Osallistuminen rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastaiseen maailmankokoukseen

Tämän tiedonannon tarkoituksena on myötävaikuttaa rasismia, rotusyrjintää, muukalaisvihaa ja niihin liittyvää suvaitsemattomuutta käsittelevässä maailmankokouksessa (jäljempänä 'maailmankokous') käytäviin keskusteluihin tuomalla esiin toimenpiteitä, joita Euroopan unionissa (EU) on toteutettu rasismin torjumiseksi. Edistää keskustelua toistamalla komission suositukset, jotka se esitti Euroopan alueellisessa konferenssissa lokakuussa 2000.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto 1. kesäkuuta 2001. Asiakirja rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden vastaista maailmankonferenssia varten [KOM(2001) 291 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Taustaa

Päätöksen maailmankokouksen järjestämisestä vuonna 2001 teki Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous vuonna 1997. Maailmankokouksen suunnittelemisesta vastasi YK:n ihmisoikeusasiain päävaltuutettu, ja siinä keskityttiin aktiivisiin ja konkreettisiin toimiin rasismin torjumiseksi. Päätavoitteita olivat rotusyrjinnän vastaisen toiminnan arviointi ja tulevaisuus, rasismin ja sen seurausten parempi tiedostaminen sekä suositusten muotoileminen Yhdistyneille kansakunnille (YK) toimien toteutuksen tehostamisesta. Euroopan komissio osallistui aktiivisesti maailmankokouksen valmisteluihin. Ensinnäkin se osallistui Euroopan neuvostossa järjestettyyn valmistelukokoukseen, jonka aiheena oli "Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia: periaatteista käytännön toimiin". Lisäksi se on antanut 3,7 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöille, vähiten kehittyneille maille (niiden osallistumisen turvaamiseksi) ja itse maailmankokoukselle. Se on myös myötävaikuttanut kokouksessa hyväksyttyjen poliittisen julkilausuman ja yleisten päätelmien laatimiseen. Tiedonanto on laadittu tätä taustaa vasten. Siinä pyritään osoittamaan rasismin vastaisen toiminnan tuloksellisuus EU:ssa, mikä voi kannustaa kokouksen osanottajia sitoutumaan alueelliseen yhteistyöhön.

Ponnistelut Euroopan unionissa

Euroopan tasolla toimia on toteutettu kahdessa muodossa: yhtäältä on annettu säädöksiä ja toisaalta rasismin vastainen toiminta on otettu osaksi muita politiikkoja.

Lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin sisältyy pyrkimys yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, sillä vaikka syrjintä on ollut kiellettyä aikaisemminkin, lainsäädännön soveltamisala, sisältö ja täytäntöönpanokelpoisuus ovat vaihdelleet huomattavasti maittain. Vuonna 1999 hyväksyttiin syrjinnän vastaisia toimenpiteitä koskeva kokonaisuus, johon sisältyi kaksi direktiiviä ja toimintaohjelma. Yksi näistä ehdotuksista on rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annettu neuvoston direktiivi 2000/43/EY. Direktiiveillä pyritään estämään rotusyrjintää unionissa, niillä vahvistetaan uhrien asemaa ja niissä vaaditaan perustamaan riippumattomia elimiä, jotka voivat tehdä tutkimuksia ja selvityksiä tällä alalla. Lisäksi vuonna 1996 sovittiin jäsenvaltioiden välisestä oikeudellisesta yhteistyöstä etenkin sen välttämiseksi, että rikoksiin syyllistyneet voisivat välttyä tuomituksi tulemiselta siirtymällä toiseen jäsenvaltioon. Täydennykseksi komissio on antanut vuoden 1999 lopun jälkeen viisi direktiiviehdotusta siirtolais- ja turvapaikkakysymyksistä. Näissä on kyse muun muassa perheiden yhdistämisestä, väliaikaisen suojan myöntämisestä suuren hätäsiirtolaisten tulvan yhteydessä, pakolaisaseman myöntämis- ja peruuttamismenettelystä, EU:n alueella pitkään oleskelleiden yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisten asemasta sekä turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteista.

