Finanssialan kriisinhallinta

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Tiedonanto (KOM(2010) 579 lopullinen) – EU:n kehys finanssialan kriisinhallinnalle

TIEDONANNON TARKOITUS

Tiedonannossa esitetään toimet, joilla luodaan Euroopan unionille (EU) säännöt finanssialan kriisinhallintaan.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

Finanssialan kriisinhallintaa koskevia sääntöjä sovelletaan

• kaikkiin luottolaitoksiin
• niihin sijoituspalveluyrityksiin, joiden konkurssi voi vaarantaa koko rahoitusjärjestelmän.

Tavoitteet

Sääntöjen tavoitteena on varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus myös yritysten kaatuessa ja

• edistää ennaltaehkäisyä ja varautumista, joilla pyritään pienentämään rahoitusjärjestelmään liittyviä riskejä
• luoda luotettavia kriisinratkaisuvälineitä
• mahdollistaa nopeat ja tehokkaat toimet
• vähentää moraalikatoa varmistamalla, että osakkeenomistajat osallistuvat kustannuksiin
• helpottaa rajatylittävien konsernien kriisinratkaisua sisämarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi
• varmistaa oikeusvarmuus
• rajoittaa kilpailun vääristymiä.

Toiminta-alueet

Tiedonannossa esitetään seuraavilla toiminta-alueilla toteutettavia toimia:

• kriisinhallinnasta vastaavat viranomaiset – jokaisen EU-maan on nimettävä valvontaviranomaisesta riippumaton kriisinratkaisuviranomainen
• valmistelu- ja ennaltaehkäisytoimet – jokaiselle valvottavalle laitokselle on esimerkiksi laadittava valvontaohjelma ja tehtävä paikalla suoritettavia valvontatarkastuksia
• käynnistimet – on varmistettava varhaisten toimien käynnistäminen, jos pankki tai sijoituspalveluyritys ei täytä vakavaraisuusdirektiivin vaatimuksia
• varhaiset toimet – valvontavaltuuksia laajennetaan ja selkeytetään, ja pankkien ja yritysten olisi esitettävä suunnitelma, jonka avulla ne aikovat elvyttää laitoksensa taloudellisesti vaikeassa tilanteessa
• velkojen alaskirjaus – vaikeuksissa olevan laitoksen voidaan antaa jatkaa toimintaansa tai lopettaa osan toiminnoistaan, jotta voidaan pienentää riskiä siitä, että ongelmat leviävät muihin laitoksiin
• kriisinratkaisu – pankkien maksukyvyttömyyttä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan, jotta vaikeuksissa olevat pankit voisivat hyödyntää maksukyvyttömyysmenettelyjä.

Toteutetut toimet

• 1.

  Valvontaviranomaiset

Vuonna 2011 perustettiin kolme eurooppalaista valvontaviranomaista:

• Euroopan pankkiviranomainen (EPV), joka valvoo pankkeja ja niiden pääomittamista
• Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV/ESMA), joka valvoo pääomamarkkinoita ja suorittaa luottoluokituslaitosten ja kauppatietorekisterien suoraa valvontaa
• Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EVLEV/EIOPA), joka valvoo vakuutusalaa.

Kaikissa kolmessa valvontaviranomaisessa on edustajat 28 EU-maan kansallisista valvontaviranomaisista.

Euroopan järjestelmäriskikomitea perustettiin seuraamaan ja arvioimaan mahdollisia rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat makrotalouden kehityksestä ja koko finanssijärjestelmän tasolla tapahtuneesta kehityksestä.

• 2.

  Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi

Direktiivi 2014/59/EU tuli voimaan kaikissa EU-maissa heinäkuussa 2014. Siinä säädetään säännöistä, joilla yhdenmukaistetaan ja parannetaan pankkikriisien käsittelyn välineitä koko EU:ssa. Siinä säädetään esimerkiksi seuraavaa:

• pankkien on laadittava elvytyssuunnitelma taloudellisista vaikeuksista selviämiseksi
• viranomaisille annetaan valtuudet puuttua pankkien toimintaan niiden kaatumisen välttämiseksi
• viranomaiset voivat myös toteuttaa lähellä kaatumista olevia laitoksia koskevia purkamissuunnitelmia niin, että niiden kriittisimmät toiminnot säilyvät ja veronmaksajien ei tarvitse pelastaa niitä
• euroalueen maille perustettiin vuonna 2016 yhteinen kriisinratkaisurahasto, mutta euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa käytetään jatkossakin erillisiä kansallisia rahastoja
• kansallisten viranomaisten yhteistyötä parannetaan eri menettelyin.

• 3.

  Direktiivi talletusten vakuusjärjestelmistä

Direktiivi 2014/49/EU tuli voimaan vuonna 2014. Sillä vahvistetaan kansallisten vakuusjärjestelmien järjestelmää puuttumalla finanssikriisin paljastamiin heikkouksiin. Direktiivin keskeisiä osia ovat

• yleinen talletussuoja 100 000 euroon asti
• korvausten saannin helpottaminen ja nopeuttaminen – enimmäiskorvausaikoja lyhennetään vaiheittain 20 työpäivästä seitsemään työpäivään
• tiukempi rahoitusjärjestelmä
• tallettajille annettavien tietojen parantaminen.

TAUSTAA

• Kriisinhallinta Euroopan komission verkkosivustolla.
• Komission lehdistötiedote finanssikriisiä koskevista EU:n toimista: ”A comprehensive EU response to the financial crisis: substantial progress towards a strong financial framework for Europe and a banking union for the eurozone”.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan keskuspankille – EU:n kehys finanssialan kriisinhallinnalle (KOM(2010) 579 lopullinen, 20.10.2010)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/49/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, talletusten vakuusjärjestelmistä (EUVL 173, 12.6.2014, s. 149–178)

Direktiiviin 2014/49/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190–348)

Viimeisin päivitys: 07.12.2016