Euroopan jälleenrakennusvirasto

Euroopan jälleenrakennusviraston vastuulla on panna täytäntöön suurin osa tuesta, joka on myönnetty Montenegron tasavallalle, Serbian tasavallalle, mukaan luettuna Kosovo sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244, ja entisen Jugoslavian tasavallalle Makedonialle.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 2667/2000, annettu 5 päivänä joulukuuta 2000, Euroopan jälleenrakennusvirastosta. [Muutossäädökset]

TIIVISTELMÄ

Euroopan jälleenrakennusviraston vastuulla on panna täytäntöön suurin osa komission päätöksellä myönnetystä yhteisön tuesta Montenegron tasavallalle, Serbian tasavallalle, mukaan luettuna Kosovo sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244, ja entisen Jugoslavian tasavallalle Makedonialle.

Tehtävät

Euroopan jälleenrakennusviraston tehtäviä ovat seuraavat:

Virasto voi myös huolehtia sellaisten jälleenrakennusta, pakolaisten paluuta, kansalaisyhteiskunnan ja oikeusvaltion palauttamista koskevien ohjelmien täytäntöönpanosta, joiden toteuttamisen jäsenvaltiot ja muut avunantajat antavat sen tehtäväksi Maailmanpankin, Euroopan investointipankin (EIP) sekä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa harjoitettavan yhteistyön puitteissa.

Virasto voi yhtä lailla valvoa päätöksiä, jotka koskevat Yhdistyneiden kansakuntien Kosovon-siviilioperaatiolle (UNMIK) annettavaa tukea.

Se voi myös panna täytäntöön tuen Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi komission päätöksen mukaisesti asetuksen (EY) N:o 389/2006 nojalla. Tätä mahdollisuutta ei ole käytetty.

Euroopan jälleenrakennusvirastoa koskevat säännökset

Viraston päätoimipaikka on Thessalonikissa, Kreikassa, ja sillä on lisäksi toimintakeskuksia Belgradissa, Podgoricassa, Pristinassa ja Skopjessa.

Virastolla on johtokunta, jossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja kaksi Euroopan komission edustajaa. Mukana on myös Euroopan investointipankin edustaja, jolla ei ole äänioikeutta. Edustajat nimitetään 30 kuukaudeksi. Komissio toimii ryhmän puheenjohtajana. Johtokunta kokoontuu vähintään neljännesvuosittain. Sen tehtävänä on hyväksyä suosituksia, jotka koskevat hankkeiden täytäntöönpanon edellytyksiä, meneillään olevien hankkeiden mukauttamista ja erityisen arkaluonteisia yksittäisiä hankkeita. Se päättää myös

Johtokunta nimittää viraston johtajan 30 kuukauden kaudeksi. Johtajan tehtävät ovat:

Johtokunta hyväksyy johtajan esitysten pohjalta talousarvion, joka lähetetään komissioon ja liitetään Euroopan unionin yleiseen talousarvioon. Yleisen talousarvion hyväksymisen jälkeen johtokunta vahvistaa lopullisen talousarvion.

Johtaja antaa toimintakertomuksen neljännesvuosittain Euroopan parlamentille. Lisäksi johtaja esittää vuosittain viraston yksityiskohtaisen kirjanpidon komission, johtokunnan ja tilintarkastustuomioistuimen hyväksyttäväksi.

Komissio antaa neuvoston hyväksyttäväksi viraston lakkauttamista koskevan ehdotuksen, kun se katsoo, että virasto on täyttänyt toimeksiantonsa. Viraston toimeksianto päättyi alun perin 31. joulukuuta 2004; sitä on jatkettu ensin 31. päivään joulukuuta 2006 asti ja myöhemminkin, viimeksi 31. joulukuuta 2008 asti.

Tausta

Asetus (EY) N:o 1628/1996, joka koski Bosnialle ja Hertsegovinalle, Kroatialle, Jugoslavian liittotasavallalle (nykyiselle Serbia ja Montenegron valtiolle) ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettavaa apua, kumottiin asetuksella (EY) N:o 2666/2000 Kaakkois-Euroopan maille annettavasta avusta.

Kyseiseen asetukseen on sisällytetty Euroopan jälleenrakennusviraston perustamiseen ja toimintaan liittyvät säännökset. Alun pitäen viraston toimeksianto koski Kosovoa, mutta se laajennettiin käsittämään Serbia ja Montenegro sekä entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia.

Jälleenrakennusvirasto toimii vain Montenegron tasavallassa, Serbian tasavallassa, mukaan luettuna Kosovo sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244, ja entisen Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Yhteisön muille Länsi-Balkanin maille (Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania) antama apu pannaan nykyään sen sijaan suoraan täytäntöön komission lähetystöjen kautta. Komissio on päättänyt hallinnoida tukea Kroatian viranomaisten kautta vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä.

