Lasten suojelu digitaalimaailmassa

Kuluttajien ja erityisesti alaikäisten tavassa käyttää viestintävälineitä on tapahtunut suuria muutoksia. Alaikäiset käyttävät yhä enemmän viestintävälineitä matkaviestinlaitteiden välityksellä – esimerkiksi pelaavat verkkovideopelejä – mikä kasvattaa tilausmediapalvelujen kysyntää. Verkkoyhteisösivustot ovat merkittävä uusi ilmiö sekä yksittäisten käyttäjien että yhteiskunnan kannalta. Lukuisia muutoksia on vielä edessä. Uusi kehitys tarjoaa alaikäisille monia mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös heidän suojeluaan koskevia haasteita. Tässä kertomuksessa esitetään yhteenveto toimista, joita on toteutettu lasten suojelemiseksi digitaalimaailmassa, ja kartoitetaan tarvittavia toimia suojelun vahvistamiseksi.

ASIAKIRJA

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 13 päivänä syyskuuta 2011, neuvoston 24. syyskuuta 1998 antaman alaikäisten ja ihmisarvon suojelua käsittelevän suosituksen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. joulukuuta 2006 alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen antaman suosituksen soveltamisesta – Lasten suojelu digitaalimaailmassa [KOM(2011) 556 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Kertomuksessa esitellään toimia, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet lasten suojelemiseksi on-line-toimintojen yhteydessä. Se on jatkoa vuoden 2006 suositukselle, joka koskee alaikäisten suojelua audiovisuaalisissa ja verkkotietopalveluissa, ja vuoden 1998 suositukselle, joka koskee alaikäisten ja ihmisarvon suojelua.

Laiton tai haitallinen sisältö

Kertomuksessa luodaan katsaus jäsenvaltioiden aloitteisiin, joilla pyritään torjumaan syrjiviä, laittomia tai haitallisia internet-sisältöjä. Suurin osa näistä aloitteista on sitoumuksia tai käytännesääntöjä. Joissakin jäsenvaltioissa on esimerkiksi käytössä verkkosivustoissa esitetty asianmukainen merkintä.

Tällaisten aloitteiden tarjoama suojelutaso vaihtelee kuitenkin eri jäsenvaltioissa. Nykyisiä toimenpiteitä olisikin jatkuvasti valvottava niiden tehokkuuden parantamiseksi.

Laiton tai haitallinen sisältö on lisäksi yleensä peräisin muista jäsenvaltioista tai EU:n ulkopuolelta. Alaikäisten suojelua tällaiselta sisällöltä voitaisiin yhdenmukaistaa ottamalla käyttöön EU:n laajuinen ja myöhemmin kansainvälinen koordinoitu lähestymistapa.

Vihjelinjat

Euroopan digitaalistrategiassa kehotetaan jäsenvaltioita perustamaan vuoteen 2013 mennessä vihjelinjoja, joihin voi ilmoittaa loukkaavasta tai haitallisesta verkkosisällöstä. Vihjelinjoja olisi yhteisrahoitettava internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevasta ohjelmasta (Safer Internet). INHOPE-vihjelinjajärjestö (EN) on sekin tehokas väline jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisessä yhteistyössä. On myös otettu käyttöön ilmoitus- ja poistamismenettelyjä, jotta internet-palvelujen tarjoajat poistaisivat laittoman sisällön, josta yleisön edustaja on ilmoittanut vihjelinjan kautta.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita kuitenkin valvomaan vihjelinjoja nykyistä tiukemmin. Internetin käyttäjät, lapset mukaan lukien, eivät vielä tunne niitä tai osaa käyttää niitä riittävän hyvin.

Internet-palvelujen tarjoajat

Internet-palvelujen tarjoajia kehotetaan suojelemaan alaikäisiä aktiivisemmin. Käytännesääntöjä olisi sovellettava nykyistä laajemmin ja valvottava tiukemmin. Internet-palvelujen tarjoajien liittoja kehotetaan sisällyttämään toimiinsa alaikäisten suojelu ja sitouttamaan jäsenensä siihen. Lisäksi kuluttajien ja viranomaisten nykyistä laajempi osallistuminen käytännesääntöjen kehittämiseen auttaisi varmistamaan, että itsesääntely todella täyttää nopeasti kehittyvän digitaalimaailman tarpeet.