Rasismin vastaisen toiminnan sisällyttäminen muihin yhteisön politiikkoihin koskee työllisyyspolitiikkaa, ulkosuhteita sekä ohjelmia, joista annetaan taloudellista tukea.

Euroopan unionin vuodesta 1997 toteuttama eurooppalainen työllisyysstrategia on tärkeä väline taistelussa rasismia vastaan. Työllisyyden suuntaviivat, johin kuuluu vuodesta 1999 lähtien syrjimättömyyden periaatteen noudattaminen työmarkkinoilla, ovat Euroopan unionin osuus. Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota etnisten vähemmistöjen ja muiden sellaisten ryhmien ja henkilöiden tarpeisiin, jotka saattavat olla muita heikommassa asemassa, sekä laadittava ennalta ehkäiseviä ja aloitteellisia toimintatapoja edistääkseen työmarkkinoille osallistumista.

Ulkosuhteita koskevassa politiikassa rasismia käsitellään laajentumisvalmistelujen yhteydessä (ehdokasmaiden on noudatettava Kööpenhaminassa sovittuja arviointiperusteita ja torjuttava rasismia (es de en fr), erityisesti romaniväestön suhteen), uusien itsenäisten valtioiden kanssa tehtävissä sopimuksissa, Venäjää koskevassa yhteisessä strategiassa ja kehitysyhteistyöpolitiikassa.

Lukuisiin EU:n ohjelmiin, joista annetaan taloudellista tukea, sisältyy rasismia koskevia määräyksiä. Tällaisia ohjelmia ovat seuraavat:

• syrjinnän vastainen yhteisön toimintaohjelma, johon on varattu 100 miljoonaa euroa vuosiksi 2001-2006
• EQUAL-yhteisöaloite, joka koskee syrjintää työmarkkinoilla ja johon on varattu lähes 3 miljardia euroa vuosiksi 2000-2006
• yhteisön puitestrategiaa koskeva ohjelma naisten ja miesten tasa-arvon alalla; siinä keskitytään naisten asemaan
• Euroopan pakolaisrahasto, josta tuetaan pakolaisten vastaanottoa, integroitumista ja vapaaehtoista paluuta
• Grotius-ohjelma (es de en fr), jolla pyritään kannustamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä oikeudellista ja rikosoikeudellista yhteistyötä
• ulkoiset ohjelmat kuten ohjelmat, joita rahoitetaan Euroopan demokratia- ja ihmisoikeusaloitteesta (EIDHR), johon on varattu 110 miljoonaa euroa vuodeksi 2002, Phare- ohjelma, jossa keskitytään ehdokasmaihin, Tacis-ohjelma (EN), joka keskittyy uusiin itsenäisiin valtioihin ja Mongoliaan sekä lopuksi entisen Jugoslavian tasavalloille tarkoitetut hankkeet ja Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen yhteydessä toteutettavat hankkeet
• ohjelmat koulutuksen ja nuorison alalla, kuten Sokrates, Leonardo da Vinci ja Nuoriso sekä viides tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelma.

Toimien arviointi, seuranta ja analysointi Euroopan unionissa

Euroopan komissio seuraa perustamissopimusten ja johdetun lainsäädännön noudattamista. Sen lisäksi Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus on perustanut Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (Raxen). Verkon tehtävänä on koota tietoja rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvistä ilmiöistä. Siihen kuuluu tutkimuskeskuksia, kansalaisjärjestöjä ja erityiskeskuksia, ja sen toiminta voitaisiin laajentaa myös ehdokasmaihin.

Yhteisön politiikkojen ja toimenpiteiden puolueeton arviointi on myös tärkeää, muun muassa rasismin torjuntaan käytettyjen toimenpiteiden tehokkuuden takaamiseksi. Tämä on tärkeä ehto kaikille edellä mainituista ohjelmista tuetuille projekteille ja toimenpiteille.

