Etelä-Afrikan kanssa tehty kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

EU:n ja Etelä-Afrikan välinen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus

Päätös EU:n ja Etelä-Afrikan välisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä

SOPIMUKSEN JA PÄÄTÖKSEN TARKOITUS

Sopimuksella pyritään lujittamaan EU:n ja Etelä-Afrikan välisiä suhteita kaupan, kehityksen ja yhteistyön eri aloilla.

Päätöksellä hyväksytään sopimus EU:n puolesta.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Sopimuksella on useita tavoitteita:

Demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota koskevien periaatteiden kunnioittamiselle pohjautuvalla sopimuksella perustetaan yhteisesti tärkeitä asioita koskeva säännöllinen poliittinen vuoropuhelu, jota käydään niin kahdenvälisellä kuin alueellisellakin tasolla (eteläisen Afrikan maiden ja AKT:n eli Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa käytävän vuoropuhelun puitteissa).

Sopimus tehtiin määräämättömäksi ajaksi; mutta sitä voidaan arvioida viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta, jotta muutosten tekeminen olisi mahdollista.

Sopimuksessa on useita osioita sekä kehityslauseke, jonka nojalla yhteistyötä voidaan laajentaa.

Kauppa

Sopimuksella perustetaan Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan välille etuuskohtelukauppaa koskeva järjestely, jonka yhteydessä otetaan asteittain käyttöön vapaakauppa-alue, jotta tavarat liikkuvat vapaasti. EU on Etelä-Afrikan tärkein kumppani sekä kaupassa että investoinneissa. Vapaakauppa-alueella halutaan varmistaa Etelä-Afrikalle helpompi pääsy EU:n markkinoille ja vastavuoroisesti EU:lle pääsy Etelä-Afrikan markkinoille. Vapaakauppa-alueella on näin ollen erittäin tärkeä asema Etelä-Afrikan integroitumiselle maailmantalouteen. Sopimus kattaa noin 90 prosenttia nykyisestä EU:n ja Etelä-Afrikan kahdenvälisestä kaupankäynnistä.

Sopimuksessa määrätään, että EU vapauttaa kymmenen vuoden kuluessa 95 prosenttia Etelä-Afrikasta lähtöisin olevasta tuonnista ja Etelä-Afrikka vapauttaa 86 prosenttia EU:sta tulevasta tuonnista 12 vuoden kuluessa. Osapuolten herkkien alojen suojaamiseksi jotkut tuotteet on suljettu pois vapaakauppa-alueen soveltamisalasta ja joidenkin tuotteiden kauppa vapautetaan vain osittain. EU:n osalta tällaisia ovat erityisesti tietyt maataloustuotteet, kun taas Etelä-Afrikan osalta kyse on teollisuustuotteista, joihin kuuluvat tietyt autoteollisuustuotteet sekä tietyt tekstiili- ja vaatetustuotteet. Sopimuksessa kuitenkin määrätään, että autokauppaa vapautetaan lisää joulukuusta 2006 lähtien.

Sopimuksessa määritellään alkuperäsäännöt sen varmistamiseksi, että etuuskohtelujärjestelyyn kuuluvat tuotteet ovat peräisin ainoastaan Etelä-Afrikasta tai EU:sta. Säännöistä tehdään kuitenkin joustavammat erityisin määräyksin, jotta otettaisiin huomioon nykyaikaiset kansainväliset tuotantoprosessit.

Etelä-Afrikka ja EU voivat toteuttaa suojatoimenpiteitä silloin, kun tietyn tuotteen maahantuonnista uhkaa aiheutua vakavaa vahinkoa kansalliselle teollisuudelle. Sopimuksessa annetaan Etelä-Afrikalle myös mahdollisuus toteuttaa siirtymäkauden suojatoimenpiteitä (esim. korottamalla tulleja tai palauttamalla käytöstä poistetut tullit). Vastaavanlaisilla toimenpiteillä voidaan suojella myös Keski-Afrikan tulliliiton (SACU) jäsenten ja EU:n syrjäisimpien alueiden (mm. Réunionin) taloutta.

