25.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/1

—

joulukuun 15 päivänä 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa kehotetaan edistämään komission viimeaikaisia nuorisoa käsitteleviä aloitteita, joiden aiheina ovat muun muassa liikkuvuus, koulutus, osaamisen kehittäminen ja Euroopan solidaarisuusjoukot (1);

—

EU:n vuoden 2017 lainsäädäntöprioriteetteja koskevan yhteisen julistuksen, jossa asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden edistäminen erityisesti vahvistamalla nuorisotyöllisyysaloitetta ja perustamalla Euroopan solidaarisuusjoukot (2);

—

on tärkeää toteuttaa toimia EU:n koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja niiden laadun parantamiseksi aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteen koulutukseen, niin että korkealaatuista koulutusta voidaan tarjota kaikille, etenkin kun otetaan huomioon OECD:n viimeisimmän, vuoden 2015 PISA-tutkimuksen tulokset, jotka osoittavat selvästi, että koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja erityisesti heikommista sosioekonomisista oloista tulevien ja/tai maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksia on parannettava;

—

tarvitaan uusia toimia SEU 2 artiklassa vahvistettujen EU:n arvojen – joita ovat erityisesti ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet mukaan lukien – edistämiseksi ja turvaamiseksi, millä lujitetaan edelleen nuorten eurooppalaista identiteettiä ja vahvistetaan heidän myönteistä mielikuvaansa EU:n yhdentymishankkeesta ja heidän luottamustaan (3) siihen, erityisesti nyt kun populistiset näkemykset ovat leviämässä huolestuttavasti ja osa nuorista ei koe enää yhteistä Euroopan yhdentymishanketta omakseen;

—

nuorisotyöttömyyden torjunta on edelleen monien jäsenvaltioiden ensisijainen tavoite; ottaa huomioon komission ehdotukset nuorisotyöllisyysaloitteen lisärahoituksesta, nuorisotakuun käyttöönoton jatkamisesta ja nuorisotyöttömyyteen puuttumiseksi toteutettavista toimenpiteistä, joihin sisältyy laadukkaiden oppisopimuspaikkojen, työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutettavien liikkuvuuden tukeminen;

—

on tärkeää lisätä edelleen nuorten mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti vapaaehtoistyöhön ja sosiaalisiin aloitteisiin sekä omassa maassaan että ulkomailla keinona kehittää pehmeää osaamista ja pätevyyttä, mikä helpottaa heidän siirtymistään aikuisuuteen ja työelämään. Lisäksi paremmat mahdollisuudet aktiivisen roolin omaksumiseen yhteisön tasolla edistävät merkittävästi sellaisten sosiaalisten ja kansalaistaitojen ja osaamisen kehittämistä, joita nuoret tarvitsevat voidakseen osallistua aktiivisesti osallistavampien ja demokraattisempien yhteiskuntien rakentamiseen;

—

Euroopan komission 7. joulukuuta 2016 antamat tiedonannot ”Investointi Euroopan nuorisoon”, ”Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen” ja ”Euroopan solidaarisuusjoukot” (4);

—

”Investointi Euroopan nuorisoon” -aloitteen, jossa esitetään kolme monialaista avainalaa, jotka ovat nuorten kannalta erittäin tärkeitä: paremmat mahdollisuudet koulutuksen avulla, parempia mahdollisuuksia solidaarisuuteen, oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja osallistumiseen sekä paremmat työllistymismahdollisuudet; ja

—

erityisesti Euroopan komission tiedonannon Euroopan solidaarisuusjoukoista ja sen aikomuksen hyödyntää ensimmäisessä vaiheessa jo olemassa olevia rahoitusohjelmia (5), resursseja ja laatuvaatimuksia, jotka on vahvistettu muun muassa eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) sekä työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan EU:n ohjelman (EaSI) osalta, niin että nuorten on mahdollista osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin;

—

esittämään vuoden 2017 alkupuoliskolla

—

huolehtimaan siitä, että samalla kun Euroopan solidaarisuusjoukot kykenevät saavuttamaan nuorten aktiivisen osallisuuden ja osallistumisen tavoitteensa, varmistetaan myös laadukkaat sijoituspaikat ja hankkeet, joihin sisältyy vahva oppimisulottuvuus, jotka mahdollistavat myönteisten tulosten aikaan saamisen nuorten henkilökohtaisen, sosiaalisen ja ammatillisen kehityksen kannalta, välttäen samalla työmarkkinoihin kohdistuvat epäsuotuisat vaikutukset.

