Nykyaikainen pk-yrityspolitiikka

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) koskeva uusi yhteisön politiikka tarjoaa yhtenäisemmät, käytännönläheisemmät ja laaja-alaisemmat puitteet näiden yritysten hyväksi. Politiikalla pyritään vapauttamaan pk-yritysten valtavat vielä hyödyntämättä olevat voimavarat kasvun ja työpaikkojen luomiseksi Euroopan unionissa (EU:ssa). Pk-yritysten kilpailukykyä voidaan lisätä erityisesti edistämällä yrittäjyyttä, parantamalla pk-yritysten pääsyä niin sisämarkkinoille kuin kansainvälisille markkinoille, yksinkertaistamalla yhteisön lainsäädäntöä, parantamalla pk-yritysten kasvupotentiaalia ja edistämällä tehokasta yhteistyötä pk-yritysten sidosryhmien kanssa.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 10 päivänä marraskuuta 2005, "Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano - kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä nykyaikainen pk-yrityspolitiikka" [KOM (2005) 551 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yrityksillä) on merkittävä rooli kasvun aikaansaamisessa ja työpaikkojen luomisessa Euroopan unionissa (EU). Tämän vuoksi uusi pk-yrityspolitiikka tarjoaa yhtenäisemmät, käytännönläheisemmät ja laaja-alaisemmat puitteet näiden yritysten hyväksi. Yrityksistä voidaan tehdä kilpailukykyisempiä edistämällä yrittäjyyttä ja luomalla pk-yritysten kannalta suotuisat toimintapuitteet.

Pk-yritykset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, ja tämän vuoksi niillä on erilaiset tarpeet. Jotkin niistä ovat käynnistysvaiheessa olevia uusyrityksiä, toiset taas nopean kasvun "gaselleja". Jotkin toimivat laajoilla markkinoilla, toiset pelkästään paikallisilla tai alueellisilla markkinoilla. Osa yrityksistä on mikroyrityksiä ja osa perheyrityksiä. Yhteistä kaikille kuitenkin on, että niissä on määritelmän mukaisesti alle 250 työntekijää. Jotta voitaisiin vapauttaa kaikentyyppisten pk-yritysten kasvun voimavarat, tämän moninaisuuden on näyttävä niiden hyväksi harjoitetussa politiikassa ja toiminnassa.

Uuden politiikan onnistumisen edellytyksenä on, että toimintaan saadaan tehokkaasti mukaan kaikki asiaan liittyvät toimijat niin Euroopan tasolla kuin jäsenvaltio- ja aluetasolla, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Viidellä avainalueella ehdotetaan erityistoimia.

Yrittäjyyden ja yrittäjätaitojen edistäminen. Euroopan yrittäjyyspotentiaalin hyödyntämiseksi paremmin on edistettävä yrittäjyyttä, vähennettävä yrityksen perustamiseen ja johtamiseen liittyvää riskitaakkaa, poistettava konkurssiin liittyviä kielteisiä vaikutuksia ja tuettava yritysten luovutuksen onnistumista. Erityishuomiota on lisäksi kiinnitettävä yrittäjätaitojen edistämiseen, ammattitaitovajeen supistamiseen sekä tiettyjen yrittäjäryhmien (naiset, nuoret, ikääntyvät ja vähemmistönä olevaan etniseen yhteisöön kuuluvat) tukemiseen.
Pk-yritysten markkinoillepääsyn edistäminen. Pk-yrityksiä voidaan auttaa hyödyntämään täysipainoisesti sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia parantamalla niiden pääsyä julkishankintamarkkinoille, lisäämällä niiden osallistumista standardisointiprosessiin, lisäämällä niiden teollis- ja tekijänoikeuksien tuntemusta ja tukemalla yritysten välistä yhteistyötä erityisesti rajaseuduilla. Lisäksi helpotetaan pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille.
Byrokratian karsiminen. Pk-yrityksiin kohdistuvaa lainsäädännöllistä ja hallinnollista taakkaa on vähennettävä. Kautta linjan kaikkeen EU:n politiikkaan sisällytetään periaate, jonka mukaan pienet yritykset asetetaan etusijalle ("pienet ensin"). Pk-yritysten edut otetaan järjestelmällisesti huomioon tarkasteltaessa yhteisön lainsäädännön vaikutusta ja valmisteltaessa tulevaa lainsäädäntöä. Pk-yrityksiä koskevia poikkeuksia voidaan säätää tässä yhteydessä. Erityistä huomiota kiinnitetään sääntöihin, jotka koskevat valtiontukia, pk-yritysten osallistumista yhteisön ohjelmiin, arvonlisäveroa ja, jäsenvaltiotasolla, välitöntä verotusta.
Pk-yritysten kasvupotentiaalin parantaminen. Pk-yritysten kasvupotentiaalia voidaan välittömästi parantaa helpottamalla niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta ja hyödyntää tutkimusta ja innovaatioita sekä tieto- ja tietoliikennetekniikkaa. Rahoitustukea, jota annettiin alun perin yhteisön tasolla monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden hyväksi (2001–2006), on lisätty kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa (CIP) (2007–2013). Pk-yritysten innovointi- ja tutkimusresurssien vahvistaminen on lisäksi välttämätöntä, sillä jatkuva innovaatio on pk-yritysten kestävän kehityksen kannalta olennaisen tärkeää. Pk-yritysten osallistumista tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan aiotaan näin ollen helpottaa.
Pk-yritysten sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun ja niiden kuulemisen vahvistaminen. Yritykset ja erityisesti pk-yritykset ja EU:n toimielimet eivät useinkaan tiedä tarpeeksi toisistaan. Järjestelmällisempi sidosryhmien kuuleminen ja yhteistyö näiden kanssa on uuden pk-yrityspolitiikan ohjenuoria. Pk-yrityksiä kuullaan politiikan laadinnan aikana komission pk-yritysedustajan ("SME Envoy") tai "pk-yritysfoorumin" välityksellä. Jälkimmäinen on nopea ja helppokäyttöinen uusi kuulemisjärjestelmä Yritys‑Eurooppa‑verkoston (EN) välityksellä. Euroopan yrittäjäpalkinnolla ("European Enterprise Awards") palkitaan lisäksi vuoden 2005 lopulta lähtien toimenpiteet, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi yrittäjyyden edistämisessä, ja osallistutaan näin alan parhaiden toimintatapojen vaihtoon. Yhteisön yritystukiverkostoilla on lisäksi edelleen keskeinen asema EU-tiedon levittämisessä yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille.

Taustaa

Pk-yrityksillä on merkittävä rooli Euroopan taloudessa ja teollisuudessa. Pk-yrityksiä on Euroopan unionissa 23 miljoonaa, ja ne edustavat 99:ää prosenttia kaikista yrityksistä. Pk-yritysten osuus työllisyydestä on jopa 80 prosenttia eräillä teollisuuden aloilla kuten tekstiiliteollisuudessa. Pk-yritykset ovat siis Euroopassa merkittävä kasvun, työpaikkojen, yrittäjätaitojen sekä innovaation lähde, ja ne edistävät osaltaan taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Tämän vuoksi on ensisijaisen tärkeää vapauttaa pk-yritysten potentiaalia parantamalla niiden toimintaympäristöä ja edistämällä yrittäjyyttä.

See also