ISSN 1725-2490 doi:10.3000/17252490.C_2009.112.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 112 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
52. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
II Tiedonannot |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT |
|
|
Komissio |
|
2009/C 112/01 |
EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen – Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 ) |
|
2009/C 112/02 |
Selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön |
|
|
IV Tiedotteet |
|
|
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET |
|
|
Komissio |
|
2009/C 112/03 |
||
|
JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET |
|
2009/C 112/04 |
Saksan kansallinen menettely rajallisten liikenneoikeuksien jakamisessa |
|
|
V Ilmoitukset |
|
|
KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT |
|
|
Komissio |
|
2009/C 112/05 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä – (Asia COMP/M.5469 – Renova Industries/Sulzer) ( 1 ) |
|
|
MUUT ILMOITUKSET |
|
|
Komissio |
|
2009/C 112/06 |
||
2009/C 112/07 |
||
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
|
II Tiedonannot
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDONANNOT
Komissio
16.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 112/1 |
EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen
Tapaukset, joita komissio ei vastusta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2009/C 112/01
Päätöksen tekopäivä |
10.12.2008 |
||||
Valtion tuen viitenumero |
N 733/07 |
||||
Jäsenvaltio |
Ranska |
||||
Alue |
— |
||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Soutien de l’Agence de l’innovation industrielle en faveur du programme «ISEULT-INUMAC» |
||||
Oikeusperusta |
Régime N 121/2006 |
||||
Toimenpidetyyppi |
Yksittäinen tuki |
||||
Tarkoitus |
Tutkimus- ja kehitystyö |
||||
Tuen muoto |
Avustus, Takaisin maksettava avustus |
||||
Talousarvio |
Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 54,481 milj. EUR |
||||
Tuen intensiteetti |
50 % |
||||
Kesto |
9 vuotta |
||||
Toimiala |
Kemian- ja farmasianteollisuus |
||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm
Päätöksen tekopäivä |
25.2.2009 |
||||
Valtion tuen viitenumero |
N 274/07 |
||||
Jäsenvaltio |
Ranska |
||||
Alue |
— |
||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Programme Mobilisateur pour l'Innovation Industrielle «Solar Nano Crystal» |
||||
Oikeusperusta |
Soutien de l'Agence d'innovation industrielle en faveur des programmes mobilisateurs pour l'innovation industrielle, Régime 121/2006 |
||||
Toimenpidetyyppi |
Yksittäinen tuki |
||||
Tarkoitus |
Tutkimus- ja kehitystyö |
||||
Tuen muoto |
Takaisin maksettava avustus |
||||
Talousarvio |
Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 20 milj. EUR |
||||
Tuen intensiteetti |
40 % |
||||
Kesto |
31.12.2012 saakka |
||||
Toimiala |
Energia |
||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm
Päätöksen tekopäivä |
27.2.2009 |
||||
Valtion tuen viitenumero |
N 401/08 |
||||
Jäsenvaltio |
Slovenia |
||||
Alue |
Občine: Cerkno, Tolmin, Bled, Bohinj, Cerklje na Gorenjskem, Gorenja Vas-Poljane, Gorje, Kranj Preddvor, Radovljica, Šenčur, Škofja Loka, Tržič, Železniki, Žiri, Braslovče, Celje, Dobje, Dobrna, Gornji Grad, Laško, Ljubno, Luče, Mozirje, Nazarje, Polzela, Prebold, Rečica ob Savinji, Rogaška Slatina, Slovenske Konjice, Solčava, Šentjur, Šmartno ob Paki, Šoštanj, Štore, Tabor, Velenje, Vitanje, Vojnik, Vransko, Zreče, Žalec, Makole, Oplotnica, Poljčane, Slovenska Bistrica, Majšperk, Podlehnik, Videm pri Ptuju, Zavrč, Domžale, Kamnik, Komenda, Mengeš, Pivka and Hrastnik |
||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Pomoč za nadomestilo škode, ki jo je povzročilo neurje s poplavo 18. septembra 2007 (Ministrstvo za okolje in prostor) |
||||
Oikeusperusta |
Zakon o odpravi posledic naravnih nesreč (Uradni list RS, št. 114/05 – uradno prečiščeno besedilo, 90/07 in 102/07); Program odprave posledic neposredne škode na stvareh zaradi posledic neurja s poplavo z dne 18. septembra 2007 (sklep Vlade RS številka: 41008-11/2008/8 z dne 3.4.2008), (http://www.mop.gov.si/fileadmin/mop.gov.si/pageuploads/dokumenti/poplave_program_sanacije_april08.pdf); Uredba o načinu izračuna višine sredstev za odpravo posledic naravnih nesreč na objektih in stanovanjih ter višine hipotekarnih sredstev za obnovo stanovanj (Uradni list RS, št. 36/05). |
||||
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
||||
Tarkoitus |
Luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman tuhon korvaaminen |
||||
Tuen muoto |
Avustus |
||||
Talousarvio |
Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 3 milj. EUR |
||||
Tuen intensiteetti |
30 %, 40 %, 60 % |
||||
Kesto |
2010 saakka |
||||
Toimiala |
Kaikki toimialat |
||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm
Päätöksen tekopäivä |
5.2.2009 |
||||
Valtion tuen viitenumero |
N 44/09 |
||||
Jäsenvaltio |
Suomi |
||||
Alue |
— |
||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Modifications to the Guarantee scheme for banks' funding in Finland. |
||||
Oikeusperusta |
Valtioneuvoston paatos talletuspankeille ja kiinnitysluottopankeille annetttavien valiaikasten valtiontakausten ehdoista; draft law |
||||
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
||||
Tarkoitus |
Vakavien taloushäiriöiden korjaaminen |
||||
Tuen muoto |
Takaus |
||||
Talousarvio |
5 000 milj. EUR |
||||
Tuen intensiteetti |
— |
||||
Kesto |
2.2009–4.2009 |
||||
Toimiala |
Rahoituksen välitys |
||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm
Päätöksen tekopäivä |
10.3.2009 |
||||
Valtion tuen viitenumero |
N 114/09 |
||||
Jäsenvaltio |
Unkari |
||||
Alue |
— |
||||
Nimike (ja/tai tuensaajayrityksen nimi) |
Guarantee scheme under the Temporary Framework („Application of rules relating to aid in form of guarantees under the Temporary Framework for an existing method applied by Garantiqa Hitelgarancia Zrt. to calculate the aid element in guarantees“) |
||||
Oikeusperusta |
Article 12 of Decree 48/2002 (XII. 28.) of the Minister of Finance on the Detailed Rules Pertaining to the Assumption and Drawdown of Budgetary Counter-guarantees; Budget law of the Hungarian Republic for 2009 and 2010 |
||||
Toimenpidetyyppi |
Tukiohjelma |
||||
Tarkoitus |
Vakavien taloushäiriöiden korjaaminen |
||||
Tuen muoto |
Takaus |
||||
Talousarvio |
Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 7 700 milj. HUF |
||||
Tuen intensiteetti |
— |
||||
Kesto |
31.12.2010 saakka |
||||
Toimiala |
Kaikki toimialat |
||||
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite |
|
||||
Muita tietoja |
— |
Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm
16.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 112/5 |
Selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön
2009/C 112/02
Muutetaan tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön (2) seuraavasti:
Sivu 29
Lisätään kohdan ”0304 11 10” loppuun teksti seuraavasti:
”Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös kalojen anatomiset oikean- ja vasemmanpuoleiset palat, eli fileinä tunnetut kalojen osat. Toisinaan nämä palat on leikattu suoraan kalasta tai sen osasta leikkaamatta ensin kokonaista fileetä.”