Sopimuksessa on määräyksiä, joilla estetään hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten väärinkäyttötapaukset ja taataan näin vapaa kilpailu Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan yritysten välillä. Yhteistyötä toteutetaan toimivaltaisten viranomaisten neuvotteluin. EU antaa Etelä-Afrikalle teknistä apua sen uudistaessa kilpailulainsäädäntöään. Sopimuksessa tunnustetaan myös, että teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukainen suojaaminen on erittäin tärkeää, ja siinä määrätään tarvittaessa toteutettavista pikaisista neuvotteluista ja Etelä-Afrikalle annettavasta teknisestä avusta.

Sopimuksessa määrätään tiiviistä yhteistyöstä useilla kauppaan liittyvillä aloilla, joista voidaan mainita tullipalvelut, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus ja tekniset esteet kuten sertifiointi ja standardointi.

Kehitysyhteistyö

Euroopan unionin Etelä-Afrikalle antama kehitysapu rahoitetaan pääasiassa EU:n talousarviosta kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kautta.

Monivuotisessa alustavassa Etelä-Afrikan yhteistyöohjelmassa kaudeksi 2014–2020 keskitytään kolmeen alaan:

Tärkeä tukeen liittyvä seikka tässä sopimuksessa kuten muissakin kehitysyhteistyötä koskevissa sopimuksissa on hajautettu yhteistyö. Tämän vuoksi kansalaisyhteiskunnan osallistumista kehitysprosessiin pyritään lisäämään voimakkaasti.

Taloudellinen yhteistyö

Sopimuspuolet tehostavat taloudellista yhteistyötään useilla aloilla. Näitä aloja ovat mm. teollisuus (Etelä-Afrikan teollisuuden rakenteiden uudistaminen), tietoyhteiskunnan rakentaminen sekä pienten ja keskisuurten yritysten perustaminen ja kehittäminen, liikenne ja energia. Alan yhteistyöllä halutaan myös tukea sopimuspuolten talouden kestävää kehitystä ja edistää ympäristönsuojelua.

Muut näkökohdat

Sopimuksen määräysten soveltamisalaan kuuluu mitä moninaisimpia aiheita:

Lopuksi sopimukseen sisältyy joitakin institutionaalisia määräyksiä. Sillä perustetaan yhteistyöneuvosto varmistamaan sopimuksen asianmukainen toiminta. Siinä määrätään osapuolten välisistä säännöllisistä yhteyksistä esimerkiksi parlamenttien sekä EU:n talous- ja sosiaalikomitean ja sen eteläafrikkalaisen vastineen, Etelä-Afrikan kansallisen kehitys- ja talousneuvoston, välillä.

MISTÄ ALKAEN SOPIMUSTA JA PÄÄTÖSTÄ SOVELLETAAN?

Sopimus allekirjoitettiin Pretoriassa 11. lokakuuta 1999, ja se astui täysimääräisenä voimaan 1. toukokuuta 2004. Joitakin EU:n toimivaltaan liittyviä sopimuksen määräyksiä on kuitenkin sovellettu jo 1. tammikuuta 2000 lähtien.

Etelä-Afrikka allekirjoitti viiden muun eteläisen Afrikan maan (Botswana, Lesotho, Mosambik, Namibia ja Swazimaa) kanssa kesäkuussa 2016 EU:n ja SADC:n talouskumppanuussopimuksen (eteläisen Afrikan kehitysyhteisön maiden kanssa tehty talouskumppanuussopimus). Kun talouskumppanuussopimus on ratifioitu, se korvaa kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen kauppaa koskevat säännöt.

TAUSTAA

Sopimusta täydentää kolme lisäsopimusta: tiede- ja teknologiasopimus, viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevat sopimukset. Sopimuksessa määriteltyä kalastussopimusta ei ole vielä tehty. Etelä-Afrikalla on ”liitännäisjäsenyys” Cotonoun sopimuksessa, joka säätelee EU:n ja AKT-maiden välisiä suhteita.

Lisätietoja:

ASIAKIRJAT

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välinen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus – Pöytäkirja N:o 1 ”peräisin olevien tuotteiden” (alkuperätuotteiden) käsitteen määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä – Pöytäkirja N:o 2 keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa – Päätösasiakirja – Julistukset (EYVL L 311, 4.12.1999, s. 3–415)

Sopimukseen tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Neuvoston päätös 2004/441/EY, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004 Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan tasavallan välisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä (EUVL L 127 29.4.2004, s. 109)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston asetus (EY) N:o 2793/1999, annettu 17 päivänä joulukuuta 1999, tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen soveltamiseksi (EYVL L 337, 30.12.1999, s. 29–33)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 08.10.2018