Tiedonannolla luodaan perusta dementiaa* koskevalle EU:n aloitteelle.
Tiedonannossa Euroopan komissio nostaa esiin neljä keskeistä osa-aluetta, jolla tarvitaan toimia Alzheimerin tautiin ja muihin dementioihin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi:
Dementiariskin pienentäminen ja sairauden varhainen diagnosointi: Sairauden kehittymistä voidaan hidastaa ennaltaehkäisyllä tai varhaisella diagnosoinnilla. Riskitekijät kuitenkin vaihtelevat eri dementiatyypeissä. Esimerkiksi verisuoniperäinen dementia on helpompi havaita kuin Alzheimerin tauti, sillä verisuoniperäisen dementian riskitekijät tunnetaan hyvin. Niitä ovat korkea verenpaine, korkea kolesterolitaso ja tupakointi. Komissio suosittelee, että EU-maat toteuttavat seuraavat toimet:
Dementian ymmärtäminen – tietämyksen parantaminen ja tutkimuksen koordinointi: Luotettavat tiedot dementian esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta ovat välttämättömiä, jotta EU-maat voivat suunnitella, miten dementiaa voidaan parhaiten käsitellä julkisissa palveluissa, ja määrittää uusia varhaisen diagnosoinnin kriteerejä. Komissio käynnisti tiedonannon yhteydessä kokeilualoitteen hermoston rappeutumissairauksia koskevan tutkimusstrategian laatimiseksi. Tarkoituksena oli koota yhteen ja koordinoida alan perustutkijoiden ja kliinisten tutkijoiden toimia. Aloitteen pohjalta syntyi Alcove (Alzheimer Cooperative Valuation in Europe), vuosina 2011–2013 toteutettu yhteinen toimi, jossa käsiteltiin kaikkia neljää tiedonannossa mainittua haastetta. Hankkeeseen osallistui 30 kumppania eri puolilta Eurooppaa.
Hyvien käytänteiden jakaminen: Hyviä käytäntöjä voidaan jakaa sosiaalista suojelua, sosiaalista osallisuutta ja pitkäaikaishoitoa koskevan avoimen koordinointimenetelmän avulla. Avoimen koordinointimenetelmän avulla voidaan kehittää laatukehyksiä ja standardeja dementiapotilaiden sairaanhoito- ja hoivapalveluja varten.
Potilaiden oikeuksien, itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioittaminen: Toimintakyvyn menettämisen vuoksi dementiasta kärsivien on vaikea säilyttää paikkansa yhteiskunnassa ja osallistua sen toimintaan aktiivisesti. Myös omaishoitajat voivat kokea sosiaalista syrjäytymistä niiden vaikutusten johdosta, joita dementialla on heidän läheisiinsä. Komissio ehdotti tiedonannossa eurooppalainen verkoston perustamista käsittelemään dementiasta kärsivien henkilöiden oikeuksia ja ihmisarvoa. Potilasjärjestö Alzheimer Europe perustikin vuonna 2009 dementiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä käsittelevän European Dementia Ethics Network -verkoston.
Komissio antoi vuonna 2014 tiedonannon täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen. Siinä esitellään vuodesta 2009 lähtien toteutetut toimet ja tuodaan esiin Alcove-hankkeen tuloksia. On myös hyvä panna merkille aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus ja se, että EU:n aloite on saanut yli puolet EU-maista hyväksymään kansallisen dementiaa koskevan suunnitelman tai strategian taikka aloittamaan sellaisen laatimisen.
Neuvosto antoi joulukuussa 2015 päätelmät, joissa se painottaa tarvetta parantaa hoivapolitiikkaa ja -käytäntöjä.
Hermoston rappeutumissairauksien kuten Alzheimerin taudin ja muiden dementioiden lisääntyminen on yksi Euroopan väestön ikääntymisen seurauksista. Näistä sairauksista aiheutuu yhteiskunnalle suuret kustannukset, joita voidaan hillitä koordinoiduilla EU:n laajuisilla toimilla.
Lisätietoja löytyy dementiaa käsittelevältä Euroopan komission verkkosivustolta.
* Dementia: hermoston rappeutumissairaus, joka heikentää henkistä suorituskykyä eli muistia, ajattelukykyä ja arviointikykyä ja jossa jopa persoonallisuus voi rappeutua. Yleisimmät dementiatyypit ovat:
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta (KOM(2009) 380 lopullinen, 22.7.2009)
Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Implementation report on the Commission Communication on a European initiative on Alzheimer’s disease and other dementias” (SWD(2014) 321 final, 16.10.2014)
Neuvoston päätelmät dementiaa sairastavien tukemisesta: hoivapolitiikan ja -käytäntöjen parantaminen (EUVL C 418, 16.12.2015, s. 9–12)
Viimeisin päivitys: 24.05.2016