Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (2007-2013)

Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI) on Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline. Sen kohdemaita ovat naapuruuspolitiikan kumppanimaat ja Venäjä, ja se tarjoaa yhteisrahoitusta hyvän hallintotavan ja oikeudenmukaisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tukemiseen. Välineellä tuetaan myös rajat ylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä sekä tuensaajamaiden asteittaista taloudellista lähentymistä Euroopan unioniin (EU). Asetuksessa vahvistetaan ENPI:n perusperiaatteet, sen soveltamisala ja avun ohjelmointi.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1638/2006, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä.

TIIVISTELMÄ

Eurooppalaisella naapuruuden ja kumppanuuden välineellä (ENPI) pyritään tukemaan Euroopan naapuruuspolitiikan (DE) (EN) (FR) tavoitteiden toteutumista. Perimmäisenä tavoitteena on luoda vaurauden alue ja hyvät naapuruussuhteet naapuruuspolitiikan kumppanimaiden ja Venäjän välille ja niiden kanssa. ENPI:stä myönnettävä apu on täydentävää ja sillä yhteisrahoitetaan kumppanimaiden toimia niiden komission kanssa solmimien kumppanuuksien perusteella.

ENPI:n soveltamisala

ENPI:llä tuetaan erityisesti seuraavia:

• poliittiset uudistukset: institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien luominen ja mukauttaminen, hyvä hallinto, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen, kulttuurienvälinen vuoropuhelu sekä petosten, korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta;
• taloudelliset uudistukset: talouskehitys, markkinatalous, kaupankäynnin lisääminen sekä sääntöjen ja määräysten lähentäminen EU:n sääntöihin ja määräyksiin yhteistä etua edustavilla aloilla talouden yhdentämiseksi asteittain EU:n sisämarkkinoihin;
• yhteiskunnalliset uudistukset: osallisuus, työllisyys, syrjimättömyys, köyhyyden torjunta;
• alakohtainen yhteistyö yhteistä etua edustavilla aloilla: ympäristö, kestävä kehitys, energia, liikenne, televiestintä, terveys, elintarviketurva, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, tutkimus ja innovointi;
• alueellinen ja paikallinen kehitys sekä alueellinen (Euro-Välimeri-alueen ja Itä-Euroopan alueet) ja paikallinen yhdentyminen;
• osallistuminen yhteisön ohjelmiin ja virastojen toimintaan.

Lisäksi ENPI:stä voidaan myöntää tukea vaalitarkkailuun, kriisinjälkeisiin tilanteisiin ja katastrofivalmiuden kehittämiseen.

Hallinnointi ja täytäntöönpano

Kentällä toteutettavat ohjelmat noudattavat tarkkaa ohjelmasuunnittelua. Ensisijaisista tavoitteista ja ohjeellisista määristä sovitaan alustavasti ohjelmasuunnittelun monivuotisissa maakohtaisissa, useaa valtiota koskevissa ja rajat ylittävissä strategia-asiakirjoissa (koko ajanjaksolle) ja monivuotisissa alustavissa ohjelmissa (periaatteessa kolmivuotisia). Tältä pohjalta vahvistetaan vuosittaiset toimintaohjelmat ja rajat ylittävän yhteistyön yhteiset, periaatteessa vuosittaiset ohjelmat, joihin sisältyvät ohjelmien yksityiskohdat, ehdot, määrärahat ja aikataulu ja jotka muodostavat pohjan kentällä toteutettaville ohjelmille eli

• maakohtaisille ja useaa valtiota koskeville ohjelmille, jotka koskevat kaikkia kumppanimaita, sekä alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle. Maan tai alueen ominaispiirteet, kumppanuuden perimmäiset tavoitteet ja saavutettu edistys määräävät ohjelmien luonteen;
• yhteisen maa- tai merirajan omaavien kumppanimaiden ja jäsenvaltioiden välisille rajat ylittävän yhteistyön ohjelmille. Kumppanimaat esittelevät rajat ylittävän yhteistyön toimet yhteisissä operatiivisissa ohjelmissa. Tämän jälkeen komissio hyväksyy toimet, ja yhteinen viranomainen, joka periaatteessa on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon, hallinnoi niitä.

Monia valtioita koskeviin ohjelmiin voi niihinkin sisältyä jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden alueiden välistä yhteistyötä molempia osapuolia kiinnostavista aiheista ilman maantieteellisiä rajoituksia. Lisäksi kolmannet maat ja alueet, jotka kuuluvat jonkin toisen ulkomaanavun välineen soveltamisalaan, voivat osallistua luonteeltaan yleisiin, alueellisiin tai rajat ylittäviin ohjelmiin.