Sivu 30
Lisätään kohdan ”0304 19 13–0304 19 39” loppuun teksti seuraavasti:
”Näihin alanimikkeisiin kuuluvat myös kalojen anatomiset oikean- ja vasemmanpuoleiset palat, eli fileinä tunnetut kalojen osat. Toisinaan nämä palat on leikattu suoraan kalasta tai sen osasta leikkaamatta ensin kokonaista fileetä. Näin voidaan tehdä silloin, kun kyseessä ovat esim. tonnikalan kaltaiset isot kalat.”
(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.
(2) EUVL C 133, 30.5.2008, s. 1.
IV Tiedotteet
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN JA ELINTEN ANTAMAT TIEDOTTEET
Komissio
16.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 112/6 |
Euron kurssi (1)
15. toukokuuta 2009
2009/C 112/03
1 euro =
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,3518 |
JPY |
Japanin jeniä |
128,67 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4465 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,89050 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
10,6372 |
CHF |
Sveitsin frangia |
1,5023 |
ISK |
Islannin kruunua |
|
NOK |
Norjan kruunua |
8,8170 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9558 |
CZK |
Tšekin korunaa |
27,028 |
EEK |
Viron kruunua |
15,6466 |
HUF |
Unkarin forinttia |
289,40 |
LTL |
Liettuan litiä |
3,4528 |
LVL |
Latvian latia |
0,7095 |
PLN |
Puolan zlotya |
4,4795 |
RON |
Romanian leuta |
4,2000 |
TRY |
Turkin liiraa |
2,1249 |
AUD |
Australian dollaria |
1,7924 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,5894 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
10,4783 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
2,3000 |
SGD |
Singaporin dollaria |
1,9852 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 693,55 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
11,6846 |
CNY |
Kiinan juan renminbiä |
9,2271 |
HRK |
Kroatian kunaa |
7,4026 |
IDR |
Indonesian rupiaa |
14 106,10 |
MYR |
Malesian ringgitiä |
4,7982 |
PHP |
Filippiinien pesoa |
64,313 |
RUB |
Venäjän ruplaa |
43,5280 |
THB |
Thaimaan bahtia |
46,718 |
BRL |
Brasilian realia |
2,8330 |
MXN |
Meksikon pesoa |
17,9411 |
INR |
Intian rupiaa |
66,7690 |
(1) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET
16.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 112/7 |
Saksan kansallinen menettely rajallisten liikenneoikeuksien jakamisessa
2009/C 112/04
Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten neuvottelemisesta ja täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EY) N:o 847/2004 6 artiklan mukaisesti Euroopan komissio julkaisee seuraavan kansallisen säädöksen, joka koskee liikennöintioikeuksien jakamista yhteisön lentoliikenteen harjoittajien kesken silloin, kun näitä oikeuksia rajoitetaan kolmansien maiden kanssa tehtyjen lentoliikennesopimusten nojalla.
Tiedonanto Saksan liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriön suuntaviivoista rajallisesti saatavilla olevien saksalaisten liikenneoikeuksien jakamisesta yhteisön lentoliikenteen harjoittajille (säädöksen Luftverkehrs-Zulassungs-Ordnung 62a artikla 2 ja 3 momentit) annettu 29. päivänä tammikuuta 2009.
Saksan liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriö antaa tiedoksi suuntaviivat rajallisesti saatavilla olevien saksalaisten liikenneoikeuksien jakamisesta yhteisön lentoliikenteen harjoittajille.
Bonn, 29. päivänä tammikuuta 2009.
Saksan liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriön
puolesta
STIEHL
LIITE
Saksan liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriön suuntaviivat rajallisesti saatavilla olevien saksalaisten liikenneoikeuksien jakamisesta yhteisön lentoliikenteen harjoittajille (säädöksen Luftverkehrs-Zulassungs-Ordnung 62a §:n 2 ja 3 momentit)
1. Yleiset tavoitteet
Nämä suuntaviivat perustuvat jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten neuvottelemisesta ja täytäntöönpanosta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 847/2004 (EUVL L 157, 30 päivänä huhtikuuta 2004, s.7; EUVL L 195, 2 päivänä kesäkuuta 2004, s. 3).
Suuntaviivojen avulla pyritään varmistamaan, että vähissä olevat liikenneoikeudet ja rajalliset nimeämismahdollisuudet jaetaan avoimen ja syrjimättömän menettelyn kautta. Samalla niiden avulla pyritään:
— |
saamaan aikaiseksi riittävä suunnitteluvarmuus kaikille yhteisön lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat oikeutettuja hakemaan liikenneoikeuksia, joista on sovittu Saksan liittotasavallan ja yhteisön oikeuden soveltamisalaan kuulumattoman kolmannen maan välillä, sekä |
— |
edistämään reilua kilpailua yhteisön lentoliikenteen harjoittajien välillä kolmansiin maihin suuntautuvan lentoliikenteen osalta ja vahvistamaan Saksan lentoliikennealan asemaa kehittämällä sitä tasapainoisesti huomioiden samalla asianmukaisesti kaikkien lentoliikenteeseen osallistuvien osapuolten (mukaan lukien liikenteen käyttäjien ja asianomaisten alueiden) edut sekä kaupan ja matkailun taloudelliset edut. |
2. Liikenneoikeuksien jakaminen ja lentoliikenteen harjoittajien nimeäminen
2.1 Kansainväliseen lentoliikenteeseen liittyvät liikenneoikeudet myönnetään niihin oikeutetuille yhteisön lentoliikenteen harjoittajille hakemuksen perusteella. Liikenneoikeuksia voidaan rajoittaa ja ne voidaan peruuttaa. Liikenneoikeudet myönnetään lentoliikenteen harjoittajille ilmailulain (Luftverkehrsgesetz) 21 §:ssä tarkoitetun liikennöintiluvan puitteissa ottaen huomioon Saksan liittotasavallan ja kolmannen maan solmimassa kahdenvälisessä sopimuksessa määritellyt ehdot.