Komission suositukset

Komissio toivoo, että maailmankokouksen osanottajat ottavat huomioon Euroopan unionin toimet rasismin torjumiseksi sekä suositukset, jotka komissio esitti Euroopan alueellisessa konferenssissa lokakuussa 2000. Näissä suosituksissa kehotetaan kaikkia osanottajavaltioita ottamaan käyttöön tai jatkamaan

• yhdistelmä lainsäädännöllisiä toimia ja käytännön toimenpiteitä rasismin torjumiseksi
• yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa
• vastaanottavaa yhteiskuntaa koskevia erityispolitiikkoja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamisen parantamiseksi
• työmarkkinoita koskevia konkreettisia toimenpiteitä
• tasapuolista opetusta kouluissa sekä tiedotusvälineisiin, kulttuuriin ja urheiluun liittyviä syrjinnän vastaisia sitoumuksia
• alaa koskevaa tutkimusta
• rasismin vastaisen toiminnan sisällyttämistä systemaattisesti ulkosuhde- ja ihmisoikeuspolitiikkaan
• lainsäädäntöön perustuvaa rasismin vastaista suojaa
• tehokkaita rikosoikeudellisia seuraamuksia, jotka ovat suhteutettuja ja rasistista ja muukalaisvihamielistä käyttäytymistä torjuvia.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätelmät rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden vastaisesta maailmankokouksesta. Yleisten asioiden neuvosto - 16. heinäkuuta 2001 [ei julkaistu EYVL:ssä].

Yleisten asioiden neuvosto vahvisti Euroopan unionin halun myötävaikuttaa maailmankokouksen onnistumiseen. Päätelmissään neuvosto korostaa, miten tärkeää on se laajamittainen aktivoituminen rasismin torjumiseksi, joka voidaan saada aikaan maailmankokouksen ansiosta. Tyydyttävien tulosten saavuttamiseksi neuvosto pitää välttämättömänä, että toimintaohjelmassa ja maailmankokouksessa annetussa julistuksessa keskitytään tulevaisuuteen ja täytäntöönpanotoimiin. Lisäksi se korostaa, että rasismiin ja rotusyrjintään on puututtava kaikin laillisin keinoin, ja se muistuttaa unionin lukuisista ponnistuksista, jotka on esitetty edellä mainitussa tiedonannossa.

Neuvosto toivookin, että maailmankokouksen painopisteitä olisivat oikeudellisen kehyksen vahvistaminen rasismin torjumiseksi sekä valistuksen, koulutuksen ja rasismin ennaltaehkäisyn tehostaminen. Lisäksi se vaatii, että kiinnitettäisiin enemmän huomiota niin sanottuun moninkertaiseen rasismiin eli tapauksiin, joissa sama henkilö kuuluu useampaan syrjittyyn väestöryhmään eli on esimerkiksi romani, nainen ja vammainen.

Maailmankokouksen onnistumisen varmistamiseksi neuvosto pitää tarpeellisena, että siihen osallistuu myös kansalaisjärjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan edustajia ja että laadittaisiin kokonaisvaltainen strategia, jolla pyritään lisäämään kansainvälistä yhteistyötä.

Neuvosto pahoittelee kolonialismin vaikutuksia, kuten orjuutta, mutta korostaa Euroopan unionin nykyistä toimintaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta, erityisesti kehitysyhteistyön avulla. Lopuksi neuvosto kehottaa osanottajavaltioita toimimaan yhteistyön hengessä, mikä on tarpeen, jotta maailmankokous johtaisi todellisiin tuloksiin.

Rasismia, rotusyrjintää, muukalaisvihaa ja niihin liittyvää suvaitsemattomuutta käsittelevä maailmankokous. Durban, Etelä-Afrikka, 31. elokuuta - 7. syyskuuta 2001. Julistus ja toimintaohjelma (ES) (EN) (FR).

Viimeisin päivitys 05.07.2006