Viitteet

Asiakirja

Voimaantulo - Voimassaolon päättymispäivä

Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Asetus (EY) N:o 2667/2000

7.12.2000

-

EYVL L 306, 7.12.2000

Muutosasiakirjat

Voimaantulo

Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Asetus (EY) N:o 2415/2001

12.12.2001

-

EYVL L 327, 12.12.2001

Asetus (EY) N:o 1646/2003

1.10.2003

-

EUVL L 245, 29.9.2003

Asetus (EY) N:o 2068/2004

6.12.2004

-

EUVL L 358, 3.12.2004

Asetus (EY) N:o 389/2006

10.3.2006

-

EUVL L 65, 7.3.2006

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus neuvostolle, annettu 23 joulukuuta 2005, Euroopan jälleenrakennusviraston tulevaisuudesta [KOM(2005) 710 lopullinen - ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä]. Komissio esittää raportin viraston tulevaisuudesta ennen vuoden 2005 loppua asetuksen (EY) N:o 2667/2000 mukaisesti. Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin valtioiden poliittista lähentymistä edistää Thessalonikin toimintasuunnitelmassa vahvistettu vakautus- ja assosiaatiopolitiikka, jonka tavoitteena on alueen valtioiden liittyminen unioniin.

Kaikille Länsi-Balkanin valtioille on taattava yhtäläinen kohtelu antamalla niiden osallistua enemmän taloudellisen vastuun kantamiseen ja toteuttamalla EU:n rahoitusapu hajautetusti. Siirtämällä liittymistä valmisteleviin välineisiin liittyviä nykyisiä tehtäviä komission lähetystöille (hajauttaminen) ja tuensaajamaiden kansallisille viranomaisille (asteittainen siirtäminen) pyritään perehdyttämään ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat rakennerahaston hallinnointiin maiden unioniin liittymistä silmällä pitäen. Tällöin tulevaa liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen, joka on ainutkertainen tuki ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille vuosiksi 2007-2013, sisältyy asteittaisen siirtämisen tavoite.

Virasto ei sitä vastoin voi käyttää tällaista prosessia, koska viraston apu pannaan täytäntöön noudattaen välillisen keskitetyn hallinnoinnin mallia. Komissio esitti huhtikuussa 2006 asetusehdotuksen viraston toimeksiannon pidentämisestä 31. joulukuuta 2008 asti ja sen toiminnan lakkauttamisesta tämän päivämäärän jälkeen. Viraston pitäisi voida saattaa päätökseen kyseiseen päivämäärään mennessä Cards-ohjelman varojen hallinnointi. Toimeksiannon pidennyksen ansiosta myös tuensaajamaat ottavat käyttöön omat valmiudet varojen asteittaisen hallinnan varmistamiseksi. Lisäksi toiminnan päättymispäivään saakka meneillään olevat ohjelmat siirretään komissiolle ja yhteisön avun hallinta siirretään vähitellen komission lähetystöille. Belgradin, Podgorican ja Skopjen lähetystöjen ja Pristinan toimiston voimavaroja vahvistetaan.

VUOSIKERTOMUKSET VIRASTON TOIMINNASTA

Vuosikertomus 2005 Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu kesäkuussa 2006 [ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Virasto hallinnoi 282 miljoonaa euroa yhteisön varoja vuonna 2005, eli se on hallinnoinut kaikkiaan hieman yli 2,6 miljardia euroa perustamisensa jälkeen. Suurin osa näistä varoista on peräisin Cards-ohjelmasta. Se ei sitä vastoin hallinnoi Serbia ja Montenegron valtiolle sekä entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle myönnettyjä varoja. Viraston toiminta on pääasiassa suunnattu paikallis- ja keskushallintojen vahvistamiseen erityisesti infrastruktuuritasolla ja vaikuttaa siis kyseisten maiden talouksien kehittymiseen. Se toteuttaa myös yhteiskunnallisia hankkeita, ja erityisesti sellaisia, jotka koskevat vähemmistöjä, naisia, pakolaisia ja kotiseudultaan siirtymään joutuneita ja kansalaisyhteiskunnan ja viestimien vahvistamista. Energiauudistus on myös kuulunut sen tärkeimpiin tehtäviin.