2.2 Jos liikenneoikeuksia ja nimeämismahdollisuuksia on jaettavissa rajoituksetta tai riittävästi, ne myönnetään hakemusten mukaisesti säännöllisin väliajoin kaikille hakijoille, edellyttäen että kaikki ilmailulainsäädännön edellytykset täyttyvät, ja liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriö hoitaa nimeämisen kolmatta maata kohtaan. Tässä yhteydessä on ilmailuviranomaisen tehtävä varmistaa kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen määräysten mukainen mahdollisuus oikeudenmukaiseen kilpailuun, joka on kahdenvälisen lentoliikenteen perusehto.
2.3 Jos hakemuksia saapuu enemmän kuin liikenneoikeuksia tai nimeämismahdollisuuksia on tarjolla, on suoritettava syrjimätön ja avoin jakomenettely ennen tarvittavan ilmailuluvan myöntämistä tai nimeämisen toteuttamista.
3. Päätöskriteerit
Jakomenettelyssä otetaan huomioon kahdenvälisten lentoliikennesopimusten perusehdot sekä arvioidaan seuraavia seikkoja:
— |
harvalukuisten oikeuksien paras mahdollinen hyödyntäminen tarjoamalla lisälentoja, palveluiden tarjoamisen aloitusajankohta, ilma-alusten saatavuus hakemuksentekohetkellä, |
— |
arvioitavan tuotteen palvelun laatu, kuten palveluiden tyyppi (omat välilaskuttomat lennot, suora yhteys tai liityntäyhteys, yhteistunnuksellinen markkinointi), lentoliikenteen harjoittajan kuuluminen lentoyhtiöiden liittoutumaan tai vastaavaan ryhmittymään, jatkolentomahdollisuudet, matkustusaika, käytettävä ilma-alus, hinnoittelupolitiikka, |
— |
lentopalveluiden luotettavuus, hakijan taloudellinen suoriutuminen sekä pitkäkestoisempi lentotoiminnan ja teknisen suorituskyvyn taso suhteessa reitteihin, EU:ssa rekisteröidyn ilma-aluksen tai yhteisön oikeuden soveltamisalueen ulkopuolella rekisteröidyn vuokratun ilma-aluksen käyttö, |
— |
käyttäjäystävällisyys (käyttäjän paremmat mahdollisuudet valita useiden lentoliikenteen harjoittajien joukosta tietyillä markkinoilla); lentoliikennepalveluiden saatavuus kuluttajille (varausmahdollisuudet, palvelu- ja myyntipisteet), |
— |
uusien hakijoiden markkinoille pääsyn mahdollistaminen ja uuden tarjonnan vaikutukset (esimerkiksi hajayhteyksien lisääntyminen), |
— |
rajallisten voimavarojen ja ympäristön huomioiminen (keskuslentoasemien täysimääräinen käyttö, saapumis- ja lähtöajat, käytettävän ilma-aluksen koko, melupäästöt ja pilaannuttavien aineiden päästöt), |
— |
yleisten liikenne-etujen turvaaminen ilmailulain (Luftverkehrsgesetz) 21 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla (ottamalla huomioon kyseisten palveluiden merkitys kansallisella ja eurooppalaisella tasolla, kilpailutilanne yksittäisillä osamarkkinoilla, mahdollinen resurssien niukkuus sekä markkinoilla jo olevien lentoliikenteen harjoittajien konsolidaatio), |
— |
olemassa olevat nimeämiset. |
Näiden lisäksi voidaan ottaa huomioon muitakin kriteereitä, jos niistä ilmoitetaan hakijoille hyvissä ajoin ennen hakemuksia koskevien lopullisten päätösten tekemistä.
Liikenneoikeudet ovat eri asia kuin koordinoitujen lentoasemien saatavissa olevat lähtö- ja saapumisajat. Lähtö- ja saapumisaikojen jakamiselle on eri oikeusperusta, ja siihen käytetään eri menettelyä. Lentoaseman koordinaattorin jakama lähtö- ja saapumisaika ei siten takaa lentoliikenteen harjoittajalle oikeutta liikenneoikeuden harjoittamiseen. Toisaalta myöskään jaettu liikenneoikeus ei merkitse oikeutta tietyn lähtö- ja saapumisajan saamiseen lentoasemalla.
4. Menettelysäännöt
Liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriö antaa pyydettäessä syrjimättömästi kaikille markkinoilla toimiville tahoille kattavat tiedot vapaasti saatavilla olevista liikenneoikeuksista Saksan liittotasavallasta kolmanteen maahan.
Tätä tarkoitusta varten liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriössä järjestetään myös säännöllisiä käsittelytilaisuuksia, joihin osallistuvat lentoliikenteeseen osallistuvat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, mukaan lukien ne lentoyhtiöiden liitot, jotka edustavat saksalaisista liikenneoikeuksista kiinnostuneita yhteisön lentoliikenteen harjoittajia.
4.1. Hakuoikeus
Saksalaisten liikenneoikeuksien hakemiseen sekä nimeämiseen kolmatta maata kohtaan ovat oikeutettuja: Lentoliikenteen harjoittajat, joiden päätoimipaikka on yhteisön ilmailulainsäädännön soveltamisalaan kuuluvalla alueella (yhteisön lentoliikenteen harjoittajat) ja joilla on lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 (EUVL L 293, 31 päivänä lokakuuta 2008, s. 3) mukainen liikennelupa, edellyttäen että
a) |
niiden päätoimipaikka on Saksassa tai |
b) |
niillä on Saksan liittotasavallan ilmailuviranomaisen (Luftfahrt-Bundesamt) hyväksymä sivuliike Saksassa. Sivuliikkeen hyväksymistä anotaan toimittamalla hakemus liittotasavallan ilmailuviranomaiselle. |
4.2. Hakeminen
4.2.1. Hakemukset liikenneoikeuksien saamiseksi on toimitettava kirjallisesti saksan kielellä liittotasavallan ilmailuviranomaiselle kunakin vuonna viimeistään 1. toukokuuta seuraavaa talvikautta varten ja viimeistään 1. marraskuuta seuraavaa kesäkautta varten. Jos hakemusten lukumäärän vuoksi on tarpeen järjestää jakomenettely, ainoastaan määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset huomioidaan. Kuluvaa kautta koskevat hakemukset huomioidaan ainoastaan siinä tapauksessa, että liikenneoikeuksia on vapaasti saatavilla.