25.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/3

—

Euroopan unioni perustuu yhteisiin arvoihin ja yleisiin oikeusperiaatteisiin, joista määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) artikloissa 1–3. Sopimus merkitsi uutta vaihetta kehityksessä yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi;

—

koulutuspolitiikalla on ensisijaisen tärkeä rooli osallisuuden ja monimuotoisuuden kunnioittamisen edistämisessä Euroopan unionissa (EU);

—

osallistava koulutus ottaa huomioon kaikkien oppijoiden tarpeet ja vastaa niihin virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen ympäristöissä, ja sen tavoitteena on kannustaa kaikkia osallistumaan laadukkaaseen koulutukseen;

—

eurooppalaisten yhteiskuntien monimuotoisuus tarjoaa sekä mahdollisuuksia että haasteita koulutusjärjestelmille, joiden edellytetään painottavan aiempaa enemmän osallisuutta ja yhteisiä arvoja edistäviä toimia eri kulttuuri-identiteettien rinnakkaiselon tukemiseksi rauhallisessa ja demokraattisessa Euroopassa;

—

Euroopan monimuotoisuus tulee jatkossakin kasvamaan, ja kaikenlaista sekä Euroopan kansalaisiin että – erityisesti vasta saapuneisiin – muuttajiin kohdistuvaa suvaitsemattomuutta ja näiden sosiaalista syrjäytymistä vastaan on todella taisteltava;

—

osallistavan yhteiskunnan rakentamisessa keskeistä on edistää moninaisuudessaan yhtenäistä koulutuspolitiikkaa, ottaen myös huomioon vuoden 1957 Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlan;

—

koulutuksella on edistettävä osallisuutta monimuotoisessa ympäristössä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen, ja samalla annettava kaikille oppijoille sosiaalisia ja kansalaistaitoja sekä kulttuurienvälisiä valmiuksia EU:n demokraattisten arvojen, perusoikeuksien, sosiaalisen osallisuuden ja syrjimättömyyden sekä aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiseksi, korostamiseksi ja edistämiseksi;

—

laadukkaasta osallistavasta koulutuksesta olisi huolehdittava koko elämän ajan, ja sen olisi katettava kaikki koulutuksen osa-alueet. Laadukkaan osallistavan koulutuksen tulisi olla saatavilla ja mahdollista kaikenikäisille, myös oppijoille, joilla on vaikeuksia, kuten erityistarpeisille tai vammaisille henkilöille, muuttajataustaisille henkilöille tai taustaltaan heikommista sosioekonomisista oloista taikka taantuneilta tai sodan runtelemilta alueilta tuleville, sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammasta, iästä ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta;

—

kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa (SDG) 4 osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen takaamisesta kaikille ja kaikkien mahdollisuuksien edistämisestä elinikäiseen oppimiseen todetaan, laadukkaan koulutuksen tulisi varmistaa, että kaikki oppijat saavat tarvittavat valmiudet (tiedot, taidot ja asenteet) edistää kestävää kehitystä esimerkiksi seuraavia aiheita käsittelevän koulutuksen keinoin: kestävä kehitys ja kestävyysajattelun mukainen elämäntapa, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistäminen, maailmankansalaisuus sekä kulttuurisen monimuotoisuuden arvostus ja ymmärrys siitä, miten kulttuuri vaikuttaa kestävään kehitykseen;

—

osallisuuteen, tasa-arvoon, tasapuolisuuteen sekä asianmukaisiin valmiuksiin ja arvoihin perustuva, kaikkien saatavilla oleva laadukas koulutus myös osaltaan edistää oppijoiden työllistyvyyttä, yrittäjyyttä, innovatiivista ajattelua, digitaalisia taitoja ja osaamista sekä kokonaisvaltaista aktiivisen kansalaisuuden kehitystä;

