Ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistäminen kolmansissa maissa

Tässä tiedonannossa ehdotetaan uutta strategiaa ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi Euroopan unionin (EU) ulkosuhteissa. Strategian tarkoituksena on lisätä näiden kysymysten painoarvoa EU:n ulkosuhteissa ja sisällyttää ne yhteisön politiikkoihin, ohjelmiin ja hankkeisiin ihmisoikeuksia ja demokratisoitumista koskevan yhteisön politiikan johdonmukaistamiseksi.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 8 päivänä toukokuuta 2001 - Euroopan unionin tehtävä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa [KOM(2001) 252 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Ihmisoikeuksien turvaaminen, moniarvoisen demokratian edistäminen ja oikeusvaltion periaatteiden vakiinnuttaminen ovat EU:n perustavoitteita ja samalla sen ulkosuhteiden johtavia periaatteita. Näiden periaatteiden noudattamista vaaditaan EU:n ehdokasmailta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti ja niiden edistäminen sisältyy kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön muotoihin, myös kehitysyhteistyöhön (Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 181 a artiklan mukaisesti). Tämän lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirjalla annetaan suunta sekä EU:n sisäisille että ulkoisille ihmisoikeuksia koskeville toimille, mikä edistää toiminnan johdonmukaisuutta.

EU:lla on merkittävä tehtävä ihmisoikeuksien ja demokratian maailmanlaajuisessa edistämisessä. Tätä tehtävää EU hoitaa useiden diplomatiaan, kauppaan, taloudelliseen yhteistyöhön sekä kehitysyhteistyöhön liittyvien välineiden avulla. Tässä tiedonannossa ehdotetaan näitä välineitä koskevaa uutta maailmanlaajuista strategiaa, jossa keskitytään erityisesti yhteisön ulkoisen avun rooliin kyseisten arvojen edistämisessä. Vuonna 2000 otettiin käyttöön uudet yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan täytäntöönpanon puitteet sekä hyväksyttiin kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskeva julkilausuma (joka korvattiin vuonna 2006 niin sanotulla " kehityspolitiikkaa koskevalla konsensuksella ") ja yhteisön ulkomaanavun hallinnoinnin uudistaminen. Uuden strategian tarkoituksena on siis sisällyttää ihmisoikeuksia ja demokratisoitumista koskeva ulkopolitiikka näihin uusiin puitteisiin.

Entistä johdonmukaisempi lähestymistapa

Ihmisoikeudet ja demokratisointiprosessi ovat laaja aihepiiri, johon kuuluu lukuisia toiminta-aloja, esimerkiksi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), rahoitusyhteistyö sekä kauppa- ja siirtolaisuuskysymykset. Tämän vuoksi Euroopan yhteisön ponnistelut on sovitettava yhteen Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden ponnistelujen kanssa synergiaetujen saavuttamiseksi ja politiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Euroopan parlamentti (EP) korostaa johdonmukaisen toiminnan keskeistä merkitystä tässä yhteydessä. Tämä tulee esiin tuessa, jota se antaa demokraattisten kansanedustuslaitosten kehittämiselle yhteisön ulkopuolisissa maissa, ja työssä, jota se tekee kansalaisjärjestöjen kanssa. Euroopan parlamentin yhteistyö komission kanssa on edennyt jo melkoisesti vaaliavun ja -tarkkailun alalla. Näiden toimielinten välistä näkemysten vaihtoa ja yhteistyötä on kuitenkin tarpeen vielä syventää ulkoisen avun ohjelmoinnin osalta.

Komissiolla on merkittävä asema ihmisoikeuksia koskevien politiikkojen ja ohjelmien koordinoinnin varmistamisessa. Tästä huolehtivat erityisesti komission edustustot, joiden on taattava tietojenvaihto EY:n ja jäsenvaltioiden välillä. Komission on erityisesti huolehdittava siitä, että kaikissa politiikoissa otetaan huomioon perusoikeuskirjan näkökohdat, erityisesti oikeus- ja sisäasioiden, sosiaalipolitiikan ja ympäristöasioiden osalta. Kauppaan ja investointeihin liittyvissä kysymyksissä komissio tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja työmarkkinaosapuolten kanssa kestävän ja oikeudenmukaisen sosioekonomisen kehityksen takaamiseksi yhteisön ulkopuolisissa maissa.

Ihmisoikeuksien sisällyttäminen vuoropuheluun ja yhteistyöhön

Jotta ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen voitaisiin sisällyttää EU:n kaikkien ulkopolitiikkojen määrittelyyn, nämä periaatteet on otettava mukaan kumppanuusmaiden kanssa käytävään vuoropuheluun ja yhteisön tukiohjelmiin.

Yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa käytävä vuoropuhelu edellyttää rakentavan ja myönteisen yhteistyökumppanuuden luomista hallitusten kanssa. Tämä lähestymistapa perustuu "olennaisia osia koskevaan lausekkeeseen", joka on vuodesta 1992 lähtien sisällytetty kaikkiin yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa allekirjoitettuihin sopimuksiin. Tämän lausekkeen perusteella demokratian periaatteiden ja perusvapauksien kunnioittaminen, sellaisena kuin se määritellään ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, muodostaa sopimuksen "olennaisen osan". Lausekkeen tarkoituksena on tukea demokratiaa ja ihmisoikeuksia näissä maissa sekä edistää kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin liittymistä, niiden ratifiointia ja täytäntöönpanoa sekä kriisien ennaltaehkäisemistä luomalla johdonmukaiset ja pitkäaikaiset suhteet.

Tämän vuoropuhelun ei pidä rajoittua vain viranomaisia koskevaksi, vaan myös kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen tulee voida osallistua siihen sekä jäsenvaltioissa että Brysselissä.

Yhteisön tukiohjelmien osalta ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistäminen kuuluu niihin yhteistyönaloihin, joita vuosille 2000-2006 laaditut ohjelmat, kuten Phare, Tacis ja MEDA, koskevat. (Nämä ohjelmat on korvattu ajanjaksolla 2007-2013 liittymistä edeltävällä tukivälineellä, kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä ja naapuruuden ja kumppanuuden välineellä.) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) kanssa tehdyssä Cotonoun sopimuksessa kyseistä lähestymistapaa on kehitetty vielä pitemmälle sitomalla Euroopan aluekehitysrahaston varojen jakaminen osittain (hallintotapa-aloite) edunsaajamaiden tekemiin sitoumuksiin uudistaa toimielimiään useilla hallinnon aloilla, muun muassa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion alalla.

Humanitaarinen apu sen sijaan ei ole riippuvainen edunsaajamaan ihmisoikeustilanteesta, koska avun tarkoituksena on lievittää inhimillisiä kärsimyksiä, ja sitä koskevat päätökset tehdään yksinomaan uhrien tarpeiden perusteella. Apu ei saa kuitenkaan vaikeuttaa edunsaajamaan tilannetta. Tämän vuoksi on tärkeää harkita, missä määrin humanitaariset hankkeet vaikuttavat kyseisen maan ihmisoikeustilanteeseen.

Strategisempi lähestymistapa eurooppalaiseen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteeseen (EIDHR)

Eurooppalainen ihmisoikeus- ja demokratia-aloite tukee toimia demokratian ja ihmisoikeuksien alalla yhdessä kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tuo lisäarvoa yhteisön ohjelmille ja YUTP:lle. (EIDHR-aloite on korvattu ajanjaksolla 2007-2013 demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevalla rahoitusvälineellä.) EIDHR-aloitetta koskevien strategioiden valmistelun on perustuttava temaattisiin ja kohdemaata koskeviin prioriteetteihin sekä varmistettava talousarvion riittävä joustavuus kiireellisiin ja odottamattomiin tarpeisiin vastaamiseksi. Näin voidaan taata pitkäaikainen lähestymistapa, joka parantaa EIDHR-aloitteen vaikutuksia.

On tärkeää tehostaa yhteistyötä muiden kansainvälisten toimijoiden, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan neuvoston (DE) (EN) (FR), Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) (ES) (EN) (FR) (PT) sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) (EN) kanssa erityisesti näiden järjestöjen suhteellisen edun ja EIDHR-aloitteen painopisteiden pohjalta.

Ehdotus Euroopan ihmisoikeusviraston perustamisesta

Kesäkuussa 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ehdotti päätelmissään, että tutkittaisiin mahdollisuutta perustaa Euroopan ihmisoikeusvirasto. Tässä tiedonannossa todetaan, että tällaisen viraston perustaminen ei ole välttämätöntä. Ensimmäinen, raportointi- ja neuvontaviraston perustamista koskeva vaihtoehto hylättiin, koska EU:lla todettiin jo olevan riittävästi tiedon ja neuvonnan lähteitä. Toinen, täytäntöönpanoelimistä riippumattoman erillisen viraston perustamista koskeva vaihtoehto todettiin yhteen sopimattomaksi EIDHR-aloitteen perustavoitteen, eli tärkeimpien ohjelmien keskinäisen täydentävyyden periaatteen kanssa.

See also