4.2.2.
Lentoliikenteen harjoittaja nimetään liikennöimään kolmanteen maahan ainoastaan, jos aiotuilla palveluilla on ilmailulain (Luftverkehrsgesetz) 21 §:n mukainen liikennöintilupa.
4.3. Hakemuksen sisältö
Kun lentoliikenteen harjoittaja hakee vähissä olevia liikenneoikeuksia tai rajallisesti saatavilla olevaa nimeämistä, hakemuksesta on erityisesti ilmettävä seuraavat tiedot:
— |
viikoittaisten vuorojen lukumäärä, lähtö- ja määrälentoasema, lentojen tyyppi (matkustaja ja/tai rahti), |
— |
reitit: suora lento (välilaskuton/ välilaskujen lukumäärä) tai liitäntäyhteys, olemassa olevat yhteistunnukselliset yhteydet, lennon kesto, |
— |
suunniteltu liikenteen aloittamispäivä, |
— |
aiotaanko reitillä liikennöidä ympärivuotisesti vai kausiluonteisesti, |
— |
käytettävä ilma-alus (malli, istumapaikkojen lukumäärä) |
— |
mahdollinen liittoutuman jäsenyys; tarjotut liitäntäyhteydet, |
— |
pääasiallinen tapa hankkia matkustajia (yksittäiset paikkavaraukset, matkanjärjestäjät), |
— |
matkustajapalvelut (esimerkiksi tarjotut palveluluokat; matkatavaroiden toimittaminen jatkolennolle), |
— |
hinnoittelu (taso ja rakenne), |
— |
selvitys siitä, onko aikomuksena käynnistää hakemuksen lentosuunnitelma kokonaisuudessaan vai aiotaanko hyödyntää vai osaa saaduista oikeuksista, |
— |
tarvittaessa liittotasavallan ilmailuviranomaisen hyväksyntä Saksassa sijaitsevalle sivuliikkeelle; lentoliikenteen harjoittajan liikennelupa. |
Kaikilta hakijoilta voidaan vaatia lisätietoja hakemukseen.
4.4. Hakemuksia koskeva päätös
4.4.1.
a) Liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriö suorittaa 2.3 kohdassa tarkoitetun jakomenettelyn yhdessä liittotasavallan ilmailuviranomaisen kanssa. Tätä varten liittotasavallan ilmailuviranomainen välittää 4.2.1 kohdan mukaisesti ajallaan saapuneet liikenneoikeushakemukset liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriölle.
b) Liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriö tekee päätöksen haettujen liikenneoikeuksien jakamisesta lentoliikenteen harjoittajille 3 kohdassa mainittujen kriteerien perusteella, minkä jälkeen se antaa tiedon päätöksestä liittotasavallan ilmailuviranomaiselle.
c) Liittotasavallan ilmailuviranomainen antaa tiedon liikenneoikeushakemusta koskevasta päätöksestä lentoliikenteen harjoittajille myöntämällä tai epäämällä ilmailulain (Luftverkehrsgesetz) 21 §:ssä tarkoitetun liikennöintiluvan. Jos lentoliikenteen harjoittajan tiettyjä liikenneoikeuksia koskevaa hakemusta ei voida hyväksyä eikä hakemuksen mukaista liikennöintioikeutta siten voida myöntää, liikenteen harjoittajalle on annettava kirjalliset perustelut asiasta.
d) Liittotasavallan ilmailuviranomainen ottaa huomioon jakomenettelyn tuloksen tarkastellessaan säädöksen Luftverkehrs-Zulassungs-Ordnung 63b §:n nojalla esitettäviä lentosuunnitelmia.
4.4.2.
Jos saatavilla on rajoitettu määrä nimeämismahdollisuuksia, liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriö tekee 3 kohdan kriteerien perusteella päätöksen siitä, mikä lentoliikenteen harjoittaja voidaan nimetä, ja ilmoittaa nimeämisestä asianomaiselle kolmannelle maalle.
4.5, Liikennöintiluvan lakkaaminen ja nimeämisen peruuttaminen
Jos liittotasavallan ilmailuviranomaisen myöntämiä liikenneoikeuksia ei käytetä yli kuuteen kuukauteen, liikennöintilupa lakkaa (ilmailulain 21 §:n 1 momentin kolmas virke yhdessä 20 §:n 3 momentin viidennen virkkeen kanssa).
Jos liittotasavallan ilmailuviranomainen on myöntänyt liikenneoikeudet sillä ehdolla, että lentoliikenne aloitetaan viimeistään tiettyyn ajankohtaan mennessä hakemuksessa ilmoitetun liikenteen aloittamispäivän jälkeen eikä oikeuksia ole hyödynnetty kyseiseen ajankohtaan mennessä, tämä voi johtaa liikennöintiluvan lakkaamiseen jo ennen 1 momentissa mainitun määräajan umpeutumista (ilmailulain 21 §:n 1 momentin kolmas virke yhdessä 20 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen kanssa).
Liittotasavallan ilmailuviranomainen myöntää liikennöintiluvan lakkaamisen yhteydessä vapautuvat liikenneoikeudet toisaalle.
Jos liikennöintilupa lakkaa, liittotasavallan liikenne-, rakennus- ja kaupunkiministeriö kumoaa yhteisön lentoliikenteen harjoittajan nimeämisen kolmatta maata kohtaan.
5. Päätösten uudelleentarkastelu
Jokainen asianomainen lentoliikenteen harjoittaja voi vaatia jakomenettelyn perusteella annettujen liikenneoikeuksiin liittyvien liittotasavallan ilmailuviranomaisen päätösten uudelleentarkastelua hallintomenettelyjä koskevan lain (Verwaltungsverfahrensrecht) säännösten mukaisesti.
V Ilmoitukset
KILPAILUPOLITIIKAN TOIMEENPANOON LIITTYVÄT MENETTELYT
Komissio
16.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 112/11 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia COMP/M.5469 – Renova Industries/Sulzer)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2009/C 112/05
1. |
Komissio vastaanotti 8. toukokuuta 2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla venäläiseen yhtymään Renova Group kuuluva bahamalainen yritys Renova Industries Ltd. (Renova Industries) hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan sveitsiläisessä yrityksessä Sulzer AG (Sulzer). |
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. |
4. |
Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 2 2964301 tai 2967244) tai postitse viitteellä COMP/M.5469 – Renova Industries/Sulzer seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
MUUT ILMOITUKSET
Komissio
16.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 112/12 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen
2009/C 112/06
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTEENVETO
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006
”CRUDO DI CUNEO”
EY-N:o: IT-PDO-0005-0490-05.09.2005
SAN ( X ) SMM ( )
Tämä yhteenveto sisältää eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.