—

tasa-arvo ja tasapuolisuus eivät ole sama asia, ja koulutusjärjestelmien on hylättävä perinteinen yhteen ainoaan kaikille sopivaan ratkaisuun perustuva ajatusmalli. Yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen kaikille on elintärkeää, mutta yksin se ei riitä: jotta laadukas koulutus saataisiin kaikkien ulottuville, koulutusjärjestelmien tarjoamissa oppimisen tavoitteissa, oppimissisällöissä ja -muodoissa sekä opetusmenetelmissä on pyrittävä tasapuolisuuteen;

—

koulutusjärjestelmien tulisi ottaa huomioon kaikkien oppijoiden erilaiset tarpeet, kyvyt ja valmiudet ja tarjota oppimismahdollisuuksia kaikille virallisen koulutuksen, epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen ympäristöissä;

—

opettajia, kouluttajia ja muuta opetushenkilöstöä on tuettava enemmän, jotta he voisivat toimia onnistuneesti koulutusjärjestelmissä, joissa annetaan mahdollisuus joustaville oppimispoluille ja otetaan huomioon oppijoiden erilaiset tarpeet, kyvyt ja valmiudet; Tarvittaessa näiden oppimispolkujen on oltava räätälöityjä, alhaalta ylöspäin suuntautuvia ja yhteistyöhön perustuvia;

—

koulutusta ei voida tarkastella erillään sosiaalisista, poliittisista, historiallisista, ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista näkökohdista. Jotta kaikille voitaisiin taata laadukas koulutus, muiden politiikanalojen tulisi yhteistyössä täydentää ja tukea koulutuspolitiikkaa sen ensisijaisessa tehtävässä;

1.

harkitsemaan koko koulua koskevaa toimintamallia (whole school approach), jossa sekä koko kouluyhteisöä (5) että entistä laajempaa joukkoa yhteisön sidosryhmiä (6) kannustetaan osallistumaan sellaisten kysymysten käsittelyyn, joihin liittyvää asiantuntemusta kouluilla ei ole eikä voikaan olla. Tämä auttaa takaamaan osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen;

2.

edistämään kouluissa demokraattista ja osallistavaa kulttuuria ja ilmapiiriä, jossa arvostetaan monimuotoisuutta, kannustetaan kehittämään kriittiseen ja harkitsevaan tiedon arviointiin tarvittavaa media- ja informaatiolukutaitoa, lisätään tietoisuutta manipuloinnista ja propagandasta, annetaan tilaa kiistanalaisia kysymyksiä käsittelevälle keskustelulle ja vuoropuhelulle sekä luodaan innostava ja kannustava ympäristö, jossa kaikilla oppijoilla on mahdollisuus hyödyntää kaikkia kykyjään;

3.

edistämään sosiaalisen syrjäytymisen, kiusaamisen, koulunkäynnin keskeyttämisen ja mahdollisesti väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen varhaiseen havaitsemiseen ja ehkäisemiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa;

4.

kannustamaan siihen, että kaikille oppijoille tarjotaan mahdollisuuksia valita joustava oppimispolku, myös ammatillisen osaamisen ja kvalifikaatioiden kehittämiseen, jossa yhdistyvät viralliset ohjelmat, työpaikalla tapahtuva koulutus, digitaalinen ja etäopiskelu sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen ammatillisten oppilaitosten, yritysmaailman, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien vahvan kumppanuuden pohjalta;

5.

kannustamaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tärkeänä varhaisena toimenpiteenä, mukaan lukien tukitoimet erityistarpeisille lapsille, ottaen tarvittaessa huomioon varhaiskasvatuksen laatupuitteiden keskeiset periaatteet (7). Laadukas varhaiskasvatus on todistettavasti politiikkatoimi, jonka avulla voidaan vähentää eriarvoisuutta koko elinikäisen oppimispolun ajan;

6.

kannustamaan siihen, että koulutuksessa käytettäisiin oppijoita tukevia toimintamalleja, esimerkiksi keräämällä opiskelijoilta palautetta oppimiskokemuksista ja toteuttamalla osallistavia ja tasapuolisuutta lisääviä järjestelyjä, joilla pyritään ottamaan huomioon erilaiset lähtökohdat, eli järjestelyjä, jotka ulottuvat yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista laajemmalle, jotta voitaisiin taata osallisuus monimuotoisessa ympäristössä ja päästä lähemmäs tasapuolisuutta;

7.

