Eurooppalainen ihmisoikeus- ja demokratia-aloite (2000 - 2006)

Eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen puitteissa toteutetun toiminnan oikeusperustana olleiden (kehitysmaita koskevan) neuvoston asetuksen (EY) N:o 975/1999 ja (muita kolmansia maita koskevan) neuvoston asetuksen (EY) N:o 976/1999 voimassaolon päättymisen jälkeen ne on korvattu demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevalla rahoitusvälineellä 1. päivästä tammikuuta 2007.

Taustaa

Euroopan parlamentin aloitteesta vuonna 1994 perustetussa eurooppalaisessa ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteessa (EIDHR) yhdistettiin joukko ihmisoikeuksien edistämistä, demokratisoitumista ja konfliktien ehkäisemistä koskevia budjettikohtia omaksi luvukseen. Kyseisiä politiikkoja toteutetaan ensisijaisesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa vahvistetaan, että Euroopan unioni (EU) perustuu "jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin". Sopimuksen 49 artiklassa korostetaan, että myös EU:n jäsenyyttä hakevien maiden on noudatettava näitä periaatteita. Lisäksi sopimuksen 7 artiklassa määrätään sanktiomenettelystä EU:n jäsenvaltioiden vakavien ja jatkuvien ihmisoikeusloukkausten varalle. Tätä menettelyä vahvistettiin entisestään joulukuussa 2000 tehdyllä Nizzan sopimuksella. Se myös laajensi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämisen tavoitteen koskemaan myös kehitysyhteistyötä ja kaikkia muita yhteistyön muotoja, joita unioni harjoittaa unionin ulkopuolisten maiden kanssa Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 177-181 artiklan mukaisesti.

Perustamissopimuksen 179 ja 308 artiklalla luotiin oikeusperusta kaikille Euroopan unionin toimille ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen alalla. Toimintaa tällä alalla vahvistettiin vuonna 2000 hyväksymällä juhlallisella julistuksella Euroopan unionin perusoikeuskirja, jonka määräyksiä EU on sen voimaantulosta asti noudattanut toimissaan ulkosuhteiden alalla.

EIDHR toi lisäarvoa suhteessa muihin yhteisön välineisiin täydentämällä yhteisön ohjelmia (esimerkiksi EKR -, Tacis -, ALA -, MEDA -, CARDS - ja Phare -ohjelmat, sekä nopean toiminnan järjestelmä (esdeenfr)), joita toteutettiin yhteistyössä hallitusten kanssa, ja toteuttamalla sitä yhteistyössä eri kumppaneiden, erityisesti kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen, kanssa. EIDHR:ää voitiin lisäksi käyttää ilman vastaanottajavaltion hallituksen suostumusta tai silloin, kun yhteisön pääasialliset avustusohjelmat eivät muista syistä olleet käytettävissä, esimerkiksi sen takia, että ne oli keskeytetty toistaiseksi. Lisäksi EIDHR täydensi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tavoitteita.

Aiheenmukaiset painopistealueet

Komissio antoi toukokuussa 2001 tiedonannon EU:n tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä EU:n ulkopuolisissa maissa. Tiedonannon tarkoituksena on edistää yhtenäisen ja tiettyihin pääteemoihin ja kohdemaihin keskittyvän ihmisoikeuksia koskevan toimintastrategian kehittämistä. Tämä uusi lähestymistapa on kehitetty yhteistyössä useiden pääosastojen kanssa. Strategian täytäntöönpanoon osallistuvat myös jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja kansalaisjärjestöt.

Vuosina 2005-2006 toteutettiin neljää aihekohtaista kampanjaa, joista kullakin oli omat erityistavoitteensa. Kampanjat olivat:

Näiden painopistealueiden lisäksi keskeisiä aiheita olivat sukupuolten välisen tasa-arvon ja lapsen oikeuksien edistäminen.

Toteutus

Kullekin alueelle ja alueen tukikelpoisille maille oli kohdennettu kahdesta neljään aihekohtaista kampanjaa, poikkeuksellisia tapauksia lukuun ottamatta.

Kuhunkin kampanjaan oli valittu keskenään johdonmukaisia hankkeita. Kokonaisvaltaiset hankkeet käsittivät yhden tai useamman painopisteen kahdella tai useammalla tukikelpoisella alueella, alueelliset hankkeet liittyivät yhteen tai useampaan painopisteeseen tukikelpoisella alueella ja kansalliset hankkeet käsittivät yhden tai useamman painopisteen tukikelpoisessa maassa.

Ohjelmasuunnittelu perustui kahdenlaisiin hankkeisiin:

Kaudelle 2005-2006 myönnetyt määrärahat eli 106 miljoonaa euroa vuodessa jakautuivat seuraavasti: 93 % kampanjoihin (48 % makrohankkeisiin, 32 % mikrohankkeisiin ja 13 % vaalitarkkailutoimintaan) ja 7 % odottamattomiin tapahtumiin.

Kampanjoiden toteutus perustui ehdotuspyyntöihin makro- ja mikrohankkeiden osalta. EU:n ja tukikelpoisten maiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjä rohkaistiin tekemään yhteistyötä.

Toisin kuin aikaisempina vuosina tukea myönnettiin vain poikkeuksellisesti kohdennettujen hankkeiden kautta. Näitä hankkeita voivat esittää ainoastaan kansalliset tai kansainväliset järjestöt, kuten YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (EN) (ES) (FR), Euroopan neuvosto (DE), (EN), (FR), (IT), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) (EN) tai Afrikan unioni (AU) (EN) (FR).

Viimeisin päivitys 20.08.2007