1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:
Nimi |
: |
Ministero Delle Politiche Agricole E Forestali |
|||
Osoite |
: |
|
|||
Puhelin |
: |
+39 0646655106 |
|||
Faksi |
: |
+39 0646655306 |
|||
Sähköposti |
: |
saco7@politicheagricole.gov.it |
2. Ryhmittymä:
Nimi |
: |
Consorzio di Promozione e Tutela del Prosciutto di Cuneo |
|||
Osoite |
: |
|
|||
Puhelin |
: |
+39 0171942008 |
|||
Faksi |
: |
+39 0171942023 |
|||
Sähköposti |
: |
chiara.astesana@astesanaspa.it |
|||
Kokoonpano |
: |
Tuottaja/jalostaja ( X ) muu ( ) |
3. Tuotelaji:
Luokka |
1.2 – Lihavalmisteet |
4. Eritelmä:
(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)
4.1 Nimi:
”Crudo di Cuneo”
4.2 Kuvaus:
Crudo di Cuneon tuotantoon on käytettävä ainoastaan tuoreita sian kinkkuja, jotka ovat peräisin määritellyllä alueella syntyneistä, kasvatetuista ja teurastetuista eläimistä.
Crudo di Cuneo -kinkun tuotantoon käytettävät siat kuuluvat seuraaviin rotuihin tai genotyyppeihin: Italian kantakirjaan merkityt perinteiset italialaiset Large White ja Landrace -rodut tai edellä tarkoitettujen rotujen karjujen jälkeläiset, Italian kantakirjaan merkittyyn Duroc Italiana -rotuun kuuluvien karjujen jälkeläiset, muihin rotuihin kuuluvien karjujen tai hybridikarjujen jälkeläiset, mikäli ne ovat peräisin valinta- tai risteytysohjelmista, joiden tarkoitus ei ole ristiriidassa Italian kantakirjajärjestelmän painavien sikojen tuotantoon liittyvien tavoitteiden kanssa.
Rehun annostusta säännellään siten, että sen analyyttinen koostumus vastaa sikojen tarpeita eri vaiheissa.
1. |
ALKUKASVATUSVAIHE (30 kg:n elopainoon asti)
|
2. |
KESKIKASVATUSVAIHE (elopaino 30–80 kg)
|
3. |
LIHOTUSVAIHE (elopaino 80–156 kg/loppupaino)
|
Tässä vaiheessa on kiellettyä käyttää ruuantähteitä, kalaöljyä elopainon ollessa yli 40 kg, rehukakkuja, joiden rasvapitoisuus on yli 4 % elopainon ollessa yli 120 kg, keksejä, leipätankoja ja muita ”välipaloja” elopainon ollessa vähintään 60 kg ja teurastuksen välisenä aikana, teurasjätteitä ja ylipäänsä mitään eläinjauhoja sekä riisin sivutuotteita.
Käyttötarpeita voidaan tarvittaessa muuttaa sikojen kasvun mukaan tai poikkeuksellisista helteistä kesäkaudella johtuvien epänormaalien sääolosuhteiden vuoksi.
Rehun raaka-aineet ovat enimmäkseen peräisin Crudo di Cuneon tuotantoalueelta, ja suuri osa viljasta tuotetaan tiloilla, joilla siat kasvatetaan.
Kulutukseen saatettavaa Crudo di Cuneo -kinkkua on kypsytettävä vähintään 10 kuukauden ajan jalostuksen aloittamisen jälkeen. Kypsytyksen päättyessä tuotteen paino on 7–10 kilogrammaa. Leikattuna kinkku on väriltään yhtenäisen punaista. Vähärasvaisen ulkopinnan ja pehmeän sisäosan koostumus on kiinteän tiukka. Näkyvä ulkopuolinen rasva (nahanalainen rasva) on väriltään kellertävän valkeaa, tiivistä ja vailla öljyisyyttä. Leikatun kinkun aromi ja maku: voimakkaasti tuoksuva, kypsä, pehmeä. Pieninä määrinä lihakudoksissa ja niiden välissä esiintyvä sisäpuolinen rasva on valkoista, vailla epätavallista hajua. Pistettäessä rasvassa ei saa tuntua ummehtuneisuutta, maidon tai kalan hajua taikka muita epänormaaleja vivahteita. Reisilihaksen vähärasvaisen lihan kemiallisen koostumuksen on vastattava seuraavia prosentuaalisia vähimmäis- ja enimmäisarvoja: suola 4,5–6,9; kosteus 57–63; protolyysi 22–31. Ulkoisia poikkeavuuksia ei saa esiintyä. Kamaran ja luiden on oltava kokonaisia, vailla näkyviä viiltoja tai liiallista pehmenemistä. Leikatun tuotteen värin on oltava tasainen, vailla laikkuja tai juovia.
4.3 Maantieteellinen alue:
SAN-tuotteen ”Crudo di Cuneo” tuotantoalue ulottuu Ligurian alppien Cadibonan ja Navan solien väliseltä alueelta Merialpeille Tendan ylängölle ja Kottisille Alpeille. Vuorijono on U-kirjaimen muotoinen, ja sen sisälle jäävää ylätasankoa halkovat etelästä pohjoiseen Tanaro ja Po sekä niiden sivujoet. Alue käsittää Cuneon ja Astin maakunnat sekä seuraavat kunnat Torinon maakunnassa: Airasca, Andezeno, Arignano, Baldissero Torinese, Bibiana, Bricherasio, Buriasco, Cambiano, Campiglione Fenile, Candiolo, Cantalupa, Carignano, Carmagnola, Castagnole Piemonte, Cavour, Cercenasco, Chieri, Cumiana, Frossasco, Garzigliana, Isolabella, Lombriasco, Luserna S. Giovanni, Lusernetta, Macello, Marentino, Mombello di Torino, Montaldo Torinese, Moriondo Torinese, None, Osasco, Osasio, Pancalieri, Pavarolo, Pecetto Torinese, Pinerolo, Pino Torinese, Piobesi Torinese, Piossasco, Piscina, Poirino, Pralormo, Prarostino, Riva, Roletto, Rora, S. Secondo di Pinerolo, Santena, Scalenghe, Trofarello, Vigone, Villafranca Piemonte, Villastellone ja Vinovo. Tuulten ansiosta tällä maantieteellisellä alueella vallitsee tasainen kosteus (50–70 %), eivätkä keskilämpötilat laske liian alas talvella tai nouse kohtuuttoman korkealle kesällä. Näissä olosuhteissa Crudo di Cuneo kypsyy tasaisesti ja saa sille tyypilliset ominaisuudet, kuten valkuaisaineiden pilkkoutumisen ja alhaisen kosteuspitoisuuden.