Vuosikertomus 2004 Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu kesäkuussa 2005 [ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Euroopan jälleenrakennusvirasto on hallinnoinut 310 miljoonaa euroa yhteisön varoja, jotka oli annettu sille vuonna 2004, eli se on hallinnoinut kaikkiaan hieman yli 2,3 miljardia euroa perustamisensa jälkeen. Viraston hallinnoimat ohjelmat kohdistuvat uudistusprosessiin (lainsäädäntö, julkishallinto, julkinen talous, oikeusvaltio), johon kyseisissä maissa on sen toimeksiannon mukaan ryhdytty, markkinatalouden tukemiseen, alueelliseen kehittämiseen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen. Kaiken kaikkiaan jälleenrakennusvirasto tukee kyseisten maiden hallituksia uudistuksissa Euroopan unioniin liittymistä silmällä pitäen. Tästä eteenpäin laajentumisasioiden pääosasto on vastuussa sen toimista ulkosuhteiden pääosaston sijasta. Lisäksi komission vuoden 2004 raportti antoi tunnustusta viraston tehokkuudelle sen toimeksiannon toteuttamisessa, ja neuvosto päätti pidentää toimeksiantoa 31. joulukuuta 2006 asti.

Vuosikertomus 2003 Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu kesäkuussa 2004 [ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä].

Viraston hallinnoimien yhteisön ohjelmien varojen määrä nousi 328 miljoonaan euroon vuonna 2003, eli kaikkiaan hieman yli 2 miljardiin euroon sen perustamisen jälkeen. Virasto osallistui keskeisesti alueen uudistusprosessiin osoitettujen yhteisön varojen hallinnointiin. Varoilla vahvistettiin alueen kehittymistä ja jälleenrakennusta. Erityisesti virasto hallinnoi Cards-ohjelmaan tarkoitettuja varoja. Nämä ohjelmat koskivat hyvää hallintoa, instituutioiden vahvistamista ja oikeusvaltiota. Niillä oli vaikutusta myös markkinatalouden kehittymiseen, koska painopiste oli investoinneissa infrastruktuureihin ja ympäristötoimenpiteisiin. Tavoitteena oli myös tukea yhteiskunnallista kehitystä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista.

Euroopan komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu toukokuussa 2003, Euroopan jälleenrakennusvirasto. Vuosikertomus 2002 [ei julkaistu EYVL:ssä].

Viraston hallinnoimien varojen määrä oli 31. joulukuuta 2002 1,7 miljardia euroa. Viraston painopistealueet olivat infrastruktuurin jälleenrakentaminen, taloudellisen toiminnan elvyttäminen ja median sekä kansalaisyhteiskunnan tukeminen. Lisäksi hyvästä hallinnosta on tullut viraston olennainen toiminta-ala. Vuosina 1998-2002 virasto suuntasi 561 miljoonaa euroa apuohjelmille Serbiaan, 74 miljoonaa euroa Montenegroon, 830 miljoonaa euroa Kosovoon ja 166,5 miljoonaa euroa entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle.

Euroopan komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan jälleenrakennusvirasto. Vuosikertomus 2001 [KOM(2002) 288 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Joulukuussa 2001 viraston toimeksianto laajennettiin koskemaan entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa. Podgoricaan perustettiin uusi toimisto ja toiminnallinen keskus Skopjeen. Vuoden 2001 aikana virasto hallinnoi noin 525 miljoonaa euroa. Näistä varoista rahoitetuissa ohjelmissa keskityttiin kolmeen tärkeimpään alaan: aineelliseen ja taloudelliseen jälleenrakentamiseen (osuus oli noin 60 prosenttia vuoden 2001 varoista), markkinatalouden kehittämiseen ja yksityisyrittäjyyden edistämiseen (25 prosenttia varoista) sekä demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion tukemiseen (15 prosenttia varoista).

Euroopan komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2001, Euroopan jälleenrakennusvirasto. Vuosikertomus 2000 [KOM(2001) 446 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

Perustamisestaan lähtien Euroopan jälleenrakennusvirasto on keskittänyt apunsa infrastruktuurien ja yleishyödyllisten palvelujen elvyttämiseen, jotta tilanne voitaisiin niiden avulla palauttaa Kosovossa normaaliksi. Viraston tärkeimmät toiminta-alat ovat olleet energia, asuminen, liikenne, vesihuolto, yritykset, maatalous ja terveydenhuolto. Näihin ohjelmiin osoitettiin määrärahoja 262 miljoonaa euroa. Ohjelmilla on ollut erityisen suuri vaikutus asumiseen ja energia-alaan. Jugoslavian ja Serbian hallituksissa loka- ja marraskuussa 2000 tapahtuneiden muutosten jälkeen viraston toiminta-ala laajennettiin kattamaan koko Jugoslavian liittotasavallan alue. Virasto osallistui siis myös Serbiaa varten tarkoitettuun 180 miljoonan euron suuruiseen hätäapuohjelmaan.

Viimeisin päivitys 05.12.2006