences Europen puolesta Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen maissia 1507xNK603 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille, jäljempänä ’hakemus’.

(2)

Hakemus kattaa myös sellaisten muiden maissia 1507xNK603 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille, joita viljelyä lukuun ottamatta käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin mitä tahansa muuta maissia. Näin ollen asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 artiklan 5 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan säännösten mukaisesti hakemus sisältää geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön 12 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (2) liitteissä III ja IV vaaditut tiedot sekä direktiivin 2001/18/EY liitteessä II säädettyjen periaatteiden mukaisesti suoritetun riskinarvioinnin tiedot ja päätelmät.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi 12 päivänä toukokuuta 2006 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti myönteisen lausunnon ja esitti päätelmänään, ettei hakemuksessa kuvattua maissia 1507xNK603 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden, jäljempänä ’tuotteet’, saattamisesta markkinoille todennäköisesti aiheudu haittavaikutuksia ihmisten tai eläinten terveydelle taikka ympäristölle (3). Lausunnossaan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että oli hyväksyttävää käyttää yksittäisiä tapahtumia koskevia tietoja tuotteiden turvallisuuden tukena, ja tarkasteli kaikkia niitä erityisiä kysymyksiä ja huolenaiheita, joita jäsenvaltiot olivat tuoneet esiin lausunnoissa, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset olivat esittäneet kyseisen asetuksen 6 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(4)

Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi lokakuussa 2006 komission pyynnöstä yksityiskohtaiset selvitykset siitä, miten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kommentit oli otettu huomioon sen lausunnossa. Se julkaisi myös lisätietoja elintarviketurvallisuusviranomaiseen kuuluvan geneettisesti muunnettuja organismeja käsittelevän tiedelautakunnan tarkastelemista eri osatekijöistä sekä syyn siihen, miksi joitakin erityisiä lisätutkimuksia, kuten rotilla tehtävää 90 päivän toksikologiatutkimusta, ei pidetty tarpeellisina.

(5)

Lausunnossaan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että hakijoiden toimittama ympäristönseurantasuunnitelma, joka koostuu yleisestä seurantasuunnitelmasta, on tuotteiden aiotun käyttötarkoituksen mukainen.

(6)

Kyseiset seikat huomioon ottaen tuotteille olisi myönnettävä lupa.

(7)

Jokaiselle muuntogeeniselle organismille olisi osoitettava yksilöllinen tunniste järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille 14 päivänä tammikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 65/2004 (4) mukaisesti.

(8)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen antaman lausunnon perusteella maissia 1507xNK603 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun osalta ei näytä olevan tarpeen esittää muita erityisiä merkitsemisvaatimuksia kuin ne, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa. Jotta kuitenkin varmistetaan tuotteiden käyttö tässä päätöksessä säädetyn luvan rajoissa, niiden muuntogeenistä organismia sisältävien tai siitä koostuvien rehujen sekä elintarvikkeisiin ja rehuihin kuulumattomien tuotteiden, joille haetaan lupaa, merkintöjä olisi täydennettävä selkeällä maininnalla, että kyseisiä tuotteita ei saa käyttää viljelyyn.

(9)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon perusteella ei ole tarpeen asettaa markkinoille saattamista koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia ja/tai käyttöä ja käsittelyä koskevia erityisiä ehtoja tai rajoituksia, markkinoille saattamisen jälkeen toteutettavaa seurantaa koskevat vaatimukset mukaan luettuina, eikä asettaa tiettyjen ekosysteemien tai ympäristöjen ja/tai maantieteellisten alueiden suojelua koskevia erityisiä ehtoja asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 artiklan 5 kohdan e alakohdan ja 18 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(10)

Kaikki tuotteiden lupaa koskevat oleelliset tiedot olisi kirjattava yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteriin asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti.

(11)

Muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1830/2003 (5) 4 artiklan 6 kohdassa vahvistetaan muuntogeenisistä organismeista koostuvien tai niitä sisältävien tuotteiden merkitsemisvaatimukset.

(12)

Tästä päätöksestä on ilmoitettava bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmän kautta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan sopimuspuolille muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1946/2003 (6) 9 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(13)

Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, minkä vuoksi komissio toimitti neuvostolle 12 päivänä heinäkuuta 2007 neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) 5 artiklan mukaisesti ehdotuksen, johon neuvostolla oli kolme kuukautta aikaa vastata.

(14)

Neuvosto ei kuitenkaan vastannut vaaditussa määräajassa, joten komission olisi tehtävä asiaa koskeva päätös,

a)

elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia DAS-Ø15Ø7-1xMON-ØØ6Ø3-6, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

b)

rehu, joka sisältää maissia DAS-Ø15Ø7-1xMON-ØØ6Ø3-6, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

c)

muut tuotteet kuin elintarvikkeet ja rehut, jotka sisältävät maissia DAS-Ø15Ø7-1xMON-ØØ6Ø3-6 tai koostuvat siitä, samoihin käyttötarkoituksiin kuin mikä tahansa muu maissi viljelyä lukuun ottamatta.

a)

Pioneer Overseas Corporation, Belgia, joka edustaa seuraavaa yritystä: Pioneer Hi-Bred International, Yhdysvallat;

sekä

b)

Dow AgroSciences Europe Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta, joka edustaa seuraavaa yritystä: Mycogen Seeds, Yhdysvallat.

a)

Pioneer Overseas Corporation, Avenue des Arts 44, B-1040 Bryssel, Belgia;

sekä

b)

Dow AgroSciences Europe Ltd, European Development Centre, 3 Milton Park, Abingdon, Oxon OX14 4RN, Yhdistynyt kuningaskunta.