4.4 Alkuperätodisteet:
Kaikkia tuotantoprosessin vaiheita on valvottava rekisteröimällä tulevat ja lähtevät määrät. Tällä tavoin ja merkitsemällä kasvattajat, teurastajat, paloittelijat, jalostajat, pakkaajat ja leikkaajat valvontaelimen ylläpitämiin rekistereihin sekä ilmoittamalla ajoissa valvontaelimelle tuotetut määrät varmistetaan tuotteen jäljitettävyys kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Valvontaelin tekee kaikkia luetteloihin merkittyjä fyysisiä ja oikeushenkilöitä koskevia tarkastuksia tuotantoeritelmän ja siihen liittyvän valvontasuunnitelman määräysten mukaisesti.
4.5 Tuotantomenetelmä:
Crudo di Cuneon -tuotantoon ei saa käyttää pakastettua kinkkua, ja myös karjujen ja emakoiden käyttö on kielletty. Kinkut toimitetaan jalostettaviksi 24–120 tunnin kuluessa teurastuksesta. Ne leikataan ja viimeistellään. Kuivasuolaus tapahtuu kuivatulla tai osittain kostutetulla suolalla. Suolan seassa voi olla hieman rouhittua mustapippuria ja etikkaa, ja siihen voidaan sekoittaa myös mausteita, mausteuutteita tai luonnon antioksidantteja. Säilöntäaineita ei sallita. Vähintään kaksi viikkoa kestävän suolausvaiheen jälkeen kinkut saavat levätä vähintään 50 päivän ajan. Crudo di Cuneon kypsytys kestää suolauksen alkua seuraavan kymmenennen kuukauden loppuun asti. Kypsytyksen aikana tuotteen pinta voidellaan sianrasvasta, suolasta ja riisi- tai vehnäjauhosta tehdyllä tahnalla. Voitelu tapahtuu joko kerran viidennen ja seitsemännen jalostuskuukauden välillä tai useamman kerran neljännen ja kahdeksannen kuukauden välillä. Jauhetun musta- tai valkopippurin käyttö sallitaan. SAN-tuotteen ”Crudo di Cuneo” tuotantoon käytetään ainoastaan tuoreita siankinkkuja, jotka ovat peräisin korkeatasoisten hyvinvointivaatimusten mukaisesti syntyneistä ja kasvatetuista eläimistä. Näiden vaatimusten mukaan sioille ei saa aiheutua stressiä kuljetuksista tai siirroista vierotus-, keskikasvatus- ja lihotusvaiheessa. Tilalla on myös varmistettava, että tulokset lihotusvaiheen päättyessä vastaavat lopputuotteen ominaisuuksille asetettuja vaatimuksia. Crudo di Cuneolle on ominaista nimenomaan nahanalaisen rasvakerroksen sopiva paksuus. Näistä syistä eläinten on synnyttävä ja ne on kasvatettava tuotantoalueella.
Teurastuksen ja lihan jalostuksen välisten määräaikojen noudattamiseksi ja pitkien kuljetusten aiheuttamien, kinkkujen jalostusedellytykset vaarantavien pintavikojen, verenpurkaumien ja juovien estämiseksi myös teurastuksen on tapahduttava maantieteellisellä tuotantoalueella.
Kuten 4.6 kohdassa mainitaan, kinkkujen jalostus ja kypsytys ovat läheisessä yhteydessä tuotantoalueen inhimillisiin tekijöihin ja luontoon, minkä vuoksi kyseisten toimenpiteiden rajoittaminen maantieteelliselle tuotantoalueelle on välttämätöntä Crudo di Cuneon tuotannon kannalta.
4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään:
SAN-tuotteen tuotantoalue on ollut ammoisista ajoista sidoksissa sikatalouteen ja Crudo di Cuneon valmistukseen ja kypsytykseen. Tämä johtuu erityisistä maaperä- ja ilmasto-olosuhteista, jotka erottavat alueen muista alueista ja takaavat tuotteen tyypilliset laatuominaisuudet, jotka kuluttajat hyvin tunnistavat.
Crudo di Cuneon kosteuspitoisuus, joka korreloi suoraan suolapitoisuuden kanssa, johtuu alueen vuorituulten vaikutuksesta. Tuulen suunta vaihtelee aamun ja yön välillä, mikä alentaa ilman kosteuspitoisuutta ja varmistaa tuotteen ihanteelliset kypsytysolosuhteet vaikuttamalla Crudo di Cuneon alhaiseen kosteuspitoisuuteen, kypsytysaikaan ja valkuaisaineiden pilkkoutumiseen.
Myös raaka-aine on osoitus tuotteen ja ympäristön läheisestä yhteydestä, koska valkuaisaineiden pilkkoutuminen kinkussa johtuu osaltaan raaka-aineen ominaisuuksista. Cuneon siat kasvatetaan keskimäärin 350 metrin korkeudessa merenpinnasta ympäristössä, jossa talvisen sumun ja kesäisten hellehuippujen puuttuminen vaikuttaa erinomaisesti eläinten terveyteen. Terveellisen ilman ja puhtaan veden lisäksi paikallisesti tuotettuun viljaan perustuva perinteinen ja terveellinen rehu edistää lihan nopeaa kypsymistä. Proteolyysi liittyy mikro-organismien kehittymiseen lihan pinnalla: jalostajien taitavasti suorittaman suolauksen ansiosta lihassa vielä oleva kosteus nousee kapillaarisesti pintaan. Näin kinkun vähärasvaisessa osassa kehittyvät mikroilmastolliset olosuhteet, jotka lisäävät hieman kosteutta, mikä puolestaan edistää sellaisten homeiden ja hiivojen kehittymistä, jotka pilkkovat vähärasvaisessa lihassa olevia valkuaisaineita ja vapauttavat Crudo di Cuneon makuun ja tuoksuun ratkaisevasti vaikuttavat peptidit.