kannustamaan digitaalisen koulutuksen huomioon ottamiseen koulutusohjelmissa niiden laadun parantamiseksi sekä tasapuolisuuden ja osallisuuden lisäämiseksi, samalla tiedostaen sen, että tämän onnistunut toteuttaminen edellyttää yhdistettyä lähestymistapaa, johon kuuluu soveltuva sisältö, infrastruktuuri (8), tukitoimet (9) ja toimintakulttuuri (10);

8.

tarpeen mukaan kehittämään erilaisia todistukseen johtavia koulutusväyliä ja edistämään joustavia oppimispolkuja. Tämä antaa kaikenlaisille oppijoille mahdollisuuden saada tunnustettu pätevyystodistus ja sitä kautta löytää mielekästä työtä sekä kehittää itseään;

9.

tukemaan opettajia, kouluttajia ja muuta opetushenkilöstöä sekä edistämään heidän motivaatiotaan ja taitoaan, mukaan lukien esimerkiksi tunteiden rakentava käsittely ja sosiaaliset taidot, käsitellä monimuotoisuutta opettajien peruskoulutusohjelmissa ja jatkuvassa ammatillisessa kehittämisessä, myös digitaalisen koulutuksen, käytännön välineiden sekä jatkuvan tuen ja opastuksen avulla, edistäen samalla myös entistä monimuotoisempaa opettajakuntaa;

10.

rohkaisemaan oppilaitoksia, paikallisyhteisöjä, paikallis- ja aluehallintoja, vanhempia, sukua, nuorisoalan toimijoita, vapaaehtoistyöntekijöitä, työmarkkinajärjestöjä, työnantajia ja kansalaisyhteiskuntaa tekemään yhteistyötä ja hyödyntämään innovatiivisia lähestymistapoja osallisuuden lisäämiseksi ja johonkin kuulumisen tunteen sekä myönteisen identiteetin voimistamiseksi, estäen näin osaltaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaa radikalisoitumista (11) sekä varmistaen, että opetussisällöt, -menetelmät ja -välineet ovat ajantasaisia ja paikalliseen toimintaympäristöön sopivia;

11.

kannustamaan yhteistyön tiivistämiseen ja innovatiivisten lähestymistapojen hyödyntämiseen koulutuksen ja muiden asiaankuuluvien alojen välillä, joita ovat esimerkiksi kulttuuri, nuoriso, urheilu, työllisyys, hyvinvointi, turvallisuus ja muut sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät toimintakanavat; sekä tarpeen mukaan kehittämään keskinäistä tukea sosiaali-, kulttuuri-, nuoriso-, talous- ja koulutuspolitiikkojen välille, jotta voitaisiin taata osallisuus monimuotoisessa ympäristössä (12);

12.

kannustamaan erilaisten arviointimuotojen käyttöön, jotta erilaiset oppimistavat otettaisiin huomioon;

13.

harkitsemaan sellaisten opetussuunnitelmien ja pedagogisten lähestymistapojen käyttöä, jotka ottavat huomioon oppijoiden sosiaalisen, kulttuurisen ja muun monimuotoisuuden;

14.

tukemaan korkeakouluja niiden pyrkimyksissä lisätä aliedustettujen ryhmien korkeakoulutukseen osallistumista ja sen suorittamisastetta, sekä edistämään korkeakoulujen henkilöstön ja korkeakouluopiskelijoiden osallistumista kansalaistoimintaan;

15.

edistämään kolmansien maiden kansalaisten ja myös vasta saapuneiden kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden integroitumista koulutusympäristöön esimerkiksi kielenopetuksen avulla;

1.

jatkamaan työtä, jota se on tehnyt edistääkseen sellaisten hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten lähestymistapojen vaihtoa, joiden avulla osallistava, tasapuolinen ja laadukas koulutus voitaisiin taata kaikille; esimerkkeinä ET 2020 -työryhmät, erityisesti kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla käsittelevä työryhmä, ja hyvien käytäntöjen verkkokoosteen laatiminen;

2.

edistämään esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista tehtäviä, riittäviä ja tehokkaita investointeja, joiden avulla osallistava, tasapuolinen ja laadukas koulutus voitaisiin taata kaikille;

3.

