Perusteellisen arvioinnin tuloksena muodostunut strategia ohjaa eläinten terveyttä koskevaa yhteisön toimintaa ja käynnistää EU:n toimielinten välisen keskustelun. Strategia muodostuu neljästä "pilarista", joilla ohjaillaan kaikille alan toimijoille osoitettuja yhteisön säännöksiä.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 19 päivänä syyskuuta 2007, EU:n uudesta eläinten terveyttä koskevasta strategiasta vuosiksi 2007-2013 "Mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito", [KOM(2007) 539 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission vuonna 2004 käynnistämälle arvioinnille perustuva eläinten terveyttä koskeva strategia kattaa kaikkien Euroopan unionissa (EU:ssa) olevien eläinten terveyden.

Eläinten terveyteen liittyvien tärkeimpien vaarojen arviointi tulee olla perustana yhteisön toimille. Arvioinnissa tulee määritellä, miten relevantteja uhat ovat EU-strategian päätavoitteiden kannalta ja mikä on hyväksyttävä riskitaso yhteisössä sekä mikä on riskin vähentämiseksi toteutettavien toimien suhteellinen prioriteetti. Yhteisön toimien tavoitteena on pyrkiä alentamaan riski minimiin, koska nollariskiä ei kuitenkaan voida saavuttaa. Lisäksi yhteisö soveltaa ennalta varautumisen periaatetta toteuttaen alustavia toimenpiteitä, jos havaitaan mahdollisesti vakava uhka terveydelle, vaikkei siitä vielä olisi tieteellistä varmuutta.

Riskinhallintaprosessissa mukana olevien tahojen edustajia pyritään saamaan mukaan yhteisön päätöksentekoon. Riskien analysointi ja hallinta tapahtuu asettamalla määrälliset tavoitteet, arvioimalla resursseja ja saavutettua edistystä.

EU sekä Maailman eläintautijärjestön (ES) (EN) (FR) ja Maailmanpankin (ES) (EN) (FR) kaltaiset kansainväliset järjestöt pitävät tärkeänä eläinten terveyden suojelemista.

Jatkuvasti kehittyvä ja ajantasainen lainsäädäntö on eläinten terveyden alalla yksi EU:n tärkeimmistä toimintamekanismeista toteutettaessa yhteisön politiikkaa ja noudatettaessa kansainvälisiä velvoitteita. EU:n tavoitteena on pyrkiä parantamaan ja tehostamaan lainsäädäntöä luomalla yhtenäiset ja selkeät sääntelypuitteet, joissa noudatetaan Maailman eläintautijärjestön OIE:n ja Codex Alimentarius -komitean (ES) (EN) (FR) antamia suuntaviivoja.

Kustannusten, etuuksien ja vastuun asianmukaisella jakamisella voitaisiin edistää strategian onnistumista ja rajoittaa jäsenvaltioille ja yhteisölle aiheutuvia taloudellisia riskejä tarjoamalla kannustimia eläinten terveyteen liittyvien vaarojen ehkäisemiseksi.

Jäsenvaltioiden tehtävänä on turvata ulkorajat yhteisöön kulkeutuvien eläintautien varalta ja olla ensimmäisinä reagoimassa eksoottisiin tautiepidemioihin. On myös välttämätöntä varmistaa, että jäsenvaltioiden hallitukset korvaavat yksityisomaisuuden, joka on tuhottu julkisen edun vuoksi. Vastuu eläinten terveydestä on ensisijaisesti eläinten omistajilla ja kollektiivisesti kaikilla elinkeinonharjoittajilla. Strategian onnistumiseen tarvitaan kaikkien osapuolien, myös vakuutussektorin, täysimittaista osallistumista ja sitoutumista.

Yhteisön lainsäädäntö eläintautien alalla perustuu suureksi osaksi OIE:n ja Codex Alimentarius -komitean suosituksiin. EU noudattaa niiden antamia kansainvälisiä standardeja ja kannustaa muitakin jäseniä käyttämään niitä, kun ne laativat omia standardejaan. Lisäksi yhteisö pitää mahdollisena, että se itse liittyy Maailman eläintautijärjestön OIE:n jäseneksi.

Eläinten terveyden korkeampi taso edistää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Säännösten yhdenmukaistaminen mahdollistaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet yhteisön markkinoilla, ja säännöksiä voidaan tehokkaasti soveltaa myös tuontiin. Vientikaupassa tulee priorisoida toimet paremmin eläinten terveyteen liittyvistä syistä asetettujen rajoitusten torjumiseksi, jotta voidaan edistää markkinoillepääsyä.

Kolmas pilari: eläinten terveyteen liittyvien vaarojen parempi ennaltaehkäisy, valvonta ja kriisivalmius

Tuotantoeläinten bioturvallisuustoimien * edistäminen ja rahoittaminen muodostavat merkittävän kriteerin vyöhykejaolle ja lohkottamiselle.

Rehun ja eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden tunnistaminen ja jäljittäminen tapahtuu yksittäisen eläimen paperiasiakirjoihin perustuvan todistusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on kehittää EU:n laajuinen integroitu sähköinen järjestelmä, joka otetaan vähitellen käyttöön.

Suunnitteilla on toimia bioturvallisuuden parantamiseksi rajoilla haittaamatta kuitenkaan ihmisten ja maataloustuotteiden rajat ylittävää liikkumista. Toimet koskevat nykyisen lainsäädännön parantamista ja yhteistyötä rajatarkastuksissa, mutta myös teknisen avun antamista kehitysmaille, jotta ne voivat täyttää yhteisön standardit.

EU aikoo tukea eläinlääkinnällistä valvontaa alan toimijoiden välisen yhteistyön ja tarvittavan rahoituksen kautta sekä edistämällä alan koulutusta. Seurantatoiminnan kautta saadut tiedot tarjoavat tieteellisen pohjan EU:n toimielimille ja jäsenvaltioiden hallituksille, kuten myös muille eläinten terveyden suojelemisen alalla toimijoille.

EU:n tulee parantaa kriisivalmiuttaan toteuttamalla integroituja aloitteita ja laajemmalla rokotteiden käytöllä.

EU pyrkii edistämään tieteen ja teknologian kehitystä kansanterveyden ja eläinten terveyden alalla. Tähän pääsemiseksi yhteisön ja kansallisten vertailulaboratorioiden ja muiden yhteisön virastojen, kuten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (DE) (EN) (FR) (IT) ja Euroopan lääkearviointiviraston, on oltava yhteistyössä tieteellisen toiminnan keskeisinä tekijöinä.

Keskeiset termit

Bioturvallisuus: toimenpiteiden toteuttamista tautien torjumiseksi tai niiden leviämisen estämiseksi. Toimenpiteet koskevat uusien ja sairaiden eläinten hoitamista, ihmisten, eläinten ja tavaroiden kuljettamista, eläinten ruokintaa ja tilojen puhdistamista.