Internet-palvelujen tarjoajien liittoja kehotetaan laajentamaan käytännesääntöjen soveltamista ja sisällyttämään tehtäviinsä alaikäisten suojelu.

Verkkoyhteisösivustot

Verkkoyhteisösivustot ovat muuttaneet perusteellisesti tapaa, jolla alaikäiset ovat vuorovaikutuksessa ja viestivät keskenään. Näihin sivustoihin liittyy kuitenkin lukuisia riskejä, kuten laiton sisältö, ikään sopimaton sisältö, sopimattomat yhteydenotot tai sopimaton käytös.

Yhtenä keinona torjua näitä riskejä kertomuksessa mainitaan verkkoyhteisösivustojen tarjoajille tarkoitetut ohjeet. Komissio kehottaa lisäämään ilmoituspisteiden määrää ja perustamaan verkkoyhteisösivustoille tehokkaita taustajärjestelmiä.

Medialukutaito ja valistus

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään medialukutaitoa. Alalla on jo runsaasti aloitteita, esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksia ja EU Kids Online ‑hanke (EN). Kaikkien lasten ja vanhempien saaminen opetuksen piiriin sekä opetuksen yhdenmukaistaminen eri kouluissa ja jäsenvaltioissa ovat edelleen merkittäviä haasteita, vaikka medialukutaidon sisällyttämisestä kouluopetukseen onkin saatu myönteisiä tuloksia.

Sisällön käyttörajoitukset

Jotta alaikäiset voisivat käyttää vain heidän ikäänsä sopivia sisältöjä, sisältö on luokiteltava käyttäjän iän mukaan. Käytössä olevia audiovisuaalisen sisällön ikäluokitusjärjestelmiä pidetään joissakin jäsenvaltioissa riittävinä tai tehokkaina, mutta joidenkin jäsenvaltioiden mielestä niitä olisi parannettava.

Tekniset järjestelmät, kuten suodatus, iän tarkistusjärjestelmät tai vanhempien käyttöön kehitetyt valvontaohjelmat ovat hyödyllisiä, mutta niillä ei voida täysin rajoittaa alaikäisten sisällön käyttöä. Asiakkaat ovat yhä tietoisempia saatavilla olevista suodatus- ja luokitusjärjestelmistä ja iän tarkistusohjelmistoista. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä teknisten järjestelmien hyödyllisyydestä, asianmukaisuudesta (tiedonsaantioikeuden ja sensuurin mahdollisen väärinkäytön kannalta), teknisestä toteutettavuudesta tai luotettavuudesta. Lisäksi kaikki korostavat, että tietynlaisen sisällön lisääminen mustalle listalle ja sen poistaminen listalta on tehtävä avoimesti.

Vaikka useimpien jäsenvaltioiden mielestä iäntarkistusjärjestelmiä ja luokitusjärjestelmiä olisi mahdollista edelleen parantaa, mediasisältöjä koskevasta yleiseurooppalaisesta luokitusjärjestelmästä ei vielä ole yksimielisyyttä. Kertomuksessa kehotetaan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) alaa pohtimaan innovatiivisia sisällön luokitusjärjestelmiä.

Audiovisuaaliset mediapalvelut

Komissio toteaa, että tilattavien audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteis- tai itsesääntelyjärjestelmät, joiden tavoitteena on alaikäisten suojelu haitallisilta sisällöiltä, samoin kuin keinot, joilla voidaan valita, mitä internet-sisältöjä lapset voivat käyttää, laahaavat hieman jäljessä. Tällaisia audiovisuaalisia mediapalveluja varten olisi kehitettävä ja edistettävä ikäluokituksia ja lähetysajan rajoituksia.

Videopelit

Saksaa lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot käyttävät Pan European Games Information System (PEGI) ‑järjestelmää, jolla suojellaan alaikäisiä videopelien haitoilta. Kertomuksessa katsotaan, että ennaltaehkäiseviä valistustoimia olisi lisättävä erityisesti kouluissa. Lisäksi on vielä tehtävää, jotta ikäluokitusjärjestelmiä noudatettaisiin videopelien myynnissä ja PEGI:n kaltaisia järjestelmiä sovellettaisiin laajemmin verkkopeleihin.

See also