tukemaan vertaisneuvontaa, joka koskee osallisuutta monimuotoisessa koulutusympäristössä ja jossa kootaan yhteen saman alan toimijoita kansallisista hallintoelimistä, jotta voitaisiin sekä antaa ulkopuolista neuvontaa tukea pyytävälle maalle että vaihtaa kokemuksia ja tietoja keskenään. Voitaisiin myös pohtia, kannattaisiko vertaisneuvontaa lisätä entisestään esimerkiksi lyhytkestoisilla tutustumiskäynneillä opetushallintojen välillä;

4.

syventämään osallisuuteen monimuotoisessa ympäristössä liittyvää keskinäistä oppimista, erityisesti opettajille tarkoitettujen, Erasmus+ -ohjelman liikkuvuusosion ammatillisen kehittymisen ohjelmien kautta, sekä jatkamaan eTwinning-yhteisön, School Education Gateway -portaalin ja European Toolkit for Schools -verkkopalvelun kehittämistä;

5.

perustamaan työnsä EU:n perusoikeusviraston toimiin keskinäisen kunnioituksen, syrjimättömyyden, perusvapauksien ja solidaarisuuden edistämiseksi kaikkialla EU:ssa;

6.

perustamaan työnsä Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen toimiin osallistavan koulutuksen toteuttamista koskevien, näyttöön perustuvien tietojen ja ohjeiden tuottamiseksi;

7.

järjestämään tiedotustoimintaa, esimerkiksi konferenssin aiheesta Osallistaminen monimuotoisessa ympäristössä laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikille, ottaen huomioon muiden kansainvälisten järjestöjen vastaavanlaiset hankkeet;

8.

ottamaan huomioon nämä päätelmät valmistellessaan ja pannessaan täytäntöön osallistavaa ja laadukasta koulutusta koskevia toimia.

25.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/8

25.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/9

1.

Komissio vastaanotti 17. helmikuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla ranskalaiset yritykset AXA SA (AXA) ja Caisse des dépôts et consignations (CDC) hankkivat sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun välillisen yhteisen määräysvallan Ranskassa sijaitsevassa toimistorakennuksessa (kohdeyritys) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—   AXA: maailmanlaajuinen vakuutuskonserni, joka tarjoaa henki-, sairaus- ja muita vakuutuksia sekä sijoitustenhoitopalveluja

—   CDC: julkinen laitos, joka harjoittaa yleisen edun mukaista toimintaa, joka muodostuu etenkin sellaisten yksityisten sijoitusten hoidosta, joita julkinen valta haluaa erityisesti suojata, ja kilpailulle avointa toimintaa ympäristön, kiinteistöjen, sijoittamisen ja pääomasijoittamisen sekä palvelujen aloilla

—   kohdeyritys: Ranskassa La Défensen liikekeskuksessa sijaitseva toimistorakennus.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.8335 – AXA / Caisse des dépôts et consignations / Cible seuraavaan osoitteeseen:

25.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/10

1.

Komissio vastaanotti 20. helmikuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla ranskalaisen yrityksen Crédit Agricole SA tytäryhtiö Amundi SA (Amundi) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan italialaisen yrityksen UniCredit SpA omaisuudenhoitoyhtiössä Pioneer Global Asset Management SpA (Pioneer) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—   Amundi: omaisuudenhoito maailmanlaajuisesti

—   Pioneer: omaisuudenhoito erityisesti Euroopassa.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.8359 – Amundi / Crédit Agricole / Pioneer Investments seuraavaan osoitteeseen:

25.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/11

1.

Komissio vastaanotti 20. helmikuuta 2017 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yrityksen A.P. Møller - Mærsk A/S (Maersk Group) kokonaan omistama tanskalainen tytäryhtiö Maersk Line A/S (Maersk) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yrityksen Dr. August Oetker KG kokonaan omistamassa saksalaisessa tytäryhtiössä Hamburg Südamerikanische Dampfschifffahrts-Gesellschaft KG (HSDG) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—   Maersk: tarjoaa maailmanlaajuisesti linjaliikenteen konttikuljetuspalveluja 611 konttialuksella, joista 324 on vuokrattu. Maersk Line markkinoi palvelujaan seuraavilla brändeillä: Maersk Line, Safmarine, SeaLand (Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka), MCC Transport (Aasia) ja SeaGo Line (Eurooppa). Maersk Group tarjoaa lisäksi i) konttiterminaalipalveluja tytäryhtiönsä APM Terminals (APMT) kautta, ii) huolintapalveluja tytäryhtiönsä Damco Distribution Services kautta, iii) maakuljetuksia APMT:n kautta, iv) konttien valmistusta tytäryhtiönsä Maersk Container Industry kautta ja v) hinauspalveluja satamissa tytäryhtiönsä Svitzer kautta.

