Yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen
Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistuksella halutaan luoda paremmat edellytykset kalakantojen ja kalastuksen sekä niiden perustana olevan meriympäristön tulevaisuudelle. Uudistusehdotuksen ydin on kestävä kehitys. Uudistuksen määränä on lopettaa liikakalastus ja estää kalakantojen ehtyminen. Kestävä kalastus tarkoittaa, että kalastusta harjoitettaessa ei vaaranneta kantojen lisääntymistä vaan lisätään pitkän aikavälin tuottoa. Uudistus perustuu kalastuksen valvonnassa omaksuttavaan hajautettuun lähestymistapaan, jossa kutakin maa- ja merialuetta arvioidaan erikseen. Sillä halutaan parantaa hallintosääntöjä Euroopan unionissa (EU) ja muualla maailmassa tekemällä kestäviä kalastussopimuksia.
ASIAKIRJA
Komission tiedonanto, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2011, ”Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus” [KOM(2011) 417 – Ei julkaistu EUVL:ssä].
TIIVISTELMÄ
Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistus on osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Uudistuksella on määrä edistää kestävää ja osallistavaa kasvua sekä rannikkoalueiden koheesiota ja vahvaa talouskehitystä kalastusalalla.
Komission ehdotuksissa keskitytään kestävään kehitykseen ja pitkäaikaisiin ratkaisuihin.
Kalakantojen säilyttäminen ja kestävä kehitys
Kun kalastuksen hallinnolla pyritään poistamaan kalastuksen merkittävät haittavaikutukset muihin kantoihin, lajeihin ja ekosysteemeihin, YKP voi auttaa saavuttamaan meriympäristön hyvän ekologisen tilan meristrategiadirektiivin mukaisesti.
YKP:n uudistuksen yhteydessä vahvistettavilla toimenpiteillä on määrä auttaa saavuttamaan kestäviä enimmäistuottoja (MSY) vastaava tila vuoteen 2015 mennessä Euroopan unionin (EU) antamien kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Suurin pyydettävissä oleva saalis ei saa uhata kalakantojen kestävyyttä. Sen avulla on päinvastoin pidettävä kalapopulaatio tasolla, joka mahdollistaa suurimman mahdollisen ylläpidettävissä olevan tuoton.
Suunnitelluilla toimenpiteillä pyritään myös lopettamaan ei-toivottujen saaliiden poisheittäminen, saamaan aikaan pitkäaikaisia hallintosuunnitelmia, jotka perustuvat parhaimpiin saatavilla oleviin tutkimustietoihin, sekä keräämään ja tarjoamaan tehokkaammin poliittisen päätöksenteon tueksi tarvittavaa perusteellista ja luotettavaa tietoa.
Kalastus- ja vesiviljelyalan tulevaisuus
YKP:lla on pystyttävä varmistamaan, että kalatalous ja vesiviljely ovat vahvoja, kannattavia, kilpailukykyisiä ja houkuttelevia elinkeinoja. Komissio ehdottaa, että suurilla kalastusaluksilla otetaan käyttöön siirrettävien kalastusoikeuksien järjestelmä, jolla parannetaan taloudellista kannattavuutta ja poistetaan kalastuksen liikakapasiteetti. Järjestelmän tarkoituksena on auttaa tiettyjä kalastuksenharjoittajia ostamaan kalastusoikeuksia muilta kalastuksenharjoittajilta, jotka haluavat poistua alalta. Järjestelmä ei vaadi julkista rahoitusta. Sen tarkoituksena on lisäksi kasvattaa kalataloudesta saatavia tuloja ja luoda uusia työllistymismahdollisuuksia.
Järjestelmä voisi tarjota myös mahdollisuuden pienimuotoisen kalastuksen tai kestävän vesiviljelyn tukitoimenpiteisiin.
Kuluttajavalistus
Kuluttajien on saatava enemmän tietoa hankkimiensa tuotteiden laadusta ja kestävyydestä. Tuotemerkinnöissä voisi olla tietoa muun muassa ympäristönäkökohdista tai erityisistä tuotantotekniikoista.
Kalastajaorganisaatiot osallistuvat uudistuksen myötä aktiivisesti jäsentensä kalastustoimintojen suunnitteluun ja merkittävämmässä määrin toimitusten ohjaamiseen markkinoilla ja kalastajien voittojen lisäämiseen.
Alueellistamisella parempaan kalastuksenhallintaan
Uudistuksella on määrä edistää alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin muokattuja ratkaisuja. Näin eri merialueiden erityispiirteet voidaan ottaa paremmin huomioon. Tärkeimmät päätökset politiikan yleisistä periaatteista ja tavoitteista tehdään edelleen EU:ssa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vahvistaa muita kalastuksenhallinnan toimenpiteitä komission valvonnassa. Kalastuksenhallinnan tehostamiseksi jäsenvaltiot voivat vahvistaa muun muassa teknisiä säilyttämistoimenpiteitä ja toimenpiteitä saaliiden poisheittämisen estämiseksi ja panna niitä täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään.
Laatiessaan kalakantojen säilyttämispolitiikkoja alueellistamiseen perustuvan mallin mukaisesti komissio aikoo laajentaa neuvoa-antavien toimikuntien asemaa. Vesiviljelyalan erityisluonteen vuoksi komissio ehdottaa myös, että vesiviljelyalalle perustetaan uusi neuvoa-antava toimikunta.
Rahoitustuki
Kaikki toiminnot on määrä rahoittaa julkisella rahoituksella. Koko julkinen rahoitus yksinkertaistetaan ja sidotaan siihen, miten alan toimijat täyttävät (varsinkin kestävää kehitystä) koskevat ehdot. Myös yhteiseen markkinajärjestelyyn kuuluva interventiojärjestelmä uudistetaan. Interventiohinnat vahvistetaan vastedes hajautetusti ja niitä tarkoituksenmukaistetaan. Näin voidaan estää se, että ylijäämäiset kalansaaliit tuhotaan hintojen ylläpitämiseksi.
Ulkoinen ulottuvuus
EU:n ulkoisilla toimilla pyritään varmistamaan meriekosysteemien kestävyys ja suojelu. Lähinnä yhteistyötä tehostamalla halutaan jakaa tutkimustietoa ja varmistaa, että varsinkin laittoman kalastuksen torjumiseksi laadittuja sääntöjä noudatetaan.
EU:n asemaa on määrä vahvistaa alueellisissa kalastusjärjestöissä ja kansainvälisissä elimissä ja sen suhteissa EU:n ulkopuolisiin maihin.
EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävissä kestävää kalastusta koskevissa sopimuksissa on painotettava enemmän meren elollisten luonnonvarojen asianmukaista hoitoa, paremman tutkimustiedon hankkimista ja tehokkaan hallintokehyksen muodostamista.
Taustaa
Uudistus perustuu laajaan julkiseen kuulemiseen, joka päättyi vuoden 2010 lopussa. Sidosryhmiltä saatuja lausuntoja on käytetty apuna uudistuksen valmistelutyössä. Uudistus sisältää seuraavat osat:
Viimeisin päivitys 03.12.2011