Vuosisatojen ajan ihminen on vaikuttanut merkittävästi kyseisen SAN-tuotteen laatuun ja maineeseen kuluttajien keskuudessa kehittämällä aikojen kuluessa sukupolvelta toiselle siirtyneitä ja nykyajalle asti säilyneitä jalostusmenetelmiä. Jo vuodelta 1618 peräisin olevassa Guglielmino Praton teoksessa ”Clypeo del gentilhuomo” kuvataan yksityiskohtaisesti Piemonten kinkkumestareiden taitavaa osaamista.
Lukuisten historiallisten lähteiden mukaan Crudo di Cuneo -kinkkuja on perinteisesti tilattu alueen ylhäisiin perheisiin ja luostareihin, ja juuri kinkkujen kysynnän kasvu vaikutti merkittävästi jalostustoiminnan lisääntymiseen.
SAN-tuote ”Crudo di Cuneo” on siten seurausta useista inhimillisistä ja ympäristöllisistä tekijöistä, jotka aikojen kuluessa ovat vaikuttaneet tuotteen syntyyn ja laatuominaisuuksiin.
4.7 Valvontaelin:
Valvontaelin täyttää standardin EN 45011 vaatimukset.
Nimi |
: |
I.N.O.Q. — Istituto Nord Ovest Qualità — Società Cooperativa a r.l. |
|||
Osoite |
: |
|
|||
Puhelin |
: |
+39 0172911323 |
|||
Faksi |
: |
+39 0172911320 |
|||
Sähköposti |
: |
inoq@inoq.it |
4.8 Merkinnät:
Kulutukseen saatettaessa SAN-tuote ”Crudo di Cuneo” on varustettava erityisellä merkillä, jolla varmistetaan tuotteen alkuperä ja tunnistus. Tunnus merkitään jalostamossa polttamalla se kinkun molemmille puolille.
SAN-tuotteen ”Crudo di Cuneo” pakkauksiin tai itse tuotteeseen kiinnitettyihin etiketteihin, renkaisiin tai nauhoihin on merkittävä selkeästi painetuin, lähtemättömin ja muista niissä mahdollisesti olevista merkinnöistä selvästi erottuvin kirjaimin yksiselitteinen graafinen tunnus, komission asetuksen (EY) N:o 1898/2006 14 artiklassa tarkoitettu yhteisön tunnus sekä kullekin valvontajärjestelmään osallistuvalle tuottajalle myönnetty tunnistusnumero. SAN-tuotteen ”Crudo di Cuneo” tunnuksen tärkeimmät elementit tuotteen tunnistettavuuden kannalta ovat tyylitelty kinkun muoto sekä kolmion muotoinen kiila, joka viittaa Cuneon maakunnan samannimiseen pääkaupunkiin. Kaupunki oli alun perin rakennettu nimenomaan kiilan muotoon (cuneo = kiila).
(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.
16.5.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 112/17 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen
2009/C 112/07
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.
YHTEENVETO
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006
”MARRONE DI CAPRESE MICHELANGELO”
EY-N:o: IT-PDO-0005-0455-12.04.2005
SAN ( X ) SMM ( )
Tässä yhteenvedossa on esitetty eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.
1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:
Nimi |
: |
Ministero Delle Politiche Agricole E Forestali |
|||
Osoite |
: |
|
|||
Puhelin |
: |
+39 0646655104 |
|||
Faksi |
: |
+39 0646655306 |
|||
Sähköposti |
: |
saco7@politicheagricole.gov.it |
2. Ryhmittymä:
Nimi |
: |
Comitato Promotore per il riconoscimento della D.O.P. ”Marrone di Caprese Michelangelo” |
|||
Osoite |
: |
|
|||
Puhelin |
: |
+39 0575791114/0575791009 |
|||
Faksi |
: |
+39 0575730510 |
|||
Sähköposti |
: |
moronline79@inwind.it |
|||
Kokoonpano |
: |
Tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( ) |
3. Tuotelaji:
Luokka 1.6 |
– Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina |
4. Eritelmä:
(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)
4.1 Nimi:
”Marrone di Caprese Michelangelo”
4.2 Kuvaus:
Tuoreena tai kuivattuna kulutukseen saatettavan Marrone di Caprese Michelangelon tuotantoon käytetään Marrone-lajikkeen paikalliseen ekotyyppiin ”Marrone di Caprese Michelangelo” kuuluvia hedelmiä. Kulutukseen saatettaessa tuoreella kastanjalla on seuraavat ominaisuudet: kellanruskea kuori, jossa on enemmän tai vähemmän erottuvia tummanruskeita juovia, muodoltaan yleensä soikea tai pyöreä, itse ydin muodoltaan lähinnä nelikulmainen. Malto on väriltään norsunluun valkoista, vain hieman kiinni siemenkuoressa, ja sille on ominaista kevyt mantelin ja vaniljan tuoksu. Kulutukseen saatettaessa kuivatulla kastanjalla on seuraavat ominaisuudet: terveitä, ehyitä, enintään 5 %:ssa saa olla epämuodostumia tai matojen tai homeen aiheuttamia vikoja; väri norsunluun valkoinen tai vaalean oljenkeltainen.
4.3 Maantieteellinen alue:
SAN-tuotteen ”Marrone di Caprese Michelangelo” tuotantoalue käsittää seuraavien kuntien vuoristoiset alueet Arezzon maakunnassa: Caprese Michelangelon kunnan hallinnollinen alue kokonaisuudessaan; Anghiarin kunnan pohjoinen osa Caprese Michelangelon kunnan rajalta kantatieltä nro 57 (Catenaia) Sabbianon kunnan rajalle.
4.4 Alkuperätodisteet:
Seuranta varmistetaan tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa kirjaamalla saapuneet ja lähteneet tuotteet. Tällä tavoin sekä merkitsemällä valvontaviranomaisen ylläpitämiin luetteloihin tuottajat, maarekisterin mukaiset viljelylohkot, kuivaajat ja pakkaajat varmistetaan tuotteen jäljitettävyys tuotantoketjun kaikissa eri vaiheissa. Valvontaelin tekee kaikkia luetteloihin merkittyjä fyysisiä ja oikeushenkilöitä koskevia tarkastuksia tuotantoeritelmän ja siihen liittyvän valvontasuunnitelman määräysten mukaisesti. Valvontaelin varmistaa, ettei eritelmän vaatimusten kanssa ristiriidassa olevia tuotteita pidetä kaupan suojatulla alkuperänimityksellä ”Marrone di Caprese Michelangelo”.
