Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestys
TIIVISTELMÄ:
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea – työjärjestys
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 303 artikla – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
TYÖJÄRJESTYKSEN JA EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN 303 ARTIKLAN TARKOITUS
- Työjärjestyksessä ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 303 artiklassa määrätään, miten Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toimii ja organisoi toimintansa.
- Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 303 artiklassa annetaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle (ETSK) valtuudet vahvistaa itse työjärjestyksensä.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Jäsenet
- SEUT-sopimuksen 300 artiklan mukaisesti ETSK muodostuu
- työnantajajärjestöistä: tässä ryhmässä on jäseniä yksityiseltä ja julkiselta teollisuuden sektorilta, pienistä ja keskisuurista yrityksistä, kauppakamareista, tukku- ja vähittäiskaupasta, rahoituspalveluiden alalta, kuljetusalalta ja maataloudesta (ryhmä I);
- työntekijäjärjestöistä: tämä ryhmä koostuu kansallisten ammattiliittojen jäsenistä, jotka tulevat sekä keskusjärjestötasolta että alakohtaisista liitoista (ryhmä II);
- muista kansalaisyhteiskuntaa edustavista järjestöistä: tähän ryhmään kuuluu jäseniä maatalous- ja kuluttajajärjestöistä, pk-yrityksistä, käsiteollisuudesta, vapaista ammateista ja sosiaalisesta suojelusta ja ympäristönsuojelusta vastaavista kansalaisjärjestöistä (ryhmä III).
- EU-maiden hallitukset tekevät ehdotukset jäsenistä ja Euroopan unionin neuvosto nimeää heidät viideksi vuodeksi. Jäsenten enimmäismäärä on 350.
- ETSK:n kolme ryhmää valitsevat puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa. Ne osallistuvat ETSK:n työskentelyn valmisteluun, organisointiin ja koordinointiin.
ETSK:n rooli lainsäädäntömenettelyssä
- ETSK:n kuuleminen
- ETSK laatii lausuntoja neuvoston, Euroopan komission tai Euroopan parlamentin pyynnöstä.
- Se voi myös antaa omasta aloitteestaan lausuntoja, valmistelevia lausuntoja ja tiedonantoja tai päätöslauselmia kaikista EU:n toimivaltaan kuuluvista asioista.
- Erityisjaostojen työskentely
- Työvaliokunta nimeää lausuntoa tai tiedonantoa valmistelevan erityisjaoston.
- Esittelijä tutkii tarvittaessa yhden tai useamman apulaisesittelijän sekä asiantuntijan tukemana kyseessä olevan asian, kokoaa esitetyt mielipiteet ja laatii tältä pohjalta lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan erityisjaostolle keskustelua ja hyväksyntää varten.
ETSK:n työelimet
Työvaliokunta
- Työvaliokuntaan kuuluu
- puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa,
- ryhmien kolme puheenjohtajaa,
- erityisjaostojen kuusi puheenjohtajaa,
- vaihteleva määrä jäseniä; kyseinen määrä ei voi ylittää EU-maiden määrää.
- Puheenjohtaja valitaan vuorotellen kolmen ryhmän jäsenten joukosta ja varapuheenjohtajat valitaan niiden kahden ryhmän jäsenten keskuudesta, joihin puheenjohtaja ei kuulu. Heidät valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi ryhmien vuorotteluperiaatteen mukaisesti.
- Työvaliokunnan päätehtävät ovat seuraavat.
- Työvaliokunta määrittää ETSK:n sisäisen organisaation ja toimintatavat ja sillä on poliittinen vastuu ETSK:n yleisestä johtamisesta
- Sillä on yhdessä ETSK:n puheenjohtajan kanssa EU:n varainhoitoasetuksessa säädetyt budjetti- ja rahoitusvaltuudet (varainhoitoasetuksella säädellään EU:n budjettia).
- Se päättää työjärjestyksen soveltamissäännöistä ja niiden tulkinnasta.
- Se käsittelee puolivuosittain ETSK:n lausuntojen tuottamia jatkotoimia koskevan kertomuksen.
Puheenjohtajisto ja puheenjohtaja
- Puheenjohtajisto (puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa) kokoontuu ryhmien puheenjohtajien kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä.
- Puheenjohtaja valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Puheenjohtaja
- johtaa ETSK:n toimintaa ja tekee jatkuvasti yhteistyötä varapuheenjohtajien kanssa,
- edustaa ETSK:ta sen suhteissa ulkopuolisiin tahoihin,
- tekee ETSK:lle kertomuksen sen nimissä toteutetuista toimista,
- esittelee toimikautensa alkaessa työohjelman ja toimikautensa päättyessä saavutetut tulokset.