—   HSDG: tarjoaa maailmanlaajuisesti linjaliikenteen konttikuljetuspalveluja 130 konttialuksella, joista 82 on vuokrattu. HSDG markkinoi palvelujaan maailmanlaajuisella brändillä Hamburg Süd sekä brändeillä CCNI (Chile) ja Aliança (Brasilia).

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä M.8330 – Maersk Line / HSDG seuraavaan osoitteeseen:

25.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/12

1.

Neuvoston päätöksessä YUTP 2016/1693 (1) unionia pyydetään jäädyttämään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1267(1999) ja 1333(2000) mukaisesti laaditussa luettelossa, jota YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1267(1999) mukaisesti perustettu YK:n komitea säännöllisesti päivittää, mainittujen ISIL- (Daesh-) ja al-Qaida-järjestöjen jäsenten sekä muiden niitä lähellä olevien henkilöiden, ryhmien, yritysten ja yhteisöjen varat ja muut taloudelliset resurssit.

YK:n komitean laatimassa luettelossa mainitaan

Muun muassa seuraavat teot tai seuraava toiminta osoittavat, että yksittäinen henkilö, ryhmä, yritys tai yhteisö on ”lähellä” ISILiä (Daeshia) ja al-Qaidaa:

2.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 22. helmikuuta 2017 Bassam Ahmad Al-Hasrin, Iyad Nazmi Salih Khalilin, Ghalib Adbullah Al-Zaidin ja Nayif Salih Salim Al-Qaysin lisäämisen ISIL- (Daesh-) ja al-Qaida-pakotekomitean luetteloon.

Bassam Ahmad Al-Hasri, Iyad Nazmi Salih Khalil, Ghalib Adbullah Al-Zaidi ja Nayif Salih Salim Al-Qaysi voivat koska tahansa jättää YK:n oikeusasiamiehelle mahdollisesti asiakirjoin perustellun pyynnön harkita uudelleen päätöstä sisällyttää heidät edellä mainittuun YK:n luetteloon. Pyyntö on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

Lisätietoja: https://www.un.org/sc/suborg/en/sanctions/1267/aq_sanctions_list/procedures-for-delisting

3.

Komissio on 2 kohdassa mainitun YK:n päätöksen johdosta antanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/326 (2), jolla muutetaan tiettyihin ISIL- (Daesh-) ja al-Qaida-järjestöjä lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä 27 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (3) liitettä I. Muutoksella, joka tehdään asetuksen (EY) N:o 881/2002 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 7 a artiklan 1 kohdan nojalla, lisätään Bassam Ahmad Al-Hasrin, Iyad Nazmi Salih Khalilin, Ghalib Adbullah Al-Zaidin ja Nayif Salih Salim Al-Qaysin nimet kyseisen asetuksen liitteessä I olevaan luetteloon (”liite I”).

Liitteessä I mainittuihin henkilöihin ja yhteisöihin sovelletaan seuraavia asetuksessa (EY) N:o 881/2002 tarkoitettuja toimenpiteitä:

4.

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 7 a artiklassa säädetään tarkastelumenettelystä, jonka mukaan luetteloon otetut voivat esittää huomautuksia luetteloon ottamisen syistä. Henkilöt ja yhteisöt, jotka on lisätty liitteeseen I täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/326, voivat tiedustella komissiolta syitä tähän. Tiedustelu on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

5.

Kyseisillä henkilöillä ja yhteisöillä on myös mahdollisuus riitauttaa täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/326 Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

6.

Liitteessä I mainituilla henkilöillä ja yhteisöillä on mahdollisuus tehdä asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä II luetelluille asianomais(t)en jäsenvaltio(ide)n toimivaltaisille viranomaisille hakemus jäädytettyjen varojen ja taloudellisten resurssien käyttämisestä asetuksen 2 a artiklassa tarkoitettuihin perustarpeisiin tai tiettyihin maksuihin.