ENPI:n talousarvio on 11 181 miljoonaa euroa vuosille 2007-2013. Määrästä 95 prosenttia on varattu maakohtaisiin ja useita valtioita koskeviin ohjelmiin ja 5 prosenttia rajat ylittävän yhteistyön ohjelmiin.

ENPI:stä tuettavat toimenpiteet liittyvät pääasiassa ohjelmien ja hankkeiden toteutukseen, tekniseen apuun ja hallinnolliseen yhteistyöhön, kuten asiantuntijoiden lähettämiseen. Kyseiset toimenpiteet voivat olla asetuksessa tarkoitettuja tukitoimenpiteitä.

ENPI:stä voidaan tukea myös investointeja ja mikrohankkeita. Siitä voidaan myöntää budjettitukea alakohtaisten ja makrotalouspolitiikkojen toteuttamiseen edellyttäen, että asianomaisten budjettien hallinnointi on avointa, luotettavaa ja tehokasta. Siitä voidaan tukea kumppanimaiden pääomaosuuksia kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja alueellisissa kehityspankeissa. Verotukselliset toimenpiteet eivät kuitenkaan kuulu välineen soveltamisalaan.

ENPI:stä voidaan osoittaa varoja myös yhteisön, jäsenvaltioiden ja rahoituksen välittäjien (esim. Euroopan investointipankki (EIP)) sekä kansainväliset ja alueelliset järjestöt) ja muiden rahoittajien käyttöön.

Toimet voidaan rahoittaa EU:n ja muiden rahoittajien yhteisrahoituksella tai EU voi vastata niiden rahoituksesta ja jokin kansainvälinen järjestö täytäntöönpanosta.

Neuvosto voi kuitenkin keskeyttää avun, jos EU:n ja sen kumppanimaiden välisten suhteiden pohjana olevia arvoja ei noudateta.

Rahoitusta voivat saada kumppanimaiden ja -alueiden hajautetut instituutiot ja yksiköt, yhteiselimet, kansainväliset ja alueelliset järjestöt, kansainväliset rahoituslaitokset, EU:n toimielimet ja virastot (tietyin ehdoin) sekä valtiosta riippumattomat toimijat.

Myös hankinta- tai tukisopimuksiin osallistumisesta on laadittu säännöt, jotka koskevat kumppanimaan, jäsenvaltion, Euroopan talousalueen (ETA) jäsenmaan ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) tuensaajamaan luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä sekä sellaisten maiden luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä, joilla on kumppanimaiden kanssa perinteiset suhteet tai vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanavun saantiin. Myös kansainväliset järjestöt voivat osallistua sopimuksiin.

ENPI:n täytäntöönpanossa on huolehdittava siitä, että apu on tuloksellista ja että se on johdonmukaista ja yhteensopivaa EU:n politiikkojen ja ulkomaanavun sekä asetettujen tavoitteiden ja kansainvälisten sitoumusten kanssa. Samoin on turvattava yhteisön taloudelliset edut, joita komissio ja tilintarkastustuomioistuin valvovat.

Hallinnoinnista vastaa periaatteessa komissio, jota avustaa komitea, mutta hallinnointi voidaan hoitaa myös hajautetusti. Komissio arvioi säännöllisesti sen toteutusta. Komission on esitettävä viimeistään 31. joulukuuta 2010 kertomus asetuksen täytäntöönpanosta ensimmäisten kolmen vuoden aikana ja tehtävä tarvittavat muutosehdotukset.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

ENPI:n täytäntöönpano

Komission asetus (EY) N:o 951/2007, annettu 9 päivänä elokuuta 2007, eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 puitteissa rahoitettavien rajat ylittävien yhteistyöohjelmien täytäntöönpanosäännöistä [EUVL L 210, 10.8.2007]

Maakohtaiset, alueelliset ja rajat ylittävät ohjelmasuunnitteluasiakirjat (EN) (ES) (FR).

Euroopan naapuruuspolitiikka

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 4 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta [KOM(2006) 726 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä] Tiedonannossa komissio luo katsauksen Euroopan naapuruuspolitiikkaan ja tekee ehdotuksia sen lujittamiseksi. Naapuruuspolitiikan kehityspotentiaalia onkin syytä hyödyntää. Taloudellisesta näkökulmasta uusien rahastojen pitäisi osaltaan parantaa avun tuloksellisuutta; hallintotaparahastosta tuetaan uudistusprosessia toimintasuunnitelmien pohjalta ja naapuruuspolitiikan investointirahastosta tuetaan kansainvälisten rahoituslaitosten lainanantoa kumppanimaissa.

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 4 päivänä joulukuuta 2006, yleisestä toimintamallista Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden osallistumiselle yhteisön virastojen ja ohjelmien toimintaan [KOM(2006) 724 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 08.10.2007