Erityisjaostot
- ETSK:ssa on kuusi erityisjaostoa:
- ETSK:ssa on myös neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI), joka auttaa EU:n teollisuutta ennakoimaan globalisaation vaikutuksia ja sopeutumaan niihin.
- Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisen ETSK:n jäsenen on oltava ainakin yhden ja enintään kahden erityisjaoston jäsen (poikkeuksia lukuun ottamatta). Erityisjaostojen jäsenet nimitetään kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.
- Erityisjaostot laativat lausuntoja tai tiedonantoja niille osoitetuista aiheista ja voivat muodostaa valmistelu- tai toimitusryhmiä tai nimittää yksin työskentelevän esittelijän. Esittelijän tehtävänä on valmistella lausunto ja tarkkailla toimia, jotka EU:n toimielimet ovat toteuttaneet kyseisen lausunnon johdosta sen jälkeen, kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa.
Alakomiteat
- ETSK voi muodostaa tilapäisiä alakomiteoita ja seurantaryhmiä joidenkin aiheiden käsittelemiseksi.
- Se voi myös kutsua ETSK:n ulkopuolisia henkilöitä kuultavaksi.
- Puheenjohtaja voi nimetä asiantuntijoita selventämään teknisiä kysymyksiä, joita ETSK:n toiminnan yhteydessä nousee esiin.
Neuvoa-antavat valiokunnat
- ETSK voi muodostaa neuvoa-antavia valiokuntia. Ne koostuvat ETSK:n jäsenistä ja sellaisten kansalaisyhteiskunnan alojen nimetyistä edustajista, jotka ETSK haluaa kutsua mukaan työskentelyynsä.
Täysistunnot
- ETSK kokoontuu täysistuntoon yhdeksän kertaa vuodessa. ETSK:n täysistunnossa lausunnot hyväksytään erityisjaostojen lausuntojen perusteella ja ne toimitetaan neuvostolle, komissiolle ja parlamentille.
- Työvaliokunta laatii esityslistaluonnoksen puheenjohtajien ehdotuksesta yhteistyössä ryhmien puheenjohtajien kanssa. Se annetaan täysistunnon hyväksyttäväksi istunnon alussa.
- ETSK:n hyväksymät lausunnot ja istunnon pöytäkirja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kuulemisen oikeusperustasta riippumatta (pakollinen tai vapaaehtoinen kuuleminen) ETSK:n lausunnot ovat oikeudellisesti välttämättömiä neuvoston, komission tai parlamentin lopullista asiakirjaa varten.
Äänestysmenettelyt
- ETSK:n tekstien ja päätösten hyväksymisen ratkaisee annettujen äänten enemmistö, ellei toisin määrätä. Äänestys tapahtuu avoimena äänestyksenä, nimiäänestyksenä*tai salaisena äänestyksenä.
Vuoropuhelu Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioiden kanssa
- Erityistehtävänsä vuoksi ETSK:lla on vakiintuneet suhteet talous- ja sosiaalineuvostoihin ja samankaltaisiin toimielimiin EU:ssa ja sen ulkopuolisissa maissa. ETSK asettaa näiden suhteiden ylläpitämisestä vastaavia valtuuskuntia.
Kansalaisyhteiskunta
- Vuonna 2012 hyväksyttiin Euroopan komission ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteistyöpöytäkirja, jolla pyritään lisäämään kansalaisyhteiskunnan osallistumista EU:n toimintalinjojen muokkaamiseen valtiollisella ja EU:n tasolla sekä kehittämään järjestelmällistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja EU:n toimielinten välillä.
MISTÄ ALKAEN TYÖJÄRJESTYSTÄ SOVELLETAAN?
Työjärjestystä on sovellettu 21. syyskuuta 2010 alkaen.
TAUSTAA
Lisätietoja:
- Työmme (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea).
KESKEISET TERMIT
Nimiäänestys: kun äänestys tapahtuu nimiäänestyksenä, äänestäjien nimet ilmoitetaan.
ASIAKIRJAT
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestyksen kodifioitu toisinto – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14. heinäkuuta 2010 työjärjestyksensä kodifioidun toisinnon (EUVL L 324, 9.12.2010, s. 52–68)
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – kuudes osa – Institutionaaliset ja varainhoitoa koskevat määräykset – I osasto – Institutionaaliset määräykset – 3 luku – Unionin neuvoa-antavat elimet – 1 jakso – Talous- ja sosiaalikomitea – 303 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 260 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 178)
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Euroopan komission ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhteistyöpöytäkirja (EUVL C 102, 5.4.2012, s. 1–5)
Viimeisin päivitys: 21.11.2017