4.5 Tuotantomenetelmä:
Eritelmässä määrätään muun muassa, että istutustiheys saa olla enintään 120 tainta hehtaaria kohti, joista 10 % saa olla muita lajikkeita pölytystarkoituksessa. Sadonkorjuu saadaan aloittaa 20. syyskuuta, eikä siinä sallita puiden hakkaamista tai hedelmien irtoamista edistävien tai nopeuttavien mekaanisten ja/tai kemiallisten keinojen tai aineiden käyttöä. Koneellinen sadonkorjuu on sallittua, samoin piikikkäiden siemenkotien erottaminen asianmukaisilla koneilla, kasoihin kerättyjen kastanjoiden mekaaninen puinti ja lehtien puhdistaminen puhaltimilla, kunhan nämä toimenpiteet eivät vaikuta haitallisesti tuotteen ominaisuuksiin. Tuoreina kulutettaviksi tarkoitetut hedelmät kuuluvat yksinomaan Marroni-lajikkeeseen. Lajittelu tapahtuu käsin, ja siinä poistetaan taudinaiheuttajien tai muiden tekijöiden vaurioittamat hedelmät. Sellaisten hedelmien osuus, jotka eivät täytä edellä esitettyjä laatuvaatimuksia, saa olla enintään 5 % kokonaispainosta. Yhdessä kilogrammassa saa olla enintään 90 hedelmää. Hedelmien puhdistaminen ei ole pakollista. Kuivattuihin kastanjoihin käytetään Marrone-lajikkeen hedelmiä. Tuote saadaan kuivaamalla ja kuorimalla sen jälkeen hedelmät. Kuivaaminen tapahtuu perinteisesti puulämmitteisessä tai kuumalla ilmalla toimivassa kuivurissa, ja se kestää enintään 40 päivää siitä, kun kastanjat asetetaan kuivausritilälle. Kuoriminen tapahtuu koneellisesti. Tuotannon ja pakkaamisen on tapahduttava määritellyllä alueella, jotta voidaan taata tuotteen laatu, jäljitettävyys ja valvonta. SAN-tuote ”Marrone di Caprese Michelangelo” on pakattava eritelmän 4.3 kohdassa määritellyllä alueella, jotta voidaan välttää haitat, joita tuotteelle saattaa aiheutua sadonkorjuun ja pakkaamisen välisestä liian pitkästä ajasta, kuljetuksesta ja ylimääräisistä käsittelytoimenpiteistä. Koska tuote korjataan tuoreena ja piikikäs siemenkota on yhä paikallaan, kasaan kerättyjen kastanjoiden sisältämä kosteus saattaa aiheuttaa lämpenemistä, joka puolestaan voi johtaa tuotteen laadulle haitallisten homeen, pilaantumien tai epämiellyttävien hajujen kehittymiseen. Sen vuoksi tuote on pakattava nopeasti.
4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään:
Marrone di Caprese Michelangelon erityisominaisuus on korkea tärkkelyspitoisuus, joka johtuu viljelyalueen maaperän jatkuvasta kosteudesta. Muita tärkkelyksen kerääntymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kastanjapuiden sijainti, joka mahdollistaa auringonvalon saannin aamun varhaisista tunneista alkaen ja jouduttaa kasteen nopeampaa haihtumista, sekä pinnanmuodostus ja korkeus, jotka edistävät ilman luonnollista vaihtumista tasaisen säännöllisesti. Latvusto saa ihanteellisesti valoa, koska istutustiheys on alhainen ja oksistoa harvennetaan leikkaamalla. Tuotteen tasalaatuisuuteen, perinteisyyteen ja erityisluonteeseen vaikuttavat myös maaperään ja ilmastoon liittyvät erityistekijät. Maa on ruskomaata, hapanta ruskomaata ja huuhtoutunutta ruskomaata, joka sisältää vain vähän tai ei sisällä lainkaan karbonaatteja ja on siksi hapanta tai hapahkoa. Ilmasto on Italian niemimaalle tyypillinen; talvet ovat kohtuullisen ankaria ja kesät lauhkeita, ja vuotuinen sademäärä on noin 800 millimetriä. Yhdessä nämä tekijät antavat tuotteelle sille ominaiset fyysiset ja aistinvaraiset ominaisuudet, jotka tekevät siitä äärimmäisen arvostetun ja helposti tunnistettavan.
Alueen kastanjatarhat levittäytyvät tasaisesti kaikkialle Alpe di Catenarian rinteille. Siellä on harjoitettu sukupolvien ajan metsänistutuksia, jotka alkoivat 800- ja 900-luvuilla Arimannien valtakaudella. Silloin alkoi pitkällinen jalostusprosessi, jonka tuloksena villikastanjasta kehittyi varttamisen avulla viljelty kastanja, ja siitä lähtien kastanjanviljely on ollut tärkeä elinkeino lähes kaikille perheille ja huomattava tulon- ja ravinnonlähde alueen koko väestölle. Kastanjanviljelystä kerrotaan lastenloruissa ja kansanlauluissa, ja paikallinen keittiö on täynnä tyypillisiä reseptejä, jotka ovat säilyneet meidän päiviimme saakka.
4.7 Valvontaelin:
Nimi |
: |
Camera Di Commercio Di Arezzo |
|||
Osoite |
: |
|
|||
Puhelin |
: |
+39 05753030 |
|||
Faksi |
: |
+39 0575300953 |
|||
Sähköposti |
: |
segreteriagenerale@ar.camcom.it |
4.8 Merkinnät:
Tuore tuote pakataan sinetöityihin pakkauksiin, joiden vetoisuus on 1, 2, 3,5, 10 tai 25 kilogrammaa. Etikettiin on merkittävä kaikkia muita tietoja suuremmin kirjaimin ”Marrone Di Caprese Michelangelo” ja ”Denominazione Di Origine Protetta” sekä teksti ”Prodotto Della Montagna” (Vuoristotuote), pakollinen SAN-tunnus ja pakkaajan toiminimi. Kuivattu tuote pakataan sinetöityihin pakkauksiin, joiden vetoisuus on 0,5, 1, 2, 3,5, 10 tai 25 kilogrammaa. Etikettiin on merkittävä kaikkia muita tietoja suuremmin kirjaimin ”Marrone Di Caprese Michelangelo” ja ”Denominazione Di Origine Protetta” sekä teksti ”Prodotto Della Montagna” (Vuoristotuote), SAN-tunnus ja pakkaajan toiminimi. Tunnuksessa on eritelmän yksityiskohtaisten määräysten mukaisesti kuvattuna tyylitelty kastanja, jonka keskiosassa on Michelangelo Buonarrotin kuva.
Denominazione d’ Origine
Protetta (Suojattu alkuperänimitys)
Prodotto della Montagna (Vuoristotuote)
(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.