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/52

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1601/2001 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Thaimaasta, Tšekistä, Turkista ja Venäjältä peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapelien, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa.

(2)

Komissio hyväksyi päätöksellä 2001/602/EY (3) seuraavien yritysten tarjoamat hintasitoumukset: Open Joint Stock Company Cherepovetsky Staleprokatny Zavod, Venäjä, jäljempänä ’ChSPZ’, ja Usha Siam Steel Ind. Public Company Ltd, Thaimaa, jäljempänä ’Usha Siam’.

(3)

Komissio pani vireille 10 päivänä elokuuta 2004 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1601/2001 osittaisen välivaiheen tarkastelun (4), jonka soveltamisala oli rajattu ChSPZ:n ja toisen venäläisen tuottajan harjoittamaan polkumyyntiin.

(4)

Kuten Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa ilmoituksessa (5) selvitettiin, ChSPZ:n nimeksi vaihtui Closed Joint Stock Company Severstal-Metiz 1 päivästä tammikuuta 2006.

(5)

Komissio pani vireille 3 päivänä elokuuta 2006 (6) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1601/2001 mukaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun.

(6)

Komissio pani vireille 22 päivänä maaliskuuta 2007 (7) asetuksen (EY) N:o 1601/2001 mukaisten polkumyyntitoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun, jonka soveltamisala oli rajattu Usha Siamin harjoittamaan polkumyyntiin.

(7)

Kaikki kolme tutkimusta päätettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 1279/2007 (8), jolla otettiin käyttöön tiettyjä muutoksia Venäjää koskevien tullien tasoon ja kumottiin Thaimaata ja Turkkia koskevat toimenpiteet.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1279/2007 johdanto-osan 199–203 kappaleessa esitetyn mukaisesti ja kaikkien asianomaisten osapuolten kuulemisen jälkeen voidaan todeta, että Closed Joint Stock Company Severstal-Metiz -yrityksen sitoumus ei nykyisessä muodossaan ole sopiva keino torjua polkumyynnin vahingollisia vaikutuksia, koska siihen liittyy huomattavia valvonta- ja täytäntöönpano-ongelmia.

(9)

Välivaiheen tarkastelussa kävi ilmi, että sen jälkeen kun sitoumus hyväksyttiin vuonna 2001, kyseisen yrityksen tuotevalikoima on muuttunut merkittävästi.

(10)

Sitoumuksessa luokiteltiin yrityksen tuottamat teräsvaijerit hyvin moniin tuotelajeihin, joiden hinnat vaihtelivat suuresti. Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että yrityksellä oli vakavia ongelmia eri tuotelajien moitteettomassa ja sitoumuksen mukaisessa luokittelussa. Tämä johtui osaksi kirjanpitojärjestelmän rajoituksista, jotka tekivät erilaisten teräsvaijerityyppien moitteettoman erottelun mahdottomaksi. Samanlaisia ongelmia havaittiin jo sitoumuksen seurannan aikana, ja niiden johdosta lähetettiin varoituskirje.

(11)

Sen vuoksi pääteltiin, että sitoumus nykyisessä muodossaan ei ole enää toimiva.

(12)

Tämän perusteella ja sitoumuksen niiden lausekkeiden mukaisesti, joilla komissio valtuutetaan peruuttamaan sitoumuksen hyväksyntä yksipuolisesti, komissio on päättänyt peruuttaa sitoumuksen hyväksynnän.

(13)

Komissio ilmoitti Venäjän viranomaisille ja asianomaiselle venäläiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ehdottavansa nykyisen sitoumuksen hyväksynnän peruuttamista. Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa.

(14)

Thaimaata koskevien havaintojen ja asetuksen (EY) N:o 1279/2007 johdanto-osan 209 kappaleessa esitetyn perusteella kumotaan kyseisestä maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin kohdistuvat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet.

(15)

Tämän seurauksena myös Usha Siamin tarjoama sitoumus olisi kumottava.

(16)

Edellä esitetyn perusteella olisi kumottava päätös 2001/602/EY, joka koskee sitoumusten hyväksymistä edellä mainituilta kahdelta yritykseltä,

31.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/54

(1)

Neuvosto hyväksyi 7 päivänä marraskuuta 2006 yhteisen kannan 2006/755/YUTP (1) tiettyjen palestiinalaisten tilapäisestä vastaanottamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioissa, jolla jatkettiin yhteisessä kannassa 2002/400/YUTP (2) tarkoitettujen näiden palestiinalaisten jäsenvaltioiden alueelle saapumista ja siellä oleskelua koskevien kansallisten lupien voimassaoloaikaa 12 kuukaudella.

(2)

Neuvosto katsoo yhteisen kannan 2002/400/YUTP soveltamisen arvioinnin perusteella, että kyseisten lupien voimassaoloaikaa on tarkoituksenmukaista pidentää vielä 12 kuukaudella,