Yrityspolitiikan ulkoisia näkökohtia

Sopimusten allekirjoittaminen Euroopan unionin ja kolmansien maiden kesken, pyöreän pöydän tapaamiset ja liike-elämän foorumit, teolliset yhteistyöohjelmat ja ulkoinen kauppapolitiikka ovat eurooppalaisten yritysten laajentumisen maailmalle mahdollistavia välineitä.

Eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan ehdottomasti tiettyjä kansainvälisiä muuttujia. Kauppapolitiikan avulla voidaan rakentaa Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa. Myös tavoitteella markkinat avoimiksi vahvemman kumppanuuden avulla tähdätään kaupankäynnin lisäämiseen. Teollisuuspolitiikan alan yhteistyö antaa eurooppalaisille yrityksille tilaisuuden muodostaa kumppanuuksia ja kehittyä Euroopan unionin (EU) rajojen ulkopuolella.

EU toimii yhteistyössä keskeisten kumppaniensa kanssa maailmalla monin eri tavoin. Komissio pitää ensinnäkin vireillä tiiviitä suhteita EU:n ulkopuolisten valtioiden hallituksiin. Myös yritysten edustajat pääsevät tapaamaan toisiaan foorumeiden ja pyöreän pöydän keskustelujen yhteydessä. Euroopan unioni tukee lisäksi teollisuusyhteistyötä ulkopuolisten valtioiden kanssa yhteistyössä toteutettavien ohjelmien avulla.

Hallitusten väliset suhteet

EU tekee kahdenvälistä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Yhteistyö ilmenee käytännössä vastavuoroista tunnustamista koskevina sopimuksina, assosiaatiosopimuksina, kumppanuutta koskevina puitesopimuksina tai vakaussopimuksina.

Yritysten menestymisen esteiden poistaminen toteuttamalla entistä väljempää sääntelypolitiikkaa on EU:n tärkeimpiä tavoitteita. Esimerkiksi standardien vastavuoroista tunnustamista koskevissa sopimuksissa määrätään Euroopan yhteisöstä tehdyn sopimuksen 133 artiklan nojalla, että hallitukset hyväksyvät vastavuoroisesti testausselosteet, todistukset ja vaatimustenmukaisuusmerkinnät, joita asianosaisten valtioiden virasto soveltavat tiettyihin hyödykkeisiin yksittäisessä maassa.

EU ylläpitää tiiviitä suhteita Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Kiinaan, Venäjään, Intiaan ja Japaniin. Esimerkiksi Kiinan kanssa se on aloittanut lainsäädäntöyhteistyötä koskevan vuoropuhelun sekä teollisuuspolitiikkaa koskevan vuoropuhelun.

EU tekee niin ikään säännöllistä yhteistyötä ehdokasmaiden, Länsi-Balkanin maiden ja EU:n naapurivaltioiden kanssa (Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa), esimerkkeinä Itä-Euroopan, Lähi-idän ja Välimeren altaan maat. Euro-Välimeri-yhteistyö (DE) (EN) (FR) tapahtuu naapuruuspolitiikan kautta ja Barcelonan prosessin avulla. Viimeksi mainittu aloitettiin vuonna 1995, ja sen tarkoituksena on lähentää Eurooppaa Välimeren alueen kumppaneihin poliittisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti. Taloudellisen yhteistyön sisällä teollisuusyhteistyö katsotaan tärkeäksi lenkiksi, ja sitä edistetään perustamalla vähitellen vapaakauppa-alueita tai kasvattamalla investointeja. Teollisuusyhteistyö näkyy teollisuusministereiden välisissä konferensseissa tai työryhmien kokouksissa, joissa käsitellään teollisuuspoliittisia aiheita. Yksi Euro-Välimeri-kumppanuuden tärkeimmistä aikaansaannoksista on yrityksiä koskevan Euro-Välimeri-peruskirjan hyväksyminen 4. lokakuuta 2004.

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto hyväksyi 23. ja 24. huhtikuuta 2007 neuvotteluvaltuudet assosiaatiosopimuksen tekemiseksi Keski-Amerikan maiden ja Andien yhteisön kanssa sekä luonnoksen vapaakauppasopimuksiksi Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN), Intian ja Etelä-Korean kanssa.

Yritysten välinen yhteistyö

Pyöreän pöydän keskusteluissa ja kaupallisessa vuoropuhelussa yrityksille tarjoutuu tilaisuus tavata jäsenvaltioiden ja muiden asianosaisten valtioiden hallituksia ja antaa niille suosituksia. Pyöreän pöydän keskusteluihin kokoontuu teollisuustoimialan edustajien lisäksi yleensä myös jäsenvaltioiden ja yhteisön hallintoviranomaisia. Hallituksille usein osoitettuihin ehdotuksiin kuuluvat suositukset, jotka voivat koskea kauppapolitiikkaa, keskusteluja Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, investointeja, rahoituspalveluja, pieniä ja keskisuuria eli pk-yrityksiä tai poikkeavien kansallisten säädösten aiheuttamien taloudellisen toiminnan esteiden poistamista.

Pääasialliset pyöreän pöydän keskustelut ovat seuraavanlaisia:

• transatlanttinen elinkeinoelämän vuoropuhelu (EN);
• Aasian ja Euroopan elinkeinoelämän foorumi;
• EU:n ja Japanin elinkeinoelämän pyöreän pöydän vuoropuhelu (EN);
• EU:n ja Venäjän teollisuuden pyörän pöydän keskustelut (EN);
• Mercosurin ja EU:n elinkeinoelämän foorumi (EN) ;
• EU:n ja Intian teollisuuden vuoropuhelu.

Teollisen yhteistyön ohjelmat

EU kannustaa myös teollisuuden yhteistyötä ohjelmilla, joilla edistetään yritysten perustamista ja laajentumista, kumppanuuksia eurooppalaisten ja ulkomaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, kesken, tai harjoittelupaikkoja yrityksiin opiskelijoille tarjoavilla ohjelmilla.

Tärkeimpiä Euroopan unionin tukemia ohjelmia ovat:

• AL-Invest-ohjelma (EN) (ES) (FR) (PT);
• Asia-Invest-yhteisöohjelma (EN) (FR);
• EU:n ja Japanin keskuksen laatimat teollisen yhteistyön ohjelmat (EN);
• alueelliset teknisen avun ohjelman euro-Välimeri-teollisuusyhteistyön puitteissa (teollisuusalueet, investointien, innovaation ja teknologian edistäminen jne.);
• yritystoiminnan kehittämiskeskuksen tukemat hankkeet (EN) (FR).

Viimeisin päivitys 04.10.2007